KERROSTALON KIINTEISTÖSÄHKÖNKULUTUKSEN KOMPENSOINTI AURINKOSÄHKÖJÄRJESTELMÄLLÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KERROSTALON KIINTEISTÖSÄHKÖNKULUTUKSEN KOMPENSOINTI AURINKOSÄHKÖJÄRJESTELMÄLLÄ"

Transkriptio

1 KERROSTALON KIINTEISTÖSÄHKÖNKULUTUKSEN KOMPENSOINTI AURINKOSÄHKÖJÄRJESTELMÄLLÄ Compensation of high-rise real estate electricity consumption with a photovoltaic system Santeri Viljakainen Kandidaatintyö LUT School of Energy Systems Sähkötekniikka

2 TIIVISTELMÄ Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT School of Energy Systems LUT Sähkötekniikka Santeri Viljakainen Kerrostalon kiinteistösähkönkulutuksen kompensointi aurinkosähköjärjestelmällä 2015 Kandidaatintyö. 37 s. Tarkastaja: TkT. Tero Ahonen. Aurinkopaneeleiden hinta on laskenut reilusti viime vuosien aikana. Hinnan laskun seurauksena aurinkosähköjärjestelmiä on asennettu paljon yksityisiin rakennuksiin sekä Suomessa että muualla maailmassa. Tässä kandidaatintyössä tutkitaan kerrostalon kiinteistösähkönkulutuksen kompensointia aurinkosähköjärjestelmällä. Kompensointia tutkitaan, koska näin saadaan taloudellisesti paras hyöty aurinkosähköjärjestelmästä. Kerrostalon kiinteistösähkönkulutuksella tarkoitetaan talon teknisten järjestelmien kuluttamaa sähköä. Järjestelmän sijoitusta tutkitaan katolle ja parvekekaiteisiin. Katolle sijoitettuna aurinkopaneelien tuotantoa tutkitaan siten, että paneelit ovat asennettu 45 ja 15 tasokulmaan. Aurinkosähköjärjestelmän investoinnin kannattavuutta tutkitaan taloyhtiön näkökulmasta.

3 ABSTRACT Lappeenranta University of Technology LUT School of Energy Systems LUT Electrical Engineering Santeri Viljakainen Compensation of high-rise real estate electricity consumption with a photovoltaic system 2015 Bachelor s Thesis. 37 p. Examiner: D.Sc. Tero Ahonen The price of solar panels has been declining substantially during the last years. Many photovoltaic systems have been installed globally and also in Finland as a result of the price drop. In this bachelor s thesis, compensation of high-rise real estate electricity consumption with a photovoltaic system is studied. Compensating electricity consumption with a photovoltaic system is researched in this study, because it is normally the approach to dimension the system size. High-rise real estate electricity consumption consists of electricity consumed by technical devices and systems of the house. The photovoltaic system placement on the roof and on balcony parapets is studied. For the roof placement, the electricity generation of the photovoltaic system is studied when the solar panels are installed in 45 and 15 angle. The investment cost-effectiveness of a photovoltaic system is studied from the housing company s point of view.

4 4 SISÄLLYSLUETTELO Käytetyt merkinnät ja lyhenteet Johdanto Asennuskohde Kiinteistösähkönkulutuksen kartoitus Aurinkosähköjärjestelmä Asennus katoille Asennus parvekekaiteisiin Investointilaskelmat Investointi katoille asennettavaan järjestelmään Investointi parvekekaiteisiin asennettavaan järjestelmään Yhteenveto ja johtopäätökset LÄHTEET LIITTEET I Sunrise SR-P aurinkopaneelin datalehti II LG 260 S1K-A3 Mono Black aurinkopaneelin datalehti III SMA Sunny Tripower vaihtosuuntaajan datalehti

5 5 KÄYTETYT MERKINNÄT JA LYHENTEET EPIA HOMER NREL TEM UO European Photovoltaic Industry Association Hybrid Optimisation Model for Electric Renewables National Renewable Energy Laboratory Työ- ja Elinkeinoministeriö University of Oregon α δ d l auringon korkeus asteina tasokulma etäisyys pituus

6 6 1. JOHDANTO Aurinkosähköjärjestelmät ovat kehittyneet viime vuosina nopeasti. Kehityksen seurauksena aurinkopaneeleiden hinta on laskenut reilusti ja aurinkosähköjärjestelmiä onkin asennettu paljon yksityisiin rakennuksiin. Kuvassa 1 on esitetty nimellisteholtaan alle 100 kw p aurinkosähköjärjestelmien hinnan kehitys Saksassa, joka on eniten aurinkosähköä tuottava maa. Kuvassa on järjestelmän hinta kunkin vuoden tammikuussa, vuodesta 2009 vuoden 2014 tammikuuhun saakka. 4,5 4,11 Hinta asenne)una [ /W p ] 4 3,5 3 2,5 2 1,5 3,04 2,48 1,99 1,52 1, Kuva 1 Nimellisteholtaan alle 100 kw p aurinkosähköjärjestelmien hinta asennettuna Saksassa. Pystyakselilla järjestelmän hinta yksikössä /W p ja vaaka-akselilla ajankohta (Photovoltaik-guide 2014). Maailmassa installoitua aurinkosähkökapasiteettia oli vuoden 2013 lopussa noin 140 GW p, josta koko Euroopassa noin 80 GW p ja josta Suomessa noin 10 MW p (EPIA 2014). Aurinkosähkökapasiteetin kasvu on esitetty kuvassa 2. Suuren osan Suomen 10 MW p aurinkosähkökapasiteetista muodostavat yksittäiset aurinkovoimalat, kuten ABB Oy:n 181 kw aurinkovoimala Helsingissä ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston 220 kw aurinkovoimala (Aurinkoenergiaa 2014). Suomessa omakotitaloissa ja kerrostaloissa on vielä paljon käyttämätöntä potentiaalia aurinkosähkön kannalta, sillä yksityisiin rakennuksiin asennetut aurinkosähköjärjestelmät ovat suurimmaksi osaksi pienitehoisia kesämökkijärjestelmiä, joita ei ole liitetty sähköverkkoon (Fortum 2014).

7 7 Teho [GW p ] Vuosi Kuva 2 Installoitu aurinkosähkökapasiteetti koko maailmassa vuosina , missä vaaka-akselilla on ajankohta vuosina ja pystyakselilla installoitu nimellisteho gigawatteina (EPIA 2014). Tässä kandidaatintyössä tutkitaan kerrostalon kiinteistösähkönkulutuksen kompensointia aurinkosähköjärjestelmällä. Kerrostalon kiinteistösähkönkulutuksella tarkoitetaan talon teknisten järjestelmien ja niihin kuuluvien sähkölaitteiden muodostamaa kulutusta. Kiinteistösähköä käyttävät mm. talon lämmönjakokeskus, ilmanvaihtojärjestelmät, yleisten tilojen valaistus, autojen lämmityspistokkeet, taloyhtiön saunat, hissit ja mahdolliset muut kiinteistön sähkölaitteet. Asukkaiden asunnoissa käytetty sähkö ei kuulu kiinteistösähköön. Työssä tutkitaan sähkönkulutuksen kompensointia aurinkosähköjärjestelmällä, eikä niinkään tuotannon myymistä verkkoon. Taloyhtiö maksoi ostamastaan sähköstä 13,5 snt/kwh vuonna 2014, ja sähkönmyyjä, Lappeenrannan Energia, ostaa ylijäämä sähköä hinnalla 4,31 snt/kwh (Lappeenrannan Energia 2014). Näin ollen, kun tuotannolla pyritään kompensoimaan kulutusta, saadaan taloudellisesti suurin hyöty aurinkosähköjärjestelmästä. Kandidaatintyön tavoitteena on selvittää aurinkosähköjärjestelmän hankinnan kannattavuus kerrostaloon. Työssä selvitetään myös, millainen järjestelmä soveltuu parhaiten tutkittavaan kohteeseen sekä minne se kannattaisi sijoittaa. Työssä tutkitaan asennuskohteen sähkönkulutustietoja, joiden perusteella kohteelle mitoitetaan aurinkosähköjärjestelmä.

8 8 2. ASENNUSKOHDE Tutkimuksen kohteena on Lappeenrannan Huhtiniemessä sijaitseva taloyhtiö, johon kuuluu kaksi samanlaista kerrostaloa. Kerrostalot ovat 7-kerroksisia ja talojen rakennusvuosi on Toinen taloyhtiön taloista on esitetty kuvassa 3. Kuva 3 Tutkimuksen kohteena olevan taloyhtiön toinen taloista luoteen puoleisten parvekkeiden sivulta kuvattuna. Talojen lämmitysmuotona on kaukolämpö, joten lämmityksestä ei aiheudu muuta sähkönkulutusta kuin lämmönjakokeskuksen kuluttama sähkö. Molemmissa taloissa on kuitenkin kylmiö, josta aiheutuu kulutusta. Taloissa on yhteinen sähkönkulutusmittari. Taloyhtiössä tehtiin saunaremontti keväällä 2013, jolloin saunat olivat pois käytöstä. Saunaremontin vuoksi vuosi 2013 poikkeaa normaalista kulutuksesta, joten työssä käytettiin kulutustietojen ajankohtana ja Taloyhtiön kiinteistösähkönkulutus tarkasteluajankohtana oli kwh, ja suurin tuntitason teho oli 38,5 kw. Laskelmissa kulutuksen oletettiin pysyvän samana joka vuosi.

9 9 3. KIINTEISTÖSÄHKÖNKULUTUKSEN KARTOITUS Kohteen kiinteistösähkönkulutusta tarkasteltiin paikallisen verkkoyhtiön, Lappeenrannan Energiaverkkojen, toimittamista mittaustiedoista. Kohteessa on asennettuna etäluettava sähkönkulutusmittari, joka seuraa kulutusta tunnin tarkkuudella. Tarkasteluajankohdan päivittäinen sähkönkulutus on esitetty kuvassa Sähkönkulutus [kwh] Kuva ja päiväkohtainen sähkönkulutus. Pystyakselilla sähkönkulutus kilowattitunteina ja vaaka-akselilla päivämäärä. Kuvaa 4 tutkimalla voitiin havaita, että talvella kulutus on huomattavasti suurempaa kuin kesällä. Tämä johtuu suurilta osin talojen ja autojen lämmittämisestä sekä siitä, että asukkaat ovat kesällä enemmän pois kotoa kuin talvella. Kuvassa 5 on esitetty vuoden kaikkien vuorokausien tunneittaisen sähkön käytön keskiarvo. Kuvaa tutkimalla havaittiin, että eniten sähköä käytetään illalla. Kulutuspiikki johtuu suurilta osin saunojen lämmittämisestä, mikä nostaa ilta-ajan kulutuksen keskiarvoa.

10 10 Sähkön käy)ö [kw] Kuva 5 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0, Vuorokauden tun> Vuorokausien sähkön käytön tunneittainen keskiarvo, missä pystyakselilla on sähkön käyttö kilowatteina ja vaaka-akselilla vuorokauden tunti. Talvi- ja kesäajan kulutuksen eroja tarkasteltiin esimerkkiviikoilla kesältä ja talvelta. Kuvassa 6 on esitetty normaalista talviajan kulutuksesta esimerkkinä viikon 3 kulutus, ja kuvassa 7 kesäajalta viikon 28 kulutus. Sähkön käy)ö [kw] : :00 0:00 12:00 0:00 12:00 0:00 12:00 0:00 12:00 0:00 12:00 0:00 Ma Ti Ke To Pe La Su :00 Kuva 6 Vuoden 2014 viikon 3 sähkön käyttö tunneittain. Pystyakselilla sähkön käyttö kilowatteina ja vaaka-akselilla päivämäärä ja kellonaika. Viikon sähkön käyttö on ollut pienimmillään 6,3 kw ja suurimmillaan 33,3 kw tuntia kohden.

11 11 30 Sähkön käy)ö [kw] : :00 0:00 12:00 0:00 12:00 0:00 12:00 0:00 12:00 0:00 12:00 0:00 Ma Ti Ke To Pe La Su :00 Kuva 7 Vuoden 2013 viikon 28 sähkön käyttö tunneittain. Pystyakselilla sähkön käyttö kilowatteina ja vaaka-akselilla päivämäärä ja kellonaika. Viikon sähkön käyttö on ollut pienimmillään 3,4 kw ja suurimmillaan 25,9 kw tuntia kohden. Kuvista 6 ja 7 tutkimalla havaittiin, että sähkön käytön suurimmissa tehoissa kesällä ja talvella ei ole suurta eroa, koska lämmityksen ja valaistuksen sähkönkulutus on suhteellisen pientä saunojen sähkönkulutukseen verrattuna. Talvella keskimääräinen kulutus on kuitenkin huomattavasti suurempaa, johtuen enimmäkseen autojen lämmittämisestä. Talvella sähkön käyttö ei myöskään laske yöllä niin alhaiselle tasolle kuin kesällä. Viikon 3 sähkön käyttö on ollut pienimmillään 6,3 kw ja suurimmillaan 33,3 kw tuntia kohden. Viikon 28 sähkön käyttö on taas ollut pienimmillään 3,4 kw ja suurimmillaan 25,9 kw tuntia kohden. Kuvista voitiin havaita, että arkipäivinä kulutus on selvästi suurempaa aamulla ja illalla, kuin keskellä päivää. Keskipäivän alhaisempi kulutus johtuu siitä, että suurin osa asukkaista on silloin poissa kotoa. Viikonloppuisin kulutus on selvästi tasaisempaa. Kuvista nähtiin myös taloyhtiön saunojen lämmityspäivät: tiistai, torstai, perjantai ja lauantai. Etenkin kesällä saunojen lämmittäminen muodostaa suuren osan kulutuksesta. Saunojen lämmittämisaika voitiin nähdä kuvan 7 hetkellisistä kulutuspiikeistä.

12 12 4. AURINKOSÄHKÖJÄRJESTELMÄ Aurinkopaneeleiden asennusmahdollisuuksia tutkittiin talojen tasakatoille sekä parvekekaiteisiin. Suomen maantieteellisissä olosuhteissa suurimman vuosituoton aurinkopaneeleista saa asentaessa ne suoraan etelään päin, ja noin 40 asteen kulmaan vaakatasoon nähden (Motiva 2014). Talojen seinät eivät kuitenkaan osoita etelään, mutta toisaalta parhaan tuoton aamupäivällä saa suuntaamalla aurinkopaneelit lähes itään, ja iltapäivällä parhaan tuoton saa paneelit länteen suunnattuna. Koska kattojen tila on rajallinen ja katoilla on jo asennettuna muuta teknistä laitteistoa, aurinkopaneeleiden asennus suoraan etelään päin olisi hankalampaa kuin asennus seinien suuntaisesti. Seinien suuntaisesti asennettuna aurinkopaneeleita mahtuu katoille myös enemmän. Edellä mainituista asioista johtuen sekä yksinkertaisen aurinkopaneeleille tarvittavan pinta-alan laskemisen vuoksi, työssä tutkittiin aurinkopaneeleiden asennusta katon osalta ainoastaan talojen seinien suuntaisesti. Talojen seinät osoittavat koilliseen, kaakkoon, lounaaseen ja luoteeseen. Näistä ilmansuunnista asennusta katoille tutkittiin kaakkoon ja lounaaseen, koska ne ovat lähimpänä etelää. Talot ilmasta kuvattuna ovat esitetty kuvassa 8. Kuva 8 Talot ilmasta kuvattuna ilmansuuntatarkastelua varten (Google 2014).

13 13 Kuvasta 8 tutkimalla havaittiin seinien atsimuuttikulmien poikkeavan väliilmansuunnista hieman. Selvyyden vuoksi työssä kuitenkin viitataan näihin käyttäen väli-ilmansuuntia. Kaakkoon osoittavan seinän atsimuuttikulmaksi, aloittaen etelästä länteen (suunta etelään 0 ), eli vastapäivään, saatiin -57 ja lounaaseen osoittavan 33. Talojen parvekkeet sijaitsevat kaakon ja luoteen puoleisissa seinissä. Luoteeseen osoittavan seinän atsimuuttikulmaksi mitattiin 123. Kuvassa 9 on esitetty kaakon puoleisia parvekkeita ilmasta kuvattuna. Kuva 9 Talo ilmasta kuvattuna. Talojen parvekkeet osoittavat kaakkoon ja luoteeseen (Microsoft 2014). Aurinkosähköjärjestelmän sähköntuotantoa tutkittiin simuloimalla järjestelmää Yhdysvaltain uusiutuvan energian laboratorion (NREL) kehittämällä HOMERohjelmalla. HOMER ottaa laskennassa huomioon mm. järjestelmän atsimuutti- ja tasokulman, auringosta saatavan säteilyn määrän sekä kuukauden keskilämpötilan (HOMER Energy 2014). Katolle asennettuna aurinkopaneeleiden päälle kertyy lunta. Lumi estää paneeleiden sähköntuotantoa, joten katolle asennetun aurinkosähköjärjestelmän sähköntuotanto joulukuun alusta helmikuun loppuun oletettiin nollaksi.

14 Asennus katoille Esimerkkipaneelina järjestelmän asennukseen katoille käytettiin Sunrise SR-P aurinkopaneelia. Paneelin mitat ovat 1637 x 992 x 40 mm (pituus, leveys, syvyys), ja se tuottaa 250 W p tehon (Liite 1). Katoille asennettuna aurinkopaneelin ulkonäöllä ei ole juurinkaan merkitystä, koska katoilla paneelit eivät ole näkyvissä, paitsi ilmasta katsottuna. Tämän vuoksi esimerkkipaneelin valintakriteerinä käytettiin ainoastaan hyvää hinta-tehosuhdetta. Esimerkkikuva aurinkopaneeleiden asennuksesta tasakatolle on esitetty kuvassa 10. Kuva 10 Esimerkkikuva aurinkopaneeleiden asennuksesta tasakatolle 15 tasokulmassa. Kuva on Lappeenrannan teknillisen yliopiston katolta. (LUT 2015) Aurinkopaneelirivien asennuksessa on huomioitava etteivät paneelirivit varjosta toisiaan. Varjostuksen välttämiseksi paneelirivien etäisyyden on oltava riittävän suuri. Etäisyyteen vaikuttavat aurinkopaneelien pituus, aurinkopaneelien tasokulma ja auringon korkeus. Tasakatolle asennettujen aurinkopaneelirivien varjostukseen vaikuttavat tekijät on esitetty kuvassa 11.

15 15 Kuva 11 Aurinkopaneelirivien riittävän etäisyyden määrittämiseen vaikuttavat tekijät, missä mustalla värillä kuvataan aurinkopaneeleita, harmaalla kattoa, α on auringon korkeus, δ on aurinkopaneelien tasokulma, l on aurinkopaneelien pituus ja d aurinkopaneelirivien etäisyys. Asennuskohteen maantieteellinen sijainti on noin N, E (Google 2014). Edellä mainitussa sijainnissa auringon korkeus on maksimissaan noin 53 ja minimissään noin 5 (UO Solar Radiation Monitoring Laboratory 2007). Kun tiedetään auringon korkeus α, saadaan paneelirivien etäisyys d laskettua yhtälöllä d =!!"# (!!!)!"# (!). (1) Aurinkopaneelirivien etäisyydet laskettiin aurinkopaneelit 15 ja 45 tasokulmiin asennettuna. Etäisyydet laskettiin, kun aurinkopaneelit ovat asennettu pysty- tai vaaka-asennossa. Laskelmat toteutettiin yhtälöllä (1). Etäisyydet eri kulmien arvoilla ovat esitetty taulukossa 1.

16 16 Taulukko 1 Eri tasokulmilla ja auringon korkeuksilla lasketut aurinkopaneelirivien etäisyydet metreinä. l = 1,637 m α [ ] δ [ ] ,42 3,98 2,75 2,32 2,09 1, ,39 7,72 4,34 3,16 2,54 2,13 l = 0,992 m α [ ] δ [ ] ,89 2,41 1,66 1,40 1,26 1, ,72 4,68 2,63 1,92 1,54 1,29 Taulukkoa 1 tutkimalla huomattiin, että jos paneelirivien etäisyys mitoitetaan auringon ollessa matalimmalla, eli talven mukaan, tarvitaan huomattavan suuri etäisyys paneelirivien välille. Etäisyys kasvaa suureksi varsinkin, jos aurinkopaneelit ovat asennettu 45 tasokulmaan pystyasennossa. Maaliskuussa auringon korkeus on noin 30 ja marraskuussa noin 10. Koska järjestelmällä tuotettaisiin sähköä vain maaliskuusta marraskuun loppuun, tarvittavaksi etäisyydeksi voitaisiin valita auringon korkeudella 10 laskettu etäisyys. Vaakatasoon asennettaessa tarvittaisiin siis 5 m etäisyys ja pystytasoon asennettaessa 8 m, jotta paneelit eivät varjostaisi toisiaan kumpaankaan tasokulmaan asennettuna. Kattojen mitat ovat noin 16 m x 17 m, joista 16 m on parvekkeiden puoleinen sivu. Huolto- ja asennustila sekä aurinkopaneelien ja katon teknisten laitteiden varjostukset huomioiden, katoille sopivan järjestelmän tehoksi laskettiin 10 kw p. Esimerkkipaneeleja 10 kw p järjestelmään tarvitaan 40 kappaletta, mikä tarkoittaa 20 kappaletta aurinkopaneeleja kummankin talon katolle. Tällöin täysiä paneelirivejä tulee ainoastaan kaksi, joten ne eivät varjosta toisiaan kummassakaan tasokulmassa tai asennusasennossa. Molempiin riveihin jää myös riittävästi huoltotilaa. Aurinkosähköjärjestelmän tuotantoa tutkittiin simuloimalla sitä niin, että järjestelmä osoittaa kokonaan kaakkoon ja kokonaan lounaaseen sekä niin, että puolet järjestelmän paneeleista osoittavat kaakkoon ja puolet lounaaseen. Simuloinnin tuloksista koko vuoden sähköntuotanto ja takaisin verkkoon myytävä sähköenergia ovat esitetty taulukossa 2. Taulukkoon on myös simuloitu vertailun vuoksi järjestelmän tuotanto, jos aurinkopaneelit osoittaisivat suoraan etelään.

17 17 Taulukko 2 Simuloidut 10 kw p aurinkosähköjärjestelmän sähköntuotannot vuodessa sekä takaisin verkkoon myytävän sähköenergian määrät. Ilmansuunnalla kaakko ja lounas 5 kw p osoittaa suuntaan kaakkoon ja 5 kw p suuntaan lounaaseen. Tasokulma Ilmansuunta Sähköntuotanto [kwh] Sähkön myynti [kwh] 45 Kaakko 8 671,82 317,15 45 Lounas 9 127,57 277,59 45 Kaakko ja lounas 8 899,70 152,68 15 Kaakko 8 361,84 125,89 15 Lounas 8 197,82 98,26 15 Kaakko ja lounas 8 279,83 97,11 45 Etelä 9 476,99 346,95 15 Etelä 8 757,24 153,31 Taulukosta 2 nähtiin, että eniten sähköä tuotetaan koko järjestelmän osoittaessa lounaaseen, 45 tasokulmaan asennettuna. Taulukosta voitiin myös nähdä, että 45 tasokulmalla eniten sähköä tuotetaan, kun järjestelmä osoittaa lounaaseen, mutta 15 tasokulmalla sähköä tuotetaan eniten, kun järjestelmä osoittaa kaakkoon. 45 tasokulmalla aurinkopaneelit suoraan etelään päin asennettuna, tuotettaisiin vain 3,8 % enemmän sähköä, kuin mitä tuotettaisiin paneelit suunnattuna lounaaseen. 15 tasokulmalla etelään päin asennettuna sähköä tuotettaisiin 4,7 % enemmän, kuin mitä kaakkoon päin asennettuna tuotettaisiin. Erot ovat yllättävän pieniä, joten simulointiohjelmana käytetty HOMER luultavasti yliarvioi auringosta saatavan säteilyn määrän, kun aurinkopaneelit ovat asennettuna lounaaseen tai kaakkoon. Simuloituja tuotantotietoja verrattiin Lappeenrannassa sijaitsevasta 10 kw p aurinkovoimalasta saatuihin todellisiin tuotantotietoihin (kuva 12). Kuvasta voitiin huomata, että syksyllä HOMER ohjelma yliarvioi järjestelmästä saatavan tuotannon, mutta muuten ohjelmalla saadaan varsin luotettavia tuotantotietoja. Voimalan tuotantotiedot ovat kuitenkin vain yhdeltä vuodelta kerättyjä, joten ne eivät välttämättä vastaa todellista tuotantoa pitkällä aikavälillä.

18 18 Simuloitujen tuotantodetojen vertailu oikeisiin tuotantodetoihin 1400 Sähköntuotanto [kwh] Aurinkovoimala 45 tasokulma, lounaaseen 45 tasokulma, etelään 15 tasokulma, etelään Kuva 12 Lappeenrannassa sijaitsevan 10 kw p aurinkovoimalan sekä HOMER ohjelmalla simuloitujen aurinkovoimaloiden tuotantotietoja kuukausikohtaisesti. Sähköntuotantoa järjestelmän eri atsimuutti- ja tasokulmilla tarkasteltiin myös kuukausitasolla. Kuvassa 13 on esitetty järjestelmän tuotanto kuukausitasolla eri kulmissa ja eri ilmansuuntiin osoittaessa. Kuvaa tutkimalla voitiin havaita, että järjestelmän osoittaessa lounaaseen 45 tasokulmassa sähköä tuotetaan eniten maaliskuusta toukokuun loppuun sekä elokuusta joulukuuhun. Kesä- ja heinäkuussa sähköä tuotetaan eniten järjestelmän osoittaessa kaakkoon 15 tasokulmassa. Tuotantolukemien lisäksi aurinkopaneeleiden asennuksessa ja sopivan tasokulman valinnassa on huomioitava tuulen vaikutus. Jyrkempään tasokulmaan asennettuna aurinkopaneelit tarvitsevat enemmän tuentaa kuin loivempaan kulmaan asennettuna. Tuulen kuormituksen vähentämisen vuoksi aurinkopaneeleiden asennusta voi harkita myös loivempaan tasokulmaan kuin 45, sillä 15 asteen poikkeama optimikulmasta vähentää vuosituotantoa vain noin 5 % (Motiva 2014). Taulukosta 2 havaittiin, että 15 tasokulmassa tuotanto on keskimäärin 7 % pienempi kuin 45 tasokulmassa. Työssä tuulen vaikutusta paneeleiden tuentaan ei

19 19 kuitenkaan huomioitu, joten taulukon 2 ja kuvan 13 perusteella tutkituista ilmansuunnista parhaiten kohteeseen soveltuvaksi voitiin valita lounas ja aurinkopaneelien tasokulmaksi 45. Havainnekuva aurinkopaneeleista lounaaseen päin asennettuna vaakatasossa on esitetty kuvassa , kaakko ja lounas 45, kaakko 45, lounas 15, kaakko ja lounas 15, kaakko 15, lounas 1400 Sähköntuotanto [kwh] Kuva 13 Aurinkosähköjärjestelmän sähköntuotanto kuukausittain simuloituna eri ilmansuuntiin osoittaessa ja eri tasokulmiin asennettuna. Pystyakselilla sähköntuotanto kilowattitunteina ja vaaka-akselilla kuukausi.

20 20 Kuva 14 Havainnekuva aurinkopaneeleista asennettuna talon katolle lounaaseen päin vaakatasossa. Paneeleita on molemmissa riveissä 10 ja yhden paneelin leveys on noin 1,6 m, joten yhden paneelirivin leveys on noin 16 m. Kuvassa näkyvä hissin konehuone varjostaisi toista paneeliriviä, joten se täytyisi myös huomioida asennuksessa. Aurinkosähköjärjestelmän vuosittaiseksi tuotannoksi laskettiin noin kwh, eli järjestelmän huipunkäyttöaika olisi 913 h (taulukko 2). Järjestelmän keskitehoksi laskettiin 1,04 kw, eli noin 10 % järjestelmän nimellistehosta. Huipunkäyttöaika on vuoden aikana tuotetun energian ja järjestelmän nimellistehon suhde, eli se kertoo missä ajassa energia olisi tuotettu järjestelmän nimellisteholla. Keskiteho taas on teho, jolla energia tuotettaisiin jos vuoden aikana tuotettaisiin jatkuvasti energiaa. Järjestelmästä saatava sähköntuotanto olisi noin 10 % taloyhtiön kiinteistösähkönkulutuksesta. Jos järjestelmästä saatava sähköteho on suurempi, kuin sen hetkinen kulutus, syntyy tuotannon ylijäämää, joka myydään takaisin sähköverkkoon. Takaisin verkkoon myytävän sähköenergian määrä olisi noin 278 kwh, eli noin 3 % tuotannosta. Myytävän sähkön osuus tuotannosta on hyvin pieni, mikä on myös toivottua, koska aurinkosähköjärjestelmällä pyritään kompensoimaan kulutusta. Kuvassa 15 on esitetty aurinkosähköjärjestelmän sähköntuotanto päivätasolla laskettuna, ja kuvassa 16 kuukausitasolla laskettuna.

21 21 70 Sähköntuotanto Sähköntuotanto [kwh] Kuva 15 Aurinkosähköjärjestelmän sähköntuotanto päiväkohtaisesti simuloituna. Pystyakselilla sähköntuotanto päivässä kilowattitunteina ja vaaka-akselilla päivämäärä. Sähköntuotanto Sähköntuotanto [kwh] Kuva 16 Aurinkosähköjärjestelmän sähköntuotanto kuukausikohtaisesti simuloituna. Pystyakselilla sähköntuotanto kilowattitunteina ja vaaka-akselilla kuukausi. Kuvista 15 ja 16 havaittiin, että toukokuussa tuotetaan eniten sähköä, vaikka kesä- ja heinäkuussa auringosta saatava säteily on suurinta. Tämä johtuu toukokuun

22 22 matalammista lämpötiloista, sillä aurinkopaneelien hyötysuhde laskee niiden lämpötilan noustessa (Motiva 2014). Joulu helmikuussa sähköntuotanto on nolla, koska auringosta saatava säteily oletettiin talvella nollaksi paneeleiden päälle kertyvän lumen vuoksi. Tuotannon osuus kulutuksesta on suurimmillaan kesäkuussa, jolloin kulutus on pienintä ja tuotanto toisiksi suurinta. Sähköntuotannon osuus sähkönkulutuksesta on esitetty kuvassa 17. Tuotanto Kulutus Sähköntuotanto ja - kulutus [kwh] Kuva 17 Sähköntuotanto ja -kulutus kuukausikohtaisesti. Pystyakselilla kulutus ja tuotanto kilowattitunteina ja vaaka-akselilla kuukausi. Myös sähkön myyntiä takaisin verkkoon tarkasteltiin kuukausitasolla. Eniten sähköä takaisin verkkoon myydään heinäkuussa, toisiksi eniten toukokuussa ja kolmanneksi eniten kesäkuussa. Heinäkuussa sähköä myydään takaisin verkkoon eniten, koska silloin aurinkosähköjärjestelmästä saatava teho on suurimmillaan iltapäivällä, jolloin kulutus heinäkuussa on hyvin pientä. Myös maaliskuussa sähköä myydään takaisin verkkoon huomattavan paljon vuodenaikaan nähden. Maaliskuussa aurinko paistaa enimmäkseen aamupäivällä, joten järjestelmän teho on silloin suurinta. Aamupäivällä taloyhtiössä ei ole juurikaan kulutusta (kuva 5), joten tuotannosta syntyy ylijäämää. Myydyn sähkön määrä kuukausitasolla on esitetty kuvassa 18. Kuvassa 19 on esitetty sähkönkulutus, sähköntuotanto ja sähkön myynti päiväkohtaisesti samaan kuvaajaan kerättynä.

23 23 Sähkön myyn> [kwh] Sähkön myynd Kuva 18 Takaisin verkkoon myytävä sähköenergia kuukausikohtaisesti. Pystyakselilla sähkön myynti kilowattitunteina ja vaaka-akselilla kuukausi. Kulutus Tuotanto MyynD Sähkönkulutus, - tuotanto ja myyn> [kwh] Kuva 19 Taloyhtiön kiinteistösähkönkulutus, aurinkosähköjärjestelmän sähköntuotanto ja takaisin verkkoon myytävä sähköenergia. Pystyakselilla sähköenergia kilowattitunteina ja vaaka-akselilla päivämäärä.

24 Asennus parvekekaiteisiin Taloissa on yhteensä 56 parveketta, joista puolet ovat kaakon puoleisella seinällä ja puolet luoteen puoleisella. Yhden parvekekaiteen ulkomitat ovat noin 1,14 m x 3,75 m. Parhaiten parvekekaiteen alan pystyisi hyödyntämään mittatilaustyönä kaiteelle tehdyllä paneelilla, jolloin lähes koko parvekekaiteen ala saataisiin aurinkopaneelin käyttöön. Työssä laskelmat tehtiin kuitenkin standardikokoisella paneelilla. Esimerkkipaneelina käytettiin LG 260 S1K-A3 Mono Black aurinkopaneelia, jonka teho on 255 Wp. Paneelin mitat ovat 1640 x 1000 x 35 mm (pituus, leveys, syvyys), joten yhteen parvekekaiteiseen voitaisiin sijoittaa kaksi aurinkopaneelia (Liite 2). Aurinkopaneeli on lähes kokonaan musta, joten sitä ei kaukaa tunnista aurinkopaneeliksi, eikä järjestelmästä parvekekaiteissa näin aiheudu näköhaittoja. Esimerkkikuva paneelista asennettuna on esitetty kuvassa 20 ja esimerkkikuva 90 tasokulmaan asennetuista paneeleista on esitetty kuvassa 21. Kuva 20 LG mono BLACK aurinkopaneeli asennettuna katolle Stafford Staffordshiressä Englannissa (Solar&Electrics 2014).

25 25 Kuva 21 Aurinkopaneeleita asennettuna Lappeenrannan teknillisen yliopiston seinään. Yhteensä 56 parvekkeeseen asennettavan järjestelmän tehoksi laskettiin 28,56 kwp. Järjestelmästä puolet, eli 14,28 kwp osoittaa kaakkoon ja puolet luoteeseen. Järjestelmästä saatava tuotanto vuodessa on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3 28,56 kwp parvekekaiteisiin asennetun aurinkosähköjärjestelmän tuotanto simuloituna sekä kohteen sähkönkulutus, takaisin verkkoon myytävän sähköenergian määrä, tuotannon osuus sähkönkulutuksesta, takaisin verkkoon myytävän sähköenergian osuus tuotannosta ja järjestelmän huipunkäyttöaika. Sähkönkulutus [kwh] ,53 Sähköntuotanto (kaakko) [kwh] ,26 Sähköntuotanto (luode) [kwh] 6 367,44 Sähköntuotanto (koko) [kwh] ,70 Sähkön myynti [kwh] 1 451,17 Kaakon tuotannon osuus kok. tuotannosta 62,20 % Luoteen tuotannon osuus kok. tuotannosta 37,80 % Tuotannon osuus kulutuksesta 19,20 % Myynnin osuus tuotannosta 8,60 % Huipunkäyttöaika [h] 589,80 Taulukosta 3 havaittiin, että katoille asennetun järjestelmän huipunkäyttöaika olisi 55 % suurempi kuin parvekekaiteisiin asennetun. Järjestelmän keskitehoksi laskettiin 1,92 kw, mikä on vain 6,7 % järjestelmän nimellistehosta. Parvekekaiteisiin

26 26 asennettuna järjestelmä tuottaisi siis huonommin energiaa suhteessa järjestelmän tehoon kuin katoille asennettuna. Tämä on selitettävissä aurinkopaneeleiden 90 tasokulmalla. Suuri tasokulma soveltuu huonosti kesäaikaan, jolloin auringosta saadaan eniten säteilyä. Taulukossa 3 esitetty sähköntuotanto on todellisuudessa järjestelmästä saatavasta tuotannosta reilusti suurempi. Talojen alimmat parvekkeet varsinkin kaakon puolelta ovat puiden varjossa (kuva 3, kuva 9), joten todellisuudessa tuotantoa ei saada niin paljoa kuin simulointiohjelma laskee tuotannoksi. Varjostuksien sähköntuotannon heikentämisen arviointi olisi hankalaa, joten työssä käytetään simulointiohjelman laskemia tuotantotietoja, joissa varjostuksia ei ole huomioitu. Kuvassa 22 on esitetty järjestelmän tuotanto kuukausitasolla Sähköntuotanto Sähköntuotanto [kwh] Kuva 22 Aurinkosähköjärjestelmän sähköntuotanto kuukausikohtaisesti simuloituna. Pystyakselilla sähköntuotanto kilowattitunteina ja vaaka-akselilla kuukausi. Kuvaa 22 tutkimalla huomattiin, että myös parvekekaiteisiin asennettuna järjestelmä tuottaa eniten sähköä toukokuussa. Parvekekaiteisiin asennettuna aurinkopaneelien tasokulma on 90, joten niiden päälle ei pitäisi juurikaan kertyä lunta. Koska paneelien päälle ei kerry lunta, myös talvella tuotetaan sähköä. Kuvasta 22 voitiin nähdä, että tammi- ja joulukuussa sähköntuotanto on kuitenkin vähäistä kesäaikaan verrattuna, mutta jo helmikuussa tuotetaan merkittävä määrä sähköä.

