Kaikki alkoi Hampurista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kaikki alkoi Hampurista"

Transkriptio

1 saatesanat Kaikki alkoi Hampurista Ensimmäinen suomalaispappi Saksassa oli Toivo Waltari. Hän aloitti merimieskirkkotyön Hampurissa vuonna Hampurista alkoi myös ensimmäinen suomalainen siirtolaispappi, Hannu Honkkila vuonna 1971 kartoittaa Saksan suomalaisten tilannetta. Menin merimieskirkolle, jossa merimiespappi Göran Hellbergin kanssa katseltiin karttaa ja todettiin, että Köln näyttää olevan sopivan keskellä, hän muistelee. Myös monelle meistä Saksan suomalaisista on Hampuri tainnut olla lähtökohta Saksan valloittamiseen. Tavallaan palaamme siis juurillemme, kun SKTK:n vuosikokousviikonloppua vietetään tänä vuonna Hampurin merimieskirkolla. Vuosikokous Merimieskirkon suojissa on myös yksi merkki suomalaisen kirkollisen työn ja Merimieskirkon viime vuonna Pohjois-Saksan alueella tiivistyneen yhteistyön onnistumisesta. Kirjeen kirjoittaminen kotiväelle tai palkan lähettäminen Suomeen eivät ole enää syitä merimiehen hakeutua kirkolle. Kulkijan olohuoneen ovet ovat kuitenkin tänäänkin auki kenen tahansa piipahtaa sisään olipa sitten hätä tai vain pullan himo, vakuuttavat Pohjois-Saksan merimieskirkon työntekijät (ks. s. 10 alkaen). Der 2009 im Auftrag des Bundesministeriums für Familie, Senioren, Frauen und Jugend durchgeführte dritte Freiwilligensurvey zeigt, dass 71 % der Bevölkerung in Deutschland in Vereinen, Organisationen, Gruppen oder öffentlichen Einrichtungen teilnehmend aktiv waren. Dies ist 5 % mehr als im Jahr Der Anteil freiwillig Engagierter an der Bevölkerung ist zwischen 1999 und 2009 von 34 % auf 36 % gestiegen. Das Ehrenamt ist also nicht am Aussterben, ganz im Gegenteil! Die allermeisten Menschen engagieren sich, weil sie etwas zum Gemeinwesen beitragen, die Gesellschaft mitgestalten wollen. Weitere häufige Gründe sind das Bedürfnis nach Gemeinschaft und nach einem Engagement, das inhaltlich befriedigt und Freude bereitet. Wichtig ist außerdem die Möglichkeit, eigenes Wissen und Können einbringen und erweitern zu können. Die eigenen Fähigkeiten und oft sehr viel Zeit bringen auch im Rahmen der finnischen kirchlichen Arbeit viele Menschen ein nicht nur, aber auch im Vorstand des ZfkA e.v. Bei der Jahreshauptversammlung in Hamburg werden wieder neue Vorstandsmitglieder gewählt. Einige steigen wohl verdient aus, andere kandidieren für weitere zwei Jahre und wieder andere wollen sich neu einbringen (s. ab S. 5). Ihnen allen sei an dieser Stelle herzlich gedankt! Der Dank gilt aber auch allen anderen, die unsere Gemeinschaft mitgestalten. Ohne die Menschen in unseren Gemeinden gäbe es keine finnische kirchliche Arbeit in Deutschland! Bleibt zu hoffen, dass die Arbeit neben allem Frust, der auch zum Leben gehört inhaltlich befriedigend ist und Freude bereitet. kuva: Martti Lammi Viel Freude auch mit der neuen Rengas-Ausgabe wünscht Ihnen Ritva Prinz Renkaan toimittaja/rengas-redakteurin Den Bericht über den Freiwilligensurvey 2009 finden Sie unter > Service > Publikationen

2 Tässä lehdessä / In dieser Ausgabe Museoon siirtäisi oululainen Rebekka Naatus lähetystyön. Kotimaa-lehden kolumnissaan hän ehdottaa: Koko sana pitäisi siirtää kirkolliseen museoon. Sinne jalkapuun ja julkiripin viereen. Artikkelisarjansa toisessa osassa pastori Päivi Lukkari valottaa asiasta Suomessa virinnyttä keskustelua ja ottaa kantaa lähetystyön ja kirkon suhteeseen. (s ). 18 Mitä on selkokieli? Helppoja sanoja, yksinkertaisia lauserakenteita, ajankohtaista tekstiä. Selkokieli tarjoaa myös suomea toisena äidinkielenään opettelevalle mahdollisuuden lukea uutisia vaivattomasti ymmärrettävässä muodossa. Tai vaikkapa Raamattua. Paula Linke valottaa selkokieltä ja esittelee viime vuonna ilmestynyttä raamatunkäännöstä sivuilla Der Musterschüler wird aufmüpfig Ist Finnland dabei, der europäischen Kooperation den Rücken zu kehren und seine Politik eher national auszurichten? Wie sind die europakritischen Töne finnischer Politiker zu bewerten? Die Leiterin des Finnland-Instituts in Deutschland, Dr. Anna-Maija Mertens analysiert ab Seite 22 die neuesten politischen Entwicklungen im PISA-Wunderland. 22 Finnland.cool. Finnland wird 2014 Ehrengast der Frankfurter Buchmesse sein. Schon im Vorfeld soll ein buntes Satellitenprogramm bestehend aus diversen kulturellen Inhalten entstehen, das weit über Literatur hinaus geht und sich über das ganze deutschsprachige Europa erstreckt. Wie man sich daran beteiligen kann, erläutert Hanna Laajalahti auf Seite Nenässä nuha niiskuttaa Kalevalamitta sopii nykyrunoilijankin ohjenuoraksi. Sen osoittivat Braunschweigin kielikoulun oppilaat, jotka opettajansa Mari Aallon johdolla runoilivat arkisista asioista Kalevalan malliin. Pienten runoilijoiden tuotoksia ja vinkkejä runoilijoiksi aikoville löydät sivulta 30. Soikoon siis sanainen Sampo!

3 Ajankohtaista / Aktuelles Kiitos! Danke! Saksan suomalaisten seurakuntien ja yksityishenkilöiden lähetyksen ja kansainvälisen diakonian hyväksi tekemät lahjoitukset ylsivät vuonna 2012 ennätykselliseen ,14 euron summaan. Tämä on 1,63 jäsentä kohti ja ylittää reilusti vuosikokouksen asettaman tavoitteen ( 1,- jäsentä kohti). Lahjoitukset on välitetty lahjoittajien ilmoittamiin kohteisiin. Kiitos kaikille lahjoittajille! Erfreulich hoch waren im Jahre 2012 die Zuwendungen für Mission und ökumenische Diakonie. Sie betrugen insgesamt ,14. Das bedeutet 1,63 pro Mitglied und übersteigt bei weitem das von der Jahreshauptversammlung gesetzte Ziel von einem Euro pro Mitglied. Die Spenden wurden gemäß Zweckbestimmung weitergeleitet. Allen Spenderinnen und Spendern herzlichen Dank! kuva: Andres Flückiger/ pixelio.de Mun silmin Siirtolaisuusinstituutin näyttely avaa kuvakulmia Suomessa asuvien somalinuorten maailmaan lähtien esitellään Siirtolaisuusinstituutissa Turussa Suomessa asuvien somalinuorten elämää ja ajatuksia kuvin ja videoteoksin. Näyttelyssä on mukana myös somalialaisten elämiseen liittyvää taustatietoa ja materiaalia. Hanketta koordinoi ja johtaa taiteiden tohtori Helena Oikarinen-Jabai. Siirtolaisuusinstituutti julkaisi viime syksynä somalinuorista kertovan kirjan Mun Stadi, jonka esittelemme seuraavassa Renkaassa. Siirtolaisuusintituutti, Eerikinkatu 34, Turku, Rengas 4-5/2013 ilmestyy KV 13 huhti- ja toukokuun tapahtumatiedot artikkelit: seurakuntien tapahtumatiedot oman seurakunnan tiedottajalle: Rengas 6-7/2013 ilmestyy KV 22 kesä- ja heinäkuun tapahtumatiedot artikkelit: seurakuntien tapahtumatiedot oman seurakunnan tiedottajalle:

4 Rauha lahja ja tehtävä kuukauden sana Silloin susi kulkee karitsan kanssa ja pantteri laskeutuu levolle vohlan viereen, vasikka ja leijonanpentu syövät yhdessä ja pikkupoika on niiden paimenena. Lehmä ja emokarhu käyvät yhdessä laitumella, yhdessä laskeutuvat levolle niiden vasikat ja pennut, ja leijona syö heinää kuin härkä. Ja imeväinen leikkii kyyn kolon äärellä, vastikään vieroitettu lapsi kurottaa kättään kohti myrkkykäärmeen luolaa. Kukaan ei tee pahaa, ei tuota turmiota minun pyhällä vuorellani, sillä maa on täynnä Herran tuntemusta niin kuin meri on vettä tulvillaan. Jes. 11: 6-9 Jesajan profetia tuntuu utopistiselta. Maailman järjestys on toisenlainen. Leijona on leijona ja kyykäärme on kyykäärme. Vahvempi syö heikomman, se on viidakon laki. Entä jos tulkitsisin vanhaa profetiaa hiukan vapaammin, omasta elinympäristöstäni käsin? Myrkkykäärmeet voisivat tarkoittaa myrkyllisiä ihmisiä ihmisiä, jotka myrkyttävät ilmapiirin ympärillään, myrkyttävät läheistensä elämän. Katkeroituneita ihmisiä, ihmisiä, jotka antautuvat oman katkeruutensa valtaan. Leijonilla voitaisiin tarkoittaa ihmisiä, jotka pyrkivät hallitsemaan läheisiään, repivät ja raatelevat ulkoisesti tai sisäisesti, riistävät ihmisarvon; ihmisiä, joiden vierellä ei ole tilaa elää. Imeväiset ja pikkupojat voisivat olla esimerkiksi tämän maailman halveksittuja ja sorrettuja lapsia, sairaita, asunnottomia, naisia ja miehiä, jotka menehtyvät hiljaa puolisonsa tai työnantajansa tyrannointiin. Entä rauha? Tila, jossa leijona saa olla leijona ja myrkkykäärme myrkkykäärme mutta jossa ne eivät käytä voimaansa toisen vahingoittamiseen, toisen satuttamiseen? Imeväinen voi ojentaa kätensä ja kädenojennus otetaan vastaan kädenojennus sovintoon ehkä, tai paijaamaan ojentunut käsi. Pikkulapset paimentavat petoja näyttävät tien, jota kulkea. Viidakon laki väistyy rakkauden, välittämisen ja huolenpidon, oikeudenmukaisuuden edessä. Meidän rauhanpyrkimyksemme jäävät niin usein puolitiehen. Puhumme rauhasta ja tyydymme näennäiseen rauhaan, välirauhaan, aselepoon tai kylmään sotaan. Toivomme, että meidät jätetään rauhaan, että emme joudu pohtimaan ikäviä tai vaikeita asioita, tuomaan päivänvaloon puolison tai vanhempien väkivaltaisuutta, koulutai työpaikkakiusaamista, uskottomuutta. Painamme ongelmia villaisella tai lakaisemme ne maton alle, jotta ylläpitämämme näennäisrauha ei järkkyisi, jotta emme itse joutuisi hyökkäyksen kohteeksi. Raamatun profetia tuskin tarkoittaa tällaista rauhaa. Jeesuksen, rauhan ruhtinaan, tie rauhaan kohtasi vastustusta. Rauhan tie kulki kärsimysten kautta. Jeesusta ajoi tiellään eteenpäin pyrkimys totuuteen ja oikeudenmukaisuuteen. Se merkitsi toisinaan jyrkkiä sanoja, vääryyden osoittamista vääryydeksi, syrjään siivottujen ongelmien nostamista näkyviin. Rauha itsemme ja Jumalan kanssa on meille luvattu ja annettu Jumalan lahja. Rauha ihmisten kesken on samalla myös tehtävä. Lahjan saa ottaa vastaan. Rauhan tietä on lähdettävä kulkemaan. Leijonan on lakattava raatelemasta, käärmeen levittämästä myrkkyä. Raatelemista ja myrkyn levittämistä ei tarvitse eikä saa enää sietää. Kiusaajia ja kiusattuja ei saa jättää rauhaan. Silloin rauha on mahdollinen sekä kiusatulle että kiusaajalle. Jumalan rakkauden perustalle rakennettu rauha. Päivi Lukkari kuva: Outi Tuulari

