Työn valvoja Professori Pirkko Oittinen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työn valvoja Professori Pirkko Oittinen"

Transkriptio

1 TEKNILLINEN KORKEAKOULU Prosessi- ja materiaalitekniikan osasto Puunjalostustekniikan laitos AINO MENSONEN PAPERIN MIELLYTTÄVYYS Diplomityö, joka on jätetty opinnäytteenä tarkastettavaksi diplomi-insinöörin tutkintoa varten Espoossa Työn valvoja Professori Pirkko Oittinen

2 TEKNILLINEN KORKEAKOULU DIPLOMITYÖN TIIVISTELMÄ Tekijä ja työn nimi: Aino Mensonen Paperin miellyttävyys Päivämäärä: Sivumäärä: 85 Osasto: Professuuri: Prosessi- ja materiaalitekniikan osasto Aut-75 Graafinen tekniikka Puunjalostustekniikan laitos Työn valvoja: Professori Pirkko Oittinen Paperin miellyttävyys syntyy eri tekijöiden yhteisvaikutuksena. Assosiaatioteorioiden mukaan ihminen assosioi uuden asian ennalta koettuun. Tästä assosiaatioketjusta riippuu miellyttääkö uusi asia vai ei. Työn tavoitteena oli löytää sellaisia paperin ominaisuuksia, jotka vaikuttavat paperin miellyttävyyteen. Kirjallisuusosassa tarkasteltiin niitä paperin ominaisuuksia, joilla uskotaan olevan merkitystä paperin miellyttävyyden suhteen. Kirjallisuusosassa käsiteltiin myös pakkausten miellyttävyyttä. Kokeellisessa osassa tehtiin subjektiivisia testejä 130 kuluttajalle ja ammattilaiselle. Testihenkilöt jaettiin seitsemään ryhmään: yli 50-vuotiaat kuluttajat, nuoret kuluttajat, nuoret ammattilaiset, painoalan ammattilaiset, paperialan ammattilaiset, keski-eurooppalaiset kuluttajat ja aasialaiset kuluttajat. Näytteet olivat taidepainopapereita, joille oli elektrofotograafisesti värikopioitu aikakauslehden kuvapainotteinen sivu, tekstipainotteinen sivu tai mainos. Näytteet jaettiin kuuteen sarjaan. Viidellä sarjalla tutkittiin paperin visuaalista miellyttävyyttä ja yhdellä paperin kosketeltavuutta. Kosketeltavuussarjassa muuttujia olivat paperin karheus, pintaenergia, kitka, jäykkyys ja paksuus. Testihenkilöt tekivät erilaisuus-, pari- ja paremmuusvertailutestit. Tarkoituksena oli löytää ryhmien sisällä yhdenmukaiset mielipiteet paperin ja painotuotteen miellyttävyydestä ja verrata niitä muiden ryhmien mieltymyksiin. Erilaisuuden määrittäminen oli testihenkilöille vaikeaa. Parivertailu oli helpoin suorittaa. Ammattilaisille testien suorittaminen oli helpompaa kuin kuluttajille. Tuloksia tarkasteltiin MDS-analyysin avulla. Sen perusteella testihenkilöt kiinnittivät huomionsa kuvapainotteisessa aikakauslehden sivussa ja mainoksessa paperin kiiltoon, kiillon tasaisuuteen, paperin vaaleuteen ja paperin sävyyn. Kiillon tasaisuus oli ammattilaisille tärkeämpää kuin kuluttajille. Yleisesti testihenkilöt pitivät vaaleasta mattapaperista. Kiilto oli yleisesti pääkriteeri. Aasilaiset kuluttajat eivät kiinnittäneet huomiotansa kiiltoon, heistä sävy oli tärkeämpi kriteeri. Aasialaiset pitivät hieman kellertävän sävyisestä paperista. Tekstipohjaisen aikakauslehden sivun arviointi oli vaikeampaa kuin kuvapainotteisen aikakauslehden sivun tai mainoksen. Tämä johtui siitä, että painojäljen osuus tekstipohjaisessa aikakauslehden sivussa oli suuri ja tässä työssä painomenetelmä oli kaikilla papereilla sama. Kosketeltavuustestissä testihenkilöt kiinnittivät huomionsa paperin jäykkyyteen, karheuteen, kiiltoon ja tahmeuteen. Yleisesti testihenkilöt pitivät sileästä mattapaperista. Tahmea paperi ei miellyttänyt.

3 HELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY ABSTRACT OF THE MASTER S THESIS Author and the name of the thesis: Aino Mensonen Pleasantness of paper Date: Number of pages: 85 Faculty: Professorship: The Faculty of Process Engineering and Aut-75 Graphic Arts Technology Materials Science Department of Forest Products Technology Supervisor: Professor Pirkko Oittinen The pleasantness of paper is a sum of many factors. According to association theories people associate new things something we know beforehand. It depends on this association how the new thing pleasures. Paper properties which are assumed to affect the pleasantness of paper are discussed in the literature part. The about pleasantness of packages is also reviewed. The goal of this study was to find which papers properties affect the pleasantness of paper. In the experimental part subjective tests were made by over 130 persons. The test papers were art papers. They were divided in seven series. Five series were used to study how paper visually pleases people and in one series to find how the touch of the paper pleases people. Three different layouts were printed on the papers: a picture page, a text page and advertisement. The tests were made by seven groups: over 50 years old consumers, young consumers, young professionals, professionals from the printing industry, professionals from the paper industry, consumers from Middle-Europe and consumers from Asia. The test persons made pair comparison tests and ranking tests. They also marked to what extent the samples looked alike or different. It was difficult for test persons to mark the difference between two samples. The pair comparison tests were easy for everyone. Generally the tests were easier for the professionals than for the consumers. In the visual tests with the picture page and the advertisement test persons paid their attention to the gloss, the surface, the luminance and the hue of the paper. The smoothness of the paper surface was much more important for the professionals than for the consumers. Generally the test persons liked light-coloured matt paper. The gloss was the main criterion. The hue of the paper was main criterion for the consumers from Asia; they liked yellowish paper. The text page was harder to rate than the picture page and the advertisement. That was because the printed area was bigger in the text page than in the others and only the paper properties varied (not the printing technology). In the tests where it was studied how the touch of the paper pleases people, tests persons paid their attention to the gloss, the smoothness, the stiffness, the thickness and the "stickiness" of the paper. Generally the test persons liked mattpaper with smooth surface, the "sticky" paper was not considered to be pleasant.

4 ALKUSANAT Tämä työ on tehty Teknillisen korkeakoulun Graafisen tekniikan laboratoriossa. Työ on osa Nordisk industriefondin hanketta Trykkvalitet - informationsteori. Esitän lämpimät kiitokseni työn valvojalle professori Pirkko Oittiselle kannustuksesta ja ohjeista työni eri vaiheissa. Kiitän sukulaisiani, ystäviäni, Helsinki Media painon henkilökuntaa ja Metsä-Serla Äänekosken taidepainopaperitehtaan henkilökuntaa mielenkiinnosta työtäni kohtaan. Ilman apuanne eivät subjektiiviset testit olisi olleet mahdollisia. Lisäksi haluan kiittää Markku Leskelää osallistumisesta työni ideoimiseen ja Teuvo Ilmosta avusta ideoiden toteuttamisessa. Kiitän laboratoriomestareita Tuire Toivosta ja Mervi Sillmania mittauksissa saamastani avusta. Tuirea kiitän erityisesti subjektiivisten testien järjestämisestä. Mikolle kiitos tuesta ja kannustuksesta. Espoossa Aino Mensonen

5 SISÄLLYSLUETTELO KIRJALLISUUSOSA 1 JOHDANTO 1 2 MIELLYTTÄVYYS KÄSITTEENÄ Havaitseminen Aistit Näköaisti Tuntoaisti 4 3 MIELLYTTÄVYYTEEN VAIKUTTAVAT PAPERIN OMINAISUUDET Sävy Vaaleus ja valkoisuus Karheus ja kiilto Kosketeltavuus Paperin pintaenergia Paperin kitka Formaatio Käyryys Jäykkyys 11 4 PAPERIN MIELLYTTÄVYYS Pakkausten miellyttävyys Paperin ja painotuotteen miellyttävyys Paperin ja pakkauksen miellyttävyyden mittaus 15 5 LAADUN SUBJEKTIIVINEN MÄÄRITYS Silmän kontrastinherkkyys ja erotuskyky Subjektiiviset testausmenetelmät Parivertailu Paremmuusarvostelu-menetelmät Asennneanalyysi Multidimensional scaling-tekniikka paperin miellyttävyyden arvioinnissa MDS-menetelmän matemaattiset periaatteet 23 86

6 KOKEELLINEN OSA 6 KOKEELLISEN OSAN JOHDANTO Esikoe, asenneanalyysi Koesuunnitelma 28 7 TYÖSSÄ KÄYTETYT TUTKIMUSMENETELMÄT JA - LAITTEISTOT _ Kiilto Kiillon tasaisuus Sävy, väri ja vaaleus Kosketeltavuus Pintaenergia Kitka Karheus, jäykkyys, neliömassa, paksuus ja tiheys Testausolot 34 8 OBJEKTIIVISET MITTAUSTULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU Sarjat 1 ja 2, kuvapohjainen ja tekstipohjainen sivu testitaidepainopapereilla Sarjat 3, 4 ja 6, tekstipohjainen sivu, mainossivu ja blanko sivu tuotantotaidepainopapereilla Sarja 5, kosketeltavuussarja 44 9 SUBJEKTIIVISET MITTAUSTULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU Sarja 1, kuvapainotteinen sivu Ryhmä 1, yli 50-vuotiaat kuluttajat Ryhmä 2, nuoret kuluttajat Ryhmä 5, ammatti-opiskelijat Yhteenveto sarjasta ja vertailu eri ryhmien kesken Sarja 2, tekstipainotteinen aikakauslehden sivu testitaidepainopaperilla Yhteenveto sarjasta Sarja 3, tekstipainotteinen aikakauslehden sivu tuotantotaidepainopaperilla Ryhmä 2, nuoret kuluttajat Ryhmä 5, ammatti-opiskelijat Ryhmien välinen vertailu Sarja 4, mainos Ryhmä 1, yli 50-vuotiaat Ryhmä 2, nuoret kuluttajat Ryhmä 3, painoalan ammattilaiset Ryhmä 4, paperialan ammattilaiset Ryhmä 6, keskieurooppalaiset opiskelijat Ryhmä 7, aasialaiset opiskelijat Ryhmien välinen vertailu Sarja 5, kosketeltavuussarja Sarja 6, blanko paperi 77 87

7 9.7 Sarjojen välinen vertailu Johtopäätökset YHTEENVETO LÄHDELUETTELO 83 LIITTEET: Liite 1: Sarjan 1 mittaustulokset Liite 2: Sarjan 2 mittaustulokset Liite 3: Sarjan 3 mittaustulokset Liite 4: Sarjan 4 mittaustulokset Liite 5: Sarjan 5 mittaustulokset Liite 6: Sarjan 6 post-hoc-estimaatti Liite 7: Konfiguraatioestimaattikartat Liite 8: Näyte kuvapainotteisesta sivusta (sarja 1) Liite 9: Näyte tekstipainotteisesta sivusta (sarjat 2 ja 3) Liite 10: Mainossarjassa (sarja 4) käytetyt paperit Liite 11: Kosketeltavuussarjassa (sarja 5) käytetyt paperit 88

8 1 JOHDANTO Paperin miellyttävyyttä ei ole aikaisemmin julkaistusta tiedosta päätellen tutkittu. Miellyttävyysvaikutelma syntyy tunnetusti useiden tekijöiden yhteisvaikutuksena. Ihmiset ovat erilaisia, mieltymykset ovat erilaisia. Ihmiset assosioivat uuden asian johonkin aiemmin koettuun. Tästä assosiaatioketjusta riippuu yleisen käsityksen mukaan miellyttääkö uusi asia ihmistä vai ei. Paperia ja painojälkeä on mittauksellisista lähtökohdista tutkittu paljon. Kuva-analyysi on pitkälle kehittynyttä. Kuluttajan mieltymykset ovat jääneet taka-alalle. On tärkeää tietää mihin painotuotteen ominaisuuksiin kuluttaja kiinnittää huomionsa ja mitkä ominaisuudet miellyttävät kuluttajaa. Tämän diplomityön tarkoituksena oli selvittää, mitkä paperin ominaisuudet vaikuttavat paperin miellyttävyysvaikutelmaan. Työssä rajottuttiin vain paperin ominaisuuksien vaikutuksen tutkimiseen, eikä käsitelty esim. painotuotteen formaattia. Lisäksi rajoituttiin tutkimaan vain taidepainopapereita. Kirjallisuusosassa miellyttävyyttä lähestytään psykologian näkökulmasta, assosiaatioteorioiden avulla. Kirjallisuusosassa käsitellään niitä paperin ominaisuuksia, joiden ajatellaan vaikuttavan paperin ja painotuotteen miellyttävyyteen. Työssä käsitellään myös pakkausten miellyttävyyttä, koska siitä on tutkimustuloksia. Kokeellisessa osassa tutkitaan paperin miellyttävyyttä subjektiivisilla menetelmillä. Koska työssä rajoitutaan taidepainopaperin tutkimiseen, ei kaikkia kirjallisuusosassa käsiteltäviä paperin miellyttävyyteen vaikuttavia ominaisuuksia problematisoida kokeellisessa osassa. Papereiksi valitaan eri taidepainopapereita ja testihenkilöiksi eriikäisiä kuluttajia, ammattilaisia ja eri maantieteellisiä alueita edustavia kuluttajia. Painomenetelmänä käytetään elektrofotograafista digitaalista värikopiointia. Menetelmä on edullinen ja densiteettivaihtelut eri paperien välillä ovat kopioidessa pieniä. Näin voidaan tutkia nimenomaan paperin ominaisuuksia. Papereille kopioidaan kuvapainotteinen aikakauslehden sivu, tekstipainotteinen aikakauslehden sivu ja mainos. Työssä tutkitaan paperin visuaalista miellyttävyyttä sekä paperin kosketeltavuutta. Tarkoituksena on löytää tekijöitä, jotka vaikuttavat miellyttävyysvaikutelmaan. Lisäksi tarkoituksena on saada selville onko ryhmien sisällä yhdenmukaisia mielipiteitä paperin ja painotuotteen miellyttävyydestä ja verrata niitä muiden ryhmien mieltymyksiin. 1

9 2 MIELLYTTÄVYYS KÄSITTEENÄ Miellyttävyys on ominaisuus, joka kuvaa mielihyvää ja herättää mieltymystä. Verbi miellyttää tarkoittaa mielihyvän tunteen aikaansaamista, mieltymyksen herättämistä, mielen tyydyttämistä /44/. Miellyttävyyden tunteen saa aikaan esimerkiksi se, että tuotetta on miellyttävä käsitellä /2/. Psykoanalyyttisen oppisuunnan mukaan miellyttävyys syntyy mielikuvista, kohde assosioidaan miellyttävään kokemukseen tai asiaan. Miellyttävyyden voi aistia kaikilla aisteilla. 2.1 Havaitseminen Havaintopsykologia /22/ pyrkii löytämään sisäisiä lakeja ja periaatteita, joiden mukaan havainnot tapahtuvat eri aistien alueilla. Odotuksemme ja arvostusseikat vaikuttavat havaitsemiseen. Havaitsemme ensisijaisesti tai ainakin paremmin nimenomaan niitä ärsykkeitä, jotka kiinnostavat meitä ja joita pidämme tärkeinä ja arvokkaina. Havaintoprosesseja analysoidaan suhteuttamalla havaintoilmiöt ulkoisiin fysikaalisiin ärsykkeisiin. Ärsykkeellä on yleensä jokin mitattavissa oleva intensiteetti. Nykyisen käsityksen mukaan havaintoon sisältyy aina kohinaa. Jos kohina on voimakasta käy havainto epävarmaksi (kuva 1). Mallilla voidaan tilastoida vastaajien vastausstrategiasta johtuvat erot, toiset vastaajat ilmoittavat havainnosta, kun ovat siitä täysin varmoja, toiset heti kun vähänkin tuntuu, että ärsyke esiintyy. /22/ Koehenkilön arvio ärsykkeen esiintymisestä Ei Kyllä Ärsykkeen esiintyminen Kyllä Ärsyke huomaamaton Oikea reaktio Ei Oikea hylkääminen Väärä hälyytys Kuva 1. Eri vaihtoehdot havaintokokeessa. /22/ Hahmopsykologia /22/ korostaa havaintojen kokonaisvaltaista luonnetta: havaintokokonaisuus hallitsee havainnon yksityisiä osasia ja havainto on enemmän kuin osiensa summa. Hahmolait pyrkivät osoittamaan periaatteet, joilla hermostomme yhdistelee kokonaisuuksia havaintojen yksityiskohdista. Muodostunut kokonaishahmotus on usein niin voimakas, että se voi vääristää yksityiskohtien havaitsemista. Hahmolakeja on analysoitu suuressa määrin näköhavainnon osalta, mutta hahmoperiaatteet voidaan siirtää myös muiden aistien alueille. 2

10 Yksinkertaisin ajattelun rakennusaine on mielleyhtymä, assosiaatio. Assosiaatiolla /30/ tarkoitetaan kahden mielteen liittymistä toisiinsa, assosioitumista, niin, että toinen niistä palauttaa mieleen toisenkin. Kognitiivisen psykologian /28/ mukaan havaitseminen riippuu havaitsijan taidoista ja kokemuksista - siitä, mitä hän tietää asiasta ennestään. Useimmat havaintoteoriat ovat kehitetty näköaistia ajatellen. Nykyisen käsityksen mukaan ihminen ei katso kuvaa vaan käsittelee sitä. Näköjärjestelmän detektorit aikaansaavat hermojärjestelmässä viestejä vasteina kohteen piirteistä. Tieto välittyy aivoihin, jossa sitä verrataan aikaisemmin varastoituun tietoon. Tähän aikaisempaan tietoon liitetään uusi tieto. Kuvassa 2 on esitetty havaitsemisprosessi. Muistivarasto Verkkokalvo kuva Käsittelyä Lisää käsittelyä Lisää käsittelyä Havainto Kuva 2. Havaitsemisprosessin kuvaus. /28/ 2.2 Aistit Tässä työssä tutkittiin paperin miellyttävyyttä. Tutkimuksessa käytettiin subjektiivisia mittauksia, joita täydennettiin objektiivisilla mittauksilla. Subjektiivisissa testeissä tutkittiin paperia sitä katselemalla ja koskettamalla. Aisteista käsitellään tämän vuoksi näkö ja tunto. Taulukossa 1 on esitetty näkö- ja tuntoaistin toimintamuodot /5/. Taulukko 1. Näkö- ja tuntoaistin toimintamuodot. Aisti Osa, jolla aistii Asia, jonka aistii Reseptorit Näkö Retina Vaaleus Sauvat Kontrasti Tapit Liike Muut tekstuuripiirteet Väri Tunto Iho Paine Ruffini corpuscles Merkel discs Tärinä Pacinian corpuscles Jokaisella reseptorisolulla on rajoitettu alue, joka on herkkä ulkopuolelta tuleville ärsykkeille. Tätä aluetta kutsutaan vastaanottoalueeksi. Yksi retinan näköreseptori on aktiivinen vain silloin, kun valo läpäisee linssin ja osuu solun vastaanottoalueelle. Samoin ihon aistireseptori huomaa ärsykkeen vain omalla alueellaan. /5/ 3

11 2.2.1 Näköaisti Tämän työn ongelman asettelun kannalta on tärkeää käsitellä näköaisti. Kuvassa 3 on esitetty silmän rakenne. Kuva 3. Silmän rakenne. Fovean alueella lähes jokaisella reseptorilla on oma bipolaari- ja gangliosolunsa. Kukin tappisolu on synaptisessa yhteydessä bipolaarisoluun ja tämä edelleen gangliosoluun. Tämän vuoksi kyky erottaa yksityiskohtia on hyvä. Puolet isoaivojen näköalueesta käsittelee nimenomaan foveasta tulevaa informaatiota. Muualla verkkokalvossa monta reseptoria on yhteydessä samaan bipolaarisoluun ja useita bipolaarisoluja yhteen gangliosoluun. Gangliosoluja on tämän vuoksi paljon vähemmän kuin reseptoreita ja ne keräävät impulsseja suurelta verkkokalvon alueelta. Tämän vuoksi yksityiskohtien erotuskyky verkkokalvon reunakohdissa on huono mutta valonherkkyys suuri. /30/ Aistimusten tulkinnan kannalta tärkein osa aivoissa on taaempi assosiatiivinen alue. Assosiatiiviset alueet eivät ole minkään aistin yksinomaisessa palveluksessa. Ne keräävät tietoa useista aistireseptoreista ja muokkaavat niitä siten, että ihminen saa kokonaiskäsityksen ympäristöstään ja sen osista. Assosiatiivisia alueita ja sekundäärisia aistialueita tarvitaan mutkikkaiden mielikuvien syntymiseen. /30/ Tuntoaisti Tuntoaisti on yksi ihon aisteista. Muut ihonaistit ovat termiset aistit ja kipuaistit. Ihminen tuntee hermopäätteen avulla. Esim. ihminen tuntee ihokarvan taivutuksen, koska karvan juuren ympärillä on vapaita hermopäätteitä. Muut kosketusreseptorit reagoivat ihon muodonmuutokseen. Kosketus voi olla kevyt, koska jo yhden mikrometrin suuruinen muodonmuutos voi saada aikaan aistimuksen. Painereseptorit puolestaan lähettävät impulsseja vasta, kun suuri ihoalue muuttaa muotoaan. Kämmenissä on paljon tuntoreseptoreita. /30/ Tuntoaisti aistii paineen ja tärinän. Voidaan olettaa, että ihminen tuntee paperin epätasaisuuden paine-erona. 4

12 3 MIELLYTTÄVYYTEEN VAIKUTTAVAT PAPERIN OMINAISUUDET Tässä työssä paperin mittausmenetelmien pitäisi olla sellaisia, että mittaustulokset korreloisivat subjektiivisten mittaustulosten kanssa. Seuraavassa esitetään ne paperin ominaisuudet, joiden oletetaan korreloivat tässä työssä tehtävien subjektiivisten mittausten kanssa. 3.1 Sävy Katselijalle muodostuu silmään saapuvan valoärsykkeen perusteella subjektiivinen värivaikutelma. Tämä voidaan jakaa kolmeen osatekijään: värisävyyn, kylläisyyteen ja vaaleuteen /1/. CIE:n suositteleman väriavaruuden CIELAB L*, a* ja b* koordinaatit määritellään tristimulusarvojen (X, Y, Z) perusteella. L* kuvaa vaaleutta, a* ja b*- koordinaatit kromaattisuutta. Värin suhteellinen sävykulma h* ja kylläisyys c* lasketaan värikoordinaateista a* ja b* kaavojen 1 ja 2 mukaan. a h* = arctan * b * (1) 2 2 ( ) c* = a * + b * (2) Sävykulman vaihtelualue on Neutraalinharmaissa kentissä a* ja b* ovat nolla, joten myös c* on nolla. Harmaatasapainon hyvyyttä /vrt. esim. 35/ kuvataan kromaattisuuseron c avulla (kaava 3). Muunväristen kenttien toistoa voidaan mitata värierona E (kaava 4) tai värisävyerona H (kaava 5). c = c c * * f g (3) * * * * * * [( f g ) ( f g ) ( f g ) ] / 2 (4) E = L L + a a + b b * * * * [( ) ( f g ) ( f g ) ] / 2 (5) H = E L L c c missä f viittaa syöttökuvaan ja g tuloskuvaan. 3.2 Vaaleus ja valkoisuus Valkoisuus on visuaalisen vaaleus- ja värivaikutelman yhdistelmä. Visuaalista vaaleusvaikutelmaa kuvaa ominaisheijastusluku Ry eli Y-arvo. Ideaalivaalea on hypoteettinen pinta, joka heijastaa kaiken sille osuvan säteilyn eli Ry on 1 (tai 100 %) kaikilla aallonpituuksilla. /17/ Valkoisuuden mittaukset perustuvat värinmittausmenetelmiin. Värinmittauksessa määritetään joko suodinfotometria tai spektrofotometria käyttäen kolmiärsykekomponentit X, Y ja Z, joista lasketaan CIE-värikoordinaatit x ja y. Valkoisuusmittauksissa 5

13 ongelmana on löytää yksi kaava, joka painottaisi kolmiärsykekomponentteja oikeassa suhteessa. Mm. valkopistettä ei nähdä valkoisena. Tämä johtuu siitä, että silmä ja aivot rekisteröivät valkoiseksi sen, mikä on vähän sinertävämpää kuin objekti, joka heijastaa täydellisesti koko näkökentän yli. /6/ Paperin valkoisuutta voidaan kuvata /6/ kaavan 6 avulla: ( ) ( ) W = Y x x y y, (6) n n missä x ja y ovat näytteestä mitatut arvot ja xn ja yn referenssiarvot D65-lampulla mitattuna, x=x/(x+y+z) ja y=y/(x+y+z). Lim et al /23/ ovat tutkineet paperin vaaleutta. Heidän testeissään tutkittiin parivertailuin kolmella ryhmällä ja kolmella eri painatuksella seitsemää eri paperia, joissa vaaleusaste vaihteli. Ryhmät jakaantuivat paperitehtaan työntekijöihin, nuoriin kuluttajiin ja paperialan ammatti-ihmisiin. Paperit olivat painamattomia, puoliksi painettuja tai kokonaan painettuja. Vaaleus vaihteli 78,8-91,7 %. Heidän tutkimuksissaan eri ryhmien välillä ei ollut eroja vaaleuserojen havaittavuuden suhteen. Myöskään painetun alueen suhteellisella osuudella eikä valaistusoloilla ollut merkitystä lopputulokseen. Subjektiivisten ja objektiivisten mittausten välille saatiin korkea korrelaatio. Kokemuksen mukaan valaisuolosuhteet ja katselukulma kuitenkin vaikuttavat subjektiivisiin tuloksiin. Ihmisen saama vaikutelma paperin vaaleudesta riippuu havaitsemisolosuhteista. Kuvan muoto ja taustan tummuus vaikuttavat havaittuun vaaleuteen. Harmaa kohde näyttää vaaleammalta tummalla taustalla kuin vaalealla taustalla. Värillinen pinta näyttää vaalealta, jos valaistuksen väri järjestetään siten, että pinnan heijastama valo sisältää kaikkia aallonpituuksia yhtä paljon. /1/ Ihminen pystyy havaitsemaan helposti vaaleuseroja. Visuaalinen arvio paperin vaaleudesta vaihtelee eri henkilöiden välillä /6/. On todettu, että toiset pitävät enemmän violetin valkoisesta, kun taas toiset sinisen valkoisesta /36/. Paperin visuaalissa arvioinnissa ryhmä ammattilaisia vertailee näytepaperien valkoisuutta keskenään ja asettaa ne valkoisuuden mukaan järjestykseen. Tässä menetelmässä arviointiolosuhteilla on tärkeä merkitys, sillä tulokset voivat vaihdella huomattavasti, jos arvointi suoritetaan esim. erilaisissa valaisuolosuhteissa /13/. 3.3 Karheus ja kiilto Pinnasta kokonaisheijastuva valo muodostuu sisäisestä heijastuksesta ja ensipintaheijastuksesta. Sisäinen heijastus on pinnan sisään taittuneen valon se osa, joka heijastuu diffuusisti takaisin. Ensipintaheijastus on pinnasta heijastuva väritön valo. Kiiltävällä pinnalla kiilto muodostuu diffuusi- ja spekulaarikomponenteista (valonjakokäyrästä identifioitu spekulaaripiikki), mattapinnalla kiilto muodostuu pelkästään diffuusikomponentista. Pinnan kokonaisheijastusta katselukulman funktiona kuvataan valonjakokäyrän avulla. /37/ 6

14 Pinnan kiilto määritetään fysikaalisesti joko mittaamalla valonjakokäyrä tai kokonaisheijastus peiliheijastuskulmasta. Kuvassa 4 on esitetty mittalaitteen ja silmän ero kiillon katselun suhteen. /37/ Kuva 4. Mittalaitten ja silmän ero kiillon katselun suhteen. /37/ Mittalaite mittaa määrätyltä alueelta heijastuvan valon intensiteettiä, silmä puolestaan usean pisteen intensiteettiä. Kiillon havaitseminen perustuu pinnan luminanssijakaumaan, ei yksityisen pisteen intensiteettiin. Tärkeä kiiltohavaintoon vaikuttava tekijä on ajalliset luminanssimuutokset. Tällaisia esiintyy, kun koehenkilö liikuttaa näytettä, vaihtelee katselukulmaa tai valolähde liikkuu. Ajallinen luminanssimuutos ilmenee siten, että heijastuma liikkuu pinnalla. /37/ Paperin pinnan kokonaiskarheus voidaan jakaa optiseen, mikro- ja makrokarheuteen. Eri tekijöiden vaikutukset kiiltoon on esitetty taulukossa 2. /vrt. esim. 37/ Taulukko 2. Eri tekijöiden vaikutus kiiltoon. /vrt. esim. 37/ Karheuden Aallonpituus Vaikutus valoon Aiheuttaja Vaikutus kiiltoon mittakaava Optinen 0,1-1 µm Valoenergian diffraktio Pinnan partikkeleiden Vähentää kiiltoa sisäinen karheus, koko, muoto ja pakkautuminen Mikro µm Valoenergian heijastuminen eri suuntiin Partikkelien pakkautuminen, flokkuloituminen, kuitukarheus ja kuitukoko Vähentää kiiltoa Makro µm Valoenergian heijastuminen eri suuntiin Partikkelien ja kuitujen orientoituminen sekä kuiturakenteet Aiheuttaa havaittavaa epätasaisuutta Paperilla optisen karheuden lähteitä /38/ ovat päällysteen pigmettipartikkeleiden kokoja muototekijät, sideaineen epätasainen jakautuminen paperissa ja kuitujen rakenne. Painovärikerroksessa saman suuruusluokan karheutta aiheuttaa värikerroksen epätasainen jakautuminen ja painoväripigmentit. Edellistä suuremman kertaluokan karheutta aiheutuu kuitujen koosta ja niiden muodostamista rakenteista. Visuaaliset kiiltotyypit /10/ voidaan jakaa kuuteen ryhmään: terävyyskiilto, peilikiilto, kontrastikiilto, usvaisuuskiilto, sheen ja surface nonuniformity. Taulukossa 3 on selitetty tarkemmin em. kiillot. 7

15 Taulukko 3. Kiiltotyypit. /10/ Kiiltotyyppi Terävyyskiilto Peilikiilto Kontrastikiilto Usvaisuuskiilto Selitys Korkeakiiltoisten pintojen kyky muodostaa selviä peilimäisiä kuvia. Pinnan suhteellinen kirkkaus verrattuna referenssipintaan. Matalakiiltoisilla pinnoilla, joilla peilimäisiä kuvia ei näy. Pinnoilla voidaan havaita eroja vierekkäisten alueiden suhteellisessa kirkkaudessa, kun pintaa tarkastellaan toisaalta peiliheijastussuunnassa ja toisaalta siitä paljon poikkeavassa suunnassa. Valon sironta peiliheijastussuunnasta. "Sheen" Tulee näkyviin valaistaessa näytettä suuressa kulmassa (> 85 ). "Surface nonuniformity" Ei varsinainen kiiltotyyppi, mutta kiilto saattaa mahdollistaa pinnan karheustekstuurin näkymisen. Painovärin tahraaminen on ongelmana mattapintaisilla papereilla. Kiiltäväpintaisten ongelmana on luettavuus. Trendinä on nykyään käyttää ensimmäisillä sivuilla kiiltäväpintaista paperia ja sisäsivuilla mattapintaista paperia. Tällöin annetaan lehdelle hyvä yleiskuva ja voidaan painaa etusivuille korkealaatuisia monivärikuvia. Sisäsivuilla puolestaan luettavuus on hyvä. /3/ KCL:ssa käytetään kiillon epätasaisuuden määrittämiseen ominaisperimetriä ja kiillon variaatiokerrointa. Variaatiokerroin on keskihajonnan ja keskiarvon suhde, kiilloltaan tasaisella paperilla on pieni variaatiokerroin. Ominaisperimetri /14/ on kehäviivan pituus jaettuna näytteen pinta-alalla. Kehäviiva on kynnystetyn kuvan mustien alueiden reunaviivan pituus. Kuvassa 5 on esitetty ominaisperimetrin geometrinen tulkinta. Kuva 5. Ominaisperimetrin geometrinen tulkinta. /14/ Ominaisperimetri on pieni, jos epätasaisuuslaikun koko on suuri, ja suuri, jos laikun koko on pieni. Kiiltävillä papereilla pienet laikut saavat aikaan visuaalisesti epätasaisen näköisen paperin ja suuret laikut tasaisen paperin. Mattapapereilla pienet laikut saavat aikaan visuaalisesti tasaisen näköisen paperin ja suuret laikut epätasaisen 8

16 paperin. Kiiltävillä papereilla ominaisperimetrin arvon pitäisi olla pieni ja mattapapereilla arvon pitäisi olla suuri, jotta visuaalinen vaikutelma olisi mahdollisimman tasainen paperi. /29/ 3.4 Kosketeltavuus Laamasen /18/ mukaan tekstiilikankaille käytettäviä subjektiivisia ja objektiivisia suureita voi käyttää kuvaamaan myös paperin vastaavia ominaisuuksia. Taulukossa 4 on VTT:n tekstiililaboratoriossa käytössä olevat mittasuureet ja vastaavat paperin mittasuureet. Taulukko 4. Tekstiilien ja papereiden subjektiivisten ominaisuuksien vastaavat objektiiviset ominaisuudet (ks = paperin konesuunta, ps = paperin poikkisuunta, yp = paperin yläpuoli, ap = paperin alapuoli) Tekstiilit: Tekstiilit: Objektiiviset suureet Paperit: Objektiiviset suureet Subjektiivinen käsituntu Jäykkyys Taipuisuus Taivutusjäykkyys (ks, ps) Joustavuus Pintakitka Pintakitka (yp, ap) Laskeutuvuus Pinnan geometrinen karheus Pinnan geometrinen karheus (yp, ap) Pehmeys Kokoonpuristuvuus Kokoonpuristuvuus Täyteläisyys Vinoutuvuus Pintakitka paperi / paperin ks Kahisevuus Venyvyys, paksuus, neliömassa Paksuus, neliömassa Tässä työssä on tehty hypoteesi, että paperin kosketeltavuus on riippuvainen paperin pintaenergiasta, kitkasta, karheudesta, jäykkyydestä ja paksuudesta. Seuraavassa on käsitelty em. ominaisuuksia johdannonomaisesti. Ominaisuuksia ei määritellä vaan niistä käsitellään vain tämän työn kannalta oleelliset seikat. Kappaleissa esitetyissä viitteissä on ominaisuuksia tarkasteltu lähemmin Paperin pintaenergia Pintaenergeettisiä perusominaisuuksia ovat pintajännitys ja pintaenergia: pintaenergia on mitta rajapinnoilla vaikuttaville energioille ja pintajännitysvoimille. Pintajännitys muodostuu van der Waalsin voimista. Van der Waalsin voimat ovat peräisin molekyylien elektronien liikkeistä ja indusoitujen ja pysyvien dipolien välisistä vuorovaikutuksista. /vrt. esim. 34/ Puhtaan aineen pintaenergian, γ termodynaaminen määritelmä on /21/ γ δ = G δ A T p, (7) missä δgon Gibbsin energian muutos ja δaon pinta-alan muutos. 9

17 Pintaenergiaa koostuu kahdesta komponentista: dispersiovoimista eli elektronien liikkeestä ja poolisista voimista eli indusoiduista ja pysyvistä dipoleista. Pintaenergia esitetään em. komponenttien summana /21/: d γ = γ + γ p (8) missä yläindeksi d viittaa dispersiovoimista johtuvaan komponenttiin ja p poolisista voimista johtuvaan komponenttiin. Hypoteettisesti voidaan esittää suuren pintaenergian omaavan paperin olevan miellyttävän tuntuinen. Suuren pintaenergian omaava paperi tuntuu pehmeältä. Testihenkilö tuntee paremmin käsissään pienen pintaenergian omaavan paperin pinnan kuin suuren pintaenergian omaavan paperin pinnan Paperin kitka /vrt. esim. 25/ Kahden kiinteän kappaleen kosketuksen välistä tangenttikomponenttia kutsutaan kitkaksi. Lepokitka esiintyy kappaleen ollessa paikalla. Se estää kappaleen liikkeellelähdön. Liikekitka puolestaan kuvaa sitä vastusta, joka esiintyy kappaleen liikkuessa toisen pinnan päällä. Liikekitka johtuu pintojen hankauksesta ja se jarruttaa pintojen liikettä toistensa suhteen. Paperin kitkan katsotaan johtuvan pääasiassa pintojen välisestä mekaanisesta lukkiutumisesta sekä atomien ja molekyylien välisistä sidosvoimista. Paperin sileämmän puolen lepokitkakertoimen on todettu olevan suurempi kuin karheamman pinnan. Tämän perusteella on esitetty olevan ilmeistä, että atomien ja molekyylien väliset sidosvoimat vaikuttavat paperin kitkakertoimeen enemmän kuin pinnan karheudesta aiheutuva mekaaninen lukkiutuminen. Taulukossa 5 on esitetty paperin kitkaan vaikuttavia tekijöitä. Taulukko 5. Paperin kitkaan vaikuttavia tekijöitä. Paperin ominaisuudet Ominaisuus Esimerkkejä Perusominaisuudet neliömassa, paksuus, bulkkisuus Koostumus ja rakenne kosteuspitoisuus, kuitulaji, jauhatus, täyteaine, liima, formaatio, kaksipuoleisuus, kuivatusolosuhteet Pintaominaisuudet sileys, pintakäsittely Muodonmuutosominaisuudet kokoonpuristuvuus, taittolujuus Mittausmuuttujat Ominaisuus Kontaktipinta Hankausolosuhteet Muut tekijät Esimerkkejä geometrinen muoto, koko, materiaalit pintapaine, lämpötila, mittausnopeu, mittalaitteen jäykkyys tärinä, iskut, elektrostaattiset varaukset pinnoilla Paperin bulkin ja kitkakertoimen välille on löydetty suora yhteys. Tietyllä paperin paksuudella kitkakerroin pienenee neliömassan kasvaessa. Paperin pinnan karheuden vaikutuksesta paperin kitkaominaisuuksiin on saatu ristiriitaisia tuloksia. 10

18 Hypoteettisesti voidaan olettaa, että kitkakertoimella on ideaaliarvo, jonka omaava paperi on miellyttävä. Hyvin pienen kitkakertoimen omaava paperi oletettavasti tuntuu liian liukkaalta ja suuren kitkakertoimen omaava paperi liian karhealta Formaatio /vrt. esim. 15/ Formaatiolla tarkoitetaan paperin pienimittakaavaista neliömassan vaihtelua. Kun paperia tarkastellaan valoa vasten, näyttää paperi pilviseltä. Tätä paperin subjektiivista ominaisuutta kutsutaan paperin pohjaksi. Pohjan tasaisuuteen vaikuttaa sekä kuitumateriaalin että optisten ominaisuuksien jakautuminen arkissa. Subjektiiviseen vaikutelmaan vaikuttaa ihmisen näköaistin toiminta. Formaatio on tärkeä paperin ominaisuus, koska se vaikuttaa paperin muihin ominaisuuksiin, kuten paksuuden, pinnan karheuden ja huokoisuuden tasaisuuteen sekä paperin mekaanisiin ja optisiin ominaisuuksiin Käyryys /vrt. esim. 43/ Paperin käyryys on näytteen muodosta ja mittausjärjestelmästä riippumaton materiaaliominaisuus. Paperin kaarevuuden kuvaamiseen tarvitaan kolme suuretta. Kaarevuus arvot Kx, Ky ja Kxy ovat paperin konesuuntainen, poikkisuuntainen ja diagonaalinen käyryys, jotka kuvaavat paperin materiaaliominaisuuksia ja liittävät paperin käyristymisen sen rakenteeseen. Painopapereiden käyristyminen voidaan jakaa kolmeen eri tapaukseen: valmistuksen jälkeiseen, kosteuden aiheuttamaan ja palautumattomaan käyristymiseen. Paperin valmistuksen jälkeinen käyryys ei ole vain valmistusprosessista riippuva ominaisuus, vaan se riippuu myös paperin rakenteesta ja kuivatuksen toispuoleisuudesta sekä paperin käsittelystä. Kosteuden aiheuttamaan käyryyteen vaikuttaa vain rainan toispuoleisuus. Kosteuskäyristymä on kääntäen verrannollinen paperin paksuuteen %:n ero paperin ylä- ja alapuolen kuituorientaatiosuhteessa tai sitoutuneisuudessa riittää aiheuttamaan selvän kosteuskäyristymän kopio- ja tulostuspapereissa. Palautumaton käyristyminen aiheutuu kuivatuksessa syntyneiden sisäisten jännitysten lauetessa tai muuttuessa, kun paperia kostutetaan tai lämpökäsitellään. Jännityksen alaisena kuivattu paperi käyristyy puolelle, jossa sisäisten jännitysten laukeaminen on suurinta. Jännitystilojen muutokset riippuvat siitä, millä tavalla lämpö tai kosteus vaikuttaa paperiin z-suunnassa Jäykkyys /vrt. esim. 12/ Monikerrosrakenteen taivutusjäykkyys muodostuu eri kerrosten yhteisvaikutuksesta ja eri kerrosten suhteellinen vaikutus on riippuvainen kerroksen etäisyydestä rakenteen neutraaliakselista. 11

19 Subjektiivista jäykkyyttä voidaan mitata mm. parivertailu-menetelmällä. Tällöin jäykkyyskriteerinä käytetään paperin lukujäykkyyttä eli ryhtiä. Jokinen /12/ on tutkinut paperin subjektiivista jäykkyyttä. Hän tutki neliömassaltaan 54, 60 ja 80 grammaisia papereita. Teoreettisesti tarkasteltuna paperin taivutusjäykkyys muodostuu paperin paksuuden antamasta jäyhyysmomentista ja kimmokertoimesta. Taivutusjäykkyyttä pitää mitata sekä kone- että poikkisuunnassa, koska useat jäykkyyttä säätelevät tekijät vaikuttavat eri tavoin paperin eri suunnissa. Jokinen /12/ päätyi tulokseen, että jäykkyyden suurin potentiaali on paperin poikkisuunnassa ja poikkisuunnassa jäykemmät paperit koettiin subjektiivisissa testeissä kokonaisuutena jäykempinä. Taivutusjäykkyytteen voidaan vaikuttaa lähinnä paperin bulkkia kasvattamalla. Jokisen /12/ mukaan taivutusjäykkyyteen voidaan vaikuttaa myös yksittäisten kuitujen ominaisuuksilla, kuidunpituutta kasvattamalla ja kuituvaurioita vähentämällä. Taivutusjäykkyyteen voidaan vaikuttaa päällysteen komponenttien valinnalla ja päällystemäärällä. Jäykkyyteen vaikuttavat pigmentti, sideainetyyppi ja sideaineen määrä. Päällystemäärän kasvattaminen laskee bulkkia merkittävästi. Päällysteen kimmokerrointa kasvattamalla voidaan parantaa paperin taivutusjäykkyyttä. Päällystetyn paperin bulkki on voimakkaasti riippuvainen paperin taivoitekiillosta. Jokisen /12/ tutkimusten perusteella paperin bulkkiin positiivisesti vaikuttavat hallintasuureet vaikuttavat negatiivisesti kiiltoon, eikä superkalanterin hallintasuureilla pystytä merkittävästi vaikuttamaan paperin bulkkiin tietyllä kiiltotasolla. 12

20 4 PAPERIN MIELLYTTÄVYYS 4.1 Pakkausten miellyttävyys /vrt. esim. 9/ Pakkausten miellyttävyyttä on tutkittu paljon. Pakkausmateriaalina käytetään usein paperia. Pakkausten miellyttävyyden tutkiminen muistuttaa täten paperin miellyttävyyden tutkimista. Tämän vuoksi tässä työssä käsitellään pakkausten miellyttävyyttä. Paitsi pakkaus, kuluttajan tuotevalintaan vaikuttavat tärkeimpinä muuttujina ennakkotietämys tuotteesta ja valmistajasta, tuotteen hinta, tuotteen puolesta suoritettu mainonta, kilpailevien tuotteiden läsnäolo valintatilanteessa ja tuotteiden esillepano esim. valintamyymälässä. Tarkasteltaessa kuluttajan tuotevalintaprosessia pakkauksen tehtävien kannalta voidaan prosessissa erottaa seuraavat vaiheet: 1) Primäärinen edellytys koko ostoprosessille on, että kuluttaja havaitsee pakkauksen. Pakkauksen tehtävänä tässä vaiheessa on vetää kuluttajan huomiota puoleensa ja erottua riittävän selvästi kilpailevista pakkauksista. 2) Kuluttajan havaittua pakkauksen sen on kyettävä herättämään mielenkiintoa pakkausta ja pakattua tuotetta kohtaan. 3) Kuluttajan mielenkiinnon herättyä pakkausta kohtaan siinä määrin, että hän ryhtyy lähemmin tarkastelemaan sitä, pakkauksen kommunikointikyky joutuu koetukselle. Pakkauksen tulee välittää kuluttajalle riittävästi informaatiota tuotteesta ja sen ominaisuuksista ja samalla viestittää sanomattomin keinoin ulkoasultaan kuluttajalle sellaista mielikuvaa tuotteesta joka vetoaa kuluttajan ostomotiiveihin. 4) Mikäli pakkaus onnistuu kommunikointi- ja viestintätehtävissään, kuluttajalle saattaa herätä halu ostaa kyseinen tuote. 5) Lopullisessa myyntitehtävässään pakkauksen on kyettävä taivuttamaan kuluttaja tekemään tuotevalintansa juuri kyseisen pakkauksen hyväksi jättäen kilpailijat hyllylle. Kuluttajan huomion herättämiseksi pakkaussuunnittelussa pyritään värejä, muotoa, kokoa, kuvitusta, tavaramerkkiä, logoa tai muita helpostihavaittavia symboleja hyväksikäyttäen muodostamaan pakkaukselle ulkoasu, joka nopeasti ja tehokkaasti vetää kuluttajan huomion puoleensa. Pakkauksen ulkoasun on samalla muodostettava miellyttävä kokonaisuus, joka lisää puoleensa vetävyyttä; ihmiset yleensä välttävät epämiellyttävien kohteiden havaitsemista. Kuluttajalle jo tutuksi tulleeseen tuotteeseen kytkeytyy mielikuva, joka on vahvasti sidoksissa pakkauksen ulkonäköön (esim. Fazerin sininen suklaa). Kuluttaja etsii näitä tuotteita halutessaan hyllyltä nimenomaan tietyn näköistä pakkausta, joka identifioi halutun tuotteen laadun. 13

VALAISTUSSUUNNITTELUN RESTORATIIVISET VAIKUTUKSET RAKENNETUSSA YMPÄRISTÖSSÄ

VALAISTUSSUUNNITTELUN RESTORATIIVISET VAIKUTUKSET RAKENNETUSSA YMPÄRISTÖSSÄ VALAISTUS- JA SÄHKÖSUUNNITTELU Ky VALAISTUSSUUNNITTELUN RESTORATIIVISET VAIKUTUKSET RAKENNETUSSA YMPÄRISTÖSSÄ 1 VALAISTUS- JA SÄHKÖSUUNNITTELU Ky VALAISTUSSUUNNITTELUN RESTORATIIVISET VAIKUTUKSET RAKENNETUSSA

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen TILASTOLLISTEN MUUTTUJIEN TYYPIT 1 Mitta-asteikot Tilastolliset muuttujat voidaan jakaa kahteen päätyyppiin: kategorisiin ja numeerisiin muuttujiin. Tämän lisäksi

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 3

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 3 Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 3 1 Epäyhtälöitä Aivan aluksi lienee syytä esittää luvun itseisarvon määritelmä: { x kun x 0 x = x kun x < 0 Siispä esimerkiksi 10 = 10 ja 10 = 10. Seuraavaksi listaus

Lisätiedot

1/6 TEKNIIKKA JA LIIKENNE FYSIIKAN LABORATORIO V1.31 9.2011

1/6 TEKNIIKKA JA LIIKENNE FYSIIKAN LABORATORIO V1.31 9.2011 1/6 333. SÄDEOPTIIKKA JA FOTOMETRIA A. INSSIN POTTOVÄIN JA TAITTOKYVYN MÄÄRITTÄMINEN 1. Työn tavoite. Teoriaa 3. Työn suoritus Työssä perehdytään valon kulkuun väliaineissa ja niiden rajapinnoissa sädeoptiikan

Lisätiedot

Harjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi

Harjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi Harjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt Syksy 2006 Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1 Harjoituksen aiheita Tilastollinen testaus Testaukseen

Lisätiedot

1/2016 GRAAFINEN OHJEISTO

1/2016 GRAAFINEN OHJEISTO GRAAFINEN OHJEISTO 1.1.2016 1 Sisällys 1. Tunnus... 4 2. Värit... 5 3. Suoja-alue... 6 4. Typografia... 6 5. Käyntikortti... 7 6. Lomakkeisto... 8 7. Kirjekuoret... 9 8. PowerPoint... 10 9. Ilmoittelu...

Lisätiedot

Värisuunnitteluopas. www.e-weber.fi

Värisuunnitteluopas. www.e-weber.fi okkelit kuntoon Värisuunnitteluopas Värien antamat mahdollisuudet rakennussuunnittelussa okkeliratkaisut kätevästi eberiltä www.e-weber.fi Värien antamat mahdollisuudet Tervetuloa eberin värimaailmaan.

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 4 Jatkuvuus Jatkuvan funktion määritelmä Tarkastellaan funktiota f x) jossakin tietyssä pisteessä x 0. Tämä funktio on tässä pisteessä joko jatkuva tai epäjatkuva. Jatkuvuuden

Lisätiedot

LABORAATIOSELOSTUSTEN OHJE H. Honkanen

LABORAATIOSELOSTUSTEN OHJE H. Honkanen LABORAATIOSELOSTUSTEN OHJE H. Honkanen Tämä ohje täydentää ja täsmentää osaltaan selostuskäytäntöä laboraatioiden osalta. Yleinen ohje työselostuksista löytyy intranetista, ohjeen on laatinut Eero Soininen

Lisätiedot

Tilkkuilijan värit. Saana Karlsson

Tilkkuilijan värit. Saana Karlsson Tilkkuilijan värit Saana Karlsson Tilkkutöissä erivärisiä kangaspaloja ommellaan yhteen ja siten muodostetaan erilaisia kuvioita. Värien valinta vaikuttaa siihen miten suunnitellut kuviot tulevat tilkkutyössä

Lisätiedot

Otoskoko 107 kpl. a) 27 b) 2654

Otoskoko 107 kpl. a) 27 b) 2654 1. Tietyllä koneella valmistettavien tiivisterenkaiden halkaisijan keskihajonnan tiedetään olevan 0.04 tuumaa. Kyseisellä koneella valmistettujen 100 renkaan halkaisijoiden keskiarvo oli 0.60 tuumaa. Määrää

Lisätiedot

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu TUTKIMUSSELOSTUS NRO RTE9 (8) LIITE Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu Sisältö Sisältö... Johdanto... Tulokset.... Lämpökynttilät..... Tuote A..... Tuote B..... Päätelmiä.... Ulkotulet.... Hautalyhdyt,

Lisätiedot

Kvantitatiiviset menetelmät

Kvantitatiiviset menetelmät Kvantitatiiviset menetelmät HUOM! Tentti pidetään tiistaina.. klo 6-8 Vuorikadulla V0 ls Muuttujien muunnokset Usein empiirisen analyysin yhteydessä tulee tarve muuttaa aineiston muuttujia Esim. syntymävuoden

Lisätiedot

RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS

RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS 466111S Rakennusfysiikka, 5 op. RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS Opettaja: Raimo Hannila Luentomateriaali: Professori Mikko Malaska Oulun yliopisto LÄHDEKIRJALLISUUTTA Suomen rakentamismääräyskokoelma,

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 8 Väliarvolause Oletetaan, että funktio f on jatkuva jollain reaalilukuvälillä [a, b] ja derivoituva avoimella välillä (a, b). Funktion muutos tällä välillä on luonnollisesti

Lisätiedot

S-108-2110 OPTIIKKA 1/10 Laboratoriotyö: Polarisaatio POLARISAATIO. Laboratoriotyö

S-108-2110 OPTIIKKA 1/10 Laboratoriotyö: Polarisaatio POLARISAATIO. Laboratoriotyö S-108-2110 OPTIIKKA 1/10 POLARISAATIO Laboratoriotyö S-108-2110 OPTIIKKA 2/10 SISÄLLYSLUETTELO 1 Polarisaatio...3 2 Työn suoritus...6 2.1 Työvälineet...6 2.2 Mittaukset...6 2.2.1 Malus:in laki...6 2.2.2

Lisätiedot

Koesuunnitelma. Tuntemattoman kappaleen materiaalin määritys. Kon c3004 Kone ja rakennustekniikan laboratoriotyöt. Janne Mattila.

Koesuunnitelma. Tuntemattoman kappaleen materiaalin määritys. Kon c3004 Kone ja rakennustekniikan laboratoriotyöt. Janne Mattila. Kon c3004 Kone ja rakennustekniikan laboratoriotyöt Koesuunnitelma Tuntemattoman kappaleen materiaalin määritys Janne Mattila Teemu Koitto Lari Pelanne Sisällysluettelo 1. Tutkimusongelma ja tutkimuksen

Lisätiedot

2.5 Liikeyhtälö F 3 F 1 F 2

2.5 Liikeyhtälö F 3 F 1 F 2 Tässä kappaleessa esittelen erilaisia tapoja, joilla voiat vaikuttavat kappaleen liikkeeseen. Varsinainen kappaleen pääteea on assan liikeyhtälön laatiinen, kun assaan vaikuttavat voiat tunnetaan. Sitä

Lisätiedot

Sähköstatiikan laskuissa useat kaavat yksinkertaistuvat hieman, jos vakio C kirjoitetaan muotoon

Sähköstatiikan laskuissa useat kaavat yksinkertaistuvat hieman, jos vakio C kirjoitetaan muotoon 30 SÄHKÖVAKIO 30 Sähkövakio ja Coulombin laki Coulombin lain mukaan kahden tyhjiössä olevan pistevarauksen q ja q 2 välinen voima F on suoraan verrannollinen varauksiin ja kääntäen verrannollinen varausten

Lisätiedot

1 Määrittelyjä ja aputuloksia

1 Määrittelyjä ja aputuloksia 1 Määrittelyjä ja aputuloksia 1.1 Supremum ja infimum Aluksi kerrataan pienimmän ylärajan (supremum) ja suurimman alarajan (infimum) perusominaisuuksia ja esitetään muutamia myöhemmissä todistuksissa tarvittavia

Lisätiedot

VÄRISPEKTRIKUVIEN TEHOKAS SIIRTO TIETOVERKOISSA

VÄRISPEKTRIKUVIEN TEHOKAS SIIRTO TIETOVERKOISSA VÄRISPEKTRIKUVIEN TEHOKAS SIIRTO TIETOVERKOISSA Juha Lehtonen 20.3.2002 Joensuun yliopisto Tietojenkäsittelytiede Kandidaatintutkielma ESIPUHE Olen kirjoittanut tämän kandidaatintutkielman Joensuun yliopistossa

Lisätiedot

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS PANK-4122 PANK PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ Hyväksytty: Korvaa menetelmän: 9.5.2008 26.10.1999 1. MENETELMÄN TARKOITUS 2. MENETELMÄN SOVELTAMISALUE

Lisätiedot

9. Polarimetria. 1. Stokesin parametrit 2. Polarisaatio tähtitieteessä. 3. Polarisaattorit 4. CCD polarimetria

9. Polarimetria. 1. Stokesin parametrit 2. Polarisaatio tähtitieteessä. 3. Polarisaattorit 4. CCD polarimetria 9. Polarimetria 1. Stokesin parametrit 2. Polarisaatio tähtitieteessä 3. Polarisaattorit 4. CCD polarimetria 10.1 Stokesin parametrit 10.1

Lisätiedot

Matemaatiikan tukikurssi

Matemaatiikan tukikurssi Matemaatiikan tukikurssi Kurssikerta 1 1 Funktiot Funktion määritelmä Funktio on sääntö, joka liittää kahden eri joukon alkioita toisiinsa. Ollakseen funktio tämän säännön on liitettävä jokaiseen lähtöjoukon

Lisätiedot

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteita o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 10 1 Funktion monotonisuus Derivoituva funktio f on aidosti kasvava, jos sen derivaatta on positiivinen eli jos f (x) > 0. Funktio on aidosti vähenevä jos sen derivaatta

Lisätiedot

ROMUMETALLIA OSTAMASSA (OSA 1)

ROMUMETALLIA OSTAMASSA (OSA 1) ROMUMETALLIA OSTAMASSA (OSA 1) Johdanto Kupari on metalli, jota käytetään esimerkiksi sähköjohtojen, tietokoneiden ja putkiston valmistamisessa. Korkean kysynnän vuoksi kupari on melko kallista. Kuparipitoisen

Lisätiedot

7. Normaalijakauma ja standardipisteet

7. Normaalijakauma ja standardipisteet 33 7. Normaalijakauma ja standardipisteet Aiemmin olemme esittäneet joitakin variaabelin jakaumia histogrammien ja frekvenssipolygonien muodossa. Jos kuvittelemme, että mittaamme varsin tarkasti ja jatkuvaksi

Lisätiedot

HALLIN ILMIÖ 1. TUTKITTAVAN ILMIÖN TEORIAA

HALLIN ILMIÖ 1. TUTKITTAVAN ILMIÖN TEORIAA 1 ALLIN ILMIÖ MOTIVOINTI allin ilmiötyössä tarkastellaan johteen varauksenkuljettajiin liittyviä suureita Työssä nähdään kuinka all-kiteeseen generoituu all-jännite allin ilmiön tutkimiseen soveltuvalla

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 9 1 Implisiittinen derivointi Tarkastellaan nyt yhtälöä F(x, y) = c, jossa x ja y ovat muuttujia ja c on vakio Esimerkki tällaisesta yhtälöstä on x 2 y 5 + 5xy = 14

Lisätiedot

Kuulohavainnon perusteet

Kuulohavainnon perusteet Kuulohavainnon ärsyke on ääni - mitä ääni on? Kuulohavainnon perusteet - Ääni on ilmanpaineen nopeaa vaihtelua: Tai veden tms. Markku Kilpeläinen Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto Värähtelevä

Lisätiedot

2. Graafi nen yrityskuva

2. Graafi nen yrityskuva 2. Graafi nen yrityskuva 2.1. Näin käytät tunnisteita 2.2. Liikemerkki / logo ja sen suhteet 2.3. Logon ja sloganin suoja-alueet 2.4. Logon käyttö 2.5. Typografi a 2.6. Värit TULIKIVI OYJ:N GRAAFINEN YRITYSKUVA

Lisätiedot

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA 1 Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi miten uudenaikainen tai kallis tahansa ja mittaaja olisi alansa huippututkija Tästä johtuen mittaustuloksista

Lisätiedot

5.3 Suoran ja toisen asteen käyrän yhteiset pisteet

5.3 Suoran ja toisen asteen käyrän yhteiset pisteet .3 Suoran ja toisen asteen käyrän yhteiset pisteet Tämän asian taustana on ratkaista sellainen yhtälöpari, missä yhtälöistä toinen on ensiasteinen ja toinen toista astetta. Tällainen pari ratkeaa aina

Lisätiedot

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteet o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva

Lisätiedot

Königsbergin sillat. Königsberg 1700-luvulla. Leonhard Euler ( )

Königsbergin sillat. Königsberg 1700-luvulla. Leonhard Euler ( ) Königsbergin sillat 1700-luvun Königsbergin (nykyisen Kaliningradin) läpi virtasi joki, jonka ylitti seitsemän siltaa. Sanotaan, että kaupungin asukkaat yrittivät löytää reittiä, joka lähtisi heidän kotoaan,

Lisätiedot

10. Globaali valaistus

10. Globaali valaistus 10. Globaali valaistus Globaalilla eli kokonaisvalaistuksella tarkoitetaan tietokonegrafiikassa malleja, jotka renderöivät kuvaa laskien pisteestä x heijastuneen valon ottamalla huomioon kaiken tähän pisteeseen

Lisätiedot

Jännite, virran voimakkuus ja teho

Jännite, virran voimakkuus ja teho Jukka Kinkamo, OH2JIN oh2jin@oh3ac.fi +358 44 965 2689 Jännite, virran voimakkuus ja teho Jännite eli potentiaaliero mitataan impedanssin yli esiintyvän jännitehäviön avulla. Koska käytännön radioamatöörin

Lisätiedot

Vastksen ja diodin virta-jännite-ominaiskäyrät sekä valodiodi

Vastksen ja diodin virta-jännite-ominaiskäyrät sekä valodiodi Sivu 1/10 Fysiikan laboratoriotyöt 1 Työ numero 3 Vastksen ja diodin virta-jännite-ominaiskäyrät sekä valodiodi Työn suorittaja: Antero Lehto 1724356 Työ tehty: 24.2.2005 Uudet mittaus tulokset: 11.4.2011

Lisätiedot

Opetusmateriaali. Tutkimustehtävien tekeminen

Opetusmateriaali. Tutkimustehtävien tekeminen Opetusmateriaali Tämän opetusmateriaalin tarkoituksena on opettaa kiihtyvyyttä mallintamisen avulla. Toisena tarkoituksena on hyödyntää pikkuautoa ja lego-ukkoa fysiikkaan liittyvän ahdistuksen vähentämiseksi.

Lisätiedot

Injektio (1/3) Funktio f on injektio, joss. f (x 1 ) = f (x 2 ) x 1 = x 2 x 1, x 2 D(f )

Injektio (1/3) Funktio f on injektio, joss. f (x 1 ) = f (x 2 ) x 1 = x 2 x 1, x 2 D(f ) Injektio (1/3) Määritelmä Funktio f on injektio, joss f (x 1 ) = f (x 2 ) x 1 = x 2 x 1, x 2 D(f ) Seurauksia: Jatkuva injektio on siis aina joko aidosti kasvava tai aidosti vähenevä Injektiolla on enintään

Lisätiedot

= 5! 2 2!3! = = 10. Edelleen tästä joukosta voidaan valita kolme särmää yhteensä = 10! 3 3!7! = = 120

= 5! 2 2!3! = = 10. Edelleen tästä joukosta voidaan valita kolme särmää yhteensä = 10! 3 3!7! = = 120 Tehtävä 1 : 1 Merkitään jatkossa kirjaimella H kaikkien solmujoukon V sellaisten verkkojen kokoelmaa, joissa on tasan kolme särmää. a) Jokainen verkko G H toteuttaa väitteen E(G) [V]. Toisaalta jokainen

Lisätiedot

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I 2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin Lauri Jetsu Fysiikan laitos Helsingin yliopisto Ilmakehän vaikutus havaintoihin Ilmakehän häiriöt (kuva: @www.en.wikipedia.org) Sää: pilvet, sumu, sade, turbulenssi,

Lisätiedot

Radioaktiivisen säteilyn läpitunkevuus. Gammasäteilty.

Radioaktiivisen säteilyn läpitunkevuus. Gammasäteilty. Fysiikan laboratorio Työohje 1 / 5 Radioaktiivisen säteilyn läpitunkevuus. Gammasäteilty. 1. Työn tavoite Työn tavoitteena on tutustua ionisoivaan sähkömagneettiseen säteilyyn ja tutkia sen absorboitumista

Lisätiedot

PERMITTIIVISYYS. 1 Johdanto. 1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla . (1) , (2) (3) . (4) Permittiivisyys

PERMITTIIVISYYS. 1 Johdanto. 1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla . (1) , (2) (3) . (4) Permittiivisyys PERMITTIIVISYYS 1 Johdanto Tarkastellaan tasokondensaattoria, joka koostuu kahdesta yhdensuuntaisesta metallilevystä Siirretään varausta levystä toiseen, jolloin levyissä on varaukset ja ja levyjen välillä

Lisätiedot

HAMK Pähkinäkori > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

HAMK Pähkinäkori > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain HAMK Pähkinäkori > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue Ominaisuuksien Valmis/

Lisätiedot

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas KAKSIULOTTEISEN EMPIIRISEN JAKAUMAN TARKASTELU Jatkuvat muuttujat: hajontakuvio Koehenkilöiden pituus 75- ja 80-vuotiaana ID Pituus 75 Pituus 80 1 156

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 8 1 Funktion kuperuussuunnat Derivoituva funktio f (x) on pisteessä x aidosti konveksi, jos sen toinen derivaatta on positiivinen f (x) > 0. Vastaavasti f (x) on aidosti

Lisätiedot

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA!

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA! ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA! Luento 14.9.2015 / T. Paloposki / v. 03 Tämän päivän ohjelma: Aineen tilan kuvaaminen pt-piirroksella ja muilla piirroksilla, faasimuutokset Käsitteitä

Lisätiedot

23 VALON POLARISAATIO 23.1 Johdanto. 23.2 Valon polarisointi ja polarisaation havaitseminen

23 VALON POLARISAATIO 23.1 Johdanto. 23.2 Valon polarisointi ja polarisaation havaitseminen 3 VALON POLARISAATIO 3.1 Johdanto Mawellin htälöiden avulla voidaan johtaa aaltohtälö sähkömagneettisen säteiln etenemiselle väliaineessa. Mawellin htälöiden ratkaisusta seuraa aina, että valo on poikittaista

Lisätiedot

Passihakemukseen liitettävän valokuvan on täytettävä tässä ohjeessa annetut vaatimukset.

Passihakemukseen liitettävän valokuvan on täytettävä tässä ohjeessa annetut vaatimukset. Valokuvaohje Suomessa on siirrytty 21.8.2006 uusiin passikuvavaatimuksiin, jotka perustuvat YK:n alaisen kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön määritelmiin. Niiden tehtävänä on yhdenmukaistaa passikuvia

Lisätiedot

Surveytutkimusksen Suunnittelu ja Teoreettisten Konstruktioiden Validointi. Seppo Pynnönen Vaasan yliopisto Menetelmätieteiden laitos

Surveytutkimusksen Suunnittelu ja Teoreettisten Konstruktioiden Validointi. Seppo Pynnönen Vaasan yliopisto Menetelmätieteiden laitos Surveytutkimusksen Suunnittelu ja Teoreettisten Konstruktioiden Validointi Seppo Pynnönen Vaasan yliopisto Menetelmätieteiden laitos Teoreettiset konstruktiot Todellisuus Teoria Todellisuuden jäsentely

Lisätiedot

1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla

1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla PERMITTIIVISYYS Johdanto Tarkastellaan tasokondensaattoria, joka koostuu kahdesta yhdensuuntaisesta metallilevystä. Siirretään varausta levystä toiseen, jolloin levyissä on varaukset +Q ja Q ja levyjen

Lisätiedot

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin?

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin? KTT, dosentti Saila Saraniemi, Oulun yliopisto, markkinoinnin laitos Rokua 24.8.2013 Mikä ihmeen brändi Mitä brändäämisellä tarkoitetaan Miten erottautua Entä kannattaako brändäys yksin 1 2 Jokainen tuo

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Lauri Karppi j82095. SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI.

VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Lauri Karppi j82095. SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI. VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA Oskari Uitto i78966 Lauri Karppi j82095 SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI Sivumäärä: 14 Jätetty tarkastettavaksi: 25.02.2008 Työn

Lisätiedot

TTY FYS-1010 Fysiikan työt I AA 1.2 Sähkömittauksia Ilari Leinonen, TuTa, 1. vsk Markus Parviainen, TuTa, 1. vsk.

TTY FYS-1010 Fysiikan työt I AA 1.2 Sähkömittauksia Ilari Leinonen, TuTa, 1. vsk Markus Parviainen, TuTa, 1. vsk. TTY FYS-1010 Fysiikan työt I 14.3.2016 AA 1.2 Sähkömittauksia 253342 Ilari Leinonen, TuTa, 1. vsk. 246198 Markus Parviainen, TuTa, 1. vsk. Sisältö 1 Johdanto 1 2 Työn taustalla oleva teoria 1 2.1 Oikeajännite-

Lisätiedot

Matemaattisen analyysin tukikurssi

Matemaattisen analyysin tukikurssi Matemaattisen analyysin tukikurssi 5. Kurssikerta Petrus Mikkola 10.10.2016 Tämän kerran asiat Raja-arvo ja toispuolinen raja-arvo Funktion suurin ja pienin arvo Lukujono Lukujonon suppeneminen Kasvava

Lisätiedot

ABMcomposite Graafinen ohjeisto 1.0

ABMcomposite Graafinen ohjeisto 1.0 Esipuhe Tämä kevyt graafinen ohjeisto antaa perusohjeet ABMcompositen visuaalisten elementtien käytöstä markkinointiviestinnässä. Eri viestintätilanteissa harkitusti ja johdonmukaisesti käytetty visuaalinen

Lisätiedot

Käytettävyys ja käyttäjätutkimus. Yhteisöt ja kommunikaatiosuunnittelu 2012 / Tero Köpsi

Käytettävyys ja käyttäjätutkimus. Yhteisöt ja kommunikaatiosuunnittelu 2012 / Tero Köpsi Käytettävyys ja käyttäjätutkimus Yhteisöt ja kommunikaatiosuunnittelu 2012 / Tero Köpsi Teron luennot Ke 15.2 miniluento Ti 28.2 viikkotehtävän anto (T,M) To 1.3 Tero paikalla (tehtävien tekoa) Ti 6.3

Lisätiedot

Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara

Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset 15.7. 14.11.2014 Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara Avaintulokset 2500 2000 Ylös vaellus pituusluokittain: 1500 1000 500 0 35-45 cm 45-60 cm 60-70 cm >70 cm 120

Lisätiedot

Kuvasommittelun lähtökohta

Kuvasommittelun lähtökohta KUVASOMMITTELU Kuvasommittelun lähtökohta jäsentämisen ja järjestämisen tarve hahmottaa maailmaa, sen yksityiskohtia ja kokonaisuuksia paremmin. Kuvassa jäsentäminen tapahtuu sommittelullisin keinoin.

Lisätiedot

Ihminen havaitsijana: Luento 6. Jukka Häkkinen ME-C2600

Ihminen havaitsijana: Luento 6. Jukka Häkkinen ME-C2600 Ihminen havaitsijana: Luento 6 Jukka Häkkinen ME-C2600 Kevät 2016 1 Luento 6 Kontrastiherkkyys Muodon havaitseminen 2 Campbell-Robson-kuva Vaakasuunta = juovaston frekvenssi Pystysuunta = juovaston kontrasti

Lisätiedot

FYSIIKKA. Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille. Copyright Isto Jokinen; Käyttöoikeus opetuksessa tekijän luvalla. - Laskutehtävien ratkaiseminen

FYSIIKKA. Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille. Copyright Isto Jokinen; Käyttöoikeus opetuksessa tekijän luvalla. - Laskutehtävien ratkaiseminen FYSIIKKA Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille - Laskutehtävien ratkaiseminen - Nopeus ja keskinopeus - Kiihtyvyys ja painovoimakiihtyvyys - Voima - Kitka ja kitkavoima - Työ - Teho - Paine LASKUTEHTÄVIEN

Lisätiedot

Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat?

Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat? Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit Lasse Lipponen Kasvatustieteen professori Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto 27.1.2011 VOIMAA KANSAINVÄLISTYMISEEN VERKOSTOISTA Mikä

Lisätiedot

Luento 10: Työ, energia ja teho. Johdanto Työ ja kineettinen energia Teho

Luento 10: Työ, energia ja teho. Johdanto Työ ja kineettinen energia Teho Luento 10: Työ, energia ja teho Johdanto Työ ja kineettinen energia Teho 1 / 23 Luennon sisältö Johdanto Työ ja kineettinen energia Teho 2 / 23 Johdanto Energia suure, joka voidaan muuttaa muodosta toiseen,

Lisätiedot

PHYS-C0240 Materiaalifysiikka (5op), kevät 2016

PHYS-C0240 Materiaalifysiikka (5op), kevät 2016 PHYS-C0240 Materiaalifysiikka (5op), kevät 2016 Prof. Martti Puska Emppu Salonen Tomi Ketolainen Ville Vierimaa Luento 7: Hilavärähtelyt tiistai 12.4.2016 Aiheet tänään Hilavärähtelyt: johdanto Harmoninen

Lisätiedot

Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE

Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE Aalto yliopisto LVI-tekniikka 2013 SISÄLLYSLUETTELO TILAVUUSVIRRAN MITTAUS...2 1 HARJOITUSTYÖN TAVOITTEET...2 2 MITTAUSJÄRJESTELY

Lisätiedot

Eristysvastuksen mittaus

Eristysvastuksen mittaus Eristysvastuksen mittaus Miksi eristyvastusmittauksia tehdään? Eristysvastuksen kunnon tarkastamista suositellaan vahvasti sähköiskujen ennaltaehkäisemiseksi. Mittausten suorittaminen lisää käyttöturvallisuutta

Lisätiedot

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016 PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016 Emppu Salonen Prof. Peter Liljeroth Viikko 5: Termodynaamiset potentiaalit Maanantai 28.11. ja tiistai 29.11. Kotitentti Julkaistaan to 8.12., palautus viim. to 22.12.

Lisätiedot

etunimi, sukunimi ja opiskelijanumero ja näillä

etunimi, sukunimi ja opiskelijanumero ja näillä Sisällys 1. Algoritmi Algoritmin määritelmä. Aiheen pariin johdatteleva esimerkki. ja operaatiot (sijoitus, aritmetiikka ja vertailu). Algoritmista ohjelmaksi. 1.1 1.2 Algoritmin määritelmä Ohjelmointi

Lisätiedot

TESTAUSSSELOSTE Nro VTT-S Uponor Tacker eristelevyn dynaamisen jäykkyyden määrittäminen

TESTAUSSSELOSTE Nro VTT-S Uponor Tacker eristelevyn dynaamisen jäykkyyden määrittäminen TESTAUSSSELOSTE Nro VTT-S-03566-14 31.7.2014 Uponor Tacker eristelevyn dynaamisen jäykkyyden määrittäminen Tilaaja: Uponor Suomi Oy TESTAUSSELOSTE NRO VTT-S-03566-14 1 (2) Tilaaja Tilaus Yhteyshenkilö

Lisätiedot

Kenguru 2011 Cadet (8. ja 9. luokka)

Kenguru 2011 Cadet (8. ja 9. luokka) sivu 1 / 7 NIMI LUOKKA/RYHMÄ Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Jätä ruutu tyhjäksi, jos et halua

Lisätiedot

KESKEISET SISÄLLÖT Keskeiset sisällöt voivat vaihdella eri vuositasoilla opetusjärjestelyjen mukaan.

KESKEISET SISÄLLÖT Keskeiset sisällöt voivat vaihdella eri vuositasoilla opetusjärjestelyjen mukaan. VUOSILUOKAT 6 9 Vuosiluokkien 6 9 matematiikan opetuksen ydintehtävänä on syventää matemaattisten käsitteiden ymmärtämistä ja tarjota riittävät perusvalmiudet. Perusvalmiuksiin kuuluvat arkipäivän matemaattisten

Lisätiedot

Lauseen erikoistapaus on ollut kevään 2001 ylioppilaskirjoitusten pitkän matematiikan kokeessa seuraavassa muodossa:

Lauseen erikoistapaus on ollut kevään 2001 ylioppilaskirjoitusten pitkän matematiikan kokeessa seuraavassa muodossa: Simo K. Kivelä, 13.7.004 Frégier'n lause Toisen asteen käyrillä ellipseillä, paraabeleilla, hyperbeleillä ja niiden erikoistapauksilla on melkoinen määrä yksinkertaisia säännöllisyysominaisuuksia. Eräs

Lisätiedot

Näihin harjoitustehtäviin liittyvä teoria löytyy Adamsista: Ad6, Ad5, 4: 12.8, ; Ad3: 13.8,

Näihin harjoitustehtäviin liittyvä teoria löytyy Adamsista: Ad6, Ad5, 4: 12.8, ; Ad3: 13.8, TKK, Matematiikan laitos Gripenberg/Harhanen Mat-1.432 Matematiikan peruskurssi K2 Harjoitus 4, (A=alku-, L=loppuviikko, T= taulutehtävä, P= palautettava tehtävä, W= verkkotehtävä ) 12 16.2.2007, viikko

Lisätiedot

Mikrofonien toimintaperiaatteet. Tampereen musiikkiakatemia Studioäänittäminen Klas Granqvist

Mikrofonien toimintaperiaatteet. Tampereen musiikkiakatemia Studioäänittäminen Klas Granqvist Mikrofonien toimintaperiaatteet Tampereen musiikkiakatemia Studioäänittäminen Klas Granqvist Mikrofonien luokittelu Sähköinen toimintaperiaate Akustinen toimintaperiaate Suuntakuvio Herkkyys Taajuusvaste

Lisätiedot

Faasipiirrokset, osa 2 Binääristen piirrosten tulkinta

Faasipiirrokset, osa 2 Binääristen piirrosten tulkinta Faasipiirrokset, osa 2 Binääristen piirrosten tulkinta Ilmiömallinnus prosessimetallurgiassa Syksy 2016 Teema 1 - Luento 4 Tavoite Oppia tulkitsemaan 2-komponenttisysteemien faasipiirroksia 1 Binääriset

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 7 1 Useamman muuttujan funktion raja-arvo Palautetaan aluksi mieliin yhden muuttujan funktion g(x) raja-arvo g(x). x a Tämä raja-arvo kertoo, mitä arvoa funktio g(x)

Lisätiedot

1. Algoritmi 1.1 Sisällys Algoritmin määritelmä. Aiheen pariin johdatteleva esimerkki. Muuttujat ja operaatiot (sijoitus, aritmetiikka ja vertailu). Algoritmista ohjelmaksi. 1.2 Algoritmin määritelmä Ohjelmointi

Lisätiedot

MUISTIO No CFD/MECHA pvm 22. kesäkuuta 2011

MUISTIO No CFD/MECHA pvm 22. kesäkuuta 2011 Aalto yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Virtausmekaniikka / Sovelletun mekaniikan laitos MUISTIO No CFD/MECHA-17-2012 pvm 22. kesäkuuta 2011 OTSIKKO Hilatiheyden määrittäminen ennen simulointia

Lisätiedot

HAVAITUT JA ODOTETUT FREKVENSSIT

HAVAITUT JA ODOTETUT FREKVENSSIT HAVAITUT JA ODOTETUT FREKVENSSIT F: E: Usein Harvoin Ei tupakoi Yhteensä (1) (2) (3) Mies (1) 59 28 4 91 Nainen (2) 5 14 174 193 Yhteensä 64 42 178 284 Usein Harvoin Ei tupakoi Yhteensä (1) (2) (3) Mies

Lisätiedot

Salasanan vaihto uuteen / How to change password

Salasanan vaihto uuteen / How to change password Salasanan vaihto uuteen / How to change password Sisällys Salasanakäytäntö / Password policy... 2 Salasanan vaihto verkkosivulla / Change password on website... 3 Salasanan vaihto matkapuhelimella / Change

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia, 3 op 9 luentoa, 3 laskuharjoitukset ja vierailu mittausasemalle Tentti Oppikirjana Rinne & Haapanala:

Lisätiedot

VIII LISÄTIETOA 8.1. HAVAINTOVIRHEISTÄ

VIII LISÄTIETOA 8.1. HAVAINTOVIRHEISTÄ 56 VIII LISÄTIETOA 8.1. HAVAINTOVIRHEISTÄ Hyvällä havaitsijalla keskimääräinen virhe tähdenlennon kirkkauden arvioimisessa on noin 0.4 magnitudia silloin, kun meteori näkyy havaitsijan näkökentän keskellä.

Lisätiedot

PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2016

PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2016 PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2016 Emppu Salonen Lasse Laurson Toni Mäkelä Arttu Lehtinen Luento 1: Lämpötila ja Boltzmannin jakauma Ke 24.2.2016 1 YLEISTÄ KURSSISTA Esitietovaatimuksena

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka templateaihio > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka templateaihio > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka templateaihio > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue

Lisätiedot

Ohjeita fysiikan ylioppilaskirjoituksiin

Ohjeita fysiikan ylioppilaskirjoituksiin Ohjeita fysiikan ylioppilaskirjoituksiin Kari Eloranta 2016 Jyväskylän Lyseon lukio 11. tammikuuta 2016 Kokeen rakenne Fysiikan kokeessa on 13 tehtävää, joista vastataan kahdeksaan. Tehtävät 12 ja 13 ovat

Lisätiedot

Injektio. Funktiota sanotaan injektioksi, mikäli lähtöjoukon eri alkiot kuvautuvat maalijoukon eri alkioille. Esim.

Injektio. Funktiota sanotaan injektioksi, mikäli lähtöjoukon eri alkiot kuvautuvat maalijoukon eri alkioille. Esim. Injektio Funktiota sanotaan injektioksi, mikäli lähtöjoukon eri alkiot kuvautuvat maalijoukon eri alkioille. Esim. Funktio f on siis injektio mikäli ehdosta f (x 1 ) = f (x 2 ) seuraa, että x 1 = x 2.

Lisätiedot

Sosiaalisten verkostojen data

Sosiaalisten verkostojen data Sosiaalisten verkostojen data Hypermedian jatko-opintoseminaari 2008-09 2. luento - 17.10.2008 Antti Kortemaa, TTY/Hlab Wasserman, S. & Faust, K.: Social Network Analysis. Methods and Applications. 1 Mitä

Lisätiedot

Grisaille Graafinen opas

Grisaille Graafinen opas Sisällys Yritystunnuksen käyttö Yritystunnuksen käyttötapoja... 3 Esimerkkejä yritystunnuksen vääristä käyttötavoista... 4 Yritystunnuksen käyttö valokuvan kanssa... 5 Yritystunnuksen käyttö valokuvan

Lisätiedot

Värijärjestelmät. Väritulostuksen esittely. Tulostaminen. Värien käyttäminen. Paperinkäsittely. Huolto. Vianmääritys. Ylläpito.

Värijärjestelmät. Väritulostuksen esittely. Tulostaminen. Värien käyttäminen. Paperinkäsittely. Huolto. Vianmääritys. Ylläpito. Tällä tulostimella voidaan tulostaa värillisiä asiakirjoja. Värituloste herättää huomiota, lisää arvostusta ja tulosteen tai tietojen arvoa. käyttö lisää lukijoiden määrää, sillä väritulosteet luetaan

Lisätiedot

Rakennusautomaation käytettävyys. Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT

Rakennusautomaation käytettävyys. Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT Rakennusautomaation käytettävyys Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT 2 Oma tausta Perusinsinööri DI, lvi-tekniikka, TKK 1993 Herääminen käytettävyysasioihin noin 2002 Tekniikan

Lisätiedot

Kone- ja rakentamistekniikan laboratoriotyöt KON-C3004. Koesuunnitelma: Paineen mittaus venymäliuskojen avulla. Ryhmä C

Kone- ja rakentamistekniikan laboratoriotyöt KON-C3004. Koesuunnitelma: Paineen mittaus venymäliuskojen avulla. Ryhmä C Kone- ja rakentamistekniikan laboratoriotyöt KON-C3004 Koesuunnitelma: Paineen mittaus venymäliuskojen avulla Ryhmä C Aleksi Mäki 350637 Simo Simolin 354691 Mikko Puustinen 354442 1. Tutkimusongelma ja

Lisätiedot

Kuva: Questmarketing.ltd.uk GRAAFINEN SUUNNITTELU?

Kuva: Questmarketing.ltd.uk GRAAFINEN SUUNNITTELU? Kuva: Questmarketing.ltd.uk GRAAFINEN SUUNNITTELU? Graafinen suunnittelu pähkinänkuoressa: Graafinen suunnittelu on universaalia. Se on kaikkialla ympärillämme, sisällä ja ulkona. Se selittää, koristelee,

Lisätiedot

Fraktaalit. Fractals. Riikka Kangaslampi Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto. 1 / 8 R. Kangaslampi Fraktaalit

Fraktaalit. Fractals. Riikka Kangaslampi Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto. 1 / 8 R. Kangaslampi Fraktaalit Fraktaalit Fractals Riikka Kangaslampi Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto 5.-7.10.2012 1 / 8 R. Kangaslampi Fraktaalit Bottomless wonders spring from simple rules, which are repeated

Lisätiedot

Experiment on psychophysiological responses in an economic game (valmiin työn esittely) Juulia Happonen

Experiment on psychophysiological responses in an economic game (valmiin työn esittely) Juulia Happonen Experiment on psychophysiological responses in an economic game (valmiin työn esittely) Juulia Happonen 13.01.2014 Ohjaaja: DI Ilkka Leppänen Valvoja: Prof. Raimo P. Hämäläinen Työn saa tallentaa ja julkistaa

Lisätiedot

4) Törmäysten lisäksi rakenneosasilla ei ole mitään muuta keskinäistä tai ympäristöön suuntautuvaa vuorovoikutusta.

4) Törmäysten lisäksi rakenneosasilla ei ole mitään muuta keskinäistä tai ympäristöön suuntautuvaa vuorovoikutusta. K i n e e t t i s t ä k a a s u t e o r i a a Kineettisen kaasuteorian perusta on mekaaninen ideaalikaasu, joka on matemaattinen malli kaasulle. Reaalikaasu on todellinen kaasu. Reaalikaasu käyttäytyy

Lisätiedot

VirtuaaliAMK Tulipesän paineen ja palamisilman säätö > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

VirtuaaliAMK Tulipesän paineen ja palamisilman säätö > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain VirtuaaliAMK Tulipesän paineen ja palamisilman säätö > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot