Insinööritoimisto Olof Granlund Oy

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Insinööritoimisto Olof Granlund Oy"

Transkriptio

1 Teksti on otettu syksyllä 2010 julkaistusta Granlundin 50-vuotishistoriikista Insinööritoimisto Olof Granlund Oy suomalaista talotekniikan suunnittelua ja konsultointia vuodesta 1960 Osa 12: Muistoja ja muistikuvia eri vuosikymmeniltä Insinööritoimisto Olof Granlund Oy Teksti: Reijo Hänninen, Markku Jokela, Harri Aavaharju, Erja Reinikainen Tämän osan kuvien lähteet ja valokuvaajat: Suvi Kiviniemi 221, 224, 236, 237, 238 Granlund 222, 223, 226, 230, 233, 234, 235 Hewlett Packard 224 Helsingin Sanomat 228

2 Varuskuntia rakentamassa herrasmiesten kesken Diplomi-insinööri Pentti Pöyry työskenteli 1950-luvun lopusta 90-luvun alkuun Puolustusministeriön rakennusosastolla. Hänelle Insinööritoimisto Olof Granlund on ollut luotettava suunnittelija ja yhteistyökumppani. Moni suunnittelupäällikkö on vuosien varrella käynyt esittelemässä papereitaan Kasarmitorin laidalla sijaitsevassa Pääesikunnan rakennuksessa. Suuria varuskuntia sijoitettiin eri puolille maata. Ne olivat tärkeitä kohteita myös paikallisille asukkaille uusien työpaikkojen muodossa. Sodankylä, Kajaani, Vekarajärvi ja Säkylä sijaitsivat kaikki kaukana asutuskeskuksista. Niihin oli suunniteltava lämpökeskukset ja aluelämpöverkostot. Varuskuntiin tuli keittiö, pesula, saunat, kasarmit, varusvarastot ja sotilaskoti. Rakentamista oli siis paljon. Puolustusministeriön rakennusosasto oli 50-luvulla varsin pieni. Osaston päällikkönä oli Pauli Salo ja siellä oli töissä Olof Granlund ja Olli Aarnio. Siellä työskenteli myös arkkitehtejä, kuten Timo Suomalainen ja Osmo Lappo. Siihen aikaan LVI-suunnittelijoita ei niin kovin paljon ollut ja monet olivat usein päivisin muualla töissä, iltaisin sitten tehtiin firabelisuunnittelua. Pentti Pöyry kertoo: Salo tilasi mielellään Antti Oksaselta töitä. Minulla oli silloin yhden miehen toimisto. Kävin kyselemässä PLM:stä töitä. Minut ohjattiin Salon luokse. Salo ei ollut paikalla, mutta Olofpa oli. Esitin asian hänelle, mutta ei Olof varmaan koskaan esittänyt asiaa eteenpäin. Olof lähti kuitenkin pian pois ja minä hain paikkaa ja pääsin sitten sinne. Olof oli jo siellä suunnitellut jotain aluelämpöverkostoja ja muita pikku hommia, jotka hän vei sitten mennessään, kun he aloittivat yhdessä Antin kanssa. Se oli hyvä alku uudelle toimistolle. Varuskuntia rakennettiin alue- ja työllisyyspoliittisin perustein. Rakennusaikaiset ja vakituiset Outi Inkinen White Ladyn edustalla kesällä 2010 on alkuperäinen Mannerheimintien toimiston henkilö. työpaikat olivat tärkeitä varuskuntaseuduille. Lämpökeskuksissa käytettiin haketta, joten niidenkin avulla työllistyi joukko ihmisiä. Kyllähän varuskunnissa usein ihmeteltiin, että pitääkö aina käyttää helsinkiläisiä suunnittelijoita ja joskus kokeilin jotain paikkakuntalaista. Siitä ei vaan tahtonut tulla mitään. Hommat olivat sen verran suuria, että aivan pienet toimistot eivät niistä selvinneet. Tietysti vuosien aikana kertynyt luottamus oli tärkeää. Osa kohteista sijaitsi maan alla ja senlaatuista osaamista ei monella toimistolla ollut. Teidän kanssa oli aina niin helppo toimia, vaikka taisin minä muutaman kaikentietävän, nuoren Granlundin insinöörin heittää toimistostani pihalle, mutta sitten tuli taas uusi, jonka kanssa asiat hoituivat. Käsialassa sen salaisuus Outi Inkinen työskenteli yrityksen palveluksessa 30 vuotta vuodesta 1960 aina vuoden 1989 lopulle asti, jolloin hän jäi eläkkeelle. Huolellisen suunnittelun lisäksi toimiston suunnitelmat myös näyttivät tyylikkäiltä. Piirustuksien ulkoasuun Muistoja ja muistikuvia eri vuosikymmeniltä 221

3 Vanhoja 1960-luvun käsinpiirrettyjä kuvia. vai kuttivat käsin tekstatut tekstit, mittalukujen ja asennusohjeiden sijoittelu ja kaikin puolin loppuun harkittu esitystapa. CAD-piirtämisen myötä käsiala on muuttunut, mutta muut asiat ovat edelleen tärkeitä, kun piirustuksia tarkastellaan työmaalla tai urakkalaskijan työpöydällä. Tulin hakemaan työpaikkaa Helsinkiin koulun jälkeen. Perheemme asui Tyrväällä ja isäni oli upseeri. Eihän siellä mitään töitä ollut. Asuin ensin tätini perheen luona ja sitten Wärtsilän telakalle haettiin piirtäjää. Hakijoita oli varmasti kolmekymmentä. Hyvä piirustus- ja tekstaustaito olivat vaatimuksina ja pääsin sinne tekstaustaitoni vuoksi. Siellä minua alettiin kouluttaa, mutta en ollut siellä kuin puoli vuotta. Palkka oli niin pieni, ettei sillä pystynyt elämään. Työkaverit siellä kertoivat Ekonon hakevan LVI-piirtäjää ja he jopa auttoivat minua laatimaan hakemuksen. Pääsin sinne harjoittelijaksi; meitähän ei missään varsinaisesti koulutettu. Olin siellä sitten viisi vuotta. Olimme samassa huoneessa Bo Westerholm, Olavi Ebeling, Pentti Arovaara ja Olof. Antti liittyi joukkoon hieman myöhemmin. Minä olin siellä ainoa tyttö. Kävin samaan aikaan illalla Ateneumia, jossa oli kaikenlaisia harjoitustöitä. Piirsin siellä myös alastonmalleja ja kerran kun tulin aamulla töihin, niin kauhukseni ne alastonmallipiirustukset oli ripustettu sen korkean huoneen 222 Insinööritoimisto Olof Granlund Oy

4 Suunnittelija ja piirtäjä yhteistyössä 1970-luvun lopulla. kattoon. Suutuin aivan hirveästi ja arvasin, että syylliset olivat Olof ja Bo. He syyttelivät tietenkin toisiaan. Lopetin heille puhumisen ja he yrittivät hyvitellä kaikin tavoin, kutsuivat kahville ja vaikka mitä. Oli se aika kamalaa kun höpötit välillä niin kamalasti, mutta tämä on vielä kamalampaa. Ekonon sivutoimisto, Norra, sijaitsi Pohjois-Esplanadilla ja pääkonttori Elelä-Espalla. Kun Espan puiston läpi tuli johtaja, niin meitä varoitettiin. Me pelattiin välillä sököä ja milloin mitäkin, mutta kerittiin aina lopettamaan ajoissa. Olimme varmasti Ekonon tehottomin ryhmä ja niin meidät sitten hajotettiin ja siirrettiin puiston yli pääkonttorin puolelle. Ekonossa oli tärkeää, että kuvat olivat hyvännäköisiä ja tekstaus kaunista. Huberilla, jonne siirryin Ekonosta, taas oli tärkeää, että kuvia syntyi nopeasti ja niissä oli LVI-tekniset piirrosmerkit oikein. Opetin puolestani Huberilaisille sitten tekstausta. Piirustuskonttorin pomo käytti minun piirustuksiani opetusmateriaalina opettaessaan insinööreille piirtämistä Tekniska Lärövärketissä. Konepiirtäjiä kyllä koulutettiin, mutta LVI-piirtäjiä ei. Voikin hyvällä syyllä sanoa, että minä koulutin Granlundin toimistossa ison joukon Suomen LVIpiirtäjiä. Olin Huberilla neljä vuotta ja tein joskus jotain kiireapuja Olofille ja Antille. Vuonna 1960 Olof Muistoja ja muistikuvia eri vuosikymmeniltä 223

5 sitten pyysi minua vakituiseksi heidän yhteiseen toimistoonsa. Piirustusvälineet olivat siihen aikaan tosi alkeellisia. Ruuvilla säädettiin kahden terän etäisyyttä toisiinsa ja siihen väliin otettiin tussia. Näin saatiin eri paksuisia viivoja. Ei myöskään ollut mitään sabluunoita, pelkkiä suoria ja kaarevia viivaimia. Kun tussikynät sitten kehittyivät ja tuli erilaisia sabluunoita, niin pääasiassa muualla alettiin käyttää tekstauksessakin sabluunatekstejä. Meillä oli aivan oma, tunnistettava käsiala. Se oli kalteva ja käsivarainen. Panin aina tytöt aluksi opettelemaan tekstausta ja vasta kun se alkoi sujua, pääsi piirtämään oikeita piirustuksia. Monta kertaa piirtämö joutui puristamaan iltoja, viikonloppuja ja joskus jopa juhlapyhiä. Kerran eräs nuori insinööri meni sanomaan Olofille, että homma myöhästyy, kun piirtäjät eivät hoida hommiaan. Olof kutsui minut ja kysyi asiaa. Sanoin, että vastahan saatiin suunnitelmat ja ne pitäisi olla ylihuomenna valmiit. Kun totuus selvisi, sai suunnittelija kuulla kyllä kunniansa. Outin siirtyessä eläkkeelle piirtämön päälliköksi nimitettiin Sirpa Juurikka. CADin käyttöönoton myötä piirustusrutiinit muuttuivat ja piirtämispalvelut siirrettiin suoraan projektiryhmiin. Työkalut Laskutikku oli suhdeviivaimen lisäksi insinöörin perustyökalu 50 vuotta sitten. Kerto- ja jakolaskut, neliöön ja kuutioon korottamiset sekä trigonometriset funktiot onnistuivat käyttäen kahta toistensa suhteen liikuteltavaa viivainta. Lukemista helpotti viivainten päällä liukuva läpinäkyvä hahlo. Tulos saatiin kolmen desimaalin tarkkuudella ja käyttäjän oli itse pääteltävä desimaalipilkun paikka eli suuruusluokka. Samaan aikaan yhteen- ja vähennyslaskuja varten oli käytössä veivattava laskukone, joka oli ahkerassa käytössä siihen asti kun tuli ensimmäiset sähköiset laskukoneet, nekin alussa veivattavia. Koneella voitiin tehdä myös kerto- ja jakolaskuja. Laskukoneeseen merkittiin keskelle alas vedettävistä vivuista summat joita laskettiin. Oikealla olevasta kammesta pyöräytettiin toiseen suuntaan yhteenlasku ja toiseen vähennyslasku. Kertolaskussa kampea väännettiin yhtä monta kertaa kuin kerrottiin Laitevalmistajat tekivät suunnittelijoiden käyttöön erilaisia laskutikkuja, jotka helpottivat putkien, kanavien, venttiileiden, varusteiden ym. mitoitusta ja valintaa. Monelle suunnittelijalle tärkeä Taskulaskimet suunnittelijan työvälineeksi 1970-luvun alussa. 224 Insinööritoimisto Olof Granlund Oy

6 työkalu oli Suomen Puhallintehtaan kanavatikku. Jotkut vanhemmat suunnittelijat kaipaavat vieläkin 2010-luvulla sitä vihreää ainoana oikeana, siinä kun laatuna oli m³/h. Taskulaskimet yleistyivät 70- luvulla ja ohjelmoitavat laskimet 70-luvun lopussa ja tietotekniikka teki muutenkin tuloaan. Teknillisessä oppilaitoksessa taskulaskimet otettiin käyttöön joskus Käytännössä oli valittava HP tai Texas Instruments ja ohjelma-askelia oli muutamia kymmeniä. Kyllä niillä jo sai aikaan toisen asteen yhtälön, ehkä jotain vaativampaakin. Kuitenkin siihen asti oli perehdytty laskutikun käyttöön. Opettajamme Osmo Peltonen oli itse innostunut ja liitutaulun yläpuolella oleva kaksimetrinen tikku oli ahkerassa käytössä, kertoo Harri Aavaharju. Suunnittelijoiden kesken tietoja vaihdettiin lankapuhelimella, etanapostilla ja telexillä. Telex eli kaukokirjoitin oli paperille tulostava, kirjoituskonetta muistuttava laite, jonka avulla oltiin yhteydessä kaikkien maailman telex-liittymien kanssa. Palvelu oli pitkään ulkomaanliikenteessä merkittävä keino välittää tietoa edullisemmin ja luotettavammin kuin puhelinverkossa. Telexillä saavutettiin myös monet sellaiset maat ja alueet, joihin puhelinyhteydet toimivat huonosti. Koska telex vastasi yritysasiakkaiden tarpeeseen saada viesteistä kirjallinen tuloste, puhelimen yleistyminen ja 1970-luvuilla ei vienyt telexin asiakaskuntaa, vaan päinvastoin telex eli tuolloin kultaaikaansa. Faksi eli telekopiokone tuli yleiseen käyttöön vasta 1970-luvulla, kun tietoliikenneteknologian kustannukset olivat laskeneet riittävän alhaiselle tasolle. Faksia käytettiin välittämään kopioita fyysisistä dokumenteista puhelinverkon välityksellä. Kun faksi otettiin käyttöön, helpottui tiedonvaihto suunnittelijoiden kesken aivan oleellisesti. Minä skissaan sen paperille ja lähetän faxilla -työskentelytapa lyhensi asian selvittämistä vähintään vuorokaudella verrattuna asioimiseen Postin palveluiden välistyksellä. Vuoden 1985 tienoilla faksit olivat hyvin yleisiä, tämä oli niin kutsuttua faksin kulta-aikaa. Faksin elinkaari alkoi hiipua 1990-luvulla, kun sähköposti ja Internet syrjäyttivät sen yhdessä tekstiviestien lähettämisen ohella. Kaukon Susipankki Kauko Lehtoniemi hoiti Insinööritoimisto Granlundin suunnittelemien rakennuskohteiden työmaavalvontaa vuosina Rakentamisen aikana tuli esille monia käytännön toteutukseen liittyviä yksityiskohtia, joita ei suunnitteluaikana oltu mietitty loppuun asti. Tuotevalikoima kehittyi noin vuosina todella nopeasti ja urakoitsijoilla oli usein, välillä tahtomattaan. halu oikaista toteutuksen eri vaiheissa. Kauko kirjasi työmailla esiin tulleet seikat ja ne tuotiin suunnittelijoiden tietoon GOLVI-lehdessä. Palsta oli nimeltään Susipankki ja sen ansiosta vältyttiin monien virheiden toistamiselta. Kaukon maine vaativana tarkastajana oli laajalti tiedossa urakoitsijoiden keskuudessa ja häntä jopa hieman pelättiin, koska muutaman kerran hän keskeytti tarkastuksen, kun puutteita oli hänen mielestään liian paljon ja ilmoitti: Rakennusta ei voida vastaanottaa LVI- tai jonkun muun urakoitsijan puutteiden vuoksi. Suunnittelijan asema oli vielä luvulla selvästi nykyistä suurempi. Työselityksissä luki usein lause, että: epäselvissä tapauksissa pätee suunnittelijan tulkinta. Tätä hyväksikäyttäen Kauko ratkaisi arvovallallaan epäselvät tapaukset suunnittelijan eduksi. Oheen on kopioitu GOLVIsta esimerkki susista. Åbo Akademi, Instituutti (5/71) Käyttö- ja hoito-ohjeet Käyttöohjeissa ei ole selvitetty, miten glykolin inhibiitin kuntoisuus (= onko ruostumisvaaraa) tutkitaan. Muistoja ja muistikuvia eri vuosikymmeniltä 225

7 Öljylaitteet Öljypolttimissa (Elco) on esiintynyt muutaman kerran käynnistys- ja palamishäiriöitä. Kutsuttu poltinasentaja on pystynyt korjaamaan vian. Lämmityslaitteet Kahvion kabinetissa on suuri ikkuna, joka aiheuttaa vedontunnetta. Lämpimän ilman sisäänpuhallus ei sitä poista. Olisi ilmeisesti pitänyt käyttää suurempaa (= ylisuurta) patteria. Paisuntalaitteet Paisuntapumppujen ilmavaivat ovat loppuneet, kun paisuntapumppujen imujohtoon tehtiin vapaasti huonetilan katon lähelle päättyvä ilmanpoistoputki. Ilmavaivoja esiintyi aikaisemmin aina sen jälkeen, kun verkoston Samson ylivirtausventtiili oli toiminut. Viemärit Viemäreissä ei ole ollut tukkeutumia, mutta osa altaista on viemäröity niin pitkiä vaakavetoja käyttäen, että veden poistuminen on kovin hidasta. Tislatun veden valmistimen lauhdevesi on niin kuumaa, että putkistoon tehdyt paisuntamahdollisuudet eivät olleet riittäviä ja muoviputki pehmeni liikaa. Muoviputki on vaihdettu Cu-putkeksi. Vesilaitteet Turun kaupunki on joutunut muutaman kerran sulkemaan katuvesijohdon ja tästä on ollut hankaluuksia. Käyttäjien mielestä olisi pitänyt rakentaa kaksi eri suunnilta tulevaa talovesijohtoa. Tietääkseni Turun kaupungin vesilaitos ei tällaista hyväksy. Ehkä erikoisluvalla. Paineilmalaitteet Paineilmasäiliön tarkastusluukku on liian pieni. Koska painesäiliö on sijoitettu maanalaiseen tilaan (erikoisluvalla), haluavat paineastiatarkastajat tarkastaa säiliön sisäpuolisesti vuosittain. Tarkastusluukun Asennusesimerkki. pitäisi olla miesluukun kokoinen. Painesäiliöihin ei näitä suuria luukkuja vaan tahdo millään saada. Ilmanvaihto Sisäänpuhallusilman kosteus oli viime talvena 35 %. Vain kahden ylimmän kerroksen ikkunat jäätyivät. Edellisenä talvena oli sisäänpuhallusilman kosteus 40 % ja silloin jäätyivät kolmen ylimmän kerroksen ikkunat umpeen. A-auditorion ylimpien istuimien kohdalla tuntuu vetoa. Vaikka kiertoilmaa ei käytetä lainkaan, on tuuletus niin huono, että ovia joudutaan pitämään auki. Muutamissa huonetiloissa, varsinkin sellaisissa, joissa kanava nousee huonetilan kulmasta ylös, kuuluu ilmanvaihdon aiheuttamaa melua. Elektromikroskooppihuoneen kojehuoneen tuuletus ei onnistunut. Huoneeseen tulee pakkasta. Kanavat on tukittu. 226 Insinööritoimisto Olof Granlund Oy

8 Instrumentointi Suutinkonvektorien yölämpötilan nostamiseen tarvittavien laitteiden asennus on vielä kesken (Regulator), takuuaikaa on jo kulunut 1 ½ vuotta. Kaksi 2-kanavalaitoksen sekoituspoksia ei tottele tyydyttävästi ohjausta vieläkään. Osa lämpötilan asetteluelimistä on alaslaskettujen kattojen yläpuolella. Käyttäjien mielestä niiden pitäisi olla näkyvissä, siis helpommin saavutettavissa. Hoitaja olisi toivonut valvontatauluun huonelämpötilan mittausta niistä huoneista, joihin on sisäänpuhallus. Hälytyslaitteet Kuluvan lämmityskauden aikana (nyt on 27.4.) laitoksessa on ollut yksi (1) hälytys. Radioaktiiviset laitteet Radioaktiivisten jätteiden säiliön venttiilien tiiviste on teflonia. Käyttäjät epäilevät tämän kestävyyttä Kauko Suunnittelijan käynnissä pitävä voima kahvinkeittokulttuuri Kahvin piristävästä vaikutuksesta edelleenkin keskustellaan, mutta silti se on ollut tärkeä nautintoaine insinööritoimistoissa. Aluksi Liisankadulla oli vain yhteinen kahvihetki aamulla ja iltapäivällä. Iltapäiväkahvien yhteydessä tarjottiin oikein konditorian pullaa muistelevat monet vieläkin haikeana. Virallisten kahvihetkien piti riittää, mutta suodatinkahvin ja kahvinkeittimien yleistyessä alkoi esiintyä kahvin salakeittoa, varsinkin ylitöissä. Vuodesta 1978 alkaen kahvia oli sitten saatavilla pitkin päivää aivan, kuten tänä päivänä. Kahvikupin täyttäminen edellyttää tietenkin, että sitä on saatavilla eli hän, joka ottaa viimeisen kupillisen täyttää suodattimen ja vesisäiliön niin, että seuraava kollega saa täyttää kuppinsa tuolla virkistävällä juomalla. Jukka Meller on kirjoittanut vuoden 1978 pikkujoulupuheeseensa herkullisen kuvauksen kahvin keittämisen problematiikasta: Toimiston kahvitusjärjestelmä on mielestämme erittäin onnistunut ja kehittävä, sillä se puristaa ihmisluonnosta esiin omantunnon äärimmäisen takarajan. Heti aamusta on aloitettava tarkkojen havaintojen teko ja niiden perusteella laskettava todennäköisyys, millä hetkellä mikin pannu on tyhjänä. Jos kuitenkin laskelmat menevät pieleen ja joutuu kasvotusten pannun kanssa, jossa on kaksi milliä kahvia pohjalla, on valittavana seuraavia toimintavaihtoehtoja: 1. Jos kukaan ei ole näkemässä, otetaan pannu numero kaksi ja kaadetaan siitä kymmenen millimetriä pannuun numero yksi siltä varalta, että joku sattuisi tulemaan keittiöön samanaikaisesti. Sen jälkeen täytetään oma muki rauhallisesti pannusta numero kaksi. 2. Jos keittiössä on joku kahvinnoutaja ja toteat syrjäsilmällä, että siihen pannuun, jossa on vähemmän kahvia, on jäämässä alle 5 millimetriä, pistät mukisi salamannopeasti taskuun ja jatkat poissaolevan näköisenä matkaasi vessaan. Mukista pääset eroon vetämällä sen vessasta alas ja lusikan voi kiinnittää purukumilla peilipöydän alapintaan, jotta ne eivät herättäisi epäluuloja paluumatkalla. 3. Jos keittiön kumpikin pannu on tyhjä ja joku näkee, otat kraanasta vettä, olet juovinasi, kaadat veden pois, pistät mukin roskikseen ja poistut sen näköisenä että olet lopettanut kahvin käytön kokonaan. Jos kukaan ei näe, hiivit jakelupisteeseen numero kaksi. Jos sielläkin on pannu tyhjänä singraat luontevasti Tapsan juttusille ja arvioit Muistoja ja muistikuvia eri vuosikymmeniltä 227

9 Työnhakuilmoitus vuodelta 1967 tulkitkoon kukin tavallaan! samalla sitä aikaväliä, jolloin pisteessä yksi joku heikkoluontoinen on ladannut pannut, mutta niitä ei toisaalta ole ehditty kokonaan tyhjentää. 4. Illalla olet päättänyt jäädä ylitöihin ja keittää kahvit korkeimman omakätisesti. Silloin toteat, että kahvinporo on loppu jokaisesta jakelupisteestä, kahvikaappi lukossa ja avain edelleen toisessa lukitussa kaapissa, jonka avaimesta ei ole tietoa. Näin ollen potkaiset kiukkuisesti kahvikaapin ovea ja lähdet kotiin murjottamaan. Toimiston Kruunuhaan kausi oli vielä selkeästi kieltolain eli salakahvin aikaa tosin tietysti laillinenkin kahvitauko oli jo tuolloin olemassa. Lassilaan muutettaessa siirryttiin ns. vapaan kahvin kauteen ja kuinka ollakaan, ihmeitä alkoi tapahtua. Ilmeni ja ilmenee edelleenkin langattoman lapon ihme. Kahden vierekkäisen pannun välillä täytyy olla jokin henkimaailman yhteys. Nestepinnat pysyvät aina tasoissa yleensä lähes pohjassa vaikka kuinka kaatelisivat kahvia pannusta toiseen tai keittäisit sitä lisää. Itse olemme alkaneet epäillä sähköosaston synnyn myötä, että heillä on jotenkin sormensa pelissä: kahvi varmaan karkaa pitkin sähköjohtoja jonnekin. No, tämähän oli vanhastaan tuttua, mutta aivan hiljan olemme alkaneet aavistella että Lassilan toimistossa kummittelee. Jos valmistautuessasi iltarupeamaan keität itsellesi tuoretta kahvia hieman ennen kello neljää, tulet yllättymään. Ollessasi noutamassa kaihoamaasi höyryävää kupposta joudutkin toteamaan, että klo 16:n kummitus on sammuttanut pannun ja kenties hurjimmillaan kaatanut keitoksen viemäriin. Rauhaarakastavana luonteena toteat tyynesti olevasi äimän käki siinä kuin jokin ministerikin ja lataat uuden pannun. Mutta jälleen klo 16.15:n kummitus, joka ilmeisesti ei tykkää pidemmistä övereistä on uusinut edeltäjänsä temput: kahvi on kadonnut. Rauhaarakastavana luonteena tempaat silmät verestäen jälleen pannun esiin, survot sen täyteen vettä, nuijit kahvit suodattimeen ja jäät vartioon keittiön ovelle. Näin saatkin yhden kupillisen, mutta sitä ryystäessäsi uusi, siivoava kummitus mellastaa keittiössä ja putsaa sen kahvin hajustakin. Tämän jälkeen olit kypsä lähtemään kotiin hakkaamaan miehesi tai vaimosi noin henkisesti tietenkin. Tämä kummallinen problematiikka elää ja on hyvin yleinen myös muualla kuin insinööritoimistoissa. Kakarakerho Tekniikan ylioppilaiden eli teekkarien määrä alkoi kasvaa 1960-luvun loppupuolella ja he olivat sopivaa työvoimaa, joka joustavasti pystyi tekemään osa-aikaista työtä opintojensa lomassa. 228 Insinööritoimisto Olof Granlund Oy

10 Olof antoi heille pieniä mutta haasteellisia tehtäviä, joita sitten pyrittiin hyödyntämään yrityksen sisäisessä ja ulkoisessa markkinoinnissa. Yksi merkittävimpiä ajatuksia oli laatia vuosittain oma Granlund Oksasen kalenteri, jossa kerrottaisiin kiinteistön omistajille ja arkkitehdeillä sellaista käytännön LVI-tietoutta, joka tuolloin oli vielä monelle vierasta. Ensimmäinen kalenteri ilmestyi vuonna 1970 ja sen laatijoina toimivat Antti Pekari, joka oli juuri valmistunut diplomiinsinööriksi sekä teekkarit Kauko Hannukainen ja Matti Valtiala. Teekkarijoukon kasvaessa ryhmää alettiin kutsua yrityksen Kakarakerhoksi ja sen piirissä eli voimakkaasti teekkarihenki, vaikka kalentereiden sisältö oli hyvin asiapitoinen ja vakavasti otettavaksi informaatioksi tarkoitettu. Kerhon jäsenet kiersivät sitten ennen joulua eri yrityksissä ja levittivät teekkarihenkisesti Granlund Oksasen sanomaa ja hankkien samalla itselleen henkilökohtaisia kontakteja, joista sitten oli myös hyötyä omalla työuralla. Jäsenkunta vaihtui nopeasti, sillä valmistumisen jälkeen työ ja sen mukana tullut vastuu alkoi painaa. Vuoden 1973 kalenterin toimituskunnan muodostivat Reijo Hänninen. joka oli valmistunut diplomi-insinööriksi toukokuussa sekä teekkarit Reino Heinola, Seppo Jutila, Kalevi Kännö ja Rauli Saarela. Teekkarit järjestivät myös yritysvierailuja ja -esittelyjä, jotka tuohon aikaan olivat melko kosteita tapahtumia. Yksi aikaansaannos oli myös eräänlainen korttipakka, joka oli sijoitettu C-kasettikoteloon. Korteissa esiteltiin humoristiseen tyyliin yrityksen siihen mennessä kehittämiä ATK-ohjelmia luvun loppupuolella toiminta alkoi sen alkuperäisessä muodossa hiipua, mikä osaltaan johtui siitä, ettei yrityksen teekkarikunnassa ollut sopivaa johtajahahmoa ja osittain muutosta periferiaan eli Lassilaan, jossa ei enää spontaanisti lähdetty kulmakuppilaan töiden jälkeen miettimään syntyjä syviä. Tiedon välitystä GOLVI-lehden tarina Ensimmäiset yritykset tehdä toimiston henkilökuntalehteä löytyvät himmenevästä alkuhämärästä ja ne ovat aika lapsellisia tekeleitä, joissa idea tekemisestä oli tärkeämpi kuin lopputulos. Vuonna 1965 julkaistiin ensimmäinen lehti ja erilaisin monistetuin, painetuin ja kopioiduin paperiversioin jatkettiin kolmekymmentä vuotta. Kun laman jälkeen 1990-luvulla alkoivat todelliset kiireet, unohtui sisäinen tiedottamien, kunnes lokakuussa 1999 toimiston sisäisessä verkossa avautui nettipohjainen infokanava. Ensimmäinen lehti oli A4-kokoinen ja nimeltään Luettua ja Kuultua. Yhdeksällä sivulla on kerrottu alan uusimmista tuulista ja viranomaisohjeista. Huumoria on sisällöstä ainakin kolmasosa. Valokuvien käyttöä ei senaikainen kopiointitekniikka oikein suostunut toistamaan. Pohjolan oloihin tarkoitettu Arabian uutuus Kimmo-istuin oli hankittu yläkerran WC:hen koekäyttöä varten ja kirjastoon oli saatu viimeisimmät DIN-normit suoraan Saksasta. Mietelause toimii yhtä hyvin vielä tänä päivänä: Ihmisen jokapäiväinen hengenleipä, askel eteenpäin. Ihminen, jolla ei ole omaa säveltä soittaa pausseja. Huumorikin toimii edelleen: Perheenpää on palannut työstä ja lysähtänyt nääntyneenä leposohvalle. Mikä päivä! Sähköaivot menivät epäkuntoon ja kaikkien oli pakko ajatella! Arkistojen kätköistä seuraavat lehdet löytyvät vasta vuodelta 1969 ja silloin niitä onkin ilmestynyt peräti kymmenkunta numeroa. Muoto on edelleen sama ja tärkeitä tietoja ovat uusien alan julkaisujen esittely ja kursseille osallistuneiden kertomukset niiden sisällöstä. Ensimmäisessä numerossa vuodelta 1969 on seuraava pikku uutinen: Insinööri Oksanen mainitsi informaatiopuheessaan mahdollisista sivukonttoreiden perustamisesta, joka ajatuksena tuntuu mielettömältä, mutta ei ehkä toteutettuna. Samana vuonna avattiinkin toimisto Kuopioon. Muistoja ja muistikuvia eri vuosikymmeniltä 229