5 Hampuri kutsuu! Gemeinden Ahoi!

6 Suomalaisen kirkollisen työn keskuksen vuosikokousviikonloppu järjestetään Hampurissa suomalaisen merimieskirkon tiloissa. Viikonlopun ohjelmassa on varsinaisen vuosikokouksen lisäksi mm. pääkonsuli Erja Tikan vastaanotto ja tutustumista Hampuriin sekä iloista yhdessäoloa. Merimieskirkko sijaitsee keskeisellä paikalla sataman tuntumassa lähellä Elbeä. Hampurin sataman katsotaan saaneen alkunsa 1189, jolloin Hampurista tuli vapaakaupunki ja sen asukkaille myönnettiin tullioikeudet Elbe-joelle. Sataman ympärille onkin sittemmin keskittynyt niin hansakaupungin elinkeinoelämän kehitys kuin historiakin. Alun perin hiililaivojen lastauspaikaksi rakennettu Landungsbrücken aivan Merimieskirkon läheisyydessä on nykyään suosittu turistinähtävyys. Tervetuloa Hampuriin! Das jahreshauptversammlungswochenende des zfka findet vom in den Räumlichkeiten der finnischen Seemannskirche in Hamburg statt. Im Programm u.a. Empfang der Generalkonsulin von Finnland, Erja Tikka, Stadtrundfahrt und geselliges Beisammensein. In der Seemannskirche nahe den Landungsbrücken sind wir im Herzen der Hamburger Geschichte. Herzlich willkommen! kuvat/fotos: Ritva Prinz Lue lisää/weitere Informationen:

7 Mitä saavutit? Mitä jäi kesken? Vorstandsmitglieder ziehen Bilanz Bei der Jahreshauptversammlung in Hamburg am endet die Amtsperiode von Milja von Fragstein, Karl-Friedrich von Knorre, Leena Nikula und Felix Tölle. Karl-Friedrich von Knorre, Felix Tölle und Leena Nikula stellen sich erneut zur Wahl. Fragen, die in den letzten zwei Jahren den Vorstand beschäftigten waren u. a.: - neue regionale Konzeption mit Zentren und Gemeindeassistenten in größeren Gemeinden und der Möglichkeit für kleine Gemeinden, auch ohne Vereinsstruktur weiterhin aktiv zu bleiben - sowie deren Finanzierung - Gestaltung von Angeboten, die Jugendliche ansprechen - die Zusammenarbeit mit der finnischen Gemeinde Rhein-Neckar Kysyimme erovuoroisilta johtokunnan jäseniltä, mitä he kokivat saavuttaneensa johtokunnassa. Mikä johtokuntatyöskentelyssä oli parasta? Mikä jäi kesken? Mihin he uudella kaudella haluaisivat vaikuttaa? Tulin johtokuntaan varajäsenenä silloin, kun aloitettiin rakenteiden muutos siten, että haluttiin perustaa suurimmille seurakunnille aluekeskus ja palkata seurakunta-assistentti huolehtimaan toiminnan koordinoinnista. Annettiin myös pienemmille seurakunnille mahdollisuus lopettaa yhdistystoiminta ja silti säilyttää toiminta ja sielunhoidolliset palvelut yhdyshenkilön ja alueen papin kautta. Tämä prosessi on suurelta osalta toteutunut ja järjestely toimii. Muutosta ei kuitenkaan määrätty johtokunnasta, vaan joka alueen seurakuntalaiset olivat ja ovat edelleenkin aktiivisesti prosessissa mukana. Toivonkin, että kaikille alueille saadaan toimiva keskus, jonka kaikki seurakuntalaiset tuntevat omakseen. Jännitin alussa aika paljon johtokuntaan lähtemistä, mutta sydämellinen, perheenomainen tunnelma johtokunnan kokouksissa on tehnyt työskentelyn helpoksi. Haluan myös kiittää hyvin valmistetuista kokouspapereista, joista asiat käyvät selkeästi ilmi. Näin päätösten teko on helppoa. Vaikeinta minulle ovat olleet pitkät junamatkat täältä pohjoisesta! En aio asettua uudestaan ehdokkaaksi johtokuntaan, sillä velvollisuuteni tyttärenä vaativat lisää aikaa. Toivon, että jokainen, joka haluaa huolehtia yhteisistä asioistamme, ilmoittautuu rohkeasti mukaan. Kenellekään ei anneta tehtävää, josta hän ei Jumalan avulla suoriudu. MiLja von FRagStEin Milja von Fragstein

8 Puheenjohtajana pidin huolta siitä, että kaikki johtokunnan jäsenet olivat kokouksissa prosessissa aktiivisesti mukana. Vaikka aiheet ovat joskus olleet haastavia, niin yritin päästä siihen, että kaikkien oli mielekästä olla tässä prosessissa mukana ja yhdessä pohtien löysimme parhaan ratkaisun. Uskoisin että tämä melkein aina onnistui. Omien tilojen rahoitus maakirkkojen tuella on projekti, jonka olemme käynnistäneet olemme hyvällä matkalla, mutta emme vielä loppusuoralla. Kesken on myös positiivisen ja rakentavan yhteistyön saavuttaminen Rhein-Neckarin seurakunnan kanssa. Meillä ei ole toista seurakuntaa, josta olisi pitänyt keskustella melkein jokaisessa johtokunnan kokouksessa, oikeuskiistan jälkeenkin. Tästä perinteestä luopuisin mielelläni. On ollut hienoa saada olla mukana luomassa kirkollista tulevaisuuttamme yhdessä harmonisen johtokunnan kanssa. Mainiota oli myös hyvä yhteistyö papiston ja meidän toimistohenkilökuntamme kanssa. Suurkiitokset Maurille, Ritvalle ja Annelle. Asetun uudelleen ehdokkaaksi ja jatkan työtä, jos sallitaan. On vielä monta projektia (mm. aluepäivät), jotka kaipaavat kehittämistä. karl-friedrich von knorre Olen ollut varajäsenenä mukana useimmissa johtokunnan kokouksissa kahden vuoden aikana ja näin mukana yhteisissä päätöksissä. Johtokuntatyöskentely on joukkuelaji eikä yksilölaji, joten omat saavutukset eivät ole niin merkittäviä. Parasta johtokuntatyöskentelyssä olivat hyvin valmistellut kokoukset ja keskusteleva kokousilmapiiri. Haluan mielelläni tarttua tuleviin haasteisiin ja asetun siksi ehdokkaaksi uudelleen. LEEna nikula Koska olen aiemmin tehnyt nuorisotyötä, olen yrittänyt toimia nuoremman polven ja nuorison äänenä johtokunnassa. Johtokuntatyöskentelystä jää mieleen moni hyvä hetki johtokuntakollegoideni seurassa Hannoverissa ja Frankfurtissa. Viime aikoina olemme pastori Päivi Lukkarin kanssa mietiskelleet uusia projektimalleja, jotka vaikuttaisivat nuorison motivaatioon osallistua kirkolliseen työhön. Asetun mielelläni ehdokkaaksi uudelleen. Haluaisin jatkaa keskustelua johtokunnassa hyvällä mielellä ja kehitellä uutta Sasu-rippikoulun juhlavuonna Erityisesti yritän olla mukana uusien ideoiden kehitysprosessissa nuorisotyön puolella ja jatkaa hyvää yhteistyötä pappiemme kanssa. FELiX tölle Karl-Friedrich von Knorre Leena Nikula Felix Tölle

9 Tavoitteena avoin sosiaalinen verkko Annaliisa Kühn kandidiert für den Vorstand Kuva: Outi Tuulari SKTK:n varapuheenjohtaja Minna Schottenin muutettua pois Saksasta tulee uusi varapuheenjohtaja valittavaksi vuosikokouksessa Hampurissa. Annaliisa Kühn Dresdenistä asettautuu ehdokkaaksi ja esittäytyy seuraavassa. Olen kotoisin Vaalasta, opiskelin luokanopettajaksi Kajaanissa ja työskentelin Oulussa. Tapasin saksalaisen aviomieheni Suomessa, muutimme miehen työn mukana Sveitsiin 1996 ja Jenaan Nyt olemme asuneet Dresdenissä jo yli kymmenen vuotta. Hoidin kahta poikaamme, opiskelin saksaa ja opetin kansainvälisellä koululla suomea, kunnes sain töitä yksityisestä kristillisestä koulusta opiskelin Dresdenin teknillisessä yliopistossa Europäische Sprachen -jatko-opinnot (M.A.). Nyt opetan yliopisto-opiskelijoille suomea muutamana päivänä viikossa. Annaliisa Kühn Seurakuntatoiminnassa olen ollut mukana rippikouluikäisestä lähtien. Olen pitänyt suomalaista pyhäkoulua Zürichin luterilaisella kirkolla ja tullut mukaan Saksan suomalaisen seurakunnan yhteyteen jo Jenassa. Dresdenissä aloitin srk:n tiedottajana, jatkoin raadin jäsenenä ja vuodesta 2005 olen toiminut kirkkoraadin puheenjohtajana. Välillä olen ollut pari vuotta mukana SKTK:n johtokunnassakin. Mahdollisuus kuulla Jumalan sanaa, laulaa ja rukoilla yhdessä omalla äidinkielellä on yksi ulkomailla asuvan kristityn perustarpeista. Aina se ei kuitenkaan ole arkipäivän päällimmäisin tarve. Erityisen tärkeää monille ulkosuomalaisille on löytää avoin suomalainen sosiaalinen verkko, joka ottaa ehdoitta vastaan ja jossa voi halutessaan aktiivisesti toimia mukana. Tämän verkon suomalaiset seurakunnat tarjoavat. Haluan johtokunnan kautta olla mukana kehittämässä Saksan suomalaista kirkollista toimintaa tarpeitamme, mahdollisuuksiamme ja aikaamme yhä paremmin vastaavaksi. annaliisa kühn Annaliisa Kühn wurde in Vaala, an der Mündung des Oulusees in den Oulufluss, geboren. Das gemeinsame Leben mit ihrem Mann brachte sie über die Schweiz und Jena vor mehr als 10 Jahren nach Dresden. Ursprünglich Grundschullehrerin, unterrichtete sie mal Finnisch, mal an einer christlichen Schule. Aktive Mitarbeit in der Gemeinde war Annaliisa schon immer wichtig. Schnell fand sie auch in Deutschland ihren Platz in der finnischen Gemeinde. Neben der Möglichkeit, in der Muttersprache Gottes Wort hören, singen und beten zu können, ist ihr wichtig, dass den Finnen hier ein offenes soziales Netz geboten wird. Annaliisa war bereits von 3/2006 bis 3/2009 Mitglied des Vorstandes und kandidiert jetzt für den Posten der 2. Vorsitzenden, um die finnische kirchliche Arbeit in Deutschland so weiterzuentwickeln, dass sie noch besser unseren Bedürfnissen, Möglichkeiten und unserer Zeit entspricht. Deutsche Zusammenfassung Ritva PRinz

10 Ovet ja korvat auki Tseki-papukaija ei ujostele vierasta. Rauhallisesti se seuraa häkistään niin merimieskirkon aulaan pyrähtäviä kielikoululaisia kuin jo varttuneempaan ikään ehtineitä työkerholaisia. Ihmiset ovat merimieskirkkotyössä tärkeintä, siitä on päätoimisten työntekijöiden tiimi yhtä mieltä. Niin vapaaehtoiset, joita ilman työstä ei tulisi mitään, kuin merimiehet ja kaikki muutkin kulkijat, jotka kirkolle poikkeavat. kuva/foto: Ritva Prinz Merimieskirkon juttu on pitää ovet ja korvat auki, toteaa sosiaalikuraattori Ritva Lehmann. Ja johtaja Satu Oldendorff lisää: Merimieskirkko on liikkuvien ihmisten kirkko. Teemme työtä erityisissä olosuhteissa ammattiaan harjoittavien kuten merimiesten ja raskaan liikenteen kuljettajien parissa. Ja sitähän tavallaan olemme myös me ulkosuomalaiset, juuriltamme liikkeelle lähteneet. Merimieskirkko haluaa tarjota ihmisille yhteisöllisyyden mahdollisuuden, usein sen toisen kodin. Ja kulkijan olohuoneella on kysyntää. Vuosittaiset kohtaamiset kirkolla, laivakäynneillä jne. yltävät pian 50000:een / vuosi. Taloudellisten kysymysten lisäksi yksi suurimmista ongelmista onkin, mistä löytää tarpeeksi käsiä kaikkia tehtäviä varten. Kuluvana vuonna haasteet tulevat lisääntymään. Kun Hampurin pääkonsulaatti kesällä 2013 lopettaa toimintansa, on odotettavissa, että etenkin sosiaalityön tarve kasvaa. Merimieskirkon tiloihin alkusyksystä 2013 siirtyvän kansalaispalvelupisteen näkee Satu Oldendorff kuitenkin positiivisena asiana niin kirkolle kuin Das Maskottchen der finnischen Seemannskirche, der Papagei Tseki, hat keine Angst vor den Gästen. alueen suomalaisille: Meitä kaikkia tarvitaan nyt Suomen esillä pitämisessä! Merimieskirkko haluaa olla matalan kynnyksen kohtaamispaikka. Merimieskirkko ei ole kahvila, ei kauppa, ei sauna eikä hotelli, vaikka näitä palveluja meiltä saakin. Merimieskirkko on ihmisten olohuone, tänne saa tulla hyvine ja huonoine puolineen, hyvinä ja huonoina päivinä. Toivon että ihmisillä olisi sellainen tunne, että tänne on turvallista tulla, ettemme tuomitse ketään vaikka joku olisikin pahalla tuulella, tiivistää palveluvastaava Tiina Ylitalo. Ja toimistosihteeri Eira Weißenburg lisää: On tärkeää, että näin suuressa kaupungissa on Suomi-keskus, paikka johon aina voi tulla, oli sitten hätä tai vain pullan himo! Ritva Prinz

