Insinööritoimisto Olof Granlund Oy

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Insinööritoimisto Olof Granlund Oy"

Transkriptio

1 Teksti on otettu syksyllä 2010 julkaistusta Granlundin 50-vuotishistoriikista Insinööritoimisto Olof Granlund Oy suomalaista talotekniikan suunnittelua ja konsultointia vuodesta 1960 Osa 12: Muistoja ja muistikuvia eri vuosikymmeniltä Insinööritoimisto Olof Granlund Oy Teksti: Reijo Hänninen, Markku Jokela, Harri Aavaharju, Erja Reinikainen Tämän osan kuvien lähteet ja valokuvaajat: Suvi Kiviniemi 221, 224, 236, 237, 238 Granlund 222, 223, 226, 230, 233, 234, 235 Hewlett Packard 224 Helsingin Sanomat 228

2 Varuskuntia rakentamassa herrasmiesten kesken Diplomi-insinööri Pentti Pöyry työskenteli 1950-luvun lopusta 90-luvun alkuun Puolustusministeriön rakennusosastolla. Hänelle Insinööritoimisto Olof Granlund on ollut luotettava suunnittelija ja yhteistyökumppani. Moni suunnittelupäällikkö on vuosien varrella käynyt esittelemässä papereitaan Kasarmitorin laidalla sijaitsevassa Pääesikunnan rakennuksessa. Suuria varuskuntia sijoitettiin eri puolille maata. Ne olivat tärkeitä kohteita myös paikallisille asukkaille uusien työpaikkojen muodossa. Sodankylä, Kajaani, Vekarajärvi ja Säkylä sijaitsivat kaikki kaukana asutuskeskuksista. Niihin oli suunniteltava lämpökeskukset ja aluelämpöverkostot. Varuskuntiin tuli keittiö, pesula, saunat, kasarmit, varusvarastot ja sotilaskoti. Rakentamista oli siis paljon. Puolustusministeriön rakennusosasto oli 50-luvulla varsin pieni. Osaston päällikkönä oli Pauli Salo ja siellä oli töissä Olof Granlund ja Olli Aarnio. Siellä työskenteli myös arkkitehtejä, kuten Timo Suomalainen ja Osmo Lappo. Siihen aikaan LVI-suunnittelijoita ei niin kovin paljon ollut ja monet olivat usein päivisin muualla töissä, iltaisin sitten tehtiin firabelisuunnittelua. Pentti Pöyry kertoo: Salo tilasi mielellään Antti Oksaselta töitä. Minulla oli silloin yhden miehen toimisto. Kävin kyselemässä PLM:stä töitä. Minut ohjattiin Salon luokse. Salo ei ollut paikalla, mutta Olofpa oli. Esitin asian hänelle, mutta ei Olof varmaan koskaan esittänyt asiaa eteenpäin. Olof lähti kuitenkin pian pois ja minä hain paikkaa ja pääsin sitten sinne. Olof oli jo siellä suunnitellut jotain aluelämpöverkostoja ja muita pikku hommia, jotka hän vei sitten mennessään, kun he aloittivat yhdessä Antin kanssa. Se oli hyvä alku uudelle toimistolle. Varuskuntia rakennettiin alue- ja työllisyyspoliittisin perustein. Rakennusaikaiset ja vakituiset Outi Inkinen White Ladyn edustalla kesällä 2010 on alkuperäinen Mannerheimintien toimiston henkilö. työpaikat olivat tärkeitä varuskuntaseuduille. Lämpökeskuksissa käytettiin haketta, joten niidenkin avulla työllistyi joukko ihmisiä. Kyllähän varuskunnissa usein ihmeteltiin, että pitääkö aina käyttää helsinkiläisiä suunnittelijoita ja joskus kokeilin jotain paikkakuntalaista. Siitä ei vaan tahtonut tulla mitään. Hommat olivat sen verran suuria, että aivan pienet toimistot eivät niistä selvinneet. Tietysti vuosien aikana kertynyt luottamus oli tärkeää. Osa kohteista sijaitsi maan alla ja senlaatuista osaamista ei monella toimistolla ollut. Teidän kanssa oli aina niin helppo toimia, vaikka taisin minä muutaman kaikentietävän, nuoren Granlundin insinöörin heittää toimistostani pihalle, mutta sitten tuli taas uusi, jonka kanssa asiat hoituivat. Käsialassa sen salaisuus Outi Inkinen työskenteli yrityksen palveluksessa 30 vuotta vuodesta 1960 aina vuoden 1989 lopulle asti, jolloin hän jäi eläkkeelle. Huolellisen suunnittelun lisäksi toimiston suunnitelmat myös näyttivät tyylikkäiltä. Piirustuksien ulkoasuun Muistoja ja muistikuvia eri vuosikymmeniltä 221

3 Vanhoja 1960-luvun käsinpiirrettyjä kuvia. vai kuttivat käsin tekstatut tekstit, mittalukujen ja asennusohjeiden sijoittelu ja kaikin puolin loppuun harkittu esitystapa. CAD-piirtämisen myötä käsiala on muuttunut, mutta muut asiat ovat edelleen tärkeitä, kun piirustuksia tarkastellaan työmaalla tai urakkalaskijan työpöydällä. Tulin hakemaan työpaikkaa Helsinkiin koulun jälkeen. Perheemme asui Tyrväällä ja isäni oli upseeri. Eihän siellä mitään töitä ollut. Asuin ensin tätini perheen luona ja sitten Wärtsilän telakalle haettiin piirtäjää. Hakijoita oli varmasti kolmekymmentä. Hyvä piirustus- ja tekstaustaito olivat vaatimuksina ja pääsin sinne tekstaustaitoni vuoksi. Siellä minua alettiin kouluttaa, mutta en ollut siellä kuin puoli vuotta. Palkka oli niin pieni, ettei sillä pystynyt elämään. Työkaverit siellä kertoivat Ekonon hakevan LVI-piirtäjää ja he jopa auttoivat minua laatimaan hakemuksen. Pääsin sinne harjoittelijaksi; meitähän ei missään varsinaisesti koulutettu. Olin siellä sitten viisi vuotta. Olimme samassa huoneessa Bo Westerholm, Olavi Ebeling, Pentti Arovaara ja Olof. Antti liittyi joukkoon hieman myöhemmin. Minä olin siellä ainoa tyttö. Kävin samaan aikaan illalla Ateneumia, jossa oli kaikenlaisia harjoitustöitä. Piirsin siellä myös alastonmalleja ja kerran kun tulin aamulla töihin, niin kauhukseni ne alastonmallipiirustukset oli ripustettu sen korkean huoneen 222 Insinööritoimisto Olof Granlund Oy

4 Suunnittelija ja piirtäjä yhteistyössä 1970-luvun lopulla. kattoon. Suutuin aivan hirveästi ja arvasin, että syylliset olivat Olof ja Bo. He syyttelivät tietenkin toisiaan. Lopetin heille puhumisen ja he yrittivät hyvitellä kaikin tavoin, kutsuivat kahville ja vaikka mitä. Oli se aika kamalaa kun höpötit välillä niin kamalasti, mutta tämä on vielä kamalampaa. Ekonon sivutoimisto, Norra, sijaitsi Pohjois-Esplanadilla ja pääkonttori Elelä-Espalla. Kun Espan puiston läpi tuli johtaja, niin meitä varoitettiin. Me pelattiin välillä sököä ja milloin mitäkin, mutta kerittiin aina lopettamaan ajoissa. Olimme varmasti Ekonon tehottomin ryhmä ja niin meidät sitten hajotettiin ja siirrettiin puiston yli pääkonttorin puolelle. Ekonossa oli tärkeää, että kuvat olivat hyvännäköisiä ja tekstaus kaunista. Huberilla, jonne siirryin Ekonosta, taas oli tärkeää, että kuvia syntyi nopeasti ja niissä oli LVI-tekniset piirrosmerkit oikein. Opetin puolestani Huberilaisille sitten tekstausta. Piirustuskonttorin pomo käytti minun piirustuksiani opetusmateriaalina opettaessaan insinööreille piirtämistä Tekniska Lärövärketissä. Konepiirtäjiä kyllä koulutettiin, mutta LVI-piirtäjiä ei. Voikin hyvällä syyllä sanoa, että minä koulutin Granlundin toimistossa ison joukon Suomen LVIpiirtäjiä. Olin Huberilla neljä vuotta ja tein joskus jotain kiireapuja Olofille ja Antille. Vuonna 1960 Olof Muistoja ja muistikuvia eri vuosikymmeniltä 223

5 sitten pyysi minua vakituiseksi heidän yhteiseen toimistoonsa. Piirustusvälineet olivat siihen aikaan tosi alkeellisia. Ruuvilla säädettiin kahden terän etäisyyttä toisiinsa ja siihen väliin otettiin tussia. Näin saatiin eri paksuisia viivoja. Ei myöskään ollut mitään sabluunoita, pelkkiä suoria ja kaarevia viivaimia. Kun tussikynät sitten kehittyivät ja tuli erilaisia sabluunoita, niin pääasiassa muualla alettiin käyttää tekstauksessakin sabluunatekstejä. Meillä oli aivan oma, tunnistettava käsiala. Se oli kalteva ja käsivarainen. Panin aina tytöt aluksi opettelemaan tekstausta ja vasta kun se alkoi sujua, pääsi piirtämään oikeita piirustuksia. Monta kertaa piirtämö joutui puristamaan iltoja, viikonloppuja ja joskus jopa juhlapyhiä. Kerran eräs nuori insinööri meni sanomaan Olofille, että homma myöhästyy, kun piirtäjät eivät hoida hommiaan. Olof kutsui minut ja kysyi asiaa. Sanoin, että vastahan saatiin suunnitelmat ja ne pitäisi olla ylihuomenna valmiit. Kun totuus selvisi, sai suunnittelija kuulla kyllä kunniansa. Outin siirtyessä eläkkeelle piirtämön päälliköksi nimitettiin Sirpa Juurikka. CADin käyttöönoton myötä piirustusrutiinit muuttuivat ja piirtämispalvelut siirrettiin suoraan projektiryhmiin. Työkalut Laskutikku oli suhdeviivaimen lisäksi insinöörin perustyökalu 50 vuotta sitten. Kerto- ja jakolaskut, neliöön ja kuutioon korottamiset sekä trigonometriset funktiot onnistuivat käyttäen kahta toistensa suhteen liikuteltavaa viivainta. Lukemista helpotti viivainten päällä liukuva läpinäkyvä hahlo. Tulos saatiin kolmen desimaalin tarkkuudella ja käyttäjän oli itse pääteltävä desimaalipilkun paikka eli suuruusluokka. Samaan aikaan yhteen- ja vähennyslaskuja varten oli käytössä veivattava laskukone, joka oli ahkerassa käytössä siihen asti kun tuli ensimmäiset sähköiset laskukoneet, nekin alussa veivattavia. Koneella voitiin tehdä myös kerto- ja jakolaskuja. Laskukoneeseen merkittiin keskelle alas vedettävistä vivuista summat joita laskettiin. Oikealla olevasta kammesta pyöräytettiin toiseen suuntaan yhteenlasku ja toiseen vähennyslasku. Kertolaskussa kampea väännettiin yhtä monta kertaa kuin kerrottiin Laitevalmistajat tekivät suunnittelijoiden käyttöön erilaisia laskutikkuja, jotka helpottivat putkien, kanavien, venttiileiden, varusteiden ym. mitoitusta ja valintaa. Monelle suunnittelijalle tärkeä Taskulaskimet suunnittelijan työvälineeksi 1970-luvun alussa. 224 Insinööritoimisto Olof Granlund Oy

6 työkalu oli Suomen Puhallintehtaan kanavatikku. Jotkut vanhemmat suunnittelijat kaipaavat vieläkin 2010-luvulla sitä vihreää ainoana oikeana, siinä kun laatuna oli m³/h. Taskulaskimet yleistyivät 70- luvulla ja ohjelmoitavat laskimet 70-luvun lopussa ja tietotekniikka teki muutenkin tuloaan. Teknillisessä oppilaitoksessa taskulaskimet otettiin käyttöön joskus Käytännössä oli valittava HP tai Texas Instruments ja ohjelma-askelia oli muutamia kymmeniä. Kyllä niillä jo sai aikaan toisen asteen yhtälön, ehkä jotain vaativampaakin. Kuitenkin siihen asti oli perehdytty laskutikun käyttöön. Opettajamme Osmo Peltonen oli itse innostunut ja liitutaulun yläpuolella oleva kaksimetrinen tikku oli ahkerassa käytössä, kertoo Harri Aavaharju. Suunnittelijoiden kesken tietoja vaihdettiin lankapuhelimella, etanapostilla ja telexillä. Telex eli kaukokirjoitin oli paperille tulostava, kirjoituskonetta muistuttava laite, jonka avulla oltiin yhteydessä kaikkien maailman telex-liittymien kanssa. Palvelu oli pitkään ulkomaanliikenteessä merkittävä keino välittää tietoa edullisemmin ja luotettavammin kuin puhelinverkossa. Telexillä saavutettiin myös monet sellaiset maat ja alueet, joihin puhelinyhteydet toimivat huonosti. Koska telex vastasi yritysasiakkaiden tarpeeseen saada viesteistä kirjallinen tuloste, puhelimen yleistyminen ja 1970-luvuilla ei vienyt telexin asiakaskuntaa, vaan päinvastoin telex eli tuolloin kultaaikaansa. Faksi eli telekopiokone tuli yleiseen käyttöön vasta 1970-luvulla, kun tietoliikenneteknologian kustannukset olivat laskeneet riittävän alhaiselle tasolle. Faksia käytettiin välittämään kopioita fyysisistä dokumenteista puhelinverkon välityksellä. Kun faksi otettiin käyttöön, helpottui tiedonvaihto suunnittelijoiden kesken aivan oleellisesti. Minä skissaan sen paperille ja lähetän faxilla -työskentelytapa lyhensi asian selvittämistä vähintään vuorokaudella verrattuna asioimiseen Postin palveluiden välistyksellä. Vuoden 1985 tienoilla faksit olivat hyvin yleisiä, tämä oli niin kutsuttua faksin kulta-aikaa. Faksin elinkaari alkoi hiipua 1990-luvulla, kun sähköposti ja Internet syrjäyttivät sen yhdessä tekstiviestien lähettämisen ohella. Kaukon Susipankki Kauko Lehtoniemi hoiti Insinööritoimisto Granlundin suunnittelemien rakennuskohteiden työmaavalvontaa vuosina Rakentamisen aikana tuli esille monia käytännön toteutukseen liittyviä yksityiskohtia, joita ei suunnitteluaikana oltu mietitty loppuun asti. Tuotevalikoima kehittyi noin vuosina todella nopeasti ja urakoitsijoilla oli usein, välillä tahtomattaan. halu oikaista toteutuksen eri vaiheissa. Kauko kirjasi työmailla esiin tulleet seikat ja ne tuotiin suunnittelijoiden tietoon GOLVI-lehdessä. Palsta oli nimeltään Susipankki ja sen ansiosta vältyttiin monien virheiden toistamiselta. Kaukon maine vaativana tarkastajana oli laajalti tiedossa urakoitsijoiden keskuudessa ja häntä jopa hieman pelättiin, koska muutaman kerran hän keskeytti tarkastuksen, kun puutteita oli hänen mielestään liian paljon ja ilmoitti: Rakennusta ei voida vastaanottaa LVI- tai jonkun muun urakoitsijan puutteiden vuoksi. Suunnittelijan asema oli vielä luvulla selvästi nykyistä suurempi. Työselityksissä luki usein lause, että: epäselvissä tapauksissa pätee suunnittelijan tulkinta. Tätä hyväksikäyttäen Kauko ratkaisi arvovallallaan epäselvät tapaukset suunnittelijan eduksi. Oheen on kopioitu GOLVIsta esimerkki susista. Åbo Akademi, Instituutti (5/71) Käyttö- ja hoito-ohjeet Käyttöohjeissa ei ole selvitetty, miten glykolin inhibiitin kuntoisuus (= onko ruostumisvaaraa) tutkitaan. Muistoja ja muistikuvia eri vuosikymmeniltä 225

7 Öljylaitteet Öljypolttimissa (Elco) on esiintynyt muutaman kerran käynnistys- ja palamishäiriöitä. Kutsuttu poltinasentaja on pystynyt korjaamaan vian. Lämmityslaitteet Kahvion kabinetissa on suuri ikkuna, joka aiheuttaa vedontunnetta. Lämpimän ilman sisäänpuhallus ei sitä poista. Olisi ilmeisesti pitänyt käyttää suurempaa (= ylisuurta) patteria. Paisuntalaitteet Paisuntapumppujen ilmavaivat ovat loppuneet, kun paisuntapumppujen imujohtoon tehtiin vapaasti huonetilan katon lähelle päättyvä ilmanpoistoputki. Ilmavaivoja esiintyi aikaisemmin aina sen jälkeen, kun verkoston Samson ylivirtausventtiili oli toiminut. Viemärit Viemäreissä ei ole ollut tukkeutumia, mutta osa altaista on viemäröity niin pitkiä vaakavetoja käyttäen, että veden poistuminen on kovin hidasta. Tislatun veden valmistimen lauhdevesi on niin kuumaa, että putkistoon tehdyt paisuntamahdollisuudet eivät olleet riittäviä ja muoviputki pehmeni liikaa. Muoviputki on vaihdettu Cu-putkeksi. Vesilaitteet Turun kaupunki on joutunut muutaman kerran sulkemaan katuvesijohdon ja tästä on ollut hankaluuksia. Käyttäjien mielestä olisi pitänyt rakentaa kaksi eri suunnilta tulevaa talovesijohtoa. Tietääkseni Turun kaupungin vesilaitos ei tällaista hyväksy. Ehkä erikoisluvalla. Paineilmalaitteet Paineilmasäiliön tarkastusluukku on liian pieni. Koska painesäiliö on sijoitettu maanalaiseen tilaan (erikoisluvalla), haluavat paineastiatarkastajat tarkastaa säiliön sisäpuolisesti vuosittain. Tarkastusluukun Asennusesimerkki. pitäisi olla miesluukun kokoinen. Painesäiliöihin ei näitä suuria luukkuja vaan tahdo millään saada. Ilmanvaihto Sisäänpuhallusilman kosteus oli viime talvena 35 %. Vain kahden ylimmän kerroksen ikkunat jäätyivät. Edellisenä talvena oli sisäänpuhallusilman kosteus 40 % ja silloin jäätyivät kolmen ylimmän kerroksen ikkunat umpeen. A-auditorion ylimpien istuimien kohdalla tuntuu vetoa. Vaikka kiertoilmaa ei käytetä lainkaan, on tuuletus niin huono, että ovia joudutaan pitämään auki. Muutamissa huonetiloissa, varsinkin sellaisissa, joissa kanava nousee huonetilan kulmasta ylös, kuuluu ilmanvaihdon aiheuttamaa melua. Elektromikroskooppihuoneen kojehuoneen tuuletus ei onnistunut. Huoneeseen tulee pakkasta. Kanavat on tukittu. 226 Insinööritoimisto Olof Granlund Oy

8 Instrumentointi Suutinkonvektorien yölämpötilan nostamiseen tarvittavien laitteiden asennus on vielä kesken (Regulator), takuuaikaa on jo kulunut 1 ½ vuotta. Kaksi 2-kanavalaitoksen sekoituspoksia ei tottele tyydyttävästi ohjausta vieläkään. Osa lämpötilan asetteluelimistä on alaslaskettujen kattojen yläpuolella. Käyttäjien mielestä niiden pitäisi olla näkyvissä, siis helpommin saavutettavissa. Hoitaja olisi toivonut valvontatauluun huonelämpötilan mittausta niistä huoneista, joihin on sisäänpuhallus. Hälytyslaitteet Kuluvan lämmityskauden aikana (nyt on 27.4.) laitoksessa on ollut yksi (1) hälytys. Radioaktiiviset laitteet Radioaktiivisten jätteiden säiliön venttiilien tiiviste on teflonia. Käyttäjät epäilevät tämän kestävyyttä Kauko Suunnittelijan käynnissä pitävä voima kahvinkeittokulttuuri Kahvin piristävästä vaikutuksesta edelleenkin keskustellaan, mutta silti se on ollut tärkeä nautintoaine insinööritoimistoissa. Aluksi Liisankadulla oli vain yhteinen kahvihetki aamulla ja iltapäivällä. Iltapäiväkahvien yhteydessä tarjottiin oikein konditorian pullaa muistelevat monet vieläkin haikeana. Virallisten kahvihetkien piti riittää, mutta suodatinkahvin ja kahvinkeittimien yleistyessä alkoi esiintyä kahvin salakeittoa, varsinkin ylitöissä. Vuodesta 1978 alkaen kahvia oli sitten saatavilla pitkin päivää aivan, kuten tänä päivänä. Kahvikupin täyttäminen edellyttää tietenkin, että sitä on saatavilla eli hän, joka ottaa viimeisen kupillisen täyttää suodattimen ja vesisäiliön niin, että seuraava kollega saa täyttää kuppinsa tuolla virkistävällä juomalla. Jukka Meller on kirjoittanut vuoden 1978 pikkujoulupuheeseensa herkullisen kuvauksen kahvin keittämisen problematiikasta: Toimiston kahvitusjärjestelmä on mielestämme erittäin onnistunut ja kehittävä, sillä se puristaa ihmisluonnosta esiin omantunnon äärimmäisen takarajan. Heti aamusta on aloitettava tarkkojen havaintojen teko ja niiden perusteella laskettava todennäköisyys, millä hetkellä mikin pannu on tyhjänä. Jos kuitenkin laskelmat menevät pieleen ja joutuu kasvotusten pannun kanssa, jossa on kaksi milliä kahvia pohjalla, on valittavana seuraavia toimintavaihtoehtoja: 1. Jos kukaan ei ole näkemässä, otetaan pannu numero kaksi ja kaadetaan siitä kymmenen millimetriä pannuun numero yksi siltä varalta, että joku sattuisi tulemaan keittiöön samanaikaisesti. Sen jälkeen täytetään oma muki rauhallisesti pannusta numero kaksi. 2. Jos keittiössä on joku kahvinnoutaja ja toteat syrjäsilmällä, että siihen pannuun, jossa on vähemmän kahvia, on jäämässä alle 5 millimetriä, pistät mukisi salamannopeasti taskuun ja jatkat poissaolevan näköisenä matkaasi vessaan. Mukista pääset eroon vetämällä sen vessasta alas ja lusikan voi kiinnittää purukumilla peilipöydän alapintaan, jotta ne eivät herättäisi epäluuloja paluumatkalla. 3. Jos keittiön kumpikin pannu on tyhjä ja joku näkee, otat kraanasta vettä, olet juovinasi, kaadat veden pois, pistät mukin roskikseen ja poistut sen näköisenä että olet lopettanut kahvin käytön kokonaan. Jos kukaan ei näe, hiivit jakelupisteeseen numero kaksi. Jos sielläkin on pannu tyhjänä singraat luontevasti Tapsan juttusille ja arvioit Muistoja ja muistikuvia eri vuosikymmeniltä 227

9 Työnhakuilmoitus vuodelta 1967 tulkitkoon kukin tavallaan! samalla sitä aikaväliä, jolloin pisteessä yksi joku heikkoluontoinen on ladannut pannut, mutta niitä ei toisaalta ole ehditty kokonaan tyhjentää. 4. Illalla olet päättänyt jäädä ylitöihin ja keittää kahvit korkeimman omakätisesti. Silloin toteat, että kahvinporo on loppu jokaisesta jakelupisteestä, kahvikaappi lukossa ja avain edelleen toisessa lukitussa kaapissa, jonka avaimesta ei ole tietoa. Näin ollen potkaiset kiukkuisesti kahvikaapin ovea ja lähdet kotiin murjottamaan. Toimiston Kruunuhaan kausi oli vielä selkeästi kieltolain eli salakahvin aikaa tosin tietysti laillinenkin kahvitauko oli jo tuolloin olemassa. Lassilaan muutettaessa siirryttiin ns. vapaan kahvin kauteen ja kuinka ollakaan, ihmeitä alkoi tapahtua. Ilmeni ja ilmenee edelleenkin langattoman lapon ihme. Kahden vierekkäisen pannun välillä täytyy olla jokin henkimaailman yhteys. Nestepinnat pysyvät aina tasoissa yleensä lähes pohjassa vaikka kuinka kaatelisivat kahvia pannusta toiseen tai keittäisit sitä lisää. Itse olemme alkaneet epäillä sähköosaston synnyn myötä, että heillä on jotenkin sormensa pelissä: kahvi varmaan karkaa pitkin sähköjohtoja jonnekin. No, tämähän oli vanhastaan tuttua, mutta aivan hiljan olemme alkaneet aavistella että Lassilan toimistossa kummittelee. Jos valmistautuessasi iltarupeamaan keität itsellesi tuoretta kahvia hieman ennen kello neljää, tulet yllättymään. Ollessasi noutamassa kaihoamaasi höyryävää kupposta joudutkin toteamaan, että klo 16:n kummitus on sammuttanut pannun ja kenties hurjimmillaan kaatanut keitoksen viemäriin. Rauhaarakastavana luonteena toteat tyynesti olevasi äimän käki siinä kuin jokin ministerikin ja lataat uuden pannun. Mutta jälleen klo 16.15:n kummitus, joka ilmeisesti ei tykkää pidemmistä övereistä on uusinut edeltäjänsä temput: kahvi on kadonnut. Rauhaarakastavana luonteena tempaat silmät verestäen jälleen pannun esiin, survot sen täyteen vettä, nuijit kahvit suodattimeen ja jäät vartioon keittiön ovelle. Näin saatkin yhden kupillisen, mutta sitä ryystäessäsi uusi, siivoava kummitus mellastaa keittiössä ja putsaa sen kahvin hajustakin. Tämän jälkeen olit kypsä lähtemään kotiin hakkaamaan miehesi tai vaimosi noin henkisesti tietenkin. Tämä kummallinen problematiikka elää ja on hyvin yleinen myös muualla kuin insinööritoimistoissa. Kakarakerho Tekniikan ylioppilaiden eli teekkarien määrä alkoi kasvaa 1960-luvun loppupuolella ja he olivat sopivaa työvoimaa, joka joustavasti pystyi tekemään osa-aikaista työtä opintojensa lomassa. 228 Insinööritoimisto Olof Granlund Oy

10 Olof antoi heille pieniä mutta haasteellisia tehtäviä, joita sitten pyrittiin hyödyntämään yrityksen sisäisessä ja ulkoisessa markkinoinnissa. Yksi merkittävimpiä ajatuksia oli laatia vuosittain oma Granlund Oksasen kalenteri, jossa kerrottaisiin kiinteistön omistajille ja arkkitehdeillä sellaista käytännön LVI-tietoutta, joka tuolloin oli vielä monelle vierasta. Ensimmäinen kalenteri ilmestyi vuonna 1970 ja sen laatijoina toimivat Antti Pekari, joka oli juuri valmistunut diplomiinsinööriksi sekä teekkarit Kauko Hannukainen ja Matti Valtiala. Teekkarijoukon kasvaessa ryhmää alettiin kutsua yrityksen Kakarakerhoksi ja sen piirissä eli voimakkaasti teekkarihenki, vaikka kalentereiden sisältö oli hyvin asiapitoinen ja vakavasti otettavaksi informaatioksi tarkoitettu. Kerhon jäsenet kiersivät sitten ennen joulua eri yrityksissä ja levittivät teekkarihenkisesti Granlund Oksasen sanomaa ja hankkien samalla itselleen henkilökohtaisia kontakteja, joista sitten oli myös hyötyä omalla työuralla. Jäsenkunta vaihtui nopeasti, sillä valmistumisen jälkeen työ ja sen mukana tullut vastuu alkoi painaa. Vuoden 1973 kalenterin toimituskunnan muodostivat Reijo Hänninen. joka oli valmistunut diplomi-insinööriksi toukokuussa sekä teekkarit Reino Heinola, Seppo Jutila, Kalevi Kännö ja Rauli Saarela. Teekkarit järjestivät myös yritysvierailuja ja -esittelyjä, jotka tuohon aikaan olivat melko kosteita tapahtumia. Yksi aikaansaannos oli myös eräänlainen korttipakka, joka oli sijoitettu C-kasettikoteloon. Korteissa esiteltiin humoristiseen tyyliin yrityksen siihen mennessä kehittämiä ATK-ohjelmia luvun loppupuolella toiminta alkoi sen alkuperäisessä muodossa hiipua, mikä osaltaan johtui siitä, ettei yrityksen teekkarikunnassa ollut sopivaa johtajahahmoa ja osittain muutosta periferiaan eli Lassilaan, jossa ei enää spontaanisti lähdetty kulmakuppilaan töiden jälkeen miettimään syntyjä syviä. Tiedon välitystä GOLVI-lehden tarina Ensimmäiset yritykset tehdä toimiston henkilökuntalehteä löytyvät himmenevästä alkuhämärästä ja ne ovat aika lapsellisia tekeleitä, joissa idea tekemisestä oli tärkeämpi kuin lopputulos. Vuonna 1965 julkaistiin ensimmäinen lehti ja erilaisin monistetuin, painetuin ja kopioiduin paperiversioin jatkettiin kolmekymmentä vuotta. Kun laman jälkeen 1990-luvulla alkoivat todelliset kiireet, unohtui sisäinen tiedottamien, kunnes lokakuussa 1999 toimiston sisäisessä verkossa avautui nettipohjainen infokanava. Ensimmäinen lehti oli A4-kokoinen ja nimeltään Luettua ja Kuultua. Yhdeksällä sivulla on kerrottu alan uusimmista tuulista ja viranomaisohjeista. Huumoria on sisällöstä ainakin kolmasosa. Valokuvien käyttöä ei senaikainen kopiointitekniikka oikein suostunut toistamaan. Pohjolan oloihin tarkoitettu Arabian uutuus Kimmo-istuin oli hankittu yläkerran WC:hen koekäyttöä varten ja kirjastoon oli saatu viimeisimmät DIN-normit suoraan Saksasta. Mietelause toimii yhtä hyvin vielä tänä päivänä: Ihmisen jokapäiväinen hengenleipä, askel eteenpäin. Ihminen, jolla ei ole omaa säveltä soittaa pausseja. Huumorikin toimii edelleen: Perheenpää on palannut työstä ja lysähtänyt nääntyneenä leposohvalle. Mikä päivä! Sähköaivot menivät epäkuntoon ja kaikkien oli pakko ajatella! Arkistojen kätköistä seuraavat lehdet löytyvät vasta vuodelta 1969 ja silloin niitä onkin ilmestynyt peräti kymmenkunta numeroa. Muoto on edelleen sama ja tärkeitä tietoja ovat uusien alan julkaisujen esittely ja kursseille osallistuneiden kertomukset niiden sisällöstä. Ensimmäisessä numerossa vuodelta 1969 on seuraava pikku uutinen: Insinööri Oksanen mainitsi informaatiopuheessaan mahdollisista sivukonttoreiden perustamisesta, joka ajatuksena tuntuu mielettömältä, mutta ei ehkä toteutettuna. Samana vuonna avattiinkin toimisto Kuopioon. Muistoja ja muistikuvia eri vuosikymmeniltä 229

11 Toimitus oli uhrautuvasti tehnyt kenttätutkimusta Kruunuhaan anniskeluravintoloissa ja jul kaisi niissä tarjottavien olutlaatujen listan. Kolmessa Liisassa oli mm. tarjolla peräti kolmea merkkiä, Koff, Lahti ja Aura. Kaukon palsta ilmestyi ensimmäisen kerran toukokuun numerossa ja sittemmin Susipankin nimellä jatkanut tekstiosuus toi arvokasta tietoa kentältä ja työmailta toimistossa puurtavien suunnittelijoiden tietoon. Vuoden 1969 numerot kertovat myös LVI-alan voimakkaasta kehityksestä. Asiaa kuultua -lehdykän sisällöstä suurin osa on luetteloita kirja- ja ammattilehtihankinnoista. Ne ilmestyivät pääasiassa saksaksi, ruotsiksi ja englanniksi ja niitä hankittiin kirjastoon, sitä mukaa posti niitä kantoi. Myös laitevalmistajat ja maahantuojat ovat olleet aktiivisia ja jo yhden tuotekansion saaminen toimistoon oli kertomisen arvoinen uutinen. Vuoden 1970 loppupuolella julistettiin ensimmäinen suuri nimikilpailu. Vuosien varrella niitä on järjestetty milloin minkäkin aiheen ympärille, mutta nyt siis piti keksiä Insinööritoimisto Olof Granlund Antti Oksasen henkilökuntalehdelle uusi, iskevämpi nimi. Ehdotuksia tuli kaikkiaan 54 yhteensä 15 ehdottajalta. Selkeä voittaja oli GOLVI. Seuraaville sijoille äänestettiin Suutin, Putki-Tutka ja Sisäkierre. Perusteluissa todetaan: Nimessä näkyy toimiala ja härmäläisen suussa kolvi viittaa lehden tehtävään toimiston riitteiden sulattajana. GOLVI -nimellä mentiinkin aina siihen asti kun perustettiin sähköosasto ja i-kirjaimen perään liitettiin s. Vuoden 1971 ensimmäinen GOLVI oli uudistunut muutenkin kuin nimeltään. Lehti painettiin Sanomapainossa ja se oli nyt kooltaan A5. Kirjapaino ja hyvälaatuinen paperi mahdollistivat myös valokuvien käytön. Lehdestä otettiin niin suuri painos, että sitä voitiin jakaa myös asiakkaille ja markkinointitarkoituksiin. Lehdessä oli mukana Kaukon palsta, joten asiakkaille haluttiin viestiä, että jos virheitä tehdään, tunnustetaan ne ja otetaan opiksi. Muu sisältö koostui viranomaisilta tulleista ohjeista, kirjauutuuksista ja tietenkin mukana piti olla muutama vitsi, nyt jo jopa englanniksi: A Commercial man is a man who knows very little about many things and who gradually comes to know less and less about more and more until he knows nothing about everything. An engineer is a man who knows very much about few things, and who gradually comes to know more and more about less and less until he knows everything about nothing. GOLVI vuosina oli huipputason ammattilehti, jossa on edelleen tämän päivän ongelmiin kelpo tietoa. Ohessa muutamia poimintoja: GOLVI 2 / 1972 Kuukauden aforismi: Pentti Linkola Suomen kuvalehdessä 4/72 Yksi hyvin koulutettu insinööri on syvä ruoskanisku kansakunnan elämäniloa vastaan. GOLVI 3 4 / 1972 Matti Häkkilä ATK rakennusten LVI-suunnittelussa. GOLVI 10 / 1972 Artikkeli lämmitysverkoston mitoituksesta ATK:lla. GOLVI-lehden kansi vuodelta Insinööritoimisto Olof Granlund Oy

12 GOLVI 8 / 1972 Bo Westerholmin perusteellinen artikkeli Hakaniemen metroaseman suunnittelusta. GOLVI 1 4/ 1973 on suuri terveyskeskusnumero, jossa artikkeleita ovat laatineet mm. Antti Oksanen, Saara Saxén, Toivo Aarnio ja Anssi Merenheimo. GOLVI 7 12 / 1973 Artikkelit ATK:n hyväksikäytöstä LVI-suunnittelussa ja Autotunneleiden ilmanvaihdosta. GOLVI 1 3 / 1974 Antti Oksasen artikkeli sisältää oraakkelimaista tekstiä TATEsuunnittelun kehityksestä: Suunnittelun kulku suunnittelusopimuksesta lopputarkastukseen. GOLVI 4 6 / 1974 Juha Heikkilän artikkeli Luonnonvalon aiheuttama valaistus koppi- ja maisemakonttoreissa. GOLVI / 1974 Lainattua: On säästettävä puuta, papaeria, painomustetta, energiaa mm. välttämällä kaikkien paskapuheiden painamista. Arkkitehti-lehti 5 74, Seppo Heinänen. GOLVI 1-3 / 1975: Japanilaiset ovat tällä hetkellä LVI-alan ATK:ssa pisimmällä ja niinpä lähdettiin opinto-matkalle Japaniin hankkimaan uusia ohjelmia. Samalla reissulla liityttiin Japanin rakennusinsinööriyhdistykseen. GOLVI 6 8 / 1975 kerrotaan Suomenlinnan lämpö-, vesi- ja viemärijärjestelmän suunnittelusta. Vuoden 1976 alusta siirryttiin vaatimattomampaan ulkoasuun ja vain sisäiseen jakeluun. GOLVI 4 / 1976 Artikkeli osallistumisesta kansainväliseen konferenssiin CAD 76 Lontoossa ja vieläpä esitelmöitsijänä. Graafinen tietojenkäsittely ja minitietokoneet ovat tulleet jäädäkseen. CADiin uskotaan ja siihen myös investoidaan. Käyttäjäläheisyys on tärkeä piirre ohjelmistossa. (Valitettavasti myös kallis piirre.) Listassa on vain joitakin esimerkkejä GOLVI- ja myöhemmin GOLVIS-lehtien sivuilta löytyvästä tarjonnasta. Viimeinen paperisena GOLVIS-niminen oli 2 / 1993 ja se ilmestyi 1990-luvun laman synkimpinä hetkinä. Lehti sisältää RYHTI-ohjelmiston kehitystarinan ja nimikilpailun sadon. Jälkeenpäin nähtynä tästä alkoi Insinööritoimisto Olof Granlundin uusi nousu. Numeron toiseksi viimeiseltä sivulta löytyy kuitenkin oheinen ajatusrakennelma: This is a story about four people named Everybody, Somebody, Nobody and Anybody. There was an important job to be done and Everybody was sure that Somebody would do it. Anybody could have done it, but Nobody did it. Somebody get angry about that, because it was Everybody s job. Everybody thought Anybody could do it, but Nobody realized that Everybody wouldn t do it. Viimeisellä sivulla jätetään jäähyväiset kuolleelle lehdelle. Vain puutarhan hoito on tärkeää? Ollelle tärkeitä paikkoja olivat luontoympäristössä sijaitsevat kohteet, kuten nykyisen Katinkullan paikalla sijainnut Tuulentupa, mökki Lapissa, Sammatissa ja saaressa. Hän viihtyi vapaa-aikanaan luonnossa, hiihti tuhatkunta kilometriä vuodessa, piti kohteet kunnossa ja pilkkoi polttopuut talven varalle. Tuulentuvasta tuli sittemmin henkilökunnan virkistyskohde, joka jossain vaiheessa kuitenkin myytiin. Sammatin mökin suunnittelivat opiskeluaikaiset ystävät Timo ja Tuomo Suomalainen. Sammatin mökistä Olle luopui joskus 70-luvun lopussa ja hankki Nytorp-nimisen maatilan Evitskogista Kirkkonummella. Nytorpin puutarhan hoito ja kasvihuoneviljely muodostuivat hänelle tärkeimmäksi rentoutumisen keinoksi. Omenapuut kantoivat hedelmää ja kasvihuoneissa hän kasvatti tomaatteja, kurkkuja ja kurpitsoja. Syksyn tullen Olle toi Muistoja ja muistikuvia eri vuosikymmeniltä 231

