Jukka Gustafsson kunnioittaa koulutuksen ja työelämän kytköstä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jukka Gustafsson kunnioittaa koulutuksen ja työelämän kytköstä"

Transkriptio

1 6/2012 Laaja ammattitaito varmistaa arjen sujumisen Insinöörikoulutus 100 vuotta Jukka Gustafsson kunnioittaa koulutuksen ja työelämän kytköstä

2 sisältö numero 6/2012 Kannen kuva Kimmo Brandt. Sä kuulut päivään jokaiseen...10 Jukka Gustafsson arvostaa insinöörikoulutusta.. 14 Satavuotias taipui yhteiskunnan tarpeisiin...16 Opiskelija-aktiivina ja 2000-luvulla...20 Patruunakulttuurin yrityksillä oli ankarat kasvot.. 22 Toimiva ympäristö palkitsee liikenneinsinöörin Fiskars on osa suomalaista teollisuushistoriaa Harri Savolainen teki pitkän järjestöuran Vakiot Pääkirjoitus...3 Bittikattaus...4 Puheenjohtajan palsta...9 Kolumni...25 Totta & tutkittua...30 Oikeus...32 Opiskelijat...34 Nappaa vinkki...37 Ajankohtaista jäsentietopalvelusta...42 Syyskuun luuppi...43 Liikenneinsinööri Ilari Heiska haluaa edistää kuntalaisten mahdollisuuksia parempaan liikenteeseen ja liikkumiseen. 2

3 pääkirjoitus Jari Rauhamäki päätoimittaja Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen. Julkaisija Uusi Insinööriliitto UIL ry Nya Ingenjörsförbundet UIL rf Oma maa mansikka Liekö syynä huono kansallinen itsetunto, mutta suomalaiseen elämänmenoon kuuluu etsiä mallia onneen ja autuuteen maan rajojen ulkopuolelta. Niin on käynyt myös taloudessa ja työelämässä. Viime vuosina on kehuttu etenkin Saksan työelämämallia. Perusteitakin on; Saksan talous on pärjännyt hyvin, kokonaistuotanto kasvanut nopeammin kuin EU-maissa keskimäärin. Myös Saksan teollisuuden kilpailukyky ja työllisyys ovat kohentuneet selvästi. Saksan myönteisen talouskehityksen taustalla on pitkä lista työelämän ja sosiaalijärjestelmän uudistuksia. Pelkkien makrotaloudellisten lukujen valossa ne näyttävät oikeaan osuneilta. Vähemmän on ollut puhetta siitä, miten uudistukset ovat kohdelleet yksittäistä ihmistä. Onko tasa-arvo työelämässä parantunut, mitä on tapahtunut tuloeroille? Kahden suomalaisen teollisuuden palkansaajaliiton hiljan julkaisema tutkimus heittää Saksan talousihmeen päälle pitkiä varjoja. Saksalla ja sen yrityksillä on ehkä mennyt hyvin, mutta samaa ei voi sanoa valtaosasta palkansaajista. Reaalipalkat ovat laskeneet ja tuloerot kasvaneet, työelämä on pirstaloitunut. Työttömyystilastojen siivoaminen on lisännyt matalapalkka- ja osa-aikatyötä. Alle viiden euron tuntipalkalla työskentelee lähes kaksi miljoonaa saksalaista ja viidennes työvoimasta jää alle 8,5 euron tuntipalkan. Osa-aikatyössä on lähes joka kolmas palkansaaja, valtaosa naisia. Uudistukset ovat muutenkin heikentäneet sukupuolten välistä tasa-arvoa. Siinä missä Suomessa naisten osallistumista työelämään pidetään itsestäänselvyytenä, Saksassa järjestelmä on työntänyt yhä useamman naisen sen ulkopuolelle. Saksan malli näyttää varsin lyhytnäköiseltä. Työttömyystilastot ovat kaunistuneet, mutta sen varjolla maahan on syntynyt miljoonien palkansaajien joukko, joka ei tule työllään toimeen. Tulo-ongelma vain kertaantuu tulevaisuudessa, kun pienellä palkalla tai osa-aikatyötä tekevät siirtyvät eläkkeelle; ihme ajaa yli kymmenen miljoonaa saksalaista elämän mittaiseen taloudelliseen ahdinkoon. Suomessa on syytä lopettaa Saksan mallin estoton ylistäminen ja keskittyä kehittämään omaa, korkeaa ammatilliseen järjestäytymiseen ja toimivaan työmarkkinoiden sopimusjärjestelmään perustuvaa malliaan. Suomi voi kestävällä tavalla menestyä huolehtimalla työntekijöiden osaamisesta, parantamalla työn ja perhe-elämän yhteensovittamista ja hakemalla työn tuottavuutta ja kilpailukykyä yhteistyöllä, ei sanelemalla. Osoite Ratavartijankatu 2, Helsinki Puhelinvaihde Päätoimittaja Jari Rauhamäki Toimituspäällikkö Ilona Mäenpää Toimittaja Kirsi Tamminen Verkkotiedottaja Minna Virolainen Taitto Kaaripiste Oy Ilmestymispäivät , Tarkastettu levikki kpl ( ) Painos Osoitteenmuutokset puh Painopaikka Oy Scanweb Ab Verkkolehti Ilmoitushinnat Aukeama 4-väri Sivu 4-väri /2 sivu 4-väri /4 sivu 4-väri Tilaushinta 50 /vuosikerta Ilmoitukset ja tilaukset Kirsi Tamminen ISSN-L ISSN (Painettu) ISSN X (Verkkojulkaisu) 3

4 bittikattaus Työpaikoista 73 prosenttia palvelualoilla Palvelualojen osuus kaikista työpaikoista oli 73 prosenttia vuonna Heitä oli noin 1,7 miljoonaa. Palvelualoilla työskentelevien keskiikä oli 42 vuotta. Palvelualalla työskentelevistä 37 prosentin työnantaja on joko valtio tai kunta. Teollisuudessa työskenteli Kaikilla palvelutoimialoilla työskentelevistä 40 prosenttia oli miehiä. Työllistävimmistä palvelualoista naisvaltaisimmat olivat terveys- ja sosiaalipalvelut, joissa naisten osuus oli 88 prosenttia sekä majoitus- ja ravitsemustoiminta 72 prosentin osuudellaan. Miesten osuus oli suurin kuljetuksen ja varastoinnin toimialalla eli 78 prosenttia. Toisena on informaation ja viestinnän toimiala 64 prosentin osuudellaan. Kaikkien palvelutoimialojen osalta ero keski-iässä oli viisi vuotta: yksityisellä sektorilla keski-ikä oli 40 vuotta ja julkisella sektorilla 45 vuotta. Lähde: Tilastokeskus Oulussa valtakunnalliset teknologiayrittäjyyspäivät Oulussa järjestettiin valtakunnallinen teknologiayrittäjyyspäivät syyskuun puolivälissä. Teemana oli Murros luo uutta liiketoimintaa. Yrittäjyyspäivien tarkoituksena oli edistää niin teknologiaan perustuvaa kuin sitä hyödyntävää suomalaista yrittäjyyttä. Päivien aikana useat eri luennoitsijat esittelivät yritystensä innovaatioita sekä niiden toteutuksia käytännössä. Tilaisuus oli interaktiivinen, sillä kuuntelijat esittivät kysymyksiä ja kommentoivat reaaliaikaisesti vuorovaikutteisen viestiseinän kautta. Tilaisuuden keskusteluissa ilmeni, että yritystoiminnan rahoitus ja verotus koettiin haasteellisiksi hallita, ja että sivutoimisen yrittäjyyden tukemista tarvitaan nykyistä enemmän. Teksti: Anu Kaniin Lue lisää: vuotta Vuonna 1942 Kuopion Insinöörien toiminta käynnistyi kerhomuotoisena, kuten monen muunkin yhdistyksen aikanaan. Vuonna 1952 yhdistys rekisteröitiin. Juhlavuotta vietetään kaikkien aikojen suurimman jäsenmäärän kera, vaikka Pohjois-Savoa on vaivannut jo pitkän väestökato. Luomme myönteistä ilmapiiriä, jotta insinöörit vakuuttuvat, että koko maakunnassa kannattaa tehdä töitä ja asua, sanoo Kuopion Insinöörien puheenjohtaja Timo Auvinen. Vaikutamme monessa eri paikassa ja meillä on hyvät yhteydet eri tasoilla oleviin päättäjiin, hän jatkaa. Jatkossa teemme entistä enemmän yhteistyötä Uuden Insinööriliiton valtakunnallisten jäsenjärjestöjen kanssa. Esimerkiksi kutsumme heidän jäseniään eri tilaisuuksiin, Auvinen ennakoi. Kuopion Insinöörien 70-vuotisjuhlaa vietetään lauantaina 29. syyskuuta. Lue juhlatunnelmista verkkolehdessä viikolla 40. (KT) 60 % vuosi Ins. (AMK) tutkinto Ins.tutkinto Amk-insinöörien määrä kasvaa vauhdilla 1990-luvun alussa aloitettiin insinööritutkintojen kohdalla ammattikorkeakoulukokeilu ja ensimmäiset insinöörit valmistuivat kokeilusta vuonna Koulutusmäärien lisäyksestä johtuen vuonna 2010 alle 65-vuotiaista insinööreistä jo yli puolet oli suorittanut ammattikorkeakoulututkinnon. 4