11 Toimitus oli uhrautuvasti tehnyt kenttätutkimusta Kruunuhaan anniskeluravintoloissa ja jul kaisi niissä tarjottavien olutlaatujen listan. Kolmessa Liisassa oli mm. tarjolla peräti kolmea merkkiä, Koff, Lahti ja Aura. Kaukon palsta ilmestyi ensimmäisen kerran toukokuun numerossa ja sittemmin Susipankin nimellä jatkanut tekstiosuus toi arvokasta tietoa kentältä ja työmailta toimistossa puurtavien suunnittelijoiden tietoon. Vuoden 1969 numerot kertovat myös LVI-alan voimakkaasta kehityksestä. Asiaa kuultua -lehdykän sisällöstä suurin osa on luetteloita kirja- ja ammattilehtihankinnoista. Ne ilmestyivät pääasiassa saksaksi, ruotsiksi ja englanniksi ja niitä hankittiin kirjastoon, sitä mukaa posti niitä kantoi. Myös laitevalmistajat ja maahantuojat ovat olleet aktiivisia ja jo yhden tuotekansion saaminen toimistoon oli kertomisen arvoinen uutinen. Vuoden 1970 loppupuolella julistettiin ensimmäinen suuri nimikilpailu. Vuosien varrella niitä on järjestetty milloin minkäkin aiheen ympärille, mutta nyt siis piti keksiä Insinööritoimisto Olof Granlund Antti Oksasen henkilökuntalehdelle uusi, iskevämpi nimi. Ehdotuksia tuli kaikkiaan 54 yhteensä 15 ehdottajalta. Selkeä voittaja oli GOLVI. Seuraaville sijoille äänestettiin Suutin, Putki-Tutka ja Sisäkierre. Perusteluissa todetaan: Nimessä näkyy toimiala ja härmäläisen suussa kolvi viittaa lehden tehtävään toimiston riitteiden sulattajana. GOLVI -nimellä mentiinkin aina siihen asti kun perustettiin sähköosasto ja i-kirjaimen perään liitettiin s. Vuoden 1971 ensimmäinen GOLVI oli uudistunut muutenkin kuin nimeltään. Lehti painettiin Sanomapainossa ja se oli nyt kooltaan A5. Kirjapaino ja hyvälaatuinen paperi mahdollistivat myös valokuvien käytön. Lehdestä otettiin niin suuri painos, että sitä voitiin jakaa myös asiakkaille ja markkinointitarkoituksiin. Lehdessä oli mukana Kaukon palsta, joten asiakkaille haluttiin viestiä, että jos virheitä tehdään, tunnustetaan ne ja otetaan opiksi. Muu sisältö koostui viranomaisilta tulleista ohjeista, kirjauutuuksista ja tietenkin mukana piti olla muutama vitsi, nyt jo jopa englanniksi: A Commercial man is a man who knows very little about many things and who gradually comes to know less and less about more and more until he knows nothing about everything. An engineer is a man who knows very much about few things, and who gradually comes to know more and more about less and less until he knows everything about nothing. GOLVI vuosina oli huipputason ammattilehti, jossa on edelleen tämän päivän ongelmiin kelpo tietoa. Ohessa muutamia poimintoja: GOLVI 2 / 1972 Kuukauden aforismi: Pentti Linkola Suomen kuvalehdessä 4/72 Yksi hyvin koulutettu insinööri on syvä ruoskanisku kansakunnan elämäniloa vastaan. GOLVI 3 4 / 1972 Matti Häkkilä ATK rakennusten LVI-suunnittelussa. GOLVI 10 / 1972 Artikkeli lämmitysverkoston mitoituksesta ATK:lla. GOLVI-lehden kansi vuodelta Insinööritoimisto Olof Granlund Oy

12 GOLVI 8 / 1972 Bo Westerholmin perusteellinen artikkeli Hakaniemen metroaseman suunnittelusta. GOLVI 1 4/ 1973 on suuri terveyskeskusnumero, jossa artikkeleita ovat laatineet mm. Antti Oksanen, Saara Saxén, Toivo Aarnio ja Anssi Merenheimo. GOLVI 7 12 / 1973 Artikkelit ATK:n hyväksikäytöstä LVI-suunnittelussa ja Autotunneleiden ilmanvaihdosta. GOLVI 1 3 / 1974 Antti Oksasen artikkeli sisältää oraakkelimaista tekstiä TATEsuunnittelun kehityksestä: Suunnittelun kulku suunnittelusopimuksesta lopputarkastukseen. GOLVI 4 6 / 1974 Juha Heikkilän artikkeli Luonnonvalon aiheuttama valaistus koppi- ja maisemakonttoreissa. GOLVI / 1974 Lainattua: On säästettävä puuta, papaeria, painomustetta, energiaa mm. välttämällä kaikkien paskapuheiden painamista. Arkkitehti-lehti 5 74, Seppo Heinänen. GOLVI 1-3 / 1975: Japanilaiset ovat tällä hetkellä LVI-alan ATK:ssa pisimmällä ja niinpä lähdettiin opinto-matkalle Japaniin hankkimaan uusia ohjelmia. Samalla reissulla liityttiin Japanin rakennusinsinööriyhdistykseen. GOLVI 6 8 / 1975 kerrotaan Suomenlinnan lämpö-, vesi- ja viemärijärjestelmän suunnittelusta. Vuoden 1976 alusta siirryttiin vaatimattomampaan ulkoasuun ja vain sisäiseen jakeluun. GOLVI 4 / 1976 Artikkeli osallistumisesta kansainväliseen konferenssiin CAD 76 Lontoossa ja vieläpä esitelmöitsijänä. Graafinen tietojenkäsittely ja minitietokoneet ovat tulleet jäädäkseen. CADiin uskotaan ja siihen myös investoidaan. Käyttäjäläheisyys on tärkeä piirre ohjelmistossa. (Valitettavasti myös kallis piirre.) Listassa on vain joitakin esimerkkejä GOLVI- ja myöhemmin GOLVIS-lehtien sivuilta löytyvästä tarjonnasta. Viimeinen paperisena GOLVIS-niminen oli 2 / 1993 ja se ilmestyi 1990-luvun laman synkimpinä hetkinä. Lehti sisältää RYHTI-ohjelmiston kehitystarinan ja nimikilpailun sadon. Jälkeenpäin nähtynä tästä alkoi Insinööritoimisto Olof Granlundin uusi nousu. Numeron toiseksi viimeiseltä sivulta löytyy kuitenkin oheinen ajatusrakennelma: This is a story about four people named Everybody, Somebody, Nobody and Anybody. There was an important job to be done and Everybody was sure that Somebody would do it. Anybody could have done it, but Nobody did it. Somebody get angry about that, because it was Everybody s job. Everybody thought Anybody could do it, but Nobody realized that Everybody wouldn t do it. Viimeisellä sivulla jätetään jäähyväiset kuolleelle lehdelle. Vain puutarhan hoito on tärkeää? Ollelle tärkeitä paikkoja olivat luontoympäristössä sijaitsevat kohteet, kuten nykyisen Katinkullan paikalla sijainnut Tuulentupa, mökki Lapissa, Sammatissa ja saaressa. Hän viihtyi vapaa-aikanaan luonnossa, hiihti tuhatkunta kilometriä vuodessa, piti kohteet kunnossa ja pilkkoi polttopuut talven varalle. Tuulentuvasta tuli sittemmin henkilökunnan virkistyskohde, joka jossain vaiheessa kuitenkin myytiin. Sammatin mökin suunnittelivat opiskeluaikaiset ystävät Timo ja Tuomo Suomalainen. Sammatin mökistä Olle luopui joskus 70-luvun lopussa ja hankki Nytorp-nimisen maatilan Evitskogista Kirkkonummella. Nytorpin puutarhan hoito ja kasvihuoneviljely muodostuivat hänelle tärkeimmäksi rentoutumisen keinoksi. Omenapuut kantoivat hedelmää ja kasvihuoneissa hän kasvatti tomaatteja, kurkkuja ja kurpitsoja. Syksyn tullen Olle toi Muistoja ja muistikuvia eri vuosikymmeniltä 231

13 laatikkokaupalla tilan tuotteita Lassilan toimiston kopiotiskille. Edes lähimmille ystäville ei selvinnyt johtuiko puutarhan hoito lapsuuden kesien hyvistä muistoista vai kiinalaisen filosofin mietelauseesta mikään ei ole niin tärkeää kuin puutarhan hoito, eikä sekään ole niin tärkeää. Kasvihuoneissa oli ammattimaisesti toteutettu lämmitys- ja kastelujärjestelmä. Tilan työkoneet olivat viimeistä huutoa ja asioiden opetteluun hän keskittyi tyypillisellä perusteellisuudellaan. Varmaankaan Nytorpin antimista nauttinut granlundilainen ei ajatellut omenoiden tai vaikkapa spagettikurpitsoiden todellista kilohintaa. Pasilan virastokeskuksen toteutuksen ollessa vihdoinkin loppusuoralla 80-luvun alkupuoliskolla kutsui Olle suunnitteluryhmän saunomaan ja virkistäytymään tilalleen. Hänen ehdotuksestaan ryhmä jakaantui kahtia ja ryhtyi suorittamaan annettua tehtävä. Kiertäkää kasvihuoneet läpi ja kirjatkaa kaikki kasvit, jotka tunnistatte. Kyseessä oli alkukesän ilta ja niinpä läheskään kaikissa kasveissa ei vielä ollut hedelmää. Tehtävä ei ollut helppo. Toisen ryhmän vitsiniekka keksi että, listataan myös kaikki rikkaruohot voikukasta alkaen. Kun kierros oli tehty, kertoi ensimmäisen ryhmän nokkamies, löysimme 25 eri lajia melko varmasti. Toinen ryhmäpä pisti paremmaksi ja kertoi löytäneensä 38 kasvia. Olof ihmetteli miten se oli mahdollista sanoen, että hän uskoi niitä olevan vajaat 30. Kun selitys rikkaruohoista sitten kerrottiin, totesi Olle onpa näköjään pidettävä parempaa huolta, eihän tuo tuollainen käy päinsä. Palkinto kuitenkin luovutettiin runsaamman lajilistan löytäjille. Olofille oli myös tärkeää tehdä talvisin lumityöt Nytorpin tilalla, joita kertyikin melkoisesti. Pihapiirin johtavaa tietä oli useampi sata metriä ja pihaa ympäröi ulkorakennukset ja kasvihuoneet. Eräänä 80-luvun alkupuolen talviaamuna lunta oli satanut runsaasti, pakkastakin oli toistakymmentä astetta ja Olof tuli tavanomaista myöhemmin töihin. Päästyään huoneeseensa hän kutsui paikalle Raimo Ripatin. Reipas diplomi-insinööri oli Ristiinasta kotoisin ja nämä maajussit olivat aina silloin tällöin rupatelleet satonäkymistä ja traktoreiden paremmuudesta. Voisitko käydä ilmaamassa traktorin, kun siitä pääsi löpö loppumaan ja en saa sitä käyntiin? Mikäs siinä, mille projektille merkkaan tunnit? Perillä odotti ulkorakennuksen seinän viereen jumiin ajettu traktori, joka ei suostunut käynnistymään. Edessä oli lumiaura, takana kuormakauha ja jostain syystä traktori oli luistanut seinän viereen juntturaan. Rengasjäljistä näki, että sitä oli selvästi jonkin aikaa yritetty irrottaa. Varsin kevyisiin toimistopukineisiin pukeutunut Raimo kaivoi autonsa peräkontista pilkkihaalarit, irrotti työvälineet traktorista, haki kannullisen polttoöljyä, ilmasi moottorin ja siirsi traktorin irti seinästä. Kauhat kiinni, öljyjen tarkistus ja kunnon tankkaus. No oli niin mukava talviaamu, että ajoin siinä sitten tien auki, puhdistin pihan, järjestelin vähän lumikasoja ja pistin Volvon talliin. Kulttuuri on insinöörin henkireikä varsinkin jazz Siinä missä Olof rentoutui multasormena, on Reijon vapaa-aika kulunut usein kulttuuriharrastusten parissa luku oli monella tavoin erilaisten taidemuotojen heräämisen aikaa. Eurooppalainen elokuva oli kovassa huudossa ja musiikin ja teatterin puolella koettiin eräänlainen nuorison vapautuminen 1950-luvun sodanjälkeisestä ankeudesta. Koulussamme vaikutti monia taiteen piirissä myöhemmin kuuluisiksi tulleita kuten kirjailija Alpo Ruuth, muusikko Jussi Raittinen, näyttelijät Kari Franck, Pekka Laiho sekä ennen kaikkea Heikki Nousiainen, joka käänsi ja ohjasi West Side Storyn koulun oppilasnäytelmänä. Koulun kuvaamataidekerho ja teatteriesitykset, joihin koulun kautta sai tuohon aikaan lippuja, 232 Insinööritoimisto Olof Granlund Oy

14 Haltonin messuosastolla Chicagossa 2009: Toimitusjohtaja Heikki Rinne, hallituksen puheenjohtaja Mika Halttunen ja Reijo Hänninen. Lavay Smith olivat myös Reijon kiinnostuksen kohteena. Helsingissä oli tuohon aikaan erilaisia intellektuelleja ryhmiä, jotka usein kokoontuivat kahviloissa, joita Helsingissä oli runsaasti ennen keskioluen vapauttamista. Reijo oli perustamassa mm. Suomen teiniteatteriyhdistystä mutta musiikki ja ennen kaikkea jazz on ollut hänen sydäntään lähellä luvulla jazzin asema oli Suomessa nousussa ja ensimmäinen jazzklubi Mäyränkolo, Old House Jazz Club, toimi Albertinkadulla vuosina Reijo pääsi sen jäseneksi 15-vuotiaana vuonna Siitä asiasta ei tuolloin uskaltanut kotona puhua.1960-luvulla järjestettiin myös Kulttuuritalolla paljon jazz-konsertteja, joihin Einiön veljekset saivat esiintymään lähes kaikki sen aikaiset maailmantähdet. Harrastus on sitten jatkunut läpi vuosikymmenet ja maailman johtavat jazz-klubit ja -festivaalit on tullut kierrettyä. Nykyään hyvä ruoka ja viinit ovat täydentäneet Reijon vapaa-ajan viettoa. Reijon rakas harrastus on afroamerikkalainen rytmimusiikki. Mika Halttunen kertoo ystävyydestään ja yhteisestä harrastuksesta seuraavasti, Tutustuttuani Reijoon paremmin, minulle selvisi, että hän on jazzin kävelevä ensyklopedia, kyllä myös muiden genrejen. Itse pidän enemmän bluesista ja niinpä, kun Reijon kanssa liikutaan maailmalla, on hän valmiiksi selvittänyt mitä missäkin tapahtuu. Reissuilla pyritään löytämään ainakin yksi ilta, jollain mennään jollekin klubille joko keskenämme tai asiakkaiden kanssa. Pari vuotta sitten NYC:ssa käytiin Blue Notessa kuuntelemassa Brad Mehldauta. Reijo joutui lähtemään seuraavana aamuna eteenpäin, mutta kertoi, että SOHO:ssa jossain pikku klubissa soitti Back Door Slam. Pieni mesta, jonne edes taksikuski ei meinannut löytää. Aivan upea kokemus. Paikka oli aivan täynnä diggareita. Me olemme tuoneet näitä löytämiämme artisteja myös Suomeen. Bob Margolin, Lavay Smith, Mandy Gaines ja James Hunter ovat aivan maailman huippuluokkaa, joita varmaan ei ilman meitä olisi koskaan kuultu täällä livenä. Insinöörin elämä yhtä juhlaa Vanhoja henkilökuntalehtiä lukiessa ja Granlundin toimiston veteraanien kanssa keskustellessa tulee väkisin mieleen, että ennen 90-luvun lamaa insinööritoimiston vuodenkierto kulki juhlasta Muistoja ja muistikuvia eri vuosikymmeniltä 233

15 juhlaan. Insinöörit ovat aina osanneet juhlia. Jo opiskeluaika tarjosi hyvät mahdollisuudet harjoitella sitä. Ennen oli aikaa juhlia, eikä punaisia silmiä ja edellisen illan tuoksua suussa katsottu pahalla, kunhan se ei tullut tavaksi. Varsinkin toimiston sijaitessa Liisankadulla saattoi porukka mennä työpäivän päätteeksi muutamalle oluelle. Pikkujoulu kuulostaisi luonnolliselta vuoden päätöstapahtumalta, mutta ei. Joulun aatonaattona oli tapana lopettaa työt iltapäiväkahvien aikaan eli puoli kaksi. Hännisen Reijon toimiessa glögimestarina tarjoiltiin kahvin sijasta terästettyä glögiä ja pipareita. Olof lausui kiitokset kuluneesta vuodesta. Tapa alkoi Liisankadun aikoina ja jatkui aina Malmille muuttoon asti. Glögi oli sen verran vahvaa, että saattoipa siinä kulua nuoremman insinöörin tai toimistosihteerin jouluaatto krapulaa parannellessa. Rakennustyömailla ja konepajoissa eli sarviaisperinne. Työpaikan uusille työntekijöille alkoi kasvaa sarvet ja ne eivät katkenneet ennen kuin vanhoille oli tarjottu sarviviinat. Granlundin toimistossa toimittiin siten, että kun uusia sarvipäitä oli sopiva määrä, ehkäpä kymmenkunta, kokosivat he keskuudestaan toimikunnan ja järjestivät juhlat. Rahaa kerättiin sen verran, että booliainekset ja jotakin pikkupurtavaa saatiin hankittua. Tarjoilu oli tietysti tärkeää, mutta ehdottomasti tärkeämpää oli ohjelma. Jokaisen sarvipään oli esitettävä jotain joko ryhmässä tai yksin. Oheinen kutsu on Jukka Mellerin laatima ja siinä on nähtävissä myös runosuonen sykähtely: TOVERIT on joukossamme noita sarvipäitä saatanoita mi kolhii ovet pihtipielet myrkyttäen muitten kielet heille suokaa nyt muodonmuutos poistaen kehonne nesteenpuutos sarvet alas huuhtokaatte luupäitä kolistakaatte uumenissa tphiphphenin kadulla YRJÖN yrmelin täyttäköön siell joka tuoli: joukkoon joka takapuoli sykähdelköön runosuoli. Jukka Meller satunnainen kronikoitsija. Aika: perstai klo Paikka: Tekniska Föreningen i Finland, Yrjönkatu 30, n. 6. kerros, kabinetti Asu: Kyllä Ilmottautuminen: sitovasti keskiviikkona MENYY Punatulkku Timpurin erikoinen Lainsallimat, punapää Fussgänger tai vast. Muu anniskelu itsekunkin omaan laskuun TERVOTULOTAOIVOTUKSIN Sarvekkaat + Läksijät Mainittakoon, että tässä tilaisuudessa sarvekkaita olivat mm. Jukka Meller ja Reijo Hänninen, jotka olivat aloittaneet Granlund Oksasella syyskuussa Liisankadun aikoihin toimiston tytöt olivat ilmeisesti tosi kovia bilettäjiä, tosin sana ei tainnut 234 Insinööritoimisto Olof Granlund Oy