13 laatikkokaupalla tilan tuotteita Lassilan toimiston kopiotiskille. Edes lähimmille ystäville ei selvinnyt johtuiko puutarhan hoito lapsuuden kesien hyvistä muistoista vai kiinalaisen filosofin mietelauseesta mikään ei ole niin tärkeää kuin puutarhan hoito, eikä sekään ole niin tärkeää. Kasvihuoneissa oli ammattimaisesti toteutettu lämmitys- ja kastelujärjestelmä. Tilan työkoneet olivat viimeistä huutoa ja asioiden opetteluun hän keskittyi tyypillisellä perusteellisuudellaan. Varmaankaan Nytorpin antimista nauttinut granlundilainen ei ajatellut omenoiden tai vaikkapa spagettikurpitsoiden todellista kilohintaa. Pasilan virastokeskuksen toteutuksen ollessa vihdoinkin loppusuoralla 80-luvun alkupuoliskolla kutsui Olle suunnitteluryhmän saunomaan ja virkistäytymään tilalleen. Hänen ehdotuksestaan ryhmä jakaantui kahtia ja ryhtyi suorittamaan annettua tehtävä. Kiertäkää kasvihuoneet läpi ja kirjatkaa kaikki kasvit, jotka tunnistatte. Kyseessä oli alkukesän ilta ja niinpä läheskään kaikissa kasveissa ei vielä ollut hedelmää. Tehtävä ei ollut helppo. Toisen ryhmän vitsiniekka keksi että, listataan myös kaikki rikkaruohot voikukasta alkaen. Kun kierros oli tehty, kertoi ensimmäisen ryhmän nokkamies, löysimme 25 eri lajia melko varmasti. Toinen ryhmäpä pisti paremmaksi ja kertoi löytäneensä 38 kasvia. Olof ihmetteli miten se oli mahdollista sanoen, että hän uskoi niitä olevan vajaat 30. Kun selitys rikkaruohoista sitten kerrottiin, totesi Olle onpa näköjään pidettävä parempaa huolta, eihän tuo tuollainen käy päinsä. Palkinto kuitenkin luovutettiin runsaamman lajilistan löytäjille. Olofille oli myös tärkeää tehdä talvisin lumityöt Nytorpin tilalla, joita kertyikin melkoisesti. Pihapiirin johtavaa tietä oli useampi sata metriä ja pihaa ympäröi ulkorakennukset ja kasvihuoneet. Eräänä 80-luvun alkupuolen talviaamuna lunta oli satanut runsaasti, pakkastakin oli toistakymmentä astetta ja Olof tuli tavanomaista myöhemmin töihin. Päästyään huoneeseensa hän kutsui paikalle Raimo Ripatin. Reipas diplomi-insinööri oli Ristiinasta kotoisin ja nämä maajussit olivat aina silloin tällöin rupatelleet satonäkymistä ja traktoreiden paremmuudesta. Voisitko käydä ilmaamassa traktorin, kun siitä pääsi löpö loppumaan ja en saa sitä käyntiin? Mikäs siinä, mille projektille merkkaan tunnit? Perillä odotti ulkorakennuksen seinän viereen jumiin ajettu traktori, joka ei suostunut käynnistymään. Edessä oli lumiaura, takana kuormakauha ja jostain syystä traktori oli luistanut seinän viereen juntturaan. Rengasjäljistä näki, että sitä oli selvästi jonkin aikaa yritetty irrottaa. Varsin kevyisiin toimistopukineisiin pukeutunut Raimo kaivoi autonsa peräkontista pilkkihaalarit, irrotti työvälineet traktorista, haki kannullisen polttoöljyä, ilmasi moottorin ja siirsi traktorin irti seinästä. Kauhat kiinni, öljyjen tarkistus ja kunnon tankkaus. No oli niin mukava talviaamu, että ajoin siinä sitten tien auki, puhdistin pihan, järjestelin vähän lumikasoja ja pistin Volvon talliin. Kulttuuri on insinöörin henkireikä varsinkin jazz Siinä missä Olof rentoutui multasormena, on Reijon vapaa-aika kulunut usein kulttuuriharrastusten parissa luku oli monella tavoin erilaisten taidemuotojen heräämisen aikaa. Eurooppalainen elokuva oli kovassa huudossa ja musiikin ja teatterin puolella koettiin eräänlainen nuorison vapautuminen 1950-luvun sodanjälkeisestä ankeudesta. Koulussamme vaikutti monia taiteen piirissä myöhemmin kuuluisiksi tulleita kuten kirjailija Alpo Ruuth, muusikko Jussi Raittinen, näyttelijät Kari Franck, Pekka Laiho sekä ennen kaikkea Heikki Nousiainen, joka käänsi ja ohjasi West Side Storyn koulun oppilasnäytelmänä. Koulun kuvaamataidekerho ja teatteriesitykset, joihin koulun kautta sai tuohon aikaan lippuja, 232 Insinööritoimisto Olof Granlund Oy

14 Haltonin messuosastolla Chicagossa 2009: Toimitusjohtaja Heikki Rinne, hallituksen puheenjohtaja Mika Halttunen ja Reijo Hänninen. Lavay Smith olivat myös Reijon kiinnostuksen kohteena. Helsingissä oli tuohon aikaan erilaisia intellektuelleja ryhmiä, jotka usein kokoontuivat kahviloissa, joita Helsingissä oli runsaasti ennen keskioluen vapauttamista. Reijo oli perustamassa mm. Suomen teiniteatteriyhdistystä mutta musiikki ja ennen kaikkea jazz on ollut hänen sydäntään lähellä luvulla jazzin asema oli Suomessa nousussa ja ensimmäinen jazzklubi Mäyränkolo, Old House Jazz Club, toimi Albertinkadulla vuosina Reijo pääsi sen jäseneksi 15-vuotiaana vuonna Siitä asiasta ei tuolloin uskaltanut kotona puhua.1960-luvulla järjestettiin myös Kulttuuritalolla paljon jazz-konsertteja, joihin Einiön veljekset saivat esiintymään lähes kaikki sen aikaiset maailmantähdet. Harrastus on sitten jatkunut läpi vuosikymmenet ja maailman johtavat jazz-klubit ja -festivaalit on tullut kierrettyä. Nykyään hyvä ruoka ja viinit ovat täydentäneet Reijon vapaa-ajan viettoa. Reijon rakas harrastus on afroamerikkalainen rytmimusiikki. Mika Halttunen kertoo ystävyydestään ja yhteisestä harrastuksesta seuraavasti, Tutustuttuani Reijoon paremmin, minulle selvisi, että hän on jazzin kävelevä ensyklopedia, kyllä myös muiden genrejen. Itse pidän enemmän bluesista ja niinpä, kun Reijon kanssa liikutaan maailmalla, on hän valmiiksi selvittänyt mitä missäkin tapahtuu. Reissuilla pyritään löytämään ainakin yksi ilta, jollain mennään jollekin klubille joko keskenämme tai asiakkaiden kanssa. Pari vuotta sitten NYC:ssa käytiin Blue Notessa kuuntelemassa Brad Mehldauta. Reijo joutui lähtemään seuraavana aamuna eteenpäin, mutta kertoi, että SOHO:ssa jossain pikku klubissa soitti Back Door Slam. Pieni mesta, jonne edes taksikuski ei meinannut löytää. Aivan upea kokemus. Paikka oli aivan täynnä diggareita. Me olemme tuoneet näitä löytämiämme artisteja myös Suomeen. Bob Margolin, Lavay Smith, Mandy Gaines ja James Hunter ovat aivan maailman huippuluokkaa, joita varmaan ei ilman meitä olisi koskaan kuultu täällä livenä. Insinöörin elämä yhtä juhlaa Vanhoja henkilökuntalehtiä lukiessa ja Granlundin toimiston veteraanien kanssa keskustellessa tulee väkisin mieleen, että ennen 90-luvun lamaa insinööritoimiston vuodenkierto kulki juhlasta Muistoja ja muistikuvia eri vuosikymmeniltä 233

15 juhlaan. Insinöörit ovat aina osanneet juhlia. Jo opiskeluaika tarjosi hyvät mahdollisuudet harjoitella sitä. Ennen oli aikaa juhlia, eikä punaisia silmiä ja edellisen illan tuoksua suussa katsottu pahalla, kunhan se ei tullut tavaksi. Varsinkin toimiston sijaitessa Liisankadulla saattoi porukka mennä työpäivän päätteeksi muutamalle oluelle. Pikkujoulu kuulostaisi luonnolliselta vuoden päätöstapahtumalta, mutta ei. Joulun aatonaattona oli tapana lopettaa työt iltapäiväkahvien aikaan eli puoli kaksi. Hännisen Reijon toimiessa glögimestarina tarjoiltiin kahvin sijasta terästettyä glögiä ja pipareita. Olof lausui kiitokset kuluneesta vuodesta. Tapa alkoi Liisankadun aikoina ja jatkui aina Malmille muuttoon asti. Glögi oli sen verran vahvaa, että saattoipa siinä kulua nuoremman insinöörin tai toimistosihteerin jouluaatto krapulaa parannellessa. Rakennustyömailla ja konepajoissa eli sarviaisperinne. Työpaikan uusille työntekijöille alkoi kasvaa sarvet ja ne eivät katkenneet ennen kuin vanhoille oli tarjottu sarviviinat. Granlundin toimistossa toimittiin siten, että kun uusia sarvipäitä oli sopiva määrä, ehkäpä kymmenkunta, kokosivat he keskuudestaan toimikunnan ja järjestivät juhlat. Rahaa kerättiin sen verran, että booliainekset ja jotakin pikkupurtavaa saatiin hankittua. Tarjoilu oli tietysti tärkeää, mutta ehdottomasti tärkeämpää oli ohjelma. Jokaisen sarvipään oli esitettävä jotain joko ryhmässä tai yksin. Oheinen kutsu on Jukka Mellerin laatima ja siinä on nähtävissä myös runosuonen sykähtely: TOVERIT on joukossamme noita sarvipäitä saatanoita mi kolhii ovet pihtipielet myrkyttäen muitten kielet heille suokaa nyt muodonmuutos poistaen kehonne nesteenpuutos sarvet alas huuhtokaatte luupäitä kolistakaatte uumenissa tphiphphenin kadulla YRJÖN yrmelin täyttäköön siell joka tuoli: joukkoon joka takapuoli sykähdelköön runosuoli. Jukka Meller satunnainen kronikoitsija. Aika: perstai klo Paikka: Tekniska Föreningen i Finland, Yrjönkatu 30, n. 6. kerros, kabinetti Asu: Kyllä Ilmottautuminen: sitovasti keskiviikkona MENYY Punatulkku Timpurin erikoinen Lainsallimat, punapää Fussgänger tai vast. Muu anniskelu itsekunkin omaan laskuun TERVOTULOTAOIVOTUKSIN Sarvekkaat + Läksijät Mainittakoon, että tässä tilaisuudessa sarvekkaita olivat mm. Jukka Meller ja Reijo Hänninen, jotka olivat aloittaneet Granlund Oksasella syyskuussa Liisankadun aikoihin toimiston tytöt olivat ilmeisesti tosi kovia bilettäjiä, tosin sana ei tainnut 234 Insinööritoimisto Olof Granlund Oy

16 Granlund osallistui Dragon-melontoihin 2000-luvulla lähes joka vuosi. Hallintoryhmä luontoretkellä. vielä silloin olla edes käytössä. Historiakatsaukset kertovat naistenjuhlista, joita siis firman naiset järjestivät. Jälleen on turvauduttava suuren ajattelijan kirjallisiin muistiinpanoihin vuodelta 1971: Rakkaat Naiset Kuten hyvin tiedätte, me miehet olemme kautta aikojen puhuneet Teistä paljon ja puhuneet Teille paljon. kuka kukkaiskieltä, kuka palturia, kuka mitäkin. Ja puhetta riittää edelleenkin, sillä moni miesparka on menettänyt hermonsa yrittäessään ratkaista Naisen olemuksen arvoitusta. Moni näpertelijä on turhaan yrittänyt luokitella Teitä enemmän ja vähemmän hyvännäköisiin, pallomaisiin ja tasomaisiin, helliin ja häijyihin, hupakkoihin ja liian älykkäisiin, nuoriin ja vanhoihin, äiteihin ja tyttäriin. Totuus on kuitenkin paljon yksinkertaisempi: Kaikki Naiset ovat Ihastuttavia. Mikä sitten tekee juuri Teistä niin ihastuttavia? Aleksis Kivi (s ja k. 1872) olisi ehkä ilmaissut asian siten, että toimisto ilman kynänvartta pitelevää naisenkättä on kuin pilvinen päivä. Johan Sebastian Runeberg (s ja k. 1877) olisi kenties jatkanut säkeillä työhön taipuu käsi hento sanan kuiskaa huuli rento silmissänsä tähdenlento. Yrityksen historian aikana on ollut myös monia harrastusryhmiä, jotka ovat toimineet aikansa ja häipyneet sitten unholaan, kun aktiiviset puuhamiehet tai -naiset ovat keksineet uusia intohimoja tai pahimmassa tapauksessa jättäneet yrityksen. Yritys on antanut niille myös taloudellista tukea. Suosiossa ovat olleet ennen kaikkea joukkuelajit kuten lentopallo, jääkiekko ja salibandy. Liikuntapäivä Luukissa oli hyvin lyhyeksi jäänyt traditio, mutta pienempimuotoisena perinne jatkuu edelleen. Virkistysavustuksen avulla saatetaan käydä ajamassa carting-autoilla tai pelaamassa curlingia tai muuta harvinaisempaa peliä. Muistoja ja muistikuvia eri vuosikymmeniltä 235

17 Granlundin 50-vuotisjuhla Korjaamolla. Soittamassa Granlundin ystävät -yhtye: Chris Siebert (piano), Kari Siuru (basso), Heikki Hänninen (kitara), Harri Aavaharju (trumpetti, laulu), Petteri Hasa (rummut), Mika Halttunen (laulu), Pentti Lasanen (saksofoni). Jotkut jopa ovat käyneet viettämässä viikonloppua Vierumäen urheiluopiston tiloissa luvulla on tärkeäksi vuotuiseksi tapahtumaksi koettu joukkuehengen nostattajana elokuussa järjestetyt Dragon-melonnat Kaisaniemessä. Tämäkin muoti-ilmiö kuitenkin päättyi vuonna 2009, kun osallistujamäärä kääntyi selvään laskuun. Liikuntasetelit ovat tulleet suosituiksi viime vuosina. Niitä on voitu käyttää myös yksilökohtaisiin harrastuksiin kuten kuntosaleilla, uimahalleissa jne. Laitevalmistajat ja maahantuojat olivat myös hyvin aktiiviasia varsinkin 1980-luvulla. Tuoteesittelyiden nimellä kulkevia illanviettoja ja tehdaskäyntejä järjestettiin tasaiseen tahtiin ja osaan otto oli pääsääntöisesti hyvä. Projektin päättäjäiset järjestettiin aina suurempien töiden valmistuttua. Usein mentiin ravintolaan syömään firman piikkiin. Jatkot kuuluivat asiaan, tosin ne sitten omalla kustannuksella. Ajan henkeen kuului myös, että jatkojen jälkeen kokoonnuttiin vielä firman tiloihin jatkojen jatkoille. Muita juhlanaiheita olivat hyvinä vuosina tilinpäätösjuhlat ja viiden vuoden välein vuosijuhlat. Yhtiön 50-vuotisjuhla pidettiin Kulttuuritehdas Korjaamon tiloissa Töölössä tämän entisen HKL:n raitiovaunuhallin saneeraus on Granlundin suunnittelukohteita sekin. Paikalla oli yli 450 juhlijaa: työntekijöitä avec, tytäryhtiöiden työntekijöitä ja melkein 80 entistä granlundlaista, mikä antoi juhlalle erityisen hienon lisäsäväyksen. Illan esiintyjinä nähtiin kansainvälisiä huippunimiä: amerikkalainen Lavay Smith, klassisen jazz 236 Insinööritoimisto Olof Granlund Oy

18 & bluesin kuningatar yhtyeensä pianistin Chris Siebertin kanssa sekä englantilainen R n B- ja soullaulaja, lauluntekijä ja kitaristi James Hunter. Juhlakulttuuri on muuttunut ajan myötä. Aikaa halutaan viettää enemmän harrastusten, perheen ja ystävien seurassa. Työyhteisön kanssa käydään tuulettumassa harvemmin kuin ennen. Työelämän kiireet ovat ehkä syynä siihen, ettei rentoutuminen ravintoloissa ole enää muodikasta. Yhtiön palveluksessa on ollut myös huippu-urheilijoita, jotka ovat yltäneet jopa Euroopan mestariksi (Veikko Martiskainen amerikkalainen jalkapallo), Pohjoismaiden mestariksi (Kari Merenheimo kehonrakennus) tai ainakin Suomen mestariksi (Marja-Liisa Somer oja os. Vihavainen miekkailu, Mika Reinikainen keilailu, Riku Bitter autosuunnistus, Sami Söderström Ratamoottoripyöräilyn Supersport B600 -sarja, Jari Yletyinen jousiammunta) tai olleet maajoukkuetasoa (Kimmo Liljeström suunnistus). Muoti Jukka oli myös perehtynyt pukeutumisen muotivirtauksiin ja suuret ulkonäköömme vaikuttavat ajan virtaukset 1960-luvun lopulla ja 1970-luvun alkupuolella sai hänet lausumaan seuraavaa: 60-luvun alusta lähtien hameen helma kohosi kohti korkeuksia saavuttaen inhimillisesti katsoen äärimmäisen rajan v. 68 paikkeilla. Siinä vaiheessa minihameeseen olikin jo pakko tehdä lahkeet ja 70-luvun alkaessa alkoivat lahkeet taas venyä kohti nilkkoja. Seurasi pitkä puritaaninen housukausi, vasta aivan viime vuosina on nilkka alkanut pilkahtaa. Tässä suhteessa ennustamme valoisampaa 80-lukua. Herrojen muodissa taasen pistää silmään karvoittumisen kasvu 60-luvun jälkipuoliskolla ja sen asteittainen väheneminen viime vuosina. Läsnäolevastakin voimme todeta, että moni kuontalo on lyhentynyt puoleen ja että moni viiksi tahi parta on kadonnut tai ainakin siistiytynyt. Itse Muistoja ja muistikuvia eri vuosikymmeniltä 237

19 edustamme sitä ryhmää, jonka karvapeita hupenee luonnollisen poistuman kautta. Ajan muoti voidaan nähdä vielä vuonna 1974 otetuista toimiston ryhmäkuvista. Naisnäkökulma kahvipöytäjuttuihin Insinööritoimisto on varsin miesvaltainen työpaikka, mutta vuosien varrella talotekniikka- ja kiinteistönpitoalalle on tullut yhä enemmän naispuolisia insinöörejä ja diplomi-insinöörejä. Etenkin energia- ja ympäristöasioita on hakeutunut opiskelemaan paljon tyttöjä. Niin, se tytöttely jokaisen insinööritoimistossa työskentelevän naispuolisen kohtalo! Sitä ei kuitenkaan pidä ottaa itseensä eikä mitenkään vakavasti, kuten ei kovin paljoa kahvipöytäpuheista ylipäätäänkään. Vuosien kahvipöytäjuttujen kokemuksella Erja Reinikainen toteaa: Kahvipöytäjuttujen perusteella voisi kirjoittaa kirjan uskomattomista työkavereille tai heidän kavereilleen tai kaverin kavereille sattuneista armeijakokemuksista, autokommelluksista, onnistuneista ja vähemmän onnistuneista teknisistä kokeiluista, karmeista ruokailuhetkistä, matkaseikkailuista, jne. Näitä juttuja kun on joskus (harkinnan pettäessä) erehtynyt kertomaan edelleen naispuolisille sukulaisille tai lapsia puistossa vahtivalle äitien joukolle, on saanut vähintäänkin kummeksuvia katseita osakseen ja puheenaihe on vaihtunut nopeasti. Myöskään kahvipöydässä täysin normaaleja teknisiä pohdintoja tyyliin energiansäästölamppuihin siirtymisen aiheuttaman sisäisen lämpökuorman vähenemisen vaikutus lämmitysenergian kulutuksen lisääntymiseen kaukolämpöön liitetyssä omakotitalossa ei kannata suosia humanististaustaisten tyttökaverien kanssa. Kun joku tuo lomareissulta tuliaisia kahvipöytään, niin porukka saattaa haukkua kuorossa tuomiset oudon makuisiksi/näköisiksi, mutta syö ne Pikkujoulun muotia vuodelta 1974: Göran Langhoff, Rauli Saarela ja Juha Heikkilä. Ulf Holmberg, Arja Paavilainen ja Frej Mattsson. kuitenkin. Vuosien varrella ei mitään oikeastikaan oudon makuista tai näköistä ole koskaan jäänyt syömättä. Urheiluaiheisia ja muitakin (yleensä pähkähulluja) vedonlyöntejä esiintyy miesvoittoisessa kahvipöytäporukassa säännöllisin väliajoin. Hävinnyt maksaa voittajalle sovitun vedon ja on yleisen suunsoiton kohteena seuraavan viikon kunnes löytyy uusi suunsoiton kohde. Jalkapallo-, jääkiekko-, yms. kimppaveikkaukset toistuvat vuodesta toiseen ja ihme kyllä porukka osallistuu niihin, vaikka ei koskaan ole voitettu mitään. Veikkausrahat ja kodin hankinnat ovat selvästi eri kustannusmomentilla: jos joku mainitsee aikovansa hankkia jotakin, niin aina joku kollega on juuri selvittänyt itselleen, serkulleen tai appiukolleen mistä tuon halvimmalla saa. 238 Insinööritoimisto Olof Granlund Oy

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi. Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa Matka Kiinassa Reissu lähti liikkeelle 30.10.2016 Helsinki Vantaa -lentokentältä. Mukaan lähti 7 opiskelijaa ja ensimmäiseksi 1,5 viikoksi kolme opettajaa: Jarno, Arttu ja Heimo. Kaikkia vähän jännitti,

Lisätiedot

Kehittämisen myönteinen kehä

Kehittämisen myönteinen kehä Kehittämisen myönteinen kehä Järjestöt ja kunnat kumppanuuden uudet askeleet 3.12.2014 Joensuu Mervi Janhunen-Ruusuvuori gsm: 050 439 0535 mervi.janhunen-ruusuvuori@naapuri.fi Mervi Janhunen-Ruusuvuori

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS SANATYYPIT LÄMMIN TAKKI LÄMPIMÄT TAKIT KAUNIS NAINEN KAUNIIT NAISET SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen?

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Kielellinen selviytyminen

Kielellinen selviytyminen BILBAO Kulttuurit kohtaavat Bilbaossa ollessani havaitsin täysin erilaisen päivärytmin. Päivät ovat todella pitkiä, sillä ihmiset viihtyvät myöhään ulkona viettäen aikaa perheen ja ystäviensä kanssa. Myös

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto

Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto Taru-Kalusteen Tarja Siivonen toiminut yrittäjänä 40 vuotta Nummelan Kenttälässä toimivan Taru-Kalusteen yrittäjä Tarja Siivoselle on kertynyt yrittäjyysvuosia

Lisätiedot

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon Suomen lippu Suomessa on laki, miten saat liputtaa. Lipussa on valkoinen pohja ja sininen risti. Se on kansallislippu. Jokainen suomalainen saa liputtaa. Jos lipussa on keskellä vaakuna, se on valtionlippu.

Lisätiedot

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä.

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä. Sakke aloittaa peruskoulun, Eetu ja Karim menee yhdeksännelle luokalle ja Julija, Emma ja Jenna aloittavat kahdeksannen luokan ja ovat siitä innoissaan. Emma ja Julija ovat ottaneet Jennan mukaan ja Jennakin

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Työssäoppimiseni ulkomailla

Työssäoppimiseni ulkomailla Työssäoppimiseni ulkomailla Nimeni on Jenna Virtanen suoritin kuukauden 7.2.-11.3.2015 Pintakäsittely alan työharjoittelusta Espanjassa Fuerteventuran Corralejossa. Työskentelin kauppakeskuksessa nimeltä

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset sanat selkeät sanat CC Kirsi Alastalo 2016 Kuvat: Papunetin kuvapankki, www.papunet.net, Sclera

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Kajaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0

Kajaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0 Kaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0 Tähtitieteellinen yhdistys Kaanin Planeetta ry Julkaisi: Kaanin Planeetta ry Päätoimitta: Jari J.S. Heikkinen Ilmestyminen: Kolme numeroa vuodessa (huhtikuu, elokuu,

Lisätiedot

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014 VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto Mwanza, Tanzania Nimikkohankeraportti 1/2014 Hankenumero 14106 115 Nyakato Luterilainen Koulutuskeskus perustettiin

Lisätiedot

RAPORTTI. Pajapäivä Joensuun Steinerkoululla 20.5.2014. Joensuussa 22.5.2014 Tuuli Karhumaa

RAPORTTI. Pajapäivä Joensuun Steinerkoululla 20.5.2014. Joensuussa 22.5.2014 Tuuli Karhumaa RAPORTTI Pajapäivä Joensuun Steinerkoululla 20.5.2014 Joensuussa 22.5.2014 Tuuli Karhumaa Johdanto Työpajatoiminta matemaattisissa aineissa kurssiin kuului työskentely SciFest-tapahtumassa. Itse en päässyt

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä 6.10. 14.11.2014 Sisustusrakennusalan opiskelijat Anne Kinnunen ja Johanna Laukkanen Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto Ajatuksena oli lähteä työharjoittelujakson

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

Reetta Minkkinen

Reetta Minkkinen 28.4.2016 Reetta Minkkinen Perhe Koska kertaus on opintojen äiti (minun) kirjani. (sinun) kirjasi. hänen kirjansa. (meidän) kirjamme. (teidän) kirjanne. heidän kirjansa. Muistatko: 5 perheenjäsentä 5 eläintä

Lisätiedot

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus 7.3.2011 17.4.2011 Joni Kärki ja Mikko Lehtola Matka alkoi Oulaisten rautatieasemalta sunnuntaina 16.3. Juna oli yöjuna, ja sen oli tarkoitus lähteä matkaan

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa IkäArvokas palvelupäivä Kangaslammin seurakuntasalissa keskiviikkona 23.9.2015 klo 11-15 Leiripäivään kutsuttiin mukaan erityisesti kotona yksin asuvia ikäihmisiä, jotka harvoin pääsevät mukaan toimintaan

Lisätiedot

SAKSA HOCHSCHULE OFFENBURG. Heikki Lauronen kevät-kesä 2010

SAKSA HOCHSCHULE OFFENBURG. Heikki Lauronen kevät-kesä 2010 SAKSA HOCHSCHULE OFFENBURG Heikki Lauronen kevät-kesä 2010 Valmistelut Hochschule Offenburg Offenburg Gengenbach Asuminen Opiskelut Yhteydenpito kotimaahan Vapaa-aika Mietteitä vaihdosta Kuvia reissusta

Lisätiedot

Alpo Kähkönen: Juhlien Jatkot Leirikari ja Petäjäselkä

Alpo Kähkönen: Juhlien Jatkot Leirikari ja Petäjäselkä Alpo Kähkönen: Juhlien Jatkot Ketosen tilausajobussi odotti pääjulan päätyttyä Jänkätien ammattioppilaitoksen pihalla piirikokoukseen lähteviä juhlijoita. Suuntana oli Rovaniemen kaupungin omistama leirikeskus

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Halusin lähteä ulkomaille työssäoppimaan sekä tutustumaan pieneksi aikaa toiseen maahan ja kulttuuriin. Kuusi

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

JEESUS PARANSI SOKEAN BARTIMEUKSEN

JEESUS PARANSI SOKEAN BARTIMEUKSEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) JEESUS PARANSI SOKEAN BARTIMEUKSEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Jerikon kaupungin lähellä. Jeriko on Juudeassa oleva kaupunki

Lisätiedot

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA Suomessa LVI yhdistystoiminta alkoi Helsingissä jo 1930 luvulla, jolloin oli perustettu Lämpö-

Lisätiedot

Työssäoppimassa Espanjan Fuengirolassa

Työssäoppimassa Espanjan Fuengirolassa Työssäoppimassa Espanjan Fuengirolassa Fuengirola Fuengirola on kaupunki eteläisessä Espanjassa, Andalusian maakunnassa. Kaupunki sijaitsee Välimeren rannalla Costa del Solin eli Aurinkorannikon alueella.

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,

Lisätiedot

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä? Tehtävät 1 ravintoon liittyvät tehtävät 1 4 Opiskelijaelämä ja ruokailu Pohdi, miten ruokailusi on muuttunut opintojen aloittamisen jälkeen. 2 Oma ruokarytmini Millainen on oma ruokarytmisi? Oletko huomannut

Lisätiedot

Kirjoita dialogi (yksi tai monta!)

Kirjoita dialogi (yksi tai monta!) Kirjoita dialogi (yksi tai monta!) Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Maistraatti

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Juhla-,kokous- ja muistelumamatka Lappiin Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Kukonlaulun aikaan syyskuun 19.päivänä aloitimme LaaksojenAutoteknillisen yhdistyksen matkan Rovaniemen suuntaan.

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Tavoitteiden toteutuminen

Tavoitteiden toteutuminen VUOSIKERTOMUS 2013 Tavoitteiden toteutuminen Kaikki jäseneksi pyrkivät on voitu ottaa vastaan. Jäsenmäärä oli vuoden lopussa 305, joista uusia jäseniä oli 18. Siirtymätyöpaikkoja oli vuoden vaihteessa

Lisätiedot

Matkakertomus, World Future Energy Summit messut 15.1.-17.1.2013, Abu Dhabi

Matkakertomus, World Future Energy Summit messut 15.1.-17.1.2013, Abu Dhabi Matkakertomus, World Future Energy Summit messut 15.1.-17.1.2013, Abu Dhabi Matkalla ENY projektipäällikkö Jonna Haapamäki-Syrjälä, IS-Technics Oy Raimo Keskitalo sekä Dubaissa toimistoa pitävä Exigo Finland

Lisätiedot

Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton.

Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton. AIKAMUODOT PLUSKVAMPERFEKTI JA AIKAMUOTOJEN KERTAUSTA Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton. PLUSKVAMPERFEKTIN KÄYTTÖ PLUSKVAMPERFEKTI kertoo, mitä oli tapahtunut,

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

Kevään 2009 valtakunnallinen 5-6 luokan FyKe koe tilanne FyKe kevät 2009

Kevään 2009 valtakunnallinen 5-6 luokan FyKe koe tilanne FyKe kevät 2009 Kevään 2009 5-6 FyKe koe Oppilasmäärä 14 12 10 8 6 4 2 0 5 6 FyKe kevät 2009 10 10 9,5 9, + 9 9 8,5 8 + 8 8 7,5 7 + 7 7 6,5 6 + 6 6 5,5 5 + 5 5 4,5 4 + 4 Arvosana 122 oppilasta, keskiarvo 7,56 Tehtäväkohtaiset

Lisätiedot

Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION

Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION 18. elokuuta kello 14.30 Hki- Vantaan kentällä alkoi tämän vuotinen Twinning vierailumme kaksoiskamariimme Stadeen. Lento lähti 17.30, mutta puheenjohtajamme Jarno

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN?

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? Hannamari Honkanen, kätilö, HUS MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? 1 Työssä jaksaminen vai loppuun palaminen? 1. Katse kutsumuksen juurelle +/-? 5. Katse koulutukseen, "konttoriin" ja kulisseihin +/-? Työssä

Lisätiedot

4.1 Kaikki otti mut tosi hyvin ja ilosella naamalla vastaan, enkä tuntenu oloani mitenkään ulkopuoliseksi, kiitos hyvän yhteishengen työpaikalla.

4.1 Kaikki otti mut tosi hyvin ja ilosella naamalla vastaan, enkä tuntenu oloani mitenkään ulkopuoliseksi, kiitos hyvän yhteishengen työpaikalla. Ranska Chamonix Niin tällänen blogikin pitäis kirjottaa. Meinasin että kirjotan ihan mitä olen Ranskassa tehny ja lisäilen sinne tänne kuvia, en oo mitenkään blogin kirjottaja tyyppiä. 3.1 Lähin Kittilästä

Lisätiedot

Agility Games Gamblers

Agility Games Gamblers Agility Games Gamblers Games-lajeista ehkä hieman helpommin sisäistettävä on Gamblers, jota on helppo mennä kokeilemaan melkein ilman sääntöjä lukematta. Rata koostuu kahdesta osuudesta: 1. Alkuosa, jossa

Lisätiedot

Asumisen suunnitelmani. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa

Asumisen suunnitelmani. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa Asumisen suunnitelmani Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa Asumisen suunnitelmani Jos suunnittelet muuttoa, on hyödyllistä pohtia etukäteen, millaiset asiat ovat sinulle tärkeitä

Lisätiedot

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä. Liikuntalupaus 1. Omassa pihassa, pyörätiellä, metsässä ja missä vielä meidän perhe liikkuu, polskuttelee, kiikkuu. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Lisätiedot

Ketterästi iteroiden, työelämää monimenetelmäisesti lähestyen

Ketterästi iteroiden, työelämää monimenetelmäisesti lähestyen Ketterästi iteroiden, työelämää monimenetelmäisesti lähestyen Työelämää ja opintoja -iltapäivä 2009 Kristiina Abdallah Näkökulmia aiheeseen Opettaja: Ja taas muutoksia. En millään jaksais - sais nyt kerrankin

Lisätiedot

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011 q-toset 6a-luokan lehti numero 2/2011 Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja Kirsi Jokela Mitä koulua kävitte? -Kävin Sorvaston koulua. Millaista siellä oli? -Tosi kivaa. Siellä

Lisätiedot

Venäjän Kontupohjan ja Petroskoin vierailu ja kirjastoseminaari 12.-16.5.

