Jukka Gustafsson kunnioittaa koulutuksen ja työelämän kytköstä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jukka Gustafsson kunnioittaa koulutuksen ja työelämän kytköstä"

Transkriptio

1 6/2012 Laaja ammattitaito varmistaa arjen sujumisen Insinöörikoulutus 100 vuotta Jukka Gustafsson kunnioittaa koulutuksen ja työelämän kytköstä

2 sisältö numero 6/2012 Kannen kuva Kimmo Brandt. Sä kuulut päivään jokaiseen...10 Jukka Gustafsson arvostaa insinöörikoulutusta.. 14 Satavuotias taipui yhteiskunnan tarpeisiin...16 Opiskelija-aktiivina ja 2000-luvulla...20 Patruunakulttuurin yrityksillä oli ankarat kasvot.. 22 Toimiva ympäristö palkitsee liikenneinsinöörin Fiskars on osa suomalaista teollisuushistoriaa Harri Savolainen teki pitkän järjestöuran Vakiot Pääkirjoitus...3 Bittikattaus...4 Puheenjohtajan palsta...9 Kolumni...25 Totta & tutkittua...30 Oikeus...32 Opiskelijat...34 Nappaa vinkki...37 Ajankohtaista jäsentietopalvelusta...42 Syyskuun luuppi...43 Liikenneinsinööri Ilari Heiska haluaa edistää kuntalaisten mahdollisuuksia parempaan liikenteeseen ja liikkumiseen. 2

3 pääkirjoitus Jari Rauhamäki päätoimittaja Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen. Julkaisija Uusi Insinööriliitto UIL ry Nya Ingenjörsförbundet UIL rf Oma maa mansikka Liekö syynä huono kansallinen itsetunto, mutta suomalaiseen elämänmenoon kuuluu etsiä mallia onneen ja autuuteen maan rajojen ulkopuolelta. Niin on käynyt myös taloudessa ja työelämässä. Viime vuosina on kehuttu etenkin Saksan työelämämallia. Perusteitakin on; Saksan talous on pärjännyt hyvin, kokonaistuotanto kasvanut nopeammin kuin EU-maissa keskimäärin. Myös Saksan teollisuuden kilpailukyky ja työllisyys ovat kohentuneet selvästi. Saksan myönteisen talouskehityksen taustalla on pitkä lista työelämän ja sosiaalijärjestelmän uudistuksia. Pelkkien makrotaloudellisten lukujen valossa ne näyttävät oikeaan osuneilta. Vähemmän on ollut puhetta siitä, miten uudistukset ovat kohdelleet yksittäistä ihmistä. Onko tasa-arvo työelämässä parantunut, mitä on tapahtunut tuloeroille? Kahden suomalaisen teollisuuden palkansaajaliiton hiljan julkaisema tutkimus heittää Saksan talousihmeen päälle pitkiä varjoja. Saksalla ja sen yrityksillä on ehkä mennyt hyvin, mutta samaa ei voi sanoa valtaosasta palkansaajista. Reaalipalkat ovat laskeneet ja tuloerot kasvaneet, työelämä on pirstaloitunut. Työttömyystilastojen siivoaminen on lisännyt matalapalkka- ja osa-aikatyötä. Alle viiden euron tuntipalkalla työskentelee lähes kaksi miljoonaa saksalaista ja viidennes työvoimasta jää alle 8,5 euron tuntipalkan. Osa-aikatyössä on lähes joka kolmas palkansaaja, valtaosa naisia. Uudistukset ovat muutenkin heikentäneet sukupuolten välistä tasa-arvoa. Siinä missä Suomessa naisten osallistumista työelämään pidetään itsestäänselvyytenä, Saksassa järjestelmä on työntänyt yhä useamman naisen sen ulkopuolelle. Saksan malli näyttää varsin lyhytnäköiseltä. Työttömyystilastot ovat kaunistuneet, mutta sen varjolla maahan on syntynyt miljoonien palkansaajien joukko, joka ei tule työllään toimeen. Tulo-ongelma vain kertaantuu tulevaisuudessa, kun pienellä palkalla tai osa-aikatyötä tekevät siirtyvät eläkkeelle; ihme ajaa yli kymmenen miljoonaa saksalaista elämän mittaiseen taloudelliseen ahdinkoon. Suomessa on syytä lopettaa Saksan mallin estoton ylistäminen ja keskittyä kehittämään omaa, korkeaa ammatilliseen järjestäytymiseen ja toimivaan työmarkkinoiden sopimusjärjestelmään perustuvaa malliaan. Suomi voi kestävällä tavalla menestyä huolehtimalla työntekijöiden osaamisesta, parantamalla työn ja perhe-elämän yhteensovittamista ja hakemalla työn tuottavuutta ja kilpailukykyä yhteistyöllä, ei sanelemalla. Osoite Ratavartijankatu 2, Helsinki Puhelinvaihde Päätoimittaja Jari Rauhamäki Toimituspäällikkö Ilona Mäenpää Toimittaja Kirsi Tamminen Verkkotiedottaja Minna Virolainen Taitto Kaaripiste Oy Ilmestymispäivät , Tarkastettu levikki kpl ( ) Painos Osoitteenmuutokset puh Painopaikka Oy Scanweb Ab Verkkolehti Ilmoitushinnat Aukeama 4-väri Sivu 4-väri /2 sivu 4-väri /4 sivu 4-väri Tilaushinta 50 /vuosikerta Ilmoitukset ja tilaukset Kirsi Tamminen ISSN-L ISSN (Painettu) ISSN X (Verkkojulkaisu) 3

4 bittikattaus Työpaikoista 73 prosenttia palvelualoilla Palvelualojen osuus kaikista työpaikoista oli 73 prosenttia vuonna Heitä oli noin 1,7 miljoonaa. Palvelualoilla työskentelevien keskiikä oli 42 vuotta. Palvelualalla työskentelevistä 37 prosentin työnantaja on joko valtio tai kunta. Teollisuudessa työskenteli Kaikilla palvelutoimialoilla työskentelevistä 40 prosenttia oli miehiä. Työllistävimmistä palvelualoista naisvaltaisimmat olivat terveys- ja sosiaalipalvelut, joissa naisten osuus oli 88 prosenttia sekä majoitus- ja ravitsemustoiminta 72 prosentin osuudellaan. Miesten osuus oli suurin kuljetuksen ja varastoinnin toimialalla eli 78 prosenttia. Toisena on informaation ja viestinnän toimiala 64 prosentin osuudellaan. Kaikkien palvelutoimialojen osalta ero keski-iässä oli viisi vuotta: yksityisellä sektorilla keski-ikä oli 40 vuotta ja julkisella sektorilla 45 vuotta. Lähde: Tilastokeskus Oulussa valtakunnalliset teknologiayrittäjyyspäivät Oulussa järjestettiin valtakunnallinen teknologiayrittäjyyspäivät syyskuun puolivälissä. Teemana oli Murros luo uutta liiketoimintaa. Yrittäjyyspäivien tarkoituksena oli edistää niin teknologiaan perustuvaa kuin sitä hyödyntävää suomalaista yrittäjyyttä. Päivien aikana useat eri luennoitsijat esittelivät yritystensä innovaatioita sekä niiden toteutuksia käytännössä. Tilaisuus oli interaktiivinen, sillä kuuntelijat esittivät kysymyksiä ja kommentoivat reaaliaikaisesti vuorovaikutteisen viestiseinän kautta. Tilaisuuden keskusteluissa ilmeni, että yritystoiminnan rahoitus ja verotus koettiin haasteellisiksi hallita, ja että sivutoimisen yrittäjyyden tukemista tarvitaan nykyistä enemmän. Teksti: Anu Kaniin Lue lisää: vuotta Vuonna 1942 Kuopion Insinöörien toiminta käynnistyi kerhomuotoisena, kuten monen muunkin yhdistyksen aikanaan. Vuonna 1952 yhdistys rekisteröitiin. Juhlavuotta vietetään kaikkien aikojen suurimman jäsenmäärän kera, vaikka Pohjois-Savoa on vaivannut jo pitkän väestökato. Luomme myönteistä ilmapiiriä, jotta insinöörit vakuuttuvat, että koko maakunnassa kannattaa tehdä töitä ja asua, sanoo Kuopion Insinöörien puheenjohtaja Timo Auvinen. Vaikutamme monessa eri paikassa ja meillä on hyvät yhteydet eri tasoilla oleviin päättäjiin, hän jatkaa. Jatkossa teemme entistä enemmän yhteistyötä Uuden Insinööriliiton valtakunnallisten jäsenjärjestöjen kanssa. Esimerkiksi kutsumme heidän jäseniään eri tilaisuuksiin, Auvinen ennakoi. Kuopion Insinöörien 70-vuotisjuhlaa vietetään lauantaina 29. syyskuuta. Lue juhlatunnelmista verkkolehdessä viikolla 40. (KT) 60 % vuosi Ins. (AMK) tutkinto Ins.tutkinto Amk-insinöörien määrä kasvaa vauhdilla 1990-luvun alussa aloitettiin insinööritutkintojen kohdalla ammattikorkeakoulukokeilu ja ensimmäiset insinöörit valmistuivat kokeilusta vuonna Koulutusmäärien lisäyksestä johtuen vuonna 2010 alle 65-vuotiaista insinööreistä jo yli puolet oli suorittanut ammattikorkeakoulututkinnon. 4

5 Koonnut Kirsi Tamminen Naisia ensimmäisten joukossa Ensimmäinen naisinsinööri Sisko Ania aloitti opintonsa Tampereen teknillisen opiston ensimmäisenä lukuvuonna 1912 ja valmistui kutomoteollisuusosastolta vuonna Ania toimi ammattientarkastajana. Hän oli Serlachiuksen palveluksessa keskittyen, niin kuin tekniikan alalle kouluttautuneet naiset usein siihen aikaan, sosiaalipuolen tai työsuojelullisiin asioihin. Työttömyysvakuutusmaksuperinnästä miljoonasäästöt Työttömyysvakuutusrahasto (TVR) tehostaa työttömyysvakuutusmaksujen suoraperinnän valvontaa ja helpottaa harmaan talouden torjuntaa. Lokakuun alussa voimaan tulevalla lakimuutoksella työttömyysvakuutusmaksujen neuvonta, perintä ja valvonta keskitetään TVR:lle. Keskittäminen koskee vuotta 2013 ja sitä myöhempiä vakuutusasioita. Uutena palveluna pien- ja kotitaloustyönantajat voivat Esimiehillä tärkeä rooli Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkija Merja Kauhanen selvittää, minkälaisia vaikutuksia lähiesimiehen johtamisella on työntekijöiden kokemaan työtyytyväisyyteen, eläköitymisaikeisiin ennen varsinaista eläkeikää sekä toimipaikkojen tuottavuuteen. Lisäksi hän kysyy, onko lähiesimiehen johtamisen merkityksessä työntekijöiden kokemaan työtyytyväisyyteen ja eläkeaikeisiin tapahtunut muutoksia. Kauhasen saamat tulokset korostavat lähiesimiehen johtamisen merkitystä työntekijöiden hyvinvoinnille. Esimiehen johtaminen on voimavara, jolla on varsin merkittävä vaikutus työntekijöiden kokemaan työtyytyväisyyteen. Lähiesimiehen johtamisella on myös tilastollisesti merkitsevä vaikutus yli 45-vuotiaiden eläköitymisaikeisiin. Lähiesimiehen johtamisen yhteys toimipaikkojen tuottavuuteen oli myönteinen, kun tuottavuuden mittarina käytettiin liikevaihtoa työntekijää kohti kaikkia toimialoja koskevassa analyysissa. hoitaa ilmoitusvelvollisuutensa osoitteessa Vuotta 2012 ja sitä aikaisempia vakuutusvuosia koskevat työttömyysvakuutusmaksuasiat hoituvat vielä vanhan järjestelmän mukaisesti. TVR:n toimitusjohtaja Heikki Pohjan mukaan perinnän siirto on luontevaa kehitystä, kun maksun saaja jatkossa myös perii maksut. Perinnän selkeys ja sujuvuus on tärkeää kaikille osapuolille, Pohja korostaa. Nuoret miehet tapaturma-alttiita Viime vuonna alkoi alle 35-vuotiaiden miesten sairauspäivä raha kautta. Näistä 32 prosenttia johtui vammoista ja myrkytyksistä. Tavallisimpia vammoja olivat erilaiset luunmurtumat. Sairauspäivärahapäiviä korvattiin vuoden aikana kuitenkin enemmän mielenterveyden häiriöiden kuin vammojen ja myrkytysten perusteella. Alle 35-vuotiailla naisilla yleisin sairauspäivärahan alkamisen syy oli mielenterveyden häiriöt, näitä oli neljännes. Nuorten naisten sairauspäivärahakausista 23 prosenttia alkoi tukija liikuntaelinten sairauksien vuoksi ja 19 prosenttia raskauden, synnytyksen ja lapsivuodeajan vuoksi. Nuorten miesten alkaneista sairauspäivärahakausista 22 prosenttia alkoi tuki- ja liikuntaelinten sairauksien ja 21 prosenttia mielenterveyden häiriöiden vuoksi. Sairauspäivärahaa maksetaan vuotiaille sairauden takia työkyvyttömille. Myös opiskelijat ja työttömät voivat saada sairauspäivärahaa. 5

6 bittikattaus järjestöjohtajan palsta Mikko Wikstedt järjestöjohtaja Suomi on maailman paras paikka Suomi ohitti Ruotsin kilpailukykyvertailussa, otsikoi Helsingin Sanomat. Tämä merkittävä uutinen löytyi, kun jaksoin lukea lehteä riittävän pitkälle. Lehden pääotsikko oli kissan kokoisin kirjaimin: Sijoittajat antoivat piiskaa Nokialle. Talousosion pääotsikko oli: Suomi on digikaupan taka pajula. Mutta sitten löytyi juttu, jossa kerrotaan Suomen olevan maailman kolmanneksi kilpailukykyisin maa ja nousseen Ruotsin ohi. Maailman talousfoorumi WEF tarkasteli 144 maan kilpailukykyä ja arvioi vain Sveitsin ja Singaporen meitä paremmaksi. Suomi on kilpailukykyinen maa millä tahansa mittarilla mitattuna. Miksi ihmeessä me aina korostamme negatiivisia asioita? Jos Ruotsi olisi ohittanut Suomen kilpailukyvyssä, se olisi ollut siellä pääuutinen. Ruotsalaiset osaavat loistavasti korostaa myönteisiä asioita ja painaa ikävät asiat taka-alalle. Tässä ruotsalaiset ovat selvästi meitä parempia. Jopa Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n varapuheenjohtaja Riitta Tiuraniemi perää uusimmassa Prima-lehdessä pistettä synkistelylle. Tämä hieman hätkähdytti, kun muistaa Teknologiateollisuuden raaminkaatoviikon ja EK:n koulutus oikeussekoilun. Nyt pitäisi luoda foorumit, missä kyvykkäät työntekijät ja kasvuhalukkaat yritykset kohtaavat hyvä! Mutta sitten tekstissä näkyy selvästi suuryrityssuuntaisuus, joille kaikkien julkisten toimijoiden tulisi suunnata resurssinsa. Minulla on aina ollut vaikeuksia ymmärtää, millä perusteilla samoille suurille yrityksille lapioidaan rahaa vuodesta toiseen. Ylen MOT käsitteli aihetta ohjelmassaan Yritystukien kanta-asiakkaat. Kaikista yrityksistä noin 99 prosenttia on pieniä eli alle 50 henkeä työllistäviä. Nämä työllistävät puolet työvoimasta eli noin ihmistä. Myös ne tarvitsevat huomiota. Suurten ja pienten yhteistyöllä saamme kokonaisuutena parempia vientituloksia aikaiseksi. Äidit käyttävät perhevapaita aiempaa enemmän Vuoden 2008 lopulla alkanut taantuma heijastui pienten lasten äitien työssäkäyntiin. Perhevapailla olevien äitien osuus hieman kasvoi ja vastaavasti työssä oleminen hieman väheni vuodesta 2008 vuoteen Vuonna 2011 alle kolmevuotiaiden lasten äideistä reilu kolmannes oli työssä ja lähes kolmannes perhevapaalla työstä. Runsas neljännes hoiti lapsia kotona ilman työsuhdetta. Äidit eivät kuitenkaan jää kotiin hoitamaan lapsia pitkäksi aikaa. Kouluikäisten lasten äideistä oli työssä 90 prosenttia eli lähes saman verran kuin isistä. Nuorimman lapsen ollessa 1 2-vuotias oli äideistä työssä yli puolet. Sen sijaan äideistä, joiden nuorin lapsi oli alle yksivuotias, oli tosiasiassa työssä vain kahdeksan prosenttia. Lähde: Tilastokeskus Tuulikki Holopainen Isälle korvamerkitty vapaa pitenemässä Hallitus esittää isyysvapaan pidentämistä siten, että vain isän käyttöön tarkoitettua vapaata olisi jatkossa 54 arkipäivää. Isyysvapaan ajalta maksetaan ansiotuloihin perustuvaa isyyspäivärahaa. Pitempi isyysvapaa ei lyhentäisi äitiys- tai vanhempainvapaata. Tällä hetkellä isä voi pitää isyysvapaata yhteensä 18 arkipäivää yhtä aikaa äidin vapaan kanssa. Lisäksi isällä on mahdollisuus niin kutsuttuun isäkuukauteen. Ainoastaan isille tarkoitettu 54 arkipäivän vapaa ja sen ajalta maksettava päiväraha korvaisivat nykyisen isyysvapaan ja isäkuukauden, joiden yhteispituus on myös ollut korkeintaan 54 arkipäivää. Muutos tarkoittaisi käytännössä kahden viikon pidennystä vanhempainvapaaseen. 6

7 Minna Virolainen Kilpailu- ja kuluttajavirasto aloittaa vuoden vaihteessa Hallituksen lakiesityksen mukaan Kilpailuvirastosta ja Kuluttajavirastosta muodostetaan uusi Kilpailu- ja kuluttajavirasto, joka aloittaa toimintansa Esityksen tarkoituksena on lisätä kilpailu- ja kuluttaja-asioiden yhteiskunnallista painoarvoa ja tehostaa hallintoa. Uuden viraston tavoitteena on terveet ja toimivat markkinat, joilla yritykset ja muut toiminnanharjoittajat käyttäytyvät vastuullisesti ja ottavat huomioon myös kuluttajien edut. Nykyisten viranomaisten lakisääteisiä tehtäviä ei muuteta. Uuden viraston tehtävät liittyvät kilpailu- ja kuluttajapolitiikan toteuttamiseen, markkinoiden toimivuuden varmistamiseen, kilpailulain ja EU:n kilpailusääntöjen täytäntöönpanoon sekä kuluttajan taloudellisen ja oikeudellisen aseman turvaamiseen. Hyväntuuliset mestaruusmittelöt Kyllä En En osaa sanoa Hämeen ja Keski-Suomen piirin insinöörien kenttälajien joukkuemestaruus ratkottiin loppukesällä Valkeakoskella. Kisoissa oli mukana kymmenen joukkuetta, joiden taitoja testattiin kuudessa lajissa. Päivän värikkäin ryhmä saapui kisoihin Tampereelta. Lumikki ja noin 7 kääpiötä -joukkue kilpaili pilke silmäkulmassa, työturvallisuusnäkökohtia unohtamatta. Piirimestaruuden kisoissa vei Lahden Seudun Insinöörien voittoisa Möppe-joukkue. Tasaväkisessä kamppailussa toiselle sijalle nousi Valkeakosken Insinöörien Laiduntie-joukkue ja kolmanneksi sijoittui Hyvinkää-Riihimäen Insinöörien Hyrimiehet. (MV) Lokakuussa kuntavaalit UIL:n uutiskirjeessä kysyttiin, kuinka moni aikoo äänestää kuntavaaleissa. Valtaosa vastaajista aikoo käyttää äänioikeuttaan. Syksyn kunnallisvaalien varsinainen äänestyspäivä on 28. lokakuuta. Ennakkoäänestys on kotimaassa ja ulkomailla UIL:n verkkosivuilla esitellään liiton jäseniä, jotka ovat ehdolla kuntavaaleissa. Käy tutustumassa ehdokkaisiin osoitteessa Verokortin voi tulostaa itse Verokortin saaminen nopeutuu, kun sen voi lokakuusta lähtien tulostaa itse osoitteessa vero.fi/verokortti. Verokortti verkossa -palvelussa tulostettu verokortti on aivan yhtä virallinen kuin Verohallinnon toimittama. Myös se täytyy toimittaa työnantajalle, jonka on noudatettava verokortin pidätysprosentteja ja tulorajoja. Noin 80 prosenttia verokorteista on mahdollista tulostaa itse. Tulostaminen onnistuu, jos verokorttitilauksen käsittely ei vaadi verovirkailijan tekemää tarkastusta. Tarkastuksella pyritään varmistamaan, että verokortin pohjana ovat oikeat tiedot. Jos tulostamisessa on palvelusta johtuvia ongelmia, verokortti toimitetaan postitse Verohallinnon tiedossa olevaan osoitteeseen. Verokortin voi edelleen hankkia itse tulostamisen sijaan kuten ennenkin. 7

8 Moni luottaa onneensa, eikä siksi hanki henkivakuutusta. Kuinka sinä pärjäisit, jos joutuisit yksin pitämään huolta perheestäsi? Tee laskelma osoitteessa vat yllättää. Onneksi suuriin riskeihin voi varautua pienin panoksin. Tarkista heti, oletko paan henkivakuutukseen*. Testaa laskuria, katso hinta ja osta vakuutus verkkokaupasta vaikka heti. * Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 2011

9 puheenjohtajan palsta syyskuu 2012 Pertti Porokari Liitto ajaa etuasi, ajaako mikään muu Suomessa toteutetaan niin sanottua länsimaista demokratiaa eli kansanvaltaa. Kansa siis valitsee edustajansa eduskuntaan ja nauttii näin edustajiensa välityksellä kansanvallasta. Eduskunta säätää lait hallituksen esityksestä, hyväksyy budjetin ja niin edelleen. Eduskunnalla ja maan hallituksella on myös yksi muu tärkeä tehtävä. Sen on huolehdittava kansansa työllisyydestä. Kun asiaa miettii syvällisesti, suomalaisten työllisyys on todella tärkeä ja moneen asiaan vaikuttava. Työllisyys vaikuttaa merkittävästi esimerkiksi julkisen talouden tasapainoon. Kyse ei siis ole vain yksilöstä ja hänen hyvinvoinnistaan työllisyyden kautta, vaikka toki sekin on tärkeätä. Ihmisten sosiaalinen elämä pyörii merkittävältä osin työn ympärillä. Siksi työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen onnistumisella on suurta merkitystä, niin vapaa-ajan kuin työajankin kannalta. Tämä ei missään nimessä tarkoita sitä, että työtä ja vapaa-aikaa pitää sekoittaa toisiinsa. Työnantajat kaipaavat lisää joustoa työaikoihin, niin myös työntekijät. Intressi kuulostaa siis yhteiseltä, mutta silti molemmat osapuolet ovat tyytymättömiä ja asia hiertää työpaikoilla. Joillain työpaikoilla on uskallettu ennakkoluulottomasti ottaa käyttöön 2000-luvun vaihteessa tulo poliittisessa kokonaisratkaisussa eli TUPO:ssa raamitettu työaikapankki. Näissä yrityksissä ei ole ongelmia työaikajoustojen suhteen, vaan homma toimii ja molemmat sopijaosapuolet ovat tyytyväisiä. Jos näin ei olisi, pankista olisi varmasti luovuttu. Kannattaa siis rohkeasti kokeilla. Maan hallituksella on mielestään kovia paineita lisätä yritysten verohelpotuksia, koska niin on tehty muuallakin, esimerkiksi Ruotsissa. Ruotsissa tehdään paljon hyviäkin asioita, eikä niitä silti oteta Suomessa käyttöön. Mainitaan nyt esimerkkinä vaikka liittojen joukkokanneoikeus. Miten yritykset saataisiin maksamaan veroja, kun niille koulutetaan työvoimakin valmiiksi, eivätkä ne halua sitoutua osaamisen ylläpitoon ja kehittämiseen edes kolmen koulutuspäivän verran vuodessa. Verovaroista järjestetään yrityksille myös toimintaedellytykset eli infrastruktuuri. Verohelpotukset tai palkkojen jäädyttämiset eivät tuo eivätkä ole tuoneet yhtään työpaikkaa. Täysin ilmaiseksi tai valtion tuella tehty työ kyllä otetaan mieluusti vastaan. Vastikkeettomasti teetetty työ on orjatyötä ja se on laissa kiellettyä. 9

10 Teksti: Kirsi Tamminen Kuva: Annika Rauhala Sä kuulut päivään jokaiseen Insinöörit ja heidän ammattitaitonsa vaikuttavat kansalaisten arkipäivään. Toiset tehtävistä ovat tuttuja lähes kaikille, toisia tehtäviä ei taas tule ajatelleeksikaan. Esittelemme viisi insinööriä omissa työympäristöissään. Kunnossapitomestari Jyrki Purhonen Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Pääkaupunkiseudun asukkaat ja yritykset tuottavat jätevettä noin 100 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Jätevedet johdetaan viemäriverkostoa pitkin käsiteltäväksi puhdistamolle ennen niiden palautumista takaisin vesistöön. HSY:n kaksi jätevedenpuhdistamoa käsittelee jätevesiä pääkaupunkiseudulla. Vastaan Helsingin Viikinmäen jätevesipuhdistukseen liittyvien laitteiden kunnosta, huollosta ja huoltojen suunnittelusta asentajien esimiehenä. Minulla on kymmenkunta asentaja-alaista, joiden hyvinvoinnista huolehdin. Työmaana on 14 hehtaaria maanalaista luolastoa. Pidämme puhdistuslaitteet kunnossa. Nelivuotisen työurani aikana ei ole ollut mitään kriisiä. Keväisin suurten lumimassojen sulamisvedet saattavat haitata laitoksen toimintaa, mutta järjestelmämme on suunniteltu siten, että ympäristölle ei aiheudu siitä lisäkuormitusta. Parasta työssäni on hyvät työkaverit, ammattitaitoiset asentajat sekä työskentelyn itsenäisyys. 10

11

12 Kimmo Brandt Tekninen johtaja Timo Tuovila Suomen kansallisooppera Työni on strategista johtamista, prosessien ja organisaation kehittämistä sekä tulevan tuotannon miettimistä. Teknisellä osastolla työskentelee 170 vakituista ja 30 määräaikaista. Ammattilaisten kirjo on iso eli 65 tehtävänimikettä. Jokaisen teoksen tekninen suunnittelu vie työtuntia ja sitä varten on selkeät etapit noin kahdelle vuodelle. Insinöörikokemukseni auttaa pitämään kiinni jäsennetystä aikataulusta. Katson vuosittain noin 20 esitystä, sillä jokaisessa esityksessä on johtoryhmän jäsen katsomossa. Ensi-iltoja on vajaa 10. Oopperan ja baletin tehtävä on tarjota suomalaisille mahdollisimman laadukkaita elämyksiä, joiden avulla yleisö voi hetkeksi irtautua arjesta. Jokainen esitys on vahva audiovisuaalinen kokemus, kullekin henkilökohtainen. Ihmisten kanssa työskentely on parasta: meillä on selkeä tavoite saada projekti valmiiksi sekä nähdä ensi-ilta ja esitykset lavalla. Kimmo Brandt Röntgeninsinööri Tero Sainio HUS Kuvantaminen / Lääkintätekniikka Huollan lineaarikiihdyttimiä eli säde hoitolaitteita. Laitteilla hoidetaan syöpäpotilaita. Meitä on täällä useampi insinööri samanlaisissa tehtävissä. Säteily kuluttaa herkkiä laitteita normaalia noeammin, joten niitä huolletaan usein. Teemme määräaikais-, päivystys- ja ylläpitohuoltoja sekä korjaamme laitteita. Käynnistämme laitteet arkiaamuisin ennen potilaiden tuloa ja varmistamme päivittäin, että kaikki on kunnossa. Työmme sairaalassa on näkymätöntä, mutta elintärkeää. Potilaiden kanssa emme juuri työskentele: he tulevat meitä vastaan käytävillä, kun kuljemme työkalukärryjen kanssa. Sädehoitolaitteiden viat on korjattava välittömästi, jotta hoitoja voidaan jatkaa. Huolehdimme myös turvallisuudesta, sillä laitteissa ei saa olla mitään irtoavia osia. Viihdyn työssäni, sillä ilmapiiri ja työporukka ovat hyviä sekä saan työskennellä huipputeknologian kanssa. 12

13 Annika Rauhala Katsastusmies Marko Vikman A-Katsastus Oy Työni koostuu kevyen kaluston erilaisista katsastuksista. Määräaikaiskatsastusten lisäksi hyväksyn rengas- ja opetusajoneuvomuutoksia, rekisteröintikatsastan vakuutusyhtiöiden lunastamia autoja sekä tuontiautoja, hyväksyn uusien henkilöautojen muuttamista pakettiautoiksi ja niin edelleen. Laadin työvuoroja, vastaan katsauslaitteiden huollosta sekä toimin katsastusaseman esimiehen sijaisena. Työskentelen liikenneturvallisuuden ja puhtaamman ympäristön hyväksi, minkä vanhemman auton omistaja kokee kerran vuodessa. Ilman pakollista katsastustoimintaa liikenteessä näkyisi huonompikuntoisia ajoneuvoja, mikä vaatisi poliisin liikennevalvonnalta lisää resursseja. Pahimmissa tapauksissa epäkuntoiset ajoneuvot voisivat aiheuttaa ihmishenkiä vaativia onnettomuuksia. Työ- ja vapaa-ajallani on ero eli työt eivät seuraa kotiin. Mielekästä on palvella päivittäin monipuolista asiakaskuntaa, Lada-autoilijasta Mersu-kuskiin. Haastetta tuovat autotekniikan uudistukset. Ilman insinöörejä yhteiskunta ei pyöri. Kimmo Brandt Erikoishissien sähkösuunnittelija Janne Ketonen Kone Industrial Oy Meillä on erilaisia hissien peruskonsepteja, joista tilaaja valitsee haluamansa. Suunnittelen räätälöityjä asiakaskohtaisia ratkaisuja, joita perustarjonnassa ei ole. Olen usein projekteissa, joissa tarvitaan useampia hissejä. Keskityn sähköistyksiin. Olen myös teknisenä tukena tarjoustiimeille ja teen yhteistyötä tuotekehityksen kanssa. Projekteja ovat muun muassa kookkaat ja korkeat toimisto- sekä hotellirakennukset, lentokentät ja metrolinjat ympäri maailmaa. Hissit helpottavat liikkumista, kun vanhenevan väestön kulku vaikeutuu. Tuhannet ihmiset eivät liiku samanaikaisesti ruuhkaisissa paikoissa kuten suurissa kaupungeissa tai työpaikoilla jouhevasti ilman hissejä. Teollisuudessa tarvitaan kiloa kantavia hissejä kuljettamaan vaikka kuorma-autoja kaivoksiin. Arvostan työssäni joustavuutta: tiukoista aikatauluista huolimatta voin vaikuttaa omiin työaikoihin. Työskentely kansainvälisten ihmisten kanssa on mielenkiintoista. 13

14 Teksti: Jari Rauhamäki Kuva: Kimmo Brandt Työelämä valmistaa ammattilaiseksi Opetusministeri Jukka Gustafssonin mukaan ammattikorkeakoulut antavat opiskelijalle vahvan perusosaamisen ja luovat edellytykset myöhemmälle oman osaamisen päivittämiselle, mutta vasta työelämä hioo ammatti-ihmisiä. Tamperelaisen Jukka Gustafssonin ministeriposti osuu hankalaan saumaan. Valtion velkaantuessa kuuden, seitsemän miljardin euron vuosivauhtia lähtökohdat koulutuksen kehittämiselle eivät ole parhaat mahdolliset. Ministerin mukaan tilanne ei ole niin dramaattinen kuin kylmät numerot antavat ymmärtää. Suomalainen korkeatasoinen osaaminen ei kaadu hallinnonalan prosentin leikkauksiin. Gustafsson korostaa, että säästöt aloituspaikkojen vähennyksineen eivät estä opetuksen laadun kehittämistä. Onhan se valitettavaa, että osana valtion talouden yleisiä säästöjä joudumme leikkaamaan myös amk-rahoitusta. Tarkoitus on rakentaa entistä vahvempia yksiköitä, profiloituneempia osaamiskeskittymiä. Purkamalla koulutuksen ja tutkimuksen päällekkäisyyksiä sekä vahvistamalla yhteistyötä ja osaamista pysymme taatusti mukana. Vahva kytkös työelämään Gustafssonin mielestä insinöörikoulutuksessa pitää olla vahva kytkös työelämään ja ympäröivään yritysmaailmaan. Monissa ammattikorkeakouluissa on jo nyt satoja yhteistyöprojekteja alueen pienten ja keskisuurten yritysten kanssa. Tällainen yhteistyö on avainasemassa, kun pyrimme huolehtimaan siitä, että meillä on jatkossakin tekniikan alalla kovia työelämän osaajia. Koulutus antaa peruskoulusta lähtien perustiedot ja -taidot sekä alan erikoisosaamista, mutta kuinka 14 realistista on ajatella, että jokainen opintonsa päättänyt on valmis huippuosaaja. Viime kädessä työelämä hioo ammatti-ihmisen. Gustafssonin mielestä lähtökohta on vahvistaa korkeakoulujen ja yrityselämän yhteistyötä entisestään. Mitä paremmin ja mitä enemmän korkeakoulut osaavat verkostoitua ja tehdä yhteistyötä alueellisen elinkeinoelämän kanssa, sitä parempaa jälkeä syntyy. Ministerin mielestä asiat eivät ole koskaan niin hyvin, ettei niitä voisi edelleen parantaa. Tämä ei voi olla vain koulujen käsissä. Etenkin tekniikan alalla harjoittelua kehittämällä voidaan edelleen parantaa valmistuvien valmiuksia. Kun kyse on tulevaisuuden osaajista, asian luulisi kiinnostavan myös yrityksiä. Voimme vahvistaa synkronisointia, mutta osaamisen kehittäminen edellyttää yrityksiltä nykyistä suurempaa kiinnostusta ja panostusta. Gustafsson pitää suomalaista insinöörikoulutusta tasokkaana. Korkeakoulujen oma kehittämistyö, erilaiset laatujärjestelmät ja opintojen etenemistä tukevat opintokokonaisuudet ovat taanneet opetuksen laadun säilymisen. Kun vielä opettajat ovat motivoituneita ja riittävän tasokkaita, teknologisen kehityksen eturivissä, insinöörikunta on jatkossakin kysyttyä työvoimaa. Tiedot kaipaavat päivittämistä Gustafssonin mukaan teknologian nopea kehitys on haaste työelämässä jo oleville. Oman osaamisen päivittäminen on syytä ottaa lähes kirjaimellisesti. Perustiedot eivät vanhene, mutta teknologia kehittyy sellaista vauhtia, että ihmisten omaksumiskyky alkaa olla jo koetuksella. Kaikkien ei tarvitse osata ihan viimeisen päälle kaikkea, produktiivisuus työelämässä tulee osittain myös yhteistyöllä, tiimien kautta, mutta työntekijöiden osaamisen säilymisestä on huolehdittava. Gustafssonin mielestä työnantajan etu on hankkia työntekijöilleen koulutusta, joka turvaa henkilökunnan ammattitaidon säilymisen. Työntekijällä on oma vastuunsa ylläpitää osaamistaan. Pitää muistaa, että monet insinöörit käyttävät paljon vapaa-aikaansa pitääkseen itsensä ajan tasalla, lukevat alan ammattilehtiä, tutkimuksia ja tiedejulkai suja. Se on nykyaikaa ja hyödyttää myös työnantajaa. Lopputulos on, että yrityksen tietotaito kasvaa, henkilön työmarkkinakelpoisuus lisääntyy ja työurat pitenevät. Työelämässä pelaa edelleen vanha sääntö, että yleensä työnantaja on kiinnostunut avainhenkilöiden osaamisesta ja sitouttamisesta, mutta teknologian kehitys edellyttää isomman joukon osaamisen päivittämistä. Viisikymppinen ei ole kehäraakki Gustafsson on huolestunut, miten työelämä tällä hetkellä kohtelee ikääntyneitä työntekijöitä. Tutkimuksissa työnantajien asenteet ovat murheellista luettavaa. Ikärasismi on

15 Opetusministeri Jukka Gustafsson sälyttää vastuuta osaamisen ylläpidosta sekä työntekijälle että työnantajalle. kova sana eikä pitäisi yleistää, mutta suomalainen työelämä on yli viisikymppiselle kova. Mikä meillä oikein mättää, hän ihmettelee. Opetusministeri vertaa Suomea Ruotsiin, jossa työelämään on onnistuttu luomaan suomalaista parempi yhteistyön ja työntekijöiden kunnioittamisen kulttuuri. Hänen mielestään iso haaste suomalaiselle yhteiskunnalle on, miten työelämässä suhtaudutaan pitkän linjan osaajiin. Itse olen yli kuusikymppinen koulutusoptimisti. Ei yli viisikymppinen insinööri ole kehäraakki. Oikein toimien hänellä on parhaat vuodet edessään. Toki se on yksilöllistä ja vaatii motivaatiota. Juhlapuheissa kyllä puhumme kauniisti ikääntyneiden työntekijöiden kohtelusta ja työurien pidentämisestä, mutta nykyisellä asenteella emme siinä onnistu, Gustafsson toteaa. 15

16 Teksti: Sabina Mäki Notkea satavuotias on taipunut yhteiskunnan tarpeisiin Insinöörikoulutuksen satavuotiseen historiaan mahtuu Suomen itsenäistyminen, sisua vaatineita sotia, työttömyyttä ja talouskasvua, konflikteja ja kehittämistä. Pienimuotoisesti ilman tutkintonimikettä käynnistynyt koulutus on lunastanut paikkansa vastaamalla muuttuvan maailman odotuksiin. Kuvat: Tampereen teknillinen opisto, Insinöörioppilastalo Oy Suomen ensimmäiset mestarit ja työnjohtajat orastavan teollisuuden eri aloille koulutettiin jo 1800-luvulla teknillisissä reaalikouluissa ja sittemmin teollisuuskouluissa. Pitkän aikaa maasta kuitenkin puuttui koulutus niille, jotka halusivat opiskella teollisuuden palvelukseen keskikoulun jälkeen. Tilanne korjautui, kun ensimmäiset 29 opiskelijaa aloittivat kolmivuotisen tutkintonsa uudessa Tampereen teknillisessä opistossa syksyllä Viisiluokkaisen reaalilyseon lisäksi hakijoilta edellytettiin hyvämaineisuutta sekä vuoden työkokemusta. Useat opiskelijat olivat rintamalla. Opetusta annettiin koneenrakennuksen, sähkötekniikan, huoneenrakennuksen ja tehdasteollisuuden ammattiosastoilla. Koulutuksen sisältöjä ja opiskelijamääriä ohjattiin jo varhain teollisuuden tarpeiden mukaan, ja niistä päätti kauppa- ja teollisuusministeriö. Opiskelijoiden määrä alkoi nousta vasta 1930-luvun lamavuosien jälkeen, jolloin insinöörien tarve ja koulutuksen suosio alkoivat kasvaa talouden myötä. Sodat seisauttivat opetuksen Kansalaissota oli sulkenut opiston ovet keväällä 1918, jolloin useat opiskelijat olivat lähteneet sotaan. Kaksi vuosikymmentä myöhemmin, joulukuussa 1939, opetuksen katkaisi talvisota. Lukuvuosi jatkui seuraavan kerran elokuussa Koska opiskelijaa aloittaa kolmivuotisen tutkinnon Tampereen teknillisessä opistossa Ensimmäiset Tampereen insinöörit valmistuvat ilman virallista tutkintonimikettä Kansalaissota sulkee opiston ovet Teknillinen opisto ja teollisuuskoulu yhdistyvät Tampereen teknilliseksi oppilaitokseksi Oppilaitoksesta on valmistunut viisi insinöörinaista Tampereelta on valmistunut 737 insinööriä Opiskelu keskeytyy jatkosodan vuoksi melkein kolmeksi vuodeksi 16

17 Konemiehiä laboratoriossa 1930-luvulla. Tekstiilitekniikkaa opiskelevia naisia kutomakoneiden äärellä. maa tarvitsi kipeästi insinöörejä, päntättiin opistossa seuraavaan kesään mennessä kahden lukuvuoden opinnot. Kesäkuussa 1941 syttynyt jatkosota lamaannutti insinöörikoulutuksen lähes kolmeksi vuodeksi. Pohjoismaiset vertailut olivat osoittaneet jo 1930-luvun lopulla, että Suomi tarvitsisi lisää insinöörejä. Koska insinööreistä olisi sotien jälkeen huutava pula, pääsivät kolmannen vuoden opiskelijat viimeistelemään tutkintonsa rintamalta. Sodan vielä myllertäessä päätettiin myös Helsinkiin ja Turkuun perustaa teknilliset opistot. Ne aloittivat toimintansa tammikuussa Sodan keskellä tehtiin myös kolme vuosikymmentä odotettu päätös teknillisten oppilaitosten tutkinnoista. Kaksivuotisesta teknillisestä koulusta sai edelleen teknikon tutkinnon, ja teknillisestä opistosta valmistuneet saivat viimein ryhtyä virallisesti käyttämään jo 1920-luvulla vakiintunutta insinöörin titteliä. Opiskelija sähkölaboratoriossa. Sotien päätyttyä sotakorvausteollisuus sitoi suuren osan opettajista, minkä vuoksi osa opiskelijoista jouduttiin jopa lomauttamaan. Kun viimeinen sotakorvausjuna vuonna 1952 ylitti Neuvostoliiton rajan, Suomessa alkoi vimmakas jälleenrakentamisen ja teollistumisen aika, joka edellytti yhä enemmän insinöörejä. Talouskasvu tarvitsi insinöörejä Ammattikunnan vaatimuksista huolimatta insinöörikoulutus huomioitiin julkis Insinöörin tutkintonimike vahvistetaan Teknilliset opistot aloittavat Helsingissä ja Turussa Kolmivuotinen insinöörikoulutus laajenee nelivuotiseksi Uusi opetussuunnitelma kattaa yleiset aineet, yleiset ammattiaineet, erikoisammattiaineet sekä johtamistaidolliset ja sosiaaliset aineet Insinöörikoulutus huomioidaan joidenkin julkisten virkojen pätevyysvaatimuksissa Teknilliset opistot perustetaan Ouluun ja Lahteen Opistoja perustetaan Lappeenrantaan, Vaasaan, Kuo pioon, Poriin ja Joensuuhun >> 17

18 Sähkömiehiä laboratoriossaan. ten virkojen pätevyysvaatimuksissa vuosikymmenten ajan kehnosti. Vuonna 1956 tehtiin muutamia parannuksia, mutta käytännössä ovet virkoihin aukenivat insinöörien ja diplomi-insinöörien kilpailuasetelman vuoksi nihkeästi luvun alussa teollisuus ja rakentaminen kirivät talouskasvun ja kaupungistumisen myötä ennennäkemättömään nousuun. Valtio rakennutti uusia, moderneja teknillisiä opistoja muun muassa Ouluun, Lahteen, Lappeenrantaan, Vaasaan, Kuopioon, Kotkaan ja Jyväskylään. Opiskelijamäärän kasvaessa vuonna 1919 perustettu Insinööriliitto ryhtyi takaamaan alan opiskelijoiden lainoja vuonna Viisi vuotta myöhemmin myös valtio ryhtyi takaamaan opintolainoja, joten liiton takaustoiminta lopetettiin 1970-luvun puolella tarpeettomana. Keväällä 1967 valmistuneilla insinööreillä oli ensimmäistä kertaa vaikeuksia työpaikan saannissa, minkä vuoksi alan liitoissa ryhdyttiin keskustelemaan työttömyyskassan perustamisesta. Kassa syntyi kaksi vuotta myöhemmin ja ajan kuluessa siihen liittyi lukuisia tekniikan alan liittoja luvun loppuvuosina Suomea piinasi jälleen työttömyys, joka ulottui myös insinööreihin. Työllisyys kuitenkin koheni 1980-luvulla vauhdilla. Voimakkaan talouskasvun ja aluepoliittisen ajattelun myötä vuosikymmenen aikana perustettiin vielä yhdeksän uutta teknillistä opistoa eri puolille Suomea. Kohti korkeakoulutusta Suomalainen insinöörikoulutus oli vastannut vuonna 1980 tehdyssä kansainvälisessä vertailussa ylintä luokkaa. Vuonna 1986 European Federation of National Engineering Associations (FEANI) teki virallisen päätöksen, jonka mukaan Suomen insinöörikoulutus vastasi Euroopan DI-tasoa. Vuotta myöhemmin laki ammatillisista oppilaitoksista määritteli insinöörikoulutuksen Suomessa ammatilliseksi korkeaasteen koulutukseksi. Opetusministeriössä ryhdyttiin valmistelemaan ammattikorkeakoulujärjestelmän luomista. Ammattikorkeakoulukokeilu aloitettiin eri alojen opistojen yhteistyönä 22 väliaikaisessa ammattikorkeakoulussa elokuussa Insinööriliitto ei ollut järin innoissaan monialaisista ammattikorkeakouluista, mutta myöhemmin liitossa todettiin, että ratkaisu tarjosi opiskelijoille valinnanvapautta ja mahdollisti muun muassa kielten opiskelun sekä kansainvälistymisen. Monet tahot pitivät opistojen kehittämistä ammattikorkeakouluiksi arveluttavana ja turhan rohkeana tavoitteena. Jännitteitä syntyi niin yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kuin eri alojen välille. Suomen Teknillinen Seura esimerkiksi epäili, että monialaiset ammattikorkeakoulut uhkaisivat insinöörien saavuttamaa asemaa. Laki ammattikorkeakouluista kuitenkin hyväksyttiin eduskunnassa vuonna Insinöörikoulutuksesta tuli korkeaasteen koulutusta lopullisesti seuraavana vuonna, kun ensimmäiset vakinaiset ammattikorkeakoulut aloittivat toimintansa. Sen jälkeen insinöörikoulutus on kehittynyt työelämän tavoin yhä kansainvälisemmäksi. Lähteinä muun muassa: Jääskeläinen, Raimo: Katsaus Suomen ammattikorkeakoulujärjestelmään, 2000 Liljander, Juha-Pekka: Omalla tiellä ammattikorkeakoulut kymmenen vuotta, 2002 Tuomainen, Risto: Insinööriliiton historia, 1994 Valorinta, Veikko: Tampereen teknillinen oppilaitos , Teknillinen opisto aloittaa Kotkassa Teknillinen opisto perustetaan Jyväskylään Insinööriliitto ryhtyy takaamaan opintolainoja Valmistuvilla insinööreillä on ensimmäistä kertaa työllistymisvaikeuksia Tekniikan alan ammattiliitot perustavat työttömyyskassan Insinööriliitto luopuu opintolainojen takauksesta valtion lainatakauksen vuoksi Teknillisen koulutuksen komitea esittää teknillisten opistojen korvaamista insinöörikorkeakouluilla 18

19 Insinöörien yhdistystoiminnalla 100 vuoden juuret Ammattiyhdistystoiminta ajoi insinööriaatteen edelle 1970-luvulla. Lappeenrannan opiston työmaalla. Insinöörien järjestötoiminnan juuret ulottuvat yhtä kauas kuin itse koulutus. Ensimmäiset insinööriopiskelijat perustivat Tampereen Teknillisen Opiston Toverikunnan heti koulutuksen käynnistyttyä vuonna Tavoitteiksi asetettiin muun muassa jäsenten henkinen kehittäminen ja ammatin edellyttämä arvokas esiintyminen. Vuonna 1919 opistosta valmistuneet perustivat Tampereen Teknilliset ry:n, jonka keskeinen pyrkimys oli opiston kehittäminen. Ajan saatossa toiminta laajeni valtakunnalliseksi. Vuonna 1946 yhdistyksen nimeksi vaihdettiin Yleinen Insinööriyhdistys ry. Insinööriliiton toiminta painottui insinöörikunnan henkiseen puoleen, mutta hiljalleen ruvettiin keskustelemaan aypainotuksesta, muistaa vappuna 1968 Tampereelta valmistunut Jussi Virtamo. Tehokkaampaa työmarkkinatoimintaa liitolta toivoivat 1960-luvun lopulla varsinkin nuoret ja opiskelijat. Virtamo itse toimi 1970-luvulla aktiivisesti sekä ammattiyhdistyspohjalta toimineessa Tampereen Insinööriyhdistys YIL ry:ssä että vielä silloin insinööriaatteesta ponnistaneessa Tampereen Insinöörit ry:ssä. Palkkapolitiikka tuli keskusteluun 1970-luvulla, jolloin ryhdyttiin tavoittelemaan kollektiivista palkkaratkaisua. Keskeisiä olivat myös työaikakysymykset, matkustusajan korvaus ja ylityöt mitä tehdään talkoilla ja mitä ei, kertoo mittavan uran Tampereen Lokomolla suunnittelijana tehnyt eläkeläinen. Virtamo muistelee, kuinka insinöörikunta pikkuhiljaa tunnustettiin työpaikoilla omaksi ryhmäkseen vahvan Metalliliiton rinnalla. Vuonna 1976 Insinööriliitto liittyi Akavaan, Sen jälkeen liitossa ja paikallisyhdistyksissä ryhdyttiin työskentelemää palkkaluokitusten, yhteistoiminta- ja työaikalain parissa sekä sitovan työehtosopimuksen aikaansaamiseksi. Akavaan liittyminen on ollut ihan hyvä ratkaisu, vaikka sitä silloin kritisoitiin, Virtamo arvioi. (SM) Lappeenrannan kuvan lähdetiedot: Lappeenrannan teknillinen yliopisto/arkisto FEANI: suomalainen insinöörikoulutus vastaa Euroopan DI-tasoa Insinöörikoulutus määritellään ammatilliseksi korkeaasteen koulutukseksi Väliaikaiset toimiluvat myönnetään 22 ammattikorkeakoululle Eduskunta hyväksyy lain ammattikorkeakouluista Ensimmäiset vakinaiset ammattikorkeakoulut aloittavat toimintansa Insinööreiksi valmistuvista 80 prosenttia on edelleen miehiä Sadassa vuodessa on valmistunut noin insinööriä. Insinööriksi voi opiskella 22 ammattikorkeakoulussa, 32 koulutusohjelmassa. 19

20 Tekstit: Ilona Mäenpää Opiskelija-aktiivina 1990-luvun alussa Jari Luoma-ahon aktiivikaudella 1990-luvun alkupuolella Insinööriopiskelijaliitossa taisteltiin aloituspaikkamäärien, koulutusuudistuksen ja jäsenetujen puolesta. Vesa Särkelä / Valokammi Oy Sähkövoimatekniikkaa Kemissä opiskellut Jari Luoma-aho istui Insinööriopiskelijaliiton Kemin paikallisyhdistyksen hallituksessa vuodet IOL:n hallitukseen hän tuli vuon- na Insinööriliiton hallituksessa hän edusti opiskelijoita vuonna luvun alussa voimistunut lama iski insinöörien maailmaan rajulla kädel- lä. Insinöörien työttömyys oli pahimmil- laan lähes 20 prosenttia vuosikymmenen alussa. Vaikka työllisyystilanne heikkeni, aloituspaikkoja lisättiin. Meille oli tärkeää, ettei insinöörejä koulutettaisi liikaa. Taistelimme aloituspaikkojen oikean suuntaamisen puolesta ja niiden liiallista määrää vastaan, Luoma- aho muistelee. Asian esilletuonti sai varmasti päättä- jissä ajattelemisen aihetta luvun alussa suunniteltiin myös koulutusuudistusta ja ammattikorkeakouluja. Insinööriopiskelijat pitivät tärkeänä, etteivät taideaineet veisi tunteja pois matemaattisilta ja ammattiaineilta. Tässäkin asiassa opetussuunnitelmiin pystyttiin vaikuttamaan. Eräänä uhkakuvana pidettiin sitä, että teknikon tutkinto häviäisi kokonaan ja insinöörit siirtyisivät työnjohtotehtäviin. Valitettavasti asiaan ei voitu vaikut- taa, Luoma-aho sanoo. Suunnitelmien mukaan ammattikorkeakoulujen piti vastata käytännönlähei- sellä opetuksella myös siihen kysymykseen. Luoma-ahon mielestä linjavalinta on ollut väärä. Hänen mukaansa insinööriopiskelijoi- den jäsenetuja heikennettiin, joten niiden puolesta taisteltiin voimakkaasti. Opiskelijajäseniltä vietiin pois muun muassa kalenterit ja jäsenetulehti. Kalenterilla oli siihen aikaan merkittävä imagoarvo kuulumisesta liittoon. Onneksi jäsenedut palautettiin takaisin entiselle tasolle, näin säästyttiin suuremmalta jäsenkadolta. Yhteenkuuluvuuden lujitusta Insinööriopiskelijaliiton tehtävä on Luoma-ahon mukaan vahvistaa yhteenkuuluvuutta opiskelijajäsenten keskuudessa. Tätä tavoitetta ajoivat erinomaisesti kovan suosion saavuttaneet Insinööriopiskelijapäivät, jotka lanseerattiin Raahessa vuonna Sittemmin tapahtuma on kiertänyt eri puolilla Suomea. Tapahtuman myötä paikalliset oppilaitosyhdistykset aktivoituivat ja jokainen insinööriopiskelija tiesi IOL:n olemassaolosta. Tavoitteena oli saada jokaiseen oppilaitokseen toimiva paikallisyhdistys ja kaikki insinööriopiskelijat jäseniksi. Tärkeintä meille oli vahvistaa IOL:n asemaa liiton sisällä ja saada sille arvostettu lausunnonantajan rooli, Luoma-aho painottaa. Hän uskoo, että liitto halusikin kuulla heitä. Nykyisin Pelkosenniemen elinkeinojohtajana toimiva Luoma-aho toivoo opiskelija-aktiiveilta edelleen näkymistä ja kannanottoja koulutus- ja elinkeinopolitiikkaan paikallisesti, alueellisesti ja kansallisesti. Nuoret antavat tuoreita ajatukset tulevaisuuden kehittämiseen. Pahoin pelkään, että ammattikorkeakoulut ovat niin pirstaloituneita, ettei sellaista yhteenkuuluvuutta ja hurmoshenkeä kuin insinööriopiskelijat aikoinaan loivat pystytä niissä koskaan saavuttamaan. 20

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste,

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, 8.4.2014 Pro on Yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista: suurin yksityisen sektorin toimihenkilöliitto ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Kohderyhmä: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Opetustoimen henkilöstö, pois lukien

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade. Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen

Lisätiedot

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari 31.8.2012 Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo 31.8.2012 KATJA NOPONEN OY 2011 Tulevaisuuspolku-palveluiden

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Jäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus

Jäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus Jäsenet Arvot Toiminta- ajatus Visio Tavoitteet 3.2.2016 Nimi Sukunimi @TK_akateemiset 2 3.2.2016 Nimi Sukunimi @TK_akateemiset 3 Suurin osa jäsenistä on tekniikan tai luonnontieteiden yliopistollisen

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli 25.9.2012 Helena Hiila-O Brien KUKA LASTA KASVATTAA JA MITÄ VARTEN Lapsi työvoimana Lapsi rakentamassa kansakunnan tulevaisuutta Lapsi jatkamaan sukua

Lisätiedot

Muuttuva opettajuus 3 pointtia

Muuttuva opettajuus 3 pointtia Muuttuva opettajuus 3 pointtia Toimitusjohtaja Petri Lempinen Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry @LempinenPetri #ammatillinenkoulutus #amke www.amke.fi 1. Ympäristön muuttuessa koulutus uudistuu

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ajoneuvojen katsastusluvista annetun lain 5 ja 10 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ajoneuvojen katsastusluvista annettua lakia siten, että henkilö

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehityskuvia

Työmarkkinoiden kehityskuvia Työmarkkinoiden kehityskuvia Heikki Räisänen, tutkimusjohtaja, dosentti Työ- ja elinkeinoministeriö Pirkanmaan liiton tulevaisuusfoorumi 7.11.2011, Tampere Sisältö 1. Lähtökohtia työmarkkinoiden toimintaan

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017 Raisio KASVUN PAIKKA TULEVIEN VUOSIEN HENKILÖSTÖHALLINNOLLISIA HAASTEITA Niukat taloudelliset resurssit Henkilöstön eläköityminen Henkilöstön saatavuus ja

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys - kommenttipuheenvuoro

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys - kommenttipuheenvuoro Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys - kommenttipuheenvuoro Tuottavuus ja työhyvinvointi Toimihenkilöiden työsuhdepäivät 0.2.20 M/S Silja Symphony Johtaja Jukka Ahtela EK 2 3 Suomi on palvelutalous

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä TYÖTTÖMYYSBAROMETRI 2014 Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä Työttömyysbarometrin sisältö 1. Yhteenvetoa tuloksista 2. Tilastotietoja tekniikan alan yliopistokoulutettujen työttömyydestä

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

#UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra

#UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra #UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra Twitter: @keranenhenna Muuttuko työelämä työsuhteet? 200 Työsuhteiden tulevaisuus 190 180 Jatkuva osa-aikatyö 170

Lisätiedot

Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero. http://ec.europa.eu/equalpay

Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero. http://ec.europa.eu/equalpay Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero Sisällys Mitä sukupuolten palkkaero tarkoittaa? Miksi sukupuolten palkkaerot säilyvät? Mitä EU tekee? Miksi asia on tärkeä? Sukupuolten palkkaero vaikuttaa

Lisätiedot

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi?

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? VALINNANVAPAUS sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? 1 VALINNANVAPAUS enemmän terveyttä samalla rahalla Sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa

Lisätiedot

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers Tiedettä elämää varten Tieteentekijöiden liiton jäsenyys on tärkeä osoitus oman ammatillisen identiteetin

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Ylpeänä esittää: Tarinoita oppimisesta ja yrittäjyydestä

Ylpeänä esittää: Tarinoita oppimisesta ja yrittäjyydestä Ylpeänä esittää: Tarinoita oppimisesta ja yrittäjyydestä haluan lisää kokemusta lasten hoidosta, koska haluun kehittyä alan ammattilaiseksi. Haluan saada opiskelijana myös rahaa sellasella työllä mistä

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Hallitusohjelman maininnat

Hallitusohjelman maininnat Hallitusohjelman maininnat Esa Halme Mitä hallitusohjelma kertoo? Tulkintani mukaan 3 viestiä. Maailmalle: Suomi laittaa asiansa kuntoon Kotimaisille johtajille: Investoikaa parikymmentä ylimääräistä miljardia

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999 Työskentelin syventäviin tai ammattiaineisiin liittyvässä kesätyössä Olin opintoja sivuavassa kesätyössä / ns. "haalariharjoittelussa" 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1., n=350 2. n=485 3., n=497 4.,

Lisätiedot

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY Puhe 1 (5) Arvoisa ministeri, hyvät kansanopistopäiville osallistujat! Syyskuun alussa tulee kuluneeksi 35 vuotta tämän Murikkaopiston toiminnan käynnistämisestä. Päätös opiston

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä

Täyttä elämää eläkkeellä Täyttä elämää eläkkeellä Saija Ohtonen-Jones 5.2.2016 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Punainen Risti kansainvälinen liike ja kotimainen järjestö auttaa katastrofien ja onnettomuuksien

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2008

Nuorisotutkimus 2008 Nuorisotutkimus 08 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin huhtikuussa 08 verkkokyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Laki. Lain soveltam isala. Opettajankoulutustehtävä. Ammatillisen opettajankoulutuksen jäljestäminen. Muu ohjaus ja kehittämisvastuu

Laki. Lain soveltam isala. Opettajankoulutustehtävä. Ammatillisen opettajankoulutuksen jäljestäminen. Muu ohjaus ja kehittämisvastuu EV 81/1996 vp - HE 49/1996 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi ammatillisesta opettajankoulutuksesta ja erliiksi siihen liittyviksi laeiksi Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o

Lisätiedot

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä 24.4.2015 Sosiaalialan AMK-verkoston valtakunnalliset verkostopäivät Päivi Kiiskinen, erityisasiantuntija SOSTE SOSTE on Suomen suurin

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

!"! #$$% $ &&& #& &#& $!" %%!" &!""$'$()!% ""

!! #$$% $ &&& #& &#& $! %%! &!$'$()!% !"! #$$% $!"# &&& #& &#& $!" %%!" &!""$'$()!% "" !"! &$# *+!,% *&!!&!"!-"". /%-"!". #$$ &&& # & 0 $!"! *+ 1 2"!!" % AMMATTIOSAAMINEN SÄILYTETTÄVÄ TALOUDEN HAASTEISTA HUOLIMATTA Talouden taantuma on tuonut

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE kevät 2016 Vastausprosentti: 87,6 % Työ, työnhaku ja työllistyminen Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten

Lisätiedot

Työllisyys ja julkinen talous Martti Hetemäki

Työllisyys ja julkinen talous Martti Hetemäki Työllisyys ja julkinen talous 29.12.2016 Martti Hetemäki Miten paljon työllisyys vaikuttaa julkiseen talouteen? Miten työllisyys liittyy sukupolvien väliseen sopimukseen? Miten työllisyysaste on kehittynyt

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Pärnänen Anna Erikoistutkija Väestö- ja elinolotilastot Muistio 29.3.2016 1 (1) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Asiantuntijakuuleminen nollatuntisopimuksista Tilastokeskus selvitti vuonna 2014 työvoimatutkimuksen

Lisätiedot

Töihin Verohallintoon

Töihin Verohallintoon Töihin Verohallintoon Yllättävän hyvä Meillä voit joustavasti yhdistää työn ja vapaa-ajan. Meillä on tehtävien vaativuuden ja oman työsuorituksen huomioiva palkkausjärjestelmä joustava työaika mahdollisuus

Lisätiedot

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi Aineopettajaliiton (AOL ry) lausunto lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Hyväksytty hallituksessa 30.05.2013 43 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 2 TASA-ARVOSUUNNITELMAN TARKOITUS JA TAVOITE... 3 3 TASA-ARVOKYSELYN

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla Sijoittumisseuranta 13 Vuonna 12 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 13 lopulla Jyväskylän yliopisto - koko aineisto (kyselyn vastausprosentti 4 %) Jari Penttilä Jyväskylän yliopisto/työelämäpalvelut

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet

Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet Maistraatinportti 2 puh. 020 7489 400 00240 Helsinki www.akava.fi/opiskelijat Sisällys 1. Sosiaaliturvajärjestelmän on oltava yhtenäinen

Lisätiedot

Sporttimerkonomi - koulutus -

Sporttimerkonomi - koulutus - Tuntuuko sinusta, että tarvitset lisää osaamista tulevaisuuden haasteisiin infotilaisuus 20.5.2013 klo 17-19 Sporttimerkonomi - koulutus - Koulutusohjelma tähtää liiketalouden perustutkinnon, merkonomi,

Lisätiedot

ICT-yksiköstä valmistuneet insinöörit

ICT-yksiköstä valmistuneet insinöörit ICT-yksiköstä valmistuneet insinöörit 1.1.2005 31.5.2006 Yhteenveto tutkimuksesta ICT-yksiöstä valmistuneet insinöörit työllistyneet erinomaisesti 85% prosenttia valmistuneista insinööreistä työllistynyt

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Työelämän ajokortti hanke insinöörien työelämätietouden kehittäjänä

Työelämän ajokortti hanke insinöörien työelämätietouden kehittäjänä Työelämän ajokortti hanke insinöörien työelämätietouden kehittäjänä Insinöörit 100 vuotta foorumi 4.10.2012 Tampere Liisa Huovinen, Riina Nousiainen Ammattiliitto Pro Työelämän ajokortti opintojakso valmistaa

Lisätiedot

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Elokuu 2011 Tiedätkö kuka sinua edustaa työpaikalla vai edustaako kukaan? Luottamusmies

Lisätiedot

Luoton takaisinmaksuturva lainanottajan perusturva

Luoton takaisinmaksuturva lainanottajan perusturva Luoton takaisinmaksuturva lainanottajan perusturva Lainamäärät erityisesti asuntoluottojen määrät ovat vuosi vuodelta kasvaneet ja laina-ajat pidentyneet. Moni lainanottaja mitoittaa luottonsa melko tarkkaan

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Luma-aineiden rooli insinöörikoulutuksessa

Luma-aineiden rooli insinöörikoulutuksessa Marko Kortetmäki 18.11.2011 Luma-aineiden rooli insinöörikoulutuksessa Tosiasioita Maailmassa valmistuu noin miljoona insinööriä vuosittain Mikä erottaa suomen noin 8000 valmistuvaa insinööriä Kiinan ja

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

TAMPEREEN INSINÖÖRIT RY:N TOIMINNAN SUUNTALINJAT VUOSILLE

TAMPEREEN INSINÖÖRIT RY:N TOIMINNAN SUUNTALINJAT VUOSILLE Tampereen Insinöörit ry 3.11.2014 Kolmivuotissuunnitelma 2015-2017 TAMPEREEN INSINÖÖRIT RY:N TOIMINNAN SUUNTALINJAT VUOSILLE 2015-2017 1.TOIMINTA-AJATUS Tampereen Insinöörit ry on ammattikuntaa yhdistävä

Lisätiedot

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Antti Yli-Tainio Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Tervetuliaissanat Arvoisa rehtori, hyvät opiskelijatoverit ja henkilökunnan edustajat, Haluan toivottaa

Lisätiedot

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen 1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

-Työllisten insinöörien ja arkkitehtien lukumäärät alueilla. -Teknologiateollisuus maakunnissa ja T&K- volyymit seutukunnissa

-Työllisten insinöörien ja arkkitehtien lukumäärät alueilla. -Teknologiateollisuus maakunnissa ja T&K- volyymit seutukunnissa -Työllisten insinöörien ja arkkitehtien lukumäärät alueilla -Teknologiateollisuus maakunnissa ja T&K- volyymit seutukunnissa -Turun kaupungin toimenpiteet valmistavan teknologiateollisuuden sekä teknillisen

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

ONNI JA OSAAMINEN SAMALLA RANNALLA

ONNI JA OSAAMINEN SAMALLA RANNALLA ONNI JA OSAAMINEN SAMALLA RANNALLA SAVILAHTI 2030 NYKYISIN 9 000 OPISKELIJAA 10 000 TYÖPAIKKAA n. 30 ASUKASTA = 19 000 TOIMIJAA SAVILAHDEN NYKYISIÄ TOIMIJOITA: Kuopion yliopistollinen sairaala Itä-Suomen

Lisätiedot