KERROSTALON KIINTEISTÖSÄHKÖNKULUTUKSEN KOMPENSOINTI AURINKOSÄHKÖJÄRJESTELMÄLLÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KERROSTALON KIINTEISTÖSÄHKÖNKULUTUKSEN KOMPENSOINTI AURINKOSÄHKÖJÄRJESTELMÄLLÄ"

Transkriptio

1 KERROSTALON KIINTEISTÖSÄHKÖNKULUTUKSEN KOMPENSOINTI AURINKOSÄHKÖJÄRJESTELMÄLLÄ Compensation of high-rise real estate electricity consumption with a photovoltaic system Santeri Viljakainen Kandidaatintyö LUT School of Energy Systems Sähkötekniikka

2 TIIVISTELMÄ Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT School of Energy Systems LUT Sähkötekniikka Santeri Viljakainen Kerrostalon kiinteistösähkönkulutuksen kompensointi aurinkosähköjärjestelmällä 2015 Kandidaatintyö. 37 s. Tarkastaja: TkT. Tero Ahonen. Aurinkopaneeleiden hinta on laskenut reilusti viime vuosien aikana. Hinnan laskun seurauksena aurinkosähköjärjestelmiä on asennettu paljon yksityisiin rakennuksiin sekä Suomessa että muualla maailmassa. Tässä kandidaatintyössä tutkitaan kerrostalon kiinteistösähkönkulutuksen kompensointia aurinkosähköjärjestelmällä. Kompensointia tutkitaan, koska näin saadaan taloudellisesti paras hyöty aurinkosähköjärjestelmästä. Kerrostalon kiinteistösähkönkulutuksella tarkoitetaan talon teknisten järjestelmien kuluttamaa sähköä. Järjestelmän sijoitusta tutkitaan katolle ja parvekekaiteisiin. Katolle sijoitettuna aurinkopaneelien tuotantoa tutkitaan siten, että paneelit ovat asennettu 45 ja 15 tasokulmaan. Aurinkosähköjärjestelmän investoinnin kannattavuutta tutkitaan taloyhtiön näkökulmasta.

3 ABSTRACT Lappeenranta University of Technology LUT School of Energy Systems LUT Electrical Engineering Santeri Viljakainen Compensation of high-rise real estate electricity consumption with a photovoltaic system 2015 Bachelor s Thesis. 37 p. Examiner: D.Sc. Tero Ahonen The price of solar panels has been declining substantially during the last years. Many photovoltaic systems have been installed globally and also in Finland as a result of the price drop. In this bachelor s thesis, compensation of high-rise real estate electricity consumption with a photovoltaic system is studied. Compensating electricity consumption with a photovoltaic system is researched in this study, because it is normally the approach to dimension the system size. High-rise real estate electricity consumption consists of electricity consumed by technical devices and systems of the house. The photovoltaic system placement on the roof and on balcony parapets is studied. For the roof placement, the electricity generation of the photovoltaic system is studied when the solar panels are installed in 45 and 15 angle. The investment cost-effectiveness of a photovoltaic system is studied from the housing company s point of view.

4 4 SISÄLLYSLUETTELO Käytetyt merkinnät ja lyhenteet Johdanto Asennuskohde Kiinteistösähkönkulutuksen kartoitus Aurinkosähköjärjestelmä Asennus katoille Asennus parvekekaiteisiin Investointilaskelmat Investointi katoille asennettavaan järjestelmään Investointi parvekekaiteisiin asennettavaan järjestelmään Yhteenveto ja johtopäätökset LÄHTEET LIITTEET I Sunrise SR-P aurinkopaneelin datalehti II LG 260 S1K-A3 Mono Black aurinkopaneelin datalehti III SMA Sunny Tripower vaihtosuuntaajan datalehti

5 5 KÄYTETYT MERKINNÄT JA LYHENTEET EPIA HOMER NREL TEM UO European Photovoltaic Industry Association Hybrid Optimisation Model for Electric Renewables National Renewable Energy Laboratory Työ- ja Elinkeinoministeriö University of Oregon α δ d l auringon korkeus asteina tasokulma etäisyys pituus

6 6 1. JOHDANTO Aurinkosähköjärjestelmät ovat kehittyneet viime vuosina nopeasti. Kehityksen seurauksena aurinkopaneeleiden hinta on laskenut reilusti ja aurinkosähköjärjestelmiä onkin asennettu paljon yksityisiin rakennuksiin. Kuvassa 1 on esitetty nimellisteholtaan alle 100 kw p aurinkosähköjärjestelmien hinnan kehitys Saksassa, joka on eniten aurinkosähköä tuottava maa. Kuvassa on järjestelmän hinta kunkin vuoden tammikuussa, vuodesta 2009 vuoden 2014 tammikuuhun saakka. 4,5 4,11 Hinta asenne)una [ /W p ] 4 3,5 3 2,5 2 1,5 3,04 2,48 1,99 1,52 1, Kuva 1 Nimellisteholtaan alle 100 kw p aurinkosähköjärjestelmien hinta asennettuna Saksassa. Pystyakselilla järjestelmän hinta yksikössä /W p ja vaaka-akselilla ajankohta (Photovoltaik-guide 2014). Maailmassa installoitua aurinkosähkökapasiteettia oli vuoden 2013 lopussa noin 140 GW p, josta koko Euroopassa noin 80 GW p ja josta Suomessa noin 10 MW p (EPIA 2014). Aurinkosähkökapasiteetin kasvu on esitetty kuvassa 2. Suuren osan Suomen 10 MW p aurinkosähkökapasiteetista muodostavat yksittäiset aurinkovoimalat, kuten ABB Oy:n 181 kw aurinkovoimala Helsingissä ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston 220 kw aurinkovoimala (Aurinkoenergiaa 2014). Suomessa omakotitaloissa ja kerrostaloissa on vielä paljon käyttämätöntä potentiaalia aurinkosähkön kannalta, sillä yksityisiin rakennuksiin asennetut aurinkosähköjärjestelmät ovat suurimmaksi osaksi pienitehoisia kesämökkijärjestelmiä, joita ei ole liitetty sähköverkkoon (Fortum 2014).

7 7 Teho [GW p ] Vuosi Kuva 2 Installoitu aurinkosähkökapasiteetti koko maailmassa vuosina , missä vaaka-akselilla on ajankohta vuosina ja pystyakselilla installoitu nimellisteho gigawatteina (EPIA 2014). Tässä kandidaatintyössä tutkitaan kerrostalon kiinteistösähkönkulutuksen kompensointia aurinkosähköjärjestelmällä. Kerrostalon kiinteistösähkönkulutuksella tarkoitetaan talon teknisten järjestelmien ja niihin kuuluvien sähkölaitteiden muodostamaa kulutusta. Kiinteistösähköä käyttävät mm. talon lämmönjakokeskus, ilmanvaihtojärjestelmät, yleisten tilojen valaistus, autojen lämmityspistokkeet, taloyhtiön saunat, hissit ja mahdolliset muut kiinteistön sähkölaitteet. Asukkaiden asunnoissa käytetty sähkö ei kuulu kiinteistösähköön. Työssä tutkitaan sähkönkulutuksen kompensointia aurinkosähköjärjestelmällä, eikä niinkään tuotannon myymistä verkkoon. Taloyhtiö maksoi ostamastaan sähköstä 13,5 snt/kwh vuonna 2014, ja sähkönmyyjä, Lappeenrannan Energia, ostaa ylijäämä sähköä hinnalla 4,31 snt/kwh (Lappeenrannan Energia 2014). Näin ollen, kun tuotannolla pyritään kompensoimaan kulutusta, saadaan taloudellisesti suurin hyöty aurinkosähköjärjestelmästä. Kandidaatintyön tavoitteena on selvittää aurinkosähköjärjestelmän hankinnan kannattavuus kerrostaloon. Työssä selvitetään myös, millainen järjestelmä soveltuu parhaiten tutkittavaan kohteeseen sekä minne se kannattaisi sijoittaa. Työssä tutkitaan asennuskohteen sähkönkulutustietoja, joiden perusteella kohteelle mitoitetaan aurinkosähköjärjestelmä.

8 8 2. ASENNUSKOHDE Tutkimuksen kohteena on Lappeenrannan Huhtiniemessä sijaitseva taloyhtiö, johon kuuluu kaksi samanlaista kerrostaloa. Kerrostalot ovat 7-kerroksisia ja talojen rakennusvuosi on Toinen taloyhtiön taloista on esitetty kuvassa 3. Kuva 3 Tutkimuksen kohteena olevan taloyhtiön toinen taloista luoteen puoleisten parvekkeiden sivulta kuvattuna. Talojen lämmitysmuotona on kaukolämpö, joten lämmityksestä ei aiheudu muuta sähkönkulutusta kuin lämmönjakokeskuksen kuluttama sähkö. Molemmissa taloissa on kuitenkin kylmiö, josta aiheutuu kulutusta. Taloissa on yhteinen sähkönkulutusmittari. Taloyhtiössä tehtiin saunaremontti keväällä 2013, jolloin saunat olivat pois käytöstä. Saunaremontin vuoksi vuosi 2013 poikkeaa normaalista kulutuksesta, joten työssä käytettiin kulutustietojen ajankohtana ja Taloyhtiön kiinteistösähkönkulutus tarkasteluajankohtana oli kwh, ja suurin tuntitason teho oli 38,5 kw. Laskelmissa kulutuksen oletettiin pysyvän samana joka vuosi.

9 9 3. KIINTEISTÖSÄHKÖNKULUTUKSEN KARTOITUS Kohteen kiinteistösähkönkulutusta tarkasteltiin paikallisen verkkoyhtiön, Lappeenrannan Energiaverkkojen, toimittamista mittaustiedoista. Kohteessa on asennettuna etäluettava sähkönkulutusmittari, joka seuraa kulutusta tunnin tarkkuudella. Tarkasteluajankohdan päivittäinen sähkönkulutus on esitetty kuvassa Sähkönkulutus [kwh] Kuva ja päiväkohtainen sähkönkulutus. Pystyakselilla sähkönkulutus kilowattitunteina ja vaaka-akselilla päivämäärä. Kuvaa 4 tutkimalla voitiin havaita, että talvella kulutus on huomattavasti suurempaa kuin kesällä. Tämä johtuu suurilta osin talojen ja autojen lämmittämisestä sekä siitä, että asukkaat ovat kesällä enemmän pois kotoa kuin talvella. Kuvassa 5 on esitetty vuoden kaikkien vuorokausien tunneittaisen sähkön käytön keskiarvo. Kuvaa tutkimalla havaittiin, että eniten sähköä käytetään illalla. Kulutuspiikki johtuu suurilta osin saunojen lämmittämisestä, mikä nostaa ilta-ajan kulutuksen keskiarvoa.

10 10 Sähkön käy)ö [kw] Kuva 5 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0, Vuorokauden tun> Vuorokausien sähkön käytön tunneittainen keskiarvo, missä pystyakselilla on sähkön käyttö kilowatteina ja vaaka-akselilla vuorokauden tunti. Talvi- ja kesäajan kulutuksen eroja tarkasteltiin esimerkkiviikoilla kesältä ja talvelta. Kuvassa 6 on esitetty normaalista talviajan kulutuksesta esimerkkinä viikon 3 kulutus, ja kuvassa 7 kesäajalta viikon 28 kulutus. Sähkön käy)ö [kw] : :00 0:00 12:00 0:00 12:00 0:00 12:00 0:00 12:00 0:00 12:00 0:00 Ma Ti Ke To Pe La Su :00 Kuva 6 Vuoden 2014 viikon 3 sähkön käyttö tunneittain. Pystyakselilla sähkön käyttö kilowatteina ja vaaka-akselilla päivämäärä ja kellonaika. Viikon sähkön käyttö on ollut pienimmillään 6,3 kw ja suurimmillaan 33,3 kw tuntia kohden.

11 11 30 Sähkön käy)ö [kw] : :00 0:00 12:00 0:00 12:00 0:00 12:00 0:00 12:00 0:00 12:00 0:00 Ma Ti Ke To Pe La Su :00 Kuva 7 Vuoden 2013 viikon 28 sähkön käyttö tunneittain. Pystyakselilla sähkön käyttö kilowatteina ja vaaka-akselilla päivämäärä ja kellonaika. Viikon sähkön käyttö on ollut pienimmillään 3,4 kw ja suurimmillaan 25,9 kw tuntia kohden. Kuvista 6 ja 7 tutkimalla havaittiin, että sähkön käytön suurimmissa tehoissa kesällä ja talvella ei ole suurta eroa, koska lämmityksen ja valaistuksen sähkönkulutus on suhteellisen pientä saunojen sähkönkulutukseen verrattuna. Talvella keskimääräinen kulutus on kuitenkin huomattavasti suurempaa, johtuen enimmäkseen autojen lämmittämisestä. Talvella sähkön käyttö ei myöskään laske yöllä niin alhaiselle tasolle kuin kesällä. Viikon 3 sähkön käyttö on ollut pienimmillään 6,3 kw ja suurimmillaan 33,3 kw tuntia kohden. Viikon 28 sähkön käyttö on taas ollut pienimmillään 3,4 kw ja suurimmillaan 25,9 kw tuntia kohden. Kuvista voitiin havaita, että arkipäivinä kulutus on selvästi suurempaa aamulla ja illalla, kuin keskellä päivää. Keskipäivän alhaisempi kulutus johtuu siitä, että suurin osa asukkaista on silloin poissa kotoa. Viikonloppuisin kulutus on selvästi tasaisempaa. Kuvista nähtiin myös taloyhtiön saunojen lämmityspäivät: tiistai, torstai, perjantai ja lauantai. Etenkin kesällä saunojen lämmittäminen muodostaa suuren osan kulutuksesta. Saunojen lämmittämisaika voitiin nähdä kuvan 7 hetkellisistä kulutuspiikeistä.

12 12 4. AURINKOSÄHKÖJÄRJESTELMÄ Aurinkopaneeleiden asennusmahdollisuuksia tutkittiin talojen tasakatoille sekä parvekekaiteisiin. Suomen maantieteellisissä olosuhteissa suurimman vuosituoton aurinkopaneeleista saa asentaessa ne suoraan etelään päin, ja noin 40 asteen kulmaan vaakatasoon nähden (Motiva 2014). Talojen seinät eivät kuitenkaan osoita etelään, mutta toisaalta parhaan tuoton aamupäivällä saa suuntaamalla aurinkopaneelit lähes itään, ja iltapäivällä parhaan tuoton saa paneelit länteen suunnattuna. Koska kattojen tila on rajallinen ja katoilla on jo asennettuna muuta teknistä laitteistoa, aurinkopaneeleiden asennus suoraan etelään päin olisi hankalampaa kuin asennus seinien suuntaisesti. Seinien suuntaisesti asennettuna aurinkopaneeleita mahtuu katoille myös enemmän. Edellä mainituista asioista johtuen sekä yksinkertaisen aurinkopaneeleille tarvittavan pinta-alan laskemisen vuoksi, työssä tutkittiin aurinkopaneeleiden asennusta katon osalta ainoastaan talojen seinien suuntaisesti. Talojen seinät osoittavat koilliseen, kaakkoon, lounaaseen ja luoteeseen. Näistä ilmansuunnista asennusta katoille tutkittiin kaakkoon ja lounaaseen, koska ne ovat lähimpänä etelää. Talot ilmasta kuvattuna ovat esitetty kuvassa 8. Kuva 8 Talot ilmasta kuvattuna ilmansuuntatarkastelua varten (Google 2014).

13 13 Kuvasta 8 tutkimalla havaittiin seinien atsimuuttikulmien poikkeavan väliilmansuunnista hieman. Selvyyden vuoksi työssä kuitenkin viitataan näihin käyttäen väli-ilmansuuntia. Kaakkoon osoittavan seinän atsimuuttikulmaksi, aloittaen etelästä länteen (suunta etelään 0 ), eli vastapäivään, saatiin -57 ja lounaaseen osoittavan 33. Talojen parvekkeet sijaitsevat kaakon ja luoteen puoleisissa seinissä. Luoteeseen osoittavan seinän atsimuuttikulmaksi mitattiin 123. Kuvassa 9 on esitetty kaakon puoleisia parvekkeita ilmasta kuvattuna. Kuva 9 Talo ilmasta kuvattuna. Talojen parvekkeet osoittavat kaakkoon ja luoteeseen (Microsoft 2014). Aurinkosähköjärjestelmän sähköntuotantoa tutkittiin simuloimalla järjestelmää Yhdysvaltain uusiutuvan energian laboratorion (NREL) kehittämällä HOMERohjelmalla. HOMER ottaa laskennassa huomioon mm. järjestelmän atsimuutti- ja tasokulman, auringosta saatavan säteilyn määrän sekä kuukauden keskilämpötilan (HOMER Energy 2014). Katolle asennettuna aurinkopaneeleiden päälle kertyy lunta. Lumi estää paneeleiden sähköntuotantoa, joten katolle asennetun aurinkosähköjärjestelmän sähköntuotanto joulukuun alusta helmikuun loppuun oletettiin nollaksi.

14 Asennus katoille Esimerkkipaneelina järjestelmän asennukseen katoille käytettiin Sunrise SR-P aurinkopaneelia. Paneelin mitat ovat 1637 x 992 x 40 mm (pituus, leveys, syvyys), ja se tuottaa 250 W p tehon (Liite 1). Katoille asennettuna aurinkopaneelin ulkonäöllä ei ole juurinkaan merkitystä, koska katoilla paneelit eivät ole näkyvissä, paitsi ilmasta katsottuna. Tämän vuoksi esimerkkipaneelin valintakriteerinä käytettiin ainoastaan hyvää hinta-tehosuhdetta. Esimerkkikuva aurinkopaneeleiden asennuksesta tasakatolle on esitetty kuvassa 10. Kuva 10 Esimerkkikuva aurinkopaneeleiden asennuksesta tasakatolle 15 tasokulmassa. Kuva on Lappeenrannan teknillisen yliopiston katolta. (LUT 2015) Aurinkopaneelirivien asennuksessa on huomioitava etteivät paneelirivit varjosta toisiaan. Varjostuksen välttämiseksi paneelirivien etäisyyden on oltava riittävän suuri. Etäisyyteen vaikuttavat aurinkopaneelien pituus, aurinkopaneelien tasokulma ja auringon korkeus. Tasakatolle asennettujen aurinkopaneelirivien varjostukseen vaikuttavat tekijät on esitetty kuvassa 11.

15 15 Kuva 11 Aurinkopaneelirivien riittävän etäisyyden määrittämiseen vaikuttavat tekijät, missä mustalla värillä kuvataan aurinkopaneeleita, harmaalla kattoa, α on auringon korkeus, δ on aurinkopaneelien tasokulma, l on aurinkopaneelien pituus ja d aurinkopaneelirivien etäisyys. Asennuskohteen maantieteellinen sijainti on noin N, E (Google 2014). Edellä mainitussa sijainnissa auringon korkeus on maksimissaan noin 53 ja minimissään noin 5 (UO Solar Radiation Monitoring Laboratory 2007). Kun tiedetään auringon korkeus α, saadaan paneelirivien etäisyys d laskettua yhtälöllä d =!!"# (!!!)!"# (!). (1) Aurinkopaneelirivien etäisyydet laskettiin aurinkopaneelit 15 ja 45 tasokulmiin asennettuna. Etäisyydet laskettiin, kun aurinkopaneelit ovat asennettu pysty- tai vaaka-asennossa. Laskelmat toteutettiin yhtälöllä (1). Etäisyydet eri kulmien arvoilla ovat esitetty taulukossa 1.

16 16 Taulukko 1 Eri tasokulmilla ja auringon korkeuksilla lasketut aurinkopaneelirivien etäisyydet metreinä. l = 1,637 m α [ ] δ [ ] ,42 3,98 2,75 2,32 2,09 1, ,39 7,72 4,34 3,16 2,54 2,13 l = 0,992 m α [ ] δ [ ] ,89 2,41 1,66 1,40 1,26 1, ,72 4,68 2,63 1,92 1,54 1,29 Taulukkoa 1 tutkimalla huomattiin, että jos paneelirivien etäisyys mitoitetaan auringon ollessa matalimmalla, eli talven mukaan, tarvitaan huomattavan suuri etäisyys paneelirivien välille. Etäisyys kasvaa suureksi varsinkin, jos aurinkopaneelit ovat asennettu 45 tasokulmaan pystyasennossa. Maaliskuussa auringon korkeus on noin 30 ja marraskuussa noin 10. Koska järjestelmällä tuotettaisiin sähköä vain maaliskuusta marraskuun loppuun, tarvittavaksi etäisyydeksi voitaisiin valita auringon korkeudella 10 laskettu etäisyys. Vaakatasoon asennettaessa tarvittaisiin siis 5 m etäisyys ja pystytasoon asennettaessa 8 m, jotta paneelit eivät varjostaisi toisiaan kumpaankaan tasokulmaan asennettuna. Kattojen mitat ovat noin 16 m x 17 m, joista 16 m on parvekkeiden puoleinen sivu. Huolto- ja asennustila sekä aurinkopaneelien ja katon teknisten laitteiden varjostukset huomioiden, katoille sopivan järjestelmän tehoksi laskettiin 10 kw p. Esimerkkipaneeleja 10 kw p järjestelmään tarvitaan 40 kappaletta, mikä tarkoittaa 20 kappaletta aurinkopaneeleja kummankin talon katolle. Tällöin täysiä paneelirivejä tulee ainoastaan kaksi, joten ne eivät varjosta toisiaan kummassakaan tasokulmassa tai asennusasennossa. Molempiin riveihin jää myös riittävästi huoltotilaa. Aurinkosähköjärjestelmän tuotantoa tutkittiin simuloimalla sitä niin, että järjestelmä osoittaa kokonaan kaakkoon ja kokonaan lounaaseen sekä niin, että puolet järjestelmän paneeleista osoittavat kaakkoon ja puolet lounaaseen. Simuloinnin tuloksista koko vuoden sähköntuotanto ja takaisin verkkoon myytävä sähköenergia ovat esitetty taulukossa 2. Taulukkoon on myös simuloitu vertailun vuoksi järjestelmän tuotanto, jos aurinkopaneelit osoittaisivat suoraan etelään.

17 17 Taulukko 2 Simuloidut 10 kw p aurinkosähköjärjestelmän sähköntuotannot vuodessa sekä takaisin verkkoon myytävän sähköenergian määrät. Ilmansuunnalla kaakko ja lounas 5 kw p osoittaa suuntaan kaakkoon ja 5 kw p suuntaan lounaaseen. Tasokulma Ilmansuunta Sähköntuotanto [kwh] Sähkön myynti [kwh] 45 Kaakko 8 671,82 317,15 45 Lounas 9 127,57 277,59 45 Kaakko ja lounas 8 899,70 152,68 15 Kaakko 8 361,84 125,89 15 Lounas 8 197,82 98,26 15 Kaakko ja lounas 8 279,83 97,11 45 Etelä 9 476,99 346,95 15 Etelä 8 757,24 153,31 Taulukosta 2 nähtiin, että eniten sähköä tuotetaan koko järjestelmän osoittaessa lounaaseen, 45 tasokulmaan asennettuna. Taulukosta voitiin myös nähdä, että 45 tasokulmalla eniten sähköä tuotetaan, kun järjestelmä osoittaa lounaaseen, mutta 15 tasokulmalla sähköä tuotetaan eniten, kun järjestelmä osoittaa kaakkoon. 45 tasokulmalla aurinkopaneelit suoraan etelään päin asennettuna, tuotettaisiin vain 3,8 % enemmän sähköä, kuin mitä tuotettaisiin paneelit suunnattuna lounaaseen. 15 tasokulmalla etelään päin asennettuna sähköä tuotettaisiin 4,7 % enemmän, kuin mitä kaakkoon päin asennettuna tuotettaisiin. Erot ovat yllättävän pieniä, joten simulointiohjelmana käytetty HOMER luultavasti yliarvioi auringosta saatavan säteilyn määrän, kun aurinkopaneelit ovat asennettuna lounaaseen tai kaakkoon. Simuloituja tuotantotietoja verrattiin Lappeenrannassa sijaitsevasta 10 kw p aurinkovoimalasta saatuihin todellisiin tuotantotietoihin (kuva 12). Kuvasta voitiin huomata, että syksyllä HOMER ohjelma yliarvioi järjestelmästä saatavan tuotannon, mutta muuten ohjelmalla saadaan varsin luotettavia tuotantotietoja. Voimalan tuotantotiedot ovat kuitenkin vain yhdeltä vuodelta kerättyjä, joten ne eivät välttämättä vastaa todellista tuotantoa pitkällä aikavälillä.

18 18 Simuloitujen tuotantodetojen vertailu oikeisiin tuotantodetoihin 1400 Sähköntuotanto [kwh] Aurinkovoimala 45 tasokulma, lounaaseen 45 tasokulma, etelään 15 tasokulma, etelään Kuva 12 Lappeenrannassa sijaitsevan 10 kw p aurinkovoimalan sekä HOMER ohjelmalla simuloitujen aurinkovoimaloiden tuotantotietoja kuukausikohtaisesti. Sähköntuotantoa järjestelmän eri atsimuutti- ja tasokulmilla tarkasteltiin myös kuukausitasolla. Kuvassa 13 on esitetty järjestelmän tuotanto kuukausitasolla eri kulmissa ja eri ilmansuuntiin osoittaessa. Kuvaa tutkimalla voitiin havaita, että järjestelmän osoittaessa lounaaseen 45 tasokulmassa sähköä tuotetaan eniten maaliskuusta toukokuun loppuun sekä elokuusta joulukuuhun. Kesä- ja heinäkuussa sähköä tuotetaan eniten järjestelmän osoittaessa kaakkoon 15 tasokulmassa. Tuotantolukemien lisäksi aurinkopaneeleiden asennuksessa ja sopivan tasokulman valinnassa on huomioitava tuulen vaikutus. Jyrkempään tasokulmaan asennettuna aurinkopaneelit tarvitsevat enemmän tuentaa kuin loivempaan kulmaan asennettuna. Tuulen kuormituksen vähentämisen vuoksi aurinkopaneeleiden asennusta voi harkita myös loivempaan tasokulmaan kuin 45, sillä 15 asteen poikkeama optimikulmasta vähentää vuosituotantoa vain noin 5 % (Motiva 2014). Taulukosta 2 havaittiin, että 15 tasokulmassa tuotanto on keskimäärin 7 % pienempi kuin 45 tasokulmassa. Työssä tuulen vaikutusta paneeleiden tuentaan ei

19 19 kuitenkaan huomioitu, joten taulukon 2 ja kuvan 13 perusteella tutkituista ilmansuunnista parhaiten kohteeseen soveltuvaksi voitiin valita lounas ja aurinkopaneelien tasokulmaksi 45. Havainnekuva aurinkopaneeleista lounaaseen päin asennettuna vaakatasossa on esitetty kuvassa , kaakko ja lounas 45, kaakko 45, lounas 15, kaakko ja lounas 15, kaakko 15, lounas 1400 Sähköntuotanto [kwh] Kuva 13 Aurinkosähköjärjestelmän sähköntuotanto kuukausittain simuloituna eri ilmansuuntiin osoittaessa ja eri tasokulmiin asennettuna. Pystyakselilla sähköntuotanto kilowattitunteina ja vaaka-akselilla kuukausi.

20 20 Kuva 14 Havainnekuva aurinkopaneeleista asennettuna talon katolle lounaaseen päin vaakatasossa. Paneeleita on molemmissa riveissä 10 ja yhden paneelin leveys on noin 1,6 m, joten yhden paneelirivin leveys on noin 16 m. Kuvassa näkyvä hissin konehuone varjostaisi toista paneeliriviä, joten se täytyisi myös huomioida asennuksessa. Aurinkosähköjärjestelmän vuosittaiseksi tuotannoksi laskettiin noin kwh, eli järjestelmän huipunkäyttöaika olisi 913 h (taulukko 2). Järjestelmän keskitehoksi laskettiin 1,04 kw, eli noin 10 % järjestelmän nimellistehosta. Huipunkäyttöaika on vuoden aikana tuotetun energian ja järjestelmän nimellistehon suhde, eli se kertoo missä ajassa energia olisi tuotettu järjestelmän nimellisteholla. Keskiteho taas on teho, jolla energia tuotettaisiin jos vuoden aikana tuotettaisiin jatkuvasti energiaa. Järjestelmästä saatava sähköntuotanto olisi noin 10 % taloyhtiön kiinteistösähkönkulutuksesta. Jos järjestelmästä saatava sähköteho on suurempi, kuin sen hetkinen kulutus, syntyy tuotannon ylijäämää, joka myydään takaisin sähköverkkoon. Takaisin verkkoon myytävän sähköenergian määrä olisi noin 278 kwh, eli noin 3 % tuotannosta. Myytävän sähkön osuus tuotannosta on hyvin pieni, mikä on myös toivottua, koska aurinkosähköjärjestelmällä pyritään kompensoimaan kulutusta. Kuvassa 15 on esitetty aurinkosähköjärjestelmän sähköntuotanto päivätasolla laskettuna, ja kuvassa 16 kuukausitasolla laskettuna.

21 21 70 Sähköntuotanto Sähköntuotanto [kwh] Kuva 15 Aurinkosähköjärjestelmän sähköntuotanto päiväkohtaisesti simuloituna. Pystyakselilla sähköntuotanto päivässä kilowattitunteina ja vaaka-akselilla päivämäärä. Sähköntuotanto Sähköntuotanto [kwh] Kuva 16 Aurinkosähköjärjestelmän sähköntuotanto kuukausikohtaisesti simuloituna. Pystyakselilla sähköntuotanto kilowattitunteina ja vaaka-akselilla kuukausi. Kuvista 15 ja 16 havaittiin, että toukokuussa tuotetaan eniten sähköä, vaikka kesä- ja heinäkuussa auringosta saatava säteily on suurinta. Tämä johtuu toukokuun

22 22 matalammista lämpötiloista, sillä aurinkopaneelien hyötysuhde laskee niiden lämpötilan noustessa (Motiva 2014). Joulu helmikuussa sähköntuotanto on nolla, koska auringosta saatava säteily oletettiin talvella nollaksi paneeleiden päälle kertyvän lumen vuoksi. Tuotannon osuus kulutuksesta on suurimmillaan kesäkuussa, jolloin kulutus on pienintä ja tuotanto toisiksi suurinta. Sähköntuotannon osuus sähkönkulutuksesta on esitetty kuvassa 17. Tuotanto Kulutus Sähköntuotanto ja - kulutus [kwh] Kuva 17 Sähköntuotanto ja -kulutus kuukausikohtaisesti. Pystyakselilla kulutus ja tuotanto kilowattitunteina ja vaaka-akselilla kuukausi. Myös sähkön myyntiä takaisin verkkoon tarkasteltiin kuukausitasolla. Eniten sähköä takaisin verkkoon myydään heinäkuussa, toisiksi eniten toukokuussa ja kolmanneksi eniten kesäkuussa. Heinäkuussa sähköä myydään takaisin verkkoon eniten, koska silloin aurinkosähköjärjestelmästä saatava teho on suurimmillaan iltapäivällä, jolloin kulutus heinäkuussa on hyvin pientä. Myös maaliskuussa sähköä myydään takaisin verkkoon huomattavan paljon vuodenaikaan nähden. Maaliskuussa aurinko paistaa enimmäkseen aamupäivällä, joten järjestelmän teho on silloin suurinta. Aamupäivällä taloyhtiössä ei ole juurikaan kulutusta (kuva 5), joten tuotannosta syntyy ylijäämää. Myydyn sähkön määrä kuukausitasolla on esitetty kuvassa 18. Kuvassa 19 on esitetty sähkönkulutus, sähköntuotanto ja sähkön myynti päiväkohtaisesti samaan kuvaajaan kerättynä.

23 23 Sähkön myyn> [kwh] Sähkön myynd Kuva 18 Takaisin verkkoon myytävä sähköenergia kuukausikohtaisesti. Pystyakselilla sähkön myynti kilowattitunteina ja vaaka-akselilla kuukausi. Kulutus Tuotanto MyynD Sähkönkulutus, - tuotanto ja myyn> [kwh] Kuva 19 Taloyhtiön kiinteistösähkönkulutus, aurinkosähköjärjestelmän sähköntuotanto ja takaisin verkkoon myytävä sähköenergia. Pystyakselilla sähköenergia kilowattitunteina ja vaaka-akselilla päivämäärä.

24 Asennus parvekekaiteisiin Taloissa on yhteensä 56 parveketta, joista puolet ovat kaakon puoleisella seinällä ja puolet luoteen puoleisella. Yhden parvekekaiteen ulkomitat ovat noin 1,14 m x 3,75 m. Parhaiten parvekekaiteen alan pystyisi hyödyntämään mittatilaustyönä kaiteelle tehdyllä paneelilla, jolloin lähes koko parvekekaiteen ala saataisiin aurinkopaneelin käyttöön. Työssä laskelmat tehtiin kuitenkin standardikokoisella paneelilla. Esimerkkipaneelina käytettiin LG 260 S1K-A3 Mono Black aurinkopaneelia, jonka teho on 255 Wp. Paneelin mitat ovat 1640 x 1000 x 35 mm (pituus, leveys, syvyys), joten yhteen parvekekaiteiseen voitaisiin sijoittaa kaksi aurinkopaneelia (Liite 2). Aurinkopaneeli on lähes kokonaan musta, joten sitä ei kaukaa tunnista aurinkopaneeliksi, eikä järjestelmästä parvekekaiteissa näin aiheudu näköhaittoja. Esimerkkikuva paneelista asennettuna on esitetty kuvassa 20 ja esimerkkikuva 90 tasokulmaan asennetuista paneeleista on esitetty kuvassa 21. Kuva 20 LG mono BLACK aurinkopaneeli asennettuna katolle Stafford Staffordshiressä Englannissa (Solar&Electrics 2014).

25 25 Kuva 21 Aurinkopaneeleita asennettuna Lappeenrannan teknillisen yliopiston seinään. Yhteensä 56 parvekkeeseen asennettavan järjestelmän tehoksi laskettiin 28,56 kwp. Järjestelmästä puolet, eli 14,28 kwp osoittaa kaakkoon ja puolet luoteeseen. Järjestelmästä saatava tuotanto vuodessa on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3 28,56 kwp parvekekaiteisiin asennetun aurinkosähköjärjestelmän tuotanto simuloituna sekä kohteen sähkönkulutus, takaisin verkkoon myytävän sähköenergian määrä, tuotannon osuus sähkönkulutuksesta, takaisin verkkoon myytävän sähköenergian osuus tuotannosta ja järjestelmän huipunkäyttöaika. Sähkönkulutus [kwh] ,53 Sähköntuotanto (kaakko) [kwh] ,26 Sähköntuotanto (luode) [kwh] 6 367,44 Sähköntuotanto (koko) [kwh] ,70 Sähkön myynti [kwh] 1 451,17 Kaakon tuotannon osuus kok. tuotannosta 62,20 % Luoteen tuotannon osuus kok. tuotannosta 37,80 % Tuotannon osuus kulutuksesta 19,20 % Myynnin osuus tuotannosta 8,60 % Huipunkäyttöaika [h] 589,80 Taulukosta 3 havaittiin, että katoille asennetun järjestelmän huipunkäyttöaika olisi 55 % suurempi kuin parvekekaiteisiin asennetun. Järjestelmän keskitehoksi laskettiin 1,92 kw, mikä on vain 6,7 % järjestelmän nimellistehosta. Parvekekaiteisiin

26 26 asennettuna järjestelmä tuottaisi siis huonommin energiaa suhteessa järjestelmän tehoon kuin katoille asennettuna. Tämä on selitettävissä aurinkopaneeleiden 90 tasokulmalla. Suuri tasokulma soveltuu huonosti kesäaikaan, jolloin auringosta saadaan eniten säteilyä. Taulukossa 3 esitetty sähköntuotanto on todellisuudessa järjestelmästä saatavasta tuotannosta reilusti suurempi. Talojen alimmat parvekkeet varsinkin kaakon puolelta ovat puiden varjossa (kuva 3, kuva 9), joten todellisuudessa tuotantoa ei saada niin paljoa kuin simulointiohjelma laskee tuotannoksi. Varjostuksien sähköntuotannon heikentämisen arviointi olisi hankalaa, joten työssä käytetään simulointiohjelman laskemia tuotantotietoja, joissa varjostuksia ei ole huomioitu. Kuvassa 22 on esitetty järjestelmän tuotanto kuukausitasolla Sähköntuotanto Sähköntuotanto [kwh] Kuva 22 Aurinkosähköjärjestelmän sähköntuotanto kuukausikohtaisesti simuloituna. Pystyakselilla sähköntuotanto kilowattitunteina ja vaaka-akselilla kuukausi. Kuvaa 22 tutkimalla huomattiin, että myös parvekekaiteisiin asennettuna järjestelmä tuottaa eniten sähköä toukokuussa. Parvekekaiteisiin asennettuna aurinkopaneelien tasokulma on 90, joten niiden päälle ei pitäisi juurikaan kertyä lunta. Koska paneelien päälle ei kerry lunta, myös talvella tuotetaan sähköä. Kuvasta 22 voitiin nähdä, että tammi- ja joulukuussa sähköntuotanto on kuitenkin vähäistä kesäaikaan verrattuna, mutta jo helmikuussa tuotetaan merkittävä määrä sähköä.

27 27 Käytännössä alimpien kerroksien parvekkeet ovat koko talven varjossa, joten todellinen sähköntuotanto talvella olisi pienempi. Parvekekaiteisiin asennettuna aurinkosähköjärjestelmän tuotannosta myydään enemmän sähköenergiaa takaisin verkkoon, kuin järjestelmän tuotannosta katoille asennettuna myytäisiin. Suurempi myynti johtuu siitä, että parvekekaiteisiin sopii huomattavasti enemmän aurinkopaneeleita kuin katoille. Myös myynnin osuus tuotannosta on suurempi. Parvekekaiteisiin asennettuna järjestelmästä saatava teho on suurimmillaan aamulla ja aamupäivällä, koska silloin aurinko paistaa matalimmalta, jolloin se kohdistuu parhaiten pystysuoraan asennettuihin aurinkopaneeleihin. Taloyhtiön kulutus on painottunut iltaan (kuva 5), joten aamun tuotannosta syntyy ylijäämää. Sähköenergian myynti takaisin verkkoon kuukausikohtaisesti on esitetty kuvassa 23. Kuvassa 24 on esitetty sähkönkulutus, sähköntuotanto ja sähkön myynti päiväkohtaisesti samaan kuvaajaan kerättynä. 300 Sähkön myynd Sähkön myyn> [kwh] Kuva 23 Takaisin verkkoon myytävä sähköenergia kuukausikohtaisesti. Pystyakselilla sähkön myynti kilowattitunteina ja vaaka-akselilla kuukausi.

Aurinkosähköä Suomeen. Jero Ahola LUT Energia 26.9.2012

Aurinkosähköä Suomeen. Jero Ahola LUT Energia 26.9.2012 Aurinkosähköä Suomeen Jero Ahola LUT Energia 26.9.2012 Esitelmän sisältö I. Johdantoa energian tuotantoon II. Aurinkoenergiajärjestelmien tekniikkaa III. Aurinkosähkö Suomessa IV. Yhteenveto I. Johdantoa

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän käyttövarmuus & teknologia Käyttövarmuuspäivä 25.11.2014

Sähköjärjestelmän käyttövarmuus & teknologia Käyttövarmuuspäivä 25.11.2014 Sähköjärjestelmän käyttövarmuus & teknologia Käyttövarmuuspäivä 25.11.2014 Jarmo Partanen, professori, Lappeenrannan yliopisto jarmo.partanen@lut.fi +358 40 5066 564 Electricity Market, targets Competitive

Lisätiedot

Aurinkosähkö kotitaloudessa

Aurinkosähkö kotitaloudessa Aurinkosähkö kotitaloudessa 24.3.205 Espoo ja 26.3.2015 Vantaa Markku Tahkokorpi, Utuapu Oy Aurinkoteknillinen yhdistys ry Suomen Lähienergialiitto ry Esityksen rakenne Yleistä aurinkoenergiasta Aurinkosähkö

Lisätiedot

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön

Lisätiedot

Aurinkopaneelin toimintaperiaate

Aurinkopaneelin toimintaperiaate 2 Aurinkopaneelin toimintaperiaate Auringon säde/ valo osuu paneelin pinnalle joka osaltaan tuottaa aurinkoenergia. Sähkö muunnetaan vaihtovirraksi invertterissä ja liitetään talon ryhmäkeskukseen. DC

Lisätiedot

DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet

DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet Seitsemännen luennon aihepiirit Aurinkosähkön energiantuotanto-odotukset Etelä-Suomessa Mittaustuloksia Sähkömagnetiikan mittauspaneelista ja Kiilto Oy:n 66 kw:n aurinkosähkövoimalasta

Lisätiedot

Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012

Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012 Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta 30.8.2012 Esa.Eklund@KodinEnergia.fi Kodin vihreä energia Oy Mitä tuulivoimala tekee Tuulivoimala muuttaa tuulessa olevan liikeenergian sähköenergiaksi. Tuulesta saatava

Lisätiedot

ABB Oy Domestic Sales 20.10.2015 Harri Liukku Aurinkosähköjärjestelmät Kytkennät

ABB Oy Domestic Sales 20.10.2015 Harri Liukku Aurinkosähköjärjestelmät Kytkennät ABB Oy Domestic Sales 20.10.2015 Harri Liukku Aurinkosähköjärjestelmät Kytkennät ABB Group ABB on johtava sähkövoima- ja automaatioteknologiayhtymä. Potentiaalisina kasvualueina uusiutuva energia ja liikenteen

Lisätiedot

Aurinkosähköä Etelä-Karjalaan - yhteishankinta

Aurinkosähköä Etelä-Karjalaan - yhteishankinta Aurinkosähköä Etelä-Karjalaan - yhteishankinta Mynämäki 8.8.2013 Vesa-Matti Puro 1 2 Aurinkosähköä Etelä- Karjalaan -yhteistilaus Perusteet Prof Jero Aholan Aurinkosähköä Suomeen -esityksestä Sitralta

Lisätiedot

Aurinkosähköä kotiin ja mökille Viralan koulu. Janne Käpylehto. www.solarvoima.fi

Aurinkosähköä kotiin ja mökille Viralan koulu. Janne Käpylehto. www.solarvoima.fi Aurinkosähköä kotiin ja mökille Viralan koulu Janne Käpylehto Aurinkosähkö 1. Merkittävä tuotantomuoto 2. Kannattavaa, hinta on kunnossa 3. Hauskaa! Aurinkosähkö - näpertelyä? Uusi sähköntuotantokapasiteetti

Lisätiedot

UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ. 4.11.2014 Atte Kallio Projektinjohtaja Helsingin Energia

UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ. 4.11.2014 Atte Kallio Projektinjohtaja Helsingin Energia UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ 4.11.2014 Projektinjohtaja Helsingin Energia ESITYKSEN SISÄLTÖ Johdanto Smart City Kalasatamassa Aurinkovoimalan teknisiä näkökulmia Aurinkovoimalan tuotanto

Lisätiedot

Kärjentie 18, 14770 ETELÄINEN Puh. 040 5406979, fax 042 5406979. Sivu 3. Copyright 2012 Finnwind Oy. Kaikki oikeudet pidätetään. www.finnwind.

Kärjentie 18, 14770 ETELÄINEN Puh. 040 5406979, fax 042 5406979. Sivu 3. Copyright 2012 Finnwind Oy. Kaikki oikeudet pidätetään. www.finnwind. Finnwind Oy o sähkön mikrotuotantojärjestelmät 2 50 kw o aurinkosähkö, pientuulivoima, offgrid ratkaisut o Asiakaskohderyhmät yritykset julkiset kohteet talo- ja rakennusteollisuus maatalousyrittäjät omakotitalot

Lisätiedot

skijännitekojeistot ENERGIAA AURINGOSTA ium Voltage Power Distribution Equipment

skijännitekojeistot ENERGIAA AURINGOSTA ium Voltage Power Distribution Equipment skijännitekojeistot ENERGIAA AURINGOSTA ium Voltage Power Distribution Equipment Ekologinen ja edullinen aurinkosähkö Aurinkosähkö on uusiutuva ja saasteeton energiamuoto, jota on saatavilla kaikkialla

Lisätiedot

Aurinkoenergia kehitysmaissa

Aurinkoenergia kehitysmaissa Aurinkoenergia kehitysmaissa TEP Syyskokous 29.11.2013 Markku Tahkokorpi Aurinkoteknillinen yhdistys ry Utuapu Oy Esityksen rakenne Yleistä aurinkoenergiasta Aurinkosähkö Aurinkolämpö Muu aurinkoenergia

Lisätiedot

SolarForum. An operation and business environment development project

SolarForum. An operation and business environment development project SolarForum An operation and business environment development project Dr. Suvi Karirinne, project manager, Head of the Environmental Engineering Degree Programme Solar Energy Finland -???? Approximately

Lisätiedot

Naps Systems lyhyesti

Naps Systems lyhyesti Naps Systems lyhyesti Suomalainen, yksityisomistuksessa oleva alan pioneeri Aloittanut Neste Oy:n tutkimus- ja tuotekehitystoimintana Suunnittelee, valmistaa ja toimittaa aurinkosähköjärjestelmiä Kaikkialle

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttömahdollisuudet Liikuntakeskus Pajulahdessa

Uusiutuvan energian käyttömahdollisuudet Liikuntakeskus Pajulahdessa Uusiutuvan energian käyttömahdollisuudet Liikuntakeskus Pajulahdessa Antti Takala 4.6.2014 Esityksen sisältö Tutkimuksen aihe Työn tavoitteet Vesistölämpö Aurinkosähköjärjestelmät Johtopäätökset Työssä

Lisätiedot

AURINKOSÄHKÖN KANNATTAVUUSTARKASTELU JÄÄHALLILLA. Solar power profitability examination at indoor ice rink

AURINKOSÄHKÖN KANNATTAVUUSTARKASTELU JÄÄHALLILLA. Solar power profitability examination at indoor ice rink AURINKOSÄHKÖN KANNATTAVUUSTARKASTELU JÄÄHALLILLA Solar power profitability examination at indoor ice rink Mikko Kymäläinen Kandidaatintyö 23.9.2014 LUT Energia Sähkötekniikka TIIVISTELMÄ Lappeenrannan

Lisätiedot

Aurinkosähkö Suomessa 2030. TkT Mikko Juntunen, teknologiajohtaja Helsinki 29.03.2013. Mitä on aurinkosähkö

Aurinkosähkö Suomessa 2030. TkT Mikko Juntunen, teknologiajohtaja Helsinki 29.03.2013. Mitä on aurinkosähkö Naps Systems Oy Aurinkosähkö Suomessa 2030 TkT Mikko Juntunen, teknologiajohtaja Helsinki 29.03.2013 Copyright Naps Systems, Inc. 2013 Mitä on aurinkosähkö Päivänvalon muuttamista sähköksi Polttoaineena

Lisätiedot

Energia- ja ilmastotiekartta 2050 aurinkoenergian osuus

Energia- ja ilmastotiekartta 2050 aurinkoenergian osuus Energia- ja ilmastotiekartta 2050 aurinkoenergian osuus Aurinkoteknillinen yhdistys ry Tominnanjohtaja C.Nyman/Soleco Oy 2.10.2014 Aurinkoteknillinen yhdistys ry 35v Perustettu v 1979 edistämään aurinkoenergian

Lisätiedot

Aurinkosähkön hyödyntäminen ja kannattavuus taloyhtiössä

Aurinkosähkön hyödyntäminen ja kannattavuus taloyhtiössä Aurinkosähkön hyödyntäminen ja kannattavuus taloyhtiössä Isännöitsijäseminaari 17.11.2015 Helsinki Energia-asiantuntija, tietokirjailija janne.kapylehto@gmail.com Aurinkosähkö Suomessa ei ole tulevaisuutta,

Lisätiedot

Naps Systems Oy. Aurinkosähkö Suomessa 2030. Introduction to Naps Systems Group. Mikko Juntunen, teknologiajohtaja Helsinki 20.03.

Naps Systems Oy. Aurinkosähkö Suomessa 2030. Introduction to Naps Systems Group. Mikko Juntunen, teknologiajohtaja Helsinki 20.03. Naps Systems Oy Introduction to Naps Systems Group Aurinkosähkö Suomessa 2030 Mikko Juntunen, teknologiajohtaja Helsinki 20.03.2013 Copyright Naps Systems, Inc. 2013 Mitä on aurinkosähkö Päivänvalon muuttamista

Lisätiedot

ENERGIAMURROS. Lyhyt katsaus energiatulevaisuuteen. Olli Pyrhönen LUT ENERGIA

ENERGIAMURROS. Lyhyt katsaus energiatulevaisuuteen. Olli Pyrhönen LUT ENERGIA ENERGIAMURROS Lyhyt katsaus energiatulevaisuuteen Olli Pyrhönen LUT ENERGIA ESITTELY Sähkötekniikan diplomi-insinööri, LUT 1990 - Vaihto-opiskelijana Aachenin teknillisessä korkeakoulussa 1988-1989 - Diplomityö

Lisätiedot

Ruukki aurinkosähköpaketit Myynnin info 6.10.2014. Myynti- ja tuotekoulutus 5.-6.3.2014

Ruukki aurinkosähköpaketit Myynnin info 6.10.2014. Myynti- ja tuotekoulutus 5.-6.3.2014 Ruukki aurinkosähköpaketit Myynnin info 6.10.2014 1 Myynti- ja tuotekoulutus 5.-6.3.2014 Yleinen Ruukin aurinkoenergiatuoteperhe omakotitaloihin laajenee Ruukki aurinkosähköpaketeilla 27.10.2014 alkaen

Lisätiedot

Naps Systems Oy. Näkökulma aurinkoatlaksen merkityksestä järjestelmätoimittajalle. TkT Mikko Juntunen, Teknologiajohtaja

Naps Systems Oy. Näkökulma aurinkoatlaksen merkityksestä järjestelmätoimittajalle. TkT Mikko Juntunen, Teknologiajohtaja 1 Naps Systems Oy Näkökulma aurinkoatlaksen merkityksestä järjestelmätoimittajalle TkT Mikko Juntunen, Teknologiajohtaja Copyright Naps Systems, Inc. 2013 2 Naps Systems lyhyesti Suomalainen, yksityisomistuksessa

Lisätiedot

Naps Systems Oy. 31 vuotta aurinkosähköjärjestelmiä - Suomessa! Introduction to Naps Systems Group

Naps Systems Oy. 31 vuotta aurinkosähköjärjestelmiä - Suomessa! Introduction to Naps Systems Group Naps Systems Oy Introduction to Naps Systems Group 31 vuotta aurinkosähköjärjestelmiä - Suomessa! Mikko Juntunen, teknologiajohtaja Helsinki 20.06.2012 Copyright Naps Systems, Inc. 2012 Mitä on aurinkosähkö

Lisätiedot

Aurinkosähkön tulevaisuudennäkymät ja kannattavuus Suomessa. Jero Ahola 19.8.2015

Aurinkosähkön tulevaisuudennäkymät ja kannattavuus Suomessa. Jero Ahola 19.8.2015 Aurinkosähkön tulevaisuudennäkymät ja kannattavuus Suomessa Jero Ahola 19.8.2015 Esityksen sisältö I. Johdanto II. Aurinkosähkö maailmalla ja Suomessa 2015 III. Aurinkosähköjärjestelmän kustannusrakenne

Lisätiedot

Sundom Smart Grid. Dick Kronman, ABB Oy, liiketoiminnan kehitysjohtaja Sundomin älyverkko on rakentumassa

Sundom Smart Grid. Dick Kronman, ABB Oy, liiketoiminnan kehitysjohtaja Sundomin älyverkko on rakentumassa Sundom Smart Grid Dick Kronman, ABB Oy, liiketoiminnan kehitysjohtaja Sundomin älyverkko on rakentumassa Kimmo Kauhaniemi, Vaasan Yliopisto, professori Luotettavaa sähkönjakeula kustannustehokkaasti Jari

Lisätiedot

SMG-4450 Aurinkosähkö

SMG-4450 Aurinkosähkö SMG-4450 Aurinkosähkö Neljännen luennon aihepiirit Aurinkosähkö hajautetussa sähköntuotannossa Tampereen olosuhteissa Tarkastellaan mittausten perusteella aurinkosähkön mahdollisuuksia hajautetussa energiantuotannossa

Lisätiedot

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012 Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Riihimäen Metallikaluste Oy Perustettu 1988 Suomalainen omistus 35 Henkilöä Liikevaihto 5,7M v.2011/10kk

Lisätiedot

Aurinkoenergiaamaatiloilla Virrat13.11.2015

Aurinkoenergiaamaatiloilla Virrat13.11.2015 Aurinkoenergiaamaatiloilla Virrat13.11.2015 Opastus oilmakuvia Saksasta o Syöttötariifi ja muut hyvitysmallit o Tuotto ja kulutus o Kustannukset ja takaisinmaksuaika Jodat Ympäristöenergia Oy 2 Lähellä

Lisätiedot

Aurinkosähköjärjestelmän asentaminen. Esa Tiainen, Sähköinfo Oy 2015 SÄHKÖINFO OY

Aurinkosähköjärjestelmän asentaminen. Esa Tiainen, Sähköinfo Oy 2015 SÄHKÖINFO OY Aurinkosähköjärjestelmän asentaminen Esa Tiainen, Sähköinfo Oy 1 Aurinkosähköä - miksi? Aurinkoenergiaa saatavasti lähes rajattomasti Auringosta saapuu maapallolle 14,5 sekunnissa yhtä paljon energiaa

Lisätiedot

AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA

AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA Esityksen sisältö Johdanto aiheeseen Aurinkosähkö Suomen olosuhteissa Lyhyesti tekniikasta Politiikkaa 1 AURINKOSÄHKÖ MAAILMANLAAJUISESTI (1/3) kuva: www.epia.org

Lisätiedot

Toimeksianto sisältää lämpö- ja sähköenergiankulutuksesta tehtyjen laskelmien tulokset kuukausittain sekä kuvaajana että taulukoituna.

Toimeksianto sisältää lämpö- ja sähköenergiankulutuksesta tehtyjen laskelmien tulokset kuukausittain sekä kuvaajana että taulukoituna. KOLIN TAKAMETSÄ Kolille rakennettavan hirsirakenteisen talon laskennallinen lämpö- ja sähköenergiankulutus lämmön- ja sähköntuotantolaitteiston mitoituksen avuksi sekä alustava selvitys eräistä energiajärjestelmistä

Lisätiedot

Energiayhtiön näkökulma aurinkoenergialiiketoimintaan

Energiayhtiön näkökulma aurinkoenergialiiketoimintaan Energiayhtiön näkökulma aurinkoenergialiiketoimintaan globaalisti ja Suomessa Aurinkoenergiaseminaari 11.2.2013, Wanha Satama Petra Lundström Vice President, Solar Business Development, Fortum Oyj Sisältö

Lisätiedot

Tuulivoima. Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014. Katja Hynynen

Tuulivoima. Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014. Katja Hynynen Tuulivoima Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014 Katja Hynynen Mitä on tuulivoima? Tuulen liike-energia muutetaan toiseen muotoon, esim. sähköksi. Kuva: http://commons.wikimedia.org/wiki/file: Windmill_in_Retz.jpg

Lisätiedot

Perinteisen laitehankintamallin kompastuskivet

Perinteisen laitehankintamallin kompastuskivet Perinteisen laitehankintamallin kompastuskivet 2.10.2014 - Matti Kantonen, Finnwind Oy matti.kantonen@finnwind.fi, GSM 045 650 2156 lyhyt yritysesittely taustaa esimerkille aurinkosähkön toimitusprosessi

Lisätiedot

Aurinkosähköä Iso-Roballe 15.2.2016

Aurinkosähköä Iso-Roballe 15.2.2016 Aurinkosähköä Iso-Roballe 15.2.2016 Janne Käpylehto Energia-asiantuntija, tietokirjailija Dodo RY janne.kapylehto@gmail.com Sisältö Yleistä aurinkosähköstä, kytkennät, hintakehitys Taloudelliset mallinnukset

Lisätiedot

Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.2015

Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.2015 Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.215 Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Tyyppirakennukset... 1 3. Laskenta... 2 4.1 Uusi pientalo... 3 4.2 Vanha pientalo... 4 4.3

Lisätiedot

Tuuli- ja aurinkosähköntuotannon oppimisympäristö, TUURINKO Tuuli- ja aurinkosähkön mittaustiedon hyödyntäminen opetuksessa

Tuuli- ja aurinkosähköntuotannon oppimisympäristö, TUURINKO Tuuli- ja aurinkosähkön mittaustiedon hyödyntäminen opetuksessa Tuuli- ja aurinkosähköntuotannon oppimisympäristö, TUURINKO Tuuli- ja aurinkosähkön mittaustiedon hyödyntäminen opetuksessa Alpo Kekkonen Kurssin sisältö - Saatavilla oleva seurantatieto - tuulivoimalat

Lisätiedot

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Maailman sähkönnälkä on loppumaton Maailman sähkönkulutus, biljoona KWh 31,64 35,17 28,27 25,02 21,9 2015 2020 2025 2030 2035 +84% vuoteen

Lisätiedot

Aurinkosähkön mahdollisuudet maatilalla. Lauri Hietala Solarvoima OY. www.solarvoima.fi. www.solarvoima.fi

Aurinkosähkön mahdollisuudet maatilalla. Lauri Hietala Solarvoima OY. www.solarvoima.fi. www.solarvoima.fi Aurinkosähkön mahdollisuudet maatilalla Lauri Hietala Solarvoima OY Toteuttaa avaimet käteen -periaatteella aurinkosähköratkaisuita kotiin, mökille, maatilalle ja teollisuuteen Omat asentajat Tuotteina

Lisätiedot

Elhah listavalaisin. Made in Finland. Pidätämme oikeuden tuotemuutoksiin. www.candeoeffect.com

Elhah listavalaisin. Made in Finland. Pidätämme oikeuden tuotemuutoksiin. www.candeoeffect.com Elhah listavalaisin 1 Listavalaistus 25 mm 46,5 mm Elhah 46,5 mm 25 mm Rakenne Runko harmaa alumiiniprofi ili, prismapleksi Tehonsyöttö 24 VDC Käyttölämpötila 0 C - + 60 C Käyttöikä yli 50.000 h valonalenemalla

Lisätiedot

TkT Mikko Juntunen 2.10.2014

TkT Mikko Juntunen 2.10.2014 TkT Mikko Juntunen 2.10.2014 Naps Solar Systems Oy / Ruosilankuja 4, FI-00390 Helsinki / Finland www.napssystems.com / +358 20 7545 666 / +358 20 7545 660 Naps Solar Systems Oy Naps Solar Systems on kotimainen

Lisätiedot

0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY

0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY 0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY MIKÄ ON NOLLA-ENERGIA Energialähteen perusteella (Net zero source energy use) Rakennus tuottaa vuodessa

Lisätiedot

Keskijännitekojeistot. Medium Voltage Power Distribution Equipment

Keskijännitekojeistot. Medium Voltage Power Distribution Equipment Keskijännitekojeistot Medium Voltage Power Distribution Equipment Avaimet menestykseen Satmatic Oy on yksi Suomen johtavista sähkö- ja automaatiotekniikan rakentajista lähes 30 vuoden kokemuksella. Ulvilassa

Lisätiedot

AURINKOVOIMALAT AVAIMET KÄTEEN

AURINKOVOIMALAT AVAIMET KÄTEEN AURINKOVOIMALAT AVAIMET KÄTEEN FINNWIND.FI - HAJAUTETUN ENERGIANTUOTANNON ASIANTUNTIJA Asiakas: Helsingin kaupunki Nimellisteho: 17,25 kwp Aurinkopaneelien pinta-ala: 120 m 2 FINNWIND OY - TUOTTEET JA

Lisätiedot

Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua

Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua VUORES-TALO VUORES-TALO VAIHE 2 VAIHE 1 2013 RAKENNUTTAJAN TAVOITTEET LIITTYEN ENERGIATEHOKKUUTEEN 1. Rakentaa energialuokan A 2007 rakennus. 2. Täyttää

Lisätiedot

Kotien aurinkosähkö nyt kovassa kasvussa Uudellamaalla jo yli 260 voimalaa

Kotien aurinkosähkö nyt kovassa kasvussa Uudellamaalla jo yli 260 voimalaa Kotien aurinkosähkö nyt kovassa kasvussa Uudellamaalla jo yli 260 voimalaa Julkaistu 03.11.2015 08:37. Aurinkosähköjärjestelmiä on kytketty sähköverkkoon eniten Uudellamaalla ja Varsinais Suomessa. Tuotanto

Lisätiedot

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää

Lisätiedot

Naps Systems Group. Aurinko, ehtymätön energialähde. Jukka Nieminen Naps Systems Oy

Naps Systems Group. Aurinko, ehtymätön energialähde. Jukka Nieminen Naps Systems Oy Aurinko, ehtymätön energialähde Jukka Nieminen Naps Systems Oy Aurinko energianlähteenä Maapallolle tuleva säteilyteho 170 000 TW! Teho on noin 20.000 kertaa koko maapallon teollisuuden ja lämmityksen

Lisätiedot

Lintuhytin (Hiidenmäen) asemakaavavaiheen aurinkoenergia-analyysi,

Lintuhytin (Hiidenmäen) asemakaavavaiheen aurinkoenergia-analyysi, Lintuhytin (Hiidenmäen) asemakaavavaiheen aurinkoenergia-analyysi, asemakaava nro 8255 ID 533716 Tekijät: Jari Jokinen Tampereen kaupunki, ECO 2, Projektiasiantuntija Rodrigo Coloma Tampereen kaupunki,

Lisätiedot

Myrskyvarman jakeluverkon haasteet 22.5.2015. Prof. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi +358 40 5066564

Myrskyvarman jakeluverkon haasteet 22.5.2015. Prof. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi +358 40 5066564 Myrskyvarman jakeluverkon haasteet 22.5.2015 Prof. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi +358 40 5066564 Myrskyvarman verkon toteuttamisen haasteita Merkittävän suuri osa sähkönjakeluverkosta uusitaan nopeutetussa

Lisätiedot

Hajautettua uusiutuvan energian tuotantoa kaupunkialueella. RESCA-päätösseminaari, Elina Seppänen 18.3.2014