Venäjän Kontupohjan ja Petroskoin vierailu ja kirjastoseminaari 12.-16.5. 2013 Venäjän Kontupohjan ja Petroskoin vierailu ja kirjastoseminaari 12.-16.5. Liisa BenHenia, Eija Kämäräinen, Pirkko Lindberg, Raija Seppänen, Ari Koistinen, Jarkko Oinonen AVI ELY 10.6.2013 Lähiyhteistyön

Lisätiedot

Sunnuntaina startattiin rannasta klo 1400 aikoihin. Päällikkö keksi suunnata kohti Mjösundetin siltaa, matkalla rigattiin valmiiksi maailman parhaat

Sunnuntaina startattiin rannasta klo 1400 aikoihin. Päällikkö keksi suunnata kohti Mjösundetin siltaa, matkalla rigattiin valmiiksi maailman parhaat Andörja 27.07.08 Matkalle lähdettiin Turusta perjantaina klo 1800. Alku sujui hankalasti koska Villen kalsarit jäi Mietoisiin. Ajomatkaa kertyi kaiken kaikkiaan noin 1500 kilometriä. Perillä oltiin joskus

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Kymmenet käskyt. Miehille- K. VALOVUORI Uusikaupunki. Kustantaja: «( to

Kymmenet käskyt. Miehille- K. VALOVUORI Uusikaupunki. Kustantaja: «( to Kymmenet käskyt Miehille- «( to Kustantaja: K. VALOVUORI Uusikaupunki. Kymmenen aroiokägkyä naineille miehille. Ensiinäinen käsky. Sinun tulee aina puheessasi osottaa että rakastat vaimoasi. Sinun pitää

Lisätiedot

Numeeriset arviot. Opintojaksolla vallinnut ilmapiiri loi hyvät puitteet oppimiselle. Saavutin opintojaksolle määritellyt osaamistavoitteet

Numeeriset arviot. Opintojaksolla vallinnut ilmapiiri loi hyvät puitteet oppimiselle. Saavutin opintojaksolle määritellyt osaamistavoitteet Tämä asiakirja sisältää opiskelijoiden antaman palautteen opettajan Metropoliassa vuoteen 2014 mennessä opettamista kursseista. Palautteet on kerätty Metropolian anonyymin sähköisen palautejärjestelmän

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

Etelä Hesaan. Lomamieli ilman lentomatkaa!

Etelä Hesaan. Lomamieli ilman lentomatkaa! Etelä Hesaan Elisa Anttonen Ilona Damski Aura Kajaniemi Antti Kemppainen Vanamo Korell Inka Luhtanen Antton Nuotio Marja Ojala Emmi Pakkanen Ida-Sofia Tuomisto Eija Vehviläinen Sandra Wirtanen Lomamieli

Lisätiedot

Kenguru Ecolier, ratkaisut (1 / 5) 4. - 5. luokka

Kenguru Ecolier, ratkaisut (1 / 5) 4. - 5. luokka 3 pisteen tehtävät Kenguru Ecolier, ratkaisut (1 / 5) 1. Missä kenguru on? (A) Ympyrässä ja kolmiossa, mutta ei neliössä. (B) Ympyrässä ja neliössä, mutta ei kolmiossa. (C) Kolmiossa ja neliössä, mutta

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

Merisuo & Storm Monenlaista luettavaa 2. Sisältö

Merisuo & Storm Monenlaista luettavaa 2. Sisältö Merisuo & Storm 2 Sisältö Opettajalle.................................... 3 Leijona ja hiiri (kansansatua mukaellen).............. 5 Kyyhkynen ja muurahainen (La Fontainea mukaellen).. 8 Korppi ja muurahainen

Lisätiedot

Alankomaat, Groningen. Selviytymisopas vaihtoon lähteville

Alankomaat, Groningen. Selviytymisopas vaihtoon lähteville Alankomaat, Groningen Selviytymisopas vaihtoon lähteville Topi Dahlström & Janne Väänänen (LVI4SN) 2007 Matkat Helpoiten pääsee lentämällä Amsterdamiin ja sieltä junalla (n.2h) Groningeniin. Halvimmalla

Lisätiedot

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on?

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on? POTILAS: SYNTYMÄAIKA: TUTKIJA: PÄIVÄMÄÄRÄ: 1. Mikä vuosi nyt on? 2000 2017 2020 1917 EI MIKÄÄN NÄISTÄ 2. Mikä vuodenaika nyt on? KEVÄT KESÄ SYKSY TALVI 3. Monesko päivä tänään on? 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Lisätiedot

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisusta Johanna Rämö, Helsingin yliopisto 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisu on koulusta tuttua, mutta usein sitä tehdään mekaanisesti sen kummempia ajattelematta. Jotta pystytään ratkaisemaan

Lisätiedot

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu Kiveen hakattu 2/2013 Aleksis Kiven peruskoulu Sisällysluettelo Pääkirjoitus Minun proggikseni 3 Proggislogokilpailu 2013 5 Sarjakuvia 6 Koulu alkoi ja musiikki soi 10 Koululehti sai nimen 12 Lomatoivoituksia

Lisätiedot

Käyttöohjeet Ilmatäytteinen poreallas

Käyttöohjeet Ilmatäytteinen poreallas Käyttöohjeet Ilmatäytteinen poreallas Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Altaan asennus... 3 3. Altaan puhallus... 3 4. Altaan täyttäminen... 5 5. Pumppuyksikön käyttäminen... 6 6. Altaan käyttäminen ja vinkkejä...

Lisätiedot

Kenguru 2013 Student sivu 1 / 7 (lukion 2. ja 3. vuosi)

Kenguru 2013 Student sivu 1 / 7 (lukion 2. ja 3. vuosi) Kenguru 2013 Student sivu 1 / 7 NIMI RYHMÄ Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä vastauksesta

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 15.2.2002 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 Kulunut vuosi oli kiltamme 37. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

Kysely kotona asuville kehitysvammaisille. Seutu III

Kysely kotona asuville kehitysvammaisille. Seutu III Kysely kotona asuville kehitysvammaisille Seutu III Tietoja Vastausmäärä seuduittain 80 60 40 20 0 Seutu I Seutu II Seutu III Kaikki vastaukset 70 44 41 Seutu I Seutu II Seutu III Yhteensä Kotona asuvat

Lisätiedot

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012 Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 11-12 Lasten kyselyn saivat huoltajien kyselyn yhteydessä 4 lasta, joista palautui 25. Vastausprosentti muodostui siten 62,5%. Lasten kysely muodostui

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Työssäoppimisjakso Bilbaossa, Espanjassa Manuel&Ariana 27.9.-24.11.2012. Veera Helander arva10

Työssäoppimisjakso Bilbaossa, Espanjassa Manuel&Ariana 27.9.-24.11.2012. Veera Helander arva10 Työssäoppimisjakso Bilbaossa, Espanjassa Manuel&Ariana 27.9.-24.11.2012 Veera Helander arva10 Työpaikka Manuel & Ariana on pieni yritys jossa tehdään juhlavaatteita, hääpukuja, mittatilaustöitä sekä couture

Lisätiedot

Kenguru 2015 Mini-Ecolier (2. ja 3. luokka) RATKAISUT

Kenguru 2015 Mini-Ecolier (2. ja 3. luokka) RATKAISUT sivu 1 / 10 3 pistettä 1. Kuinka monta pilkkua kuvan leppäkertuilla on yhteensä? (A) 17 (B) 18 (C) 19 (D) 20 (E) 21 Ratkaisu: Pilkkuja on 1 + 1 + 1 + 2 + 2 + 1 + 3 + 2 + 3 + 3 = 19. 2. Miltä kuvan pyöreä

Lisätiedot

Marraskuussa pääsimme lumihommiin, mikä oli aivan huippua!

Marraskuussa pääsimme lumihommiin, mikä oli aivan huippua! Elokuussa aloitimme 24 lapsen ollessa listoilla, yksi aloittaisi sitten tammikuussa 2017. Ensimmäinen kuukausi meni todella nopeasti ja tästä on hyvä jatkaa eteenpäin syksyä. Tutustuimme erilaisten leikkien

Lisätiedot

LINNALA NEWS GALLUP: PARAS LAJI LIIKUNTATUNNEILLA UUTISIA LINNALASTA. Perjantaina 21.lokakuuta 2011. Sivu 2

LINNALA NEWS GALLUP: PARAS LAJI LIIKUNTATUNNEILLA UUTISIA LINNALASTA. Perjantaina 21.lokakuuta 2011. Sivu 2 LINNALA NEWS UUTISIA LINNALASTA GALLUP: PARAS LAJI LIIKUNTATUNNEILLA Sivu 2 Perjantaina 21. lokakuuta 2011 PÄÄKIRJOITUS OTA KANTAA Linnala News nettisivut on nyt avattu Kysely loi nettisivut Otso H., Casimir

Lisätiedot

Omat rajat ja turvaohjeet

Omat rajat ja turvaohjeet Omat rajat ja turvaohjeet Jokaisella ihmisellä on oikeus omaan kehoonsa. Se tarkoittaa, että myös sinä päätät itse, kuka saa koskettaa sinua. Sinä saat myös päättää, mihin paikkoihin toinen ihminen saa

Lisätiedot

Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu

Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu KERROSALAT K-ALA HUONEISTOALAT BRUTTO-A HYÖTYALA ASUNNOT LIIKETILAT YHTEENSÄ as. lkm ap lkm asunnot as aputilat YHT. liiketilat aulatilat,

Lisätiedot

Matti tapasi uuden naapurin Jussin. Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata!

Matti tapasi uuden naapurin Jussin. Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata! Matti tapasi uuden naapurin Jussin Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata! M : Niin olet muuttanut uuteen taloon nyt. Miltä sinusta

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot