Työn valvoja Professori Pirkko Oittinen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työn valvoja Professori Pirkko Oittinen"

Transkriptio

1 TEKNILLINEN KORKEAKOULU Prosessi- ja materiaalitekniikan osasto Puunjalostustekniikan laitos AINO MENSONEN PAPERIN MIELLYTTÄVYYS Diplomityö, joka on jätetty opinnäytteenä tarkastettavaksi diplomi-insinöörin tutkintoa varten Espoossa Työn valvoja Professori Pirkko Oittinen

2 TEKNILLINEN KORKEAKOULU DIPLOMITYÖN TIIVISTELMÄ Tekijä ja työn nimi: Aino Mensonen Paperin miellyttävyys Päivämäärä: Sivumäärä: 85 Osasto: Professuuri: Prosessi- ja materiaalitekniikan osasto Aut-75 Graafinen tekniikka Puunjalostustekniikan laitos Työn valvoja: Professori Pirkko Oittinen Paperin miellyttävyys syntyy eri tekijöiden yhteisvaikutuksena. Assosiaatioteorioiden mukaan ihminen assosioi uuden asian ennalta koettuun. Tästä assosiaatioketjusta riippuu miellyttääkö uusi asia vai ei. Työn tavoitteena oli löytää sellaisia paperin ominaisuuksia, jotka vaikuttavat paperin miellyttävyyteen. Kirjallisuusosassa tarkasteltiin niitä paperin ominaisuuksia, joilla uskotaan olevan merkitystä paperin miellyttävyyden suhteen. Kirjallisuusosassa käsiteltiin myös pakkausten miellyttävyyttä. Kokeellisessa osassa tehtiin subjektiivisia testejä 130 kuluttajalle ja ammattilaiselle. Testihenkilöt jaettiin seitsemään ryhmään: yli 50-vuotiaat kuluttajat, nuoret kuluttajat, nuoret ammattilaiset, painoalan ammattilaiset, paperialan ammattilaiset, keski-eurooppalaiset kuluttajat ja aasialaiset kuluttajat. Näytteet olivat taidepainopapereita, joille oli elektrofotograafisesti värikopioitu aikakauslehden kuvapainotteinen sivu, tekstipainotteinen sivu tai mainos. Näytteet jaettiin kuuteen sarjaan. Viidellä sarjalla tutkittiin paperin visuaalista miellyttävyyttä ja yhdellä paperin kosketeltavuutta. Kosketeltavuussarjassa muuttujia olivat paperin karheus, pintaenergia, kitka, jäykkyys ja paksuus. Testihenkilöt tekivät erilaisuus-, pari- ja paremmuusvertailutestit. Tarkoituksena oli löytää ryhmien sisällä yhdenmukaiset mielipiteet paperin ja painotuotteen miellyttävyydestä ja verrata niitä muiden ryhmien mieltymyksiin. Erilaisuuden määrittäminen oli testihenkilöille vaikeaa. Parivertailu oli helpoin suorittaa. Ammattilaisille testien suorittaminen oli helpompaa kuin kuluttajille. Tuloksia tarkasteltiin MDS-analyysin avulla. Sen perusteella testihenkilöt kiinnittivät huomionsa kuvapainotteisessa aikakauslehden sivussa ja mainoksessa paperin kiiltoon, kiillon tasaisuuteen, paperin vaaleuteen ja paperin sävyyn. Kiillon tasaisuus oli ammattilaisille tärkeämpää kuin kuluttajille. Yleisesti testihenkilöt pitivät vaaleasta mattapaperista. Kiilto oli yleisesti pääkriteeri. Aasilaiset kuluttajat eivät kiinnittäneet huomiotansa kiiltoon, heistä sävy oli tärkeämpi kriteeri. Aasialaiset pitivät hieman kellertävän sävyisestä paperista. Tekstipohjaisen aikakauslehden sivun arviointi oli vaikeampaa kuin kuvapainotteisen aikakauslehden sivun tai mainoksen. Tämä johtui siitä, että painojäljen osuus tekstipohjaisessa aikakauslehden sivussa oli suuri ja tässä työssä painomenetelmä oli kaikilla papereilla sama. Kosketeltavuustestissä testihenkilöt kiinnittivät huomionsa paperin jäykkyyteen, karheuteen, kiiltoon ja tahmeuteen. Yleisesti testihenkilöt pitivät sileästä mattapaperista. Tahmea paperi ei miellyttänyt.

3 HELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY ABSTRACT OF THE MASTER S THESIS Author and the name of the thesis: Aino Mensonen Pleasantness of paper Date: Number of pages: 85 Faculty: Professorship: The Faculty of Process Engineering and Aut-75 Graphic Arts Technology Materials Science Department of Forest Products Technology Supervisor: Professor Pirkko Oittinen The pleasantness of paper is a sum of many factors. According to association theories people associate new things something we know beforehand. It depends on this association how the new thing pleasures. Paper properties which are assumed to affect the pleasantness of paper are discussed in the literature part. The about pleasantness of packages is also reviewed. The goal of this study was to find which papers properties affect the pleasantness of paper. In the experimental part subjective tests were made by over 130 persons. The test papers were art papers. They were divided in seven series. Five series were used to study how paper visually pleases people and in one series to find how the touch of the paper pleases people. Three different layouts were printed on the papers: a picture page, a text page and advertisement. The tests were made by seven groups: over 50 years old consumers, young consumers, young professionals, professionals from the printing industry, professionals from the paper industry, consumers from Middle-Europe and consumers from Asia. The test persons made pair comparison tests and ranking tests. They also marked to what extent the samples looked alike or different. It was difficult for test persons to mark the difference between two samples. The pair comparison tests were easy for everyone. Generally the tests were easier for the professionals than for the consumers. In the visual tests with the picture page and the advertisement test persons paid their attention to the gloss, the surface, the luminance and the hue of the paper. The smoothness of the paper surface was much more important for the professionals than for the consumers. Generally the test persons liked light-coloured matt paper. The gloss was the main criterion. The hue of the paper was main criterion for the consumers from Asia; they liked yellowish paper. The text page was harder to rate than the picture page and the advertisement. That was because the printed area was bigger in the text page than in the others and only the paper properties varied (not the printing technology). In the tests where it was studied how the touch of the paper pleases people, tests persons paid their attention to the gloss, the smoothness, the stiffness, the thickness and the "stickiness" of the paper. Generally the test persons liked mattpaper with smooth surface, the "sticky" paper was not considered to be pleasant.

4 ALKUSANAT Tämä työ on tehty Teknillisen korkeakoulun Graafisen tekniikan laboratoriossa. Työ on osa Nordisk industriefondin hanketta Trykkvalitet - informationsteori. Esitän lämpimät kiitokseni työn valvojalle professori Pirkko Oittiselle kannustuksesta ja ohjeista työni eri vaiheissa. Kiitän sukulaisiani, ystäviäni, Helsinki Media painon henkilökuntaa ja Metsä-Serla Äänekosken taidepainopaperitehtaan henkilökuntaa mielenkiinnosta työtäni kohtaan. Ilman apuanne eivät subjektiiviset testit olisi olleet mahdollisia. Lisäksi haluan kiittää Markku Leskelää osallistumisesta työni ideoimiseen ja Teuvo Ilmosta avusta ideoiden toteuttamisessa. Kiitän laboratoriomestareita Tuire Toivosta ja Mervi Sillmania mittauksissa saamastani avusta. Tuirea kiitän erityisesti subjektiivisten testien järjestämisestä. Mikolle kiitos tuesta ja kannustuksesta. Espoossa Aino Mensonen

5 SISÄLLYSLUETTELO KIRJALLISUUSOSA 1 JOHDANTO 1 2 MIELLYTTÄVYYS KÄSITTEENÄ Havaitseminen Aistit Näköaisti Tuntoaisti 4 3 MIELLYTTÄVYYTEEN VAIKUTTAVAT PAPERIN OMINAISUUDET Sävy Vaaleus ja valkoisuus Karheus ja kiilto Kosketeltavuus Paperin pintaenergia Paperin kitka Formaatio Käyryys Jäykkyys 11 4 PAPERIN MIELLYTTÄVYYS Pakkausten miellyttävyys Paperin ja painotuotteen miellyttävyys Paperin ja pakkauksen miellyttävyyden mittaus 15 5 LAADUN SUBJEKTIIVINEN MÄÄRITYS Silmän kontrastinherkkyys ja erotuskyky Subjektiiviset testausmenetelmät Parivertailu Paremmuusarvostelu-menetelmät Asennneanalyysi Multidimensional scaling-tekniikka paperin miellyttävyyden arvioinnissa MDS-menetelmän matemaattiset periaatteet 23 86

6 KOKEELLINEN OSA 6 KOKEELLISEN OSAN JOHDANTO Esikoe, asenneanalyysi Koesuunnitelma 28 7 TYÖSSÄ KÄYTETYT TUTKIMUSMENETELMÄT JA - LAITTEISTOT _ Kiilto Kiillon tasaisuus Sävy, väri ja vaaleus Kosketeltavuus Pintaenergia Kitka Karheus, jäykkyys, neliömassa, paksuus ja tiheys Testausolot 34 8 OBJEKTIIVISET MITTAUSTULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU Sarjat 1 ja 2, kuvapohjainen ja tekstipohjainen sivu testitaidepainopapereilla Sarjat 3, 4 ja 6, tekstipohjainen sivu, mainossivu ja blanko sivu tuotantotaidepainopapereilla Sarja 5, kosketeltavuussarja 44 9 SUBJEKTIIVISET MITTAUSTULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU Sarja 1, kuvapainotteinen sivu Ryhmä 1, yli 50-vuotiaat kuluttajat Ryhmä 2, nuoret kuluttajat Ryhmä 5, ammatti-opiskelijat Yhteenveto sarjasta ja vertailu eri ryhmien kesken Sarja 2, tekstipainotteinen aikakauslehden sivu testitaidepainopaperilla Yhteenveto sarjasta Sarja 3, tekstipainotteinen aikakauslehden sivu tuotantotaidepainopaperilla Ryhmä 2, nuoret kuluttajat Ryhmä 5, ammatti-opiskelijat Ryhmien välinen vertailu Sarja 4, mainos Ryhmä 1, yli 50-vuotiaat Ryhmä 2, nuoret kuluttajat Ryhmä 3, painoalan ammattilaiset Ryhmä 4, paperialan ammattilaiset Ryhmä 6, keskieurooppalaiset opiskelijat Ryhmä 7, aasialaiset opiskelijat Ryhmien välinen vertailu Sarja 5, kosketeltavuussarja Sarja 6, blanko paperi 77 87

7 9.7 Sarjojen välinen vertailu Johtopäätökset YHTEENVETO LÄHDELUETTELO 83 LIITTEET: Liite 1: Sarjan 1 mittaustulokset Liite 2: Sarjan 2 mittaustulokset Liite 3: Sarjan 3 mittaustulokset Liite 4: Sarjan 4 mittaustulokset Liite 5: Sarjan 5 mittaustulokset Liite 6: Sarjan 6 post-hoc-estimaatti Liite 7: Konfiguraatioestimaattikartat Liite 8: Näyte kuvapainotteisesta sivusta (sarja 1) Liite 9: Näyte tekstipainotteisesta sivusta (sarjat 2 ja 3) Liite 10: Mainossarjassa (sarja 4) käytetyt paperit Liite 11: Kosketeltavuussarjassa (sarja 5) käytetyt paperit 88

8 1 JOHDANTO Paperin miellyttävyyttä ei ole aikaisemmin julkaistusta tiedosta päätellen tutkittu. Miellyttävyysvaikutelma syntyy tunnetusti useiden tekijöiden yhteisvaikutuksena. Ihmiset ovat erilaisia, mieltymykset ovat erilaisia. Ihmiset assosioivat uuden asian johonkin aiemmin koettuun. Tästä assosiaatioketjusta riippuu yleisen käsityksen mukaan miellyttääkö uusi asia ihmistä vai ei. Paperia ja painojälkeä on mittauksellisista lähtökohdista tutkittu paljon. Kuva-analyysi on pitkälle kehittynyttä. Kuluttajan mieltymykset ovat jääneet taka-alalle. On tärkeää tietää mihin painotuotteen ominaisuuksiin kuluttaja kiinnittää huomionsa ja mitkä ominaisuudet miellyttävät kuluttajaa. Tämän diplomityön tarkoituksena oli selvittää, mitkä paperin ominaisuudet vaikuttavat paperin miellyttävyysvaikutelmaan. Työssä rajottuttiin vain paperin ominaisuuksien vaikutuksen tutkimiseen, eikä käsitelty esim. painotuotteen formaattia. Lisäksi rajoituttiin tutkimaan vain taidepainopapereita. Kirjallisuusosassa miellyttävyyttä lähestytään psykologian näkökulmasta, assosiaatioteorioiden avulla. Kirjallisuusosassa käsitellään niitä paperin ominaisuuksia, joiden ajatellaan vaikuttavan paperin ja painotuotteen miellyttävyyteen. Työssä käsitellään myös pakkausten miellyttävyyttä, koska siitä on tutkimustuloksia. Kokeellisessa osassa tutkitaan paperin miellyttävyyttä subjektiivisilla menetelmillä. Koska työssä rajoitutaan taidepainopaperin tutkimiseen, ei kaikkia kirjallisuusosassa käsiteltäviä paperin miellyttävyyteen vaikuttavia ominaisuuksia problematisoida kokeellisessa osassa. Papereiksi valitaan eri taidepainopapereita ja testihenkilöiksi eriikäisiä kuluttajia, ammattilaisia ja eri maantieteellisiä alueita edustavia kuluttajia. Painomenetelmänä käytetään elektrofotograafista digitaalista värikopiointia. Menetelmä on edullinen ja densiteettivaihtelut eri paperien välillä ovat kopioidessa pieniä. Näin voidaan tutkia nimenomaan paperin ominaisuuksia. Papereille kopioidaan kuvapainotteinen aikakauslehden sivu, tekstipainotteinen aikakauslehden sivu ja mainos. Työssä tutkitaan paperin visuaalista miellyttävyyttä sekä paperin kosketeltavuutta. Tarkoituksena on löytää tekijöitä, jotka vaikuttavat miellyttävyysvaikutelmaan. Lisäksi tarkoituksena on saada selville onko ryhmien sisällä yhdenmukaisia mielipiteitä paperin ja painotuotteen miellyttävyydestä ja verrata niitä muiden ryhmien mieltymyksiin. 1

9 2 MIELLYTTÄVYYS KÄSITTEENÄ Miellyttävyys on ominaisuus, joka kuvaa mielihyvää ja herättää mieltymystä. Verbi miellyttää tarkoittaa mielihyvän tunteen aikaansaamista, mieltymyksen herättämistä, mielen tyydyttämistä /44/. Miellyttävyyden tunteen saa aikaan esimerkiksi se, että tuotetta on miellyttävä käsitellä /2/. Psykoanalyyttisen oppisuunnan mukaan miellyttävyys syntyy mielikuvista, kohde assosioidaan miellyttävään kokemukseen tai asiaan. Miellyttävyyden voi aistia kaikilla aisteilla. 2.1 Havaitseminen Havaintopsykologia /22/ pyrkii löytämään sisäisiä lakeja ja periaatteita, joiden mukaan havainnot tapahtuvat eri aistien alueilla. Odotuksemme ja arvostusseikat vaikuttavat havaitsemiseen. Havaitsemme ensisijaisesti tai ainakin paremmin nimenomaan niitä ärsykkeitä, jotka kiinnostavat meitä ja joita pidämme tärkeinä ja arvokkaina. Havaintoprosesseja analysoidaan suhteuttamalla havaintoilmiöt ulkoisiin fysikaalisiin ärsykkeisiin. Ärsykkeellä on yleensä jokin mitattavissa oleva intensiteetti. Nykyisen käsityksen mukaan havaintoon sisältyy aina kohinaa. Jos kohina on voimakasta käy havainto epävarmaksi (kuva 1). Mallilla voidaan tilastoida vastaajien vastausstrategiasta johtuvat erot, toiset vastaajat ilmoittavat havainnosta, kun ovat siitä täysin varmoja, toiset heti kun vähänkin tuntuu, että ärsyke esiintyy. /22/ Koehenkilön arvio ärsykkeen esiintymisestä Ei Kyllä Ärsykkeen esiintyminen Kyllä Ärsyke huomaamaton Oikea reaktio Ei Oikea hylkääminen Väärä hälyytys Kuva 1. Eri vaihtoehdot havaintokokeessa. /22/ Hahmopsykologia /22/ korostaa havaintojen kokonaisvaltaista luonnetta: havaintokokonaisuus hallitsee havainnon yksityisiä osasia ja havainto on enemmän kuin osiensa summa. Hahmolait pyrkivät osoittamaan periaatteet, joilla hermostomme yhdistelee kokonaisuuksia havaintojen yksityiskohdista. Muodostunut kokonaishahmotus on usein niin voimakas, että se voi vääristää yksityiskohtien havaitsemista. Hahmolakeja on analysoitu suuressa määrin näköhavainnon osalta, mutta hahmoperiaatteet voidaan siirtää myös muiden aistien alueille. 2

10 Yksinkertaisin ajattelun rakennusaine on mielleyhtymä, assosiaatio. Assosiaatiolla /30/ tarkoitetaan kahden mielteen liittymistä toisiinsa, assosioitumista, niin, että toinen niistä palauttaa mieleen toisenkin. Kognitiivisen psykologian /28/ mukaan havaitseminen riippuu havaitsijan taidoista ja kokemuksista - siitä, mitä hän tietää asiasta ennestään. Useimmat havaintoteoriat ovat kehitetty näköaistia ajatellen. Nykyisen käsityksen mukaan ihminen ei katso kuvaa vaan käsittelee sitä. Näköjärjestelmän detektorit aikaansaavat hermojärjestelmässä viestejä vasteina kohteen piirteistä. Tieto välittyy aivoihin, jossa sitä verrataan aikaisemmin varastoituun tietoon. Tähän aikaisempaan tietoon liitetään uusi tieto. Kuvassa 2 on esitetty havaitsemisprosessi. Muistivarasto Verkkokalvo kuva Käsittelyä Lisää käsittelyä Lisää käsittelyä Havainto Kuva 2. Havaitsemisprosessin kuvaus. /28/ 2.2 Aistit Tässä työssä tutkittiin paperin miellyttävyyttä. Tutkimuksessa käytettiin subjektiivisia mittauksia, joita täydennettiin objektiivisilla mittauksilla. Subjektiivisissa testeissä tutkittiin paperia sitä katselemalla ja koskettamalla. Aisteista käsitellään tämän vuoksi näkö ja tunto. Taulukossa 1 on esitetty näkö- ja tuntoaistin toimintamuodot /5/. Taulukko 1. Näkö- ja tuntoaistin toimintamuodot. Aisti Osa, jolla aistii Asia, jonka aistii Reseptorit Näkö Retina Vaaleus Sauvat Kontrasti Tapit Liike Muut tekstuuripiirteet Väri Tunto Iho Paine Ruffini corpuscles Merkel discs Tärinä Pacinian corpuscles Jokaisella reseptorisolulla on rajoitettu alue, joka on herkkä ulkopuolelta tuleville ärsykkeille. Tätä aluetta kutsutaan vastaanottoalueeksi. Yksi retinan näköreseptori on aktiivinen vain silloin, kun valo läpäisee linssin ja osuu solun vastaanottoalueelle. Samoin ihon aistireseptori huomaa ärsykkeen vain omalla alueellaan. /5/ 3

11 2.2.1 Näköaisti Tämän työn ongelman asettelun kannalta on tärkeää käsitellä näköaisti. Kuvassa 3 on esitetty silmän rakenne. Kuva 3. Silmän rakenne. Fovean alueella lähes jokaisella reseptorilla on oma bipolaari- ja gangliosolunsa. Kukin tappisolu on synaptisessa yhteydessä bipolaarisoluun ja tämä edelleen gangliosoluun. Tämän vuoksi kyky erottaa yksityiskohtia on hyvä. Puolet isoaivojen näköalueesta käsittelee nimenomaan foveasta tulevaa informaatiota. Muualla verkkokalvossa monta reseptoria on yhteydessä samaan bipolaarisoluun ja useita bipolaarisoluja yhteen gangliosoluun. Gangliosoluja on tämän vuoksi paljon vähemmän kuin reseptoreita ja ne keräävät impulsseja suurelta verkkokalvon alueelta. Tämän vuoksi yksityiskohtien erotuskyky verkkokalvon reunakohdissa on huono mutta valonherkkyys suuri. /30/ Aistimusten tulkinnan kannalta tärkein osa aivoissa on taaempi assosiatiivinen alue. Assosiatiiviset alueet eivät ole minkään aistin yksinomaisessa palveluksessa. Ne keräävät tietoa useista aistireseptoreista ja muokkaavat niitä siten, että ihminen saa kokonaiskäsityksen ympäristöstään ja sen osista. Assosiatiivisia alueita ja sekundäärisia aistialueita tarvitaan mutkikkaiden mielikuvien syntymiseen. /30/ Tuntoaisti Tuntoaisti on yksi ihon aisteista. Muut ihonaistit ovat termiset aistit ja kipuaistit. Ihminen tuntee hermopäätteen avulla. Esim. ihminen tuntee ihokarvan taivutuksen, koska karvan juuren ympärillä on vapaita hermopäätteitä. Muut kosketusreseptorit reagoivat ihon muodonmuutokseen. Kosketus voi olla kevyt, koska jo yhden mikrometrin suuruinen muodonmuutos voi saada aikaan aistimuksen. Painereseptorit puolestaan lähettävät impulsseja vasta, kun suuri ihoalue muuttaa muotoaan. Kämmenissä on paljon tuntoreseptoreita. /30/ Tuntoaisti aistii paineen ja tärinän. Voidaan olettaa, että ihminen tuntee paperin epätasaisuuden paine-erona. 4

