Toimintakertomus 2004 Uudenmaan liitto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimintakertomus 2004 Uudenmaan liitto"

Transkriptio

1 Uudenmaan liiton julkaisuja D Uudenmaan liitto Toimintakertomus 2004 Uudenmaan liitto

2 Toimintakertomus 2004 Uudenmaan liitto Helsinki 2005 Toimintakertomus 2004 Uudenmaan liitto : 1

3 Uudenmaan liiton julkaisuja D ISSN Ulkoasu: BNL Euro RSCG Kansi ja kuvat: Tuula Palaste-Eerola Taitto: Arja-Leena Berg Erweko Painotuote Oy Helsinki kpl Uudenmaan liitto Nylands förbund Aleksanterinkatu 48 A Helsinki Alexandersgatan 48 A Helsingfors puh. tfn +358 (0) fax +358 (0) : Toimintakertomus 2004 Uudenmaan liitto

4 Sisällys Maakuntajohtajan katsaus 4 Uusimaa vuonna Uudenmaan liiton strategia 8 Tasapainoisen onnistumisen strategia 9 Strategiset valinnat 10 Vuoden 2004 toiminnan painopisteet 12 Maakunnan kehittäminen 13 Maakunnan kansainvälisen yhteistyön vahvistaminen 16 Edunvalvonta ja kuntayhteistyö 17 Yhteistoiminta peruspalveluissa 19 Etelä-Suomen maakuntien liittouma 19 Projektit 21 Uudenmaan liiton toimielimet 23 Talous 25 - Tuloslaskelma vuodelta Tase Rahoituslaskelma 34 - Uudenmaan liiton jäsenkuntien maksuosuudet vuonna Kuntien maksuosuudet aluearkkitehtitoiminnan kustannuksista vuonna Vuoden 2004 projektit ja niiden kokonaisrahoitus 37 - Tilinpäätöksen allekirjoitus ja tilintarkastusmerkintä 38 - Arviointikertomus 40 Luottamushenkilöt 47 Toimintakertomus 2004 Uudenmaan liitto : 3

5 Maakuntajohtajan katsaus Kun vuoden 2004 toimintaa arvioi, on syytä samalla tarkastella koko päättyneen maakuntavaltuuston ja maakuntahallituksen toimikauden tuloksia. Maakuntien liittoja koskevat muutokset ja Uudenmaan liiton toiminnan kehittyminen aiheuttavat sen, että toimikauden alun asiat tuntuvat nyt etäisiltä ja osittain vanhentuneilta. Vuonna 2001 laadittiin ensimmäistä maakuntasuunnitelmaa eli alueen strategiaa, joka tähtää vuoteen Nyt uusi valtuusto saa päätettäväkseen sen uudistamisen ja aikatähtäimen pidentämisen vuoteen Aluekehittämissopimus maakunnan kahdeksan päättäjän ja rahoittajan kesken allekirjoitettiin vuonna Siitä oltiin ylpeitä. Oli saatu yksiin kansiin sopimus siitä, mitkä ovat maakunnan tärkeimmät kehittämishankkeet ja miten ne toteutetaan. Kuluneiden kolmen vuoden aikana pääosa hankkeista on toteutunut ja sopimus on edelleen voimassa. Nyt on kuitenkin aluekehittämissopimusten laadinnan aika ohi, sillä myöhemmin saatiin uudeksi aluepolitiikan instrumentiksi maakuntaohjelmat ja niiden vuotuiset toteuttamissuunnitelmat. Tällä hetkellä näyttää siltä, että nekin muuttuvat lähiaikoina merkittävästi ja tilalle saadaan ehkä maakunnan talousarviot. Vuoden 2002 aikana sai Vuosaaren satamaa koskeva seutukaava lainvoiman ja Läntisen Uudenmaan seutukaava hyväksyttiin. Vuoden 2004 päätteeksi maakuntavaltuusto päätti esittää niiden kumoamista, koska tilalle oli saatu upouusi koko alueen kattava maakuntakaava. Maakuntakaavan laadinta on ollut haasteellinen työ. Koska Uusimaa on monissa asioissa edelläkävijä, jouduttiin usein testaamaan, miten maankäyttö- ja rakennuslain säädöksiä pitäisi tulkita. Työssä oli mukana laaja joukko yhteistyökumppaneita, joiden asiantuntemus oli tuikitärkeää hyvän lopputuloksen syntymiselle. Ratkaisevinta oli kuitenkin maakuntahallituksen vahva poliittinen sitoutuminen. Hallituksen asettama ohjaustoimikunta kävi poliittisia neuvotteluja, joilla ratkottiin erilaisia ristiriitoja ja ongelmia. 4 : Toimintakertomus 2004 Uudenmaan liitto

6 Kun maakuntahallituksen puheenjohtaja Risto Ranta otti tehtävänsä vastaan kahdeksan vuotta sitten, hän usein toisti itselleen asettamaansa tavoitetta luovuttaa viestikapula seuraajalleen silloista parempana. On liian aikaista arvioida, millä tavoin Uudenmaan liitto on parantunut, mutta jo nyt on tiedossa, että päättyvältä vaalikaudelta on runsaasti näyttöjä. Monista valmistuneista asioista huolimatta ei uusilla päättäjilläkään tule olemaan puutetta haasteista. Maakuntakaavaa täydentävän vaihekaavan laadinta on käynnistynyt. Siinä käsitellään useampia vaikeita maankäyttöluokkia kuten aluevaraukset jätehuoltoon ja maa-ainesten ottoon sekä laajat yhtenäiset metsäalueet. Myöhempään päätöksentekoon lykkäytyvät myös esitykset maakuntaliittojen aseman vahvistamisesta, uusmaalaisten maakuntaliittojen yhdistämisestä sekä Helsingin seudun yhteistyön järjestämisestä. Vuoden 2004 lopulla päättyi kuntien toimielinten vaalikausi, mutta maakuntien liitoissa valintaprosessi on niin mutkikas, että maakuntavaltuusto ja -hallitus pääsevät aloittamaan työnsä vasta puolen vuoden kuluttua kunnallisvaaleista. Kun käsillä on toimikauden viimeisen vuoden toimintakertomus, on mieluisaa saada kiittää luottamushenkilöitä tuloksia tuottaneesta toiminnasta ja hyvästä yhteistyöstä liiton koneiston kanssa. Erityisesti maakuntahallituksen puheenjohtajan Risto Rannan vastuullinen toiminta on nostanut poliittisen vaikuttamisen sille kuuluvaan arvoon Uudenmaan liitossa. Aimo Lempinen maakuntajohtaja Toimintakertomus 2004 Uudenmaan liitto : 5

7 Uusimaa vuonna 2004 Taloudellinen toiminta vilkastui Vuosituhannen alun vuodet olivat Suomessa ja Uudellamaalla varsin hitaan taloudellisen kasvun aikaa. Vuonna 2004 taloudellinen kasvu elpyi edellisistä vuosista. Kasvu ei kuitenkaan saavuttanut 1990-luvun loppuvuosien nopean kasvun tasoa. Ennakkotietojen perusteella Uudenmaan kokonaistuotanto kasvoi vuonna 2004 reilut kolme ja puoli prosenttia ja koko Suomen vajaat kolme ja puoli prosenttia. Nämä luvut eivät vielä viittaa siihen, että Uusimaa olisi Suomen taloudellisen kasvun veturi, kuten se oli 1990-luvun lopussa. Kokonaistuotannon kasvun nopeutuminen ei riittänyt vielä kääntämään työllisyyskehitystä parempaan suuntaan. Vuoden 2004 lopussa työttömiä oli Uudellamaalla Tämä tarkoitti, että työttömien määrä kasvoi noin 700 henkilöllä vuodessa. Vuoden 2004 lopussa Uudenmaan työttömyysaste oli 8,3 prosenttia. Uudenmaan maakunnan matalin työttömyysaste oli Kauniaisissa, 4,2 prosenttia ja korkein Hyvinkäällä 10,2 prosenttia. Avoimien työpaikkojen määrä on ollut Uudellamaalla pienessä kasvussa keväästä 2004 alkaen. Väkiluvun kasvun hidastuminen jatkui Uudenmaan väkiluku kasvoi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan viime vuonna noin henkeä. Kasvu oli noin 600 henkilöä pienempi kuin vuonna Vuoden 2004 väkiluvun kasvu johtui suurimmaksi osaksi luonnollisesta väestön kasvusta eli syntyvyys oli kuolleisuutta suurempaa. Vain noin viidennes väkiluvun kasvusta oli peräisin muuttoliikkeestä, ulkomaisesta ja kotimaisesta yhteensä. Uudenmaan kunnista väkiluku kasvoi 17 kunnassa ja väheni 7 kunnassa. Väkiluku kasvoi suhteellisesti eniten Nurmijärvellä ja Pornaisissa ja pieneni suhteellisesti eniten Kauniaisissa ja Pohjassa. Espoon väkiluku kasvoi määrällisesti eniten, asukasta ja Vantaan toiseksi eniten, noin asukasta. Helsingin väkiluku pysyi lähes ennallaan. Hyvä kilpailukyky tarjoaa mahdollisuuksia Maakunnan vision mukaan Uusimaa on vuonna 2025 pohjoisen Euroopan kilpailukykyisin, turvallisin ja viihtyisin metropolialue. Suomi on pärjännyt viime vuosina hyvin kansainvälisissä kilpailukykyarvioissa. Kun Uusimaa on useiden mittareiden mukaan maamme kehittynein ja taloudellisesti kilpailukykyisin alue, niin Uudenmaan kansainvälisenkin kilpailukyvyn pitäisi olla hyvä tai jopa erinomainen. Miksi Suomen ja Uudenmaan hyvä kilpailukyky ei näy hyvänä työllisyytenä eikä korkeana investointiasteena? Asialle on kaksi pääselitystä: kansainväliset kilpailukykymittarit ovat puutteellisia tai Suomi ja Uusimaa eivät ole erityisen kiinnostavia investointikohteita. Ilmeisesti kyse on molemmista asioista. Kansainväliset kilpailukykymittarit kertovat muun muassa siitä, kuinka paljon panostetaan tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Ne eivät kerro, kuinka tuottavia tai tehokkaita nämä panostukset ovat. Uudenmaan houkuttelevuutta investointikohteena laskee kaukainen sijainti suurista markkinoista. Olipa kyse hyvästä kilpailukyvystä tai hyvästä kilpailukykyimagosta, niin asia on joka tapauksessa mahdollisuus ja haaste, johon Uudenmaan toimijat eivät ole pystyneet vastaamaan viime vuosina riittävän hyvin; korkeana investointiasteena ja hyvänä työllisyytenä. Alueiden turvallisuutta on tutkittu vähän. Viimeisin tutkimus koski 215 kaupunkia. Tämän kansainvälisen vertailun mukaan Helsinki oli jaetulla toisella sijalla turvallisimpien kaupunkien joukossa. Turvallisin oli Luxemburg. Kun Helsinki pärjäsi hyvin kansainvälisessä vertailussa, niin todennäköisesti myös Uusimaakin olisi pärjännyt hyvin, jos tutkimus olisi koskenut maakuntatason alueellista turvallisuutta. Siten Uudenmaan vision toinen ulottuvuus, turvallisuus, näyttäsi toteutuneen hyvin. Uudenmaan vision kolmas ulottuvuus on viihtyisyys. Tämän ulottuvuuden osalta vision 6 : Toimintakertomus 2004 Uudenmaan liitto

8 toteutuminen on hankalinta arvioida. Viihtyisyyteen vaikuttaa mm. asumistaso, jota mitataan usein asumisväljyydellä. Tällä mittarilla Uusimaa pärjää huonosti länsieurooppalaisissa vertailuissa. Viihtyisyyteen vaikuttavat myös monet muut fyysiset, sosiaaliset ja taloudelliset tekijät. Niiden osalta on Uudenmaan kansainvälinen asema puutteista ja ongelmista huolimatta varsin hyvä. Uusimaa on arvioitu yhdeksi Euroopan unionin innovatiivisimmistä alueista. Helsinki on laskettu elinkustannuksiltaan edullisimmaksi Pohjolan pääkaupungeista. Elämänlaatuvertailussa on Helsinkiä kiitetty mm. hyvästä terveydenhuollosta, hygieenisistä oloista, juomaveden laadusta ja viemäriverkon laadusta. Uudenmaan ympäristön tilalla on ollut oma osuutensa siihen, että Suomi on jälleen ollut paras 146 maata koskevassa Maailman talousfoorumin (WEF) ympäristövertailussa ja että kansallinen yli asukkaan taajamia koskeva vuoden 2004 asukasbarometri kertoo asukkaiden olevan pääosin tyytyväisiä asuinympäristönsä laatuun. Kunnallistalous huolestuttaa Suomessa kuntien taloustilanne heikkeni voimakkaasti vuonna Uusimaa oli yksi niistä viidestä maakunnasta, jossa kuntien vuosikate ei heikentynyt vuonna Uudellamaalla se oli sama kuin vuonna Uudenmaan kunnat velkaantuivat viime vuonna vähän enemmän kuin Manner-Suomen kunnat keskimäärin. Uudenmaan kuntien lainakanta asukasta kohti kasvoi viime vuonna 20 prosenttia. Uusimaa luovuttaa vaurautta muulle maalle ja tasausjärjestelmät aiheuttavat erityisiä ongelmia kuntien talouden hallinnalle. Verotulojen ennakointi on vaikeaa. Uudenmaan kuntien velkaantuminen on lisääntynyt. Kuntien palvelurakenteet ovat kehittyneet ja seutuistumisella haetaan yhteistyön etuja. Asuntojen hintojen nousu taittui Vuosi 2004 oli Suomessa ja Uudellamaalla poikkeuksellisen alhaisen inflaation aikaa. Poikkeuksena yleisestä hintakehityksestä oli asuminen. Sekä vuokrat että asuntojen hinnat nousivat yleistä hintakehitystä enemmän. Vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat nousivat Uudellamaalla yli neljä prosenttia vuonna Kuitenkin asuntojen hinnat nousivat Uudellamaalla suhteellisesti vähemmän kuin muualla Suomessa. Lisäksi hintojen nousu pysähtyi Uudellamaalla viime vuoden viimeisellä neljänneksellä. Asuntojen vuokrat nousivat Uudellamaalla yli kaksi prosenttia vuonna Osasyynä asumiskustannusten nousuun on tontinhintojen pitkään jatkunut nousu ja perusinfrastruktuurin rakentamispaineet. Uudellamaalla valmistui ennakkotietojen mukaan vuonna 2004 noin asuntoa. Tämä on noin asuntoa vähemmän kuin vuonna Tarpeeseen nähden asuntotuotannon taso on ollut jo pitkään liian alhaista. Liian alhainen uustuotannon taso on pienentänyt asuntojen tarjontaa ja nostanut niiden hintoja. Asuntojen velattomat neliöhinnat olivat vuoden 2004 viimeisellä neljänneksellä Uudellamaalla noin 40 prosenttia korkeammat kuin koko maassa. Kansainvälinen ympäristö Merkittävä muutos toimintaympäristössä oli Euroopan unionin laajentuminen 10 uudella jäsenmaalla. Baltian maiden liittyminen unioniin ja integroituminen Euroopan talousalueeseen on lisännyt Itämeren painoarvoa myös unionin piirissä. Suomalaiset yritykset jatkoivat investointejaan ja etabloitumista Viroon sekä muualle Baltiaan. Venäjän talouskehitys jatkui myönteisenä ja sen merkitys Suomen kauppakumppanina vahvistui edelleen. Venäjän WTO -jäsenyysneuvotteluissa edettiin. EU ja Venäjä jatkoivat käsittelyä kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen neljästä yhteisestä alueesta. Euroopan unionin naapuruuspolitiikan uudistamista jatkettiin ja naapuruusohjelmien täytäntöönpanoa valmisteltiin. Globaalitalouden voimistuminen merkitsi kansainvälisen kilpailun kiristymistä Suomessa ja myös Uudellamaalla. Toimintakertomus 2004 Uudenmaan liitto : 7

9 Uudenmaan liiton strategia Visio, toiminta-ajatus ja arvot Uudenmaan liitto on vahva vaikuttaja Uudellamaalla, Suomessa ja Itämeren alueella. Uudenmaan liitto on maakunnan kehittäjä, jonka toiminta luo edellytyksiä asukkaiden hyvinvoinnille, elinkeinojen kehittymiselle ja viihtyisälle ympäristölle. Uudenmaan liiton arvoja ovat kansanvalta ja avoimuus, asiakaslähtöisyys sekä kestävä kehitys. 8 : Toimintakertomus 2004 Uudenmaan liitto

10 Tasapainoisen onnistumisen strategia Vaikuttavuus Strateginen maankäytön suunnittelu Voimavarojen kokoaminen Edunvalvonta Arviointi Sidosryhmät Toimivat verkostot Tavoitteellinen, avoin yhteistyö Seuranta Visio Henkilöstö Viestintä- ja vuorovaikutustaidot Osaaminen ja mahdollisuus kehittyä Strategiset taidot Työn kuormitus hallinnassa Itsearviointi Ulkopuolinen arviointi Uudenmaan liitto on vahva vaikuttaja Uudellamaalla, Suomessa ja Itämeren piirissä Työtyytyväisyyden mittaus Henkilöstötilinpäätös Prosessit Tehokas ja tuloksellinen työskentelytapa Aineellisten resurssien riittävyys Aluekehitykseen osoitettu valtion rahoitus Kunnallinen perusrahoitus ja hankerahoitus Määritellään prosessikohtaisesti Maakunnan osuus valtion aluekehitysmäärärahasta Toimintakertomus 2004 Uudenmaan liitto : 9

