Ehkäistään perheiden ongelmia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ehkäistään perheiden ongelmia"

Transkriptio

1 1 sosiaalialan riippumaton ammattilehti Sosiaalipolitiikka paljon esillä EU-puheenjohtajuuskaudella Kansanvallan juhlia juhlitaan liian aikaisin Lastensuojelulain pakkokeinojen muutokset: Kiinnipitäminen on mahdollista lapsen rauhoittamiseksi Vauhdikkaat ja harkitsevat työpaikoilla Tarvitaanko Stakesia? Ehkäistään perheiden ongelmia ennen kuin niitä onkaan!

2 Huoltaja-säätiö Sosiaaliturva-lehti on sosiaalialan riippumaton ammattilehti. Perustettu 1912, 94. vuosikerta. Ilmestyy 19 kertaa vuonna Julkaisija Huoltaja-säätiö. Huoltaja-säätiö on sosiaalihuollon vaikuttaja. Säätiö toimii pitkäjänteisesti kunnallisen sosiaalipolitiikan kehittämiseksi. Tavoitteena on vahvistaa sosiaalialan ammattilaisten sekä päättäjien osaamis- ja tietopohjaa. Isännistön puheenjohtaja Maija Perho varapuheenjohtaja Elli Aaltonen Hallitus Aulikki Kananoja, puheenjohtaja Alpo Komminaho, varapuheenjohtaja Päivi Ahonen Leena Niemi Erkki Torppa toiminnanjohtaja Ulla Salonen-Soulié puh. (09) talouspäällikkö Yrjö Saarinen puh. (09) Mannerheimintie 31 A 3, Helsinki puh. (09) faksi (09) päätoimittaja Merja Moilanen puh. (09) toimitussihteeri Erja Saarinen puh. (09) toimitussihteeri Lea Suoninen-Erhiö puh. (09) Taitto Workshop Pälviä Oy Kannen kuva Heikki Pälviä Tilaukset ja osoitteenmuutokset puh. (09) faksi (09) Tilaushinnat euroa/vuosi, kestotilaus 47 euroa/vuosi, opiskelijatilaus 26 euroa/vuosi Sosiaaliturva-lehden irtonumerot myytävänä toimituksessa 4,20 euroa/kpl, yli 10 kappaleen tilauksista alennus 25 % Mediakortti osoitteessa Työpaikkailmoitukset puh. (09) faksi (09) Mainos- ja koulutusilmoitukset Julkaisu Bookers Oy/Sanna Laaksonen puh. (09) Kirjapaino Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN Sosiaaliturva 10/06 3 pääkirjoitus Lastensuojelun vaikutuksia seurattava valtakunnallisesti Heikki Hiilamo 4 5 ajankohtaiset vanhustyö, terve-sos-palkinnot, selkokieli, asuminen, kilpailuttaminen, kunta-ja palvelurakenneuudistus uutisia lyhyesti 6 7 laina ja palaute Huostaanotoissa tarvitaan luottamushenkilönäkökulmaa Tarvitaanko Stakesia? lainattua, saksittua 8 13 KÄRKITEEMA Lapsipoliittinen ohjelma sysää kehittämistyön liikkeelle Auli Paavola Tositreenit alkavat synnytyksen jälkeen Minna Tarvainen Perhehanke ehkäisee ongelmia ennen kuin niitä onkaan Lea Suoninen-Erhiö Sosiaaliturva 11/06 postitetaan lukijoille 2. elokuuta Siihen aiottujen työpaikkaja koulutusilmoitusten on oltava toimituksessa viimeistään Ilmoitukset voi laittaa myös verkkosivuille näkökulma Kolumni Teemu Tiensuu Jos minulta kysytään Raimo Korpinen sosiaalihistoria Kansanvalta 100 vuotta juhlat liian aikaisin Aila Kantojärvi sosiaalityö Kunniatohtorius on kunnianosoitus sosiaalityölle Erja Saarinen EU ja sosiaalipolitiikka Sosiaalipolitiikka on esillä monella tavalla EU:n puheenjohtajuuskaudella Elina Palola juristin nurkkaus Kiinnipitäminen on mahdollista lapsen rauhoittamiseksi Tapio Räty oma ura 10/06 26 luottamushenkilö vastaa Outokummun sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja Liisa Hiltunen seuraavassa numerossa11/06 Kärkiteemana Vanhusten yksinäisyys ja masennus kuva: Pekka Hänninen

3 Pääkirjoitus 16. kesäkuuta 2006 Lastensuojelun vaikutuksia seurattava valtakunnallisesti Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrän tasainen kasvu on hälyttänyt monia tahoja. Jopa talouslehdissä on alettu keskustella siitä, mikä on lasten pahoinvoinnin taustalla. Huolta herättää myös lastensuojelun avohuollon asiakasmäärien lisääntyminen. Syrjäytettyjen lasten hätä vetoaa eri tavalla kuin aikuisten. Lapset eivät ole lähtökohtaisesti milloinkaan syypäitä kurjuuteensa, sillä kukaan ei voi valita olosuhteita, joihin syntyy. Suomessa ei valitettavasti ole vielä tutkimustietoa siitä, mistä lastensuojelun asiakasmäärän lisääntyminen johtuu. Onko kyse lisääntyneestä päihteiden käytöstä? Laman jälkilaskusta? Lastensuojelukustannusten tasausjärjestelmästä? Tilastokäytännön muutoksesta? KANNESSA Perhehanke ehkäisee perheiden ongelmia ennen kuin niitä onkaan. Päämääränä on saada aikaan pysyviä perhepalveluverkostoja tai -keskuksia. Vauvaperheet ovat keskiössä Espoon perhekeskusmallissa. sivut 8 13 kuva: kuva: Heikki Heikki Pälviä Pälviä Vielä huolestuttavampaa on kuitenkin se, että tietoa puuttuu myös siitä, mitä kodin ulkopuolelle sijoitetuille lapsille tapahtuu. Emme koskaan voi tietää,mitä vanhemmistaan erotetulle lapselle olisi tapahtunut ilman viranomaisten väliintuloa. Kyse on kuitenkin dramaattisesta muutoksesta lapsen elämässä yleensä varmasti parempaan ja erittäin vakavasta julkisen vallan käytöstä. Aina sijoittaminen kodin ulkopuolelle ei silti paranna lapsen tilannetta. Lastensuojeluun liittyvän julkisen vallan käyttöön tulisi kuulua myös se, että toimenpiteiden vaikutuksia lapsiin seurattaisiin ja arvioitaisiin säännöllisesti. Tehtävää ei voi hoitaa kuntien sosiaalitoimistoissa, vaan se tulisi suorittaa valtakunnallisesti. Samassa yhteydessä olisi selvitettävä, miten lastensuojelupalveluiden hankinta ja kilpailuttaminen tulisi toteuttaa kunnissa. Sijoituspaikkojen laadun ohessa on syytä arvioida myös sijoitusten sosiaalisia ulottuvuuksia. Kunta saattaa löytää lapselle paikan edullisesta perhekodista toiselta puolelta Suomea. Samalla kuitenkin katkeaisi yhteys sellaisiin läheisiin, jotka voisivat edustaa jatkuvuutta lapsen elämässä. Lasten syrjäyttämisessä kyse ei ole ensisijaisesti yhteiskunnan toimista. Syystä tai toisesta elämänhallinnan menettäneet vanhemmat syrjäyttävät itse lapsiaan. Näitä vanhempia tukemalla lastensuojelun tarvetta voidaan vähentää ja lasten syrjäyttämistä ehkäistä. Huoltaja-säätiön isännistön jäsen, kirkon diakonia- ja yhteiskuntatyön johtaja Heikki Hiilamo Tietoa puuttuu myös siitä, mitä kodin ulkopuolelle sijoitetuille lapsille tapahtuu? kuva: Olli Kariniemi M20-päiväkeskukset auttavat kaikkein syrjäytyneimpiä M20 luo malleja päihdehaittojen vähentämiseen. Hankeen projektipäällikkö Hannu Rutanen uskoo lähipalveluihin ja etenkin asuinalueelle vietäviin päiväkeskuksiin. Vertaisryhmä eheyttää sijoitettuja lapsia Juristin nurkkaus Lastensuojelulain pakkokeinojen muutokset erityistä huolenpitoa voidaan järjestää vakavan päihdekierteen katkaisemiseksi Sosiaaliturva 10/06 3

4 ajankohtaiset kuva: Erja Saarinen VANHUSTYÖ Yksityinen dementiatoimintakeskus Villa Lyhde kutsui laitoksissa, palvelutaloissa ja kotihoidossa pääkaupunkiseudulla olevia vanhuksia hoitajineen Kansallisoopperaan nauttimaan baletista. Runsaasti ikäihmisiä hoitajineen seurasi Alminsalissa balettia ja nautti sen jälkeen kahvit lämpiössä. Rollaattoreilla tai pyörätuolilla liikkuvalle yleisölle Alminsalin jyrkät portaat olivat hankalat. Villa Lyhde järjesti yhteistyökumppaneineen toukokuun lopulla maksuttoman kutsuvierastilaisuuden Espoon, Helsingin, Vantaan ja Kauniaisten vanhuksille ja heidän hoitajilleen. Kustakin yksiköstä mukaan sopi kolme ikäihmistä hoitajineen. Ohjelma koostui Kansallisbaletin kevätkauden ohjelmistosta. Tilaisuudella haluttiin paitsi antaa ikäihmisille taide-elämyksiä myös nostaa vanhustyössä työskentelevien hoitajien arvostusta ja tehdä näkyväksi vanhustyön vetovoimaisuutta. Tilaisuudessa jaettiin viisi stipendiä esimerkillisille hoitajille ja yhdelle hoitoyhteisölle. Stipendin saivat sairaanhoitaja Mari Riila Syystien palvelutalosta, osastonhoitaja Arja Stenberg Kustaankartanon vanhustenkeskuksesta, lähihoitaja Irma Mäntyharju Helmi-kodista ja lähihoitaja Marja Kokkinen Osmonkalliosta. Kaikki yksiköt sijaitsevat Helsingissä. Työyhteisöistä palkittiin Espoon kotisairaala. Tilaisuutta tukivat muun muassa Suomen Kansallisooppera,Vanhustyön keskusliitto, Tehy, Super, Ikäinstituutti javanhus- ja lähimmäispalvelun liitto. Selkokielen 25-vuotisjuhlaseminaari pidettiin toukokuun alussa. Siellä palkittiin Kari Vaijärvi Vuoden 2006 selväsanainen -palkinnolla. Hän on kirjoittanut helppolukuisia lasten ja nuorten kirjoja ja puhunut niiden puolesta eri yhteyksissä. SELKOKIELI Selkokieltä alettiin Suomessa kehittää 25 vuotta sitten. Selkokielistä tietoa ja kulttuuritarjontaa on runsaammin kuin koskaan, mutta esimerkiksi vanhusväestölle tarvittaisiin edelleen enemmän aineistoa. Erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluista pitäisi tiedottaa selkokielellä. Selkokieli on yleiskieltä helpommin luettavaksi ja ymmärrettäväksi mukautettua kieltä. Sitä tarvitsevat muun muassa kehitysvammaiset ja osa vanhuksista ja maahanmuuttajista. Selkokieltä kehittää Kehitysvammaliiton Selkokeskus. kuva: Petri Kiuttu TERVE-SOS-PALKINNOT Stakes myönsi Terve-Sos-palkinnot Kainuun lapsi -hankkeelle, Kemin avosairaala -hankkeelle ja Helsingin sosiaaliviraston ja yliopiston yhteiselle Praksis-hankkeelle. Kainuun lapsi -hankkeessa kuntien eri toimialat ja ammattiryhmät ovat kehittäneet varhaiskasvatusta koko Kainuussa. Lapsuuden kehitystä tuetaan uusin tavoin. Yhteistyötä eri toimijoiden välillä on vahvistettu. Vanhemmuuden tukemista on kehitetty ja perheiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia on lisätty. Kemin avosairaalassa yhdistyvät kotisairaanhoito, ensihoito ja sairaankuljetus. Sairaanhoidollista asiantuntija-apua ja kotisairaalapalvelua annetaan ihmisille kotiin ympäri vuorokauden. Sosiaalityön opetus- ja tutkimusyksikkö Praksiksessa sosiaalityön opiskelijat työskentelevät asiakkaiden kanssa sosiaalityöntekijöiden ohjauksessa. Sosiaalityöntekijät toimivat käytännön opettajina. Tapaamiset videoidaan opiskelijoiden oppimisprosessin tueksi. Opiskelijoiden asiakastyö nivoutuu osaksi Läntisen sosiaaliaseman sosiaalityötä. Opetusta antavat yliopisto ja sosiaaliasema yhdessä. Terve-Sos-palkinto myönnetään vuosittain poikkeuksellisen ansiokkaalle tutkimus-, kehittämis- tai koulutushankkeelle. Palkintoehdotuksia tuli 25. Kukin palkittu hanke sai euroa. kuvat: Erja Saarinen Kainuun lapsi -hanke oli yhteisölähtöinen. Se vahvisti kyläyhteisöjä ja kehitti kyläkouluopetusta. Hankkeen Terve-Sos-palkinnon vastaanottivat Kajaanin varhaiskasvatuksen tulosalueen johtaja Sirpa Kemppainen (edessä), lastentarhanopettaja Helena Okkonen ja hankkeen koordinaattorina toiminut Mirja Junttila. Praksis tuottaa tietoa ja osaamista sosiaalityöstä ja asiakastyön käytännön opetuksesta yliopiston ja kunnan yhteisvoimin. Palkinnon vastaanottivat yliopiston klinikkalehtori Tarja Juvonen (vas.) ja sosiaalityöntekijät Tiina Mustonen, Saija Kangas ja Sirpa Tapola-Tuohikumpu. 4 Sosiaaliturva 10/06

5 UUTISIA LYHYESTI ASUMINEN Asuntomessut pidetään tänä kesänä Espoon Kauklahdessa. Teemoina ovat muun muassa työ ja asuminen sekä yhteisöllisyys. Messuilla tarjotaan uusia ratkaisuja myös nuorisoasumiseen. Merja Lyytikäinen (vas.) sosiaali- ja terveysjärjestöjä edustavasta YTY:stä ja Päivi Achté yrittäjä järjestöstäkertovat, että yhteistyö on sujunut hyvässä hengessä. Kumpikin osapuoli on oppinut toinen toiseltaan. Markku Pekurinen, Maijaliisa Junnila, Ulla Idänpään-Heikkilä, Kristian Wahlbeck. Terveyspiiri Eräs alueellisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen malli. Stakes, Tietokirjoja M222. Helsinki Asuntomessualue on rakennettu tiiviisti mutta silti ihmisläheisesti. Näytteillä on 58 asuntoa. Alueelle valmistuu kaikkiaan 263 asuntoa. Uusia ratkaisuja nuorisoasumiseen tarjoaa Nuorisoasuntoliiton kohde Klippinki. Pienkerrostaloon valmistuu 61 vuokra-asuntoa. Ne on tarkoitettu alle 30-vuotiaiden työssäkäyvien tai työelämään aktiivisesti pyrkivien nuorten aikuisten ja nuorten perheiden kohtuuhintaisiksi ensiasunnoiksi. Klippingissä kaksitoista asuntoa on varustettu vaikeasti liikuntavammaisille. Tämä tarjoaa vammaisille nuorille mahdollisuuden itsenäiseen asumiseen ikäryhmänsä parissa. Noin prosenttia asukkaista voidaan valita tuettuun asumiseen. Erityisiä tukiasuntoja ei ole, vaan tukijakson päätyttyä nuori jää asumaan samaan asuntoon, jossa hän on asumisuransa aloittanut. Klippingissä itsenäisen asumisen onnistumista tuetaan muun muassa vastuullisella asukasvalinnalla, asukasperehdyttämisellä ja aktivoimalla vertaisryhmätoimintaa. Asukkaat perehdytetään vuokra-asumisen pelisääntöihin asumisen alkaessa. Kaikki asukkaat voivat käyttää asumisohjaajan palveluja asumista koskevissa ja muissakin pulmatilanteissa. kuva: Erja Saarinen Espoon asuntomessut Messuilla vierailevat ryhmät voivat varata opastetun kierroksen Klippinkiin Varaukset: tai puh. (09) KILPAILUTTAMINEN Sosiaalipalveluita tuottavat järjestöt ja yritykset opettelevat yhdessä tekemään tarjouksia. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry:n ja Terveys- ja sosiaalialan yrittäjät ry:n yhteisellä hankkeella lisätään sosiaalipalvelutuottajien osaamista tarjousten tekemisessä. Pilottiryhmän viisi järjestöä ja viisi yritystä käyvät asiantuntijoiden kanssa läpi tarjouksen tekemistä. Työn tuloksena syntyy sähköinen tietopankki ja oppimisympäristö palveluntuottajille. KUNTA- JA PALVELURAKENNEUUDISTUS Stakesin asiantuntijat ovat hahmotelleet sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä terveyspiirin tai sitä laajemman sosiaali- ja terveyspiirin avulla. Stakesin asiantuntijat Markku Pekurinen, Maijaliisa Junnila, Ulla Idänpään-Heikkilä ja Kristian Wahlbeck ovat työstäneet kirjaksi hahmotelmansa terveyspiiristä. Terveyspiirinimestään huolimatta se kattaa laajimmillaan kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut. Asiantuntijat ehdottavat, että palvelut järjestetään alueen väestölle yhdessä hallintomallissa ilman sektorirajoja. Ihmiset voivat käyttää peruspalveluja kuntarajoista riippumatta. Julkisen terveydenhuollon ja laajimmassa ehdotuksessa myös sosiaalihuollon työntekijät olisivat yhden työnantajan palveluksessa. Palvelut järjestettäisiin ihmisen elämänkaaren mukaan lapsiperheiden, työikäisten ja vanhusten palveluihin. Niitä täydentäisivät hyvinvointi- ja tukipalvelut. Lähipalvelut tuotettaisiin jokaisella paikkakunnalla kunnan toivomassa laajuudessa. Seudulliset palvelut järjestettäisiin useamman kunnan väestölle yhteisesti. Maakunnalliset palvelut järjestettäisiin piirissä keskitetysti. Asiantuntijoiden mukaan malli lisäisi asukkaiden valinnanmahdollisuuksia ja parantaisi kuntien menojen ennakoitavuutta. Mallia tai sen osia toteutetaan jo muun muassa Mäntän seudun terveydenhuoltoalueella ja Itä-Savon terveydenhuoltopiirissä. kuva: Miia Manninen Kokkolan yliopistokeskuksen Chydenius-instituuttiin on perustettu sosiaalityön professuuri. Lahjoitusprofessuuria rahoittavat Himanka, Kannus, Kokkola, Kälviä, Lestijärvi, Lohtaja, Pietarsaari ja Perho. Professori johtaa Kokkolassa järjestettäviä sosiaalityön maisteriopintoja sekä alaa koskevaa tutkimustyötä. Virka on viisivuotinen. Se täytetään elokuun alusta lukien. Sosiaalityön maisteriopinnot alkavat syksyllä Stakesin uusi alueyksikkö on vihitty käyttöön Vaasassa. Yksikkö keskittyy päihde-, mielenterveys- ja maahanmuuttajatyöhön. Seuraava alueyksikkö avataan syksyllä Tampereelle. Aiemmin Stakes on perustanut alueyksikön Jyväskylään. Alkoholiohjelma on tuottanut sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten työn tueksi esitteen, jonka avulla voi arvioida ikäihmisen alkoholinkäytön riskejä. Esitteessä käsitellään muun muassa alkoholin ja lääkkeiden yhteisvaikutuksia. Otetaan selvää! Ikääntyminen, alkoholi ja lääkkeet -esite > Julkaisut > Esitteitä-sarja Lasten päivähoidossa on pääosin riittävästi henkilöstä. Päiväkodeissa lasten ja hoitohenkilöstön välinen suhdeluku oli toteutunut hyvin tai erittäin hyvin 78 prosentissa kunnista, perhepäivähoidossa 57 prosentissa ja ryhmäperhepäivähoidossa 71 prosentissa kunnista. Lyhytaikaisten sijaisten puute, lasten pitkät hoitoajat, vanhempien epäsäännölliset työajat sekä varahoitojärjestelyiden puutteet olivat tärkeimmät syyt, miksei henkilökuntaa ollut aina riittävästi. Lasten päivähoidon tilannekatsaus syyskuu STM Selvityksiä 2006:16. > Julkaisut Helsingissä toimiva Opiskelijan toimeentuloturvaverkosto on laatinut oppaan yliopisto-opiskelijan toimeentulon ja palveluiden parissa työskenteleville. Siitä löytyy tietoa opiskelijoille suunnattujen palvelujen kokonaisuudesta. Vaikka opas kuvaa palveluita Helsingissä, se pyrkii kuitenkin antamaan kokonaiskuvan opiskelijalle tarjolla olevasta yhteiskunnallisesta tuesta. Opas verkossa Sosiaaliturva 10/06 5

6 laina ja palaute LASTENSUOJELU Lastensuojelulainsäädännön kokonaisuudistusta valmistellut työryhmä siirtäisi tahdonvastaisissa huostaanotoissa päätöksenteon sosiaalilautakunnilta hallinto-oikeuksille. Lastensuojelulain uudistustyöryhmän muistio. Sosiaali- ja terveysministeriö 2006:25. Päätöksenteko niin kutsutuista tahdonvastaisista huostaanottoasioista, joissa huoltaja tai 12 vuotta täyttänyt lapsi vastustaa huostaanottoa ja siihen liittyvää sijaishuoltoon sijoittamista, ehdotetaan siirrettäväksi jo ensivaiheessa sosiaalihuollosta vastaavalta toimielimeltä hallinto-oikeudelle. Näissä asioissa lapsen ja perheen oikeusturva edellyttää asian käsittelemistä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa puolueettomassa tuomioistuimessa. Tahdonvastaiset huostaanottoasiat tulisivat hallinto-oikeudessa vireille kunnan viranhaltijan hakemuksesta. Muissa lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua koskevissa asioissa ensivaiheen päätökset tehtäisiin kunnassa viranhaltijatasolla. Päätöksenteon ohjaamisella sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen sijasta suoraan viranhaltijalle korostaisi asiantuntemuksen merkitystä yksilöä koskevassa päätöksenteossa. Huostaanotoissa tarvitaan luottamushenkilönäkökulmaa Olen ollut mukana puhe- ja läsnäolooikeudella lautakuntamme jaoston kokouksissa sen päättäessä lasten huostaanotoista. Meillä Oulussa huostaanottoasiat siis käsitellään lautakunnan nimittämässä viisijäsenisessä jaostossa. Mielestäni jaoston jäsenet paneutuvat perusteellisesti asioihin. Olemme saaneet käsittelyn yhteydessä myös tarpeellista taustatietoa huostaanottoihin johtaneista monista ongelmista, joihin puuttumalla ongelmia voitaisiin ehkäistä ja huostaanottoja näin välttää. Mielestäni jaoston jäsenillä on varsin hyvä osaamisen taso tehdä näitä vaikeita päätöksiä ja se on pyritty huomioimaan jo jäseniä valittaessa, joten ihan ummikkoina emme ole asioita käsitelleet. Lapsen tai nuoren huostaanotto on vakava päätös, jota on pohdittava monesta näkökulmasta. Sosiaalihuollon viranhaltijat tarkastelevat asiaa omasta ammatillisesta näkökulmastaan. Luottamushenkilöt edustavat kansalaisnäkökulmaa. Molempia tarvitaan. Tämä on hyödyksi kokonaisuuden kannalta. Jos luottamushenkilöiden sijasta päätöksenteko siirtyisi suoraan hallinto-oikeudelle, näkökulma kapenisi. Asiaa pitäisi vakavasti harkita myös tästä näkökulmasta. Kannattaako nykymallia ylipäänsä muuttaa? Ainakin Oulussa jaostotyöskentely on rakentavaa: Raimo Järvenpää, sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja, Oulu Kannattaako nykymallia ylipäänsä muuttaa? LAINATTUA, SAKSITTUA Filosofi Pekka Himanen Helsingin sanomat Nykyisin hyvinvointivaltio on jotain, joka on paikalla, kun jotain pahaa on jo tapahtunut. Meillä on reaktiivinen hyvinvointivaltio, ei proaktiivinen hyvinvointivaltio. 6 Sosiaaliturva 10/06 Yliopistonlehtori Anni Vilkko Lapin yliopiston yhteisölehti Kide 3/2006 Vanhuus voi tuoda mukanaan kodin merkityksen muutoksen paikkaa tärkeämpää saattaakin olla kyky tehdä itselle rakkaita asioita paikasta huolimatta. Kaikki eivät myöskään halua vaalia aiemman elämän muistoa paikkaa vaalimalla esimerkiksi leskeytymisen jälkeen. Yliassistentti Marja Ala-Nikkola Aikalainen 9/2006 Vanhainkotien piti täyttyä ja akuutin hoitajapulan iskeä vasta suurten ikäluokkien ikääntyessä ensi vuosikymmenen puolivälissä. Viimeistään parin viime vuoden aikana on kuitenkin käynyt selväksi, että ongelmat ovat käsissä jo nyt. Työministeri Tarja Filatov Demari Suurin osa äideistä elää pätkätyöelämää, jossa työttömyys ja työ vaihtelee. Jos meillä ei olisi subjektiivista päivähoito-oikeutta, niin miten kuvittelisitte heidän lastensa saavan turvallisen hoitopaikan. Kun vanhemmat olisivat pätkätöissä, lapset olisivat pätkähoitosuhteissa. Kauppalehti Presso /Miia Savaspuro Suomessa adoptio ei siis ole lastensuojelullinen toimenpide. Pitäisikö näin olla, jotta vuosi vuodelta kasvavalle sijoituslasten joukolle voitaisiin tarjota pysyvä ja turvallinen koti?

7 asioita pohditaan perusteellisesti. Kuulemme asiakkaita. Keskustelemme lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden kanssa. Jaostomme on pystynyt tekemään ratkaisuja vahvalta pohjalta.vaikka päätökset ovat valtaosin menneet esittelijän esityksen mukaan, joitakin vivahde-eroja on ollut, ja on jaosto joskus jättänyt huostaanottopäätöksen tekemättäkin. Nuorten kuuleminen on ollut omalle ajattelulleni tärkeää. Kun jo aikuistumassa olevat nuoret ovat kuvanneet elämäänsä ja olosuhteitaan, sosiaalinen todellisuus on auennut minulle aivan uudella tavalla. Lasten ja nuorten huostaanottojen lisääntymiseen on Oulussakin havahduttu. Olemme lähteneet voimallisesti kehittämään poikkihallinnollista, ylisektorista ja moniammatillista yhteistyötä lasten ja perheiden tukemiseksi. Esimerkiksi koulun, päiväkodin ja lastensuojelun työntekijät kokoontuvat säännöllisesti. Eri ammattilaisten osaamisen yhdistämisellä pyritään siihen, että ongelmat havaitaan ajoissa ja niihin myös puututaan. Yhteistyö on synnyttänyt yhdessä tekemisen mallin. Toistaiseksi tämä ei ole näkynyt huostaanottojen vähenemisenä, mutta mahdollisesti se on niitä torjunut. Tuloksia ei synny hetkessä niitä pitää malttaa odottaa. Onhan lapsen huostaanotonkin taustalla usein vuosia kestäneet vaikeudet. Tarvitaanko Stakesia? Sosiaalineuvos Jaakko Tuomi, Lappeenranta. Hän oli vuonna 1999 Stakesin toimintaa arvioineen kansainvälisen asiantuntijaryhmän jäsen. Stakesin heikkoutena on edelleen sosiaalihuollon asiantuntijapanoksen vähyys. STAKESIN TEHTÄVÄT Kauppalehti Option Hyvä veli -kolumnistin mielestä Stakesia ei tarvita hidastamaan kehitystä. Kauppalehti Optio Mitä Stakes oikeastaan tekee? Tarvitaanko erillistä laitosta selvittämään ja lähinnä jumittamaan asioita sekä hidastamaan kehitystä? Tarvittavaa tutkimusta ja kehittämistä voidaan teettää yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Stakesin tekemiset perustuvat sosiaali- ja terveysministeriön kanssa vuosittain laadittuun tulossopimukseen. Sen ulkopuolinen työ eli oma liikkumavara on Stakesilla melko vähäinen. Osuvatko ministeriön tulossopimusvaateet päivänkohtaisimpiin selvitettäviin asioihin on kysymys sinänsä. Stakes on liikahtanut henkilöstörakenteeltaan tasapainoisempaan suuntaan. Sen kuten ministeriönkin heikkoutena on edelleen sosiaalihuollon asiantuntijapanoksen vähyys. Selvittely- ja tutkimustyö painottuu yhä terveydenhuoltoon. Kun maassamme yliopistojen ulkopuolella olevissa terveystutkimuslaitoksissa kokonaisväkimäärä on parin tuhannen luokkaa, vaarana ei ole se, ettei terveydenhuoltoa tutkittaisi ja kehitettäisi tarpeeksi. Stakes tuskin kehitystä jarruttaa tai jumiuttaa asiantuntijapanosta toki voi aina kehittää. Viime vuosina muun muassa Stakesin kuntiin suuntautuva tuki on ollut varsin hyvää kahdellakin tavalla. Selvitystyöt ovat tuottaneet vahvempaa arviointikokemusta ja perustetut alueyksiköt ovat lähentäneet alueellista yhteistyötä. Stakesin alueyksikköketjun soisi täydentyvän raja-alueillekin. Yliopistoista ei ole esimerkiksi kuntien päivittäistyöhön valitettavasti saatavissa apua. Professori J.P. Roos Janus 1/2006 sosiaalityöntekijät joutuvat koko ajan päättämään, mikä tieto on oikeampaa ja millaiset syy- ja seuraussuhteet ovat todellisia. Heille opetetaan kuitenkin täysin päinvastaista teoreettista ajattelua. Pahimmassa tapauksessa ei opeteta lainkaan sitä, miten he voivat erottaa todellisen tiedon väärästä, vaikkapa silloin kun kyse on perheväkivallasta tai seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Helsingin Sanomien Kuukausiliite kesäkuu 2006/Ilkka Malmberg Psykologiassa puhutaan lähdevääristymästä, jolloin kuviteltu tai uneksittu tapahtuma muuttuu todeksi. Erityisesti lapset ovat sille alttiita. Espoon entinen viestintäjohtaja, vapaa toimittaja Pekka Poutanen Jyty 4/2006 Hyvä kehittäminen lähtee alhaalta, arjen asiantuntijoiden avulla. Komentokehittämisellä ja konsulttien yhden koon muotilla ajaudutaan pahimmillaan tilanteeseen, jossa hyväksi koeteltu järjestelmä romutetaan ja tilalle tuodaan uusi arjen elämälle vieras malli. Image 4/2006/Ilkka Karisto Viime lokakuussa kuluttaja-asiamies antoi suosituksensa hyvästä perintätavasta. Perintätoimistoissa ohjeissa nähtiin paljon mätää, jopa lainvastaista: Miten niin ei saisi periä lauantaisin? Miksi alaikäisiä velallisia suojellaan? Ei maksusuunnitelman mahdollisuutta ole pakko mainita perintäkirjeessä! Velkojan tarkat yhteystiedot, kuten puhelinnumero, on mainittava vain perittäessä julkisyhteisön saatavaa! Sosiaaliturva 10/06 7

8 kärkiteema Auli Paavola Lapsipoliittinen ohjelma ei ole tae siitä, että lapset ja nuoret voivat hyvin, mutta se on oiva työkalu seurata ja kehittää heidän hyvinvointiaan. Lapsipoliittinen ohjelma sysää kehittämistyön liikkeelle 8 Sosiaaliturva 10/06 kuva: Heikki Pälviä Suurin osa suomalaisista lapsista asuu kunnissa, joissa lasten hyvinvointia kehitetään tavoitteellisella ohjelmatyöllä joko lapsipoliittisella ohjelmalla tai vastaavalla hyvinvointiohjelmalla. Ohjelmat sisältävät erilaisia suunnitelmia ja toimenpide-esityksiä, joilla pyritään lisäämään lasten ja perheiden hyvinvointia.yleensä toimenpide-esityksillä halutaan tukea vanhemmuutta ja kehittää varhaista puuttumista ongelmiin kunnan eri palveluissa. Kunnissa pidetään tärkeänä myös lasten ja nuorten osallistumisen lisäämistä ja vapaa-ajan toimintojen ja kulttuuritarjonnan kehittämistä. Eri sektoreiden yhteistyötä Ohjelmat on yleensä laadittu hallintokuntien ja muiden toimijoiden, kuten seurakuntien ja kansalaisjärjestöjen yhteistyönä. Vastuutahona on useimmiten ollut sosiaalitoimi. Lapsipoliittinen ohjelma antaa kuntien päätöksentekijöille tietoa lasten ja perheiden elinoloista. Se myös määrittää ne toimet, joilla heidän hyvinvointiaan parannetaan. Ohjelmista onkin ollut hyötyä erityisesti päätöksenteon ja suunnittelun tukena. Ne ovat myös edistäneet eri sektoreiden yhteistyötä. Ohjelmatyön ansiosta on aloitettu monia kehittämishankkeita palvelujen parantamiseksi ja lasten ja nuorten osallistumismahdollisuuksien lisäämiseksi. Palvelujen saatavuus on myös parantunut. Lapsipoliittinen ohjelma näyttää lisäksi vahvistavan lastensuojelun toimintaedellytyksiä. Ohjelman laatineissa kunnissa panostetaan enemmän riskioloissa elävien lasten elinolojen parantamiseen kuin ohjelmaa vailla olevissa kunnissa. Perhetyötä ja oppilashuoltoa kehitettävä Kuntakyselyn perusteella kaikista alle kouluikäisten hyvinvointia koskevista huolenaiheista lähes puolet koski vanhempien ja vanhemmuuden ongelmia, avioeroja ja päihteiden käyttöä. Kouluikäisillä taas lisääntynyt ja yhä nuorempana alkava päihteiden käyttö huolestutti eniten.

9 Tärkeimpinä lasten ja nuorten hyvinvoinnin parannuskeinoina pidetään perhetyön ja oppilashuollon kehittämistä sekä eri toimijoiden yhteistyön lisäämistä. Vanhempien hyvää huolenpitoa ei vastauksissa useinkaan mainittu vahvuutena, vaikka tutkimusten mukaan valtaosassa perheistä lapsista huolehditaan hyvin. Vanhemmuuden ongelmien korostumista kyselyssä selittää ehkä se, että kuntien sosiaalityössä kohdataan yhä vaikeammissa ongelmissa kamppailevia perheitä, ja se vie työntekijöiden työajasta suuren osan. On kuitenkin tärkeää, että vanhemmuus nähdään myös voimavarana. Yhteistyötä ja kasvatuskumppanuutta vanhempien kanssa korostetaan muun muassa lapsi- ja perhepalveluiden uusissa valtakunnallisissa ohjeistuksissa, kuten lastenneuvolatyön suosituksissa, varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa ja perusopetuksen opetussuunnitelmassa. Lapsille ja nuorille luodaan osallistumismahdollisuuksia Lapsille ja nuorille tarjotaan runsaasti osallistumisen mahdollisuuksia ja niitä myös kehitetään aktiivisesti monissa kunnissa, joissa on lapsipoliittinen ohjelma. Tähän on todennäköisesti vaikuttanut se, että ohjelman laatimisvaiheessa on usein kuultu lasten mielipiteitä ja tästä on jäänyt otollinen maaperä osallistumismahdollisuuksien parantamiselle. Lapsipoliittinen ohjelmatyö kunnissa Auli Paavola vastaa lastensuojelun kehittämisohjelmassa lapsipolitiikasta. Hän on Lastensuojelun Keskusliiton projektipäällikkö. Kirjoitus perustuu hänen yhdessä Sirkka Rousun ja Kristiina Laihon kanssa tekemään raporttiin Lasten hyvinvointi kunnan yhteiseksi asiaksi. Lapsipolitiikan kuntakyselyn tuloksia. Kyselyyn vastasivat 206 kunnan lasten hyvinvoinnista huolehtivat viranomaiset. Raportti verkossa: > Aineistot kuntien osuus maan lukumäärä lapsiväestöstä Lapsipoliittinen ohjelma valmiina % Lapsipoliittinen ohjelma tekeillä tai sen tekemisestä on päätös % Lapsipoliittinen ohjelma tai hyvinvointi % strategia tehdään kuntien yhteistyönä (20 kuntaryhmittymää) Lapsipolitiikka sisältyy kunnan 34 4 % hyvinvointistrategiaan yhteensä % Tiedot on koottu Suomen Kuntaliiton, sosiaali- ja terveysministeriön ja Lastensuojelun Keskusliiton vuosina 2003 ja 2005 toteuttamista kuntien lapsipoliittisen ohjelmatyön tilannetta selvittäneistä kyselyistä. On tärkeää, että osallistumismahdollisuuksia kehitetään edelleen ennakkoluulottomasti ja lasten ja nuorten mielipiteitä kuunnellen. Tätä painotetaan myös varhaiskasvatuksen ja peruskoulun valtakunnallisessa ohjeistuksessa. Toteuttamiseen laaja-alainen lapsipoliittinen ryhmä Lapsipoliittisten ohjelmien laadintaan on monissa kunnissa panostettu merkittävästi. Niiden toteuttaminen ei kuitenkaan aina ole ollut ongelmatonta. Sitä vaikeuttavat erityisesti epäselvä vastuunjako, avainhenkilöiden vaihtuvuus sekä hyvinvoinnin seuranta- ja arviointimenetelmien kehittymättömyys. Jotta suuritöinen ja yhdessä tehty ohjelmatyö ei jäisi vain turhautumista aiheuttavaksi kertasuoritukseksi, on sovittava, kuka tekee mitäkin ja miten vastuu jakautuu. Yksi henkilö tai hallintokunta ei voi kantaa koko vastuuta. Ei ole myöskään hyvä ratkaisu, jos vastuu ilman selkeää työnjakoa hajautetaan usealle taholle. Sen sijaan kannattaa koota eri toimijoista laaja-alainen lapsipoliittinen ryhmä vastaamaan ohjelman toteuttamisesta, koordinoinnista ja seurannasta. Lisäksi tulee päättää, kuka kunnassa valmistelee poikkihallinnolliset lasten hyvinvointiasiat ja kuka ne esittelee päätöksentekijöille. Lapsipoliittisen ohjelman toimeenpano edellyttää kunnassa poliittisia päätöksiä, ja hallintokunnissa se on liitettävä osaksi kunkin hallinnonalan normaalia työtä. On myös päätettävä, miten ohjelman seuranta ja arviointi toteutetaan. Kysely osoitti, että kunnissa on tarvetta ja halukkuutta kehittää lasten ja nuorten hyvinvoinnin seuranta- ja arviointimenetelmiä. Tähän työhön kaivataan valtakunnallista tukea ja yhteistyötä. Lapsipoliittisen ohjelman hyödyt kuntien viranomaisten mielestä tukee päätöksentekoa ja suunnittelua lisää sektoreiden välistä yhteistyötä saa aikaan kehittämistyötä parantaa palvelujen saatavuutta ja laatua lisää uusien palveluiden tarjontaa parantaa lasten ja nuorten hyvinvointia Lapsipoliittinen ohjelma näyttää vahvistavan lastensuojelun toimintaedellytyksiä. Ohjelman laatineissa kunnissa panostetaan enemmän riskioloissa elävien lasten elinolojen parantamiseen kuin ohjelmaa vailla olevissa kunnissa. kuva: Heikki Pälviä Lastensuojelun kehittäminen osaksi ohjelmatyötä Lastensuojelulain mukaan kaikkien kuntien tulisi laatia asiakirja, jossa otetaan kantaa siihen, miten lastensuojelu ja erityispalvelut aiotaan toteuttaa sekä miten lasten kasvuoloja kehitetään. Tämä lain velvoittama suunnitelmallisuus toteutuu heikosti: kyselyn tavoittamista kunnista vain 40 prosenttia ilmoitti toimivansa lain vaatimusten mukaisesti. Lastensuojelutarpeiden selvittäminen ja -palveluiden kehittäminen tulisikin liittää kuntien lapsipoliittiseen ohjelmatyöhön nykyistä vahvemmin. Kuntien lapsipoliittisessa ohjelmatyössä on usein otettu lähtökohdaksi YK:n lapsen oikeuksien sopimus. Sen velvoitteiden noudattamista valvoo YK:n lapsen oikeuksien komitea. Se antoi Suomelle syksyllä 2005 suositukset Suomen valtion laatiman lasten oikeuksien tilannetta koskevan kolmannen määräaikaisraportin pohjalta. Lapsen oikeuksien sopimusta koskevan tiedotuksen lisääminen, lapsille suunnattujen palvelujen alueellinen tasaarvo ja tasapuolinen saatavuus sekä tiedon saanti haavoittavissa oloissa elävien lasten elinoloista olivat komitean keskeisiä suosituksia. Kunnat voivat lapsipolitiikallaan edistää näitä asioita. Sosiaaliturva 10/06 9

10 kärkiteema Minna Tarvainen Minna Tarvainen henkilökuvat: Minna Tarvainen Espoossa ensisynnyttäjien perhevalmennus jatkuu aina vauvan yksivuotissynttäreihin saakka. Valmennuksen tärkeä viesti vanhemmille on se, että nämä eivät ole kasvatustehtävänsä kanssa yksin. Tositreenit alkavat synnytyksen jälkeen! kuva: Futureimagebank J-kerroilla osallistujien tiedonjano kasvaa, sillä opastus ankkuroituu arkeen. Takana on jo valvottuja öitä ja imetysongelmia. Ryhmän muut perheet alkavat tuntua läheisiltä. E-kerrat ovat paljolti terveydenhoitajien sarkaa. Synnytyksen jälkeen päivähoidon ja varhaiskasvatuksen ammattilaiset tulevat tärkeämmiksi. Kokoontumispaikkakin siirtyy luontevasti neuvolasta avoimeen päiväkotiin tai asukaspuistoon. Me teemme muutenkin työtä sellaisten perheiden kanssa, joissa äiti tai isä on kotona lasten kanssa. Ominta työaluettamme on vauvaperheen arki, sen ilot ja surut. Kun tutustumme jo perhevalmennuksessa, vanhemmilla on matala kynnys tulla avoimeen päiväkotiin vauvojen kanssa, lastentarhanopettaja Minna Kokora Tapiolan avoimesta päiväkodista kertoo. Reitti kotivanhemman tuuletuspaikkaan onkin hyvä tehdä selväksi. Kirjaamattomana tavoitteena on, että mahdollisimman moni espoolaisvanhempi hoitaisi pientä lastaan kotona. Tulevien äitien masut pömpöttävät somasti laajennetun perhevalmennuksen ensimmäisellä istunnolla. Raskausviikkoja on takana 25 ja edessä 15. Reilun vuoden aikana ryhmä käy lävitse ohjelman, joka pitää sisällään Tapiolan neuvolan terveydenhoitajan Irma Nuppusen mukaan vaikka mitä : tulevia isiä ja äitejä herätellään pohtimaan parisuhdetta, vauvan psykologista kehitystä, hampaidenhoitoa ja kasvatuskysymyksiä. Kymmenellä valmennuskerralla perheet tapaavat laajan ammattilaisten joukon aina parisuhde-, puhe- ja fysioterapeuteista lastentarhanopettajiin ja pappeihin. Nuppunen on monipuolisuuteen tyytyväinen. Aiemmin hän joutui vetämään valmennukset lä- hes yksin. Kokoontumiset jäivät yleensä kolmeen kertaan. Ajattelin ennen, että tässäkö on kaikki se tieto, jonka vanhemmat saavat. Synnytys jumittaa ajatukset Isät ja äidit ovat osoittautuneet jääräpäisiksi. He treenaisivat edelleen mieluiten vain yhtä lajia, synnytystä. Ajatus synnytysvalmennuksesta istuu tiukassa, Nuppunen kertoo. Vanhemmat toivoisivat jopa hengitys- ja rentoutusharjoituksia, joissa monien omat äidit puuskuttivat edellisinä vuosikymmeninä. Vaikka me puhumme vanhemmuudesta ja elämän muuttumisesta, tuleva äiti ja isä odottavat vain synnytystä. Ennen sitä he eivät osaa keskittyä muuhun. Synnytys on se etappi, minne ollaan menossa. Mutta vanhemmuushan alkaa vasta siitä, perhekeskushankkeen projektipäällikkö Aino Ruotsalainen huokaa. Meidän pitäisi saada jo ennen lapsen syntymää vanhemmat pohtimaan sitä, mitä on tulossa. Verryttelystä vauvaperheeksi Onneksi valmennukset jatkuvat. Viisi plus viisi -mallin mukaisesti perheillä on viisi niin sanottua e- kertaa ennen synnytystä ja viisi j- kertaa synnytyksen h-hetken jälkeen. Osallistujien näkökulmasta e- kerrat ovat verryttelyä vanhemmuuteen. Masuvauva ei osaa vaatia mitään, joten lastenhoitoasiat ja hammashuolto kuulostavat kaukaisilta huolilta. Vasta synnytys konkretisoi vanhemmuuden. Perheet yhdeksi joukkueeksi Lisätukea perheen arkeen toivotaan ryhmistä. Harvalla nuorella pariskunnalla on asuinalueellaan ver- Perhevalmennusryhmästä on tarkoitus saada tuleville vanhemmille vertaisryhmä, joka jatkaisi valmennuksen jälkeenkin, kertoo Tapiolan neuvolan terveydenhoitaja Irma Nuppunen. 10 Sosiaaliturva 10/06

11 kostoa, johon he voivat turvautua perheen kasvaessa. Monet ovat muuttaneet Espooseen muualta, ja myös kaupungin sisällä muuttoautot kulkevat taajaan. Kaupungissa kirjataan muuttoa vuodessa. Valmennusryhmästä on tarkoitus saada tuleville vanhemmille vertaisryhmä, joka jatkaisi valmennuksen jälkeenkin. Niinpä porukkaan pitäisi saada luotua yhteenkuuluvuuden tunnetta ja ryhmäfiilistä, Nuppunen sanoo. Samassa ryhmässä voi olla kravattiherroja, ponihäntäpoikia ja bodareita, jotka katselevat toisiaan epäluuloisesti. Vaikeinta joukkoon on kuitenkin saada sitoutumaan ne perheet, jotka hyötyisivät eniten muiden tuesta. Matkanvarrella valmennuksista liukenevat juuri eniten apua tarvitsevat. He kieltävät ongelmansa. Siksi ryhmäytymisen pitäisi onnistua heti alussa. Vanhemmista pitäisi tuntua, että ryhmässä on turvallista olla. Silloin apua tarvitsevatkin tulisivat ehkä jatkossakin ja löytäisivät kavereita ryhmästä. Riittävätkö rahkeet? Työntekijät ovat kiitelleet perhevalmennuksen moniammatillisuutta. Kaikkea ei tarvitse itse osata, Aino Ruotsalainen muistuttaa joukkuelajin vahvuuksista. Jos pääsemme puuttumaan ongelmiin jo neuvolassa, ongelmat eivät pääse kasvamaan. Näin vältytään järeämmiltä toimilta, muistuttaa Espoon perhekeskushankkeen projektipäällikkö Aino Ruotsalainen. Kuka treenaisi isiä? Isät tarvitsevat keskinäisiä keskusteluhetkiään ja toistensa tukea, sanoo Espoon isäryhmien koordinaattori Jari Jokinen. Osa asiantuntemuksesta saadaan kolmannelta sektorilta. Esimerkiksi seurakunnan ja Väestöliiton parisuhdeasioiden asiantuntijat ovat mukana parisuhdeteeman käsittelyssä. Toisaalta laaja työntekijäjoukko aiheuttaa käytännön pulmia. Kun tutustumme jo perhevalmennuksessa, vanhemmilla on matala kynnys tulla avoimeen päiväkotiin vauvojen kanssa, kertoo lastentarhanopettaja Minna Kokora Tapiolan avoimesta päiväkodista. Isäryhmien koordinaattori Jari Jokista harmittaa. Ryhmiltä puuttuu vetäjiä. Olemme yrittäneet löytää miehiä puskaradion välityksellä. Kohta pitää varmaan laittaa kuulutus lehteen. Rekrytointikriteerit ovat väljät. Ensinnäkin, vetäjän pitää olla mies. Toiseksi, hänellä on oltava jokin suhde isyyteen. Jälkimmäiseen riittää se, että miehellä itsellään on ollut isä. Pilottivaiheessa isät pulisivat omissa ryhmissään perhevalmennuksen kuudella istunnolla. Nyt kertoja on jouduttu supistamaan kahteen vain siksi, että vetäjistä on pulaa. Kolmen lapsen isänä Jokinen tietää, että isyys on erilaista vanhemmuutta kuin äitiys. Siksi isät tarvitsevat keskinäisiä keskusteluhetkiään ja toistensa tukea. Ennen synnytystä isyys ei tunnu vielä miltään. Ei sitä vielä ole isä. Äitiys alkaa kehittyä naisessa heti, kun hän tulee raskaaksi. Isyyden kehittyminen alkaa vasta, kun mies pitää omaa lastaan sylissä tai pesee tätä synnytyssalissa. Isyyden haltuunotto on hyvin nopea tapahtuma. Eipä silti, miehet kantavat huolta perheestä jo raskausaikana. He pohtivat ryhmissä, onko asunto riittävän iso, soveltuuko auto tulevalle perheelle, mistä vaunuihin saa varaosia. Kun isyysloma päättyy, miehillä alkavat uudet huolet. Isät miettivät töissä, miten äiti ja lapsi pärjäävät kotona tai mistä kaikesta he itse jäävät paitsi. Joku alkaa valmistella työpöytäänsä lähtökuntoon jo kahdelta iltapäivällä, että pääsee kotiin ajoissa. Ryhmissä vanhempia valmennetaan perhekokonaisuuteen. Mies ei saa jättää äitiä yksin kasvattamaan lasta. Toisaalta miehen on opittava pitämään puoliaan, sillä äidit haalivat lapsen hoidon helposti itselleen. Ei tässä suuresta keksinnöstä ole kyse. Nyt on huomioitu se, että isäkin kuuluu perheeseen. Moniammatillisuus tarkoittaa työssäni sitä, että minun on oltava hyvin paljon yhteydessä eri tahoihin, Nuppunen sanoo. Psykologien, hammashoitajien ja muiden työntekijöiden aikataulut on saatava täsmäämään, jotta kaikki olisivat oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Koordinointia hankaloittaa se, että valmennukset ovat virka-ajan jälkeen. Voi myös olla, että yksi ja sama erityistyöntekijä joutuu kiertämään useiden neuvoloiden valmennuksissa normaalin päivätyönsä lisäksi. Uudenmuotoinen valmennus vaatii meiltä enemmän kuin vanha. Tämä on massiivinen juttu, Ruotsalainen myöntää. Vuonna 2006 vasta noin neljäsosa aloittavista ryhmistä on uusimuotoisia. Tämän vuoden jälkeen olemme viisaampia siinä, riittävätkö resurssimme tarjoamaan laajennettua valmennusta kaikille ensisynnyttäjille. Toistaiseksi helpotusta on tuonut se, että projektirahoituksella on voitu palkata muutamia työntekijöitä paikkaamaan suunnitteluun kuluvaa aikaa. Ammattilaiset tukevat perhettä Espoo on hakenut mallia perhevalmennuksen järjestämiseen Ruotsin Leksandin perhekeskuksesta. Siellä keskus kouluttaa vanhempia.voiko Espoossa suorittaa vanhemmuudesta opintopisteitä? Ei, Ruotsalainen vastaa. Opettaja kouluttaa, ei terveydenhuolto. Valmennuksen tärkeä viesti vanhemmille on se, että nämä eivät ole kasvatustehtävänsä kanssa yksin. Kun neuvolan seurannassa nousee esiin jotakin yllättävää tai eteen tulee muita ongelmia, ammattilaiset ovat tukemassa perhettä. Nuppunenkin puhuu mieluummin ehkäisevästä mielenterveystyöstä kuin koulutuksesta. Lapsen syntymä on usein kriisi: elämä ei Sosiaaliturva 10/06 11

12 kärkiteema Valmennus auttaa varautumaan muutokseen. jatku vauvan tulon jälkeen entisellään. Monet isät ja äidit ovat eläneet aiemmin kiireistä elämää. Kun uralle antautunut äiti jää lapsen kanssa kotiin, hän masentuu helposti. Hän miettii, tätäkö tämä elämä on. Tilanne on niin erilainen, kuin mihin nykyajan ihminen on tottunut, Nuppunen on huomannut. Valmennus auttaa varautumaan muutokseen. Isien läsnäolo valmennuksessa on myös tärkeää. Nainen muuttuu, kun hän on raskaana ja synnyttää. Se on isällekin iso juttu. Parisuhde ei säily samanlaisena. Mies ei voi vaatia, että vaimo pysyy ennallaan ja osallistuu harrastuksiin hänen kanssaan. Neuvola tulee taas kotiin Laajennettu perhevalmennus on Espoon perhekeskuksen ensimmäinen vaihe. Kaksivuotinen pilottijakso päättyi vuodenvaihteessa. Lähivuosina valmennus aiotaan vakiinnuttaa peruspalveluksi. Käytännöllisiä suhteita Katri Työppönen piti hyvänä muihin äiteihin tutustumista. Näin, etten ole yksin vaan tällä alueella on toisiakin kotona. Muutama kuukausi sitten perhekeskus laajeni, kun jokaiselle alueelle palkattiin perhetyöntekijä tai - -ohjaaja. He työskentelevät vauvaperheiden kodeissa. Perhetyöntekijät ovat koulutukseltaan lähihoitajia tai kodinhoitajia, perheohjaajat taas terveydenhoitajia tai sosionomeja (AMK). Työ on kohdennettua toisin kuin perhevalmennus. Terveydenhoitaja voi ehdottaa perhetyöntekijän tai -ohjaajan käyntiä, kun hän huomaa vauvanhoidon aiheuttavan harmaita hiuksia. Tavallisimpia pulmia ovat arkiset perusasiat: vauvalle ei maistu ruoka tai uni ei tule. Me tähtäämme konkreettiseen apuun. Perheohjaaja antaa selkeitä ohjeita syömisestä tai neuvoo, miten vuorokausirytmi löytyy. Hän voi myös hoitaa lasta, niin että väsynyt äiti saa levätä, Aino Ruotsalainen kuvaa. Jos pääsemme puuttumaan ongelmiin jo neuvolassa, ongelmat eivät pääse kasvamaan. Näin vältytään järeämmiltä toimilta. Valmennus toimi tunnetasolla, sillä ryhmässä sai jakaa omaa hätäänsä. Huomasin, että en ole maailman ainoa äiti, joka on paniikissa ja miettii kaikenlaista, kertoo Katri Työppönen. Hän osallistui Espoon perhevalmennuksen pilottiryhmään vuonna Vauva muutti elämää aika tavalla. Jäin pois työelämästä. Ryhmässä näin, että tällä alueella on toisiakin kotona. En ole yksin. Sain viisi kuusi ihmistä kiintopisteeksi. Avoin päiväkoti avattiin kuukausi lapsen syntymän jälkeen. Loppujen lopuksi kaikki äidit alkoivat käydä siellä. Jotenkin tuttavuus syveni synnytyksen jälkeen. Kaikilla oli yhdistävä kokemus, synnytys. Kuitenkin se oli kaikilla erilainen ja oma tarinansa. Ja jokaisen horror storyt käytiin yhdessä lävitse. En usko, että perhevalmennuskerrat ennen synnytystä olisivat riittäneet yhdistämään meitä. Emme keväällä vielä sopineet keskenämme, että tavataan sitten syyskuussa. Jollei olisi ollut järjestettyjä tapaamisia myös synnytyksen jälkeen, ryhmä olisi kuivunut kasaan. Iso osa äideistä on nyt mennyt töihin tai muuttanut alueelta. Ryhmä pysyi vuoden kasassa ja hajosi sitten. Tilalle on tullut uusia äitejä, joille voi sanoa, että tulettehan illalla meidän pihan keinulle. Ei siinä sen kummempaa dramatiikkaa ole. Katri Työppösen esikoistytär täyttää elokuussa kaksi vuotta. kuva: Lea Suoninen-Erhiö Perhehanke pähkinänkuoressa Kuntiin tai seutukuntiin luodaan pysyviä perhepalvelukeskuksia tai perhepalveluverkostoja. Lapsiperheiden peruspalveluiden toimintatapoja uudistetaan yhdistämällä alueen voimavarat ylisektorisesti. Vanhemmat otetaan kumppaneina mukaan palveluiden sisällön suunnitteluun. Ehkäisevää perhetyötä ja parisuhdetyötä kehitetään. Perheiden välistä vertaistoimintaa tuetaan. Toteutetaan osana sosiaalialan kehittämishanketta monen toimijan kumppanuusohjelmana vuosina Johtoryhmässä ovat mukana sosiaali- ja terveysministeriö, Stakes, Opetushallitus, Suomen Kuntaliitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Väestöliitto, Suomen Vanhempainliitto ja Suomen evankelisluterilainen kirkkohallitus. Mukana on 16 paikallishanketta, joista valtaosa on seudullisia projekteja. Näissä sosiaalija terveysministeriön kehittämisrahaa saaneissa hankkeissa on mukana 57 kuntaa. Lisäksi monessa kunnassa perhekeskustyyppistä kehittämistyötä tehdään lääninhallitusten rahoituksella. Perhehanke verkossa: > Sosiaalihanke > Perhe-hanke 12 Sosiaaliturva 10/06

13 Lea Suoninen-Erhiö Perhehanke tukee lasten ja perheiden hyvinvointia. Ongelmia ehkäistään ennen kuin niitä onkaan. Kasvatuskumppanuus on yksi keino tähän, hankkeen projektipäällikkö Riitta Viitala Stakesista sanoo. Perhehanke ehkäisee ongelmia ennen kuin niitä onkaan Kasvatuskumppanuudella tarkoitan uudenlaista työotetta: se on perhelähtöinen ammatillinen orientaatio, jossa yhdessä perheiden kanssa suunnitellaan esimerkiksi päivähoidon sisältöä. Lähtökohdaksi otetaan vanhempien oma tietämys ja tuntemus lapsestaan. Keskeinen tavoite on lujittaa lapsen ja vanhemman välistä suhdetta ja näin tukea vanhemmuutta. Neuvolatoiminnassa alettiin aikoinaan korostaa lapsen ja vanhemman varhaisen vuorovaikutuksen tukemista kasvatuskumppanuus on tavallaan jatkumoa sille. Se on perheiden kohtaamista, sitä, että ammattilaiset kuulevat vanhempien äänen palveluissa neuvolassa, päivähoidossa ja koulussa. Perhelähtöinen toimintakulttuuri edellyttää, että vanhemmuus otetaan palveluissa huomioon. Toiminnan sisään pitää saada sellaisia rakenteita, jotka mahdollistavat vanhempien osallistumisen ja vaikuttamisen palveluiden sisältöön. En tarkoita sitä, että vanhemmatkaan ovat aina oikeassa ja tietävät kaiken. Ei kuitenkaan kannata jättää käyttämättä sitä, mitä heillä on antaa. Tällä on iso merkitys lapsen hyvinvoinnille. Perhekeskus on kumppanuuteen perustuva toimintamalli, joka kokoaa paikalliset voimavarat toimijaverkostoksi, Riitta Viitala tiivistää. Voimavarat yhteen Perhehankkeen päämääränä on saada kunnissa tai seutukunnissa aikaan pysyviä perhepalveluverkostoja tai -keskuksia. Viitalan ajatuksissa perhelähtöinen toimintakulttuuri on se punainen lanka, joka sitoo lasten ja perheiden palvelut yhteen: Tällöin pitää tietysti kysyä, vastaavatko nykyiset palvelut perheiden tarpeisiin ja odotuksiin? Perhekeskusajattelussa korostuu ylisektorisuus ja monitoimijaisuus. Peruspalvelut neuvola, päivähoito ja koulu ovat keskeisiä, koska perhekeskustoiminta on tarkoitettu kaikille lapsiperheille. Mukana ovat myös muut toimijat, kuten seurakunnat ja järjestöt sekä tietysti perheet itse. Vanhempien välinen vertaistuki on ehtymätön voimavara. Syrjäytymistä ja lasten pahoinvointia voidaan ehkäistä, kun eri toimijoiden voimavarat kootaan yhteen: siis yhteisvoimin. Näyttää siltä, että nyt niin järjestöt kuin kunnatkin ovat valmiita etsimään yhteisiä toimintamuotoja. Sen sijaan vaikeaa tuntuu olevan sen ymmärtäminen, että myös ehkäisevään työhön on satsattava. Jos vain loputtomiin lisätään erityispalveluita ja korjaavaa työtä, ongelmat karkaavat käsistä. Painopistettä on siirrettävä peruspalveluiden kehittämiseen. Jos vain loputtomiin lisätään erityispalveluita ja korjaavaa työtä, ongelmat karkaavat käsistä. Painopistettä on siirrettävä peruspalveluiden kehittämiseen. Viitala muistuttaa, että lapsen hyvinvointi tai pahoinvointi syntyy niissä ympäristöissä, joissa hän elää: Lapsi viettää paljon aikaansa päivähoidossa ja koulussa. Siksi satsaus niiden toimintatapojen uudistamiseen maksaa vaivan. Edellytyksiä yhteisöllisyydelle Perheiden tukemisen kulmakivenä Viitala pitää yhteisöllisyyden vahvistamista: Yksi hyvinvoinnin perustekijä ovat luonnolliset tukiverkostot, se, että elämässä on ihmisiä. Fyysisen ympäristön pitää olla sellainen, että se mahdollistaa ihmisten kohtaamisen. Lisäksi pitää olla henkistä tilaa vuoropuhelulle. Tämä edellyttää Viitalan mielestä erilaisuuden näkemistä nykyistä luonnollisempana: kaikki erilainen ei ole ongelmallista. Yksi perhekeskustoiminnan muoto on matalan kynnyksen paikka, jossa perheet ja työntekijät kokoontuvat. Siellä voi olla vaikka musiikkileikkikoulua, jumpparyhmää ja muuta harrastustoimintaa. Näin edesautetaan vanhempien vertaisryhmien syntymistä. Luonnollisia tukiverkostoja syntyy usein yhteisten asioiden, tässä tapauksessa lasten, ympärille. Yhteisöllisyyden vahvistuminen on hyväksi lapsille ja vanhemmille sekä koko asuinalueelle. Kun alueen asukkaat oppivat tuntemaan toisensa, se luo alueelle turvallisuutta, Viitala summaa. Sosiaaliturva 10/06 13

14 näkökulma jos minulta kysytään kolumni On se hyvä Teemu Tiensuu on Namibiassa syntynyt sosiaalityöntekijä ja työnohjaaja, joka toimii Yrjö ja Hannasäätiön palvelujohtajana. Hän on porvarillistunut ex-radikaali, viinin, ruoan ja liikunnan ystävä. On se hyvä, että mulla on ystäviä. Ihmisiä, joille purkaa iloa ja surua, työpaineita, elämän ahdistuksia. Ihmisiä, joiden kanssa voin olla heikko. Ja vahva. Niitä, jotka antavat olla vahva, uhota kaikessa rauhassa, mesota ja mellastaa. Ystäviä, jotka vahvistavat heikkoina päivinä: Kyl sä sen klaaraat. Ja ne samat tyypit, jotka antavat realiteettiterapiaa, kun kuvittelen liikoja itsestäni. No, nyt Tiensuu kuvittelee taas olevansa niin erinomainen. Sä ootkin ainoa maailmassa, joka on saanut noin nerokkaan ajatuksen. Raimo Korpisen sisar sairastui 45-vuotiaana Alzheimerin tautiin kolme vuotta sitten. Korpinen on sisarensa edunvalvoja, asioiden hoitaja ja silloin tällöin myös tuki arjen sujumisessa. Toverillinen rakkaus verhotaan lempeänankaraan palautteeseen tai konkreettisiin ystävän tekoihin. Mikään ei ole rehellisempää kuin hyvän ystävän suoraviivainen alasampumisdiskurssi, tunnettu myös v-diskurssina tai puukon haavassa kiertämisdiskurssina. Sen vastaanottaminen kasvattaa ja opettaa näkemään oman narsismin läpi. On se hyvä, että meillä on program plannereita, lääkäreitä, HR-managereita, kriisityöntekijöitä, pappeja, paperimiehiä, suurtalouskokkeja, opiskelijoita, diakoneja, työttömiä, taksikuskeja, tarjoilijoita ja eläkeläisiä, ihmisiä. Ystäviä, jotka sallivat meidän olla heikkoja, loukattuja, alistettuja, särkyneitä, uhoajia ja mellastajia. Minulle nämä ovat useimmiten miehiä, elämää eläviä miehiä. Me olemme elämän savusukeltajia, riippuliitäjiä, kalliokiipeilijöitä, aavikon ylittäjiä, runoilijoita. On se hyvä, että meillä on vanhemmat. Elävät tai kuolleet, omat tai lainatut. Ihmiset, jotka antavat elämän suuntaviivat ja opettavat elämään. He, jotka toimivat palomuurina elämän virus- ja matohyökkäyksiltä. Ystäväni ihmetteli, miksi vain puolet pienten lasten isistä on harkinnut avioeroa, kunnes tajusi: toinen puoli on jo eronnut. On se hyvä, että me vanhemmat osaamme yhä useammin hakea apua omaan pahaan oloomme. Veikkaan, että samat ongelmat ja vaikeudet, joita nykyään käsitellään pari- ja perheterapioissa ja perheasiain neuvottelukeskuksissa ovat olleet ennenkin olemassa. Niille ei ehkä ole ollut aikaa tai ne on pidetty perheen omina asioina. Veikkaan, ettei oma isäni puhunut ystäviensä kanssa samoja asioita kuin minä. On se hyvä, että elämä lapsena näyttää kauniilta, vaikka niin ei aina olisikaan. On se hyvä, että meillä kaikilla on nämä ystävät, vanhemmat ja avunantajat. Vai onko meillä? Olisivatko Kari S. Tikka ja Martin Luther King yhä hengissä, jos meillä kaikilla olisi? Olisiko Porvoon tuomiokirkko palanut? Olisivatko kamppailu-urheiluvalmentajan seksirikokset jääneet tekemättä? Tuntisiko 70 prosenttia sosiaalija terveysalan työntekijöistä usein tai ajoittain ylikuormitusta? En tiedä, mutta on se hyvä, että mulla on ystäviä. On se hyvä. TOIMITUKSELTA Sosiaalibarometri: Henkilöstövaje sosiaalitoimessa jatkuu Olisiko vihdoin aika tehdä asialle jotain? Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton Sosiaalibarometriin vastanneista sosiaalitoimen johtajista runsas 30 prosenttia arvioi henkilöstön riittävän huonosti sosiaalitoimen tehtävien hoitamiseen. Samaa asiaa on kysytty sosiaalijohdolta nyt kymmenen vuoden ajan ja aina prosenttia vastaajista on vastannut näin. Toisaalta prosenttia vastaajista on kymmenen vuoden aikana arvioinut henkilöstön riittävän hyvin. Vastauksista ei selviä, onko vajetta aina samoilla kunnilla vai toimiiko tässä jonkinlainen rotaatio: aina kun yksi kunta 14 Sosiaaliturva 10/06

