SPECIA RY:N JÄSENTIEDOTE. asiantuntija. EU-vaalit ja työelämä 4 Eurooppavaaligallup 8 Järjestösektorin toive: oma TES 14

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SPECIA RY:N JÄSENTIEDOTE. asiantuntija. EU-vaalit ja työelämä 4 Eurooppavaaligallup 8 Järjestösektorin toive: oma TES 14"

Transkriptio

1 SPECIA RY:N JÄSENTIEDOTE asiantuntija EU-vaalit ja työelämä 4 Eurooppavaaligallup 8 Järjestösektorin toive: oma TES 14

2 pääkirjoitus EU-vaalit tulevat miten näkyvät suomalaisten palkansaajien tarpeet? Euroopan parlamentin päätöksenteko vaikuttaa monilla alu eilla suomalaisessa yhteiskunnassa, kuten työelämässä. Akava vaatii Euroopan unionilta toimia neljällä rintamalla: työelämän laatua on parannettava, eurooppalaisten osaamistasoa on nostettava, uusien viherkaulustyöpaikkojen syntyä on edistettävä ja talous on saatava kestävälle kasvu-uralle. Akavalaiset tavoitteet peilaavat myös specialaisten näkökulmia. Specia Akavan Erityisalojen suurimpana jäsenjärjestönä on omalta osaltaan vaikuttanut tavoitteiden luomiseen. Viestiä on vienyt eteenpäin AE:n toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki Akavan hallituksessa, sekä monet muut AE:n vaikuttajat kukin omissa foorumeissaan. Akava suhtautuu myönteisesti eurooppalaiseen yhteistyöhön ja sen kehittämiseen. Akavan EU-tavoitteiden perustana on ajatus, että unionin perimmäinen tavoite on yksittäisen ihmisen ja työntekijän hyvinvoinnin parantaminen. EU:n parlamentti ja siellä vaikuttaminen on Suomen arjen kannalta tärkeä työväline. Työsuojelukysymykset ja työelämän tasa-arvo ovat niitä aivan konkreettisia asioita, jotka suoraan vaikuttavat palkansaajien arjessa. Minkälaisilla työehdoilla Suomessa työtä tehdään, jääkö työntekijäsuoja taka-alalle kun työaikadirektiivistä päätetään? Tämän Asiantuntijan sivuilla eurovaaliehdokkaat ottavat kantaa mm. näihin kysymyksiin. Ay-liikkeen on saatava enemmän ääntään kuulumaan ja vaikutusvaltaa. EU:ssa vaikuttaminen on paitsi parlamentissa vaikuttamista, myös erilaisissa kansalaisfoorumeissa, kampanjoissa ja työryhmissä vaikuttamisesta. Suomella on SAK:n, STTK:n ja Akavan yhteinen edustus FinnUnionissa, jonka kautta tehdään myös voimakkaasti vaikutttamistyötä yhdessä euroedustajien kanssa. Kuitenkin ensin on äänestettävä ja vaikutettava sitä kautta siihen kuka meitä edustaa. asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Asiantuntija, ilm. v:sta 1991 Julkaisija: SPECIA ry Päätoimittaja: Markku Saarinen Ulkoasu: Public Design Oy Paino: Forssan kirjapaino Oy PL 38, Forssa Painos: 6000 Specian toimisto Toiminnanjohtaja Markku Saarinen Puh Kehittämispäällikkö Simon Huldén Puh Faksi (09) Maistraatinportti 4 A Helsinki Specia ry:n puheenjohtaja: Leena-Maija Talikka Puh Osoitteenmuutokset, valtakirjat ja jäsenmaksut Akavan Erityisalojen jäsensihteerit Puh Faksi (09) (toimistoaika ) Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Asemamiehenkatu 2, Helsinki Puh. (09) Faksi (09) päivystys: ma to klo Leena-Maija Talikka puheenjohtaja ISNN Lehti on Aikakauslehtien liiton jäsen Kansikuva: Markku Saarinen 2 asiantuntija

3 Avoimen yliopiston tuki nousi Tarjoamme jäsenetuna koulutustukea, jota voit anoa lisäkoulutukseesi avoimessa ja kesäyliopistoissa. Vuoden 2009 alusta tuki nousi 100 euroon ja koskee myös ammattikorkeakoulujen avointa opetusta sekä yliopistojen täydennyskoulutuskeskusten tarjoamaa koulutusta. Maksamme 50 % koulutuksen kuluista ja enintään 100 euroa/jäsen. Tukea voi anoa vain kerran vuodessa. Tuki haetaan hakemuksella, joka löytyy kotisivujemme www. specia.fi linkistä Jäsenedut ja koulutus. Hakemuksen liitteenä on kopio maksetuista kuluista. Specian hallitus päättää tuen myöntämisestä. Lisätietoja asiasta voit kysyä toimistolta tai cia.fi Hakemukset postitetaan osoitteella Specia, Maistraatinportti 4A, Helsinki. Kevätkokous hyväksyi strategian Specian sääntömääräinen kevätkokous pidettiin kongressikeskus Fellmannissa Lahdessa. Paikalla oli nelisenkymmentä specialaista. Kokouksessa hyväksyttiin viime vuoden toimintakertomus sekä tilinpäätös. Esityslistalla oli myös Specian hallituksen valmistelema strategia vuoteen 2013 asti. Kokousväki keskusteli pitkään strategian sisällöstä ja hyväksyi Specian toiminta-ajatukseksi: Specia on asiantuntijoiden ja esimiesten akavalainen ammattijärjestö. Specia turvaa ja edistää jäsenen oikeudenmukaista palkkausta, työehtoja ja hyvinvointia hänen koko opiskelu- ja työuransa ajan. Specian visiosta 2013 käytiin tiukka äänestys ja se kuuluu : Specia on hyvinvoivien jäsentensä vahva ja valpas edunvalvoja sekä rohkea yhteiskunnallinen vaikuttaja. Kevätkokous hyväksyi myös vaalivaliokunnan ohjesäännön sekä valitsi vaalivaliokuntaan Arja Korhosen (puheenjohtaja), Anna-Kaisa Kähkösen, Aino Harisen sekä Antero Järveläisen. Kokouksen jälkeen nautimme Lahden kaupunginteatterin Piaf-musikaalista. You re not alone! As a jäsenuutisia foreigner in Finland you might sometimes find the Finnish system a little complicated. How do I navigate through the Finnish bureaucracy? Why does every one belong to a trade union? What are my rights and my responsibilities? Answers to these questions and many more can be found at which is a web portal that offers a helping hand to foreigners working in Finland. Specia International is created by the trade union Specia. Check it out and get informed! asiantuntija 3

4 Eurooppavaalit EU-vaalit korostavat työelämän kysymyksiä Euroopan parlamentin vaalit ovat lähestymässä. Yksi tärkeimmistä vaalien yhteydessä suuntaa hakevista aiheista ovat työelämän kysymykset. Tämä siksi, että EU toimii monilla työelämän kysymyksien alueilla. Vaikka pääosa työmarkkinakysymyksistä on kotimaassa ratkaistavia, unionilla on tärkeä täydentävä rooli. Teksti Markus Penttinen Tunnetusti unioni mahdollistaa työntekijöiden vapaa liikkuvuuden jäsenmaasta toiseen, perheenjäsenten mukana muuton sekä heille tasaarvoisen kohtelun esimerkiksi palkkauksessa. Tärkeä osa muuton helpottamista on ammattipätevyydet siten, että oman tutkintonsa saa tunnustettua päteväksi toisessa maassa. Asiasta on EU-vaalit Euroopan parlamentin vaalit järjestetään Suomessa Ennakkoäänestys tapahtuu Suomesta valitaan 13 jäsentä eli meppiä parlamenttiin, joka istuu Belgian Brysselissä ja Ranskan Strasbourgissa. Parlamentin tehtävänä on tehdä päätöksiä laeista ja EU:n budjetista. Lisäksi se hyväksyy komissaarinimitykset ja uudet jäsenmaat. Parlamentti on myös unionin demokraattisesti valittu elin. Käytännössä vaalien merkitys ei rajoitus pelkästään Euroopan parlamenttiin. Parlamentti on myös eurooppalaisten puolueiden tyyssija, kansalaisten äänitorvi sekä komission ja ministerineuvoston työn vartija. Vaalien yhteydessä linjataankin koko EU:n suuntaa ja tulevaa toimintaa. uudehko direktiivi, joka myös avaa ammatillisille järjestöille mahdollisuuden esittää komissiolle hyväksyttäväksi omaa alaa koskevia koulutuksellisia vähimmäistasoja liikkuvuuden helpottamiseksi. Suomi ei ole kokenut massamuuttoja, mutta joka vuosi tuhansia akavalaisia koulutettuja työntekijöitä muuttaa ulkomaille ja maahanmuutto Suomeen päin on kasvanut nopeasti. Laman ja vanhenevan väestön yhdistelmän vaikutusta tulevaan muuttoliikkeeseen on vaikea arvioida. Se on tuskin kuitenkaan vähenemässä. Kiista työajoista kuumentaa Kuuma ajankohtainen kiistakysymys on työajat. EU:n työministerit haluavat järjestelmän, joka voi pakottaa työntekijät lähes rajattomaan työntekoon. Euroopan parlamentti ja palkansaajajärjestöt Akava mukaan lukien vastustavat. Parlamentti haluaisi myös antaa ylemmille toimihenkilöille ja koulutetuille ryhmille mahdollisuuden rajoittaa ylipitkiä työpäiviä ja näin helpottaa muun muassa työn ja perhe-elämän yhdistämistä sekä välttää loppuun palamista. Työministerit eivät ole tukeneet tätä, vaikka koulutetut ryhmät edustavat noin jo noin kolmasosaa EU:n työntekijöistä. Kiista oli vielä avoin tätä kirjoitettaessa. Työelämän tasa-arvo ja syrjimättömyys ovat yksi painopisteistä. EU on antanut ohjeita esimerkiksi raskaan 4 asiantuntija

5 olevien naisten suojelemisesta, tasa-arvosta työhönotossa ja syrjintätapauksien todistamisesta. Suomessa naisia on keskimäärin työelämässä paljon enemmän kuin muualla Euroopassa. Toisaalta Suomen työmarkkinat ovat jakautuneet pahasti sukupuolen mukaan eli on tiukasti mies- tai naisammatteja. Tästä komissio on antanut huomautuksen Suomelle. Valtiot kantavat itse päävastuun työttömien auttamisesta, mutta EU tukee tätä toimintaa sosiaali- ja globalisaatiorahastoilla. Molemmista voi saada varoja muun muassa koulutukseen. Tosiasiassa suurin rooli työttömyyden torjunnassa unionilla on siten, että se on vahva toimija talouskysymyksissä ja siten edesauttaa työpaikkojen syntymistä laman kourimassa Euroopassa. Työelämän alueella EU:n toiminta on suhteellisesti merkittävintä kuitenkin työsuojeluasioissa. Aiheesta on laaja puitedirektiivi ja käytäntöjä, jotka painottavat nimenomaan vaarojen ennaltaehkäisyä. Monet niin sanotut työsuojelun tytärdirektiivit kuten esimerkiksi työvälineistä ja syöpävaarallisista aineista keskittyvät ratkaisemaan työympäristön erityisongelmia. Akavalaisille tärkeä henkinen työsuojelu on myös mukana, mutta vielä ohuenlaisesti. Työmarkkinasopimuksia EU-tasolla EU:ssa on annettu valtuudet vain yhdelle järjestötaholle laatia sitovia, direktiiveihin verrattavia sopimuksia. Työmarkkinajärjestöjen niin sanotussa vuoropuhelussa on neuvoteltu ja sovittu useista aiheista, kuten osa- ja määräaikaisten työntekijöiden tasa-arvoisuudesta verrattuna täyspäiväistä pysyvää työtä tekeviin. Käytännössä sopimus syntyy siten, että työntekijä- ja työnantajajärjestöt ilmoittavat neuvotteluistaan. Niille on vajaan vuoden aikakatto, jonka jälkeen saavutettu sopimus tehdään yleissitovaksi ja kaikki jäsenmaat kattavaksi EU:n ministerineuvoston päätöksellä. Vuoropuhelu on ollut vaikeuksissa 2000-luvulla siitä syystä, että työnantajat olivat haluttomia sopimaan EUtason keskitettyjä sopimuksia. He ovat kuitenkin palanneet viime vuonna neuvottelupöytiin ja tulosta on alkanut syntyä. Äskettäin saatiin sopimus vanhempainlomasopimuksen parantamisesta ja suunnitteilla on yhteisiä reseptejä globaalin talouskriisin ratkaisemiseksi. Kaiken kaikkiaan viime vuosina EU-tasolla vaikeuksissa ollut työelämän kehittäminen on lähtenyt uuteen nousuun. Vaaleilla on suuri merkitys sille, että näin on vastaisuudessakin. Parlamentissa pitää olla jäseniä, jotka ymmärtävät niin koko Euroopan kuin myös Suomen yli kahden miljoonan työntekijän jokapäiväisiä haasteita. Eurooppalaiset etujen valvojat Akava on EU-tasolla jäsenenä Euroopan palkansaajien keskusjärjestö ETUC:issa (European Trade Union Confederation, sekä Ylempien toimihenkilöiden ja koulutettujen ryhmien eurooppalaisessa neuvottelukunnassa Eurocadresissa (www.eurocadres.org). Näiden työnjako on sellainen, että ETUC hoitaa kaikkia palkansaajia koskevia kysymyksiä ja Eurocadres taas koulutettujen ryhmien erityiskysymyksiä. ETUC:in vastuulla on siten ollut esimerkiksi vuokratyödirektiivi, kun taas Eurocadres on hoitanut ammattipätevyysdirektiiviä. Ensin mainitussa on noin puolen sataa miljoonaa jäsentä ja jälkimmäisessä runsaat viisi miljoonaa. Näiden lisäksi on alakohtaisia eurooppalaisia liittoja. Esimerkiksi Euroopan metalli (www.emf-fem.org/) ja palvelualojen UNI (www.uniglobalunion.org/apps/iportal.nsf/ pages/reg_ _gca9en) sekä julkisen alan EPSU (www.epsu.org/). LEENA-MAIJA TALIKKA asiantuntija 5

6 jäsenkurkistus Specialainen eurovaaliehdokas tekisi työtä työpaikkojen puolesta Kasvatustieteilijä Mikko Airto on neljän lapsen isä, mormoni, vihreä poliitikko ja nyt myös eurovaaliehdokas. Hän on yhteiskunnallisesti aktiivinen, koska pitää ihmisistä. Haastattelu Tuija Heikkilä KUKA OLET? Mikko Airto, 36-vuotias kasvatustieteiden maisteri. Olen kotoisin Helsingistä muutimme Suomenlinnaan kun olin seitsemänvuotias. Nyt asun Hyvinkäällä. Perheeseeni kuuluvat vaimo ja neljä lasta, vanhin on yhdeksän ja nuorin neljä, heidän välissään viisivuotiaat kaksoset. MITÄ JA MISSÄ OLET OPISKELLUT? Luin yleistä kasvatustiedettä Lapin yliopistossa. Asuin Rovaniemellä kuusi vuotta, ja pidän kaupungista edelleen kovasti. Muutin sinne yhden lapsen kanssa ja sieltä neljän kanssa pois. MITEN VALITSIT ALASI? Kaikkein eniten minua kiehtoo kasvatusprosessin vuorovaikutus. Olen erittäin tyytyväinen alaani ja hieman jopa ylpeä kasvatustieteilijänä olemisesta. Halusin aina olla tekemisissä opetuksen kanssa, mutta en onneksi päässyt ihan heti yliopistoon ja intohimoni täsmentyi yleiseen kasvatustieteeseen. MILLAINEN TYÖKOKEMUS SINULLA ON? Olen toiminut freelancer-kääntäjänä ja -konseptisuunnittelijana mainostoimistossa. Vuosituhannen vaihteen it-hypen aikaan toimin projektipäällikkönä mobiilialan yrityksessä. Valmistumisen jälkeen olen toiminut kahdesti pätkätutkijana Lapin yliopistossa. Eduskunta- ja kunnallisvaalien aikana olen ollut Vihreiden puoluetoimistolla puolueen kampanjan koordinaattorina. Viime syksynä työskentelin Hyvinkäällä maahanmuuttajien valmistavan luokan opettajana ja nyt maaliskuun puolivälistä olen ollut Hyvinkään kaupungin sivistystoimen hallinnossa. KERRO NYKYISESTÄ TYÖSTÄSI. Tehtäväni on suunnitella uutta mallia lasten ja nuorten hyvinvointipalveluille, erityisesti psykososiaaliselle hyvinvoinnille. Tavoitteena on selkeyttää palveluita niin, että kunnassa oleva osaaminen saadaan paremmin käyttöön ja lapset saavat nopeammin ja täsmällisemmin juuri sitä apua, jota tarvitsevat. MITÄ HARRASTAT JA MIKSI? Ruuhkavuosina, lasten ollessa pieniä, en ole harrastanut oikein muuta kuin elokuvien katsomista. Pidän vaeltamisesta ja ihan vain seurustelusta ystävien kanssa. MIKÄ ON SUURIN INTOHIMOSI, MITÄ ET TEKISI MISTÄÄN HINNASTA? Kuulostanee vähän pateettiselta, mutta suurin intohimoni on perheeni. Minusta tuntuu, että vaikka joutuisin asumaan sillan alla, kunhan olen heidän kanssaan, olen ihan tyytyväinen. Mistään hinnasta en luopuisi heistä. MIKÄ SAI SINUT TOIMIMAAN AKTIIVISESTI POLITIIKASSA? Kotikasvatus ja arvot, joihin olen kasvanut. Isäni on ollut yhteiskunnallisesti aktiivinen, ja meitä mormoneja kannustetaan toimimaan aktiivisesti yhteiskunnassa. Luin 2004 kunnallisvaalien alla lehdestä artikkelin, jonka mukaan oli vaikea löytää ehdokkaita kunnallisvaaleihin. Ajattelin, että eiköhän sitä voisi ehdokkaaksi lähteä, sillä olin miettinyt sitä ennen itselleni sopivaa tapaa olla yhteiskunnallisesti aktiivinen. MITEN VALITSIT PUOLUEESI? Mormonina pohdin vihreiden ja kristillisdemokraattien välillä, mutta vihreät tuntui luontevammalta, kotoisemmalta ja itselleni läheisemmältä vaihtoehdolta. Olen erittäin tyytyväinen valintaani olen mielelläni vihreä. Nyt olen Hyvinkäällä kaupunginhallituksen varajäsen ja ympäristölautakunnan jäsen, en kuitenkaan valtuutettu. Kuulun myös puolueen strategiatyöryhmään ja Hyvinkään Vihreiden hallitukseen. MISTÄ NELJÄN LAPSEN ISÄ SAA INTOA JA VOIMAA JAKSAA AJAA VIELÄ TOISTENKIN ASIOITA? Pidän ihmisistä. Etiikassa puhutaan velvollisuusetiikasta, jossa ihmistä motivoi velvollisuudentunto. En itse koe, että olen mitenkään velvoitettu ajamaan muiden asioita, vaan teen sitä, koska haluan. Politiikassa en ole mitenkään kunnianhimoinen. Ensimmäisissä kunnallisvaaleissa tavoitteenani oli saada kolme ääntä: oma, puolison ja yksi muu. Näiden viiden vuoden aikana olen mennyt aina vaalit kerrallaan ja pyrkinyt hoitamaan kaikki luottamustehtäväni parhaani mukaan. MITEN INNOITTAISIT MUITA OSALLISTUMAAN POLITIIKKAAN JA PÄÄTÖKSENTEKOON? Yritän muistuttaa, että demokratiassa kansan ääni kelpaa sellaisenaan ja jokainen ihminen kelpaa sellaisena kuin on. Ei ole mitään poliitikon muottia, johon pitäisi itsensä pakottaa, vaan saa olla sellainen, kuin luonnostaan on. 6 asiantuntija

7 MITKÄ OVAT NIITÄ ASIOITA, JOITA JUURI SINÄ HALUAT AJAA POLITIIKAN AVULLA JA MUUTTAA MAAILMASSA? Koen eniten olevani perhe- ja hyvinvointipoliitikko. Tällä hetkellä kuitenkin tunnen, että meille jää hyvin vähän huolehdittavaa, ellemme hoida ilmastokriisiä kuntoon. MIKÄ ON OLLUT POLITIIKASSA SUURIN ONNISTUMISESI JA ILONAIHEESI? Tällaisen kaltaiseni järjestötoimijan tunnekuohut liittyvät yleensä vaali-iltoihin. Suurin onnistumisen kokemus oli ehkä viime syksyn kunnallisvaalien tulos, kun Vihreät nousi valtakunnallisesti neljänneksi suurimmaksi puolueeksi. ENTÄ PAHIN PETTYMYKSESI? Se että hyvinvointipolitiikan uudistusta suunnitellut SATA-komitea ei päässyt kovinkaan kummoisiin tuloksiin. MITEN TYÖSI JA POLITIIKKA, TOISAALTA PERHE- ELÄMÄ, ISYYS JA POLITIIKKA ISTUVAT YHTEEN? Sopusoinnun saavuttaminen ei ole itsestäänselvyys. Varsinkin kampanja-ajat ovat vähän turhan raskaita ja aikaa vieviä. Onneksi olemme pystyneet tasapainottamaan asioita ihan hyvin. Hyvä ja vakaa parisuhde auttaa paljon. Työni tavoitteet taas ovat hyvin samoja, joita tavoittelen myös politiikan kautta, joten niiden osalta koen tilanteen hyvässä sopusoinnussa. ONKO TILANTEITA, JOISSA USKONTOSI JA TOIMINTASI POLITIIKASSA OVAT RISTIRIIDASSA? Uskonnolliseen vakaumukseeni kuuluu, ettei uskonnollisella auktoriteetilla saisi perustella maallista lainsäädäntöä. Yksi Vihreiden hyvistä puolista on, että puolueessa on hyvin erilaisia ihmisiä ja erilaisia näkemyksiä, jotka kohtaavat toisensa. MIKÄ SAI SINUT ASETTUMAAN EHDOLLE EUROVAALEIHIN? Olen kasvanut Eurooppa-poliitikoksi. Alun perin lähdin politiikkaan vaikuttamaan lähiasioista, mutta meillä nyt vain on sen tasoisia ongelmia ympärillämme, että ne vaativat muutoksia ja uudistuksia koko unionin tasolla, jopa maailmanlaajuisesti. MILLAISIA TAVOITTEITA OLET ASETTANUT VAALEIHIN ITSELLESI? Olen politiikassa joukkuepelaaja ja nyt on tärkeintä, että saamme vähintään kaksi vihreää europarlamentaarikkoa Suomesta. Jos olen toinen tai kolmas, joka listaltamme parlamenttiin valitaan, saan ainutlaatuisen tilaisuuden edistää hyvinvointi- ja koulutuspolitiikkaa koko unionin tasolla ja työskennellä myös vihreän europarlamenttiryhmän yhteisten tavoitteiden puolesta. Niistä minulle läheisin tavoite on luoda seuraavalla parlamenttikaudella viisi miljoonaa uutta työpaikkaa unionin alueelle. ENTÄ MITKÄ OVAT NIITÄ ASIOITA, JOILLA KATSOT EU-TASOLLA VOIVASI EDISTÄÄ SPECIALAISTEN ASIOITA? Talouskriisi pitää taltuttaa, jotta specialaisten ja muidenkin ihmisten työhuolet hälvenisivät. Ja puhdas ilma, ruoka ja vesi ovat varmasti tervetulleita myös specialaisille. MITÄ AJATTELET MAHDOLLISEN EUROPARLAMEN - TAARIKON TYÖN TUOVAN TULLESSAAN? Europarlamentti on yllättävän kiinnostava paikka. Odotan työn antavan mahdollisuuksia viedä suomalaista osaamista ja suomalaista asiantuntijatietoa eurooppalaisille päättäjille. Pelkään vähän tuota matkustamispuolta ja sitä, kuinka paljon parlamentaarikon työ vie aikaa perheeltä, mutta se vaatii tiukkaa ajanhallintaa. OLET SPECIAN JÄSEN. MITÄ SE SINULLE MERKITSEE? Opiskeluaikana sain tiedekunnasta tietoa SPECIAsta, ja liitto tuntui heti kodilta. Lähtökohtaisesti en ole mikään ammattiyhdistysihminen, mutta SPECIAssa olen pysynyt, koska sinne on muodostunut hyvä jäsenyyssuhde ja SPECIA on sopivin paikka kaltaiselleni kasvatustieteilijälle. Minusta liitolla on resursseihinsa ja kokoonsa nähden erinomaisia palveluja. Olen mielelläni nimenomaan specialainen ja hyvin tyytyväinen specialaisuuteeni asiantuntija 7

8 Eurooppavaaligallup Asiantuntija-lehti valitsi yhden ehdokkaan jokaisesta puolueesta ja kysyi allaolevat kysymykset. Vihreiden edustajasta Mikko Airtiosta on erillinen juttu edellä. Vasemmistoliiton, perussuomalaisten ja RKP:n edustajilta emme saaneet vastausta. 1. Mitkä ovat keskeiset työelämäkysymykset mielestäsi, mihin EU-parlamentti voi vaikuttaa? 2. Äänestysaktiivisuus ja kansalaisten mielenkiinto on ollut aika heikko EU-vaaleissa, miten tätä voitaisiin nostaa ja voiko ay-liike tehdä asian eteen jotain? 3. EU:n nykyiset työministerit haluavat järjestelmän, joka pakottaa työntekijät lähes rajattomaan työntekoon. Mitä mieltä olet tästä asiasta? 4. Oletko tyytyväinen demokra - tiaan EU:ssa ja miten sitä voitaisiin kehittää? 5. Mitä eurooppalaisuus sinulle merkitsee? Antti Kaikkonen Keskusta 1. Työllisyys- ja sosiaalipolitiikka kuuluvat edelleen ensisijaisesti jäsenvaltioiden vastuulle. EU:n osallistuminen rajoittuu kaikille jäsenvaltioille yhteisten tavoitteiden vahvistamiseen sekä hyvien toimintatapojen vaihtamiseen ja suositusten antamiseen jäsenvaltioille. Työsuojelu on tärkeä osa unionin sosiaalipolitiikkaa. EU:lla on toimivaltaa tehdä säännöksiä työsuojelun vähimmäisvaatimuksista ja esimerkiksi työpaikoilla käytettävien koneiden ja kemikaalien turvallisuutta koskevista asioista. Sosiaaliturvan koordinointi on tärkeää. Yhä useampi suomalainenkin työskentelee ulkomailla osan vuotta tai pidempiäkin ajanjaksoja, ja tämä on syytä huomioida. Mielestäni EU:n pitäisi edistää työelämän tasa-arvoa entistä vahvemmin, lähtien siitä, että naiset ja miehet saavat palkkausta tasa-arvoisesti. Myös muilla kriteereillä on tärkeää varmistaa ihmisten tasa-arvoinen, yhdenvertainen ja oikeudenmukainen kohtelu työmarkkinoilla. 2. Meidän ehdokkaiden on kyettävä puhumaan Euroopan unionista ja sen vaikutuksista kansalaisten elämään arkikielellä ja ihmisten arjen näkökulmasta. Poliitikkojen käyttämä kieli on liian usein hallinnon byrokraattista kieltä. Sellainen viestintä ei palvele ketään. On myös puhuttava siitä, että parlamentin kokoonpanolla on suuri merkitys, ei se ole ihan sama ketä Brysseliin valitaan. 8 asiantuntija

9 On pidettävä mielessä myös yhdentymisen suuret saavutukset: rauha ja vakaus Euroopassa, vapaa liikkuvuus, kuluttajansuojan parantuminen, ilmastonmuutoksen ehkäiseminen ja tällä hetkellä talouskriisistä toipuminen. Perusasiat. Yhteiskunnan eri toimijoiden: poliitikkojen, kansalaisjärjestöjen, puolueiden, ay-liikkeen ja median on kannettava vastuunsa myös EU-asioiden yllä pitämiselle keskustelussa. Tässä riittää parannettavaa jokaisella edellä luetellulla taholla. Äänestysaktiivisuus nousee parhaiten sillä, että ihmiset tiedostavat mikä suuri arvo kansanvallalla ja vapailla vaaleilla on ja mikä merkitys Euroopan parlamentilla elämäämme on. 3. Työaikadirektiivi on EU:n työelämän perusdirektiivejä. Siinä määritellään mm. enimmäistyöajat ylipitkien työaikojen estämiseksi ja minimilepoajat työaikasuojelun varmistamiseksi. Direktiivi on ns. vähimmäisdirektiivi. Kansallisilla työaikalaeilla pitää toteuttaa direktiivin tuottama vähimmäissuoja työntekijöille. Suoja saa olla EU-sääntelyä parempi, mutta ei huonompi. Työntekijöitä ei pidä pakottaa rajattomaan työntekoon. Yhteisiä pelisääntöjä tarvitaan työntekijöiden aseman turvaamiseksi, mutta myös sen takia, että yrityselämällä on samankaltaiset pelisäännöt eri puolilla Eurooppa. Esitetyssä muodossa hanke kuitenkin on ajautunut vastatuuleen. Asia voi tulla kuitenkin tulevienkin meppien eteen jossakin muodossa. 4. EU:n päätöksenteon läpinäkyvyys ja kansalaisten vaikutusmahdollisuudet päätöksentekoon voisivat kyllä olla nykyistä paremmat, ja Suomen pitää olla näitä arvoja edistämässä. Kansalaisten suoraan valitseman Euroopan parlamentin vaikutusmahdollisuuksia ei myöskään hyvin tunneta. Euroopan parlamentti on vuosien saatossa kehittynyt valtavasti keskustelukerhosta lakeja säätäväksi elimeksi. Sen valta tulee kasvamaan lisää Lissabonin sopimuksen myötä, kun yhteispäätösmenettelyn piiriin tulevat asiat moninkertaistuvat. Tämä osaltaan lisää myös EU:n demokraattisuutta kansalaisten suoraan valitseman päätöksentekoelimen valta kasvaa. Siksi onkin entistä tärkeämpää käyttää äänioikeuttaan eurovaaleissa. Lissabonin sopimus vahvistaa kansanvaltaa mm. myös kansalaisten aloiteoikeuden kautta. 5. Eurooppalaisuus merkitsee minulle ihmisoikeuksia, tasaarvoa, vapaata liikkuvuutta, rauhaa, vakautta ja vastuullisuutta. Eurooppalaisuus on lisäarvoa tuova asia. Koen itse olevani ensisijaisesti suomalainen, mutta samalla myös vahvasti eurooppalainen. Eurooppalainen tai kansallinen tai paikallinen identiteetti eivät ole vastakkaisia, ne ovat pikemminkin limittäisiä. Ei ole tarpeen luoda keinotekoista eurooppalaista identiteettiä esimerkiksi Euroopan yhteisen kansallislaulun tai muiden symbolien avulla, se hiljainen yhteenkuuluvuuden tunne, jonka eurooppalaisuus luo, on jo olemassa. Sirpa Pietikäinen Kokoomus 1. Parannetut vanhempainlomat ja -tuet, sekä naisten ja miesten samapalkkaisuuden varmistaminen. Vanhempainlomia tulisi pidentää, minkä lisäksi tulisi säätää siitä, että vanhempainlomista syntyvät kulut jaetaan tasan vanhempien työpaikkojen välillä. Todellisen samapalkkaisuuden varmistamiseksi tulisi ottaa käyttöön työnantajia sitovat säännökset. Palkan tulee perustua työn vaativuuden arviointiin, minkä lisäksi työpaikoilla tulee olla olemassa ja käytössä tasa-arvoohjelma. Ohjelman puuttumisen tulee johtaa sanktioihin. 2. EU-uutisointiin panostaminen ja uutisoinnin uudistaminen: EU-uutisointi tulisi pitkälti olla osa kotimaan uutisointia. Niin kotimaan poliitikkojen kuin meppienkin tulisi pyrkiä vielä painokkaammin selventämään EU-politiikan ja päätösten merkitystä, läpi koko lainsäädäntökauden. Liika keskittyminen EU:n rakenteisiin ja päätöksenteon kiemuroihin saattaa antaa ihmisille sellaisen kuvan, ettei politiikkaa EU:ssa voisi jotenkin ymmärtää. Samanlaista päätöksentekoa se täälläkin kuitenkin on, kuin vaikkapa kunnanvaltuustossa tai eduskunnassa. Millä on väliä on se, mitä mieltä asioista on. AY-liike voi omalta osaltaan kannustaa jäseniään vaikuttamaan ja äänestämään vaaleissa. Suomessa on vahva järjestäytymisen aste ja liitoilla merkittävä rooli sen tiedottamisessa, mitä täällä EU:ssa oikein päätetään. AY-liike on ottanut hyvin kantaa EU-asioiden käsittelyyn. Tätä aktiivista yhteiskunnallisten kysymysten esilläpitoa ja kannanottoja kannattaa ehdottomasti jatkaa ja vahvistaa. 3. Olen tässä samaa mieltä, kuin suurin osa parlamentaarikoista. Mielestäni nk. opt-out järjestelmää ei pitäisi hyväksyä: Parlamenttihan äänesti sen puolesta, että jollakin aikataululla poistettaisiin mahdollisuus kiertää työaikadirektiivin 48 tunnin enimmäistyöaikaa 4. EU:lla on vielä paljon parannettavaa demokraattisuudessa ja kansalaislähtöisyydessään. Yksi konkreettisista uudistuksista, joka olisi mahdollista toteuttaa nopeasti ja ilman sopimusuudistuksia, olisi kirjata kaikkien instituutioiden menettelytapoihin velvollisuus jokaisen esille tulevan lainsäädäntöesityksen yhteydessä konsultoida relevantteja kansalaisjärjestötoimijoita. Mielipiteet esittäneiden kansalaisjärjestöjen kommentit tulisi myös kirjata lopulliseen esitykseen niin, että jokaisen on mahdollista seurata, miten mielipiteet on otettu huomioon lopullisessa tekstissä. MARJUKKA VAINIO asiantuntija 9

10 5. Eurooppalaisuus on osa globaalia olotilaa, yhdistelmä ihmisyyttä ja kulttuurien ainutlaatuista yhteen nivoutumista. Eurooppalaisuuteen kuuluu myös tiiviisti erilaiset alueelliset identiteetit, joista rakentuu yhteinen eurooppalainen kieli. Sari Essayah Kristillisdemokraatit 1. Työaikalainsäädäntö, työehtojen noudattamisen valvominen jäsenmaiden välillä, ay-oikeuksien toteutuminen kaikissa jäsenmaissa, työntekijöiden liikkuvuus, työelämän laatukysymykset ns. parhaiden käytäntöjen kautta ym. 2. Kaikki yhteiskunnalliset toimijat kansalaisjärjestöistä lähtien on saatava tekemään oma osansa vaaleihin innostamisessa ja eu-asioiden tutuksi tekemisessä. Luulen, että monetkaan eivät tiedä, kuinka paljon EU vaikuttaa heidän arkeensa. 3. Jos kysymyksellä viitataan työaikadirektiiviin, niin työaikojen tasoittumisjaksojen pidentämisestä ei direktiiviesityksen mukaan enää tarvitsisi neuvotella työmarkkinajärjestöjen kanssa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että työehtosopimukset eivät olisi ensisijaisia välineitä sopia asiasta, vaan ne voitaisiin ohittaa lainsäädännöllä ja periaatteellisesti se on suuri kysymys. 4. En todellakaan, EU:n päätöksenteko ja toimivallan jako on Lissabonin sopimuksen myötä muuttumassa yhä enemmän suuria jäsenvaltioita suosivaksi, ja avoimuudessa on parantamisen varaa. EU:ta tulee kehittää itsenäisten jäsenvaltioiden yhteistyöelimen suuntaan ja nykyinen liittovaltiokehitys on lopetettava. Asiakirjajulkisuutta on parannettava, valmistelu oltava avoimempaa ja lobbaukselle tehtävä pelisäännöt. 5. Eri asiaa kuin EU-laisuus eli enemmänkin hahmotan sen kulttuurin ja arvotaustan kautta. Pilvi Torsti SDP 1. Niin kuin eräs kokenut AY-toimija minulle totesi: EU-parlamentti on palkansaajan paras ystävä unionissa. Tämä on nähty monissa työelämää koskevissa kysymyksissä, joissa parlamentti on vastustanut komission antamaa esitystä, jonka jäsenmaiden ministerit olisivat hyväksyneet. Tämä on tärkeää, koska valtaosa EU-päätöksistä tehdään par- 10 lamentin ja ministerineuvoston yhteispäätösmenettelyssä ja näin parlamentti voi vaikuttaa komission ehdotuksiin. Viimeisin esimerkki tästä on työaikadirektiivi. Parlamentti on myös pitänyt esillä tasa-arvokysymyksiä, perhevapaita ja syrjintää. Niissä meidän suomalainen lainsäädäntö on usein ei aina edistyksellistä, mutta voimme suomalaisina meppeinä vaikuttaa siihen, että hyvät periaatteet leviävät. 2. Ay-liike voi tehdä paljon korostamalla nimenomaan parlamentin merkitystä EU-lainsäädännössä ja ottamalla esiin konkreettisia esimerkkejä päätöksistä, jotka koskevat palkansaajia ja jotka ratkaistaan EU-tasolla. Ay-liike voi myös puhua sen puolesta, että palkansaajien asema kaikkialla EU:ssa on suomalaisen palkansaajan etu, koska se takaa tasavertaisen kilpailun. 3. Olen EU-parlamentin enemmistön linjoilla, joka on vaatinut 48 tunnin maksimiviikkotyöaikaa. Nyt pitää saada Britannia ja täkäläinen työväenpuolue ymmärtämään tämä myös. 4. Aina on parantamisen varaa. EU:n ja sen eri toimijoiden olisi tärkeää miettiä jatkuvasti, miten kertoa omasta toiminnasta ja valmisteilla olevista asioista paremmin kansalaisille, koska ihmiset kokevat demokratiavajetta ennen kaikkea tiedon puutteen vuoksi. Demokratian kannalta parlamenttivaalien merkitystä on syytä korostaa, koska parlamentti on ainoa EU-toimija, joka valitaan suoralla kansanvaalilla. Kansa siis valitsee edustajansa. Lissabonin sopimus, joka toivottavasti tulee voimaan vuoden lopussa, lisää EU:n demokraattisuutta, koska sen osana on kansalaisaloite. Lisäksi kansallisten demokraattisesti valittujen eduskuntien merkitys kasvaa suhteessa ei suoralla demokratialla valittuun komissioon. 5. Liki 40 maan maanosassamme puhutaan kymmeniä kieliä ja sen alueella tunnustetaan laajalti niin katolilaista, protestanttista, ortodoksista, islamilaista kuin juutalaista jumalaa. Tämä on eurooppalaisuuteni lähtökohta. EU:ssa on jo 27 valtiota, joten monimuotoinen eurooppalaisuus korostuu myös siellä. Perussuomalaiset esittävät missä EU siellä ongelma. Tämä pitää saada kuulumaan missä EU siellä mahdollisuus. Siksi pyrin Euroopan parlamenttiin: Euroopan unionin ideaa ja EU:n kaltaista toimijaa tarvitaan, koska kaivataan laajoja ylikansallisia ratkaisuja esimerkiksi taloudessa, ilmasto- ja energiapolitiikassa. Samalla kritiikki on otettava vakavasti: mielikuva (ja osittainen todellisuus) EU:sta byrokraattisena sääntönäpertelijänä pitää pyrkiä muuttamaan. asiantuntija TUOMAS PIETINEN

11 Anna Specian vihreä kortti hyvälle esimiehelle! Mitä ikinä odotatkin esimieheltäsi, kerro se hänelle! Auta esimiestä johtamaan sinua ja muita. Yksinään esimies ei voi onnistua. Työyhteisön ilmapiiri muodostuu meistä kaikista: johtajista, esimiehistä ja työntekijöistä. Esimies vaikuttaa kuitenkin ratkaisevasti työntekijöiden jaksamiseen ja työyhteisön ilmapiiriin. Anna hänelle tunnustuksena Specian Vihreä Kortti. SPECIAN VIHREÄ KORTTI KANNUSTAA REILUUN PELIIN TYÖPAIKALLA Specian Vihreän kortin käytöllä haluamme kannustaa jäsenistöämme huomioimaan työpaikkansa hyvät esimiesja johtamiskäytännöt, onnistuneet muutokset ja reilun pelin aivan tavallisessa työpäivän arjessa. Samalla levitämme hyvän olon viestiä siitä, että joissakin työpaikoissa asioihin on paneuduttu ja heistä voi ottaa muutkin mallia. Haluamme kertoa hyviä uutisia työelämästä! Specialaiset voivat ehdottaa Vihreää korttia hyvälle esimiehelleen. Voit ehdottaa Vihreää korttia yksin tai tiiminä, kunhan joku esittäjistä on Specian jäsen. Esimiehen ei tarvitse olla Specian jäsen. Esitys tehdään vapaamuotoisella hakemuksella, missä kerrotaan se, miksi juuri sinun esimiehesi on ansainnut Vihreän kortin. Esitys postitetaan Specian hallitukselle os. Maistraatinportti 4A, Helsinki. Vihreän kortin saajalle annetaan kehystetty diplomi ja ehdottaja saa muistoksi myös Vihreän kortin ehdottajan diplomin. Kaikki Vihreän kortin saajat tullaan mainitsemaan Specian Asian tuntija-julkaisussa sekä internetsivuilla. Lisätietoja asiasta saat toiminnanjohtaja Markku Saariselta, MILLAINEN ON HYVÄ ESIMIES? KENELLE VOIT VIHREÄÄ KORTTIA EHDOTTAA? työntekijöiden tasapuolinen kohtelu työntekijöihin luottaminen työntekijöiden tunteista välittäminen työtehtävien ja niihin liittyvien ongelmien tunteminen tukeminen ja rohkaiseminen palautteen anto kyky keskustella ja pohtia omaa asemaansa työyhteisössä kyky tulla toimeen ihmisten kanssa halua toimia esimiehenä sekä aikaa esimiestyölle avoimuus, huumorintaju ja luotettavuus Vihreän kortin saa reilusta pelistä työpaikan arjessa ei joulubonuksista tai ennätysvuosi - tuloksista asiantuntija 11

12 osaamista Heikki Kauppi uskoo YTN:n vaikutusvaltaan EU-tasolla Heikki Kauppi on sekä Akavan että neuvottelujärjestö YTN:n varapuheenjohtaja. Hän on valmis viemään osaamistaan europarlamenttiin. Teksti Tuija Heikkilä Heikki Kauppi, 54, on specialaisille tärkeä mies: Vuosina hän toimi SPECIAnkin jäseniä edustavan Akavan yksityisen sektorin neuvottelujärjestön Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n puheenjohtajana. Tällä hetkellä hän on YTN:n varapuheenjohtaja ja yksi AKA- VAn hallituksen varapuheenjohtajista. Työkseen hän toimii Tekniikan Akateemisten Liitto TEKin toiminnanjohtajana. Niinpä miehellä on laaja kokemus etujärjestötyöstä. Europarlamenttiehdokkuus on luonnollinen vaihe Kaupin jo koululaisena alkaneelle aktiiviselle toiminnalle erilaisissa järjestötehtävissä. Ammatinvalintaa asiapohjalta Heikki Kauppi on koulutukseltaan sähkövoimatekniikan diplomi-insinööri, ekonomi ja MBA. Aivan toisenlaiset valinnat olisivat kuitenkin voineet olla kemiläissyntyiselle pojalle mahdollisia. Asuin Rytikarissa, ja siitä vähän matkan päästä näki Veitsiluodon satamaan meneviä laivoja. Muistan kir- 12 joittaneeni koulupoikana aineessa, että halusin merikapteeniksi, koska halusin nähdä maailmaa, Heikki Kauppi kertoo. Keskikouluaikana haave vaihtui lääkärin ammatiksi. Siihen sain kimmokkeen, kun luin lehdestä Pohjois-Suomen kärsivän lääkäripulasta. Ajattelin ryhtyä hoitamaan pohjoisen potilaita. Seuraavaksi mieleen tuli arkkitehti. Pikkupoikana piirsin huvikseni Kemille uuden asemakaavan. Jäi vain sinnekin pyrkimättä, sillä Suomen Kuvalehdessä oli iso juttu, että arkkitehtejä on liikaa. Kun kuitenkin olin matematiikassa hyvä, ajattelin alaa, jolla sovelletaan eksaktia tietoa. Niin Kaupin opiskelupaikaksi tuli Teknillisen korkeakoulun sähkötekniikan osasto Otaniemessä. Tutkinnosta toiseen Järjestötoiminta tuli Heikki Kaupin elämään jo kouluaikana. Hän liittyi Kokoomuksen nuoriin, toimi teinikunnassa, oli ehdolla ensimmäisissä kouluneuvostovaaleissa ja pääsi myös läpi. Hyvin alkanut järjestötoiminta kiihtyi ja kasvoi opiskelujen ohessa. Kauppi oli kolme vuotta killan hallituksessa, joista yhden puheenjohtajana, ja vuoden Teknillisen Korkeakoulun Ylioppilaskunnan puheenjohtaja. Lisäksi hän toimi Kokoomusteekkarien puheenjohtajana sekä edustajiston ja sihteeristön jäsenenä ja erilaisissa yhteistyöelimissä. Kaikki tämä söi aikaa. Kun kävin vähän töissäkin, hupsahti opinnoissa kahdeksan vuotta. Ei ihme samanaikaisesti insinööriopintojen kanssa Kauppi nimittäin opiskeli ekonomiksi. Elämässähän on paljon sattumaa. Ensimmäisenä teekkarivappunani jouduin porukkaan, missä oli kyltereitä. He rupesivat uhoamaan, ettei tuo insinöörihomma ole mistään kotoisin ja et varmaan pääsisikään opiskelemaan meille kauppakorkeaan. Siitähän se lähti. Pyrin ja pääsin kirkkaasti 20 parhaan joukossa tuhansista. Ja kun tuli näytettyä, että pääsinpä, niin mietin, että opiskellaan nyt sitten vähän, kai se on hyödyllistä. Osasyynä tosin oli, että isäni mielestä kaksoistutkinto on hyvä hän kun on itse lakimies ja ekonomi. Työskennellessään asiantuntijatehtävissä Imatran Voimassa, nykyisessä Fortumissa, Kauppi innostui suorittamaan myös MBA-tutkinnon. Tein suunnitteluhommissa teknistaloudellista optimointia, ja kun siirryin kansainvälisiin myyntitehtäviin huomasin, että alueesta pitäisi tietää enemmän. Niinpä hakeuduin Barcelonaan suorittamaan MBAta. IESE Business School, joka Euroopan rankingeissä arvostetaan säännönmukaisesti huippuviisikkoon, tarjosi mahdollisuuden oppia myös uuden kielen, espanjan. Kauppi pystyykin kommunikoimaan kielitaidollaan puolen Euroopan kanssa. Olin vuoden töissä Yhdysvalloissa Suomen suurlähetystössä ja kesätöissä Kanadassa, joten Washington Postin sanaristikoiden ratkonta verkossa sujuu. Koulussa luin pitkän saksan, ja ruotsi on kouliintunut Pohjoismaiden teollisuustyöntekijöiden liiton sekä insinöörien yhteistyöelimen hallituksissa. Ranska on opeteltava, mutta espanjan pohjalta se on helppoa. asiantuntija

13 Taantuma näkyy YTN:n aloilla Heikki Kauppi on työskennellyt Tekniikan Akateemisten Liitto TE- Kin toiminnanjohtajana vuodesta Sitä ennen hän toimi liittonsa hallituksessa, valtuustossa ja yksityisen sektorin valiokunnassa. Diplomi-insinöörejä ja vastaavissa tehtävissä toimivia korkeasti koulutettuja edustava TEK on jäsenellään Akavan toiseksi suurin jäsenjärjestö. Järjestäytymisasteemme on kasvanut myös korkeasuhdanteessa, toiminnanjohtaja iloitsee. Myös YTN:n kasvu ilahduttaa sen varapuheenjohtajaa. YTN on saanut pikku hiljaa lisää sopimuksia ja niiden sisällöllinen kattavuus on parantunut. Kun olemme esimerkiksi asettaneet tavoitteeksi, että ylityöt ja matka-aika korvataan työntekijälle, näkyy tavoite vähitellen sopimuksissa ja työpaikoilla. YTN edustaa myös useita aloja, joilla kansainvälinen taloudellinen taantuma ja toisaalta kilpailu näkyy. Ilman muuta taantuma vaikuttaa siihen liikkumavaraan, missä YTN:n neuvottelutoiminnassa toimitaan. YTN vaikuttaa EU-tasolla YTN:n tavoitteena kansainvälisellä tasolla on EU:n päätöksenteon seuranta ja siihen vaikuttaminen. Kauppi katsoo, että YTN myös voi vaikuttaa EU-tasolla. Hyvä esimerkki työaikadirektiivi. Parlamentti teki alun perin siitä ihan kelvollisen esityksen. Se kuitenkin palasi neuvoston käsittelyn jälkeen kesällä 2008 takaisin parlamenttiin muodossa, jonka eräitä kohtia oli mahdoton hyväksyä palkansaajan näkökulmasta. Se olisi mahdollistanut kansallisissa lainsäädännöissä sen, että ylemmät toimihenkilöt ja iso osa muitakin toimihenkilöitä jäisi työaikasäädösten ulkopuolelle. Esitys olisi myös mahdollistanut yksilöllisen sopimisen keskimäärin 60 tunnin viikkotyöajasta se olisi ollut askel sata vuotta taaksepäin. Myös päivystystyö oli muuttunut direktiiviehdotuksessa siten, että päivystys ei olisi työaikaa vaikka se tehtäisiin työpaikalla mutta ei olisi aktiivista työaikaa. Suomen valtio tuki neuvoston esitystä, koska se pelkäsi nykyisen direktiivin päivystyssäännösten aiheuttavan lääkäripulaa. Direktiiviesityksen heikoista puolista ei sen mukaan olisi tarvinnut välittää. Argumentointi oli väärin. Jos joku EU-maa esimerkiksi jättää ylemmät toimihenkilöt työaikasuojan ulkopuolelle, se aiheuttaa paineita muille maille tehdä samoin. Neuvoston esitys työaikadirektiivistä käynnisti eurooppalaisen offensiivin. Kävimme meppejä läpi. Lobbauksen perusteella parlamentti äänesti neuvoston esityksen kumoon, minkä jälkeen parlamentti ja neuvosto hakivat yhteistä ratkaisua asiaan. Yhteistä kantaa ei lopulta löytynyt, ja vanha direktiivi pysyi voimassa. Työaikadirektiivi osoittaa, että EU:ssa käsitellään palkansaajille tärkeitä ratkaisuja ja siellä kannattaa olla mukana. Suomalaisiakin palkansaajia koskettavia keskeisiä EU-tasoisia päätöksiä ovat Kaupin mukaan myös työvoiman vapaa liikkuvuus, tekijänoikeudet ja työelämän tietosuoja. On järkevää, että Euroopassa on yhteneväiset pelisäännöt, mutta niissä on vielä paljon tehtävää. Jos maat ovat lähtökohdiltaan hyvin erilaisia, kuten vaikka Ruotsi ja Romania, ei tulla toimeen samoilla säädöksillä. Valmistautuneena mepiksi EU on nyt aktiivisesti Heikki Kaupin ajatuksissa, sillä hän on Kokoomuksen ehdokas europarlamenttiin. Minulla on vielä 15 vuotta aikaa eläkeikään, ehdin tekemään hyvän parlamenttiuran. Politiikkaan astuminen ei kuitenkaan ole ollut Kaupin työuran päämäärä. Minusta liiton toiminnanjohtaja ei saa mennä liian syvälle kotimaan politiikkaan, koska järjestön pitää pystyä suhtautumaan riippumattomasti tasavallan hallitukseen. Jos johto toimii kaksoisidentiteetillä, seuraa siitä ennen pitkää intressiristiriita. TEKissä on kuitenkin pidetty tärkeänä, että liiton jäseniä on siellä, missä päätöksiä tehdään. Nykyisistä kansanedustajistammekin kuusi on TEKin jäseniä. Maaliskuun alussa panin merkille, ettei Kokoomuksen eurovaalilistalle näyttänyt olevan tulossa aktiiviakavalaista eikä tekiläistä ehdokasta. Kun tutkailin ehdokkaalle asetettavia vaatimuksia huomasin, että olen tavallaan valmistautunut koko ikäni mepin tehtäviin. Mepin tulee tuntea jotakin EU:n substanssiasiaa. Ammattiyhdistystoiminta, koulutus, teknologia ja kilpailu ovat Kaupilla hallinnassa. Mepin pitää myös osata löytää laajoista kokonaisuuksista olennaisuudet sekä toimia moniulotteisessa ympäristössä eri kansallisuuksia ja eri puolueita edustavien parissa ja saada muut olemaan kanssaan samaa mieltä. Kaupille on jo selvää, mitä asioita hän haluaisi ajaa EU:ssa. Sellaisia ovat esimerkiksi kilpailurajoitussopimukset, tekijänoikeudet ja luottamusmiesjärjestelmä. Työaikadirektiivi täytyy viedä loppuun. Vähitellen pitäisi rakentaa myös yhteisen työmarkkinasopimisen mekanismeja. Meillähän ei juurikaan ole rajat ylittävää työmarkkinasopimista. Jos työmarkkinat yhtenäistetään, on selkeä seuraus, että palkansaajat eri maissa hakeutuvat yhä enemmän yhteistyöhön. Pieniä suosituksia on tehtykin, mutta niissä on toistaiseksi asetettu minimitasoja asioille, jotka meillä ovat jo olleet selkeästi paremmin. Töitä EU:ssa riittää. Kauppi näkee EU:n tärkeänä tehtävänä myös Lissabonin julistuksen konkreettisten toimenpiteiden käynnistämisen. Euroopasta tulee tehdä maailman kilpailukykyisin alue, mutta vaatimattomalta vielä näyttää, kun toteuttaminen on kansallisten strategioiden varassa. Jos haluamme säilyttää eurooppalaisen elintason, se edellyttää, että olemme kilpailukyvyssä maailman huipulla. Umpihangesta ulapalle Yhteydenpito akavalaisiin olisi Kaupin mielestä europarlamentaarikkona haastavaa mutta ei mahdotonta. Samalla tavalla se hoituisi kuin kansanedustajilla yhteyksien pito vaalipiiriin. Monet Heikki Kaupin harrastuksistakin vaativat koto-suomessa oloa. Sellainen on umpihankihiihto. Yhtä vuotta lukuun ottamatta olen ollut mukana Pudasjärvellä 12 kertaa järjestetyissä vuosittaisissa umpihankihiihdon SM-kisoissa. Siellä yhdistyy hiihtosuunnistusta ja aikakisaa ja erätaitojakin koetellaan. Kaupin kesäharrastuksiin liittyvät moottoripyörä, purjevene ja pyöräily. Veneessä riittää askarrusta. On mukavaa, kun saa tehdä töitä käsillä asiantuntija 13

14 järjestökysely Järjestösektorille toivotaan omaa akavalaista työehtosopimusta Mimes toteutti tammi-helmikuussa 2009 Specian toimeksiannosta kyselyn Specian järjestötyöntekijöiden keskuudessa, Kyselyn tarkoituksena oli selvittää järjestöissä työskentelevien työtyytyväisyyttä, palkkausta ja työoloja. Teksti: Jari Pekkinen, tutkija Kyselyn tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä tammi-helmikuussa Kyselyyn vastasi 138 Specian jäsentä (= 38 % kyselyn saaneista). Kyselyn tuloksia voi pitää hyvin suuntaa antavina, mutta kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä ei aineiston pienuuden takia kannata tehdä. Neljä viidesosaa järjestötyöntekijöistä on naisia. Iällisesti tarkastellen puolet on vuotiaita, neljännes tätä nuorempia ja niin ikään neljännes vanhempia. Yleisimmät tutkinnot ovat filosofian maisteri ja kasvatustieteiden maisteri. Melkein puolet vastaajista (42 %) on valmistunut 2000-luvulla ja yli puolet on aloittanut nykyisen työsuhteensa vuoden 2003 jälkeen. Kolme neljännestä on vakinaisessa työsuhteessa, määräaikaisia on reilu viidennes (22 %). Yli puolet (58 %) ilmoitti olevansa työssä keskusjärjestössä. Yleisin järjestön toimiala on sosiaali- ja terveysjärjestö (35 %), muuten Specian jäsenet toimivat hyvinkin eri tyyppisissä järjestöissä. Järjestöalan työpaikat on suhteellisen pieniä: kaksi kolmannesta vastaajista on työssä työpaikalla, jossa on korkeintaan 20 työntekijää. Pääasiallisen rajoitusmuodot ovat valtionapu ja Rahaautomaattiyhdistyksen avustukset (54 %) sekä jäsen - maksut (21 %). Yleisimmät ammattinimikkeet ovat toiminnanjohtaja/pääsihteeri (22 %), suunnittelija (16 %) ja jonkin tasoinen päällikkö (15 %). Kaiken kaikkiaan ammattinimikkeet vaihtelevat runsaasti pääsihteeristä ja aluejohtajasta kehityspäällikön ja erityisasiantuntijan kautta avustajaan ja tutkijaan. Samoin lähimmän esimiehen titteli vaihtelee: yleisimmin esimiehenä toimii toiminnanjohtaja tai toimitusjohtaja (38 %), mutta muiden nimikkeiden kirjo on siis suuri. Pääasiallisiin työtehtäviin kuuluvat yleisimmin suunnittelu (70 %), hallinnolliset tehtävät (48 %) ja sidosryhmäsuhteiden hoitaminen (46 %). Myös tiedotustoiminta, neuvontatehtävät ja koulutus kuuluvat monien tehtäväkenttään. Melkein puolet vastaajista (45 %) ilmoi tti toimivansa johto- ja esimiestehtävissä. Noin puolet arvioi, että työ vastaa hyvin omaa koulutusta ja vain 6 % ei toimi millään tavoin koulutustaan vastaavassa työssä. Kokopäivätoimisessa työssä olevien Specian järjestötyöntekijöiden keskipalkka ennen ennakonpidätystä on 3125 euroa/kk. Neljännes vastaajista ansaitsee yli 3400 euroa kuukaudessa, toisaalta yhtä monen palkka jää alle 2400 euroa/kk. Keskimääräistä parempaa peruspalkkaa saavat miehet, yli 50-vuotiaat, johtajat ja ammatillisissa etujärjestöissä työssä olevat. Alle 40-vuotiaat, luvulla valmistuneet, suunnittelijat ja määräaikaisessa työsuhteessa olevat sekä pienillä työpaikoilla työssä olevat jäävät selvästi keskitason alle. Puolet vastaajista (50 %) saa palkan ohessa jotain luontoisetuja. Joka neljäs Specian jäsen on sitä mieltä, että palkka ei vastaa lainkaan työtehtäviä ja niiden vaativuutta (erityisesti määräaikaiset). Vain kolmannes (30 %) arvelee palkan vastaavan hyvin työtehtäviä. Yli puolet vastaajista (57 %) onkin sitä mieltä, että oma palkka on alempi kuin muilla vastaavan tasoisen koulutuksen saaneilla. Puolella vastaajista (51 %) on sopimuspalkka, toiseksi yleisin on kiinteä peruspalkka ja ikä-/kokemuslisät (28 %). Noin kaksi kolmannesta ilmoitti saaneensa viime 14 asiantuntija

15 vuonna työehtosopimukseen perustuvan yleiskorotuksen. Järjestöalalla noudatetaan hyvin kirjavaa joukkoa erilaisia työehtosopimuksia. Yleisin sopimus on Erton sosiaalialan sopimus, jota noudatetaan noin joka viidennen vastaajan työpaikalla. Noin joka kymmenes sanoi, että työpaikalla ei sovelleta mitään työehtosopimusta. Vähän alle puolet vastaajista (43 %) on sitä mieltä, että järjestöalalle pitäisi saada aikaan oma työehtosopimus alan vaihtelevien ja osin sekavienkin käytäntöjen selkeyttämiseksi. Vain 14 % vastaajista pitää järjestöjä koskevaa työehtosopimusta tarpeettomana, 40 % vastaajista ei ole asiasta mielipidettä suuntaan tai toiseen. Melkein puolet vastaajista (46 %) sanoi, että työehtosopimuksen mukainen työaika on 37,5 tuntia viikossa. Todellisuudessa työaika on kuitenkin selvästi pidempi kuin sopimuksessa määritelty: keskimäärin Specian järjestötyöntekijöiden todellinen työviikko on hieman yli 41 tuntia. Noin kolme neljästä (73 %) onkin sitä mieltä, että työmäärä on ainakin ajoittain liian suuri. Melkein puolet vastaajista (44 %) tekee ylitöitä ja kolmannes (31 %) muita säännöllisen työajan ylittäviä töitä. Ylityöt korvataan yleisesti vapaa-aikana, rahallisen korvauksen niistä sai vain harva järjestötyöntekijä. Kotimaassa matkustaminen kuuluu melkein kaikkien järjestötyöntekijöiden työhön: 86 % vastaajista tekee vähintään yhden matkatyöpäivän vuodessa ja runsaalle kolmannekselle (38 %) kertyy vähintään 11 matkapäivää vuodessa. Koti maan matkojen osalta keskiarvo on noin 14 päivää vuodessa, ulkomaan matkojen osalta 5,5 päivää. Specian järjestötyöntekijät pitävät työtään itsenäisenä ja haastavana ja työ koetaan hyödylliseksi. Vaikka omassa työssä pääsääntöisesti viihdytään, niin vain vähän yli puolet on sitä mieltä, että työpaikalla on hyvä henki. Työyhteisön kannustavuudessa ja positiivisen palautteen saamisessa on monella työpaikalla parantamisen varaa. Melkein puolet vastaajista on sitä mieltä, että työ on liian aliarvostettua ja noin kolmannes kokee jatkuvasti väsymisen oireita työssään. Joka kolmas on pohtinut työpaikan vaihtamista lähitulevaisuudessa. Vastaajia Keskiarvo F10 F25 F50 F75 F90 Kaikki , Sukupuoli Nainen , Mies , Ikäryhmä alle 40 vuotta , vuotta , vuotta , Tutkinto (ylin tutkinto) FM , KM , muu maisterin tutkinto , kandi tai tohtori , muu tutkinto , Valmistumisvuosi 70-luvulla , luvulla , luvulla , luvulla , Työsuhde Vakituinen työsuhde , Määräaikainen , Ammattinimike toiminnanjohtaja/toimitusjohtaja/pääsihteeri , muu johtaja , päällikkö , suunnittelija , asiantuntijatehtävät , järjestö-/aluesihteeri , muu , ei tietoa , Toimiala Sosiaali- ja terveysjärjestö , Nuorisojärjestö , Ammatillinen etujärjestö , Hyväntekeväisyys- tai avustusjärjestö , Kulttuuri- tai taidejärjestö , Muu järjestö , asiantuntija 15

16 TJS OPINTOKESKUS TIEDOTE Jos sinut lomautetaan niitänäitä Ehdota vuoden koulutusmyönteisintä työyhteisöä ja vuoden aikuisopiskelijaa Suomalainen menestys syntyy innostuneista, osaavista ja hyvinvoivista työntekijöistä ja työyhteisöistä. Osaaminen on sekä työntekijän että työnantajan kilpailukyvyn ja menestyksen tae. Työntekijältä oppiminen vaatii motivaatiota ja mahdollisuuksia kouluttautumiseen. Työnantaja puolestaan voi tarjota kannustusta ja resursseja. Osaamisen varmistamien ja siihen liittyvä työhyvinvointi ovat ammattijärjestöjen kannalta oleellisia asioita. Siksi koulutusmyönteisiä työyhteisöjä ja ansioituneita aikuisopiskelijoita kannattaa nostaa esiin. Vuoden koulutusmyönteisintä työyhteisöä ja vuoden aikuisopiskelijaa etsitään Aikuisopiskelijan viikkoon liittyen. Viikkoa vietetään lokakuuta (viikko 41) teemalla luovuus ja innovatiivisuus. Viikon tehtävänä on tiedottaa, motivoida, innostaa, aktivoida ja haastaa yhteistyöhön. Mikä yritys tai työyhteisö on siis mielestäsi eniten satsannut henkilökuntansa osaamisen ja jaksamisen kehittämiseen? Kuka aikuisoppija sinun mielestäsi ansaitsee tunnustusta? Tee ehdotuksesi 1.9. mennessä Aikuisopiskelijan viikon kotisivuilla Muista kertoa kaikki tarpeellinen ja perustella hyvin, mutta napakasti. Ehdotukset otetaan vastaan ainoastaan verkkosivujen kautta. Sivuilta saat myös lisätietoa Aikuisopiskelijan viikosta. Palkintojen saajat julkaistaan Aikuisopiskelijan viikon päätapahtumassa Vanhalla Ylioppilastalolla. Aikuisopiskelijan viikkoa vietetään Unescon aloitteesta jo yli 50 maassa. Suomessa viikkoa on vietetty vuodesta 1998 lähtien. Viikon kampanjasta vastaavat yhteistyössä AIKE Oy, Erilaisten oppijoiden liitto, Vapaan sivistystyön yhteisjärjestö, opetusministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö. Päävastuun kampanjan toteuttamisesta kantaa AIKE Oy. Jäsenen tulee ilmoittautua työvoimatoimistoon viimeistään ensimmäisenä lomautuspäivänä. Jos lomautus on määräaikainen ja se kohdistuu vähintään kymmeneen työntekijään, ei henkilökohtaista ilmoittautumista työvoimatoimistoon välttämättä tarvita, vaan työnantaja ilmoittaa lomautetut henkilöt ryhmälomautusilmoituksella. Kannattaa tarkistaa työn - antajalta, hoitaako työnantaja ilmoittautumisen hakijan puolesta. Mikäli kyseessä on ryhmälomautus, ilmoittaa työnantaja jälkikäteen toteutuneet lomautuspäivät ns. tarkistusilmoituslistalla työttömyyskassoille. PÄIVÄRAHAN HAKEMINEN Kokonaan lomautettu tai vuorolomautettu voi toimittaa päivärahahakemuksen kassalle kahden viikon työttömyyden jälkeen. Hakemus täytetään aina sunnuntaihin saakka. Hakemukseen liitetään: lomautusilmoituksen kopio työsopimuksesta kopio alkuperäinen palkkatodistus vähintään 43 palkalliselta työviikolta välittömästi ennen lomautusta, mahdolliset lomarahat eriteltyinä työnantajan todistus vuosilomapäivien sijoittumisesta, mikäli lomautus kohdistuu ajalle Jos kyseessä on lyhennettynä työviikkona toteutettu lomautus, haetaan etuutta kalenterikuukausittain ja liitetään mukaan aina kyseisen kuukauden palkkalaskelma. Lisätietoja löydät Erityiskoulutettujen työttömyyskassan sivuilta ja Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön (TYJ) sivuilta 16 asiantuntija

17 SPECIA ASIANTUNTIJAT JA YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT RY Määräaikaiset työsuhteet edelleen ongelma Määräaikaisia työsuhteita käytetään edelleen ilman tarkoituksenmukaisuutta, vaikka lainsäädännössä ja tulopoliittisissa kokonaisratkaisuissa on tehty toimenpiteitä niiden poistamiseksi. Määräaikaiset työsuhteet ovat ongelma etenkin nuorille naisille. Edellisen laman aikaan moni pätkätöihin joutunut on pätkätöissä edelleen. Tämän toistumista on vältettävä kaikin keinoin. Valtio on merkittävin pätkätöitä tarjoava työantajasektori. Etenkin yliopistosektorilla määräaikaisuuksia käytetään järjestelmällisesti. Myös yksityisellä sektorilla on paljon määräaikaisia työsuhteita, joilla ei ole lainmukaista perustetta. Akavan Erityisalojen tuoreen tutkimuksen mukaan kokoaikaisessa työsuhteessa olevista yksityissektorin työntekijöistä 16 prosenttia oli määräaikaisessa työsuhteessa. Nuorilla ongelma oli vielä suurempi. Alle 29-vuotiaista kolmasosa (31 prosenttia) oli määräaikaisessa työsuhteessa. Koulutus ei tutkimuksen mukaan myöskään auta, sillä 20 prosenttia vastanneista ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista oli määräaikaisessa työsuhteessa. Viime keväänä valmistui ennätysmäärä maistereita, kun tutkintojärjestelmän uudistaminen kannusti pitkään opinnoissa kiinni olleita valmistumaan. Taantuma osui tuoreiden maisterien kannalta erityisen hankalaan aikaan. Työttömiä ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita vastavalmistuneita on tilastojen mukaan vuoden alussa yleensä enimmillään 700. Tänä vuonna määrä on Kaikkiaan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita oli tammikuussa 2009 työttömänä noin 9 600, mikä oli enemmän kuin vuosi sitten. Työmarkkinoiden joustoista vastaakin usein nuori vastavalmistunut maisteri. Valmistumisen jälkeinen työttömyys ja omaa alaa vastaamattomissa työsuhteissa oleminen on riski työuran kehittymiselle. Omankin alan pätkätöissä on puolestaan se ongelma, että työntekijän koko osaamista ei saada käyttöön. Korkeastikoulutettu haluaa päästä käyttämään osaamistaan kehittämisen parissa. Lyhyessä pätkässä sitoutuminen organisaatioon ja työtehtäviin on haastavaa. Määräaikaisissa työsuhteissa oleville ei usein tarjota samoja etuja, jotka kuuluvat vakituisiin työsuhteisiin. Lisäksi määräaikaisuutta käytetään liian helposti pidennettynä koeaikana. Näistä laittomuuksista on päästävä eroon. Määräaikaisten työsuhteiden perusteeton käyttö on yhteiskunnan tasolla työelämän kehittämisen, ja yksilön tasolla työuralla etenemisen kannalta järjetöntä. Specia vaatii, että jokaiselle määräaikaiselle työsuhteelle on laillinen perusta ja että niitä ei taantumankaan aikana käytetä pidennettyinä koeaikoina eikä työelämän joustojen etsimiseen. Akavan Erityisalojen tutkimus: Valtion muutosmyllystä jaksamisongelma Valtion tuottavuusohjelma näkyy huonona vointina työpaikoilla. Valtiolla asiantuntijatehtävissä työskentelevien työoloja selvittänyt tutkimus osoittaa, että sekä ilmapiiri että jaksaminen valtion työpaikoilla on huonontunut. Samaan aikaan asiantuntijat kokevat työnsä määrän ja vaatimusten kasvaneen. Tulokset ilmenevät hallinnon ja kulttuurin asiantuntijoita edustavan Akavan Erityisalat ry:n työmarkkinatutkimuksesta, joka julkistettiin liiton kevätliittokokouksessa Helsingissä 18. huhtikuuta. Tutkimuksessa selvitettiin ensimmäistä kertaa valtion tuottavuusohjelman, alueellistamisen ja muiden meneillään olevien organisaatiouudistusten vaikutuksia työoloihin. Tulos ei ole meille yllätys. Sama on näkynyt jo jonkin aikaa liittomme jäsenneuvonnassa. Valtion työntekijät uupuvat jatkuviin, osin tarkoituksettomilta tuntuviin muutoksiin, sanoo toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki Akavan Erityisalat ry:stä. Valtio on viime vuosina parantanut työnantajamielikuvaansa, mikä on hieno asia. Tällä viikolla koulutetut nuoret valitsivat valtion jopa ykköstyönantajakseen. Jo valtiolla työskentelevien koulutettujen asiantuntijoiden viesti on aivan muuta. Yritysmaailmaa on taantuman myötä arvosteltu tehokkuusjohtamisesta ja kvartaalikapitalismista. Tuntuu, että valtio on syyllistynyt tahollaan saman sukuiseen vauhtisokeuteen. Molemmissa tapauksissa kärsijänä on ollut henkilöstö, Luomanmäki sanoo. HENKILÖSTÖN ASEMA TURVATTAVA SOPIMUKSIN Liiton työmarkkinatutkimus osoitti, että myös muutosten läpiviennissä on valtiolla runsaasti parannettavaa. Vain neljännes vastanneista koki, että henkilöstöllä oli ollut mahdollisuus vaikuttaa muutoksiin. Kolmannes piti puutteellisena muutoksista tiedottamista. Noin 45 % ilmoitti työilmapiirin työpaikallaan heikentyneen. Saman verran vastaajia katsoi, oman työssä jaksamisensa huonontuneen. Myönteistä on, että työpaikan ongelmia on yritetty selvittää: peräti kaksi kolmesta kertoi, että työpaikalla oli tehty työilmapiirikartoituksia. Akavan Erityisalat ry vaatii, että seuraavalla tulokierroksella valtion neuvottelupöytään nostetaan ykkösasiaksi henkilöstön asema muutoksissa. Uudistusten tulee olla perusteltuja, henkilöstön on päästävä alusta asti vaikuttamaan niihin ja muutosviestintään on panostettava. Henkilöstön on saatava viiden vuoden irtisanomisturva muutostilanteissa samaan tapaan kuin kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa. Myös luottamusmiesten asemaa on edelleen vahvistettava. Lisäksi alueellistamisen tulee jatkossa painottua uusiin toimintoihin. Valtion tavoitteena on jatkaa työntekijöiden työuria mahdollisimman pitkään. Tämä vaatisi työelämän inhimillistämistä kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Valtion tulisi työantajana näyttää esimerkkiä siitä, miten tähän tavoitteeseen päästään. Lisätietoja: toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki, Akavan Erityisalat ry, puh asiantuntija 17

18 svensk resumé Europaparlamentsvalet närmar sig och en av de viktigaste frågorna som även berör valet handlar om arbetslivet. Diskussionen går het om bland annat arbetstider. EU:s arbetsministrar vill ha ett system som leder till nästan obegränsade arbetstider. Detta motarbetas dock av Europaparlamentet och löntagarorganisationer. Parlamentet skulle vilja ge högre tjänstemän och utbildade grupper en möjlighet att begränsa överlånga arbetsdagar och därmed bättre kunna kombinera arbetet med familjeliv samt undvika risken för utbrändhet. Arbetsministrarna har dock inte understött detta fastän de högutbildade utgör cirka en tredjedel av arbetstagarna inom EU. I sin helhet har dock frågor som berör arbetslivet fått mera uppmärksamhet under senare tid. Utgången av valet i juni har stor betydelse för att det även skall fortsätta så. Det är viktigt att parlamentet består av ledamöter som förstår både hela Europas samt de över två miljoner finländska arbetstagarnas utmaningar i vardagen. I början av året lät Specia göra en undersökning om de medlemmar som arbetar inom organisationer i den tredje sektorn. Undersökningen gjordes av Jari Pekkinen, forskare vid företaget Mimes. Svarsprocenten var 38 med 138 svar, vilket gör att undersökningen snarare är riktgivande än vetenskapligt reliabel. Resultaten visade att fyra femtedelar av de Specia-medlemmarna som arbetar inom den tredje sektorn är kvinnor och de vanligaste examina är filosofie och pedagogie magister -examen. Nästan hälften av de svarande hade utexaminerats på 2000-talet och över hälften hade börjat sitt nuvarande arbetsförhållande efter år Två tredjedelar av de svarande hade en fast anställning och 22 procent meddelade att de hade ett tidsbundet arbetskontrakt. Det vanligaste verksamhetsområdet var social- och hälsovårdssektorn. För övrigt så arbetade de svarande inom väldigt olika branscher. Arbetsplatserna inom organisationssektorn var förhållandevis små eftersom två tredjedelar arbetade på en arbetsplats med högst 20 anställda. Den vanligaste finansieringsformen för verksamheten var statsstöd och understöd från Penning - automatföreningen (54 %) samt medlemsavgifter (21 %). Simon Huldén Den vanligaste yrkesbenämningen var verksamhets ledare/ generalsekreterare (22 %), planerare (16 %) och någon form av chef (15 %). Vad gäller arbetsuppgifterna så var planering och administration den vanligaste sysselsättningen samt att sköta om kontakterna till samarbetspartners. Även rådgivning och informatörsuppgifter var vanliga. Ungefär hälften av de svarande meddelade att arbetsuppgifterna motsvarade den egna utbildningen och 6 procent menade att de inte överhuvudtaget motsvarade utbildningen. Cirka 50 procent arbetade övertid, vilket i de flesta fall ersatts med fritid. Väldigt få av Specias medlemmar som arbetar inom den tredje sektorns organisationer fick övertid ersatt i pengar. Medellönen bland de svarande var euro i månaden. En fjärdedel fick över euro i månaden samtidigt som lika mångas lön var under euro i månaden. De som är under 40 och blivit utexaminerade under talet samt hade en visstidsanställning vid en mindre organisation hade en klart sämre lön än de övriga, vilket knappast kan ses som väldigt överraskande. I det stora hela såg de svarande sina arbetsuppgifter som självständiga och utmanande. Arbetet upplevdes även som allmännyttigt. Det finns dock en hel del att förbättra inom gemenskapen på arbetsplatsen och ett gemensamt kollektivavtal för akavamedlemmar inom föreningssektorn skulle också vara önskvärt. På Specias vårmöte den 25.4 godkändes förra årets årsberättelse och bokslut. I vårmötet deltog cirka 40 speciamedlemmar. Man diskuterade även innehållet i Specias strategi, som styrelsen förberett, och kom fram till att Specia skall ha följande verksamhetstanke: Specia är experternas och förmännens fackförbund vid Akava. Specias uppgift är att trygga medlemmarna en rättvis lön samt att främja arbetsvillkoren och välmåendet under medlemmarnas hela studie- och arbetskarriär. Ha en riktigt skön sommar, Simon Huldén 18 asiantuntija

19 asiantuntija 19

20

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO MITKÄ TAVAT VAIKUTTAA EU:N TULEVAISUUTTA

Lisätiedot

Äänestystutkimus. Syksy 2006

Äänestystutkimus. Syksy 2006 Äänestystutkimus Syksy Lokakuu Tilaukset: SAK puh. + SAK Äänestystutkimus syksy ÄÄNESTYSTUTKIMUS TNS Gallup Oy on tutkinut SAK:n toimeksiannosta äänestysikäisen väestön äänestysaikeita ja suhtautumista

Lisätiedot

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa TNS Gallup Oy on selvittänyt SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten arvioita työssä jaksamisesta sekä suhtautumista

Lisätiedot

Edunvalvonta SPECIAssa

Edunvalvonta SPECIAssa 5.2016 Edunvalvonta SPECIAssa SPECIAn edunvalvonnan organisoituminen ja tavoitteet 1 SPECIAn edunvalvonnan organisoituminen ja tavoitteet 2 Päätöksenteko SPECIAssa ja edunvalvonnan organisaatio SPECIAn

Lisätiedot

KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA. - yhteenveto tuloksista

KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA. - yhteenveto tuloksista 1 KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA - yhteenveto tuloksista Suomen teknisen viestinnän yhdistyksen syysseminaari Tampere 15.10.2013 Hanna Gorschelnik

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Akava ry. Yleisesitys

Akava ry. Yleisesitys Akava ry Yleisesitys Menestystä ja turvaa yhdessä Akava on korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö. Akavaan kuuluu 35 jäsenjärjestöä, joissa on lähes 600 000 jäsentä. Jäsenyys akavalaisessa jäsenjärjestössä

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 79,9 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa

Lisätiedot

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain)

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) 20.7.2011 TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) (1) Työn kehittävyys Minulla on mahdollisuus ajatella ja toimia itsenäisesti työssäni Minulla on mahdollisuus kehittää itselleni ominaisia

Lisätiedot

Raportointi: Vuoden 2015 tulokset

Raportointi: Vuoden 2015 tulokset Posti-ja logistiikka-alan unioni PAU ry JÄSENTUTKIMUS 2015/Yhteenvetoraportti 13.4.2015 Raportointi: Vuoden 2015 tulokset Jäsentutkimus Tutkimusprosessi ja rakenne Jäsentyytyväisyystutkimuksessa vastaajaa

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Nuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014

Nuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014 Lue analyysi kyselyn tuloksista: www.nuoretlakimiehet.fi/0///nula-selvitti-tyooloja-sisalto-ennen-kompensaatiota-ja-glooriaa/ Taustatiedot Sukupuoli 0 8 6 6 Mies Nainen Kaikki (KA:.6, Hajonta:0.9) (Vastauksia:7)

Lisätiedot

Työelämä ja ammattiyhdistysliike 2011

Työelämä ja ammattiyhdistysliike 2011 Työelämä ja ammattiyhdistysliike Työelämä ja ammattiyhdistysliike Johdanto Tarkoituksena on ollut selvittää kansalaisten suhtautumista työelämää ja sopimustoimintaa koskeviin ehdotuksiin. Samassa yhteydessä

Lisätiedot

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille 1 2 Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Uuden yliopistolain (558/2009) voimaantulon

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha Uusi työ on täällä Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä Kirsi Piha Dialogin missiona on parempi työelämä Dialogi mahdollistaa vuoropuhelun työnantajien ja nykyisten ja tulevien työntekijöiden välillä luo

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Kasvatustieteilijät. Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.3.2016. Akavan Erityisalat SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt

Kasvatustieteilijät. Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.3.2016. Akavan Erityisalat SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt Kasvatustieteilijät Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt KASVATUSTIETEILIJÄT Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat

Lisätiedot

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 IKÄ % 18 24 9 25-34 35-44 26 45-54 30 55-60 13 Yli 60 7 ASEMA % Työntekijä 23 Alempi toimihenkilö 13 Ylempi toimihenkilö 31 Johtava asema 6 Opiskelija 9 Perhe-/opinto-/vuorotteluvapaalla

Lisätiedot

Tradenomi kaupan alalla. Liiketalouden kehittämispäivät 16.11.2011 Mika Varjonen, toiminnanjohtaja Tradenomiliitto TRAL ry

Tradenomi kaupan alalla. Liiketalouden kehittämispäivät 16.11.2011 Mika Varjonen, toiminnanjohtaja Tradenomiliitto TRAL ry Tradenomi kaupan alalla Liiketalouden kehittämispäivät 16.11.2011 Mika Varjonen, toiminnanjohtaja Tradenomiliitto TRAL ry Tradenomiliitto TRAL ry Tradenomi-, BBA- ja tradenomi (ylempi AMK)- tutkinnon suorittaneiden

Lisätiedot

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely OPINTOKYSELY 2014 Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely Inkubio on saanut ensimmäiset uuden kandidaattiohjelman mukaiset opiskelijat fuksien myötä ja korkeakoulun päässä sorvataan paraikaa maisteriuudistusta.

Lisätiedot

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 TYÖN JA PERHEEN YHTEENSOVITTAMISEN VERKKOAIVORIIHI Esitys on osa Työterveyslaitoksen koordinoimaa Sosiaali- ja terveysministeriön Työ ja perhe-elämä -ohjelmaa. Marja Etunimi

Lisätiedot

TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA

TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö Tehy ry 26.3.2010 1 Kansainvälisen rekrytoinnin Lähtökohtia

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008 Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Vuokratyöntekijätutkimuksen toteutus Sisältö Toisto vuoden 2007 vuokratyöntekijätutkimuksesta Aihealueet:

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

Kansalaisten suhtautuminen maan hallituksen päätökseen eläkeiän nostamiseksi

Kansalaisten suhtautuminen maan hallituksen päätökseen eläkeiän nostamiseksi Kansalaisten suhtautuminen maan hallituksen päätökseen eläkeiän nostamiseksi TNS Gallup Oy on selvittänyt kolmen palkansaajien keskusjärjestön SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten suhtautumista

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 TAUSTATIEDOT TUTKIMUKSEN TOTEUTUS & TIETOA VASTAAJISTA! Sähköpostikutsu Päihteet työelämässä - tutkimukseen

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI. Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012

KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI. Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012 KANSALLINEN RAPORTTI Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012 SUOMI Euroopan komission Suomen-edustustolle Standard Eurobarometri 78 / Syksy 2012 TNS Opinion & Social

Lisätiedot

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

Esimiehestä kaikki irti?

Esimiehestä kaikki irti? Esimiehestä kaikki irti? Esimiestyön vaatimukset, aikapaine ja vaikutusmahdollisuudet 2.6.2006 2.6.2006 Johtaminen ja organisaatiot muuttuneet! ENNEN johtamistyylit tavoite- ja tulosjohtaminen, prosessiajattelu

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Askola + TRENDI N=218, vastausprosentti keskimäärin 72, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Askola + TRENDI N=218, vastausprosentti keskimäärin 72, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Askola + TRENDI N=218, vastausprosentti keskimäärin 72, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:39:29 2014 Kaikki koulutusalat, N=40, vastausprosentti keskimäärin

Lisätiedot

piraattipuolue PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011

piraattipuolue PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011 PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011 Yleistä kyselystä: Toteutusaika: 13.7. 22.8.2011 Vastaajia yhteensä: 1003 Tarkoitus: Tuloksia hyödynnetään puolueen toiminnan kehittämisessä. Huomioitavaa: Eri kysymysten

Lisätiedot

-strategia. Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari. ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto

-strategia. Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari. ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto -strategia Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto Helsinki 28.5.2013 30.5.2013 Strategian tavoite Hallitusohjelma:

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

Luottamusmiesasiaa. Minna Anttonen

Luottamusmiesasiaa. Minna Anttonen Luottamusmiesasiaa Minna Anttonen Luottamusmiesjärjestelmä Perustuu luottamusmiessopimukseen Tes:n liite 3, sivut 43-51 1 Sopimuksen soveltamisala Koskee Teknologiateollisuus ry:n jäseniä sekä niiden palveluksessa

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua?

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? STTK:N TULEVAISUUSLUOTAIN Tavoitteena on hakea tuoreita näkemyksiä vuoden 2012 kunnallisvaalien ohjelmatyötä varten sekä omaan edunvalvontaan. Luotaus oli avoinna

Lisätiedot

SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt

SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUSIIN Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt Jotta vaaleissa kannattaisi äänestää, puolueilla tulee nähdä jokin rooli yhteiskunnan kehittämisessä ja ylläpitämisessä.

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Elinkeinoelämän keskusliitto Finlands Näringsliv Confederation of Finnish Industries

Elinkeinoelämän keskusliitto Finlands Näringsliv Confederation of Finnish Industries Elinkeinoelämän keskusliitto Finlands Näringsliv Confederation of Finnish Industries 1 Menestyvien yritysten Suomi 2 Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia

Lisätiedot

Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään

Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään Aki Ahlroth, Siili Solutions Oyj TEK - 20.5.2015 01 Siili Historia ja henkilöstö 13 153 365 Osaajiemme työkokemus Osaajiemme lisäys v. 2014 Työntekijämäärä Maaliskuu

Lisätiedot

Etelä-Suomen Metsäpäivän 2013 työhyvinvointikysely Tuloksia metsänhoitajien osalta Eveliina Varis Metsänhoitajaliitto ry

Etelä-Suomen Metsäpäivän 2013 työhyvinvointikysely Tuloksia metsänhoitajien osalta Eveliina Varis Metsänhoitajaliitto ry Etelä-Suomen Metsäpäivän 2013 työhyvinvointikysely Tuloksia metsänhoitajien osalta Eveliina Varis Metsänhoitajaliitto ry 20.8.2013 Taustatiedot Sukupuoli 100% 80% 67% 60% 40% 33% 20% 0% Mies Nainen Kaikki

Lisätiedot

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 Mun talous -hanke teetti toukokuussa 2014 kyselyn porilaisilla toisen asteen opiskelijoilla (vuonna -96 syntyneille). Kyselyyn vastasi sata

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

Henkilöstön irtisanomiset luottamusmiesten arkea

Henkilöstön irtisanomiset luottamusmiesten arkea Henkilöstön irtisanomiset luottamusmiesten arkea Tutkija Päivi Soikkeli Akavan luottamusmiesbarometri 2015 Akavan luottamusmiesbarometri 2015 Akavalaisille luottamusmiehille tammikuussa 2015 suunnattu

Lisätiedot

Euroopan parlamentti päätöksenteko ja vaikuttaminen. Syksy 2013 Pekka Nurminen Euroopan parlamentin Suomen-tiedotustoimisto

Euroopan parlamentti päätöksenteko ja vaikuttaminen. Syksy 2013 Pekka Nurminen Euroopan parlamentin Suomen-tiedotustoimisto Euroopan parlamentti päätöksenteko ja vaikuttaminen Syksy 2013 Pekka Nurminen Euroopan parlamentin Suomen-tiedotustoimisto Parlamentti: Poliittinen (äänestäjien) intressi: - 754 jäsentä + kroaatit 12 vaaleissa

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Nuoret journalistit -tutkimus Nuoret journalistit -tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat journalismin uudet sukupolvet. Millainen on tulevien

Lisätiedot

EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta. Pekka Nurminen Kevät 2013

EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta. Pekka Nurminen Kevät 2013 EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta Pekka Nurminen Kevät 2013 Mikä EU on? 27 kohta 28 - jäsenvaltion ja noin 500 miljoonan kansalaisen yhteisö Ei liittovaltio, vaan valtioiden liitto mutta EU:ssa

Lisätiedot

YTM. Politiikkatieteet

YTM. Politiikkatieteet YTM Politiikkatieteet Koontia ura- ja sijoittumisseurannoista Saija Tikkanen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Syksy 2011 2 1 TAUSTATIETOJA VASTAAJISTA o Yhteiskuntatieteen maistereita o

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-15. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2130(INI) 17.12.2013. Lausuntoluonnos Nuno Melo. PE524.619v01-00

TARKISTUKSET 1-15. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2130(INI) 17.12.2013. Lausuntoluonnos Nuno Melo. PE524.619v01-00 EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 17.12.2013 2013/2130(INI) TARKISTUKSET 1-15 Nuno Melo (PE524.605v01-00) Lissabonin sopimuksen täytäntöönpanosta

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade. Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-22. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. PE510.492v01-00 17.4.2013. Luonnos päätöslauselmaesitykseksi Sharon Bowles (PE507.

TARKISTUKSET 1-22. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. PE510.492v01-00 17.4.2013. Luonnos päätöslauselmaesitykseksi Sharon Bowles (PE507. EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Talous- ja raha-asioiden valiokunta 17.4.2013 PE510.492v01-00 TARKISTUKSET 1-22 Sharon Bowles (PE507.945v01-00) sukupuolten tasapuolisesta edustuksesta rahoituspalvelualalla

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. KANSANEDUSTAJA LENITA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Teen enkä meinaa! Jo ensimmäisellä kansanedustajakaudella olen kovalla työllä ja asioihin perehtymällä saavuttanut

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland ZA4979 Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland Revised questionnaire for euro survey in euro area Q1. Yleisesti ottaen, onko Suomen

Lisätiedot

Ilmapuntari 2015: Enemmistö valitsee ensin puolueen ja etsii sen listoilta parhaan ehdokkaan

Ilmapuntari 2015: Enemmistö valitsee ensin puolueen ja etsii sen listoilta parhaan ehdokkaan Ilmapuntari 5: Enemmistö valitsee ensin puolueen ja etsii sen listoilta parhaan ehdokkaan Puolue on eduskuntavaaleissa tärkeämpi kuin ehdokas. Enemmistö suomalaisista (6 %) ilmoittaa valinnan tapahtuvan

Lisätiedot

Tampere 2017 toimintamallin uudistamisprojekti. Kysely henkilöstölle pormestarimallista

Tampere 2017 toimintamallin uudistamisprojekti. Kysely henkilöstölle pormestarimallista Tampere 2017 toimintamallin uudistamisprojekti Kysely henkilöstölle pormestarimallista Kysely pormestarimallista Loorassa e-lomakekysely 3.9.-25.9.2015 Kysymykset: Millaisia tehtäviä pormestarilla tulisi

Lisätiedot

Tradenomit työmarkkinoilla

Tradenomit työmarkkinoilla Tradenomit työmarkkinoilla Uudistu ja uudista 2011 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-, työvoima- ja elinkeinopolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Minkälaista osaamista tarvitaan? Yleinen osaaminen korostuu

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers Tiedettä elämää varten Tieteentekijöiden liiton jäsenyys on tärkeä osoitus oman ammatillisen identiteetin

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto 2012

Palvelualojen taskutilasto 2012 Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturvaneuvonta 020 690 211 Vaihde 020 774 002 (ma pe klo 9 16) www.pam.fi pam@pam.fi etunimi.sukunimi@pam.fi Keskustoimisto

Lisätiedot

EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä

EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä Eeva Raevaara, tasa-arvoyksikkö EU:n tasa-arvoinstituutti European Institute for Gender Equality (EIGE) 1990-luvun lopulla Ruotsi teki aloitteen instituutin

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa:

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Koulutukseen ja Te-toimiston rooliin liittyviä kysymykset: 1. Olen yli 30-vuotias mutta

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Palvelualojen ammattiliiton strategia vuoteen 2015

Palvelualojen ammattiliiton strategia vuoteen 2015 Palvelualojen ammattiliiton strategia vuoteen 2015 Strategiatyön eteneminen Strategiaperusta 2015 Toimintaympäristön (työelämän) muutosvoimat Globalisaatio (Globaali) taloustaantuma /lama Ikääntyminen

Lisätiedot

Viestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa

Viestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa Viestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa Mika Liuhamo, palvelukeskuksen päällikkö Työterveyslaitos, Asiakasratkaisut mika.liuhamo@ttl.fi Hyvinvointia työstä Nolla on mahdollisuus! Tapaturmat

Lisätiedot

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1 Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12. Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017 Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.2015 / 18 1 Tasa-arvosuunnitelma vuosille 2016-2017 Tasa-arvotilanteen selvitys

Lisätiedot

Opettajien edunvalvoja

Opettajien edunvalvoja Opettajien edunvalvoja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ on työmarkkinajärjestö, joka vastaa opettajien edunvalvonnasta. OAJ on maassamme ainoa ammattijärjestö, joka neuvottelee opettajien palkkauksesta,

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

Kysely lähetettiin 159 ehdokkaalle. Siihen vastasi 97 ehdokasta ja vastaamatta jätti 62.

Kysely lähetettiin 159 ehdokkaalle. Siihen vastasi 97 ehdokasta ja vastaamatta jätti 62. 28.5.2004 SAK:N KYSELY EUROPARLAMENTTIVAALIEN EHDOKKAILLE Kysely lähetettiin 159 ehdokkaalle. Siihen vastasi 97 ehdokasta ja vastaamatta jätti 62. Kysymysten vastausvaihtoehdot ovat: täysin samaa mieltä

Lisätiedot

Akateeminen sivutoimiyrittäjyys Alussa, lopussa, välissä?

Akateeminen sivutoimiyrittäjyys Alussa, lopussa, välissä? Akateeminen sivutoimiyrittäjyys Alussa, lopussa, välissä? Anmari Viljamaa & Elina Varamäki Seinäjoen ammattikorkeakoulu 23.10.2014 Sisältö Tausta Sivutoimiyrittäjyys alussa ja lopussa välissä Johtopäätöksiä

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita.

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. 1. Miten laki ja perustuslaki säädetään Suomessa 3 4 p. 5 6 p. Hallitus valmistelee ja antaa

Lisätiedot