11 Strategiset valinnat Osaaminen Maakuntien menestystekijäksi on noussut korkea osaaminen. Globaalissa taloudessa ei voida kilpailla tuotteiden hinnalla halpatyövoimaa käyttävien maiden kanssa, vaan on kilpailtava laadulla. Se edellyttää jatkuvaa tuotekehitystä, mikä puolestaan vaatii sekä tutkimuksen että koulutuksen tuottamaa osaamista. Uudenmaan yliopistojen mahdollisuudet panostaa kasvualojen tutkimukseen ovat lisääntyneet. Ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen ja tutkimus- ja kehittämistoiminnan resurssien lisäämistarve on tuotu esiin opetusministeriölle annetuissa lausunnoissa. Uudenmaan ammattikorkeakouluasiain neuvottelukunta jätti opetusministeriölle kannanoton ammattikorkeakoulujen tutkimusja kehittämistoiminnan resurssitarpeesta. Korkea osaaminen voi pohjautua vain vahvalle perusosaamiselle, joka on uhattuna Uudellamaalla vallitsevan opettajapulan vuoksi. Maakuntaan on pyritty saamaan ruotsinkielistä ja lisäämään suomenkielistä opettajakoulutusta. Kiireisiä toimenpiteitä on vaatinut myös väestökasvun ja maahanmuuton seurauksena nopeasti kasvanut erityisopettajien tarve. Erityisopettajapulaa lieventää Pohjois- ja Keski-Uudenmaan yhteinen kehittämishanke, jossa myös pääkaupunkiseudun kuntia on ollut mukana. Kehittämishankkeen avulla on luotu edellytykset käynnistää Keski-Uudellamaalla ja Lohjan seudulla tekninen ammattikorkeakoulutasoinen opetus. Työvoimatarpeita varten opetusministeriön pyynnöstä laadittiin Uudenmaan koulutustarjonnan prioriteetit, joissa nostettiin esille Uudenmaan kehittämisen kannalta tärkeät koulutusalat. Ammatillisen peruskoulutuksen suosion lisääminen oli erityishuomion kohteena, sillä avoimet työpaikat painottuvat suurelta osin käytännön ammattien osaajiin, kun taas lukioväylä on uusmaalaisten nuorten suosiossa. Uudenmaan liitto on koonnut yhteen ne toimijat, joilla on Uudellamaalla käynnissä ammatillisen peruskoulutuksen suosion lisäämiseen tähtääviä hankkeita. Voimia kokoamalla on lisätty hankkeiden näyttävyyttä ja tehokkuutta. Vuoden 2004 syksyllä ammatillisen peruskoulutuksen suosio kääntyi nousuun. Työvoimatarpeet ovat kasvussa väestön ikääntyessä, mutta Uudellamaalla jää suhteellisesti koko maata enemmän nuoria vaille peruskoulun jälkeistä koulutusta. Sen joukon syrjäytymisen estäminen ja saaminen aktiiviseksi ja ammattitaitoiseksi työvoimaksi vaatii erityistoimenpiteitä erityisesti aikuiskoulutukselta. Uusmaalaisten erityispiirteiden huomioon ottamiseksi aikuiskoulutuspaikkojen tarjonnassa järjestettiin Uudenmaan kansanedustajien osaamistoimikunnan nimissä Aikuiskoulutuksen kipupisteet Uudellamaalla -seminaari kansanedustajille. Työllisyys Uudenmaan työllisyyskehitys on ollut heikkoa. Erityisen ongelmalliseksi tilanne on muodostumassa pääkaupunkiseudulla, jonka työttömyys on runsaan kahden vuoden ajan ollut noususuunnassa (vuoden 2003 lopussa 8,2 % ja vuonna ,3 %). Myös pitkäaikaistyöttömyys on kääntynyt nousuun. Pääkaupunkiseudun työllisyyttä parantavaa talouskasvun vahvaa nousua ei toistaiseksi ole näköpiirissä ja seudulle kohdistuvien työvoimapoliittisten toimien voimavaroja on lisättävä. Valtion ja kaupunkien paikallistason työllisyysasioiden yhteistyön toteutuksessa keskeisessä asemassa ovat vuoden 2004 alussa perustetut kaupunkien, työvoimatoimistojen ja Kelan yhteiset työvoiman palvelukeskukset. Palvelukeskusten perustamiseen ja toimintaan liittyvä edunvalvonta ja vuorovaikutus työhallinnon kanssa on ollut vuoden aikana vahvasti esillä. Uudenmaan alueella on koettu positiivisia onnistumisia työllisyysasteen osalta, mutta kokonaisuudessaan tilanne oli vuoden lopussa edelleen vähintäänkin huolestuttava. 10 : Toimintakertomus 2004 Uudenmaan liitto

12 Asuntopolitiikka Muuhun maahan verrattuna Uudellamaalla asunnot ovat kalliita. Asuntojen kysyntä on jatkunut voimakkaana sekä pääkaupunkiseudulla että erityisesti kehyskunnissa. Vuonna 2004 asuntotuotanto ylsi kuntien asunto-ohjelmien tasolle. Vapaarahoitteinen tuotanto on vetänyt, koska korkotaso on ollut alhainen. Sen sijaan valtion tukema tuotanto on ollut alamaissa ja sen näkymät ovat heikot. Asuntopolitiikan osalta merkittävää oli Uudenmaan liiton osallistuminen ja tuki selvityshenkilö Jussi-Pekka Alasen aloittamaan Helsingin seudun yhteistyön kehittämishankkeeseen. Hankkeen keskeinen pyrkimys on käynnistää seudullinen asumista koskeva strategiatyö, jossa asetetaan yhteisvastuullista asuntopolitiikkaa koskevat tavoitteet. Helsingin seudun kuntia (13-14) koskevassa maankäytön ja asumisen neuvottelujärjestelmässä osoitettaisiin asumisen ja maapolitiikan kehittämistä koskevat tavoitteet, niihin liittyvät infrastruktuuria ja palveluita koskevat velvoitteet, sekä näiden toteuttamisen ajoitus, rahoitus ja muut strategian toteutusta tukevat toimenpiteet. Maakunnan kilpailukykyä vahvistettiin kansainvälisellä verkostoyhteistyöllä Kansainvälistä verkostoyhteistyötä toteutettiin tiiviinä osana liiton painopistealoja ja toiminnallisia tavoitteita. Uudenmaan liitto jatkoi edellytysten luomista maakunnan kehittymiselle vahvaksi Itämeren alueen vaikuttajaksi laajentuneessa Euroopassa ja Venäjän naapurustossa. Vuoden aikana ilmestyi useita vertailuja, joiden mukaan Uusimaa kuuluu Euroopan innovatiivisimpien alueiden kärkijoukkoon. Verkostoyhteistyössä edistettiin myös EU:n Pohjoisen ulottuvuuden toimintaohjelman tavoitteiden maakuntatason toteuttamista, erityisesti EU-rahoitteisten Suomenlahden kasvukolmio- ja Baltic Palette -projektien avulla. Tietoyhteiskunta Suomen laajakaistakäyttäjien lukumäärä kasvoi vuonna 2004 merkittävästi ja maakuntaliitot laativat liikenne- ja viestintäministeriön pyynnöstä alueellisia laajakaistastrategioita. Uudellamaalla laajakaistapalvelutarjonta on suhteellisen hyvä, koska laajakaistayhteys on saatavana lähes kaikkialla koko maakunnassa. Joitakin katvealueita löytyy vielä saaristossa ja maaseudulla. Laajakaistatarjonnan lisääntyminen on koskenut pääasiassa hitaita perusyhteyksiä, mutta esimerkiksi yritys-, koulutus- tai terveyssektorin tarvitsemat nopeammat yhteydet ovat kalliita tai niitä ei ole helposti saatavilla. Uudenmaan tietoyhteiskuntastrategian mukaisesti seutukunnittaisen ja alueellisen tietohallinnon hankkeet ovat lisääntyneet. Suurilla kaupungeilla on yleensä riittävät omat resurssit sähköisten palveluiden kehittämiseksi, mutta pienemmiltä kunnilta puuttuu useimmiten tarpeellinen tekninen suunnittelukapasiteetti tai rahoitus tarvittavien investointien tekemiseksi. Tietoyhteiskunta mahdollistaa uusien, joustavien ja pitkällä tähtäyksellä edullisempien palvelujen käyttöönottoa. Tieto- ja viestintätekniikan suurin potentiaali on elinkeinoelämän tuotteiden, palveluiden ja toimintatapojen mahdollistajana. Uudellamaalla kehitys on edennyt hyvin, sillä maakunta on Euroopan unionin mittareilla noussut innovatiivisimpien alueiden joukkoon ja on näin vahvasti kehittymässä kohti osaamisyhteiskuntaa. Toimintakertomus 2004 Uudenmaan liitto : 11

13 Vuoden 2004 toiminnan painopisteet Tulevaisuuskuvat Vuoden 2004 lopussa päättynyt Uudenmaan tulevaisuus skenaarioprojekti tuotti aineistoa pitkän aikavälin kehitysnäkymistä strategisen kehittämistyön perustaksi. Aineistoa tullaan käyttämään maakuntasuunnitelman ja vuonna 2005 käynnistyvän maakuntaohjelman päivitysten lähtökohtina. Uudenmaan maakuntakaava Kaavatyössä keskityttiin alkuvuonna 2004 kaavaehdotuksesta saatujen lausuntojen ja muistutusten käsittelyyn. Kriittisiksi ja tärkeiksi kaavatyön jatkovalmistelussa huomioitaviksi asioiksi nousivat virkistys, viheryhteydet, suojelu, ulkoilureitistö ja jätehuollon ratkaisu, aluevaraukset Ristikydön ja Västerkullan alueella, Kehä II ja Espoo-Vihti-Lohja ja Elsa -radat sekä kaupan suuryksiköt ja kulttuuriympäristöt. Myös keväällä 2004 pidetty maankäyttö- ja rakennuslain mukainen viranomaiskokous aiheutti kaavan ympäristövaikutusten arviointiin ja Natura-vaikutuksiin liittyviä lisäselvitystarpeita. Maakuntakaavaehdotuksesta saadun palautteen, sidosryhmäyhteistyön tulosten sekä liiton oman tarkistustyön pohjalta valmistunutta lopullista maakuntakaavaehdotusta hallitus käsitteli syksyllä Maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntahallituksen esityksen mukaisesti maakuntakaavan joulukuun kokouksessaan. Läntisen Uudenmaan maakuntakaava Korkein hallinto-oikeus antoi elokuussa 2004 päätöksensä Läntisen Uudenmaan maakuntakaavan vahvistamista koskevista valituksista. Ympäristöministeriön vahvistamispäätöksestä oli tehty neljä valitusta, joista kaksi hylättiin kokonaan, yksi hylättiin osittain ja yksi hyväksyttiin. Kirkkonummen kunnan valitus Bro-Kolsarin alueen taajamatoimintojen aluevarauksen vahvistamatta jättämisestä hyväksyttiin ja asia palautettiin tältä osin ympäristöministeriölle uudelleen käsiteltäväksi. Ympäristöministeriö ei ole toistaiseksi tehnyt asiassa uutta vahvistamispäätöstä. Vaihemaakuntakaava Vaihemaakuntakaavatyö käynnistettiin osallisuus- ja arviointisuunnitelman laadinnalla. Vaihekaavaan esitettyjä aihealueita ovat: jätehuolto, kiviaineshuolto, laajat yhtenäiset metsäalueet, hiljaiset alueet, ampumaradat, moottoriurheilu sekä liikenneterminaalit ja -varikot. Vaihemaakuntakaavatyöhön liittyen käynnistettiin Jätehuollon pitkänaikavälin aluetarpeet -projekti yhteistyössä ympäristöhallinnon, Hämeen, Päijät-Hämeen ja Itä-Uudenmaan liiton sekä kunnallisten jäteyhtiöiden ja YTV:n kanssa. Projektin tavoitteena on hahmottaa jätehuollon vaihtoehtoisia kehitysnäkymiä ottaen huomioon toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset sekä arvioida tältä pohjalta tarvittavat aluevaraukset sekä niiden kohdentuminen maakuntakaavoituksen pohjaksi. Projekti valmistuu vuoden 2005 loppuun mennessä. Pohjaveden suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittamiseen tähtäävä projekti (Poski-projekti) saatiin päätökseen siten, että projektin loppuraportti valmistuu vuoden 2005 alkupuolella. Projektin tuloksia hyödynnetään vaihemaakuntakaavatyössä. Lisäksi käynnistettiin vaihemaakuntakaavatyöhön liittyen moottoriurheilu- ja ampumarataalueisiin liittyvä selvitys sekä liikenteen varikoihin ja terminaaleihin liittyvä selvitys. Molemmat selvitykset valmistuvat vuoden 2005 aikana. Seutu- ja maakuntakaavojen toteuttaminen, seuranta ja uudistaminen Jäsenkuntien kaavoitusta koskevia lausuntoja annettiin 71 ja muita liikennejärjestelmiin ja muihin suunnitelmiin liittyviä lausuntoja 38. Kuntien ja ympäristökeskuksen kaavaneuvotteluihin osallistuttiin säännöllisesti. Maakuntakaavan valmistelussa on kuntien kaavoittajista ja suunnittelijoista koostuvalla suunnittelijaryhmällä ollut keskeinen rooli. 12 : Toimintakertomus 2004 Uudenmaan liitto

