Kohti teknisten keskusliittoa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kohti teknisten keskusliittoa"

Transkriptio

1 Kohti teknisten keskusliittoa

2

3 Kohti teknisten keskusliittoa Kuntien Tekniset KTK Veijo Åberg

4 Kirjan kuvat KTK:n arkisto, ellei toisin mainita. Graafinen suunnittelu: Jouni Peltola Paino: Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 2007 ISBN

5 Sisällys Kirjassa käytetyt lyhenteet Saatteeksi I Kuntien tekniset hajallaan Järjestäytymisen juuret Vaatimaton alku Kunta-alan liitot Kohti keskitettyä järjestelmää KVL ottaa aloitteen II KTK:n perustaminen Kuntien Insinöörien heräte KTK-suunnitelma Teknikkojen järjestäytymisongelma Kunnallisvirkamiesliiton väliintulo KTK:n perustava kokous III Omaa paikkaa etsimässä Organisaation rakentaminen Pieni liitto, pienet resurssit Pääsopijoiden ehdoilla Herrasmiessopimus Uuden järjestövoiman etsintä TYJ:n vaikea taival Tie STTK:n jäseneksi IV Neuvotteluihin vaikka väkisin Keittiön ovi sulkeutuu Lakon esinäytökset Laiton vai yhteiskunnalle vaarallinen? KTK:n valmistelut Sovittelun kautta lakkoon Järjestöjen taistelu Yli sadan prosentin lakko Sopu kypsyy

6 V Pääsopimuskysymyksen ratkaisu Nuoren liiton kypsyyskoe Neuvotteluoikeuksien arkea Täysivaltainen järjestö VI Muuttuvat järjestörakenteet Organisaation ongelmia Uusi hallinto TVK:n konkurssi ja STTK:n muodonmuutos Kuntien teknisten vaihtoehdot Ristivetoa KTK:ssa Energia-ala järjestäytyy uudelleen VII Lama myllertää työmarkkinat Julkinen talous järkkyy Työpaikat vaarassa Kuntien palvelujen puolesta Yhteiskuntasopimus haussa Kansaa ei voi vaihtaa, hallituksen voi Laman jälkimainingit VIII Unelma teknisten sopimuksesta Keskitetyn sopimuksen ongelmat Hivuttamalla eteenpäin Vuoden kuntayhteisö Pääsopimus uusiksi Kuka on tekninen? Mikä muuttui? Teknisten sopimuksen palkkamääräykset Unelmat ja todellisuus Sopimus tulevaisuutta varten IX Yhteen Insinööriliiton kanssa Sukupolvenvaihdos liiton johdossa Perusasioiden äärelle Pelastusala tulee Kuntien Teknisiin Yhteistyökumppania etsimässä Uuteen Insinööriliittoon Insinööriliitto STTK vai Akava? X Kohti teknisten keskusliittoa? Kuntien Teknisten virstanpylväitä Lähteet ja kirjallisuus Liite

7 Kirjassa käytetyt lyhenteet AKAVA-JS Akavan julkisen sektorin neuvottelujärjestö AKT Auto- ja kuljetusalan Työntekijäliitto AMK Ammattikorkeakoulu EATL Energia-alan Toimihenkilöliitto Enerta Energia-alan työnantajayhdistys ETYK Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokous IL Insinööriliitto JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JTA Julkisten Työalojen Ammattijärjestö JUKO Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Jyty Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto KAL Korkeakouluinsinöörien ja -arkkitehtien Liitto KI Kuntien Insinöörit KIA Kunnallisinsinöörit ja -arkkitehdit KRI Kuntien Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK KRL Kuntien Rakennusmestariliitto KRM Kunnalliset Rakennusmestarit KST Kartta- ja suunnittelutekniset KSV Kunnallinen Sopimusvaltuuskunta KT Kunnallinen työmarkkinalaitos KTA Kunnallisteknisten Ammattiyhdistys KTK Kuntien Teknillisten Keskusliitto (myöh. Kuntien Tekniset KTK) KTL Kuntien Teknisten Liitto KTN Kuntien Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö (nyk. Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö) KTP Kuntien Tekniset Piirtäjät (myöh. Tekniset Piirtäjät) KTT Kuntien Teknilliset Toimihenkilöt KTTL Kuntien Teknillisten Toimihenkilöiden Liitto KTV Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto (myöh. Kunta-alan ammattiliitto) KVL Kunnallisvirkamiesliitto KVTES Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus KVTN Kunnallisten Viranhaltijain ja Toimihenkilöitten Neuvottelukunta METO Metsäalan Toimihenkilöliitto (nyk. Metsäalan Asiantuntijat) OAJ Opetusalan Ammattijärjestö Pato Paikallistoimikunta 7

8 PHE PTL RIL SAK SEFE SETELI SKL SKT SLPL SPAL STHL STK STOL STS STTK STTK-J SuPer SVJ TAK TEK TEKNE TFiF TNJ Toke TS TTT TU TVK TVK-V TVTES TYJ UIL VDL VIL VTK VTL VTY VY YRA YTK YTN Pelastushallinnon Esimiehet Pelastusalan Toimihenkilöliitto Suomen Rakennusinsinöörien Liitto Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö Suomen Ekonomiliitto Finlands Ekonomförbund Suomen Erityisteknisten Liitto Suomen Konepäällystöliitto Suomen Kuntien Teknikot (myöh. Suomen Kuntien Tekniset, nyk. Suomen Ammattikorkeakoulu- ja Opistotekniset) Suomen Laivanpäällystöliitto Suomen Palomiesliitto Suomen Terveydenhoitajaliitto Suomen Työnantajain Keskusliitto Suomen Tekniikan Opiskelijoiden Liitto Suomen Teknillinen Seura Suomen Teknillisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliitto (nyk. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK) STTK:n Julkisten alojen ammattijärjestö Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Suomen Virkamiesjärjestöt Toimihenkilöiden ammatillinen keskusjärjestö Tekniikan Akateemisten Liitto Teknillisten etujärjestöjen keskittämisen neuvottelukunta Tekniska Föreningen i Finland Toimihenkilöiden neuvottelujärjestö Toimihenkilöjärjestöjen keskusliitto Teknisten sopimus Tekniikan ja Tiedon Toimihenkilöt Toimihenkilöunioni Toimihenkilö- ja virkamiesjärjestöjen keskusliitto TVK-Virkamiesjärjestöt Teknisen alan virka- ja työehtosopimus Teknillisten Yhteisjärjestö Uusi Insinööriliitto Valtion Diplomi-insinöörien Liitto Valtion Insinöörien Liitto Valtion Teknillisten Keskusliitto Valtion Teknikoiden Liitto Virkamiesten ja työntekijäin yhteisjärjestö Virkamiesten Yhteisjärjestö Yksityistoimialojen Rakennusmestarit Yksityistoimialojen Teknisten Keskusliitto Ylempien toimihenkilöiden neuvottelukunta (myöh. Ylempien toimihenkilöiden neuvottelujärjestö, nyk. Ylemmät Toimihenkilöt) 8

9 I Saatteeksi Kuntien Teknillisten Keskusliitto KTK ry (vuodesta 2001 Kuntien Tekniset KTK ry) perustettiin vuonna 1970, ja liitto muodosti Insinööriliiton kanssa Uuden Insinööriliiton vuonna KTK:n 36 vuoden taival muodostaa mielenkiintoisen kappaleen suomalaista työmarkkinahistoriaa. Tämä teos pohjautuu pääosin kahteen aiempaan KTK:n historiaa käsittelevään teokseen, Kuntien teknisten asialla (2000) ja Ammattiliiton synty (2003), joiden tietoja on muokattu, korjattu ja täydennetty. Tavoitteena on ollut tiivis esitys liiton tärkeimmistä vaiheista, erityisesti liiton järjestö- ja sopimussuhteiden muutoksesta. Niinpä monet järjestötoiminnan yksityiskohdat, KTK:n jäsenjärjestöjen toiminta ja teknisten työnkuvan muutokset jäävät vähemmälle huomiolle. Tutkimus- ja kirjoitustyön aikana olen saanut ystävällistä apua monilta tahoilta. Kuntien Teknisten, Uuden Insinööriliiton sekä Toimihenkilöarkiston henkilökunta on avustanut tutkimusmateriaalin etsinnässä ja vastannut mitä erilaisimpiin kysymyksiin työn aikana. Jukka Väyrynen ja Timo Syrjänen ovat avustaneet kuvamateriaalin hankinnassa. Tekstin toimittamisessa olen saanut tärkeää apua Sari Sivoselta. Teoksen ulkoasusta vastaava Jouni Peltola on puolestaan osoittanut kiitettävää kärsivällisyyttä työn kestäessä. Keijo Houhala, Timo Ansio, Seppo Kaivola, Ville Koskela ja Kari Tirronen ovat lukeneet käsikirjoituksen tai osia siitä ja antaneet arvokkaita kommentteja ja korjausehdotuksia. Kirjan tulkinnoista ja mahdollisista virheistä vastaa luonnollisesti kirjoittaja. Helsingissä kesäkuussa 2007 Veijo Åberg 9

10 Kuntien Teknillisten Keskusliiton perustavan kokouksen pöytäkirja. 10

11 I Kuntien tekniset hajallaan Järjestäytymisen juuret Julkisen sektorin tekniset* viranhaltijat ja toimihenkilöt ovat perinteisesti muodostaneet erityisryhmän, joka ei ole oikein istunut perusvirkamiehen kaavaan. Teknisillä on ollut koulutuksen ja työtehtävien luoma vahva ammattikuntaidentiteetti: kunnan tai valtion palveluksessa oleva insinööri on ollut ensisijassa insinööri, vasta toiseksi virkamies. Kuntien tekniset ovatkin usein löytäneet luontevan vertailukohdan pikemminkin teollisuuden puolelta kuin muista virkamiehistä. Tämä erityispiirre on lyönyt leimansa myös teknisten virkamiesten ammatilliseen järjestäytymiseen. Järjestäytyminen alkoi ammattikunnallisista järjestöistä, joita perustettiin 1800-luvun lopulta lähtien. Diplomi-insinöörit ja arkkitehdit perustivat Tekniska Föreningen i Finlandin (TFiF) vuonna 1880 ja suomenkielisen Suomen Teknillisen Seuran (STS; alunperin Suomenkielisten Teknikkojen Seura) Suomen Rakennusmestariliitto (myöh. Rakennusmestarien Keskusliitto) perustettiin 1905, Suomen Konepäällystöliitto 1906 ja Insinööriliitto Teknikoille ei syntynyt vastaavaa koko koulutustasoa kattavaa ammattikunnallista liit- * Sanalla teknillinen tarkoitettiin aiemmin nimenomaan teknillisen koulutuksen saanutta teknikkoa, insinööriä, diplomi-insinööriä tai arkkitehtiä. Tekninen tarkoitti puolestaan teknisessä toimessa työskentelevää toimihenkilöä, joka saattoi olla edennyt tehtäväänsä myös ilman koulutusta ns. pitkää linjaa pitkin. Teknillisen koulutuksen merkitystä korostavat järjestöt olivat ajoittain hyvinkin tarkkoja teknillisen ja teknisen välisestä merkitys- ja statuserosta. Esimerkiksi monet julkisen sektorin teknikot vieroksuivat vielä luvulla Teknisten Liittoa, koska he eivät pitäneet liittoa teknillisenä, vaan leimallisesti pitkän linjan miesten järjestönä. Tässä teoksessa käytetään pääsääntöisesti yleistermiä tekninen ilman em. jaottelua. 11

12 toa, mutta he perustivat lukuisia alakohtaisia yhdistyksiä, joista huomattavimmaksi muodostui vuonna 1925 perustettu Suomen Teollisuusteknikkojen Liitto (myöh. Teknisten Liitto). Nämä teknisten järjestöt olivat alunperin luonteeltaan ammatillis-aatteellisia: ne pyrkivät kokoamaan yhteen kaikki saman koulutustason tekniset, niin teollisuudessa kuin julkisissa viroissa työskentelevät, niin työnantaja- kuin palkansaaja-asemassa olleet. Järjestöjen ammatillis-aatteelliseen luonteeseen kuului myös se, että ne eivät olleet työmarkkinajärjestöjä vaan keskittyivät ennen kaikkea ammattikunnan keskinäiseen yhteydenpitoon ja koulutus- ja ammattitaitokysymyksiin. Kuntien tekniset toimihenkilöt muodostivat pitkään varsin harvalukuisen joukon. Yksittäisen kunnan palveluksessa saattoi olla yksi rakennusmestari ja muutamia sähkö- ja vesihuollosta sekä muusta teknisestä toimesta vastaavia insinöörejä ja teknikkoja. Kunnan tehtävien lisääntyessä ja teknistyessä toisen maailmansodan jälkeisinä vuosikymmeninä myös teknisten määrä ja merkitys kasvoivat. Tekniset toimihenkilöt olivat kunnissa yleensä virka-asemaltaan työnjohtajia tai tätä korkeammassa esimiesasemassa, jolloin rajanveto työnantajaan päin oli ongelmallista. Ammattijärjestötoimintaa ei pidetty kaikin osin soveliaana ei edes tarpeellisena ja varsinkin korkeakoulutetut tekniset toimihenkilöt suhtautuivat omien etujen kollektiiviseen ajamiseen varauksellisesti. Asiat hoidettiin kunnan päättäjien kanssa mieluummin herrasmiessopimuksilla kuin joukkovoimalla. Vuonna 1943 säädetty valtion ja seuraavana vuonna säädetty kuntien virkamiehiä koskeva neuvotteluoikeuslaki antoivat viranhaltijoiden järjestöille ensi kerran oikeuden neuvotella virkamiehiä ja heidän palvelussuhteitaan koskevista kysymyksistä. Neuvotteluoikeuslaki ja toisen maailmansodan jälkeinen epävarmuus työmarkkinoilla antoivat sysäyksen kunta-alan teknisten viranhaltijoiden ja toimihenkilöiden järjestöjen perustamiselle, joista ensimmäisenä perustettiin kunta-alan työmarkkinayhdistykseksi Kunnalliset Rakennusmestarit r.y. Suomen Rakennusmestariliiton toimesta vuonna Lähinnä työnjohtajia edustava Kuntien Teknilliset Toimihenkilöt r.y. (KTT) perustettiin vuonna 1946 ja seuraavana vuonna diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhdistys Kunnallisinsinöörit ja -arkkitehdit r.y. (KIA). Kuntien ko- 12

13 nemestarit perustivat oman yhdistyksensä vuonna 1958 ja opistoinsinöörit puolestaan Kuntien Insinöörit ry:n (KI) vuonna Näistä KTT, Kunnalliset Rakennusmestarit, KIA ja Kuntien Konemestarit ry saivat myös neuvotteluoikeuslain mukaiset neuvotteluoikeudet. Kuntien tekniset järjestäytyivät perinteiseen tapaan koulutustason mukaan, mutta samalla tehtiin ensimmäiset yritykset käynnistää laajempaa yhteistyötä. KTT yritti heti perustamisensa jälkeen yhdistää kuntien tekniset toimihenkilöt yhteiseen liittoon, mutta epäonnistui. KTT liittyi pian Suomen Teollisuusteknikkojen Liiton jäsenyhdistykseksi ja kuului sitä kautta vastaperustettuun Suomen Teknillisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliittoon (STTK). Vuonna 1948 KTT irtautui teollisuusteknikoista, ja siitä tuli suoraan STTK:n jäsenjärjestö. Muut kunta-alan teknisten järjestöt eivät kiinnittyneet yhtä tiiviisti työmarkkinajärjestelmään. Niillä olikin yleensä läheisemmät suhteet omiin ammatillis-aatteellisiin järjestöihinsä kuin työmarkkinakeskusjärjestöihin: esimerkiksi Kunnalliset Rakennusmestarit oli alusta asti Suomen Rakennusmestariliiton jäsenyhdistys, ja Kuntien Insinöörit puolestaan liittyi vuonna 1966 Insinööriliittoon. Teknisten kaksoisjärjestäytyminen oli tavallista. Monet kuntien tekniset kuuluivat KVL:oon tai KTV:oon sekä omaan teknisten yhdistykseen ilman suurempaa ristiriitaa. Koska virkamiehillä ei ollut sopimuksilla sidottua työrauhavelvoitetta, ei kaksoisjärjestäytymistä koskevaa valintatilannetta tullut. Vaatimaton alku Alkuajan kuntien teknisten järjestöjä on toisinaan kutsuttu hieman vähättelevään sävyyn kerhoiksi tai jopa ompeluseuroiksi, koska niiden toiminta oli varsin pienimuotoista. Mahdollisuudet ajaa etuja olivat rajalliset, sillä julkisen sektorin virkamiehillä ei ollut sopimusoikeuksia eikä laillista oikeutta lakkoon tai muuhun työtaisteluun. Neuvotteluoikeuslaki antoi järjestöille vain oikeuden tulla kuulluksi, mutta kuulemisen jälkeen työnantaja saattoi päättää esimerkiksi palkankorotuksista oman kantansa mukaan. Tästä huolimatta kunta-alan ammattiliitot pyrkivät painostamaan työnantajat sopimaan asioista mahdollisimman sitovasti järjestöjen kanssa ennen päätöksentekoa. 13

14 Keskitettyä edunvalvontaa vaikeutti myös se, ettei kunnilla ollut ennen 1970-luvun alkua yhtenäistä työnantajapolitiikkaa, jolloin sekä palkkaus, kelpoisuusehdot että muut työsuhteen ehdot vaihtelivat kunnasta toiseen. Kuntien keskusjärjestöt Suomen Kaupunkiliitto, Maalaiskuntien liitto ja Finlands svenska landskommunernas förbund antoivat palkkasuosituksia, jotka yleensä seurailivat valtion palkkakehitystä. Suositukset loivat jonkinlaista linjaa kuntien palkkapolitiikalle, mutta viime kädessä virkapalkoista päätti itsenäisesti kunkin kaupungin, kauppalan tai kunnan valtuusto, kuntainliitoissa liittovaltuusto. Yhtenäisen kunnallisen järjestelmän puuttuessa palkkakiistat olivat yleensä luonteeltaan paikallisia. Teknisesti koulutettujen erityisesti insinöörien ja diplomi-insinöörien tarve kollektiiviseen etujen ajamiseen oli suhteellisen pieni aina 1960-luvulle saakka: työllisyystilanne oli hyvä, tulotaso tyydyt- Kunta-alan liitot Kunta-alan tärkeimmät ammattijärjestöt olivat 1960-luvulla vuonna 1918 perustettu Kunnallisvirkamiesliitto (KVL) sekä Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto (KTV) vuoteen 1958 asti Suomen Kunnantyöntekijäin liitto joka oli perustettu vuonna Kunnallisvirkamiesliitto, joka oli Toimihenkilö- ja virkamiesjärjestöjen keskusliiton (TVK) jäsenjärjestö, pyrki kokoamaan kuntien virkamiehet ja toimihenkilöt yhteiseen liittoon. KTV, joka oli Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön (SAK) jäsenliitto, edusti puolestaan ennen kaikkea kuntien suorittavan portaan työntekijöitä, mutta sen riveihin kuului lisäksi runsaasti viranhaltijoita. KVL:oa ja KTV:oa erotti toisistaan paitsi hieman poikkeava jäsenprofiili myös ideologinen juopa: KVL miellettiin selvästi porvarilliseksi järjestöksi, kun taas KTV sitoutui SAK:n kautta osaksi työväenliikettä. Kahden suuren ohella vuonna 1950 perustettu akateemisesti koulutettujen keskusjärjestö Akava pyrki valvomaan kunnallisissa viroissa olevien jäsentensä etuja. Sen koulutuspohjainen järjestäytymisperiaate poikkesi ns. teollisuusliittoperiaatetta ts. järjestäytymistä työpaikan ja -tehtävän mukaan noudattavista KTV:sta ja KVL:sta. Teknisten keskusjärjestö STTK painotti toimintansa yksityiselle sektorille. Sen jäsenjärjestöissä (Kuntien Teknilliset Toimihenkilöt, Suomen Konepäällystöliitto ja Teknisten Liitto) oli vielä 1960-luvulla vain muutamia satoja kunnissa työskenteleviä jäseniä. 14

15 tävä ja asema vakaa. Tyytymättömyyden aiheita alkoi kuitenkin vähitellen ilmetä. Lisääntyvä tekninen koulutus oli omiaan heikentämään teknisesti koulutettujen suhteellista asemaa työmarkkinoilla. Kuntien teknisen toimen virat ja toimet lisääntyivät jatkuvasti, mutta virkojen palkkataso alkoi jäädä teollisuuden palkoista jälkeen. Molemmat ilmiöt lisäsivät ammatillisen järjestäytymisen ja yhteisen edunvalvonnan houkuttelevuutta. Lisäksi työmarkkinoilla noudatettu, matalapalkka-aloja suosinut ns. solidaarinen palkkapolitiikka ja heikko reaalipalkkakehitys kohtelivat kuntien ylempien palkkaluokkien teknisiä tavalla, joka antoi lisäpontta järjestäytymiselle. Paineet alkoivatkin purkautua paikoin palkkaliikkeinä, joissa kuntien tekniset käyttivät painostuskeinoina hakusaartoja ja joukkoirtisanoutumisia vaatimustensa tueksi. Kohti keskitettyä järjestelmää Kuntien neuvottelujärjestelmä joutui muutospaineiden kohteeksi luvulla. Vuonna 1964 säädettiin ns. menettelytapalaki, jonka mukaan valtion virkamiesten palkantarkistukset seurasivat jatkossa teollisuustyöntekijöiden palkkojen muutoksia vuotuisen ansiotason muutosvertailun perusteella. Palkkojen tarkistuksista sovittiin valtioneuvoston käytännössä valtiovarainministeriön ja virkamiesten keskusjärjestöjen välisellä sopimuksella. Näin valtion virkamiesjärjestöt saivat ensi kerran laillisen, joskin rajoitetun sopimusoikeuden. Neuvottelu- ja sopimustoiminta keskitettiin supistamalla sopimuskelpoisten järjestöjen määrä neljään. Valtion menettelytapalain säätäminen käynnisti keskustelun vastaavan järjestelmän luomisesta kunta-alallekin. Kunnallisen sopimusjärjestelmän hajanaisuus herätti kasvavaa tyytymättömyyttä niin työnantaja- kuin palkansaajapuolella, ja kuntien keskusjärjestöt alkoivat yhdessä kaavailla kunnallista menettelytapalakia. Kunnallisen menettelytapalain valmistelu aiheutti liikettä kuntaalan ammattiliitoissa. Järjestelmän muuttaminen työnantajavaltaisesta sopimuspohjaiseksi oli ammattiliittojen näkökulmasta merkittävä uudistus, joka oli omiaan vahvistamaan liittojen asemaa. Tosin samalla näköpiiriin tuli järjestöjen välinen pudotuspeli: kuka saisi sopimusoikeudet? Vuosien mittaan kunta-alan neuvotteluoikeudet saanei- 15

16 den järjestöjen määrä oli noussut 25:een, mikä merkitsi käytännössä todellisen neuvottelutoiminnan jumiutumista. Eräänlaisena ennakkotapauksena saattoi pitää kunnallisten työntekijöiden ja virkamiesten eläkelain säätämistä vuonna Sen yhteydessä kolme edustavinta järjestöä (KVL, KTV ja Akava) sai oikeuden esittää edustajiaan Kunnallisen eläkelaitoksen valtuuskuntaan. Kunnallinen menettelytapalaki ei lopulta toteutunut, sillä julkisen sektorin neuvottelu- ja sopimusjärjestelmän kehittäminen sai uuden suunnan. Osana ensimmäistä tulopoliittista kokonaisratkaisua (Liinamaa I) keskusjärjestöt sopivat maaliskuussa 1968, että valtion ja valtionapupalkkaisten virkamiesten työehdoista päätettäisiin täyden sopimusvapauden pohjalta, ts. virkamiesjärjestöt saisivat yksityisen sektorin kaltaisen sopimusoikeuden. Ratkaisua täydennettiin syyskuussa 1969 Liinamaa II -sopimuksessa, jossa sopimusvapauden periaate sovittiin ulotettavaksi kuntien viranhaltijoihin. Periaatteista sorvattiin komiteatyönä vuosina valtion ja kuntien virkaehtosopimusjärjestelmä, jota koskeva lainsäädäntö astui voimaan 1. joulukuuta Ensimmäinen kunnallinen virkaehtosopimus solmittiin jouluaattona Virkaehtosopimusjärjestelmä merkitsi neuvottelu- ja sopimustoiminnan keskittämistä, ja samalla neuvottelukelpoisten järjestöjen määrä supistui voimakkaasti. KVL ottaa aloitteen Kunnallisvirkamiesliitto huolestui asemastaan menettelytapalakia valmisteltaessa. Liitto seurasi tarkasti valtion sisarjärjestönsä Virkamiesliiton kokemuksia ja oli valmis reagoimaan muutospaineisiin tarvittaessa etukäteen. Vuonna 1965 perustettiin Valtion Teknillisten Virkamiesten Keskusliitto (VTK), joka pyrki kokoamaan kaikki teknisen koulutuksen saaneet ja valtion teknisen alan viroissa ja toimissa työskentelevät yhteiseen järjestöön. VTK koostui neljästä koulutustasopohjaisesta järjestöstä, jotka edustivat valtion diplomi-insinöörejä ja arkkitehtejä, opistoinsinöörejä, rakennusmestareita sekä teknikoita. Ensimmäistä kertaa syntyi teknikoista diplomi-insinööreihin ulottuva, ns. vertikaalisesti järjestäytynyt teknisten etujärjestö; aiemmin tällainen koulutustasot ylittävä yhteistyö oli osoittautunut vaikeaksi. VTK:n perustaminen iski pahimmin Virkamiesliittoon, johon suuri 16

17 osa valtion teknisistä oli aiemmin järjestäytynyt. Virkamiesliiton näkökulmasta VTK:n perustaminen oli omiaan hajottamaan ja heikentämään valtion virkamiesten yhteistä edunvalvontaa. Kunnallisvirkamiesliitto halusi välttää vastaavan kunnallisella sektorilla ja pitää järjestökentän kontrollissaan. Niinpä liitto kutsui vuonna 1965 kunta-alalla toimivat ammattikunnalliset yhdistykset yhteiseen neuvottelukuntaan, jonka toimintaohje vahvistettiin tammikuussa Tämän Kunnallisten Viranhaltijain ja Toimihenkilöitten Neuvottelukunnan (KVTN) julkilausuttuna tarkoituksena oli toimia järjestöjen yhteistyöelimenä ja neuvotella kunta-alan virkamiesten ja toimihenkilöiden ammatillisista ja palkkausta koskevista kysymyksistä. Neuvottelukunta saattoi antaa järjestöille myös suosituksia, mutta suosituksia antaessaan sen oli oltava yksimielinen. Kunnallisten Viranhaltijain ja Toimihenkilöitten Neuvottelukunta kokosi Kunnallisvirkamiesliiton ohella varsin vaikuttavalta näyttävän joukon järjestöjä: Insinööriliitto Kunnalliset Rakennusmestarit ry Kunnallisinsinöörit ja -arkkitehdit ry Kuntien Konemestarit ry Kuntien Teknillisten Toimihenkilöiden Liitto (ent. Kuntien Teknilliset Toimihenkilöt) Maanmittausinsinöörien Liitto Maanmittausteknikot ry Sosiaalityöntekijäin Liitto Suomen Rakennusinsinöörien Liitto Suomen Sähköteknikkojen Liitto KVTN:n puheenjohtajana toimi Kunnallisvirkamiesliiton toiminnanjohtaja Eero Kantola ja varapuheenjohtajana Kuntien Teknillisten Toimihenkilöiden Liiton (KTTL, aiempi KTT) puheenjohtaja, teknikko Eino Jumppanen. Neuvottelukunta kokoontui yleensä muutamia kertoja vuodessa. Kunnallisvirkamiesliiton ajatuksena lienee ollut se, että vetämällä myös ammatillis-aatteelliset järjestöt neuvottelukuntaan estettäisiin erillisten, pieniä ryhmiä edustavien ammattiliittojen synty. Kunnallisvirkamiesliiton toive yhtenäisestä KVL-vetoisesta kunta-alan koalitiosta ei toteutunut. KVTN:n kokouksiin osallistuneet tekniset tur- 17

18 hautuivat pian, sillä heidän mielestään neuvottelukunta kokoontui vain silloin, kun KVL tarvitsi tukea omille pyrkimyksilleen. Teknisten mielestä heidän erityiskysymyksensä jäivät jatkuvasti huomiotta. Tekniset olivat pieni erityisryhmä, joka oli keskimäärin paremmin palkattua väkeä kuin KVL:n valtaosa, joten he eivät tuntuneet kaikin osin sopivan liiton profiiliin. KVTN:n vaikutus teknisiin olikin täsmälleen päinvastainen kuin Kunnallisvirkamiesliitto oli toivonut. Yhteistyö KVL:n kanssa pikemmin herätti kuin tukahdutti teknisten haluja terävöittää omaa ammattikuntaista järjestäytymistä. Lisäksi neuvottelukunta toi eri koulutushaaroja ja -tasoja edustavat teknisten järjestöt yhteen laajemmin kuin koskaan aikaisemmin ja antoi hyvän pohjan teknisten keskinäiselle yhteistyölle. 18

19 II KTK:n perustaminen Kuntien Insinöörien heräte Ensimmäisen konkreettisen liikkeen kuntien teknisten yhteistyön tiivistämiseksi teki Kuntien Insinöörit ry. Teknisten yhteistyöelimen perustamista oli KI:n parissa pohdittu jo vuosia, ja helmikuussa 1968 Kuntien Insinöörien vuosikokous päätti, että yhdistyksen oli tehtävä aloite yhteistoiminnasta koko kuntien teknisen henkilökunnan kesken. Insinöörit katsoivat olevansa juuri sopiva ryhmä yhdistävänä linkkinä korkeakouluinsinöörien ja teknikkojen välillä. Kuntien Insinöörit lähetti 20. lokakuuta 1968 kirjeen KIA:lle, KTTL:lle, Kunnallisille Rakennusmestareille ja Kuntien Konemestareille. Huolellisesti muotoiltu kirje tiivisti KI:n arvion kunta-alan tilanteesta: Allekirjoittaneen Kuntien Insinöörit ry:n keskuudessa on todettu, että kuntien palveluksessa olevat teknilliset virkamiehet ja toimihenkilöt ovat huonosti järjestäytyneitä, mutta silti yleensä hyvin sijoittuneita ja palkattuja viime vuosina vallinneen insinööri- ja teknikkopulan vuoksi. Tilanne on kuitenkin muuttumassa. Jo nyt on havaittavissa sekä insinöörien että teknikoiden mutta myös muun koulutetun työvoiman ylitarjontaa. Syntyvässä kilpailussa saavat tällöin parhaiten järjestäytyneet pysymään palkkauksensa korkeimmalla tasolla. Koska Kunnallisvirkamiesliitto jäsenkuntansa kirjavuuden vuoksi ei ilmeisesti tarpeeksi tehokkaasti tule ajamaan teknillisen ryhmän etuja, niin esitämme harkittavaksi, olisiko perustettava valtion teknillisten virkamiesten esimerkin mukaisesti myös kunnalliselle sektorille esim. diplomi-insinöörien, insinöörien ja teknikoiden yhteinen työmarkkinajärjestö ajamaan kuntien palveluksessa olevien jäsenten- 19

20 sä palkka-, vakanssi- ym. asioita. Järjestö tulisi tarvittaessa käymään neuvotteluja Kaupunkiliiton, Kuntainliiton sekä eri kaupunkien ja kuntien kanssa em. asioista. Kuntien Insinöörit ry:n piirissä odotetaan kannanottoanne esitettyyn asiaan. Kaikki KI:n kirjeen saaneet neljä järjestöä vastasivat myönteisesti kevään 1969 kuluessa. Kuntien Insinöörit ei suinkaan jäänyt toimettomana odottamaan vastauksia, vaan tiedusteli epäluuloistaan huolimatta myös Kunnallisvirkamiesliitolta, olisiko KI:n mahdollista liittyä KVL:n jäsenjärjestöksi. Vastaus oli kielteinen: insinöörit olivat tervetulleita yksityisinä jäseninä Kunnallisvirkamiesliittoon, mutta KI ei voinut liittyä järjestönä. KVL:n järjestäytymisperiaate ei sallinut liiton sisällä ammattiryhmittäistä järjestäytymistä, vaan jäsenyys perustui paikallisyhdistysten henkilöjäsenyyteen. Kuntien Insinöörit oli tehnyt aloitteen, mutta konkreettisiin toimiin tarvittiin ulkopuolista apua. Valtion Teknillisten Virkamiesten Keskusliitto kamppaili Kunnallisvirkamiesliiton tavoin asemastaan työmarkkinakentässä. VTK toivoi parhaillaan valmisteltavan virkaehtosopimuslain yhteydessä pääsevänsä sopijajärjestöjen joukkoon. VTK kaipasi kuitenkin vahvistusta, ja varteenotettavana vaihtoehtona oli koota eri sektoreiden teknisiä mahdollisimman laajasti yhteen. VTK:n aloitteesta teknisten toimihenkilöiden järjestöt kokoontuivat keskustelemaan teknisten järjestäytymistilanteesta 9. kesäkuuta Asemien vahvistamiseksi hahmoteltiin kaikki teknisten järjestöt kattavaa yhteenliittymää, työnimeltään Suomen Teknisten Keskusliitto STK. Tähän tulisivat kuulumaan VTK:n lisäksi Kuntien Teknisten Keskusliitto KTK ja Yksityistoimialojen Teknisten Keskusliitto YTK, jotka kokoaisivat kaikki tekniset saman katon alle. KTK pitäisi puolestaan sisällään KIA:n, KI:n, Kuntien Teknisten Liiton (KTL, entinen KTTL, joka oli jälleen muuttanut nimensä) Kunnalliset Rakennusmestarit sekä Kuntien Konemestarit. Maanmittausteknikoiden sihteeri Anssi Kuusela muisteli järjestöjen toista kokousta 18. kesäkuuta 1969 parikymmentä vuotta myöhemmin: Esimieheni, silloinen katukorvausinsinööri [Tauno] Talvio Helsingin kaupungilta oli KIA:n eli Kunnallisinsinöörit ja -arkkitehdit ry:n puheenjohtaja, ja hän sitten kertoi mulle, että tämmöinen kokous on 20

evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta

evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta EDUSKUNNAN VASTAUS 108/2005 vp Hallituksen esitys laiksi evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi

Lisätiedot

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry.

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry. Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry. Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Työmarkkinajärjestö, joka vastaa opettajien edunvalvonnasta Ainoa ammattijärjestö, joka neuvottelee opettajien palvelussuhteen ehdoista

Lisätiedot

SÄÄNTÖMUUTOSEHDOTUS 2016 TIMO LAITINEN (PÄIVITETTY (U. Suomen Golfliitto, Radiokatu 20, Helsinki, sivu 1

SÄÄNTÖMUUTOSEHDOTUS 2016 TIMO LAITINEN (PÄIVITETTY (U. Suomen Golfliitto, Radiokatu 20, Helsinki,  sivu 1 SÄÄNTÖMUUTOSEHDOTUS 2016 TIMO LAITINEN (PÄIVITETTY 25.1.16 (U sivu 1 4. JÄSENET Tässä kohdassa tehdään uusi jäsenyyskriteeristö. Seurajäsen vastaa varsinaisia golfseuroja. Yhteisöjäsenyys mahdollistaa

Lisätiedot

Kunnalliset palkat ja henkilöstö

Kunnalliset palkat ja henkilöstö Kunnalliset palkat ja henkilöstö Tilastoesite syyskuu 2015 www.kt.fi Henkilöstömenot 21 miljardia euroa Vuonna 2015 kuntien ja kuntayhtymien henkilöstömenot ovat arviolta 21 miljardia euroa, josta palkkakustannukset

Lisätiedot

TURUN JA KAARINAN SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 1/2004 Yhteinen kirkkovaltuusto 22.1.2004 1

TURUN JA KAARINAN SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 1/2004 Yhteinen kirkkovaltuusto 22.1.2004 1 Yhteinen kirkkovaltuusto 22.1.2004 1 YHTEISEN KIRKKOVALTUUSTON KOKOUS Aika torstai 22.1.2004 klo 18.00-18.38 Paikka Osallistujat toimitalon juhlasali, Eerikinkatu 3 A (liite 1), liitetään erikseen pöytäkirjaan

Lisätiedot

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA SOPIMUS SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 334/2007 (jatkossa yhteistoimintalaki) mukaan työnantajan tulee antaa henkilöstölle oikea-aikaisesti riittävästi

Lisätiedot

TYÖELÄMÄTOIMIKUNNAN OHJESÄÄNTÖ

TYÖELÄMÄTOIMIKUNNAN OHJESÄÄNTÖ TYÖELÄMÄTOIMIKUNNAN OHJESÄÄNTÖ 1 SEFEn hallitus asettaa toimintakautensa ensimmäisessä kokouksessa työelämätoimikunnan. Puheenjohtajan lisäksi toimikuntaan kuuluu vähintään viisi ja enintään kahdeksan

Lisätiedot

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon!

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Terveydenhoitaja huolehtii suomalaisten terveydestä, Tehy hoitajien eduista Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö valvoo koulutetun hoitohenkilöstön

Lisätiedot

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 JOHTOSÄÄNTÖ sivu 1(6) KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 I JOHTOSÄÄNNÖN SOVELTAMISALA 1 Johtosäännössä määrätään siitä luottamusjohdon toiminnasta, joka ei sisälly sääntöihin,

Lisätiedot

LÄÄKÄRIPALVELUYRITYKSET RY:N SÄÄNNÖT

LÄÄKÄRIPALVELUYRITYKSET RY:N SÄÄNNÖT LÄÄKÄRIPALVELUYRITYKSET RY:N SÄÄNNÖT NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on Lääkäripalveluyritykset ry, Läkarföretagen rf. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki. YHDISTYKSEN TARKOITUS JA TOIMINTAMUODOT

Lisätiedot

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu.

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu. Ehdotus sääntömuutoksiksi Suomen Internet-yhdistyksen kevätkokoukselle 2006. Alla on ehdotus uusiksi säännöiksi, jotka toimitetaan yhdistysrekisteriin hyväksyttäviksi, mikäli yhdistyksen kevätkokous päättää

Lisätiedot

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 4/ Finlands Kommunförbund rf

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 4/ Finlands Kommunförbund rf Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 4/2009 1 Kokoustiedot Aika: 5.5.2009 klo 13.00 13.57 Paikka: Jyväskylän Paviljonki Messukatu 10, Jyväskylä Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 4/2009 2 Sisällysluettelo Sivu

Lisätiedot

2. Tarkoituksensa toteuttamiseksi aluejärjestö:

2. Tarkoituksensa toteuttamiseksi aluejärjestö: Aluejärjestön säännöt 1 (5) 21. liittokokouksen hyväksymät säännöt 1 Nimi ja kotipaikka 2 Aluejärjestön tarkoitus ja tehtävät 1. Yhdistyksen nimi on Metallityöväen... aluejärjestö ry ja sitä nimitetään

Lisätiedot

MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka 1

MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka 1 MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry, jota näissä

Lisätiedot

SOPIMUS HYVINVOINTIALAN LIITTO RY:N PERUSTAMISESTA

SOPIMUS HYVINVOINTIALAN LIITTO RY:N PERUSTAMISESTA SOPIMUS HYVINVOINTIALAN LIITTO RY:N PERUSTAMISESTA Sosiaalialan Työnantajat ry (myöhemmin Sosta) ja Terveyspalvelualan liitto ry (myöhemmin TPL) ovat selvittäneet liittojen toimintojen yhdistämistä ja

Lisätiedot

HE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden

HE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuntajakolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden kunnan valtuuston toimikautta ja järjestelytoimikunnan asettamista

Lisätiedot

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/ Finlands Kommunförbund rf

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/ Finlands Kommunförbund rf Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/2013 1 Kokoustiedot Aika Torstai 2.5.2013 klo 13.30 14.41 Paikka Kuntatalo, iso luentosali ja neuvotteluhuoneet Toinen linja 14, Helsinki Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja

Lisätiedot

Kunnalliset palkat ja henkilöstö

Kunnalliset palkat ja henkilöstö Kunnalliset palkat ja henkilöstö Tilastoesite syyskuu 2016 KT Kuntatyönantajat 8000 7000 6000 Keskiansiot sopimusaloittain Kokoaikaiset kuukausipalkkaiset vuonna 2015 7 380 5000 4000 3000 2000 2 743 3

Lisätiedot

Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry Säännöt

Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry Säännöt Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry Säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry, ruotsiksi Miljöstuderande MYY rf ja englanniksi The Association

Lisätiedot

SIL2020 Strategia. Avainhenkilöpäivät Eila Pohjola

SIL2020 Strategia. Avainhenkilöpäivät Eila Pohjola SIL2020 Strategia Avainhenkilöpäivät 26.10.2014 Eila Pohjola Keskustelun tavoite Käydä avointa keskustelua liiton toiminnasta, sen kehittämisestä sekä lajitoimikuntien toiveista liittyen SIL 2020 strategiaan

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kunnallinen työmarkkinalaitos 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jaana Pirhonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Vuoden 2017 säästötoimenpiteet

Vuoden 2017 säästötoimenpiteet Yhtymähallitus 4 26.01.2016 Yhtymähallitus 27 23.02.2016 Yhtymähallitus 51 26.04.2016 Vuoden 2017 säästötoimenpiteet 23/00.01.02/2015 Yh 26.01.2016 4 Valtio leikkaa ammatillisen koulutuksen kustannuksia

Lisätiedot

Yhdistyksestä voidaan käyttää epävirallista englanninkielistä nimeä TOKYO Student association of the School of Art and Design.

Yhdistyksestä voidaan käyttää epävirallista englanninkielistä nimeä TOKYO Student association of the School of Art and Design. Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaat TOKYO ry Hallituksen työjärjestys I luku Yleisiä säännöksiä 1 Soveltamisala. Sen lisäksi, mitä Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaat TOKYO ry (TOKYO ry) säännöissä

Lisätiedot

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf SÄÄNNÖT

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf SÄÄNNÖT Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf Nämä sääännöt on hyväksytty piirin syyskokouksessa 28.10.2006 ja rekisteröity yhdistysreksiteriin 28.12.2006. SÄÄNNÖT Yhdistys ja sen tarkoitus

Lisätiedot

KESKUSTAN VALTUUSTORYHMÄN OHJESÄÄNTÖ

KESKUSTAN VALTUUSTORYHMÄN OHJESÄÄNTÖ KESKUSTAN VALTUUSTORYHMÄN OHJESÄÄNTÖ (malli) Hyväksytty Keskustan kunnallisasiain neuvottelukunnassa 18.4.2012 ja vahvistettu puoluehallituksessa 27.4.2012 Valtuustoryhmän tarkoitus 1 kunnan / kaupungin

Lisätiedot

Kristillinen Eläkeliitto ry

Kristillinen Eläkeliitto ry Kristillinen Eläkeliitto ry Piirin mallisäännöt Mallisäännöt Hyväksytty PRH 1 Sisällys I PERUSSÄÄNNÖKSET... 2 Nimi, kotipaikka... 2 Tarkoitus... 2 Toiminta... 2 II JÄSENYYS... 3 Jäsenet... 3 Jäsenen velvollisuudet...

Lisätiedot

Rautatieläisten ammattiyhdistystoiminnan historiaa

Rautatieläisten ammattiyhdistystoiminnan historiaa Rautatieläisten ammattiyhdistystoiminnan historiaa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Yhteiskuntahistorian laitos Rautatiekulttuurikeskus REILIA Kouvola 19.9.2009 1 Rautatieläisten ammattiliitot tänään

Lisätiedot

Collegium Culinarium, CC - Kilta ry SÄÄNNÖT

Collegium Culinarium, CC - Kilta ry SÄÄNNÖT Collegium Culinarium, CC - Kilta ry SÄÄNNÖT Vahvistettu 19.9.2006 Collegium Culinarium, CC - Kilta ry:n SÄÄNNÖT I NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on: Collegium Culinarium, CC - Kilta ry Kotipaikka

Lisätiedot

Toimikunnassa tulee olla edustettuna asiantuntemusta yhteiskuntapolitiikasta sekä yksityisen ja julkisen sektorin sopimustoiminnasta.

Toimikunnassa tulee olla edustettuna asiantuntemusta yhteiskuntapolitiikasta sekä yksityisen ja julkisen sektorin sopimustoiminnasta. Liite: ohjesäännöt TYÖELÄMÄN TOIMIKUNTA Toimikunnassa tulee olla edustettuna asiantuntemusta yhteiskuntapolitiikasta sekä yksityisen ja julkisen sektorin sopimustoiminnasta. Tehtävät: - tuoda yhteiskuntapolitiikkaa

Lisätiedot

Jäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus

Jäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus Jäsenet Arvot Toiminta- ajatus Visio Tavoitteet 3.2.2016 Nimi Sukunimi @TK_akateemiset 2 3.2.2016 Nimi Sukunimi @TK_akateemiset 3 Suurin osa jäsenistä on tekniikan tai luonnontieteiden yliopistollisen

Lisätiedot

KUOPION EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA 1 /2014 1 YHTEINEN KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA 1 /2014. Keskusseurakuntatalo, Suokatu 22, 70100 Kuopio

KUOPION EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA 1 /2014 1 YHTEINEN KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA 1 /2014. Keskusseurakuntatalo, Suokatu 22, 70100 Kuopio KUOPION EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA 1 /2014 1 Aika tiistai 14.1.2014 klo 18.00 19.00 Paikka Keskusseurakuntatalo, Suokatu 22, 70100 Kuopio Kokoonpano ja läsnäolo puheenjohtaja Ilkka Raninen valtuutetut

Lisätiedot

Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista

Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista Uudet säännöt hyväksytetään jäsenillä Vuosikokouksessa 15.4.2016 ja syyskokouksessa 2016 Uudet Säännöt 2016

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN PELASTUSLIITTO RY:N NAISTYÖN TOIMINTAOHJE

POHJOIS-SUOMEN PELASTUSLIITTO RY:N NAISTYÖN TOIMINTAOHJE POHJOIS-SUOMEN PELASTUSLIITTO RY:N NAISTYÖN TOIMINTAOHJE 1. PALOKUNTANAISTYÖ Palokuntanaistyö on palokunnissa tehtävää harrastustoimintaa. Palokuntanaisosasto on palokunnan jäsenistä muodostettu alajaosto

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

Paikallisten järjestelyerien käyttö kunta-alalla 1.1.2010 ja 1.2.2010. Kunnallinen työmarkkinalaitos

Paikallisten järjestelyerien käyttö kunta-alalla 1.1.2010 ja 1.2.2010. Kunnallinen työmarkkinalaitos Paikallisten järjestelyerien käyttö kunta-alalla 1.1.2010 ja 1.2.2010 Kunnallinen työmarkkinalaitos Anne Hotti 1.12.2010 Paikallisten järjestelyerien käyttö 1.1.2010 ja 1.2.2010 Yleistä Kunnallinen työmarkkinalaitos

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Vantaa, 23.1.2016 ESITYS RESERVILÄISLIITON SÄÄNTÖJEN MUUTOKSESTA NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE 1 Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt

LIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt LIEKSAN KAUPUNKI KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA 6/1994 ============================================================ LIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt 12.9.1994

Lisätiedot

Yhdistyksen tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana

Yhdistyksen tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana Omakotiyhdistyksen säännöt Nimi, kotipaikka ja kieli 1 Yhdistyksen nimi on Saarenkylän Omakotiyhdistys ry. Sen kotipaikka on Rovaniemi ja toimialue on Saarenkylä. Näissä säännöissä käytetään nimitystä

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY Yhdistyksen säännöt Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA

I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA TYJ säännöt S. 1 (6) I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA 1 Yhdistyksen nimi, kotipaikka, toiminta-alue ja tarkoitus II LUKU Yhdistyksen nimi on Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry, ruotsiksi Arbetslöshetskassornas

Lisätiedot

Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt

Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt Yhdistyksen nimi on Vesaisten Keskusliitto ry., josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. I TARKOITUS Liiton tarkoituksena

Lisätiedot

Hyväksytty liittovaltuustossa (5) JULKIS- JA YKSITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO JYTY RY:N VAALIJÄRJESTYS

Hyväksytty liittovaltuustossa (5) JULKIS- JA YKSITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO JYTY RY:N VAALIJÄRJESTYS Hyväksytty liittovaltuustossa 17. 18.5.2016 1 (5) JULKIS- JA YKSITYISALOJEN :N 1 SOVELTAMISALA Jytyn sääntöjen 18 2 momentissa tarkoitetut liittovaltuuston jäsenet ja heille valittavat yleisvarajäsenet

Lisätiedot

Järjestöuudistus. Toiminnanjohtaja Antti Sahi

Järjestöuudistus. Toiminnanjohtaja Antti Sahi Järjestöuudistus Toiminnanjohtaja Antti Sahi 31.1.2014 Valmistelun lähtökohdat 1. Näköpiirissä ollut metsänhoitoyhdistyslain muutos, joka muuttaa niiden roolia 2. Nykyisen metsäjäsenhankintamallin toimimattomuus

Lisätiedot

YTYn tarkoituksena on valvoa ja edistää jäsentensä yhteisiä etuja työelämässä ja yhteiskunnassa.

YTYn tarkoituksena on valvoa ja edistää jäsentensä yhteisiä etuja työelämässä ja yhteiskunnassa. Säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Yksityisalojen Esimiehet ja Asiantuntijat YTY ry, ruotsiksi Privatsektorns Chefer och Specialister, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä

Lisätiedot

Espoo JHL tiedotustilaisuus yhdistysten yhdistymissuunnitelmasta. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Espoo JHL tiedotustilaisuus yhdistysten yhdistymissuunnitelmasta. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Espoo JHL tiedotustilaisuus yhdistysten yhdistymissuunnitelmasta TIEDOTE ESPOON JHL-YHDISTYSTEN YHDISTYMISHANKKEESTA Maan hallituksen päätökset ja Sote-hanke toteutuessaan, vaikuttavat myös meidän JHL

Lisätiedot

KT:n henkilöstömenosäästötiedustelu

KT:n henkilöstömenosäästötiedustelu KT:n henkilöstömenosäästötiedustelu Tiedustelussa selvitettiin vuoden 2015 säästöjen tilanne sekä arvio säästötarpeista vuodelle 2016 Tiedustelu lähetettiin kaikkiin Manner-Suomen kuntiin ja kuntayhtymiin

Lisätiedot

Lieksan kaupunki KUNNALLISTA TYÖPAIKKADEMOKRATIAA JA SISÄISTÄ TIEDOTUSTA KOSKEVA SUOSITUSSOPIMUS

Lieksan kaupunki KUNNALLISTA TYÖPAIKKADEMOKRATIAA JA SISÄISTÄ TIEDOTUSTA KOSKEVA SUOSITUSSOPIMUS Lieksan kaupunki KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA N:otta ====================================================================== 1 (12) KUNNALLISTA TYÖPAIKKADEMOKRATIAA JA SISÄISTÄ TIEDOTUSTA KOSKEVA SUOSITUSSOPIMUS

Lisätiedot

Excursioryhmän yleiset säännöt, EXCU-2012

Excursioryhmän yleiset säännöt, EXCU-2012 Excursioryhmän yleiset säännöt, EXCU-2012 I Soveltaminen 1 Tätä sääntöä sovelletaan TTYY:n alaisiin excursioryhmiin. II Ryhmän jäsenet 2 Ryhmän jäseniä ovat perustamiskokouksessa hyväksytyt jäsenet. 3

Lisätiedot

TYÖELÄMÄTOIMIKUNNAN OHJESÄÄNTÖ

TYÖELÄMÄTOIMIKUNNAN OHJESÄÄNTÖ TYÖELÄMÄTOIMIKUNNAN OHJESÄÄNTÖ 1 SEFEn hallitus asettaa toimintakautensa ensimmäisessä kokouksessa työelämätoimikunnan. Puheenjohtajan lisäksi toimikuntaan kuuluu vähintään seitsemän ja enintään kymmenen

Lisätiedot

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers Tiedettä elämää varten Tieteentekijöiden liiton jäsenyys on tärkeä osoitus oman ammatillisen identiteetin

Lisätiedot

Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry:n ylimääräinen yhdistyskokous

Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry:n ylimääräinen yhdistyskokous :n ylimääräinen yhdistyskokous Aika Perjantai 24.5.2013 klo 11.00 12.50 Paikka Osallistujat Taitotalon Kongressikeskus, Valimotie 8, Helsinki Jäsenten valtuuttamat viralliset edustajat ja muut paikallaolijat,

Lisätiedot

KITEEN KAUPUNKI 1 (9) YHTEISTOIMINNAN PELISÄÄNNÖT Yhteistyötoimikunta 25.2.2014 13 Kaupunginhallitus 17.3.2014 96

KITEEN KAUPUNKI 1 (9) YHTEISTOIMINNAN PELISÄÄNNÖT Yhteistyötoimikunta 25.2.2014 13 Kaupunginhallitus 17.3.2014 96 KITEEN KAUPUNKI 1 (9) TYÖNANTAJAN JA TYÖNTEKIJÖIDEN VÄLISEN 2015 Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa astui voimaan 1.9.2007. näillä yhteistoiminnan pelisäännöillä sovitaan

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit AMK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto.

Yhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit AMK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto. 1 Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit MK KRI ry 1 NIMI, KOTIPIKK J KILI Yhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit MK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto. Liiton

Lisätiedot

Miten kuntasektorilla säästettiin henkilöstömenoissa 2016? Mitkä ovat säästötarpeet 2017?

Miten kuntasektorilla säästettiin henkilöstömenoissa 2016? Mitkä ovat säästötarpeet 2017? Miten kuntasektorilla säästettiin henkilöstömenoissa 2016? Mitkä ovat säästötarpeet 2017? KT:n tiedotustilaisuus 7.2.2017 Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen KT:n tiedustelu henkilöstösäästöistä Tiedustelussa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2011 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/5 13.12.2011

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2011 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/5 13.12.2011 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2011 1 (6) 239 Esitys kaupunginhallitukselle virkojen perustamisesta HEL 2011-008297 T 01 01 00 Päätös päätti esittää kaupunginhallitukselle, että se perustaisi 1.8.2012

Lisätiedot

Purolan kyläyhdistys ry. PÖYTÄKIRJA 1/2008 Bobäck byaförening rf. Peter Remahl, Kalevi Ala-Karjanmaa, Esko Niemi-Hukkala, Heikki Niemi, Sari Söderman.

Purolan kyläyhdistys ry. PÖYTÄKIRJA 1/2008 Bobäck byaförening rf. Peter Remahl, Kalevi Ala-Karjanmaa, Esko Niemi-Hukkala, Heikki Niemi, Sari Söderman. 14.1.2008 1(5) HALLITUKSEN KOKOUS 13.1.2008 Läsnä: Peter Remahl, Kalevi Ala-Karjanmaa,, Heikki Niemi, Sari Söderman. Asiat: 1. Avaus. Puheenjohtaja avasi kokouksen klo. 18.00. 2. Laillisuus ja päätösvaltaisuus.

Lisätiedot

Tämän muistion tarkoituksena on selventää jäsenistölle Liiton sääntömuutosta.

Tämän muistion tarkoituksena on selventää jäsenistölle Liiton sääntömuutosta. SÄÄNTÖMUUTOSMUISTIO 23.09.2009 Tämän muistion tarkoituksena on selventää jäsenistölle Liiton sääntömuutosta. Muistiossa on kirjattuna ensin nykyinen sääntökohta ja sen perään esitetty muutos perusteluineen.

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 1.12.2003 1. luku YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin kaupungin ylläpitämän, kunnallisena

Lisätiedot

Suomen Paloinsinööriyhdistys ry 1 ( 5 )

Suomen Paloinsinööriyhdistys ry 1 ( 5 ) Suomen Paloinsinööriyhdistys ry 1 ( 5 ) YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Paloinsinööriyhdistys ry, ruotsiksi Brandingenjörsföreningen i Finland r.f., ja kotipaikka on

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN.

1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN. YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY SÄÄNNÖT 1 Rek.n:ro 138.504 (27.5.2014) Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä

Lisätiedot

Kouvolan Veden toiminnan mahdollista yhtiöittämistä koskevan yhteistoimintamenettelyn jatkaminen

Kouvolan Veden toiminnan mahdollista yhtiöittämistä koskevan yhteistoimintamenettelyn jatkaminen Kouvolan Veden toiminnan mahdollista yhtiöittämistä koskevan yhteistoimintamenettelyn jatkaminen 2811/02.02.01/2013 Khkj 17.02.2014 9 Ote Kouvolan kaupunginhallituksen konsernijaoston pöytäkirjasta 11.11.2013

Lisätiedot

Länsi-Suomen Pelastusalan liitto ry Tuijussuontie 10 FI Raisio

Länsi-Suomen Pelastusalan liitto ry Tuijussuontie 10 FI Raisio 1/6 1 KOKOUKSEN AVAUS Länsi-Suomen Pelastusalan Liitto ry:n puheenjohtaja Kai Vainio avasi kokouksen. Vainio kertoi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestössä meneillään olevasta luottamusjohdon valintaprosessista,

Lisätiedot

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Pidetty maanantaina 17.9.2007 Helsingissä Osallistujat: JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Merja LAUNIS Urheilutyönantajat ry Esko RANTO Jalkapallon

Lisätiedot

PAIKALLINEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS HÄLYTYSRAHAN MAKSAMISESTA

PAIKALLINEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS HÄLYTYSRAHAN MAKSAMISESTA 1 PAIKALLINEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS HÄLYTYSRAHAN MAKSAMISESTA 1 Soveltamisala Tätä sopimusta sovelletaan Kainuun maakunta -kuntayhtymän palveluksessa oleviin Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen

Lisätiedot

Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta alueena kokovaltakunnan alue.

Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta alueena kokovaltakunnan alue. 1/5 SÄÄNNÖT 1. NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on. Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta alueena kokovaltakunnan alue. 2. TARKOITUS Yhdistys on käyttäjävetoinen SAP Finland Oy:sta

Lisätiedot

Akava ry. Yleisesitys

Akava ry. Yleisesitys Akava ry Yleisesitys Menestystä ja turvaa yhdessä Akava on korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö. Akavaan kuuluu 35 jäsenjärjestöä, joissa on noin 610 000 jäsentä. Jäsenyys akavalaisessa jäsenjärjestössä

Lisätiedot

1993 vp - HE 78 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1993 vp - HE 78 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1993 vp - HE 78 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi Joensuun yliopistosta, Tampereen yliopistosta, Turun yliopistosta ja Turun kauppakorkeakoulusta annettujen lakien muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen

Lisätiedot

3 Osakunnan kanta-alueita ovat Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnat.

3 Osakunnan kanta-alueita ovat Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnat. OULUN ETELÄ- JA KESKIPOHJALAINEN OSAKUNTA RY:n SÄÄNNÖT I LUKU YHDISTYKSEN KOTIPAIKKA, TARKOITUS JA ALUE 1 Yhdistyksen, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä osakunta, nimi on Oulun Etelä- ja Keskipohjalainen

Lisätiedot

Jalasjärven kunnanvirasto, kunnanhallituksen huone. Läsnä: Hannu-Pekka Kivistö Jalasjärvi, puheenjohtaja

Jalasjärven kunnanvirasto, kunnanhallituksen huone. Läsnä: Hannu-Pekka Kivistö Jalasjärvi, puheenjohtaja 1 Aika: 30.4.2013 klo 10.00 12.10 Paikka: Jalasjärven kunnanvirasto, kunnanhallituksen huone Läsnä: Hannu-Pekka Kivistö Jalasjärvi, puheenjohtaja Jari Isohella Kurikka, 1. varapj Markku Rintamäki Seinäjoki,

Lisätiedot

VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO - CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY

VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO - CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY SÄÄNNÖT 1 (5) VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO - CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Vanhustyön keskusliitto - Centralförbundet för de gamlas väl ry. Yhdistyksen kotipaikka

Lisätiedot

A. YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, KIELET, TARKOITUS JA TOIMINTAMUOTO

A. YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, KIELET, TARKOITUS JA TOIMINTAMUOTO POHJOLA-NORDENIN NUORISOLIITTO RY:N SÄÄNNÖT hyväksytty 1.4.1995 kevätkokouksessa Lappeenrannassa muutettu 31.10.1998 syyskokouksessa Helsingissä muutettu 3.4.2009 kevätkokouksessa Helsingissä muutettu

Lisätiedot

Yhdistys osallistuu terveydenhoitajaliiton toimintaan: edustajisto-, hallitus- ja toimikuntaedustusten kautta.

Yhdistys osallistuu terveydenhoitajaliiton toimintaan: edustajisto-, hallitus- ja toimikuntaedustusten kautta. Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 1. YLEISTÄ Kymen terveydenhoitajayhdistys ry on perustettu 29.11.1945 Kotkassa nimellä Suomen terveydenhoitajayhdistys ry:n Kymen osasto. Alkanut vuosi on yhdistyksen

Lisätiedot

2. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi pöytäkirjan tarkastajaa

2. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi pöytäkirjan tarkastajaa Otaniemen TEK-tutkijat ry Otaniemen TEK-tutkijat ry:n sääntömääräinen kevätkokous Aika: 6.6.2016 klo 15:00 Paikka: Otaniemi, Otakaari 7, kokoushuone Maxwell Pöytäkirja 1. Kokouksen avaus Petri Kärhä avasi

Lisätiedot

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat 29.11.2004 allekirjoittaneet neuvottelutuloksen tulopoliittiseksi sopimukseksi vuosille 2005 2007.

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat 29.11.2004 allekirjoittaneet neuvottelutuloksen tulopoliittiseksi sopimukseksi vuosille 2005 2007. TES : 313011 PL: 01-06 P ö y t ä k i r j a Merenkulkulaitoksen ja Merenkulkulaitoksen tekniset toimihenkilöt MERTE ry:n välisestä työehtosopimusneuvottelusta, joka pidettiin Merenkulkulaitoksessa 9.12.2004.

Lisätiedot

Julkipanotodistus Tämä kokouskutsu on julkipantu julkisten kuulutusten ilmoitustaululle kirkkoherran virastossa

Julkipanotodistus Tämä kokouskutsu on julkipantu julkisten kuulutusten ilmoitustaululle kirkkoherran virastossa Viranomainen TOHMAJÄRVEN EVL SEURAKUNTA KOKOUSKUTSU Kirkkoneuvosto 5/2016 Kokousaika Tiistai 18.10.2016 kello 12.30 Kokouspaikka Kemien kirkon kahvio, Tohmajärvi Käsiteltävät asiat 57 Kokouksen avaus 58

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA k:nro 5/2016 Kirkkoneuvosto 49 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 50 PÖYTÄKIRJANTARKISTAJIEN VALINTA

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA k:nro 5/2016 Kirkkoneuvosto 49 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 50 PÖYTÄKIRJANTARKISTAJIEN VALINTA Kirkkoneuvosto Kokousaika Tiistai 12.04.2016, klo 17.45-19.00 Kokouspaikka Lempoisten seurakuntatalo Käsiteltävät asia 48 KOKOUKSEN AVAUS 49 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 50 PÖYTÄKIRJANTARKISTAJIEN

Lisätiedot

Tekniikan ja Erityisalojen Ammattilaiset KTL ry Liite x/

Tekniikan ja Erityisalojen Ammattilaiset KTL ry Liite x/ Ohjeet huomionosoituksista ja muistamisista A. VIIRIN, STANDAARIN LUOVUTUSSÄÄNTÖ 1 Viiri, standaari on korkein Tekniikan ja Erityisalojen Ammattilaiset KTL ry:n (myöhemmin KTL) myöntämä huomionosoitus.

Lisätiedot

Paikallisen järjestelyvaraerän käyttö vuonna Kunnallinen työmarkkinalaitos

Paikallisen järjestelyvaraerän käyttö vuonna Kunnallinen työmarkkinalaitos Paikallisen järjestelyvaraerän käyttö vuonna 2003 Kunnallinen työmarkkinalaitos Anne Hotti 19.5.2004 Paikallisen järjestelyvaraerän käyttö vuonna 2003 Yleistä: Vuonna 2003 kunnissa ja kuntayhtymissä oli

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS. EETANET RY. TOIMINTAKERTOMUS 2010 Järjestökatu POSTITOIMIPAIKKA

TOIMINTAKERTOMUS. EETANET RY. TOIMINTAKERTOMUS 2010 Järjestökatu POSTITOIMIPAIKKA 1 TOIMINTAKERTOMUS 2 Sisällysluettelo TOIMINTAKERTOMUS...1 1. Katsaus edellisvuoteen...3 2. Edunvalvonta...4 2.1 Edunvalvonnan päätavoitteen toteutuminen...4 2.2. Edunvalvonnan sekundaarinen tavoite...5

Lisätiedot

Pohjois-Suomen pelastusliitto ry kutsuu edustajanne SÄÄNTÖMÄÄRÄISEEN VUOSIKOKOUKSEEN

Pohjois-Suomen pelastusliitto ry kutsuu edustajanne SÄÄNTÖMÄÄRÄISEEN VUOSIKOKOUKSEEN KOKOUSKUTSU 28.3.2013 Pohjois-Suomen pelastusliitto ry kutsuu edustajanne SÄÄNTÖMÄÄRÄISEEN VUOSIKOKOUKSEEN Sokos Hotel Vuokattiin, Kidekuja 2, Vuokatti lauantaina huhtikuun 20. päivänä 2013 klo 14.00 Kokouksessa

Lisätiedot

Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA

Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA

Lisätiedot

MITÄ HYÖDYN. OAJ:n jäsenyydestä?

MITÄ HYÖDYN. OAJ:n jäsenyydestä? MITÄ HYÖDYN OAJ:n jäsenyydestä? Miksi kannattaa olla ammattijärjestön jäsen? Konkreettiset taloudelliset jäsenedut on jokaisen helppo ymmärtää, mutta mitä muuta jäsenmaksulla saa? OAJ:n tärkein tehtävä

Lisätiedot

TTER-työryhmän toiminta

TTER-työryhmän toiminta TTER-työryhmän toiminta Taustaa Haluttiin varmistaa, että ei ole esteitä sille että TTER tukee koko aaltokenttää Tarkistaa, että säännöt vastaavat nykytoimintaa Päivittää säännöt nykyhetkeen vastaaviksi

Lisätiedot

KUTSU. Jyty Iisalmi ry:n sääntömääräinen. syyskokous. pidetään maanantaina klo alkaen Meijän Vintillä os.

KUTSU. Jyty Iisalmi ry:n sääntömääräinen. syyskokous. pidetään maanantaina klo alkaen Meijän Vintillä os. KUTSU Jyty Iisalmi ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään maanantaina 21.11.2016 klo 16.45 alkaen Meijän Vintillä os. Savonkatu 11 A 6 Kokouksessa käsitellään sääntöjen 15 määräämät asiat. Luottamusvaalikokous

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä 1. Yleistä Jyväskylän nuorisovaltuusto on vuonna 2009 perustettu 13 20 vuotiaiden jyväskyläläisten nuorten vaikuttamis- ja kuulemiskanava. Se pyrkii parantamaan nuorten kuulemista ja osallistumista päätöksentekoon

Lisätiedot

Osapuolten välisen työehtosopimuksen 7 :n mukainen ja virkaehtosopimuksen 7 :n mukainen toimiraha on 1.10.2007 lukien:

Osapuolten välisen työehtosopimuksen 7 :n mukainen ja virkaehtosopimuksen 7 :n mukainen toimiraha on 1.10.2007 lukien: TES: 313012 TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS (sisävesiluotsit, väylämestarit ja väylänhoitajat) P ö y t ä k i r j a Merenkulkulaitoksen ja Suomen Merimies-Unioni SMU ry:n välisestä työ/virkaehtosopimusneuvottelusta,

Lisätiedot

Patentti- ja rekisterihallitus on hyväksynyt Rovaniemen Osakesäästäjät ry:n yhdistysrekisteriin 12.10.1999 rekisterinumerolla 177444.

Patentti- ja rekisterihallitus on hyväksynyt Rovaniemen Osakesäästäjät ry:n yhdistysrekisteriin 12.10.1999 rekisterinumerolla 177444. Patentti- ja rekisterihallitus on hyväksynyt Rovaniemen Osakesäästäjät ry:n yhdistysrekisteriin 12.10.1999 rekisterinumerolla 177444. 30.3.2009 muutettujen sääntöjen pykälät on hyväksytty yhdistysrekisterissä

Lisätiedot

Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa:

Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa: JOHTAJASOPIMUS Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa: 1. Kuntayhtymän johtaminen Kuntayhtymän johtaja

Lisätiedot

Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt

Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt Hyväksytty yhdistyksen kevätkokouksessa 29.3.2014. 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Porin akateeminen nörttikulttuurin arvostusseura ja

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

Kuluttajaekonomian ja ravitsemustieteen opiskelijat OIKOS ry:n SÄÄNNÖT I TARKOITUS JA TYÖMUODOT

Kuluttajaekonomian ja ravitsemustieteen opiskelijat OIKOS ry:n SÄÄNNÖT I TARKOITUS JA TYÖMUODOT Kuluttajaekonomian ja ravitsemustieteen opiskelijat OIKOS ry:n SÄÄNNÖT I TARKOITUS JA TYÖMUODOT 1 Yhdistyksen nimi on Kuluttajaekonomian ja ravitsemustieteen opiskelijat OIKOS ry, ja sen kotipaikka on

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste,

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, 8.4.2014 Pro on Yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista: suurin yksityisen sektorin toimihenkilöliitto ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n

Lisätiedot

YHTEISTOIMINNAN TOIMINTAPERIAATTEET 1.1.2014

YHTEISTOIMINNAN TOIMINTAPERIAATTEET 1.1.2014 YHTEISTOIMINNAN TOIMINTAPERIAATTEET 1.1.2014 Työryhmä Hänninen Seppo, henkilöstöjohtaja Jussila Risto, pääluottamusmies JHL Ketola Kari, työsuojelupäällikkö Koskela Satu, pääluottamusmies KTN Lampela Ritva,

Lisätiedot

Varsinainen liittokokous alkaa

Varsinainen liittokokous alkaa KUUROJEN LIITTO RY ESITYSLISTA 1 (5) Varsinainen liittokokous Aika 11.6.2016 Paikka Porin Yliopistokeskus, Pohjoisranta 11, 28101 Pori Lauantai 6.6. Lounas klo 12.00-13.00 Kahvi klo 15.30 16.00 9.00 10.00

Lisätiedot