15 Palstalla sosiaalipalveluiden käyttäjät kertovat ajatuksiaan sosiaalipalveluista. Millaista apua kaipaisit sisarellesi? Sisareni on koulutukseltaan diplomi-insinööri. Hän oli ulkomailla töissä ja jäi työttömäksi palatessaan Suomeen. Aika pian havaittiin, ettei kaikki ole kunnossa. Hänen saamisensa tutkimuksiin kesti pitkään, koska kukaan ei oikein tunnistanut oireita. Häntä olisi ehkä pystytty auttamaan paremmin, jos hän olisi päässyt hoitoon aiemmin. Sisareni pärjäisi vielä kotonaan, mutta hän tarvitsisi päivittäin apua arkiaskareisiin: katsomaan, että vaatteet ovat puhtaita ja oikeat vaatteet ovat päällä eikä jääkaapissa ole kymmeniä jogurttipurkkeja. Työssäkäyvänä ihmisenä ja kolmen lapsen isänä en pysty häntä joka päivä auttamaan. Kotihoidon hoitajat käyvät hänen luonaan päivittäin, mutta he keskittyvät tässä vaiheessa lääkitykseen. Sisareni on vastahankainen käyntejä kohtaan, joten ne ovat jo tästä syystä jääneet hyvin lyhyiksi. Esimerkiksi aamuisin sisareeni ei oikein saada kunnollista kontaktia Alzheimer-potilas on hitaasti toimiva. Hän tarvitsee aikaa, mutta onko kellään riittä- västi aikaa luoda häneen hyvää kontaktia? Alzheimer-liiton päiväpaikka on ollut pelastus. Sisareni on käynyt siellä arkipäivisin vuoden alusta. Miten sinua on kohdeltu, kun olet hoitanut sisaresi asioita? Kun sisartani hoidettiin Meilahden sairaalassa, sain sieltä sosiaalityöntekijältä tietoa erilaisista palveluista. Jotta jotain saa, pitää kuitenkin itse olla aloitteellinen ja hyvin aktiivinen. Sairastuneen asioita ei aja kukaan, elleivät omaiset sitä tee. Tiedon saaminen on välillä sattumanvaraista. Nyt olen saanut yhteyden Helsingin vammaispalveluihin. Muutama viikko sitten pyynnöstäni järjestettiin hoitokokous, jossa olivat mukana Alzheimerpäiväpaikan vetäjä, kotihoidon lääkäri ja hoitajat. Kokouksessa todettiin, että sisareni tarvitsee avustajan arkensa sujumiseksi ja että hoitopaikan tarve kasvaa koko ajan. Pika puoliin tarvitsen tietoja hyvistä laitospaikoista nuorille Alzheimer-potilaille. Miten palveluita pitäisi parantaa? Apua ja tietoa pitäisi tarjota aktiivisemmin. Kukaan ei ota minuun yhteyttä, vaan itse pitää olla aloitteellinen. Kotihoidon pitäisi olla muutakin kuin lääkkeiden antamista. Arjen asioiden hoitamiseen tulisi saada tukea. Toisaalta ongelmana on ollut siskoni vastahankaisuus. Viranomaisiin pitäisi saada helpommin yhteys. Työssäkäyvän ihmisen on mahdotonta ottaa heihin yhteyttä yhden viikoittaisen tai päivittäisen puhelintunnin aikana. Onneksi sähköpostiyhteys on toiminut, kunhan olen ensin löytänyt asiaa hoitavan viranomaisen ja saanut häneen kontaktin. Kotihoidon hoitajien ja Alzheimer-päiväpaikan vetäjän kanssa olemme miettineet virallisen hoitokokouksen ulkopuolellakin sisareni tilannetta. Tämä on sitä, mitä omainen kaipaa, ja siitä kiitos näille henkilöille. saa sosiaalitoimen henkilöstöasiat kuntoon toisella ne ovat jo huonosti. Barometrin avovastausten perusteella tällä hetkellä henkilöstötilanne on huonoin sosiaalityössä ja vanhustyössä. Lähes puolet vastaajista arvioi, että tilanne ei parane tulevaisuudessakaan: koulutus ei tuota riittävästi sosiaalityöntekijöitä eläkkeelle lähtevien tilalle, ja vanhusten määrän lisääntyminen vaatii lisää työntekijöitä, joita ei nytkään ole tarpeeksi. Eli tämän asian kanssa on vain elettävä tai sitten todella tehtävä jotain. Kymmenessä vuodessa olisi jo ehditty jotain tehdäkin, jos asia olisi koettu hyvin tärkeäksi ihan valtakunnallisella tasolla. Joissakin kunnissa on jo jotain tehty. Vastaajista 28 prosenttia kertoi, että palkkausta on tarkistettu, 27 prosenttia, että koulutukseen on kiinnitetty huomiota. Joka kymmenennen vastaajan kunnassa on tehty henkilöstöstrategia tai ryhdytty yhteistyöhön naapurikuntien kanssa henkilöstöasioissa. Merja Moilanen LUKIJOILTA Yksinelävillä on omat erityiskysymyksensä Eija Maarit Ojala kirjoitti artikkelissaan Yksineläjät muita vähempiarvoisia? Sosiaaliturvassa 8/2006 erittäin tärkeästä aiheesta. Olen itsekin huomannut, että yksinelävät unohdetaan. Vaikka monien auttamistahojen asiakaskunta painottuu yksineläviin, niiden toiminta-ajatukset, keskustelukulttuuri, työmenetelmät ja työntekijäresurssit painottuvat lähestulkoon kokonaan perheiden tukemiseen. Esimerkiksi Turussa toimeentulotuen asiakkaista yksineläviä on 72 prosenttia, A-klinikan asiakkaista noin 60 prosenttia ja mielenterveystoimistojen asiakkaista yli 60 prosenttia. Peruspäivärahan ja työmarkkinatuen saajissa sekä pienituloisissa yksinelävät ovat suurin ryhmä. Yksinelävillä on omat erityiskysymyksensä ja tarpeensa samoin kuin muilla ryhmillä. Näitä tarpeita palvelujärjestelmämme ei huomioi tai ei ole edes huomannut. Yksinelävien tarpeita ei ole tutkittu eikä niistä puhuta. Olen tehnyt työtä yksinelävien parissa kymmenkunta vuotta ja huomannut, että viimeistään nyt tarvittaisiin keskustelua siitä, miten auttamisjärjestelmämme ottavat huomioon yksineläviä tai minkälaisista työmuodoista he todella hyötyisivät. Ihmettelen suuresti sitä, ettei meillä palveluammateissa työskentelevillä ole ollut sen kummempaa kiinnostusta saada tietoa siitä, mitä yksin eläminen on, mitä se ihmiselle merkitsee tai minkälainen haaste se on palvelujärjestelmillemme. Ovatko arvomme ja asenteemme liian perhekeskeisiä? Pitäisikö uskaltaa lähteä uusille urille katsahtamaan elämää myös yksinelävien näkökulmasta? Keskustelu ja koulutus yksineläviä koskevista asioista olisivat tässä kehityksessä yksi merkittävä askel samoin kuin heitä koskeva tutkimus. Raija Eeva, Turku Sosiaaliturva 10/06 15

16 sosiaalihistoria Aila Kantojärvi Maassamme juhlitaan tänä vuonna yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden satavuotista historiaa. Äänioikeus ei tullut kuitenkaan vuonna 1906 vielä kaikille: epämieluisiksi koetut ihmiset jäivät sitä ilman. kuva: Museovirasto, Historian kuva-arkisto Kansanvalta 100 vuotta juhlat liian aikaisin Suomen säädyt hyväksyivät valtiopäiväjärjestyksen, johon sisältyi yleinen ja yhtäläinen äänioikeus. Venäjän tsaari Nikolai II vahvisti esityksen saman vuoden heinäkuussa. Uusi valtiopäiväjärjestys tuli voimaan Naiset saivat tällöin äänioikeuden ensimmäisinä Euroopassa. Esimerkiksi Britanniassa myönnettiin naisille äänioikeus asteittain vasta vuodesta 1918 lähtien, vaikka maassa toimi vahva naisasialiike. Vaalilakia on muutettu useita kertoja 1906 valtiopäiväjärjestyksen jälkeen, viimeksi vuonna Äänioikeudesta kunnallisvaaleissa säädetään perustuslaissa ja kuntalaissa. Aila Kantojärvi toimii tutkijana Kehitysvammaisten Tukiliitossa. Kirjoitus perustuu yhteistyöhön ja keskusteluihin Pia Henttosen kanssa, joka toimii projektisuunnittelijana samassa järjestössä. Kirjallisuutta Mattila, Markku Rotuhygienia ja kansalaisuus. Teoksessa Kansalaisuus ja kansanterveys. (Toim.) Ilpo Helén ja Mikko Jauho. Helsinki, Gaudeamus Roiko-Jokela, Heikki Suvun vallasta edunvalvontaan. Suomalaisen holhousjärjestelmän kehitys keskiajalta 2000-luvulle. Jyväskylä, Minerva. Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus? Markku Mattilan mukaan yleinen ja yhtäläinen äänioikeus ei ollut niinkään yleinen ja yhtäläinen. Äänestäjäkuntaa laajennettaessa sisällytettiin lakeihin kansakunnan symbolinen puhdistautuminen. Äänioikeutta rajattiin, ja näin suljettiin epämieluisaksi koetut ihmiset ulos täysivaltaisten kansalaisten joukosta. Suomessa sosiaalihuollon vakituinen saaminen oli valtiollisen äänioikeuden epäämisen syy vuoteen Mutta koska sosiaalihuoltoa saavat olivat köyhäinhuoltolautakunnan holhouksen alaisia, he olivat valtiopäiväjärjestyksen mukaan myös siksi vailla äänioikeutta. Myös kunnalliseen lainsäädäntöön säädettiin äänioikeuden epäämisperusteet. Vakituisesti sosiaalihuoltoa saavat olivat äänioikeuden ulkopuolella vuosina Holhouksenalaisella ei yleensä ollut äänioikeutta , kunnallisveroja maksamattomilla Kansalaisille oli määritelty velvollisuuksia, jotka heidän täytyi täyttää äänioikeuden ansaitakseen. Irtolaisilla ei ollut äänioikeutta veromaksujen laiminlyönnin vuoksi. Mattila toteaakin, että vasta vuoden 1972 jälkeen äänioikeus on todella ollut yleinen ja yhtäläinen. Holhouksenalaiset eivät saaneet äänestää Äänioikeuden epäämisen syyt perustuivat määrittelyihin ja sopimuksiin. Erityisen ongelmallista oli irtolaisuuden ja holhouksenalaisuuden määrittely. Mitkä ovat holhoukseen asettamisen kriteerit: älyllinen taso, tietyt mielisairaudet (vain silloinko, kun henkilö sairastaa, vai silloinkin, kun hän on oireeton?) tai kenties pelkkä köyhyys, Mattila kysyy. Holhouslainsäädännön kehitystä tutkineen Heikki Roiko-Jokelan mukaan holhoustutkimus voidaan luokitella vähemmistöjen, marginaaliryhmien historian tutkimukseen. Myös naisen asema ja holhouksenalaisuus ovat määrittyneet historian kuluessa monella eri tavalla. Esimerkiksi tuhlaavaisuus ja sopimaton elämäntapa ovat Roiko-Jokelan mukaan olleet syitä holhoukselle. Millaisia nyt olisivat tuhlaavaisuuden ja sopimattoman elämän määrittelykriteerit? Äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden puute johtaa osattomuuteen poliittisista oikeuksista. Mahdollisuutta osallistua poliittiseen päätöksentekoon ei ole. Oman aseman parantaminen ei poliittisten oikeuksien puutteen vuoksi ole demokratian keinoin mahdollista. Tämä voi olla eräs selitys vuosina 1935 ja 1950 eduskunnassa 16 Sosiaaliturva 10/06

17 Yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden ulkopuolelle rajattiin se, joka itsellensä saa apua vaivaishoidolta, jollei apu ole ainoastaan satunnaista. Ylistaron köyhäintalon asukkaita vuodelta Kuvassa myös talon henkilökuntaa. helposti läpimenneille sterilointilaeille, Mattila arvelee. Lakiesitykset koskivat yhteiskunnallisessa mielessä sivullisia, marginaali-ihmisiä. Kuka on kykenevä äänestämään? Mattilan mukaan 1900-luvun alkupuolella esitettiin jopa yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden poistamista. Esityksen takana olivat muun muassa lääkärit, esimerkiksi Robert Ehrström ja genetiikan dosentti Harry Federley. Federleyn mielestä perimä määrää ihmisen henkiset kyvyt ja biologisesti tarkasteltuna ihmiset eivät psyykkisten kykyjensä osalta ole yhdenvertaisia. Tästä seuraa se, että vähemmän kyvykkäät äänestäjät eivät tajuaisi äänioikeuden Kiinnostava yhtäläisyys vertaiskeskusteluun on Tony Halmeen valinta eduskuntaan vuonna 2003, ja valinnasta seurannut Halmeen äänestäjäkunnan analysointi. Jarkko Vesikansa kuvailee asiaa Suomen Kuvalehdessä (41/2004) seuraavasti: Perjantai-iltapäivänä Kontulan ostoskeskuksessa on vilkasta, kun itähelsinkiläiset valmistautuvat viikonlopun viettoon. Ruokakaupoista purkautuu ihmisiä ostoskassien kanssa. Töistä palaavia keski-ikäisiä, perheenäitejä, työttömiä, maahanmuuttajia. Näky on kirjava, osin lohdutonkin. Monet ovat aloittaneet viikonlopun juhlinnan tunteja sitten. Kapakoista horjahtelee tasaiseen tahtiin resuisia miehiä, jotka ovat olleet jo kauan syrjäytymiskierteessä. Politiikka ei ole näillä seuduilla ollut suosittua. Vaaleissa äänestetään laiskasti, poliitikkoihin ei luoteta, heitä inhotaan tai heistä vähät välitetään. Ongelmalähiöissä reilusti alle puolet on vaivautunut viime vuosina äänestämään. Sitten tulivat kevään 2003 eduskuntavaalit. Vaalivalvojat seurasivat silmät suurina, kuinka ihmiset tungeksivat äänestyskoppeihin. Joukossa oli poikkeuksellisen paljon nuoria miehiä. He olivat löytäneet ehdokkaansa: Tony Halmeen. Entinen ammattinyrkkeilijä teki populistisen kampanjan, sai Helsingistä yli ääntä ja meni kirkkaasti eduskuntaan. Pelätty uusoikeistolaisuus näytti rantautuneen Suomeen. käyttämiseen liittyviä velvoitteita ja vastuuta, vaan äänestäisivät eduskuntaan useimmiten vertaisiaan. Asiantuntijat katsoivat voivansa määritellä yksittäisen kansalaisen parhaan. Mielekäs vaaliasetelma innostaa äänestämään Äänestämistä pidetään kansalaisvelvollisuutena. Nyt ongelmana on äänestysaktiivisuuden lasku. Äänestysinto tai innottomuus on joskus yllättänyt tutkijat. Syksyn 2000 kunnallisvaalien äänestysprosentti, 55,8, oli erityisen huolestuttava. Erään näkökannan mukaan matala äänestysprosentti kertoo velvollisuudentunnon vähenemisestä. Äänestysintoa löytyy, jos vaaliasetelma koetaan mielekkääksi. Mutta eikö juuri kunnallisvaaleissa löytyisi mielekäs vaaliasetelma tai vertaisia ehdokkaita? Kunnalliset asiat ja edustajat ovat lähellä ihmisten arkea ja hyvinvointia, erityisesti nyt, kun kunnilla on suuri taloudellinen päätösvalta. On myös esitetty, että poliittinen aktiivisuus edellyttää julkisen dialogin mahdollisuutta. Kertovatko matalat äänestystulokset siitä, että kansalaiset kokevat pääsevänsä huonosti keskustelemaan päätöksenteon lähtökohdista tai suunnitelmista? Vuosisadan alun vähemmän kyvykkäiden äänestäjien määrittely on noussut mielenkiintoisella tavalla esiin myös Euroopan unionin perustuslakia koskevassa keskustelussa. Ranskan ja Hollannin kielteisen kansanäänestyspäätöksen jälkeen alkoi keskustelu kansalaisten tietämättömyydestä. Myös suomalaisessa keskustelussa on esiintynyt arveluja kansalaisten kyvyttömyydestä ymmärtää perustuslakiasiaa. Suomessa asiasta päättävät edustuksellisen demokratian nimissä kansanedustajat, asiantuntijat. Olemme saaneet käyttää hyvin harvoin kansanäänestysmahdollisuutta. EU-perustuslakiäänestystä varten on perustettu liike, jonka verkostojen kautta noin ihmistä on allekirjoittanut vetoomuksen kansanäänestyksen järjestämiseksi. Kansanäänestys-kampanjan mielestä suomalaisten pitäisi saada äänestää perustuslaista, joka on yksi Euroopan unionin virstanpylväitä. Vaalioikeuden 100-vuotisjuhlana kansalaisten toiveita tulisi kuunnella erityisen herkällä korvalla, vetoomuksessa perustellaan. Yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden juhlinta on näkyvää ja suurta. Eduskunta kokoontuu muun muassa kahteen juhlaistuntoon, joista ensimmäinen pidettiin ja toinen pidetään vuoden 2007 toukokuussa. Erityisesti naisten poliittiset oikeudet ovat juhlavuoden aikana korostetusti esillä. Juhlien Suomen Suuriruhtinaanmaan Valtiopäiväjärjestys Annettu Pietarhovissa, 20 p:nä heinäkuuta Oikeutettu valitsemaan edustajaa on jokainen Suomen kansalainen, sekä mies että nainen, joka ennen vaalivuotta on täyttänyt neljäkolmatta vuotta. Vaalioikeutta vailla on kuitenkin: 1) se, joka on vakinaisessa sotapalveluksessa; 2) se, joka on holhouksen alaisena; 3) se, joka kolmena viimekuluneena vuonna ei ole ollut tässä maassa hengille pantuna; 4) se, joka muun syyn kuin kunnallishallituksen todistuksella näytetyn varattomuuden tähden on jättänyt suorittamatta hänen maksettavakseen pannut kahden lähinnä edellisen vuoden kruununverot; 5) se, joka itsellensä saa apua vaivaishoidolta, jollei apu ole ainoastaan satunnaista; 6) se, joka on luovuttanut omaisuutensa velkojainsa tyydyttämiseksi, kunnes hän on pesäntilansa valallaan vahvistanut; 7) se, joka irtolaisuudesta on tuomittu yleiseen työhön, aina kolmannen vuoden loppuun siitä, kuin hän työlaitoksesta pääsi; 8) se, joka laillisen tuomion nojalla on katsottava olevan hyvää mainetta vailla taikka on kelvoton maan palvelukseen tahi toisen asiaa ajamaan; 9) se, joka on todistettu syypääksi siihen, että hän kansanedustajanvaalissa on ostanut tai myynyt ääniä tai sitä yrittänyt tahi äänestänyt useammassa kuin yhdessä paikassa taikka väkivallalla tai uhkauksella häirinnyt vaalivapautta, aina kuudennen kalenterivuoden loppuun siitä lukien, kuin lopullinen tuomio asiasta annettiin. Suomen Suuriruhtinaanmaan Valtiopäiväjärjestys. suureellista luonnetta ilmentää eduskunnan ja Savonlinnan oopperajuhlien yhdessä tilaama ooppera, jonka pääosissa ovat nainen ja perhe toisen maailmansodan jälkeisessä Suomessa. Juhlinnan keskellä on unohdettu, että äänioikeutta on aina vuoteen 1972 asti rajoitettu huomattavasti. On arvioitu, että jopa prosenttia äänioikeusikäisistä oli vuosisadan alkupuolella ilman äänioikeutta. Olisiko juhlintaa pitänyt siirtää vaikka vuoteen 2022, jolloin olisi voitu juhlia oikean yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden 50-vuotisjuhlaa? Sosiaaliturva 10/06 17

18 sosiaalityö Erja Saarinen Kunniatohtorius on kunnianosoitus sosiaalityölle Aulikki Kananoja promovoitiin kunniatohtoriksi Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan promootiossa 26. toukokuuta. Paitsi henkilökohtaisena tunnustuksena, hän pitää nimitystä arvostuksen osoituksena sosiaalityölle. 18 Sosiaaliturva 10/06 Kunniatohtoreiksi promovoitujen lista oli komea: mukana olivat presidentti Martti Ahtisaari ja valtioneuvos Harri Holkeri, useita professoreita eri maista ja muun muassa Englannin keskuspankin pääjohtaja. En ollut uskoa uutista. Ensi säikähdyksestä selvittyäni tulin onnelliseksi siitä, että sain tällaisen tunnustuksen elämäntyölleni, Kananoja kuvaa tunnelmiaan kuultuaan alkukeväästä kunniatohtorinimityksestä. Hän jäi huhtikuun alussa eläkkeelle Helsingin sosiaalijohtajan virasta. Kananojalle tunnustus on myös viesti siitä, että yliopisto näkee sosiaalityön yliopistossa merkittävänä tehtäväalueena ja tunnustaa sen yhteiskunnallisen merkityksen. Sosiaalityön näkyvyyden kruunasi se, että parhaan arvosanan saanut maisteri,primamaisteri oli myös sosiaalityön edustaja, Maija Jäppinen. Yhteiskunnallisen tiedon käytäntöön soveltaja Nimityksen perusteluissa Kananojaa ilahdutti se, että häntä kuvattiin yhteiskunnallisen tiedon käytäntöön soveltajaksi.

19 Promootioaktin jälkeen juhlaväki siirtyi promootiojumalanpalvelukseen Tuomiokirkkoon promootiokulkueena. Aulikki Kananoja yhdysvaltalaisen Pittsburghin yliopiston filosofian professorin Nicholas Rescherin (takana) ja valtioneuvos Harri Holkerin välissä. Promootion osanottajia Riemukunniatohtori on vihitty kunniatohtoriksi 50 vuotta sitten. Kunniatohtoriksi Tiedekunta kutsuu yhteiskunnallisesti ansioituneita henkilöitä. Riemutohtori on vihitty tohtoriksi 50 vuotta sitten. Riemumaisteri on vihitty maisteriksi 50 vuotta sitten. kuvat: Veikko Somerpuro Minulle on luonteenomaista kytkeä yhteen teoreettista tietoa ja käytäntöä. Heikki Waris -instituutin aikaansaaminen tekemään tätä työtä lienee yksi asia, josta minut palkittiin. Käytännön työtä tekevillä on valtavasti havaintoja ja kokemusta ihmisten elämästä ja yhteiskunnasta. Sitä pitäisi saada systemaattiseksi tiedoksi, ettei se jää vain kahvipöytäkeskusteluihin. Tämä on tieteellisen tutkimuksen rinnakkaisväylä alan edistämiseen. Heikki Waris -instituutin yksi työntekijä Alpo Heikkinen valmistui toukokuussa lisensiaatiksi. Ensimmäinen lisensiaattityö ilahdutti Kananojaa. Heikkinen ohjaa poikien toiminnallisia ryhmiä ja hän on työstään nostanut tietoa tieteellisesti pätevällä tavalla. Se on hienoa. Itseään Kananoja ei pidä tutkijatyyppinä: Arvostan tietoa ja osaamista, mutta olen halunnut olla mukana käytännön kehittämisessä. Nuorena olin vähän aikaa jatko-opintoseminaarissa, mutta käytäntö imaisi mukaansa. En raaskinut vetäytyä tieteelliseen työhön. Kunniakannossa ympäri juhlasalia Promootiojuhlallisuuksissa oli monta mieleenpainuvaa tapahtumaa. Akateemikko Eino Jutikkalan promovointi riemukunniatohtoriksi oli uskomaton hetki. Minkä valtavan elämänkaaren ja -työn hän on tehnyt ja elää edelleen 98-vuotiaana täysin terävänä. Kun itse odotin Harri Holkerin vieressä promovointia yliopiston suuressa juhlasalissa, kävin läpi elämääni. Musiikin soidessa menin promoottorin luo salin eteen. Sain tohtorin hatun päähäni ja miekan ja diplomin käteeni. Käännyin ja kumarsin yleisölle. Siinä oli juhlan tuntu. Vaikka Kananoja on jäänyt eläkkeelle, hän tekee kuitenkin edelleen töitä sosiaalialan eteen. Keväällä hän muun muassa luennoi kunnallisesta sosiaalipolitiikasta Jyväskylän yliopistossa. Hän toimii muutamissa projekteissa asiantuntijana ja jatkaa lukuisissa luottamustehtävissä, kuten tätä lehteä julkaisevan Huoltaja-säätiön hallituksen puheenjohtajana. En ota kalenteria aivan täyteen. Aion löysätä vähän. Promootiotanssiaisissa yksi kunniatohtori valitaan kannettavaksi kunniatuolissa ympäri salia. Kunniakantoon päätyi Aulikki Kananoja. Kolme päivää yhtä juhlaa Valmistautuminen Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan promootioon alkoi poloneesiharjoituksilla keskiviikkona Torstaina harjoiteltiin promootioaktia. Torstai-iltana kunniatohtorit kokoontuivat miekanhiojaisiin. Varsinaisessa promootioaktissa he saavat tohtorin hatun ja Akseli Gallén-Kalelan suunnitteleman totuuden miekan, joka on tarkoitettu hyvien asioiden puolustamiseen. Miekka tahkotaan symbolisesti miekanhiojaisissa. Jokaisen pitää samalla lausua oma mottonsa. Aulikki Kananojan motto on Boris Pasternakilta: Ei elämää niin kuin peltoa voi ylittää. Miekanhionnan päälle nautittiin päivällinen. Perjantaina 26. toukokuuta oli päätilaisuus, promootioakti, Helsingin yliopiston juhlasalissa. Sinne kokoontui noin 80 maisteria, 36 tohtoria ja 12 kunniatohtoria. Eino Jutikkala saavutti riemukunniatohtorin arvon. Riemutohtoriksi vihittiin Jaakko Nousiainen. Riemumaistereita oli kymmenkunta. Promootiota seurasi juhlajumalanpalvelus Tuomiokirkossa. Kun suomalaista juhli perjantaina Kauppatorilla Euroviisu-voittoa, promootioväki nautti läheisellä Unioninkadulla sijaitsevassa ravintolassa promootiopäivällistä. Lauantaina oli vuorossa promootiopurjehdus. Illalla kolmepäiväinen juhlinta huipentui promootiotanssiaisiin. Ulkomaiset kunniatohtorit ihastelivat Suomen 300-vuotisia promootioperinteitä. Heidän kotimaissaan ei ole yhtä juhlallista monen päivän juhlintaa. Sosiaaliturva 10/06 19

20 EU ja sosiaalipolitiikka Elina Palola Sosiaalipolitiikka on esillä monella tavalla EU:n puheenjohtajuuskaudella Sosiaalipolitiikan lainsäädäntöhankkeita Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella ovat jäsenvaltioiden välillä liikkuvien työntekijöiden ja heidän perheenjäsentensä sosiaaliturvaoikeuksia koskevat asetukset ja direktiiviehdotus lisäeläkkeiden siirrettävyydestä. Tarkoitus on myös hyväksyä Euroopan tasa-arvoinstituutin perustaminen. Puheenjohtajuuskauden asialistan laatimista on ohjannut EU:n neuvoston kolmivuotinen strateginen ohjelma. Sen pohjalta Suomi laati yhdessä edeltävän puheenjohtajamaan Itävallan kanssa neuvoston toimintaohjelman vuodeksi Siinä puheenjohtajavaltiot vakuuttavat toimivansa kiinteässä yhteistyössä varmistaakseen, että neuvoston työskentely vuonna 2006 edistää osaltaan taloudellista ja sosiaalista hyvinvointia. Eräs tärkeimmistä tavoitteista on saada aikaan laaja-alaista keskustelua niiden ongelmien kartoittamiseksi, joiden ratkaisemiseksi tarvitaan unionin toimia. Taustalla on EU-huippukokouksen kesäkuussa 2005 hyväksymä julkilausuma Euroopan perustuslaillisen sopimuksen ratifioinnista. Siinä todetaan, että Ranskassa ja Alankomaissa pidettyjen kansanäänestysten kielteisten tulosten jälkeen tarvitaan pohdinta-aikaa, joka olisi käytettävä ensisijaisesti unionin toimintamalleja koskevaan perusteelliseen keskusteluun. Suomi on ilmoittanut tavoitteekseen tämän keskustelun ja unionin uudistusprosessin aktiivisen edistämisen. Unionin laajentuminen kuuluu keskeisimpiin asiakokonaisuuksiin. Suomen kaudella seurataan Bulgarian ja Romanian edistymistä jäsenyysvelvoitteiden täytäntöönpanossa. Näiden maiden on määrä liittyä Euroopan unionin jäseniksi jo vuoden 2007 alussa. Lisäksi viedään eteenpäin Kroatian ja Turkin jäsenyysneuvotteluja. Sosiaalipolitiikasta talouskasvun sosiaalinen ulottuvuus Eurooppa-neuvosto asetti vuonna 2000 Lissabonissa Euroopan unionin strategiseksi tavoitteeksi tulla dynaamiseksi ja kilpailukykyiseksi talousalueeksi, jossa vallitsee hyvä työllisyys ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus. Lissabonin strategia on Euroopan unionin vastaus globalisaation haasteisiin, ja Euroopan kilpailukyvyn varmistaminen globaaleilla markkinoilla on unionin ydintavoite. 20 Sosiaaliturva 10/06 kuva: Futureimagebank Euroopan unionin neuvosto on EU:n ylin varsinainen päätöksentekoelin. Se koostuu jäsenmaitten ministereistä. Ministerit vaihtuvat käsiteltävän asian mukaan. Eurooppa-neuvosto eli EU:n huippukokous antaa unionille sen kehittämiseksi tarvittavia virikkeitä ja määrittelee yleiset poliittiset suuntaviivat. Se on poliittinen yhteistyöfoorumi, joka ei tee muodollisia päätöksiä. Siihen kuuluvat jäsenvaltioiden poliittiset johtajat, lähinnä pääministerit. Pääministeri Matti Vanhanen on antanut Suomen talousneuvoston sihteeristölle tehtäväksi selvittää globalisaation Euroopalle ja Suomelle asettamia politiikkahaasteita ja vastauksia näihin haasteisiin. Selvityshanke palvelee EU-puheenjohtajuuskauden tavoitteita. Suomi haluaa tehostaa Lissabonin strategian toteuttamista korostamalla erityisesti innovaatiopolitiikan merkitystä Euroopan kilpailukyvylle. Sosiaalipolitiikan näkökulmasta Lissabonin uudistusohjelman tavoitteena ovat rakenteelliset uudistukset, korkea työllisyys ja kaikkia työntekoon kannustavat etuus- ja palvelujärjestelmät. Vuonna 2005 tehdyn väliarvioinnin yhteydessä, osana strategian uutta alkua, jäsenmaat velvoitettiin laatimaan kansalliset Lissabon-uudistusohjelmat. Samalla sosiaalipolitiikasta tehtiin talouskasvun sosiaalinen ulottuvuus: sosiaalipolitiikan tehtävänä on ruokkia Lissabonin strategiaa. Keskeinen yhteistyömetodi jäsenvaltioiden sosiaalipolitiikan uudistamisessa on avoin koordinaatio. Sen osiot, köyhyys ja sosiaalinen syrjäytyminen, eläkkeet sekä terveyden- ja pitkäaikaishoito, virtaviivaistetaan kokonaisuudeksi, joka synkronoidaan talous- ja työllisyyspolitiikan vastaavaan koordinaatioon. Suomen puheenjohtajuuskauden aikana jäsenmaat toimittavat komissiolle ensimmäiset uudenlaiset kansalliset toimintaohjelmansa sosiaalisesta suojelusta ja osallisuudesta. Köyhyyskonferenssi Tampereella Sosiaalisen suojelun ja osallisuuden toimintaohjelmista saadaan komission ensimmäinen alustava arvio Tampereella lokakuuta järjestettävässä eurooppalaisessa köyhyyskonferenssissa. Komissio on tiedustellut eri toimijoiden näkökantoja kansallisten vähimmäisturvajärjestelmien roolista ja siitä, pitäisikö tässä asiassa toimia EU-tasolla. Tampereella arvioidaan myös näitä näkökantoja.

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa

Lisätiedot

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne PaKaste Pohjois-Pohjanmaa Lapsen hyvä arki Kallion kehittämistiimi Selänteen kehittämistiimi Kuusamo-Posio- Taivalkoski kehittämistiimi Varhaiskasvatuksen työryhmä Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa

Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa Toiminta vakiintunut Kehittämistyön tuloksena vuodesta 2008 alkaen laajennettu perhevalmennus on koskenut kaikkia kaarinalaisia ensisynnyttäjiä 2 Miten perhevalmennus

Lisätiedot

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN Työpaja 9, Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 16. 17.9.2009 Tanja Vanttaja 0800270 Metropolia ammattikorkeakoulu Sofianlehdonkatu 5 Sosiaaliala Sosionomiopiskelijat

Lisätiedot

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Luota muhun konferenssi 15.5.2014 Toimialajohtaja Tiina Kirmanen Imatra Asukkaita n. 28 300 Synnytyksiä n. 220 vuodessa

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN Tuomo Lähdeniemi Aamu- ja iltapäivätoiminnan Osallistujia 4 469 seuranta 2012 Ohjaajat

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

KASVATUSKUMPPANUUSAJATTELUN VAHVISTAMINEN TEEMAVERSTAS 24.8.2009 KLO 13 15 JÄRVENPÄÄSSÄ

KASVATUSKUMPPANUUSAJATTELUN VAHVISTAMINEN TEEMAVERSTAS 24.8.2009 KLO 13 15 JÄRVENPÄÄSSÄ MONIAMMATILLISEN KASVATUSKUMPPANUUSAJATTELUN VAHVISTAMINEN TEEMAVERSTAS 24.8.2009 KLO 13 15 JÄRVENPÄÄSSÄ Keski-Uusimaa Hiiden alue Karkkila Nummi-Pusula Vihti Hyvinkää Mäntsälä Nurmijärvi Järvenpää Pornainen

Lisätiedot

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Sari Salomaa-Niemi ohjaajien haastattelun kautta Ohjaajien ajatuksia Tampereella päivähoitovetoista ylilääkäri Tuire Sannisto kuuluu

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1. Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.2011 Kati Närhi Kaksi kokemusta tilannearviotyöskentelystä Keski-Suomen aikuissosiaalityön

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset

Lisätiedot

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT - KOHTI PERHEKESKUSTA 11.6.2013 Pori, lastenpsykiatri Antti Haavisto RAUMA Asukkaita vajaa 40 000 Ikäluokka n 450 Alle kouluikäisiä n 3000, 7-14-v n 3000 PERUSTAA Lapsen hyvinvoinnin

Lisätiedot

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

Hyvä lasten huostaanottopäätöksentekoon osallistuva!

Hyvä lasten huostaanottopäätöksentekoon osallistuva! 1 of 9 03.02.2015 14:47 JUDGES_EXPERTMEMBERS_FINLAND_3_12_2014 Hyvä lasten huostaanottopäätöksentekoon osallistuva! Tämä tiedonkeruulomake on osa neljän maan verlututkimusta Legitimacy and Fallibility

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Taustaa Suomen kuntaliiton lapsipoliittinen ohjelma Eläköön lapset lapsipolitiikan suunta (2000) suosituksena jokaiselle kunnalle

Lisätiedot

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA Tie selväksi toimintamallin tausta Neljän ministeriön (LVM, OM, SM ja STM) liikenneturvallisuuspaketti vuonna 2007: Järjestetään kokeilu, jossa pyritään puuttumaan välittömästi

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Toimiva lastensuojelu

Toimiva lastensuojelu Toimiva lastensuojelu - selvitysryhmän keskeiset tulokset ja päätelmät 27.2.2014 Lastensuojelun tila Useita lastensuojelun tilaa arvioivia selvityksiä, mm: Lastensuojelun tarkastuskertomus, Valtiontalouden

Lisätiedot

Sisällys LUKIJALLE... 11. PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15

Sisällys LUKIJALLE... 11. PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15 Sisällys LUKIJALLE... 11 PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15 Elätehoito, ruotuhoito ja vaivaistalot... 15 Perhehoito ja lastenkodit... 16 Perhehoitajalaki... 17 Perhehoito nykyisin...

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015

ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015 ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015 Ilmo Saneri Isätyöntekijä työnohjaaja Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

Olkkari. Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke

Olkkari. Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke Olkkari Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke Mikä hanke? Hyvinvoiva lapsi ja nuori -hanke on lastensuojelun ennaltaehkäisevä hanke nopea reagointi Palvelutarpeet

Lisätiedot

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Luetaan yhdessä verkoston seminaari 17.11.2012, hankevastaava Kotoutumiskoulutuksen kolme polkua 1. Työmarkkinoille suuntaavat ja

Lisätiedot

OSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ

OSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ HYVINVOIVA LAPSI JA NUORI, KASTE II, TURKU Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå OSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ OSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ

Lisätiedot

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 3. lokakuuta 2012 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

Emma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue

Emma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue Emma & Elias -avustusohjelma Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue Yksi ohjelma, monta tarkoitusta Järjestöjen tekemään hyvää työtä esiin Ray:n aseman tukeminen Tulosten ja vaikutusten vahvistaminen Lapsen

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena. Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani

Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena. Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani TUKEVA Kainuun osahanke Maarit Rusanen Sirpa Huusko Kristiina

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Sisällys 1.LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU... 2 1.1 Lapsiperheiden kotipalvelun sisältö... 3 1.2 Lapsiperheiden kotipalvelun aloittaminen... 3 1.3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava. 5.6.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS

PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava. 5.6.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava PERHEKESKUKSET KAINUUSSA Ristijärven perheasema Suomussalmen perhekeskus Paltamon perheasema Puolanka Suomussalmi Hyrynsalmen perheasema

Lisätiedot

Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät

Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät Lastensuojelun moniammatillinen asiantuntijatyöryhmä Keski- Suomessa Toimintakertomus 2008 Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät 1.1.2008 voimaan tulleen Lastensuojelulain

Lisätiedot

Hyvinvointineuvolan perhetyö perheiden tukena Imatralla Hyvinvointineuvolan erityinen kotikäyntityö

Hyvinvointineuvolan perhetyö perheiden tukena Imatralla Hyvinvointineuvolan erityinen kotikäyntityö Valtakunnalliset Neuvolapäivät 21.-22.10.2014 Paasitorni, Helsinki Lasten ja nuorten kasvun tuen palvelut Palvelupäällikkö, Kirsi Leinonen Hyvinvointineuvolan perhetyö perheiden tukena Imatralla Hyvinvointineuvolan

Lisätiedot

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN?

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? Lastensuojelupalvelujen kehittäminen ja yhteistyö psykiatrisen hoitojärjestelmän kanssa Nuorten hyvinvointi ja pahoinvointi Konsensuskokous 2.2.2010 Kristiina

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA. Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa

KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA. Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa TYÖNTEKIJÄT Hankerahoituksella palkatut työntekijät: IKIOMASSA

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN Pikiruukin päiväkodin toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen perustuu Kokkolan päivähoidon yhteiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja sitoudumme noudattamaan sitä.

Lisätiedot

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen PSYKOLOGI- PALVELUT Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen Psykologipalveluiden vauvaperhetyö on suunnattu lastaan odottaville ja alle vuoden ikäisten lasten perheille. Se on yhtäaikaa ennaltaehkäisevää

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistyksen hallitus Toiminnankoordinaattori OMA Hoivapalvelu Oy:n

Lisätiedot

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUDEN JA YHTEISÖLLISYYDEN VAHVISTAMINEN JA TUKEMINEN RYHMÄMUOTOISILLA TOIMINNOILLA v AVOIMET RYHMÄTOIMINNOT Avoin päiväkoti ja alueelliset perheryhmät Isä lapsi toiminta

Lisätiedot

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ HUOLEN HERÄÄMINEN, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALLAN TUNNISTAMINEN, Tilaisuuden avaus Kouvola 2.4.2014

Lisätiedot

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Perheille kohdennetuilla palveluilla tuetaan vanhempia tai muita huoltajia turvaamaan lasten hyvinvointi

Lisätiedot

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSIA SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N YHTEYSTIEDOT Suomen Monikkoperheet ry, Ilmarisenkatu 17 A, 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke Projektikoordinaattori, YTM Sirpa Tuomela-Jaskari p. 044 754 1789, email: sirpa.tuomela-jaskari@seinajoki.fi Projektityöntekijä, sosionomi

Lisätiedot

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Eron jälkeinen isyys Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa hyvinvointityötä

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTIEDOTE 2/2012 (13.6.2012)

HENKILÖSTÖTIEDOTE 2/2012 (13.6.2012) HENKILÖSTÖTIEDOTE 2/2012 (13.6.2012) Tämä on Nuppu2-hankkeen toinen henkilöstötiedote. Tässä on lyhyt katsaus kustakin hankkeen osa-alueesta. Henkilöstötiedote lähetetään noin joka kolmas kuukausi perhe-

Lisätiedot

HANKE- TYÖNTEKIJÄT Psykologi

HANKE- TYÖNTEKIJÄT Psykologi PERHEPALVELUKESKUS LAPSIPERHEIDEN TERVEYDEN EDISTÄJÄNÄ Kettunen Tarja, TtT Jämsän seudun terveydenhuollon ky Hakulinen-Viitanen Tuovi, TtT Neuvolatyön kehittämis- ja tutkimuskeskus Jämsän seudun PERHEPALVELUKESKUS

Lisätiedot

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Map-tiedote Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Mitä tämä vihko sisältää? 1. Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli 5 2. Map-selkokuvat 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Asuntotoiveeni

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari Perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen VASTAANOTETUT LASTENSUOJELUILMOITUKSET VANTAALLA VUOSINA 2002-2010

Lisätiedot

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA Projektityöntekijä Sirpa Kumpuniemi Sateenvarjo-projekti Rovaniemi 4.2.2009 Taustaa Synnytyksen jälkeistä masennusta 10-15 % synnyttäneistä Vanhemman

Lisätiedot

132/103/2008 KIRKKONUMMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ

132/103/2008 KIRKKONUMMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ 132/103/2008 KIRKKONUMMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ KIRKKONUMMEN KUNNAN SOSIAALITOIMEN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ 1. LUKU: YLEISET MÄÄRÄYKSET...1 1 Toimialan toiminta-ajatus...1 2. LUKU: SOSIAALILAUTAKUNTA...1

Lisätiedot

MITÄ SUOMESSA ON MENEILLÄÄN EROAUTTAMISESSA JÄRJESTÖNÄKÖKULMASTA

MITÄ SUOMESSA ON MENEILLÄÄN EROAUTTAMISESSA JÄRJESTÖNÄKÖKULMASTA MITÄ SUOMESSA ON MENEILLÄÄN EROAUTTAMISESSA JÄRJESTÖNÄKÖKULMASTA JUSSI PULLI KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ ENSI- JA TURVAKOTIEN LIITTO / NEUVOKESKUS EROFOORUMI 21.11.2012 Jos klikkaa internetistä (Google) olen eroamassa?

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ 1 MITÄ PERHETYÖ ON? Perhetyön tarkoituksena on tukea perheiden omaa selviytymistä erilaisissa elämäntilanteissa ja ennaltaehkäistä perheiden ongelmatilanteita.

Lisätiedot

TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN!

TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN! TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN! Perhevalmennuksen tavoitteena on tukea ja vahvistaa vanhempia heidän hoito- ja kasvatustehtävässään jotta arki vauvan kanssa sujuisi hyvin. Valmennus toteutetaan vuorovaikutteisesti

Lisätiedot

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät FSKC:n lastensuojelun kehittämisverkosto 11.2.2015 26-02-15 Esityksen nimi / Tiina Muukkonen 1 Asialista 1. Ajankohtaista

Lisätiedot