14 Uudenmaan maakuntakaavan valmistuttua ryhmän tehtävissä korostuvat myös maakuntakaavan toteuttamiseen, kuntien kaavoitukseen ja muuhun ajankohtaiseen alueidenkäytön suunnitteluun liittyvät kysymykset. Suunnittelijaryhmä on myös tärkeä foorumi kuntien virkamiesten väliselle keskustelulle ja tiedonvaihdolle. Vuoden 2004 lopulla kutsui liitto koolle kuntien ympäristöyhdyshenkilöiden ryhmän, jossa on mukana kuntien ympäristöviranhaltijoita. Tällä ryhmällä tulee olemaan suunnittelijaryhmän tavoin tärkeä asema erityisesti käynnistyneessä vaihekaavatyössä. Uudenmaan liitossa kerätään kehyskuntien tonttihintatiedot ja valmistellaan yhdessä kuntien kanssa valtion asuntorahastolle esitys seuraavana vuonna valtion tukemassa asuntotuotannossa sovellettavista enimmäistonttihinnoista ja soveltamisohjeista. Vuonna 2004 sovellettavan päätöksen hintoja nostettiin keskimäärin 8 %. Vesihuollon alueellista yleissuunnittelua jatkettiin yhteistyössä Uudenmaan ympäristökeskuksen ja kuntien kanssa. Vuonna 2004 valmistui Porvoon seudun vesihuollon alueellinen yleissuunnitelma, jossa hahmotetaan liiton itäisimpien kuntien vedenhankinnan ja jätevesien käsittelyn seudulliset ratkaisut. Liikennesuunnittelu Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmatyö on loppusuoralla. Raportti valmistui ja lähetettiin lausuntokierrokselle loppuvuodesta Raportti sisältää näkemyksen liikenteen ja maankäytön suunnittelun tarpeista ja aluevarauksista noin kahdeksikymmeneksi vuodeksi eteenpäin. Liikennejärjestelmän kehittämistoimet on jaoteltu kolmeen kiireellisyysluokkaan. Seuraavana työvaiheena on suunnitelman toteuttamiseen tähtäävän aiesopimuksen solmiminen. Keski-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman (Kehyli) osalta vuonna 2004 keskityttiin seurantaan. Maakunnallinen alueiden käytön kehityskuva Uudenmaan maankäytön kehityskuvan valmistelu aloitettiin kokoamalla yhteen jäsenkuntien aiheeseen liittyvät selvitykset ja suunnitelmat. Syksyllä 2004 järjestettiin Uudenmaan liiton suunnittelijoiden ja kuntien yhteinen koulutusja ohjelmointiseminaari. Selvitystyötä ja seminaarin tuloksia käytetään hyväksi valmisteltaessa sekä koko Uudenmaan että seudullisia maankäytön kehityskuvia. Maakunnan kehittäminen Alueiden kehittämislaki tuli voimaan vuoden 2003 alusta. Laki sisältää alueiden kehittämisen suunnittelujärjestelmän. Se muodostuu valtioneuvoston valtakunnallisista alueiden kehittämisen tavoitteista, ministeriöiden alueellisista kehittämisstrategioista ja valtioneuvoston erityisohjelmista. Maakunnan kehittämisen keskeiset välineet ovat pitkän aikavälin tavoitteet ja strategiat sisältävä maakuntasuunnitelma ja sitä keskipitkällä ja lyhyellä aikatähtäyksellä toteuttavat maakuntaohjelma ja sen toteuttamissuunnitelma. Uudenmaan maakuntaohjelma ja sen toteuttamissuunnitelma Maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntaohjelman Toteuttamissuunnitelma käsiteltiin maakunnan yhteistyöryhmässä ja hyväksyttiin Uudenmaan maakuntahallituksessa Toteuttamissuunnitelmassa on maakuntaohjelman toimintalinjoittain koottu keskeiset vuosien kehittämistoimenpiteet ja hankkeet. Toteuttamissuunnitelma on asiakirja, jossa/jolla: on sovittu Uudenmaan alueellisen kehittämisen kannalta keskeisistä hankkeista ja muista toimenpiteistä ja niiden rahoittamisesta vuosina , vaikutetaan vuoden 2005 alussa valtion talousarvion nojalla tehtävään määrärahojen ja myöntämisvaltuuksien alueelliseen jakoon sekä vaikutetaan vuoden 2006 valtion talousarvion valmisteluun. Toimintakertomus 2004 Uudenmaan liitto : 13

15 Elinkeinotoiminnan kehittämisen painopisteinä osaamiskeskukset ja seutujen elinkeinoyhteistyö Uudenmaan strategiassa korostuu alueen kilpailukyvyn säilyttäminen ja edistäminen globaalisti. Uudenmaan liiton rooli tämän strategisen valinnan toteuttamisessa on kehittää yritysten ja yritysosaamisen toimintaympäristöjä yhteistyössä alueen muiden elinkeinotoimintaa edistävien tahojen kanssa. Vuonna 2004 painopisteenä on ollut osaamiskeskustoiminnan edistäminen ja verkottaminen, seutujen elinkeinoyhteistyön rakentaminen sekä alueen elinkeinotoimijoiden välisen yhteistyön ja alueellisen hankeyhteistyön lisääminen. Teemallisesti pääpaino on ollut pk-yritysten kansainvälistymisessä sekä alueen logistiikan kehittämisessä. Uudellamaalla toimii kuusi osaamiskeskusta eli osaamisen kärkihanketta. Ne ovat aktiivimateriaalit ja mikrosysteemit, geeniteknologia ja molekyylibiologia, lääketieteen ja hyvinvoinnin teknologia, digitaalinen media, sisältötuotanto ja oppimispalvelut, ohjelmistotuoteliiketoiminta sekä logistiikka. Lisäksi Hyvinkäällä on toiminnassa nosto- ja siirtoalan valtakunnallinen osaamiskeskus. Uudenmaan liitto rahoittaa myös valtakunnallisia puualan osaamiskeskusta ja elintarvikealan osaamiskeskusta. Seutujen kehitysohjelmien kautta on pyritty edesauttamaan osaamiskeskustoiminnan verkottumista koko Uudenmaan alueella. Onnistunut yhteistyö on esimerkiksi nanoteknologiassa Lohjan seudulla sekä nosto- ja siirto-osaamiskeskuksessa logistiikan alalla. Pääkaupunkiseudulla on osaamiskeskustoimintaa linkitetty osaksi seudun elinkeinopolitiikkaa. Uudenmaan liitto on vastannut osaamiskeskusrahoituksesta sekä valvonnasta ja toiminnallisesta seurannasta. Maakunnan kehittämisrahasta kolmasosa on elinkeinohankkeita. Vuonna 2004 myönnettiin yhteensä yli miljoona euroa elinkeinotoiminnan edistämiseen. Pääpaino on ollut seutujen kansainvälistymishankkeissa, korkean osaamisen edistämisessä, seutukeskustojen kehittämistoiminnassa ja logistiikkaprojekteissa. Syksyllä 2004 käynnistettiin Vuosaari Uudenmaan logistinen mahdollisuus (Vuolog) -hanke. Uudenmaan liitto nostaa yrittäjyyden arvostusta organisoimalla joka vuosi uusmaalaisen tuotannollisen ja palvelualan yrityksen valinnan. Vuonna 2004 voittajiksi valittiin Cariitti Oy Kirkkonummelta sekä Opri ja Oleksi Espoosta. Uudenmaan liitto on ollut vahvasti mukana yhteistyökumppaneiden toiminnassa aluekehittäjän roolissa, mm. Uudenmaan TE-keskuksen neuvottelukunnassa ja Yrittämisestä työtä -projektissa sekä asiantuntijana useiden tahojen työryhmissä. Lisäksi liitto on ollut mukana ja seurannut Helsingin kauppakamarin euroneuvontakeskustoimintaa sekä HRM Oy:ssä Helsinki Region -markkinointiohjelmaa. Koulutuksen ja osaamisen kehittämisellä parannettiin maakunnan kilpailukykyä Osaamisen kehittämistoiminta painottui edunvalvontaan. Myös kehittämishankkeiden valmistelu ja eri toimijoiden välisen yhteistyön rakentaminen olivat keskeisessä asemassa. 14 : Toimintakertomus 2004 Uudenmaan liitto

16 Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmaan koottiin osaamisen rakenteiden joustavuuteen tähtääviä ja seutukuntien osaamista vahvistavia hankkeita, joita yhdessä toteuttajatahojen kanssa vietiin eteenpäin. Koulutuksen ja osaamisen edellytyksiä parannettiin Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunnan osaamistoimikunnan kautta sekä Uudenmaan ammattikorkeakouluasiain neuvottelukunnan ja Uudenmaan koulutusasiain asiantuntijaryhmän toimesta samoin kuin eri organisaatioiden yhteisissä yhteistyöryhmissä lausunnoin, kannanotoin ja aloittein sekä rakentamalla yhteistyötä päättäviin viranomaisiin. Yhteistyö kulttuurin ja matkailun alalla Alueellisen matkailun kehittämisen keskeisimmät välineet ovat hanketyöskentely, aktiivinen tiedottaminen ja yhteistyöverkostot. Hankkeilla ja oppilaitosyhteistyöllä on vahvistettu pienyrittäjien toiminnan laatua, markkinointia ja yhteistyötä sekä selvitetty hankkeiden vaikuttavuutta. Matkailualan edunvalvontaa on toteutettu aktiivisesti yhteistyössä Suomen Matkailun Alueorganisaatioiden yhdistyksen ja Suomen Matkailun Elinkeino ry:n kautta. Vapaa-aikasektorin merkittävin hanke on ollut Nuuksion kansallispuiston asiakaslähtöinen kehittäminen Suomen kansallispuistojen ikkunaksi. Kulttuurisektorin kehittämishankkeilla on selvitetty mm. maakunnan vanhan rannikon historiaa ja työstetty pilottiprojektina Espoossa kotouttamista edistäviä kaupunkipolkuja. Kulttuurialan sidosryhmäyhteistyö on vahvaa Suomen Kotiseutuliiton ja Kuntaliiton kanssa. Hyvinkään Orkesteri hyväksyttiin valtionavun piiriin vuodesta Vuoden Uusimaa -palkinto myönnettiin karjaalaiselle maahanmuuttajakoordinaattori Börje Mattssonille rakentavasta, sosiaalisesti merkittävästä ja hyvinvointia lisäävästä toiminnasta. Vuoden uusmaalaiseksi kyläksi valittiin Kirkkonummen Luoma. Maakunnan kehittämisrahalla edistettiin maakuntaohjelman toteuttamista Maakunnan kehittämisraha perustuu lakiin alueiden kehittämisestä. Valtion vuoden 2004 talousarviossa maakunnan kehittämisrahaa on osoitettu osaamiskeskusten perusrahoitukseen, aluekeskusohjelmaan ja kaupunkipoliittisiin toimenpiteisiin sekä ohjelmiin sitomattomien hankkeiden toteuttamiseen. Määrärahalla on edistetty Uudellamaalla alueellisten kehittämistavoitteiden ja niiden saavuttamiseksi laaditun maakuntaohjelman toteuttamista. Valtioneuvoston ja sisäasiainministeriön päätöksin Uudenmaan liitolle myönnettiin ohjelmiin sitomatonta maakunnan kehittämisrahaa 1,7 milj. euroa sekä Uudenmaan liiton välityksellä Uudenmaan osaamiskeskusohjelmaa toteuttavien toimenpiteiden rahoitukseen euroa, Hyvinkään seudun osaamiskeskukselle euroa, Puutuotealan verkosto-osaamiskeskukselle euroa, Hyvinkään-Riihimäen talousalueen aluekeskusohjelmalle euroa, KUUMA kumppanuusohjelmalle euroa, Hiiden pilottiohjelmalle euroa, Raaseporin kehitysohjelmalle euroa ja Pääkaupunkiseudun kaupunkiohjelmalle euroa. Vuonna 2004 Uudenmaan liitolle myönnetystä ohjelmiin sitomattomasta maakunnan kehittämisrahasta ja edellisiltä vuosilta siirtyneistä määrärahoista on Uudenmaan liitto myöntänyt 49 hankkeelle yhteensä 1,98 milj. euroa. Osaamiskeskus-, aluekeskus- ja kaupunkiohjelmarahat on myönnetty lähes täysimääräisinä. Lisäksi liitto on myöntänyt valtion rahoitusosuutta yhteensä euroa 19 Urban II -ohjelman hankkeelle. EU:n tavoite 2 -ohjelmalla tukea saaristoon ja siirtymäkauden alueelle Liitto koordinoi Etelä-Suomen tavoite 2 -ohjelmatyötä Uudellamaalla. Ohjelman toteuttamisesta vastaa Uudenmaan tavoite 2 -ohjelman työryhmä. Vuoden 2004 loppuun mennessä tehdyillä hankepäätöksillä on sidottu 86 % tähänastisista Toimintakertomus 2004 Uudenmaan liitto : 15

17 myöntövaltuuksista ja Uudenmaan tukialueella Tammisaaren ja Inkoon saaristossa 69,3 % ja siirtymäkauden alueella, Nummi-Pusulassa, Karjalohjalla ja Sammatissa, koko ohjelmakauden rahoituskehyksistä 70 %. Vuoden 2004 hankepäätöksillä tuettiin mm. saariston vesihuoltoa, matkailuyrittäjien yhteistyötä sekä seudullista tietoverkkoyhteistyötä. Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) kokoaa maakunnan voimavarat yhteen Uudellamaalla maakunnan yhteistyöryhmän tehtävänä on toimia yhteistyöryhmässä edustettuina olevien osapuolten yhteisenä keskustelufoorumina maakunnan ja yhteistyöryhmän toimintaympäristön kaikissa kehittämiskysymyksissä ja tällä tavoin luoda perustaa Uudenmaan edunvalvonnalle sekä suunnata kuntaresursseja sekä määritellä pääosin valtionhallinnon toimin toteutettavat aluekehittämisen keskeiset kehittämishankkeet ja linjaukset sekä edistää ja seurata niiden toteutumista. Yhteistyöryhmässä ovat edustettuina Uudenmaan liitto ja sen jäsenkunnat, valtion aluehallintoviranomaiset ja muut valtion hallintoon kuuluvat organisaatiot sekä Uudenmaan kehittämisen kannalta keskeiset työmarkkina- ja elinkeinojärjestöt. Toimintavuoden aikana yhteistyöryhmä on pitänyt kolme kokousta ja tehnyt yhden seminaarimatkan. Yhteistyöryhmä käsitteli Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman Liitto on mukana myös yhteistyöryhmän maaseutujaoston toiminnassa. Jaoston toimintaa vetää Uudenmaan TE-keskuksen maaseutuosasto. Pääkaupunkiseudun kaupunkiohjelmalla laajennettiin seudullisen yhteistyön keinovalikoimaa Vuosi 2004 oli Pääkaupunkiseudun kaupunkiohjelman, Osaaminen ja osallisuus, toteuttamisohjelman viimeinen vuosi. Liitto myönsi ohjelman hankkeille vuonna 2004 varatun euron suuruisen maakunnan kehittämisrahan lisäksi kaupunkien omarahoitusosuutena kuntarahaosuutta euroa. Uudenmaan liitto on vastannut ohjelman rahoituksen käytännön järjestelyistä, hallinnoinnista ja hankkeiden valvonnasta sekä osallistunut ohjelman toteutusta koordinoivan johtoryhmän toimintaan. Ohjelman monipuolisia aikaansaannoksia esiteltiin marraskuun tulosseminaarissa. Samanaikaisesti ohjelman sulkemistoimien kanssa pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajien johdolla valmisteltiin uutta kaupunkiohjelmaa vuosille Uuden ohjelman toimintalinjat ovat vuonna 2004 perustetun Pääkaupunkiseudun Neuvottelukunnan hyväksymän strategian mukaiset. Maakunnan kansainvälisen yhteistyön vahvistaminen Uudenmaan liiton kansainvälisen toiminnan painopiste kohdistui EU:n laajentumisen myötä aiempaa selkeämmin Itämeren piiriin. EU:n laajentumisen myötä Uudenmaan ja Viron välinen kumppanuus ja konkreettinen hankeyhteistyö tulee entistä keskeisemmäksi. Vuosina Etelä-Suomen rannikkoseudun Interreg III A -ohjelmasta on rahoitettu kaikkiaan 94 hanketta, joista 47 koski Uuttamaata. Syksyllä 2004 ensimmäistä kertaa järjestettyyn Etelä-Suomen ja Viron Interreg III A -ohjelman yhteishakuun jätettiin kaikkiaan 21 hakemusta, joista Uuttamaata koskevia oli 12. Kuntayhteistyö Uusimaa-Eesti (KUSTI II) -hanke eteni suunnitellulla tavalla. Hankkeessa käsitellyt teemat liittyvät sosiaaliseen hyvinvointiin. Hankkeessa on mukana parikymmentä toimijaa Uudeltamaalta ja Virosta ja hallinnoijana toimi Uudenmaan liitto. Projekti päättyy syksyllä Virolainen vastinhanke hyväksyttiin rahoitettavaksi Interreg III A -ohjelmasta. 16 : Toimintakertomus 2004 Uudenmaan liitto

18 Suomenlahden kasvukolmioverkosto on Etelä- Suomen maakuntien liittouman (ELLI) yhteishanke, jonka tavoitteena on Etelä-Suomen, Viron ja Pietarin alueen taloudellisen ja alueellisen yhteistyön laajentaminen ja syventäminen. Suomenlahden kasvukolmio toteuttaa osaltaan EU:n Pohjoisen ulottuvuuden toimintaohjelmaa ja toimii ohjelmassa esimerkkinä rajat ylittävästä yhteistyöstä. Erityistä painoarvoa kasvukolmioyhteistyössä on annettu julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteistyön kehittämiselle (publicprivate partnership). Kasvukolmio-hankkeen suunnitelman mukaista toteutusta vaikeutti se, että virolaisten osapuolten vastahanke ei saanut rahoitusta Interreg III A -ohjelmasta. Uudenmaan liiton johdolla toiminut Baltic Palette II -projekti päättyi vuoden lopussa. Liiton tavoitteissa korostui erityisesti Itämeren innovaatiopolitiikka ja siihen liittyvä yhteistyö, jonka edistämiseksi luotiin kontakteja mm. Baltic Palette -alueen innovaatiokeskuksiin ja korkeakouluihin. Baltic Palette -verkoston toiminta jatkuu aiemmin hyväksyttyjen toimintojen edistämiseksi. Helsinki-Tallinna Euregion toiminta jatkui vuoden alusta lukien yhdistyksenä. Toiminnassa korostuivat painopisteiden määrittely sekä partnereiden yhteistyön vakiinnuttaminen uudessa toimintaympäristössä. Keskeisenä tehtävänä oli Helsinki-Tallinna tieteen kaksoiskaupunkihankkeen edistäminen. Euregio haki myös roolia EUhankkeiden yhteistyössä. Ensimmäinen Interreg III A -hanke HUUTA (huumeiden käytön ja tartuntatautien ehkäisy Helsingissä ja Tallinnassa) käynnistyi syksyllä. Myös muita yhteishankkeita oli valmistelussa. Euregio-Foorumi järjestettiin Helsingissä teemalla Osaaminen Helsingin ja Tallinnan yhteiseksi vahvuudeksi. Tilaisuuteen osallistui yli 200 vaikuttajaa Suomesta ja Virosta. Uusi avaus yhteyksien luomisessa Venäjälle oli Moskovan alueen kanssa loppuvuodesta solmittu yhteistyösopimus. Saaristoyhteistyö Saariston osalta painopiste kansainvälisessä yhteistyössä oli osallistuminen Pohjoismaiden ministerineuvoston Saaristoyhteistyöhön ja EU:n Interreg III A Saaristo -ohjelmatyöhön. Interreg III A Saaristo -ohjelman hallintokomitea puolsi vuoden aikana Interreg-rahoitusta yhteensä noin 1,4 miljoonalla eurolla, joka jakaantui 13 hankkeelle. Edunvalvonta ja kuntayhteistyö Menestyksekäs edunvalvonta edellyttää oman maakunnan erityispiirteiden ja niihin pohjautuvien tarpeiden syvällistä tuntemista. Uudenmaan liiton edunvalvonta on hyvää vuorovaikutusta jäsenkuntien kanssa sekä tiivistä yhteistyötä poliittisten piirijärjestöjen, liiton omien luottamushenkilöiden, aluehallintoviranomaisten, helsinkiläisten ja uusmaalaisten kansanedustajien, elinkeinoelämän ja muiden sidosryhmien kanssa. Menestystä edunvalvontatyössä helpottaa todellinen kumppanuus ja hyvä yhteistyö. Maakunnallista ja seudullista yhteistyötä on edistetty osallistumalla pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyöhön, organisoimalla kehyskuntien ja läntisen Uudenmaan kuntien yhteistyötä. Lisäksi on tehty tiiviisti yhteistyötä alueviranomaisten kanssa maakunnan yhteistyöryhmässä sekä maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmaprosessissa. Poliittisessa vaikuttamisessa ja edunvalvonnassa on Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunnalla merkittävä rooli. Maakuntaparlamentti ja maakuntasuunnitelman aluetilaisuudet Maakuntaparlamentti on laajin liiton järjestämä alueellisia toimijoita koskeva tapahtuma. Keväällä järjestettyyn maakuntaparlamenttiin osallistui 250 maakunnan vaikuttajaa. Keskeisenä aiheena oli selvitysmies Jussi-Pekka Alasen Toimintakertomus 2004 Uudenmaan liitto : 17

19 tekemät esitykset Helsingin seudun kehittämiseksi. Syksyllä 2004 käynnistettiin maakuntasuunnitelman päivitys väestösuunnitteiden ja asuntotarvelaskelmien laadinnalla. Marras-joulukuussa järjestettiin Helsingissä, Hyvinkäällä, Karjaalla ja Sammatissa kuntaseminaarit, joissa kerättiin kuntien viranhaltijoiden kommentteja pitkän ja keskipitkän aikavälin kehitysnäkymistä Uudenmaan maakunnan kehittämiseksi. Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunta (KENK) Neuvottelukuntaan kuuluivat Helsingin vaalipiirin (21) ja Uudenmaan vaalipiirin (33) kansanedustajat. Puheenjohtajana toimi Rakel Hiltunen (sdp, Helsinki), I varapuheenjohtajana Eero Akaan-Penttilä (kok, Uusimaa) ja II varapuheenjohtajana Heidi Hautala (vihr, Uusimaa). Neuvottelukunnan sihteerin tehtävät hoitaa Uudenmaan liitto. Neuvottelukunta kokoontui vuoden aikana seitsemän kertaa, järjesti neljä seminaaria ja useita muita tilaisuuksia. Kokouksissa käsiteltiin mm. seuraavia aiheita: valtioneuvoston alueellistamissuunnitelmat, Koulutustarve prosessi, koulutuksen ennakointi, Helsingin seudun kehittäminen selvitysmies Alasen selvitysten pohjalta, valtionosuusuudistus, selvitysmies Esko Riepulan esitykset aluehallinnon vahvistamiseksi, julkisen rahan liikkeet Uudenmaan ja muun Suomen välillä, valtion teknologiarahoituksen alueellinen hyödyntäminen selvitysmies Eino Siuruaisen raportin pohjalta, tiemäärärahat valtion talousarvioesityksessä, ammatillisen aikuiskoulutuksen mahdolliset säädösmuutokset, työllisyys pääkaupunkiseudulla ja työvoimapolitiikan voimavarat, ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnot sekä Uudenmaan tulevaisuus skenaarioprojekti. Neuvottelukunnan johto yhdessä maakunnan liittojen johdon kanssa tapasivat budjettipäällikön ja luovuttivat tälle kannanottonsa maakunnan kehittämistarpeista. Kesäretkellä tutustuttiin Itä-Uudenmaan alueeseen. Neuvottelukunnan alaisuudessa toimi neljä 3-5-jäsenistä toimikuntaa. Ne käsittelivät työllisyyttä, osaamista, asumista ja liikennettä sekä hyvinvointia. Toimikunnat järjestivät kaikille KENKin jäsenille avoimia tilaisuuksia, joissa kuultiin asiantuntijoita. Toimikunnat muokkasivat esityksiä kannanotoiksi ja talousarvioaloitteiksi. Osaamistoimikunta, jonka puheenjohtajana toimi kansanedustaja Kaarina Dromberg valmisteli opetusministeriölle kannanoton nuorisoikäluokan kasvun huomioon ottamisesta jaettaessa uusia aloituspaikkoja maakuntiin. Huhtikuussa toimikunta järjesti Eduskunnassa seminaarin Aikuiskoulutuksen kipupisteet Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla. Syksyllä toimikunta valmisteli viisi osaamisen kehittämiseen tähtäävää talousarvioaloitetta. Työllisyystyöryhmä Uudenmaan liitto on osallistunut pääkaupunkiseudun työllisyysasioiden toimintaryhmän työskentelyyn. Työryhmä täydennettynä kaupunkien sosiaalitoimen virkamiesjohdolla tapasi lokakuussa työministeri Tarja Filatovin ja luovutti hänelle muistion kaupunkien talousnäkymistä ja toiminnasta työllisyyden parantamiseksi. Työryhmä on selvittänyt Uudenmaan kansanedustajille seudun kaupunkien haasteita työllisyyspolitiikassa. Työryhmä on pitänyt tiivistä yhteyttä Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskukseen, työministeriöön ja Suomen Kuntaliiton työllisyysasioista vastaaviin. Uudenmaan TE-keskuksen kanssa on mm. keskusteltu TE-keskukselle ja seudun työvoimatoimistoille asetettavista tavoitteista ja yhteistyöstä kaupunkien kanssa työllisyysasioissa. Aluekeskus- ja kaupunkiohjelmatyö Aluekeskus- ja kaupunkiohjelmatyö jakaa Uudenmaan yhteistoiminta-alueisiin: Hyvinkään Riihimäen aluekeskusohjelmaalue pääkaupunkiseudun alue 18 : Toimintakertomus 2004 Uudenmaan liitto

20 KUUMA-alue Hiiden alue Raaseporin alue. KUUMA-alue on mukana sisäasiainministeriön seutuyhteistyökokeilussa. Pääkaupunkiseudun yhteistyö Liiton yhteistyö pääkaupunkiseudun kuntien kanssa on vilkasta. Käytännön yhteistyömuotoina ovat pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajien kokous, useat sektorikohtaiset valmistelutyöryhmät, pääkaupunkiseudun ja Helsingin seudun neuvottelukunta sekä pääkaupunkiseudun kaupunkiohjelma. Yhteistyö painottui tavalla tai toisella Helsingin seudun yhteistyön kehittämishankkeen ympärille. Kehyskuntayhteistyö Uudenmaan liiton kehystoimikunta on Uudenmaan kehysalueen kuntajohtajien muodostama, kuntien ja Uudenmaan liiton yhteistyöfoorumi. Vuonna 2004 kehystoimikunnan puheenjohtajana toimi Pornaisten kunnanjohtaja Juhani Vähähyyppä. Yhteisinä edunvalvontakysymyksinä käsiteltiin Helsingin seudun yhteistyön kehittämistä, HUS:n omistajapolitiikkaa, julkisten palveluiden tuottavuutta, Helsingin seudun elinkeinomarkkinointia sekä kuntien ja TEkeskuksen sekä kuntien ja ympäristöhallinnon ajankohtaisia asioita. Uudenmaan liiton päätehtävistä käsittelyssä olivat mm. maakuntakaava ja toteuttamissuunnitelma. Yhteistoiminta peruspalveluissa Koulutusasiain asiantuntijaryhmä Koulutusasiain asiantuntijaryhmän toiminta kohdistui ajankohtaisten asioiden seurantaan sekä edunvalvontaan. Toimintavuonna esillä olivat erityisesti kuntien valtionosuuslain uudistuksen mahdolliset vaikutukset opetustoimeen, peruspalveluohjelman valmistelu ja uudistamishanke aikuiskoulutuksen järjestämiseksi, josta asiantuntijaryhmä antoi opetusministeriölle kannanoton. Aktiivisesti seurattavia asioita olivat Noste -ohjelman toteuttaminen Uudellamaalla, Koulutustarve laskelman toteuttaminen valtakunnallisessa aloituspaikkojen jaossa sekä ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen eteneminen. Uudenmaan ammattikorkeakouluasiain neuvottelukunta Uudenmaan ammattikorkeakouluasiain neuvottelukunta jatkoi toimintaansa puheenjohtaja apulaiskaupunginjohtaja Ilkka-Christian Björklundin johdolla. Neuvottelukunta kokoontui toimintavuonna kaksi kertaa. Toiminnan painopiste oli ammattikorkeakoulujen rahoitusuudistuksessa, josta toimikunta valmisteli kannanoton Cay Sevonin johtamalle työryhmälle ja Eduskunnan sivistyspoliittiselle valiokunnalle. Muita esillä olleita teemoja olivat ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen eteneminen sekä opetusministeriön valmistelevat koulutustarjonnan alueellisen tasapainon tavoitteet. Uudenmaan ammattikorkeakoulujen toimintaympäristöä koskevia teemoja olivat Jussi-Pekka Alasen selvitys Helsingin seudun hallinnon kehittämiseksi ja Koulutustarve projektin jatkotyönä valmistellut Uudenmaan ja Itä- Uudenmaan koulutustarjonnan prioriteetit. Em. kannanottojen lisäksi Uudenmaan liitto valmisteli opetusministeriölle koulutustarjonnan alueelliset prioriteetit, joissa painotettiin koulutuspaikkojen oikeudenmukaista jakoa maakuntien välillä ja nostettiin esille Uudenmaan kehittämisen kannalta keskeiset koulutusalat. Lisäksi liitto antoi lausunnon OPM:n muistiosta Tutkimus- ja kehitystyö suomalaisissa ammattikorkeakouluissa sekä lausunnon Etelä-Suomen lääninhallitukselle heidän opetusministeriön rahoitussuunnitelmaan laatimastaan oppilaitosten, kirjastojen ja liikuntapaikkojen perustamishanke-esityksestä. Toimintakertomus 2004 Uudenmaan liitto : 19

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana

Lisätiedot

TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA 2010 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Maakuntahallituksen hyväksymä taso

TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA 2010 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Maakuntahallituksen hyväksymä taso HÄMEEN LIITTO LIITE TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA 2010 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Maakuntahallituksen hyväksymä taso 1 14.12.2009 MÄÄRÄRAHAT JA -TULOARVIOT Sitovat erät tummennettu Maakuntavaltuusto

Lisätiedot

KUUMA-HALLITUS Esityslista 2/2007

KUUMA-HALLITUS Esityslista 2/2007 Esityslista 2/2007 Aika Tiistai 3.4.2007 klo 18.00 Paikka Heikkilänmäen kalliosali Tapulikatu 15, Kerava 2 SISÄLLYSLUETTELO ASIAT SIVU 10 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4 11 Toimintakertomus

Lisätiedot

Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö

Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä Työ- ja elinkeinoministeriö ALKU uudistus ja maakunnan yhteistyöryhmät ALKU uudistuksessa MYR:lle ei tullut erityisiä uusia

Lisätiedot

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI Maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitto 24.11.2009 UUDENMAAN LIITTO: hyvinvointia ja kilpailukykyä alueelle Uudenmaan liitto on maakunnan kehittäjä luo edellytyksiä

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus 1 (6) Osavuosikatsaus 1/2016 MHS 4/2016 asia nro 63 Maakuntajohtajan katsaus Tuleva aluehallintouudistus Pääministeri Sipilän hallitus on päättänyt toteuttaa vuoden 2019 alusta alkaen laajan SOTE- ja aluehallinnon

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1994 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja

Lisätiedot

Laki alueiden kehittämisestä uudistuu, mikä muuttuu?

Laki alueiden kehittämisestä uudistuu, mikä muuttuu? Laki alueiden kehittämisestä uudistuu, mikä muuttuu? Rakennerahastokausi 2014 2020 Päijät-Hämeessä Info- ja keskustelutilaisuus 14.3.2013 Tarja Reivonen Neuvotteleva virkamies TEM / Alueosasto Lakiuudistuksen

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

MASU , ASTRA ja HLJ jälkiarviointi

MASU , ASTRA ja HLJ jälkiarviointi MASU 2050 -, ASTRA 2025 - ja HLJ 2015 - jälkiarviointi Henrik Helenius, liikennesuunnittelija / KUUMA-seutu KUUMA-johtokunta 9.3.2016 Jälkiarvioinnin toteutus MASU 2050 -, ASTRA 2025 - ja HLJ 2015 -yhteisvalmistelua

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto Kommenttipuheenvuoro Ari Näpänkangas Projektipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan liitto POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO 34 kunnan muodostama kuntayhtymä Lakisääteisiä tehtäviä Alueiden kehittäminen (maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN. Henrik Sandström

KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN. Henrik Sandström KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN Henrik Sandström TÄHÄNASTINEN PROSESSI Kaikki kunnat ovat hyväksyneet suunnitelman Suhteellisen hyvä julkisuus Hyvä vastaanotto

Lisätiedot

Lakiuudistuksen tilannekatsaus

Lakiuudistuksen tilannekatsaus Lakiuudistuksen tilannekatsaus Työseminaari 16.4.2013 Tarja Reivonen TEM / Alueosasto Lakiuudistuksen sisältö ja organisointi Yhdistetään ja uudistetaan: Laki alueiden kehittämisestä (1651/2009) ja rakennerahastolaki

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen

Lisätiedot

Alue-ennakoinnin uudistaminen. Satakuntaliitto

Alue-ennakoinnin uudistaminen. Satakuntaliitto Alue-ennakoinnin uudistaminen Satakuntaliitto 18.2.2016 Maakunnallinen alue-ennakointi Alueellista ennakointia hyödynnetään mm. : Maakuntasuunnitelman, maakuntaohjelman ja maakuntakaavan laadinta, toteutus

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Metropolin asunto- ja kaavoituspolitiikan kehittämisen painopisteet

Metropolin asunto- ja kaavoituspolitiikan kehittämisen painopisteet Metropolin asunto- ja kaavoituspolitiikan kehittämisen painopisteet Asuntoministeri Jan Vapaavuori Dipoli 1 METROPOLIPOLITIIKKA HALLITUSOHJELMASSA Pääkaupunkiseudun erityiskysymyksiä varten käynnistetään

Lisätiedot

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua Sara Lukkarinen, Motiva Oy Alustuksen sisältö Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat eli SUMPit, mistä kyse? Mitä

Lisätiedot

KIVIAINESHUOLLON KEHITYSKUVAT UUDELLAMAALLA. Johtaja Riitta Murto-Laitinen

KIVIAINESHUOLLON KEHITYSKUVAT UUDELLAMAALLA. Johtaja Riitta Murto-Laitinen KIVIAINESHUOLLON KEHITYSKUVAT UUDELLAMAALLA Johtaja Riitta Murto-Laitinen 2.10.2008 Uudenmaan liiton alue ja jäsenkunnat Tampere HYVINKÄÄ MÄNTSÄLÄ Lahti KARKKILA Turku Hanko Helsinki NUMMI- PUSULA SAMMATTI

Lisätiedot

Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista

Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista Valtuusto 4 10.02.2014 Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista 63/00.04.01/2013 KH 239 Kunnanhallitus 18.6.2013 Valmistelija: kunnanjohtaja Mikael Grannas Taustaa

Lisätiedot

Seutuhallituksen kokous Seutusihteeri Pohjonen Vuoden 2016 toiminnan toteutuminen

Seutuhallituksen kokous Seutusihteeri Pohjonen Vuoden 2016 toiminnan toteutuminen 71 TALOUSARVIORAAMI VUODELLE 2017, EHDOTUS Seutusihteeri Pohjonen 28.4.2016 Seutuyhteistyön vuosisuunnittelua ohjaavat seutustrategia, rakennesuunnitelma 2040 ja MAL3-sopimus. Vuonna 2010 hyväksytty seutustrategia

Lisätiedot

Mkj:n ehdotus: Maakuntahallitus päättää muuttaa ehdotustaan maakuntavaltuustolle

Mkj:n ehdotus: Maakuntahallitus päättää muuttaa ehdotustaan maakuntavaltuustolle Maakuntahallitus 50 20.03.2013 Maakuntavaltuusto 7 20.03.2013 Maakuntahallitus 103 18.08.2014 Östersundomin alueen maakuntakaavoitustilanne; tiedoksi 58/05.00/2011 MHS 20.03.2013 50 Maakuntahallitus hyväksyi

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto TYÖ JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys ja alueosasto 10.3.2016 EUROOPAN ALUEELLINEN YHTEISTYÖ TAVOITETTA 2014 2020 TOTEUTTAVIEN RAJAT YLITTÄVÄN YHTEISTYÖN OHJELMIEN VUODEN 2016 VALTION RAHOITUSOSUUDEN

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2011 22.4.2010 Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne Liikennejärjestelmäsuunnitelmat Neljä Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaa (PLJ

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Muotoilemme elämäämme kestäväksi

Muotoilemme elämäämme kestäväksi Muotoilemme elämäämme kestäväksi Päijät-Hämeen maakuntasuunnitelma strategia 2035 Maakuntasuunnitelma on pitkän aikavälin suunnitelma maakunnan kehittämiseksi Pohjautuu sekä alueiden kehittämis- että maankäyttö-

Lisätiedot

Jatkuvan liikennejärjestelmätyön tavoitteet ja

Jatkuvan liikennejärjestelmätyön tavoitteet ja Jatkuva liikennejärjestelmätyö Kymenlaaksossa - Vuoden 2011 toiminnan arviointi ja - Toimintasuunnitelma ja tavoitteet vuodelle 2012 Jatkuvan liikennejärjestelmätyön tavoitteet ja päätehtävät ät TARVE:

Lisätiedot

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen 30.1.2014 Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Tutkimus paljastaa: Vaasan seutu kovassa vauhdissa Aluetutkija Timo Aro: 'Viiden kaupunkiseudun

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Aluehallinnon uudistaminen

Aluehallinnon uudistaminen Aluehallinnon uudistaminen ALKU-hanke 1092009 10.9.2009 Aluehallinnon uudistaminen Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa Hallintoa uudistetaan ja kansanvaltaistetaan. Lääninhallitusten, työvoima- ja

Lisätiedot

Kirkkonummen kunnan muistutus Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta

Kirkkonummen kunnan muistutus Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta Yhdyskuntatekniikan lautakunta 87 17.11.2016 Kunnanhallitus 395 05.12.2016 Kirkkonummen kunnan muistutus Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta 999/10.02.00/2013 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 17.11.2016

Lisätiedot

Ajankohtaista Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta

Ajankohtaista Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta Ajankohtaista Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta Neuvottelukunnan kokous 12.3.2013 Ylijohtaja Ari Niiranen Ajankohtaista toiminnasta Maksatus ja tarkastus -yksikössä palkkatukien, starttirahojen ja kuntouttavan

Lisätiedot

Järjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa

Järjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa Tilanne 14.2.17 Järjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa OYS 1) Lappi: Sote-järjestöillä on edustus Sote-Savotan alatyöryhmissä. Työryhmissä on myös saamelaisedustus. 2) Kainuu:

Lisätiedot

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN 7.10.2014 Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN 1 Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu yhdistettiin Tuloksena Keski-Suomen

Lisätiedot

KYMENLAAKSON LIITTO

KYMENLAAKSON LIITTO KYMENLAAKSO EILEN, TÄNÄÄN JA HUOMENNA MITEN RAKENTEET JA TOIMINTATAVAT MUUTTUVAT? Maakuntajohtaja Tapio Välinoro 22.4.2010 MIKÄ MUUTTUI MITÄ TARVITAAN? Alueiden omaehtoinen kehittämisvalta ja vastuu lisääntyivät

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen Business as (un)usual rahoittajan näkökulma 13.8.2013 Ilmi Tikkanen EU hankkeiden vaikuttavuudesta Havaintoja EU:n ohjelmakaudelta 2007 2013 Tuleva EU:n ohjelmakausi 2014 2020 (valmistelu) Etelä-Suomen

Lisätiedot

Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu

Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohta Työ- elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Haikko 15.3.2011 Lakiuudistuksen (Laki alueiden kehittämisestä 1651/2009)

Lisätiedot

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset EU-koheesiopolitiikan 2020+ valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset Maakunnan yhteistyöryhmä 20.2.2017 Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja EU:n budjetin rakenne tehtäväalueittain 2014-2020

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4 Miniseminaari 14.1.2010 Lauri, Mikonkatu 4 Heikki Aurasmaa Alivaltiosihteeri Suomen EAKR- ja ESR-rahoitus kolmena ohjelmakautena (ei sisällä Interreg- eikä alueellisen yhteistyön ohjelmia; 1995-99 ja 2000-2006

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014 12.8.2014 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 4/ Finlands Kommunförbund rf

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 4/ Finlands Kommunförbund rf Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 4/2009 1 Kokoustiedot Aika: 5.5.2009 klo 13.00 13.57 Paikka: Jyväskylän Paviljonki Messukatu 10, Jyväskylä Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 4/2009 2 Sisällysluettelo Sivu

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Kokouspaikka Helsingin kaupungintalo, Pohjoisesplanadi 11-13

Kokouspaikka Helsingin kaupungintalo, Pohjoisesplanadi 11-13 Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen PÄÄKAUPUNKISEUDUN NEUVOTTELUKUNTA MUISTIO Kokousaika klo 17.00 19.35 Kokouspaikka Helsingin kaupungintalo, Pohjoisesplanadi 11-13 Läsnä Helsinki Krohn, Minerva kaupunginvaltuuston

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma Tulevaisuuden kunta ja Kunnat 2021 -ohjelma Kainuun maakuntatilaisuus 19.4.2016 Jarkko Majava, va kehityspäällikkö Aineisto: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet 4.4.2016 Luonnos Kuntaliiton strategisista

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Odotukset maakuntauudistukselta

Odotukset maakuntauudistukselta Odotukset maakuntauudistukselta Kommenttipuheenvuoro Oulu 11.11.2016 Sote- ja Maakuntauudistus Maakunnille kootaan sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi myös muita tehtäviä: työ- ja elinkeinopalvelut sekä

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila 6.6.2014 Leader-ryhmät Toimintaa ohjaavat ohjelmat, lait ja asetukset Kansallinen taso: -Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma -Laki maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 65 13.3.2013 Asianro 302/00.04.02/2013 155 Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta 2013-2016 Tiivistelmä

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 43 05.10.2016 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 42 17.10.2016 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 05.10.2016 43 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2017 EAKR-haku

Lisätiedot

Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta. Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto

Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta. Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto Maakunnan liitot Lakisääteisiä kuntayhtymiä Osa kunnallishallintoa Ylin päätösvalta maakuntavaltuustolla

Lisätiedot

KUUMA-seutu Talousarvio Talous- ja toimintasuunnitelma KUUMA-johtokunta

KUUMA-seutu Talousarvio Talous- ja toimintasuunnitelma KUUMA-johtokunta KUUMA-seutu Talousarvio Talous- ja toimintasuunnitelma 2016 KUUMA-johtokunta KUUMA-SEUDUN TALOUSARVIO 1.1. 31.12.2016 Talousarvio 2016 Perustoiminta (yhteistyö) 289 870 Johtokunta 7 000 Hanketoiminta 223

Lisätiedot

Uudenmaan liitto Aluekehittäminen

Uudenmaan liitto Aluekehittäminen Uudenmaan liitto Aluekehittäminen 19.5.2014 Kasvun ja yhteistyön kolmiot Häme Päijät-Häme Espoo Helsinki Vantaa Pääkaupunkiseudun kärkikolmio Länsi-, Keski- ja Itä- Uusimaa Uudenmaan kasvukolmio LÄNSI-

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1.

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1. Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1.2011 Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE valtakunnallisten koordinaatiohankkeiden ja yhteistyötoimenpiteen hakulanseeraus 24.4.2015 Kirsi Viljanen kirsi.viljanen@mmm.fi Sivu 1 27.4.2015 Taustaa ja perusteluita koordinaatiolle

Lisätiedot

EAKR arviointisuunnitelma Marikki Järvinen Työ- ja elinkeinoministeriö

EAKR arviointisuunnitelma Marikki Järvinen Työ- ja elinkeinoministeriö EAKR arviointisuunnitelma 2007-2013 Marikki Järvinen Työ- ja elinkeinoministeriö 1. Sisältö Valmisteluprosessi Arviointityöryhmä asetettu elokuussa 2008 Valmistellut suunnitelman sekä toimintaohjelman

Lisätiedot

Tilanne Järjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa

Tilanne Järjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa Tilanne 18.11. Järjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa OYS 1) Lappi: Lapin liiton nimeämällä järjestöneuvottelukunnalla on iso rooli soteuudistuksen valmistelutyössä. Järjestöneuvottelukunnan

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON KAUPUNGIN ELINKEINOPOLIITTINEN SELVITYS TIEDOTUSTILAISUUS 29.8.2013 Selvityksen avulla halutaan arvioida Porvoon kaupungin

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 20230 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Alue-ennakoinnin uudistaminen. Satakuntaliitto

Alue-ennakoinnin uudistaminen. Satakuntaliitto Alue-ennakoinnin uudistaminen Satakuntaliitto 28.9.2016 Alue-ennakoinnin vuosikello 2016 Tulevaisuufoorumi (Satli) Maakunnallisen suunnittelujärjestelmän ajankohtaisten teemojen tarkastelu, osallistujina

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet Selvitysryhmän kokous 11.3.2014 Selvitysprosessi ja aikataulu 2013 Elo-Joulukuu 2014 Tammi-Huhtikuu Syyskuu Joulukuu

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Kokkola, Rovaniemi, Oulu ja Kajaani Syksy 2013 Kari Aalto

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Kokkola, Rovaniemi, Oulu ja Kajaani Syksy 2013 Kari Aalto Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Kokkola, Rovaniemi, Oulu ja Kajaani Syksy 2013 Kari Aalto Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella.

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella. LOHJAN SEUDUN YMPÄRISTÖKLUSTERI Klusteri on yhteistyöverkosto, joka edistää yritysten ja yhteisöjen ympäristöasioiden hallintaa, auttaa ennakoimaan ja sopeutumaan muutoksiin ja riskeihin sekä edesauttaa

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

Alueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi. Satakuntaliitto

Alueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi. Satakuntaliitto Alueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi Satakuntaliitto 26.4.2016 Resilienssi on tunnistettu keskeiseksi menestystekijäksi - muutosjoustavat alueet menestyvät Satakuntaan on laadittu uusi

Lisätiedot

Yhteistyösopimuksen laadinta. Itä- ja Keski-Suomen maakunnat

Yhteistyösopimuksen laadinta. Itä- ja Keski-Suomen maakunnat Yhteistyösopimuksen laadinta Itä- ja Keski-Suomen maakunnat 10 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalue Maakuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon alueellista yhteensovittamista, kehittämistä

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot