Pertti Haukola. Työ ja toinen tekeminen elämän flow
|
|
- Riitta Kinnunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Pertti Haukola Pertti Haukola työskentelee kirjoituksen otsikkoon liittyvien teemojen parissa yrityksessään Doppio Forza Oy. Aiemmin hän on toiminut kansainvälisen tietoliikenteen johto- ja kehitystehtävissä. Koulutukseltaan hän on diplomi-insinööri ja Henley-MBA. Työ ja toinen tekeminen elämän flow Älkää olko huolissanne, vaikka ette kaikkea tätä matematiikkaa nyt hallitsisikaan. Tulette olemaan vasta joskus 20 vuoden kuluttua tehtävissä, joilla on todellista merkitystä. On turha yrittää kovasti ennakoida, mitä nimenomaisia pulmia ratkaistavaksenne juuri silloin tulee, näissä elämän arpajaisissa. Näin lohdutti teknillisen korkeakoulun professorimme, kun ratkoimme modernin avaruustietoliikenteen pähkinöitä. Taisi käydä niin, että pysyvämmin kuin teknis-matemaattiset menetelmät mieleeni jäi tuo kirpeä mutta samalla myös vapauttava näkemys elämän arpajaisista. Lähdin alun perin väärälle alalle, toisti kerta toisensa jälkeen pitkän opiskeluvaiheen jälkeen työelämään juuri siirtynyt henkilö. Saman vakaumuksensa hän lausui ilmoille sympaattisen avoimesti myös työuransa 30-vuotisjuhlistuksen hetkellä, työuran joka oli toteutunut häkellyttävän vakaasti ja systemaattisesti. Tietylle ammattialalle ja tiettyyn työuraan päädytään monesti erilaisten sattumien seurauksena. Vaikuttimina voivat olla osin omat taipumukset ja kokemukset, osin kasvu- ja toimintaympäristön sosiaaliset odotukset ja paljolti hetkellisesti mielletyt mahdollisuudet ja paineet. Mutta onko se iso ongelma, että yksilö ei toimi omimmalla alallaan? Jääkö tällöin jotakin oleellista hänen elämästään puuttumaan, ja mikä on tämän puuttumisen vaikutus yksilölle ja hänen työyhteisöilleen? Ja voisiko myös se oleellinen toteutua? Tässä kirjoituksessa pohdin edellä olevia kysymyksiä ja niiden avaamia mahdollisuuksia ja haasteita. Perusajatuksena on näkemys, että yksilön ja työyhteisön välillä voi toteutua molempia syvällisesti ja pitkäaikaisesti hyödyttävä yhteispeli siten, että yksilö kykenee toimeentulon hankkimisen ja työuran luomisen lisäksi toteuttamaan itselleen tärkeää omaa juttuaan. Ja varsinainen pointtini on, että kun hän näin toimii, tuottaa hän samalla työyhteisölleen paremman panoksen kuin jos tuo oma oma juttu jäisi toteutumatta. Tällainen tavoite voi tuntua ristiriitaiselta ja käytännön paineissa mahdottomalta, mutta se saa myös voimakasta intuitiivista vastakaikua työelämässä toimivilta. Tällaiselle ajatukselle ja sen soveltamiselle tuntuu ilmassa olevan tilausta. 34
2 Otsikon sanojen viestit Sanat ja käsitteet ovat tärkeitä, ne kuljettavat mukanaan sekä tarkoitettuja että ei-tarkoitettuja merkityksiä. Edellä mainittu oma juttu viittaa tässä kirjoituksessa sellaiseen yksilön toimintaan ja tekemiseen, joka on hänelle sinällään ja itseisarvoisesti tärkeää. Se ei ole keino saavuttaa joitakin muita asioita. Siinä pääsevät käyttöön hänen parhaat ominaisuutensa ja kykynsä. Oma juttu on ehkä vähän rennompi ja arkisempi ilmaus syvällisemmälle kutsumus-käsitteelle, sille että kokee tarkoituksen ja merkityksen siinä mitä tekee. Kun tätä omaa juttua tarkastellaan suhteessa työhön, käytetään siitä tässä kirjoituksessa termiä toinen tekeminen. Sen ja muiden kirjoituksen otsikossa olevien sanojen merkityksiä selventää kuvan 1 mukainen jäsennys. Kuva 1. Otsikon sanojen viesti Työllä tarkoitetaan tässä normaalia tai tyypillistä ansiotyötä, siis tuota yllä kuvattua monesti sattumien kautta kehittynyttä tilannetta. Tekeminen taas korostaa toiminnan aktiivista luonnetta, itse omin toimenpitein tekemistä ja aikaansaamista, erotuksena passiivisesta valmiiseen pöytään menemisestä. Toinen pyrkii viestimään tekemisen merkitystä tai tärkeyttä yksilölle, sitä että se on arvoltaan jollakin tavalla rinnasteinen ilmiö hänen ansiotyölleen. Sen voi kokea myös ansiotyötä tärkeämmäksi, jolloin jälkimmäisen roolina voi olla vaikkapa rahoittaa edellistä. Toinen tekeminen on toimintaa, johon yksilö omistautuu pitkällä tähtäimellä, intensiivisesti ja tavoitteellisesti. Siitä myös vähitellen tulee osa hänen identiteettiään, sekä itse koettua että toisten tunnustamaa. Keskellä oleva ja -sana sitoo sitten nämä kaksi erilaista toimintaa toistensa yhteyteen, ei erottaen ja poissulkien joko-tai, vaan tasapainoisesti yhdistäen sekä-että. Toisen tekemisen kohde tai sisältö voi olla lähes mitä tahansa toimintaa. Jollakin se on vapaapalokuntaan osallistumista, toisella taiteiden tekemistä, kulinarismiin erikoistumista, kirjallisuuteen perehtymistä, omakohtaista kirjoittamista, talon rakentamis- tai korjausaktiviteetteja tai tavoitteellista liikuntaa. Kun se yhdelle voi olla taiteen tekemistä, niin taiteilijalle se taas voi olla sellaista täydentävää toimintaa, mille taiteentekeminen ei anna tilaa. Jopa jämäkkä joutenolo voisi täyttää toisen tekemisen tunnusmerkit, jos se on jotenkin tietoista ja tavoitteellista, ja miksi ei myös tietoinen suuntautuminen laaja-alaisuuden erikoisosaajaksi vastaavalla periaatteella kuin yleislääketieteen erikoislääkäri. Oleellista näissä ja muissa toisen tekemisen esimerkeissä on, että ne ovat valikoituneet yksilölle itselleen merkitsevän, omistautuvan ja aktiiviseen toimimisen kohteiksi. Voimavarojen kohdentaminen Työtä ja toista tekemistä voi tarkastella monista vaihtoehtoisista ja toisiaan täydentävistä näkökulmista. Ovatko tekemiset itseisarvoisia vai välineellisiä? Millaisia vaikutuksia tekemisillä on yksilön identiteetille? Miten useat aktiviteetit näkyvät arkisessa ajankäytössä? Seuraavaan on valittu kaksi tarkastelutapaa. 35
3 Kuva 2. Yksilön tekemisen alueet ja suunnat Yksilön toimintaa ja hänen elämänsä oleellisia tekijöitä voi hahmottaa kuvan 2 atomimallin avulla. Siinä on keskiöön otettu yksilö, ajatuksella että kaikki inhimillinen toteutuu yksilöjen toiminnan kautta. Kuvassa on erotettu toisaalta yksilön sisäiset psykologiset ja muut prosessit ja toisaalta hänen ulospäin näkyvä ja vaikuttava toimintansa. Jälkimmäinen on jaettu kolmeen pääalueeseen: suhteet ja toiminta lähiyhteisöjen suuntaan (perhe, sukulaiset, kumppanit, ystävät), suhteet ja toiminta omien työyhteisöjen suuntaan sekä suhteet ja toiminta toisen tekemisen yhteisöjen suuntaan. Näiden taustana ja toimintakenttänä on laajempi sosiaalinen ympäristö. Tämän atomimallin avulla voi esimerkiksi pohtia konkreettisia elämäntilanteita, joissa yksi tai useampi kuvan elementti puuttuu. Kuva 3. Tekemisen tärkeys ja siihen käytetyt voimavarat Toinen näkökulma syntyy, kun ottaa kuvan 3 mukaisesti tarkastelun kohteeksi yksilön mikä tahansa teke- 36
4 minen ja arvioi toisaalta sen tärkeyttä yksilölle ja toisaalta sitä kuinka paljon hän käyttää tähän toimintaan ainutkertaisia voimavarojaan (aikaa, rahaa, suhteita, henkistä ja fyysistä voimia). Yksilön eri tekemiset voi näin sijoittaa tälle kartalle. Diagonaalissa olevalle sikari-alueelle asettuvat tekemiset ovat tasapainossa: yksilö suuntaa merkittävästi voimavarojaan tärkeinä pitämiinsä asioihin ja selviää ilman kohtuuttomia panostuksia vähemmän tärkeinä pitämistään toiminnoista. Sikari-alueen ulkopuoliset nurkat puolestaan edustavat ei-toivottavia tai onnettomia tilanteita, joissa tekemisten tärkeys ja voimavarojen suuntaaminen ovat epätasapainossa. Työn ja toisen tekemisen yhteinen voima Mitä vaikutuksia sitten voi olla sillä, että yksilö onnistuu toimimaan tasapainoisesti kuvan 3 osoittamalla sikari-alueella: vastaamaan työelämän vaatimuksiin, hoitamaan muut elämän pakollisiksi koetut velvoitteet ja näiden rinnalla toteuttamaan itselleen tärkeitä asioita. Mitä tällainen tuplatekeminen voisi tuoda tullessaan? Vastaus voisi yleisesti olla, että se mobilisoi ja vitalisoi yksilöä, ja että tämä mobilisoituminen vaikuttaa tekemisestä toiseen ja samalla leviää myös yleisemmin yksilön toimintaan ja tuntemuksiin. Seuraavassa on hahmottelua siitä, missä ja miten onnistunut työn ja toisen tekemisen yhdistäminen todennäköisimmin vaikuttaa. Luovuus, innovointi ja aikaansaavuus Pohdintani kahden aktiivisen tekemisen vaikutuksista lähtivät liikkeelle oletuksesta, että tämä voisi katalysoida luovuutta ja innovaatioiden syntyä, ehkä jopa tuottamaan suuria Heureka-ideoita, mutta erityisesti edistämään monipuolisia ja pienimuotoisia arjen kehitysimpulsseja. Esimerkkinä tämän suuntaisista vaikutuksista olivat erään suomalaisen suuryrityksen sisäisen bändin jäsenet, jotka olivat samalla yrityksen patenttitilaston kärjessä. Mekanismi on kaiketi sellainen, että useammalla alueella toimiminen ruokkii yksilön toiminnan muita alueita, kun hänen sisällään toteutuu eräänlainen moniosaaja-tiimi. Luovuutta ja innovaatioita syntyy, kun erilaiset asiat ja näkökulmat aiheuttavat ajoittain epämukavaa hiertämistä. Toinen näkökulma voisi olla, että luovuus edellyttää paitsi tilaa ja rauhaa, myös rohkeutta. Ja yksilöllä, jonka elämässä on muutakin mihin tarttua kuin nykyinen työura, on enemmän rohkeutta luovuudessa tarvittavaan riskinottoon. Tähän aihepiiriin tuo oman näkökulmansa Professional Amateurs -ilmiö, joka on laajenemassa ja jonka on ennakoitu muuttavan merkittävästi talouden ja organisaatioiden toimintatapoja. Kyseessä on amatööriys sen alkuperäisessä merkityksessä, jonka mukaan toiminnan lähtökohtana on palava kiinnostus itse asiaan ja taloudellisen vastikkeen tavoittelemattomuus tai toissijaisuus. Ja samalla kyseessä on ammattimaisuus siinä merkityksessä, että tavoiterima voi olla ammattimaisen korkealla. Yleistyvät monimuotoiset wiki-aktiviteetit ovat esimerkkejä tästä toimintamoodista. Tasapaino ja tyytyväisyys Kesken jääneet asiat vähentävät onnellisuutta, loppuunsaatetut taas lisäävät sitä. Tämä lienee yksi luonteva selitys sekä stressille ja että tyytyväisyydelle työssä ja yksilön elämässä yleisemmin. Soveltaen tätä näkemystä toiseen tekemiseen, voisi ajatella että jos itselle tärkeä asia joutuu sivuun kokonaan tai odottamaan vuosia tai vuosikymmeniä, on se kuin jatkuvasti kesken jäänyt tehtävä. Se säteilee huonoa oloa kaikkeen muuhun. Jos taas tämä itselle tärkeä toiminta pääsee toteutumaan kaiken aikaa tai edes ajoittain, on se kuin tehtävän paloittaista loppuunsaattamista, mikä säteilee hyvä oloa kaikkeen muuhun. Tasapainon haasteellisuus realisoituu usein arkisessa ajankäytössä, kun työtehtävät työntyvät huomaamatta ja hallitsemattomasti vapaa-ajalle. Voi syntyä vaikeasti hallittava kokonaistilanne, missä syyt ja seuraukset menevät helposti sekaisin. Voisiko ainut keino työajan pitämiseksi kohtuuden rajoissa ollakin se, että työajan ulkopuolella on niin tärkeää tekemistä, että se patoaa työajan holtittoman tulvimisen vapaa-ajalle? Lapsiperheen vanhemmuuden velvoitteet voivat olla tällaisia tarpeellisia ja terveitä jarruja, ja samassa roolissa voisi toimia paine päästä oman jutun pariin. Jos yksilön elämässä voisi toteutua sekä hänelle käytännöllisessä mielessä tarpeellinen osallistuminen 37
5 työelämään ja yhteiskuntaan että hänelle itseisarvoisen tärkeä oma tekeminen, ja jos nämä pääsisivät toteumaan elämän mitassa tasapainoisesti ja toisiaan vitalisoiden, voisi asetelmaa kutsua vaikkapa elämän flowtilaksi. Suomalainen mahdollisuus Mikäli työn ja toisen tekemisen vaikutukset mielletään mahdollisuuksina, voisi Suomi olla poikkeuksellisen hyvässä asemassa panemaa toimeksi tällä alueella. Pohjana on maan kompakti koko, suhteellisesti ennakkoluuloton ja joustava toimintakulttuuri ja monet jo olevat vahvuudet. Esimerkiksi luovien ammattien aseman ja merkityksen osalta Suomi on jo aivan kärjessä Euroopasa ja maailmassa Richard Floridan tekemisissä kartoituksissa. Florida on tilastollisesti todentanut korrelaatioita toisaalta luoviin ammatteihin liittyvien edellytysten ja toteutumien ja toisaalta maiden ja metropolialueiden kilpailukyvyn välillä. Suomi sijoittuu näissä kartoituksissa kärkisijoille sekä olevan tilanteen että luovien ammattien kehittymisen osalta. Hyvä näin, tuo 30 prosentin tasolle noussut luovien ammattien osuus työvoimasta on vahvuus maan kilpailukyvylle. Toisaalta myös siinä 70 prosentin joukossa, joka jää Floridan luokittelun ulkopuolelle, tapahtuu luovaa toimintaa jossakin mitassa joka päivä. Jos myös tässä työvoiman valtaosassa onnistutaan lisäämään vaatimattomastikin luovuutta ja työtyytyväisyyttä, voi sillä olla jopa merkittävämpi kokonaisvaikutus kuin lisäpanostuksilla luovien ammattien edellytyksiin. Astetta konkreettisempi esimerkki on musiikkikoulutuksen luoma piilevä potentiaali. Suomessa on kuluneiden runsaan 30 vuoden aikana merkittävä osa ikäluokista saanut lapsuus- ja nuoruusaikanaan laajan ja terveen perustan musiikin omakohtaiseen tekemiseen. Maan ainutlaatuinen musiikkioppilaitosten verkosto on tuottanut, paitsi joukon maailmaluokan tähtiä, väestöön suhteutettuna maailmanennätysmäärän hyvät musiikilliset perusvalmiudet omaavia yksilöitä. Nyt lähes koko tuo joukko toimii muissa kuin musiikkiammateissa eri puolilla yhteiskuntaa. Jos nykyistä suurempi osa heistä motivoituisi nostamaan musiikin toisen tekemisen statukseen, voisi se olla heille itselleen huikea juttu, ja samalla siitä voisi koitua työelämälle edellä kuvattuja ainutlaatuisia hyötyjä. Kyseessä olisi eräänlaisen kansallisen hyödyntämättömän voimavaran käyttöön saanti. Tällaisia ainutlaatuisia voimavarareservejä on varmasti muillakin alueilla kuin musiikissa, ja niiden tunnistaminen voisi avata arvaamattomia mahdollisuuksia. Tilaa lisätarkastelulle Työn ja toisen tekemisen teemat ovat saaneet monissa keskusteluissa jopa häkellyttävän positiivista ja innostunutta vastakaikua, ainakin yleisellä ja intuitiivisella tasolla. Tuntuu siltä, että jokainen löytää nämä kysymykset itsessään, läheisissään tai työyhteisöissään. Kuitenkin kun huomio kääntyy konkreettisempiin asioihin, tilanne alkaa vaikuttaa sumeammalta, ja esiin nousee lukuisia kysymyksiä. Näitä tarkemman pohdinnan alueita voi jäsennellä kuvan 4 mukaisesti. Siinä on hahmotettu kahdenlaisia kysymyksiä kolmella alueella. On ensinnäkin asioiden mieltämistä ja vaikutuksia perääviä miksi-kysymyksiä, jotka liittyvät ilmiöiden syy-seuraus -mekanismeihin. Näissä kysymyksissä on teoreettis-tutkimuksellinen painotus. Sitten toisaalta on soveltavampia miten-kysymyksiä, jotka liittyvät konkreettisemmin arkiseen toimintaan, toisen tekemisen ajatusten ja ideoiden toiminnallistamiseen keinoina ja käytäntöinä. Näitä kumpaakin kysymystyyppiä on sitten mahdollista kohdentaa atomikuvan (kuva 2) kolmelle alueelle: yksilöihin, työorganisaatioihin ja toisen tekemisen mahdollisuuksia tarjoaviin toimijoihin. Jotta näiden toisiinsa liittyvien alueiden kytkökset toisiinsa ymmärrettäisiin ja jotta niiden yhteistoimintaa kokonaisuutena kyettäisiin edistämään, voidaan vastaavia kysymyksiä tarkastella lisäksi koko kolminaisuuden kannalta. Kuvassa 4 on esimerkkejä aiheista tai otsikoista, mitä näillä kuudella alueella voisi tarkemmin pohtia ja kehittää eteenpäin. 38
6 Kuva 4. Lisäpohdinnan ja työstämisen kohteita Aktiivinen työn ja toisen tekemisen edistäminen ja toimeenpano voi sisältää myös uudentyyppisen mahdollisuuden yhteistyöhön (kuvassa UY). Siinä yritys tai muu työorganisaatio sopii monipuolisesta ja molemmansuuntaisesta yhteistyöstä toisen tekemisen palveluja tarjoavan toimijan kanssa. Näin perinteisesti erillään toimineet tahot voivat löytää uusia toiminnallisia ja taloudellisia tapoja mielekkääseen yhteistyöhön. Pohdintaa ja kehittämistä monille toimijoille Työn ja toisen tekemisen tematiikka on monisyinen ja se aukeaa moniin suuntiin. Tähän mennessä käyty vuoropuhelu on osoittanut, että siihen kohdistuu voimakasta mielenkiintoa ja sen soveltamiselle on olemassa selvää tilausta. Laajentavalle ja syventävälle pohdinnalle ja dialogille on runsaasti tilaa: ymmärrykselle siitä mistä näissä ilmiöissä on kyse, miten asiat jäsentyvät ja miten eri mekanismit toimivat, mitä mahdollisuuksia ja haasteita asiakokonaisuuteen sisältyy. Tarvitaan myös konreettisia ideoita ja niiden toiminnallistamista, kehittyviä ja uusia käytäntöjä, pilottitoimintaa ja arkikokemuksista oppimista. Näin voisi syntyä lisää robustia ymmärrystä, kokemusta ja näyttöä, joiden perustalla asiassa voitaisiin päästä vaiheittain eteenpäin. Lähteet Tapio Aaltonen: Luova kutsumus - Tarkoituksen kokemisen taito Richard Florida, Irene Tinagli: Europe in the Creative Age Pertti Haukola: Doppio Forza Työ ja toinen tekeminen Charles Leadbeater, Paul Miller: The Pro-Am Revolution. How enthusiasts are changing our economy and society Robert A. Stebbins: Between Work and Leisure. The Common Ground of Two Separate Worlds
Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson
1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen
LisätiedotHyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri
Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä
LisätiedotVäestöjen, alueiden ja ihmisten luovuus - ja sen tilastointi. Tilastokirjaston asiakasaamu 16.11.2004 Tilastojohtaja Jussi Simpura
Väestöjen, alueiden ja ihmisten luovuus - ja sen tilastointi Tilastokirjaston asiakasaamu 16.11.2004 Tilastojohtaja Jussi Simpura Jussi Simpura 16.11.2004 Luovuusboomin juuret... Amerikkalainen kulttuuri-
LisätiedotKeskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa
Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa Ateria 13 5.11.2013 Wanha Satama, Helsinki Työyhteisökehittäjä, FT Heini Wink JHL Kehittämispalvelu Kuinka saada kehityskeskusteluista uusia ajatuksia,
LisätiedotEsikoulunopettajan ja huoltajan välinen
Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen
Lisätiedot2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu
2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä
LisätiedotTyöelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot
Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Jarmo Alarinta, SEAMK Matti Väänänen, Turun AMK Jussi Horelli, HAMK, Miksi työelämä on projekteja, joiden kautta prosesseja ja osaamista kehitetään
LisätiedotSoteNavi - pienten ja keskisuurten yritysten ja järjestöjen valmennushanke. Työpaja 5.9.
SoteNavi - pienten ja keskisuurten yritysten ja järjestöjen valmennushanke Työpaja 5.9. Miten vastaamme sote-muutoshaasteeseen? Tarkentamalla yhdessä ja itsenäisesti, mitkä ovat juuri meidän osaamistarpeita
LisätiedotKeskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa
Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa Sykettätyöhön.fi-palvelu 15.12.2014 Työyhteisökehittäjä, FT Heini Wink JHL Kehittämispalvelu Kuinka saada kehityskeskusteluista uusia ajatuksia, energiaa
LisätiedotKansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen
Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen
LisätiedotSinisen valtameren strategia työkaluja järjestöille Sisällys
Sinisen valtameren strategia työkaluja järjestöille Sisällys Johdanto... 2 Kummassa meressä uit?... 2 10 kysymystä Onko aika katsoa uuteen?... 3 Vähennä, luovu, vahvista, luo -matriisi... 4 Muutoksen karikot...
LisätiedotYHTEISÖLLISTÄ TYÖHYVINVOINTIA RAKENTAMASSA
YHTEISÖLLISTÄ TYÖHYVINVOINTIA RAKENTAMASSA Case: Hyvinkään-Riihimäen Seudun Ammattikoulutussäätiö 1.2.2016 Hyvinkään-Riihimäen Seudun Ammattikoulutussäätiö 3 TOIMEKSIANTAJASTA Hyvinkään-Riihimäen Seudun
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
LisätiedotMPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010
MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa
LisätiedotESIMIES10 YHTEENVETOA TULOKSISTA: VAHVUUDET SEKÄ KEHITTÄMISKOHTEET
ESIMIES10 YHTEENVETOA TULOKSISTA: VAHVUUDET SEKÄ KEHITTÄMISKOHTEET Oulun kaupungin tavoitteet ja arvot 1. Olemme työyhteisössämme käyneet Oulun kaupunkistrategian läpi ja yhdessä pohtineet sitä, miten
LisätiedotYHTEISTYÖTÄ LASTEN JA NUORTEN PARHAAKSI. Tervetuloa mukaan vanhempaintoimintaan! Suomen Vanhempainliitto 1
YHTEISTYÖTÄ LASTEN JA NUORTEN PARHAAKSI Tervetuloa mukaan vanhempaintoimintaan! Suomen Vanhempainliitto 1 Iloa lapselle ja nuorelle Vanhempaintoiminta joukkovoimaa hyvän elämän puolesta Vanhempaintoiminta
LisätiedotMuodosta nyt tunnistamillesi pakkoajatuksille ja pakkotoiminnoille oireketjut. Kirjoita oireketju yhdestä neljään sinulle keskeisestä oireesta.
HARJOITUS: OMAT OIREKETJUNI Tämä harjoitus koostuu kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa tarkastelet sinulla esiintyviä oireketjuja. Toisessa osassa yhdistät näitä oireketjuja isommiksi oirekokonaisuuksiksi.
LisätiedotTampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi?
Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Toimintaympäristön muutos Työ, oppiminen ja oppimisen tavat muuttuvat yhteiskunnan ja työelämän muutoksen
LisätiedotSOTATIETEIDEN PÄIVÄT Upseerielämän valintoja: Ura, perhe vai molemmat? Pro gradu Essi Hoot
SOTATIETEIDEN PÄIVÄT 2018 Upseerielämän valintoja: Ura, perhe vai molemmat? Pro gradu Essi Hoot Nimi Työ Osasto 28.5.2018 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1 TUTKIMUKSEN VIITEKEHYS JA TUTKIMUSKYSYMYKSET 2 PÄÄTULOKSET
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotSosiaalinen osallisuus mitä se on ja miten sitä voi edistää?
Sosiaalinen osallisuus mitä se on ja miten sitä voi edistää? Osallisuus osana arkea 19.3.2019 Veera Laurila, Sokra-koordinaatiohanke Osallisuus on Ihminen kokee olevansa merkityksellinen osa kokonaisuutta.
LisätiedotTyöhyvinvointiosaaminen ja työn muutos Elisa Mäkinen FT, yliopettaja
Työhyvinvointiosaaminen ja työn muutos Elisa Mäkinen FT, yliopettaja 8.3.2018 Muistele Mikä kohteeksi, kun tavoitteena on työhyvinvoinnin vahvistaminen? Työhyvinvointi on seurausta jostakin Työhyvinvointi
LisätiedotInnovaatioista. Vesa Taatila 17.1.2014
Innovaatioista Vesa Taatila 17.1.2014 Sisältöä Mikä innovaatio on? Miten innovaatiot syntyvät? Miksi USA tuottaa enemmän innovaatioita kuin EU? Mitkä asiat tappavat innovaatiot? Miksi innovaatioita? Muutos
LisätiedotOHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE
OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE Maria Ruokonen 10.3.2013 Tunne itsesi ja tunnista unelmasi. Ymmärrä missä olet kaikkein vahvin. Miksi teet sitä mitä teet? Löydä oma intohimosi. Menestymme sellaisissa
LisätiedotLape kysely LAPE-HANKKEEN TOIMINTAKULTTUURIN MUUTOS
Lape kysely 1 2018 LAPE-HANKKEEN TOIMINTAKULTTUURIN MUUTOS Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma kuuluu hallituksen kärkihankkeisiin. Palveluita halutaan kehittää lapsi ja perhelähtöisemmäksi, asiakkaan
LisätiedotTAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU
TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti
LisätiedotKehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille
KUNTAUUDISTUKSEN SEUTUTILAISUUS OULUN KAUPUNKISEUTU, Oulu 4.4.2014 Professori Perttu Vartiainen, Itä-Suomen yliopisto Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille Mihin yritän vastata ja
LisätiedotHyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen
Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja
LisätiedotMistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala
Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala 1 Vetovoimaisia työpaikkoja yhdistäviä tekijöitä: ü Henkilöstön saanti helppoa ü Henkilöstön
LisätiedotSuomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.
Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja
LisätiedotKULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ
Hämeen Ammattikorkeakoulu KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Sijoittuminen työelämään Koulutus on tarkoitettu henkilöille jotka toimivat kulttuuri- ja taidetoiminnan asiantuntija - ja
LisätiedotLuovuus ja työorganisaatio
Luovuus ja työorganisaatio 5 op kurssi 27.10 15.12.2015 Janita Saarinen Janita Saarinen, TAMK 2015 1 Kuka olet? Mistä tulet? Miksi olet täällä? Mitä odotat? Janita Saarinen, TAMK 2015 2 Mitä luovuus on?
LisätiedotOSAAMISEN TURVAAMINEN MUSIIKKIOPPILAITOKSESSA. Jukka Ahonen
OSAAMISEN TURVAAMINEN MUSIIKKIOPPILAITOKSESSA Jukka Ahonen OPETTAJAN PROFESSIOON KUULUVIA OSAAMISALUEITA VESA RAASUMAA, väitös 2010 (Jyväskylän yliopisto): Opettajalta edellytetään monipuolista osaamista,
LisätiedotMyönteinen vuorovaikutus työelämässä
Myönteinen vuorovaikutus työelämässä Tarkoitus ja arvot tuovat työhön mielekkyyden, innostuksen ja sitoutumisen Suomen Logoterapiainstituutti Oy:n 10-vuotisjuhlaseminaari Turku 12. 13.10.2013 Iina Åman
LisätiedotPIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA
PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon
LisätiedotHyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään
Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen
LisätiedotTehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti
Tehtävät 1 Elämänpolku opettaa A. Miten olet selvinnyt vaikeista hetkistä elämässäsi? Voit palata tarkastelemaan ensimmäisessä luvussa piirtämääsi elämänjanaa ja pohtia tehtävää sen avulla. B. Kirjoita
LisätiedotSosiaalialan AMK -verkosto
1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun
LisätiedotHyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö
Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei
LisätiedotTyökaarityökalulla tuloksia
Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut
Lisätiedotarvioinnin kohde
KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen
LisätiedotMYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012
MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 Strategisten verkostojen johtaminen ja organisaatioiden uudistuminen Helena Kuusisto-Ek Metropolia Ammattikorkeakoulu 1 Teemat: - Johtamisen haasteet muuttuvat
LisätiedotMitä tahansa voi saavuttaa kunhan vain yrittää!
Mitä tahansa voi saavuttaa kunhan vain yrittää! Median matkassa Media on tuotettua todellisuutta. Media tarjoaa informaatiota ja tapoja ymmärtää maailmaa. Suomalaiseksi sanaksi media on päätynyt englannin
LisätiedotKorkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen
Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen OSALLISUUS UTELIAISUUS INNOSTUS KORKEAKOULUELÄMÄN JÄLKEINEN OSAAMINEN QUO VADIS :
LisätiedotOsaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla
Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka
LisätiedotVisio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1
Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä
LisätiedotGet a Life tulevaisuussuuntautunut uraohjaus korkeakouluopiskelijoille
Get a Life tulevaisuussuuntautunut uraohjaus korkeakouluopiskelijoille Johanna Ollila ja Mikko Vähätalo Pedamessut 22.5.2012 Turun yliopisto & Åbo Akademi Get a Life -hanke Tuottaa korkeakouluopiskelijoille
LisätiedotUran rakennuspuita ja toimintasuunnitelma hyvinvointiin
Uran rakennuspuita ja toimintasuunnitelma hyvinvointiin 4.11.2016 klo 15-16 Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Seija Leppänen psykologi, uraohjaaja Aalto-yliopiston oppimispalvelut,
LisätiedotNuorten osallisuuden edistäminen -Mitä voimme oppia kansainvälisistä kokemuksista? 12 oppia. Robert Arnkil Arnkil Dialogues
Kuntoutusta arjen tukiverkoissa 42. Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 10. 11.3.2014 Nuorten osallisuuden edistäminen -Mitä voimme oppia kansainvälisistä kokemuksista? 12 oppia Robert Arnkil Arnkil Dialogues
LisätiedotTYÖELÄMÄÄN OHJAUS -Opintopiirin työkirja. Minä työsuhteen päättyessä. ESR/Väylä -hanke Rita Koivisto 30.5.2013 Rovaniemi
TYÖELÄMÄÄN OHJAUS -Opintopiirin työkirja Minä työsuhteen päättyessä ESR/Väylä -hanke Rita Koivisto 30.5.2013 Rovaniemi TYÖELÄMÄÄN OHJAUS - Opintopiirin työkirja Työelämään ohjauksen opintopiirin työkirja
LisätiedotYhdessä elämään. Lapsen ystävyyssuhteiden ja arkisen ryhmätoiminnan tukeminen
Yhdessä elämään Lapsen ystävyyssuhteiden ja arkisen ryhmätoiminnan tukeminen. Ystävyys ja toimeen tuleminen Aikuisten tehtävä on auttaa lapsia ymmärtämään ystävyyden erilaisuutta, ja sitä että kaikkien
Lisätiedot1. Mihin Tyttöjen Talon toimintoihin olet Isosiskona osallistunut? 2. Mitä ilonaiheita Isosiskona toimiminen on herättänyt sinussa?
Tyttöjen Talo Rovaniemi Syksy 2016 Isosisko-kyselyn yhteenvetoa 1. Mihin Tyttöjen Talon toimintoihin olet Isosiskona osallistunut? 10/10 vastaajaa Teehetki 7/10 Muita tapahtumia ja teemakertoja 4/10 Toivetorstai
LisätiedotMallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin Pirkanmaan maanrakennuspäivä 2016 12.1.2016 Markku Niemi Taustaa Liikenneviraston hallinnoiman väyläomaisuuden
LisätiedotPiilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat
Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä
LisätiedotHOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset
HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla
LisätiedotKulttuurin ja vapaa-ajan hyvinvointivaikutukset
Kulttuurin ja vapaa-ajan hyvinvointivaikutukset Esa Pirnes Kulttuuriasiainneuvos, YTT Iisalmi 5.2.2013 Kulttuuri ja hyvinvointi (Tilasto)tieto Vakuuttava / Vaikuttava Uskottava / Uskouttava Kattava / Syventävä
LisätiedotTurva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten
LisätiedotRiittääkö seutukuntien vetovoima?
Riittääkö seutukuntien vetovoima? Maakuntavaltuuston ja maakunnan yhteistyöryhmän -seminaari 15.5.2017 Sulevi Komulainen Sisältö Työn murros Kolme näkökulmaa työn tulevaisuuteen Tulevaisuuden osaamistarpeet
Lisätiedot925 Design on paremman työelämän suunnittelutoimisto
925 Design on paremman työelämän suunnittelutoimisto Hanke-esittely: Luovan yrityskulttuurin rakentaminen 925 DESIGN 7.3.2014 Yrityksestämme KESTÄVÄ KILPAILUKYKY VAATII ROHKEAA AJATTELUA, FIKSUJA TYÖNTEKEMISEN
LisätiedotKim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1
Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen
LisätiedotYmpärivuotisen opiskelun edistäminen keskustelutilaisuus Johtaja Hannu Sirén
Ympärivuotisen opiskelun edistäminen keskustelutilaisuus 17.4.2015 Johtaja Hannu Sirén Mitä ympärivuotisen opiskelun edistämisellä tarkoitetaan? Korkeakoulupoliittisena tavoitteena ollut jo pitkään, että
LisätiedotTYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ
TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ Opinnäytetöiden kehittäminen - valtakunnallinen verkostohanke Seminaari 11.2.2005, Oulu Riitta Rissanen Savonia-ammattikorkeakoulu TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ OPISKELIJA
LisätiedotKertausta aivovammojen oireista
Toiminta takkuaa, auttaako terapia? Toimintaterapeutti Kari Löytönen 16.4.2013 Kertausta aivovammojen oireista (Tenovuon, Raukolan ja Ketolan luennot) Aivovamman tyypillinen oirekokonaisuus Poikkeava väsyvyys,
LisätiedotOhjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön
Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä
LisätiedotHyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu
Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.
LisätiedotSosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)
Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos
LisätiedotTulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia
Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan
LisätiedotMiten hyödynnän tietoa johtamisessa ja toiminnan kehittämisessä? Ermo Haavisto johtajaylilääkäri
Miten hyödynnän tietoa johtamisessa ja toiminnan kehittämisessä? Ermo Haavisto johtajaylilääkäri Johtamisen keskeiset osa-alueet toiminnan suunnittelu ja voimavarojen varaaminen voimavarojen kohdentaminen
LisätiedotYTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus. Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN!
YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Tutkimus yhteisön synnystä ja yhteisön merkityksestä yksinyrittäjille yrittäjänä
LisätiedotOsaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014
Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan
LisätiedotPaja 3, Tampere
Paja 3, Tampere 3.12.2015 Aikataulu 9.15-9.30 Aamukahvit 9.30-9.45 Tervetuloa 9.45-11.30 Kotitehtävän purku 11.30-12.15 Lounas 12.15-13.30 Työskentelyä 13.30-14.00 Pajojen arviointi 14.00 14.15 Kahvi 14.15-14.30
LisätiedotMaahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008
Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajia tarvitaan v. 2030 mennessä työikäisiä on 300 000 henkeä vähemmän kuin
LisätiedotSaa mitä haluat -valmennus
Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen
LisätiedotOmistajuuden ja johtamisen yhteys
Omistajuuden ja johtamisen yhteys Mikko Haapanen Hallituksen pj, Boardman Oy Suunta 2011 seminaari 3.11.2011. Kymenlaakson kauppakamari, RUK Hamina Omistajien asialla - johdon tukena BOARDMAN- PARTNERIT
LisätiedotOULUNSALON KIRKONKYLÄN KOULUN valinnaiset aineet lv
OULUNSALON KIRKONKYLÄN KOULUN valinnaiset aineet lv. 2016-17 Valinnaisaineet oppilas valitsee yhdessä huoltajan kanssa kaksi valinnaisainetta mikäli 5. luokan oppilaan valinta kohdistuu A2-kieleen muuta
LisätiedotSuomalaisen koulutusjärjestelmän visio Menestys tehdään
Suomalaisen koulutusjärjestelmän visio Menestys tehdään Sivistystyönantajat Suomalaisen koulutus järjestelmän visio Menestys tehdään yhdessä Tulevaisuutta on tunnetusti vaikea ennustaa, mutta yhdestä asiasta
LisätiedotNuorten osallisuuden edistäminen Mitä voimme oppia kansainvälisistä kokemuksista? 12 oppia. Robert Arnkil Arnkil Dialogues
Kuntoutusta arjen tukiverkoissa 42. Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 10. 11.3.2014 Nuorten osallisuuden edistäminen Mitä voimme oppia kansainvälisistä kokemuksista? 12 oppia Robert Arnkil Arnkil Dialogues
LisätiedotUnelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14
Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä
LisätiedotEK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005
EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.
LisätiedotArvojen tunnistaminen
Arvojen tunnistaminen Viikko 2 Arvojen tunnistamisen neljä ilmansuuntaa ovat työ, ihmissuhteet, vapaa-aika, terveys. Näiden isojen otsakkeiden alle alat jäsentää tarkentavia huomioita. Arvoja ei voi tunnistaa
LisätiedotMuutoskokonaisuus I: Lapsen oikeuksia vahvistava toimintakulttuuri Muutoskokonaisuus II: Lapsi- ja perhelähtöiset palvelut
Lape kysely 1 LAPE-HANKKEEN TOIMINTAKULTTUURIN MUUTOS Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma kuuluu hallituksen kärkihankkeisiin. Palveluita halutaan kehittää lapsi ja perhelähtöisemmäksi, asiakkaan
LisätiedotAutettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä
Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Turvapaikanhakijan kotoutuminen ja hyvinvointi vapaaehtoinen rinnalla kulkijana Milla Mäkilä Stressiä aiheuttavia tekijöitä vastaanottokeskuksessa Epätietoisuus
LisätiedotNuorten Akatemia. Työpaja, Nuorten Suomi
Nuorten Akatemia Työpaja, Nuorten Suomi 2.11.2018 1 Nuorten Akatemia Nuorten Akatemian nuorten osallisuutta edistävä yhteistyöorganisaatio, joka törmäyttää nuoria ja nuorten näkemyksistä kiinnostuneita
LisätiedotTK2-kuntoutuksen arviointitutkimus. TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela
TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela Kuntoutustarve TK2-kuntoutujien ja muun henkilöstön vertailu TK2 kuntoutujat
LisätiedotMUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen
MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata
LisätiedotAMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1
AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 TAVOITTEET 12.8.2009 TYÖSKENTELYLLE TEEMA Ammattimainen yhteistyö moniammatillisessa
LisätiedotViestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin
Viestintä strategian mahdollistajana Elisa Juholin 1.9.2016 Karu totuus Jopa yhdeksän kymmenestä strategian toimeenpanosta epäonnistuu Jopa yhdeksän ihmistä kymmenestä ei pysty konkreettisesti sanomaan,
Lisätiedot8.3.2011. Hannu Tonteri Työpsykologi www.jalava-tonteri.fi. jalava & tonteri. Pro Labor
8.3.2011 Työpsykologi www.jalava-tonteri.fi Tavoite Työhyvinvoinnin näkökulmia Positiivinen työpsykologia Voimavara lähestymistapa Esimerkki Työhyvinvoinnin näkökulmia Yksilönäkökulma Työhyvinvointi on
LisätiedotHUIPPUJEN KASVATTAJA
HUIPPUJEN KASVATTAJA Alppikoulu ympäristö nuoren kasvua ja kehitystä tukemassa Rukan alppi- ja freeski- akatemia 2 Nuorten psykososiaalinen kehitys Nuoruudessa ihminen kohtaa monia haasteita, jotka liittyvät
LisätiedotAnkeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!
Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen
LisätiedotOHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA
OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena
LisätiedotYläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014
Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän
LisätiedotTestaajan eettiset periaatteet
Testaajan eettiset periaatteet Eettiset periaatteet ovat nousseet esille monien ammattiryhmien toiminnan yhteydessä. Tämä kalvosarja esittelee 2010-luvun testaajan työssä sovellettavia eettisiä periaatteita.
LisätiedotMonikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.
Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794
Lisätiedot"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein
"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:
LisätiedotNUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN
1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa
LisätiedotSuomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?
Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen
LisätiedotEväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy
Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet
LisätiedotLiikunnan merkitys ammattiin opiskelussa ja työelämässä
Hyvinvointia työstä Liikunnan merkitys ammattiin opiskelussa ja työelämässä Mikko Nykänen, tutkija 30.1.2017 2 Työkyky Työkyky on työn kuormitustekijöiden ja vaatimusten sekä ihmisen toimintakyvyn/voimavarojen
Lisätiedot