Kohti teknisten keskusliittoa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kohti teknisten keskusliittoa"

Transkriptio

1 Kohti teknisten keskusliittoa

2

3 Kohti teknisten keskusliittoa Kuntien Tekniset KTK Veijo Åberg

4 Kirjan kuvat KTK:n arkisto, ellei toisin mainita. Graafinen suunnittelu: Jouni Peltola Paino: Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 2007 ISBN

5 Sisällys Kirjassa käytetyt lyhenteet Saatteeksi I Kuntien tekniset hajallaan Järjestäytymisen juuret Vaatimaton alku Kunta-alan liitot Kohti keskitettyä järjestelmää KVL ottaa aloitteen II KTK:n perustaminen Kuntien Insinöörien heräte KTK-suunnitelma Teknikkojen järjestäytymisongelma Kunnallisvirkamiesliiton väliintulo KTK:n perustava kokous III Omaa paikkaa etsimässä Organisaation rakentaminen Pieni liitto, pienet resurssit Pääsopijoiden ehdoilla Herrasmiessopimus Uuden järjestövoiman etsintä TYJ:n vaikea taival Tie STTK:n jäseneksi IV Neuvotteluihin vaikka väkisin Keittiön ovi sulkeutuu Lakon esinäytökset Laiton vai yhteiskunnalle vaarallinen? KTK:n valmistelut Sovittelun kautta lakkoon Järjestöjen taistelu Yli sadan prosentin lakko Sopu kypsyy

6 V Pääsopimuskysymyksen ratkaisu Nuoren liiton kypsyyskoe Neuvotteluoikeuksien arkea Täysivaltainen järjestö VI Muuttuvat järjestörakenteet Organisaation ongelmia Uusi hallinto TVK:n konkurssi ja STTK:n muodonmuutos Kuntien teknisten vaihtoehdot Ristivetoa KTK:ssa Energia-ala järjestäytyy uudelleen VII Lama myllertää työmarkkinat Julkinen talous järkkyy Työpaikat vaarassa Kuntien palvelujen puolesta Yhteiskuntasopimus haussa Kansaa ei voi vaihtaa, hallituksen voi Laman jälkimainingit VIII Unelma teknisten sopimuksesta Keskitetyn sopimuksen ongelmat Hivuttamalla eteenpäin Vuoden kuntayhteisö Pääsopimus uusiksi Kuka on tekninen? Mikä muuttui? Teknisten sopimuksen palkkamääräykset Unelmat ja todellisuus Sopimus tulevaisuutta varten IX Yhteen Insinööriliiton kanssa Sukupolvenvaihdos liiton johdossa Perusasioiden äärelle Pelastusala tulee Kuntien Teknisiin Yhteistyökumppania etsimässä Uuteen Insinööriliittoon Insinööriliitto STTK vai Akava? X Kohti teknisten keskusliittoa? Kuntien Teknisten virstanpylväitä Lähteet ja kirjallisuus Liite

7 Kirjassa käytetyt lyhenteet AKAVA-JS Akavan julkisen sektorin neuvottelujärjestö AKT Auto- ja kuljetusalan Työntekijäliitto AMK Ammattikorkeakoulu EATL Energia-alan Toimihenkilöliitto Enerta Energia-alan työnantajayhdistys ETYK Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokous IL Insinööriliitto JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JTA Julkisten Työalojen Ammattijärjestö JUKO Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Jyty Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto KAL Korkeakouluinsinöörien ja -arkkitehtien Liitto KI Kuntien Insinöörit KIA Kunnallisinsinöörit ja -arkkitehdit KRI Kuntien Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK KRL Kuntien Rakennusmestariliitto KRM Kunnalliset Rakennusmestarit KST Kartta- ja suunnittelutekniset KSV Kunnallinen Sopimusvaltuuskunta KT Kunnallinen työmarkkinalaitos KTA Kunnallisteknisten Ammattiyhdistys KTK Kuntien Teknillisten Keskusliitto (myöh. Kuntien Tekniset KTK) KTL Kuntien Teknisten Liitto KTN Kuntien Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö (nyk. Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö) KTP Kuntien Tekniset Piirtäjät (myöh. Tekniset Piirtäjät) KTT Kuntien Teknilliset Toimihenkilöt KTTL Kuntien Teknillisten Toimihenkilöiden Liitto KTV Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto (myöh. Kunta-alan ammattiliitto) KVL Kunnallisvirkamiesliitto KVTES Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus KVTN Kunnallisten Viranhaltijain ja Toimihenkilöitten Neuvottelukunta METO Metsäalan Toimihenkilöliitto (nyk. Metsäalan Asiantuntijat) OAJ Opetusalan Ammattijärjestö Pato Paikallistoimikunta 7

8 PHE PTL RIL SAK SEFE SETELI SKL SKT SLPL SPAL STHL STK STOL STS STTK STTK-J SuPer SVJ TAK TEK TEKNE TFiF TNJ Toke TS TTT TU TVK TVK-V TVTES TYJ UIL VDL VIL VTK VTL VTY VY YRA YTK YTN Pelastushallinnon Esimiehet Pelastusalan Toimihenkilöliitto Suomen Rakennusinsinöörien Liitto Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö Suomen Ekonomiliitto Finlands Ekonomförbund Suomen Erityisteknisten Liitto Suomen Konepäällystöliitto Suomen Kuntien Teknikot (myöh. Suomen Kuntien Tekniset, nyk. Suomen Ammattikorkeakoulu- ja Opistotekniset) Suomen Laivanpäällystöliitto Suomen Palomiesliitto Suomen Terveydenhoitajaliitto Suomen Työnantajain Keskusliitto Suomen Tekniikan Opiskelijoiden Liitto Suomen Teknillinen Seura Suomen Teknillisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliitto (nyk. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK) STTK:n Julkisten alojen ammattijärjestö Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Suomen Virkamiesjärjestöt Toimihenkilöiden ammatillinen keskusjärjestö Tekniikan Akateemisten Liitto Teknillisten etujärjestöjen keskittämisen neuvottelukunta Tekniska Föreningen i Finland Toimihenkilöiden neuvottelujärjestö Toimihenkilöjärjestöjen keskusliitto Teknisten sopimus Tekniikan ja Tiedon Toimihenkilöt Toimihenkilöunioni Toimihenkilö- ja virkamiesjärjestöjen keskusliitto TVK-Virkamiesjärjestöt Teknisen alan virka- ja työehtosopimus Teknillisten Yhteisjärjestö Uusi Insinööriliitto Valtion Diplomi-insinöörien Liitto Valtion Insinöörien Liitto Valtion Teknillisten Keskusliitto Valtion Teknikoiden Liitto Virkamiesten ja työntekijäin yhteisjärjestö Virkamiesten Yhteisjärjestö Yksityistoimialojen Rakennusmestarit Yksityistoimialojen Teknisten Keskusliitto Ylempien toimihenkilöiden neuvottelukunta (myöh. Ylempien toimihenkilöiden neuvottelujärjestö, nyk. Ylemmät Toimihenkilöt) 8

9 I Saatteeksi Kuntien Teknillisten Keskusliitto KTK ry (vuodesta 2001 Kuntien Tekniset KTK ry) perustettiin vuonna 1970, ja liitto muodosti Insinööriliiton kanssa Uuden Insinööriliiton vuonna KTK:n 36 vuoden taival muodostaa mielenkiintoisen kappaleen suomalaista työmarkkinahistoriaa. Tämä teos pohjautuu pääosin kahteen aiempaan KTK:n historiaa käsittelevään teokseen, Kuntien teknisten asialla (2000) ja Ammattiliiton synty (2003), joiden tietoja on muokattu, korjattu ja täydennetty. Tavoitteena on ollut tiivis esitys liiton tärkeimmistä vaiheista, erityisesti liiton järjestö- ja sopimussuhteiden muutoksesta. Niinpä monet järjestötoiminnan yksityiskohdat, KTK:n jäsenjärjestöjen toiminta ja teknisten työnkuvan muutokset jäävät vähemmälle huomiolle. Tutkimus- ja kirjoitustyön aikana olen saanut ystävällistä apua monilta tahoilta. Kuntien Teknisten, Uuden Insinööriliiton sekä Toimihenkilöarkiston henkilökunta on avustanut tutkimusmateriaalin etsinnässä ja vastannut mitä erilaisimpiin kysymyksiin työn aikana. Jukka Väyrynen ja Timo Syrjänen ovat avustaneet kuvamateriaalin hankinnassa. Tekstin toimittamisessa olen saanut tärkeää apua Sari Sivoselta. Teoksen ulkoasusta vastaava Jouni Peltola on puolestaan osoittanut kiitettävää kärsivällisyyttä työn kestäessä. Keijo Houhala, Timo Ansio, Seppo Kaivola, Ville Koskela ja Kari Tirronen ovat lukeneet käsikirjoituksen tai osia siitä ja antaneet arvokkaita kommentteja ja korjausehdotuksia. Kirjan tulkinnoista ja mahdollisista virheistä vastaa luonnollisesti kirjoittaja. Helsingissä kesäkuussa 2007 Veijo Åberg 9

