Kauppaopetusta 50 vuotta Kouvolassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kauppaopetusta 50 vuotta Kouvolassa 2 0 0 0"

Transkriptio

1 Kauppaopetusta 50 vuotta Kouvolassa KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTO KOUVOLAN LIIKETALOUSINSTITUUTTI KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU LIIKETALOUDEN OSASTO, KOUVOLA 1

2 Kauppaopetusta 50 vuotta Kouvolassa

3 3

4 Kauppaopetusta 50 vuotta Kouvolassa KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTO KOUVOLAN LIIKETALOUSINSTITUUTTI KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU LIIKETALOUDEN OSASTO, KOUVOLA 4

5 Teksti Salme Hintsala-Kauppi Graafinen suunnittelu ja taitto Juha Pyykkönen Valokuvat Oppilaitosten arkistot Yksityiset kokoelmat Kannen kuvat Harjoitusmyymälä Kuntotalolla 1959 Opiskelijoita atk:n parissa 1994 Paino Kirjapaino Mediatalo Oy, Koria 2000 ISBN

6 LUKIJALLE Kouvolan kauppakoulu aloitti toimintansa syyskuun 15. päivänä Yhteistyössä Kouvolan kaupungin, Kouvolan seudun kuntayhtymän, Kouvolan Liikemiesyhdistyksen sekä alueen elinkeino- ja työelämän kanssa kauppakoulusta on 50 vuoden aikana kehittynyt kaksi kaupanalan yksikköä, jotka vastaavat hyvin työelämän ja opiskelijoiden odotuksia. Sekä Kouvolan liiketalousinstituutti että Kymenlaakson ammattikorkeakoulun Kouvolan liiketalouden osasto ovat tasokkaita osaamisen, oppimisen ja kehittämisen keskuksia. Kouvolan kauppaopetuksen 50-vuotisjuhlan kunniaksi haluttiin koota historiikki kauppaopetuksen tärkeimmistä kehitystä ja muutosta kuvaavista asioista ja tapahtumista. Ammattikorkeakoulun Kouvolan liiketalouden osaston ja Kouvolan liiketalousinstituutin yhteinen juhlatoimikunta antoi historiikin kirjoittamisen minun tehtäväkseni. Kauppaopetuksen 50-vuotistaipaleeseen tutustuminen ja siitä kirjoittaminen on ollut hyvin mielenkiintoista. Haluan kiittää juhlatoimikuntaa saamastani tehtävästä. Erityisesti haluan kiittää haastattelemiani henkilöitä, joilta olen saanut arvokasta tietoa myös sellaisista asioista, joita ei kirjoiteta perinteisiin lähdeaineistoihin. Jaalassa heinäkuussa 2000 Salme Hintsala-Kauppi 6

7 7

8 ESIPUHE 50 vuotta kauppaopetusta Kouvolassa on merkittävä virstanpylväs, jolloin on syytä pysähtyä tarkastelemaan kuluneita vuosikymmeniä. Miten tähän on tultu, mitä kehitysvaiheita on käyty läpi? Onhan vanha totuus, että nykytilaa on huomattavasti helpompi ymmärtää, kun tuntee kehityshistorian. Kauppaopetuksen mielenkiintoinen ja vaiherikas historia on nyt saatu yksiin kansiin tämän kirjan muodossa. Parhaat kiitokset historiikin kirjoittajalle tradenomi Salme Hintsala-Kaupille. Hän on tehnyt erittäin mittavan työn kerätessään tietoa eri lähteistä ja haastatellessaan entisiä opiskelijoita, nykyisiä työelämän edustajia ja pitkään kauppaopetuksen hyväksi työskennellyttä henkilökuntaa. Lämpimät kiitokset myös kaikille kauppaopetuksen hyväksi työskennelleille niin opettajille, muulle henkilökunnalle kuin elinkeinoelämän edustajille. Emme lähde tässä mainitsemaan ketään nimeltä erikseen, sillä listasta tulisi pitkä. Tämän historiikin sivuilta löytyy kauppaopetuksen kehitykseen Kouvolassa merkittävästi vaikuttaneita henkilöitä, yrityksiä ja yhteisöjä. Ilman Teidän arvokasta, ennakkoluulotonta panostanne emme olisi nyt tässä. Pienestä 34 opiskelijan opinahjosta on edetty kahteen yhteensä lähes 1200 opiskelijalle nykyaikaista kauppaopetusta antavaan oppilaitokseen. Uskomme, että 50 vuotta sitten tehty päätös kauppaopetuksen aloittamisesta Kouvolassa on vaikuttanut merkittävästi ei pelkästään Kouvolan vaan koko Pohjois-Kymenlaakson kehitykseen. Muistamme kiitollisuudella kaukokatseisia, ennakkoluulottomia henkilöitä ja yhteisöjä, joiden työpanoksen ansiosta opetus alkoi paikkakunnalla. Todettakoon vielä, että tällä hetkellä kaikki alueen kunnat kuuluvat kummankin opinahjon omistajayhteisöön. Lämpimät kiitokset myös vieressä luetelluille yrityksille, jotka ovat tukeneet tämän historiikin valmistumista. Kouvolassa 24. elokuuta 2000 Aila Pitkänen Johtaja Markku Puustelli Osastonjohtaja 8

9 TUKIJAT Tämän historiikin valmistumista ovat tukeneet Ajan Kello Asianajotoimisto, varatuomari Matti Aro Auto-Kymi Oy Autosalpa Oy E Kylmälä Oy Etelä-Karjalan Säästöpankki Expert-Backman Fysikaalinen Hoitolaitos Jukka Parikka Ky Hand Held Systems Oy Heimosen Kenkä Oy Isko Oy Kirjasavinen Kouvolan Konttorihuolto Ky Kouvolan K-Rauta Kouvolan Liikemiesyhdistys ry Kouvolan Lukko Kouvolan Pukimo Oy Kouvolan Saha Oy Kouvolan Seudun Osuuspankki Kouvolan Seudun Sähkö Oy Kouvolan Sivistys- ja Urheilutalosäätiö Kuva-Sävilä Ky Kymenlaakson Rakennus Oy Kymen Varaosahalli Oy Lakiasiaintoimisto Lehto & Lehto Oy Lakiasiaintoimisto Timo Raunu Ky Martela-keskus, Offimar Oy Merita Muotitalo Hokkanen Oy Näppäri OKA Oy Optiikka-asema Rasi Ay Osuuskauppa Ympäristö Rakennussuunnittelu Airi Penttilä Ky Ruusutarhat Arvo Suutari Oy Savkor Forest Oy (Metsätieto) Sodexho Oy Suomen Matkatoimisto Oy T. Kurki Laskentatieto Oy Vaitinen Ky Vari Oy Värimetalli Oy Arto Kokko 9

10 SISÄLLYS Lukijalle 5 Esipuhe 6 Tukijat 7 Suomi sotien jälkeen 13 Kouvolan jälleenrakentaminen 13 Siirtolaisia ja uusia yrittäjiä 13 Kouvola Kymen läänin pääkaupungiksi 14 KOUVOLAN KAUPPAKOULU Kauppakoulun perustaminen 14 Pääsyvaatimukset 14 Kauppakoulun hallinto 15 Toimitilat Kouvolan Mieskotiteollisuuskoululta 16 Opetus kolmessa eri paikassa 16 Opetussuunnitelma 16 Kauppakoulun suorittaneista merkantteja 17 Kauppakoulun päästötodistus oli kova paperi 17 Toimipaikaksi Tornionmäen kansakoulu 19 Opettajilta vaadittiin paljon 20 Stipendirahastot ja lahjoitukset 20 Yritysvierailuja ja esitelmiä 21 Oppilasyhdistyksen toiminta 21 Kirjasto 22 Kauppakoulu Kuntotalon tiloihin 22 KOUVOLAN KAUPPAOPPILAITOS Kouvola Kauppaopiston perustaminen 24 Pääsyvaatimukset 24 Opetuksen sisältö Sisältö ja tavoitteet muuttuvat 26 Hyvä työllisyys uudessa kaupungissa 26 Ylioppilaspohjainen koulutus vuodesta Puute koulutetusta työvoimasta 27 Työ tekijäänsä neuvoo 28 Koulurakennushanke 29 Peruskiven muuraustilaisuus 29 Uusi koulurakennus Salpausselänkadulle 30 Toimitilojen vihkiäistilaisuus 30 Kehittyvä kauppaoppilaitos 32 Viisipäiväiseen työviikkoon vuonna Rakastan tätä työtä 32 Uuden lain ja asetuksen tuomia muutoksia 33 Kauppaoppilaitosten linjajako 33 Paljon oppiainenimikkeitä 34 10