5 Koonnut Kirsi Tamminen Naisia ensimmäisten joukossa Ensimmäinen naisinsinööri Sisko Ania aloitti opintonsa Tampereen teknillisen opiston ensimmäisenä lukuvuonna 1912 ja valmistui kutomoteollisuusosastolta vuonna Ania toimi ammattientarkastajana. Hän oli Serlachiuksen palveluksessa keskittyen, niin kuin tekniikan alalle kouluttautuneet naiset usein siihen aikaan, sosiaalipuolen tai työsuojelullisiin asioihin. Työttömyysvakuutusmaksuperinnästä miljoonasäästöt Työttömyysvakuutusrahasto (TVR) tehostaa työttömyysvakuutusmaksujen suoraperinnän valvontaa ja helpottaa harmaan talouden torjuntaa. Lokakuun alussa voimaan tulevalla lakimuutoksella työttömyysvakuutusmaksujen neuvonta, perintä ja valvonta keskitetään TVR:lle. Keskittäminen koskee vuotta 2013 ja sitä myöhempiä vakuutusasioita. Uutena palveluna pien- ja kotitaloustyönantajat voivat Esimiehillä tärkeä rooli Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkija Merja Kauhanen selvittää, minkälaisia vaikutuksia lähiesimiehen johtamisella on työntekijöiden kokemaan työtyytyväisyyteen, eläköitymisaikeisiin ennen varsinaista eläkeikää sekä toimipaikkojen tuottavuuteen. Lisäksi hän kysyy, onko lähiesimiehen johtamisen merkityksessä työntekijöiden kokemaan työtyytyväisyyteen ja eläkeaikeisiin tapahtunut muutoksia. Kauhasen saamat tulokset korostavat lähiesimiehen johtamisen merkitystä työntekijöiden hyvinvoinnille. Esimiehen johtaminen on voimavara, jolla on varsin merkittävä vaikutus työntekijöiden kokemaan työtyytyväisyyteen. Lähiesimiehen johtamisella on myös tilastollisesti merkitsevä vaikutus yli 45-vuotiaiden eläköitymisaikeisiin. Lähiesimiehen johtamisen yhteys toimipaikkojen tuottavuuteen oli myönteinen, kun tuottavuuden mittarina käytettiin liikevaihtoa työntekijää kohti kaikkia toimialoja koskevassa analyysissa. hoitaa ilmoitusvelvollisuutensa osoitteessa Vuotta 2012 ja sitä aikaisempia vakuutusvuosia koskevat työttömyysvakuutusmaksuasiat hoituvat vielä vanhan järjestelmän mukaisesti. TVR:n toimitusjohtaja Heikki Pohjan mukaan perinnän siirto on luontevaa kehitystä, kun maksun saaja jatkossa myös perii maksut. Perinnän selkeys ja sujuvuus on tärkeää kaikille osapuolille, Pohja korostaa. Nuoret miehet tapaturma-alttiita Viime vuonna alkoi alle 35-vuotiaiden miesten sairauspäivä raha kautta. Näistä 32 prosenttia johtui vammoista ja myrkytyksistä. Tavallisimpia vammoja olivat erilaiset luunmurtumat. Sairauspäivärahapäiviä korvattiin vuoden aikana kuitenkin enemmän mielenterveyden häiriöiden kuin vammojen ja myrkytysten perusteella. Alle 35-vuotiailla naisilla yleisin sairauspäivärahan alkamisen syy oli mielenterveyden häiriöt, näitä oli neljännes. Nuorten naisten sairauspäivärahakausista 23 prosenttia alkoi tukija liikuntaelinten sairauksien vuoksi ja 19 prosenttia raskauden, synnytyksen ja lapsivuodeajan vuoksi. Nuorten miesten alkaneista sairauspäivärahakausista 22 prosenttia alkoi tuki- ja liikuntaelinten sairauksien ja 21 prosenttia mielenterveyden häiriöiden vuoksi. Sairauspäivärahaa maksetaan vuotiaille sairauden takia työkyvyttömille. Myös opiskelijat ja työttömät voivat saada sairauspäivärahaa. 5

6 bittikattaus järjestöjohtajan palsta Mikko Wikstedt järjestöjohtaja Suomi on maailman paras paikka Suomi ohitti Ruotsin kilpailukykyvertailussa, otsikoi Helsingin Sanomat. Tämä merkittävä uutinen löytyi, kun jaksoin lukea lehteä riittävän pitkälle. Lehden pääotsikko oli kissan kokoisin kirjaimin: Sijoittajat antoivat piiskaa Nokialle. Talousosion pääotsikko oli: Suomi on digikaupan taka pajula. Mutta sitten löytyi juttu, jossa kerrotaan Suomen olevan maailman kolmanneksi kilpailukykyisin maa ja nousseen Ruotsin ohi. Maailman talousfoorumi WEF tarkasteli 144 maan kilpailukykyä ja arvioi vain Sveitsin ja Singaporen meitä paremmaksi. Suomi on kilpailukykyinen maa millä tahansa mittarilla mitattuna. Miksi ihmeessä me aina korostamme negatiivisia asioita? Jos Ruotsi olisi ohittanut Suomen kilpailukyvyssä, se olisi ollut siellä pääuutinen. Ruotsalaiset osaavat loistavasti korostaa myönteisiä asioita ja painaa ikävät asiat taka-alalle. Tässä ruotsalaiset ovat selvästi meitä parempia. Jopa Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n varapuheenjohtaja Riitta Tiuraniemi perää uusimmassa Prima-lehdessä pistettä synkistelylle. Tämä hieman hätkähdytti, kun muistaa Teknologiateollisuuden raaminkaatoviikon ja EK:n koulutus oikeussekoilun. Nyt pitäisi luoda foorumit, missä kyvykkäät työntekijät ja kasvuhalukkaat yritykset kohtaavat hyvä! Mutta sitten tekstissä näkyy selvästi suuryrityssuuntaisuus, joille kaikkien julkisten toimijoiden tulisi suunnata resurssinsa. Minulla on aina ollut vaikeuksia ymmärtää, millä perusteilla samoille suurille yrityksille lapioidaan rahaa vuodesta toiseen. Ylen MOT käsitteli aihetta ohjelmassaan Yritystukien kanta-asiakkaat. Kaikista yrityksistä noin 99 prosenttia on pieniä eli alle 50 henkeä työllistäviä. Nämä työllistävät puolet työvoimasta eli noin ihmistä. Myös ne tarvitsevat huomiota. Suurten ja pienten yhteistyöllä saamme kokonaisuutena parempia vientituloksia aikaiseksi. Äidit käyttävät perhevapaita aiempaa enemmän Vuoden 2008 lopulla alkanut taantuma heijastui pienten lasten äitien työssäkäyntiin. Perhevapailla olevien äitien osuus hieman kasvoi ja vastaavasti työssä oleminen hieman väheni vuodesta 2008 vuoteen Vuonna 2011 alle kolmevuotiaiden lasten äideistä reilu kolmannes oli työssä ja lähes kolmannes perhevapaalla työstä. Runsas neljännes hoiti lapsia kotona ilman työsuhdetta. Äidit eivät kuitenkaan jää kotiin hoitamaan lapsia pitkäksi aikaa. Kouluikäisten lasten äideistä oli työssä 90 prosenttia eli lähes saman verran kuin isistä. Nuorimman lapsen ollessa 1 2-vuotias oli äideistä työssä yli puolet. Sen sijaan äideistä, joiden nuorin lapsi oli alle yksivuotias, oli tosiasiassa työssä vain kahdeksan prosenttia. Lähde: Tilastokeskus Tuulikki Holopainen Isälle korvamerkitty vapaa pitenemässä Hallitus esittää isyysvapaan pidentämistä siten, että vain isän käyttöön tarkoitettua vapaata olisi jatkossa 54 arkipäivää. Isyysvapaan ajalta maksetaan ansiotuloihin perustuvaa isyyspäivärahaa. Pitempi isyysvapaa ei lyhentäisi äitiys- tai vanhempainvapaata. Tällä hetkellä isä voi pitää isyysvapaata yhteensä 18 arkipäivää yhtä aikaa äidin vapaan kanssa. Lisäksi isällä on mahdollisuus niin kutsuttuun isäkuukauteen. Ainoastaan isille tarkoitettu 54 arkipäivän vapaa ja sen ajalta maksettava päiväraha korvaisivat nykyisen isyysvapaan ja isäkuukauden, joiden yhteispituus on myös ollut korkeintaan 54 arkipäivää. Muutos tarkoittaisi käytännössä kahden viikon pidennystä vanhempainvapaaseen. 6