27 27 Käytännössä alimpien kerroksien parvekkeet ovat koko talven varjossa, joten todellinen sähköntuotanto talvella olisi pienempi. Parvekekaiteisiin asennettuna aurinkosähköjärjestelmän tuotannosta myydään enemmän sähköenergiaa takaisin verkkoon, kuin järjestelmän tuotannosta katoille asennettuna myytäisiin. Suurempi myynti johtuu siitä, että parvekekaiteisiin sopii huomattavasti enemmän aurinkopaneeleita kuin katoille. Myös myynnin osuus tuotannosta on suurempi. Parvekekaiteisiin asennettuna järjestelmästä saatava teho on suurimmillaan aamulla ja aamupäivällä, koska silloin aurinko paistaa matalimmalta, jolloin se kohdistuu parhaiten pystysuoraan asennettuihin aurinkopaneeleihin. Taloyhtiön kulutus on painottunut iltaan (kuva 5), joten aamun tuotannosta syntyy ylijäämää. Sähköenergian myynti takaisin verkkoon kuukausikohtaisesti on esitetty kuvassa 23. Kuvassa 24 on esitetty sähkönkulutus, sähköntuotanto ja sähkön myynti päiväkohtaisesti samaan kuvaajaan kerättynä. 300 Sähkön myynd Sähkön myyn> [kwh] Kuva 23 Takaisin verkkoon myytävä sähköenergia kuukausikohtaisesti. Pystyakselilla sähkön myynti kilowattitunteina ja vaaka-akselilla kuukausi.

Kannattava aurinkosähköinvestointi

Kannattava aurinkosähköinvestointi Kannattava aurinkosähköinvestointi -aurinkosähköjärjestelmästä yleisesti -mitoittamisesta kannattavuuden kannalta -aurinkoenergia kilpailukyvystä Mikko Nurhonen, ProAgria Etelä-Savo p. 043-824 9498 senttiä

Lisätiedot

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön

Lisätiedot

Aurinkoenergia Suomessa

Aurinkoenergia Suomessa Tampere Aurinkoenergia Suomessa 05.10.2016 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoteknillinen yhdistys Ry Aurinkoenergian termit Aurinkolämpö (ST) Aurinkokeräin Tuottaa lämpöä Lämpöenergia, käyttövesi,

Lisätiedot

Kärjentie 18, 14770 ETELÄINEN Puh. 040 5406979, fax 042 5406979. Sivu 3. Copyright 2012 Finnwind Oy. Kaikki oikeudet pidätetään. www.finnwind.

Kärjentie 18, 14770 ETELÄINEN Puh. 040 5406979, fax 042 5406979. Sivu 3. Copyright 2012 Finnwind Oy. Kaikki oikeudet pidätetään. www.finnwind. Finnwind Oy o sähkön mikrotuotantojärjestelmät 2 50 kw o aurinkosähkö, pientuulivoima, offgrid ratkaisut o Asiakaskohderyhmät yritykset julkiset kohteet talo- ja rakennusteollisuus maatalousyrittäjät omakotitalot

Lisätiedot

skijännitekojeistot ENERGIAA AURINGOSTA ium Voltage Power Distribution Equipment

skijännitekojeistot ENERGIAA AURINGOSTA ium Voltage Power Distribution Equipment skijännitekojeistot ENERGIAA AURINGOSTA ium Voltage Power Distribution Equipment Ekologinen ja edullinen aurinkosähkö Aurinkosähkö on uusiutuva ja saasteeton energiamuoto, jota on saatavilla kaikkialla

Lisätiedot

ABB Oy Domestic Sales 20.10.2015 Harri Liukku Aurinkosähköjärjestelmät Kytkennät

ABB Oy Domestic Sales 20.10.2015 Harri Liukku Aurinkosähköjärjestelmät Kytkennät ABB Oy Domestic Sales 20.10.2015 Harri Liukku Aurinkosähköjärjestelmät Kytkennät ABB Group ABB on johtava sähkövoima- ja automaatioteknologiayhtymä. Potentiaalisina kasvualueina uusiutuva energia ja liikenteen

Lisätiedot

Suomen Aurinkolämpö Oy

Suomen Aurinkolämpö Oy Suomen Aurinkolämpö Oy Verkkoon kytkettävät aurinkopaneelijärjestelmät Marko Harju 0505123254 Suomenaurinkolampo.fi Yritysesittely Kajaanilainen 2012 perustettu perheyritys Kilpailukykyisiä tuotteita,

Lisätiedot

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Olli Tuomivaara Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa työpaja 25.8.2014. Aurinkoenergian globaali läpimurto 160000

Lisätiedot

Paimion kaupungin kiinteistöjen aurinkosähkön tuotantopotentiaali

Paimion kaupungin kiinteistöjen aurinkosähkön tuotantopotentiaali S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PAIMION KAUPUNKI Paimion kaupungin kiinteistöjen aurinkosähkön tuotantopotentiaali Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P28235 Raportti 1 (7) Laasonen Ville Sisällysluettelo

Lisätiedot

Tuulivoima. Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014. Katja Hynynen

Tuulivoima. Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014. Katja Hynynen Tuulivoima Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014 Katja Hynynen Mitä on tuulivoima? Tuulen liike-energia muutetaan toiseen muotoon, esim. sähköksi. Kuva: http://commons.wikimedia.org/wiki/file: Windmill_in_Retz.jpg

Lisätiedot

SMG-4450 Aurinkosähkö

SMG-4450 Aurinkosähkö SMG-4450 Aurinkosähkö 66 kw:n aurinkosähkövoimala Kiilto Oy:llä Lempäälässä Tarkastellaan Kiillon aurinkosähkövoimalan toimintaa olosuhteiltaan erilaisina päivinä. 1 2 NUMEROTIETOA KIILLON VOIMALAN PANEELEISTA

Lisätiedot

Aurinkoenergiailta Joensuu

Aurinkoenergiailta Joensuu Aurinkoenergiailta Joensuu 17.3.2016 Uusiutuvan energian mahdollisuudet Uusiutuva energia on Aurinko-, tuuli-, vesi- ja bioenergiaa (Bioenergia: puuperäiset polttoaineet, peltobiomassat, biokaasu) Maalämpöä

Lisätiedot

Uudet tuotteet Aurinkosähkö

Uudet tuotteet Aurinkosähkö Uudet tuotteet Aurinkosähkö Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Aurinkosähköjärjestelmämme Mitä se sisältää 10.10.2014 2 Miksi aurinkosähkö Suomessakin? Ympäristövaikutus, aurinkoenergian päästöt olemattomia

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Aurinkosähköä Iso-Roballe 15.2.2016

Aurinkosähköä Iso-Roballe 15.2.2016 Aurinkosähköä Iso-Roballe 15.2.2016 Janne Käpylehto Energia-asiantuntija, tietokirjailija Dodo RY janne.kapylehto@gmail.com Sisältö Yleistä aurinkosähköstä, kytkennät, hintakehitys Taloudelliset mallinnukset

Lisätiedot

Toimeksianto sisältää lämpö- ja sähköenergiankulutuksesta tehtyjen laskelmien tulokset kuukausittain sekä kuvaajana että taulukoituna.

Toimeksianto sisältää lämpö- ja sähköenergiankulutuksesta tehtyjen laskelmien tulokset kuukausittain sekä kuvaajana että taulukoituna. KOLIN TAKAMETSÄ Kolille rakennettavan hirsirakenteisen talon laskennallinen lämpö- ja sähköenergiankulutus lämmön- ja sähköntuotantolaitteiston mitoituksen avuksi sekä alustava selvitys eräistä energiajärjestelmistä

Lisätiedot

Aurinkosähkön mahdollisuudet maatilalla. Lauri Hietala Solarvoima OY. www.solarvoima.fi. www.solarvoima.fi

Aurinkosähkön mahdollisuudet maatilalla. Lauri Hietala Solarvoima OY. www.solarvoima.fi. www.solarvoima.fi Aurinkosähkön mahdollisuudet maatilalla Lauri Hietala Solarvoima OY Toteuttaa avaimet käteen -periaatteella aurinkosähköratkaisuita kotiin, mökille, maatilalle ja teollisuuteen Omat asentajat Tuotteina

Lisätiedot

Technische Daten Technical data Tekniset tiedot Hawker perfect plus

Technische Daten Technical data Tekniset tiedot Hawker perfect plus Technische Daten Technical data Tekniset tiedot Hawker perfect plus PzS-Zellen Hawker perfect plus, mit Schraubverbindern, Abmessungen gemäß DIN/EN 60254-2 und IEC 254-2 Serie L PzS-cells Hawker perfect

Lisätiedot

www.ces.ee Citysec Energy Solutions AURINKOPANEELIT HYBRIDIRATKAISUT INVERTTERIT TARVIKKEET LED-VALOT KATUVALOT Citysec Energy Solutions

www.ces.ee Citysec Energy Solutions AURINKOPANEELIT HYBRIDIRATKAISUT INVERTTERIT TARVIKKEET LED-VALOT KATUVALOT Citysec Energy Solutions Uusiutuvan energian ratkaisut Citysec Energy Solutions Tulevaisuus on jo tänään! AURINKOPANEELIT HYBRIDIRATKAISUT Sähkö ja lämmin vesi - yhdellä moduulilla INVERTTERIT TARVIKKEET LED-VALOT KATUVALOT Narva

Lisätiedot

Lapuan myöntämä EU tuki SOLUTION asuinalueille omakoti- tai rivitaloa rakentaville

Lapuan myöntämä EU tuki SOLUTION asuinalueille omakoti- tai rivitaloa rakentaville Lapuan myöntämä EU tuki SOLUTION asuinalueille omakoti- tai rivitaloa rakentaville Pakollinen liite rakennustyön tarkastusasiakirjaan ja toiseen hakuvaiheeseen / Compulsory supplement the construction

Lisätiedot

Kotien aurinkosähkö nyt kovassa kasvussa Uudellamaalla jo yli 260 voimalaa

Kotien aurinkosähkö nyt kovassa kasvussa Uudellamaalla jo yli 260 voimalaa Kotien aurinkosähkö nyt kovassa kasvussa Uudellamaalla jo yli 260 voimalaa Julkaistu 03.11.2015 08:37. Aurinkosähköjärjestelmiä on kytketty sähköverkkoon eniten Uudellamaalla ja Varsinais Suomessa. Tuotanto

Lisätiedot

Ratkaisuja: auringosta ja rahasta. Jouni Juntunen Tutkijatohtori

Ratkaisuja: auringosta ja rahasta. Jouni Juntunen Tutkijatohtori Ratkaisuja: auringosta ja rahasta Jouni Juntunen Tutkijatohtori 1. Aurinkoteknologiasta 1. Teknologia Perusratkaisut Aurinkosähkö Aurinkolämpö 3 1. Teknologia Esteettisempi ratkaisu 16.2.2016 4 2. Rahasta

Lisätiedot

ABB Oy Jukka A Mäkinen ABB solarsystems ISY kevätkokous. ABB Group March 25, 2015 Slide 1

ABB Oy Jukka A Mäkinen ABB solarsystems ISY kevätkokous. ABB Group March 25, 2015 Slide 1 ABB Oy Jukka A Mäkinen 27.03.2015 ABB solarsystems ISY kevätkokous March 25, 2015 Slide 1 Aurinkosähköjärjestelmät Useita pieniä järjestelmiä lähellä kulutuspistettä Keskisuuria järjestelmiä kulutuspisteissä

Lisätiedot

Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon

Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon 27.7.2015 Raportin laatinut: Tapio Pitkäranta Diplomi-insinööri, Tekniikan lisensiaatti Tapio Pitkäranta, tapio.pitkaranta@hifian.fi Puh:

Lisätiedot

PHYS-E6570 Solar Energy Engineering Exercise 9 March 28, Sizing a self-sufficient solar electricity system for a cottage television

PHYS-E6570 Solar Energy Engineering Exercise 9 March 28, Sizing a self-sufficient solar electricity system for a cottage television PHYS-E6570 Solar Energy Engineering Exercise 9 March 28, 2016 1. Sizing a self-sufficient solar electricity system for a cottage television Design a solar electricity system (solar cells and a battery)

Lisätiedot

Aurinkosähköä Maatiloille. Kuva: Tähti Koti Oy

Aurinkosähköä Maatiloille. Kuva: Tähti Koti Oy 2 Aurinkosähköä Maatiloille Kuva: Tähti Koti Oy Aurinkosähkön kannattavuuteen vaikuttavat tekijät 3 - Tasainen sähkönkulutusprofiili maalis-syyskuussa - Asennuspaikka - Paneelien suuntaus - Paneelien kulma

Lisätiedot

Uusiutuva/puhdas energia haasteita ja mahdollisuuksia. Prof. Jarmo Partanen

Uusiutuva/puhdas energia haasteita ja mahdollisuuksia. Prof. Jarmo Partanen Uusiutuva/puhdas energia haasteita ja mahdollisuuksia Prof. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi +358 40 5066564 Electricity Market, targets Competitive ness Sustainab ility Technical requirement; keep

Lisätiedot

Auringosta edullista sähköä kuntiin

Auringosta edullista sähköä kuntiin Ingressi / Leipäteksti Auringosta edullista sähköä kuntiin Kuntamarkkinat 14.9.2016 Pasi Tainio Suomen ympäristökeskus Mikä aurinkoenergia? Ingressi Passiivinen / Leipäteksti vai aktiivinen Aurinkokeräimet

Lisätiedot

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio,

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, 12.5.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Kalasataman älykkäät energiajärjestelmät Suvilahden aurinkovoimala

Lisätiedot

KAAPELIN SUOJAAMINEN SUOJAMATOLLA

KAAPELIN SUOJAAMINEN SUOJAMATOLLA KAAPELIN SUOJAAMINEN SUOJAMATOLLA Laitteisto koostuu: Kaapelin suojamatosta DAFIGAINE Maton asennuslaitteesta SPIRALERDALEN Motorisoidusta kaapelikelatrailerista DAFISTOCKER. Kaapelikelatraileri mahdollistaa

Lisätiedot

Aurinkoenergia Totta & tarua

Aurinkoenergia Totta & tarua Suomessakin paistaa Aurinkoenergia Totta & tarua 1. Suomessa aurinkoenergian hyödyntäminen ei kannata pitkän ja pimeän talven takia. Tarua - Aurinkoenergiajärjestelmät tuottavat Etelä-Suomessa yhtä paljon

Lisätiedot

Työmaadoitusvälineet suurjännitteelle

Työmaadoitusvälineet suurjännitteelle Työmaadoitusvälineet suurjännitteelle Eurolaite Oy on vuonna 1 perustettu sähkötekniikan tuotteiden maahantuontiin, markkinointiin ja myyntiin erikoistunut asiantuntijayritys. Keskeisenä tavoitteena on

Lisätiedot

Toimisto (5) HUOM. Komiteoiden ja seurantaryhmien kokoonpanot on esitetty SESKOn komitealuettelossa

Toimisto (5) HUOM. Komiteoiden ja seurantaryhmien kokoonpanot on esitetty SESKOn komitealuettelossa Toimisto 2012-11-30 1(5) CENELEC TC 9X Rautateiden sähkö- ja elektroniikkalaitteet S380-12 Safety (RAMS). Part 1: Generic RAMS process Esikuva: pren 50126-1:2012 S381-12 Safety (RAMS). Part 2: Systems

Lisätiedot

FYSE301(Elektroniikka(1(A3osa,(kevät(2013(

FYSE301(Elektroniikka(1(A3osa,(kevät(2013( FYSE301(Elektroniikka(1(A3osa,(kevät(2013( 1/2 Loppukoe1.3.2013 vastaakaikkiinkysymyksiin(yhteensä48pistettä) 1. Kuvailelyhyesti a. Energialineaarisissapiirielementeissä:vastuksessa,kondensaattorissajakelassa(3

Lisätiedot

107401959 G INSTRUCTIONS FOR USE BRUGSANVISNING BETRIEBSANLEITUNG VC300 SERIES USER MANUAL MODE D EMPLOI INSTRUCCIONES DE USO

107401959 G INSTRUCTIONS FOR USE BRUGSANVISNING BETRIEBSANLEITUNG VC300 SERIES USER MANUAL MODE D EMPLOI INSTRUCCIONES DE USO 0740959 G INSTRUCTIONS FOR USE BRUGSANVISNING BETRIEBSANLEITUNG MODE D EMPLOI INSTRUCCIONES DE USO VC300 SERIES USER MANUAL - Basic operations. - Suction regulation 3 - Cordlock (HEPA) 3. 4 - Wind up the

Lisätiedot

Uutta tuulivoimaa Suomeen. TuuliWatti Oy

Uutta tuulivoimaa Suomeen. TuuliWatti Oy Uutta tuulivoimaa Suomeen TuuliWatti Oy Päivän agenda Tervetuloa viestintäpäällikkö Liisa Joenpolvi, TuuliWatti TuuliWatin investointiuutiset toimitusjohtaja Jari Suominen, TuuliWatti Simo uusiutuvan energian

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 03.02.2015 CGr TBo Ketunperän tuulivoimapuiston välkeselvitys.

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 03.02.2015 CGr TBo Ketunperän tuulivoimapuiston välkeselvitys. Page 1 of 11 Ketunperä-Välkeselvitys- CG150203-1- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIPUISTO Ketunperä Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 03.02.2015 CGr

Lisätiedot

Solnet Green Energy Oy

Solnet Green Energy Oy Solnet Green Energy Oy Solnet Green Energy Oy - Avainlukuja Vuonna 2014 perustettu Suomalainen pk-yritys Liikevaihto ensimmäisenä vuotena 184 K Liikevaihto toisena vuotena 2,5 M Henkilöstö 6 Vuoden 2016

Lisätiedot

Hybridilämmitysjärjestelmät ja elinkaarivertailu. www.ekolammox.fi

Hybridilämmitysjärjestelmät ja elinkaarivertailu. www.ekolammox.fi Hybridilämmitysjärjestelmät ja elinkaarivertailu www.ekolammox.fi Kari Balk Energia asiantuntija, Ins EET pätevyys Motiva energiakatselmoija www.ekolammox.fi Energiatehokkuuden asiantuntija Pientalot ja

Lisätiedot

Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima. Kaukolämpöpäivät Kari Anttonen

Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima. Kaukolämpöpäivät Kari Anttonen Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima Kaukolämpöpäivät 24.8.2016 Kari Anttonen Savon Voiman omistajat ja asiakkaat Kuopio 15,44 % Lapinlahti 8,49 % Iisalmi 7,34 % Kiuruvesi

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot

Suomalaista automaatio-osaamista globaaleille aurinkoenergiamarkkinoille

Suomalaista automaatio-osaamista globaaleille aurinkoenergiamarkkinoille Suomalaista automaatio-osaamista globaaleille aurinkoenergiamarkkinoille Tuukka Savisalo Cencorp Oyj Head of module technology Cencorpin historia Cencorp on ollut jo lähes 40 vuoden ajan johtava automaatioteknologiayhtiö,

Lisätiedot

Aurinkovoimaa Lappeenrannassa: Kokemuksia ja mahdollisuuksia. Markus Lankinen

Aurinkovoimaa Lappeenrannassa: Kokemuksia ja mahdollisuuksia. Markus Lankinen Aurinkovoimaa Lappeenrannassa: Kokemuksia ja mahdollisuuksia Aurinkosähkön tuottaja vuodesta 2013 Teho: 3 KW, 10 paneelia Invertteri: Fronius Tuotanto 8/2013-24.5.2016: 5000 kwh 5/2016: keskimäärin 11-18

Lisätiedot

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY T297/A01/2016 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(7) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY NOKIA SOLUTIONS AND NETWORKS OY, TYPE APPROVAL Tunnus Code Laboratorio Laboratory Osoite

Lisätiedot

Energiakoulutus / Rane Aurinkolämmitys

Energiakoulutus / Rane Aurinkolämmitys Energiakoulutus / Rane Aurinkolämmitys 22.3.2016 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoteknillinen yhdistys ry Sundial Finland Oy Perustettu 2009 Kotimainen yritys, Tampere Aurinkolämpöjärjestelmät

Lisätiedot

Aurinkosähköjärjestelmien hankinta kotitalouksille. Nurmes

Aurinkosähköjärjestelmien hankinta kotitalouksille. Nurmes Aurinkosähköjärjestelmien hankinta kotitalouksille Nurmes 21.9.2016 1 1 Agenda 1. Yleistä GreenEnergy Finland Oy (GEF) 2. Sähköenergian kulutus ja hintakehitys 3. Aurinkosähkön potentiaali ja huomiot 4.

Lisätiedot

Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo

Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo 5.10.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Energianeuvonta Keski-Suomessa Energianeuvontaa tarjotaan

Lisätiedot

Storages in energy systems

Storages in energy systems Storages in energy systems 110 kv 110/20 kv z 20/0.4 kv z Centralized energy storage (primary substation) Centralized energy storage (secondary substation) Customer -level energy storage (house) Prof.

Lisätiedot

Aurinko-R10 asennus ja käyttöohje

Aurinko-R10 asennus ja käyttöohje EI NÄIN ESIM NÄIN Aurinko-R10 Aurinkopaneelin asennus ja kytkentä Asenna aurinkopaneeli avoimelle paikalle kohti etelää (välillä itä länsi) ja kallista kohti keskipäivän aurinkoa. Tuoton kannalta 25..

Lisätiedot

Aurinko-Easy asennus- ja käyttöohje

Aurinko-Easy asennus- ja käyttöohje EI NÄIN ESIM NÄIN Aurinkopaneelien asennus ja kytkentä Asenna aurinkopaneelit avoimelle paikalle kohti etelää (välillä itä länsi) ja kallista kohti keskipäivän aurinkoa. Tuoton kannalta 25.. 45 asteen

Lisätiedot

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö

Lisätiedot

100% RE SUOMI OSANA POHJOIS- EUROOPAN SÄHKÖMARKKINOITA

100% RE SUOMI OSANA POHJOIS- EUROOPAN SÄHKÖMARKKINOITA 100% RE SUOMI OSANA POHJOIS- EUROOPAN SÄHKÖMARKKINOITA Juha Kiviluoma, Jussi Ikäheimo VTT TEM 100%RE keskustelutilaisuus 3.10.2016 Balmorel / WILMAR Yleinen kuvaus: Sähkö- ja kaukolämpö Balmorel optimoi

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen 10.10.2016 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy

Lisätiedot

Asennus katolle lappeen suuntaisesti.

Asennus katolle lappeen suuntaisesti. 18.9.2014 Aurinkopaneelien asennusohje Asennus katolle lappeen suuntaisesti.! VAROITUS! Käytä turvavaljaita tai muuta tarkoituksenmukaista putoamisen estävää turvajärjestelyä asennustöissä katolla. Aurinkopaneelitelineet

Lisätiedot

KNX Partnerpäivä Tervetuloa. Johan Stigzelius KNX Finland ry

KNX Partnerpäivä Tervetuloa. Johan Stigzelius KNX Finland ry KNX Partnerpäivä 6.11.2014 Tervetuloa Johan Stigzelius KNX Finland ry KNX 1991 the first Handbook Open Specification was published 1993 ETS 1996 ET2 1997 Batibus, EHS and EIB merged 2001 Konnex Association

Lisätiedot

Sähkön rooli? Jarmo Partanen LUT School of Energy systems Jarmo.Partanen@lut.fi

Sähkön rooli? Jarmo Partanen LUT School of Energy systems Jarmo.Partanen@lut.fi Sähkön rooli? Jarmo Partanen LUT School of Energy systems Jarmo.Partanen@lut.fi TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Sähkömarkkinat 16/03/2016 Jarmo Partanen Sähkömarkkinat Driving Forces Sarjatuotantoon perustuva

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 02.12.2014 CGr TBo Hankilannevan tuulivoimapuiston välkeselvitys.

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 02.12.2014 CGr TBo Hankilannevan tuulivoimapuiston välkeselvitys. Page 1 of 11 Hankilanneva_Valkeselvitys- CGYK150219- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO HANKILANNEVA Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 02.12.2014

Lisätiedot

SPIRALAIR -KOMPRESSORIT K1-4 K6-8 COMBI KS1-4 KS6 5 MULTI PUHTAUS HILJAISUUS

SPIRALAIR -KOMPRESSORIT K1-4 K6-8 COMBI KS1-4 KS6 5 MULTI PUHTAUS HILJAISUUS SPIRALAIR -KOMPRESSORIT K1-4 K6-8 COMBI KS1-4 KS6 5 MULTI PUHTAUS HILJAISUUS KYLMÄ KS / T Integroitu kuivain PUHTAUS PUHDASTA ILMAA Ilmaa puhtaimmassa muodossaan Teollisen prosessin tehokkuus ja tuotteiden

Lisätiedot

Tilausvahvistus. Anttolan Urheilijat HENNA-RIIKKA HAIKONEN KUMMANNIEMENTIE 5 B RAHULA. Anttolan Urheilijat

Tilausvahvistus. Anttolan Urheilijat HENNA-RIIKKA HAIKONEN KUMMANNIEMENTIE 5 B RAHULA. Anttolan Urheilijat 7.80.4 Asiakasnumero: 3000359 KALLE MANNINEN KOVASTENLUODONTIE 46 51600 HAUKIVUORI Toimitusosoite: KUMMANNIEMENTIE 5 B 51720 RAHULA Viitteenne: Henna-Riikka Haikonen Viitteemme: Pyry Niemi +358400874498

Lisätiedot

Smart Microgrid India pre-study for Growth Program

Smart Microgrid India pre-study for Growth Program Smart Microgrid India pre-study for Growth Program Finpro /Export Finland, Seppo Keränen / 01.12.2015 Smart microgrid India pre-study for Growth program Market focus: First pilot in India and then sales

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016 Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 216 Energiaviraston tiedotustilaisuus 17.1.217 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Sähkön tukkumarkkinat Miten sähkön tukkumarkkinat

Lisätiedot

Aurinkosähköjärjestelmien yhteishankinta kuntalaisille ja yrityksille/alkuinfotilaisuus

Aurinkosähköjärjestelmien yhteishankinta kuntalaisille ja yrityksille/alkuinfotilaisuus Aurinkosähköjärjestelmien yhteishankinta kuntalaisille ja yrityksille/alkuinfotilaisuus Anna-Maria Rauhala, Suomen ympäristökeskus Anniina Kontiokorpi, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto @OljyvapaaPK Öljyvapaa

Lisätiedot

Aurinko energialähteenä

Aurinko energialähteenä Sakari Aalto, Ulvila Aurinkoteknillinen yhdistys ry Aurinko energialähteenä Aurinko- ja pellettienergiailta 8.2.2011 6.2.2011 Sakari Aalto, ATY 1 Aurinkoteknillinen yhdistys ry valvoo jäsentensä yleisiä

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2010, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 aikana sähkön- ja lämmöntuotannon

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Energia 2009 Kivihiilen kulutus Kivihiilen kulutus 2009, ensimmäinen neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Kivihiiltä käytettiin vuoden 2009 tammi-maaliskuussa

Lisätiedot

Aurinkosähkö

Aurinkosähkö Aurinkosähkö 25.10.2016 Yritystietoa Savon Voimasta Energian ja informaation Innovatiivinen yhdistäjä Savon Voima on maakunnallinen energiakonserni, jonka omistaa 100 prosenttisesti alueen 21 kuntaa. Olemme

Lisätiedot

EU SUSTAINABLE ENERGY WEEK JUNE 2015

EU SUSTAINABLE ENERGY WEEK JUNE 2015 EU SUSTAINABLE ENERGY WEEK 15-19 JUNE 2015 Kestävän energian kierros 16.6.2015 Osa Euroopan unionin kestävän energian viikkoa Viikolla esitellään energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan liittyviä

Lisätiedot

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa 23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa Pekka Pajakkala Senior Advisor, VTT President of EUROCONSTRUCT 2012 23.5.2012 2 Rakentamisen näkymät EU, CEE, SUOMI 1. VTT 2. TALOUDEN JA RAKENTAMISEN

Lisätiedot

Reliable sensors for industrial internet

Reliable sensors for industrial internet Reliable sensors for industrial internet 21.5.2015 Anu Kärkkäinen, PhD Research Team Leader VTT Technical Research Centre of Finland anu.karkkainen@vtt.fi Click to edit Master Contents title style Click

Lisätiedot

Aurinkoenergian potentiaali Suomessa. tutkimusprofessori (tenure track) Anders Lindfors Ilmatieteen laitos

Aurinkoenergian potentiaali Suomessa. tutkimusprofessori (tenure track) Anders Lindfors Ilmatieteen laitos Aurinkoenergian potentiaali Suomessa tutkimusprofessori (tenure track) Anders Lindfors Ilmatieteen laitos nimellisteho [kwp] Asennetut aurinkosähköjärjestelmät Aurinkoenergiatoimiala Suomessa Suomessa

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes Energia 2010 Kivihiilen kulutus 2009, neljäs neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna 2009 Kivihiiltä käytettiin vuonna 2009 sähkön- ja lämmöntuotannon polttoaineena 4,7 miljoonaa tonnia

Lisätiedot

Energiapeili-raportointipalvelu. Käyttöohje

Energiapeili-raportointipalvelu. Käyttöohje Energiapeili-raportointipalvelu Käyttöohje Tervetuloa Vantaan Energian Energiapeili-raportointipalveluun! Rekisteröidy palveluun Kirjaudu palveluun Henkilökohtaisten tietojen hallinta Salasanan vaihto

Lisätiedot

TAMMIKUU 2017 VIIKKO 1

TAMMIKUU 2017 VIIKKO 1 TAMMIKUU 2017 VIIKKO 1 MAANANTAI 2 TIISTAI 3 KESKIVIIKKO 4 TORSTAI 5 PERJANTAI 6 Loppiainen LAUANTAI 7 SUNNUNTAI 8 1 TAMMIKUU 2017 VIIKKO 2 MAANANTAI 9 TIISTAI 10 KESKIVIIKKO 11 TORSTAI 12 PERJANTAI 13

Lisätiedot

Tynnyrivaara, OX2 Tuulivoimahanke. ( Layout 9 x N131 x HH145. Rakennukset Asuinrakennus Lomarakennus 9 x N131 x HH145 Varjostus 1 h/a 8 h/a 20 h/a

Tynnyrivaara, OX2 Tuulivoimahanke. ( Layout 9 x N131 x HH145. Rakennukset Asuinrakennus Lomarakennus 9 x N131 x HH145 Varjostus 1 h/a 8 h/a 20 h/a , Tuulivoimahanke Layout 9 x N131 x HH145 Rakennukset Asuinrakennus Lomarakennus 9 x N131 x HH145 Varjostus 1 h/a 8 h/a 20 h/a 0 0,5 1 1,5 km 2 SHADOW - Main Result Assumptions for shadow calculations

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia tammi-maaliskuussa

Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2011, 1 vuosineljännes Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan tämän vuoden

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: TOAS Veikkola Insinöörinkatu 84 70 Tampere Rakennustunnus: 87-65-758- Rakennuksen valmistumisvuosi: 99 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Muut

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi?

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Ilmansuojelupäivät Lappeenranta 18.-19.8.2015 Esa Peltola VTT Teknologian tutkimuskeskus Oy Sisältö Mitä tarkoittaa tuulivoiman suurtuottajamaa? Tuotantonäkökulma

Lisätiedot

VTT ja tuulivoiman t&k. Tuulivoiman Workshop, Pasila Esa Peltola, johtava tutkija, VTT

VTT ja tuulivoiman t&k. Tuulivoiman Workshop, Pasila Esa Peltola, johtava tutkija, VTT VTT ja tuulivoiman t&k Tuulivoiman Workshop, Pasila 7.11.2013 Esa Peltola, johtava tutkija, VTT 2 VTT:n palvelut tuulivoimaan liittyvää toimintaa kaikilla lohkoilla 3 WIND POWER KEY COMPETENCES Solutions

Lisätiedot

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy 2016-26-10 Sisältö 1. Tausta ja tavoitteet 2. Skenaariot 3. Tulokset ja johtopäätökset 2 1. Tausta ja

Lisätiedot

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Energia Energiatehokkuus Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Sähkön säästäminen keskimäärin kahdeksan kertaa edullisempaa kuin sen tuottaminen

Lisätiedot

TAMK, VALINTAKOE (12) 6 (6 p.) 7 (6 p.) - Kokeessa saa olla mukana laskin ja normaalit kirjoitusvälineet.

TAMK, VALINTAKOE (12) 6 (6 p.) 7 (6 p.) - Kokeessa saa olla mukana laskin ja normaalit kirjoitusvälineet. TAMK, VALINTAKOE 24.5.2016 1(12) Sähkö- ja automaatiotekniikan koulutus Insinööri (AMK) Monimuotototeutus NIMI Henkilötunnus Tehtävien pisteet: 1 (10 p.) 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 Yht. (max. 70 p.) OHJEITA

Lisätiedot

AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4

AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4 AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4 -Jukka Lotvonen -Vice President, Government Solutions -NetHawk Oyj NetHawk Government Solutions PRIVILEGED Your Wireless Forces NetHawk in Brief - Complete solutions

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Page 1 of 9 Portin_tuulipuisto_Valkeselvit ys- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Portti Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 28.09.2015 YKo

Lisätiedot

Uusiutuvan energian etätuotanto

Uusiutuvan energian etätuotanto Uusiutuvan energian etätuotanto COMBI YLEISÖSEMINAARI 26.1.2017 Pirkko Harsia Yliopettaja, koulutuspäällikkö 1 COMBI WP4.5: UUSIUTUVAN ENERGIAN ETÄTUOTANTOON LIITTYVÄT YHTEISKUNNALLISET JA JURIDISET KYSYMYKSET

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Jakorasia Abox-i IP65

Jakorasia Abox-i IP65 Jakorasia Abox-i IP65 Abox-i 060 Jakorasia 5x6 IP65, harmaa, 110x110x67m Tuotenro: STK: Nimike: 45227 3429705 49040601 Iskunkestävä, halogeeniton sekä UV- suojattu lasikuituvahvisteinen polykarbonaatti

Lisätiedot

Rakennusten energiahuollon ja lämmityksen uusia liiketoimintamahdollisuuksia

Rakennusten energiahuollon ja lämmityksen uusia liiketoimintamahdollisuuksia Rakennusten energiahuollon ja lämmityksen uusia liiketoimintamahdollisuuksia Rakennusten energiaseminaari 8.10.2015 Raimo Lovio Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Esityksen sisältö Energiatehokkuuden parantaminen

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 50 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Lämmitysverkoston

Lisätiedot

Aurinkosähkön tuotantokustannus ja kannattavuus. Eero Vartiainen Solar Technology Manager, Fortum Growth Oy 17.8.2016

Aurinkosähkön tuotantokustannus ja kannattavuus. Eero Vartiainen Solar Technology Manager, Fortum Growth Oy 17.8.2016 Aurinkosähkön tuotantokustannus ja kannattavuus Eero Vartiainen Solar Technology Manager, Fortum Growth Oy 17.8.2016 Aurinkosähkön kannattavuuteen vaikuttavia tekijöitä Sijainti: tuotannon määrä riippuu

Lisätiedot

AURINKO VALON JA VARJON LÄHDE

AURINKO VALON JA VARJON LÄHDE AURINKO VALON JA VARJON LÄHDE Tavoite: Tarkkaillaan auringon vaikutusta valon lähteenä ja sen vaihtelua vuorokauden ja vuodenaikojen mukaan. Oppilaat voivat tutustua myös aurinkoenergian käsitteeseen.

Lisätiedot

Compact-Y Teknologiaa energian säästöön.

Compact-Y Teknologiaa energian säästöön. Compact-Y Teknologiaa energian säästöön. Uusissa Compact-Y jäähdytyslaitteissa ja lämpöpumpuissa käytetään R410A kylmäainetta ja energiaa säästämään suunniteltua AdaptiveFunction Plus käyttölogiikkaa.

Lisätiedot

Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit. Ilari Rautanen

Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit. Ilari Rautanen Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit Ilari Rautanen Esityksen sisältö Kodin ja taloyhtiön energiankulutus Rakenteiden, huollon ja ihmisten vaikutus Turha kulutus pois asumismukavuudesta

Lisätiedot

Konetekniikan koulutusohjelman opintojaksomuutokset

Konetekniikan koulutusohjelman opintojaksomuutokset Konetekniikan koulutusohjelman opintojaksomuutokset 2016-2017 UUDET OPINTOJAKSOT: BK10A3800 Principles of Industrial Manufacturing Processes BK10A3900 Reliability Based Machine Element Design BK10A4000

Lisätiedot

Tuoteluettelo 2013 - Aurinkosähköpaketit ja komponentit

Tuoteluettelo 2013 - Aurinkosähköpaketit ja komponentit Tuoteluettelo 2013 - Aurinkosähköpaketit ja komponentit Tuotteet aurinkosähköasennuksiin Energiatehokkuusvaatimusten tiukentuessa ja energian hinnannousun johdosta aurinkosähköjärjestelmien kysyntä on

Lisätiedot

Asennusopas. DEVIreg 531. Elektroninen termostaatti.

Asennusopas. DEVIreg 531. Elektroninen termostaatti. Asennusopas DEVIreg 531 Elektroninen termostaatti www.devi.com Sisällysluettelo 1 Johdanto................. 3 1.1 Tekniset tiedot.......... 4 1.2 Turvaohjeet............ 5 2 Asennusohjeet.............

Lisätiedot

DEE Aurinkosähkön perusteet (Foundations of Solar Power) Sali SE211 Keskiviikkoisin ja perjantaisin klo

DEE Aurinkosähkön perusteet (Foundations of Solar Power) Sali SE211 Keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 1 DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet (Foundations of Solar Power) Sali SE211 Keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 12.15 14.00 2 Luennot pidetään salissa SE211 keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 12.15 14.00

Lisätiedot