Hajautettua uusiutuvan energian tuotantoa kaupunkialueella. RESCA-päätösseminaari, Elina Seppänen 18.3.2014 Hajautettua uusiutuvan energian tuotantoa kaupunkialueella RESCA-päätösseminaari, Elina Seppänen 18.3.2014 TAMPERE EDISTÄÄ UUSIUTUVAA ENERGIAA Keväällä 2011: Uusiutuvan energian kohteita kaupungissa hyvin

Lisätiedot

Avaimet käteen -asennus. Järjestelmän saat avaimet käteen asennettuna sisältäen:

Avaimet käteen -asennus. Järjestelmän saat avaimet käteen asennettuna sisältäen: L-paketti Aurinkosähköjärjestelmä muuntaa auringon säteilyenergian suoraan normaaliksi 230 V, 50 Hz käyttösähköksi. Ensisijaisesti käytät aurinkosähköä. Kun aurinkosähköä ei ole saatavilla, saat käyttösähkön

Lisätiedot

Kaukoluettavine mittareineen Talouslaskelmat kustannuksineen ja tuottoineen on osattava laskea tarkasti

Kaukoluettavine mittareineen Talouslaskelmat kustannuksineen ja tuottoineen on osattava laskea tarkasti Tornio 24.5.2012 Tuulivoimala on vaativa hanke Esim. viljelijän on visioitava oman tilansa kehitysnäkymät ja sähkötehon tarpeet Voimalan rakentaminen, perustuksen valu ja lujuuslaskelmat ovat osaavien

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

Aurinkosähkö kotona ja mökillä

Aurinkosähkö kotona ja mökillä Aurinkosähkö kotona ja mökillä Tampere 10.2.2015 Janne Käpylehto Energia-asiantuntija, tietokirjailija www.pienenergia.com Janne Käpylehto Aurinkosähkö 1. Hauskaa! 2. Merkittävä tuotantomuoto 3. Kannattavaa,

Lisätiedot

KISSANMAANKATU 20. Optiplan Oy ENERGIATALOUS. Y-tunnus 0775337-1 Helsinki Turku Tampere www.optiplan.fi. Åkerlundinkatu 11 C Puh.

KISSANMAANKATU 20. Optiplan Oy ENERGIATALOUS. Y-tunnus 0775337-1 Helsinki Turku Tampere www.optiplan.fi. Åkerlundinkatu 11 C Puh. KISSANMAANKATU 20 Optiplan Oy Y-tunnus 0775337-1 Helsinki Turku Tampere www.optiplan.fi Mannerheimintie 105 Helsinginkatu 15, Åkerlundinkatu 11 C Puh. 010 507 6000 PL 48, 00281 Helsinki PL 124, 20101 Turku

Lisätiedot

Our mission is to bring the products, services and the up-to-date knowledge about solar energy to everyone and to boost the solar markets to a new

Our mission is to bring the products, services and the up-to-date knowledge about solar energy to everyone and to boost the solar markets to a new Solar Arena Our mission is to bring the products, services and the up-to-date knowledge about solar energy to everyone and to boost the solar markets to a new era Solar Arena Mikä? Aurinkoenergian online-markkinointityöväline

Lisätiedot

Ratkaisuja: auringosta ja rahasta. Jouni Juntunen Tutkijatohtori

Ratkaisuja: auringosta ja rahasta. Jouni Juntunen Tutkijatohtori Ratkaisuja: auringosta ja rahasta Jouni Juntunen Tutkijatohtori 1. Aurinkoteknologiasta 1. Teknologia Perusratkaisut Aurinkosähkö Aurinkolämpö 3 1. Teknologia Esteettisempi ratkaisu 16.2.2016 4 2. Rahasta

Lisätiedot

Satmatic aurinkoenergiajärjestelmät. Innovatiivinen ja älykäs aurinkoenergia. Solar Forum 12.05.2011. Satmatic Oy

Satmatic aurinkoenergiajärjestelmät. Innovatiivinen ja älykäs aurinkoenergia. Solar Forum 12.05.2011. Satmatic Oy Satmatic aurinkoenergiajärjestelmät Innovatiivinen ja älykäs aurinkoenergia Solar Forum 12.05.2011 Satmatic Oy Satmatic on suomalainen sähkö- ja automaatiotalo Satmatic in osakekannan omistaa pörssiyhtiö

Lisätiedot

LX 70. Ominaisuuksien mittaustulokset 1-kerroksinen 2-kerroksinen. Fyysiset ominaisuudet, nimellisarvot. Kalvon ominaisuudet

LX 70. Ominaisuuksien mittaustulokset 1-kerroksinen 2-kerroksinen. Fyysiset ominaisuudet, nimellisarvot. Kalvon ominaisuudet LX 70 % Läpäisy 36 32 % Absorptio 30 40 % Heijastus 34 28 % Läpäisy 72 65 % Heijastus ulkopuoli 9 16 % Heijastus sisäpuoli 9 13 Emissiivisyys.77.77 Auringonsuojakerroin.54.58 Auringonsäteilyn lämmönsiirtokerroin.47.50

Lisätiedot

LUT GC aurinkovoimala. Antti Kosonen 30.3.2015

LUT GC aurinkovoimala. Antti Kosonen 30.3.2015 LUT GC aurinkovoimala Antti Kosonen 30.3.2015 Päästötön energian tuotanto ja käyttö? Lähde: Birgitta Resvik, Fortum Sähkön nettotuotanto ja kulutus Suomessa vuonna 2013 Energia (MWh/kk) 9000000 8000000

Lisätiedot

Aurinkopaneelin maksimitehopisteen seuranta. Aurinkopaneelin maksimitehopisteen seuranta. Aurinkokennon virta-jännite-käyrä

Aurinkopaneelin maksimitehopisteen seuranta. Aurinkopaneelin maksimitehopisteen seuranta. Aurinkokennon virta-jännite-käyrä 05/10/2011 Aurinkokennon virta-jännite-käyrä Aurinkokennon tärkeimmät toimintapisteet: ISC Oikosulkuvirta VOC Tyhjäkäyntijännite MPP Maksimitehopiste IMPP Maksimitehopisteen virta VMPP Maksimitehopisteen

Lisätiedot

Aurinkolämpöjärjestelmät

Aurinkolämpöjärjestelmät Energiaekspertti koulutusilta Aurinkolämpöjärjestelmät 17.11.2015 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Energiaekspertti koulutusilta Aurinkolämpöjärjestelmät 1. Aurinkolämpö Suomessa 2. Aurinkolämmön rooli

Lisätiedot

Naps Systems Oy / Ruosilankuja 4, FI-00390 Helsinki / Finland www.napssystems.com / +358 20 7545 666 / +358 20 7545 660

Naps Systems Oy / Ruosilankuja 4, FI-00390 Helsinki / Finland www.napssystems.com / +358 20 7545 666 / +358 20 7545 660 Naps Systems Oy / Ruosilankuja 4, FI-00390 Helsinki / Finland www.napssystems.com / +358 20 7545 666 / +358 20 7545 660 Naps Systems Oy Naps Systems on kotimainen aurinkosähköjärjestelmien toimittaja ja

Lisätiedot

KOKEMUKSIA AURINKOSÄHKÖASENNUKSISTA

KOKEMUKSIA AURINKOSÄHKÖASENNUKSISTA KOKEMUKSIA AURINKOSÄHKÖASENNUKSISTA FINNWIND.FI - AURINKOVOIMALAT AVAIMET KÄTEEN Asiakas: Helsingin kaupunki Nimellisteho: 17,25 kwp Aurinkopaneelien pinta-ala: 120 m 2 FINNWIND - AURINKOVOIMALAT AVAIMET

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla

Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla 1 FinZEB hankkeen esittely Taustaa Tavoitteet Miten maailmalla Alustavia tuloksia Next steps 2 EPBD Rakennusten

Lisätiedot

www.ces.ee Citysec Energy Solutions AURINKOPANEELIT HYBRIDIRATKAISUT INVERTTERIT TARVIKKEET LED-VALOT KATUVALOT Citysec Energy Solutions

www.ces.ee Citysec Energy Solutions AURINKOPANEELIT HYBRIDIRATKAISUT INVERTTERIT TARVIKKEET LED-VALOT KATUVALOT Citysec Energy Solutions Uusiutuvan energian ratkaisut Citysec Energy Solutions Tulevaisuus on jo tänään! AURINKOPANEELIT HYBRIDIRATKAISUT Sähkö ja lämmin vesi - yhdellä moduulilla INVERTTERIT TARVIKKEET LED-VALOT KATUVALOT Narva

Lisätiedot

Aurinkosähköä kotiin ja mökille

Aurinkosähköä kotiin ja mökille Aurinkosähköä kotiin ja mökille Kontiolahti 12.5.2015 Energia-asiantuntija, tietokirjailija janne.kapylehto@gmail.com Aurinkosähkö on Hauskaa Helppoa Hinta on kunnossa Festarisähköt Sörnäisissä Kännyköiden

Lisätiedot

AURINKOSÄHKÖN TALOUDELLINEN KANNATTAVUUS ERIKOISKOHTEESSA Solar power profitability at a specific case Jyri Tiuraniemi

AURINKOSÄHKÖN TALOUDELLINEN KANNATTAVUUS ERIKOISKOHTEESSA Solar power profitability at a specific case Jyri Tiuraniemi AURINKOSÄHKÖN TALOUDELLINEN KANNATTAVUUS ERIKOISKOHTEESSA Solar power profitability at a specific case Jyri Tiuraniemi Kandidaatintyö 5.8.215 LUT Energia Sähkötekniikka TIIVISTELMÄ Lappeenrannan teknillinen

Lisätiedot

Lapuan myöntämä EU tuki SOLUTION asuinalueille omakoti- tai rivitaloa rakentaville

Lapuan myöntämä EU tuki SOLUTION asuinalueille omakoti- tai rivitaloa rakentaville Lapuan myöntämä EU tuki SOLUTION asuinalueille omakoti- tai rivitaloa rakentaville Pakollinen liite rakennustyön tarkastusasiakirjaan ja toiseen hakuvaiheeseen / Compulsory supplement the construction

Lisätiedot

Ratkaisu: a) Koroton takaisinmaksuaika on 9000 = 7,5 vuotta. 1200 b) Kun vuosituotot pysyvät vakiona, korollinen takaisinmaksuaika määräytyy

Ratkaisu: a) Koroton takaisinmaksuaika on 9000 = 7,5 vuotta. 1200 b) Kun vuosituotot pysyvät vakiona, korollinen takaisinmaksuaika määräytyy Kotitehtävät 7. Aihepiirinä Investointi Ratkaisuehdotuksia 1. Investoinnin hankintameno on 9000 euroa ja siitä saadaan seuraavina vuosina vuosittain 1200 euron tulot. Määritä a) koroton takaisinmaksuaika

Lisätiedot

Liberta Solar julkisivu R u u k k i D e s i g n P a l e t t e - e n e r g i a. www.ruukki.com Firstname Lastname INTERNAL

Liberta Solar julkisivu R u u k k i D e s i g n P a l e t t e - e n e r g i a. www.ruukki.com Firstname Lastname INTERNAL R u u k k i D e s i g n P a l e t t e - e n e r g i a ARKKITEHTUURI, ENERGIA JA KESTÄVÄ KEHITYS Arkkitehtuurillisesti korkeatasoinen ratkaisu Toiminnallisesti ja visuaalisesti täysin integroitu julkisivupintaan

Lisätiedot

AURINKOVOIMALAN KANNATTAVUUSANALYYSI Profitability of a solar power plant

AURINKOVOIMALAN KANNATTAVUUSANALYYSI Profitability of a solar power plant AURINKOVOIMALAN KANNATTAVUUSANALYYSI Profitability of a solar power plant Juho Lasonen Kandidaatintyö 13.5.2014 LUT Energia Sähkötekniikan koulutusohjelma 2 TIIVISTELMÄ Lappeenrannan teknillinen yliopisto

Lisätiedot

09.10.2012. 03/2010 Viessmann Werke. Aurinkolämmitys Tyypillinen kohde omakotitalo, jossa lisälämmitys auringon avulla. Welcome!

09.10.2012. 03/2010 Viessmann Werke. Aurinkolämmitys Tyypillinen kohde omakotitalo, jossa lisälämmitys auringon avulla. Welcome! Welcome! VITOSOL Aurinkolämpö mitoitus Seminaari 9.10.2012 Course instructor Jukka Väätänen Viessmann Werke Template 1 05/2011 Viessmann Werke Aurinkolämmitys Tyypillinen kohde omakotitalo, jossa lisälämmitys

Lisätiedot

Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon

Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon 27.7.2015 Raportin laatinut: Tapio Pitkäranta Diplomi-insinööri, Tekniikan lisensiaatti Tapio Pitkäranta, tapio.pitkaranta@hifian.fi Puh:

Lisätiedot

Messut Salossa 12-13-04.2014 Aiheena: Lähienergia Luennoitsija Pekka Agge tj Aura Energia Oy www.auraenergia.fi Puhelin 010 5052860.

Messut Salossa 12-13-04.2014 Aiheena: Lähienergia Luennoitsija Pekka Agge tj Aura Energia Oy www.auraenergia.fi Puhelin 010 5052860. Messut Salossa 12-13-04.2014 Aiheena: Lähienergia Luennoitsija Pekka Agge tj Aura Energia Oy www.auraenergia.fi Puhelin 010 5052860 Messut Salo Miten tehdään talo jossa mukava asua ja silti energian kulutus

Lisätiedot

Näkökulmia sähkön pientuotannon kilpailukykyyn ja kokonaistaloudellisiin hyötyihin

Näkökulmia sähkön pientuotannon kilpailukykyyn ja kokonaistaloudellisiin hyötyihin Näkökulmia sähkön pientuotannon kilpailukykyyn ja kokonaistaloudellisiin hyötyihin Samuli Honkapuro Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT School of Energy Systems 12.5.2015 Samuli.Honkapuro@lut.fi Hyödynnettävissä

Lisätiedot

AURINKOSÄHKÖN YHTEISTILAUS

AURINKOSÄHKÖN YHTEISTILAUS Uusikaupunki 26.3.2014 AURINKOSÄHKÖN YHTEISTILAUS 1 Osana HINKU- hanketta toteutettiin Suomen suurin aurinkosähköjärjestelmien yhteistilaus. Neljän kunnan kiinteistöihin ja n. 25 yksityiskotiin asennetaan

Lisätiedot

Rakennusten energiahuollon näkymiä

Rakennusten energiahuollon näkymiä Rakennusten energiahuollon näkymiä Peter Lund Aalto yliopisto Perustieteiden korkeakoulu peter.lund@aalto.fi Rakennusten energiaseminaari 2014 5.11.2014, Dipoli Hiilipäästöt kasvavat edelleen I. 20% väestöstä

Lisätiedot

Hybridilämmitysjärjestelmät ja elinkaarivertailu. www.ekolammox.fi

Hybridilämmitysjärjestelmät ja elinkaarivertailu. www.ekolammox.fi Hybridilämmitysjärjestelmät ja elinkaarivertailu www.ekolammox.fi Kari Balk Energia asiantuntija, Ins EET pätevyys Motiva energiakatselmoija www.ekolammox.fi Energiatehokkuuden asiantuntija Pientalot ja

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Esimerkkejä aurinkoenergian ja tuulivoiman hyödyntämisestä maatiloilla

Esimerkkejä aurinkoenergian ja tuulivoiman hyödyntämisestä maatiloilla Esimerkkejä aurinkoenergian ja tuulivoiman hyödyntämisestä maatiloilla Matti Arffman Envitecpolis Oy Kohti energiaomavaraista maatilaa -työpaja Nurmes 28.11.2013 E-farm Kohteet Tavoitteena energiaomavaraisuus

Lisätiedot

Aurinkovoimala omakotitalossa kerääjällä lämpöä ja paneelilla sähköä

Aurinkovoimala omakotitalossa kerääjällä lämpöä ja paneelilla sähköä Aurinkovoimala omakotitalossa kerääjällä lämpöä ja paneelilla sähköä Heli Jutila Ympäristöasiantuntija Hämeenlinnan seudun ympäristöfoorumi 27.3.2012 Hankinnan suunnittelu Uusiutuvien käyttöön panostaminen

Lisätiedot

6.6.2012 Juha Katainen ABB: ratkaisut energiatehokkaaseen logistiikkakeskukseen. ABB Group November 15, 2012 Slide 1

6.6.2012 Juha Katainen ABB: ratkaisut energiatehokkaaseen logistiikkakeskukseen. ABB Group November 15, 2012 Slide 1 6.6.2012 Juha Katainen ABB: ratkaisut energiatehokkaaseen logistiikkakeskukseen ABB Group November 15, 2012 Slide 1 Power and productivity for a better world ABB:n visio ABB on johtava sähkövoima- ja automaatioteknologiayhtymä,

Lisätiedot

LTO-huippuimuri (LTOH)

LTO-huippuimuri (LTOH) Huippuimurin ympärille rakennettavaa neulalämmönsiirrintä kutsutaan nimellä LTO-huippuimuri, lyhyemmin LTOH. LTO-huippuimuri valmistetaan rakentamalla huippuimurin ympärille neulalämmönsiirrin Retermian

Lisätiedot

Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy

Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa TUKIRATKAISUJEN ESITTELY Tämän aineiston tarkoitus On auttaa biokaasulaitosta harkitsevaa yrittäjää tai toimijaa hahmottamaan saatavilla olevat tukiratkaisut

Lisätiedot

Suomen aurinkoenergiapotentiaali & ennustaminen ISY kevätseminaari, ABB 27.3.2015

Suomen aurinkoenergiapotentiaali & ennustaminen ISY kevätseminaari, ABB 27.3.2015 Suomen aurinkoenergiapotentiaali & ennustaminen ISY kevätseminaari, ABB 27.3.2015 Jenni Latikka Ilmatieteen laitos FMI s Mission (as stated by the Finnish law) FMI runs it s services to meet especially

Lisätiedot

Aurinkoenergian hyödyntäminen Lappeenrannassa. Solar energy utilization in Lappeenranta

Aurinkoenergian hyödyntäminen Lappeenrannassa. Solar energy utilization in Lappeenranta Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT School of Energy Systems Energiatekniikan koulutusohjelma BH10A0201 Energiatekniikan kandidaatintyö ja seminaari Aurinkoenergian hyödyntäminen Lappeenrannassa Solar

Lisätiedot

Kustannussäästöjä asiakkaille teollisen internetin avulla - Solnetin aurinkoenergiapalvelu. Kaj Kangasmäki 9.4.2015

Kustannussäästöjä asiakkaille teollisen internetin avulla - Solnetin aurinkoenergiapalvelu. Kaj Kangasmäki 9.4.2015 Kustannussäästöjä asiakkaille teollisen internetin avulla - Solnetin aurinkoenergiapalvelu Kaj Kangasmäki 9.4.2015 Solnet on uusiutuvaan energiantuotantoon keskittyvä suomalainen palveluyritys, joka tarjoaa

Lisätiedot

Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri

Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri VIKING Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri Tiehallinto Kaakkois-Suomen tiepiiri Liikenteen palvelut Kouvola 2001 Raportin

Lisätiedot

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Kaasumoottorikannan uusiminen ja ORC-hanke Helsingin seudun ympäristöpalvelut Riikka Korhonen Viikinmäen jätevedenpuhdistamo Otettiin käyttöön

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSRAKENTAMISEN KOMPASTUSKIVET. Antti Lakka 10.2.2015

ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSRAKENTAMISEN KOMPASTUSKIVET. Antti Lakka 10.2.2015 ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSRAKENTAMISEN KOMPASTUSKIVET Antti Lakka 10.2.2015 KOUKKUNIEMEN VANHAINKOTI KOUKKUNIEMEN JUKOLA 2012 2013 KOUKKUNIEMEN IMPIVAARA 2012 2013 KOUKKUNIEMEN JUKOLA JA IMPIVAARA Asukaspaikkoja

Lisätiedot

Maatuulihankkeet mahdollistavat teknologiat. Pasi Valasjärvi

Maatuulihankkeet mahdollistavat teknologiat. Pasi Valasjärvi Maatuulihankkeet mahdollistavat teknologiat Pasi Valasjärvi Sisältö Yritys ja historia Mikä mahdollistaa maatuulihankkeet? Tuotetarjonta Asioita, joilla tuulivoimainvestointi onnistuu Verkkovaatimukset

Lisätiedot

AURINKOSÄHKÖPANEELI YKSIKITEINEN - SI-ESF-M-M156-72

AURINKOSÄHKÖPANEELI YKSIKITEINEN - SI-ESF-M-M156-72 Paneelit on valmistettu erittäin puhtaasta yksikiteisestä piistä ns. Czochralski menetelmällä (CZ). Menetelmän hyöty on aurinkokennon hyötysuhteen kasvu, sillä yhdenmukainen kiderakenne vähentää rekombinaatiota.

Lisätiedot