12 3 MIELLYTTÄVYYTEEN VAIKUTTAVAT PAPERIN OMINAISUUDET Tässä työssä paperin mittausmenetelmien pitäisi olla sellaisia, että mittaustulokset korreloisivat subjektiivisten mittaustulosten kanssa. Seuraavassa esitetään ne paperin ominaisuudet, joiden oletetaan korreloivat tässä työssä tehtävien subjektiivisten mittausten kanssa. 3.1 Sävy Katselijalle muodostuu silmään saapuvan valoärsykkeen perusteella subjektiivinen värivaikutelma. Tämä voidaan jakaa kolmeen osatekijään: värisävyyn, kylläisyyteen ja vaaleuteen /1/. CIE:n suositteleman väriavaruuden CIELAB L*, a* ja b* koordinaatit määritellään tristimulusarvojen (X, Y, Z) perusteella. L* kuvaa vaaleutta, a* ja b*- koordinaatit kromaattisuutta. Värin suhteellinen sävykulma h* ja kylläisyys c* lasketaan värikoordinaateista a* ja b* kaavojen 1 ja 2 mukaan. a h* = arctan * b * (1) 2 2 ( ) c* = a * + b * (2) Sävykulman vaihtelualue on Neutraalinharmaissa kentissä a* ja b* ovat nolla, joten myös c* on nolla. Harmaatasapainon hyvyyttä /vrt. esim. 35/ kuvataan kromaattisuuseron c avulla (kaava 3). Muunväristen kenttien toistoa voidaan mitata värierona E (kaava 4) tai värisävyerona H (kaava 5). c = c c * * f g (3) * * * * * * [( f g ) ( f g ) ( f g ) ] / 2 (4) E = L L + a a + b b * * * * [( ) ( f g ) ( f g ) ] / 2 (5) H = E L L c c missä f viittaa syöttökuvaan ja g tuloskuvaan. 3.2 Vaaleus ja valkoisuus Valkoisuus on visuaalisen vaaleus- ja värivaikutelman yhdistelmä. Visuaalista vaaleusvaikutelmaa kuvaa ominaisheijastusluku Ry eli Y-arvo. Ideaalivaalea on hypoteettinen pinta, joka heijastaa kaiken sille osuvan säteilyn eli Ry on 1 (tai 100 %) kaikilla aallonpituuksilla. /17/ Valkoisuuden mittaukset perustuvat värinmittausmenetelmiin. Värinmittauksessa määritetään joko suodinfotometria tai spektrofotometria käyttäen kolmiärsykekomponentit X, Y ja Z, joista lasketaan CIE-värikoordinaatit x ja y. Valkoisuusmittauksissa 5

13 ongelmana on löytää yksi kaava, joka painottaisi kolmiärsykekomponentteja oikeassa suhteessa. Mm. valkopistettä ei nähdä valkoisena. Tämä johtuu siitä, että silmä ja aivot rekisteröivät valkoiseksi sen, mikä on vähän sinertävämpää kuin objekti, joka heijastaa täydellisesti koko näkökentän yli. /6/ Paperin valkoisuutta voidaan kuvata /6/ kaavan 6 avulla: ( ) ( ) W = Y x x y y, (6) n n missä x ja y ovat näytteestä mitatut arvot ja xn ja yn referenssiarvot D65-lampulla mitattuna, x=x/(x+y+z) ja y=y/(x+y+z). Lim et al /23/ ovat tutkineet paperin vaaleutta. Heidän testeissään tutkittiin parivertailuin kolmella ryhmällä ja kolmella eri painatuksella seitsemää eri paperia, joissa vaaleusaste vaihteli. Ryhmät jakaantuivat paperitehtaan työntekijöihin, nuoriin kuluttajiin ja paperialan ammatti-ihmisiin. Paperit olivat painamattomia, puoliksi painettuja tai kokonaan painettuja. Vaaleus vaihteli 78,8-91,7 %. Heidän tutkimuksissaan eri ryhmien välillä ei ollut eroja vaaleuserojen havaittavuuden suhteen. Myöskään painetun alueen suhteellisella osuudella eikä valaistusoloilla ollut merkitystä lopputulokseen. Subjektiivisten ja objektiivisten mittausten välille saatiin korkea korrelaatio. Kokemuksen mukaan valaisuolosuhteet ja katselukulma kuitenkin vaikuttavat subjektiivisiin tuloksiin. Ihmisen saama vaikutelma paperin vaaleudesta riippuu havaitsemisolosuhteista. Kuvan muoto ja taustan tummuus vaikuttavat havaittuun vaaleuteen. Harmaa kohde näyttää vaaleammalta tummalla taustalla kuin vaalealla taustalla. Värillinen pinta näyttää vaalealta, jos valaistuksen väri järjestetään siten, että pinnan heijastama valo sisältää kaikkia aallonpituuksia yhtä paljon. /1/ Ihminen pystyy havaitsemaan helposti vaaleuseroja. Visuaalinen arvio paperin vaaleudesta vaihtelee eri henkilöiden välillä /6/. On todettu, että toiset pitävät enemmän violetin valkoisesta, kun taas toiset sinisen valkoisesta /36/. Paperin visuaalissa arvioinnissa ryhmä ammattilaisia vertailee näytepaperien valkoisuutta keskenään ja asettaa ne valkoisuuden mukaan järjestykseen. Tässä menetelmässä arviointiolosuhteilla on tärkeä merkitys, sillä tulokset voivat vaihdella huomattavasti, jos arvointi suoritetaan esim. erilaisissa valaisuolosuhteissa /13/. 3.3 Karheus ja kiilto Pinnasta kokonaisheijastuva valo muodostuu sisäisestä heijastuksesta ja ensipintaheijastuksesta. Sisäinen heijastus on pinnan sisään taittuneen valon se osa, joka heijastuu diffuusisti takaisin. Ensipintaheijastus on pinnasta heijastuva väritön valo. Kiiltävällä pinnalla kiilto muodostuu diffuusi- ja spekulaarikomponenteista (valonjakokäyrästä identifioitu spekulaaripiikki), mattapinnalla kiilto muodostuu pelkästään diffuusikomponentista. Pinnan kokonaisheijastusta katselukulman funktiona kuvataan valonjakokäyrän avulla. /37/ 6

14 Pinnan kiilto määritetään fysikaalisesti joko mittaamalla valonjakokäyrä tai kokonaisheijastus peiliheijastuskulmasta. Kuvassa 4 on esitetty mittalaitteen ja silmän ero kiillon katselun suhteen. /37/ Kuva 4. Mittalaitten ja silmän ero kiillon katselun suhteen. /37/ Mittalaite mittaa määrätyltä alueelta heijastuvan valon intensiteettiä, silmä puolestaan usean pisteen intensiteettiä. Kiillon havaitseminen perustuu pinnan luminanssijakaumaan, ei yksityisen pisteen intensiteettiin. Tärkeä kiiltohavaintoon vaikuttava tekijä on ajalliset luminanssimuutokset. Tällaisia esiintyy, kun koehenkilö liikuttaa näytettä, vaihtelee katselukulmaa tai valolähde liikkuu. Ajallinen luminanssimuutos ilmenee siten, että heijastuma liikkuu pinnalla. /37/ Paperin pinnan kokonaiskarheus voidaan jakaa optiseen, mikro- ja makrokarheuteen. Eri tekijöiden vaikutukset kiiltoon on esitetty taulukossa 2. /vrt. esim. 37/ Taulukko 2. Eri tekijöiden vaikutus kiiltoon. /vrt. esim. 37/ Karheuden Aallonpituus Vaikutus valoon Aiheuttaja Vaikutus kiiltoon mittakaava Optinen 0,1-1 µm Valoenergian diffraktio Pinnan partikkeleiden Vähentää kiiltoa sisäinen karheus, koko, muoto ja pakkautuminen Mikro µm Valoenergian heijastuminen eri suuntiin Partikkelien pakkautuminen, flokkuloituminen, kuitukarheus ja kuitukoko Vähentää kiiltoa Makro µm Valoenergian heijastuminen eri suuntiin Partikkelien ja kuitujen orientoituminen sekä kuiturakenteet Aiheuttaa havaittavaa epätasaisuutta Paperilla optisen karheuden lähteitä /38/ ovat päällysteen pigmettipartikkeleiden kokoja muototekijät, sideaineen epätasainen jakautuminen paperissa ja kuitujen rakenne. Painovärikerroksessa saman suuruusluokan karheutta aiheuttaa värikerroksen epätasainen jakautuminen ja painoväripigmentit. Edellistä suuremman kertaluokan karheutta aiheutuu kuitujen koosta ja niiden muodostamista rakenteista. Visuaaliset kiiltotyypit /10/ voidaan jakaa kuuteen ryhmään: terävyyskiilto, peilikiilto, kontrastikiilto, usvaisuuskiilto, sheen ja surface nonuniformity. Taulukossa 3 on selitetty tarkemmin em. kiillot. 7

15 Taulukko 3. Kiiltotyypit. /10/ Kiiltotyyppi Terävyyskiilto Peilikiilto Kontrastikiilto Usvaisuuskiilto Selitys Korkeakiiltoisten pintojen kyky muodostaa selviä peilimäisiä kuvia. Pinnan suhteellinen kirkkaus verrattuna referenssipintaan. Matalakiiltoisilla pinnoilla, joilla peilimäisiä kuvia ei näy. Pinnoilla voidaan havaita eroja vierekkäisten alueiden suhteellisessa kirkkaudessa, kun pintaa tarkastellaan toisaalta peiliheijastussuunnassa ja toisaalta siitä paljon poikkeavassa suunnassa. Valon sironta peiliheijastussuunnasta. "Sheen" Tulee näkyviin valaistaessa näytettä suuressa kulmassa (> 85 ). "Surface nonuniformity" Ei varsinainen kiiltotyyppi, mutta kiilto saattaa mahdollistaa pinnan karheustekstuurin näkymisen. Painovärin tahraaminen on ongelmana mattapintaisilla papereilla. Kiiltäväpintaisten ongelmana on luettavuus. Trendinä on nykyään käyttää ensimmäisillä sivuilla kiiltäväpintaista paperia ja sisäsivuilla mattapintaista paperia. Tällöin annetaan lehdelle hyvä yleiskuva ja voidaan painaa etusivuille korkealaatuisia monivärikuvia. Sisäsivuilla puolestaan luettavuus on hyvä. /3/ KCL:ssa käytetään kiillon epätasaisuuden määrittämiseen ominaisperimetriä ja kiillon variaatiokerrointa. Variaatiokerroin on keskihajonnan ja keskiarvon suhde, kiilloltaan tasaisella paperilla on pieni variaatiokerroin. Ominaisperimetri /14/ on kehäviivan pituus jaettuna näytteen pinta-alalla. Kehäviiva on kynnystetyn kuvan mustien alueiden reunaviivan pituus. Kuvassa 5 on esitetty ominaisperimetrin geometrinen tulkinta. Kuva 5. Ominaisperimetrin geometrinen tulkinta. /14/ Ominaisperimetri on pieni, jos epätasaisuuslaikun koko on suuri, ja suuri, jos laikun koko on pieni. Kiiltävillä papereilla pienet laikut saavat aikaan visuaalisesti epätasaisen näköisen paperin ja suuret laikut tasaisen paperin. Mattapapereilla pienet laikut saavat aikaan visuaalisesti tasaisen näköisen paperin ja suuret laikut epätasaisen 8

16 paperin. Kiiltävillä papereilla ominaisperimetrin arvon pitäisi olla pieni ja mattapapereilla arvon pitäisi olla suuri, jotta visuaalinen vaikutelma olisi mahdollisimman tasainen paperi. /29/ 3.4 Kosketeltavuus Laamasen /18/ mukaan tekstiilikankaille käytettäviä subjektiivisia ja objektiivisia suureita voi käyttää kuvaamaan myös paperin vastaavia ominaisuuksia. Taulukossa 4 on VTT:n tekstiililaboratoriossa käytössä olevat mittasuureet ja vastaavat paperin mittasuureet. Taulukko 4. Tekstiilien ja papereiden subjektiivisten ominaisuuksien vastaavat objektiiviset ominaisuudet (ks = paperin konesuunta, ps = paperin poikkisuunta, yp = paperin yläpuoli, ap = paperin alapuoli) Tekstiilit: Tekstiilit: Objektiiviset suureet Paperit: Objektiiviset suureet Subjektiivinen käsituntu Jäykkyys Taipuisuus Taivutusjäykkyys (ks, ps) Joustavuus Pintakitka Pintakitka (yp, ap) Laskeutuvuus Pinnan geometrinen karheus Pinnan geometrinen karheus (yp, ap) Pehmeys Kokoonpuristuvuus Kokoonpuristuvuus Täyteläisyys Vinoutuvuus Pintakitka paperi / paperin ks Kahisevuus Venyvyys, paksuus, neliömassa Paksuus, neliömassa Tässä työssä on tehty hypoteesi, että paperin kosketeltavuus on riippuvainen paperin pintaenergiasta, kitkasta, karheudesta, jäykkyydestä ja paksuudesta. Seuraavassa on käsitelty em. ominaisuuksia johdannonomaisesti. Ominaisuuksia ei määritellä vaan niistä käsitellään vain tämän työn kannalta oleelliset seikat. Kappaleissa esitetyissä viitteissä on ominaisuuksia tarkasteltu lähemmin Paperin pintaenergia Pintaenergeettisiä perusominaisuuksia ovat pintajännitys ja pintaenergia: pintaenergia on mitta rajapinnoilla vaikuttaville energioille ja pintajännitysvoimille. Pintajännitys muodostuu van der Waalsin voimista. Van der Waalsin voimat ovat peräisin molekyylien elektronien liikkeistä ja indusoitujen ja pysyvien dipolien välisistä vuorovaikutuksista. /vrt. esim. 34/ Puhtaan aineen pintaenergian, γ termodynaaminen määritelmä on /21/ γ δ = G δ A T p, (7) missä δgon Gibbsin energian muutos ja δaon pinta-alan muutos. 9

17 Pintaenergiaa koostuu kahdesta komponentista: dispersiovoimista eli elektronien liikkeestä ja poolisista voimista eli indusoiduista ja pysyvistä dipoleista. Pintaenergia esitetään em. komponenttien summana /21/: d γ = γ + γ p (8) missä yläindeksi d viittaa dispersiovoimista johtuvaan komponenttiin ja p poolisista voimista johtuvaan komponenttiin. Hypoteettisesti voidaan esittää suuren pintaenergian omaavan paperin olevan miellyttävän tuntuinen. Suuren pintaenergian omaava paperi tuntuu pehmeältä. Testihenkilö tuntee paremmin käsissään pienen pintaenergian omaavan paperin pinnan kuin suuren pintaenergian omaavan paperin pinnan Paperin kitka /vrt. esim. 25/ Kahden kiinteän kappaleen kosketuksen välistä tangenttikomponenttia kutsutaan kitkaksi. Lepokitka esiintyy kappaleen ollessa paikalla. Se estää kappaleen liikkeellelähdön. Liikekitka puolestaan kuvaa sitä vastusta, joka esiintyy kappaleen liikkuessa toisen pinnan päällä. Liikekitka johtuu pintojen hankauksesta ja se jarruttaa pintojen liikettä toistensa suhteen. Paperin kitkan katsotaan johtuvan pääasiassa pintojen välisestä mekaanisesta lukkiutumisesta sekä atomien ja molekyylien välisistä sidosvoimista. Paperin sileämmän puolen lepokitkakertoimen on todettu olevan suurempi kuin karheamman pinnan. Tämän perusteella on esitetty olevan ilmeistä, että atomien ja molekyylien väliset sidosvoimat vaikuttavat paperin kitkakertoimeen enemmän kuin pinnan karheudesta aiheutuva mekaaninen lukkiutuminen. Taulukossa 5 on esitetty paperin kitkaan vaikuttavia tekijöitä. Taulukko 5. Paperin kitkaan vaikuttavia tekijöitä. Paperin ominaisuudet Ominaisuus Esimerkkejä Perusominaisuudet neliömassa, paksuus, bulkkisuus Koostumus ja rakenne kosteuspitoisuus, kuitulaji, jauhatus, täyteaine, liima, formaatio, kaksipuoleisuus, kuivatusolosuhteet Pintaominaisuudet sileys, pintakäsittely Muodonmuutosominaisuudet kokoonpuristuvuus, taittolujuus Mittausmuuttujat Ominaisuus Kontaktipinta Hankausolosuhteet Muut tekijät Esimerkkejä geometrinen muoto, koko, materiaalit pintapaine, lämpötila, mittausnopeu, mittalaitteen jäykkyys tärinä, iskut, elektrostaattiset varaukset pinnoilla Paperin bulkin ja kitkakertoimen välille on löydetty suora yhteys. Tietyllä paperin paksuudella kitkakerroin pienenee neliömassan kasvaessa. Paperin pinnan karheuden vaikutuksesta paperin kitkaominaisuuksiin on saatu ristiriitaisia tuloksia. 10

18 Hypoteettisesti voidaan olettaa, että kitkakertoimella on ideaaliarvo, jonka omaava paperi on miellyttävä. Hyvin pienen kitkakertoimen omaava paperi oletettavasti tuntuu liian liukkaalta ja suuren kitkakertoimen omaava paperi liian karhealta Formaatio /vrt. esim. 15/ Formaatiolla tarkoitetaan paperin pienimittakaavaista neliömassan vaihtelua. Kun paperia tarkastellaan valoa vasten, näyttää paperi pilviseltä. Tätä paperin subjektiivista ominaisuutta kutsutaan paperin pohjaksi. Pohjan tasaisuuteen vaikuttaa sekä kuitumateriaalin että optisten ominaisuuksien jakautuminen arkissa. Subjektiiviseen vaikutelmaan vaikuttaa ihmisen näköaistin toiminta. Formaatio on tärkeä paperin ominaisuus, koska se vaikuttaa paperin muihin ominaisuuksiin, kuten paksuuden, pinnan karheuden ja huokoisuuden tasaisuuteen sekä paperin mekaanisiin ja optisiin ominaisuuksiin Käyryys /vrt. esim. 43/ Paperin käyryys on näytteen muodosta ja mittausjärjestelmästä riippumaton materiaaliominaisuus. Paperin kaarevuuden kuvaamiseen tarvitaan kolme suuretta. Kaarevuus arvot Kx, Ky ja Kxy ovat paperin konesuuntainen, poikkisuuntainen ja diagonaalinen käyryys, jotka kuvaavat paperin materiaaliominaisuuksia ja liittävät paperin käyristymisen sen rakenteeseen. Painopapereiden käyristyminen voidaan jakaa kolmeen eri tapaukseen: valmistuksen jälkeiseen, kosteuden aiheuttamaan ja palautumattomaan käyristymiseen. Paperin valmistuksen jälkeinen käyryys ei ole vain valmistusprosessista riippuva ominaisuus, vaan se riippuu myös paperin rakenteesta ja kuivatuksen toispuoleisuudesta sekä paperin käsittelystä. Kosteuden aiheuttamaan käyryyteen vaikuttaa vain rainan toispuoleisuus. Kosteuskäyristymä on kääntäen verrannollinen paperin paksuuteen %:n ero paperin ylä- ja alapuolen kuituorientaatiosuhteessa tai sitoutuneisuudessa riittää aiheuttamaan selvän kosteuskäyristymän kopio- ja tulostuspapereissa. Palautumaton käyristyminen aiheutuu kuivatuksessa syntyneiden sisäisten jännitysten lauetessa tai muuttuessa, kun paperia kostutetaan tai lämpökäsitellään. Jännityksen alaisena kuivattu paperi käyristyy puolelle, jossa sisäisten jännitysten laukeaminen on suurinta. Jännitystilojen muutokset riippuvat siitä, millä tavalla lämpö tai kosteus vaikuttaa paperiin z-suunnassa Jäykkyys /vrt. esim. 12/ Monikerrosrakenteen taivutusjäykkyys muodostuu eri kerrosten yhteisvaikutuksesta ja eri kerrosten suhteellinen vaikutus on riippuvainen kerroksen etäisyydestä rakenteen neutraaliakselista. 11

19 Subjektiivista jäykkyyttä voidaan mitata mm. parivertailu-menetelmällä. Tällöin jäykkyyskriteerinä käytetään paperin lukujäykkyyttä eli ryhtiä. Jokinen /12/ on tutkinut paperin subjektiivista jäykkyyttä. Hän tutki neliömassaltaan 54, 60 ja 80 grammaisia papereita. Teoreettisesti tarkasteltuna paperin taivutusjäykkyys muodostuu paperin paksuuden antamasta jäyhyysmomentista ja kimmokertoimesta. Taivutusjäykkyyttä pitää mitata sekä kone- että poikkisuunnassa, koska useat jäykkyyttä säätelevät tekijät vaikuttavat eri tavoin paperin eri suunnissa. Jokinen /12/ päätyi tulokseen, että jäykkyyden suurin potentiaali on paperin poikkisuunnassa ja poikkisuunnassa jäykemmät paperit koettiin subjektiivisissa testeissä kokonaisuutena jäykempinä. Taivutusjäykkyytteen voidaan vaikuttaa lähinnä paperin bulkkia kasvattamalla. Jokisen /12/ mukaan taivutusjäykkyyteen voidaan vaikuttaa myös yksittäisten kuitujen ominaisuuksilla, kuidunpituutta kasvattamalla ja kuituvaurioita vähentämällä. Taivutusjäykkyyteen voidaan vaikuttaa päällysteen komponenttien valinnalla ja päällystemäärällä. Jäykkyyteen vaikuttavat pigmentti, sideainetyyppi ja sideaineen määrä. Päällystemäärän kasvattaminen laskee bulkkia merkittävästi. Päällysteen kimmokerrointa kasvattamalla voidaan parantaa paperin taivutusjäykkyyttä. Päällystetyn paperin bulkki on voimakkaasti riippuvainen paperin taivoitekiillosta. Jokisen /12/ tutkimusten perusteella paperin bulkkiin positiivisesti vaikuttavat hallintasuureet vaikuttavat negatiivisesti kiiltoon, eikä superkalanterin hallintasuureilla pystytä merkittävästi vaikuttamaan paperin bulkkiin tietyllä kiiltotasolla. 12

20 4 PAPERIN MIELLYTTÄVYYS 4.1 Pakkausten miellyttävyys /vrt. esim. 9/ Pakkausten miellyttävyyttä on tutkittu paljon. Pakkausmateriaalina käytetään usein paperia. Pakkausten miellyttävyyden tutkiminen muistuttaa täten paperin miellyttävyyden tutkimista. Tämän vuoksi tässä työssä käsitellään pakkausten miellyttävyyttä. Paitsi pakkaus, kuluttajan tuotevalintaan vaikuttavat tärkeimpinä muuttujina ennakkotietämys tuotteesta ja valmistajasta, tuotteen hinta, tuotteen puolesta suoritettu mainonta, kilpailevien tuotteiden läsnäolo valintatilanteessa ja tuotteiden esillepano esim. valintamyymälässä. Tarkasteltaessa kuluttajan tuotevalintaprosessia pakkauksen tehtävien kannalta voidaan prosessissa erottaa seuraavat vaiheet: 1) Primäärinen edellytys koko ostoprosessille on, että kuluttaja havaitsee pakkauksen. Pakkauksen tehtävänä tässä vaiheessa on vetää kuluttajan huomiota puoleensa ja erottua riittävän selvästi kilpailevista pakkauksista. 2) Kuluttajan havaittua pakkauksen sen on kyettävä herättämään mielenkiintoa pakkausta ja pakattua tuotetta kohtaan. 3) Kuluttajan mielenkiinnon herättyä pakkausta kohtaan siinä määrin, että hän ryhtyy lähemmin tarkastelemaan sitä, pakkauksen kommunikointikyky joutuu koetukselle. Pakkauksen tulee välittää kuluttajalle riittävästi informaatiota tuotteesta ja sen ominaisuuksista ja samalla viestittää sanomattomin keinoin ulkoasultaan kuluttajalle sellaista mielikuvaa tuotteesta joka vetoaa kuluttajan ostomotiiveihin. 4) Mikäli pakkaus onnistuu kommunikointi- ja viestintätehtävissään, kuluttajalle saattaa herätä halu ostaa kyseinen tuote. 5) Lopullisessa myyntitehtävässään pakkauksen on kyettävä taivuttamaan kuluttaja tekemään tuotevalintansa juuri kyseisen pakkauksen hyväksi jättäen kilpailijat hyllylle. Kuluttajan huomion herättämiseksi pakkaussuunnittelussa pyritään värejä, muotoa, kokoa, kuvitusta, tavaramerkkiä, logoa tai muita helpostihavaittavia symboleja hyväksikäyttäen muodostamaan pakkaukselle ulkoasu, joka nopeasti ja tehokkaasti vetää kuluttajan huomion puoleensa. Pakkauksen ulkoasun on samalla muodostettava miellyttävä kokonaisuus, joka lisää puoleensa vetävyyttä; ihmiset yleensä välttävät epämiellyttävien kohteiden havaitsemista. Kuluttajalle jo tutuksi tulleeseen tuotteeseen kytkeytyy mielikuva, joka on vahvasti sidoksissa pakkauksen ulkonäköön (esim. Fazerin sininen suklaa). Kuluttaja etsii näitä tuotteita halutessaan hyllyltä nimenomaan tietyn näköistä pakkausta, joka identifioi halutun tuotteen laadun. 13

VALAISTUSSUUNNITTELUN RESTORATIIVISET VAIKUTUKSET RAKENNETUSSA YMPÄRISTÖSSÄ

VALAISTUSSUUNNITTELUN RESTORATIIVISET VAIKUTUKSET RAKENNETUSSA YMPÄRISTÖSSÄ VALAISTUS- JA SÄHKÖSUUNNITTELU Ky VALAISTUSSUUNNITTELUN RESTORATIIVISET VAIKUTUKSET RAKENNETUSSA YMPÄRISTÖSSÄ 1 VALAISTUS- JA SÄHKÖSUUNNITTELU Ky VALAISTUSSUUNNITTELUN RESTORATIIVISET VAIKUTUKSET RAKENNETUSSA

Lisätiedot

Valon havaitseminen. Näkövirheet ja silmän sairaudet. Silmä Näkö ja optiikka. Taittuminen. Valo. Heijastuminen

Valon havaitseminen. Näkövirheet ja silmän sairaudet. Silmä Näkö ja optiikka. Taittuminen. Valo. Heijastuminen Näkö Valon havaitseminen Silmä Näkö ja optiikka Näkövirheet ja silmän sairaudet Valo Taittuminen Heijastuminen Silmä Mitä silmän osia tunnistat? Värikalvo? Pupilli? Sarveiskalvo? Kovakalvo? Suonikalvo?

Lisätiedot

Maku kohdallaan? FFF-Flavorin aistittavan laadun tutkimus ja palvelut. Turun yliopiston funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus

Maku kohdallaan? FFF-Flavorin aistittavan laadun tutkimus ja palvelut. Turun yliopiston funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus Maku kohdallaan? FFF-Flavorin aistittavan laadun tutkimus ja palvelut Turun yliopiston funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus 2 Aistinvarainen arviointi Menetelmä, jolla tuotteen tai raaka-aineen

Lisätiedot

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 2 visuaalinen prosessointi Treismanin FIT Kuva 1. Kuvassa on Treismanin kokeen ensimmäinen osio, jossa piti etsiä vihreätä T kirjainta.

Lisätiedot

Värisuunnitteluopas. www.e-weber.fi

Värisuunnitteluopas. www.e-weber.fi okkelit kuntoon Värisuunnitteluopas Värien antamat mahdollisuudet rakennussuunnittelussa okkeliratkaisut kätevästi eberiltä www.e-weber.fi Värien antamat mahdollisuudet Tervetuloa eberin värimaailmaan.

Lisätiedot

SISÄLTÖ Venymän käsite Liukuman käsite Venymä ja liukuma lujuusopin sovelluksissa

SISÄLTÖ Venymän käsite Liukuman käsite Venymä ja liukuma lujuusopin sovelluksissa SISÄLTÖ Venymän käsite Liukuman käsite Venymä ja liukuma lujuusopin sovelluksissa 1 SISÄLTÖ 1. Siirtymä 2 1 2.1 MUODONMUUTOS Muodonmuutos (deformaatio) Tapahtuu, kun kappaleeseen vaikuttaa voima/voimia

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

BIOSÄHKÖISET MITTAUKSET

BIOSÄHKÖISET MITTAUKSET TEKSTIN NIMI sivu 1 / 1 BIOSÄHKÖISET MITTAUKSET ELEKTROENKEFALOGRAFIA EEG Elektroenkegfalografialla tarkoitetaan aivojen sähköisen toiminnan rekisteröintiä. Mittaus tapahtuu tavallisesti ihon pinnalta,

Lisätiedot

Nimi: Muiden ryhmäläisten nimet:

Nimi: Muiden ryhmäläisten nimet: Nimi: Muiden ryhmäläisten nimet: PALKKIANTURI Työssä tutustutaan palkkianturin toimintaan ja havainnollistetaan sen avulla pienten ainepitoisuuksien havainnointia. Työn mittaukset on jaettu kolmeen osaan,

Lisätiedot

PYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS

PYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS 1 PYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS Aki Sorsa 2 SISÄLTÖ YLEISTÄ Mitattavuus ja mittaus käsitteinä Mittauksen vaiheet Mittausprojekti Mittaustarkkuudesta SUUREIDEN MITTAUSMENETELMIÄ Mittalaitteen

Lisätiedot

LIITE 1. Graafinen ohjeisto 1(12) GRAAFINEN OHJEISTO. SammutinHuolto Nevanperä Ky 2011

LIITE 1. Graafinen ohjeisto 1(12) GRAAFINEN OHJEISTO. SammutinHuolto Nevanperä Ky 2011 LIITE 1. Graafinen ohjeisto 1(12) GRAAFINEN OHJEISTO SammutinHuolto Nevanperä Ky 2011 2(12) Sisältö 1. Johdanto 3 2. Tunnus 4 - Tunnuksen koko 5 - Tunnuksen suoja-alue 6 - Tunnuksen käyttö 7 3. Värimääritykset

Lisätiedot

MAKUKOULU. Tunti 2. Elintarvikkeiden ominaisuudet aistien puntarissa 1 / 21

MAKUKOULU. Tunti 2. Elintarvikkeiden ominaisuudet aistien puntarissa 1 / 21 MAKUKOULU Tunti 2. Elintarvikkeiden ominaisuudet aistien puntarissa 1 / 21 Tunnilla käsitellään tuotteiden miellyttävyyttä ja aistittavaa laatua elintarvikkeiden ainesosien käyttötarkoituksia ja niiden

Lisätiedot

Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu. Kirsi Nousiainen 27.5.2005

Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu. Kirsi Nousiainen 27.5.2005 Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu Kirsi Nousiainen 27.5.2005 Visuaalinen suunnittelu Ei ole koristelua Visuaalinen ilme vaikuttaa vastaanottokykyyn rauhallista jaksaa katsoa pitempään ja keskittyä

Lisätiedot

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen TILASTOLLISTEN MUUTTUJIEN TYYPIT 1 Mitta-asteikot Tilastolliset muuttujat voidaan jakaa kahteen päätyyppiin: kategorisiin ja numeerisiin muuttujiin. Tämän lisäksi

Lisätiedot

Tunnus. Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n visuaalinen ilme heijastaa keskusliiton visiota ja missiota sekä uudelle liitolle asetettuja tavoitteita.

Tunnus. Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n visuaalinen ilme heijastaa keskusliiton visiota ja missiota sekä uudelle liitolle asetettuja tavoitteita. Graafinen ohjeisto Tunnus Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n visuaalinen ilme heijastaa keskusliiton visiota ja missiota sekä uudelle liitolle asetettuja tavoitteita. Visio: Suomi on Euroopan kilpailukykyisin

Lisätiedot

RYHMÄKERROIN ÄÄNILÄHDERYHMÄN SUUNTAAVUUDEN

RYHMÄKERROIN ÄÄNILÄHDERYHMÄN SUUNTAAVUUDEN ÄÄNILÄHDERYHMÄN SUUNTAAVUUDEN ARVIOINNISSA Seppo Uosukainen, Jukka Tanttari, Heikki Isomoisio, Esa Nousiainen, Ville Veijanen, Virpi Hankaniemi VTT PL, 44 VTT etunimi.sukunimi@vtt.fi Wärtsilä Finland Oy

Lisätiedot

Toiminnallinen testaus

Toiminnallinen testaus 1 / 7 Toiminnallinen testaus Asiakas: Okaria Oy Jousitie 6 20760 Piispanristi Tutkimussopimus: ref.no: OkariaTakomo ta021013hs.pdf Kohde: Holvi- ja siltavälike, Tuotenumero 1705 Kuvio 1. Holvi- ja siltavälike

Lisätiedot

33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ

33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ TYÖOHJE 14.7.2010 JMK, TSU 33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ Laitteisto: Kuva 1. Kytkentä solenoidin ja toroidin magneettikenttien mittausta varten. Käytä samaa digitaalista jännitemittaria molempien

Lisätiedot

Mikroskooppisten kohteiden

Mikroskooppisten kohteiden Mikroskooppisten kohteiden lämpötilamittaukset itt t Maksim Shpak Planckin laki I BB ( λ T ) = 2hc λ, 5 2 1 hc λ e λkt 11 I ( λ, T ) = ε ( λ, T ) I ( λ T ) m BB, 0 < ε

Lisätiedot

1/6 TEKNIIKKA JA LIIKENNE FYSIIKAN LABORATORIO V1.31 9.2011

1/6 TEKNIIKKA JA LIIKENNE FYSIIKAN LABORATORIO V1.31 9.2011 1/6 333. SÄDEOPTIIKKA JA FOTOMETRIA A. INSSIN POTTOVÄIN JA TAITTOKYVYN MÄÄRITTÄMINEN 1. Työn tavoite. Teoriaa 3. Työn suoritus Työssä perehdytään valon kulkuun väliaineissa ja niiden rajapinnoissa sädeoptiikan

Lisätiedot

Ratkaisu: Maksimivalovoiman lauseke koostuu heijastimen maksimivalovoimasta ja valonlähteestä suoraan (ilman heijastumista) tulevasta valovoimasta:

Ratkaisu: Maksimivalovoiman lauseke koostuu heijastimen maksimivalovoimasta ja valonlähteestä suoraan (ilman heijastumista) tulevasta valovoimasta: LASKUHARJOITUS 1 VALAISIMIEN OPTIIKKA Tehtävä 1 Pistemäinen valonlähde (Φ = 1000 lm, valokappaleen luminanssi L = 2500 kcd/m 2 ) sijoitetaan 15 cm suuruisen pyörähdysparaboloidin muotoisen peiliheijastimen

Lisätiedot

Yrityskuvan hoito on johdon ja ammattilaisten tehtävä.

Yrityskuvan hoito on johdon ja ammattilaisten tehtävä. MIELIKUVAT JA DESIGN MANAGEMENT Psykologisia perusteita Ihmiselle on ainoa totuus se, jonka hän uskoo todeksi eli siis mielikuva asiasta, eikä ole merkitystä pitääkö tämä asia paikkansa vai ei. Ostopäätöstilanteessa

Lisätiedot

LUOVA ETELÄ-KARJALA LOGO

LUOVA ETELÄ-KARJALA LOGO LUOVA ETELÄ-KARJALA LOGO Luova Etelä-Karjala logon lähtökohtana on maantieteellisen alueen muoto liitettynä Saimaaseen ja eteläkarjalaisten kädentaitoihin ja luovuuteen, monipuoliseen taito-tieto-osaamiseen.

Lisätiedot

LABORAATIOSELOSTUSTEN OHJE H. Honkanen

LABORAATIOSELOSTUSTEN OHJE H. Honkanen LABORAATIOSELOSTUSTEN OHJE H. Honkanen Tämä ohje täydentää ja täsmentää osaltaan selostuskäytäntöä laboraatioiden osalta. Yleinen ohje työselostuksista löytyy intranetista, ohjeen on laatinut Eero Soininen

Lisätiedot

MAIDON PROTEIININ MÄÄRÄN SELVITTÄMINEN (OSA 1)

MAIDON PROTEIININ MÄÄRÄN SELVITTÄMINEN (OSA 1) MAIDON PROTEIININ MÄÄRÄN SELVITTÄMINEN (OSA 1) Johdanto Maito on tärkeä eläinproteiinin lähde monille ihmisille. Maidon laatu ja sen sisältämät proteiinit riippuvat useista tekijöistä ja esimerkiksi meijereiden

Lisätiedot

RAPORTTI ISOVERIN ERISTEIDEN RADIOTAAJUISTEN SIGNAALIEN VAIMENNUKSISTA

RAPORTTI ISOVERIN ERISTEIDEN RADIOTAAJUISTEN SIGNAALIEN VAIMENNUKSISTA RAPORTTI ISOVERIN ERISTEIDEN RADIOTAAJUISTEN SIGNAALIEN VAIMENNUKSISTA Tämä on mittaus mittauksista, joilla selvitettiin kolmen erilaisen eristemateriaalin aiheuttamia vaimennuksia matkapuhelinverkon taajuusalueilla.

Lisätiedot

S-108-2110 OPTIIKKA 1/10 Laboratoriotyö: Polarisaatio POLARISAATIO. Laboratoriotyö

S-108-2110 OPTIIKKA 1/10 Laboratoriotyö: Polarisaatio POLARISAATIO. Laboratoriotyö S-108-2110 OPTIIKKA 1/10 POLARISAATIO Laboratoriotyö S-108-2110 OPTIIKKA 2/10 SISÄLLYSLUETTELO 1 Polarisaatio...3 2 Työn suoritus...6 2.1 Työvälineet...6 2.2 Mittaukset...6 2.2.1 Malus:in laki...6 2.2.2

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Kuulohavainnon perusteet

Kuulohavainnon perusteet Kuulohavainnon ärsyke on ääni - mitä ääni on? Kuulohavainnon perusteet - Ääni on ilmanpaineen nopeaa vaihtelua: Tai veden tms. Markku Kilpeläinen Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto Värähtelevä

Lisätiedot

FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 2 HILA JA PRISMA

FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 2 HILA JA PRISMA FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT HILA JA PRISMA MIKKO LAINE 9. toukokuuta 05. Johdanto Tässä työssä muodostamme lasiprisman dispersiokäyrän ja määritämme työn tekijän silmän herkkyysrajan punaiselle valolle. Lisäksi

Lisätiedot

ACRYLAC Vesipohjaiset lakkajärjestelmät A C R Y L A C. Enemmän kuin vain väriä

ACRYLAC Vesipohjaiset lakkajärjestelmät A C R Y L A C. Enemmän kuin vain väriä ACRYLAC Vesipohjaiset lakkajärjestelmät A C R Y L A C Enemmän kuin vain väriä Täydellinen kiilto ja suojaus huippulaadukkaille painotuotteille ACRYLAC ACRYLAC Mikä tahansa painotuotteen viimeistelyyn ja

Lisätiedot

7. Resistanssi ja Ohmin laki

7. Resistanssi ja Ohmin laki Nimi: LK: SÄHKÖ-OPPI Tarmo Partanen Teoria (Muista hyödyntää sanastoa) 1. Millä nimellä kuvataan sähköisen komponentin (laitteen, johtimen) sähkön kulkua vastustavaa ominaisuutta? 2. Miten resistanssi

Lisätiedot

Graafinen ohjeisto* KESKENERÄINEN PIRAATTIPUOLUE. Visuaalisen suunnittelun ja viestinnän ohjeita Piraattipuolueen sisäiseen ja ulkoiseen viestintään

Graafinen ohjeisto* KESKENERÄINEN PIRAATTIPUOLUE. Visuaalisen suunnittelun ja viestinnän ohjeita Piraattipuolueen sisäiseen ja ulkoiseen viestintään versio 0.8 2010 Graafinen ohjeisto* PIRAATTIPUOLUE * Visuaalisen suunnittelun ja viestinnän ohjeita Piraattipuolueen sisäiseen ja ulkoiseen viestintään Alkusanat G raafiset ohjeistot ovat viestinnän alan

Lisätiedot

RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS

RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS 466111S Rakennusfysiikka, 5 op. RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS Opettaja: Raimo Hannila Luentomateriaali: Professori Mikko Malaska Oulun yliopisto LÄHDEKIRJALLISUUTTA Suomen rakentamismääräyskokoelma,

Lisätiedot

VÄRIT 12.2.2015 WWW-VISUALISOINTI - IIM60110 - VÄRIT

VÄRIT 12.2.2015 WWW-VISUALISOINTI - IIM60110 - VÄRIT VÄRIT 12.2.2015 Väri on silmään saapuvan valon aistittava ominaisuus, joka havaitaan näkö- ja väriaistilla. Värin aistiminen riippuu silmään saapuvan valon sisältämistä aallonpituuksista ja niiden voimakkuuksista.

Lisätiedot

VÄRISPEKTRIKUVIEN TEHOKAS SIIRTO TIETOVERKOISSA

VÄRISPEKTRIKUVIEN TEHOKAS SIIRTO TIETOVERKOISSA VÄRISPEKTRIKUVIEN TEHOKAS SIIRTO TIETOVERKOISSA Juha Lehtonen 20.3.2002 Joensuun yliopisto Tietojenkäsittelytiede Kandidaatintutkielma ESIPUHE Olen kirjoittanut tämän kandidaatintutkielman Joensuun yliopistossa

Lisätiedot

Työn tavoitteita. 1 Teoriaa

Työn tavoitteita. 1 Teoriaa FYSP103 / K3 BRAGGIN DIFFRAKTIO Työn tavoitteita havainnollistaa röntgendiffraktion periaatetta konkreettisen laitteiston avulla ja kerrata luennoilla läpikäytyä teoriatietoa Röntgendiffraktio on tärkeä

Lisätiedot

Tehtävä 1. Hypoteesi: Liikuntaneuvonta on hyvä keino vaikuttaa terveydentilaan. Onko edellinen hypoteesi hyvä tutkimushypoteesi? Kyllä.

Tehtävä 1. Hypoteesi: Liikuntaneuvonta on hyvä keino vaikuttaa terveydentilaan. Onko edellinen hypoteesi hyvä tutkimushypoteesi? Kyllä. Tehtävä 1 Hypoteesi: Liikuntaneuvonta on hyvä keino vaikuttaa terveydentilaan. Onko edellinen hypoteesi hyvä tutkimushypoteesi? Kyllä Ei Hypoteesi ei ole hyvä tutkimushypoteesi, koska se on liian epämääräinen.

Lisätiedot

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS PANK-4122 PANK PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ Hyväksytty: Korvaa menetelmän: 9.5.2008 26.10.1999 1. MENETELMÄN TARKOITUS 2. MENETELMÄN SOVELTAMISALUE

Lisätiedot

EPMAn tarjoamat analyysimahdollisuudet

EPMAn tarjoamat analyysimahdollisuudet Top Analytica Oy Ab Laivaseminaari 27.8.2013 EPMAn tarjoamat analyysimahdollisuudet Jyrki Juhanoja, Top Analytica Oy Johdanto EPMA (Electron Probe Microanalyzer) eli röntgenmikroanalysaattori on erikoisrakenteinen

Lisätiedot

Yliopistojen erilliset palautteet. Webropol kyselyn tulokset. RAPORTTI 2 Uudet värit portaaliin Testipäivä: 26.9.2011 sekä kysely Webropolissa

Yliopistojen erilliset palautteet. Webropol kyselyn tulokset. RAPORTTI 2 Uudet värit portaaliin Testipäivä: 26.9.2011 sekä kysely Webropolissa Palvelukonsortion johtoryhmän kokous 3-2011- 3.10.2011 RAPORTTI 2 Uudet värit portaaliin Testipäivä: 26.9.2011 sekä kysely Webropolissa Yliopistojen erilliset palautteet Helsingin yliopisto LIITE R1 Turun

Lisätiedot

10.2. Säteenjäljitys ja radiositeettialgoritmi. Säteenjäljitys

10.2. Säteenjäljitys ja radiositeettialgoritmi. Säteenjäljitys 10.2. Säteenjäljitys ja radiositeettialgoritmi Säteenjäljitys Säteenjäljityksessä (T. Whitted 1980) valonsäteiden kulkema reitti etsitään käänteisessä järjestyksessä katsojan silmästä takaisin kuvaan valolähteeseen

Lisätiedot

782630S Pintakemia I, 3 op

782630S Pintakemia I, 3 op 782630S Pintakemia I, 3 op Ulla Lassi Puh. 0400-294090 Sposti: ulla.lassi@oulu.fi Tavattavissa: KE335 (ma ja ke ennen luentoja; Kokkolassa huone 444 ti, to ja pe) Prof. Ulla Lassi Opintojakson toteutus

Lisätiedot

Havaitseminen ja tuote. Käytettävyyden psykologia syksy 2004

Havaitseminen ja tuote. Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Havaitseminen ja tuote Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Käytettävyysongelma? biologinen olento psykologinen olento kulttuuriolento sosiaalinen olento yhteiskunnallinen olento Ihminen on... tiedonkäsittelijä

Lisätiedot

PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS

PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS 1 PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS Aki Sorsa 2 SISÄLTÖ YLEISTÄ Mitattavuus ja mittaus käsitteinä Mittauksen vaiheet Mittaustarkkuudesta SUUREIDEN MITTAUSMENETELMIÄ Mittalaitteen osat Lämpötilan

Lisätiedot

10. Globaali valaistus

10. Globaali valaistus 10. Globaali valaistus Globaalilla eli kokonaisvalaistuksella tarkoitetaan tietokonegrafiikassa malleja, jotka renderöivät kuvaa laskien pisteestä x heijastuneen valon ottamalla huomioon kaiken tähän pisteeseen

Lisätiedot

Jatkuvat satunnaismuuttujat

Jatkuvat satunnaismuuttujat Jatkuvat satunnaismuuttujat Satunnaismuuttuja on jatkuva jos se voi ainakin periaatteessa saada kaikkia mahdollisia reaalilukuarvoja ainakin tietyltä väliltä. Täytyy ymmärtää, että tällä ei ole mitään

Lisätiedot

Ei välttämättä, se voi olla esimerkiksi Reuleaux n kolmio:

Ei välttämättä, se voi olla esimerkiksi Reuleaux n kolmio: Inversio-ongelmista Craig, Brown: Inverse problems in astronomy, Adam Hilger 1986. Havaitaan oppositiossa olevaa asteroidia. Pyörimisestä huolimatta sen kirkkaus ei muutu. Projisoitu pinta-ala pysyy ilmeisesti

Lisätiedot

3.3 Paraabeli toisen asteen polynomifunktion kuvaajana. Toisen asteen epäyhtälö

3.3 Paraabeli toisen asteen polynomifunktion kuvaajana. Toisen asteen epäyhtälö 3.3 Paraabeli toisen asteen polynomifunktion kuvaajana. Toisen asteen epäyhtälö Yhtälön (tai funktion) y = a + b + c, missä a 0, kuvaaja ei ole suora, mutta ei ole yhtälökään ensimmäistä astetta. Funktioiden

Lisätiedot

Sähköstatiikan laskuissa useat kaavat yksinkertaistuvat hieman, jos vakio C kirjoitetaan muotoon

Sähköstatiikan laskuissa useat kaavat yksinkertaistuvat hieman, jos vakio C kirjoitetaan muotoon 30 SÄHKÖVAKIO 30 Sähkövakio ja Coulombin laki Coulombin lain mukaan kahden tyhjiössä olevan pistevarauksen q ja q 2 välinen voima F on suoraan verrannollinen varauksiin ja kääntäen verrannollinen varausten

Lisätiedot

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I 2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin Lauri Jetsu Fysiikan laitos Helsingin yliopisto Ilmakehän vaikutus havaintoihin Ilmakehän häiriöt (kuva: @www.en.wikipedia.org) Sää: pilvet, sumu, sade, turbulenssi,

Lisätiedot

FYSA220/1 (FYS222/1) HALLIN ILMIÖ

FYSA220/1 (FYS222/1) HALLIN ILMIÖ FYSA220/1 (FYS222/1) HALLIN ILMIÖ Työssä perehdytään johteissa ja tässä tapauksessa erityisesti puolijohteissa esiintyvään Hallin ilmiöön, sekä määritetään sitä karakterisoivat Hallin vakio, varaustiheys

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

Kojemeteorologia (53695) Laskuharjoitus 1

Kojemeteorologia (53695) Laskuharjoitus 1 Kojemeteorologia (53695) Laskuharjoitus 1 Risto Taipale 20.9.2013 1 Tehtävä 1 Erään lämpömittarin vertailu kalibrointistandardiin antoi keskimääräiseksi eroksi standardista 0,98 C ja eron keskihajonnaksi

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI NO. MAT12-15050-005 VÄRIN JA KIILLON MITTAAMINEN

TUTKIMUSRAPORTTI NO. MAT12-15050-005 VÄRIN JA KIILLON MITTAAMINEN VÄRIN JA KIILLON MITTAAMINEN 1 Veikko Äikäs Energia- ja ympäristötekniikan laitos Mikkelin ammattikorkeakoulu Oy 26.4.2012 SISÄLTÖ 1 Teoriaa... 2 1.1 Yleistä värimalleista... 2 1.2 RGB ja CMYK mallit...

Lisätiedot

Brändäystä lyhyesti. Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit

Brändäystä lyhyesti. Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit Brändäystä lyhyesti Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit BRÄNDÄYSTÄ HELPOSTI -KURSSIN SISÄLTÖ Päivä 1 Päivä 2 PERUSTEET Mitä kurssi sisältää? Mitä on luova ajattelu brändäyksessä? Brändi-aakkoset

Lisätiedot

Eristysvastuksen mittaus

Eristysvastuksen mittaus Eristysvastuksen mittaus Miksi eristyvastusmittauksia tehdään? Eristysvastuksen kunnon tarkastamista suositellaan vahvasti sähköiskujen ennaltaehkäisemiseksi. Mittausten suorittaminen lisää käyttöturvallisuutta

Lisätiedot

23 VALON POLARISAATIO 23.1 Johdanto. 23.2 Valon polarisointi ja polarisaation havaitseminen

23 VALON POLARISAATIO 23.1 Johdanto. 23.2 Valon polarisointi ja polarisaation havaitseminen 3 VALON POLARISAATIO 3.1 Johdanto Mawellin htälöiden avulla voidaan johtaa aaltohtälö sähkömagneettisen säteiln etenemiselle väliaineessa. Mawellin htälöiden ratkaisusta seuraa aina, että valo on poikittaista

Lisätiedot

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas KAKSIULOTTEISEN EMPIIRISEN JAKAUMAN TARKASTELU Jatkuvat muuttujat: hajontakuvio Koehenkilöiden pituus 75- ja 80-vuotiaana ID Pituus 75 Pituus 80 1 156

Lisätiedot

HALLIN ILMIÖ 1. TUTKITTAVAN ILMIÖN TEORIAA

HALLIN ILMIÖ 1. TUTKITTAVAN ILMIÖN TEORIAA 1 ALLIN ILMIÖ MOTIVOINTI allin ilmiötyössä tarkastellaan johteen varauksenkuljettajiin liittyviä suureita Työssä nähdään kuinka all-kiteeseen generoituu all-jännite allin ilmiön tutkimiseen soveltuvalla

Lisätiedot

tunnus värit Sisältö typografia johdanto... 3 tunnus... 4 värit... 7 typografia... 8 sovellukset...10 sovellukset

tunnus värit Sisältö typografia johdanto... 3 tunnus... 4 värit... 7 typografia... 8 sovellukset...10 sovellukset Graafinen ohjeisto värit tunnus 2 Sisältö johdanto... 3 tunnus... 4 värit... 7 typografia... 8 sovellukset...10 typografia sovellukset JOHdanto Siuron Piharakennus Oy on kasvava pirkanmaalainen maarakennusyhtiö,

Lisätiedot

IT-palvelupisteen palvelutason mittaaminen

IT-palvelupisteen palvelutason mittaaminen IT-palvelupisteen palvelutason mittaaminen Diplomityöseminaari, 16.2.2010 Kaisa Vuorensola Ohjaaja: KTM Minna Metsänvuori Valvoja: Dos. Kalevi Kilkki Esityksen sisältö Tutkimuksen lähtökohta Tutkimuskysymys

Lisätiedot

Graafinen ohjeisto 1

Graafinen ohjeisto 1 Graafinen ohjeisto 1 Sisältö Tunnuksista yleisesti... 3 Tunnuksen versiot ja rakenne.... 4 Merkin värit.... 5 Tunnuksen värivaihtoehtoja... 7 Tunnuksen suoja-alue.... 8 Tunnuksen sijoittelu.... 9 Pienen

Lisätiedot

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA!

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA! ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA! Luento 14.9.2015 / T. Paloposki / v. 03 Tämän päivän ohjelma: Aineen tilan kuvaaminen pt-piirroksella ja muilla piirroksilla, faasimuutokset Käsitteitä

Lisätiedot

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteita o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva

Lisätiedot

PERMITTIIVISYYS. 1 Johdanto. 1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla . (1) , (2) (3) . (4) Permittiivisyys

PERMITTIIVISYYS. 1 Johdanto. 1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla . (1) , (2) (3) . (4) Permittiivisyys PERMITTIIVISYYS 1 Johdanto Tarkastellaan tasokondensaattoria, joka koostuu kahdesta yhdensuuntaisesta metallilevystä Siirretään varausta levystä toiseen, jolloin levyissä on varaukset ja ja levyjen välillä

Lisätiedot

Silmänliike kertoo totuuden. Otavamedian asiakastilaisuuden esitys Musiikkitalossa 29.10.2013 Tiivistelmä Mikko Puosi

Silmänliike kertoo totuuden. Otavamedian asiakastilaisuuden esitys Musiikkitalossa 29.10.2013 Tiivistelmä Mikko Puosi Silmänliike kertoo totuuden Otavamedian asiakastilaisuuden esitys Musiikkitalossa 29.10.2013 Tiivistelmä Mikko Puosi Silmänliiketutkimus Ruudulla, lukulaitteella tai älypuhelimella näytetään tutkittava

Lisätiedot

FYSA242 Statistinen fysiikka, Harjoitustentti

FYSA242 Statistinen fysiikka, Harjoitustentti FYSA242 Statistinen fysiikka, Harjoitustentti Tehtävä 1 Selitä lyhyesti: a Mikä on Einsteinin ja Debyen kidevärähtelymallien olennainen ero? b Mikä ero vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa on kanonisella

Lisätiedot

FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 2 MAGNEETTIKENTTÄTYÖ

FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 2 MAGNEETTIKENTTÄTYÖ FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 2 MAGNEETTIKENTTÄTYÖ MIKKO LAINE 2. kesäkuuta 2015 1. Johdanto Tässä työssä määritämme Maan magneettikentän komponentit, laskemme totaalikentän voimakkuuden ja monitoroimme magnetometrin

Lisätiedot

Tilastotieteen jatkokurssi syksy 2003 Välikoe 2 11.12.2003

Tilastotieteen jatkokurssi syksy 2003 Välikoe 2 11.12.2003 Nimi Opiskelijanumero Tilastotieteen jatkokurssi syksy 2003 Välikoe 2 11.12.2003 Normaalisti jakautuneiden yhdistyksessä on useita tuhansia jäseniä. Yhdistyksen sääntöjen mukaan sääntöihin tehtävää muutosta

Lisätiedot

HAJUHAITTASELVITYS JA MERKKIAINEKOKEET 24.11.2014, REKOLANMÄEN KOULU, KEITTIÖ VALTIMOTIE 4, 01400 VANTAA

HAJUHAITTASELVITYS JA MERKKIAINEKOKEET 24.11.2014, REKOLANMÄEN KOULU, KEITTIÖ VALTIMOTIE 4, 01400 VANTAA HAJUHAITTASELVITYS JA MERKKIAINEKOKEET 24.11.2014, REKOLANMÄEN KOULU, KEITTIÖ VALTIMOTIE 4, 01400 VANTAA RAPORTTI Sivu 1 / 6 HAJUHAITTASELVITYS JA MERKKIAINEKOKEET 24.11.2014, REKOLANMÄEN KOULU, KEITTIÖ,

Lisätiedot

1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla

1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla PERMITTIIVISYYS Johdanto Tarkastellaan tasokondensaattoria, joka koostuu kahdesta yhdensuuntaisesta metallilevystä. Siirretään varausta levystä toiseen, jolloin levyissä on varaukset +Q ja Q ja levyjen

Lisätiedot

Opetusmateriaali. Tutkimustehtävien tekeminen

Opetusmateriaali. Tutkimustehtävien tekeminen Opetusmateriaali Tämän opetusmateriaalin tarkoituksena on opettaa kiihtyvyyttä mallintamisen avulla. Toisena tarkoituksena on hyödyntää pikkuautoa ja lego-ukkoa fysiikkaan liittyvän ahdistuksen vähentämiseksi.

Lisätiedot

Puu piha ja ympäristörakentamisessa. Maria Riala

Puu piha ja ympäristörakentamisessa. Maria Riala Puu piha ja ympäristörakentamisessa Maria Riala Metla Sisältö Puiset pihatuotteet aiempaa tutkimustietoa Kuluttajien arvostukset Kuluttajien toiveet uusista tuotteista Visuaalisen tutkimuksen tuloksia

Lisätiedot

Digitaalinen signaalinkäsittely Kuvankäsittely

Digitaalinen signaalinkäsittely Kuvankäsittely Digitaalinen signaalinkäsittely Kuvankäsittely Teemu Saarelainen, teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet: Ifeachor, Jervis, Digital Signal Processing: A Practical Approach H.Huttunen, Signaalinkäsittelyn menetelmät,

Lisätiedot

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteet o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

Tämä esitys käsittelee siivouksen arviointia peruskouluissa Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen valossa

Tämä esitys käsittelee siivouksen arviointia peruskouluissa Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen valossa Tämä esitys käsittelee siivouksen arviointia peruskouluissa Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen valossa 1 Sisältö - Sisäympäristön laatu kouluissa - Tutkimuksen taustaa - Siivouksen arviointiin liittyvien

Lisätiedot

Saksanpystykorvien värit

Saksanpystykorvien värit Saksanpystykorvien värit Ruskea: Kauttaaltaan yksivärinen tummanruskea. Ruskeilla esiintyy joskus harmaata karvaa housuissa, hännässä, silmien ympärillä tai lapojen seudulla. Tämä katsotaan virheeksi tai

Lisätiedot

Monilla aloilla myös pukeutuminen ja käyttäytyminen ovat yrityksen visuaalisen linjan mukaista.

Monilla aloilla myös pukeutuminen ja käyttäytyminen ovat yrityksen visuaalisen linjan mukaista. PROFILOINNIN TYÖKALUT Yrityksen kaikilla merkeillä täytyy olla yhtenäinen linja. Visuaalinen kokonaisuus: symbolit, merkit, tunnukset, tunnusvärit, typografia muodostavat yhden eheän erottuvan linjan,

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Lauri Karppi j82095. SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI.

VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Lauri Karppi j82095. SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI. VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA Oskari Uitto i78966 Lauri Karppi j82095 SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI Sivumäärä: 14 Jätetty tarkastettavaksi: 25.02.2008 Työn

Lisätiedot

ViNOn graafinen ohjeisto, alpha 22.1.2013

ViNOn graafinen ohjeisto, alpha 22.1.2013 ViNOn graafinen ohjeisto, alpha 22.1.2013 Johdanto Graafiset ohjeistot ovat viestinnän alan yleinen käytäntö. Kaikessa järjestöviestinnässä käytetään organisaatiokohtaisia graafisia ohjeistuksia, jotta

Lisätiedot

r = 0.221 n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit.

r = 0.221 n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit. A. r = 0. n = Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit. H 0 : Korrelaatiokerroin on nolla. H : Korrelaatiokerroin on nollasta poikkeava. Tarkastetaan oletukset: - Kirjoittavat väittävät

Lisätiedot

OHJE 2(5) 25.8.2015 Dnro LIVI/4495/05.00/2015 1 KITKAN MITTAAMISEN MENETELMÄ... 3

OHJE 2(5) 25.8.2015 Dnro LIVI/4495/05.00/2015 1 KITKAN MITTAAMISEN MENETELMÄ... 3 OHJE 2(5) Sisällys 1 KITKAN MITTAAMISEN MENETELMÄ... 3 2 LAATUVAATIMUKSET KITKAMITTAREILLE... 3 2.1 Käyttöturvallisuus... 3 2.2 Kalibroitavuus... 3 2.3 Mittaustarkkuus... 4 2.3.1 Mittarien samankaltaisuuteen

Lisätiedot

1.Esipuhe. Esipuhe. Graafinen ohjeisto Rauman Lukko

1.Esipuhe. Esipuhe. Graafinen ohjeisto Rauman Lukko Sisällys Sisällys 1. Esipuhe Teksti 2. Liikemerkki ja värit eri käyttötilanteissa 2.1 Esimerkkejä liikemerkin käytöstä eri taustoissa 3. Liikemerkin mitat ja suoja-alue 4. Logo ja liikemerkki 5. Slogan

Lisätiedot

Graafinen ohje 1(8) 16.10.2012 GRAAFINEN OHJE. PL 207 www.helga.fi Y 2075366-7. 00520 Helsinki

Graafinen ohje 1(8) 16.10.2012 GRAAFINEN OHJE. PL 207 www.helga.fi Y 2075366-7. 00520 Helsinki Graafinen ohje 1(8) GRAAFINEN OHJE Graafinen ohje 2(8) Miksi graafiset ohjeet? Näiden graafisten ohjeiden avulla luomme yhtenäisyyttä ja tunnistettavuutta HAAGA-HELIAn opiskelijakunta HELGAn viestintään.

Lisätiedot

SINIVALKOINEN JALANJÄLKI OHJEISTUS TUNNUKSEN KÄYTÖSTÄ

SINIVALKOINEN JALANJÄLKI OHJEISTUS TUNNUKSEN KÄYTÖSTÄ SINIVALKOINEN JALANJÄLKI OHJEISTUS TUNNUKSEN KÄYTÖSTÄ SISÄLTÖ TUNNUS JA SEN KÄYTTÖOIKEUS 3 TUNNUKSEN RAKENNE 4 VÄRIT 5 TUNNUKSEN KÄYTTÖ 6 CO-BRANDING 9 SJ-TUNNUS ja YHTEISÖmerkit 11 TYPOGRAFIA 14 GRAAFISIA

Lisätiedot

Arkkioffset-painovärit

Arkkioffset-painovärit RESISTA RAPIDA REFLECTA IMPRESSION SURPRIZE PERFEXION More than just ink Synergia tuottaa innovaatioita Teknologia INNOVAATIO Know-how Kokemus Teknologia on vain niin onnistunutta kuin sen avulla saadut

Lisätiedot

Surveytutkimusksen Suunnittelu ja Teoreettisten Konstruktioiden Validointi. Seppo Pynnönen Vaasan yliopisto Menetelmätieteiden laitos

Surveytutkimusksen Suunnittelu ja Teoreettisten Konstruktioiden Validointi. Seppo Pynnönen Vaasan yliopisto Menetelmätieteiden laitos Surveytutkimusksen Suunnittelu ja Teoreettisten Konstruktioiden Validointi Seppo Pynnönen Vaasan yliopisto Menetelmätieteiden laitos Teoreettiset konstruktiot Todellisuus Teoria Todellisuuden jäsentely

Lisätiedot

ohjeistus retkikerho

ohjeistus retkikerho Graafinen ohjeistus Esittely Oulun luonnonsuojeluliiton alla toimiva Retkikerho on kanava, jonka avulla voi helposti irrottautua arjesta kaupungin lähiluontoon. Retkitarjonta on hyvin monipuolinen ja kerhon

Lisätiedot

1. Lineaarinen optimointi

1. Lineaarinen optimointi 0 1. Lineaarinen optimointi 1. Lineaarinen optimointi 1.1 Johdatteleva esimerkki Esimerkki 1.1.1 Giapetto s Woodcarving inc. valmistaa kahdenlaisia puuleluja: sotilaita ja junia. Sotilaan myyntihinta on

Lisätiedot

Projektisuunnitelma ja johdanto AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Paula Sirén

Projektisuunnitelma ja johdanto AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Paula Sirén Projektisuunnitelma ja johdanto AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Paula Sirén Sonifikaatio Menetelmä Sovelluksia Mahdollisuuksia Ongelmia Sonifikaatiosovellus: NIR-spektroskopia kariesmittauksissa

Lisätiedot

Tutkimusraportti, Leppäkorven koulu, Korpikontiontie 5

Tutkimusraportti, Leppäkorven koulu, Korpikontiontie 5 HB Sisäilmatutkimus Oy 29.12.2011 1 Hämeentie 105 A 00550 Helsinki p. 09-394 852 f. 09-3948 5721 Tutkimusraportti Vantaan kaupunki Tilakeskus / Ulla Lignell Kielotie 13 01300 Vantaa Tutkimusraportti, Leppäkorven

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Fy06 Koe 20.5.2015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7

Fy06 Koe 20.5.2015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7 Fy06 Koe 0.5.015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7 alitse kolme tehtävää. 6p/tehtävä. 1. Mitä mieltä olet seuraavista väitteistä. Perustele lyhyesti ovatko väitteet totta vai tarua. a. irtapiirin hehkulamput

Lisätiedot

Otoskoko 107 kpl. a) 27 b) 2654

Otoskoko 107 kpl. a) 27 b) 2654 1. Tietyllä koneella valmistettavien tiivisterenkaiden halkaisijan keskihajonnan tiedetään olevan 0.04 tuumaa. Kyseisellä koneella valmistettujen 100 renkaan halkaisijoiden keskiarvo oli 0.60 tuumaa. Määrää

Lisätiedot

1. STEREOKUVAPARIN OTTAMINEN ANAGLYFIKUVIA VARTEN. Hyvien stereokuvien ottaminen edellyttää kahden perusasian ymmärtämistä.

1. STEREOKUVAPARIN OTTAMINEN ANAGLYFIKUVIA VARTEN. Hyvien stereokuvien ottaminen edellyttää kahden perusasian ymmärtämistä. 3-D ANAGLYFIKUVIEN TUOTTAMINEN Fotogrammetrian ja kaukokartoituksen laboratorio Teknillinen korkeakoulu Petri Rönnholm Perustyövaiheet: A. Ota stereokuvapari B. Poista vasemmasta kuvasta vihreä ja sininen

Lisätiedot

Tiedosto Muuttuja Kuvaus Havaintoväli Aikasarjan pituus. Intelin osakekurssi. (Pörssi-) päivä n = 20 Intel_Volume. Auringonpilkkujen määrä

Tiedosto Muuttuja Kuvaus Havaintoväli Aikasarjan pituus. Intelin osakekurssi. (Pörssi-) päivä n = 20 Intel_Volume. Auringonpilkkujen määrä MS-C2128 Ennustaminen ja aikasarja-analyysi 4. harjoitukset / Tehtävät Kotitehtävät: 3, 5 Aihe: ARMA-mallit Tehtävä 4.1. Tutustu seuraaviin aikasarjoihin: Tiedosto Muuttuja Kuvaus Havaintoväli Aikasarjan

Lisätiedot

Puun kosteuskäyttäytyminen

Puun kosteuskäyttäytyminen 1.0 KOSTEUDEN VAIKUTUS PUUHUN Puu on hygroskooppinen materiaali eli puulla on kyky sitoa ja luovuttaa kosteutta ilman suhteellisen kosteuden vaihteluiden mukaan. Puu asettuu aina tasapainokosteuteen ympäristönsä

Lisätiedot