11 Arvosteluperusteet muuttuvat 34 Jatkoluokat ja kurssitoiminta 34 Oppilaitoslautakunta 34 Ensimmäinen tietokoneen etäispääte vuonna Ulkomaankaupan opetus 35 Suomen ensimmäinen idänkaupan erikoisluokka 35 Puute opettajista ja oppimateriaalista 36 Opetus ulkomaankaupan linjalla 36 Huumoria totisella naamalla 36 Kielet osana ammattiosaamista 38 Päivittäin tulee vielä ahaa-elämyksiä 38 Kiltakunnan toiminta Paperikauppa ja oma lehti 40 Viisi toimikuntaa 40 Rahanhankintaa 42 Kiltakunta ja oppilasneuvosto 42 Stipendirahastot vuonna Opetusvälineet ja kirjasto Kirjoituskilpailut 44 KOUVOLAN LIIKETALOUDEN JA ULKOMAANKAUPAN INSTITUUTTI Kouvola Kauppaoppilaitos 25 vuotta 45 Kymen läänin suurimman oppilaitoksen hallinto 46 Merkonomina firman paperit kuntoon 46 Linjajaot ja opetus 47 Oppilaitoksen ohjesäännön 3 47 Loppukokeet 48 Datanomikoulutus Aloituspaikat syksyllä Linjajako monipuolistuu 48 Paljon vierailevia luennoitsijoita 49 Kun on jollekin tielle ajautunut, se on käveltävä loppuun 49 Henkilökunta Linjanjohtajat ja opettajat 50 Vahtimestarit ja siivoojat 52 Henkilökunnan koulutus 53 Itseään on kehitettävä jatkuvasti 53 Kurssitoiminta vuosina Kaupan koulutuksen neuvottelukunta 54 Lisääntyvä kurssivalikoima 54 Kurssiosasto-oikeudet syksyllä Aikuisten laaja-alaiset koulutuspalvelut 55 Kuusankosken kauppakoulu 56 Oppilaanohjaus Tukiopetus 56 Oppilaanohjaus 56 Oppilashuoltoryhmä 57 Yhteistyötä iltalukion kanssa 57 11

12 Opiskelua myös englanniksi 58 Yksityisopiskelu 58 Projekteja 59 Markkinointia ja tapahtumia 59 Kaukoitä-projekti 60 Kyky-projekti 60 Laatu-projekti 60 Oppilaskunnan toiminta Kurssijulkaisu Urheilutoiminta 62 Koulutustoiminta 62 Juhlia valmistuneille 63 Muu toiminta 63 Oppilaskunta jakautuu 63 Terveydenhuolto Nuorille selkeitä neuvoja 65 Oppilasruokailu 66 KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTO Kouvolan seudun kuntayhtymä 66 Ammattiopiston hallinto 66 Liiketalousinstituutin henkilöstö Kouvolan liiketalousinstituutti Salpausselänkadulta Kymen Lukolle 68 Kaupan ja hallinnon perustutkinto 68 Venäjänkielinen koulutus 68 Perustutkintoon muutoksia 1997 ja Ammattitutkinnot 70 Valtakunnallinen koulutuspolitiikka 71 Meillä on mukavaa täällä 71 AMMATTIKORKEAKOULU Kouvolan seudun ammattikorkeakouluhanke 74 Ammattikorkeakoulukokeilu laajenee 74 Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy 74 Ensimmäiset vuodet va. ammattikorkeakouluna 75 Tradenomiopinnot 75 Vakinaiseksi ammattikorkeakouluksi 76 Kansainvälinen toiminta 77 International Workshop 78 Insider-lehti 78 Venäjä-projektit 79 Kirjasto ja tietopalvelu 80 Lopuksi 80 Lähteet 82 Henkilöluettelot 83 12

13 13

14 Kauppaopetusta 50 vuotta Kouvolassa Suomi sotien jälkeen Toinen maailmansota päättyi 1945, mutta sodan vaikutukset näkyivät kaikilla elämän alueilla vielä pitkään sodan päättymisen jälkeen. Sekä aineelliset että inhimilliset menetykset olivat suuret. Suomi menetti talvi- ja jatkosodassa noin sotilasta, tuhansia siviilejä sekä tuottavasta pintaalasta ja omaisuudesta yli 10 prosenttia. Luovutetuilta alueilta tulleet siirtolaista oli asutettava ja sodan aiheuttamat tuhot korjattava. Tämän lisäksi oli maksettava sotakorvaukset, jotka kuuluivat määrältään maailman raskaimpiin todella maksettuihin korvauksiin. Kun Pariisin rauhansopimus allekirjoitettiin vuonna 1947, Suomen ja Neuvostoliiton välillä alkoi uusi kehitys: valvontakomissio poistui Suomesta ja porvariston asema vahvistui. Sotakorvaukset maksettiin vuoteen 1952 mennessä, minkä jälkeen Suomi loi kauppasuhteet Neuvostoliiton kanssa. Vähitellen muutkin sodan jälkiseuraukset selvitettiin. Suomessa alkoi liikenneyhteyksien, voimalaitosten ja teollisuuden rakentaminen sekä sosiaalisen lainsäädännön kehittäminen. Niin Kouvolassa kuin koko Suomessakin yleisenä tavoitteena oli taloudellinen kasvu ja hyvinvointi. Kouvolan jälleenrakentaminen Kouvolan keskusta vaurioitui pahoin etenkin talvisodassa. Pommituksissa tuhoutui joko kokonaan tai osittain 367 rakennusta. Tämän vuoksi rakentamattomia tontteja oli sekä Kauppalankadun että Valtakadun varrella, vaikka alueella sijaitsi Kymen Lukon läheisyyden ja torin laidan lisäksi huomattava osa Kouvolan tärkeimmistä liikkeistä. Toisen maailmansodan aikana monet yritykset olivat joko lopettaneet toimintansa, siirtyneet uusiin tiloihin tai toiselle paikkakunnalle, mutta heti sodan jälkeen useat yritykset aloittivat jälleen toimintansa. Vaikka rakennustarvikkeista oli pulaa, jälleenrakennustyö käynnistyi. Rakentaminen keskittyi pommituksissa vaurioituneiden rakennusten korjaamiseen ja omakotirakentamiseen, mutta myös uusia toimitaloja ja teollisuusrakennuksia valmistui. Lääninhallituksen virastotalon rakentaminen aloitettiin, samoin uusien asunto- ja liiketalojen rakentaminen keskustaan, jonka asemakaava oli uudistettu vuonna Kouvolan vesitorni oli rakennettu jo vuonna 1942 ja saman vuoden lokakuussa kauppalaan oli saatu myös vesijohtoverkko. Uusi posti- ja puhelintalo valmistui vuonna Kaksi vuotta myöhemmin rakenteilla olivat myös Kouvolan tyttölyseo ja Valion meijeri. Siirtolaisia ja uusia yrittäjiä Luovutetuilta alueilta siirtyi Kouvolaan noin 20 uutta yrittäjää. Uuden toimipaikan Kouvolasta sai esimerkiksi Kouvolan Uusi Apteekki, joka toimii edelleen. Vuonna 1947 myös Papulan Vesitehdas Oy muutti Kouvolaan, koska yrityksen entinen kotikaupunki Viipuri jäi rajan taakse. Papulan Vesitehdas Oy oli ollut vuodesta 1942 saakka Olkkujen sukuyritys. Erityisesti kauppaneuvos Reino Olkku tunnetaan Kouvolan seudulla henkilönä, jolle kauppaopetus ja sen kehit- 14

15 täminen oli tärkeä ja läheinen asia. Myös ekonomi Pekka Olkku on tukenut kauppaoppilaitosta monin eri tavoin. Hän on mm. tehnyt lahjoituksia ja käynyt usein luennoimassa kauppaoppilaitoksessa. Nykyään Pekka Olkku toimii Kymenlaakson ammattikorkeakoulun Kouvolan liiketalouden osaston tuntiopettajana. Vuoden 1941 alussa siirtolaisia oli Kouvolan seudulla kaikkiaan jo lähes 1400 henkilöä. Siirtolaiset asutettiin pääasiassa maaseudulle, joten Kouvolan väestön ammattirakenne pysyi edelleen virkamiesvaltaisena. Suurimmat työllistäjät olivat Valtionrautatiet ja Puolustuslaitos. Liikenteen, palvelujen (hallinnon) ja kaupan piirissä työskenteli vuonna 1950 reilusti yli puolet Kouvolan ammatissa toimivasta väestöstä eli 3193 henkilöä ja teollisuuden palveluksessa toimi 796 henkilöä. Kaikkiaan työpaikkoja oli yhteensä Kouvola Kymen läänin pääkaupungiksi Kouvolan asukkaita ja lähiympäristöä palvelemaan tarvittiin useiden eri alojen kauppiaita ja käsityöläisiä. Nämä muodostivatkin tärkeän osan Kouvolan liike-elämästä 40-luvulla. Kouvolan Liikemiesyhdistys ja useat muut tahot toimivat aktiivisesti saadakseen Kouvolan uuden Kymen läänin pääkaupungiksi ja myönteinen päätös saatiin Tämän seurauksena esimerkiksi rakennustoiminta Kouvolassa vilkastui. Alueellisesti Kouvolan kauppala oli pieni, mutta väestön kasvaessa ja uusien yritysten ja rakennusten lisääntyessä se alkoi saada kaupunkimaisia piirteitä. Jo vuonna 1897 Kotkan Sanomissa ollut ennustus Kyllä tästä vielä aikojen päästä kaupunki syntyy oli vähitellen toteutumassa. KOUVOLAN KAUPPAKOULU Kauppakoulun perustaminen Kouvola oli 50-luvun alussa vireästi kehittyvä kauppala, mutta säännöstely ja sen aiheuttama mustapörssi olivat muokanneet liiketapoja sodasta lähtien. Vuonna 1948 Kouvolan Liikemiesyhdistyksessä aloitettiinkin keskustelu kaupallisen koulutuksen saamisesta Kouvolaan. Kauppakoulusta tulisi paikkakunnan ensimmäinen ammattiin valmistava koulu. Liikemiesyhdistys kiirehti kaupallisen opetuksen saamista Kouvolaan, koska kehittyvässä liikekeskuksessa tarvittiin yhä enemmän kaupanalan koulutuksen saaneita osaajia. Kesäkuussa 1950 Kouvolan Kauppakillan ynnä muiden esityksestä kauppalanhallitus teki periaatepäätöksen kauppakoulun perustamisesta Kouvolaan. Sen jälkeen julistettiin kouluun opiskelemaan pyrkiville ennakkoilmoittautuminen. Uudella koululla oli selvästi kannatusta paikkakunnalla, koska hakijoiksi ilmoittautui kaikkiaan 69 henkilöä. Heistä valittiin 34 henkilöä kauppakoulun oppilaiksi. Kouvolan kauppalanvaltuusto hyväksyi pitämässään kokouksessa kauppalanhallituksen esittämän ja valtioneuvoston hyväksymän esityksen ja kauppakoulun ohjesäännön. Kauppa- ja teollisuusministeriö hyväksyi ohjesäännön ja opetussuunnitelman Pääsyvaatimukset Kauppakoulun pääsyvaatimuksena oli 15 vuoden ikä ja suoritettu kansakoulun oppimäärä tai vastaavat tiedot. Liikealalla toimineille hakijoille annettiin etusija. Omakätisesti kirjoitetut hakemukset, oikeiksi todistetut koulu- ja harjoittelutodistusjäljennökset sekä mainetodistus (papinkirja tai siviilirekisteriote), jossa oli mainittava myös vanhempien tai holhoojan nimi, ammatti ja kotipaikka, lähetettiin osoitteella: Kouvolan Kauppakoulun rehtori, Kouvola. Lukukausimaksu oli kouvolalaisilta 2000 markkaa ja muilta 3000 markkaa. Varattomuustodistuksen perus- 15