11 Tulla saa, oli sitten hätä tai pullanhimo. Die Kernaufgabe der finnischen Seemannskirche liegt in der Betreuung der finnischen Seeleute und der Finnen, die auf Reisen sind. Sie bietet auch eine Begegnungsstätte für die Finninnen und Finnen, die in Hamburg und Umgebung leben. Die finnische Seemannskirche ist seit 1901 in Hamburg tätig. Das erste in den 1920er Jahren erstellte eigene Kirchengebäude wurde während des Zweiten Weltkrieges zerstört. Das heutige Gebäude der Seemannskirche in der Ditmar-Koel-Str. 6, wurde im Dezember 1966 eingeweiht. Die Seemannskirche liegt zentral in der Nähe des Hafens und der Elbe. In den Räumlichkeiten der Seemannskirche findet sich ein vielseitiges Angebot: Café, Sauna, Bibliothek, Gästeräume, Kunstausstellungen und Konzerte. Im November findet der alljährliche Weihnachtsbasar statt, der ein weit über Hamburg hinaus bekanntes Schaufenster nach Finnland bietet. Volles Haus gibt es in der Seemannskirche öfter, wie hier bei dem Empfang des finnischen Generalkonsulates zum Unabhängigkeitstag Suomen Merimieskirkko perustettiin vuonna Toiminnan tarkoituksena on ollut alusta asti tukea kotimaasta kauaksi lähteneitä merenkulkijoita ja siirtolaisia sekä auttaa ulkomailla vaikeuksiin joutuneita maanmiehiä. Toimintaa on myös kotimaassa ja merillä. Toiminnan perusajatus nyt, yli 135 vuotta myöhemmin, on sama: vieraanvaraisuus, kohtaaminen, läsnäolo, kristillinen identiteetti, merellinen henki ja avoimuus uudelle ovat toiminnan perusarvot. Merimieskirkkojen palvelut ovat vuosien saatossa monipuolistuneet ja toimipisteistä on muotoutunut (ulkomailla) suomalaisuuden, suomen kielen ja kulttuurin tukikohtia ja näyteikkunoita Euroopassa. Merimieskirkot ovat käyttäjilleen kappale kotimaata vieraassa maassa ja uuden kulttuurin keskellä. Kotimaan satamien merimieskirkkotyö painottuu kansainvälisen vastavuoroisuusperiaatteen mukaisesti ulkomaalaisten merimiesten palvelemiseen. Kotimaan toimipisteet ovat toki avoinna kaikille kävijöille. ja kuva/foto: Eike Dehls

12 Merimieskirkon voimanaiset Pohjois-Saksan merimieskirkko käsittää Hampurin merimieskirkon ja Lyypekin merimieskirkon/suomi-kodin. Seurakunta- ja siirtokuntatyön lisäksi työtä tehdään Hampurissa lähinnä merenkulkijoiden ja Lyypekissä sekä raskaan liikenteen kuljettajien että merenkulkijoiden parissa. Ja nämä naiset hommaa pyörittävät. Satu Oldendorff, Pohjois-Saksan merimieskirkon johtaja Olen Satu Oldendorff ja kotoisin viisilapsisesta perheestä Perniöstä, mutta olen myöhemmin turkulaistunut. Elämän vuosikymmeniä minulle kertyy tänä vuonna kuusi, joista olen asunut Saksassa 27 vuotta. Iloa elämääni tuovat kolme lasta perheineen, hyvät ystävät ja mielenkiintoinen työ. Olen ammatiltani sairaanhoitaja/osastonhoitaja ja työskennellyt sairaaloissa niin Suomessa kuin Saksassa yhteensä yli kolmekymmentä vuotta. Pidän uimisesta, pyöräilystä ja lukemisesta. Elämän mottona kuljetan mukanani asioilla on tapana järjestyä. Merimieskirkkotyön löysin 80-luvun alussa kielikoulun kautta. Minulle oli hyvin tärkeää, että lapseni osaisivat suomea ja siinä Hampurin merimieskirkolla toimiva Suomi-koulu oli suurena tukena. Siitä lähtien myös merimieskirkon vapaaehtoistyö/luottamustehtävät ovat olleet tärkeä osa elämääni Hampurissa ja myöhemmin Turussa asuessani. Turun aikana toimin Suomen Merimieskirkko ry:n hallituksen varapuheenjohtajana. Työntekijäksi merimieskirkkoon siirryin 2010, ensin Turkuun ja sitten Hampuriin. Rakkaus merimieskirkkotyöhön ja työn perinpohjainen tunteminen ovat helpottaneet tehtäväni hoitamista huomattavasti. Osaavan henkilöstön ja vapaaehtoisten kanssa tätä työtä on hyvä tehdä. Ritva Lehmann, sosiaalikuraattori Olen 50+ikäryhmään kuuluva, 23 vuotta ulkomailla asunut suomalainen, kolmen aikuisen lapsen äiti ja kahden lapsenlapsen mummi. Ammattikoulutukseni olen saanut sekä Suomessa että Saksassa. Olen erikoissairaanhoitaja (OP- Schwester, Klinikum Barmen, Wuppertal), kielenkääntäjä-tulkki (Turun yliopisto) ja sosiaalipedagogi (Rauhes Haus, Hamburg). Lisäksi olen suorittanut sovittelijan tutkinnon (IKM, Hamburg). 80-luvulla olen ollut kolme vuotta lähetystyössä eteläisessä Afrikassa. Seurakuntatyö on aina ollut lähellä sydäntäni, jo rippikoulusta lähtien olen toiminut vapaaehtoisena mukana erilaisissa tehtävissä seurakunnassa (raamattupiiri, perhetyö, kirkkoraati). Die Leiterin der finnischen Seemannskirche in Norddeutschland, Satu Oldendorff, kennt die Seemannskirchenarbeit schon über 30 Jahre, zuerst als ehren- und dann als hauptamtliche Mitarbeiterin. Die Sozialkuratorin der finnischen Seemannskirche in Norddeutschland, Ritva Lehmann, besitzt eine vielfältige Ausbildung sowohl auf pflegerischem als auch psychologischem Gebiet

13 Halusin ulkosuomalaistyöhön ja vuodesta 2002 lähtien olen toiminut sosiaalikuraattorina merimieskirkolla Hampurissa. Näiden vuosien aikana olen saanut olla kehittämässä sosiaali- ja diakoniatyötä Hampurin merimieskirkolla. Teen yhteistyötä mm. naapuriavun, SKTK:n ja Ulkosuomalaisparlamentin kanssa. Eira Weißenburg, toimistosihteeri Olen Eira Weißenburg, toimistosihteeri. Kirjoitan laskut, pidän kassakirjanpitoa, valmistelen kirjanpitoa Helsingin keskustoimistoa varten. Huolehdin myyjäistilausten lähettämisestä ja laskujen tarkastamisesta. Vastaan puhelimeen ja yhteisiin sähköposteihin. Teen tiedotuslehtistämme Ankkuria, Renkaan srk-sivut ja kirjoitan työkokousten pöytäkirjat. Hätätilassa olen kanttiinin kassalla ja siivoan majoitushuoneenkin. Olen ollut kirkon vakituinen kävijä vuodesta 1996 lähtien ja melkein alusta lähtien mukana sekä kielikoulun johtokunnassa että kirkkotoimikunnassa. Reilu vuosi sitten Satu kysyi minulta, enkö haluaisi tulla tänne töihin. Ja minähän halusin. On mukava nähdä paljon erilaisia suomalaisia ja tehdä työtä suomeksi. Työkaverit ovat ihania ja vaihteleva työkin mukavaa. Koskaan ei ole normipäivää, vaan aina sattuu ja tapahtuu. Tiina Ylitalo, palveluvastaava Olen Tiina Ylitalo, Hampurin merimieskirkon palveluvastaava. Olen aloittanut työni merimieskirkolla vuosivapaaehtoisena. Vuoden jälkeen jäin Hampuriin, menin töihin Hampurin kongressikeskukseen ja tein sijaisuuksia kirkolla. Marraskuussa vuonna 2000 minut valittiin pääemännäksi. Nyt vastaan kaikista palveluista (saunasta, majoituksesta, kaupasta, kahvilasta ja juhlien mm. häiden, syntymäpäivien tms. järjestämisestä). Olen viettänyt ja asunut lapsuuteni ensimmäiset kahdeksan vuotta Hampurin merimieskirkolla. Vanhempani olivat täällä silloin töissä. Merimieskirkolla on aina paikka sydämessäni ja sillä on minulle tärkeä merkitys. Kun isäni kesällä 1998 Hampurin lomani jälkeen soitti ja kertoi lukeneensa Kotimaa-lehdestä, että tänne etsitään vapaaehtoista, soitin saman tien Merimieskirkolle Albertinkadulle ja kysyin, vieläkö ehdin lähettää oman hakemukseni, vaikka hakuaika oli päättynyt edellisenä päivänä. Minut valittiin ja ympyrä sulkeutui, kun saavuin lopulta takaisin synnyinsijoilleni. Kun talo on täynnä ihmisiä ja tiskin takana on kiire, olen parhaimmillani. Haluan palvella asiakkaita ja olla olemassa heitä varten. Yritän käyttäytyä ihmisiä kohtaan niin kuin haluaisin minuakin kohtaan muiden käyttäytyvän. Ihmisten erilaisuus on rikkaus ja haaste! Haaste on myös työn ennakoimattomuus, mutta toisaalta se pitää myös mielen virkeänä; koskaan et tiedä, mitä päivä lopulta tuo tullessaan. Die Büroassistentin Eira Weißenburg mag die Lebendigkeit und Vielfältigkeit in der Arbeit der Seemannskirche. Neben s und Protokollschreiben putzt sie auch schon mal ein Gästezimmer, wenn Not am Mann ist. Tiina Ylitalo arbeitet als Service Managerin. Sie hat ihre ersten acht Lebensjahre in der finnischen Seemannskirche verbracht, und kehrte 1998 sozusagen zu ihren Wurzeln zurück

14 Noora Alimattila, sosiaalikuraattori, Lyypekki Olen uusulkosuomalainen humanisti, joka päätti jossain vaiheessa opintojensa jälkeen elää tätä elämää niin kuin tie näyttää vievän ja sydän sanovan. Tulin Hampurin merimieskirkolle vuonna 2009 vapaaehtoiseksi. Se oli silloin valinta, jota olin miettinyt opintojeni ja työnteon hektisten kuvioiden lomassa pitkään. Halusin lähteä ulkomaille ja tehdä jotain erilaista. Merimieskirkko tarjosi tuolloin erinomaiset puitteet kokea, nähdä ja viettää mahtava vaparivuosi. Nyt olen Lyypekin merimieskirkolla talon pyörittäjänä ja sosiaalikuraattorina. Ammatinkuvani on hyvin laaja. Vastaan niin suomalaisista laivoista kuin rekkamiestyöstä ja yritän yhtä lailla olla olemassa paikallisille suomalaisille ja Suomen ystäville. Hoidan niin hallinnollisia tehtäviä, sosiaalityön tapauksia, suhteita ulkopuolelle kuin keittelen kahviakin kirkollamme. Tavoitteenani on, että kirkkomme olisi olemassa kaikille, jotka juttuseuraa, suomalaista pullaa tai konkreettista apua kaipaavat, että meille olisi helppo tulla ja sisään astuessa kokisi olonsa tervetulleeksi. On rikkaus tutustua erilaisiin ihmisiin, kuulla heidän elämäntarinoitaan ja tehdä monipuolista työtä nimenomaan ihmisten parissa. Siihen samaan konseptiin liittyy kuitenkin myös se, että kaikki kohtaamiset eivät ole helppoja tai positiivisia ja arjessa pitää sukkuloida yhtäaikaisesti monien asioiden välillä. Olennaista ovat ihmiset ja heidän kohtaamisensa. Merimieskirkko on ihmisten kirkko suomalaisyhteisöjen sydän, mielestäni. Päivi Vähäkangas, pohjoisen alueen suomalaispappi Tiimiin kuuluu lisäksi hengellisestä työstä niin Hampurissa kuin Lyypekissä vastaava Pohjoisen alueen suomalaispappi Päivi Vähäkangas. Sozialberaterin Noora Alimattila arbeitet in Lübeck. Sie heißt alle willkommen, ob sie nun konkrete Hilfe oder ein Plauderstündchen bei einer Tasse Kaffee brauchen. Die finnische Pfarrerin für Norddeutschland, Päivi Vähäkangas verantwortet die geistliche Arbeit auch in den Seemannskirchen in Lübeck und Hamburg. Pohjois-Saksan merimieskirkon tiimi toivottaa niin SKTK:n vuosikokousviikonloppuun tulevat kuin muutkin kulkijat tervetulleiksi merimieskirkolle! Die Mitarbeiterinnen der finnischen Seemannskirche heißen sowohl die Teilnehmer der Jahreshauptversammlung des ZfkA als auch alle anderen Gäste herzlich willkommen!

