Ruokahävikki Suomessa Diasarja Ravintolafoorumi 2016

Transkriptio

1 Ruokahävikki Suomessa Diasarja Ravintolafoorumi 2016 Luonnonvarakeskus Kirsi

2 Miksi ruokahävikin vähentäminen on tärkeää? EU:ssa vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokahävikkiä, rahallinen arvo noin 143 miljardia euroa 173 kg henkeä kohti, noin 20% tuotetusta ruoasta: ilmastovaikutus, taloudellinen menetys Esim. C-vitamiinin hävikki kattaisi 90 miljoonan ihmisen päivittäisen tarpeen Hävikkiä eniten kotitalouksista, ravitsemispalveluista ja kaupasta (70%) YK Kestävän kehityksen tavoite vähentää 50% vuoteen 2030 Ravinnon ja ruokaketjun osuus kaiken kulutuksemme ympäristövaikutuksista peräti 40 %, eli enemmän kuin liikenteestä tai asumisesta Fusions Newsletter , Seppälä ym. 2009

3 Ruuan ilmasto- ja ympäristövaikutukset Muu Koulu/työ Muut ympäristövaikutukset Vaatteet Hyvnvointi KHK-päästöt Ilmastovaikutus Ilmastovaikutukset Vapaa-aika Ruoka Asuminen Seppälä ym Alkutuotanto Teollisuus Kauppa Ravintolat Ostosmatkat Ruoan valmistus ja säilytys

4 Ruokahävikin jakautuminen Suomessa Vältettävissä oleva noin 450 miljoonaa kiloa Kotitaloudet milj.kg n. 30 % Alkutuotanto milj.kg n. 12 % Teollisuus milj.kg n. 20 % Ravitsemisp alvelut milj.kg n. 20 % Kauppa milj.kg n. 18 % Lähteet: MTT Foodspill (e.g. Katajajuuri et al. 2014, Silvennoinen et al. 2014)

5 Foodspill : tutkimus ruokahävikistä suomessa Food Industry Partners: food industry companies Interviews, statistic HK Ruokatalo, Atria, Saarioinen, Kokkikartano, Arla Ingman, Ingman Ice Cream, Valio, Kauppapuutarhaliitt o Retail Retail sector : SOK, Kesko, Finland s Local Store, Lidl Helsinki Region Environmeltal Services Finnish Grocery Trade Association Interviews Households 380 households Food waste diary study Restaurant services Partners: restaurants and public catering services Waste weighings Workshops Palmia, Tampereen Ateria, UniCafe, other restaurants and cafes

6 Kotitalouksien ruokahävikki Kotitalouksien ruokahävikin määrä ja koostumus Päiväkirja+punnitus, lajittelututkimus Hävikin laatu Kiinteistötyypin vaikutus, pakkaus jne. Tietoa kuluttajien käyttäytymisestä ja asenteista ruokahävikkiä kohtaan. Ryhmähaastattelut, kuluttajakysely Keinot ruokahävikin vähentämiseen Ruokahävikin taloudellinen- ja ilmastovaikutus

7

8

9 Ruokahävikin koostumus (lajittelututkimus Kuru) Muut, esim. Valmisruoat, karjalanpiirakat, karkit, snack tuotteet, mausteet ym. 24% 16% Vihannekset Peruna Juusto ja muut maitotuotteet 7% 21% 14% 7% 7% 2% 2% Hedelmät ja marjat Omenat (syys- ja lokakuu) Pasta ja riisi Leipä Liha- ja kalatuotteet

10 Poisheiton syyt (päiväkirjatutkimus) Pilaantunut, homehtunut 29 Parasta ennen tai viimeinen käyttöpäivä mennyt 19 Jäi lautastähteeksi Ruokaa valmistettiin liikaa Ei haluttu syödä enää 10 Ruoka ei näytä pilaantuneelta, mutta ei uskalleta ottaa riskiä 9 Muu syy %

11 Talouden tyyppi Ruokahävikki kg/hlö/vuosi Yhden hengen talous, nainen, n=41 30 Yhden hengen talous, n=58 27 Lapsiperhe, n= Kahden hengen aikuistalous, n= Yhden hengen talous, mies, n=

12 Lajittelututkimus: yhteenveto tuloksista Sekajätettä syntyi 176 kg/hlö/vuosi, josta keittiöbiojätettä 44 kg Keskimäärin keittiöbiojäte jakautui ruokahävikkiin 18 kg/hlö ja muuhun syömäkelvottomaan biojätteeseen 26 kg/hlö Eniten omakotitaloissa 22 kg ja vähiten 15 kg yli 20 asunnon kiinteistöissä Kun mukaan lasketaan erilliskerätty biojäte syntyy ruokahävikkiä noin 24 kg/hlö/vuosi Keskimäärin heitetään eniten pois tuoteryhmää muut tuotteet 24% (Muut viljatuotteet, valmis- ja noutoruoat, kastikkeet ja mausteet, jälkiruoat, leivonnaiset, napostelutuotteet, juomat) ja leipää 21%, liha- ja kalatuotteita 14% ja vihanneksia 16% Omakotitaloissa miltei kaksinkertainen määrä hävikkiä avaamattomissa pakkauksissa

13 Yhteenveto vaikutuksista ruokahävikin pääkaupunkiseudulla Ruokahävikin määrä on noin 24 kg/hlö, yhteensä noin 25 miljoonaa kiloa vuodessa Ruokahävikin taloudellinen arvo euroissa noin 125 /hlö, yhteensä 131 miljoonaa vuodessa. Ruokahävikin ilmastovaikutus on noin 71 CO 2 -ekv-kg/hlö, yhteensä 77 miljoonaa CO 2 -ekv-kg vuodessa

14 Ravitsemispalvelut: tutkittiin erityyppisissä ravintoloissa Toimipiste Peruskoulut, lukiot ja ammattioppilaitokset 30 Päiväkodit 14 Opiskelija- ja työpaikkaravintolat 5 Sairaalat, palvelutalot 6 Ruokaravintolat, hotellit 9 Kahvilat, huoltoasemat, pikaruokapaikat 8 Yhteensä 72 Ruokahävikin jaottelu ravintoloissa: keittiöhävikki, tarjoiluhävikki, lautastähteet kpl

15 Ruokahävikin jakautuminen % tuotetusta ruoasta ja milj. kg vuodessa Ravitsemispalvelut milj. kg Ruokahävikki tuotetusta ruoasta % Pizza, kebab, hampurilainen Koulut ja ammatilliset oppil. Kahvilat ja huoltoasemat Anniskeluravintolat, hotellit Henkilöstö- ja opiskelijaravintolat Vanhain- ja lastenkodit sekä sairaalat Päiväkodit

16 Ruokahävikin jakautuminen % tuotetusta ruoasta Ravitsemispalvelut Keittiöhävikki % Tarjoiluhävikki % Lautastähde% Pizza, kebab, hampurilainen Koulut ja ammatilliset oppil Kahvilat ja huoltoasemat Anniskeluravintolat, hotellit Henkilöstö- ja opiskelijaravintolat Vanhain- ja lastenkodit sekä sairaalat Päiväkodit

17 Johtopäätöksiä ravintolahävikistä (Foodspill 2012) Ruokailijoiden rooli ruokahävikin tuottajina ravitsemuspalveluissa kuviteltua ehkä vähäisempi Todellinen haaste: saada tarjoiluhävikki hallintaan Hävikin hallinta ja vähentäminen on yrityksessä kokonaisvaltainen asia, joka koostuu useista eri organisaation tasoilla ja vaiheissa tehtävistä päätöksistä ja toiminnoista. Hävikin hallinta tulee huomioida niin yrityksen strategisissa päätöksissä (mm. hankinnan) kuin käytännön työssä. Oleellista on syntyvän hävikin tiedostaminen, dokumentointi ja aktiivinen johtaminen Oleellista asenne, osaaminen, ammattitaito ja keittiöhenkilökunnan ammattiylpeys

18 Kauppojen ruokahävikki Kartoitettiin saatavissa oleva tieto tukku- ja vähittäiskaupan ruokahävikistä sekä tunnistettiin toimenpiteitä ja uusia aloitteita ruokahävikin vähentämiseksi jälleenmyyntisektorilla Pohjoismaissa Tutkimus tehtiin haastattelemalla kaupan alan toimijoita: kauppaketjujen edustajia, jätehuollon edustajia, Päivittäistavarakauppa ry Suomalaisista vähittäis- ja tukkukaupoista ruokaa päätyy biojätteisiin miljoonaa kiloa. Tämä tarkoittaa kiloa jokaista suomalaista kohti. Tulosten taustalla vaihtelevantasoisia lähtötietoja, osalta yrityksistä tarkemmin perustuen tilastoihin ja osalta vain hyvin karkeina kokonaisarvioina. Eniten jätteeksi päätyy tuoretuotteita: hedelmiä, vihanneksia sekä leipää. Myös maitotuotteita, tuoretta lihaa ja kalaa sekä valmisruokia päätyy jätteeksi. Vähiten hävikkiä syntyy säilykkeistä, kuivatuista, pakastetuista ja muista pitkän käyttöajan tuotteista.

19 Hävikkiviikko ja Saa syödä tempaus 2013, 2014 & 2015 Kuluttajaliitto, Motiva, MMM

20

21 EU-maat yhdessä ruokahävikkiä vähentämään FUSIONS-hanke kerää yhteen EU-maiden tiedon ja kokemukset ruokahävikin vähentämisestä sekä kehittää uusia ideoita ja malleja, joilla hävikkiä estettäisiin tehokkaammin elintarvikeketjun kaikissa vaiheissa. FUSIONS on nelivuotinen hanke, johon osallistuu useita yliopistoja, tutkimuslaitoksia, kuluttajajärjestöjä ja yrityksiä 13 maasta. Osanottajien tavoitteena on vähentää ruokahävikin määrää kannustamalla sosiaalisiin innovaatioihin, kehittämällä ruokahävikin laskentamenetelmiä ja laatimalla toimintapolitiikan suuntaviivoja kansallisille parlamenteille ja EU:lle MTT Agrifood Research Finland

22 WASTESTIMATOR hanke MMM rahoittama Kotitaloudet ja ravitsemispalvelut Uudet hävikkiarviot FOODSPILL 2012 Lajittelututkimus ja kuluttajakysely kotitalouksien ruokahävikistä Selvitys uusista mahdollisista keinoista mitata ruokahävikkiä kotitalouksissa ja ravitsemuspalveluissa Työkalu kotitalouksien ja ravitsemuspalveluiden hävikin seurantaan Esitys jatkokehitystarpeista hävikkitiedon tuottamiseen

23 Tervetuloa Ravintolafoorumiin ! Vähennä ruokahävikkiä! Kaikentyyppisille ravitsemispalveluille tarkoitettu verkosto aloittaa keväällä Taustana foorumille on Euroopan komission tavoitteet vähentää ruokahävikkiä ja lisätä kiertotaloutta. Osallistujille tarjotaan mahdollisuus vapaaehtoisuuden ja yrityksen omien tavoitteiden mukaisesti lisätä resurssitehokkuutta, yhteistyötä sekä viestintää. Foorumi toimii alustavan suunnitelman mukaan vuoden ajan kevääseen 2017 ja on osallistujille maksuton. Tarkoituksena on perustaa uudentyyppinen kanava, jossa yritykset voivat helposti aloittaa tai tehostaa biojätteen ja/tai ruokahävikin mittausta, seurantaa ja hallintamenetelmiä sekä tiedottaa samalla henkilökunnalle ja asiakkaille asian tärkeydestä. Foorumissa saa asiantuntija-apua, valmista materiaalia hävikin vähentämiseen liittyviin kampanjoihin, uusiin työtapoihin ja hävikin mittaamiseen sekä hallintaan. Foorumi on osa uutta Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa WASTESTIMATOR hanketta. Ilmoittaudu! Kirsi Silvennoinen Luke, puh ,

24 24 Teppo Tutkija