16 Granlund osallistui Dragon-melontoihin 2000-luvulla lähes joka vuosi. Hallintoryhmä luontoretkellä. vielä silloin olla edes käytössä. Historiakatsaukset kertovat naistenjuhlista, joita siis firman naiset järjestivät. Jälleen on turvauduttava suuren ajattelijan kirjallisiin muistiinpanoihin vuodelta 1971: Rakkaat Naiset Kuten hyvin tiedätte, me miehet olemme kautta aikojen puhuneet Teistä paljon ja puhuneet Teille paljon. kuka kukkaiskieltä, kuka palturia, kuka mitäkin. Ja puhetta riittää edelleenkin, sillä moni miesparka on menettänyt hermonsa yrittäessään ratkaista Naisen olemuksen arvoitusta. Moni näpertelijä on turhaan yrittänyt luokitella Teitä enemmän ja vähemmän hyvännäköisiin, pallomaisiin ja tasomaisiin, helliin ja häijyihin, hupakkoihin ja liian älykkäisiin, nuoriin ja vanhoihin, äiteihin ja tyttäriin. Totuus on kuitenkin paljon yksinkertaisempi: Kaikki Naiset ovat Ihastuttavia. Mikä sitten tekee juuri Teistä niin ihastuttavia? Aleksis Kivi (s ja k. 1872) olisi ehkä ilmaissut asian siten, että toimisto ilman kynänvartta pitelevää naisenkättä on kuin pilvinen päivä. Johan Sebastian Runeberg (s ja k. 1877) olisi kenties jatkanut säkeillä työhön taipuu käsi hento sanan kuiskaa huuli rento silmissänsä tähdenlento. Yrityksen historian aikana on ollut myös monia harrastusryhmiä, jotka ovat toimineet aikansa ja häipyneet sitten unholaan, kun aktiiviset puuhamiehet tai -naiset ovat keksineet uusia intohimoja tai pahimmassa tapauksessa jättäneet yrityksen. Yritys on antanut niille myös taloudellista tukea. Suosiossa ovat olleet ennen kaikkea joukkuelajit kuten lentopallo, jääkiekko ja salibandy. Liikuntapäivä Luukissa oli hyvin lyhyeksi jäänyt traditio, mutta pienempimuotoisena perinne jatkuu edelleen. Virkistysavustuksen avulla saatetaan käydä ajamassa carting-autoilla tai pelaamassa curlingia tai muuta harvinaisempaa peliä. Muistoja ja muistikuvia eri vuosikymmeniltä 235

17 Granlundin 50-vuotisjuhla Korjaamolla. Soittamassa Granlundin ystävät -yhtye: Chris Siebert (piano), Kari Siuru (basso), Heikki Hänninen (kitara), Harri Aavaharju (trumpetti, laulu), Petteri Hasa (rummut), Mika Halttunen (laulu), Pentti Lasanen (saksofoni). Jotkut jopa ovat käyneet viettämässä viikonloppua Vierumäen urheiluopiston tiloissa luvulla on tärkeäksi vuotuiseksi tapahtumaksi koettu joukkuehengen nostattajana elokuussa järjestetyt Dragon-melonnat Kaisaniemessä. Tämäkin muoti-ilmiö kuitenkin päättyi vuonna 2009, kun osallistujamäärä kääntyi selvään laskuun. Liikuntasetelit ovat tulleet suosituiksi viime vuosina. Niitä on voitu käyttää myös yksilökohtaisiin harrastuksiin kuten kuntosaleilla, uimahalleissa jne. Laitevalmistajat ja maahantuojat olivat myös hyvin aktiiviasia varsinkin 1980-luvulla. Tuoteesittelyiden nimellä kulkevia illanviettoja ja tehdaskäyntejä järjestettiin tasaiseen tahtiin ja osaan otto oli pääsääntöisesti hyvä. Projektin päättäjäiset järjestettiin aina suurempien töiden valmistuttua. Usein mentiin ravintolaan syömään firman piikkiin. Jatkot kuuluivat asiaan, tosin ne sitten omalla kustannuksella. Ajan henkeen kuului myös, että jatkojen jälkeen kokoonnuttiin vielä firman tiloihin jatkojen jatkoille. Muita juhlanaiheita olivat hyvinä vuosina tilinpäätösjuhlat ja viiden vuoden välein vuosijuhlat. Yhtiön 50-vuotisjuhla pidettiin Kulttuuritehdas Korjaamon tiloissa Töölössä tämän entisen HKL:n raitiovaunuhallin saneeraus on Granlundin suunnittelukohteita sekin. Paikalla oli yli 450 juhlijaa: työntekijöitä avec, tytäryhtiöiden työntekijöitä ja melkein 80 entistä granlundlaista, mikä antoi juhlalle erityisen hienon lisäsäväyksen. Illan esiintyjinä nähtiin kansainvälisiä huippunimiä: amerikkalainen Lavay Smith, klassisen jazz 236 Insinööritoimisto Olof Granlund Oy

18 & bluesin kuningatar yhtyeensä pianistin Chris Siebertin kanssa sekä englantilainen R n B- ja soullaulaja, lauluntekijä ja kitaristi James Hunter. Juhlakulttuuri on muuttunut ajan myötä. Aikaa halutaan viettää enemmän harrastusten, perheen ja ystävien seurassa. Työyhteisön kanssa käydään tuulettumassa harvemmin kuin ennen. Työelämän kiireet ovat ehkä syynä siihen, ettei rentoutuminen ravintoloissa ole enää muodikasta. Yhtiön palveluksessa on ollut myös huippu-urheilijoita, jotka ovat yltäneet jopa Euroopan mestariksi (Veikko Martiskainen amerikkalainen jalkapallo), Pohjoismaiden mestariksi (Kari Merenheimo kehonrakennus) tai ainakin Suomen mestariksi (Marja-Liisa Somer oja os. Vihavainen miekkailu, Mika Reinikainen keilailu, Riku Bitter autosuunnistus, Sami Söderström Ratamoottoripyöräilyn Supersport B600 -sarja, Jari Yletyinen jousiammunta) tai olleet maajoukkuetasoa (Kimmo Liljeström suunnistus). Muoti Jukka oli myös perehtynyt pukeutumisen muotivirtauksiin ja suuret ulkonäköömme vaikuttavat ajan virtaukset 1960-luvun lopulla ja 1970-luvun alkupuolella sai hänet lausumaan seuraavaa: 60-luvun alusta lähtien hameen helma kohosi kohti korkeuksia saavuttaen inhimillisesti katsoen äärimmäisen rajan v. 68 paikkeilla. Siinä vaiheessa minihameeseen olikin jo pakko tehdä lahkeet ja 70-luvun alkaessa alkoivat lahkeet taas venyä kohti nilkkoja. Seurasi pitkä puritaaninen housukausi, vasta aivan viime vuosina on nilkka alkanut pilkahtaa. Tässä suhteessa ennustamme valoisampaa 80-lukua. Herrojen muodissa taasen pistää silmään karvoittumisen kasvu 60-luvun jälkipuoliskolla ja sen asteittainen väheneminen viime vuosina. Läsnäolevastakin voimme todeta, että moni kuontalo on lyhentynyt puoleen ja että moni viiksi tahi parta on kadonnut tai ainakin siistiytynyt. Itse Muistoja ja muistikuvia eri vuosikymmeniltä 237

19 edustamme sitä ryhmää, jonka karvapeita hupenee luonnollisen poistuman kautta. Ajan muoti voidaan nähdä vielä vuonna 1974 otetuista toimiston ryhmäkuvista. Naisnäkökulma kahvipöytäjuttuihin Insinööritoimisto on varsin miesvaltainen työpaikka, mutta vuosien varrella talotekniikka- ja kiinteistönpitoalalle on tullut yhä enemmän naispuolisia insinöörejä ja diplomi-insinöörejä. Etenkin energia- ja ympäristöasioita on hakeutunut opiskelemaan paljon tyttöjä. Niin, se tytöttely jokaisen insinööritoimistossa työskentelevän naispuolisen kohtalo! Sitä ei kuitenkaan pidä ottaa itseensä eikä mitenkään vakavasti, kuten ei kovin paljoa kahvipöytäpuheista ylipäätäänkään. Vuosien kahvipöytäjuttujen kokemuksella Erja Reinikainen toteaa: Kahvipöytäjuttujen perusteella voisi kirjoittaa kirjan uskomattomista työkavereille tai heidän kavereilleen tai kaverin kavereille sattuneista armeijakokemuksista, autokommelluksista, onnistuneista ja vähemmän onnistuneista teknisistä kokeiluista, karmeista ruokailuhetkistä, matkaseikkailuista, jne. Näitä juttuja kun on joskus (harkinnan pettäessä) erehtynyt kertomaan edelleen naispuolisille sukulaisille tai lapsia puistossa vahtivalle äitien joukolle, on saanut vähintäänkin kummeksuvia katseita osakseen ja puheenaihe on vaihtunut nopeasti. Myöskään kahvipöydässä täysin normaaleja teknisiä pohdintoja tyyliin energiansäästölamppuihin siirtymisen aiheuttaman sisäisen lämpökuorman vähenemisen vaikutus lämmitysenergian kulutuksen lisääntymiseen kaukolämpöön liitetyssä omakotitalossa ei kannata suosia humanististaustaisten tyttökaverien kanssa. Kun joku tuo lomareissulta tuliaisia kahvipöytään, niin porukka saattaa haukkua kuorossa tuomiset oudon makuisiksi/näköisiksi, mutta syö ne Pikkujoulun muotia vuodelta 1974: Göran Langhoff, Rauli Saarela ja Juha Heikkilä. Ulf Holmberg, Arja Paavilainen ja Frej Mattsson. kuitenkin. Vuosien varrella ei mitään oikeastikaan oudon makuista tai näköistä ole koskaan jäänyt syömättä. Urheiluaiheisia ja muitakin (yleensä pähkähulluja) vedonlyöntejä esiintyy miesvoittoisessa kahvipöytäporukassa säännöllisin väliajoin. Hävinnyt maksaa voittajalle sovitun vedon ja on yleisen suunsoiton kohteena seuraavan viikon kunnes löytyy uusi suunsoiton kohde. Jalkapallo-, jääkiekko-, yms. kimppaveikkaukset toistuvat vuodesta toiseen ja ihme kyllä porukka osallistuu niihin, vaikka ei koskaan ole voitettu mitään. Veikkausrahat ja kodin hankinnat ovat selvästi eri kustannusmomentilla: jos joku mainitsee aikovansa hankkia jotakin, niin aina joku kollega on juuri selvittänyt itselleen, serkulleen tai appiukolleen mistä tuon halvimmalla saa. 238 Insinööritoimisto Olof Granlund Oy

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

Raportti työharjoittelusta ulkomailla

Raportti työharjoittelusta ulkomailla Eevi Takala PIN10 12.5.2013 Raportti työharjoittelusta ulkomailla Opiskelen pintakäsittelyalan viimeisellä vuodella ja olin puolet (5vk) työharjoitteluajastani Saksassa töissä yhdessä kahden muun luokkalaiseni

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Islannin Matkaraportti

Islannin Matkaraportti Islannin Matkaraportti Olen aina haaveillut työskentelystä ulkomailla ja koulun kautta sain siihen mahdollisuuden! En itse oikein tiennyt mihin maahan haluaisin mennä mutta päädyin Islantiin koska opettaja

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

Jyväskylä Debrecen ystävyyskaupunkivaihto 2015

Jyväskylä Debrecen ystävyyskaupunkivaihto 2015 Jyväskylä Debrecen ystävyyskaupunkivaihto 2015 Eötvös-Cup 16.8.-22.8.2015 7.12.2015 7.12.2015 2 1 Jyväskylän ystävyyskaupunkijoukkue Korpilahden Pyrintö Korpilahden yhtenäiskoulu Korpilahden Pyrintö Joukkueen

Lisätiedot

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota

Lisätiedot

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset sanat selkeät sanat CC Kirsi Alastalo 2016 Kuvat: Papunetin kuvapankki, www.papunet.net, Sclera

Lisätiedot

Partiolippukunta Kalevan Karhut nro 1 / 2008

Partiolippukunta Kalevan Karhut nro 1 / 2008 Partiolippukunta Kalevan Karhut nro 1 / 2008 TÄSSÄ NUMEROSSA - LIPPUKUNTALEHTI - 36. vuosikerta JULKAISIJA Ä-tervehdys... 3 www.kalevankarhut.net... 4 Ötökän elämää... 5 Silppusäkki... 6 Virkailijat...

Lisätiedot

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa Maanantai 22.6. Hei olen Joni ja aloitin kesätyöt tänään. Päivä alkoi aamupäivästä kahdentoista pintaan perehdytyksellä työtoimista, sekä ohjeista blogin pitämisen suhteen. Loppu päivä menikin hyllyttäessä

Lisätiedot

Ilonan ja Haban aamu Pariskunnalle tulee Aamulehti, mutta kumpikaan ei lue sitä aamulla: ei ehdi, eikä jaksa edes lähteä hakemaan lehteä kauempana sijaitsevasta postilaatikosta. Haba lukee Aamulehden aina

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA Suomessa LVI yhdistystoiminta alkoi Helsingissä jo 1930 luvulla, jolloin oli perustettu Lämpö-

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Matias magneettitutkimuksessa. Digitaalinen kuvakirja magneettikuvaukseen tulevalle lapselle ja vanhemmille

Matias magneettitutkimuksessa. Digitaalinen kuvakirja magneettikuvaukseen tulevalle lapselle ja vanhemmille Matias magneettitutkimuksessa Digitaalinen kuvakirja magneettikuvaukseen tulevalle lapselle ja vanhemmille 1 Moi! Minä olen Matias ja harrastan jääkiekkoa. Kaaduin harjoituksissa ja loukkasin polveni.

Lisätiedot

Lahden nuorisopalveluiden Tyttöjen tila esittäytyy. Emmi Salo & Mervi Laaksonen

Lahden nuorisopalveluiden Tyttöjen tila esittäytyy. Emmi Salo & Mervi Laaksonen Lahden nuorisopalveluiden Tyttöjen tila esittäytyy Emmi Salo & Mervi Laaksonen Historiaa Tyttöjen tila sai alkunsa Tyttöprojekti Helmestä vuonna 2003, jossa koottiin tyttötyötä tekeviä tahoja yhteen ja

Lisätiedot

Kajaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0

Kajaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0 Kaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0 Tähtitieteellinen yhdistys Kaanin Planeetta ry Julkaisi: Kaanin Planeetta ry Päätoimitta: Jari J.S. Heikkinen Ilmestyminen: Kolme numeroa vuodessa (huhtikuu, elokuu,

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

UNIVERSITAT POLITÈCHNICA DE CATALUNYA VILANOVA I LA GELTRÚ

UNIVERSITAT POLITÈCHNICA DE CATALUNYA VILANOVA I LA GELTRÚ UNIVERSITAT POLITÈCHNICA DE CATALUNYA VILANOVA I LA GELTRÚ European Project Semester 2008 Eeva Siuruainen (TTE5SN2) ENNEN LÄHTÖÄ Minulla oli suuri halu päästä tekemään työharjoitteluni ulkomailla ja muu

Lisätiedot

Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto

Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto Taru-Kalusteen Tarja Siivonen toiminut yrittäjänä 40 vuotta Nummelan Kenttälässä toimivan Taru-Kalusteen yrittäjä Tarja Siivoselle on kertynyt yrittäjyysvuosia

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

AISTIT AVOINNA YMPÄRI VUODEN

AISTIT AVOINNA YMPÄRI VUODEN Aistikahvilan saattaminen ympärivuotiseksi Deme-passi koulutus 2012-2013 LOMAKOTI ILONPISARA Toiminnan alku Aistikahvila sai alkunsa THL (terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen) Mental healthprojektista,

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Me haastateltiin1a luokkaa, mikä on heidän lempitalviurheilulajinsa. Suosituin laji oli hiihto. Tekijät Kerttu,Iida,Veikka ja Bedran Haastattelimme apulaisrehtoria Katri

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus 7.3.2011 17.4.2011 Joni Kärki ja Mikko Lehtola Matka alkoi Oulaisten rautatieasemalta sunnuntaina 16.3. Juna oli yöjuna, ja sen oli tarkoitus lähteä matkaan

Lisätiedot

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon Suomen lippu Suomessa on laki, miten saat liputtaa. Lipussa on valkoinen pohja ja sininen risti. Se on kansallislippu. Jokainen suomalainen saa liputtaa. Jos lipussa on keskellä vaakuna, se on valtionlippu.

Lisätiedot

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko on Kehitysvammaliiton hanke, jossa leikkimielinen pehmohahmo vie eteenpäin tärkeitä viestintä- ja tunneasioita. Sammakko matkustaa

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Kenguru Benjamin (6. ja 7. luokka) ratkaisut sivu 1 / 6

Kenguru Benjamin (6. ja 7. luokka) ratkaisut sivu 1 / 6 Kenguru Benjamin (6. ja 7. luokka) ratkaisut sivu 1 / 6 3 pisteen tehtävät 1) Mikä on pienin? A) 2 + 0 + 0 + 8 B) 200 : 8 C) 2 0 0 8 D) 200 8 E) 8 + 0 + 0 2 2) Millä voidaan korvata, jotta seuraava yhtälö

Lisätiedot

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 Vastaus

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 Vastaus Kenguru Ecolier, vastauslomake Nimi Luokka/Ryhmä Pisteet Kenguruloikka Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Jätä ruutu tyhjäksi, jos

Lisätiedot

Referenssi FRIISILÄNTIE 33, ESPOO. Ripeää toimintaa ja upea lopputulos

Referenssi FRIISILÄNTIE 33, ESPOO. Ripeää toimintaa ja upea lopputulos Ripeää toimintaa ja upea lopputulos Talomme katto on rakennettu vuonna 1986. Tiilet olivat tulleet huokoiseksi ja sammalta kertynyt, joten huoltoa kaivattiin, kertoo talon omistaja. Referenssi FRIISILÄNTIE

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

SURF IDEA BOOK 2013. www.surfaces.fi YOUR IDEA. OUR SURFACES.

SURF IDEA BOOK 2013. www.surfaces.fi YOUR IDEA. OUR SURFACES. SURF IDEA BOOK 2013 Arkkitehti: Ota yhteyttä saat 15 itunes App Store -lahjakortin käytettäväksi iphone ja ipad -applikaatioihin! Linkki sisällä 1 2 Vapaus keskittyä arkkitehtuurin suunnitteluun Puucomp

Lisätiedot

Kielellinen selviytyminen

Kielellinen selviytyminen BILBAO Kulttuurit kohtaavat Bilbaossa ollessani havaitsin täysin erilaisen päivärytmin. Päivät ovat todella pitkiä, sillä ihmiset viihtyvät myöhään ulkona viettäen aikaa perheen ja ystäviensä kanssa. Myös

Lisätiedot

Työssäoppimiseni ulkomailla

Työssäoppimiseni ulkomailla Työssäoppimiseni ulkomailla Nimeni on Jenna Virtanen suoritin kuukauden 7.2.-11.3.2015 Pintakäsittely alan työharjoittelusta Espanjassa Fuerteventuran Corralejossa. Työskentelin kauppakeskuksessa nimeltä

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014 VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto Mwanza, Tanzania Nimikkohankeraportti 1/2014 Hankenumero 14106 115 Nyakato Luterilainen Koulutuskeskus perustettiin

Lisätiedot

Seguinin lauta A: 11-19

Seguinin lauta A: 11-19 Lukujen syventäminen Kun lapsi ryhtyy montessorileikkikoulussa syventämään tietouttaan lukualueesta 1-1000, uutena montessorimateriaalina tulevat värihelmet. Värihelmet johdattavat lasta mm. laskutoimituksiin,

Lisätiedot

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa?

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa? Mitä on MLM! Monitasomarkkinoinnin perusasioita: -Historia -Mistä raha tulee? -mitä on 'vivuttaminen'? -miksi siitä puhutaan?(6 kk esimerkki) -organisaatimalli *binäärinen organisaatiomalli *ylivuoto -palkkiojärjestelmä

Lisätiedot

Märsky 29.10.2012. Heikki Pajunen Novetos Oy. Luomme menestystarinoita yhdessä

Märsky 29.10.2012. Heikki Pajunen Novetos Oy. Luomme menestystarinoita yhdessä Märsky 29.10.2012 Heikki Pajunen Novetos Oy Luomme menestystarinoita yhdessä Aamun ajatus By Positiivarit: Maanantai 29.10.2012 AAMUN AJATUS Elämä on 10-prosenttisesti sitä miten elää ja 90-prosenttisesti

Lisätiedot

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related Syyskuu no 55 /2012 http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related "Särkyneille on puhuttava hiljaa ja sanoin, jotka eivät lyö. Kuin tuuli, joka vaalii viljaa, kuin lempeä ja lämmin yö. Särkyneitä

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Eye Pal Solo. Käyttöohje

Eye Pal Solo. Käyttöohje Eye Pal Solo Käyttöohje 1 Eye Pal Solon käyttöönotto Eye Pal Solon pakkauksessa tulee kolme osaa: 1. Peruslaite, joka toimii varsinaisena lukijana ja jonka etureunassa on laitteen ohjainpainikkeet. 2.

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2006

TOIMINTAKERTOMUS 2006 TOIMINTAKERTOMUS 2006 YLEISTÄ Vuosi 2006 oli OuLVI:n 44. toimintavuosi. Vuoden aikana järjestetty toiminta oli edellisten vuosien mukaista.tapahtumissa keskityttiin laatuun ja panostettiin tapahtumaympäristöön

Lisätiedot

Ketterästi iteroiden, työelämää monimenetelmäisesti lähestyen

Ketterästi iteroiden, työelämää monimenetelmäisesti lähestyen Ketterästi iteroiden, työelämää monimenetelmäisesti lähestyen Työelämää ja opintoja -iltapäivä 2009 Kristiina Abdallah Näkökulmia aiheeseen Opettaja: Ja taas muutoksia. En millään jaksais - sais nyt kerrankin

Lisätiedot

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA 2014 Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA Kun koulu loppuu -tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yläkoululaisten ja lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmia,

Lisätiedot

Tavoitteiden toteutuminen

Tavoitteiden toteutuminen VUOSIKERTOMUS 2013 Tavoitteiden toteutuminen Kaikki jäseneksi pyrkivät on voitu ottaa vastaan. Jäsenmäärä oli vuoden lopussa 305, joista uusia jäseniä oli 18. Siirtymätyöpaikkoja oli vuoden vaihteessa

Lisätiedot

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011 q-toset 6a-luokan lehti numero 2/2011 Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja Kirsi Jokela Mitä koulua kävitte? -Kävin Sorvaston koulua. Millaista siellä oli? -Tosi kivaa. Siellä

Lisätiedot

KOSKELAN KIRKKO JA KOSKELAN SAIRAALAN KAPPELI (12.6.2007) Päivitetty 23.2.2015

KOSKELAN KIRKKO JA KOSKELAN SAIRAALAN KAPPELI (12.6.2007) Päivitetty 23.2.2015 KOSKELAN KIRKKO JA KOSKELAN SAIRAALAN KAPPELI (12.6.2007) Päivitetty 23.2.2015 Helsingin kaupungin Koskelan sairaala-aluetta alettiin rakentaa vuosina 1912 1914. Opastaulusta näkyy, että siellä on monenlaisia

Lisätiedot

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Tämä on tarina kunnan hoivakodin rakentamisesta. Päättävistä kunnan sedistä ja tädeistä, hoivakotipaikkaa tarvitsevista vanhuksista ja hoivakotien rakentajasta. Tämä tarina

Lisätiedot

Komeat puitteet rennolle tapahtumalle

Komeat puitteet rennolle tapahtumalle Bodomin kartanon väki toivottaa sinut tervetulleeksi! Master Golf toimii Bodom-järven rannalla, historiallisen Bodomin kartanon ympärillä, Espoossa. Yhtiö on perustettu vuonna 1987 ja sillä on kaksi erilaista

Lisätiedot

Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen

Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen Vytvoř elativ: Minä olen kotoisin Tšekistä (Tšekki). Hän on kotoisin Suomesta (Suomi). Oletko sinä kotoisin

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

HIIHTÄMÄSSÄ ITÄVALLASSA 2006

HIIHTÄMÄSSÄ ITÄVALLASSA 2006 HIIHTÄMÄSSÄ ITÄVALLASSA 2006 NEVA järjesti matkan Alppien parhaimmistoon kuuluvalle murtomaahiihtoalueelle Itävallan Ramsauhun 20 hengen voimin 25.2. - 4.3.2006. Kokemukset olivat todella hyvät. Majoituimme

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Sadut ja tarinat hanke 2012 sivistys on siistiä Projektiin varattiin rahaa 10 000 euroa mitä sillä saatiin?

Sadut ja tarinat hanke 2012 sivistys on siistiä Projektiin varattiin rahaa 10 000 euroa mitä sillä saatiin? Sadut ja tarinat hanke 2012 sivistys on siistiä Projektiin varattiin rahaa 10 000 euroa mitä sillä saatiin? Yhteensä 25 teatteri- ja musiikkiesitystä (9800 euroa) Kirjakassit (1000 euroa) Kirjakasseissa

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT NÄKÖISLEHTI Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ Mielenkiintoiset SUORALINKIT MATKAKOHDE: BURG ELZ Kerpenin lähellä MUISTOJEN SPA VALMIS PAINETTAVAKSI!

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

Kohti palveluliiketoiminnan. Case: Chiller Oy. Raimo Pöntys Asiakkuuspäällikkö

Kohti palveluliiketoiminnan. Case: Chiller Oy. Raimo Pöntys Asiakkuuspäällikkö Kohti palveluliiketoiminnan tehokkaampaa soveltamista Case: Chiller Oy Raimo Pöntys Asiakkuuspäällikkö Chiller Oy Pääkonttori Tuusulassa Liikevaihto n. 18 milj. (2010) Henkilöstö n. 55 henkilöä Valmistus

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

KAKKOS SANOMAT. Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8

KAKKOS SANOMAT. Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8 Rauman freinetkoulun 2lk:n luokkalehti 2# lokakuu 2010 KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS: Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8 Koulumme 2 4lk:n oppilaista

Lisätiedot

11. 1. Olemassaoloverbit ja Jonkun esineen (ei eläin tai ihminen) olemassaolosta tai sijainnista puhuttaessa käytetään

11. 1. Olemassaoloverbit ja Jonkun esineen (ei eläin tai ihminen) olemassaolosta tai sijainnista puhuttaessa käytetään 13 Luku 11 Kielioppia 11. 1. Olemassaoloverbit ja Jonkun esineen (ei eläin tai ihminen) olemassaolosta tai sijainnista puhuttaessa käytetään verbiä sanakirjamuoto ;. 1. (Jossain tilassa) on kukkia. 2.

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

INTERVAC KANSAINVÄLINEN LOMAPALVELU. Lomailijoille, jotka kulkevat omia polkujaan

INTERVAC KANSAINVÄLINEN LOMAPALVELU. Lomailijoille, jotka kulkevat omia polkujaan INTERVAC KANSAINVÄLINEN LOMAPALVELU Lomailijoille, jotka kulkevat omia polkujaan INTERVAC-lomapalvelu aina vuodesta 1953 lähtien u Voit vaihtaa asunnon toisen kanssa kotimaassa tai ulkomailla. Kun asut

Lisätiedot

Matka Kronstadtiin keväällä 2007. Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta

Matka Kronstadtiin keväällä 2007. Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta Matka Kronstadtiin keväällä 2007 Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta Su-Ma, 13-14.5. Tulimme kaikki matkalle lähtijät koulun pihalle sunnuntai-iltana kello kymmenen maissa. Yksi matkalaisista kuitenkin

Lisätiedot

MOTIVAATIO 1/5 10 100 MIKÄ KORTIN OTSIKKO MILLOIN. pakka MITÄ VAHVUUDET. coaching. www.ideapakka.fi HEIKKOUDET URATAIVAL

MOTIVAATIO 1/5 10 100 MIKÄ KORTIN OTSIKKO MILLOIN. pakka MITÄ VAHVUUDET. coaching. www.ideapakka.fi HEIKKOUDET URATAIVAL 1/5 10 100 MOTIVAATIO pakka ++ ++ ++ www.ideapakka.fi coaching URATAIVAL KORTIN OTSIKKO 3/5 15 40 MOTIVAATIO Menetelmä, jossa kirjoitetaan henkilökohtainen tulevaisuuden tavoite, motivoiva unelma Esimerkiksi

Lisätiedot

Tehtäviä. Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha

Tehtäviä. Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

Tuen tarpeen tunnistaminen. Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi. Esitysohjeet opettajalle. toinen luokka syksy

Tuen tarpeen tunnistaminen. Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi. Esitysohjeet opettajalle. toinen luokka syksy Tuen tarpeen tunnistaminen Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi toinen luokka syksy Esitysohjeet opettajalle arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot

KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA. (Lyhytelokuva, draama komedia)

KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA. (Lyhytelokuva, draama komedia) KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA (Lyhytelokuva, draama komedia) 1. INT. Työpaikka, toimisto. Ilta klo.19.45. Kesto 30s. istuu yksin työpaikan suuressa toimistotilassa omassa työpisteessään. Yösiivooja tulee

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2005

TOIMINTAKERTOMUS 2005 TOIMINTAKERTOMUS 2005 YLEISTÄ Vuosi 2005 oli OuLVI:n 43. toimintavuosi. Vuoden aikana järjestetty toiminta oli edellisten vuosien mukaista.tapahtumissa keskityttiin laatuun ja panostettiin tapahtumaympäristöön

Lisätiedot

Kuuttiset. Saapumislehti. Taipalsaari 28.6.-3.7.2015. KASPELIn palokuntanuorten oma lehti

Kuuttiset. Saapumislehti. Taipalsaari 28.6.-3.7.2015. KASPELIn palokuntanuorten oma lehti Kuuttiset Saapumislehti Taipalsaari 28.6.-3.7.2015 KASPELIn palokuntanuorten oma lehti Leiripäällikön terveiset Vihdoinkin on tulla aika perinteisen pelastusalanliiton vuosittaisen koulutusleirin. Toivotankin

Lisätiedot

Paikallissijakyselyyn vastattiin innokkaasti

Paikallissijakyselyyn vastattiin innokkaasti Paikallissijakyselyyn vastattiin innokkaasti 1 Kielitoimiston kysely suomen kielen paikallissijojen käytöstä saavutti suuren suosion netinkäyttäjien keskuudessa. Kyselyssä sai valita lauseisiin sopivia

Lisätiedot

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli

Lisätiedot