Jukka Vehviläinen NUORTEN OSALLISUUSHANKE arvioinnin loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jukka Vehviläinen NUORTEN OSALLISUUSHANKE arvioinnin loppuraportti"

Transkriptio

1 Jukka Vehviläinen NUORTEN OSALLISUUSHANKE arvioinnin loppuraportti

2 Opetushallitus ja tekijä Graafinen suunnittelu: Layout Studio Oy/Marke Eteläaho ISBN (nid.) ISBN (pdf) Edita Prima Oy, Helsinki 2008

3 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO VALTAKUNNALLINENNUORTEN OSALLISUUSHANKE Johdatus osallisuushankkeen määrittelyyn Paikallisten hankkeiden erot ja samanlaisuudet Osallisuushankkeen ohjautuminen Osallisuushanke muutoksen tekijänä Syrjäytymisestä osallisuuteen? ARVIOINNIN TOTEUTTAMINEN Toimenpideohjelma arvioinnin raamittajana Tavoiteperusteinen arviointi Osallisuushankkeen arvioinnin kaksi tavoitetta Hankkeen vaikuttavuuden arviointi Kehittämistä tukeva arviointi Arviointitiedon profiili Kehittäminen, ohjaaminen ja valta Vierailijana asianosaisten kentällä Arvioinnin käytännön toteuttaminen Aineisto Arvioinnin luotettavuus? Arvioinnin rajaukset ja puutteet ELINOLOT JA PALVELUJÄRJESTELMÄN TILA VUOSINA Vuosi 2004 lähtötilanteena Paikallisen palvelujärjestelmän tila Elinolojen tila Koulujen tila Jatko-opintoihin ohjaus ja työllistyminen Nuorten vaikutusmahdollisuudet ja nuorisotyön tila Vastaajaryhmien erot vuonna Hankepaikkakunnilla tapahtuneet muutokset vuosina Palvelujärjestelmän tila omalla toimialalla Elinolojen tila paikkakunnalla Jatko-opintoihin ohjaus ja työllistyminen Koulun tilanne Nuorten vaikutusmahdollisuudet ja nuorisotyön tila

4 5 OSALLISUUSHANKKEIDEN MERKITYKSEN ARVIOINTIA Johdanto Paikkakunnittainen tarkastelu määrällisistä tuloksista Muutoksen täsmentäminen laadullisen aineiston perusteella Eroja, erilaisuuksia ja kielteisiä muutoksia Muuttuva palvelujärjestelmä ja yhteistyön lisääntyminen Hyvät ja huonot kehät Osallisuuden läpilyönti Nivelvaiheen yhteistyö ja nuorten työllistyminen Osallisuushankkeen vaikutuksen arviointi Vaikutus määrällisen aineiston perusteella Hankkeiden merkitys avainhenkilöiden kuvaamana Koordinoinnin pohjatyö Yhteistyön lisääntyminen Kehitysprosessiin osallistuminen Osallisuustyö Nuorisotyön kehittäminen Hankkeen ja perustyön välisen suhteen problematiikkaa Hankkeen voimattomuus Hankekoordinaattoreiden itsearvioinnit Hankkeen voimavarat ja hidasteet Hankekoordinaattoreiden opetus YHTEENVETO Määrällinen aineisto Laadullinen aineisto Osallisuushankkeen vaikutus KÄYTÄNTÖJEN MALLINNOKSIA Palvelujärjestelmän koordinointi Peruskoulun ja toisen asteen nivelvaihe Nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen LOPPUKESKUSTELU LÄHDELUETTELO LIITTEET 1. Hankepaikkakunnat ja niiden sijainti Osallisuushankkeen vaikuttavuus toimenpideohjelman tavoitteiden kautta tarkasteltuna Avainhenkilökyselyn aineiston esittely

5 TIIVISTELMÄ Jukka Vehviläinen (2005): Nuorten osallisuushanke arvioinnin loppuraportti Valtakunnallisen nuorten osallisuushankkeen taustalla on keväällä 2002 kirjoitettu toimenpideohjelma, jossa esitettiin ratkaisuja nuorten osallisuuden edistämiseksi. Toimenpideohjelma syntyi asiantuntijatyöryhmän työskentelyn tuloksena ja siinä määriteltiin14 keskeistä toimenpidesuositusta. Toimenpide-ehdotukset päätettiin soveltaa käytäntöön valtion ja kuntien yhteistoimintakokeilussa. Yhteistoimintakokeilun (osallisuushankkeen) kustannukset (vuositasolla noin 2 milj. euroa) päätettiin rahoittaa kuntien ja valtion yhteisrahoituksella. Yhteistoimintakokeilun kestoksi sovittiin vuodet Osallisuushankkeen tarkoituksena on ollut kehittää pysyviä käytäntöjä ja toimintamalleja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja nuorten osallisuuden edistämiseksi. Hankkeen päättyessä vuonna 2007 hanketoimintaa toteutettiin 37 kunnan organisoimina paikallisina tai seudullisina hankkeina. Seudullisen yhteistyön myötä hanketoiminnassa on ollut mukana kaikkiaan yli 70 kuntaa. Osallisuushankkeen koordinoinnista on vastannut Opetushallitus. Allianssi ry on osallistunut myös hankkeen koordinointiin erityisesti nuorisotyöllistä ohjausta painottaen. Nuorten osallisuushankkeen arviointi aloitettiin vuoden 2004 alussa. Arvioinnissa on selvitetty hankkeen vaikuttavuutta ja sille asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Lisäksi on tehty kehittävää arviointia. Arviointi painottuu paikallisen hanketoiminnan arviointiin. Arviointiaineistona on sekä kvalitatiivista että kvantitatiivista aineistoa. Kvalitatiivinen aineisto koostuu hankepaikkakunnilla tehdyistä haastatteluista ja avoimista kyselyistä. Kvantitatiivinen aineisto muodostuu kyselylomakkeista. Arvioinnissa hyödynnettiin myös projektiraportteja ja muuta kirjallista materiaalia. Hankkeen arviointi koostuu sekä ulkoisesta arvioinnista että hankkeiden tekemästä itsearvioinnista. Keskeisenä ulkoisen arvioinnin menetelmänä on ollut paikallisille avainhenkilöille tehty pitkittäiskysely, jossa on seurattu hankepaikkakuntien elinoloissa ja palvelujärjestelmän tilassa tapahtuneita muutoksia vuosien välillä. Kyselyn kautta on saatu runsaasti myös kvalitatiivista aineistoa, joka kuvaa muutoksien syitä ja osallisuushankkeiden merkitystä muutoksen tekijänä. Avainhenkilökyselyn määrällisten tulosten mukaan vuosien välillä hankepaikkakuntien palvelujärjestelmän ja nuorten elinolojen tila on pysynyt suunnilleen ennallaan. Kokonaisaineistossa havaittavat muutokset näkyvät peruskoulun ja 5

6 toisen asteen välisen nivelvaiheen palveluiden sekä nuorten vaikuttamismahdollisuuksiin liittyvien asioiden kehittymisessä. Kokonaisaineisto peittää kuitenkin alleen suuria paikkakuntakohtaisia vaihteluita. Määrällisten tietojen mukaan hankkeen koetaan onnistuneen parhaiten paikallisen yhteistyön tehostamisessa. Myös osallisuuden esille nostaminen tärkeänä tavoitteena saa melko yleisesti hyvät arviot vastaajilta. Kyselyn perusteella hieman runsaat puolet (52 %) vastaajista arvioi hankkeen merkityksen vähintään melko hyväksi palvelujärjestelmän kokonaisuuden kehittäjänä. Koordinoinnin tehostamisen osalta hankkeen merkitykseen uskoo alle puolet (46 %). Paikkakuntakohtaiset erot ovat huomattavat. Laadullinen aineisto toistaa kuvaa hankepaikkakuntien eroista ja polarisaation eri muodoista. Hankepaikkakunnilla koetaan yleisesti palveluiden koordinoinnin tarvetta. Hankevuosien aikana paikallinen ja seudullinen yhteistyö on lisääntynyt. Aineisto nostaa esiin erilaisia hyviä ja huonoja kehiä. Taloudellisten resurssien vähäisyyden nähdään heijastuvan kielteisesti nuorten tasa-arvoisuuteen, osallisuuteen ja toiminnan kehittämiseen. Keskeisinä muutoksina raportoidaan myös elinolojen seurannan lisääntyminen, peruskoulun ja toisen asteen nivelvaiheen kehittyminen ja nuorten osallisuuden merkityksen lisääntyminen. Osallisuushankkeen vaikutus koetaan kattavammin yhteistyön lisääjänä, nuorten osallisuuden läpilyönnin taustavoimana ja peruskoulun ja toisen asteen nivelvaiheen kehittäjänä. Palvelujärjestelmän koordinoinnin lisäämisen osalta hankkeiden erot ovat huomattavat. Yhteisesti voidaan puhua koordinoinnin pohjatyöstä. johon kuuluvat esimerkiksi palvelujärjestelmän kartoittaminen, tiedon levittäminen, yhteisten strategioiden ja tavoitteiden rakentaminen, elinolojen seurantajärjestelmän luominen sekä yhteistyöfoorumien perustaminen. Yhteistyön lisäämisen kohdalla voidaan korostaa osallisuushankkeen roolia koulun ja nuorisotyön yhteistyömuotojen kehittäjänä sekä muutamien hankkeiden kohdalla seutukunnallisen nuorisotyön kehittäjänä. Peruskoulun ja toisen asteen yhteistyön kohdalla osallisuushanke liittyy selvemmin osaksi laajempaa ja monitoimijaista kehittämisverkostoa. Paikoitellen osallisuushankkeella on ollut myönteinen vaikutus nuorisotyön uusien toimintamuotojen rakentajana ja toimenkuvan laajentajana. Keskeisin kritiikki osallisuushanketta kohtaan liittyy siihen, että hankkeella on tehty perustyötä. Paikoitellen on kritisoitu myös sitä, että hanke on esitetty perustyönä, jolloin hankkeen saavutuksia on voitu käyttää eri hallintokuntien intressien edistämiseen. Osallisuushankkeita on paikoin pidetty myös liian voimattomina saamaan aikaan todellisia muutoksia. Hankekoordinaattoreiden omien näkemysten mukaan hanketoiminnan onnistumisen tukena on ollut se, että hankkeet ovat rakentaneet erilaisia verkostoja ja kumppanuuksia, kehittäneet innovatiivisesti ja tarkastelleet nuorten palveluja laajoista, uusista, näkökulmista. Tämän tueksi on tarvittu raamittavia ja yhtenäistäviä käytäntöjä, jotka sitovat verkostot ja kehittämistyön yhteisiin strategioihin ja tavoitteisiin. Nämä yhtenäistävät käytännöt toimivat myös toiminnan rajaajina, koska niiden kautta varmistetaan, että kehittämistyön tavoitteet pysyvät toteuttamiskelpoisuuden rajoissa. Osallisuushankkeet ovat toimineet muuttuvissa toimintaympäristöissä, jolloin erilaisten jatkuvuutta ja pysyvyyttä luovien (ennakoivien) käytäntöjen merkitys kasvaa. Monet osallisuushankkeiden toiminnan hidasteet näyttäisivät perustuvan jatkuvuuden 6

7 ja ennustettavuuden katkeamiseen. Tällaisiksi voidaan lukea henkilöstön vaihdokset, organisaatioiden uudistukset ja valtakunnallisen hankerahoituksen epäselvyydet vuosien syksyllä. Epävarmuuden ja odottelun ilmapiiri näyttäisi olleen keskeinen hanketoimintaa haittaava tekijä. Nuorille suunnatun palvelujärjestelmän kehittämisessä osallisuushankkeet ovat liittyneet osaksi laajempia kehitysprosesseja. Tukena on ollut erilaisia yhteiskunnallisia ja paikallisia ohjausmekanismeja. Osallisuushankkeen kannalta toimintaa tukevat kontekstit ovat muodostuneet esimerkiksi uudesta nuorisolaista, yhteiskuntatakuusta, lapsi- ja nuorisopoliittisista strategioista sekä nivelvaiheen asemasta koulutuspoliittisena painopisteenä. Työvoiman palvelukeskuksilla on ollut paikoin suuri merkitys. Kuntien taloudellisten resurssien vaihtelut ja esimerkiksi seutukunnallisten palveluiden kehittäminen on niin ikään tulkittu hanketoimintaa kontekstoiviksi tekijöiksi. Jos osallisuushanketta arvioidaan kehittämishankkeena, jonka tehtävänä on synnyttää kollektiivisia oppimisprosesseja ja osallistua uusien innovatiivisten palvelukäytäntöjen luomiseen, niin osallisuushankkeen voi sanoa onnistuneen. Monien hankkeiden kokemukset osoittavat, että palvelujärjestelmän ja erilaisten kehittämishankkeiden koordinointi on mahdollista ja hyödyllistä. Tätä kautta hankkeen merkitys näkyy palvelujärjestelmän kehittämisen ohella myös hankepolitiikan kehittäjänä. Alkuperäisen toimenpideohjelman tavoitteiden näkökulmasta osallisuushankkeessa ei juurikaan tuettu maahanmuuttajanuorten sopeuttamista, ura- ja rekrytointipalvelujen kehittämistä ja työpajojen vakiinnuttamista. Alkuperäisen toimenpideohjelman painottama syrjäytymisen ehkäisy ja sen mukainen kohderyhmän määrittely jäi myös hieman sivuun hanketoiminnan kokonaisuudessa. Toisaalta osallisuushankkeen myötä osallisuuden käsite sai uudenlaisia merkityksiä ja laajeni jossain määrin kattamaan myös syrjäytymiseen aiemmin liitettyjä asioita. Hankkeen poikkihallinnollisuus tulkittiin sekä valtakunnallisella että paikallisella tasolla vahvuudeksi, mutta myös haitaksi. Monialaisuus teki hankkeen tavoitteista yhteisiä, mutta vaikeutti samalla laajan sitoutumisen ja yhteisen linjan löytämistä. Varsinkin hankkeen alkuvaiheessa tähän liittyivät erilaiset intressiristiriidat ja vaihtelevat käsitykset osallisuushankkeen tarkoituksesta. 7

8 SAMMANDRAG Jukka Vehviläinen Slutrapporten om delaktighetsprojektet för unga I bakgrunden för det riksomfattande delaktighetsprojektet för unga finns ett åtgärdsprogram från år 2002, i vilket föreslogs lösningar för att öka de ungas delaktighet. Åtgärdsprogrammet hade tagits fram av en sakkunniggrupp och det innehöll 14 centrala åtgärdsrekommendationer. Man beslutade att omsätta rekommendationerna i ett samarbetsförsök mellan staten och kommunerna. Finansieringen av samarbetsförsöket (delaktighetsprojektet) skulle ske som samfinansiering mellan kommunerna och staten (ca 2 miljoner euro på årsnivå). Projekttiden fastställdes till åren Syftet med delaktighetsprojektet var att utveckla bestående förfaranden och verksamhetsmodeller för att förebygga utslagning bland unga och främja deras delaktighet. När projektet avslutas år 2007 genomförs projektverksamhet i form av lokala eller regionala projekt i 37 kommuner. Via regionalt samarbete har sammanlagt mer än 70 kommuner deltagit i projektet. Samordningen av delaktighetsprojektet har skötts av Utbildningsstyrelsen. Också Allianssi ry har deltagit i samordningen av projektet, med särskild betoning på handledningen av ungdomsarbetet. Utvärderingen av delaktighetsprojektet för unga inleddes i början av år I utvärderingen utreddes projektets effekter och uppnåendet av målen. Dessutom gjordes utvecklande utvärdering. Tyngdpunkten i utvärderingen låg på utvärdering av den lokala verksamheten. Utvärderingsmaterialet är både kvalitativt och kvantitativt. Det kvalitativa materialet består av intervjuer och öppna enkäter gjorda på projektorterna. Det kvantitativa materialet består av frågeformulär. I utvärderingen utnyttjades också projektrapporter och annat skriftligt material. Utvärderingen av projektet består både av extern utvärdering och av självvärdering. Den viktigaste externa utvärderingsmetoden var en längdsnittsenkät till de lokala nyckelpersonerna, i vilken man följde förändringarna i levnadsförhållandena och servicesystemet på projektorterna åren Genom enkäten erhölls också rikligt med kvalitativt material om orsakerna till förändringarna och projektens betydelse som förändringsfaktorer. Enligt de kvantitativa resultaten av enkäterna till nyckelpersonerna har läget beträffande servicesystemen och de ungas levnadsförhållanden på projektorterna förblivit närmast oförändrat åren De förändringar som kan skönjas i helhetsmaterialet syns som en utveckling av tjänsterna i övergångsskedet mellan grundskolan och 8

9 andra stadiet och i de frågor som ansluter sig till de ungas påverkningsmöjligheter. Skillnaderna mellan olika orter är dock stora. Bäst tycks projektet enligt de kvantitativa uppgifterna ha lyckats med att effektivera det lokala samarbetet. Också framlyftandet av delaktigheten som ett viktigt mål har lyckats ganska bra. På basis av enkäten bedömde lite över hälften (52 %) av svararna att projektets har haft minst ganska stor betydelse som utvecklare av servicesystemet. När det gäller effektivering av samordningen trodde under hälften av svararna (46 %) på projektets betydelse. Skillnaderna mellan olika orter är betydande. Det kvalitativa materialet upprepar bilden av ortvisa skillnader och olika former av polarisation. På projektorterna upplever man allmänt ett behov av att samordna tjänsterna. Under projektåren har det lokala och regionala samarbetet ökat. Materialet lyfter fram olika slag av goda och onda cirklar. De små ekonomiska resurserna anses återspeglas negativt i de ungas jämlikhet och delaktighet och i utvecklingen av verksamheten. Som positiva förändringar noteras en ökad uppföljning av levnadsförhållandena, utveckling av övergångsskedet mellan grundskolan och andra stadiet och att de ungas delaktighet har fått större betydelse. De största effekterna har delaktighetsprojektet haft som utökare av samarbetet, som bakgrundskraft för genombrottet för de ungas delaktighet och som utvecklare av övergångsskedet mellan grundskolan och andra stadiet. När det gäller samordningen av servicesystemet är skillnaderna mellan olika projekt betydande. Gemensamt är ett grundläggande samordnande arbete, i vilket ingår bl.a. att kartlägga servicesystemet, sprida information, bygga upp gemensamma strategier och mål, skapa ett system för uppföljning av levnadsförhållandena och grunda ett samarbetsforum. I fråga om det utökade samarbetet kan man betona delaktighetsprojektets roll som utvecklare av samarbetsformerna mellan skola och ungdomsarbete samt i fråga om en del projekt som utvecklare av det regionala ungdomsarbetet. I samarbetet mellan grundskolan och andra stadiet uppgår delaktighetsprojektet tydligast i ett bredare utvecklingsnätverk med många aktörer. Ställvis har delaktighetsprojektet haft en positiv inverkan som uppbyggare av nya verksamhetsformer inom ungdomsarbetet och som utvidgare av dess verksamhetsbeskrivning. Den viktigaste kritiken mot projektet riktas mot att projektet har använts för att utföra ett grundläggande arbete. Ställvis har kritik också riktats mot att projektet har presenterats som ett grundläggande arbete, varvid projektets framgångar har kunnat användas för att främja enskilda förvaltningars intressen. Delaktighetsprojekten har också ibland ansetts som alltför kraftlösa för att få till stånd verkliga förändringar. Enligt projektkoordinatorerna har projektverksamheten stötts av att projekten har bildat olika slag av nätverk och partnerskap, varit innovativa i utvecklingsarbetet och granskat servicen för de unga ur nya, breda synvinklar. Till stöd för detta har behövts samlande och förenhetligande förfaranden som sammanbinder nätverken och utvecklingsarbetet till gemensamma strategier och mål. Dessa förenhetligande förfaranden fungerar också som avgränsare av verksamheten, eftersom man via dem försäkrar sig om att målen hålls inom ramarna för det genomförbara. Delaktighetsprojekten har verkat under föränderliga verksamhetsförhållanden, vilket har ökat behovet av olika slag av (förutseende) förfaranden som skapar kontinuitet och beständighet. Många av 9

10 de faktorer som har fördröjt verksamheten i delaktighetsprojekten förefaller att bero på en brytning i kontinuiteten och förutsebarheten. Som sådana kan personalutbyten och organisationsreformer samt de oklarheter som förekom i den riksomfattande projektfinansieringen hösten 2005 och 2006 betraktas. En osäker och väntande atmosfär förefaller att ha varit en viktig faktor som har stört projektverksamheten. I utvecklandet av ett servicesystem som riktar sig till de unga har delaktighetsprojektet utgjort en del av bredare utvecklingsprocesser. Verksamheten har stötts av olika samhälleliga och lokala styrmekanismer. Bl.a. den nya ungdomslagen, samhällsgarantin, de barn- och ungdomspolitiska strategierna och etappmålets ställning som utbildningspolitisk tyngdpunkt har bildat kontexter som ur delaktighetsprojektets synvinkel har stött verksamheten. Servicecentralerna för arbetskraft har ställvis haft en stor betydelse. Också växlingarna i kommunernas ekonomiska resurser och t.ex. utvecklandet av regionala tjänster har tolkats som kontexterande faktorer. Om delaktighetsprojektet bedöms som ett utvecklingsprojekt som har till uppgift att ge upphov till kollektiva inlärningsprocesser och delta i att skapa nya innovativa serviceförfaranden, kan delaktighetsprojektet sägas ha varit en framgång. Erfarenheterna från många projekt visar att det är möjligt och nyttigt att samordna servicesystemet med olika slag av utvecklingsprojekt. Då syns projektets betydelse förutom som utvecklare av servicesystemet också som utvecklare av projektpolitiken. Jämfört med det ursprungliga åtgärdsprogrammet stödde delaktighetsprojektet inte nämnvärt unga invandrares anpassning, utvecklandet av väglednings- och rekryteringstjänsterna eller befästandet av verkstadsverksamheten. Inte heller förebyggandet av utslagning och definierandet av målgruppen för arbetet fick i projektet den plats som de hade i åtgärdsprogrammet. Å andra sidan fick begreppet delaktighet i och med delaktighetsprojektet nya betydelser och utvidgades också i viss mån till att omfatta sådant som tidigare har förbundits med utslagning. Att projektet var tväradministrativt tolkades både på riksplanet och lokalt som en styrka, men också som något negativt. Bredden gjorde att målen blev gemensamma, men samtidigt blev det svårare att skapa ett gemensamt engagemang och hitta en gemensam linje. Till detta anslöt sig i synnerhet i början intressekonflikter och varierande uppfattningar om projektets syfte. 10

11 SUMMARY Jukka Vehviläinen Youth Participation Project final evaluation report The national Youth Participation Project was based on the spring 2002 Action Programme to advance youth participation. Drawn up by an expert body, the Action Programme specified 14 key recommended actions to be implemented as part of a collaborative experiment between central government and the local authorities. The annual costs of the collaborative experiment, equating to about 2 million euros, were to be covered through co-funding from central government and the local authorities. The collaborative experiment was put in place to run from 2003 to The objective of the Participation Project was to develop permanent practices and operating models to prevent marginalisation and advance youth participation. At the time when the project was coming to an end in 2007, project activities were being implemented through local or sub-regional projects organised by 37 local authorities (municipalities), with activities in a total of 70 municipalities through sub-regional co-operation. The Participation Project was co-ordinated by the Finnish National Board of Education (FNBE), with assistance from Finnish Youth Co-Operation Allianssi, specifically focusing on youth work guidance. Evaluation of the Youth Participation Project started in early 2004 and investigated the effectiveness and level of achievement of the project objectives. In addition, the work involved development-oriented evaluation with focus on local project activities. This evaluation is based on both qualitative and quantitative data: qualitative data comprises interviews and open-ended surveys conducted in project municipalities, while quantitative data consists of survey forms. In addition, project reports and other written materials were also used during the evaluation. Project evaluation comprises both external evaluation and self-evaluation conducted as part of individual projects. A central method of external evaluation was a longitudinal survey conducted among key personnel of local projects, monitoring changes in living conditions in the project municipalities and in the status of their service systems between 2004 and The survey also produced plenty of qualitative data, which describes the reasons for changes and the significance of local participation projects as agents of change. The quantitative results of the key personnel survey indicate that the status of the service system and young people s living conditions in project municipalities had remained approximately the same. The changes found in the overall data are visible in 11

12 development of aspects relating to services provided in the transition point between compulsory basic education and upper secondary level and to young people s opportunities for participation. However, the overall data conceals major local variations. Quantitative data indicates that the project is perceived to have been most successful in terms of boosting local co-operation. In addition, raising participation as an important objective generally receives relatively high scores from respondents. Based on the survey, slightly more than half of the respondents (52%) assessed the significance of the project to be at least fairly good in development of the service system as a whole. Less than half of the respondents (46%) believe in the significance of the project in terms of intensifying co-ordination. Local differences are considerable. Qualitative data reinforces how differences between project municipalities and different forms of polarisation are viewed. Project municipalities commonly experience the need to co-ordinate services. Local and sub-regional co-operation has increased during the project period. The data highlights various virtuous and vicious circles. The lack of financial resources is perceived to reflect negatively on young people s equality, participation and development of activities. Other key changes reported also include increasing monitoring of living conditions, improvement of the transition point between basic and upper secondary levels and increasing the significance of youth participation. The impact of local participation projects is perceived most comprehensively in terms of increasing co-operation, forcing a breakthrough in youth participation and improving the basic/upper secondary transition point. There are considerable differences between projects in terms of increasing co-ordination of the service system. Collectively, it is possible to speak about groundwork for co-ordination involving aspects such as charting the service system, disseminating information, building common strategies and objectives, creating a monitoring system for living conditions and setting up cooperation forums. With increasing co-operation, it is fair to highlight the role of participation projects in developing forms of co-operation between schools and youth work and, within a few projects, in developing sub-regional youth work. In terms of co-operation between basic and upper secondary levels, participation projects are more clearly linked as part of a broader multi-party development network. Some projects have played positive role in building new forms of operation in youth work and expanding its sphere of activity. Criticism towards participation projects is primarily related to the fact that they have carried out basic work. In some places, people have also criticised the fact that the project has been presented as being basic work, which means that its achievements have been prone to be used to promote the interests of different branches of administration. Some local projects have also been considered to be too powerless to bring about real changes. According to project co-ordinators own views, the success of project activities has been backed up by the fact that the projects have built various networks and partnerships, developed youth services innovatively and examined them from broad new perspectives. In order to succeed, this has required defining and harmonising practices to tie networks and development work to common strategies and objectives. These har- 12

13 monising practices also work as delimiters of activities, because they are used to ensure that the objectives of development work remain within feasible limits. Participation projects have functioned in changing operating environments, which increases the significance of various (anticipatory) practices that create continuity and stability. Many hindrances to project activities would seem to be based on breakdowns in continuity and predictability. These can be considered to include changes in personnel, organisational reforms and ambiguities in national project funding in the autumn of 2005 and An atmosphere of uncertainty and suspense would appear to have been a major hindrance to project activities. In order to develop the service system intended for young people, participation projects have become part of broader development processes. They have been backed up by various social and local steering mechanisms. Contexts supporting project activities have included the new Youth Act, the social guarantee for young people, child and youth policy strategies and the status of the transition point as an education policy priority. Labour force service centres have played a significant role in some areas. Variations in the financial resources of different local authorities and development of sub-regional services have also been interpreted as being factors creating context for project activities. If the Youth Participation Project is evaluated as a development project aiming to generate collective learning processes and to participate in creating new innovative service practices, it is fair to say that the project has been successful. The experiences of many local projects demonstrate that co-ordination of the service system and various development projects is possible and useful. In this sense, the project s significance is also visible in development of project policy, alongside development of the service system. From the perspective of the objectives set out in the original Action Programme, however, the Participation Project did not do much to support the adjustment of young immigrants, development of careers and recruitment services and establishment of workshops as a permanent form of provision. In addition, prevention of marginalisation, emphasised in the original Action Programme, and definition of the target group accordingly had also been slightly overshadowed by other types of project activities. On the other hand, the project created new definitions of the concept of participation, which also expanded to cover some aspects previously associated with marginalisation. The cross-sectoral nature of the project was interpreted both at national and local levels as being a strength, but also a weakness. The multidisciplinary approach made project objectives common to everyone, but it also made it difficult to ensure broad commitment and find a common line of action. At the early stages in particular, this involved various conflicts of interest and varying understandings of the rationale of the Participation Project. 13

14 1 JOHDANTO Valtakunnallisen Nuorten osallisuushankkeen taustat ulottuvat vuoden 2002 maaliskuuhun. Pääministeri Paavo Lipponen kutsui koolle työmarkkinakeskusjärjestöt, Kuntaliiton, kirkon, sosiaali- ja terveysministeriön, työministeriön ja opetusministeriön ministerit ja virkamiehet sekä nuorisotutkimuslaitosten ja nuorisojärjestöjen vastuuhenkilöt keskustelemaan siitä, miten nuorten osallistumista voitaisiin edistää yhteiskunnassa. Koolle kutsutuista muodostetun johtoryhmän tarkoituksena oli tehdä ratkaisuesityksiä nuorten oppimisen edistämisestä, oppimisympäristöjen kehittämisestä sekä oppimis- ja työllistymisedellytysten parantamisesta. Huomioon otettaviin asioihin kuului myös maahanmuuttajanuorten tarpeet ja sopeutuminen yhteiskuntaan. (Toimenpideohjelma nuorten osallisuuden edistämiseksi 2002.) 1 Kesäkuussa 2002 tämän johtoryhmän työn tuloksena syntyi toimenpideohjelma, jossa esitettyjä toimenpide-ehdotuksia perusteltiin seuraavilla tavoitteilla: Vaikka suurin osa nuorista voi hyvin, on keskeiseksi tavoitteeksi asetettava viimeaikoina lisääntyneen ja vuosittain kertaantuvan nuorten syrjäytymistrendin pysäyttäminen ja kääntäminen laskuun. Nuorten osallisuuden edistämistyötä on jatkettava (Toimenpideohjelma nuorten osallisuuden edistämiseksi 2002). Toimenpideohjelma on luonteeltaan varsin kattava asiakirja, jossa käydään läpi nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn ja osallisuuden lisäämiseen liittyviä toimenpiteitä sekä esitetään keskeisiä ongelmia. Asiakirja konkretisoitui 14 toimenpidesuositukseksi (liite 2). Toimenpideohjelman varsinaisena lopputulemana voidaan kuitenkin pitää päätöstä aloittaa valtion ja kuntien yhteistoimintakokeilu, jossa johtoryhmän työstämät toimenpide-ehdotukset sovellettaisiin käytäntöön. Yhteistoimintakokeilun kustannukset (vuosittain noin 2 milj. euroa) päätettiin rahoittaa puoleksi kokeilukunnista ja puoleksi valtion budjetista sisäisinä siirtoina. Yhteistoimintakokeilun kestoksi sovittiin vuodet Kunnille lähetettiin lokakuussa 2002 kutsu hakeutua kehittämishankkeeseen. Opetusministeriöön saapui määräaikaan mennessä 73 hakemusta. Valtionavustusta myönnettiin 39 kunnalle tai seutukunnalle. Avustuksen myöntämisessä otettiin huomioon myös alueelliset seikat siten, että mukaan saatiin erilaisia ja 14

15 erikokoisia kuntia sekä seutukuntia eri puolilta Suomea. Yhteensä hankkeeseen tuli mukaan 62 kuntaa (Osallisuushankkeen toimintakertomus 2003). Vuonna 2003 opetusministeriö siirsi osallisuushankkeen valtakunnallisen koordinoinnin opetushallitukselle. Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry osallistui myös hankkeen koordinointiin 3 Osallisuushankkeen toteuttamista, seurantaa ja arviointia varten perustettiin johtoryhmä maaliskuussa Kehittämishankkeen nimeksi muodostui sittemmin valtakunnallinen Nuorten osallisuushanke. Hankkeen arviointitutkimus aloitettiin vuoden 2004 alussa. 5 Arvioinnin tarkoituksena oli selvittää hankkeen vaikuttavuutta ja tavoitteiden saavuttamista. Vaikuttavuuden arvioinnin ohella toteutettiin kehittämistä tukevaa arviointia, jossa korostuu arviointitiedon hyödyntäminen hanketoiminnassa sekä yhteiskunnallisen päätöksenteon tukena. Luvussa 2 määritellään osallisuushanketta ja tarkastellaan hanketoimintaan liittyviä konteksteja. Lisäksi luvussa kuvataan osallisuushankkeen alkuvuosien toimintaa aikaisempien arviointiraporttien pohjalta (Vehviläinen 2005;2006). Luvussa 3 kuvataan hankkeen arviointia. Luvussa 4 tarkastellaan paikkakuntien elinolojen ja palvelujärjestelmän tilaa ja niissä tapahtuneita muutoksia vuosien aikana. Luvussa 5 keskitytään paikkakunnalla tapahtuneisiin muutoksiin ja osallisuushankkeen merkitykseen muutoksen tekijänä. Luvussa 6 tehdään yhteenveto paikallisten hankkeiden toiminnasta. Luvussa 7 esitellään ideaalityyppisiä mallinnoksia ja konkreettisia käytäntöjä osallisuushankkeiden toimintakäytännöistä. Luvussa 8 käydään loppukeskustelua hankekokonaisuudesta. 1 Johtoryhmän puheenjohtajaksi nimettiin työministeri Tarja Filatov. Sihteereiksi kutsuttiin opetusneuvos Tarja Riihimäki opetusministeriöstä ja ylitarkastaja Anneli Tallqvist työministeriöstä. Työryhmässä oli edustus seuraavista asiantuntijaelimistä: opetusministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, työministeriö, valtiovarainministeriö, Kuntaliitto, Kirkkohallitus, Akava / OAJ ry, Palvelutyönantajat, SAK ry, STTK ry, Teollisuuden ja Työantajain Keskusliitto, Sitra, Nuorisotutkimusverkosto ja Nuorisoasian neuvottelukunta. 2 Valtion rahoitusosuus ei aivan tällaisenaan toteutunut hankkeen viimeisten vuosien aikana. Vuoden 2006 toimintaan kunnille jaettiin valtionavustuksina noin euroa (Osallisuushankkeen toimintakertomus 2006) ja vuoden 2007 toimintaan noin euroa. 3 Opetushallituksessa hankkeen koordinoinnista vastasi ensin Elise Virnes (ent. Hänninen). Vuoden 2005 syksyllä valtakunnallisena koordinaattorina aloitti Susanna Pirttinen. Allianssi ry: n puolelta koordinointiin osallistuivat kehittämispäällikkö Hannu Kareinen ja häntä vuosina sijaistanut Liisa Sahi. 4 Johtoryhmän puheenjohtajana toimi aluksi vuosien aikana ylijohtaja Heli Kuusi Opetushallituksesta, vuoden 2007 alussa johtoryhmän puheenjohtajaksi tuli kehitysjohtaja Markku Rimpelä Opetushallituksesta. Johtoryhmässä olivat edustettuina opetusministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, työministeriö, Suomen Kuntaliitto, Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry ja Opetushallitus. 5 Tutkimuksen ja arvioinnin suunnittelu aloitettiin vuoden 2003 aikana. Varsinaisesti arviointitutkimus käynnistyi vuoden 2004 alusta kahtena osatutkimuksena. Arviointia tehtiin Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksen sekä nuorisotutkimusverkoston toimesta. Nuorisotutkimusverkostosta osallisuushankkeen tutkijaksi ryhtyi Petri Paju. Hankkeen kuluessa nuorisotutkimusverkosto jättäytyi kuitenkin pois osallisuushankkeen arvioinnista. 15

16 2 VALTAKUNNALLINEN NUORTEN OSALLISUUSHANKE 2.1 Johdatus osallisuushankkeen määrittelyyn Toimenpideohjelmassa puhutusta yhteistoimintakokeilusta siirryttiin siis valtakunnalliseen Nuorten osallisuushankkeeseen, joka toteutettiin kaikkiaan 37 kunnan organisoimina paikallisina tai seudullisina hankkeina. 1 Seudullisen yhteistyön myötä hanketoiminnassa oli mukana kaikkiaan 75 kuntaa. Alkuperäiset hankepaikkakunnat ja niiden sijoittuminen eri puolille Suomea on kuvattu liitteessä 1. Osallisuushankkeen määrittelemiseen on monta mahdollista tapaa. Ensimmäisessä näkökulmassa hankkeen sisältöä voidaan hakea siitä, mihin hankkeella on pyritty ja miten paikalliset tai seudulliset osallisuushankkeet ovat itse määritelleet oman toimintansa. Osallisuushankkeen tavoitteet määriteltiin toimenpideohjelmassa, mutta tästä ohjelmasta tiivistyivät tavoitteiksi kuntien perustoimintojen kehittäminen nuorten osallisuutta lisäävällä ja syrjäytymistä vähentävällä tavalla. Lisäksi osallisuushankkeen kohdalla on alusta saakka korostettu poikkihallinnollisen ja moniammatillisen työotteen tärkeyttä. Hankkeesta tehdyssä alkukartoituksessa paikallisten hankkeiden yhteistyökumppaneiksi mainittiin koulutoimi, sosiaali- ja terveystoimi, sivistystoimi, nuorisotoimi sekä kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi. Muina yhteistyökumppaneina olivat esimerkiksi poliisi, seurakunnat ja alueen nuoriso- ja liikuntajärjestöt. Paikallisessa yhteistyössä on mukana myös järjestöjä, yhdistyksiä ja muita toimijoita. (Nuorten osallisuushankkeen alkukartoitus 2003.). Näin osallisuushanke näkyy sekä tavoitteiden että toiminnan tasolla selvästi monialaisena ja poikkihallinnollisena hankkeena. Monialaisuus ja poikkihallinnollisuus yhdessä hankkeen pitkän keston ( ) muotoilevat osallisuushankkeesta omanlaisensa hankkeen. Tästä huolimatta osallisuushanke asettui useimmilla paikkakunnilla paikallisen pal- 1 Hankkeen käynnistyessä mukana oli 39 kuntaa, Riihimäki ja Kaskinen jäivät pois kesken hankekauden 16

17 velujärjestelmän ja hanketoiminnan kokonaisuuteen, yhdeksi tekijäksi muiden joukossa, muiden rinnalle ja tavoitteiden mukaisesti myös muita hankkeita kehittämään pyrkien. Myös hankekauden aikana oli meneillään runsaasti hankkeita, joiden tavoitteet olivat hyvin pitkälti samanlaiset osallisuushankkeen kanssa. Yhtenä esimerkkinä voidaan mainita Onnistuvat opit hanke, jossa pyrittiin niin ikään lisäämään palvelujärjestelmän koordinointia. Tässä toimintaympäristössä tullaan siihen kysymykseen, että mikä erottaa ja nostaa osallisuushankkeen esiin hankkeiden runsaudesta. Valtakunnallinen osallisuushanke oli valtiolähtöinen hanke, jolla pyrittiin kehittämään kuntien toimintaa. Tällainen näkemys osallisuushankkeesta kuljettaa hanketta pois perinteisestä projektimaisen toiminnan logiikasta. Paju (2004) on tulkinnut, että osallisuushanke on yksi esimerkki 2000-luvun alussa alkaneesta poliittisten ohjelmien aikakaudesta. Tälle ohjelma-aikakaudelle on leimallista kevyiden ja koko maassa operoivien pitkäkestoisten hankkeiden tulo paikallisten projektien ja palvelujärjestelmän rinnalle. Käytännössä osallisuushanke ja siihen liittyvät valtion resurssit otettiin useimmissa kunnissa vastaan perinteisen projektiajattelun logiikalla. Arvioinnin näkökulmasta valtakunnallisen osallisuushankkeen ymmärrettiin poliittiseksi ja sosiaaliseksi toimenpideohjelmaksi, jonka tarkoituksena on tuottaa yhteiskuntapolitiikan kehittämisen kannalta olennaista tietoa (esim. Pawson & Tilley 1997). Kukin osahanke ymmärrettiin kehittyväksi prosessiksi ja interventioksi, jonka avulla pyritään kehittämään paikallisen palvelujärjestelmän toimintaa. Tämä paikallisen ja valtakunnallisen toiminnan analyyttinen erottaminen on tärkeää. Paikallisen hanketoiminnan ytimessä olivat hankekoordinaattori ja hankkeen ohjausryhmä. Näiden varsinaisten hanketoimijoiden ohella hankkeen yhteydessä on tarkasteltava kunnan toimintaa kokonaisuudessaan sekä toisaalta kunnan toimintaympäristöä (elinoloja, taloudellista tilaa, palvelujärjestelmän tilaa yms.). Paikallinen toimintaympäristö muodostaa reunaehdot ja kontekstin hanketoiminnalle. Valtakunnallisella tasolla reunaehdot ja kontekstit muodostuvat esimerkiksi siitä, kuinka paikallista hanketoimintaa resursoidaan, ohjataan ja arvioidaan. Toisaalta kontekstit muodostuvat siitä laajemmasta toimintaympäristöstä ja niistä instituutioista, joiden sisällä ja joihin suhteessa osallisuushanke on toiminut. Eräs keskeinen konteksti muodostuu muutoksesta. Osallisuushankkeet toimivat paikallisessa ja seudullisessa kuntakentässä, jonka tulkitaan yleisesti olevan jatkuvassa muutoksen ja kehittämisen tilassa. Esimerkiksi kuntapalveluiden uusista järjestämistavoista on tullut Kalliolan ja Nakarin (2006) mukaan muutosideologioiden kohde. Muutoksiin liittyy usein myös epävarmuus tulevasta. Konteksteihin palataan myöhemmin on nimittäin niin, että paikallisten osallisuushankkeiden toiminnassa sekä toisaalta toimintaympäristöissä on ollut 17

18 runsaasti eroja. Keskeiseksi kysymykseksi muodostuu se, missä määrin hankkeet ovat erilaisia ja mitä samaa voidaan paikallistaa tämän erilaisuuden takaa? 2.2 Paikallisten hankkeiden erot ja samanlaisuudet Ensimmäiset systemaattiset tiedot osallisuushankkeiden toiminnasta saatiin vuoden 2003 projektiraporteista sekä projektipäällikön tekemästä alkukartoituksesta. Alkuvaiheen aineistossa näkyi selvästi osallisuushankkeen tavoitteiden laajuus ja hankkeiden kirjavuus. Monella paikkakunnalla toimintaa oli lähdetty kehittämään eräänlaisen ongelma-analyysin avulla. Osallisuushanke nähtiin keinona ja mahdollisuutena ja sille haettiin sopivaa roolia paikallisessa toimintaympäristössä. Hankkeiden keskuudessa oli erilaisia käsityksiä hanketoiminnan luonteesta ja tavoitteista. Osaltaan kysymys oli edellä viitatusta asiasta eli tulisiko osallisuushankkeen olla projekti vai ohjelma. Projektikehyksessä osallisuushankkeen kohderyhmäksi saatettiin määrittää tietty yksittäisten nuorten ryhmä, jolle tarjottaisiin (projekti)palveluja. Toiset hankepaikkakunnat olivat ymmärtäneet osallisuushankkeen perusajatuksen siten, että kyseessä on laaja-alainen kehittämishanke, jonka aikavolyymi on suhteellisen pitkä ainakin projektiperinteeseen verrattuna. Nämä hankkeet olivat lähteneet rakentamaan työtä pitkäjänteisesti, ja lyhytkestoisen projektihenkäyksen sijaan uskallettiin lähteä kartoittamaan, selvittämään ja pohjustamaan hanketoiminnan merkitystä ja profiilia. Tämä ohjelmalogiikan ja perinteisen projektimaisen toiminnan erottelu ei suinkaan tarkoita sitä, että hankkeet olisivat jakautuneet selkeästi kahteen leiriin. Enemmänkin kysymys oli siitä, että monella paikkakunnalla ohjelmamuotoista kehittämistyötä ja konkreettista projektityötä tehtiin samaan aikaan. Helmikuussa 2004 hankekoordinaattoreilta kysyttiin toimenpideohjelmassa esitettyjen 14 tavoitteen ja painopistealueen tärkeyttä oman hankkeen näkökulmasta ja kokonaisajanjaksoa ( ) tarkastellen. Yleisimmin jaettuina tavoitteina pidettiin perustoimintojen vahvistamiseen pyrkimistä, lasten ja nuorten vaikutusmahdollisuuksien parantamista ja sektorirajat ylittävän lapsija nuorisopolitiikan rakentamista. Vähiten kannatusta saavat maahanmuuttajanuorten kotouttamisen tukeminen, työpajatoiminnan vakiinnuttaminen sekä ura- ja rekrytointipalveluiden kehittäminen. Näiden tavoitteiden kohdalla kysymys oli siitä, että toiminnan kohdetta ongelmaa, kehittämistarvetta ei tulkittu olevan olemassa tai sitten kyseisen asian tulkittiin olevan muiden toimijoiden vastuulla. Osallisuushankkeissa tehtiin sitä, mitä pidettiin mahdollisena ja tarkoituksenmukaisena. Hankkeen tavoitteiden muotoutumiseen ja koko toimintaan vaikutti myös se, minkä hallintokunnan organisoimasta hankkeesta oli kyse. Vaikka osallisuushanke nähtiin ainakin valtakunnan tasolla koko kunnan 18

19 hankkeena, niin kuntien sisällä hankkeet usein luokiteltiin omaksi tai toisten hankkeeksi 2. (Vehviläinen 2005) Paikalliset hankkeet edustivat hyvin erilaisia kuntia ja alueita, joilla oli paikallisia erityispiirteitä ja tarpeita. Eräs hankkeiden välinen ero liittyi siihen, että monet hankkeet painottivat seutukunnallisuuden huomioimista. Varsinkin hajaasutusalueella osallisuushankkeille asetettiin usein tavoitteeksi nuorten kiinnittäminen omaan kuntaan tai seutuun. Nuorten osallisuushankkeella tavoiteltiin myönteisten mielikuvien luomista alueesta ja sen vetovoimaisuuden lisäämistä, minkä on tarkoitus ehkäistä nuorten poismuuttoa. Osallisuus kytkettiin nuorten ja paikkakunnan yhteiseen tulevaisuuteen, elinkeinoelämän ylläpitäminen ja nuorten työelämään sijoittuminen niveltyivät luontevasti yhteiseksi tavoitteeksi. Keväällä 2004 toteutettiin hankkeiden ohjausryhmien jäsenille tarkoitettu laajahko kysely. Tässä kyselyssä ohjausryhmien jäseniä pyydettiin arvioimaan oman kuntansa elinoloja ja hankkeen toimintaedellytyksiä. Tämän lähtötasokartoituksen ohella ohjausryhmien jäsenet arvioivat hankkeen etenemistä ja kertoivat omin sanoin näkemyksiään hankkeen tuomasta lisäarvosta ja vaikuttavuudesta (Vehviläinen 2005). Vastaajilta kysyttiin, mitä sektoria tai toimialaa hän edustaa hankkeen ohjausryhmässä. Runsas neljännes vastanneista (27 %) oli nuorisotoimen edustajia. Viidennes vastaajista edusti peruskoulua ja joka kymmenes ammatillista koulutusta. Kaikkiaan koulutus- ja sivistystoimen edustajia oli runsas kolmannes aineistosta (37 %). Sosiaali- ja terveystoimen edustajia oli 15 prosenttia vastanneista, ja työvoimahallinnon alaan kuului noin joka kymmenes vastaaja. Keskushallinnon edustajia oli 7 prosenttia. Paikkakunnittain tarkasteltuna vaikuttaa ilmeiseltä, että kuntien ja kaupunkien asiantuntijoiden näkemyksissä oli eroja osallisuushankkeen alkuvaiheessa. Esimerkiksi osallisuushankkeen kannalta olennainen valmius poikkihallinnolliseen yhteistyöhön erosi selvästi eri paikkakunnilla. Paju (2004b) vertaili hankepaikkakuntia toisiinsa väestökehityksen, talouden, äänestysaktiivisuuden, koulutustason, nuorisotyöttömyyden ja lasten sosiaalisten ongelmien suhteen. Hankepaikkakunnat olivat kooltaan huomattavan erikokoisia: samassa valtakunnallisessa hankkeessa olivat niin Helsinki kuin asukkaan Sahalahtikin. Toisaalta kuntien väestökehityksessäkin oli huomattavia eroja, sillä yhtäällä ollaan enimmäkseen huolissaan palveluiden, toisaalla ihmisten riittävyydestä (emt.). Kuntien välillä oli eroja myös kuntatalouden tilassa. Kun- 2 Paikalliset hankkeet lähtivät kehittämään tuota palvelujärjestelmää tietyn hallintokunnan organisoimina hankkeina. Pajun (2004c) eri lähteistä yhdistelemän tiedon mukaan hanke sijoittui hallinnollisesti useimmiten nuorisotoimeen (22 hanketta). Koulutoimen hankkeita oli 13 kappaletta ja 4 hanketta sijoittui keskushallintoon 19

20 tien välillä oli selviä eroja myös muiden tarkasteltujen asioiden suhteen. Nämä elinolojen erot heijastuivat myös esimerkiksi kuntien lapsi- tai nuorisopoliittisiin ohjelmiin, kehittämistä suunnattiin sinne, missä indikaattoreiden mukaan on ongelmia. Paju (emt.) tyypitteli hankepaikkakunnat kasvukeskuksiin, uuden ja vanhan mallin onneloihin ja maakuntakeskuksiin. Vaikka tyypittelyt ovat osin ongelmallisia, kunnissa on usein piirteitä monesta tyypistä, niin tyypittely antaa jotakin osviittaa paikallisista eroista. Kasvukeskusten hankekunnille on leimallista korkea koulutustaso, muuttovoitto, matala työttömyys, sukupuolijakauman tasaisuus ja korkea tulotaso. Maahanmuuttajia on näissä kunnissa absoluuttisesti ja suhteellisesti eniten. Uuden mallin onnelat ovat Pajun mukaan parhaiten onnistuneet yhdistämään maaseudun ja kaupungin hyvät puolet. Nämä kunnat sijaitsevat lähellä kasvukeskuksia. Talous on vakaa, väestön koulutustaso suhteellisen hyvä, sosiaalisia ongelmia on vähän ja työttömyys matalalla tasolla. Vanhan mallin onnelat ovat kuntia, joiden taloudessa ja työllisyydessä on parantamisen varaa. Väestön koulutustaso on suhteellisen matala. Väestön ikääntyminen ja muuttotappio koetaan ongelmaksi. Kuntien vahvuutena on sosiaalisten ongelmien vähäisyys ja pienillä paikkakunnille tyypillinen yhteisöllisyys. Maakuntakeskukset ovat kuntia, joille on leimallista oman alueensa keskuksena toimiminen. Näille kunnille on tyypillistä korkea koulutustaso, mutta toisaalta myös työttömyys on usein ongelmana. Sosiaaliset ongelmat voivat olla väestöön suhteutettuna pahempia kuin kasvukeskuksissa Kuntien toimintaympäristön vaihtelut on luonnollisesti otettava huomioon osallisuushankkeiden toiminnan tarkastelussa. Paikalliset hankkeet toimivat hyvin erilaisissa toimintaympäristöissä, ja tästä syystä niiden toiminta suuntautui hieman eri tavalla. Hankkeiden yhteisenä elementtinä on ollut osallisuushankkeen ytimessä oleva paikallinen koordinaattori, jonka tehtävänä oli huolehtia paikallisen hanketoiminnan organisoinnista ja suunnitella toimenpide-ehdotusten toteuttamista omassa kunnassaan. Hankekoordinaattorin työn tukena toimivat paikalliset ohjausryhmät, joissa oli edustus eri hallintokunnista tai muista nuorten asioita tuntevista tahoista. Niin ikään kaikille hankkeille oli asetettu tavoitteeksi paikallisen yhteistyön kehittäminen ja toimintojen koordinointi. Osallisuushankepaikkakunnille yhteistä toiminnan kontekstia on mahdollista hakea paikallisten asiantuntijoiden näkemyksistä. Syksyllä 2005 tehdyssä kyselyssä hankepaikkakuntien avainhenkilöitä pyydettiin nimeämään omaan työhön ja toimialaan liittyviä keskeisiä ongelmia ja kehittämishaasteita. Tämän kyselyn vastauksista tematisoitiin neljä toisiinsa liittyvää keskustelunaihetta tai teemaa. Nämä tematisoinnit on esitelty hankkeen aikaisemmassa raportissa (Vehviläinen 2006), mutta tässä yhteydessä niihin palataan lyhyesti. Tematisoinnit kuvaavat hanketoiminnan kontekstia, koska ne ovat tulkintoja palvelujärjestelmän tilasta, 20

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges Lappeenranta, 5th September 2014 Contents of the presentation 1. SEPRA what is it and why does it exist? 2. Experiences

Lisätiedot

Jukka Vehviläinen RAJATONTA PALVELUA? Nuorten osallisuushankkeen arvioinnin väliraportti

Jukka Vehviläinen RAJATONTA PALVELUA? Nuorten osallisuushankkeen arvioinnin väliraportti Jukka Vehviläinen RAJATONTA PALVELUA? Nuorten osallisuushankkeen arvioinnin väliraportti Opetushallitus ja tekijät Kansi: Satu Salmivalli Kannen kuva: Fennopress Graafinen suunnittelu: Layout Studio Oy/Marke

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks Salla Sipari, PhD, Principal Lecturer Helena Launiainen, M.Ed, Manager Helsinki Metropolia

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene Skene Muokkaa perustyyl. Games Refueled napsautt. @Games for Health, Kuopio Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 2013 kari.korhonen@tekes.fi www.tekes.fi/skene 10.9.201 3 Muokkaa Skene boosts perustyyl.

Lisätiedot

Ostamisen muutos muutti myynnin. Technopolis Business Breakfast 21.8.2014

Ostamisen muutos muutti myynnin. Technopolis Business Breakfast 21.8.2014 Ostamisen muutos muutti myynnin Technopolis Business Breakfast 21.8.2014 Taking Sales to a Higher Level Mercuri International on maailman suurin myynnin konsultointiyritys. Autamme asiakkaitamme parantamaan

Lisätiedot

Strategiset kumppanuushankkeet

Strategiset kumppanuushankkeet Strategiset kumppanuushankkeet Tavoitteet, toiminnot & tuotokset KA2 työpaja 13.1.2016 E. Description of the Project Pyri konkretiaan Jäsentele tekstiä Kerro oma tarinasi älä anna hakulomakkeen viedä 1

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Uusiutumisen eväitä etsimässä

Uusiutumisen eväitä etsimässä Uusiutumisen eväitä etsimässä Kasvusopimusehdotusten parhaat palat Markku Sotarauta Muutos on sattumaa ja sählinkiä mutta sattumalle voi luoda tarttumapintoja ja sählinkiä suunnata Huomioita HUOMIO 1 -

Lisätiedot

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global

Lisätiedot

LUONNOS RT 80260 EN AGREEMENT ON BUILDING WORKS 1 THE PARTIES. May 1998 1 (10)

LUONNOS RT 80260 EN AGREEMENT ON BUILDING WORKS 1 THE PARTIES. May 1998 1 (10) RT 80260 EN May 1998 1 (10) AGREEMENT ON BUILDING WORKS This agreement template is based on the General Terms and Conditions of Building Contracts YSE 1998 RT 16-10660, LVI 03-10277, Ratu 417-7, KH X4-00241.

Lisätiedot

Nuoret nuorten palveluiden kehittäjinä Osallisuutta vai asiakaslähtöisyyttä

Nuoret nuorten palveluiden kehittäjinä Osallisuutta vai asiakaslähtöisyyttä Nuoret nuorten palveluiden kehittäjinä Osallisuutta vai asiakaslähtöisyyttä Tapio Kuure Valtio-opin dosentti Tutkija, Nuorisotutkimusverkosto 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Marina Congress Centre,

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Arvioinnin rooli hankkeessa

Arvioinnin rooli hankkeessa Innovatiivisuus ei auta, jos hanketyön tuloksia ei oteta käyttöön Leonardo da Vinci Hankkeen laadunhallinta & arviointi Kv-toiminta on keino koulutuksen ja sen laadun kehittämiseen Miten varmistetaan hankkeen

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta

Perustietoa hankkeesta Perustietoa hankkeesta Kiina-verkosto on perustettu 1990 luvulla. Kam oon China verkoston nimellä toiminta on jatkunut vuodesta 2007 alkaen. Hankkeen hallinnoija: Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä 1.8.2012

Lisätiedot

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE November 7, 2014 Paula Kilpinen 1 7.11.2014 Aalto University

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project. Koulutuksen järjestäjät oppilaitoksineen. Oppilaitokset Suomessa: Partners in Finland:

Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project. Koulutuksen järjestäjät oppilaitoksineen. Oppilaitokset Suomessa: Partners in Finland: Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project Kam oon China- verkostoon kuuluu kaksitoista (12) koulutuksen järjestäjää eri puolilta Suomea. Verkosto on perustettu 1998 alkaen. Hankkeen hallinnoijana

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Esityksen sisältö: 1. EU:n energiapolitiikka on se, joka ei toimi 2. Mihin perustuu väite, etteivät

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet INVANDRARES SYSSELSÄTTNING OCH DELAKTIGHET FÖR VÄLFÄRDEN I ÖSTERBOTTEN -

Lisätiedot

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Ei kenenkään maalta kaikkien maalle Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Arvioinnin julkaisu 12.9.2012 1 Esityksen sisältö Arvioinnin

Lisätiedot

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa. Siru Korkala 12.10.2012

Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa. Siru Korkala 12.10.2012 Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa Siru Korkala 12.10.2012 Tutkimuskysymykset Miten kansainväliseen liikkuvuuteen osallistuvat opiskelijat eroavat ei-liikkujista taustoiltaan Mitkä ovat liikkuvuuden

Lisätiedot

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-INSTRUMENT OY has generate new consistency transmitter with blade-system to meet high technical requirements in Pulp&Paper industries. Insurmountable advantages are

Lisätiedot

Mineral raw materials Public R&D&I funding in Finland and Europe, 2015. Kari Keskinen

Mineral raw materials Public R&D&I funding in Finland and Europe, 2015. Kari Keskinen Mineral raw materials Public R&D&I funding in Finland and Europe, 2015 Kari Keskinen DM1369699 DM1369699 Green Mining (2011-2016) 81 projects started (39 company projects and 42 research projects) 117

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016. Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy

Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016. Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016 Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy Wallstreet lyhyesti Perustettu vuonna 2006, SiPa toimilupa myönnetty 3/2014 Täysin kotimainen,

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

Struve route description. NGO PAIK Aivar Niinemägi 11.11.2015

Struve route description. NGO PAIK Aivar Niinemägi 11.11.2015 Struve route description NGO PAIK Aivar Niinemägi 11.11.2015 https://www.youtube.com/watch?v =f-up1t1es6s# http://www.geocaching.com/track/ map_gm.aspx?id=2954533 http://www.savasrokiskis.lt/en/struv e-route

Lisätiedot

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki Write down the Temporary Application ID. If you do not manage to complete the form you can continue where you stopped with this ID no. Muista Temporary Application ID. Jos et onnistu täyttää lomake loppuun

Lisätiedot

Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä

Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä Valtakunnalliset ehkäisevän työn päivät, Lahti 25.9.2014 Kehityspäällikkö Anna Kapanen, Valtakunnallinen työpajayhdistys ry. Sosiaalisen vahvistamisen

Lisätiedot

Overview on Finnish Rural network and its objectives. Rural Network Unit, Finland

Overview on Finnish Rural network and its objectives. Rural Network Unit, Finland Overview on Finnish Rural network and its objectives Rural Network Unit, Finland Sivu 1 26.5.2009 Rural Network in Finland consist of all actors under - the Rural Development Programme for Mainland of

Lisätiedot

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hanketyöpaja LLP-ohjelman keskitettyjä hankkeita (Leonardo & Poikittaisohjelma) valmisteleville11.11.2011 Työsuunnitelma Vastaa kysymykseen mitä projektissa

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region

The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region The BaltCICA Project is designed to focus on the most imminent problems that climate change is likely to cause

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2387 GERONTOLOGINEN SOSIAALITYÖ: HAASTATTELUAINEISTO 2000 FSD2387 GERONTOLOGICAL SOCIAL WORK: INTERVIEWS 2000 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

Essi Gustafsson. Työhyvinvoinnin parantaminen osallistavan Metal Age menetelmän avulla

Essi Gustafsson. Työhyvinvoinnin parantaminen osallistavan Metal Age menetelmän avulla Essi Gustafsson Työhyvinvoinnin parantaminen osallistavan Metal Age menetelmän avulla Dispositio WASI hanke taustaa & hankkeen kuvaus Metal Age menetelmä osallistujien mielipiteitä Johtopäätöksiä - mitä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

SIPOONKORPI - SELVITYKSIÄ SIBBO STORSKOG - UTREDNINGAR

SIPOONKORPI - SELVITYKSIÄ SIBBO STORSKOG - UTREDNINGAR SIPOONKORPI - SELVITYKSIÄ SIBBO STORSKOG - UTREDNINGAR Sipoonkorpi-työryhmien mietinnöt 1993 ja 2004 Natura 2000 Ekologinen verkosto Itä-Uudellamaalla, Väre 2002 Ehdotus asetukseksi Sipoonkorven luonnonsuojelualueesta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 220/2009 vp Perhepäivähoitajien palkkaus Eduskunnan puhemiehelle Perhepäivähoitaja on lapsia omassa kodissaan, ryhmäperhepäivähoidossa tai lapsen kotona hoitava henkilö. Perhepäivähoidossa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 773/2013 vp Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen tukitoimet Eduskunnan puhemiehelle Hallitus nimesi lähes päivälleen vuosi sitten Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen alueeksi.

Lisätiedot

SALO TERVE KUNTA. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. www.salo.fi

SALO TERVE KUNTA. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. www.salo.fi SALO TERVE KUNTA Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Taustaa Terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyöllä on Salon seudulla pitkät perinteet. Terveyskasvatuksen yhdyshenkilö ja terveyskasvatuksen työryhmät

Lisätiedot

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Green Cities and Settlements 18.2.2014 Ville Manninen Writers Project group Sirpa Korhonen, Anna Mari

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Keskeisiä haasteita ELO-toiminnassa. TNO-asiantuntijoiden foorumi 22.4.2015

Keskeisiä haasteita ELO-toiminnassa. TNO-asiantuntijoiden foorumi 22.4.2015 Keskeisiä haasteita ELO-toiminnassa TNO-asiantuntijoiden foorumi 22.4.2015 Elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän tehtävät 2015-2020 1. Edistää kansallista, alueellista ja paikallista tieto-, neuvonta-

Lisätiedot

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita

Lisätiedot

Koulun ja nuorisotyön yhteistyö. Kanuuna kuntien nuorisotoimenjohtajille tehdyn kyselyn tulokset Lasse Siurala ja Piia Aho 19.5.

Koulun ja nuorisotyön yhteistyö. Kanuuna kuntien nuorisotoimenjohtajille tehdyn kyselyn tulokset Lasse Siurala ja Piia Aho 19.5. Koulun ja nuorisotyön yhteistyö Kanuuna kuntien nuorisotoimenjohtajille tehdyn kyselyn tulokset Lasse Siurala ja Piia Aho 19.5.2011 1 Taustaa Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa kunnissa tapahtuvaa koulun

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 876/2010 vp Työnantajien Kela-maksun poiston vaikutus työpaikkojen määrään Eduskunnan puhemiehelle Työnantajien Kela-maksu on hallituksen esityksestä poistettu. Hallitus perusteli esityksessään

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 856/2001 vp Sosiaalityöntekijöiden työuupumus ja heikentyneet työolot Eduskunnan puhemiehelle Sosiaalityöntekijöiden työuupumus on kasvaneen työmäärän ja työolojen huononemisen myötä

Lisätiedot

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan?

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan? Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan? Lotta Haldin luontoympäristöyksikkö/ naturmiljöenheten AVAJAISTILAISUUS / INVIGNING perjantaina/fredag 9.10. klo/kl. 9 11.30 Vaasan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Land-Use Model for the Helsinki Metropolitan Area

Land-Use Model for the Helsinki Metropolitan Area Land-Use Model for the Helsinki Metropolitan Area Paavo Moilanen Introduction & Background Metropolitan Area Council asked 2005: What is good land use for the transport systems plan? At first a literature

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Matti Taajamo Ammatillisen koulutuksen tutkimusseminaari 21.1.2016 Pedagoginen asiantuntijuus liikkeessä (kansallinen tutkimus- ja kehittämishanke)

Lisätiedot

Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella

Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella 26.4.2012 1 "There is often a property bubble around catchment areas. If a school makes a house more saleable or desirable,

Lisätiedot

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Taustaa Suomen kuntaliiton lapsipoliittinen ohjelma Eläköön lapset lapsipolitiikan suunta (2000) suosituksena jokaiselle kunnalle

Lisätiedot

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 1 TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 Oulun Yliopisto / Tieteen päivät 2015 2 TIETEEN PÄIVÄT Järjestetään Oulussa osana yliopiston avajaisviikon ohjelmaa Tieteen päivät järjestetään saman konseptin mukaisesti

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

Kauppatori - Suomenlinna

Kauppatori - Suomenlinna 12.8.-15.9.2013 & 30.4.-15.6.2014 8 20 50 8 00 40 9 20 40 9 10 40 10-11 00 20 40 10-11 00 20 40 1 20 1 20 13-14 00 20 40 13-14 00 20 40 15 00 20 15 00 20 50 16-18 00 20 40 16 20 40 19 00 20 17-18 00 20

Lisätiedot

Yliopistojen valtakunnallinen opiskelijapalautekysely KANDIPALAUTE - KANDIDATRESPONS

Yliopistojen valtakunnallinen opiskelijapalautekysely KANDIPALAUTE - KANDIDATRESPONS Yliopistojen valtakunnallinen opiskelijapalautekysely KANDIPALAUTE - KANDIDATRESPONS - missä mennään? OHA-Forum-päivät 28.8.2013 Paula Ranne, UNIFI ry Valtakunnallinen kandipalaute: ideasta toteutukseen

Lisätiedot

Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012

Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012 Oulun seutu Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012 Leena Hassi 1 TUKEVA 3 - juurruttamishanke Aikataulu: 1.10.2012-31.10.2013 Rahoitus: STM (75%) ja kunnat (25%) Hankkeen toteuttajat:

Lisätiedot

AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4

AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4 AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4 -Jukka Lotvonen -Vice President, Government Solutions -NetHawk Oyj NetHawk Government Solutions PRIVILEGED Your Wireless Forces NetHawk in Brief - Complete solutions

Lisätiedot

Alueellinen yhteistoiminta

Alueellinen yhteistoiminta Alueellinen yhteistoiminta Kokemuksia alueellisesta toiminnasta Tavoitteet ja hyödyt Perusterveydenhuollon yksikön näkökulmasta Matti Rekiaro Ylilääkäri Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Keski-Suomen TE-toimisto

Keski-Suomen TE-toimisto Keski-Suomen TE-toimisto Administrative structure Ministry of Employment and the Economy (TEM) Centre for Economic Development, Transport and the Environment (ELY Centre) 15 Employment and Economic Development

Lisätiedot

Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön

Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön 1 BIM mallien tutkimuksen suunnat JAO, Jyväskylä, 22.05.2013 Prof. Jarmo Laitinen, TTY rakentamisen tietotekniikka Jarmo Laitinen 23.5.2013 Jarmo Laitinen 23.5.2013

Lisätiedot

Kestävä kehitys, vastuullisuus. Työryhmän kokous 26.10

Kestävä kehitys, vastuullisuus. Työryhmän kokous 26.10 Kestävä kehitys, vastuullisuus Työryhmän kokous 26.10 Agenda Kooste haastattelukierrokselta (toimitetaan myöhemmin) Toimintasuunnitelma 2016, alustava ehdotus Raportti 2016 muoto ja sisältö, alustava ehdotus

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 264/2013 vp Eduskunnan suullinen kyselytunti radiossa Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan suullisella kyselytunnilla ministerit vastaavat kansanedustajien kysymyksiin. Kyselytunti mahdollistaa

Lisätiedot

FUAS ja sen toiminnallisen ohjauksen malli

FUAS ja sen toiminnallisen ohjauksen malli FUAS ja sen toiminnallisen ohjauksen malli 01.02.2012 Suomen suurin ammattikorkeakoulukokonaisuus FUAS toimii Helsingin laajalla metropolialueella Opiskelijoita 21.000 HAMK LAMK Henkilöstöä 1.700 Liikevaihto

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

Osallistuva budjetointi

Osallistuva budjetointi Osallistuva budjetointi Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Demokratia-ryhmä 24.8.2011 21.3.2011 Jussi Pajunen Osallistuva budjetointi Osallistuva budjetointi on demokraattisen keskustelun ja päätöksenteon

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Nuorisotyön kehittäminen monikulttuurisessa yhteiskunnassa Yksinäisestä puurtamisesta kohti toimivia rakenteita ja verkostoja

Nuorisotyön kehittäminen monikulttuurisessa yhteiskunnassa Yksinäisestä puurtamisesta kohti toimivia rakenteita ja verkostoja Nuorisotyön kehittäminen monikulttuurisessa yhteiskunnassa Yksinäisestä puurtamisesta kohti toimivia rakenteita ja verkostoja Antti Kivijärvi Tutkija Nuorisotutkimusverkosto & Kanuuna verkosto & UEF 28.9.2010

Lisätiedot

Palvelusetelihanke. 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma

Palvelusetelihanke. 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma Palvelusetelihanke 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma Strategiset tavoitteet ja keinot (1) Palvelusetelin käytön, sovellettavuuden ja toimintamallien laajentaminen kunnissa - Tuotetaan

Lisätiedot

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 416/2013 vp Kehitysvamma-alan ammattitutkinnon kelpoisuus sosiaali- ja terveysalalla Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvamma-alan ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta tarjotaan useissa

Lisätiedot

for employers Työvoimaa kuntoutujista ja kaikki voittaa! Projektipäällikkö Kaarina Latostenmaa Satakunnan ammattikorkeakoulu

for employers Työvoimaa kuntoutujista ja kaikki voittaa! Projektipäällikkö Kaarina Latostenmaa Satakunnan ammattikorkeakoulu Työvoimaa kuntoutujista ja kaikki voittaa! Projektipäällikkö Kaarina Latostenmaa Satakunnan ammattikorkeakoulu Employer Counselling www.tyomieli.fi Many models focus on rehabilitees We need to take care

Lisätiedot

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen palvelutoimintojaosto 9.3.2015 Kundnöjdhetsenkäten har genomförts

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Missä mennään työpaikkojen liikkumisen ohjauksessa? - ECOMM 2015:n antia. Tytti Viinikainen 1.10.2015

Missä mennään työpaikkojen liikkumisen ohjauksessa? - ECOMM 2015:n antia. Tytti Viinikainen 1.10.2015 Missä mennään työpaikkojen liikkumisen ohjauksessa? - ECOMM 2015:n antia Tytti Viinikainen 1.10.2015 ECOMMissa kolme sessiota työpaikkateemasta Pääteemana, miten saada yritykset/työpaikat kuskin paikalle

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Cross-sectoral cooperation Yhteistyötä ja synergiaa - Eurooppalaiset hankeyhteistyömahdollisuudet Erasmus+ -ohjelmassa

Cross-sectoral cooperation Yhteistyötä ja synergiaa - Eurooppalaiset hankeyhteistyömahdollisuudet Erasmus+ -ohjelmassa Cross-sectoral cooperation Yhteistyötä ja synergiaa - Eurooppalaiset hankeyhteistyömahdollisuudet Erasmus+ -ohjelmassa Korkeakoulujen kv-kevätpäivät toukokuu 2014 Tampere Sari Höylä Lehtori, kansainväliset

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

There is No Wrong Door - ei ole väärää ovea

There is No Wrong Door - ei ole väärää ovea Yhteisenä tavoitteena kansainvälinen osaava metropoli There is No Wrong Door - ei ole väärää ovea Pertti Vuorela 9.6.2011 NoWrongDoor konseptoi kansainväliset asettautumispalvelut metropolialueella Asiakasta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 76/2006 vp Kelan järjestämän vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen suunnitelman laatiminen Eduskunnan puhemiehelle Kelalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää vajaakuntoisten

Lisätiedot

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana Taustaa KAO mukana FINECVET-hankeessa, jossa pilotoimme ECVETiä

Lisätiedot

Prosessien kehittäminen. Prosessien parantaminen. Eri mallien vertailua. Useita eri malleja. Mitä kehitetään?

Prosessien kehittäminen. Prosessien parantaminen. Eri mallien vertailua. Useita eri malleja. Mitä kehitetään? Prosessien kehittäminen Prosessien parantaminen Sami Kollanus TJTA330 Ohjelmistotuotanto 21.2.2007 Mitä kehitetään? CMMI, SPICE yms. Miten kehittämishanke saadaan toteutettua? Organisaation kehittämisen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 59/2012 vp Ulkomailla äänestämisen helpottaminen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla äänestäminen on suomalaisissa vaaleissa äänioikeutetulle yhtä tärkeä oikeus kuin kotimaassakin oleskeleville

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa Aloitustapaaminen 11.4.2016 Osa II: Projekti- ja tiimityö Sisältö Projektityö Mitä on projektityö? Projektityön tekeminen: ositus, aikatauluhallinta, päätöksenteon

Lisätiedot