15 Parasta ovat ihmiset Merimieskirkon kirkkotoimikunnan puheenjohtajat esittäytyvät Olen Kaija Gaupp, 64-vuotias eläkeläinen ja vastavalittu Hampurin merimieskirkon kirkkotoimikunnan puheenjohtaja. Olen koulutukseltani ekonomi ja kotoisin Helsingistä. Saksassa olen ollut vuodesta 1972 alkaen ja Hampuriin muutin 20 vuotta sitten asuttuani sitä ennen Düsseldorfissa, Münchenissä ja Stuttgartin lähellä. Hampurin merimieskirkko tarjoaa ulkosuomalaisille ainutlaatuisen mahdollisuuden juurihoitoon ja siitä on tullut minulle erittäin tärkeä suomalaisen identiteettini vahvistaja ja ylläpitäjä. Olen ollut merimieskirkon toiminnassa mukana vuodesta 1997; ensin myyjäisissä, myöhemmin työkerhossa johtokunnan sihteerinä ja puheenjohtajana, tällä hetkellä kirjallisuuspiirin vetäjänä sekä jäsenenä sauvakävelyporukassa. Vapaaehtoistyön koen merimieskirkolla hienona mahdollisuutena saada olla kanssakäymisissä erilaisten ihmisten kanssa, käyttää omaa äidinkieltäni ja ylläpitää yhteyksiä Suomeen ja sen kulttuuriin. Hampurin suomalaisen merimieskirkon kirkkotoimikunta (KTK) perustettiin vuonna Ohjesäännön mukaan sen tarkoituksena on tukea, edistää ja koordinoida merimieskirkolla tapahtuvaa toimintaa ja pitää yhteyksiä suomalaiseen siirtokuntaan. KTK:n puheenjohtajana haluaisin aktivoida eri toimintapiirien voimavarat yhteisten projektien vetämiseen ja täten tukea merimieskirkon varainhankintaa. Tavoitteenani on myös kartoittaa siirtokuntalaisten toiveita ja odotuksia ja saada lisää Hampurin seudun suomalaisia mukaan kirkon toimintaan ja vapaaehtoistyöhön ja näin taata merimieskirkon toiminnan jatkuvuus. Olen Pauliina Vakkuri-Lappalainen, 7-vuotiaan koululaistytön kotiäiti ja mukavan miehen vaimo. Olemme asuneet Hampurissa nelisen vuotta. Tutustuin Hampurin merimieskirkkoon ensimmäisen kerran siellä järjestettävän lastenkerhon kautta. Kirkon mutkaton ilmapiiri ja ystävälliset ihmiset saivat minut käymään kerhossa, kahvilassa ja tapahtumissa heti alusta lähtien. Lapsi aloitti päiväkodin oppiakseen kielen ja minulle jäikin yllättäen ruhtinaallisesti aikaa omiin juttuihin. Aloitin siis vapaaehtoishommat kirkolla, aluksi autoin perhekahvilan toiminnassa, sitten kahvilassa ja keittiössä. Välillä olen tehnyt kymmeniä leipiä eri tilaisuuksiin, välillä tiskaan ja pesen. Helppoa ja mukavaa ajanvietettä. Minut valittiin myös kirkkotoimikuntaan ja nyt jo toista kauttani toimin siinä varapuheenjohtajana. Merimieskirkolla vapaaehtoisena toimimisessa parasta ovat ehdottomasti ihmiset. Kirkolla tapaa paljon erilaisia uusia tuttavuuksia ja kohtaloitakin, joihin ei varmasti muualla olisi ollut mahdollisuutta törmätä. Monesta tuttavasta on tullut sydänystävä, mikä mielestäni onkin se paras palkinto ja saavutus tässä työssä. Vapaaehtoisen työ on tietenkin aina palkatonta. Työn ylläpito vaatii kuitenkin myös tukea ja tunnustusta, etenkin varsinaiselta henkilökunnalta. Merimieskirkolla sitä kiitosta ja tukea saa. Kirkon puolesta meidän pienelle vapaaehtoisryhmälle on järjestetty myös muutamia retkiä ja illallisia, joissa saa jutella ja purkaa, iloita ja jakaa kokemuksia. Hyvä mieli siitä, että voi vapaaehtoisena tehdä jotain oikeasti merkityksellistä, saa kerta toisensa jälkeen palaamaan mukavien ihmisten pariin tekemään yhdessä hommia, meille kaikille niin tärkeän merimieskirkon hyväksi!

16 toripaikka / Marktplatz Vuokrataan hyviä, lämpimiä rantamökkejä H. Laurila Lempäälä p , fax , Yöpymismahdollisuus Berliinin Suomikeskuksessa. Schleiermacherstr. 24a, Berlin, alk. 30 /yö, PEPESOUND Äänentoistopalvelu/Beschallungstechnik Digitalisoin levyt, kasetit sekä nauhat / Vaihdetaan asuntoa Meillä on okt Tampereen lähellä järvinäkymin. Etsimme asuntoa kesä-heinäkuussa 2-3 viikon ajaksi. Vast. Ilmoita Renkaassa helposti, edullisesti, tehokkaasti Täytä lomake: Finnisch-Schwedisch-Englisch Spanisch-Deutsch u.a. Sprachen WM Dolmetsch- und Übersetzungsbüro Ökon.mag./KTM Gunn Wasenius-Mahn vereidigte Dolmetscherin und Übersetzerin/ valantehnyt kielenkääntäjä Spittweg 3, Bad Zwischenahn Tel Fax Mobiltel GOOD NIGHT, BETTER DAY. Runkosängyt Jenkkisängyt Petauspatjat Sängynpäädyt Helmalakanat Pussilakanat Hanauer Landstrasse Frankfurt Puh Fax Frankfurt München Düsseldorf Berlin Stuttgart Hamburg Wien Zürich Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ulkosuomalaistyö: Tukee uuteen ympäristöön kotiutumisessa sekä oman paikan löytämisessä paikallisessa kirkossa Tukee ulkosuomalaisten mahdollisuuksia päästä osalliseksi äidinkielisistä hengellisistä perustoiminnoista (jumalanpalvelukset, kirkon pyhät toimitukset, sielunhoito) Ylläpitää ulkosuomalaisten yhteyksiä Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon, sen toimintaan sekä suomalaiseen kristillisyyteen Tukee yhdessä paikallisseurakunnan kanssa Suomeen palaavia ulkosuomalaisia kotimaahan asettautumisessa ja seurakuntayhteyden löytymisessä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ulkosuomalaisille tarkoitetut Internet-sivut tarjoavat tuhdin tietopaketin ulkosuomalaisuudesta, kirkon ulkosuomalaistyöstä ja sen toiminnasta, virtuaalikirkosta ja kirkollisista toimituksista Suomen ulkopuolella. Erittäin kattavasta yhteystietoluettelosta löytyvät 330 ulkosuomalaistyöntekijän yhteystiedot 40 maasta. Tämän lisäksi sivuilla on informaatiota eri tilanteisiin, joissa voi tarvita apua ollessaan ulkomailla. Sivusto löytyy osoitteesta:

17 Palveluhakemisto / Dienstleistungen Suomalainen kätilö ja (perhe)terapeutti Finnische Hebamme und Systemische Therapeutin Taina Palokangas-Büsing Steinbruchstr. 15, Hannover, Suomalainen hammaslääkäri Hannoverissa Zahnarztpraxis Marianne Lienard Hauptstr. 42, Ortsteil Wettbergen, Hannover Telefon: Suomalainen toimintaterapeutti / Ergotherapeutin Sari Heipp München, puh./tel , Vereidigte Übersetzerin & Dolmetscherin Virallinen kääntäjä & tulkki, KTM (Helsinki) ELINA OLDENBOURG Tel Fax Güntherstr. 4, Frankfurt a.m. FinniSCH-DEutSCH-FinniSCH Vereid. Übersetzerin u. Dolmetscherin Dr. Angela Plöger Vogt-Groth-Weg 22, Hamburg Tel Valantehnyt kielenkääntäjä/tulkki, KK Vereidigte Übersetzerin/Dolmetscherin RITVA JAKOILA Treisberger Str. 8, Frankfurt a.m. Tel Fax Valant. kielenkääntäjä beeidigte Dolmetscherin Ritva Kaarina Schröder FINNISCH-SCHWEDISCH-DEUTSCH Ebelingstr. 4, Hannover Tel , Fax Rechtsanwalt, Fachanwalt für Steuerrecht Kai Schröder Beeidigter Dolmetscher, Englisch-Deutsch Tel , Fax Psychologische Einzel- & Paarberatung auf Deutsch, Finnisch und Englisch Satu Marjatta Massaly HP Psychotherapie Köln Guldenbachstraße 1 Mobil suomalainen yleislääketieteen erikoislääkäri Sanna Rauhala-Parrey Bahrenfelder Steindamm 37 / Ecke Thomasstraße, Hamburg Puh , Fax avoinna: ma 9-13 ja 16-18, ti 9-14, ke 9-12, to 9-12 ja sekä pe 9-14 Suomalainen psykoterapeutti Dr.med. Carita Schneider Friedensallee 62a, Hamburg Puh./Tel.: Psychotherapie auf Schwedisch, Deutsch und Finnisch Lento-ja laivaliput, seuramatkat Eija Kassner, TravelNet Tel , , Tarv. myös iltaisin ja viikonloppuisin! Verot/Steuern Veroja suomeksi ja saksaksi Deutsch - Finnisches Steuerrecht Steuerberatung Trosien Steuerberaterin Dipl. Kffr. Sari M. Trosien Tel , Fax: -51, Ks. myös

18 Lähtekää... osa 2 Lähetystyö, missio, ei ole vain yksi kirkon tehtävistä muiden tehtävien rinnalla. Missio on kirkon olemus. Samaan aikaan edellisessä Renkaassa olleen artikkelini kanssa Kotimaa-lehdessä julkaistiin Rebekka Naatuksen kolumni Lähetystyö joutaa museoon. Naatus ehdottaa: Koko sana pitäisi siirtää kirkolliseen museoon. Sinne jalkapuun ja julkiripin viereen. Kolumnissaan Naatus suosittelee evankelioivasta lähetystyöstä luopumista ja keskittymistä auttamistyöhön. Niin kauan kuin olemme kristittyjä ja teemme työtämme kristillisellä lähimmäisenrakkaudella, ei tarvita muuta evankeliumia, hän kirjoittaa. Toisin kuin Renkaan artikkeli, tämä kolumni herätti suurta kohua ja nostatti esiin mielipiteitä puolesta ja vastaan. Lähetystyötä puolustetaan mm. toteamalla: Auttamistyötä tekee moni taho, eikä auttaminen ole vain kristittyjen monopoli tai vain kristittyjen tunnusmerkki. Naatuskan seuraava heitto on varmaan sijoittaa Raamattukin sinne museo-osastolle ja samalla logiikalla seurakunnasta voisi lopettaa kaikki muut kuin diakonin virat, siis myös tiedottajan viran. (Toim. huom. Rebekka Naatus on Oulun seurakuntien tiedottaja.) Ulkomaisten lähetystyöntekijöiden pyrkimyksenä on aina antaa työ tulevaisuudessa paikallisten käsiin. Kuvassa pieni kyläseurakunta Pohjois-Ghanassa. Joku toteaa, että Naatus tahtonee vain provosoida ja saada huomiota. Mutta lähetystyön puolustajat eivät tunnu nousevan ainoastaan kirkon omista riveistä. Eräs vapaa-ajattelijaksi tunnustautuva kirjoittaa: Vapaa-ajattelijana minua kummastuttaa tällainen asenne. Omaa vakaumustaan saa ja pitää julistaa. Viimeistään 1900-luvun puolivälistä alkaen nk. uskontojen välinen dialogi alkoi yleistyä erityisesti länsimaisessa teologisessa keskustelussa. Joissakin Euroopan kirkoissa on alettu vaatia, että tällaisen dialogin tulisi korvata lähetystyö. Uskontojen välisellä dialogilla tarkoitetaan eri uskontojen välistä keskustelua yhteisistä kysymyksistä, kuten esimerkiksi lääketieteen etiikasta, naisen asemasta tai maailman rauhasta. Dialogin tarkoituksena on auttaa ymmärtämään sitä, mikä minulle itselleni on vierasta, sisältä käsin. Kun opin ymmärtämään toisen ajatusmaailmaa, opin samalla ymmärtämään entistä syvemmin myös omaa uskontoani ja uskoani. Ymmärtämisen myötä voimme eri uskontojen edustajat yhdessä etsiä mahdollisia yhteisiä tavoitteita sekä keinoja toteuttaa niitä. Lähetystyössä on kysymys jostain muusta. Lähetystyö kasvaa uskosta siihen, että koko maailma ja kaikki sen ihmiset ovat Jumalan luomia ja rakastamia olentoja, luotu elämään hänen läheisyydessään. kuvat/fotos: Ritva Prinz

