Lyhyet matkat pienissä ja keskisuurissa kaupungeissa KOKKOLA

Transkriptio

1 Lyhyet matkat pienissä ja keskisuurissa kaupungeissa KOKKOLA Työmatkakysely, ryhmähaastattelut ja kokeilujakso Mari Päätalo, Valpastin Oy Ville Voltti, Mobinet Oy Joulukuu 2013

2 Lyhyet matkat Kokkolassa Raportti 2 (42) Alkusanat Lyhyet matkat pienissä ja keskisuurissa kaupungeissa työ tehtiin Ympäristöministeriön tuella Kokkolan kaupungissa. Tavoitteena oli löytää keinoja, joilla kävelyä ja pyöräilyä voitaisiin lisätä erityisesti lyhyillä matkoilla. Erityistarkastelun kohteeksi otettiin työmatkat. Työ jakautui kolmeen osaan: työmatkakyselyyn koko kaupungin henkilöstölle, ryhmähaastatteluihin ja kokeilujaksoihin. Työmatkakysely ajoittui lokakuun loppupuolelle. Ryhmähaastattelut tehtiin marraskuun lopulla ja kokeilujaksot marrasjoulukuun vaihteessa. Työmatkakyselyn, ryhmähaastatteluiden ja kokeilujaksojen perusteella on annettu suosituksia, joilla kaupunki voi lisätä työmatkojen kävelyä ja pyöräilyä sekä oman henkilöstönsä keskuudessa että muillakin kaupungissa toimivilla työnantajilla. Työssä olivat Kokkolan kaupungilta mukana seuraavat henkilöt: Elina Riippa, henkilöstöpäällikkö Timo Mämmi, kansliapäällikkö Esa Rapi, työsuojeluvaltuutettu Sinikka Tuomaala, työsuojelupäällikkö Lotta Nyqvist, liikuntatoimen johtaja Ilkka Kangas, suunnittelupäällikkö Tuija Tuorila, kehittämispäällikkö Ympäristöministeriön edustajana toimi yli-insinööri Kaisa Mäkelä. Työn toteutuksesta vastasi diplomi-insinööri Mari Päätalo, Valpastin Oy:stä. Työmatkakyselyn toteutuksesta sekä tulosten analysoinnista vastasi diplomi-insinööri Ville Voltti Mobinet Oy:stä. Työ on tuottanut paljon tietoa kaupungin henkilöstön työmatkatottumuksista sekä työmatkojen kävelyn ja pyöräilyn esteistä. Tämän lisäksi työn keskeistä antia ovat olleet aiheesta käydyt keskustelut ja pohdinnat ihmisten kesken. Työn tuloksia esiteltiin kaupungin henkilöstölle järjestetyssä palautetilaisuudessa joulukuussa 2013.

3 Lyhyet matkat Kokkolassa Raportti 3 (42) Sisältö Aluksi 2 1 Työn tavoitteet ja tausta 4 2 Työmatkakysely 6 Kyselyn toteutus 6 Työnantajan tukea toivotaan 7 Liikkumisen lähtökohdat 8 Työmatkojen kulkutavat 10 Työmatkojen CO 2 päästöt 14 Liikkujaryhmittely 15 Työmatkojen olosuhteet 18 Työasiointimatkat 22 Terveisiä työnantajalle 23 3 Ryhmähaastattelut 26 Haastatteluiden järjestäminen 26 Haastateltavien arvioimat syyt kävelyn ja pyöräilyn edistämiselle 26 Työmatkojen kävelyn ja pyöräilyn myyntiargumentit 27 Työmatkojen kävelyn ja pyöräilyn esteet 28 4 Kokeilujaksot 31 It-suuunnittelija Susanna Lindfors, tietohallinto 32 Reima Niva, toimistorakennusmestari 34 Musiikin ja draaman opettaja Pia Järvi 36 5 Suositukset Autoilun kyseenalaistaminen Sosiaalitilojen järjestäminen Työasiointipyörät Talvikunnossapidon parantaminen Asiakaskäyntien suunnittelu ja käytännöistä sopiminen Pyörien säilytyksen parantaminen kaupungin kiinteistöissä Työmatkapyöräilyn kampanjointi Edut pyörän ylläpitoon Kävelykampanja Kimppakyytijärjestelmät Etätyön mahdollistaminen Yhteiskäyttöiset autot 41 6 Johtopäätökset 42 Vertaisryhmähaastattelu on toimiva tapa vaikuttaa arjen valintoihin 42

4 Lyhyet matkat Kokkolassa Raportti 4 (42) 1 Työn tavoitteet ja tausta Hankkeen tavoitteena oli selvittää, miten pienissä ja keskisuurissa kaupungeissa voidaan lisätä kävelyn ja pyöräilyn kulkumuoto-osuutta erityisesti lyhyillä työmatkoilla. Tavoitteena on vähentää yksin autoilua lyhyillä matkoilla, sillä kokkolalaiset tekevät päivittäin alle 2 kilometrin mittaista automatkaa. Hankkeen osatavoitteita olivat: Saada kaupungin työntekijät tiedostamaan, että jokainen matka on valinta. Tuottaa tietoa kaupungin työntekijöiden asenteista ja tottumuksista työmatkojen liikkumisessa Löytää keinoja, joilla kaupunki/työnantaja voi lisätä kävelyä ja pyöräilyä Keskisuurten kaupunkien potentiaali kävelyn ja pyöräilyn lisäämisessä Valtakunnallisena tavoitteena on lisätä kävelyä ja pyöräilyä erityisesti lyhyillä matkoilla. Onkin selvää, että osa tästä siirtymästä täytyy saada pienistä ja keskisuurista kaupungeista. Esimerkiksi Kokkolassa alle 2 kilometrin mittaisista matkoista kuljetaan autolla 35 prosenttia ja 2-4 kilometrin mittaisista matkoista 57 prosenttia. 72 prosenttia kaupungin väestöstä asuu 5 kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Pienissä ja keskisuurissa kaupungeissa joukkoliikennetarjonta on vähäisempää kuin suurilla kaupunkiseuduilla, ja toisaalta autoilulle ei ole rajoitteita esimerkiksi pysäköintitilan riittävyydessä. Kokkolan asukkaiden matkustussuorite on yli 1,1 miljoonaa henkilökilometriä arkivuorokaudessa. Noin puolet liikennesuoritteesta syntyy vuotiaiden liikkumisesta. Pelkästään vuotiaiden liikkumisesta syntyy jo reilu neljännes kokonaissuoritteesta. Juuri näissä ikäluokissa myös auton kulkumuoto-osuus on korkeimmillaan (69 75 %). Siksi työikäiset ovat tärkeä ryhmä, kun tavoitellaan siirtymää autolla tehdyistä matkoista kävely- ja pyöräilymatkoihin. Työikäisten kävelyn ja pyöräilyn lisääminen on tärkeää myös terveydellisistä syistä. WHO:n HEAT laskentamenetelmän mukaan kävelyn ja pyöräilyn lisääminen tuo yhteiskunnallisesti merkittäviä säästöjä työikäisten kuolleisuuden vähenemisen myötä. Kokkolan Pyöräilykaupunkiohjelman yhteydessä laskettiin, että jos pyöräilyä lisättäisiin nykyisestä 15 prosentista 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä tuo lisääntyneen pyöräilyn säästöiksi. Keskimääräisen vuosihyödyn nykyarvo 1,1 milj. Vuosihyödyn keskiarvo 1,6 milj. Maksimihyöty viimeisenä vuonna 3,0 milj. Hyödyt koko laskenta-ajalta 21,0 milj.

5 Lyhyet matkat Kokkolassa Raportti 5 (42) Tämä laskelma ei sisällä kävelyn ja pyöräilyn lisääntymisestä saatavia säästöjä sairaskuluissa. Työikäisten autolla tehdyt matkat ovat potentiaalisia kävelyn ja pyöräilyn matkoja, koska näillä matkoilla ollaan usein autossa yksin eikä mukana välttämättä ole raskaita kantamuksia. Työmatkoja voidaan matkan luonteen osalta verrata koulu- ja opiskelumatkoihin. Vaikka huomioidaan, että työmatkat ovat koulu- ja opiskelumatkoja pidempiä, automatkoista pitäisi löytyä helposti siirtymää kävelyyn ja pyöräilyyn juuri työmatkojen osalta. Koulu- ja opiskelumatka Työmatka Keskipituus 4,1 km 10,3 km Kulkutavat Kävely 18 % 9 % Pyöräily 35 % 16 % Auto, kuljettajana 16 % 67 % Auto, matkustaja 16 % 5 % Osuus liikennesuoritteesta 9 % 20 %

6 Lyhyet matkat Kokkolassa Raportti 6 (42) 2 Työmatkakysely Kyselyn toteutus Kysely tehtiin internet-kyselynä. Kyselykutsu toimitettiin kaupungin henkilöstölle sähköpostitse. Niille kaupungin työntekijöille, joilla ei ole sähköpostia, jaetaan tutkimuslinkkiä, joka löytyi kaupungin intra-sivuilta. Kyselystä tiedotettiin Pikkutynnyrissä, joka on kaupungin henkilöstölehti. Lisäksi kyselystä kerrottiin kaupungin esimiehille sekä kaupungin johtoryhmässä. Kyselyssä kysyttiin sekä yleisesti työmatkojen liikkumistottumuksista sekä toteutuneista matkoista tutkimusviikolla 43 ( ) Kyselykutsu lähti henkilöstön sähköposteihin keskiviikkona 23.10, jolloin kysely avautui. Kyselystä muistutettiin kaksi kertaa kyselyn aikana, tutkimusviikon perjantaina sekä seuraavana keskiviikkona Kysely sulkeutui sunnuntaina Kysely toteutettiin suomeksi. Kyselyn saatekirje sekä sähköpostimuistutukset olivat suomen lisäksi ruotsiksi.

7 Lyhyet matkat Kokkolassa Raportti 7 (42) Työnantajan tukea toivotaan Kokkolan kaupungin työntekijät suhtautuvat positiivisesti siihen, että työnantaja tukisi työhön liittyviä matkoja. Suhtautuminen on suunnilleen samanlaista sekä kodin ja työpaikan että työajan aikana tehtävillä matkoilla.

8 Lyhyet matkat Kokkolassa Raportti 8 (42) Liikkumisen lähtökohdat Kyselyyn vastanneiden kaupungin työntekijöiden keskipituus on 9,3 kilometriä. 50 prosentilla vastanneista työmatkan keskipituus on alle 4 kilometriä. Autollisia talouksia on 96 prosenttia vastanneista. Käyttökelpoinen polkupyörä löytyy 94 prosentilla vastanneista. Vastanneista yksi prosentti ilmoittaa hallussaan olevan joukkoliikennelipun.

9 Lyhyet matkat Kokkolassa Raportti 9 (42) Kyselyssä haluttiin selvittää, miten mahdollisiksi työntekijät kokivat eri kulkutavat. Joukkoliikenteen totesi käytännössä mahdottomaksi vaihtoehdoksi yli 70 prosenttia vastaajista. Pyöräily olisi täysin mahdollinen tapa kulkea työmatkat sulan aikaan yli puolella vastaajista. Talviaikaan pyöräily oli mahdollista noin neljännekselle vastaajista. Kävelyn katsoi hyväksi tavaksi liikkua työmatkat yli kolmannes vastaajista. Yhteenvetona voidaan todeta, että yli puolelle vastaajista työmatkan tekeminen muulla kuin autolla onnistuisi oikein hyvin.

10 Lyhyet matkat Kokkolassa Raportti 10 (42) Työmatkojen kulkutavat Tutkimusviikon aikana työmatkoista 66 prosenttia tehtiin autolla. Joukkoliikenteen osuus on pieni, tämä tulos toistuu loogisesti kaikissa kyselyn tuloksissa. Pyöräilyn osuutta työmatkoista oli 22 prosenttia ja voidaan pitää melko suurena, kun Kokkolan liikennetutkimuksessa pyöräilyn osuus tehdyistä matkoista oli 15 prosenttia. Toisaalta kävelyn osuus taas oli pienempi kuin Kokkolan liikennetutkimuksessa (17 prosenttia).

11 Lyhyet matkat Kokkolassa Raportti 11 (42) Kuviossa on esitetty eri kulkutapojen satunnainen käyttö. Joukkoliikenteen satunnainenkin käyttö on vähäistä. Suuri osa henkilökunnasta pyöräilee ja kävelee töihin ainakin joskus.

12 Lyhyet matkat Kokkolassa Raportti 12 (42) Kuviossa on esitetty työmatkojen kulkutapajakauma sukupuolen mukaan. Vastauksien perusteella näyttää siltä, että naiset autoilevat työmatkojaan hieman enemmän kuin miehet. Ero on pieni, mutta tämä on poikkeuksellista yleisesti liikennetutkimuksissa näkyvään ilmiö, jossa miehet ajavat autolla naisia huomattavasti enemmän ja naiset käyttävät joukkoliikennettä.

13 Lyhyet matkat Kokkolassa Raportti 13 (42) Kuviossa on verrattu toteutuneita kulkutapoja siihen, mitä vastaaja on ilmoittanut mahdolliseksi. Vastaajat, jotka ilmoittivat voivansa tehdä matkan muulla kuin autolla, tekivät 77 prosenttia matkoistaan kävellen, pyörällä tai joukkoliikenteellä.

14 Lyhyet matkat Kokkolassa Raportti 14 (42) Työmatkojen CO 2 päästöt Kuviossa oleva päästövähennyspotentiaali perustuu siihen, mitä kulkutapoja vastaajat itse pitävät itselleen mahdollisina. Päästövähennyspotentiaali perustuu tutkimusviikon todellisiin matkoihin ja matkan pituuksiin.

15 Lyhyet matkat Kokkolassa Raportti 15 (42) Liikkujaryhmittely Kuviossa on esitetty Kokkolan kaupungin työntekijöiden liikkujaryhmittely. Liikkujaryhmittely perustuu kyselyyn, josta tulee yli 600 erilaista vastauskombinaatiota. Vannoutunut autoilija on henkilö, joka käyttää lähes kaikilla matkoillaan autoa eikä laisinkaan joukkoliikennettä tai pyörää. Vannoutunut autoilija kävelee hieman. Vannoutunut autoilija on henkilö, joka ei käytä muita kulkutapoja kuin autoa, syihin tai asenteisiin ei oteta kantaa. Autoilijalla auto on yleisimmin käytetty kulkutapa, mutta auton ohella autoilija käyttää satunnaisesti tai tilanteesta riippuen myös joukkoliikennettä ja/tai pyörää/kävelyä, kuitenkin selvästi harvemmin kuin autoa. Joukkoliikenteen kanta-asiakkaille joukkoliikenne on useimmiten käytetty kulkutapa, mutta myös muita kulkutapoja tulee käytettyä silloin tällöin. Jalan ja pyörällä kulkijoilla joko kävely tai pyöräily on useimmiten käytetty kulkutapa, mutta muitakin kulkutapoja käyttää silloin tällöin. Kulkutapojen sekakäyttäjät ovat henkilöitä, jotka käyttävät useita kulkutapoja siten, ettei mikään kulkutavoista nouse ylitse muiden henkilön pääasialliseksi kulkutavaksi.

16 Lyhyet matkat Kokkolassa Raportti 16 (42) Kuviossa on vertailtu henkilöstön liikkumistottumuksia Kokkolan kaupungin eri yksiköissä.

17 Lyhyet matkat Kokkolassa Raportti 17 (42) Kuviossa on esitetty vannoutuneiden autoilijoiden ja autoilijoiden arvio siitä, kuinka työmatkat voisi tehdä eri kulkutavoilla.

18 Lyhyet matkat Kokkolassa Raportti 18 (42) Työmatkojen olosuhteet Kuviossa on näytetty, miten vastaajat arvioivat liikenneolosuhteita kodin ja työpaikan välillä. Yleisesti olosuhteisiin ollaan tyytyväisiä, paitsi joukkoliikenteeseen. Joukkoliikenteeseen ollaan joko tyytymättömiä tai sen olosuhteita ei tunneta.

19 Lyhyet matkat Kokkolassa Raportti 19 (42) Työmatkojen tekoon vaikuttavat myös työpaikan kiinteistön olosuhteisiin. Autojen ja pyörien pysäköinnin olosuhteisiin yli puolet olivat tyytyväisiä. Pyörien pysäköinnissä näkyi myös merkittävä osuus, joka ei osannut arvioida olosuhteita. Sosiaalitiloihin henkilöstö ei ollut niin tyytyväinen. Vaatteiden ja varusteiden säilytys sekä peseytymismahdollisuus saivat huonoimman yleisarvosanan.

20 Lyhyet matkat Kokkolassa Raportti 20 (42) Vastaajista 47 prosenttia ei nähnyt työmatkojen kävelylle ja pyöräilylle olevan minkäänlaisia esteitä. Työmatkansa arvioi liian pitkäksi neljännes vastaajista ja lähes yhtä suuri määrä arvioi työmatkan vievän kävellen tai pyöräillen liian kauan aikaa. 15 prosenttia kertoi työmatkan kävelyn ja pyöräilyn esteeksi sen, ettei työpaikalla ole suihkua tai mahdollisuutta vaihtaa vaatteita. 27 prosenttia vastaajista ilmoitti syyksi jonkin muun esteen. Näistä merkittävimmät olivat: - oma terveys - huono talvikunnossapito eli aurauksen puuttuminen ja liukkaus - pimeys - lapsien kyyditseminen päiväkotiin, kouluun tai harrastuksiin - oman auton käyttö työpäivän aikana - haluaa olla edustava töissä, ei halua hikoilla - asiointi työpäivän jälkeen - mukavuudenhalu - vaarallinen liikenne - pyörän säilytys - liikkuu muutenkin tarpeeksi

21 Lyhyet matkat Kokkolassa Raportti 21 (42) Henkilöstöltä kysyttiin heidän omaa arviotaan heidän harrastamansa liikunnan määrästä. Lähes 80 prosenttia vastanneista katsoi, että he harrastavat terveytensä kannalta riittävästi liikuntaa.

22 Lyhyet matkat Kokkolassa Raportti 22 (42) Työasiointimatkat Työajan matkoista oma auto oli selkeästi merkittävin. Toisaalta kimppakyytejä käytetään jo. Pyöräillen ja kävellen tehdään myös työasiointimatkoja ainakin toisinaan. Pyöräillen kertoo työasiointimatkoja tekevän toisinaan 40 prosenttia (kodin ja työpaikan välillä 58 prosenttia). Kävellen työasiointimatkoja tekee 43 prosenttia (kodin ja työpaikan välillä 32 prosenttia).

23 Lyhyet matkat Kokkolassa Raportti 23 (42) Terveisiä työnantajalle Kyselyssä kysyttiin kiinnostusta erilaisiin etuihin ja palveluihin, joilla voidaan tukea ympäristöystävällistä liikkumista. Myönteisimmin suhtauduttiin pyöräilyä tukeviin etuihin ja palveluihin. Myös kimppakyydit ja taloudellinen ajotapa kiinnostivat. Joukkoliikenteen tukemista ei nähty kovin tarpeellisena.

24 Lyhyet matkat Kokkolassa Raportti 24 (42) Kimppakyytiin suhtauduttiin myönteisesti, sillä lähes 80 prosenttia oli halukas käyttämään kimppakyytiä ainakin silloin tällöin.

25 Lyhyet matkat Kokkolassa Raportti 25 (42) Avoimissa vastauksissa henkilöstä toivoi sosiaalitilojen parantamista (peseytyminen ja varusteiden säilytys), pyöräpysäköinnin parantamista, yhteiskäyttöisiä pyöriä virkapyörät, pyöräilyvarusteita (esim. nastarenkaat, kypärät) ja talvikunnossapidon parempaa laatua. Lisäksi toivottiin etätyön mahdollistamista. Neuvolalta kouluille voisi hyvin kulkea pyörällä, työnantaja voisi kustantaa pyörän neuvolalle. Jos pyöräilystä saisi jotain kannustimia, ehkä tulisi yritettyä lujemmin. Etätyö Pyöräkatos puuttuu. Asialliset peseytymistilat työpaikalle. Työnantajan puolesta auto käytössä työajoihin, jolloin voisin kulkea työmatkat kävellen tai polkupyörällä, mitä teen nytkin mahdollisuuksien mukaan. Etätyön mahdollistaminen edes ajoittain! Vaikkapa vain kerran kuukaudessa. Työn puolesta se olisi mahdollista. Etätyö säästäisi luontoa, rahaa, aikaa ja lisäisi huomattavasti turvallisuutta, varsinkin näin pimeänä, liukkaana ja hirvien liikumisen aikana. Etätyö olisi mahdollistetava, se on nykypäivää! Kaupungintalon pyörätelineet ovat onnettomat, pyörät hajoaa siinä. Kunnon pyörätelineet pitäisi saada ja sellaiset ettei pyörät jää toisiin kiinni! Kunnolliset asianmukaiset sosiaalitilat. Ehdottomasti oltava mahdollisuus suihkun käyttöön. Pyöräteiden auraukset ja kunnossapito kuntoon syksyisin ja talvisin! Kannustaa enemmän ihmisiä liikkumaan kävellen tai pyörällä. Monella ihan olemattoman lyhyt työmatka ja sekin kuljetaan autolla! Polkupyörille voisi olla kunnollinen parkki, joka olisi lukittu katos. Työpaikalta voisi löytyä myös todellinen sosiaalitila, jossa voisi käydä suihkussa tai vaihtaa vaatteita. Työpaikkakäyntejä/ asiakaskäyntejä ajatellen lainattavaksi polkupyörä.

26 Lyhyet matkat Kokkolassa Raportti 26 (42) 3 Ryhmähaastattelut Haastatteluiden järjestäminen Ryhmähaastatteluihin kutsuttaville asetettiin seuraavat kriteerit Työmatkan pituus 4 kilometriä tai sitä pienempi Vastaaja oli antanut luvan yhteydenottoon sekä lisäksi erikseen yhteystietonsa Vastauksista ei ilmennyt terveydellistä estettä työmatkojen kävelylle ja pyöräilylle Haastatteluryhmän haluttiin toimivan vertaisryhmänä, joten samaan haastatteluun kutsuttiin henkilöitä samalta toimialalta. Samaan haastatteluun haluttiin liikkumistavoiltaan erilaisia henkilöitä. Tavoitteeksi otettiin, että jokaiseen haastatteluun saadaan kyselyn perusteella työmatka kävelyn ja pyöräilyn suhteen aktiivisia, satunnaisia ja passiivisia. Haastatteluryhmien koon tavoitteeksi otettiin 3-5 henkilöä. Kysely vastauksista poimittiin 9-12 henkilöä, jolle lähetettiin kutsu ryhmähaastatteluihin. Kutsu lähetettiin tekstiviestillä. Kaikki ryhmähaastattelut tehtiin kaupungintalolla. Etukäteen oli ajatuksena, että Sosiaalija terveystoimen ja Sivistystoimen haastattelut voitaisiin tehdä heidän omassa työpisteessään, mutta tähän ei löytynyt riittävästi kävelyn ja pyöräilyn suhteen passiivisia vastaajia, jotka olisivat antaneet luvan yhteydenottoon ja jättäneet yhteystietonsa. Haastatteluja tehtiin kaiken kaikkiaan 3 kappaletta. Sosiaali- ja terveystoimen haastattelu ei toteutunut peruutusten vuoksi. Haastatteluissa oli paikalla 3-4 henkilöä. Haastateltavien arvioimat syyt kävelyn ja pyöräilyn edistämiselle Haastatteluissa haluttiin kysyä ihmisten omia näkemyksiä kävelystä ja pyöräilystä. Tilaisuus rakennettiin toisaalta myös työmatkojen kävelyn ja pyöräilyn myyntitilaisuudeksi. Kävelyä ja pyöräilyä haluttiin myydä haastatteluun osallistuville keskustelun ja oivalluksen kautta. Tuputtamista ja oikeiden vastauksien tai valintojen tarjoamista haluttiin välttää. Ryhmähaastatteluissa tunnelma oli myönteinen, joskin alkuun hieman varautunut. Keskustelu oli aktiivista ja koko ryhmä oli helppo saada mukaan. Kuinka pitkä työmatka on sopiva kävellä tai pyöräillä, kesäisin ja talvisin? Ryhmähaastattelu tilaisuus aloitettiin kysymällä minkä pituisia matkoja haastateltavat pitävät sopivan pituisina töihin kävelyyn ja pyöräilyyn kesäisin ja talvisin.

27 Lyhyet matkat Kokkolassa Raportti 27 (42) Sopivaksi matkaksi työmatkan kävelyyn arvioitiin 0,5-2 kilometrin pituinen matka. Jotkut katsoivat jopa 3 kilometriä olevan sopiva matka työmatkan kävelyyn. Talven ja kesän välillä ei nähty varsinaista eroa. Työmatkojen kävelyä katsottiin rajoittavan eniten ajankäytön haasteet: kävelyyn kuluu paljon aikaa. Sopivan työpyöräilymatkan pituudet vaihtelivat enemmän. Kesäisin arvioitin sopivaksi työmatkapyöräilyn pituudeksi matkoja kolmen ja viiden ja kymmenen kilometrin välillä. Arveltiin, että kesäisin menisivät yli 5 km pidemmätkin matkat, jos työpaikalla olisi tarjolla suihkumahdollisuus. Talvisin sopivan työmatkapyöräilyn pituus koettiin lyhyemmäksi. Vastaukset vaihtelivat kolmen ja viiden kilometrin pituuden tienoilla. Yksi vastaajista ilmoitti, ettei talvella voi pyöräillä työmatkoja lainkaan. Miksi kävelyn ja pyöräilyn lisääminen on valtakunnallinen tavoite? Vastaajille kerrottiin hankkeen taustalla olevan valtakunnalliset tavoitteet lisätä lyhyiden matkojen kävelyn ja pyöräilyn osuuden lisäämiseksi. Haastateltavia kehotettiin pohtimaan syitä, miksi kävelyä ja pyöräilyä halutaan valtakunnallisesti lisätä. Kävely ja pyöräily tunnistettiin yleisesti hyötyliikunnaksi, joka ehkäisee ylipainoa ja parantaa siten terveyttä. Tunnistettiin myös, että kävelyä ja pyöräilyä lisäämällä haluttaisiin vähentää sairastavuutta. Myös työpäivän aikainen vireystila arvioitiin yhdeksi syyksi. Ympäristösyyt nähtiin yhdeksi tärkeäksi syyksi. Keskusteluissa miellettiin ilman laatu ja ruuhkien ehkäisy tärkeiksi syiksi. Kävelyn ja pyöräilyn aikaansaamat säästöt eivät nousseet ryhmähaastatteluissa esiin. Eivätkä auton vaatima tila tai muut kaupunkisuunnittelun näkökulmat. Työmatkojen kävelyn ja pyöräilyn myyntiargumentit Haastattelija perusteli Kokkolassa kävelyn ja pyöräilyn helppoutta lyhyillä välimatkoilla. Pohdittiin yhdessä kuinka kauan Kokkolan eri puolilta kävely tai pyöräily kestää. Kokkolan tiivis rakenne ja väestön keskittyminen 5 kilometrin säteelle kaupungin keskustasta esitettiin kävelyn ja pyöräilyn puolesta puhuvana asiana. Terveysliikunta oli tärkeä myyntiargumentti. Haastateltaville perusteltiin kävelyn ja pyöräilyn erinomaisuutta päivittäisen ja itsestään tulevan liikunnan muotona. Kävelyn ja pyöräilyn lisäämistä perusteltiin myös kansanterveyden ja sitä kautta taloudellisen edun kannalta. Haastattelussa todettiin myös, ettei kaikkia matkoja tarvitse kävellä ja pyöräillä. Tätä haluttiin konkretisoida liikenne- ja viestintäministeriön esityksellä kävely- ja pyörämatkojen tarvittavasta määrästä tavoitteen saavuttamiseksi.

28 Lyhyet matkat Kokkolassa Raportti 28 (42) Työmatkojen kävelyn ja pyöräilyn esteet Haastatteluissa pohdittiin merkittävimpiä esteitä työmatkojen kävelyyn ja pyöräilyyn. Esillä olivat kyselyssä esiin tulleet työmatkakävelyn ja pyöräilyn esteet. Tärkeimmäksi ryhmähaastattelussa nousivat Oman auton käyttö työpäivän aikana Lasten kyyditseminen päiväkotiin, kouluun ja harrastuksiin Suihkun ja sosiaalitilojen puuttuminen Pyörien huonot säilytystilat Huono talvikunnossapito Oman auton käyttö työpäivän aikana Noin 10 prosenttia kyselyyn vastanneista ilmoitti tarvitsevansa autoa työpäivän aikana. Myös ryhmähaastateltavien joukossa tällaisia henkiöitä oli useita. Haastatteluissa mietittiin ratkaisuja tähän esteeseen. On työtehtäviä, joissa auton jokapäiväinen käyttö on välttämätöntä. Tällaisia työtehtäviä ovat tehtävät, jossa siirretään paljon tarvikkeita ja tavaroita työkohteesta toiseen. Sekä sellaiset tehtävät, joissa työpisteet sijaitsevat pitkien matkojen päässä toisistaan. Moneen työhön kuuluvat myös jatkuvat käynnit eri asiakkaiden tai yhteistyökumppaneiden luona. Näiden henkiöiden työmatkojen kävely ja pyöräily olisi mahdollista ainoastaan, jos työpaikalla olisi tarjota autoa työntekijän käyttöön.

29 Lyhyet matkat Kokkolassa Raportti 29 (42) Osassa työtehtävissä auton käyttö on satunnaisempaa. Haastateltavien joukossa oli henkilöitä, jotka eivät välttämättä tarvitsisi autoa työssään joka päivä. Töitä voisi suunnitella siten, että rauhoittaisi muutaman päivän viikossa toimistopäiviksi ja vastaavasti hoitaa asiakaskäynnit kootusti muutamana päivänä viikossa. Näin töihin voisi töihin tulla kävellen tai pyörällä ja käyttää työpaikan yhteiskäyttöisiä autoja tai vaihtoehtoisesti käyttää omaa autoa asiakaskäyntipäivinä. Haastateltavien joukossa oli pienten lasten isä, joka mielellään jättäisi auton perheen auton vaimon käyttöön muutamana päivänä viikossa. Lasten kyyditseminen päiväkotiin, kouluun ja harrastuksiin Lasten kyyditseminen päiväkotiin, kouluun tai harrastuksiin oli yksi keskeinen este kulkea työmatkoja kävellen tai pyörällä. Haastateltavien joukossa oli henkilöitä, joilla lasten vieminen päiväkotiin sujui kesäisin pyöräillä oikein hyvin, mutta talvi rajoittaa tätä selvästi. Talvikunnossapidon laadun katsottiin vaikuttavan tähän selvästi. Huonosti auratulla väylällä pyöräily ja kävely on raskasta. Liukkaus ja lipsuminen koetaan luonnollisesti vaaralliseksi silloin, kun pyörän kyydissä on lapsia. Omien ja lasten varusteiden määrä ja pukemisen hankaluus on yksi este tehdä lasten kuljetusta talvisin pyörällä. Toisaalta yksi haastateltava mainitsi, että palkinta tuosta varusteshowsta on työpäivän aikana saatu virkeys ja vireys, joka on aivan toisenlainen kuin autolla tullessa. Isompien lasten koulu- ja harrastuskyytejä kyseenalaistettiin jonkin verran. Haastateltavat totesivat, että lapsiakin voisi laittaa enemmän kävelemään ja pyöräilemään. Aika mukavuuden haluiseksi olen tainnut lapsenikin opettaa, totesi yksi haastateltava. Sosiaalitilojen puutteet suihkut, säilytystilat ja pukuhuoneet Yksi selvä este töihin pyöräilyyn oli suihkun puuttuminen. Ryhmähaastatteluissa oli henkilöitä, jotka uskoivat, että tulisivat töihin pyörällä, jos työpaikalla olisi mahdollisuus käydä suihkussa. Lisäksi kritisoitiin nykyisiä puutteita tavaroiden säilytyksessä ja kuivausmahdollisuuksissa. Yksi haastatteluryhmä piti suihkussa käyntiä työpaikalla vieraana ajatuksena, eivätkä pitänyt sitä omalta kohdaltaan mahdollisina päivittäisenä rutiinina. Säilytystiloja ja vaatteiden vaihtomahdollisuutta arvostettiin myös tässä ryhmässä. Pyörien huonot säilytystilat Ryhmähaastatteluissa tuli myös esille pyörien huonot säilytystilat. Pyörille ei ole aina riittävästi tilaa. Pyörälle toivottiin myös turvallista tilaa, ettei pyörä joutuisi varkauden kohteeksi. Lisäksi toivottiin katoksia sekä talvipyöräilijöille mahdollisuutta säilyttää pyörää lämpimässä tilassa.

30 Lyhyet matkat Kokkolassa Raportti 30 (42) Huono talvikunnossapito Huono talvikunnossapito ja pyöräteiden vaarallinen kunto oli useilla esteenä talvipyöräilylle. Haastateltavissa oli sellaisia, jotka kesäisin mielellään hoitavat päivittäiset matkat päiväkotireissuineen pyörällä, mutta talvella talvikunnossapidon heikkous tekee pyöräilystä liian vaarallista. Talvikunnossapidossa lumi ei ole ainoa ongelma. Sohjo, joka on muodostanut uria ja sen jälkeen jäätynyt miellettiin kaikista pahimmaksi ongelmaksi. Haastateltavat epäilivät, että jalkakäytävät ja pyörätiet aurataan yleensä viimeisenä, ajoratojen jälkeen.

31 Lyhyet matkat Kokkolassa Raportti 31 (42) 4 Kokeilujaksot Ryhmähaastatteluista valittiin 3 henkilöä kokeilujaksoon. Heidät valittiin sillä perusteella, että heillä kaikilla oli mielessään selkeä este työmatkojen kävelyyn ja pyöräilyyn. Kaikkien työmatka oli yli 1,5 kilometriä, joten kokeilujakson liikkumistavaksi oli luontevaa tarjota pyöräilyä. Lisäksi pyöräilyyn on selkeästi helpompi tarjota konkreettinen asia, jolla kokeilujaksoon houkutellaan. Kokeilujaksolle valikoituivat Susanna Lindfors Reima Niva Pia Järvi Susanna Lindfors ja Reima Niva saivat käyttöönsä nastarenkailla varustetut Tunturi Ponit yksivaihteiset ja uudet peruspyörät. Kokeiluviikko alkoi pyörien noudolla perjantaina ja jatkui viikon ajan päättyen pyörien palautukseen perjantaina Kokeilujaksolle sattuivat varsin haastavat säät, sillä edellisen viikon lopulla satoi lunta ja keskiviikolle osui ns. pääkallokeli. Susanna ja Reima saivat kokeilujaksolle uudet pyöräilykypärät. Molemmat olivat yllättyneitä siitä, miten mukavalta sopiva ja hyvin istuva kypärä tuntuu.. Kuva 1. Kypärää valitsemassa. Uuden aikainen ja itselle sopivan pyöräilykypärän istuvuus yllättivät Susanna Lindforsin ja Reima Nivan. Valinnassa opastamassa Pyöräpojat Oy:n Merja Mutka

32 Lyhyet matkat Kokkolassa Raportti 32 (42) It-suuunnittelija Susanna Lindfors, tietohallinto Ei töihin voi pyöräillä, kun työpaikalle ei ole suihkua Ehdotus: Kokeiletko viikon ajan, jos saat nastarenkailla varustetun Tunturi Ponin käyttöösi? Ennen Hikisenä on työpaikalla epämiellyttävää, arveli Susanna. Susanna työpisteessä ei ole suihkua ja kertoi sen este työmatkojen pyöräilylle. Susanna toki myönsi olevansa myös mukavuudenhaluinen ja tottunut autoilun helppouteen. Susanna suostui viikon kokeilujaksoon, koska ei omien sanojensa mukaan keksinyt mitään sopivaa syytä kieltäytyä. Ennakkoon hän mietti kohtaisiko kokeilujakson maanantaiaamuna syvä katumus, kun auto täytyy jättää kotiin ja lähteä kohti työpaikkaa pyörällä. Aikana Susanna kertoi varautuneensa kokeilujaksoon heräämällä maanantaiaamun selvästi tavanomaista aikaisemmin. Jo maanantaiaamuna hän totesi, ettei varustautuminen ole sen vaikeampaa ja tiistaina herätyskello herätti samaan aikaan kuin tavallisestikin Ehdin silti töihin aivan hyvin Susanna kertoi noudattaneensa annettua ohjetta ja piti huolta, ettei pue liikaa ylleen. Kun matkan ottaa rauhallisesti ja tietoisesti polkee melko hitaasti ei tule kovin kova hiki. Alupaitaa vaihtamalla selviää aivan hyvin. luonnehti Susanna. Toki piti opetella siihen ajatukseen, että muut saavat pyöräilllä ohi. Keskiviikon pääkallokeli aiheutti sen, että töihin tullessa oli kova hiki.vaatteiden vaihto pyöräilyn jälkeen pienessä vessassa ei ollut mukavaa ja sai aikaan muutaman ärräpään. Yksivaihteisella pyörällä ajamisen Susanna koki rennoksi ja sanoi vaihteiden puuttumisen ja pystyn ajoasennon kannustavan rauhalliseen ajotahtiin. Kypärä tuntui mukavalta ja teinityylinen kuviointi sai aikaan huvittuneita katseita ja työkavereilta rentoa kuittailua. Tämä pyöräily on oikeastaan ihan leppoista ja kivaa, ainakin hyvällä kelillä. Huomaan hymyileväni ja joku ärsyttävän pirteä kappale soi päässä. Susanna kävi kokeiluviikoan aikan palaverissa Terveyskeskuksessa, joka lisäsi ajomatkaa muutaman kilometrin. Vesisade osui sille reissulle ja märkä takki roikkui kaupungintalon naulassa. Susanna kertoo treenikassin pakkaamisen vaativat vähän suunnittelua, ettei ota liikaa tavaraa mukaansa, mutta kaikki tarvittava mahtui kuitenkin kasssiin.

33 Lyhyet matkat Kokkolassa Raportti 33 (42) Tytär saa normaalisti aamuisin kyydin äidiltään kouluun, mutta kokeiluviikolla myös tytär sai pyöräillä koulumatkansa. Kokeilujakson keskiviikn pääkallokelillä tytär sai autokyydin kouluun siskoltaan, ja Susanna kulki sitoutuneesti pyörällä. Jälkeen Susanna totesi, että pyörällä työmatkaan kuluu kyllä hieman enemmän aikaa kuin autolla, mutta ei elämä voi olla 10 minuutista kiinni. Omalta kohdaltaan Susanna katsoi, etteivät pyöräilyn ympäristösyyt ole merkittävä motivaation lähde. Susanna harrastaa paljon liikuntaa, joten työmatkan liikunnalla ei ole hänelle varsinaisesti merkitystä. Työmatkojen pyöräilyn suurin anti oli rauhallinen hetki yksin omien ajatustensa kanssa. Autossa laitan aina radion päälle, nyt päällä olivat omat ajatukset ja se oli mukavaa. Jatkossa: Kokeilujakson jälkeen Susanna oli edelleen sitä mieltä, että työpaikan sosiaalitilat ovat työmatkojen pyöräilyn kannalta tärkeitä. Ehdottomasti tärkeimpiä ovat varusteiden kuivausmahdollisuus ja säilytystilat. Suihkua ilman ehkä pärjätään, mutta jos työnantajaa haluaa kannustaa työmatkojen pyöräilyyn, sen pitäisi järjestyä. Terveiset työnantajalle: Sosiaalitilat kuntoon!