7 Minna Virolainen Kilpailu- ja kuluttajavirasto aloittaa vuoden vaihteessa Hallituksen lakiesityksen mukaan Kilpailuvirastosta ja Kuluttajavirastosta muodostetaan uusi Kilpailu- ja kuluttajavirasto, joka aloittaa toimintansa Esityksen tarkoituksena on lisätä kilpailu- ja kuluttaja-asioiden yhteiskunnallista painoarvoa ja tehostaa hallintoa. Uuden viraston tavoitteena on terveet ja toimivat markkinat, joilla yritykset ja muut toiminnanharjoittajat käyttäytyvät vastuullisesti ja ottavat huomioon myös kuluttajien edut. Nykyisten viranomaisten lakisääteisiä tehtäviä ei muuteta. Uuden viraston tehtävät liittyvät kilpailu- ja kuluttajapolitiikan toteuttamiseen, markkinoiden toimivuuden varmistamiseen, kilpailulain ja EU:n kilpailusääntöjen täytäntöönpanoon sekä kuluttajan taloudellisen ja oikeudellisen aseman turvaamiseen. Hyväntuuliset mestaruusmittelöt Kyllä En En osaa sanoa Hämeen ja Keski-Suomen piirin insinöörien kenttälajien joukkuemestaruus ratkottiin loppukesällä Valkeakoskella. Kisoissa oli mukana kymmenen joukkuetta, joiden taitoja testattiin kuudessa lajissa. Päivän värikkäin ryhmä saapui kisoihin Tampereelta. Lumikki ja noin 7 kääpiötä -joukkue kilpaili pilke silmäkulmassa, työturvallisuusnäkökohtia unohtamatta. Piirimestaruuden kisoissa vei Lahden Seudun Insinöörien voittoisa Möppe-joukkue. Tasaväkisessä kamppailussa toiselle sijalle nousi Valkeakosken Insinöörien Laiduntie-joukkue ja kolmanneksi sijoittui Hyvinkää-Riihimäen Insinöörien Hyrimiehet. (MV) Lokakuussa kuntavaalit UIL:n uutiskirjeessä kysyttiin, kuinka moni aikoo äänestää kuntavaaleissa. Valtaosa vastaajista aikoo käyttää äänioikeuttaan. Syksyn kunnallisvaalien varsinainen äänestyspäivä on 28. lokakuuta. Ennakkoäänestys on kotimaassa ja ulkomailla UIL:n verkkosivuilla esitellään liiton jäseniä, jotka ovat ehdolla kuntavaaleissa. Käy tutustumassa ehdokkaisiin osoitteessa Verokortin voi tulostaa itse Verokortin saaminen nopeutuu, kun sen voi lokakuusta lähtien tulostaa itse osoitteessa vero.fi/verokortti. Verokortti verkossa -palvelussa tulostettu verokortti on aivan yhtä virallinen kuin Verohallinnon toimittama. Myös se täytyy toimittaa työnantajalle, jonka on noudatettava verokortin pidätysprosentteja ja tulorajoja. Noin 80 prosenttia verokorteista on mahdollista tulostaa itse. Tulostaminen onnistuu, jos verokorttitilauksen käsittely ei vaadi verovirkailijan tekemää tarkastusta. Tarkastuksella pyritään varmistamaan, että verokortin pohjana ovat oikeat tiedot. Jos tulostamisessa on palvelusta johtuvia ongelmia, verokortti toimitetaan postitse Verohallinnon tiedossa olevaan osoitteeseen. Verokortin voi edelleen hankkia itse tulostamisen sijaan kuten ennenkin. 7

8 Moni luottaa onneensa, eikä siksi hanki henkivakuutusta. Kuinka sinä pärjäisit, jos joutuisit yksin pitämään huolta perheestäsi? Tee laskelma osoitteessa vat yllättää. Onneksi suuriin riskeihin voi varautua pienin panoksin. Tarkista heti, oletko paan henkivakuutukseen*. Testaa laskuria, katso hinta ja osta vakuutus verkkokaupasta vaikka heti. * Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 2011

9 puheenjohtajan palsta syyskuu 2012 Pertti Porokari Liitto ajaa etuasi, ajaako mikään muu Suomessa toteutetaan niin sanottua länsimaista demokratiaa eli kansanvaltaa. Kansa siis valitsee edustajansa eduskuntaan ja nauttii näin edustajiensa välityksellä kansanvallasta. Eduskunta säätää lait hallituksen esityksestä, hyväksyy budjetin ja niin edelleen. Eduskunnalla ja maan hallituksella on myös yksi muu tärkeä tehtävä. Sen on huolehdittava kansansa työllisyydestä. Kun asiaa miettii syvällisesti, suomalaisten työllisyys on todella tärkeä ja moneen asiaan vaikuttava. Työllisyys vaikuttaa merkittävästi esimerkiksi julkisen talouden tasapainoon. Kyse ei siis ole vain yksilöstä ja hänen hyvinvoinnistaan työllisyyden kautta, vaikka toki sekin on tärkeätä. Ihmisten sosiaalinen elämä pyörii merkittävältä osin työn ympärillä. Siksi työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen onnistumisella on suurta merkitystä, niin vapaa-ajan kuin työajankin kannalta. Tämä ei missään nimessä tarkoita sitä, että työtä ja vapaa-aikaa pitää sekoittaa toisiinsa. Työnantajat kaipaavat lisää joustoa työaikoihin, niin myös työntekijät. Intressi kuulostaa siis yhteiseltä, mutta silti molemmat osapuolet ovat tyytymättömiä ja asia hiertää työpaikoilla. Joillain työpaikoilla on uskallettu ennakkoluulottomasti ottaa käyttöön 2000-luvun vaihteessa tulo poliittisessa kokonaisratkaisussa eli TUPO:ssa raamitettu työaikapankki. Näissä yrityksissä ei ole ongelmia työaikajoustojen suhteen, vaan homma toimii ja molemmat sopijaosapuolet ovat tyytyväisiä. Jos näin ei olisi, pankista olisi varmasti luovuttu. Kannattaa siis rohkeasti kokeilla. Maan hallituksella on mielestään kovia paineita lisätä yritysten verohelpotuksia, koska niin on tehty muuallakin, esimerkiksi Ruotsissa. Ruotsissa tehdään paljon hyviäkin asioita, eikä niitä silti oteta Suomessa käyttöön. Mainitaan nyt esimerkkinä vaikka liittojen joukkokanneoikeus. Miten yritykset saataisiin maksamaan veroja, kun niille koulutetaan työvoimakin valmiiksi, eivätkä ne halua sitoutua osaamisen ylläpitoon ja kehittämiseen edes kolmen koulutuspäivän verran vuodessa. Verovaroista järjestetään yrityksille myös toimintaedellytykset eli infrastruktuuri. Verohelpotukset tai palkkojen jäädyttämiset eivät tuo eivätkä ole tuoneet yhtään työpaikkaa. Täysin ilmaiseksi tai valtion tuella tehty työ kyllä otetaan mieluusti vastaan. Vastikkeettomasti teetetty työ on orjatyötä ja se on laissa kiellettyä. 9

10 Teksti: Kirsi Tamminen Kuva: Annika Rauhala Sä kuulut päivään jokaiseen Insinöörit ja heidän ammattitaitonsa vaikuttavat kansalaisten arkipäivään. Toiset tehtävistä ovat tuttuja lähes kaikille, toisia tehtäviä ei taas tule ajatelleeksikaan. Esittelemme viisi insinööriä omissa työympäristöissään. Kunnossapitomestari Jyrki Purhonen Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Pääkaupunkiseudun asukkaat ja yritykset tuottavat jätevettä noin 100 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Jätevedet johdetaan viemäriverkostoa pitkin käsiteltäväksi puhdistamolle ennen niiden palautumista takaisin vesistöön. HSY:n kaksi jätevedenpuhdistamoa käsittelee jätevesiä pääkaupunkiseudulla. Vastaan Helsingin Viikinmäen jätevesipuhdistukseen liittyvien laitteiden kunnosta, huollosta ja huoltojen suunnittelusta asentajien esimiehenä. Minulla on kymmenkunta asentaja-alaista, joiden hyvinvoinnista huolehdin. Työmaana on 14 hehtaaria maanalaista luolastoa. Pidämme puhdistuslaitteet kunnossa. Nelivuotisen työurani aikana ei ole ollut mitään kriisiä. Keväisin suurten lumimassojen sulamisvedet saattavat haitata laitoksen toimintaa, mutta järjestelmämme on suunniteltu siten, että ympäristölle ei aiheudu siitä lisäkuormitusta. Parasta työssäni on hyvät työkaverit, ammattitaitoiset asentajat sekä työskentelyn itsenäisyys. 10

11

12 Kimmo Brandt Tekninen johtaja Timo Tuovila Suomen kansallisooppera Työni on strategista johtamista, prosessien ja organisaation kehittämistä sekä tulevan tuotannon miettimistä. Teknisellä osastolla työskentelee 170 vakituista ja 30 määräaikaista. Ammattilaisten kirjo on iso eli 65 tehtävänimikettä. Jokaisen teoksen tekninen suunnittelu vie työtuntia ja sitä varten on selkeät etapit noin kahdelle vuodelle. Insinöörikokemukseni auttaa pitämään kiinni jäsennetystä aikataulusta. Katson vuosittain noin 20 esitystä, sillä jokaisessa esityksessä on johtoryhmän jäsen katsomossa. Ensi-iltoja on vajaa 10. Oopperan ja baletin tehtävä on tarjota suomalaisille mahdollisimman laadukkaita elämyksiä, joiden avulla yleisö voi hetkeksi irtautua arjesta. Jokainen esitys on vahva audiovisuaalinen kokemus, kullekin henkilökohtainen. Ihmisten kanssa työskentely on parasta: meillä on selkeä tavoite saada projekti valmiiksi sekä nähdä ensi-ilta ja esitykset lavalla. Kimmo Brandt Röntgeninsinööri Tero Sainio HUS Kuvantaminen / Lääkintätekniikka Huollan lineaarikiihdyttimiä eli säde hoitolaitteita. Laitteilla hoidetaan syöpäpotilaita. Meitä on täällä useampi insinööri samanlaisissa tehtävissä. Säteily kuluttaa herkkiä laitteita normaalia noeammin, joten niitä huolletaan usein. Teemme määräaikais-, päivystys- ja ylläpitohuoltoja sekä korjaamme laitteita. Käynnistämme laitteet arkiaamuisin ennen potilaiden tuloa ja varmistamme päivittäin, että kaikki on kunnossa. Työmme sairaalassa on näkymätöntä, mutta elintärkeää. Potilaiden kanssa emme juuri työskentele: he tulevat meitä vastaan käytävillä, kun kuljemme työkalukärryjen kanssa. Sädehoitolaitteiden viat on korjattava välittömästi, jotta hoitoja voidaan jatkaa. Huolehdimme myös turvallisuudesta, sillä laitteissa ei saa olla mitään irtoavia osia. Viihdyn työssäni, sillä ilmapiiri ja työporukka ovat hyviä sekä saan työskennellä huipputeknologian kanssa. 12

13 Annika Rauhala Katsastusmies Marko Vikman A-Katsastus Oy Työni koostuu kevyen kaluston erilaisista katsastuksista. Määräaikaiskatsastusten lisäksi hyväksyn rengas- ja opetusajoneuvomuutoksia, rekisteröintikatsastan vakuutusyhtiöiden lunastamia autoja sekä tuontiautoja, hyväksyn uusien henkilöautojen muuttamista pakettiautoiksi ja niin edelleen. Laadin työvuoroja, vastaan katsauslaitteiden huollosta sekä toimin katsastusaseman esimiehen sijaisena. Työskentelen liikenneturvallisuuden ja puhtaamman ympäristön hyväksi, minkä vanhemman auton omistaja kokee kerran vuodessa. Ilman pakollista katsastustoimintaa liikenteessä näkyisi huonompikuntoisia ajoneuvoja, mikä vaatisi poliisin liikennevalvonnalta lisää resursseja. Pahimmissa tapauksissa epäkuntoiset ajoneuvot voisivat aiheuttaa ihmishenkiä vaativia onnettomuuksia. Työ- ja vapaa-ajallani on ero eli työt eivät seuraa kotiin. Mielekästä on palvella päivittäin monipuolista asiakaskuntaa, Lada-autoilijasta Mersu-kuskiin. Haastetta tuovat autotekniikan uudistukset. Ilman insinöörejä yhteiskunta ei pyöri. Kimmo Brandt Erikoishissien sähkösuunnittelija Janne Ketonen Kone Industrial Oy Meillä on erilaisia hissien peruskonsepteja, joista tilaaja valitsee haluamansa. Suunnittelen räätälöityjä asiakaskohtaisia ratkaisuja, joita perustarjonnassa ei ole. Olen usein projekteissa, joissa tarvitaan useampia hissejä. Keskityn sähköistyksiin. Olen myös teknisenä tukena tarjoustiimeille ja teen yhteistyötä tuotekehityksen kanssa. Projekteja ovat muun muassa kookkaat ja korkeat toimisto- sekä hotellirakennukset, lentokentät ja metrolinjat ympäri maailmaa. Hissit helpottavat liikkumista, kun vanhenevan väestön kulku vaikeutuu. Tuhannet ihmiset eivät liiku samanaikaisesti ruuhkaisissa paikoissa kuten suurissa kaupungeissa tai työpaikoilla jouhevasti ilman hissejä. Teollisuudessa tarvitaan kiloa kantavia hissejä kuljettamaan vaikka kuorma-autoja kaivoksiin. Arvostan työssäni joustavuutta: tiukoista aikatauluista huolimatta voin vaikuttaa omiin työaikoihin. Työskentely kansainvälisten ihmisten kanssa on mielenkiintoista. 13

14 Teksti: Jari Rauhamäki Kuva: Kimmo Brandt Työelämä valmistaa ammattilaiseksi Opetusministeri Jukka Gustafssonin mukaan ammattikorkeakoulut antavat opiskelijalle vahvan perusosaamisen ja luovat edellytykset myöhemmälle oman osaamisen päivittämiselle, mutta vasta työelämä hioo ammatti-ihmisiä. Tamperelaisen Jukka Gustafssonin ministeriposti osuu hankalaan saumaan. Valtion velkaantuessa kuuden, seitsemän miljardin euron vuosivauhtia lähtökohdat koulutuksen kehittämiselle eivät ole parhaat mahdolliset. Ministerin mukaan tilanne ei ole niin dramaattinen kuin kylmät numerot antavat ymmärtää. Suomalainen korkeatasoinen osaaminen ei kaadu hallinnonalan prosentin leikkauksiin. Gustafsson korostaa, että säästöt aloituspaikkojen vähennyksineen eivät estä opetuksen laadun kehittämistä. Onhan se valitettavaa, että osana valtion talouden yleisiä säästöjä joudumme leikkaamaan myös amk-rahoitusta. Tarkoitus on rakentaa entistä vahvempia yksiköitä, profiloituneempia osaamiskeskittymiä. Purkamalla koulutuksen ja tutkimuksen päällekkäisyyksiä sekä vahvistamalla yhteistyötä ja osaamista pysymme taatusti mukana. Vahva kytkös työelämään Gustafssonin mielestä insinöörikoulutuksessa pitää olla vahva kytkös työelämään ja ympäröivään yritysmaailmaan. Monissa ammattikorkeakouluissa on jo nyt satoja yhteistyöprojekteja alueen pienten ja keskisuurten yritysten kanssa. Tällainen yhteistyö on avainasemassa, kun pyrimme huolehtimaan siitä, että meillä on jatkossakin tekniikan alalla kovia työelämän osaajia. Koulutus antaa peruskoulusta lähtien perustiedot ja -taidot sekä alan erikoisosaamista, mutta kuinka 14 realistista on ajatella, että jokainen opintonsa päättänyt on valmis huippuosaaja. Viime kädessä työelämä hioo ammatti-ihmisen. Gustafssonin mielestä lähtökohta on vahvistaa korkeakoulujen ja yrityselämän yhteistyötä entisestään. Mitä paremmin ja mitä enemmän korkeakoulut osaavat verkostoitua ja tehdä yhteistyötä alueellisen elinkeinoelämän kanssa, sitä parempaa jälkeä syntyy. Ministerin mielestä asiat eivät ole koskaan niin hyvin, ettei niitä voisi edelleen parantaa. Tämä ei voi olla vain koulujen käsissä. Etenkin tekniikan alalla harjoittelua kehittämällä voidaan edelleen parantaa valmistuvien valmiuksia. Kun kyse on tulevaisuuden osaajista, asian luulisi kiinnostavan myös yrityksiä. Voimme vahvistaa synkronisointia, mutta osaamisen kehittäminen edellyttää yrityksiltä nykyistä suurempaa kiinnostusta ja panostusta. Gustafsson pitää suomalaista insinöörikoulutusta tasokkaana. Korkeakoulujen oma kehittämistyö, erilaiset laatujärjestelmät ja opintojen etenemistä tukevat opintokokonaisuudet ovat taanneet opetuksen laadun säilymisen. Kun vielä opettajat ovat motivoituneita ja riittävän tasokkaita, teknologisen kehityksen eturivissä, insinöörikunta on jatkossakin kysyttyä työvoimaa. Tiedot kaipaavat päivittämistä Gustafssonin mukaan teknologian nopea kehitys on haaste työelämässä jo oleville. Oman osaamisen päivittäminen on syytä ottaa lähes kirjaimellisesti. Perustiedot eivät vanhene, mutta teknologia kehittyy sellaista vauhtia, että ihmisten omaksumiskyky alkaa olla jo koetuksella. Kaikkien ei tarvitse osata ihan viimeisen päälle kaikkea, produktiivisuus työelämässä tulee osittain myös yhteistyöllä, tiimien kautta, mutta työntekijöiden osaamisen säilymisestä on huolehdittava. Gustafssonin mielestä työnantajan etu on hankkia työntekijöilleen koulutusta, joka turvaa henkilökunnan ammattitaidon säilymisen. Työntekijällä on oma vastuunsa ylläpitää osaamistaan. Pitää muistaa, että monet insinöörit käyttävät paljon vapaa-aikaansa pitääkseen itsensä ajan tasalla, lukevat alan ammattilehtiä, tutkimuksia ja tiedejulkai suja. Se on nykyaikaa ja hyödyttää myös työnantajaa. Lopputulos on, että yrityksen tietotaito kasvaa, henkilön työmarkkinakelpoisuus lisääntyy ja työurat pitenevät. Työelämässä pelaa edelleen vanha sääntö, että yleensä työnantaja on kiinnostunut avainhenkilöiden osaamisesta ja sitouttamisesta, mutta teknologian kehitys edellyttää isomman joukon osaamisen päivittämistä. Viisikymppinen ei ole kehäraakki Gustafsson on huolestunut, miten työelämä tällä hetkellä kohtelee ikääntyneitä työntekijöitä. Tutkimuksissa työnantajien asenteet ovat murheellista luettavaa. Ikärasismi on