19 Lähetystyö tänään Lähetystyön teologiaa, haasteita ja mahdollisuuksia tarkastellaan jatkuvasti kirkkojen johdon tasolla. Vuosi sitten julkaistiin Kirkkojen maailmanneuvoston, roomalais-katolisen kirkon ja Maailman Evankelisen Allianssin yhteinen asiakirja Kristillinen todistus moniuskontoisessa maailmassa. Kirkkojen maailmanneuvoston Maailmanlähetyksen ja evankelioimisen komission uusi lähetysasiakirjaluonnos Yhdessä elämää kohti puolestaan valmistuu pian. Molemmat asiakirjat korostavat paikallisseurakuntien merkitystä. Jokainen seurakunta osallistuu lähetystyöhön elämällä uskoaan todeksi omalla paikallaan ja paikkakunnallaan. Näin seurakunta toteuttaa Jeesuksen ajatusta esille asetetusta lampusta, joka valaisee myös ympäristöään. Muualle lähetetyt lähetystyöntekijät ovat aina seurakunnan lähettämiä. Seurakunta vastaa heidän hyvinvoinnistaan ja jaksamisestaan. Edelleen asiakirjat painottavat sitä, että Jumalan rakkaudesta todistavan kristillisen todistuksen on kunnioitettava jokaisen ihmisen ihmisarvoa ja uskonnonvapautta. Kirkko on lähetetty palvelemaan ihmisiä ja auttamaan heitä vapautumaan monimuotoisesta orjuudesta. Kirkko ei voi toimia orjuuttaen, pakottaen ja kahliten. Tämän päivän lähetystyö on monimuotoista. Vuosisatojen aikana tehdyistä virheistä on opittu. On ymmärretty, että sanaa ei koskaan voi viedä ilman tekoja. Nälkää näkevää aids-potilasta on autettava muutenkin kuin kertomalla Jeesuksen rakkaudesta. Toisaalta sanoma siitä, että hänkin on Jumalan silmissä arvokas, voi olla ratkaisevan tärkeä aids-potilaalle ympäristössä, jossa hänellä muuten ei enää ole ihmisarvoa. Rauhan sanoma välittyy tänäkin päivänä ihmiseltä ihmiselle. Rauhan tuojan elämäntavat ja suhtautuminen muihin ihmisiin myös heidän uskontoonsa kertovat rauhasta. Lähetystyö on kirkon olemus Lähetystyötä tehdään tänä päivinä kaikissa maanosissa. Uususkonnottomuus ja sen rinnalla monenlainen uushenkisyys valtaavat alaa vanhastaan kristillisissä maissa. Tämä kertoo ainakin siitä, että ihmiset yhä tänäänkin kyselevät olemassaolonsa perimmäistä tarkoitusta, elämän ja Kristillisen todistuksen on kunnioitettava ihmisarvoa. Kasteelle tulevat naiset tunnustavat laulaen uskonsa. kuoleman mielekkyyttä. Totuutta etsivälle kristitty voi vastata omasta totuudestaan käsin: Jumala on elämän perusta ja mielekkyys. Ehkä on muitakin teitä Jumalan läheisyyteen, mutta Jeesus Kristus on tie, jonka me tunnemme. Siksi lähetys kuuluu kirkon olemukseen. Kirkko ei ole olemassa vain jäseniään varten. Seurakunta ei ole olemassa vain siksi, että meillä siihen kuuluvilla olisi kivaa keskenämme. Se on olemassa, jotta voisimme yhdessä vahvistua uskossamme ja välittää rauhan ja rakkauden sanomaa ympäristössämme sanoin ja teoin. Päivi Lukkari Lähteet: Suola. Kotimaan liite 2/2012 Ekumeeninen lähetysasiakirja Kristillinen todistus moniuskontoisessa maailmassa löytyy osoitteesta Lähetysasiakirja Yhdessä elämää kohti löytyy osoitteesta resources/documents. Koska kyseessä on vasta asiakirjan luonnos, sitä ei ole vielä suomennettu. Suomen kirkon lähetysstrategia Suomen evankelis-luterilaisen kirkon lähetystyön ja kansainvälisen diakonian peruslinja vuoteen 2015 löytyy osoitteesta maailmanlaajakirkko Rebekka Naatuksen kolumnin yhteenveto ja kommentteja löytyy tästä

20 Selkosuomesta huvia ja hyötyä Suomessa muutaman vuoden asunut saksalainen tuttavani mainitsi tilaavansa Suomesta Selkosanomia pitääkseen hankittua kielitaitoa paremmin yllä. Tunsin lehden nimeltä jo ennestään ja tiesin mm. useiden suomalaisten oppilaitosten tilaavan sitä niin opetuskäyttöön kuin opiskelijoilleen luettavaksikin. En ollut kuitenkaan tullut ajatelleeksi, että Selkosanomia voisi tilata tänne Saksaan asti, ihan vain omaksi huvikseen ja hyödykseen. Sittemmin olen käyttänyt tuota kaksi kertaa kuussa ilmestyvää, selkokielellä kirjoitettua lehdykäistä myös suomen kielen opetuksessani Kansanopistossa. Mitä sitten oikein on selkokieli? Sen määritellään olevan yleiskieltä yksinkertaisempaa kieltä, jonka sisältöä, rakennetta ja sanastoa on muokattu helpommaksi ymmärtää. Se on siis tarkoitettu avuksi ihmisille, joilla on syystä tai toisesta vaikeuksia ymmärtää tavallista yleiskielistä tekstiä: lapsille, joillekin vanhuksille, vammaisille tai niille, jotka vasta ovat tutustumassa Suomen kieleen ja kulttuuriin, maahanmuuttajille - ja miksei myös maastamuuttajille? jotka eivät ole tottuneet lukemaan suomeksi tai ajat sitten Suomesta muuttaneille, joiden kielitaito on ehkä päässyt jo rapistumaan. Lapsille esim. Papunet:in selkosivuilla on tarjolla monenlaista mukavaa, kuten tehtäviä, loruja ja pelejä, joita voi käyttää hyväksi sekä kotona että ehkä myös Suomi-kouluissa. Suomen kielen opettajille tarjoavat selkokieliset lehdet ja kirjat hyvää materiaalia. Toisaalta vaikkapa Selkosanomat voivat kiinnostaa ketä tahansa, joka suhteellisen edulliseen hintaan haluaa uutiset suomeksi kotiin kannettuina (papunet.net -> tilaa Selkosanomat) - näin nettiaikana kun on mukava välillä saada hyppysiinsä jotain rapisevaakin, klikkailun helppoudesta huolimatta! Paula Linke suomen kielen opettaja ja Hannoverin Suomi-koulun pj. 20 Suomessa selkokieltä on kehitetty 1980-luvun alusta lähtien. Selkokielelle voi muokata tekstin kuin tekstin; muokkaaminen on melko samanlaista kuin kääntäminen kielestä toiselle. Tärkeää on pohtia, miten kohderyhmä ymmärtäisi tekstin mahdollisimman hyvin. Asioiden esittämisjärjestys, sanavalinnat, lauserakenteet ja sanajärjestys saattavat selkokielelle muokattaessa muuttua. Selkokielinen teksti poikkeaa tavallisesta ulkomuotonsakin osalta, sillä sen taitossa käytetään suurempaa tekstikokoa. Moni tunnettu kotimainen teos on selkokielennetty, mm. Aleksis Kiven Seitsemän veljestä ja Nummisuutarit, Muumi-kirjoja, osia Kalevalasta, jopa Raamattu. Alunperin suoraan selkokielellä kirjoitettujakin teoksia on jo runsaasti olemassa. Myös netistä löytyy materiaalia selkosuomeksi (mm. papunet.net ja selko.fi). Täällä Saksassa selkokielisistä teksteistä voisi olla hyötyä ja iloa niille kaksikielisille nuorille, kuva / Foto: LK-kirjat

21 Raamatun selkosuomennos tulee lukijaa lähelle Edessäni lepäävän kirjan sivuilla kohtaan Raamatusta tuttuja kertomuksia ja tapahtumia, mutta teksti näyttää sittenkin toiselta. Vaikeat sanat puuttuvat, lauserakenteita on helpotettu, hankalia kielioppirakenteita vältetty. Viime vuonna ilmestyneessä Selkoraamatussa tiivistyy Satakunnan maakuntakuntajohtajan Pertti Rajalan vuosien uurastus. Kirkolliskokousedustajanakin tunnettu Rajala sai kipinän urakkaansa työssään kehitysvammaisten parissa. Hänen mukaansa jokaisella pitäisi olla mahdollisuus lukea Raamattua kielellä, jota ymmärtää - Selkoraamatun ilmestyttyä tavoite on varmasti ainakin ison askeleen lähempänä. Selkokielelle muokkaamisessa on kyse tiivistämisestä, vaikka alkuperäistekstille pyritäänkin olemaan uskollisia. Selkoraamattu on siis lyhennetty ja karsittu versio alkuperäisteoksesta, mutta kattaa koko Raamatun aina maailman luomisesta Johanneksen ilmestykseen. Rajalan Selkoraamatussa korostuu lähimmäisenrakkauden sanoma ja mm. Vanhan Testamentin sotaisuus on jossain määrin karsiutunut pois. Selkoraamattu näyttää houkuttelevalta ja on esineenäkin kaunis. Salli Parikka Wahlbergin viehättävä, raikassävyinen kuvitus ilahduttaa niin lapsen kuin aikuisen silmää. Teksti muuttuu eläväksi, kun Luukaksen evankeliumin lukija näkee 12-vuotiaan Jeesuksen temppelissä opettajien keskellä. Selkoraamattu soveltuu käytettäväksi mm. erityispyhäkouluissa tai vammaistyössä; hyötyä siitä lienee myös maahanmuuttajille ja ulkosuomalaisille. Testasin Selkoraamattua 5-vuotiaalla tyttärelläni, ja menestys oli taattu - sain lukea kirjan läpi miltei yhdellä istumalla! Olin itsekin Selkoraamatusta myönteisesti yllättynyt, ja suosittelisinkin sitä kelle tahansa Raamatusta kiinnostuneelle. Paula Linke Pertti Rajala, Selkoraamattu Kuvitus Salli Parikka Wahlberg LK-kirjat 2012 ISBN Tekstinäyte: Ilmoitus Jeesuksen syntymästä Maria oli nuori nainen, joka asui Nasaretin kaupungissa. Hän oli kihloissa miehen kanssa, jonka nimi oli Joosef. Maria ja Joosef rakastivat toisiaan. He aikoivat mennä naimisiin. Eräänä päivänä, kun Maria oli kotonaan, huone täyttyi yhtäkkiä häikäisevästä valosta. Enkeli, Jumalan sanantuoja, oli tullut huoneeseen. Enkeli sanoi Marialle: Älä pelkää! Jumala on valinnut sinut suureen tehtävään. Sinä synnytät pojan, ja annat hänelle nimen Jeesus. Hänestä tulee kaikkien ihmisten auttaja. Lapsi, joka syntyy, on pyhä. Sinun poikasi on myös Jumalan poika! Maria oli nöyrä. Hän halusi tehdä, kuten Jumala tahtoi. Siksi Maria vastasi enkelille: Minä olen Jumalan palvelija. Tapahtukoon minulle, kuten sanoit. (Luukas 1: 26-38)

22 Vom Musterschüler zum Skeptiker Die europäische Krise in Finnland kuva/foto: Andres Damm pixelio.de Seit den finnischen Parlamentswahlen im April 2011 und dem lawinenartigen Erfolg der finnischen Populisten, der sog. Basisfinnen in der deutschen Öffentlichkeit gelegentlich auch Wahre Finnen genannt wurden und werden viele von den Finnland-Vertretern in Deutschland mit europapolitischen Fragen konfrontiert. Wie ist der Erfolg der Basisfinnen einzuordnen? Bedeutet dieses Ergebnis nun eine Umkehr Finnlands von der europäischen Kooperation hin zu einer national orientierteren Politik? Entsteht in Finnland eine neue rechtspopulistische Opposition? Wer sind die Basisfinnen? Die Wahlen wurden in der deutschen Öffentlichkeit stark diskutiert. Manche sprachen von einem Rechtsruck der finnischen Politik und einige Medienvertreter titulierten die finnischen Populisten als Rechtspopulisten. Zumindest Letzteres stimmt nicht wirklich, da die Basisfinnen zwar eine euroskeptische Partei sind, die gelegentlich auch fremdenfeindliche Ausdrücke verwendet auch dies ein Ausdruck der Unerfahrenheit in Politik und Kommunikation - jedoch ist ihr Parteiprogramm rein populistisch aufgebaut und eine bunte Mischung von rechts-, links- und anderweitigem Populismus. Der Erklärungsbedarf nach den Wahlen entstand aus der Tatsache, dass fast jeder fünfte Wahlberechtigte seine Stimme den Basisfinnen gab. Die Populisten wurden mit einfachen Inhalten wie Wo die EU ist, hat man ein Problem die drittstärkste politische Kraft. Nicht nur der Parteivorsitzende Timo Soini war sichtlich überrascht über das Ergebnis. Er beschrieb es - vermutlich aufgrund des noch nicht vorhandenen passenden Vokabulars - wiederholt mit dem selbsterfundenen Wort jytky, was wohl so viel wie ein überraschendes Ereignis bedeuten soll. Auch die gesamte finnische Politik und Öffentlichkeit musste sich nun mit dem Ergebnis der Wahlen auseinandersetzen. Europakritische Töne Dies erwies sich schnell als sehr schwierig. Die Regierungsverhandlungen dauerten zwei ganze Monate und die Populisten standen dabei mal auf der Seite der Regierung, mal auf der Seite der Opposition. Am Ende wurden die Basisfinnen an der Regierung nicht beteiligt. Viele von ihren Gegnern waren sogar eher enttäuscht, da sie kalkulierten, dass die Macht und die damit verbundene Verantwortung die Populisten gezähmt hätten. Aber die Basisfinnen blieben in der Opposition

23 kuva/foto: Schmuttel/ pixelio.de Und doch konnte die am 22. Juni 2011 neu gebildete finnische Regierung unter Premierminister jyrki katainen nicht völlig ignorieren, dass fast jeder fünfte Wahlberechtigte die euroskeptische Populistenpartei gewählt hatte. Damit sind vermutlich zumindest zum Teil auch die weitere europapolitische Diskussion Finnlands und die diesbezüglichen teils überraschend scharf kritischen Aussagen einiger finnischer Politiker zu erklären. Zuerst wurde die finnische Finanzministerin jutta urpilainen im vergangenen Sommer mit der Drohung, aus dem Euroraum austreten zu wollen, auch in den deutschen Medien zitiert. Später soll der finnische Außenminister Erkki tuomioja sogar das Ende des Euros prognostiziert haben. Der Musterschüler wird aufmüpfig Was ist bloß in Finnland los? fragt man uns nun. Seit wann ist das harmonische und kooperative Land so überraschend kritisch, ja gar aufmüpfig geworden? Finnland kennt man zumindest in Deutschland doch eher als einen anpassungswilligen und -fähigen und stets harmonischen Partner, der ruhig, pragmatisch und zurückhaltend argumentiert und der eher zur Harmlosigkeit neigt. Was soll diese Meuterei? Letztendlich geht es wohl auch hier um das typische europäische Spiel, um den politischen Spagat europäischer nationaler Regierungen. Einerseits will man die EU-Politik mitgestalten sich im harten Entscheidungskern der EU zu positionieren, war ja das erklärte Ziel der finnischen EU- Politik. Andererseits ist die politische Macht nationaler Politiker abhängig von den nationalen Wählerstimmen, die ja mit lokalen oder regionalen Themen einfacher zu gewinnen sind als mit gemeinsamen europäischen Themen. Phoenix aus der Finanzkrise Vermutlich war die euroskeptische Taktik der Basisfinnen zum Teil deswegen so erfolgreich, weil die Regeleinhaltung generell für die Finnen vergleichsweise wichtig ist. Die Finnen können es einfach nicht verstehen, wie es sein kann, dass man die gemeinsamen Regeln, die man ja zusammen erstellt hat, so drastisch verletzen kann. Die Finnen sind bezüglich dieser Thematik auch deswegen so sensibel, weil Finnland zu Beginn der 90er-Jahre eine eigene Finanz- und Bankenkrise erlebte, die zu einer schweren Rezession führte. Damals hatte der finnische Staat harte finanzpolitische Maßnahmen ergriffen, um das Land wieder auf die Beine zu stellen. Obwohl viele Existenzen ruiniert wurden und die langfristigen Auswirkungen der harten Maßnahmen bis heute nachhallen, konnte Finnland die Krise als Chance nutzen, sich alleine und ohne Hilfe von außen aufrappeln, und es entstand das Nokia- und spätere PISA-Wunderland. Die Wunden der Krise haben jedoch tiefe Narben hinterlassen

24 Dies mag die Stimmung in Finnland ein Stück weit erklären, jedoch vermindert es nicht die Verantwortung der Politiker und der politischen Parteien, als Vermittler europäischer und nationaler Politik und als aktive Interessenvertreter zu agieren. Denn eine Kritik müssen sich die finnischen Parteien gefallen lassen: Wenn man vor den finnischen Parlamentswahlen 2011 eine echte und verständliche Alternative zu dem recht schwammigen politischen Mainstream suchte, konnte man nur bei den Basisfinnen landen. Demokratie jedoch lebt von Wahlalternativen. Die meisten finnischen Parteien haben es nicht geschafft, ihre politische Linie in Sachen Europa verständlich und transparent zu kommunizieren, geschweige denn den Wert Europas auch für die finnischen Bürger zu verdeutlichen. Statt sich sowohl in Brüssel als auch in Helsinki klar und deutlich zu positionieren und mutig hinter der eigenen Position zu stehen, ist es auch für die Finnen immer noch leichter, bei auftauchenden Schwierigkeiten den Zeigefinger auf Brüssel zu richten. Und damit sind wir Finnen dort gelandet, wo wir hin wollten mitten in Europa. Dr. Anna-Maija Mertens Die Verfasserin Dr. Anna-Maija Mertens leitet seit 2010 das Finnland-Institut in Deutschland. kuva/foto: Samantha Dietmar / LALU CREATION Finnland-Institut in Deutschland Syntymä, rakkaus, kuolema Juurettomuuden tunne aiheuttaa vastuuttomuutta. Ihmetelkää yhdessä elämän suuria kysymyksiä: syntymää, rakkautta ja kuolemaa. Nuoren on hyvä kuulla, mistä hän on kotoisin: mitä vaari tai mummu teki nuorena, millaista oli 20 tai 50 vuotta sitten. Voimme kertoa, että mummullakin on ollut murrosikä. Valokuvat auttavat aina. Anniina, Joutsa Lähde: Sivulle on koottu ehdotuksia pienistä teoista, jotka saattavat helpottaa arkea. Mukana on ollut nuorten parissa toimivia arjen asiantuntijoita, jotka edustavat muun muassa etsivää ja erityisnuorisotyötä, sosiaalitointa, koulua, poliisia, vammaisia, urheiluseuroja, päihdetyötä ja maahanmuuttajia

25 Avoimesti cool Finnland wird 2014 Ehrengast der Frankfurter Buchmesse sein. Dass Finnland cool ist, sollen nicht nur die Literaturfetischisten und Bewohner Frankfurt am Mains leibhaftig erfahren. Vielmehr soll ein buntes Satellitenprogramm bestehend aus diversen kulturellen Inhalten entstehen, das weit über Literatur hinaus geht und sich über das ganze deutschsprachige Europa erstreckt. Das Finnland-Institut hat zur Koordination der kreativen Kräfte die FINN- LAND. COOL.-Webplattform (www.finnlandinstitut.de/cool) geschaffen und sucht jetzt aufregende Projektideen, -partner und -orte. Suomen Saksan-instuutin koordinoima satelliittiohjelma täydentää vuoden 2014 Frankfurtin kirjamessujen Suomen virallista kutsuvierasmaaohjelmaa, josta FILI (Finnish Literature Exchange) on päävastuussa. Satelliittiohjelma levittäytyy Pohjois-Saksan rannikolta Sveitsiin ja Itävaltaan asti tarjoten eri paikkakunnilla laajan kattauksen suomalaista kulttuuria. Nyt kun satelliittiohjelman aloitusajankohtaan on runsas vuosi, on hyvä hetki rekisteröidä projekti-ideansa muiden nähtäväksi. Näin yhteistyön suunnitteluun ja rahoituksen etsimiseen jää riittävästi aikaa, sanoo Sofie Backman, Frankfurtin kirjamessujen 2014 satelliittiohjelman koordinaattori. Jo tällä hetkellä sivustolle rekisteröidyissä projekteissa näkyy niiden moninaisuus: ne edustavat eri taiteenaloja, eri toimijoita ja erilaisia toteutustapoja. Osa hankkeista sivuaa suomalaista kirjallisuutta tai ammentaa siitä inspiraationsa, mutta vaikka kyse onkin maailman suurimpien kirjamessujen satelliittiohjelmasta, se ei suinkaan keskity pelkästään kirjallisuuteen. Sen keskeiset teemat, ilo, arki ja tasa-arvoisuus kuvaavat suomalaisten suhdetta lukemiseen, mutta nämä ominaisuudet näkyvät satelliittiohjelman monipuolisen kulttuuritarjonnan kautta vahvasti myös muilla taiteenaloilla. Toivomme, että suomalainen kirjallisuus ja kaikki muutkin satelliittiohjelman alle levittäytyvät kulttuurin alat löytävät uusia innokkaita kulttuurin kuluttajia, jotka pääsevät omin aistein kokemaan, mikä suomalaisessa kulttuurissa on nyt kaikkein cooleinta riippumatta asuinpaikasta, ammatista, koulutuksesta tai harrastuneisuudesta. Hanna LaajaLaHti Volontärin Kunst Finnland-Institut in Deutschland Yksi keskeisimmistä satelliittiohjelman periaatteista on avoimuus: kuka tahansa voi etsiä omalle projektilleen yhteistyökumppaneita rekisteröitymällä syksyllä 2012 lanseeratulle FINNLAND. COOL. -sivustolle. Sivustolla voi myös seurata, kuinka ohjelma rakentuu vähitellen vuotta 2014 kohti mentäessä. Samalla kulttuuritapahtumien järjestäjät voivat löytää sivustolta kiinnostavia näyttelyitä tai musiikki-, teatteri- tai tanssiesityksiä festivaaleilleen. Sivusto tarjoaa siis alustan monenlaisille toimijoille. i info: FINNLAND. COOL. Das wachsende Satellitenprogramm des Ehrengastes Finnland bei der Frankfurter Buchmesse 2014 finden Sie unter Weitere Informationen: Sofie Backman, Finnland-Institut in Deutschland, Georgenstr. 24, Berlin, Tel ,

26 Elämänmakuinen tarina ulkosaaristosta Ulla-Lena Lundbergin uusin teos, Jää, sai hiljattain sekä Finlandia että Varjo-Finlandia palkinnot, ja syystä. Kyseessä on sillä tavalla perinteinen kirja, että sen kieli on laveaa eikä kerronan rakennetta ole rikottu. Tarinaa kuljettaa eteenpäin kaiken tietävä ja lämpimän humoristinen kertojanääni, joka saa kuulijansa hyrisemään. Jää alkaa siitä, kun nuori pastori saapuu uuteen työpaikkaansa Luodoille, ulkosaaristoon. Mukanaan hän tuo vaimonsa Monan sekä pienen tyttärensä Sannan. Kaikille hyväntahtoinen pappi sekä hänen järkevä vaimonsa ovat kirjan keskushenkilöt, joiden elämää tarina seurailee. Lukija pääsee seuraamaan niin papin kirkollisia töitä kuin elämistä omavaraistaloudessakin. Jatkosota on ohi, ja pula alkaa pikku hiljaa helpottaa. Luotojen asukkaat ovat iloisia ja seurallisia, ja seurakunnasta löytyy kaikkia mahdollisia ihmistyyppejä ja -kohtaloita. Heistä Posti-Anton nousee papin perheen rinnalle kirjan keskushenkilöksi. Työnsä ohessa Anton tietää ja näkee kaikenlaista, mutta parhaiten hän näkee luonnon. Antonin ikiaikaiset uskomukset ja luonnon tuntemus rinnastuvat papin edustamaan kristinuskoon. Saaristossa on tärkeintä tuntea reittinsä ja lukea enteet, tietää millainen matkasta on tulossa, toteaa Anton. Luonto liittyykin kaikkeen, mitä Luodoilla tapahtuu. Jylhät kalliot, meri, tuuli sekä jää eri muodoissaan ovat kuin elävä organismi, joka määrittelee elämän Luodoilla ja jonka mahtia ei kenenkään parane kieltää. Lundbergin teos muodostaa oman, hieman reaalimaailmasta etäällä olevan maailmansa, josta ei lopulta millään haluaisi irtautua. Venematkan kuvauksineen, kirkkopyhineen ja lääkärillä käymisineen kirja tarjoaa kurkistusaukon saaristolaisten elämään ja käsittelee samalla kaikkia ihmisyyden keskeisimpiä teemoja. Kyseessä on erittäin viisas kirja. Toki Lundbergin kielikin ansaitsee kiitoksen. Leena Vallisaaren suomentamanakin kieli on monipuolista ja soljuvaa olematta silti jaarittelevaa. En tiedä toista kirjaa, jossa huutomerkkejä olisi viljelty niin tiheään ja jossa niillä kaikilla olisi silti tarkka merkitys ja paikka. Kielikuvat ovat värikkäitä, ja vaikka tarina etenee verkkaisesti, siinä ei ole mitään tylsää. En paljasta kirjan loppua, mutta sen sanon, että itkuhan siinä tuli. Lundberg on kirjoittanut kirjaansa vanhempiensa tarinan, minkä kuultuani teos muuttui vieläkin koskettavammaksi. Suosittelen! HEIDI VIHERJUURI Ulla-Lena Lundberg: Jää Teos & Schilds & Söderströms, 2012 ISBN kuva: Kustannusyhtiö Teos

27 Matkustusilmoituksen tekeminen helpottuu Ulkoministeriö on uudistanut matkustusilmoitusjärjestelmänsä. Matkustusilmoitukset voi jatkossa tehdä verkkosivulla matkustusilmoitus.fi. Uudistuksen tarkoituksena on helpottaa ulkomaille matkustavien tai siellä oleskelevien suomalaisten mahdollisuuksia tehdä ulkoministeriölle matkustusilmoitus. Ilmoituksen tehneisiin suomalaisiin saadaan tarvittaessa paremmin yhteys erilaisten kriisitilanteiden yhteydessä. Kriisitilanteita ovat esimerkiksi suuronnettomuudet, tuhoisat luonnononnettomuudet tai evakuointia vaativat tilanteet ulkomailla. Matkustusilmoituksen voi tehdä kaikista ulkomaan matkoista. Ulkoministeriö suosittelee matkustusilmoituksen tekemistä etenkin silloin kun kyseessä on omatoimimatka. Mitä enemmän matkustusilmoituksia tehdään, sitä tehokkaammin ministeriö tavoittaa suomalaiset kriisitilanteissa. Ulkoministeriö tai Suomen edustustot eivät kuitenkaan pysty takaamaan suomalaisten turvallisuutta ulkomailla. Kaikkien maassa oleskelevien turvallisuudesta ovat ensisijaisesti vastuussa maan omat viranomaiset, joiden ohjeita tulee noudattaa. Matkapäätöksestä ja turvallisuuteen liittyvistä valinnoista vastaa viime kädessä aina matkustaja itse. Myös ulkomailla asuvat suomalaiset voivat jättää yhteystietonsa edustustolle järjestelmän kautta. Matkustusilmoituksen voi tehdä edelleen myös tekstiviestillä ja mobiilipalveluna. Mobiilipalvelun osoite on m.formin.fi ja tekstiviestipalvelun numero Uusi palvelu löytyy verkkosivuilta osoitteesta matkustusilmoitus.fi ja ruotsinkielisille osoitteesta reseanmalan.fi. Sivusto on Suomen väestörekisterikeskuksen varmentama. Jotkut selaimet (Firefox, Chrome) eivät tunnista tätä, mutta siitä huolimatta sivustoon voi luottaa. Lisätietoa ulkoministeriön matkustuspalveluista: formin.finland.fi/matkustus AJANKOHTAISTA KULTTUURIKALENTERISTA At the End of the Rainbow - Modernia suomalaista valokuvataidetta esittelevän Helsinki Schoolin näyttely on esillä pohjoismaisten suurlähetystöjen yhteistalossa Felleshusissa 3.3. asti. Pohjoismaiden yhteinen osasto Nordisches Forum Leipzigin kirjamessuilla Ennen messuja järjestetään useita suomalaiskirjailijoiden lukutilaisuuksia: 7.3. Berliini Outi Pakkanen Kiel, Berliini Satu Taskinen / Täydellinen paisti Der perfekte Schweinsbraten Berliini, Potsdam Mikko Rimminen / Nenäpäivä Der Tag der roten Nase Berliini Rosa Liksom / Hytti nro 6 - Abteil Nr. 6 Suomalaisen rockin klassikko 22-pistepirkko Saksan-kiertueella Konsertit Berliinissä, Dresdenissä, Hampurissa, Kölnissä, Bielefeldissä, Stuttgartissa ja Münchenissä. Lisää kulttuurivinkkejä löydät kulttuurikalenterista Suomen suurlähetystön ja pääkonsulaatin verkkosivuilta

28 Hei nuoret suomalais-saksalaiset! Hei junge Deutsch-Finnen! Die GfdJ (Gemeinschaft finnisch-deutscher Jugendlicher) hat einen neuen Jugendrat gewählt. Wir - Stella Weißenburg, Joonas Walberer, Johanna und Ida Meinel, Annaliisa Krage, Max Friedrich, Laura Lax und Martin Igelmund - sind der neue und alte Jugendrat, der auch dieses Jahr wieder schöne Treffen für und mit euch plant. An dieser Stelle ein großer Dank den Jugendräten vor uns! Viele von euch waren (und sind) schon lange dabei und ohne euch wäre die tolle Gemeinschaft der GfdJ nicht möglich. Wir treten in große Fußstapfen und freuen uns darauf, mit eurer Hilfe den Jugendrat und die GfdJ weiterhin so schön zu gestalten. Neben dem Jugendrat braucht die GfdJ vor allem eines: euch junge finnisch-deutsche Jugendliche in ganz Deutschland und darüber hinaus. Du bist noch nicht Mitglied bei der GfdJ!? Dann lerne uns kennen und mach mit! Das geht bei Facebook (Offizielle SaSu-Gruppe der GfdJ) da findest du nicht nur ganz viele andere deutsch-finnische Jugendliche sondern auch immer die neuesten Nachrichten bezüglich unserer Treffen. Außerdem findest du uns auf der rengas.de-seite unter Nuoret. Da stellen sich die Mitglieder des Jugendrates vor und Treffen werden angekündig. Oder schick uns eine Mail an - wir freuen uns über Kontakt! Und jetzt zückt die Kalender! Die Termine im neuen Jahr stehen fest. Vom Mai 2013 sind wir beim Kirchentag in Hamburg dabei. Du auch!? Und ein weiteres fantastisches Jugendtreffen zeichnet sich am Horizont ab: den September verbringen wir alle zusammen in Würzburg und auch du solltest dabei sein! Alles vorgemerkt!? Dann steht einem großartigen Jahr 2013 in der GfdJ ja nichts mehr im Wege! Wir freuen uns riesig auf euch! Der Jugendrat bei der Planung neuer Events. Mit den liebsten Grüßen im Namen des Jugendrates, Annaliisa Krage Foto: Anssi Elenius

29 Valokuvakilpailu toi esiin upeita Suomi-kuvia Lyypekin suomalaisen seurakunnan ja kielikoulun joulumyyjäiset pidettiin marraskuun puolivälissä Kulttuurien talossa tuomiokirkon kupeessa. Koska halusimme tänä vuonna koristella talon seinät Suomi-teemaan sopivasti, kutsuimme seurakuntalaiset vapaamuotoiseen valokuvakilpailuun. Kiitos aktiivisten tekijöiden, saimme näyttelyä varten huomattavasti enemmän todella hienoja Suomi-kuvia kuin Lyypekin pienen Kulttuurien talon seinille mahtui. Vaikka joukossa oli muutama idyllinen hankimaisema, oli kesäkuvia niin paljon, että mieleen tuli lapsuuden joululaulu no, onkos tullut kesä... Kiitämme sydämellisesti kaikkia kilpailuun osallistuneita. Teidän ansiostanne myyjäisemme saivat aivan uuden keskustelunaiheen, ja moni ohikulkeva turisti piipahti sisälle, ihanalle kalasopalle ja piirakkakahveille uteliaana ja hyväntuulisena - ostipa mukaansa villasukkaparin tai puolukkahillopurkinkin. Yleisöäänestyksen voittajaksi päätyi Tarja Kühne innostavalla ja dynaamisella otoksellaan kesäiseen järveen hyppäävästä suomalaisesta. Parhaat onnittelumme onnistuneesta taideteoksesta ja kilpailun voitosta! Pieni kirjapaketti ja hieman suomalaista naposteltavaa matkaa postissa Tarjalle! Samalla tahtoisin lausua kaikkien myyjäistoimijoiden puolesta suuret kiitokset lämpöisestä kestityksestä ja saunasta, jonka Merimieskirkko tarjosi meille 12. tammikuuta Oli todella hauskaa tulla yhteen, nyt kun kaikki joulukiireet olivat ohi ja talvi täällä Pohjois-Saksassa hyisimmillään! Sirkku Lumioksa valokuvakilpailun ripustaja Kuva: Tarja Kühne

30 kielikoulu H vä H vä H vä tt tt tt ja, ja, ja, vä vä vä k - k - k - l i e l i e l i e j j j v v v ma! ma! ma! talvi on saapunut tännekin taas! tätä luettaessa lumet ovat ehkä taas sulaneet pois. Suomikoulut ovat joka tapauksessa jo käynnissä, ja pian voi ajatella jopa kevätlomiakin. Hampuri, Bremen ja ala-saksi aloittavat jo maaliskuun en- simmäisellä puoliskolla lomansa. nyt on aika kiittää pedagogisen neuvoston jäsentä ulla Hässelbarthia hänen tekemästään työstä neuvostossa, sillä hän luopuu muiden työkiireidensä takia sekä pedagogisen neuvoston jäsenyydestä että näiden sivujen kokoamisesta. on ollut ilo työskennellä ullan kanssa viime vuosina! ullan tilalle tulee hänen varajäsenensä pedagogisessa neuvostossa, Merja Sorsakivi Berliinin koulusta. Hän jatkaa ensi koulutuspäiviin saakka, jolloin neuvostoon valitaan muutenkin uudet jäsenet. Hyvää talven jatkoa ja hyvää kevätlomaa kaikille! PÄIVI NURMI-STEINKE PUHEENJOHTAJA Emelie Elisaa etsii, tyttö tyttöä tavoittaa. Isabelle istuu illalla, tyttö tuolissa torkahtaa. Axel Aapisen aloittaa, poika piirtää pikku pupun. Käsittelimme kuvien ja tarinoiden avulla Kalevalan sisältöä, erityisesti ihmelaite Sammosta puhuimme paljon. Se inspiroi seuraaviin säkeisiin: Syksy saapuu, lehdet putoaa. Sampo veteen vaipuu hiljaa. Sampo syntyy, seppä takoo, onnen, rahan tuoja se on. Ja sitten vielä ihan arkipäivän realismia: Nenässä nuha niiskuttaa, tulee talvi nallelle niin. Nenässä nuha niiskuttaa Koululaisten omia kalevalaisia runoja Kalevalan päivää vietetään Sen kunniaksi kirjoitimme suomikoulussa yhdessä runoja Kalevalan tyyliin. Kalevalan runoille on tyypillistä toisto ja alkusointu, kalevalamittaisissa säkeissä on tavallisesti kahdeksan tavua, esimerkiksi näin: Sorsa soitti kanteletta, vesilintu vempelettä. Lähdimme liikkeelle oppilaiden nimistä ja niiden alkukirjaimista. Etsimme muita samalla kirjaimella alkavia sanoja, jotta saimme alkusointua mukaan. Toisessa säkeessä sanotaan ensimmäisen säkeen sisältö toisin sanoin (toisto) tai täydennetään sitä. Muistiin merkitsi: MaRi aalto opettaja, Braunschweigin suomalainen kielikoulu Lähde (ja paljon lisää Kalevala-puuhaa): Braunschweigin suomalainen kielikoulu numeroina: - perustettu vuonna oppilasta - oppilaat 3-10-vuotiaita - 2 ryhmää - 2 opettajaa - joka toinen viikko 2 oppituntia

Kasvatusta koko elämä

Kasvatusta koko elämä SAATESANAT Kasvatusta koko elämä kirjoittaa pastori Sanna Kiviluoto kristillisen kasvatuksen vastuualueen esittelyssä sivuilla 6-7. Pyhäkoulu, rippikoulu, kaksikielisyyspäivä, Gospel ja missio, Virtaa

Lisätiedot

Kiitos teille äidit!