16 Kauppa- ja teollisuusministeriö hyväksyi ohjesäännön ja opetussuunnitelman teella johtokunnalla oli valtuudet myöntää joko kokonaan tai osaksi vapautusta lukukausimaksuista. Uusia oppilaita sai ottaa vain lukuvuoden alussa, ellei hyväksyttävää syytä poikkeavaan menettelyyn ollut. Kauppakoulun hallinto Kouvolan kauppakoulu aloitti toimintansa syyskuun 15. päivänä vuonna Oppilaitos oli kauppa- ja teollisuusministeriön tarkastuksen alainen. Oppilaitosta valvoi myös kauppalanvaltuuston valitsema johtokunta, jolle Kouvolan kauppakoulun ohjesäännön 4 :n mukaan kuului oppilaitoksen lähin valvonta ja vastuu sen toiminnasta. Johtokuntaan kuului 6 varsinaista ja 2 varajäsentä sekä oppilaitoksen rehtori yhdeksäntenä itseoikeutettuna jäsenenä. Jäsenet valittiin kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Ohjesäännön 6 :n mukaan johtokunnan tehtävänä oli lakien, asetusten ja ohjesäännön noudattamisen valvonnan lisäksi tehdä kauppalalle ja valtiolle menevät talousarviot. Johtokunta huolehti myös valtionavun ja muiden avustusten ja korvausten anomisesta sekä niiden perimisestä ja vastasi siitä, että valtionavustukset käytettiin niihin tarkoituksiin, joihin ne oli myönnetty. Johtokunnan tehtävänä oli myös antaa pyydettäessä oppilaitosta koskevia selvityksiä viranomaisille, ottaa ja erottaa oppilaitoksen rehtori, opettajat ja muut toimihenkilöt, myöntää virkavapauksia ja hyväksyä sijaisuuksia, ratkaista vapaaoppilashakemukset sekä hyväksyä koulun opetussuunnitelma, järjestyssäännöt ja päättää niistä koulun sisäisistä asioista, mitkä rehtori sen ratkaistaviksi alistaa. Johtokunnan ensimmäisenä puheenjohtajana toimi varatuomari, kauppalanjohtaja Erkki Tuuli. Muut varsinaiset jäsenet olivat toimitusjohtaja, varapuheenjohtaja Reino Olkku, Kouvolan lyseon rehtori Helvi Honka, liikennetarkastaja Tauno Alava, toimitusjohtaja Jouko Piirainen, pankinjohtaja Toivo Salovaara ja FK, oppilaitoksen vt. rehtori, johtokunnan sihteeri Anna-Liisa Viheriälä. Kauppalanjohtaja Erkki Tuuli oli johtokunnan puheenjohtajana aina vuoteen 1963 saakka, jolloin puheenjohtajaksi valittiin kauppaneuvos Reino Olkku. Kouvolan kauppakoululla oli oikeus saada valtion avustusta ja oppilaitoksen ylläpidosta huolehti Kouvolan kauppala. Oppilaitoksen omistajana kauppalan velvollisuutena oli ylläpitää koulua siten, että se toimi kauppaoppilaitoksista annetun lain ja asetusten sekä kauppa- ja teollisuusministeriön antamien ohjeiden mukaisesti. 16

17 Tärkeä osa rahoitusta oli eri tahoilta saadut lahjoitukset. Esimerkiksi Suomalaiselta Liikesivistysrahastolta saatiin sekä ensimmäisenä että toisena toimintavuonna vanhaa markkaa opetus- ja havaintovälineiden hankkimiseen. Muita ensimmäisten toimintavuosien merkittäviä lahjoittajia olivat Kouvolan Kauppiasyhdistys, toimitusjohtaja Teuvo Vaaramaa, Valkealan Säästöpankki, Kuusankosken Osuusliike, Kouvolan Liikemiesyhdistys ja Kouvolan Keskusauto Oy. Toimitilat Kouvolan Mieskotiteollisuuskoululta Koska omia toimitiloja ei ollut, ne vuokrattiin Kouvolan Mieskotiteollisuuskoululta. Koulu sijaitsi nykyisen Kouvolan Lyseon lukion liikuntahallin paikalla. Koulun piha oli pieni ja välitunnit Mieskotiteollisuuskoulun oppilaiden kanssa pidettiin eri aikaan. Koulussa ei ollut ruokalaa, joten oppilaat söivät omia eväitään luokassa. Koulusta puuttuivat myös konekirjoituksen opetukseen tarvittavat tilat. Oppilaat joutuivat käymään Nanny Talvitien pitämillä konekirjoitustunneilla Kouvolan konekirjoituskoulussa, joka sijaitsi torin laidassa. Koska kaikki oppilaat eivät mahtuneet kerralla pieneen luokkaan, tunneilla käytiin ryhmissä. Kauppakoululla oli käytössä yhteensä 10 kirjoituskonetta. Ensimmäisenä lukuvuonna oppilaita oli 34. Rehtorina ja ainoana vakinaisena opettajana toimi FK Anna-Liisa Viheriälä. Rehtorin tehtävänä oli johtaa päivittäistä hallinto- ja opetustoimintaa. Viheriälän lisäksi kauppakoulussa työskenteli kuusi tuntiopettajaa. Kauppakoulussa ensimmäisten joukossa opiskelleen Eero Pulkin mukaan tuntiopettajat tekivät opetustyötä oman työnsä ohella ja heidän tunneillaan sai arvokasta tietoa käytännön liike-elämästä. Opetus kolmessa eri paikassa Kun vuonna 1951 ekonomi Lauri Kontkanen aloitti pitkän rehtorikautensa ( ), opetus tapahtui jo kolmessa eri paikassa. Samaan aikaan koulu toimi täydessä laajuudessaan, kaksiluokkaisena kauppakouluna. Koska opetustiloja oli liian vähän, kauppakoulu sai käyttöönsä Kouvolan tyttölyseolta (nykyinen Kouvolan Lyseon lukio) yhden luokan, jossa ensimmäinen luokka työskenteli. Kanslia ja toinen luokka olivat Mieskotiteollisuuskoulun talossa ja konekirjoitusta opetettiin edelleen Kouvolan Konekirjoituskoulussa. Opetussuunnitelma Kauppa- ja teollisuusministeriö vahvisti kauppakoulun opetussuunnitelman. Pakollisia aineita olivat äidinkieli, kirjanpito, kauppalaskento, kauppaoppi- ja oikeus, konttorityöt, kauppakirjeenvaihto, liikkeenhoito- ja myyntioppi, kansantalous ja yhteiskuntaoppi, Kouvolan Kauppaoppilaitos toimi Kouvolan Mieskotiteollisuuskoulussa vuosina

18 talousmaantieto, kemia ja tavaraoppi, käsialaharjoitus ja konekirjoitus. Rehtorin moniin tehtäviin kuului myös laatia lukujärjestykset opetussuunnitelman pohjalta. Vuonna 1956 uudeksi pakolliseksi aineeksi tuli myynti- ja mainosoppi, johon kuului myös käytännön harjoituksia. Valinnaisia aineita, joista yksi oli pakollinen, olivat toinen kotimainen kieli, saksa ja englanti. Vapaaehtoisia aineita olivat venäjä, pikakirjoitus sekä urheilu ja maanpuolustus. Valinnaisista aineista ylivoimaisesti suosituin oli ruotsin kieli. Kauppakoulun suorittaneista merkantteja Kouvolan kauppakoulun ohjesäännön yleisten säännösten 1 :n mukaan Kouvolan kauppakoulun tarkoituksena oli antaa liikealalle aikoville sekä tällä alalla jo toimiville tietopuolista ja käytännöllistä liikealan opetusta sekä edistää heidän ammattitaitoaan ja sivistystään. Kauppakoulun tavoitteena oli kouluttaa työntekijöitä myynti- ja toimistotehtäviin, mutta oppimäärän suorittaneilla oli mahdollisuus päästä muihinkin toimiin. Kauppakoulun päästötodistus oli kova paperi Pankinjohtaja Eero Pulkki valmistui kauppakoulusta ensimmäisten joukossa vuonna Kaksi vuotta aikaisemmin tuleva merkantti oli nähnyt kauppakoulun ilmoituksen lehdessä, hakenut ja päässyt kouluun. Mitä sitä turhaan oppikoulua käydä, kun voi mennä suoraan kauppakouluun, Pulkki totesi. Opiskelun tuoma elämänmuutos jännitti nuorta maalaispoikaa. Koulupäivät venyivät pitkiksi, koska jo koulumatka Tuohikotista Kouvolaan ja takaisin vei aikansa. Ajatus tästä se sitten ura urkenee antoi puhtia aikaisiin herätyksiin. Oppilaat kauppakoulussa olivat hyvin erilaisista lähtökohdista. Pankinjohtaja Pulkin mukaan heidän ikänsä vaihteli vuoteen. Osa oli jo käynyt armeijan kuten Lasse Kaitila ja joukossa oli myös jo pitempään työelämässä olleita kuten Eero Pulkin saama kirje oppilaaksi hyväksymisestä. Postilaitoksessa 1898 ja 1899 annettujen asetusten mukaan kauppakoulun suorittaneilla oli samat oikeudet kuin keskikoulun käyneillä. Tullihallinnon 1927 antaman asetuksen mukaan kauppakoulun käynyt henkilö voi päästä esim. kassanhoitajan, raja- ja tulliviskaalin, tilastokonttorin kirjurin ja puhtaaksikirjoittajan tehtäviin. Puolustuslaitoksen viroista ja toimista 1941 annetun asetuksen mukaan merkantilla oli oikeus päästä myös rahaston-, talouden- ja varastonhoitajan toimiin. Kauppakoulun ensimmäiset 26 päästötodistusta annettiin syksyllä 1950 aloittaneille oppilaille. Päästötodistus oikeutti merkantin arvoon. Koulun johtokunta myönsi neljä stipendiä lahjoituksina saaduista stipendivaroista. Rahalahjoituksia oli saatu mm. toimitusjohtaja Teuvo Vaaramaalta, Valkealan Säästöpankilta, Kuusankosken Osuusliikkeeltä ja Kouvolan Liikemiesyhdistykseltä. Valmistuneet oppilaat työllistyivät pääasiassa Kouvolassa ja sen ympäristössä sijaitseviin yrityksiin. 18

19 Erkki Jääsmaa ja Martti Kähärä. Luokalla oli myös oppilaita, joiden vanhemmilla oli omat yritykset. Esimerkiksi Juhani Heikkilän vanhemmat omistivat Kouvolan Sahan, ja tuleva yrityksen jatkaja haki peruskoulutusta kauppakoulusta. Kauppakoulun ensimmäisen rehtorin Anna- Liisa Viheriälän aikaan kuri oli hyvin tiukka. Esimerkiksi tupakanpoltto koulun alueella oli ehdottomasti kielletty ja tupakoinnin seuraamuksena oli käytöksen alennus. Syksyllä 1951 rehtoriksi valittiin Lauri Kontkanen, joka oli asennoitumiseltaan aivan erilainen kuin Viheriälä. Eero Pulkki muistelee, kuinka hän kerran oli tulossa Kontkasen kanssa liikuntatunnilta urheilukentältä ja he polttivat pillitupakkaa kävellessään. Sattumalta Viheriälä tuli vastaan ja käänsi tervehtimättä päänsä toiseen suuntaan. Rehtori Kontkanen ihmetteli: Mikä tuolla entisellä rehtorilla oikein on, kun ei katsokaan meihin päin? Ilmapiiri koulussa oli innostunut, koska jokainen halusi oppia. Pieniä häiriötekijöitäkin löytyi, etenkin keväällä, kun pojat kiusasivat tyttöjä kantamalla heidän pöytälaatikoihinsa sammakoita. Eero Pulkki kertoo: Minä olin kantanut yhden tytön pöytälaatikkoon sammakon ja kuinka ollakaan, niin se sammakko karkasi pöytälaatikon takaa ja loikki lattialla. Siihen aikaan ei tunneilla naureskeltu, mutta siitä huolimatta pyrskähdin nauramaan. Kontkanen varoitti kerran minua ja yritin olla totinen, mutta taas sammakko hyppäsi ja minua rupesi naurattamaan. Pulkki ulos, Kontkanen käski. Tunnin jälkeen Kontkanen jäi luokkaan ja kutsui minut sinne. Hän kysyi, mikä se syy nauruun oli ja minä kerroin. Kouvolan Kauppakoulun II luokka Eturivi vasemmalta: Sylvi Lassy, rehtori Lauri Kontkanen, Raija Markkanen, Raija Laine, Kaija Häkkinen ja Sirkka-Liisa Laitinen. 2. rivi: Erkki Salminen, Kauno Pessa, Väinö Laitinen, Pauli Nokkala, Martti Kähärä ja Eero Pulkki. 3. rivi: Anna-Liisa Kemppinen, Pirkko Koskela, Astrid Anttila, Aino Saaristo, Mirjam Kauppila, Seija Kalenius, Raili Juvonen ja Erkki Ylä-Rakkola. Takarivi: Juhani Heikkilä, Olavi Hilanen, Veikko Ahtiainen, Jorma Pöysä, Keijo Kami, Martti Laakso ja Lasse Kaitala. 19

20 Muistan kun Kontkanen sanoi: No, en minäkään olis voinu olla nauramatta. Eero Pulkille jäi Kontkasesta erittäin rehti kuva. Rehtori oli vaativa, tunneilla piti olla hiljaa ja opetusta oli seurattava. Toisaalta Kontkanen oli kaverityyppi, joka vapaa-aikanaan oli hyvinkin rento. Myös tuntiopettajien antama opetus on jäänyt Pulkille erityisesti mieleen, koska heidän tunneillaan sai tietoa käytännön työelämästä ja tunneilla saatettiin jopa keskustella. Esimerkiksi ekonomi Sakari Leskinen, joka opetti kauppaoppia ja -oikeutta, oli Leskisen tukkuliikkeen johtaja ja tunsi erittäin hyvin käytännön liikeasioita. Usein puhutaan, että tämä on uutta, mutta on monta sellaista asiaa, joita on jo vuosikymmenten aikana tehty. Sama bisnes pyörii, vähän eri välineillä vaan, Pulkki toteaa. Eero Pulkki oli hyvin tyytyväinen kauppakoulun opetuksen tasoon. Opettajat yrittivät parastaan ja oppilaat tekivät myös pienimuotoisia yritysvierailuja. Yrityselämä oli vaikuttanut voimakkaasti siihen, että kauppakoulu oli saatu Kouvolaan ja se oli myös halukas sijoittamaan valmistuneet työhön. Kontakteja yritysmaailmaan luotiin myös vanhan linja-autoaseman yläkerrassa sijainneessa keilahallissa, jossa paikalliset liikemiehet kokoontuivat. Kauppakoulun oppilaat vierailivat keilahallissa ja saivat luvan käydä siellä keilaamassa. Vapaamuotoisissa olosuhteissa yrityselämän edustajien ja tulevien työntekijöiden oli helppo tutustua toisiinsa. Se oli Kouvolassa ihan kuin kunnia-asia, että siellä oli kauppakoulu. Eikä meidän porukan työhönsijoittuminen ollut mikään ongelma. Työpaikkoja oli suorastaan tarjolla. Se oli tietyllä tavalla kova paperi se kauppakoulun päästötodistus. Siinä ei niinkään merkinnyt se, mikä oli todistuksen keskiarvo. Pääasia oli, että koulu oli suoritettu, Pulkki muistelee luvun alkupuolella, jolloin Pulkki työskenteli Voikkaan Osuuspankissa, rehtori Kontkanen tuli pyöräretkellään tervehtimään entistä oppilastaan. He keskustelivat kauppaopetuksesta ja sen kehittämisestä. Pulkin mukaan Kontkanen puhui erikoistumisesta ja piti valitettavana sitä, ettei ollut mahdollisuuksia ja resursseja kouluttaa henkilöä suoraan sille alalle, johon hän olisi halunnut päästä. Hän oli siinä mielessä aikaansa edellä. Elämäntyönsä pankinjohtaja Pulkki teki Kouvolan Seudun Osuuspankissa. Pitkän työuransa aikana hänellä oli usein työharjoittelijoita Kouvolan kauppaoppilaitoksesta. Eräs näistä harjoittelijoista oli tuleva Karjaportin toimitusjohtaja Samuli Sorsa, jonka urakehitystä Pulkki seurasi sivusta. Minulle jäi hänestä erittäin positiivinen kuva. Myös hänen esimiehensä Haminan seudun Osuuspankista on jälkeenpäin puhunut, että hän oli ilmiömäinen kaveri, Pulkki muistelee. Toimintapaikaksi Tornionmäen kansakoulu Syksyllä 1953 kauppakoulun toiminta siirrettiin Tornionmäen vanhaan, parakkimaiseen kansakouluun, koska sekä Kouvolan tyttölyseo että Mieskotiteollisuuskoulu tarvitsivat tilat omaan käyttöönsä. Kaikki opiskelutoiminta tapahtui nyt samassa paikassa. Toimitilat olivat huomattavasti paremmat kuin aikaisemmat, mutta eivät tyydyttäneet sijaintinsa ja kokonsa puolesta kauppaopetukselle asetettuja vaatimuksia. Kouvolan liiketalouden ja ulkomaankaupan instituutin Kiltakunnan julkaisemassa kurssijulkaisussa vuonna 1981 lehtori Kyllikki Halli kirjoittaa Jotakin ehkä muistaisin artikkelissaan: Olot olivat äärimmäisen alkeelliset, mutta viihdyimme erinomaisesti. Aamuisin usein kahlasimme bussipysäkiltä Utintieltä umpihangessa kouluun peräjälkeen kuin köyhän talon porsaat. Eteiset olivat jääkylmät, pesumahdollisuudet miltein olemattomat, puuseet ulkona pihanperällä. Jos toisessa luokassa oli vaikkapa kokeet tai muuten erikoista, täytyi muiden opettajien kiertää pahvilla erotettuun opettajainhuone-kopperoon pihan kautta. Pakkasellakin oltiin välitunnit ulkona, kun luokat piti tuulettaa eikä siellä juuri sen lämpimämpää ollut. Kuitenkin kaikesta tästä huolimatta, tai ehkä osittain juuri tämän takia, olimme kuin yhtä perhettä ja tunnelma oli kodikas. 20

21 Tornionmäen vanha kansakoulu, jossa Kouvolan kauppakoulu toimi vuoden 1953 alusta maaliskuun loppuun Kuva on vuodelta Suunnitteilla olevaan Urheilu- ja sivistystaloon (Kuntotalo 1) oli kuitenkin jo varattu kauppakoulun tarvetta vastaavat tilat. Rakennushanketta varten oli myös anottu valtion apurahaa. Uusissa tiloissa olisi mahdollista tehostaa opetus käytännön vaatimusten mukaiseksi. Opettajilta vaadittiin paljon Kauppakoulun oppilasmäärä lukuvuonna oli 60. Kymen Sanomat julkaisi vuonna 1954 ekonomi Erik Knaappilan haastattelun, jonka mukaan kauppakoulun oppilaista noin 50 % oli lähtöisin työläiskodeista, % oli kotoisin maaseudulta ja saman verran oli virkamiesten, toimihenkilöiden, liike-elämän ja kaupan palveluksessa olevien henkilöiden lapsia. Luokkia oli kaksi ja vakinaisia opettajia olivat lehtori Kyllikki Halli ja rehtori Lauri Kontkanen. Heiltä vaadittiin monialaista osaamista, koska oppiaineita oli paljon. Vakituisten opettajien lisäksi kauppakoulussa opetti kolme tuntiopettajaa. Nämä tuntiopettajat, pikakirjoittaja Leo Kaksonen, urheiluohjaaja Ilmari Rinne ja konekirjoituksen opettaja Nanny Talvitie toivat opetukseen oman arvokkaan osaamisensa. Rehtori Kontkanen opetti useana lukuvuonna kirjanpitoa, kauppaoppia ja -oikeutta, kauppalaskentoa, kauppakirjeenvaihtoa, liikkeenhoito-oppia, myyntioppia sekä kemiaa ja tavaraoppia. Lehtori Halli opetti suomen, ruotsin ja englannin kieltä, kansantaloutta, yhteiskuntaoppia sekä talousmaantietoa. Vuonna 1981 Halli kirjoitti Kiltakunnan kurssijulkaisussa: Nuoruuden uskolla ja innolla selvittiin, myöhemmin olisi kyllä varmaan monesti mennyt sisu kaulaan. Vasta toimintavuonna kauppakouluun saatiin kolmas opettaja, ekonomi Erik Knaappila. Hän opetti myynti- ja mainosoppia, tavaraoppia sekä liikkeenhoito-oppia. Myynti- ja mainosoppi sisälsi mm. tyylikkään tekstauksen opiskelua, somistamisen ja muun myymälämainonnan taitoja. Stipendirahastot ja lahjoitukset Kouvolan Liikemiesyhdistyksen pitämässä kokouksessa puheenjohtaja Reino Olkun ehdotuksesta päätettiin perustaa Kauppaoppilaitoksen stipendirahasto. Kouvolan Liikemiesyhdistyksen 40-vuotisjuhlassa luovutettiin kauppakoululle jäsenistöltä suoritettujen keräysten ja ulkopuolisten lahjoitusten tulos markkaa stipendirahaston pohjaksi. Samassa tilaisuudessa toivottiin, että yhdistyksen viettäessä 50-, 60- ja 70-vuotisjuhliaan, mahdollisilla lahjoituksilla kartutettaisiin stipendirahastoa. Toive toteutui, sillä mainituissa vuosijuhlissa monet yhteisöt, yritykset ja yksityiset henkilöt lahjoittivat varoja Kouvolan Kauppaoppilaitoksen stipendirahastoon. 21

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS Toisen asteen koulutukseen kuuluu lukio ja ammatillinen koulutus. Toisen asteen koulutukseen voi hakea vain kaksi kertaa vuodessa eli keväällä ja

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE 2015 Vastausprosentti: 80,1 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten

Lisätiedot

Yhtenäiskoulu. Louhentie 3 00610 HELSINKI PL 3312 00099 HELSINGIN KAUPUNKI. www.ynk.edu.hel.fi YHTENÄISKOULU. opas. peruskoulun.

Yhtenäiskoulu. Louhentie 3 00610 HELSINKI PL 3312 00099 HELSINGIN KAUPUNKI. www.ynk.edu.hel.fi YHTENÄISKOULU. opas. peruskoulun. Yhtenäiskoulu Louhentie 3 00610 HELSINKI PL 3312 00099 HELSINGIN KAUPUNKI www.ynk.edu.hel.fi YHTENÄISKOULU opas peruskoulun luokille 7 9 Yhtenäiskoulun 7. - 9. luokkien tuntijako Vuosiluokka 7 8 9 Kaikille

Lisätiedot

SÄÄNNÖT: LIITE 1. Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus

SÄÄNNÖT: LIITE 1. Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus SÄÄNNÖT: Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus 1 nimi: Yhdistyksen, jota näissä säännöissä kutsutaan killaksi, nimi on Kemiantekniikan Kilta ry. 2 Kotipaikka Killan kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki.

Lisätiedot

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta A2-kielen valinnoista ja opetuksesta Kielten nimitykset perusasteella ja lukiossa A-kieli (A1) on peruskoulun ensimmäinen vieras kieli, joka alkaa 2. luokalla. Oulun kaupungissa kaikki oppilaat opiskelevat

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 25

Espoon kaupunki Pöytäkirja 25 26.02.2014 Sivu 1 / 1 321/02.05.01/2014 25 Lukiokoulutuksen valmistavan koulutuksen toteuttaminen Espoossa Valmistelijat / lisätiedot: Tapio Erma, puh. 046 877 3216 Astrid Kauber, puh. 046 877 3297 Riina

Lisätiedot

Opetusministerin esittelystä säädetään 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lukiolain (629/1998) nojalla:

Opetusministerin esittelystä säädetään 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lukiolain (629/1998) nojalla: Lukioasetus 6.11.1998/810 Opetusministerin esittelystä säädetään 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lukiolain (629/1998) nojalla: 1 luku Opetus 1 Opetuksen määrä Opetusta eri oppiaineissa ja opinto-ohjausta

Lisätiedot

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ Sivistyslautakunta 49 12.05.2016 Kaupunginhallitus 258 05.09.2016 VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ 108/40.400/2016 SIVLK 12.05.2016 49 Valmistelu ja lisätiedot:

Lisätiedot

Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto

Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto Taru-Kalusteen Tarja Siivonen toiminut yrittäjänä 40 vuotta Nummelan Kenttälässä toimivan Taru-Kalusteen yrittäjä Tarja Siivoselle on kertynyt yrittäjyysvuosia

Lisätiedot

Kielten opiskelu Oulussa

Kielten opiskelu Oulussa Kielten opiskelu Oulussa Kielten nimitykset Varhennettu leikinomainen ja toiminnallinen kielenopetus 1. tai 2. luokalla (koulukohtainen) A-kieli (A1) on peruskoulun ensimmäinen vieras kieli, joka alkaa

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2

Lisätiedot

Erityislinjan opiskelijoiden huoltajille

Erityislinjan opiskelijoiden huoltajille Erityislinjan opiskelijoiden huoltajille Ranuan kr. kansanopiston erityislinja on tarkoitettu kehitysvammaisille ja muille erityistä tukea tarvitseville. Toiminta käynnistyi vuonna 2003 kehitysvammaisten

Lisätiedot

Hakijan opas englanninkieliseen liiketalouden perustutkintoon

Hakijan opas englanninkieliseen liiketalouden perustutkintoon Hakijan opas englanninkieliseen liiketalouden perustutkintoon 2017 Oulun seudun ammattiopisto OSAO Kaukovainion yksikkö, liiketalous Kotkantie 2 C, 90250 Oulu www.osao.fi Sisällys Pääsyvaatimukset... 2

Lisätiedot

Kymenlaakson Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry. Toimintakertomus

Kymenlaakson Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry. Toimintakertomus Kymenlaakson Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry Toimintakertomus 2015 Sisällys 1. Yhdistyksen tarkoitus 1 2. Hallitus 1 3. Yhdistyksen kokoukset 1 4. Toiminta 2 5. Tiedottaminen 2 6. Talous 3 1 1. YHDISTYKSEN

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa:

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Arvioinnin opas 2015 (Oppaat ja käsikirjat 2015:11) - s. 18 viimeinen

Lisätiedot

HE 276/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi lääkelain 42 ja 52 :n ja apteekkimaksusta annetun lain 6 :n muuttamisesta

HE 276/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi lääkelain 42 ja 52 :n ja apteekkimaksusta annetun lain 6 :n muuttamisesta HE 276/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi lääkelain 42 ja 52 :n ja apteekkimaksusta annetun lain 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lääkelakia muutettavaksi

Lisätiedot

Opetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten.

Opetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten. Annettu Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 2006 Valtioneuvoston asetus nuorisotyöstä ja -politiikasta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, säädetään 27 päivänä

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Lokakuu 216 Koonnut Irma Kettunen Sisällys 1. Opiskelu peruskoulussa... 3 2. Opiskelu lukiossa... 4 3. Opiskelu ammattioppilaitoksessa ja ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Minun tulevaisuuden lukioni. Johtaja Jorma Kauppinen Pro Lukion Lukioseminaari Helsinki

Minun tulevaisuuden lukioni. Johtaja Jorma Kauppinen Pro Lukion Lukioseminaari Helsinki Minun tulevaisuuden lukioni Johtaja Jorma Kauppinen Pro Lukion Lukioseminaari Helsinki 4.11.2016 Lyhyempää lyhyt lukiohistoria Suomen ensimmäinen lukio perustettiin 1630 Turkuun lukiokoulutuksella on pitkä,

Lisätiedot

-2, SIV-SU 2016-02-11 16:00

-2, SIV-SU 2016-02-11 16:00 -2, SIV-SU 2016-02-11 16:00 Kokouskutsu Torstaina 11.2.2016 klo 16.00, Päivähoito- ja koulutusvirasto, kokoushuone Selecta Päättäjät Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Markku Pukkinen, puheenjohtaja

Lisätiedot

Oulun seudun ammattiopisto Ammattilukio-opinnot. Tarja Mäkipaaso, Oulun aikuislukio

Oulun seudun ammattiopisto Ammattilukio-opinnot. Tarja Mäkipaaso, Oulun aikuislukio Oulun seudun ammattiopisto Ammattilukio-opinnot Tarja Mäkipaaso, Oulun aikuislukio OSAOn ammattilukio Noin 500 opiskelee vuosittain lukio-opintoja Voi opiskella kaikissa koulutusohjelmissa (ei Kaukovainion

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 30.5.2016 Dnro 69/530/2015 Anne-Marie Brisson

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 30.5.2016 Dnro 69/530/2015 Anne-Marie Brisson OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 30.5.2016 Dnro 69/530/2015 Anne-Marie Brisson Yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen osasto MUNKKINIEMEN KOULUTUSSÄÄTIÖ SR:N PERUSOPETUKSEN

Lisätiedot

3 Osakunnan kanta-alueita ovat Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnat.

3 Osakunnan kanta-alueita ovat Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnat. OULUN ETELÄ- JA KESKIPOHJALAINEN OSAKUNTA RY:n SÄÄNNÖT I LUKU YHDISTYKSEN KOTIPAIKKA, TARKOITUS JA ALUE 1 Yhdistyksen, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä osakunta, nimi on Oulun Etelä- ja Keskipohjalainen

Lisätiedot

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö Varkauden rakennettu kulttuuriperintö 1996/2005 inventoinnit Pirtinniemi ja ympäristö Kohteen nimi: Inventointinumero: Ortodoksinen kirkko 88 Kansalaisopisto 89 Pirtinniemen hautausmaa 90 Tapuli 91 Pirtinniemen

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

OPS-2016 kevät Juvan perusopetus

OPS-2016 kevät Juvan perusopetus PS-2016 kevät Juvan perusopetus Pedagogiset iltapäivät johtajat ja ops-koordinaattorit ma 25.1. klo 14.00-15.30 kokoushuone 301 Paikalla: Anne Haakana, Anni Koivunen, Aappo Laitinen, Hannele Penttinen,

Lisätiedot

Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys. Tuntijakotyöryhmä

Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys. Tuntijakotyöryhmä Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys Tuntijakotyöryhmä 28.09.2009 Oppimistulosarvioinneista Arvioinnit antavat tietoa osaamisen tasosta perusopetuksen nivel- ja päättövaiheissa. Tehtävänä selvittää

Lisätiedot

Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry Yhdistyksen säännöt

Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry Yhdistyksen säännöt Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry Yhdistyksen säännöt 1 Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry josta näissä säännöissä käytetään nimitystä yhdistys ja jonka kotipaikka on

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI KOULUTUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 16.6.2014 27. Voimaantulo: 1.8.2014.

SUONENJOEN KAUPUNKI KOULUTUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 16.6.2014 27. Voimaantulo: 1.8.2014. SUONENJOEN KAUPUNKI 1 KOULUTUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 16.6.2014 27 Voimaantulo: 1.8.2014 1 Soveltamisala Koulutuslautakunnan alaisen toiminnan järjestämisessä noudatetaan

Lisätiedot

Porolahden peruskoulu PÖYTÄKIRJA Nro1/14 Roihuvuorentie 2 / Satumaanpolku 2 00820 Helsinki Puh (09) 31082660 18.3.2014 Fax.

Porolahden peruskoulu PÖYTÄKIRJA Nro1/14 Roihuvuorentie 2 / Satumaanpolku 2 00820 Helsinki Puh (09) 31082660 18.3.2014 Fax. 1/7 POROLAHDEN PERUSKOULUN JOHTOKUNNAN KOKOUS Aika: Tiistaina 18.3.2014 klo 18.00 19.45 Paikka: Läsnä: Satumaanpolku 2, neuvotteluhuone Sari Leppänen, puheenjohtaja Jenny Uusikivi Kaisa Larste Iiro Lilja

Lisätiedot

VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011

VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011 VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011 Aika: Maanantai 29.8.2011 klo 18.00 Paikka: Vähä-Heikkilän yksikön ruokala Läsnä: Katrine Arbol-Lilleberg (saapui klo 18.35), Mia Enlund, Sanna Ketonen-Oksi,

Lisätiedot

Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio

Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio 1 Curriculum vitae HENKILÖTIEDOT Nimi Syntymäaika ja -paikka Kokkonen, Jukka Pekka 22.11.1965 Nurmes mlk. KOULUTUS Peruskoulutus: Tutkinnot: Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio 31.5.1985 Filosofian

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Kasvun ja oppimisen lautakunta Asianro 1901/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Kasvun ja oppimisen lautakunta Asianro 1901/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 30 Asianro 1901/00.01.02.00/2016 Taiteen perusopetuksen käsityön laajan oppimäärän opetuksen aloittaminen Kuopiossa, Kuopion Rouvasväenyhdistys ry:n hakemus kasvun

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen.

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. I luku Tehtäväalue 1 Tehtäväalue Sivistystoimen toimialan tehtävänä

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

4. Yhdistyksen tilillä on n 600e ja käteiskassa koululla n. 112,90. Myyjäisistä tuli 75,70. Tilanne tammikuussa 15.1.2013.

4. Yhdistyksen tilillä on n 600e ja käteiskassa koululla n. 112,90. Myyjäisistä tuli 75,70. Tilanne tammikuussa 15.1.2013. Vallilan vanhemmat-yhdistyksen kokous 02.04.2013 Aika: Tiistai 02.04.2013 klo 18.00 Paikka: Vallilan koulun opettajanhuone 1. Läsnä Opettaja Sami Paavola Annu Kilpeläinen (3A) Anu Vauramo (6A) Kati Lounema

Lisätiedot

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET Ohjeita kurssivalintojen tekemiseen ylioppilaskirjoitusten näkökulmasta Tämän koonnin tavoitteena on auttaa Sinua valitsemaan oikeat kurssit oikeaan aikaan suhteessa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/ (5) Opetuslautakunta NAL/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/ (5) Opetuslautakunta NAL/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2015 1 (5) 227 Oikaisuvaatimus tuntiopettajaksi ottamisesta HEL 2015-010492 T 01 01 01 01 Päätös päätti kuntalain 89 :n nojalla hylätä ********** oikaisuvaatimuksen, jonka

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TUKISÄÄTIÖN SÄÄNNÖT Voimassa 1.12.2015 alkaen

ETELÄ-KARJALAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TUKISÄÄTIÖN SÄÄNNÖT Voimassa 1.12.2015 alkaen tukisäätiön hallitus 17.9.2015 1 (4) ETELÄ-KARJALAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TUKISÄÄTIÖN SÄÄNNÖT Voimassa 1.12.2015 alkaen 1 Säätiön nimi on Etelä-Karjalan ammatillisen koulutuksen tukisäätiö sr ja kotipaikka

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN TYÖVÄENOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä kesäkuun 17 p:nä 2009

HELSINGIN KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN TYÖVÄENOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä kesäkuun 17 p:nä 2009 3 11 01.1 HELSINGIN KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN TYÖVÄENOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä kesäkuun 17 p:nä 2009 1 Toimiala Helsingin kaupungin suomenkielisen työväenopiston johtokunta ja sen

Lisätiedot

Oulun seudun ammattiopiston ammattilukio-opinnot Myllytullin yksikkö,

Oulun seudun ammattiopiston ammattilukio-opinnot Myllytullin yksikkö, Oulun seudun ammattiopiston ammattilukio-opinnot Myllytullin yksikkö, 6.10.2016 Tarja Mäkipaaso, Oulun aikuislukio Mitä hyötyä? Vahvistetaan jatko-opintovalmiuksia - pääsykokeissa menestyminen - jatko-opinnoissa

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry. Sen kotipaikka on Oulu kaupunki. Yhdistyksen toimialue on entinen Oulun lääni.

Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry. Sen kotipaikka on Oulu kaupunki. Yhdistyksen toimialue on entinen Oulun lääni. 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry. Sen kotipaikka on Oulu kaupunki. Yhdistyksen toimialue on entinen Oulun lääni. 2 TARKOITUS JA TOIMINTAMUODOT Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2011 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/5 13.12.2011

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2011 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/5 13.12.2011 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2011 1 (6) 239 Esitys kaupunginhallitukselle virkojen perustamisesta HEL 2011-008297 T 01 01 00 Päätös päätti esittää kaupunginhallitukselle, että se perustaisi 1.8.2012

Lisätiedot

Suomen frisbeegolfliitto ry:n toimintasäännöt

Suomen frisbeegolfliitto ry:n toimintasäännöt Suomen frisbeegolfliitto ry:n toimintasäännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen frisbeegolfliitto (jäljempänä liitto), ruotsiksi Finlands frisbeegolfförbund. Liiton epävirallinen

Lisätiedot

Kuopion kaupunki / Kasvun ja oppimisen palvelualue / Lukiokoulutus

Kuopion kaupunki / Kasvun ja oppimisen palvelualue / Lukiokoulutus Kuopion kaupunki / Kasvun ja oppimisen palvelualue / Lukiokoulutus Tilastotietoja lukioista lukuvuonna 2012-2013 Sisällys Kuopion lukioiden opiskelijavalinta 2012... 3 Kuopion lukioiden opiskelijat 20.9.2012...

Lisätiedot

Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Helsingin yliopiston jatko-opiskelijat ry, ruotsiksi Doktorander vid

Lisätiedot

Esedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot. Lukuvuosi

Esedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot. Lukuvuosi Esedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot Lukuvuosi 2016-2017 Kahden tutkinnon suorittaminen - ammatillinen perustutkinto ja yo-tutkinto Opiskelijalla on mahdollisuus sisällyttää ammatilliseen perustutkintoonsa

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset)

SÄÄNNÖT. Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset) SÄÄNNÖT Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset) 1 1 Nimi ja kotipaikka 2 Tarkoitus 3 Toimintamuodot Yhdistyksen nimi on Lahden Seudun Insinöörit ry. Yhdistys on Insinööriliitto IL ry:n

Lisätiedot

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä.

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä. Sakke aloittaa peruskoulun, Eetu ja Karim menee yhdeksännelle luokalle ja Julija, Emma ja Jenna aloittavat kahdeksannen luokan ja ovat siitä innoissaan. Emma ja Julija ovat ottaneet Jennan mukaan ja Jennakin

Lisätiedot

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi Aineopettajaliiton (AOL ry) lausunto lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista

Lisätiedot

Toimintavuosi oli yhdistyksen kuudes. Jäseniä yhdistyksessä on tällä hetkellä yhteensä 220.

Toimintavuosi oli yhdistyksen kuudes. Jäseniä yhdistyksessä on tällä hetkellä yhteensä 220. 1 2 3 4 1 Järvenpään Yhteiskoulun ja Lukion Seniorit ry TOIMINTAKERTOMUS 1.7.2013 30.6.2014 YLEISTÄ Toimintavuosi oli yhdistyksen kuudes. Jäseniä yhdistyksessä on tällä hetkellä yhteensä 220. Toimintaa

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti- ja kesätyökysely 2013 Tulokset. Arttu Piri

Opiskelijoiden työssäkäynti- ja kesätyökysely 2013 Tulokset. Arttu Piri Opiskelijoiden työssäkäynti- ja kesätyökysely 2013 Tulokset Arttu Piri 1 Yleistä - Aineiston keruu sähköisesti 26.9. 14.10.12013 - Otos: Opiskelijajäsenet, poislukien 1.5.2013 jälkeen liittyneet - Otos

Lisätiedot

Oulun seudun ammattiopisto Ammattilukio-opinnot. Tarja Mäkipaaso, Oulun aikuislukio

Oulun seudun ammattiopisto Ammattilukio-opinnot. Tarja Mäkipaaso, Oulun aikuislukio Oulun seudun ammattiopisto Ammattilukio-opinnot 2017 Tarja Mäkipaaso, Oulun aikuislukio OSAOn ammattilukio OSAO järjestää lukio-opinnot yhteistyössä Oulun aikuislukion kanssa. Opetusta antavat pääasiallisesti

Lisätiedot

Vuosaaren koulujen yhdistyminen

Vuosaaren koulujen yhdistyminen Vuosaaren koulujen yhdistyminen Kaupunginvaltuusto on päättänyt, että Vuosaaren alueella kahdeksan peruskoulua yhdistyvät neljäksi peruskouluksi 1.8.2017 alkaen seuraavasti: Heteniityn ala-asteen koulu

Lisätiedot

2015-16. Opinto-opas. Kerimäen lukio

2015-16. Opinto-opas. Kerimäen lukio 2015-16 Opinto-opas Kerimäen lukio Opinto-opas Näin opiskellaan Kerimäen lukiossa Tervetuloa opiskelemaan Kerimäen lukioon! Opintoihin liittyvissä kysymyksissä sinua neuvovat rehtori, opinto-ohjaaja ja

Lisätiedot

HALIMAAN ASEMAKYLÄ KANGASALAN ASEMASEUDUN OMAKOTIYHDISTYS RY.

HALIMAAN ASEMAKYLÄ KANGASALAN ASEMASEUDUN OMAKOTIYHDISTYS RY. SEPPO ILMARI KALLIO KANGASALAN ASEMAN HISTORlAA HALIMAAN ASEMAKYLÄ KANGASALAN ASEMASEUDUN OMAKOTIYHDISTYS RY. Alkuperäisteos: HALIMAAN ASEMAKYLÄ Kangasalan Aseman historiaa Seppo Ilmari Kallio 1995 Kustantaja:

Lisätiedot

Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20

Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20 Jämsän Kr. Kansanopisto Ranuan kr. kansanopisto Reisjärven kristillinen opisto Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20 1. Henkilötiedot Sukunimi Etunimet (alleviivaa kutsumanimi) Henkilötunnus Kotikunta Lähiosoite

Lisätiedot

Yliopistolain (558/2009) 14 :n ja 88 :n nojalla Tampereen yliopiston hallitus on hyväksynyt tämän johtosäännön.

Yliopistolain (558/2009) 14 :n ja 88 :n nojalla Tampereen yliopiston hallitus on hyväksynyt tämän johtosäännön. 14.12.2011 1 (5) Tampereen yliopiston normaalikoulun johtosääntö Yliopistolain (558/2009) 14 :n ja 88 :n nojalla Tampereen yliopiston hallitus on 14.12.1011 hyväksynyt tämän johtosäännön. 1 Yleisiä määräyksiä

Lisätiedot

Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20

Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20 RANUAN KR. KANSANOPISTO REISJÄRVEN KRISTILLINEN OPISTO Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20 1. Henkilötiedot Sukunimi Etunimet (alleviivaa kutsumanimi) Henkilötunnus Kotikunta Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA 2/2014 11

PÖYTÄKIRJA 2/2014 11 Sivistystoimen suomenkielinen jaosto PÖYTÄKIRJA 2/2014 11 Aika 11.03.2014 kl. 18.30 Paikka Metsäkulman koulu Käsiteltävät asiat 9 Kokouksen avaaminen, laillisuus ja päätösvaltaisuus 133 10 Pöytäkirjantarkastajien

Lisätiedot

TIKKAKOSKEN RESERVILÄISET RY:N SÄÄNNÖT

TIKKAKOSKEN RESERVILÄISET RY:N SÄÄNNÖT TIKKAKOSKEN RESERVILÄISET RY:N SÄÄNNÖT Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1 Yhdistyksen nimi on Tikkakosken Reserviläiset ry ja sen kotipaikka on Jyväskylän maalaiskunta. Yhdistyksen toiminta-alueena on

Lisätiedot

Opas 3. luokalle siirtyvälle

Opas 3. luokalle siirtyvälle Kuopion kaupunki, kasvun ja oppimisen palvelualue Opas 3. luokalle siirtyvälle Lukuvuosi 2014-2015 Valinnat 2. luokan kevätlukukaudella Oppilas valitsee 2. luokan kevätlukukauden alussa ensimmäisen vieraan

Lisätiedot

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio www.osyk.fi - esittely peruskoulun 9. luokkalaisia varten ( MKE 4.12.2015) Lukiomme vahvuudet Runsaasti oppimista tukevia tekijöitä keskusteleva toimintakulttuuri,

Lisätiedot

Viestiupseeriyhdistys ry.

Viestiupseeriyhdistys ry. Viestiupseeriyhdistys ry Toiminnan tarkoitus Viestiupseeriyhdistys on viesti- ja johtamisjärjestelmäalalla sekä sähköisen viestialan tehtävissä toimivien ja toimineiden yhteinen maanpuolustusjärjestö.

Lisätiedot

STUL:N NEUVONTAPALVELUT

STUL:N NEUVONTAPALVELUT STUL:N NEUVONTAPALVELUT KUN TARVITSET LUOTETTAVIA NEUVOJA, SÄHKÖ- JA TELE- URAKOITSIJALIITON ASIANTUNTIJAT OVAT PALVELUKSESSASI. Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry PL 55 (Harakantie 18 B) 02601 ESPOO

Lisätiedot

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet.

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet. TOIMINTASÄÄNNÖT 1(6) I Seuran nimi, kotipaikka ja tarkoitus Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet. 1 2 Seuran kotipaikka on Porin kaupunki Länsi-Suomen läänissä

Lisätiedot

HE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen

HE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen HE 62/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2016 1 (6) Kaupunginhallitus Sj/3 07.03.2016

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2016 1 (6) Kaupunginhallitus Sj/3 07.03.2016 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2016 1 (6) 213 Eräiden opetusviraston virkojen perustaminen, lakkauttaminen ja nimikkeiden muuttaminen HEL 2016-000596 T 01 01 00 Päätös päätti 1 perustaa opetusvirastoon

Lisätiedot

Peruskoulutilastolomake 2010 (perusopetus)

Peruskoulutilastolomake 2010 (perusopetus) Peruskoulutilastolomake 2010 (perusopetus) Täyttöohje Kunnan tehtävänä on organisoida kunnan koulujen peruskoulutiedonkeruu. Kunta ilmoittaa kouluille tietojen tallennusaikataulun, tarkistaa koulujen tallentamat

Lisätiedot

Havukosken koulun yhteishakuilta 24.11.2015. Saija Tikkanen Oppilaanohjaaja

Havukosken koulun yhteishakuilta 24.11.2015. Saija Tikkanen Oppilaanohjaaja Havukosken koulun yhteishakuilta 24.11.2015 Saija Tikkanen Oppilaanohjaaja PÄÄTTÖARVIOINTI Opetussuunnitelman perusteiden mukaan päättöarvosanan tulee perustua oppilaan osaamiseen perusopetuksen päättövaiheessa

Lisätiedot

Keskiviikko 20.4.2011 klo 18.00 19.10

Keskiviikko 20.4.2011 klo 18.00 19.10 RAUTALAMMIN KUNTA PÖYTÄKIRJA Nro 4 / 2011 Sivistyslautakunta Sivu 1 (13) KOKOUSTIEDOT OSALLISTUJAT Päätöksentekijät Aika Paikka Keskiviikko 20.4.2011 klo 18.00 19.10 Matti Lohen koulu Emma Ilomäki Pertti

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN PELASTUSALANLIITTO RY

KAAKKOIS-SUOMEN PELASTUSALANLIITTO RY KAAKKOIS - SUOMEN PELASTUSALANLIITTO RY SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois - Suomen Pelastusalanliitto. Yhdistystä nimitetään näissä säännöissä liitoksi. Liiton toiminta-alue on Kymenlaakson ja Etelä

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT Ammatillinen lisäkoulutus 3.9.2013 Kuopio 5.9.2013 Tampere 10.9.2013 Helsinki 12.9.2013 Oulu Antti Markkanen Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta

Lisätiedot

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014 Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut Annukka Muuri 18.11.2014 Maahanmuuttajataustaiset oppilaat Maahanmuuttajaoppilaiden määrä on kasvanut seitsemässä vuodessa noin

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Yhteishaku, kevät 2016 Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Mitä ysin jälkeen? Peruskoulun jälkeen voit hakea ammattioppilaitokseen hakea lukioon suorittaa 3-4 vuodessa ammatillisen

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

Koulun nimi lukuvuosi 2014-2015. Oppilasmäärä lukuvuoden päättyessä. Luokalle jääneiden lukumäärä. Työnantajan järjestämä koulutus

Koulun nimi lukuvuosi 2014-2015. Oppilasmäärä lukuvuoden päättyessä. Luokalle jääneiden lukumäärä. Työnantajan järjestämä koulutus Eurajoen kunta / koulutoimi PERUSKOULUN TOIMINTAKERTOMUS Koulun nimi lukuvuosi 2014-2015 Rikantilan koulu A. TILASTOLLISET ASIAT 1. Peruskoulun oppilaiden lukumäärä kevätlukukauden 2014 päättyessä Oppilasmäärä

Lisätiedot

6.6 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät

6.6 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät 6.6 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät Perusopetuksessa käytettävät todistukset ovat: 1. Lukuvuositodistus 2. Välitodistus 3. Erotodistus 4. Päättötodistus Opetuksen järjestäjä

Lisätiedot

www.facebook.com/mercuria.fi MERCURIA Kauppiaitten Kauppaoppilaitos

www.facebook.com/mercuria.fi MERCURIA Kauppiaitten Kauppaoppilaitos www.facebook.com/mercuria.fi MERCURIA Kauppiaitten Kauppaoppilaitos FAKTAA MERCURIASTA sijaitsee Länsi-Vantaalla Martinlaaksossa hyvien kulkuyhteyksien päässä perustettu vuonna 1908 omistajina Vantaan

Lisätiedot

KV 23.6.2014 48 Liite 6D 1(5)

KV 23.6.2014 48 Liite 6D 1(5) KV 23.6.2014 48 Liite 6D 1(5) SIVISTYSTOIMEN JOHTOSÄÄNNÖT YLEISEN MAARÄYKSET 1 Soveltamisala Sivistystoimen luottamuselimiin, viranhaltijoihin ja työntekijöihin sovelletaan tämän johtosäännön määräyksiä.

Lisätiedot

1.2.1899 Julkaistiin asetus kahden uuden seminaarin perustamisesta, toinen nais- ja toinen miesoppilaita varten.

1.2.1899 Julkaistiin asetus kahden uuden seminaarin perustamisesta, toinen nais- ja toinen miesoppilaita varten. AJANKOHTA TAPAHTUMA 1.2.1899 Julkaistiin asetus kahden uuden seminaarin perustamisesta, toinen nais- ja toinen miesoppilaita varten. 20.3.1900 Julkaistiin asetus Kajaanin kansakoulupohjaisen miesseminaarin

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY Yhdistyksen säännöt Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

Oulun seudun ammattiopisto Ammattilukio-opinnot. Tarja Mäkipaaso, Oulun aikuislukio

Oulun seudun ammattiopisto Ammattilukio-opinnot. Tarja Mäkipaaso, Oulun aikuislukio Oulun seudun ammattiopisto Ammattilukio-opinnot Tarja Mäkipaaso, Oulun aikuislukio OSAOn ammattilukio Noin 600 opiskelee vuosittain lukio-opintoja Voi opiskella kaikissa koulutusohjelmissa (ei Kaukovainion

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA Suomessa LVI yhdistystoiminta alkoi Helsingissä jo 1930 luvulla, jolloin oli perustettu Lämpö-

Lisätiedot

Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen

Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen Opiskelupaikan hakijalle Suomessa ammatilliseen koulutukseen voi hakea peruskoulun tai lukion todistuksella Jos olet suorittanut koulutuksen ulkomailla, haet

Lisätiedot

URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä. Yhteenveto

URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä. Yhteenveto URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä Yhteenveto URAOHJAUS Seurantajärjestelmä Uraohjaus-hankkeessa suunniteltiin ja toteutettiin seurantajärjestelmä opiskelijoiden amk-opintojen etenemisestä 1. Tehtiin tutkimus

Lisätiedot

Sijoittumiskyselyn kooste: suomen kieli

Sijoittumiskyselyn kooste: suomen kieli Sijoittumiskyselyn kooste: suomen kieli Vastausprosentti oppiaineen osalta 37 % Naisia 88 % vastaajista Vastaajien ikä keskimäärin 33 vuotta Opintojen kesto vuosissa keskimäärin 8 vuotta Vastanneissa eniten

Lisätiedot

Opetusministeriön asetus

Opetusministeriön asetus Opetusministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Annettu Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 2009 Opetusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 24 päivänä heinäkuuta 2009 annetun

Lisätiedot

Jaksovinkit 6. Rehtori. Ainevastaavat. Panu Kela puh. 044-7039 388 Rehtori on varmimmin tavattavissa ma to klo 10.00 17.

Jaksovinkit 6. Rehtori. Ainevastaavat. Panu Kela puh. 044-7039 388 Rehtori on varmimmin tavattavissa ma to klo 10.00 17. Jaksovinkit 6 Iltaopetus 7.4. 13.5. Iltaopetuksen kokeet 6. jaksossa: B-koodi: 14.5. D-koodi: 19.5. C-koodi: 15.5. E-koodi: 20.5. Kokeiden palautus: 21.5. Rehtori Panu Kela puh. 044-7039 388 Rehtori on

Lisätiedot

Ruokolahden kunta Sivistystoimen johtosääntö 1 (8) 56100 Ruokolahti Voimaan 1.1.2009 (kv 15.12.2008/ 59) muutos 1.8.2010 (kv. 21.6.

Ruokolahden kunta Sivistystoimen johtosääntö 1 (8) 56100 Ruokolahti Voimaan 1.1.2009 (kv 15.12.2008/ 59) muutos 1.8.2010 (kv. 21.6. Ruokolahden kunta Sivistystoimen johtosääntö 1 (8) 1 Soveltaminen Tämä johtosääntö kattaa sivistystoimen päävastuualueen. Johtosäännön määräyksiä sovelletaan opetus- ja kulttuuritoimeen, varhaiskasvatukseen

Lisätiedot

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS YLEISTÄ Yhdistyksen tarkoitus on edistää fyysisesti vammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia yhteiskunnan tasa-arvoisina ja täysivaltaisina jäseninä

Lisätiedot

Kouvolan iltalukio. Yo-kirjoitukset kevät Anna-Leena Ollikainen p

Kouvolan iltalukio. Yo-kirjoitukset kevät Anna-Leena Ollikainen p Kouvolan iltalukio Yo-kirjoitukset kevät 2017 1 Varmista osallistumisoikeutesi Kirjoitettavissa aineissa vähintään pakolliset kurssit suoritettu. Jos osallistumisoikeus evätään, sinuun otetaan yhteyttä.

Lisätiedot

Kristillinen Eläkeliitto ry

Kristillinen Eläkeliitto ry Kristillinen Eläkeliitto ry Piirin mallisäännöt Mallisäännöt Hyväksytty PRH 1 Sisällys I PERUSSÄÄNNÖKSET... 2 Nimi, kotipaikka... 2 Tarkoitus... 2 Toiminta... 2 II JÄSENYYS... 3 Jäsenet... 3 Jäsenen velvollisuudet...

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 136

Espoon kaupunki Pöytäkirja 136 14.05.2013 Sivu 1 / 1 2320/12.01.00/2013 136 Koulukohtaisen budjetin vaikutus oppimisen ja koulunkäynnin tuen muotojen antamisen mahdollisuuksiin sekä kieli- ja kulttuuriryhmien kohdennetun resursoinnin

Lisätiedot