10 Kuntien Teknillisten Keskusliiton perustavan kokouksen pöytäkirja. 10

11 I Kuntien tekniset hajallaan Järjestäytymisen juuret Julkisen sektorin tekniset* viranhaltijat ja toimihenkilöt ovat perinteisesti muodostaneet erityisryhmän, joka ei ole oikein istunut perusvirkamiehen kaavaan. Teknisillä on ollut koulutuksen ja työtehtävien luoma vahva ammattikuntaidentiteetti: kunnan tai valtion palveluksessa oleva insinööri on ollut ensisijassa insinööri, vasta toiseksi virkamies. Kuntien tekniset ovatkin usein löytäneet luontevan vertailukohdan pikemminkin teollisuuden puolelta kuin muista virkamiehistä. Tämä erityispiirre on lyönyt leimansa myös teknisten virkamiesten ammatilliseen järjestäytymiseen. Järjestäytyminen alkoi ammattikunnallisista järjestöistä, joita perustettiin 1800-luvun lopulta lähtien. Diplomi-insinöörit ja arkkitehdit perustivat Tekniska Föreningen i Finlandin (TFiF) vuonna 1880 ja suomenkielisen Suomen Teknillisen Seuran (STS; alunperin Suomenkielisten Teknikkojen Seura) Suomen Rakennusmestariliitto (myöh. Rakennusmestarien Keskusliitto) perustettiin 1905, Suomen Konepäällystöliitto 1906 ja Insinööriliitto Teknikoille ei syntynyt vastaavaa koko koulutustasoa kattavaa ammattikunnallista liit- * Sanalla teknillinen tarkoitettiin aiemmin nimenomaan teknillisen koulutuksen saanutta teknikkoa, insinööriä, diplomi-insinööriä tai arkkitehtiä. Tekninen tarkoitti puolestaan teknisessä toimessa työskentelevää toimihenkilöä, joka saattoi olla edennyt tehtäväänsä myös ilman koulutusta ns. pitkää linjaa pitkin. Teknillisen koulutuksen merkitystä korostavat järjestöt olivat ajoittain hyvinkin tarkkoja teknillisen ja teknisen välisestä merkitys- ja statuserosta. Esimerkiksi monet julkisen sektorin teknikot vieroksuivat vielä luvulla Teknisten Liittoa, koska he eivät pitäneet liittoa teknillisenä, vaan leimallisesti pitkän linjan miesten järjestönä. Tässä teoksessa käytetään pääsääntöisesti yleistermiä tekninen ilman em. jaottelua. 11

12 toa, mutta he perustivat lukuisia alakohtaisia yhdistyksiä, joista huomattavimmaksi muodostui vuonna 1925 perustettu Suomen Teollisuusteknikkojen Liitto (myöh. Teknisten Liitto). Nämä teknisten järjestöt olivat alunperin luonteeltaan ammatillis-aatteellisia: ne pyrkivät kokoamaan yhteen kaikki saman koulutustason tekniset, niin teollisuudessa kuin julkisissa viroissa työskentelevät, niin työnantaja- kuin palkansaaja-asemassa olleet. Järjestöjen ammatillis-aatteelliseen luonteeseen kuului myös se, että ne eivät olleet työmarkkinajärjestöjä vaan keskittyivät ennen kaikkea ammattikunnan keskinäiseen yhteydenpitoon ja koulutus- ja ammattitaitokysymyksiin. Kuntien tekniset toimihenkilöt muodostivat pitkään varsin harvalukuisen joukon. Yksittäisen kunnan palveluksessa saattoi olla yksi rakennusmestari ja muutamia sähkö- ja vesihuollosta sekä muusta teknisestä toimesta vastaavia insinöörejä ja teknikkoja. Kunnan tehtävien lisääntyessä ja teknistyessä toisen maailmansodan jälkeisinä vuosikymmeninä myös teknisten määrä ja merkitys kasvoivat. Tekniset toimihenkilöt olivat kunnissa yleensä virka-asemaltaan työnjohtajia tai tätä korkeammassa esimiesasemassa, jolloin rajanveto työnantajaan päin oli ongelmallista. Ammattijärjestötoimintaa ei pidetty kaikin osin soveliaana ei edes tarpeellisena ja varsinkin korkeakoulutetut tekniset toimihenkilöt suhtautuivat omien etujen kollektiiviseen ajamiseen varauksellisesti. Asiat hoidettiin kunnan päättäjien kanssa mieluummin herrasmiessopimuksilla kuin joukkovoimalla. Vuonna 1943 säädetty valtion ja seuraavana vuonna säädetty kuntien virkamiehiä koskeva neuvotteluoikeuslaki antoivat viranhaltijoiden järjestöille ensi kerran oikeuden neuvotella virkamiehiä ja heidän palvelussuhteitaan koskevista kysymyksistä. Neuvotteluoikeuslaki ja toisen maailmansodan jälkeinen epävarmuus työmarkkinoilla antoivat sysäyksen kunta-alan teknisten viranhaltijoiden ja toimihenkilöiden järjestöjen perustamiselle, joista ensimmäisenä perustettiin kunta-alan työmarkkinayhdistykseksi Kunnalliset Rakennusmestarit r.y. Suomen Rakennusmestariliiton toimesta vuonna Lähinnä työnjohtajia edustava Kuntien Teknilliset Toimihenkilöt r.y. (KTT) perustettiin vuonna 1946 ja seuraavana vuonna diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhdistys Kunnallisinsinöörit ja -arkkitehdit r.y. (KIA). Kuntien ko- 12

13 nemestarit perustivat oman yhdistyksensä vuonna 1958 ja opistoinsinöörit puolestaan Kuntien Insinöörit ry:n (KI) vuonna Näistä KTT, Kunnalliset Rakennusmestarit, KIA ja Kuntien Konemestarit ry saivat myös neuvotteluoikeuslain mukaiset neuvotteluoikeudet. Kuntien tekniset järjestäytyivät perinteiseen tapaan koulutustason mukaan, mutta samalla tehtiin ensimmäiset yritykset käynnistää laajempaa yhteistyötä. KTT yritti heti perustamisensa jälkeen yhdistää kuntien tekniset toimihenkilöt yhteiseen liittoon, mutta epäonnistui. KTT liittyi pian Suomen Teollisuusteknikkojen Liiton jäsenyhdistykseksi ja kuului sitä kautta vastaperustettuun Suomen Teknillisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliittoon (STTK). Vuonna 1948 KTT irtautui teollisuusteknikoista, ja siitä tuli suoraan STTK:n jäsenjärjestö. Muut kunta-alan teknisten järjestöt eivät kiinnittyneet yhtä tiiviisti työmarkkinajärjestelmään. Niillä olikin yleensä läheisemmät suhteet omiin ammatillis-aatteellisiin järjestöihinsä kuin työmarkkinakeskusjärjestöihin: esimerkiksi Kunnalliset Rakennusmestarit oli alusta asti Suomen Rakennusmestariliiton jäsenyhdistys, ja Kuntien Insinöörit puolestaan liittyi vuonna 1966 Insinööriliittoon. Teknisten kaksoisjärjestäytyminen oli tavallista. Monet kuntien tekniset kuuluivat KVL:oon tai KTV:oon sekä omaan teknisten yhdistykseen ilman suurempaa ristiriitaa. Koska virkamiehillä ei ollut sopimuksilla sidottua työrauhavelvoitetta, ei kaksoisjärjestäytymistä koskevaa valintatilannetta tullut. Vaatimaton alku Alkuajan kuntien teknisten järjestöjä on toisinaan kutsuttu hieman vähättelevään sävyyn kerhoiksi tai jopa ompeluseuroiksi, koska niiden toiminta oli varsin pienimuotoista. Mahdollisuudet ajaa etuja olivat rajalliset, sillä julkisen sektorin virkamiehillä ei ollut sopimusoikeuksia eikä laillista oikeutta lakkoon tai muuhun työtaisteluun. Neuvotteluoikeuslaki antoi järjestöille vain oikeuden tulla kuulluksi, mutta kuulemisen jälkeen työnantaja saattoi päättää esimerkiksi palkankorotuksista oman kantansa mukaan. Tästä huolimatta kunta-alan ammattiliitot pyrkivät painostamaan työnantajat sopimaan asioista mahdollisimman sitovasti järjestöjen kanssa ennen päätöksentekoa. 13

14 Keskitettyä edunvalvontaa vaikeutti myös se, ettei kunnilla ollut ennen 1970-luvun alkua yhtenäistä työnantajapolitiikkaa, jolloin sekä palkkaus, kelpoisuusehdot että muut työsuhteen ehdot vaihtelivat kunnasta toiseen. Kuntien keskusjärjestöt Suomen Kaupunkiliitto, Maalaiskuntien liitto ja Finlands svenska landskommunernas förbund antoivat palkkasuosituksia, jotka yleensä seurailivat valtion palkkakehitystä. Suositukset loivat jonkinlaista linjaa kuntien palkkapolitiikalle, mutta viime kädessä virkapalkoista päätti itsenäisesti kunkin kaupungin, kauppalan tai kunnan valtuusto, kuntainliitoissa liittovaltuusto. Yhtenäisen kunnallisen järjestelmän puuttuessa palkkakiistat olivat yleensä luonteeltaan paikallisia. Teknisesti koulutettujen erityisesti insinöörien ja diplomi-insinöörien tarve kollektiiviseen etujen ajamiseen oli suhteellisen pieni aina 1960-luvulle saakka: työllisyystilanne oli hyvä, tulotaso tyydyt- Kunta-alan liitot Kunta-alan tärkeimmät ammattijärjestöt olivat 1960-luvulla vuonna 1918 perustettu Kunnallisvirkamiesliitto (KVL) sekä Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto (KTV) vuoteen 1958 asti Suomen Kunnantyöntekijäin liitto joka oli perustettu vuonna Kunnallisvirkamiesliitto, joka oli Toimihenkilö- ja virkamiesjärjestöjen keskusliiton (TVK) jäsenjärjestö, pyrki kokoamaan kuntien virkamiehet ja toimihenkilöt yhteiseen liittoon. KTV, joka oli Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön (SAK) jäsenliitto, edusti puolestaan ennen kaikkea kuntien suorittavan portaan työntekijöitä, mutta sen riveihin kuului lisäksi runsaasti viranhaltijoita. KVL:oa ja KTV:oa erotti toisistaan paitsi hieman poikkeava jäsenprofiili myös ideologinen juopa: KVL miellettiin selvästi porvarilliseksi järjestöksi, kun taas KTV sitoutui SAK:n kautta osaksi työväenliikettä. Kahden suuren ohella vuonna 1950 perustettu akateemisesti koulutettujen keskusjärjestö Akava pyrki valvomaan kunnallisissa viroissa olevien jäsentensä etuja. Sen koulutuspohjainen järjestäytymisperiaate poikkesi ns. teollisuusliittoperiaatetta ts. järjestäytymistä työpaikan ja -tehtävän mukaan noudattavista KTV:sta ja KVL:sta. Teknisten keskusjärjestö STTK painotti toimintansa yksityiselle sektorille. Sen jäsenjärjestöissä (Kuntien Teknilliset Toimihenkilöt, Suomen Konepäällystöliitto ja Teknisten Liitto) oli vielä 1960-luvulla vain muutamia satoja kunnissa työskenteleviä jäseniä. 14

15 tävä ja asema vakaa. Tyytymättömyyden aiheita alkoi kuitenkin vähitellen ilmetä. Lisääntyvä tekninen koulutus oli omiaan heikentämään teknisesti koulutettujen suhteellista asemaa työmarkkinoilla. Kuntien teknisen toimen virat ja toimet lisääntyivät jatkuvasti, mutta virkojen palkkataso alkoi jäädä teollisuuden palkoista jälkeen. Molemmat ilmiöt lisäsivät ammatillisen järjestäytymisen ja yhteisen edunvalvonnan houkuttelevuutta. Lisäksi työmarkkinoilla noudatettu, matalapalkka-aloja suosinut ns. solidaarinen palkkapolitiikka ja heikko reaalipalkkakehitys kohtelivat kuntien ylempien palkkaluokkien teknisiä tavalla, joka antoi lisäpontta järjestäytymiselle. Paineet alkoivatkin purkautua paikoin palkkaliikkeinä, joissa kuntien tekniset käyttivät painostuskeinoina hakusaartoja ja joukkoirtisanoutumisia vaatimustensa tueksi. Kohti keskitettyä järjestelmää Kuntien neuvottelujärjestelmä joutui muutospaineiden kohteeksi luvulla. Vuonna 1964 säädettiin ns. menettelytapalaki, jonka mukaan valtion virkamiesten palkantarkistukset seurasivat jatkossa teollisuustyöntekijöiden palkkojen muutoksia vuotuisen ansiotason muutosvertailun perusteella. Palkkojen tarkistuksista sovittiin valtioneuvoston käytännössä valtiovarainministeriön ja virkamiesten keskusjärjestöjen välisellä sopimuksella. Näin valtion virkamiesjärjestöt saivat ensi kerran laillisen, joskin rajoitetun sopimusoikeuden. Neuvottelu- ja sopimustoiminta keskitettiin supistamalla sopimuskelpoisten järjestöjen määrä neljään. Valtion menettelytapalain säätäminen käynnisti keskustelun vastaavan järjestelmän luomisesta kunta-alallekin. Kunnallisen sopimusjärjestelmän hajanaisuus herätti kasvavaa tyytymättömyyttä niin työnantaja- kuin palkansaajapuolella, ja kuntien keskusjärjestöt alkoivat yhdessä kaavailla kunnallista menettelytapalakia. Kunnallisen menettelytapalain valmistelu aiheutti liikettä kuntaalan ammattiliitoissa. Järjestelmän muuttaminen työnantajavaltaisesta sopimuspohjaiseksi oli ammattiliittojen näkökulmasta merkittävä uudistus, joka oli omiaan vahvistamaan liittojen asemaa. Tosin samalla näköpiiriin tuli järjestöjen välinen pudotuspeli: kuka saisi sopimusoikeudet? Vuosien mittaan kunta-alan neuvotteluoikeudet saanei- 15

16 den järjestöjen määrä oli noussut 25:een, mikä merkitsi käytännössä todellisen neuvottelutoiminnan jumiutumista. Eräänlaisena ennakkotapauksena saattoi pitää kunnallisten työntekijöiden ja virkamiesten eläkelain säätämistä vuonna Sen yhteydessä kolme edustavinta järjestöä (KVL, KTV ja Akava) sai oikeuden esittää edustajiaan Kunnallisen eläkelaitoksen valtuuskuntaan. Kunnallinen menettelytapalaki ei lopulta toteutunut, sillä julkisen sektorin neuvottelu- ja sopimusjärjestelmän kehittäminen sai uuden suunnan. Osana ensimmäistä tulopoliittista kokonaisratkaisua (Liinamaa I) keskusjärjestöt sopivat maaliskuussa 1968, että valtion ja valtionapupalkkaisten virkamiesten työehdoista päätettäisiin täyden sopimusvapauden pohjalta, ts. virkamiesjärjestöt saisivat yksityisen sektorin kaltaisen sopimusoikeuden. Ratkaisua täydennettiin syyskuussa 1969 Liinamaa II -sopimuksessa, jossa sopimusvapauden periaate sovittiin ulotettavaksi kuntien viranhaltijoihin. Periaatteista sorvattiin komiteatyönä vuosina valtion ja kuntien virkaehtosopimusjärjestelmä, jota koskeva lainsäädäntö astui voimaan 1. joulukuuta Ensimmäinen kunnallinen virkaehtosopimus solmittiin jouluaattona Virkaehtosopimusjärjestelmä merkitsi neuvottelu- ja sopimustoiminnan keskittämistä, ja samalla neuvottelukelpoisten järjestöjen määrä supistui voimakkaasti. KVL ottaa aloitteen Kunnallisvirkamiesliitto huolestui asemastaan menettelytapalakia valmisteltaessa. Liitto seurasi tarkasti valtion sisarjärjestönsä Virkamiesliiton kokemuksia ja oli valmis reagoimaan muutospaineisiin tarvittaessa etukäteen. Vuonna 1965 perustettiin Valtion Teknillisten Virkamiesten Keskusliitto (VTK), joka pyrki kokoamaan kaikki teknisen koulutuksen saaneet ja valtion teknisen alan viroissa ja toimissa työskentelevät yhteiseen järjestöön. VTK koostui neljästä koulutustasopohjaisesta järjestöstä, jotka edustivat valtion diplomi-insinöörejä ja arkkitehtejä, opistoinsinöörejä, rakennusmestareita sekä teknikoita. Ensimmäistä kertaa syntyi teknikoista diplomi-insinööreihin ulottuva, ns. vertikaalisesti järjestäytynyt teknisten etujärjestö; aiemmin tällainen koulutustasot ylittävä yhteistyö oli osoittautunut vaikeaksi. VTK:n perustaminen iski pahimmin Virkamiesliittoon, johon suuri 16

17 osa valtion teknisistä oli aiemmin järjestäytynyt. Virkamiesliiton näkökulmasta VTK:n perustaminen oli omiaan hajottamaan ja heikentämään valtion virkamiesten yhteistä edunvalvontaa. Kunnallisvirkamiesliitto halusi välttää vastaavan kunnallisella sektorilla ja pitää järjestökentän kontrollissaan. Niinpä liitto kutsui vuonna 1965 kunta-alalla toimivat ammattikunnalliset yhdistykset yhteiseen neuvottelukuntaan, jonka toimintaohje vahvistettiin tammikuussa Tämän Kunnallisten Viranhaltijain ja Toimihenkilöitten Neuvottelukunnan (KVTN) julkilausuttuna tarkoituksena oli toimia järjestöjen yhteistyöelimenä ja neuvotella kunta-alan virkamiesten ja toimihenkilöiden ammatillisista ja palkkausta koskevista kysymyksistä. Neuvottelukunta saattoi antaa järjestöille myös suosituksia, mutta suosituksia antaessaan sen oli oltava yksimielinen. Kunnallisten Viranhaltijain ja Toimihenkilöitten Neuvottelukunta kokosi Kunnallisvirkamiesliiton ohella varsin vaikuttavalta näyttävän joukon järjestöjä: Insinööriliitto Kunnalliset Rakennusmestarit ry Kunnallisinsinöörit ja -arkkitehdit ry Kuntien Konemestarit ry Kuntien Teknillisten Toimihenkilöiden Liitto (ent. Kuntien Teknilliset Toimihenkilöt) Maanmittausinsinöörien Liitto Maanmittausteknikot ry Sosiaalityöntekijäin Liitto Suomen Rakennusinsinöörien Liitto Suomen Sähköteknikkojen Liitto KVTN:n puheenjohtajana toimi Kunnallisvirkamiesliiton toiminnanjohtaja Eero Kantola ja varapuheenjohtajana Kuntien Teknillisten Toimihenkilöiden Liiton (KTTL, aiempi KTT) puheenjohtaja, teknikko Eino Jumppanen. Neuvottelukunta kokoontui yleensä muutamia kertoja vuodessa. Kunnallisvirkamiesliiton ajatuksena lienee ollut se, että vetämällä myös ammatillis-aatteelliset järjestöt neuvottelukuntaan estettäisiin erillisten, pieniä ryhmiä edustavien ammattiliittojen synty. Kunnallisvirkamiesliiton toive yhtenäisestä KVL-vetoisesta kunta-alan koalitiosta ei toteutunut. KVTN:n kokouksiin osallistuneet tekniset tur- 17

18 hautuivat pian, sillä heidän mielestään neuvottelukunta kokoontui vain silloin, kun KVL tarvitsi tukea omille pyrkimyksilleen. Teknisten mielestä heidän erityiskysymyksensä jäivät jatkuvasti huomiotta. Tekniset olivat pieni erityisryhmä, joka oli keskimäärin paremmin palkattua väkeä kuin KVL:n valtaosa, joten he eivät tuntuneet kaikin osin sopivan liiton profiiliin. KVTN:n vaikutus teknisiin olikin täsmälleen päinvastainen kuin Kunnallisvirkamiesliitto oli toivonut. Yhteistyö KVL:n kanssa pikemmin herätti kuin tukahdutti teknisten haluja terävöittää omaa ammattikuntaista järjestäytymistä. Lisäksi neuvottelukunta toi eri koulutushaaroja ja -tasoja edustavat teknisten järjestöt yhteen laajemmin kuin koskaan aikaisemmin ja antoi hyvän pohjan teknisten keskinäiselle yhteistyölle. 18

19 II KTK:n perustaminen Kuntien Insinöörien heräte Ensimmäisen konkreettisen liikkeen kuntien teknisten yhteistyön tiivistämiseksi teki Kuntien Insinöörit ry. Teknisten yhteistyöelimen perustamista oli KI:n parissa pohdittu jo vuosia, ja helmikuussa 1968 Kuntien Insinöörien vuosikokous päätti, että yhdistyksen oli tehtävä aloite yhteistoiminnasta koko kuntien teknisen henkilökunnan kesken. Insinöörit katsoivat olevansa juuri sopiva ryhmä yhdistävänä linkkinä korkeakouluinsinöörien ja teknikkojen välillä. Kuntien Insinöörit lähetti 20. lokakuuta 1968 kirjeen KIA:lle, KTTL:lle, Kunnallisille Rakennusmestareille ja Kuntien Konemestareille. Huolellisesti muotoiltu kirje tiivisti KI:n arvion kunta-alan tilanteesta: Allekirjoittaneen Kuntien Insinöörit ry:n keskuudessa on todettu, että kuntien palveluksessa olevat teknilliset virkamiehet ja toimihenkilöt ovat huonosti järjestäytyneitä, mutta silti yleensä hyvin sijoittuneita ja palkattuja viime vuosina vallinneen insinööri- ja teknikkopulan vuoksi. Tilanne on kuitenkin muuttumassa. Jo nyt on havaittavissa sekä insinöörien että teknikoiden mutta myös muun koulutetun työvoiman ylitarjontaa. Syntyvässä kilpailussa saavat tällöin parhaiten järjestäytyneet pysymään palkkauksensa korkeimmalla tasolla. Koska Kunnallisvirkamiesliitto jäsenkuntansa kirjavuuden vuoksi ei ilmeisesti tarpeeksi tehokkaasti tule ajamaan teknillisen ryhmän etuja, niin esitämme harkittavaksi, olisiko perustettava valtion teknillisten virkamiesten esimerkin mukaisesti myös kunnalliselle sektorille esim. diplomi-insinöörien, insinöörien ja teknikoiden yhteinen työmarkkinajärjestö ajamaan kuntien palveluksessa olevien jäsenten- 19

20 sä palkka-, vakanssi- ym. asioita. Järjestö tulisi tarvittaessa käymään neuvotteluja Kaupunkiliiton, Kuntainliiton sekä eri kaupunkien ja kuntien kanssa em. asioista. Kuntien Insinöörit ry:n piirissä odotetaan kannanottoanne esitettyyn asiaan. Kaikki KI:n kirjeen saaneet neljä järjestöä vastasivat myönteisesti kevään 1969 kuluessa. Kuntien Insinöörit ei suinkaan jäänyt toimettomana odottamaan vastauksia, vaan tiedusteli epäluuloistaan huolimatta myös Kunnallisvirkamiesliitolta, olisiko KI:n mahdollista liittyä KVL:n jäsenjärjestöksi. Vastaus oli kielteinen: insinöörit olivat tervetulleita yksityisinä jäseninä Kunnallisvirkamiesliittoon, mutta KI ei voinut liittyä järjestönä. KVL:n järjestäytymisperiaate ei sallinut liiton sisällä ammattiryhmittäistä järjestäytymistä, vaan jäsenyys perustui paikallisyhdistysten henkilöjäsenyyteen. Kuntien Insinöörit oli tehnyt aloitteen, mutta konkreettisiin toimiin tarvittiin ulkopuolista apua. Valtion Teknillisten Virkamiesten Keskusliitto kamppaili Kunnallisvirkamiesliiton tavoin asemastaan työmarkkinakentässä. VTK toivoi parhaillaan valmisteltavan virkaehtosopimuslain yhteydessä pääsevänsä sopijajärjestöjen joukkoon. VTK kaipasi kuitenkin vahvistusta, ja varteenotettavana vaihtoehtona oli koota eri sektoreiden teknisiä mahdollisimman laajasti yhteen. VTK:n aloitteesta teknisten toimihenkilöiden järjestöt kokoontuivat keskustelemaan teknisten järjestäytymistilanteesta 9. kesäkuuta Asemien vahvistamiseksi hahmoteltiin kaikki teknisten järjestöt kattavaa yhteenliittymää, työnimeltään Suomen Teknisten Keskusliitto STK. Tähän tulisivat kuulumaan VTK:n lisäksi Kuntien Teknisten Keskusliitto KTK ja Yksityistoimialojen Teknisten Keskusliitto YTK, jotka kokoaisivat kaikki tekniset saman katon alle. KTK pitäisi puolestaan sisällään KIA:n, KI:n, Kuntien Teknisten Liiton (KTL, entinen KTTL, joka oli jälleen muuttanut nimensä) Kunnalliset Rakennusmestarit sekä Kuntien Konemestarit. Maanmittausteknikoiden sihteeri Anssi Kuusela muisteli järjestöjen toista kokousta 18. kesäkuuta 1969 parikymmentä vuotta myöhemmin: Esimieheni, silloinen katukorvausinsinööri [Tauno] Talvio Helsingin kaupungilta oli KIA:n eli Kunnallisinsinöörit ja -arkkitehdit ry:n puheenjohtaja, ja hän sitten kertoi mulle, että tämmöinen kokous on 20

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

Miten akavalainen edunvalvonta vastaa it-alan edunvalvontahaasteeseen? Ismo Kokko Tietotekniikan palvelualan HED-päivät

Miten akavalainen edunvalvonta vastaa it-alan edunvalvontahaasteeseen? Ismo Kokko Tietotekniikan palvelualan HED-päivät Miten akavalainen edunvalvonta vastaa it-alan edunvalvontahaasteeseen? Ismo Kokko Tietotekniikan palvelualan HED-päivät 19.3.2012 2 HAASTE? Mikä tai mitkä ovat it-alan edunvalvontahaasteita? Työehtosopimuksen

Lisätiedot

KT Kuntatyönantajat. virallisesti Kunnallinen työmarkkinalaitos. Esittely

KT Kuntatyönantajat. virallisesti Kunnallinen työmarkkinalaitos. Esittely KT Kuntatyönantajat virallisesti Kunnallinen työmarkkinalaitos Esittely KT Kuntatyönantajat KT:n asema perustuu lakiin Kunnallisesta työmarkkinalaitoksesta. Laissa on määritelty mm. KT:n perustehtävät,

Lisätiedot

Opettajien edunvalvoja

Opettajien edunvalvoja Opettajien edunvalvoja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ on työmarkkinajärjestö, joka vastaa opettajien edunvalvonnasta. OAJ on maassamme ainoa ammattijärjestö, joka neuvottelee opettajien palkkauksesta,

Lisätiedot

Toimihenkilöbarometri 2013

Toimihenkilöbarometri 2013 Toimihenkilöbarometri 2013 Seppo Nevalainen 2 7. 11. 2 0 1 3 Vastanneet jäsenliitoittain Yhteensä N = 1288 Miehet N = 307 Naiset N = 979 Naisten osuus, % Vastausprosentti Painokerroin Ammattiliitto PRO

Lisätiedot

Maaseutuelinkeinojen ja neuvontaalan Työnantajayhdistyksen toimintakertomus

Maaseutuelinkeinojen ja neuvontaalan Työnantajayhdistyksen toimintakertomus Maaseutuelinkeinojen ja neuvontaalan Työnantajayhdistyksen toimintakertomus 2008 Erityispalvelujen Työnantajaliitto / Maaseutuelinkeinojen ja neuvonta-alan Työnantajayhdistys TOIMINTAKERTOMUS 2008 NEUVOTTELUTOIMINTA

Lisätiedot

Maaseutuelinkeinojen ja neuvontaalan Työnantajayhdistyksen toimintakertomus

Maaseutuelinkeinojen ja neuvontaalan Työnantajayhdistyksen toimintakertomus Maaseutuelinkeinojen ja neuvontaalan Työnantajayhdistyksen toimintakertomus 2009 Erityispalvelujen Työnantajaliitto / Maaseutuelinkeinojen ja neuvonta-alan Työnantajayhdistys TOIMINTAKERTOMUS 2009 NEUVOTTELUTOIMINTA

Lisätiedot

PTY kuntaomisteisten organisaatioiden edunvalvojana

PTY kuntaomisteisten organisaatioiden edunvalvojana Yksityisen sektorin työnantajaedunvalvontaa PTY kuntaomisteisten organisaatioiden edunvalvojana Työmarkkinaseminaari 12.9.2012 Kuntamarkkinat, Helsinki Katri Tonteri Palvelulaitosten työnantajayhdistys

Lisätiedot

Kunnalliset palkat ja henkilöstö

Kunnalliset palkat ja henkilöstö Kunnalliset palkat ja henkilöstö Tilastoesite syyskuu 2015 www.kt.fi Henkilöstömenot 21 miljardia euroa Vuonna 2015 kuntien ja kuntayhtymien henkilöstömenot ovat arviolta 21 miljardia euroa, josta palkkakustannukset

Lisätiedot

JÄRJESTÖRAKENNETYÖRYHMÄN JATKOTYÖSKENTELYN LOPPURAPORTTI

JÄRJESTÖRAKENNETYÖRYHMÄN JATKOTYÖSKENTELYN LOPPURAPORTTI 29.2.2008 1 (6) JÄRJESTÖRAKENNETYÖRYHMÄN JATKOTYÖSKENTELYN LOPPURAPORTTI 1 JOHDANTO 1.1 Työryhmän toimeksianto ja työskentelyn taustaa Työmarkkinajärjestöjen työmarkkinajohtajien tapaamisessa päätettiin

Lisätiedot

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Sporticus ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja valvoa jäsentensä opiskelumahdollisuuksia ja ammatillisia

Lisätiedot

OAJ opettajien edunvalvojana

OAJ opettajien edunvalvojana OAJ opettajien edunvalvojana AO-akatemia 12.3.2014 Pasi Pesonen, OAJ 1 Teemat: OAJ ja sen jäsenet Työ- ja virkaehtosopimusjärjestelmä OAJ:n neuvottelu ja päätöksentekojärjestelmä OAJ:n alueellinen ja paikallinen

Lisätiedot

JSA-Tekniset ry:n säännöt

JSA-Tekniset ry:n säännöt JSA-Tekniset ry:n säännöt Vuosikokouksen 23.03.2001 hyväksymät säännöt. Säännöt on merkitty yhdistysrekisteriin 06.09.2001 numerolla 138924. 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on JSA-tekniset ry, josta

Lisätiedot

TURUN JA KAARINAN SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 1/2004 Yhteinen kirkkovaltuusto 22.1.2004 1

TURUN JA KAARINAN SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 1/2004 Yhteinen kirkkovaltuusto 22.1.2004 1 Yhteinen kirkkovaltuusto 22.1.2004 1 YHTEISEN KIRKKOVALTUUSTON KOKOUS Aika torstai 22.1.2004 klo 18.00-18.38 Paikka Osallistujat toimitalon juhlasali, Eerikinkatu 3 A (liite 1), liitetään erikseen pöytäkirjaan

Lisätiedot

UUSI KESKUSJÄRJESTÖ -hanke LIITTOJEN KOKOUS 12.2.2015 HELSINKI

UUSI KESKUSJÄRJESTÖ -hanke LIITTOJEN KOKOUS 12.2.2015 HELSINKI UUSI KESKUSJÄRJESTÖ -hanke LIITTOJEN KOKOUS 12.2.2015 HELSINKI LIITTOJEN KOKOUS 12.2.2015 - esityslista 1. Valitaan kokouksen puheenjohtajisto 2. Todetaan selvitystyöhön 10.2.2015 mennessä ilmoittautuneet

Lisätiedot

40 vuotta. Suomen Ammattikorkeakoulu- ja Opistotekniset SKT ry. teknillisesti koulutettujen asiantuntijoiden edunvalvontatyötä

40 vuotta. Suomen Ammattikorkeakoulu- ja Opistotekniset SKT ry. teknillisesti koulutettujen asiantuntijoiden edunvalvontatyötä Suomen Ammattikorkeakoulu- ja Opistotekniset SKT ry 40 vuotta teknillisesti koulutettujen asiantuntijoiden edunvalvontatyötä Toimittajat: Erkki Hintikainen, Seppo Kaivola, Anssi Kuusela 1 Sisällys: Lukijalle...

Lisätiedot

Akava ry. Yleisesitys

Akava ry. Yleisesitys Akava ry Yleisesitys Menestystä ja turvaa yhdessä Akava on korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö. Akavaan kuuluu 35 jäsenjärjestöä, joissa on lähes 600 000 jäsentä. Jäsenyys akavalaisessa jäsenjärjestössä

Lisätiedot

Maaseuturakentamisen suunnittelun ajankohtaispäivä 3.2. 2009

Maaseuturakentamisen suunnittelun ajankohtaispäivä 3.2. 2009 Maaseuturakentamisen suunnittelun ajankohtaispäivä 3.2. 2009 2 Aluksi Uusi Insinööriliitto UIL ry, on edunvalvoja ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka tarjoaa jäsenistölleen turvaa, menestymisen mahdollisuuksia

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS V U O D E L T A 2 0 11

TOIMINTAKERTOMUS V U O D E L T A 2 0 11 TOIMINTAKERTOMUS V U O D E L T A 2 0 11 1 SUOMEN HAUTAUSTOIMINNAN KESKUSLIITTO RY BEGRAVNINGSVERKSAMHETENS CENTRALFÖRBUND I FINLAND RF YLEISTÄ Liiton kotisivu: www.shk.fi Y-tunnus: 1480117-5 LIITTOKOKOUS

Lisätiedot

KT:n ajankohtaiskatsaus

KT:n ajankohtaiskatsaus KT:n ajankohtaiskatsaus Kunta-alan työmarkkinajohtaja Markku Jalonen Kuntajohtajapäivät 27.8.2015 Yhteiskuntasopimus Perustuu Sipilän hallituksen ohjelmaan työllisyyden ja kilpailukyvyn parantamiseksi.

Lisätiedot

SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO STHL ry sivu 1

SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO STHL ry sivu 1 SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO STHL ry sivu 1 Sisällysluettelo Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry 3 Terveydenhoitajakoulutus 4 Laillistaminen sekä sairaanhoitajaksi että terveydenhoitajaksi 5 Kuulontutkijakoulutus

Lisätiedot

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2)

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2) TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2) OPETUSMINISTERIÖ KULTTUURIHALLINTO Hallinnonalakohtainen tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin 14. päivänä lokakuuta 2008 opetusministeriön

Lisätiedot

Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ry. Ohjesääntö

Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ry. Ohjesääntö 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ry Ohjesääntö Tällä ohjesäännöllä

Lisätiedot

Ylemmät Toimihenkilöt. YTN ry

Ylemmät Toimihenkilöt. YTN ry Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ylempi toimihenkilö Ylempi toimihenkilö toimii asiantuntija-, esimies-, päällikkö- tai johtotason tehtävissä. Ylemmän toimihenkilön työtehtäville on ominaista niiden suhteellisen

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA TORJUNTAVOITTOJA JA BANAANIPOTKUJA ROHKEITA PELINAVAUKSIA JYTY PELAA SUJUVASTI MONILLA PELIKENTILLÄ JA TEKEE ROHKEITA PELINAVAUKSIA JÄSENTENSÄ HYÖDYKSI. ME EMME TYYDY VAIN TURVAAMAAN

Lisätiedot

Valtiovarainministeriön 1.12.2004 antamien neuvottelu- ja sopimusohjeiden mukaisesti sovittiin seuraavaa:

Valtiovarainministeriön 1.12.2004 antamien neuvottelu- ja sopimusohjeiden mukaisesti sovittiin seuraavaa: TES: 313013 PL: 01 Pöytäkirja Merenkulkulaitoksen, Suomen Erityisteknisten Liitto SETELI ry:n ja Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n välisestä työehtosopimusneuvottelusta, joka pidettiin 17.2.2005 Merenkulkulaitoksessa.

Lisätiedot

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 JOHTOSÄÄNTÖ sivu 1(6) KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 I JOHTOSÄÄNNÖN SOVELTAMISALA 1 Johtosäännössä määrätään siitä luottamusjohdon toiminnasta, joka ei sisälly sääntöihin,

Lisätiedot

Kunta-alan työmarkkinakatsaus. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen 23.8.2013

Kunta-alan työmarkkinakatsaus. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen 23.8.2013 Kunta-alan työmarkkinakatsaus Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen 23.8.2013 KT Kuntatyönantajat KT Kuntatyönantajat on kunta-alan työnantajajärjestö. Se ajaa kuntien ja kuntayhtymien etuja työmarkkinoilla.

Lisätiedot

Liite 2 TURUN KAUPUNKI Kokouspvm Asia 1. Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto 65 08.03.1999 28

Liite 2 TURUN KAUPUNKI Kokouspvm Asia 1. Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto 65 08.03.1999 28 Liite 2 TURUN KAUPUNKI Kokouspvm Asia 1 Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto 65 08.03.1999 28 1728-1999 (102) Paikallinen virka- ja työehtosopimus noudatettavista palvelussuhteen ehdoista ja menettelytavoista,

Lisätiedot

Aika: 18.10.2006, kello 18:00-21:22 Paikka: Lahdesjärven ABC Liikenneaseman kokoustilat, Tampere

Aika: 18.10.2006, kello 18:00-21:22 Paikka: Lahdesjärven ABC Liikenneaseman kokoustilat, Tampere Suomen Paaritaksit ry Perustamiskokous Aika: 18.10.2006, kello 18:00-21:22 Paikka: Lahdesjärven ABC Liikenneaseman kokoustilat, Tampere Läsnä: Tarmo Vuorinen, Tampere Markku Tuulinen, Pori Lauri Savolainen,

Lisätiedot

OULUN INSINÖÖRIOPISKELIJAT OIO ry Kotkantie 1 90250 OULU. Yhdistyksen kotipaikka on Oulun kaupunki. Yhdistyksen tarkoituksena on jäsenistönsä

OULUN INSINÖÖRIOPISKELIJAT OIO ry Kotkantie 1 90250 OULU. Yhdistyksen kotipaikka on Oulun kaupunki. Yhdistyksen tarkoituksena on jäsenistönsä OULUN INSINÖÖRIOPISKELIJAT OIO ry Kotkantie 1 90250 OULU SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka 2 Yhdistyksen tarkoitus 3 Tarkoituksen toteuttaminen 4 Toiminnan tukeminen Yhdistyksen nimi on Oulun Insinööriopiskelijat

Lisätiedot

SOPIMUS HYVINVOINTIALAN LIITTO RY:N PERUSTAMISESTA

SOPIMUS HYVINVOINTIALAN LIITTO RY:N PERUSTAMISESTA SOPIMUS HYVINVOINTIALAN LIITTO RY:N PERUSTAMISESTA Sosiaalialan Työnantajat ry (myöhemmin Sosta) ja Terveyspalvelualan liitto ry (myöhemmin TPL) ovat selvittäneet liittojen toimintojen yhdistämistä ja

Lisätiedot

Sovitut toimintatavat

Sovitut toimintatavat Green Building Council Finland Sovitut toimintatavat 4.4.2013 Toimielimet Vuosikokous Valitsee hallituksen ja sen puheenjohtajan sekä vaalitoimikunnan, sääntömuutokset Hyväksyy vuosittain toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kunnallinen työmarkkinalaitos 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jaana Pirhonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Rautatieläisten ammattiyhdistystoiminnan historiaa

Rautatieläisten ammattiyhdistystoiminnan historiaa Rautatieläisten ammattiyhdistystoiminnan historiaa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Yhteiskuntahistorian laitos Rautatiekulttuurikeskus REILIA Kouvola 19.9.2009 1 Rautatieläisten ammattiliitot tänään

Lisätiedot

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 1 SISÄLLYS 1. YHDISTYKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET 2 2. HALLITUS JA SEN KOKOONTUMINEN 2 3. JÄSENTOIMINTA 2 4. JÄRJESTÖ- JA PAIKALLISOSASTOTOIMINTA 3 5. OPISKELIJATOIMINTA

Lisätiedot

Akavan jäsenjärjestöt 1.4.2012 (jäsenmäärät 1.1.2012)

Akavan jäsenjärjestöt 1.4.2012 (jäsenmäärät 1.1.2012) Akavan jäsenjärjestöt 1.4.2012 (jäsenmäärät 1.1.2012) Agronomiliitto 5 917 Akavan Erityisalat 26 589 Akavan kirkolliset ammattiliitot AKI 5 783 Akavan Yleinen Ryhmä AYR 812 Diakoniatyöntekijöiden Liitto

Lisätiedot

MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka 1

MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka 1 MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry, jota näissä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2014

Toimintasuunnitelma 2014 1 Toimintasuunnitelma 2014 TOIMINNAN PÄÄTAVOITE: Lastentarhanopettajien merkityksen esiin nostaminen yhteiskunnassa YHDISTYS: 1. Vaikuttaa jäsenistönsä asemaa koskevaan päätöksentekoon, työolosuhteisiin

Lisätiedot

Lieksan kaupunki KUNNALLISTA TYÖPAIKKADEMOKRATIAA JA SISÄISTÄ TIEDOTUSTA KOSKEVA SUOSITUSSOPIMUS

Lieksan kaupunki KUNNALLISTA TYÖPAIKKADEMOKRATIAA JA SISÄISTÄ TIEDOTUSTA KOSKEVA SUOSITUSSOPIMUS Lieksan kaupunki KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA N:otta ====================================================================== 1 (12) KUNNALLISTA TYÖPAIKKADEMOKRATIAA JA SISÄISTÄ TIEDOTUSTA KOSKEVA SUOSITUSSOPIMUS

Lisätiedot

Johanna Ahopelto filosofian tohtori kauppatieteiden tohtori yhteiskuntatieteiden lisensiaatti

Johanna Ahopelto filosofian tohtori kauppatieteiden tohtori yhteiskuntatieteiden lisensiaatti Johan filosofian tohtori kauppatieteiden tohtori yhteiskuntatieteiden lisensiaatti TEKin alueseura- ja kerhopäivät Vaasassa/Mustasaaressa 25.10.2014 Johan 1912 Johan elettiin itsenäisyytemme alkuvuosia

Lisätiedot

Helsingin terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry

Helsingin terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry Helsingin terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry Toimintakertomus vuodelta 2013 Nykytila: Yhdistyksemme jäsenmäärä kasvoi 14.11.1013 lähes kaksinkertaiseksi, kun Helsingin sosiaaliviraston henkilöstö

Lisätiedot

Sääntömääräinen vaalikokous Esityslista 26.11.2013. 2 Kokouksen laillisuus, päätösvaltaisuus ja läsnäolijoiden toteaminen

Sääntömääräinen vaalikokous Esityslista 26.11.2013. 2 Kokouksen laillisuus, päätösvaltaisuus ja läsnäolijoiden toteaminen Esityslista 26.11.2013 Kokouksen asiat 1 Kokouksen avaus 2 Kokouksen laillisuus, päätösvaltaisuus ja läsnäolijoiden toteaminen 3 Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valinta 4 Kokouksen pöytäkirjantarkastajien

Lisätiedot

Paikallisten järjestelyerien käyttö kunta-alalla vuonna 2008. Kunnallinen työmarkkinalaitos

Paikallisten järjestelyerien käyttö kunta-alalla vuonna 2008. Kunnallinen työmarkkinalaitos Paikallisten järjestelyerien käyttö kunta-alalla vuonna 2008 Kunnallinen työmarkkinalaitos Anne Hotti 4.2.2009 Paikallisten järjestelyerien käyttö vuonna 2008 Yleistä: Kunnallinen työmarkkinalaitos teki

Lisätiedot

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/2014 1 Finlands Kommunförbund rf

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/2014 1 Finlands Kommunförbund rf Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/2014 1 Kokoustiedot Aika: 10.4.2014 klo 10.00 13.23 Paikka: Kuntatalo Kommunernas hus Toinen linja 14, Helsinki Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/2014 2 Sisällysluettelo

Lisätiedot

SUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS FINNISH GREENKEEPERS ASSOCIATION RY

SUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS FINNISH GREENKEEPERS ASSOCIATION RY Hallituksen sääntömuutosehdotus kevätkokoukseen 2012 7 Jäsenmaksut Yhdistyksen syyskokous päättää jäsenmaksuista hallituksen esityksen perusteella. A-, B- ja C-jäsenillä sekä kannatusjäsenillä voi olla

Lisätiedot

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers Tiedettä elämää varten Tieteentekijöiden liiton jäsenyys on tärkeä osoitus oman ammatillisen identiteetin

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry. Nimi ja kotipaikka

SÄÄNNÖT. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry. Nimi ja kotipaikka SÄÄNNÖT Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry ja sitä kutsutaan näissä säännöissä yhdistykseksi.

Lisätiedot

Yhdistyksestä voidaan käyttää epävirallista englanninkielistä nimeä TOKYO Student association of the School of Art and Design.

Yhdistyksestä voidaan käyttää epävirallista englanninkielistä nimeä TOKYO Student association of the School of Art and Design. Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaat TOKYO ry Hallituksen työjärjestys I luku Yleisiä säännöksiä 1 Soveltamisala. Sen lisäksi, mitä Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaat TOKYO ry (TOKYO ry) säännöissä

Lisätiedot

Kristillinen Eläkeliitto ry

Kristillinen Eläkeliitto ry Kristillinen Eläkeliitto ry Piirin mallisäännöt Mallisäännöt Hyväksytty PRH 1 Sisällys I PERUSSÄÄNNÖKSET... 2 Nimi, kotipaikka... 2 Tarkoitus... 2 Toiminta... 2 II JÄSENYYS... 3 Jäsenet... 3 Jäsenen velvollisuudet...

Lisätiedot

2. järjestää kokouksia, kursseja, esitelmä- ja luentotilaisuuksia, juhlia, kilpailuja ja retkiä,

2. järjestää kokouksia, kursseja, esitelmä- ja luentotilaisuuksia, juhlia, kilpailuja ja retkiä, AMMATTILIITTO PRO SENIORIT RY Säännöt 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Ammattiliitto PRO Seniorit ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toimintaalueena koko Suomi. Näissä säännöissä Ammattiliitto

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. Kososten Sukuseura ry:n SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. 2. Yhdistyksen tarkoituksena on: 1) ylläpitää yhteyttä Kososten suvun jäsenten

Lisätiedot

YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet Yksityisen Opetusalan Liitto ry:n jäsenenä olevien yliopistojen palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖ SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISLAIN HALLITUKSEN ESITYKSEN LUONNOKSESTA

LAUSUNTOPYYNTÖ SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISLAIN HALLITUKSEN ESITYKSEN LUONNOKSESTA SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERiÖ LAUSUNTOPYYNTÖ 18.8.2014 STM090:00/2013 1(5) Jakelussa mainitut LAUSUNTOPYYNTÖ SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISLAIN HALLITUKSEN ESITYKSEN LUONNOKSESTA Sosiaali-

Lisätiedot

Ammatillinen yhdistystoiminta

Ammatillinen yhdistystoiminta Ammatillinen yhdistystoiminta klubien takahuoneista sosiaaliseen mediaan FT, KTT Johanna Ahopelto 2014 Tutkimuksen tausta ja tavoitteet Työssä tutkitaan, miten tekniikan alan koulutustaustaiset aatteelliset

Lisätiedot

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf SÄÄNNÖT

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf SÄÄNNÖT Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf Nämä sääännöt on hyväksytty piirin syyskokouksessa 28.10.2006 ja rekisteröity yhdistysreksiteriin 28.12.2006. SÄÄNNÖT Yhdistys ja sen tarkoitus

Lisätiedot

Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt

Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt Yhdistyksen nimi on Vesaisten Keskusliitto ry., josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. I TARKOITUS Liiton tarkoituksena

Lisätiedot

Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli

Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli tilinpäätöksen tarkastus ja alllekirjoitus), Roby oli sihteerinä

Lisätiedot

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA Yleistä Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat 30.8.2013 allekirjoittaneet työllisyys- ja kasvusopimuksen vuosille 2013 2016/2017. Tällä

Lisätiedot

Tämä sopimus on tehty samapalkkaerän kohdentamisesta 22.12.2009 tehdyn keskustason virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti.

Tämä sopimus on tehty samapalkkaerän kohdentamisesta 22.12.2009 tehdyn keskustason virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti. Tarkentava virkaehtosopimus samapalkkaerän kohdentamisesta oikeusministeriössä, Oikeuspoliittisessa tutkimuslaitoksessa, Tietosuojavaltuutetun toimistossa, Konkurssiasiamiehen toimistossa, Onnettomuustutkintakeskuksessa,

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit AMK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto.

Yhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit AMK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto. 1 Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit MK KRI ry 1 NIMI, KOTIPIKK J KILI Yhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit MK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto. Liiton

Lisätiedot

LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT

LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT 1. Yleistä Luottamusmiesvalinnoissa noudatetaan Palvelualojen Ammattiliitto PAMin hallituksen vahvistamia luottamusmiesvalintoja koskevia sääntöjä. Näillä säännöillä ei ole

Lisätiedot

YHTEISTOIMINNAN JA TYÖSUOJELUN JÄRJESTÄMINEN ITÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2014 ALKAEN

YHTEISTOIMINNAN JA TYÖSUOJELUN JÄRJESTÄMINEN ITÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2014 ALKAEN 2 1. YHTEISTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Yhteistoiminnan taustaa Yhtymähallituksen päätös 21.6.2006/ 82 vanha sopimus irtisanottiin 31.7.2007 tilalle valtakunnallinen yhteistoimintalaki 2007 / 449

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kumiteollisuus ry Gummiindustrin rf ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Kumiteollisuus ry Gummiindustrin rf ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. KUMITEOLLISUUS RY:N SÄÄNNÖT Merkitty yhdistysrekisteriin 20.9.1961 Sääntöjen muutokset 15.1.2002, 29.4.2004 ja 14.1.2008 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kumiteollisuus ry Gummiindustrin rf ja

Lisätiedot

Mälläistentie 137, 32440 ALASTARO (puh. 02 76 41 492 Mirja Liukas, majoitusmahdollisuus)

Mälläistentie 137, 32440 ALASTARO (puh. 02 76 41 492 Mirja Liukas, majoitusmahdollisuus) 1/5 Vuosikokouksen 2014 esityslista SAKSIN SUKUSEURA RY:N VUOSIKOKOUS :n jäsenet ja suvun toiminnasta kiinnostuneet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle

Lisätiedot

KUOPION EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA 1 /2014 1 YHTEINEN KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA 1 /2014. Keskusseurakuntatalo, Suokatu 22, 70100 Kuopio

KUOPION EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA 1 /2014 1 YHTEINEN KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA 1 /2014. Keskusseurakuntatalo, Suokatu 22, 70100 Kuopio KUOPION EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA 1 /2014 1 Aika tiistai 14.1.2014 klo 18.00 19.00 Paikka Keskusseurakuntatalo, Suokatu 22, 70100 Kuopio Kokoonpano ja läsnäolo puheenjohtaja Ilkka Raninen valtuutetut

Lisätiedot

SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO RY:N VARSINAINEN LIITTOKOKOUS

SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO RY:N VARSINAINEN LIITTOKOKOUS PÖYTÄKIRJA 1 (5) SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO RY:N VARSINAINEN LIITTOKOKOUS Aika Lauantai 24.4.2010 klo 9.30-11.35 Paikka Sokos Hotel Lappee, kokoustila Saimaa, Brahenkatu 1, Lappeenranta Läsnä Liitteen mukaan

Lisätiedot

Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista

Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista Uudet säännöt hyväksytetään jäsenillä Vuosikokouksessa 15.4.2016 ja syyskokouksessa 2016 Uudet Säännöt 2016

Lisätiedot

I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA

I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA TYJ säännöt S. 1 (6) I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA 1 Yhdistyksen nimi, kotipaikka, toiminta-alue ja tarkoitus II LUKU Yhdistyksen nimi on Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry, ruotsiksi Arbetslöshetskassornas

Lisätiedot

KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. 1 Raamisopimuksen toteuttaminen

KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. 1 Raamisopimuksen toteuttaminen KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä virka- ja työehtosopimuksella toteutetaan kunnallisen opetushenkilöstön

Lisätiedot

JULKISALAN KOULUTETTUJEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ JUKO RY

JULKISALAN KOULUTETTUJEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ JUKO RY VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN (OVTES) 2010 2011 ERÄIDEN SOPIMUSMÄÄRÄYSTEN MUUTTAMISESTA 1 Sopimuksen tarkoitus Tällä virka- ja työehtosopimuksella sovitaan

Lisätiedot

Liitteessä 3 on esitetty henkilökohtaisen palkanosan taulukko.

