Työn valvoja Professori Pirkko Oittinen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työn valvoja Professori Pirkko Oittinen"

Transkriptio

1 TEKNILLINEN KORKEAKOULU Prosessi- ja materiaalitekniikan osasto Puunjalostustekniikan laitos AINO MENSONEN PAPERIN MIELLYTTÄVYYS Diplomityö, joka on jätetty opinnäytteenä tarkastettavaksi diplomi-insinöörin tutkintoa varten Espoossa Työn valvoja Professori Pirkko Oittinen

2 TEKNILLINEN KORKEAKOULU DIPLOMITYÖN TIIVISTELMÄ Tekijä ja työn nimi: Aino Mensonen Paperin miellyttävyys Päivämäärä: Sivumäärä: 85 Osasto: Professuuri: Prosessi- ja materiaalitekniikan osasto Aut-75 Graafinen tekniikka Puunjalostustekniikan laitos Työn valvoja: Professori Pirkko Oittinen Paperin miellyttävyys syntyy eri tekijöiden yhteisvaikutuksena. Assosiaatioteorioiden mukaan ihminen assosioi uuden asian ennalta koettuun. Tästä assosiaatioketjusta riippuu miellyttääkö uusi asia vai ei. Työn tavoitteena oli löytää sellaisia paperin ominaisuuksia, jotka vaikuttavat paperin miellyttävyyteen. Kirjallisuusosassa tarkasteltiin niitä paperin ominaisuuksia, joilla uskotaan olevan merkitystä paperin miellyttävyyden suhteen. Kirjallisuusosassa käsiteltiin myös pakkausten miellyttävyyttä. Kokeellisessa osassa tehtiin subjektiivisia testejä 130 kuluttajalle ja ammattilaiselle. Testihenkilöt jaettiin seitsemään ryhmään: yli 50-vuotiaat kuluttajat, nuoret kuluttajat, nuoret ammattilaiset, painoalan ammattilaiset, paperialan ammattilaiset, keski-eurooppalaiset kuluttajat ja aasialaiset kuluttajat. Näytteet olivat taidepainopapereita, joille oli elektrofotograafisesti värikopioitu aikakauslehden kuvapainotteinen sivu, tekstipainotteinen sivu tai mainos. Näytteet jaettiin kuuteen sarjaan. Viidellä sarjalla tutkittiin paperin visuaalista miellyttävyyttä ja yhdellä paperin kosketeltavuutta. Kosketeltavuussarjassa muuttujia olivat paperin karheus, pintaenergia, kitka, jäykkyys ja paksuus. Testihenkilöt tekivät erilaisuus-, pari- ja paremmuusvertailutestit. Tarkoituksena oli löytää ryhmien sisällä yhdenmukaiset mielipiteet paperin ja painotuotteen miellyttävyydestä ja verrata niitä muiden ryhmien mieltymyksiin. Erilaisuuden määrittäminen oli testihenkilöille vaikeaa. Parivertailu oli helpoin suorittaa. Ammattilaisille testien suorittaminen oli helpompaa kuin kuluttajille. Tuloksia tarkasteltiin MDS-analyysin avulla. Sen perusteella testihenkilöt kiinnittivät huomionsa kuvapainotteisessa aikakauslehden sivussa ja mainoksessa paperin kiiltoon, kiillon tasaisuuteen, paperin vaaleuteen ja paperin sävyyn. Kiillon tasaisuus oli ammattilaisille tärkeämpää kuin kuluttajille. Yleisesti testihenkilöt pitivät vaaleasta mattapaperista. Kiilto oli yleisesti pääkriteeri. Aasilaiset kuluttajat eivät kiinnittäneet huomiotansa kiiltoon, heistä sävy oli tärkeämpi kriteeri. Aasialaiset pitivät hieman kellertävän sävyisestä paperista. Tekstipohjaisen aikakauslehden sivun arviointi oli vaikeampaa kuin kuvapainotteisen aikakauslehden sivun tai mainoksen. Tämä johtui siitä, että painojäljen osuus tekstipohjaisessa aikakauslehden sivussa oli suuri ja tässä työssä painomenetelmä oli kaikilla papereilla sama. Kosketeltavuustestissä testihenkilöt kiinnittivät huomionsa paperin jäykkyyteen, karheuteen, kiiltoon ja tahmeuteen. Yleisesti testihenkilöt pitivät sileästä mattapaperista. Tahmea paperi ei miellyttänyt.

3 HELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY ABSTRACT OF THE MASTER S THESIS Author and the name of the thesis: Aino Mensonen Pleasantness of paper Date: Number of pages: 85 Faculty: Professorship: The Faculty of Process Engineering and Aut-75 Graphic Arts Technology Materials Science Department of Forest Products Technology Supervisor: Professor Pirkko Oittinen The pleasantness of paper is a sum of many factors. According to association theories people associate new things something we know beforehand. It depends on this association how the new thing pleasures. Paper properties which are assumed to affect the pleasantness of paper are discussed in the literature part. The about pleasantness of packages is also reviewed. The goal of this study was to find which papers properties affect the pleasantness of paper. In the experimental part subjective tests were made by over 130 persons. The test papers were art papers. They were divided in seven series. Five series were used to study how paper visually pleases people and in one series to find how the touch of the paper pleases people. Three different layouts were printed on the papers: a picture page, a text page and advertisement. The tests were made by seven groups: over 50 years old consumers, young consumers, young professionals, professionals from the printing industry, professionals from the paper industry, consumers from Middle-Europe and consumers from Asia. The test persons made pair comparison tests and ranking tests. They also marked to what extent the samples looked alike or different. It was difficult for test persons to mark the difference between two samples. The pair comparison tests were easy for everyone. Generally the tests were easier for the professionals than for the consumers. In the visual tests with the picture page and the advertisement test persons paid their attention to the gloss, the surface, the luminance and the hue of the paper. The smoothness of the paper surface was much more important for the professionals than for the consumers. Generally the test persons liked light-coloured matt paper. The gloss was the main criterion. The hue of the paper was main criterion for the consumers from Asia; they liked yellowish paper. The text page was harder to rate than the picture page and the advertisement. That was because the printed area was bigger in the text page than in the others and only the paper properties varied (not the printing technology). In the tests where it was studied how the touch of the paper pleases people, tests persons paid their attention to the gloss, the smoothness, the stiffness, the thickness and the "stickiness" of the paper. Generally the test persons liked mattpaper with smooth surface, the "sticky" paper was not considered to be pleasant.

4 ALKUSANAT Tämä työ on tehty Teknillisen korkeakoulun Graafisen tekniikan laboratoriossa. Työ on osa Nordisk industriefondin hanketta Trykkvalitet - informationsteori. Esitän lämpimät kiitokseni työn valvojalle professori Pirkko Oittiselle kannustuksesta ja ohjeista työni eri vaiheissa. Kiitän sukulaisiani, ystäviäni, Helsinki Media painon henkilökuntaa ja Metsä-Serla Äänekosken taidepainopaperitehtaan henkilökuntaa mielenkiinnosta työtäni kohtaan. Ilman apuanne eivät subjektiiviset testit olisi olleet mahdollisia. Lisäksi haluan kiittää Markku Leskelää osallistumisesta työni ideoimiseen ja Teuvo Ilmosta avusta ideoiden toteuttamisessa. Kiitän laboratoriomestareita Tuire Toivosta ja Mervi Sillmania mittauksissa saamastani avusta. Tuirea kiitän erityisesti subjektiivisten testien järjestämisestä. Mikolle kiitos tuesta ja kannustuksesta. Espoossa Aino Mensonen

5 SISÄLLYSLUETTELO KIRJALLISUUSOSA 1 JOHDANTO 1 2 MIELLYTTÄVYYS KÄSITTEENÄ Havaitseminen Aistit Näköaisti Tuntoaisti 4 3 MIELLYTTÄVYYTEEN VAIKUTTAVAT PAPERIN OMINAISUUDET Sävy Vaaleus ja valkoisuus Karheus ja kiilto Kosketeltavuus Paperin pintaenergia Paperin kitka Formaatio Käyryys Jäykkyys 11 4 PAPERIN MIELLYTTÄVYYS Pakkausten miellyttävyys Paperin ja painotuotteen miellyttävyys Paperin ja pakkauksen miellyttävyyden mittaus 15 5 LAADUN SUBJEKTIIVINEN MÄÄRITYS Silmän kontrastinherkkyys ja erotuskyky Subjektiiviset testausmenetelmät Parivertailu Paremmuusarvostelu-menetelmät Asennneanalyysi Multidimensional scaling-tekniikka paperin miellyttävyyden arvioinnissa MDS-menetelmän matemaattiset periaatteet 23 86

6 KOKEELLINEN OSA 6 KOKEELLISEN OSAN JOHDANTO Esikoe, asenneanalyysi Koesuunnitelma 28 7 TYÖSSÄ KÄYTETYT TUTKIMUSMENETELMÄT JA - LAITTEISTOT _ Kiilto Kiillon tasaisuus Sävy, väri ja vaaleus Kosketeltavuus Pintaenergia Kitka Karheus, jäykkyys, neliömassa, paksuus ja tiheys Testausolot 34 8 OBJEKTIIVISET MITTAUSTULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU Sarjat 1 ja 2, kuvapohjainen ja tekstipohjainen sivu testitaidepainopapereilla Sarjat 3, 4 ja 6, tekstipohjainen sivu, mainossivu ja blanko sivu tuotantotaidepainopapereilla Sarja 5, kosketeltavuussarja 44 9 SUBJEKTIIVISET MITTAUSTULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU Sarja 1, kuvapainotteinen sivu Ryhmä 1, yli 50-vuotiaat kuluttajat Ryhmä 2, nuoret kuluttajat Ryhmä 5, ammatti-opiskelijat Yhteenveto sarjasta ja vertailu eri ryhmien kesken Sarja 2, tekstipainotteinen aikakauslehden sivu testitaidepainopaperilla Yhteenveto sarjasta Sarja 3, tekstipainotteinen aikakauslehden sivu tuotantotaidepainopaperilla Ryhmä 2, nuoret kuluttajat Ryhmä 5, ammatti-opiskelijat Ryhmien välinen vertailu Sarja 4, mainos Ryhmä 1, yli 50-vuotiaat Ryhmä 2, nuoret kuluttajat Ryhmä 3, painoalan ammattilaiset Ryhmä 4, paperialan ammattilaiset Ryhmä 6, keskieurooppalaiset opiskelijat Ryhmä 7, aasialaiset opiskelijat Ryhmien välinen vertailu Sarja 5, kosketeltavuussarja Sarja 6, blanko paperi 77 87

7 9.7 Sarjojen välinen vertailu Johtopäätökset YHTEENVETO LÄHDELUETTELO 83 LIITTEET: Liite 1: Sarjan 1 mittaustulokset Liite 2: Sarjan 2 mittaustulokset Liite 3: Sarjan 3 mittaustulokset Liite 4: Sarjan 4 mittaustulokset Liite 5: Sarjan 5 mittaustulokset Liite 6: Sarjan 6 post-hoc-estimaatti Liite 7: Konfiguraatioestimaattikartat Liite 8: Näyte kuvapainotteisesta sivusta (sarja 1) Liite 9: Näyte tekstipainotteisesta sivusta (sarjat 2 ja 3) Liite 10: Mainossarjassa (sarja 4) käytetyt paperit Liite 11: Kosketeltavuussarjassa (sarja 5) käytetyt paperit 88

8 1 JOHDANTO Paperin miellyttävyyttä ei ole aikaisemmin julkaistusta tiedosta päätellen tutkittu. Miellyttävyysvaikutelma syntyy tunnetusti useiden tekijöiden yhteisvaikutuksena. Ihmiset ovat erilaisia, mieltymykset ovat erilaisia. Ihmiset assosioivat uuden asian johonkin aiemmin koettuun. Tästä assosiaatioketjusta riippuu yleisen käsityksen mukaan miellyttääkö uusi asia ihmistä vai ei. Paperia ja painojälkeä on mittauksellisista lähtökohdista tutkittu paljon. Kuva-analyysi on pitkälle kehittynyttä. Kuluttajan mieltymykset ovat jääneet taka-alalle. On tärkeää tietää mihin painotuotteen ominaisuuksiin kuluttaja kiinnittää huomionsa ja mitkä ominaisuudet miellyttävät kuluttajaa. Tämän diplomityön tarkoituksena oli selvittää, mitkä paperin ominaisuudet vaikuttavat paperin miellyttävyysvaikutelmaan. Työssä rajottuttiin vain paperin ominaisuuksien vaikutuksen tutkimiseen, eikä käsitelty esim. painotuotteen formaattia. Lisäksi rajoituttiin tutkimaan vain taidepainopapereita. Kirjallisuusosassa miellyttävyyttä lähestytään psykologian näkökulmasta, assosiaatioteorioiden avulla. Kirjallisuusosassa käsitellään niitä paperin ominaisuuksia, joiden ajatellaan vaikuttavan paperin ja painotuotteen miellyttävyyteen. Työssä käsitellään myös pakkausten miellyttävyyttä, koska siitä on tutkimustuloksia. Kokeellisessa osassa tutkitaan paperin miellyttävyyttä subjektiivisilla menetelmillä. Koska työssä rajoitutaan taidepainopaperin tutkimiseen, ei kaikkia kirjallisuusosassa käsiteltäviä paperin miellyttävyyteen vaikuttavia ominaisuuksia problematisoida kokeellisessa osassa. Papereiksi valitaan eri taidepainopapereita ja testihenkilöiksi eriikäisiä kuluttajia, ammattilaisia ja eri maantieteellisiä alueita edustavia kuluttajia. Painomenetelmänä käytetään elektrofotograafista digitaalista värikopiointia. Menetelmä on edullinen ja densiteettivaihtelut eri paperien välillä ovat kopioidessa pieniä. Näin voidaan tutkia nimenomaan paperin ominaisuuksia. Papereille kopioidaan kuvapainotteinen aikakauslehden sivu, tekstipainotteinen aikakauslehden sivu ja mainos. Työssä tutkitaan paperin visuaalista miellyttävyyttä sekä paperin kosketeltavuutta. Tarkoituksena on löytää tekijöitä, jotka vaikuttavat miellyttävyysvaikutelmaan. Lisäksi tarkoituksena on saada selville onko ryhmien sisällä yhdenmukaisia mielipiteitä paperin ja painotuotteen miellyttävyydestä ja verrata niitä muiden ryhmien mieltymyksiin. 1

9 2 MIELLYTTÄVYYS KÄSITTEENÄ Miellyttävyys on ominaisuus, joka kuvaa mielihyvää ja herättää mieltymystä. Verbi miellyttää tarkoittaa mielihyvän tunteen aikaansaamista, mieltymyksen herättämistä, mielen tyydyttämistä /44/. Miellyttävyyden tunteen saa aikaan esimerkiksi se, että tuotetta on miellyttävä käsitellä /2/. Psykoanalyyttisen oppisuunnan mukaan miellyttävyys syntyy mielikuvista, kohde assosioidaan miellyttävään kokemukseen tai asiaan. Miellyttävyyden voi aistia kaikilla aisteilla. 2.1 Havaitseminen Havaintopsykologia /22/ pyrkii löytämään sisäisiä lakeja ja periaatteita, joiden mukaan havainnot tapahtuvat eri aistien alueilla. Odotuksemme ja arvostusseikat vaikuttavat havaitsemiseen. Havaitsemme ensisijaisesti tai ainakin paremmin nimenomaan niitä ärsykkeitä, jotka kiinnostavat meitä ja joita pidämme tärkeinä ja arvokkaina. Havaintoprosesseja analysoidaan suhteuttamalla havaintoilmiöt ulkoisiin fysikaalisiin ärsykkeisiin. Ärsykkeellä on yleensä jokin mitattavissa oleva intensiteetti. Nykyisen käsityksen mukaan havaintoon sisältyy aina kohinaa. Jos kohina on voimakasta käy havainto epävarmaksi (kuva 1). Mallilla voidaan tilastoida vastaajien vastausstrategiasta johtuvat erot, toiset vastaajat ilmoittavat havainnosta, kun ovat siitä täysin varmoja, toiset heti kun vähänkin tuntuu, että ärsyke esiintyy. /22/ Koehenkilön arvio ärsykkeen esiintymisestä Ei Kyllä Ärsykkeen esiintyminen Kyllä Ärsyke huomaamaton Oikea reaktio Ei Oikea hylkääminen Väärä hälyytys Kuva 1. Eri vaihtoehdot havaintokokeessa. /22/ Hahmopsykologia /22/ korostaa havaintojen kokonaisvaltaista luonnetta: havaintokokonaisuus hallitsee havainnon yksityisiä osasia ja havainto on enemmän kuin osiensa summa. Hahmolait pyrkivät osoittamaan periaatteet, joilla hermostomme yhdistelee kokonaisuuksia havaintojen yksityiskohdista. Muodostunut kokonaishahmotus on usein niin voimakas, että se voi vääristää yksityiskohtien havaitsemista. Hahmolakeja on analysoitu suuressa määrin näköhavainnon osalta, mutta hahmoperiaatteet voidaan siirtää myös muiden aistien alueille. 2

10 Yksinkertaisin ajattelun rakennusaine on mielleyhtymä, assosiaatio. Assosiaatiolla /30/ tarkoitetaan kahden mielteen liittymistä toisiinsa, assosioitumista, niin, että toinen niistä palauttaa mieleen toisenkin. Kognitiivisen psykologian /28/ mukaan havaitseminen riippuu havaitsijan taidoista ja kokemuksista - siitä, mitä hän tietää asiasta ennestään. Useimmat havaintoteoriat ovat kehitetty näköaistia ajatellen. Nykyisen käsityksen mukaan ihminen ei katso kuvaa vaan käsittelee sitä. Näköjärjestelmän detektorit aikaansaavat hermojärjestelmässä viestejä vasteina kohteen piirteistä. Tieto välittyy aivoihin, jossa sitä verrataan aikaisemmin varastoituun tietoon. Tähän aikaisempaan tietoon liitetään uusi tieto. Kuvassa 2 on esitetty havaitsemisprosessi. Muistivarasto Verkkokalvo kuva Käsittelyä Lisää käsittelyä Lisää käsittelyä Havainto Kuva 2. Havaitsemisprosessin kuvaus. /28/ 2.2 Aistit Tässä työssä tutkittiin paperin miellyttävyyttä. Tutkimuksessa käytettiin subjektiivisia mittauksia, joita täydennettiin objektiivisilla mittauksilla. Subjektiivisissa testeissä tutkittiin paperia sitä katselemalla ja koskettamalla. Aisteista käsitellään tämän vuoksi näkö ja tunto. Taulukossa 1 on esitetty näkö- ja tuntoaistin toimintamuodot /5/. Taulukko 1. Näkö- ja tuntoaistin toimintamuodot. Aisti Osa, jolla aistii Asia, jonka aistii Reseptorit Näkö Retina Vaaleus Sauvat Kontrasti Tapit Liike Muut tekstuuripiirteet Väri Tunto Iho Paine Ruffini corpuscles Merkel discs Tärinä Pacinian corpuscles Jokaisella reseptorisolulla on rajoitettu alue, joka on herkkä ulkopuolelta tuleville ärsykkeille. Tätä aluetta kutsutaan vastaanottoalueeksi. Yksi retinan näköreseptori on aktiivinen vain silloin, kun valo läpäisee linssin ja osuu solun vastaanottoalueelle. Samoin ihon aistireseptori huomaa ärsykkeen vain omalla alueellaan. /5/ 3

11 2.2.1 Näköaisti Tämän työn ongelman asettelun kannalta on tärkeää käsitellä näköaisti. Kuvassa 3 on esitetty silmän rakenne. Kuva 3. Silmän rakenne. Fovean alueella lähes jokaisella reseptorilla on oma bipolaari- ja gangliosolunsa. Kukin tappisolu on synaptisessa yhteydessä bipolaarisoluun ja tämä edelleen gangliosoluun. Tämän vuoksi kyky erottaa yksityiskohtia on hyvä. Puolet isoaivojen näköalueesta käsittelee nimenomaan foveasta tulevaa informaatiota. Muualla verkkokalvossa monta reseptoria on yhteydessä samaan bipolaarisoluun ja useita bipolaarisoluja yhteen gangliosoluun. Gangliosoluja on tämän vuoksi paljon vähemmän kuin reseptoreita ja ne keräävät impulsseja suurelta verkkokalvon alueelta. Tämän vuoksi yksityiskohtien erotuskyky verkkokalvon reunakohdissa on huono mutta valonherkkyys suuri. /30/ Aistimusten tulkinnan kannalta tärkein osa aivoissa on taaempi assosiatiivinen alue. Assosiatiiviset alueet eivät ole minkään aistin yksinomaisessa palveluksessa. Ne keräävät tietoa useista aistireseptoreista ja muokkaavat niitä siten, että ihminen saa kokonaiskäsityksen ympäristöstään ja sen osista. Assosiatiivisia alueita ja sekundäärisia aistialueita tarvitaan mutkikkaiden mielikuvien syntymiseen. /30/ Tuntoaisti Tuntoaisti on yksi ihon aisteista. Muut ihonaistit ovat termiset aistit ja kipuaistit. Ihminen tuntee hermopäätteen avulla. Esim. ihminen tuntee ihokarvan taivutuksen, koska karvan juuren ympärillä on vapaita hermopäätteitä. Muut kosketusreseptorit reagoivat ihon muodonmuutokseen. Kosketus voi olla kevyt, koska jo yhden mikrometrin suuruinen muodonmuutos voi saada aikaan aistimuksen. Painereseptorit puolestaan lähettävät impulsseja vasta, kun suuri ihoalue muuttaa muotoaan. Kämmenissä on paljon tuntoreseptoreita. /30/ Tuntoaisti aistii paineen ja tärinän. Voidaan olettaa, että ihminen tuntee paperin epätasaisuuden paine-erona. 4