15 Opetusministeri Jukka Gustafsson sälyttää vastuuta osaamisen ylläpidosta sekä työntekijälle että työnantajalle. kova sana eikä pitäisi yleistää, mutta suomalainen työelämä on yli viisikymppiselle kova. Mikä meillä oikein mättää, hän ihmettelee. Opetusministeri vertaa Suomea Ruotsiin, jossa työelämään on onnistuttu luomaan suomalaista parempi yhteistyön ja työntekijöiden kunnioittamisen kulttuuri. Hänen mielestään iso haaste suomalaiselle yhteiskunnalle on, miten työelämässä suhtaudutaan pitkän linjan osaajiin. Itse olen yli kuusikymppinen koulutusoptimisti. Ei yli viisikymppinen insinööri ole kehäraakki. Oikein toimien hänellä on parhaat vuodet edessään. Toki se on yksilöllistä ja vaatii motivaatiota. Juhlapuheissa kyllä puhumme kauniisti ikääntyneiden työntekijöiden kohtelusta ja työurien pidentämisestä, mutta nykyisellä asenteella emme siinä onnistu, Gustafsson toteaa. 15

16 Teksti: Sabina Mäki Notkea satavuotias on taipunut yhteiskunnan tarpeisiin Insinöörikoulutuksen satavuotiseen historiaan mahtuu Suomen itsenäistyminen, sisua vaatineita sotia, työttömyyttä ja talouskasvua, konflikteja ja kehittämistä. Pienimuotoisesti ilman tutkintonimikettä käynnistynyt koulutus on lunastanut paikkansa vastaamalla muuttuvan maailman odotuksiin. Kuvat: Tampereen teknillinen opisto, Insinöörioppilastalo Oy Suomen ensimmäiset mestarit ja työnjohtajat orastavan teollisuuden eri aloille koulutettiin jo 1800-luvulla teknillisissä reaalikouluissa ja sittemmin teollisuuskouluissa. Pitkän aikaa maasta kuitenkin puuttui koulutus niille, jotka halusivat opiskella teollisuuden palvelukseen keskikoulun jälkeen. Tilanne korjautui, kun ensimmäiset 29 opiskelijaa aloittivat kolmivuotisen tutkintonsa uudessa Tampereen teknillisessä opistossa syksyllä Viisiluokkaisen reaalilyseon lisäksi hakijoilta edellytettiin hyvämaineisuutta sekä vuoden työkokemusta. Useat opiskelijat olivat rintamalla. Opetusta annettiin koneenrakennuksen, sähkötekniikan, huoneenrakennuksen ja tehdasteollisuuden ammattiosastoilla. Koulutuksen sisältöjä ja opiskelijamääriä ohjattiin jo varhain teollisuuden tarpeiden mukaan, ja niistä päätti kauppa- ja teollisuusministeriö. Opiskelijoiden määrä alkoi nousta vasta 1930-luvun lamavuosien jälkeen, jolloin insinöörien tarve ja koulutuksen suosio alkoivat kasvaa talouden myötä. Sodat seisauttivat opetuksen Kansalaissota oli sulkenut opiston ovet keväällä 1918, jolloin useat opiskelijat olivat lähteneet sotaan. Kaksi vuosikymmentä myöhemmin, joulukuussa 1939, opetuksen katkaisi talvisota. Lukuvuosi jatkui seuraavan kerran elokuussa Koska opiskelijaa aloittaa kolmivuotisen tutkinnon Tampereen teknillisessä opistossa Ensimmäiset Tampereen insinöörit valmistuvat ilman virallista tutkintonimikettä Kansalaissota sulkee opiston ovet Teknillinen opisto ja teollisuuskoulu yhdistyvät Tampereen teknilliseksi oppilaitokseksi Oppilaitoksesta on valmistunut viisi insinöörinaista Tampereelta on valmistunut 737 insinööriä Opiskelu keskeytyy jatkosodan vuoksi melkein kolmeksi vuodeksi 16

17 Konemiehiä laboratoriossa 1930-luvulla. Tekstiilitekniikkaa opiskelevia naisia kutomakoneiden äärellä. maa tarvitsi kipeästi insinöörejä, päntättiin opistossa seuraavaan kesään mennessä kahden lukuvuoden opinnot. Kesäkuussa 1941 syttynyt jatkosota lamaannutti insinöörikoulutuksen lähes kolmeksi vuodeksi. Pohjoismaiset vertailut olivat osoittaneet jo 1930-luvun lopulla, että Suomi tarvitsisi lisää insinöörejä. Koska insinööreistä olisi sotien jälkeen huutava pula, pääsivät kolmannen vuoden opiskelijat viimeistelemään tutkintonsa rintamalta. Sodan vielä myllertäessä päätettiin myös Helsinkiin ja Turkuun perustaa teknilliset opistot. Ne aloittivat toimintansa tammikuussa Sodan keskellä tehtiin myös kolme vuosikymmentä odotettu päätös teknillisten oppilaitosten tutkinnoista. Kaksivuotisesta teknillisestä koulusta sai edelleen teknikon tutkinnon, ja teknillisestä opistosta valmistuneet saivat viimein ryhtyä virallisesti käyttämään jo 1920-luvulla vakiintunutta insinöörin titteliä. Opiskelija sähkölaboratoriossa. Sotien päätyttyä sotakorvausteollisuus sitoi suuren osan opettajista, minkä vuoksi osa opiskelijoista jouduttiin jopa lomauttamaan. Kun viimeinen sotakorvausjuna vuonna 1952 ylitti Neuvostoliiton rajan, Suomessa alkoi vimmakas jälleenrakentamisen ja teollistumisen aika, joka edellytti yhä enemmän insinöörejä. Talouskasvu tarvitsi insinöörejä Ammattikunnan vaatimuksista huolimatta insinöörikoulutus huomioitiin julkis Insinöörin tutkintonimike vahvistetaan Teknilliset opistot aloittavat Helsingissä ja Turussa Kolmivuotinen insinöörikoulutus laajenee nelivuotiseksi Uusi opetussuunnitelma kattaa yleiset aineet, yleiset ammattiaineet, erikoisammattiaineet sekä johtamistaidolliset ja sosiaaliset aineet Insinöörikoulutus huomioidaan joidenkin julkisten virkojen pätevyysvaatimuksissa Teknilliset opistot perustetaan Ouluun ja Lahteen Opistoja perustetaan Lappeenrantaan, Vaasaan, Kuo pioon, Poriin ja Joensuuhun >> 17

18 Sähkömiehiä laboratoriossaan. ten virkojen pätevyysvaatimuksissa vuosikymmenten ajan kehnosti. Vuonna 1956 tehtiin muutamia parannuksia, mutta käytännössä ovet virkoihin aukenivat insinöörien ja diplomi-insinöörien kilpailuasetelman vuoksi nihkeästi luvun alussa teollisuus ja rakentaminen kirivät talouskasvun ja kaupungistumisen myötä ennennäkemättömään nousuun. Valtio rakennutti uusia, moderneja teknillisiä opistoja muun muassa Ouluun, Lahteen, Lappeenrantaan, Vaasaan, Kuopioon, Kotkaan ja Jyväskylään. Opiskelijamäärän kasvaessa vuonna 1919 perustettu Insinööriliitto ryhtyi takaamaan alan opiskelijoiden lainoja vuonna Viisi vuotta myöhemmin myös valtio ryhtyi takaamaan opintolainoja, joten liiton takaustoiminta lopetettiin 1970-luvun puolella tarpeettomana. Keväällä 1967 valmistuneilla insinööreillä oli ensimmäistä kertaa vaikeuksia työpaikan saannissa, minkä vuoksi alan liitoissa ryhdyttiin keskustelemaan työttömyyskassan perustamisesta. Kassa syntyi kaksi vuotta myöhemmin ja ajan kuluessa siihen liittyi lukuisia tekniikan alan liittoja luvun loppuvuosina Suomea piinasi jälleen työttömyys, joka ulottui myös insinööreihin. Työllisyys kuitenkin koheni 1980-luvulla vauhdilla. Voimakkaan talouskasvun ja aluepoliittisen ajattelun myötä vuosikymmenen aikana perustettiin vielä yhdeksän uutta teknillistä opistoa eri puolille Suomea. Kohti korkeakoulutusta Suomalainen insinöörikoulutus oli vastannut vuonna 1980 tehdyssä kansainvälisessä vertailussa ylintä luokkaa. Vuonna 1986 European Federation of National Engineering Associations (FEANI) teki virallisen päätöksen, jonka mukaan Suomen insinöörikoulutus vastasi Euroopan DI-tasoa. Vuotta myöhemmin laki ammatillisista oppilaitoksista määritteli insinöörikoulutuksen Suomessa ammatilliseksi korkeaasteen koulutukseksi. Opetusministeriössä ryhdyttiin valmistelemaan ammattikorkeakoulujärjestelmän luomista. Ammattikorkeakoulukokeilu aloitettiin eri alojen opistojen yhteistyönä 22 väliaikaisessa ammattikorkeakoulussa elokuussa Insinööriliitto ei ollut järin innoissaan monialaisista ammattikorkeakouluista, mutta myöhemmin liitossa todettiin, että ratkaisu tarjosi opiskelijoille valinnanvapautta ja mahdollisti muun muassa kielten opiskelun sekä kansainvälistymisen. Monet tahot pitivät opistojen kehittämistä ammattikorkeakouluiksi arveluttavana ja turhan rohkeana tavoitteena. Jännitteitä syntyi niin yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kuin eri alojen välille. Suomen Teknillinen Seura esimerkiksi epäili, että monialaiset ammattikorkeakoulut uhkaisivat insinöörien saavuttamaa asemaa. Laki ammattikorkeakouluista kuitenkin hyväksyttiin eduskunnassa vuonna Insinöörikoulutuksesta tuli korkeaasteen koulutusta lopullisesti seuraavana vuonna, kun ensimmäiset vakinaiset ammattikorkeakoulut aloittivat toimintansa. Sen jälkeen insinöörikoulutus on kehittynyt työelämän tavoin yhä kansainvälisemmäksi. Lähteinä muun muassa: Jääskeläinen, Raimo: Katsaus Suomen ammattikorkeakoulujärjestelmään, 2000 Liljander, Juha-Pekka: Omalla tiellä ammattikorkeakoulut kymmenen vuotta, 2002 Tuomainen, Risto: Insinööriliiton historia, 1994 Valorinta, Veikko: Tampereen teknillinen oppilaitos , Teknillinen opisto aloittaa Kotkassa Teknillinen opisto perustetaan Jyväskylään Insinööriliitto ryhtyy takaamaan opintolainoja Valmistuvilla insinööreillä on ensimmäistä kertaa työllistymisvaikeuksia Tekniikan alan ammattiliitot perustavat työttömyyskassan Insinööriliitto luopuu opintolainojen takauksesta valtion lainatakauksen vuoksi Teknillisen koulutuksen komitea esittää teknillisten opistojen korvaamista insinöörikorkeakouluilla 18

19 Insinöörien yhdistystoiminnalla 100 vuoden juuret Ammattiyhdistystoiminta ajoi insinööriaatteen edelle 1970-luvulla. Lappeenrannan opiston työmaalla. Insinöörien järjestötoiminnan juuret ulottuvat yhtä kauas kuin itse koulutus. Ensimmäiset insinööriopiskelijat perustivat Tampereen Teknillisen Opiston Toverikunnan heti koulutuksen käynnistyttyä vuonna Tavoitteiksi asetettiin muun muassa jäsenten henkinen kehittäminen ja ammatin edellyttämä arvokas esiintyminen. Vuonna 1919 opistosta valmistuneet perustivat Tampereen Teknilliset ry:n, jonka keskeinen pyrkimys oli opiston kehittäminen. Ajan saatossa toiminta laajeni valtakunnalliseksi. Vuonna 1946 yhdistyksen nimeksi vaihdettiin Yleinen Insinööriyhdistys ry. Insinööriliiton toiminta painottui insinöörikunnan henkiseen puoleen, mutta hiljalleen ruvettiin keskustelemaan aypainotuksesta, muistaa vappuna 1968 Tampereelta valmistunut Jussi Virtamo. Tehokkaampaa työmarkkinatoimintaa liitolta toivoivat 1960-luvun lopulla varsinkin nuoret ja opiskelijat. Virtamo itse toimi 1970-luvulla aktiivisesti sekä ammattiyhdistyspohjalta toimineessa Tampereen Insinööriyhdistys YIL ry:ssä että vielä silloin insinööriaatteesta ponnistaneessa Tampereen Insinöörit ry:ssä. Palkkapolitiikka tuli keskusteluun 1970-luvulla, jolloin ryhdyttiin tavoittelemaan kollektiivista palkkaratkaisua. Keskeisiä olivat myös työaikakysymykset, matkustusajan korvaus ja ylityöt mitä tehdään talkoilla ja mitä ei, kertoo mittavan uran Tampereen Lokomolla suunnittelijana tehnyt eläkeläinen. Virtamo muistelee, kuinka insinöörikunta pikkuhiljaa tunnustettiin työpaikoilla omaksi ryhmäkseen vahvan Metalliliiton rinnalla. Vuonna 1976 Insinööriliitto liittyi Akavaan, Sen jälkeen liitossa ja paikallisyhdistyksissä ryhdyttiin työskentelemää palkkaluokitusten, yhteistoiminta- ja työaikalain parissa sekä sitovan työehtosopimuksen aikaansaamiseksi. Akavaan liittyminen on ollut ihan hyvä ratkaisu, vaikka sitä silloin kritisoitiin, Virtamo arvioi. (SM) Lappeenrannan kuvan lähdetiedot: Lappeenrannan teknillinen yliopisto/arkisto FEANI: suomalainen insinöörikoulutus vastaa Euroopan DI-tasoa Insinöörikoulutus määritellään ammatilliseksi korkeaasteen koulutukseksi Väliaikaiset toimiluvat myönnetään 22 ammattikorkeakoululle Eduskunta hyväksyy lain ammattikorkeakouluista Ensimmäiset vakinaiset ammattikorkeakoulut aloittavat toimintansa Insinööreiksi valmistuvista 80 prosenttia on edelleen miehiä Sadassa vuodessa on valmistunut noin insinööriä. Insinööriksi voi opiskella 22 ammattikorkeakoulussa, 32 koulutusohjelmassa. 19

20 Tekstit: Ilona Mäenpää Opiskelija-aktiivina 1990-luvun alussa Jari Luoma-ahon aktiivikaudella 1990-luvun alkupuolella Insinööriopiskelijaliitossa taisteltiin aloituspaikkamäärien, koulutusuudistuksen ja jäsenetujen puolesta. Vesa Särkelä / Valokammi Oy Sähkövoimatekniikkaa Kemissä opiskellut Jari Luoma-aho istui Insinööriopiskelijaliiton Kemin paikallisyhdistyksen hallituksessa vuodet IOL:n hallitukseen hän tuli vuon- na Insinööriliiton hallituksessa hän edusti opiskelijoita vuonna luvun alussa voimistunut lama iski insinöörien maailmaan rajulla kädel- lä. Insinöörien työttömyys oli pahimmil- laan lähes 20 prosenttia vuosikymmenen alussa. Vaikka työllisyystilanne heikkeni, aloituspaikkoja lisättiin. Meille oli tärkeää, ettei insinöörejä koulutettaisi liikaa. Taistelimme aloituspaikkojen oikean suuntaamisen puolesta ja niiden liiallista määrää vastaan, Luoma- aho muistelee. Asian esilletuonti sai varmasti päättä- jissä ajattelemisen aihetta luvun alussa suunniteltiin myös koulutusuudistusta ja ammattikorkeakouluja. Insinööriopiskelijat pitivät tärkeänä, etteivät taideaineet veisi tunteja pois matemaattisilta ja ammattiaineilta. Tässäkin asiassa opetussuunnitelmiin pystyttiin vaikuttamaan. Eräänä uhkakuvana pidettiin sitä, että teknikon tutkinto häviäisi kokonaan ja insinöörit siirtyisivät työnjohtotehtäviin. Valitettavasti asiaan ei voitu vaikut- taa, Luoma-aho sanoo. Suunnitelmien mukaan ammattikorkeakoulujen piti vastata käytännönlähei- sellä opetuksella myös siihen kysymykseen. Luoma-ahon mielestä linjavalinta on ollut väärä. Hänen mukaansa insinööriopiskelijoi- den jäsenetuja heikennettiin, joten niiden puolesta taisteltiin voimakkaasti. Opiskelijajäseniltä vietiin pois muun muassa kalenterit ja jäsenetulehti. Kalenterilla oli siihen aikaan merkittävä imagoarvo kuulumisesta liittoon. Onneksi jäsenedut palautettiin takaisin entiselle tasolle, näin säästyttiin suuremmalta jäsenkadolta. Yhteenkuuluvuuden lujitusta Insinööriopiskelijaliiton tehtävä on Luoma-ahon mukaan vahvistaa yhteenkuuluvuutta opiskelijajäsenten keskuudessa. Tätä tavoitetta ajoivat erinomaisesti kovan suosion saavuttaneet Insinööriopiskelijapäivät, jotka lanseerattiin Raahessa vuonna Sittemmin tapahtuma on kiertänyt eri puolilla Suomea. Tapahtuman myötä paikalliset oppilaitosyhdistykset aktivoituivat ja jokainen insinööriopiskelija tiesi IOL:n olemassaolosta. Tavoitteena oli saada jokaiseen oppilaitokseen toimiva paikallisyhdistys ja kaikki insinööriopiskelijat jäseniksi. Tärkeintä meille oli vahvistaa IOL:n asemaa liiton sisällä ja saada sille arvostettu lausunnonantajan rooli, Luoma-aho painottaa. Hän uskoo, että liitto halusikin kuulla heitä. Nykyisin Pelkosenniemen elinkeinojohtajana toimiva Luoma-aho toivoo opiskelija-aktiiveilta edelleen näkymistä ja kannanottoja koulutus- ja elinkeinopolitiikkaan paikallisesti, alueellisesti ja kansallisesti. Nuoret antavat tuoreita ajatukset tulevaisuuden kehittämiseen. Pahoin pelkään, että ammattikorkeakoulut ovat niin pirstaloituneita, ettei sellaista yhteenkuuluvuutta ja hurmoshenkeä kuin insinööriopiskelijat aikoinaan loivat pystytä niissä koskaan saavuttamaan. 20

INSINÖÖRI INSINÖÖRIKOULUTUS 100V. Leo Ilkko 19.3.2013 Pehr Brahen rotaryklubi

INSINÖÖRI INSINÖÖRIKOULUTUS 100V. Leo Ilkko 19.3.2013 Pehr Brahen rotaryklubi INSINÖÖRI INSINÖÖRIKOULUTUS 100V Leo Ilkko 19.3.2013 Pehr Brahen rotaryklubi INSINÖÖRIKOULUTUKSEN HISTORIAA SUOMESSA Insinöörikoulutusta 100 v Suomessa 41 vuotta Raahessa, kampuksen historiaa INSINÖÖRI

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Akava ry. Yleisesitys

Akava ry. Yleisesitys Akava ry Yleisesitys Menestystä ja turvaa yhdessä Akava on korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö. Akavaan kuuluu 35 jäsenjärjestöä, joissa on lähes 600 000 jäsentä. Jäsenyys akavalaisessa jäsenjärjestössä

Lisätiedot

Nuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014

Nuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014 Lue analyysi kyselyn tuloksista: www.nuoretlakimiehet.fi/0///nula-selvitti-tyooloja-sisalto-ennen-kompensaatiota-ja-glooriaa/ Taustatiedot Sukupuoli 0 8 6 6 Mies Nainen Kaikki (KA:.6, Hajonta:0.9) (Vastauksia:7)

Lisätiedot

MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN

MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN OPISKELIJAELÄMÄÄ UUDENMAAN INSINÖÖRIOPISKELIJAT UIO RY Onnittelut opiskelupaikasta! Aloittavien opiskelijoiden infossa kannattaa käväistä Opiskelun ei

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto 2012

Palvelualojen taskutilasto 2012 Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturvaneuvonta 020 690 211 Vaihde 020 774 002 (ma pe klo 9 16) www.pam.fi pam@pam.fi etunimi.sukunimi@pam.fi Keskustoimisto

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ajoneuvojen katsastusluvista annetun lain 5 ja 10 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ajoneuvojen katsastusluvista annettua lakia siten, että henkilö

Lisätiedot

100 vuotta. Tässä on aihetta juhlaan! Suomalainen insinöörikoulutus alkoi syksyllä 1912 silloisessa Tampereen

100 vuotta. Tässä on aihetta juhlaan! Suomalainen insinöörikoulutus alkoi syksyllä 1912 silloisessa Tampereen 100 vuotta Insinöörikoulutusta Suomessa Suomalainen insinöörikoulutus alkoi syksyllä 1912 silloisessa Tampereen teknillisessä opistossa. Tampereen reaalilyseon rehtori, tohtori Relander esitti vuonna 1902,

Lisätiedot

Suomi vuonna 2030. Insinöörikoulutuksen tulevaisuuden näkymät TAF-seminaari 25.1.2013. Hannu Saarikangas

Suomi vuonna 2030. Insinöörikoulutuksen tulevaisuuden näkymät TAF-seminaari 25.1.2013. Hannu Saarikangas Suomi vuonna 2030 Insinöörikoulutuksen tulevaisuuden näkymät TAF-seminaari 25.1.2013 Hannu Saarikangas Liiton koulutuspolitiikka Toinen liiton edunvalvonnan painopisteistä Hyvä koulutus edellytys työllistymiselle

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Vanhempainvapaan joustomalli

Vanhempainvapaan joustomalli Vanhempainvapaan joustomalli Väestöliiton ehdotus perhevapaajärjestelmään Vanhempainvapaan kokonaiskesto: Yhteensä 16 kk. Tämä koostuu: Äidin osuudesta: - ennen lapsen syntymää 1 kk - lapsen syntymän jälkeen

Lisätiedot

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Valtakunnalliset neuvolapäivät, Helsinki 21..214 Johanna Lammi-Taskula 3..214 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lammi-Taskula Johanna, Karvonen Sakari

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta. Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10.

Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta. Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10. Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10.2008 2 Tutkintojen sisällöistä ja tavoitteista (A352/2003): Ammattikorkeakoulututkinnot

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade. Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan Tästä lähdettiin Vuonna 2006 tuli kuluneeksi kymmenen vuotta ammatillisten opettajakorkeakoulujen syntymisestä. Opettajakorkeakoulujen toiminta alkoi elokuussa 1996, jolloin laki ammatillisesta opettajankoulutuksesta

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008 Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Vuokratyöntekijätutkimuksen toteutus Sisältö Toisto vuoden 2007 vuokratyöntekijätutkimuksesta Aihealueet:

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Maaseuturakentamisen suunnittelun ajankohtaispäivä 3.2. 2009

Maaseuturakentamisen suunnittelun ajankohtaispäivä 3.2. 2009 Maaseuturakentamisen suunnittelun ajankohtaispäivä 3.2. 2009 2 Aluksi Uusi Insinööriliitto UIL ry, on edunvalvoja ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka tarjoaa jäsenistölleen turvaa, menestymisen mahdollisuuksia

Lisätiedot

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä http://www.yrittajat.fi/fi-fi/suomenyrittajat/tutkimustoiminta/ Koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

Lisätiedot

YHDESSÄ YRITYSTEN PUOLESTA

YHDESSÄ YRITYSTEN PUOLESTA 1 YHDESSÄ YRITYSTEN PUOLESTA KAUPPAKAMARI Työskentelemme elinvoimaisen Suomen puolesta. Suomi ilman hyvinvoivia yrityksiä on Suomi ilman hyvinvointia. Keskuskauppakamari ja 19 alueellista kauppakamaria,

Lisätiedot

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 10.11.2010 Kouvolassa Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-

Lisätiedot

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 1 SISÄLLYS 1. YHDISTYKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET 2 2. HALLITUS JA SEN KOKOONTUMINEN 2 3. JÄSENTOIMINTA 2 4. JÄRJESTÖ- JA PAIKALLISOSASTOTOIMINTA 3 5. OPISKELIJATOIMINTA

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä! Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä! Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä! Perhevapaalta työelämään paluun tukeminen - vertaisryhmätoiminnalla Pia Pulkkinen, tutkija, VTM Salla Toppinen-Tanner, tiimipäällikkö, PsT Synnyttäjät Lapsia syntyy vuosittain noin

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Ammatillisen osaamisen kehittäminen

Ammatillisen osaamisen kehittäminen Ammatillisen osaamisen kehittäminen Ammatillisen osaamisen kehittäminen Työmarkkinoilla tarvitaan aikaisempaa monipuolisempaa ja laaja-alaisempaa osaamista. Erityisosaamisen, kielitaidon, yhteistyötaitojen,

Lisätiedot

Yritysesittely. Marraskuu 2012

Yritysesittely. Marraskuu 2012 Yritysesittely Marraskuu 2012 Agenda Mediverkko tänään Mediverkon tehtävä ja toiminnan lähtökohdat Mediverkon palvelut ja toimintakenttä Mediverkko kumppanina ja työnantajana Mediverkon omistus ja yhteiskuntavastuu

Lisätiedot

Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään

Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään Aki Ahlroth, Siili Solutions Oyj TEK - 20.5.2015 01 Siili Historia ja henkilöstö 13 153 365 Osaajiemme työkokemus Osaajiemme lisäys v. 2014 Työntekijämäärä Maaliskuu

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 79,9 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa

Lisätiedot

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 TAUSTATIEDOT TUTKIMUKSEN TOTEUTUS & TIETOA VASTAAJISTA! Sähköpostikutsu Päihteet työelämässä - tutkimukseen

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus sisältää opettajien koulutuksen,

Lisätiedot

Well-being through work Hyvinvointia työstä. Finnish Institute of Occupational Health www.ttl.fi

Well-being through work Hyvinvointia työstä. Finnish Institute of Occupational Health www.ttl.fi Well-being through work Hyvinvointia työstä Perhevapaalta takaisin työelämään Kaisa Kauppinen, vanhempi tutkija, Työterveyslaitos, dosentti, Helsingin yliopisto 20.5.2013 Suomalainen perhevapaajärjestelmä

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Nuoret työntekijät Asenteet ja motivaatio. Kaupan päivä 2014 KESKO

Nuoret työntekijät Asenteet ja motivaatio. Kaupan päivä 2014 KESKO Nuoret työntekijät Asenteet ja motivaatio Kaupan päivä 2014 KESKO Puheenjohtaja Ann Selin 20.1.2014 PAM lukuina Jäseniä 230 000 Ammattiosastoja 182 Luottamushenkilöitä noin 5 000 42 työehtosopimusta ja

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Taloudellinen tiedotustoimisto TAT ry Nuorelle tietoa ja positiivisia kokemuksia työelämästä Nuorille työelämä-, yrittäjyys- ja talousvalmiuksia Työelämäyhteistyö osaksi suomalaista

Lisätiedot

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 54 Jäsenyrityksiä 116 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Kohderyhmä: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Opetustoimen henkilöstö, pois lukien

Lisätiedot

OIKEUSTRADENOMIKOULUTUKSEN NÄKYMIÄ

OIKEUSTRADENOMIKOULUTUKSEN NÄKYMIÄ Tero Uitto OIKEUSTRADENOMIKOULUTUKSEN NÄKYMIÄ MIKSI OIKEUSTRADENOMIKOULUTUSTA ON? Oikeustradenomi-opintokokonaisuuden suunnittelu on saanut alkunsa työelämän tarpeista. Yhä suurempi osa ympärillämme tapahtuvista

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017 Raisio KASVUN PAIKKA TULEVIEN VUOSIEN HENKILÖSTÖHALLINNOLLISIA HAASTEITA Niukat taloudelliset resurssit Henkilöstön eläköityminen Henkilöstön saatavuus ja

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien huhtikuussa 2008 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys - kommenttipuheenvuoro

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys - kommenttipuheenvuoro Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys - kommenttipuheenvuoro Tuottavuus ja työhyvinvointi Toimihenkilöiden työsuhdepäivät 0.2.20 M/S Silja Symphony Johtaja Jukka Ahtela EK 2 3 Suomi on palvelutalous

Lisätiedot

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke Alueellinen työhyvinvointikysely Voimaa ossaamisesta! -hanke Taustatiedot Vastaajia 1 983 henkilöä miehiä 14 % naisia 86 % Toimiala Hotelli- ja ravintola 5 % Kauppa- ja palvelu 17 % Muu julkishallinto

Lisätiedot

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Esitykseni 8.12.2014 Diacor terveyspalvelut Oy osana Suomen suurinta yhteiskunnallista

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA TORJUNTAVOITTOJA JA BANAANIPOTKUJA ROHKEITA PELINAVAUKSIA JYTY PELAA SUJUVASTI MONILLA PELIKENTILLÄ JA TEKEE ROHKEITA PELINAVAUKSIA JÄSENTENSÄ HYÖDYKSI. ME EMME TYYDY VAIN TURVAAMAAN

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka Hallitusohjelma Investointeja tukeva politiikka Talouskriisin aikana Suomen teollisuuden kiinteiden investointien määrä on alentunut enemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja huomattavasti enemmän kuin kilpailijamaissamme.

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin:

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Sinä olet jäsen ammattiosastossa eli Jyväskylän Kirjatyöntekijäin Yhdistyksessä (JKY) JKY ja noin 300 muuta ammattiosastoa ovat

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY Puhe 1 (5) Arvoisa ministeri, hyvät kansanopistopäiville osallistujat! Syyskuun alussa tulee kuluneeksi 35 vuotta tämän Murikkaopiston toiminnan käynnistämisestä. Päätös opiston

Lisätiedot

Jyty. Vakuuttavat jäsenedut

Jyty. Vakuuttavat jäsenedut Jyty Vakuuttavat jäsenedut Vakuutusedut jäsenistölle - liittovakuutus VAKUUTETUT Vakuutettuina ovat liiton kaikki alle 68-vuotiaat työvoimajäsenet ja toimihenkilöt, jotka asuvat vakinaisesti kalenterivuosittain

Lisätiedot

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan?

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan? Oulussa 19.3.2013 LUONTAISHOITOALAN TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖ Kyselytutkimuksen lähtökohtana on kartoittaa luontaishoitoalan toimijoiden tarvetta yhteistoimintaan Pohjois-Pohjanmaan alueella. Tämän tutkimuksen

Lisätiedot

YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1

YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1 YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien kesäkuussa 2007 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista sekä kesätyöntekijöiden palkkaamisesta.

Lisätiedot

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Anri Viskari-Lojamo (sosionomi YAMK) Johtava sosiaaliohjaaja Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Perhe- ja sosiaalipalvelut / Nuorten palvelut ja

Lisätiedot

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakoulututkinnon

Lisätiedot

Vetovoimaa rakennusalalle

Vetovoimaa rakennusalalle Vetovoimaa rakennusalalle Rakennusalan valtteja Koulutus Tulevaisuuden keskeisiä osaamistarpeita Satu Elho Asiamies Rakennus- ja kiinteistöpalvelualan vetovoima ry www.themesta.net Mitä ammattilaiset itse

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Hyväksytty hallituksessa 30.05.2013 43 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 2 TASA-ARVOSUUNNITELMAN TARKOITUS JA TAVOITE... 3 3 TASA-ARVOKYSELYN

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Lehdistötiedote 6.3.2015 Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Naisjohtajien määrässä on ollut havaittavissa hidasta laskua viimeisen

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttajien taustatiedot Dialuettelo Dia 3 Kuntien välinen nettomuutto Tampereella iän mukaan 2013 Dia 4 Kuntien välinen nettomuutto kehyskunnissa iän mukaan 2013 Dia 4 Tampereen maahan-

Lisätiedot

Johtamiskoulutuksen tarve. Simo Halonen 4.10.2007

Johtamiskoulutuksen tarve. Simo Halonen 4.10.2007 Johtamiskoulutuksen tarve Simo Halonen 4.10.2007 Sisältö Teknologiateollisuus ja Salon Konepaja Oy Johtamisosaamisen tarve Johtamisen erityishaasteita Suomessa Ammattikorkeakoulutuksen haasteita Päätoimialat

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa TNS Gallup Oy on selvittänyt SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten arvioita työssä jaksamisesta sekä suhtautumista

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

!"! #$$% $ &&& #& &#& $!" %%!" &!""$'$()!% ""

!! #$$% $ &&& #& &#& $! %%! &!$'$()!% !"! #$$% $!"# &&& #& &#& $!" %%!" &!""$'$()!% "" !"! &$# *+!,% *&!!&!"!-"". /%-"!". #$$ &&& # & 0 $!"! *+ 1 2"!!" % AMMATTIOSAAMINEN SÄILYTETTÄVÄ TALOUDEN HAASTEISTA HUOLIMATTA Talouden taantuma on tuonut

Lisätiedot