Kiitos teille äidit! Pääsky 4/2015 Rovaniemen seurakuntalehti 6.5.2015 Sinä joka kannoit minut maailmaan, lämpöäsi annoit, siitä vielä jaan. Sinä joka hiljaa hoidit minua, silmissäsi ilo, valo hehkuva. Sinä joka jaoit vuodet

Lisätiedot

Seurakunnat liitosselvitykseen - sivu 5

Seurakunnat liitosselvitykseen - sivu 5 Hyvinkään seurakuntalehti 6 12.12.2013 Seppo Ylönen: Nopon koulun 2. luokkalaisia joulukuvaelmaharjoituksissa Jouluevankeliumi kuuluu koulujen jouluun Seurakunnat liitosselvitykseen - sivu 5 keskiaukeama

Lisätiedot

Jumalan kuvasta Kristuksen kaltaiseksi s. 11

Jumalan kuvasta Kristuksen kaltaiseksi s. 11 12 JOULUKUU 2012 M E D I A L Ä H E T Y S T Y Ö N L E H T I Jumalan kuvasta Kristuksen kaltaiseksi s. 11 Liikkeelle paimenten tavoin s. 2 Joulurauhaa ja SiunattuaUutta Vuotta! LÄHDE 24.2.2012 12/2012 P

Lisätiedot

Lapsityö on tärkeä osa lähetystyötä Raamatunkääntäjä Jonathan Sama kerää sanoja arkisen elämän keskellä

Lapsityö on tärkeä osa lähetystyötä Raamatunkääntäjä Jonathan Sama kerää sanoja arkisen elämän keskellä nro 1, maaliskuu 2015 5 Lapsityö on tärkeä osa lähetystyötä Raamatunkääntäjä Jonathan Sama kerää sanoja arkisen elämän keskellä 1 2 Tässä lehdessä: Hyvä Sanoma -konferenssi, Valloita maa löydä lähimmäinen

Lisätiedot

Vanhustenpäivä 5.10.2014

Vanhustenpäivä 5.10.2014 Arvokas vanhuus on ihmisoikeus. Aina. Vanhustenpäivä 5.10.2014 Vanhustenviikko 5.10. 12.10.2014 Sisällys Pääkirjoitus: Onko arvokas vanhuus ihmisoikeus aina?...3 Arvokas vanhuus on ihmisoikeus. Aina...4

Lisätiedot

Jokaisen on hyvä oppia rukoilemaan Jumalaa myös itse

Jokaisen on hyvä oppia rukoilemaan Jumalaa myös itse 8 E L O K U U 2 012 M E D I A L Ä H E T Y S T Y Ö N L E H T I Hanna-koordinaattori Evangelina Satyanand Intian Gujaratista: Jokaisen on hyvä oppia rukoilemaan Jumalaa myös itse s. 11 Lukujen merkitys kirkkovuodessa

Lisätiedot

Pohjolan lapset Nuorilla on väliä!

Pohjolan lapset Nuorilla on väliä! Pohjolan lapset Nuorilla on väliä! Pohjoismainen hyvinvointikeskus Ideavihko Varhainen tuki perheille -projektin tulokset 1 Pohjolan lapset Nuorilla on väliä! Julkaisija: Pohjoismainen hyvinvointikeskus

Lisätiedot

Tampereen NMKY:n ja seurakuntayhtymän Messinpaja nuorten tukijana. Paja

Tampereen NMKY:n ja seurakuntayhtymän Messinpaja nuorten tukijana. Paja Tampereen NMKY:n ja seurakuntayhtymän Messinpaja nuorten tukijana Paja 1 Miksi kukaan ei ole koskaan puhunut mulle asioita, joita te puhutte?, kysyin. Parikymmentä vuotta elämää elettynä vail la aikuisen

Lisätiedot

Iloa isovanhemmuuteen Työkirja isovanhemmille ja vanhemmille. Leena Tiilikka Anna Suutarla Marjo Kankkonen

Iloa isovanhemmuuteen Työkirja isovanhemmille ja vanhemmille. Leena Tiilikka Anna Suutarla Marjo Kankkonen Iloa isovanhemmuuteen Työkirja isovanhemmille ja vanhemmille Leena Tiilikka Anna Suutarla Marjo Kankkonen Tämä työkirja on osa Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tukea vanhemmille -aineistoa. Työkirjan on

Lisätiedot

Rohkeasti mukaan avioliittokouluun

Rohkeasti mukaan avioliittokouluun Rantsilan Ukko-Franzin esikuva on 1500-luvulta» 9» Oulun ev.lut. seurakunnat Hailuoto Kempele Liminka Lumijoki Muhos Siikalatva Tyrnävä Nro 22 1. 15.7.2015 108. vuosikerta Kehitysyhteistyön leikkaus harmittaa

Lisätiedot

Majakka. Vapaaehtoiset tekevät Tuomasmessun Sivu 6. Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttilan haastattelu Sivu 3

Majakka. Vapaaehtoiset tekevät Tuomasmessun Sivu 6. Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttilan haastattelu Sivu 3 Majakka Fisucraft n vaasansuomalainenseurakunta.fi Vaasan suomalainen seurakunta 2/2015 Sivu 7 Carola Bergström Vapaaehtoiset tekevät Tuomasmessun Sivu 6 Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttilan haastattelu

Lisätiedot

Osviitta Kotka-Kymin seurakuntayhtymän lehti > Talvi 2014

Osviitta Kotka-Kymin seurakuntayhtymän lehti > Talvi 2014 Osviitta Kotka-Kymin seurakuntayhtymän lehti > Talvi 2014 Ne on nynnyjä jotka kiusaa s.5 Margarita puolustaa naisten oikeuksia s.6. Kinnaslammen perheen raskaat vuodet s.8-9 Wilman hätä s. 10 Kuva Ville

Lisätiedot

Elä sitä, mitä jo olet!

Elä sitä, mitä jo olet! ! Co-Creating meaningful futures. Mikko Paloranta mikko.paloranta@mirrorlearning.com 040 585 0022 Elä sitä, mitä jo olet!... 1 1.1. Lukijalle... 4 2. Luomme oman todellisuutemme... 5 2.1. Minä ja todellisuuteni...

Lisätiedot

Maaherra Rauno Saari Elämän etsijä Timo Lilja Päihdelääkäri Juha Kemppinen KRISTILLINEN ALKOHOLISTI- JA NARKOMAANITYÖ RY 1-2008

Maaherra Rauno Saari Elämän etsijä Timo Lilja Päihdelääkäri Juha Kemppinen KRISTILLINEN ALKOHOLISTI- JA NARKOMAANITYÖ RY 1-2008 Maaherra Rauno Saari Elämän etsijä Timo Lilja Päihdelääkäri Juha Kemppinen KRISTILLINEN ALKOHOLISTI- JA NARKOMAANITYÖ RY 1-2008 Maailmankuva säätelee tavan käsitellä rikkinäistä ihmistä Parhaillaan maassamme

Lisätiedot

Laulun juhlaa 90 vuotta

Laulun juhlaa 90 vuotta Hyvinkään seurakuntalehti 4 21.9.2006 Hyvinkään Kirkkokuorolla juhlavuosi Laulun juhlaa 90 vuotta Seppo Ylönen Kansalaisten alkoholinkäyttö teettää poliisilla töitä - sivu 12 Sari Vajavaara - on harrastanut

Lisätiedot

EDUNVALVOJA SE ON MINUA VARTEN

EDUNVALVOJA SE ON MINUA VARTEN EDUNVALVOJA SE ON MINUA VARTEN Lasten ja edunvalvojien kokemuksia edunvalvojasta lastensuojelussa ja rikosprosessissa Toimittaneet Milja Laakso, Paula Marjomaa ja Kaisi Peltoniemi EDUNVALVOJA SE ON MINUA

Lisätiedot

ILOUUTISET. sinulle, joka etsit elämäsi suuntaa

ILOUUTISET. sinulle, joka etsit elämäsi suuntaa sinulle, joka etsit elämäsi suuntaa Mika Poutala luistelee ja RÄPPÄÄ Klaus härö & Elinkautinen armo Hannu Takkula Kestäviä ratkaisuja etsimässä ILMAINEN LEHTI Sinulle. Tehokas apu särkyyn ja kuumeeseen!

Lisätiedot

esikko Miesnumero ISÄ. Ei enää vain elatusvelvollinen s. 4 Luolamies olohuoneessa s. 8 Uuvutko toisten murheista? s. 10 Liiton vastuunkantajat s.

esikko Miesnumero ISÄ. Ei enää vain elatusvelvollinen s. 4 Luolamies olohuoneessa s. 8 Uuvutko toisten murheista? s. 10 Liiton vastuunkantajat s. esikko ENSI- JA TURVAKOTIEN LIITON JÄSENLEHTI 4 2007 Miesnumero ISÄ. Ei enää vain elatusvelvollinen s. 4 Luolamies olohuoneessa s. 8 Uuvutko toisten murheista? s. 10 Liiton vastuunkantajat s. 14 esikko

Lisätiedot

Jos Pispalan urut olisivat eläin?

Jos Pispalan urut olisivat eläin? 10/22 19/20 23.11.2011 21.5.2008 www.tampereenkirkkosanomat.fi R E I L U S T I K R I S T I T T Y Tanja Mikkola Kirkontupa on ihmisten yhteyttä Harjussa juhlitaan kirkontupien 40-vuotista toimintaa. Keittäjä

Lisätiedot

Majakka. Keskellämme kulkee hän, hyvä auttajamme. Adventin juhlasta joulun iloon. Perheneuvonta on kirkon sielunhoitotyötä Sivu 3

Majakka. Keskellämme kulkee hän, hyvä auttajamme. Adventin juhlasta joulun iloon. Perheneuvonta on kirkon sielunhoitotyötä Sivu 3 Majakka Sählykerho n vaasansuomalainenseurakunta.fi Vaasan suomalainen seurakunta 4/2014 Sivu 12 Matti Kolho/Pictorium Keskellämme kulkee hän, hyvä auttajamme Adventin juhlasta joulun iloon Perheneuvonta

Lisätiedot

Kun vanhempi on trans*

Kun vanhempi on trans* Seta Transtukipiste Kun vanhempi on trans* Linda Korpikoski 15.3.2013 Sisällys 1 Apua, vanhempani on trans!... 3 1.1 Mitä minun kannattaa tehdä?... 4 1.2 Transmikä?... 4 1.3 Eikö sukupuoli ole itsestään

Lisätiedot

-liike on ihmisen muotoinen

-liike on ihmisen muotoinen -liike on ihmisen muotoinen 4 2012 Yö-yhtyeen Olli Lindolm on sama mutta eri mies Kansalaisraati kokosi kemijärveläiset Muslimiäidin joulunodotus Nuoret viihtyvät Saunalahden tukiasuntoyhteisössä 4 12

Lisätiedot

Perheessä kaikki hyvin s. 8

Perheessä kaikki hyvin s. 8 Väestöliitto 3/09 Vappu Taipale: Perhe tulisi nähdä voimavarana s. 4 Perheessä kaikki hyvin s. 8 Nuori, koulutettu ja työtön Miten tässä näin kävi? s. 20 Vinkit oman hyvinvoinnin hoitoon s. 22 päätoimittajalta

Lisätiedot

on aina meissä Valamosta Seksuaalineuvoja Satu Timonen: Seksuaalisuus Puhetta ORTODOKSINEN SEURAKUNTALEHTI Sivut 4 7

on aina meissä Valamosta Seksuaalineuvoja Satu Timonen: Seksuaalisuus Puhetta ORTODOKSINEN SEURAKUNTALEHTI Sivut 4 7 ORTODOKSINEN SEURAKUNTALEHTI www.ort.fi/analogi 1 2012 HAMINAN, HÄMEENLINNAN, KOTKAN, LAHDEN, LAPPEENRANNAN, TAMPEREEN JA TURUN ORTODOKSISET SEURAKUNNAT 9.2.2012 Seksuaalineuvoja Satu Timonen: Seksuaalisuus

Lisätiedot

Kädenojennus. Hengen uudistus kirkossamme ry:n jäsenlehti 3/2010. TÄSSÄ LEHDESSÄ mm. Miikka Ruokanen: Uskontunnustus ja moderni maailmankuva

Kädenojennus. Hengen uudistus kirkossamme ry:n jäsenlehti 3/2010. TÄSSÄ LEHDESSÄ mm. Miikka Ruokanen: Uskontunnustus ja moderni maailmankuva Kädenojennus Hengen uudistus kirkossamme ry:n jäsenlehti 3/2010 TÄSSÄ LEHDESSÄ mm. Miikka Ruokanen: Uskontunnustus ja moderni maailmankuva Pekka ja Anna-Liisa Heikkilä: Toivon näköaloja Marko Huhtala:

Lisätiedot

Eteva kuntayhtymän sidosryhmälehti 1 / 2010 1/2010. s. 9 Miten vaikutat, jos et puhu? s. 12 Yritys työllisti Heikin. s. 14 Riippukeinu rauhoittaa

Eteva kuntayhtymän sidosryhmälehti 1 / 2010 1/2010. s. 9 Miten vaikutat, jos et puhu? s. 12 Yritys työllisti Heikin. s. 14 Riippukeinu rauhoittaa Eteva kuntayhtymän sidosryhmälehti 1 / 2010 1/2010 s. 9 Miten vaikutat, jos et puhu? s. 12 Yritys työllisti Heikin s. 14 Riippukeinu rauhoittaa Uutisia syksyltä 2010 Nauru raikui Elojuhlissa Pekka Elomaa

Lisätiedot

Kylässä oli ihanaa elää. Koskettava selviytymistarina. Kai Lomma 35 vuotta lapsi kylän johtajana

Kylässä oli ihanaa elää. Koskettava selviytymistarina. Kai Lomma 35 vuotta lapsi kylän johtajana 1 2015 Kylässä oli ihanaa elää Koskettava selviytymistarina Kai Lomma 35 vuotta lapsi kylän johtajana Testamenttilahjoittaja Miksi halusin testamentata SOS-Lapsikylälle? Pääkirjoitus Sisältö 2 PÄÄKIRJOITUS

Lisätiedot