Liitteessä 3 on esitetty henkilökohtaisen palkanosan taulukko. PÖYTÄKIRJA Työehtosopimus STUK/ Pardia ja JHL (TES: 331002) Tarkentava virkaehtosopimus STUK/ Pardia ja JHL (VES: 331052) Pöytäkirja Säteilyturvakeskuksen (STUK), Pardia ry:n ja JHL ry:n välisestä neuvottelusta,

Lisätiedot

Tutustu työelämään ja tienaa - kesäharjoittelumallissa 2014-2016 mukana olevat EK:n jäsenliittojen työehtosopimusalat

Tutustu työelämään ja tienaa - kesäharjoittelumallissa 2014-2016 mukana olevat EK:n jäsenliittojen työehtosopimusalat 1 22.4.2015 Tutustu työelämään ja tienaa - kesäharjoittelumallissa 2014-2016 mukana olevat EK:n jäsenliittojen työehtosopimusalat 1. Apteekkien Työnantajaliitto (Kaupan liitto) Palvelualojen PAM Apteekkien

Lisätiedot

KITEEN KAUPUNKI 1 (9) YHTEISTOIMINNAN PELISÄÄNNÖT Yhteistyötoimikunta 25.2.2014 13 Kaupunginhallitus 17.3.2014 96

KITEEN KAUPUNKI 1 (9) YHTEISTOIMINNAN PELISÄÄNNÖT Yhteistyötoimikunta 25.2.2014 13 Kaupunginhallitus 17.3.2014 96 KITEEN KAUPUNKI 1 (9) TYÖNANTAJAN JA TYÖNTEKIJÖIDEN VÄLISEN 2015 Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa astui voimaan 1.9.2007. näillä yhteistoiminnan pelisäännöillä sovitaan

Lisätiedot

PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYKSEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN (PTYTES) 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYKSEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN (PTYTES) 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Jäsenkirje 11/2011 Liite 1 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYKSEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN (PTYTES) 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä työehtosopimuksella toteutetaan 13.10.2011

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014. Lahden nuorisovaltuusto

TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014. Lahden nuorisovaltuusto TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014 sivu 2 / 8 Toimintasuunnitelma ja talousarvioehdotus vuodelle 2014 SISÄLLYSLUETTELO 3. VUODEN 2014 TOIMINNAN PAINOPISTEET 1. PARANNETAAN NUORISOVALTUUSTON

Lisätiedot

Talentian Sosiaalialan Opiskelijat TaSO ry SÄÄNNÖT NIMI JA TOIMIALUE

Talentian Sosiaalialan Opiskelijat TaSO ry SÄÄNNÖT NIMI JA TOIMIALUE Talentian Sosiaalialan Opiskelijat TaSO ry SÄÄNNÖT NIMI JA TOIMIALUE 1 Yhdistyksen nimi on Talentian Sosiaalialan Opiskelijat TaSO ry. Yhdistyksestä käytetään näissä säännöissä nimitystä yhdistys. Yhdistys

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 1.12.2003 1. luku YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin kaupungin ylläpitämän, kunnallisena

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan Tästä lähdettiin Vuonna 2006 tuli kuluneeksi kymmenen vuotta ammatillisten opettajakorkeakoulujen syntymisestä. Opettajakorkeakoulujen toiminta alkoi elokuussa 1996, jolloin laki ammatillisesta opettajankoulutuksesta

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY Yhdistyksen säännöt Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

Paikallisten järjestelyerien käyttö kunta-alalla 1.1.2010 ja 1.2.2010. Kunnallinen työmarkkinalaitos

Paikallisten järjestelyerien käyttö kunta-alalla 1.1.2010 ja 1.2.2010. Kunnallinen työmarkkinalaitos Paikallisten järjestelyerien käyttö kunta-alalla 1.1.2010 ja 1.2.2010 Kunnallinen työmarkkinalaitos Anne Hotti 1.12.2010 Paikallisten järjestelyerien käyttö 1.1.2010 ja 1.2.2010 Yleistä Kunnallinen työmarkkinalaitos

Lisätiedot

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Pidetty maanantaina 17.9.2007 Helsingissä Osallistujat: JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Merja LAUNIS Urheilutyönantajat ry Esko RANTO Jalkapallon

Lisätiedot

Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society. nimisen yhdistyksen säännöt

Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society. nimisen yhdistyksen säännöt Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society nimisen yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society Yhdistyksen kotipaikka on Tampere. 2

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Vantaa, 23.1.2016 ESITYS RESERVILÄISLIITON SÄÄNTÖJEN MUUTOKSESTA NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE 1 Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry

Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry Koulutettuja hammashoitajia, suun terveydenhoitoalan lähihoitajia ja suuhygienistejä sekä alan opiskelijoita edustava

Lisätiedot

KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY

KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kuopion steinerpedagogiikan kannatusyhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kuopion kaupunki.

Lisätiedot

TYÖELÄMÄTOIMIKUNNAN OHJESÄÄNTÖ

TYÖELÄMÄTOIMIKUNNAN OHJESÄÄNTÖ TYÖELÄMÄTOIMIKUNNAN OHJESÄÄNTÖ 1 SEFEn hallitus asettaa toimintakautensa ensimmäisessä kokouksessa työelämätoimikunnan. Puheenjohtajan lisäksi toimikuntaan kuuluu vähintään seitsemän ja enintään kymmenen

Lisätiedot

Tämä sopimus tulee voimaan edellyttäen, että valtiovarainministeriö on sen tarkastanut ja hyväksynyt.

Tämä sopimus tulee voimaan edellyttäen, että valtiovarainministeriö on sen tarkastanut ja hyväksynyt. TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299551 PL 02 PR 201-212 VES 299351 PL 01 PR 102-112 VES 299751 PL 01-05 PR 101-504 VES 299251 PL 01 PR 102-112 VES 290851 PL 01 PR 102-107 1 Sopimuksen perusteet OPETUS-

Lisätiedot

YTYn tarkoituksena on valvoa ja edistää jäsentensä yhteisiä etuja työelämässä ja yhteiskunnassa.

YTYn tarkoituksena on valvoa ja edistää jäsentensä yhteisiä etuja työelämässä ja yhteiskunnassa. Säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Yksityisalojen Esimiehet ja Asiantuntijat YTY ry, ruotsiksi Privatsektorns Chefer och Specialister, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISESTA

PÖYTÄKIRJA YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISESTA PÖYTÄKIRJA YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISESTA Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen uudistamisesta seuraavasti: 1. Sopimuskausi

Lisätiedot

ENSI- JA TURVAKOTIEN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMIALA. 1 Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja toiminta-alue

ENSI- JA TURVAKOTIEN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMIALA. 1 Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja toiminta-alue ENSI- JA TURVAKOTIEN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMIALA 1 Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja toiminta-alue Yhdistyksen nimi on Ensi- ja turvakotien liitto ry., ruotsiksi Förbundet för mödra

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Yhdistys osallistuu terveydenhoitajaliiton toimintaan: edustajisto-, hallitus- ja toimikuntaedustusten kautta.

Yhdistys osallistuu terveydenhoitajaliiton toimintaan: edustajisto-, hallitus- ja toimikuntaedustusten kautta. Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 1. YLEISTÄ Kymen terveydenhoitajayhdistys ry on perustettu 29.11.1945 Kotkassa nimellä Suomen terveydenhoitajayhdistys ry:n Kymen osasto. Alkanut vuosi on yhdistyksen

Lisätiedot

Purolan kyläyhdistys ry. PÖYTÄKIRJA 1/2008 Bobäck byaförening rf. Peter Remahl, Kalevi Ala-Karjanmaa, Esko Niemi-Hukkala, Heikki Niemi, Sari Söderman.

Purolan kyläyhdistys ry. PÖYTÄKIRJA 1/2008 Bobäck byaförening rf. Peter Remahl, Kalevi Ala-Karjanmaa, Esko Niemi-Hukkala, Heikki Niemi, Sari Söderman. 14.1.2008 1(5) HALLITUKSEN KOKOUS 13.1.2008 Läsnä: Peter Remahl, Kalevi Ala-Karjanmaa,, Heikki Niemi, Sari Söderman. Asiat: 1. Avaus. Puheenjohtaja avasi kokouksen klo. 18.00. 2. Laillisuus ja päätösvaltaisuus.

Lisätiedot

Kouvolan Veden toiminnan mahdollista yhtiöittämistä koskevan yhteistoimintamenettelyn jatkaminen

Kouvolan Veden toiminnan mahdollista yhtiöittämistä koskevan yhteistoimintamenettelyn jatkaminen Kouvolan Veden toiminnan mahdollista yhtiöittämistä koskevan yhteistoimintamenettelyn jatkaminen 2811/02.02.01/2013 Khkj 17.02.2014 9 Ote Kouvolan kaupunginhallituksen konsernijaoston pöytäkirjasta 11.11.2013

Lisätiedot

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA Kysely toisen palveluksessa oleville, opiskelijoille ja yrittäjille 1.4.2012 Suomen kirjoitustulkit

Lisätiedot

Usein kysyttyä PRH. Lähde: Patentti- ja rekisterihallitus https://www.prh.fi/fi/yhdistysrekisteri/ usein_kysyttya.html#prh.ukk.item_2 11.9.

Usein kysyttyä PRH. Lähde: Patentti- ja rekisterihallitus https://www.prh.fi/fi/yhdistysrekisteri/ usein_kysyttya.html#prh.ukk.item_2 11.9. Usein kysyttyä PRH Lähde: Patentti- ja rekisterihallitus https://www.prh.fi/fi/yhdistysrekisteri/ usein_kysyttya.html#prh.ukk.item_2 11.9.2015 K: Voiko yhdistyksen kokouksessa äänestää valtakirjalla? V:

Lisätiedot