12 3 MIELLYTTÄVYYTEEN VAIKUTTAVAT PAPERIN OMINAISUUDET Tässä työssä paperin mittausmenetelmien pitäisi olla sellaisia, että mittaustulokset korreloisivat subjektiivisten mittaustulosten kanssa. Seuraavassa esitetään ne paperin ominaisuudet, joiden oletetaan korreloivat tässä työssä tehtävien subjektiivisten mittausten kanssa. 3.1 Sävy Katselijalle muodostuu silmään saapuvan valoärsykkeen perusteella subjektiivinen värivaikutelma. Tämä voidaan jakaa kolmeen osatekijään: värisävyyn, kylläisyyteen ja vaaleuteen /1/. CIE:n suositteleman väriavaruuden CIELAB L*, a* ja b* koordinaatit määritellään tristimulusarvojen (X, Y, Z) perusteella. L* kuvaa vaaleutta, a* ja b*- koordinaatit kromaattisuutta. Värin suhteellinen sävykulma h* ja kylläisyys c* lasketaan värikoordinaateista a* ja b* kaavojen 1 ja 2 mukaan. a h* = arctan * b * (1) 2 2 ( ) c* = a * + b * (2) Sävykulman vaihtelualue on Neutraalinharmaissa kentissä a* ja b* ovat nolla, joten myös c* on nolla. Harmaatasapainon hyvyyttä /vrt. esim. 35/ kuvataan kromaattisuuseron c avulla (kaava 3). Muunväristen kenttien toistoa voidaan mitata värierona E (kaava 4) tai värisävyerona H (kaava 5). c = c c * * f g (3) * * * * * * [( f g ) ( f g ) ( f g ) ] / 2 (4) E = L L + a a + b b * * * * [( ) ( f g ) ( f g ) ] / 2 (5) H = E L L c c missä f viittaa syöttökuvaan ja g tuloskuvaan. 3.2 Vaaleus ja valkoisuus Valkoisuus on visuaalisen vaaleus- ja värivaikutelman yhdistelmä. Visuaalista vaaleusvaikutelmaa kuvaa ominaisheijastusluku Ry eli Y-arvo. Ideaalivaalea on hypoteettinen pinta, joka heijastaa kaiken sille osuvan säteilyn eli Ry on 1 (tai 100 %) kaikilla aallonpituuksilla. /17/ Valkoisuuden mittaukset perustuvat värinmittausmenetelmiin. Värinmittauksessa määritetään joko suodinfotometria tai spektrofotometria käyttäen kolmiärsykekomponentit X, Y ja Z, joista lasketaan CIE-värikoordinaatit x ja y. Valkoisuusmittauksissa 5

13 ongelmana on löytää yksi kaava, joka painottaisi kolmiärsykekomponentteja oikeassa suhteessa. Mm. valkopistettä ei nähdä valkoisena. Tämä johtuu siitä, että silmä ja aivot rekisteröivät valkoiseksi sen, mikä on vähän sinertävämpää kuin objekti, joka heijastaa täydellisesti koko näkökentän yli. /6/ Paperin valkoisuutta voidaan kuvata /6/ kaavan 6 avulla: ( ) ( ) W = Y x x y y, (6) n n missä x ja y ovat näytteestä mitatut arvot ja xn ja yn referenssiarvot D65-lampulla mitattuna, x=x/(x+y+z) ja y=y/(x+y+z). Lim et al /23/ ovat tutkineet paperin vaaleutta. Heidän testeissään tutkittiin parivertailuin kolmella ryhmällä ja kolmella eri painatuksella seitsemää eri paperia, joissa vaaleusaste vaihteli. Ryhmät jakaantuivat paperitehtaan työntekijöihin, nuoriin kuluttajiin ja paperialan ammatti-ihmisiin. Paperit olivat painamattomia, puoliksi painettuja tai kokonaan painettuja. Vaaleus vaihteli 78,8-91,7 %. Heidän tutkimuksissaan eri ryhmien välillä ei ollut eroja vaaleuserojen havaittavuuden suhteen. Myöskään painetun alueen suhteellisella osuudella eikä valaistusoloilla ollut merkitystä lopputulokseen. Subjektiivisten ja objektiivisten mittausten välille saatiin korkea korrelaatio. Kokemuksen mukaan valaisuolosuhteet ja katselukulma kuitenkin vaikuttavat subjektiivisiin tuloksiin. Ihmisen saama vaikutelma paperin vaaleudesta riippuu havaitsemisolosuhteista. Kuvan muoto ja taustan tummuus vaikuttavat havaittuun vaaleuteen. Harmaa kohde näyttää vaaleammalta tummalla taustalla kuin vaalealla taustalla. Värillinen pinta näyttää vaalealta, jos valaistuksen väri järjestetään siten, että pinnan heijastama valo sisältää kaikkia aallonpituuksia yhtä paljon. /1/ Ihminen pystyy havaitsemaan helposti vaaleuseroja. Visuaalinen arvio paperin vaaleudesta vaihtelee eri henkilöiden välillä /6/. On todettu, että toiset pitävät enemmän violetin valkoisesta, kun taas toiset sinisen valkoisesta /36/. Paperin visuaalissa arvioinnissa ryhmä ammattilaisia vertailee näytepaperien valkoisuutta keskenään ja asettaa ne valkoisuuden mukaan järjestykseen. Tässä menetelmässä arviointiolosuhteilla on tärkeä merkitys, sillä tulokset voivat vaihdella huomattavasti, jos arvointi suoritetaan esim. erilaisissa valaisuolosuhteissa /13/. 3.3 Karheus ja kiilto Pinnasta kokonaisheijastuva valo muodostuu sisäisestä heijastuksesta ja ensipintaheijastuksesta. Sisäinen heijastus on pinnan sisään taittuneen valon se osa, joka heijastuu diffuusisti takaisin. Ensipintaheijastus on pinnasta heijastuva väritön valo. Kiiltävällä pinnalla kiilto muodostuu diffuusi- ja spekulaarikomponenteista (valonjakokäyrästä identifioitu spekulaaripiikki), mattapinnalla kiilto muodostuu pelkästään diffuusikomponentista. Pinnan kokonaisheijastusta katselukulman funktiona kuvataan valonjakokäyrän avulla. /37/ 6

14 Pinnan kiilto määritetään fysikaalisesti joko mittaamalla valonjakokäyrä tai kokonaisheijastus peiliheijastuskulmasta. Kuvassa 4 on esitetty mittalaitteen ja silmän ero kiillon katselun suhteen. /37/ Kuva 4. Mittalaitten ja silmän ero kiillon katselun suhteen. /37/ Mittalaite mittaa määrätyltä alueelta heijastuvan valon intensiteettiä, silmä puolestaan usean pisteen intensiteettiä. Kiillon havaitseminen perustuu pinnan luminanssijakaumaan, ei yksityisen pisteen intensiteettiin. Tärkeä kiiltohavaintoon vaikuttava tekijä on ajalliset luminanssimuutokset. Tällaisia esiintyy, kun koehenkilö liikuttaa näytettä, vaihtelee katselukulmaa tai valolähde liikkuu. Ajallinen luminanssimuutos ilmenee siten, että heijastuma liikkuu pinnalla. /37/ Paperin pinnan kokonaiskarheus voidaan jakaa optiseen, mikro- ja makrokarheuteen. Eri tekijöiden vaikutukset kiiltoon on esitetty taulukossa 2. /vrt. esim. 37/ Taulukko 2. Eri tekijöiden vaikutus kiiltoon. /vrt. esim. 37/ Karheuden Aallonpituus Vaikutus valoon Aiheuttaja Vaikutus kiiltoon mittakaava Optinen 0,1-1 µm Valoenergian diffraktio Pinnan partikkeleiden Vähentää kiiltoa sisäinen karheus, koko, muoto ja pakkautuminen Mikro µm Valoenergian heijastuminen eri suuntiin Partikkelien pakkautuminen, flokkuloituminen, kuitukarheus ja kuitukoko Vähentää kiiltoa Makro µm Valoenergian heijastuminen eri suuntiin Partikkelien ja kuitujen orientoituminen sekä kuiturakenteet Aiheuttaa havaittavaa epätasaisuutta Paperilla optisen karheuden lähteitä /38/ ovat päällysteen pigmettipartikkeleiden kokoja muototekijät, sideaineen epätasainen jakautuminen paperissa ja kuitujen rakenne. Painovärikerroksessa saman suuruusluokan karheutta aiheuttaa värikerroksen epätasainen jakautuminen ja painoväripigmentit. Edellistä suuremman kertaluokan karheutta aiheutuu kuitujen koosta ja niiden muodostamista rakenteista. Visuaaliset kiiltotyypit /10/ voidaan jakaa kuuteen ryhmään: terävyyskiilto, peilikiilto, kontrastikiilto, usvaisuuskiilto, sheen ja surface nonuniformity. Taulukossa 3 on selitetty tarkemmin em. kiillot. 7

15 Taulukko 3. Kiiltotyypit. /10/ Kiiltotyyppi Terävyyskiilto Peilikiilto Kontrastikiilto Usvaisuuskiilto Selitys Korkeakiiltoisten pintojen kyky muodostaa selviä peilimäisiä kuvia. Pinnan suhteellinen kirkkaus verrattuna referenssipintaan. Matalakiiltoisilla pinnoilla, joilla peilimäisiä kuvia ei näy. Pinnoilla voidaan havaita eroja vierekkäisten alueiden suhteellisessa kirkkaudessa, kun pintaa tarkastellaan toisaalta peiliheijastussuunnassa ja toisaalta siitä paljon poikkeavassa suunnassa. Valon sironta peiliheijastussuunnasta. "Sheen" Tulee näkyviin valaistaessa näytettä suuressa kulmassa (> 85 ). "Surface nonuniformity" Ei varsinainen kiiltotyyppi, mutta kiilto saattaa mahdollistaa pinnan karheustekstuurin näkymisen. Painovärin tahraaminen on ongelmana mattapintaisilla papereilla. Kiiltäväpintaisten ongelmana on luettavuus. Trendinä on nykyään käyttää ensimmäisillä sivuilla kiiltäväpintaista paperia ja sisäsivuilla mattapintaista paperia. Tällöin annetaan lehdelle hyvä yleiskuva ja voidaan painaa etusivuille korkealaatuisia monivärikuvia. Sisäsivuilla puolestaan luettavuus on hyvä. /3/ KCL:ssa käytetään kiillon epätasaisuuden määrittämiseen ominaisperimetriä ja kiillon variaatiokerrointa. Variaatiokerroin on keskihajonnan ja keskiarvon suhde, kiilloltaan tasaisella paperilla on pieni variaatiokerroin. Ominaisperimetri /14/ on kehäviivan pituus jaettuna näytteen pinta-alalla. Kehäviiva on kynnystetyn kuvan mustien alueiden reunaviivan pituus. Kuvassa 5 on esitetty ominaisperimetrin geometrinen tulkinta. Kuva 5. Ominaisperimetrin geometrinen tulkinta. /14/ Ominaisperimetri on pieni, jos epätasaisuuslaikun koko on suuri, ja suuri, jos laikun koko on pieni. Kiiltävillä papereilla pienet laikut saavat aikaan visuaalisesti epätasaisen näköisen paperin ja suuret laikut tasaisen paperin. Mattapapereilla pienet laikut saavat aikaan visuaalisesti tasaisen näköisen paperin ja suuret laikut epätasaisen 8

16 paperin. Kiiltävillä papereilla ominaisperimetrin arvon pitäisi olla pieni ja mattapapereilla arvon pitäisi olla suuri, jotta visuaalinen vaikutelma olisi mahdollisimman tasainen paperi. /29/ 3.4 Kosketeltavuus Laamasen /18/ mukaan tekstiilikankaille käytettäviä subjektiivisia ja objektiivisia suureita voi käyttää kuvaamaan myös paperin vastaavia ominaisuuksia. Taulukossa 4 on VTT:n tekstiililaboratoriossa käytössä olevat mittasuureet ja vastaavat paperin mittasuureet. Taulukko 4. Tekstiilien ja papereiden subjektiivisten ominaisuuksien vastaavat objektiiviset ominaisuudet (ks = paperin konesuunta, ps = paperin poikkisuunta, yp = paperin yläpuoli, ap = paperin alapuoli) Tekstiilit: Tekstiilit: Objektiiviset suureet Paperit: Objektiiviset suureet Subjektiivinen käsituntu Jäykkyys Taipuisuus Taivutusjäykkyys (ks, ps) Joustavuus Pintakitka Pintakitka (yp, ap) Laskeutuvuus Pinnan geometrinen karheus Pinnan geometrinen karheus (yp, ap) Pehmeys Kokoonpuristuvuus Kokoonpuristuvuus Täyteläisyys Vinoutuvuus Pintakitka paperi / paperin ks Kahisevuus Venyvyys, paksuus, neliömassa Paksuus, neliömassa Tässä työssä on tehty hypoteesi, että paperin kosketeltavuus on riippuvainen paperin pintaenergiasta, kitkasta, karheudesta, jäykkyydestä ja paksuudesta. Seuraavassa on käsitelty em. ominaisuuksia johdannonomaisesti. Ominaisuuksia ei määritellä vaan niistä käsitellään vain tämän työn kannalta oleelliset seikat. Kappaleissa esitetyissä viitteissä on ominaisuuksia tarkasteltu lähemmin Paperin pintaenergia Pintaenergeettisiä perusominaisuuksia ovat pintajännitys ja pintaenergia: pintaenergia on mitta rajapinnoilla vaikuttaville energioille ja pintajännitysvoimille. Pintajännitys muodostuu van der Waalsin voimista. Van der Waalsin voimat ovat peräisin molekyylien elektronien liikkeistä ja indusoitujen ja pysyvien dipolien välisistä vuorovaikutuksista. /vrt. esim. 34/ Puhtaan aineen pintaenergian, γ termodynaaminen määritelmä on /21/ γ δ = G δ A T p, (7) missä δgon Gibbsin energian muutos ja δaon pinta-alan muutos. 9

17 Pintaenergiaa koostuu kahdesta komponentista: dispersiovoimista eli elektronien liikkeestä ja poolisista voimista eli indusoiduista ja pysyvistä dipoleista. Pintaenergia esitetään em. komponenttien summana /21/: d γ = γ + γ p (8) missä yläindeksi d viittaa dispersiovoimista johtuvaan komponenttiin ja p poolisista voimista johtuvaan komponenttiin. Hypoteettisesti voidaan esittää suuren pintaenergian omaavan paperin olevan miellyttävän tuntuinen. Suuren pintaenergian omaava paperi tuntuu pehmeältä. Testihenkilö tuntee paremmin käsissään pienen pintaenergian omaavan paperin pinnan kuin suuren pintaenergian omaavan paperin pinnan Paperin kitka /vrt. esim. 25/ Kahden kiinteän kappaleen kosketuksen välistä tangenttikomponenttia kutsutaan kitkaksi. Lepokitka esiintyy kappaleen ollessa paikalla. Se estää kappaleen liikkeellelähdön. Liikekitka puolestaan kuvaa sitä vastusta, joka esiintyy kappaleen liikkuessa toisen pinnan päällä. Liikekitka johtuu pintojen hankauksesta ja se jarruttaa pintojen liikettä toistensa suhteen. Paperin kitkan katsotaan johtuvan pääasiassa pintojen välisestä mekaanisesta lukkiutumisesta sekä atomien ja molekyylien välisistä sidosvoimista. Paperin sileämmän puolen lepokitkakertoimen on todettu olevan suurempi kuin karheamman pinnan. Tämän perusteella on esitetty olevan ilmeistä, että atomien ja molekyylien väliset sidosvoimat vaikuttavat paperin kitkakertoimeen enemmän kuin pinnan karheudesta aiheutuva mekaaninen lukkiutuminen. Taulukossa 5 on esitetty paperin kitkaan vaikuttavia tekijöitä. Taulukko 5. Paperin kitkaan vaikuttavia tekijöitä. Paperin ominaisuudet Ominaisuus Esimerkkejä Perusominaisuudet neliömassa, paksuus, bulkkisuus Koostumus ja rakenne kosteuspitoisuus, kuitulaji, jauhatus, täyteaine, liima, formaatio, kaksipuoleisuus, kuivatusolosuhteet Pintaominaisuudet sileys, pintakäsittely Muodonmuutosominaisuudet kokoonpuristuvuus, taittolujuus Mittausmuuttujat Ominaisuus Kontaktipinta Hankausolosuhteet Muut tekijät Esimerkkejä geometrinen muoto, koko, materiaalit pintapaine, lämpötila, mittausnopeu, mittalaitteen jäykkyys tärinä, iskut, elektrostaattiset varaukset pinnoilla Paperin bulkin ja kitkakertoimen välille on löydetty suora yhteys. Tietyllä paperin paksuudella kitkakerroin pienenee neliömassan kasvaessa. Paperin pinnan karheuden vaikutuksesta paperin kitkaominaisuuksiin on saatu ristiriitaisia tuloksia. 10

18 Hypoteettisesti voidaan olettaa, että kitkakertoimella on ideaaliarvo, jonka omaava paperi on miellyttävä. Hyvin pienen kitkakertoimen omaava paperi oletettavasti tuntuu liian liukkaalta ja suuren kitkakertoimen omaava paperi liian karhealta Formaatio /vrt. esim. 15/ Formaatiolla tarkoitetaan paperin pienimittakaavaista neliömassan vaihtelua. Kun paperia tarkastellaan valoa vasten, näyttää paperi pilviseltä. Tätä paperin subjektiivista ominaisuutta kutsutaan paperin pohjaksi. Pohjan tasaisuuteen vaikuttaa sekä kuitumateriaalin että optisten ominaisuuksien jakautuminen arkissa. Subjektiiviseen vaikutelmaan vaikuttaa ihmisen näköaistin toiminta. Formaatio on tärkeä paperin ominaisuus, koska se vaikuttaa paperin muihin ominaisuuksiin, kuten paksuuden, pinnan karheuden ja huokoisuuden tasaisuuteen sekä paperin mekaanisiin ja optisiin ominaisuuksiin Käyryys /vrt. esim. 43/ Paperin käyryys on näytteen muodosta ja mittausjärjestelmästä riippumaton materiaaliominaisuus. Paperin kaarevuuden kuvaamiseen tarvitaan kolme suuretta. Kaarevuus arvot Kx, Ky ja Kxy ovat paperin konesuuntainen, poikkisuuntainen ja diagonaalinen käyryys, jotka kuvaavat paperin materiaaliominaisuuksia ja liittävät paperin käyristymisen sen rakenteeseen. Painopapereiden käyristyminen voidaan jakaa kolmeen eri tapaukseen: valmistuksen jälkeiseen, kosteuden aiheuttamaan ja palautumattomaan käyristymiseen. Paperin valmistuksen jälkeinen käyryys ei ole vain valmistusprosessista riippuva ominaisuus, vaan se riippuu myös paperin rakenteesta ja kuivatuksen toispuoleisuudesta sekä paperin käsittelystä. Kosteuden aiheuttamaan käyryyteen vaikuttaa vain rainan toispuoleisuus. Kosteuskäyristymä on kääntäen verrannollinen paperin paksuuteen %:n ero paperin ylä- ja alapuolen kuituorientaatiosuhteessa tai sitoutuneisuudessa riittää aiheuttamaan selvän kosteuskäyristymän kopio- ja tulostuspapereissa. Palautumaton käyristyminen aiheutuu kuivatuksessa syntyneiden sisäisten jännitysten lauetessa tai muuttuessa, kun paperia kostutetaan tai lämpökäsitellään. Jännityksen alaisena kuivattu paperi käyristyy puolelle, jossa sisäisten jännitysten laukeaminen on suurinta. Jännitystilojen muutokset riippuvat siitä, millä tavalla lämpö tai kosteus vaikuttaa paperiin z-suunnassa Jäykkyys /vrt. esim. 12/ Monikerrosrakenteen taivutusjäykkyys muodostuu eri kerrosten yhteisvaikutuksesta ja eri kerrosten suhteellinen vaikutus on riippuvainen kerroksen etäisyydestä rakenteen neutraaliakselista. 11

19 Subjektiivista jäykkyyttä voidaan mitata mm. parivertailu-menetelmällä. Tällöin jäykkyyskriteerinä käytetään paperin lukujäykkyyttä eli ryhtiä. Jokinen /12/ on tutkinut paperin subjektiivista jäykkyyttä. Hän tutki neliömassaltaan 54, 60 ja 80 grammaisia papereita. Teoreettisesti tarkasteltuna paperin taivutusjäykkyys muodostuu paperin paksuuden antamasta jäyhyysmomentista ja kimmokertoimesta. Taivutusjäykkyyttä pitää mitata sekä kone- että poikkisuunnassa, koska useat jäykkyyttä säätelevät tekijät vaikuttavat eri tavoin paperin eri suunnissa. Jokinen /12/ päätyi tulokseen, että jäykkyyden suurin potentiaali on paperin poikkisuunnassa ja poikkisuunnassa jäykemmät paperit koettiin subjektiivisissa testeissä kokonaisuutena jäykempinä. Taivutusjäykkyytteen voidaan vaikuttaa lähinnä paperin bulkkia kasvattamalla. Jokisen /12/ mukaan taivutusjäykkyyteen voidaan vaikuttaa myös yksittäisten kuitujen ominaisuuksilla, kuidunpituutta kasvattamalla ja kuituvaurioita vähentämällä. Taivutusjäykkyyteen voidaan vaikuttaa päällysteen komponenttien valinnalla ja päällystemäärällä. Jäykkyyteen vaikuttavat pigmentti, sideainetyyppi ja sideaineen määrä. Päällystemäärän kasvattaminen laskee bulkkia merkittävästi. Päällysteen kimmokerrointa kasvattamalla voidaan parantaa paperin taivutusjäykkyyttä. Päällystetyn paperin bulkki on voimakkaasti riippuvainen paperin taivoitekiillosta. Jokisen /12/ tutkimusten perusteella paperin bulkkiin positiivisesti vaikuttavat hallintasuureet vaikuttavat negatiivisesti kiiltoon, eikä superkalanterin hallintasuureilla pystytä merkittävästi vaikuttamaan paperin bulkkiin tietyllä kiiltotasolla. 12

20 4 PAPERIN MIELLYTTÄVYYS 4.1 Pakkausten miellyttävyys /vrt. esim. 9/ Pakkausten miellyttävyyttä on tutkittu paljon. Pakkausmateriaalina käytetään usein paperia. Pakkausten miellyttävyyden tutkiminen muistuttaa täten paperin miellyttävyyden tutkimista. Tämän vuoksi tässä työssä käsitellään pakkausten miellyttävyyttä. Paitsi pakkaus, kuluttajan tuotevalintaan vaikuttavat tärkeimpinä muuttujina ennakkotietämys tuotteesta ja valmistajasta, tuotteen hinta, tuotteen puolesta suoritettu mainonta, kilpailevien tuotteiden läsnäolo valintatilanteessa ja tuotteiden esillepano esim. valintamyymälässä. Tarkasteltaessa kuluttajan tuotevalintaprosessia pakkauksen tehtävien kannalta voidaan prosessissa erottaa seuraavat vaiheet: 1) Primäärinen edellytys koko ostoprosessille on, että kuluttaja havaitsee pakkauksen. Pakkauksen tehtävänä tässä vaiheessa on vetää kuluttajan huomiota puoleensa ja erottua riittävän selvästi kilpailevista pakkauksista. 2) Kuluttajan havaittua pakkauksen sen on kyettävä herättämään mielenkiintoa pakkausta ja pakattua tuotetta kohtaan. 3) Kuluttajan mielenkiinnon herättyä pakkausta kohtaan siinä määrin, että hän ryhtyy lähemmin tarkastelemaan sitä, pakkauksen kommunikointikyky joutuu koetukselle. Pakkauksen tulee välittää kuluttajalle riittävästi informaatiota tuotteesta ja sen ominaisuuksista ja samalla viestittää sanomattomin keinoin ulkoasultaan kuluttajalle sellaista mielikuvaa tuotteesta joka vetoaa kuluttajan ostomotiiveihin. 4) Mikäli pakkaus onnistuu kommunikointi- ja viestintätehtävissään, kuluttajalle saattaa herätä halu ostaa kyseinen tuote. 5) Lopullisessa myyntitehtävässään pakkauksen on kyettävä taivuttamaan kuluttaja tekemään tuotevalintansa juuri kyseisen pakkauksen hyväksi jättäen kilpailijat hyllylle. Kuluttajan huomion herättämiseksi pakkaussuunnittelussa pyritään värejä, muotoa, kokoa, kuvitusta, tavaramerkkiä, logoa tai muita helpostihavaittavia symboleja hyväksikäyttäen muodostamaan pakkaukselle ulkoasu, joka nopeasti ja tehokkaasti vetää kuluttajan huomion puoleensa. Pakkauksen ulkoasun on samalla muodostettava miellyttävä kokonaisuus, joka lisää puoleensa vetävyyttä; ihmiset yleensä välttävät epämiellyttävien kohteiden havaitsemista. Kuluttajalle jo tutuksi tulleeseen tuotteeseen kytkeytyy mielikuva, joka on vahvasti sidoksissa pakkauksen ulkonäköön (esim. Fazerin sininen suklaa). Kuluttaja etsii näitä tuotteita halutessaan hyllyltä nimenomaan tietyn näköistä pakkausta, joka identifioi halutun tuotteen laadun. 13

PERCIFAL RAKENNETUN TILAN VISUAALINEN ARVIOINTI

PERCIFAL RAKENNETUN TILAN VISUAALINEN ARVIOINTI PERCIFAL RAKENNETUN TILAN VISUAALINEN ARVIOINTI Arvioijan nimi: Päivämäärä ja kellonaika: Arvioitava tila: Sijainti tilassa: Vastaa kysymyksiin annetussa järjestyksessä! Antaessasi vastauksesi asteikkomuodossa,

Lisätiedot

VALAISTUSSUUNNITTELUN RESTORATIIVISET VAIKUTUKSET RAKENNETUSSA YMPÄRISTÖSSÄ

VALAISTUSSUUNNITTELUN RESTORATIIVISET VAIKUTUKSET RAKENNETUSSA YMPÄRISTÖSSÄ VALAISTUS- JA SÄHKÖSUUNNITTELU Ky VALAISTUSSUUNNITTELUN RESTORATIIVISET VAIKUTUKSET RAKENNETUSSA YMPÄRISTÖSSÄ 1 VALAISTUS- JA SÄHKÖSUUNNITTELU Ky VALAISTUSSUUNNITTELUN RESTORATIIVISET VAIKUTUKSET RAKENNETUSSA

Lisätiedot

Valon havaitseminen. Näkövirheet ja silmän sairaudet. Silmä Näkö ja optiikka. Taittuminen. Valo. Heijastuminen

Valon havaitseminen. Näkövirheet ja silmän sairaudet. Silmä Näkö ja optiikka. Taittuminen. Valo. Heijastuminen Näkö Valon havaitseminen Silmä Näkö ja optiikka Näkövirheet ja silmän sairaudet Valo Taittuminen Heijastuminen Silmä Mitä silmän osia tunnistat? Värikalvo? Pupilli? Sarveiskalvo? Kovakalvo? Suonikalvo?

Lisätiedot

OHJEET SISÄMARKKINOIDEN HARMONISOINTIVIRASTOSSA (TAVARAMERKIT JA MALLIT) SUORITETTAVAAN YHTEISÖN TAVARAMERKKIEN TUTKINTAAN OSA C VÄITEMENETTELY

OHJEET SISÄMARKKINOIDEN HARMONISOINTIVIRASTOSSA (TAVARAMERKIT JA MALLIT) SUORITETTAVAAN YHTEISÖN TAVARAMERKKIEN TUTKINTAAN OSA C VÄITEMENETTELY OHJEET SISÄMARKKINOIDEN HARMONISOINTIVIRASTOSSA (TAVARAMERKIT JA MALLIT) SUORITETTAVAAN YHTEISÖN TAVARAMERKKIEN TUTKINTAAN OSA C VÄITEMENETTELY JAKSO 2 IDENTTISYYS JA SEKAANNUSVAARA LUKU 5 HALLITSEVAT

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 2 visuaalinen prosessointi Treismanin FIT Kuva 1. Kuvassa on Treismanin kokeen ensimmäinen osio, jossa piti etsiä vihreätä T kirjainta.

Lisätiedot

Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu. Kirsi Nousiainen 27.5.2005

Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu. Kirsi Nousiainen 27.5.2005 Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu Kirsi Nousiainen 27.5.2005 Visuaalinen suunnittelu Ei ole koristelua Visuaalinen ilme vaikuttaa vastaanottokykyyn rauhallista jaksaa katsoa pitempään ja keskittyä

Lisätiedot

SISÄLTÖ Venymän käsite Liukuman käsite Venymä ja liukuma lujuusopin sovelluksissa

SISÄLTÖ Venymän käsite Liukuman käsite Venymä ja liukuma lujuusopin sovelluksissa SISÄLTÖ Venymän käsite Liukuman käsite Venymä ja liukuma lujuusopin sovelluksissa 1 SISÄLTÖ 1. Siirtymä 2 1 2.1 MUODONMUUTOS Muodonmuutos (deformaatio) Tapahtuu, kun kappaleeseen vaikuttaa voima/voimia

Lisätiedot

Nimi: Muiden ryhmäläisten nimet:

Nimi: Muiden ryhmäläisten nimet: Nimi: Muiden ryhmäläisten nimet: PALKKIANTURI Työssä tutustutaan palkkianturin toimintaan ja havainnollistetaan sen avulla pienten ainepitoisuuksien havainnointia. Työn mittaukset on jaettu kolmeen osaan,

Lisätiedot

LIITE 1. Graafinen ohjeisto 1(12) GRAAFINEN OHJEISTO. SammutinHuolto Nevanperä Ky 2011

LIITE 1. Graafinen ohjeisto 1(12) GRAAFINEN OHJEISTO. SammutinHuolto Nevanperä Ky 2011 LIITE 1. Graafinen ohjeisto 1(12) GRAAFINEN OHJEISTO SammutinHuolto Nevanperä Ky 2011 2(12) Sisältö 1. Johdanto 3 2. Tunnus 4 - Tunnuksen koko 5 - Tunnuksen suoja-alue 6 - Tunnuksen käyttö 7 3. Värimääritykset

Lisätiedot

Tunnus. Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n visuaalinen ilme heijastaa keskusliiton visiota ja missiota sekä uudelle liitolle asetettuja tavoitteita.

Tunnus. Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n visuaalinen ilme heijastaa keskusliiton visiota ja missiota sekä uudelle liitolle asetettuja tavoitteita. Graafinen ohjeisto Tunnus Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n visuaalinen ilme heijastaa keskusliiton visiota ja missiota sekä uudelle liitolle asetettuja tavoitteita. Visio: Suomi on Euroopan kilpailukykyisin

Lisätiedot

MAKUKOULU. Tunti 2. Elintarvikkeiden ominaisuudet aistien puntarissa 1 / 21

MAKUKOULU. Tunti 2. Elintarvikkeiden ominaisuudet aistien puntarissa 1 / 21 MAKUKOULU Tunti 2. Elintarvikkeiden ominaisuudet aistien puntarissa 1 / 21 Tunnilla käsitellään tuotteiden miellyttävyyttä ja aistittavaa laatua elintarvikkeiden ainesosien käyttötarkoituksia ja niiden

Lisätiedot

Maku kohdallaan? FFF-Flavorin aistittavan laadun tutkimus ja palvelut. Turun yliopiston funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus

Maku kohdallaan? FFF-Flavorin aistittavan laadun tutkimus ja palvelut. Turun yliopiston funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus Maku kohdallaan? FFF-Flavorin aistittavan laadun tutkimus ja palvelut Turun yliopiston funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus 2 Aistinvarainen arviointi Menetelmä, jolla tuotteen tai raaka-aineen

Lisätiedot

BIOSÄHKÖISET MITTAUKSET

BIOSÄHKÖISET MITTAUKSET TEKSTIN NIMI sivu 1 / 1 BIOSÄHKÖISET MITTAUKSET ELEKTROENKEFALOGRAFIA EEG Elektroenkegfalografialla tarkoitetaan aivojen sähköisen toiminnan rekisteröintiä. Mittaus tapahtuu tavallisesti ihon pinnalta,

Lisätiedot

Graafinen ohjeisto* KESKENERÄINEN PIRAATTIPUOLUE. Visuaalisen suunnittelun ja viestinnän ohjeita Piraattipuolueen sisäiseen ja ulkoiseen viestintään

Graafinen ohjeisto* KESKENERÄINEN PIRAATTIPUOLUE. Visuaalisen suunnittelun ja viestinnän ohjeita Piraattipuolueen sisäiseen ja ulkoiseen viestintään versio 0.8 2010 Graafinen ohjeisto* PIRAATTIPUOLUE * Visuaalisen suunnittelun ja viestinnän ohjeita Piraattipuolueen sisäiseen ja ulkoiseen viestintään Alkusanat G raafiset ohjeistot ovat viestinnän alan

Lisätiedot

SISÄLLYS JOHDANTO 5. KUVAT 1. TUNNUS - SANOMA 6. VERKKOSIVUT 2. TUNNUS - KÄYTTÖ 7. TUOTEKORTIT JA ESITTEET. 2.1 Suoja-alue. 7.

SISÄLLYS JOHDANTO 5. KUVAT 1. TUNNUS - SANOMA 6. VERKKOSIVUT 2. TUNNUS - KÄYTTÖ 7. TUOTEKORTIT JA ESITTEET. 2.1 Suoja-alue. 7. GRAAFINEN OHJEISTO SISÄLLYS JOHDANTO 1. TUNNUS - SANOMA 2. TUNNUS - KÄYTTÖ 2.1 Suoja-alue 2.2 Eri osien käyttö 2.3 Minimikoot 5. KUVAT 6. VERKKOSIVUT 7. TUOTEKORTIT JA ESITTEET 7.1 Tuotekortit 7.2 Esitteet

Lisätiedot

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen TILASTOLLISTEN MUUTTUJIEN TYYPIT 1 Mitta-asteikot Tilastolliset muuttujat voidaan jakaa kahteen päätyyppiin: kategorisiin ja numeerisiin muuttujiin. Tämän lisäksi

Lisätiedot

Yrityskuvan hoito on johdon ja ammattilaisten tehtävä.

Yrityskuvan hoito on johdon ja ammattilaisten tehtävä. MIELIKUVAT JA DESIGN MANAGEMENT Psykologisia perusteita Ihmiselle on ainoa totuus se, jonka hän uskoo todeksi eli siis mielikuva asiasta, eikä ole merkitystä pitääkö tämä asia paikkansa vai ei. Ostopäätöstilanteessa

Lisätiedot

LUOVA ETELÄ-KARJALA LOGO

LUOVA ETELÄ-KARJALA LOGO LUOVA ETELÄ-KARJALA LOGO Luova Etelä-Karjala logon lähtökohtana on maantieteellisen alueen muoto liitettynä Saimaaseen ja eteläkarjalaisten kädentaitoihin ja luovuuteen, monipuoliseen taito-tieto-osaamiseen.

Lisätiedot

Harjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi

Harjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi Harjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt Syksy 2006 Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1 Harjoituksen aiheita Tilastollinen testaus Testaukseen

Lisätiedot

1/2016 GRAAFINEN OHJEISTO

1/2016 GRAAFINEN OHJEISTO GRAAFINEN OHJEISTO 1.1.2016 1 Sisällys 1. Tunnus... 4 2. Värit... 5 3. Suoja-alue... 6 4. Typografia... 6 5. Käyntikortti... 7 6. Lomakkeisto... 8 7. Kirjekuoret... 9 8. PowerPoint... 10 9. Ilmoittelu...

Lisätiedot

RYHMÄKERROIN ÄÄNILÄHDERYHMÄN SUUNTAAVUUDEN

RYHMÄKERROIN ÄÄNILÄHDERYHMÄN SUUNTAAVUUDEN ÄÄNILÄHDERYHMÄN SUUNTAAVUUDEN ARVIOINNISSA Seppo Uosukainen, Jukka Tanttari, Heikki Isomoisio, Esa Nousiainen, Ville Veijanen, Virpi Hankaniemi VTT PL, 44 VTT etunimi.sukunimi@vtt.fi Wärtsilä Finland Oy

Lisätiedot

PYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS

PYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS 1 PYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS Aki Sorsa 2 SISÄLTÖ YLEISTÄ Mitattavuus ja mittaus käsitteinä Mittauksen vaiheet Mittausprojekti Mittaustarkkuudesta SUUREIDEN MITTAUSMENETELMIÄ Mittalaitteen

Lisätiedot

Mikroskooppisten kohteiden

Mikroskooppisten kohteiden Mikroskooppisten kohteiden lämpötilamittaukset itt t Maksim Shpak Planckin laki I BB ( λ T ) = 2hc λ, 5 2 1 hc λ e λkt 11 I ( λ, T ) = ε ( λ, T ) I ( λ T ) m BB, 0 < ε

Lisätiedot

Ratkaisu: Maksimivalovoiman lauseke koostuu heijastimen maksimivalovoimasta ja valonlähteestä suoraan (ilman heijastumista) tulevasta valovoimasta:

Ratkaisu: Maksimivalovoiman lauseke koostuu heijastimen maksimivalovoimasta ja valonlähteestä suoraan (ilman heijastumista) tulevasta valovoimasta: LASKUHARJOITUS 1 VALAISIMIEN OPTIIKKA Tehtävä 1 Pistemäinen valonlähde (Φ = 1000 lm, valokappaleen luminanssi L = 2500 kcd/m 2 ) sijoitetaan 15 cm suuruisen pyörähdysparaboloidin muotoisen peiliheijastimen

Lisätiedot

Mittaustekniikka (3 op)

Mittaustekniikka (3 op) 530143 (3 op) Yleistä Luennoitsija: Ilkka Lassila Ilkka.lassila@helsinki.fi, huone C319 Assistentti: Ville Kananen Ville.kananen@helsinki.fi Luennot: ti 9-10, pe 12-14 sali E207 30.10.-14.12.2006 (21 tuntia)

Lisätiedot

FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 2 HILA JA PRISMA

FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 2 HILA JA PRISMA FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT HILA JA PRISMA MIKKO LAINE 9. toukokuuta 05. Johdanto Tässä työssä muodostamme lasiprisman dispersiokäyrän ja määritämme työn tekijän silmän herkkyysrajan punaiselle valolle. Lisäksi

Lisätiedot

Toiminnallinen testaus

Toiminnallinen testaus 1 / 7 Toiminnallinen testaus Asiakas: Okaria Oy Jousitie 6 20760 Piispanristi Tutkimussopimus: ref.no: OkariaTakomo ta021013hs.pdf Kohde: Holvi- ja siltavälike, Tuotenumero 1705 Kuvio 1. Holvi- ja siltavälike

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 3

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 3 Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 3 1 Epäyhtälöitä Aivan aluksi lienee syytä esittää luvun itseisarvon määritelmä: { x kun x 0 x = x kun x < 0 Siispä esimerkiksi 10 = 10 ja 10 = 10. Seuraavaksi listaus

Lisätiedot

Tehtävä 1. Hypoteesi: Liikuntaneuvonta on hyvä keino vaikuttaa terveydentilaan. Onko edellinen hypoteesi hyvä tutkimushypoteesi? Kyllä.

Tehtävä 1. Hypoteesi: Liikuntaneuvonta on hyvä keino vaikuttaa terveydentilaan. Onko edellinen hypoteesi hyvä tutkimushypoteesi? Kyllä. Tehtävä 1 Hypoteesi: Liikuntaneuvonta on hyvä keino vaikuttaa terveydentilaan. Onko edellinen hypoteesi hyvä tutkimushypoteesi? Kyllä Ei Hypoteesi ei ole hyvä tutkimushypoteesi, koska se on liian epämääräinen.

Lisätiedot

Värisuunnitteluopas. www.e-weber.fi

Värisuunnitteluopas. www.e-weber.fi okkelit kuntoon Värisuunnitteluopas Värien antamat mahdollisuudet rakennussuunnittelussa okkeliratkaisut kätevästi eberiltä www.e-weber.fi Värien antamat mahdollisuudet Tervetuloa eberin värimaailmaan.

Lisätiedot

Jatkuvat satunnaismuuttujat

Jatkuvat satunnaismuuttujat Jatkuvat satunnaismuuttujat Satunnaismuuttuja on jatkuva jos se voi ainakin periaatteessa saada kaikkia mahdollisia reaalilukuarvoja ainakin tietyltä väliltä. Täytyy ymmärtää, että tällä ei ole mitään

Lisätiedot

MAIDON PROTEIININ MÄÄRÄN SELVITTÄMINEN (OSA 1)

MAIDON PROTEIININ MÄÄRÄN SELVITTÄMINEN (OSA 1) MAIDON PROTEIININ MÄÄRÄN SELVITTÄMINEN (OSA 1) Johdanto Maito on tärkeä eläinproteiinin lähde monille ihmisille. Maidon laatu ja sen sisältämät proteiinit riippuvat useista tekijöistä ja esimerkiksi meijereiden

Lisätiedot

LABORAATIOSELOSTUSTEN OHJE H. Honkanen

LABORAATIOSELOSTUSTEN OHJE H. Honkanen LABORAATIOSELOSTUSTEN OHJE H. Honkanen Tämä ohje täydentää ja täsmentää osaltaan selostuskäytäntöä laboraatioiden osalta. Yleinen ohje työselostuksista löytyy intranetista, ohjeen on laatinut Eero Soininen

Lisätiedot

CALL TO ACTION! Jos aamiaistilaisuudessa esillä olleet aiheet kiinnostavat syvemminkin niin klikkaa alta lisää ja pyydä käymään!

CALL TO ACTION! Jos aamiaistilaisuudessa esillä olleet aiheet kiinnostavat syvemminkin niin klikkaa alta lisää ja pyydä käymään! CALL TO ACTION! Jos aamiaistilaisuudessa esillä olleet aiheet kiinnostavat syvemminkin niin klikkaa alta lisää ja pyydä käymään! Monikanavaisen viestinnän mittaaminen: https://www.vapamedia.fi/mittaaminen/

Lisätiedot

Tilkkuilijan värit. Saana Karlsson

Tilkkuilijan värit. Saana Karlsson Tilkkuilijan värit Saana Karlsson Tilkkutöissä erivärisiä kangaspaloja ommellaan yhteen ja siten muodostetaan erilaisia kuvioita. Värien valinta vaikuttaa siihen miten suunnitellut kuviot tulevat tilkkutyössä

Lisätiedot

Stanislav Rusak CASIMIRIN ILMIÖ

Stanislav Rusak CASIMIRIN ILMIÖ Stanislav Rusak 6.4.2009 CASIMIRIN ILMIÖ Johdanto Mistä on kyse? Mistä johtuu? Miten havaitaan? Sovelluksia Casimirin ilmiö Yksinkertaisimmillaan: Kahden tyhjiössä lähekkäin sijaitsevan metallilevyn välille

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 6 Sarjojen suppeneminen Kiinnostuksen kohteena on edelleen sarja a k = a + a 2 + a 3 + a 4 +... k= Tämä summa on mahdollisesti äärellisenä olemassa, jolloin sanotaan

Lisätiedot

Mittaustulosten tilastollinen käsittely

Mittaustulosten tilastollinen käsittely Mittaustulosten tilastollinen käsittely n kertaa toistetun mittauksen tulos lasketaan aritmeettisena keskiarvona n 1 x = x i n i= 1 Mittaustuloksen hajonnasta aiheutuvaa epävarmuutta kuvaa keskiarvon keskivirhe

Lisätiedot

PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS

PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS 1 PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS Aki Sorsa 2 SISÄLTÖ YLEISTÄ Mitattavuus ja mittaus käsitteinä Mittauksen vaiheet Mittaustarkkuudesta SUUREIDEN MITTAUSMENETELMIÄ Mittalaitteen osat Lämpötilan

Lisätiedot

1/6 TEKNIIKKA JA LIIKENNE FYSIIKAN LABORATORIO V1.31 9.2011

1/6 TEKNIIKKA JA LIIKENNE FYSIIKAN LABORATORIO V1.31 9.2011 1/6 333. SÄDEOPTIIKKA JA FOTOMETRIA A. INSSIN POTTOVÄIN JA TAITTOKYVYN MÄÄRITTÄMINEN 1. Työn tavoite. Teoriaa 3. Työn suoritus Työssä perehdytään valon kulkuun väliaineissa ja niiden rajapinnoissa sädeoptiikan

Lisätiedot

3.3 Paraabeli toisen asteen polynomifunktion kuvaajana. Toisen asteen epäyhtälö

3.3 Paraabeli toisen asteen polynomifunktion kuvaajana. Toisen asteen epäyhtälö 3.3 Paraabeli toisen asteen polynomifunktion kuvaajana. Toisen asteen epäyhtälö Yhtälön (tai funktion) y = a + b + c, missä a 0, kuvaaja ei ole suora, mutta ei ole yhtälökään ensimmäistä astetta. Funktioiden

Lisätiedot

EPMAn tarjoamat analyysimahdollisuudet

EPMAn tarjoamat analyysimahdollisuudet Top Analytica Oy Ab Laivaseminaari 27.8.2013 EPMAn tarjoamat analyysimahdollisuudet Jyrki Juhanoja, Top Analytica Oy Johdanto EPMA (Electron Probe Microanalyzer) eli röntgenmikroanalysaattori on erikoisrakenteinen

Lisätiedot

PIENI KAMPANJAKOULU. Ohjeita onnistuneen kampanjan toteuttamiseen 1 PIENI KAMPANJAKOULU

PIENI KAMPANJAKOULU. Ohjeita onnistuneen kampanjan toteuttamiseen 1 PIENI KAMPANJAKOULU PIENI KAMPANJAKOULU Ohjeita onnistuneen kampanjan toteuttamiseen 1 PIENI KAMPANJAKOULU PIENI KAMPANJAKOULU Sana kampanja on peräisin ranskalaisesta sanasta campagne ja tarkoittaa että, pyritään vaikuttamaan

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 4 Jatkuvuus Jatkuvan funktion määritelmä Tarkastellaan funktiota f x) jossakin tietyssä pisteessä x 0. Tämä funktio on tässä pisteessä joko jatkuva tai epäjatkuva. Jatkuvuuden

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

Aistit. Kaisa Tiippana Havaintopsykologian yliopistonlehtori. Luento Aistit ja kommunikaatio-kurssilla 12.9.

Aistit. Kaisa Tiippana Havaintopsykologian yliopistonlehtori. Luento Aistit ja kommunikaatio-kurssilla 12.9. Aistit Kaisa Tiippana Havaintopsykologian yliopistonlehtori kaisa.tiippana@helsinki.fi Luento Aistit ja kommunikaatio-kurssilla 12.9.2017 Aivokuoren alueita /eke/? /epe/? /ete/? Havainto Havainto on subjektiivinen

Lisätiedot

Työn tavoitteita. 1 Teoriaa

Työn tavoitteita. 1 Teoriaa FYSP103 / K3 BRAGGIN DIFFRAKTIO Työn tavoitteita havainnollistaa röntgendiffraktion periaatetta konkreettisen laitteiston avulla ja kerrata luennoilla läpikäytyä teoriatietoa Röntgendiffraktio on tärkeä

Lisätiedot

1.4 Funktion jatkuvuus

1.4 Funktion jatkuvuus 1.4 Funktion jatkuvuus Kun arkikielessä puhutaan jonkin asian jatkuvuudesta, mielletään asiassa olevan jonkinlaista yhtäjaksoisuutta, katkeamattomuutta. Tässä ei kuitenkaan käsitellä työasioita eikä ihmissuhteita,

Lisätiedot

Kojemeteorologia (53695) Laskuharjoitus 1

Kojemeteorologia (53695) Laskuharjoitus 1 Kojemeteorologia (53695) Laskuharjoitus 1 Risto Taipale 20.9.2013 1 Tehtävä 1 Erään lämpömittarin vertailu kalibrointistandardiin antoi keskimääräiseksi eroksi standardista 0,98 C ja eron keskihajonnaksi

Lisätiedot

S-108-2110 OPTIIKKA 1/10 Laboratoriotyö: Polarisaatio POLARISAATIO. Laboratoriotyö

S-108-2110 OPTIIKKA 1/10 Laboratoriotyö: Polarisaatio POLARISAATIO. Laboratoriotyö S-108-2110 OPTIIKKA 1/10 POLARISAATIO Laboratoriotyö S-108-2110 OPTIIKKA 2/10 SISÄLLYSLUETTELO 1 Polarisaatio...3 2 Työn suoritus...6 2.1 Työvälineet...6 2.2 Mittaukset...6 2.2.1 Malus:in laki...6 2.2.2

Lisätiedot

7. Resistanssi ja Ohmin laki

7. Resistanssi ja Ohmin laki Nimi: LK: SÄHKÖ-OPPI Tarmo Partanen Teoria (Muista hyödyntää sanastoa) 1. Millä nimellä kuvataan sähköisen komponentin (laitteen, johtimen) sähkön kulkua vastustavaa ominaisuutta? 2. Miten resistanssi

Lisätiedot

Brändäystä lyhyesti. Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit

Brändäystä lyhyesti. Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit Brändäystä lyhyesti Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit BRÄNDÄYSTÄ HELPOSTI -KURSSIN SISÄLTÖ Päivä 1 Päivä 2 PERUSTEET Mitä kurssi sisältää? Mitä on luova ajattelu brändäyksessä? Brändi-aakkoset

Lisätiedot

Coulombin laki. Sähkökentän E voimakkuus E = F q

Coulombin laki. Sähkökentän E voimakkuus E = F q Coulombin laki Kahden pistemäisen varatun hiukkasen välinen sähköinen voima F on suoraan verrannollinen varausten Q 1 ja Q 2 tuloon ja kääntäen verrannollinen etäisyyden r neliöön F = k Q 1Q 2 r 2, k =

Lisätiedot

ACRYLAC Vesipohjaiset lakkajärjestelmät A C R Y L A C. Enemmän kuin vain väriä

ACRYLAC Vesipohjaiset lakkajärjestelmät A C R Y L A C. Enemmän kuin vain väriä ACRYLAC Vesipohjaiset lakkajärjestelmät A C R Y L A C Enemmän kuin vain väriä Täydellinen kiilto ja suojaus huippulaadukkaille painotuotteille ACRYLAC ACRYLAC Mikä tahansa painotuotteen viimeistelyyn ja

Lisätiedot

Kenguru 2010 Benjamin (6. ja 7. luokka) sivu 1 / 5

Kenguru 2010 Benjamin (6. ja 7. luokka) sivu 1 / 5 Kenguru 2010 Benjamin (6. ja 7. luokka) sivu 1 / 5 NIMI LUOKKA/RYHMÄ Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto.

Lisätiedot

Tilastotieteen jatkokurssi syksy 2003 Välikoe 2 11.12.2003

Tilastotieteen jatkokurssi syksy 2003 Välikoe 2 11.12.2003 Nimi Opiskelijanumero Tilastotieteen jatkokurssi syksy 2003 Välikoe 2 11.12.2003 Normaalisti jakautuneiden yhdistyksessä on useita tuhansia jäseniä. Yhdistyksen sääntöjen mukaan sääntöihin tehtävää muutosta

Lisätiedot

1. Lineaarinen optimointi

1. Lineaarinen optimointi 0 1. Lineaarinen optimointi 1. Lineaarinen optimointi 1.1 Johdatteleva esimerkki Esimerkki 1.1.1 Giapetto s Woodcarving inc. valmistaa kahdenlaisia puuleluja: sotilaita ja junia. Sotilaan myyntihinta on

Lisätiedot

33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ

33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ TYÖOHJE 14.7.2010 JMK, TSU 33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ Laitteisto: Kuva 1. Kytkentä solenoidin ja toroidin magneettikenttien mittausta varten. Käytä samaa digitaalista jännitemittaria molempien

Lisätiedot

Digitaalinen MUOTOILU. Petra Suominen

Digitaalinen MUOTOILU. Petra Suominen MUOTOILU Petra Suominen petra.suominen@adkreppi.fi Mikä on yrityksen GRAAFINEN ILME ja on mikä sen tarkoitus? Petra Suominen petra.suominen@adkreppi.fi Graafinen ilme on yritykselle tai yhteisölle luotu

Lisätiedot

FYSA242 Statistinen fysiikka, Harjoitustentti

FYSA242 Statistinen fysiikka, Harjoitustentti FYSA242 Statistinen fysiikka, Harjoitustentti Tehtävä 1 Selitä lyhyesti: a Mikä on Einsteinin ja Debyen kidevärähtelymallien olennainen ero? b Mikä ero vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa on kanonisella

Lisätiedot

Digitaalinen signaalinkäsittely Kuvankäsittely

Digitaalinen signaalinkäsittely Kuvankäsittely Digitaalinen signaalinkäsittely Kuvankäsittely Teemu Saarelainen, teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet: Ifeachor, Jervis, Digital Signal Processing: A Practical Approach H.Huttunen, Signaalinkäsittelyn menetelmät,

Lisätiedot

RAPORTTI ISOVERIN ERISTEIDEN RADIOTAAJUISTEN SIGNAALIEN VAIMENNUKSISTA

RAPORTTI ISOVERIN ERISTEIDEN RADIOTAAJUISTEN SIGNAALIEN VAIMENNUKSISTA RAPORTTI ISOVERIN ERISTEIDEN RADIOTAAJUISTEN SIGNAALIEN VAIMENNUKSISTA Tämä on mittaus mittauksista, joilla selvitettiin kolmen erilaisen eristemateriaalin aiheuttamia vaimennuksia matkapuhelinverkon taajuusalueilla.

Lisätiedot

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Fysiikan laboratoriotyöt 1 1 LIITE 1 VIRHEEN RVIOINNIST Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi

Lisätiedot

ViNOn graafinen ohjeisto, alpha 22.1.2013

ViNOn graafinen ohjeisto, alpha 22.1.2013 ViNOn graafinen ohjeisto, alpha 22.1.2013 Johdanto Graafiset ohjeistot ovat viestinnän alan yleinen käytäntö. Kaikessa järjestöviestinnässä käytetään organisaatiokohtaisia graafisia ohjeistuksia, jotta

Lisätiedot

Tiedosto Muuttuja Kuvaus Havaintoväli Aikasarjan pituus. Intelin osakekurssi. (Pörssi-) päivä n = 20 Intel_Volume. Auringonpilkkujen määrä

Tiedosto Muuttuja Kuvaus Havaintoväli Aikasarjan pituus. Intelin osakekurssi. (Pörssi-) päivä n = 20 Intel_Volume. Auringonpilkkujen määrä MS-C2128 Ennustaminen ja aikasarja-analyysi 4. harjoitukset / Tehtävät Kotitehtävät: 3, 5 Aihe: ARMA-mallit Tehtävä 4.1. Tutustu seuraaviin aikasarjoihin: Tiedosto Muuttuja Kuvaus Havaintoväli Aikasarjan

Lisätiedot

Kolikon tie Koululaistehtävät

Kolikon tie Koululaistehtävät Kolikon tie Koululaistehtävät I Tehtävät ennen Heureka-vierailua Rahojen ja Suomen Rahapajan historia 1. Ota selvää missä ja milloin raha otettiin ensimmäisen kerran käyttöön. 2. Minkälaisia ensimmäiset

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 8 Väliarvolause Oletetaan, että funktio f on jatkuva jollain reaalilukuvälillä [a, b] ja derivoituva avoimella välillä (a, b). Funktion muutos tällä välillä on luonnollisesti

Lisätiedot

10.2. Säteenjäljitys ja radiositeettialgoritmi. Säteenjäljitys

10.2. Säteenjäljitys ja radiositeettialgoritmi. Säteenjäljitys 10.2. Säteenjäljitys ja radiositeettialgoritmi Säteenjäljitys Säteenjäljityksessä (T. Whitted 1980) valonsäteiden kulkema reitti etsitään käänteisessä järjestyksessä katsojan silmästä takaisin kuvaan valolähteeseen

Lisätiedot

OHJE 2(5) 25.8.2015 Dnro LIVI/4495/05.00/2015 1 KITKAN MITTAAMISEN MENETELMÄ... 3

OHJE 2(5) 25.8.2015 Dnro LIVI/4495/05.00/2015 1 KITKAN MITTAAMISEN MENETELMÄ... 3 OHJE 2(5) Sisällys 1 KITKAN MITTAAMISEN MENETELMÄ... 3 2 LAATUVAATIMUKSET KITKAMITTAREILLE... 3 2.1 Käyttöturvallisuus... 3 2.2 Kalibroitavuus... 3 2.3 Mittaustarkkuus... 4 2.3.1 Mittarien samankaltaisuuteen

Lisätiedot

Ei välttämättä, se voi olla esimerkiksi Reuleaux n kolmio:

Ei välttämättä, se voi olla esimerkiksi Reuleaux n kolmio: Inversio-ongelmista Craig, Brown: Inverse problems in astronomy, Adam Hilger 1986. Havaitaan oppositiossa olevaa asteroidia. Pyörimisestä huolimatta sen kirkkaus ei muutu. Projisoitu pinta-ala pysyy ilmeisesti

Lisätiedot

782630S Pintakemia I, 3 op

782630S Pintakemia I, 3 op 782630S Pintakemia I, 3 op Ulla Lassi Puh. 0400-294090 Sposti: ulla.lassi@oulu.fi Tavattavissa: KE335 (ma ja ke ennen luentoja; Kokkolassa huone 444 ti, to ja pe) Prof. Ulla Lassi Opintojakson toteutus

Lisätiedot

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA 1 LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustulokset ovat aina todellisten luonnonvakioiden ja tutkimuskohdetta kuvaavien suureiden likiarvoja, vaikka mittauslaite olisi miten

Lisätiedot

Sosiaalisen median mahdollisuudet & hyödyt

Sosiaalisen median mahdollisuudet & hyödyt Sosiaalisen median mahdollisuudet & hyödyt 2018 WWW.PITKOSPUU.FI Sosiaalisen median mahdollisuudet Sosiaalinen media eli some, on tuonut tulleessaan muutoksen markkinointiin niin suunnittelussa kuin toteutuksessa.

Lisätiedot

ja piirrä sitä vastaavat kaksi käyrää ja tarkista ratkaisusi kuvastasi.

ja piirrä sitä vastaavat kaksi käyrää ja tarkista ratkaisusi kuvastasi. Harjoituksia yhtälöryhmistä ja matriiseista 1. Ratkaise yhtälöpari (F 1 ja F 2 ovat tuntemattomia) cos( ) F 1 + cos( ) F 2 = 0 sin( ) F 1 + sin( ) F 2 = -1730, kun = -50 ja = -145. 2. Ratkaise yhtälöpari

Lisätiedot

Kuulohavainnon perusteet

Kuulohavainnon perusteet Kuulohavainnon ärsyke on ääni - mitä ääni on? Kuulohavainnon perusteet - Ääni on ilmanpaineen nopeaa vaihtelua: Tai veden tms. Markku Kilpeläinen Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto Värähtelevä

Lisätiedot

LOGO 2. LOGO. Autokeskuksen yritystunnus on Autokeskus-logo.

LOGO 2. LOGO. Autokeskuksen yritystunnus on Autokeskus-logo. 8 LOGO Autokeskuksen yritystunnus on Autokeskus-logo. Autokeskuksen logoa käytetään aina vaakamuodossa. Logoa ei saa latoa, piirtää tai asetella uudelleen. Logon mittasuhteita tai väritystä ei saa muuttaa.

Lisätiedot

VÄRIT 12.2.2015 WWW-VISUALISOINTI - IIM60110 - VÄRIT

VÄRIT 12.2.2015 WWW-VISUALISOINTI - IIM60110 - VÄRIT VÄRIT 12.2.2015 Väri on silmään saapuvan valon aistittava ominaisuus, joka havaitaan näkö- ja väriaistilla. Värin aistiminen riippuu silmään saapuvan valon sisältämistä aallonpituuksista ja niiden voimakkuuksista.

Lisätiedot

9. Polarimetria. 1. Stokesin parametrit 2. Polarisaatio tähtitieteessä. 3. Polarisaattorit 4. CCD polarimetria

9. Polarimetria. 1. Stokesin parametrit 2. Polarisaatio tähtitieteessä. 3. Polarisaattorit 4. CCD polarimetria 9. Polarimetria 1. Stokesin parametrit 2. Polarisaatio tähtitieteessä 3. Polarisaattorit 4. CCD polarimetria 10.1 Stokesin parametrit 10.1

Lisätiedot

RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS

RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS 466111S Rakennusfysiikka, 5 op. RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS Opettaja: Raimo Hannila Luentomateriaali: Professori Mikko Malaska Oulun yliopisto LÄHDEKIRJALLISUUTTA Suomen rakentamismääräyskokoelma,

Lisätiedot

Kvantitatiiviset menetelmät

Kvantitatiiviset menetelmät Kvantitatiiviset menetelmät HUOM! Tentti pidetään tiistaina.. klo 6-8 Vuorikadulla V0 ls Muuttujien muunnokset Usein empiirisen analyysin yhteydessä tulee tarve muuttaa aineiston muuttujia Esim. syntymävuoden

Lisätiedot

1 Määrittelyjä ja aputuloksia

1 Määrittelyjä ja aputuloksia 1 Määrittelyjä ja aputuloksia 1.1 Supremum ja infimum Aluksi kerrataan pienimmän ylärajan (supremum) ja suurimman alarajan (infimum) perusominaisuuksia ja esitetään muutamia myöhemmissä todistuksissa tarvittavia

Lisätiedot

Otoskoko 107 kpl. a) 27 b) 2654

Otoskoko 107 kpl. a) 27 b) 2654 1. Tietyllä koneella valmistettavien tiivisterenkaiden halkaisijan keskihajonnan tiedetään olevan 0.04 tuumaa. Kyseisellä koneella valmistettujen 100 renkaan halkaisijoiden keskiarvo oli 0.60 tuumaa. Määrää

Lisätiedot

Sähköstatiikan laskuissa useat kaavat yksinkertaistuvat hieman, jos vakio C kirjoitetaan muotoon

Sähköstatiikan laskuissa useat kaavat yksinkertaistuvat hieman, jos vakio C kirjoitetaan muotoon 30 SÄHKÖVAKIO 30 Sähkövakio ja Coulombin laki Coulombin lain mukaan kahden tyhjiössä olevan pistevarauksen q ja q 2 välinen voima F on suoraan verrannollinen varauksiin ja kääntäen verrannollinen varausten

Lisätiedot

Tekstiilien tutkiminen ja testaus

Tekstiilien tutkiminen ja testaus Tekstiilien tutkiminen ja testaus Yleistä johdatusta tekstiilien tutkimusmenetelmiin elokuu 2006 Riikka Räisänen Helsingin yliopisto Miksi tekstiilejä tutkitaan? Tutkimus (teoreettinen metrologia) Määritykset,

Lisätiedot

10. Polarimetria. 1. Polarisaatio tähtitieteessä. 2. Stokesin parametrit. 3. Polarisaattorit. 4. CCD polarimetria

10. Polarimetria. 1. Polarisaatio tähtitieteessä. 2. Stokesin parametrit. 3. Polarisaattorit. 4. CCD polarimetria 10. Polarimetria 1. Polarisaatio tähtitieteessä 2. Stokesin parametrit 3. Polarisaattorit 4. CCD polarimetria 10.1 Polarisaatio tähtitieteessä Polarisaatiota mittaamalla päästään käsiksi moniin fysikaalisiin

Lisätiedot

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS PANK-4122 PANK PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ Hyväksytty: Korvaa menetelmän: 9.5.2008 26.10.1999 1. MENETELMÄN TARKOITUS 2. MENETELMÄN SOVELTAMISALUE

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 10 1 Funktion monotonisuus Derivoituva funktio f on aidosti kasvava, jos sen derivaatta on positiivinen eli jos f (x) > 0. Funktio on aidosti vähenevä jos sen derivaatta

Lisätiedot

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu TUTKIMUSSELOSTUS NRO RTE9 (8) LIITE Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu Sisältö Sisältö... Johdanto... Tulokset.... Lämpökynttilät..... Tuote A..... Tuote B..... Päätelmiä.... Ulkotulet.... Hautalyhdyt,

Lisätiedot

Kiipulan ammattiopisto. Liiketalous ja tietojenkäsittely. Erja Saarinen

Kiipulan ammattiopisto. Liiketalous ja tietojenkäsittely. Erja Saarinen Kiipulan ammattiopisto Liiketalous ja tietojenkäsittely Erja Saarinen 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Hyvät internetsivut... 3 3. Kuvien koko... 4 4. Sivujen lataus... 4 5. Sivukartta... 5 6. Sisältö...

Lisätiedot

Hankeviestintää - miksi ja miten? Ilmari Nokkonen Viestinnän asiantuntija

Hankeviestintää - miksi ja miten? Ilmari Nokkonen Viestinnän asiantuntija Hankeviestintää - miksi ja miten? Ilmari Nokkonen Viestinnän asiantuntija Ilmari.nokkonen@oph.fi Aiheita Euroopan unionin ja Erasmus+ -ohjelman näkyvyys Miksi viestintä on tärkeää? Viestintäsuunnitelma

Lisätiedot

Opetusmateriaali. Tutkimustehtävien tekeminen

Opetusmateriaali. Tutkimustehtävien tekeminen Opetusmateriaali Tämän opetusmateriaalin tarkoituksena on opettaa kiihtyvyyttä mallintamisen avulla. Toisena tarkoituksena on hyödyntää pikkuautoa ja lego-ukkoa fysiikkaan liittyvän ahdistuksen vähentämiseksi.

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Värinkestostandardeja

Värinkestostandardeja Värinkestostandardeja Erja Parviainen Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Värinkestostandardeja SFS-EN ISO 105-A01 Tekstiilit. Värinkestot. Osa A01: Testauksen yleiset SFS-EN 20105-A02 Tekstiilit. Värinkestot.

Lisätiedot

Koesuunnitelma. Tuntemattoman kappaleen materiaalin määritys. Kon c3004 Kone ja rakennustekniikan laboratoriotyöt. Janne Mattila.

Koesuunnitelma. Tuntemattoman kappaleen materiaalin määritys. Kon c3004 Kone ja rakennustekniikan laboratoriotyöt. Janne Mattila. Kon c3004 Kone ja rakennustekniikan laboratoriotyöt Koesuunnitelma Tuntemattoman kappaleen materiaalin määritys Janne Mattila Teemu Koitto Lari Pelanne Sisällysluettelo 1. Tutkimusongelma ja tutkimuksen

Lisätiedot

Sami Hirvonen. Ulkoasut Media Works sivustolle

Sami Hirvonen. Ulkoasut Media Works sivustolle Metropolia ammattikorkeakoulu Mediatekniikan koulutusohjelma VBP07S Sami Hirvonen Ulkoasut Media Works sivustolle Loppuraportti 14.10.2010 Visuaalinen suunnittelu 2 Sisällys 1 Johdanto 3 2 Oppimisteknologiat

Lisätiedot

Aistit tuoteinnovaatioiden kehitystyössä Mari Sandell ja Mari Norrdal Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus

Aistit tuoteinnovaatioiden kehitystyössä Mari Sandell ja Mari Norrdal Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus Aistit tuoteinnovaatioiden kehitystyössä Mari Sandell ja Mari Norrdal Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus 9.11.2017 MIKSI AISTINVARAISTA ARVIOINTIA Miksi aistinvaraista arviointia tarvitaan?

Lisätiedot

2. Graafi nen yrityskuva

2. Graafi nen yrityskuva 2. Graafi nen yrityskuva 2.1. Näin käytät tunnisteita 2.2. Liikemerkki / logo ja sen suhteet 2.3. Logon ja sloganin suoja-alueet 2.4. Logon käyttö 2.5. Typografi a 2.6. Värit TULIKIVI OYJ:N GRAAFINEN YRITYSKUVA

Lisätiedot

2.5 Liikeyhtälö F 3 F 1 F 2

2.5 Liikeyhtälö F 3 F 1 F 2 Tässä kappaleessa esittelen erilaisia tapoja, joilla voiat vaikuttavat kappaleen liikkeeseen. Varsinainen kappaleen pääteea on assan liikeyhtälön laatiinen, kun assaan vaikuttavat voiat tunnetaan. Sitä

Lisätiedot