Tampere-talon. sanomia S. 3 S. 4 S. 10 TAMPERE-TALO 25 VUOTTA KULTTUURIA JA TAIDETTA KAIKILLE VALLAN JA RAKKAUDEN NABUCCO

Transkriptio

1 Tampere-talon sanomia S. 3 S. 4 S. 10 TAMPERE-TALO 25 VUOTTA KULTTUURIA JA TAIDETTA KAIKILLE VALLAN JA RAKKAUDEN NABUCCO

2 Pääkirjoitus 25-VUOTIAAN TAMPERE-TALON FYSIOLOGIA JA ANATOMIA Tampere-talossa on käynnistynyt juhlavuosi 25 vuotta kestäneen upean matkan kunniaksi. Myyttien mukaan hiljaiseen ja vaatimattomaan Hämeeseen on kehittynyt maamme toistuvasti vetovoimaisimmaksi tunnustettu kaupunki Tampere (*) ja samalla sen ytimessä on kasvanut 25-vuotias Tampere-talo, jonka meriittilista on melko näyttävä moneen ikätoveriinsa verrattuna. Tampere-talo on vuodesta toiseen ykkönen kongressiasiakkaiden tyytyväisyysmittareissa. Meillä on Pohjoismaiden suurin ja myös kansallisesti palkittu konserttisali. Meillä on yli kuusi miljoonaa kaveria, joukossa Suomen taiteen, tieteen, yritysmaailman ja politiikan huippunimet sekä lisäksi suuri joukko samojen sarjojen kansainvälisiä tähtiä. Hyvinvointi ja elinvoima eivät kuitenkaan ole itsestäänselvyyksiä, vaan meidän täytyy pitää kunnostamme yhä monipuolisemmin huolta. Tutkimusten mukaan nuoruus päättyy ja rappeutuminen alkaa juuri 25-vuotiaana (**). Tampere-talossa on aloitettu seuraavat kolme vuotta kestävä kiinteistön toiminnallinen uudistushanke, jonka myötä taloon tulee täysin uusia toimijoita ja tiloja, samalla kun myös vanhoja tiloja remontoidaan uudenlaiseen käyttöön. Näin varmistetaan talomme säilyminen kaikin tavoin kirkkaana, kuulaana ja kimmoisana, kun samalla pystytään toivottamaan tervetulleeksi yhä suurempi määrä kävijöitä entistä monipuolisempien kulttuuri-, kokous- ja ravintolapalveluiden pariin. vuoden aikana räjähdysmäisesti. Kehittämällä Tampere-talon palvelua ja tuotantoa entistä suunnitelmallisemmin vastaamme näihin haasteisiin ja varmistamme toimialamme kärkipaikan pysymisen hallussamme yhä vaativammassa markkinatilanteessa. Tampere-talon sydän on sen sitoutunut, ammattitaitoinen ja monipuolinen henkilöstö, josta huolehtiminen on oleellinen tekijä korkean asiakastyytyväisyyden saavuttamiseksi. Organisaatiotamme uudistamalla ja henkilöstömme osaamista kehittämällä tavoittelemme parempaa tuottavuutta ja vahvistamme näin koko talon hyvinvoinnin edellytyksiä. 25-vuotias on jo neljännesvuosisadan ikäinen, mutta parhaat menestyksen vuodet ovat useimmiten vasta edessäpäin. Vaikka vuosien varrelta on Tampere-talossa kirjoitettavana pitkä lista nimekkäitä tapahtumia, haluamme jatkossakin olla rohkea edelläkävijä, joka katsoo joka päivä eteenpäin, tulevaisuuteen. Tampere-talon kasvot ovat meidän kaikki asiakkaamme tamperelaiset, pirkanmaalaiset, suomalaiset ja kansainväliset. Noiden kasvojen jokapäiväisestä hymystä ja loistosta haluamme huolehtia tarjoamalla vähintään seuraavatkin 25 vuotta korkealaatuisia, koskettavia, mieleenpainuvia, puhuttelevia ja uniikkeja tapahtumaelämyksiä. Haluamme olla kaikille saavutettava ja aina auki oleva Suomen vetovoimaisin tapahtumien talo. Laitetaan kaikkien aikojen parhaat synttärit siis käyntiin! 25-vuotiaana myös astutaan aikuisten maailmaan, jossa on pärjättävä yhä enemmän omillaan. Tampere-talokin on siirtynyt nuoruusvuosiensa jälkeen toimintaympäristöön, jonka edellytykset ovat muuttuneet monin tavoin. Julkisen rahoituksen osuus kokonaisliikevaihdostamme on pienentynyt merkittävästi, kun samanaikaisesti suuresta kiinteistöstä aiheutuvat kiinteät kulut ovat moninkertaistuneet. Myös kilpailevien toimijoiden määrä on Maria Sahlstedt tuotantopäällikkö alueellamme ja valtakunnassa lisääntynyt kahdenkymmenen viiden * Taloustutkimuksen Kaupungit: Muuttohalukkuus tutkimukset ** Kumppani-lehti 8/2008 ja (viitattu ) TAMPERE-TALO OSAKEYHTIÖ YLIOPISTONKATU 55 PL TAMPERE PUHELINVAIHDE: SÄHKÖPOSTI: ETUNIMI.SUKUNIMI@TAMPERE-TALO.FI TAMPERE-TALON SANOMIA 1/2015 TAMPERE-TALON ASIAKASLEHTI ISSN PÄÄTOIMITTAJA KATJA JOKINEN VALOKUVAT HARRI HINKKA, KATJA JOKINEN, PETRI KIVINEN, ANTTI MATTILA, ANNE SIVULA, SAARA SIVONEN SEKÄ TAMPERE-TALON JA TAPAHTUMAJÄRJESTÄJIEN ARKISTOT. TAITTO JAAKKO KAHALA. PAINOPAIKKA KIRJAPAINO ÖHRLING OY OSOITTEENMUUTOKSET: KATJA.JOKINEN@TAMPERE-TALO.FI 2

3 Ajankohtaista Täällä tavataan. Here we meet again. TERVETULOA TAMPERE-TALON SYNTTÄREILLE Meillä on juhlat! Haluamme kutsua sinut vieraaksemme, kun talo täyttää tänä vuonna 25 vuotta. Kekkerit näkyvät vuoden aikana monenlaisina Täällä tavataan. tapahtumina ja sisältöinä, mutta pääjuhlapaikkana toimii sosiaalinen media. Tule siis juhlimaan kanssamme ja seuraa meitä Facebookissa, Twitterissä, Instagramissa, LinkedInissä ja YouTubessa. Luvassa on vaikka mitä: videoita, kuvia, kilpailuja, bloggausta ja paljon muuta. Here we meet again. Haluamme tietenkin myös nähdä ja kuulla, kuinka sinä vieraanamme koet talon 25-vuotisjuhlavuoden. Muistathan siis jakaa omat tunnelmasi Tampere-talosta aihetunnisteella /tampere-talo /tamperetalo Täällä tavataan. JUHLAVUODEN ILMEEN SYNTYTARINA Here we meet again. Lähtökohtana suunnittelulle oli ajatus kohtaamisesta. Tampere-talon vieressä levittäytyvä Sorsapuisto tunnetaan linnuistaan, ja talon käyttämästä graafisesta tähtikulma-elementistä tuli mieleen paperista taitellut origamit. Näistä lähtökohdista muodostui logo, jossa origamilinnut kohtaavat muodostaen 25-juhlavuoden tunnuksen. Väreihin ja muotokieleen on haettu juhlivuutta. Tumma sininen on etuoikeutettu väri ollessaan Tamperetalon väri, vaaleampi sininen tukee tummaa. Vastapainoksi tuli sinisen vastavärejä, kellertävää ja punertavampaa oranssia. Näistä muodostui miellyttävä vastaväriharmonia. Tunnuksen muoto on dynaaminen, ilmava, elegantti ja iloinen. AD Kasper Ojala Mainostoimisto Ilme Keskustorin kupeessa sijaitseva Kulttuurimyymälä Aplodi on Tampereen Teatterin, Tampere-talon, Tampereen Työväen Teatterin ja Tampereen Komediateatterin yhteinen palvelupiste, josta saa lippuja kaikkien neljän talon sekä Pyynikin kesäteatterin esityksiin ilman palvelumaksua. Lisäksi myymälästä voi ostaa lippuja kaikkiin Lippupisteen tapahtumiin. Tilassa toimii myös Tredean Visit Tampere -matkailuneuvonta. Kysyimme kanta-asiakkailtamme ensitunnelmia syksyllä avautuneesta myymälästä. Mukavan keskellä kaupunkia, monen kulkureitin var- rella. Iloisen oloinen paikka. Ulkoapäin näyttää kivalta ja kutsuvalta! Hyvä! Kiva palvelu! Puhelinnumerot saisivat olla netissä selvemmin niin että esim. jos haluan soittaa matkailuinfoon, heidän numeronsa olisi erikseen näkyvillä. Tosi kätevä sijainti eikä ylimääräisiä kuluja lippuhinnoissa. Tulee hankittua ex temporekin lippuja. Vasta äskettäin huomasin sen bussin ikkunasta. Hieno homma, että kaikki liput on saatavissa yhdestä paikasta! Autolla ohi ajaessa näyttää hyvältä. En ole vielä tarvinnut palveluita. Täytyy mennä tutustumaan. Kaikki uusi on aina kivaa. Oikein ystävällinen palvelu. Sijainti tosin vähän hankala autoilijan näkökulmasta. Hyvä sijainti Palvelu oli asiallista, kiireetöntä ja ystävällistä. Ei tarvinnut myöskään jonottaa palveltavaksi. Kaikkein paras asia, kun voi ostaa eri teattereiden liput ja myös Tampere-talon liput samasta paikasta ja vieläpä ilman palvelumaksua Siis pelkkää plussaa minulta. 3

4 Kokousuutisia KULTTUURI KUULUU KAIKILLE Esteetön Taide ja Kulttuuri ry toteuttaa Tampere-talossa maaliskuuta ensimmäistä kertaa kansainvälisen esteettömän taide- ja kulttuuritapahtuman Accessible Arts and Culture 2015 (ACCAC 2015). Nelipäiväinen tapahtuma esittelee hankkeita ja projekteja, joissa taidetta käytetään kommunikaation välineenä tai hyvinvoinnin edistämiseen. Teemoina ovat soveltava liikunta, vammaisurheilu, taiteen monimuotoisuus ja innovatiiviset muodot sekä esteettömyyskoulutus, kuvailee puheenjohtaja Kirsi Mustalahti ensimmäistä kertaa järjestettävää tapahtumaa. Kohdeyleisöä kysyttäessä puheenjohtaja luettelee taiteilijat, urheilijat ja urheiluseurat, opettajat, tapahtumajärjestäjät, vammaisryhmät, soveltavan taiteen ja liikunnan ammattilaiset sekä taiteen harrastajat ja kuluttajat. Ensimmäisen päivän ohjelma on kaikille avointa ja maksutonta, muiden päivien ohjelmaan ja esityksiin pääsee pientä pääsymaksua vastaan. Light Sound Friends on korealainen ammattitanssijoista koostuva ryhmä, jossa on sekä pyörätuoli- että pystytanssijoita. Ryhmä tekee työtä kolmella sektorilla: nykytanssi, perinteinen korealainen tanssi ja perinteinen korealainen musiikki. välineenä. Päivän paneelissa keskustellaan muun muassa sosiaalisesta sirkuksesta, teatterista mielenterveystyössä ja nukketeatterista saattohoidossa. Kolmannen päivän teemana on festivaaliyhteistyö ja taiteilijoiden liikkuvuus. Tapahtuma huipentuu viimeisen päivän pääjuhlaan Isossa salissa, jossa lavalle nousevat mm. suomalainen rapartisti Signmark sekä korealainen pyörätuolitanssiryhmä Light Sound Friend s Company. Osaamista ja oppia myös maailmalle Esteetön Taide ja Kulttuuri ry toimii Suomessa tapahtumien ja kulttuuripalvelujen sekä taiteilijoiden yhteistyökumppanina. Yhdistyksen tavoitteena on parantaa taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta sekä ihmisten tasavertaista osallistumista kulttuuritapahtumiin. Kansainvälisellä tasolla yhdistys edistää esitys- ja koulutusvaihtoa sekä taiteilijoiden työllistymistä, Kirsi Mustalahti kertoo. Mustalahti on itse taustaltaan näyttelijä, jolla on myös laajalti kokemusta sekä koulutusta tapahtumajärjestämisestä. Hän on tehnyt jo viitisen vuotta tiivistä yhteistyötä Aasiaan, erityisesti Koreaan, kulttuurin ja taiteen saavutettavuuden parissa. Koreasta saapuu maaliskuussa Tampere-talon tapahtumaan 30 hengen ryhmä esimerkkiä hakemaan. Olemme Suomessa edelläkävijöitä tässä asiassa. Maailmalla riittää markkinoita ja koulutettavaa. Toivottavasti saamme kiinnostuneita muualtakin. Puhetta, esityksiä ja teatteria Tapahtuman aikana Tampere-talon Sorsapuistosalin täyttävät messut sekä pienimuotoiset esitykset open stage -hengessä. Studio ja Pieni sali tarjoavat paikan seminaareille ja erilaisille kulttuuriesityksille. Aamupäivien paneelikeskustelujen aiheet värittyvät päivittäin vaihtuvien teemojen ympärille. Avajaispäivänä puhutaan soveltavasta liikunnasta, hyvinvoinnista ja paraurheilusta. Sorsapuistossa järjestetään kaikille avoin talviliikuntapäivä, jossa osallistujat pääsevät halutessaan myös kokeilemaan erilaisia liikkumisen apuvälineitä, Kirsi Mustalahti kertoo. Toisen päivän teemoina ovat soveltava taide sekä taide hyvinvoinnin ja kommunikaa tion 4

5 KANSAINVÄLISET KONGRESSIT TAMPERE-TALOSSA Accessible Arts and Culture, ACCAC th Scandinavian International Conference on Fluid Power, SICFP Manufacturing Performance Days Aerosol Technology Glass Performance Days Partiotoiminnan kansainvälinen kongressi The 5th Conference of the European Societies of Neuropsychology and The 12th Nordic Meeting in Neuropsychology The 13th Nordic Steel Construction Conference The 10th World Congress on Engineering Asset Management, WCEAM 2015 Henkilökunnan positiivinen asenne, asiakaslähtöinen toimintatapa, hyvä palvelu ja esteettömät tilat. Näin kuuluivat perustelut, kun Tampere-talo sai vuoden 2014 esteettömyyspalkinnon. Tampereen kaupungin vammaisneuvosto myöntää tunnustuksen vuosittain sellaiselle taholle, joka lisää mahdollisimman laajasti liikkumis- ja toimimisesteisten ihmisten mahdollisuuksia osallistumiseen. Esteettömyydessä oikea asenne ratkaisee. Vieraan on ilo saapua Tampere-taloon nauttimaan tapahtumista. Henkilökunta haluaa kehittyä moninaisten yleisöjen kohtaamisessa. Talo ei ole pelkästään Pohjoismaiden suurin kongressikeskus, vaan se voisi hyvin tavoitella myös Pohjoismaiden esteettömimmän kongressikeskuksen titteliä, toteaa vammaisneuvoston esteettömyystyöryhmän puheenjohtaja Toivo Enqvist. Tanssiteatteri Glims & Glomsin papulabox on leikkivän liikkeen tanssiteos lapsille ja lapsenmielisille. Sähäkät papulat Atomi, Molekyyli ja Protoni ottavat selvää mitä eroa on janalla ja jonolla sekä tutustuvat ympyröihin, neljäkkäisiin ja suunnikkaisiin. Asiakkaat huomioon Tampere-talon asiakaspalvelupäällikkö Pekka Mäkisalon mukaan talo tekee jatkuvasti tiivistä yhteistyötä asiakkaidensa kanssa esteettömyyden parantamiseksi. Henkilökuntaamme on koulutettu avustamaan hienovaraisesti asiakkaita, joilla on jokin aisti- tai liikuntarajoite. Kaikkiin talon kokousja yleisötiloihin pääsee esteettömästi. Talossa järjestetään vuosittain useita tapahtumia, joiden onnistumisessa esteettömyys on olennainen tekijä. Esteettömän taiteen ja kulttuurin kansainvälinen suurtapahtuma ACCAC tuo taloon tuhat osallistujaa maaliskuussa Merkittäviä vammaisjärjestöjen tapahtumia ovat olleet muiden muassa Kuurojen valtakunnalliset kulttuuripäivät toukokuussa 2014, Kehitysvammaisten Europe in Action -konferenssi kesäkuussa 2009 ja Helen Keller kuurosokeiden maailmankongressi kesäkuussa Tunnustuksen luovutustilaisuudessa Tampereen kaupungin vammais- ja esteettömyysasiamies Jukka Kaukola, Karoliina Häkkinen ja Pekka Mäkisalo Tampere-talosta sekä Toivo Enqvist. kuva Johanna Turunen Tapahtuman maskotti Miss Katastrofi ilmestyy mielellään julkisiin tiloihin. Hän avaa tilaisuuksia arvovaltaisesti ja toimii niiden seremoniamestarina. Miss Katastrofia manageroi ja hallinnoi tanssitaiteilija Minni Hirvonen. 5

6 Yhteistyössä UNITO Yhdessä tekemällä pääsee pitkälle Tamperelainen trikkausryhmä Unito vietti viime vuonna 10-vuotisjuhlavuottaan. Hauskana ajanvietteenä liikkeelle lähtenyt harrastus on kasvanut ja kehittynyt nuoreksi aikuiseksi tekijöidensä mukana. Osalle ryhmästä rakas harrastus tuo nykyään myös leivän pöytään. Toki kapean sellaisen, naurahtaa Heikki Järvinen, joka on yksi Uniton perustajajäsenistä. On silti mahtavaa saada tehdä työkseen jotain sellaista, mistä pitää jotain, jolle on TRIKKAUSSPEKTAAKKELI PARSIFAL Maailmanensi-ilta Tampere-talossa Trikkausryhmä Unito Tuliryhmä Uniflow Ohjaus Disa Kamula Musiikki Petra Poutanen-Hurme Valot Jussi Löf Puvut Vilma Riitijoki Lavastus Samuli Kivinummi Trikkaus on akrobatian muoto, joka yhdistää liikkeitä eri taistelulajeista, kuten karatesta, taekwondosta, wushusta ja capoeirasta sekä tanssin eri ala lajeista, kuten hiphopista ja breikkauksesta. antanut vapaa-aikansa yli kymmenen vuoden ajan. Vuosikymmenen opintie huipentuu pääsiäisenä Tampere-talon Ison salin lavalla, jossa saa maailmanensi-iltansa trikkaukseen perustuva Parsifalin tarina. Videoilta opittua Heikki Järvinen kuvailee vuoden 2002 minäänsä Pelit-lehden nörtiksi, joka näki sattumalta internetissä trikkausvideon. Kaikki lähti liikkeelle kungfu-harrastuksesta ja haasteesta opetella harrastelijafoorumin videolla nähty kärrynpyörä ilman käsiä. Trikkauksen harrastajat muodostavat pieniä ryhmiä ympäri maailmaa luvun alussa ei ollut tarjolla YouTubea tai muita internetin jakelukanavia, sosiaalisesta me diasta puhumattakaan. Nykyisin Facebook tarjoaa helpon ja nopean kanavan yhteydenpitoon, videot taas on helppo jakaa YouTubessa, Heikki Järvinen toteaa. Uniton ensimmäinen virallinen esiintyminen tapahtui vuonna 2006 Tampereen ylioppilastalolla. Seuraavat viisi kesää kuluivat Pyynikin kesäteatterissa tamperelaisen tulishowryhmä Flamman esityksissä. Vuonna 2011 Unito osallistui Suomen Talent -kilpailuun, jossa trikkaus kantoi finaaliin saakka. Uniton jäsenet kiertävät ympäri maailmaa erilaisissa tapahtumissa ja kisoissa sekä järjestävät trikkauksesta työpajoja ja kouluttavat myös ulkomailla, Uniton markkinoinnista vastaava Joonas Inha lisää. Parsifal, nuoret ja ympäristö Parsifalin tarina muovautuu Uniton käsissä näyttäväksi trikkausta, valoja ja musiikkia yhdistäväksi spektaakkeliksi, joka pohjautuu ryhmälle tärkeisiin arvoihin: ekologisuuteen ja yhdessä tekemiseen. Tarinassa esiintyvä Graalin malja puhdistaa maailman. Malja täyttyy, kun piittamattomuus väistyy ja karkkipaperit ja tupakantumpit päätyvät maan sijasta roskiin, Heikki Järvinen kuvailee. Esityksen lavastus tehdään käytetyistä tavaroista, rojuista ja roskista - puvustus suurimmaksi osaksi kierrätysmateriaaleista. Esitys työllistää 30 nuorta, joille tarjoamme mahdollisuuden päästä esiintymään, mutta myös tilaisuuden tulla osaksi jotain itseään suurempaa, Joonas Inha taustoittaa. Tekemällä asioita yhdessä ja tarjoamalla omaa osaamistaan muiden käyttöön voi työllistää itsensä siitä tämä ryhmä on loistava esimerkki. Teemme ristiin, ryhmässä ja kaikkea mitä osaamme, siellä missä voimme. Se on elämäntapa. 6

7 SIHTI yhdistää työn ja tekijän Tampere-talon ja Rekrytointipalvelu Sihti Oy:n tuoreen yhteistyökumppanuuden alku kietoutuu sanojen nuoret ja työllisyys ympärille. Saimme hyvät puitteet yhteistyölle talon 25-vuotisjuhlavuodesta, jonka toteuttamiseen halutaan nuoria mukaan. Me taas haluamme kasvattaa tunnettuuttamme erityisesti juuri nuorten työnhakijoiden keskuudessa, kertoo Sihti Oy:n toimitusjohtaja Jukka- Pekka Annala. Kuusi vuotta toiminut rekrytointiyritys vakuuttaa järjestävänsä työntekijää tarvitsevalle niin rapparin huomiseksi kuin toimitusjohtajan ylihuomiseksi. Voisimme kuvailla itseämme eräänlaisiksi sisällöntuottajiksi: työnantajalla on tarve, jonka me täytämme mahdollisimman nopeasti. Työura kokoon pala palalta Työelämä ja työn tekemisen muodot muuttuvat vauhdilla. Vuokratyövoiman käyttö ja sitä kautta vaihtuvat työsuhteet lisääntyvät. Enää työ ei välttämättä merkitse pitkää uraa saman työnantajan palveluksessa. Esimerkiksi taloudellisesta tilanteesta johtuen tilauskantojen aikajänne lyhenee Sihti Oy:n Jukka-Pekka Annalaa ja Eeva Riistamaa sekä Uniton Joonas Inhaa ja Heikki Penttiä yhdistää tahto ponnistella nuorten työllisyyden hyväksi. Tamperetalon 25-vuotisjuhlavuosi tarjoaa yhteistyölle osuvat puitteet. REKRYTOINTIPALVELU SIHTI OY perustettu liikevaihto 20 M n. 300 rekrytointia/vuosi työllistää jopa 700 työntekijää/päivä yli ihmisen palkanmaksaja/vuosi eikä välttämättä tiedetä, millainen työntekijätarve on puolen vuoden kuluttua, toteaa Sihti Oy:n markkinoinnista vastaava Eeva Riistama. Sihdin viisi päätoimialaa ovat IT, rakentaminen, talous, kaivos ja teollisuus. Rekrytointeja hoitavat ihmiset, joilla on myös itsellä kokemusta alalta. Tunnemme työntekijämme henkilökohtaisesti ja pystymme tarjoamaan työnantajille osaavia tekijöitä. Jatkuvuus on työntekijälle tärkeää, vaikka työnantaja vaihtuisikin säännöllisesti. Etenkin nuorilla työnteon rytmi ja syke on hyvin erilainen kuin ennen: ei edes haluta vakinaista työsuhdetta, vaan mahdollisuus vaikka välillä lähteä kuukaudeksi reissaamaan. Yhdessä tehden muiden hyväksi Yhteistyötä Tampere-talon kanssa lähdettiin toteuttamaan konkreettisten suunnitelmien ja yhdessä tekemisen kautta. Me emme halua olla vain nimi seinällä, vaan toivomme aktiivista kumppanuutta. Tampere-talon väen kanssa pääsimmekin heti kiinni tekemisen meininkiin, Jukka- Pekka Annala kiittää. Aito kumppanuus on sitä, että sen tu loksena autamme muitakin kuin vain itseämme. LÄHITAPIOLASTA VALTAKUNNALLINEN YHTEISTYÖKUMPPANI Tampere-talon pitkäaikainen yhteistyökumppanuus LähiTapiolan kanssa laajeni viime vuoden lopulla alueellisesta toiminnasta valtakunnalliseksi. Kysyimme LähiTapiolan yritysvastuusta, sponsoroinnista ja yhteiskuntasuhteista vastaavan johtaja Arto Heinosen mietteitä kumppanuudesta. Millainen yritys on LähiTapiola? valtakunnallisia työn, liikunnan ja urheilun parissa. työmme Tampere-talon kanssa LähiTapiola on asiakassuhteissaan kumppaneita, Lisäksi olemme mukana kulttuuri- tarjoaa elämyksiä niin asiakkail- lämmin, henkilökohtainen ja pai- jotka toimivat kohteissa ja -tapahtumissa. Tam- lemme kuin henkilöstöllemme. kallinen. Vastuullisuus ei ole koru- myös alueelli- pere-talo istuu hyvin tähän koko- lauseita. Keskinäinen yhtiö haluaa sesti. Toisaalta naisuuteen. Entä millainen on hyvä edistää omistaja-asiakkaittensa arvostamme sellai- yhteistyökumppanuus? hyvinvointia ja turvallisuutta. sia alueellisia kumppaneita, joita Mitä odotatte yhteistyöltä Hyvä yhteistyö on aina vuoro- Lähi Tapiola voi hyödyntää myös jatkossa? vaikutteista. Kumpikin osapuoli Mikä on LähiTapiolan tapa valtakunnallisesti. Vastuullisuuden merkitys kasvaa tuntee tavoitteidensa toteutuvan. tehdä yhteistyötä? Meillä on yritysvastuukumppa- jatkuvasti. Ei ainoastaan yritysten Tampere-talon tarjonta on moni- LähiTapiola toimii hyvinkin paikal- neita, erityisesti sosiaali- ja ter- kumppanuusyhteistyössä vaan puolista: se mahdollistaa mukana- lisesti: meillä on 20 alueyhtiötä, veystyötä sekä ympäristönsuo- koko liiketoiminnassa. Odotamme, olon niin Beatles Happeningeissä joiden toimintaperiaatteena on jelua tekeviä yhteisöjä. Teemme että kaikki kumppanuutemme kuin oopperoissa. Ja LähiTapiola olla lähellä asiakkaitaan. Haemme kumppanuusyhteistyötä nuoriso- edistävät elämisen laatua. Yhteis- on siellä missä asiakkaammekin. 7

8 Tampere-talon Ravintolat NU NORDIC KITCHEN Tampere-talon uudeksi ravintolakonseptiksi lanseerataan alkuvuodesta pohjoismainen keittiö, Nu Nordic Kitchen. Pohjoinen keittiö perustuu tuoreisiin, puhtaisiin ja maukkaisiin paikallisiin raaka-aineisiin. Esillepano on kaunista, selkeää ja tyylikästä ja siihen on helposti yhdistettävissä designpuolen yhteistyötahoja. Teema sopii hyvin jo talon olemassa oleviin arvoihin ja arkkitehtuuriin, taustoittaa Tampere-talon ravintolapäällikkö Pasi Vataja. Kokouspakettien makumaailma päivitetään pohjoismaiseen teemaan syksyksi. Kevään kokouspaketeissa herkutellaan maakuntien parhailla. Nyt ei hifistellä tai hienostella, vaan valmistetaan eettistä, puhdasta ja paikallisesti tuotettua ruokaa, jossa pääasiana ovat pohjoisen maut ja raaka-aineet. Mukana voi silti olla eksotiikkaa, vaikkapa aasialainen makuvivahde. Lähtökohtana on perinteinen, aito kotiruoka. Miltäs maistuvatkaan uudet perunat, tuore järvikala tai kesäkeitto? Entäpä metsän antimet, marjat ja sienet? Maakuntaherkuista puhumattakaan. Karjalanpiirakat ja munavoi, tanskalaiset voileivät tai ruotsalaiset lihapullat, tuore ruisleipä tai rapea näkkileipä, kotimaiset kasvikset ja juurekset tätä kaikkea pienellä swingillä on Nu Nordic Kitchen. Kalaherkut ovat aina mukana väliaika- ja juhlatarjonnassa. Buffetissa suositaan kauden raikkaita raakaaineita Uutta twistiä juhlaan! TILAA VÄLIAIKATARJOILU NETISTÄ Voit ostaa väliaikatarjoilut etukäteen vaivattomasti verkkokaupastamme: Tilauksia vastaanotetaan myös Café Soolossa, Lipputoimistossa ja numerossa ma pe klo sekä Keskustorin Aplodi-myymälässä. Tampere-talon 25-vuotisjuhlaleivos kätkee sisäänsä pirteää punaherukkaa. Tampere-talo on Suomen ensimmäinen kokous- ja konserttikeskus, jolle on myönnetty kansainvälinen ja arvostettu Rôtisseurs-kilpi osoituksena korkeatasoisesta keittiöstä ja palvelusta. Ravintolapäällikkö/ Maître Restaurateur Pasi Vataja, keittiöpäällikkö/ Chef Rôtisseur Eeva Heino, keittiöpäällikkö/ Maître Rôtisseur Juhana Paturi ja toimitusjohtaja/dame de la Chaîne Paulina Ahokas. 8

9 TAMPEREEN HÄÄMESSUILLA PANOSTETAAN LAATUUN häämessuilla hotelli Rosendahlissa 20 vuotta sitten Ensimmäisillä oli 25 näytteilleasettajaa ja 800 kävijää. Helmikuun alussa odotamme Tampere-taloon 140 näytteilleasettajaa ja jopa kävijää, vertailee Tampereen Häämessuja alusta asti luotsannut Satu Välimäki. Tapahtuman korkean profiilin säilyttäminen on kokeneelle messujärjestäjälle ehdoton edellytys. Tampere-talo on sopivan kokoinen ja näköinen ympäristö häämessuille. Sijainti keskellä kylää ja uskomattoman upea henkilökunta, jonka kanssa asiat hoituvat mitäpä sitä hyvää ja toimivaa vaihtamaan. Tampereen Häämessut Tampere-talossa Paikalliset yrittäjät esiin Satu Välimäki ei edes haaveile Tampereen Häämessujen kasvattamisesta suureksi massatapahtumaksi. Olen saanut nimenomaan kiitosta linjan säilyttämisestä tapahtuman sisällössä. Keskitymme häihin ja juhliin: kävijät ovat morsiamia ja heidän lähipiiriään, työkseen juhlia järjestäviä tai muita perhejuhlia suunnittelevia. Kyseessä on valtakunnallinen tapahtuma, johon sekä kävijöitä että näytteilleasettajia tulee aina Lappia myöten. Ravitsemusalan yritykset, juhlapaikat, kampaajat, meikkaajat, kultasepän- ja morsiuspukuliikkeet tai vaikka kukkakaupat kaikki ovat hyvin edustettuina, Välimäki kiittelee. säestyksellä. Rakkauslauluja tulkitsevat tangokuninkaalliset Johanna Debreczeni ja Jouni Keronen. Jotain uutta, vanhaa ja käytettyä Tämän vuoden tapahtuman teemana ovat paikallisuus, kotimaisuus ja kierrätys. Uutuutena olemme luoneet käsityöläiskorttelin, jossa pääsevät yhdessä esiin pie net alan toimijat, jotka eivät yksin pystyisi tapahtumaan osallistumaan, Välimäki paljastaa. Suuren suosion saavuttanut käytettyjen hääpukujen pop up -kauppa Jotain käytettyä? järjestetään nyt kolmannen kerran. Tälle vuodelle sen yhteyteen on suunnitteilla myös muiden häätuotteiden kirpputori. Viime vuodelle uudistettu Tanssiva Morsiuspukunäytös saa jatkoa elävän musiikin Muodikkaasti puutarhajuhlissa Mistä kokenut messujärjestäjä löytää joka vuosi raikkaimmat ideat, ajankohtaisimmat puvut, kauneimmat kampaukset ja kaikki muut alan uutuudet? Minulla on luotettavat, monivuotiset yhteistyökumppanit, jotka haistelevat maailmalta uusimmat trendit ja tuovat ne messuille mukaan. Puutarhajuhlat ovat tämän vuoden kuuma teema, Satu Välimäki naurahtaa. Messujärjestäjän työ on pitää kokonaisuus kasassa: myydä näyttelypaikat, mitoittaa tapahtumille oikeat tilat, laskea kustannukset, teettää materiaalit eli lyhyesti sanottuna mahdollistaa tapahtuman toteutuminen. Nautin siitä, että langat pysyvät käsissäni, asiat etenevät leppoisasti ja kaikilla on hyvä mieli. Työ on mielekästä niin kauan kuin sitä tehdessä raikaa nauru. Messupäivinä kaikkein palkitsevinta on nähdä ihmisten onnelliset ilmeet. 9

10 Kulissien takaa Ohjaaja Vilppu Kiljunen: NABUCCOSSA SOI HALU VALTAAN JA järkälemäinen ja spektaakkelimainen musiikki Nabuccon kätkee sisäänsä rankan draaman ihmisen vallanhalusta ja rakkauden kaipuusta. Teoksen haaste ohjaajalle on kaivaa tuo draama esiin, nostaa se pintaan. Nabucco täytyy lukea vasten sen historiallista syntytaustaa, ymmärtää sen sisällöllinen haaste, jonka jälkeen se täytyy tulkita uudelleen. Ohjaajan huiput ja karikot Oopperan ohjaamisen huippuhetket ovat niitä, kun näyttämö alkaa soida kun tapahtumat näyttämöllä ovat johdonmukaisia ja ymmärrettäviä, kun niissä on jännitettä ja ne ovat mielekkäässä suhteessa musiikkiin. Silloin tulee tunne, että tätä minä olen hakenut, minunkin instrumenttini alkaa olla vireessä. Tämä tapahtuu usein noin viikko ennen ensi-iltaa ja silloin tuntuu, että tämä kone lentää, vihdoinkin! Ohjaajana joutuu simuloimaan päässään tavattoman paljon asioita, joten on onnellista, kun kaikki alkaa konkretisoitua näyttämöllä. Karikkoja oopperan oh- Kun jotain tarinaa kerrotaan kyllin, siihen aletaan uskoa. jauksessa on juuttua junnaamaan yksityiskohtia. Työtä täytyy tehdä leveällä pensselillä ohuina kerroksina ja lukemattomia kertoja toistamalla. Samalla tavalla kuin lakkapintaa levitettäessä veneen pohjaan. Tunnetilat esiin Teatterin ja oopperan ohjaamisen ero kulminoituu siinä, että oopperassa monet asiat tulevat annettuina partituurissa: tapahtumien kesto, kohtausten emotionaalinen viritys jne. Oopperan ohjaaminen on mitä suurimmassa määrin muodon luomista, kuten sen pitäisi olla teatterissakin, mutta tuon muodon täytyy olla mielekkäässä suhteessa partituurin musiikilliseen muotoon. Myös harjoitusprosessit ovat erilaisia. Oopperassa esiintyjät opettelevat laulutekstinsä ja musiikkinsa jo ennen ohjausharjoituksia, teatterissa näin tapahtuu harvemmin. Molemmat ovat näyttämötaidetta ja muistuttavat toisiaan. Tämä aiheuttaa usein sekavaa rinnastusta oopperanäyttelemisen ja teatterinäyttelemisen välillä. Draaman näyttämöllistä läsnäoloa pidetään usein oikeampana tai todempana, vaikkei niin ole. Oopperaan kuuluu tyylitelty ele tuo vaatimus tulee jo partituurista, jossa yhden tunnetilan esittämiselle voidaan varata kuuden minuutin pituinen aaria. Ja tuon tyylitellyn eleen luominen on oopperaohjaajan erityistaito. Toiston ja tarinan voima Minun Nabucconi motto on: Kun jotain tarinaa kerrotaan kyllin, siihen aletaan uskoa. Nabuccossa esitellään oikeita ja vääriä jumalia. On vaikea ottaa kantaa kysymykseen uskontojen ja jumalien totuudellisuudesta. Minua kiinnostaa enemmän se, millä ehdoilla ihminen uskoo, ketä hän uskoo ja miksi? Mikä on totta, mikä harhaa? Miten valta, väkivalta ja vääryys kytkeytyvät vanhoihin toistettuihin tarinoihin? Siirretäänkö vanhoja totuuksia eteenpäin sellaisinaan, jotta hullut hallitsijat voisivat johtaa sokeita laumoja? Tätä ajattelua vasten nousee Nabuccon keskeisimmäksi hahmoksi kuoro eli kansa. Totuutta kaipaava, johdateltava, sokea kansa. Kansa, jolla on laumana käsitys oikeasta, mutta joka on kyvytön toimimaan ilman vahvaa johtajaa. Hassu, pelokas, turvaa ja onnea hakeva ihminen. Me. Onneksi minulla ohjaajana on käytössä motivoitunut ja osaava Tampereen Oopperan kuoro, joka pelottomasti on tehnyt aiemminkin töitä kanssani ja johon olen oppinut luottamaan. 10

11 KAIPUU RAKKAUTEEN Lavastaja Antti Mattila: HAAVEKUVA, AUTIOMAA JA SORTUVA TEMPPELI NABUCCO oli tuoreena oopperana hyvin suosittu Italiassa, sillä sen tematiikka sortajien kourissa olevasta valitusta kansasta sopi 1800-luvun italialaisten nationalistisiin tuntoihin. Ohjaaja Vilppu Kiljusen kanssa oli alusta asti ilmeistä, että Tampereella 2015 Nabuccon libreton tulkitseminen kirjaimellisesti olisi kestämätöntä. Oopperan lavastusratkaisu pyrkii lisäämään tulkinnallisia tasoja alkuperäisteokseen, mutta mikään päällekirjoitus se ei ole perusjuonikuvioissa olemme varsin uskollisia alkuperäiselle, emmekä pyri osoittelemaan tai opettamaan katsojia siirtämällä tapahtumia nimettyyn moderniin aikaan ja paikkaan, vaikka toteutus sisältää viitteitä nykyajastakin. Lavastuksen olennainen osa on valtava romantiikan tyyliin tehty taustamaalaus pilvitaivaasta ja auringonsäteistä. Se on samaa maailmaa kuin 1800-luvun kansallistuntoisten maalarien kotimaansa luontoa ihailevat taulut, raamatunkuvitukset tai kansakoulujen opetustaulut. Samalla se on niin voimakkaasti visuaalista karkkia, eräänlainen kitsch-kuva, että se ironisoi itsensä. Kuva voi näyttämöelementtinä myös herättää mielikuvan valtavasta maantienvarren mainostaulusta tai ehkä elokuvastudion taustakankaasta ja sitähän pilvikuva oopperan heprealaisille edustaa: haavekuvaa, ajatusta siitä, että jossain muualla on paremmin. Lisäksi meillä on maata viipale kuvitteellista autiomaata Tampere-talon lavalla hiekkadyyneineen. Hiekkaa muuten edustaa vaaleanruskea kumirouhe, jota on hankittu peräti kaksi tonnia. Ja oopperan ensimmäisen osan Jerusalemin temppeli saa yksinkertaisen mutta aika massiivisen toteutuksen. Libretossahan temppeli sortuu siihen sisältyy meillä pari jippoa, joiden kokeilemista näyttämöllä maltan tuskin odottaa. Pyrin siihen, että lavastus sisältää jonkinlaisen älyllisen tai käsitteellisen ulottuvuuden, mutta samalla myös katsojan tunteille tarttumapintaa, tunnelmaa, näköisyyttä toivon mukaan jonkinlaista vau-efektiäkin. Taiteessa pitää aina olla jotain uutta, mutta myös jotain vanhaa ja lainattuakin varsinkin jos lainaa parhailta tylsä ei saa olla! Pukusuunnittelija Piia Rinne: VAATE TUKEE KANTAJANSA TARINAA TAMPEREEN OOPPERAN Nabuccon puvustus ei ole epookkia vaan pikemminkin seka-aikaa, joka tulee lähelle meidän aikaamme. Teoksen kantava teema on valta. Sen ilmentyminen on ollut olennainen lähtökohta luonnostelles- sani oopperan hahmoja. Nabuccossa on lisäksi suuri kuoro, jolla on merkittävä rooli tätä kautta puvut tulevat esiin myös suurena massana. Olen työskennellyt niin ohjaaja Vilppu Kiljusen kuin lavastaja Antti Mattilan kanssa aiemminkin, joten yhdessä tekeminen on jo tuttua. Oopperan toteutus syntyy tiiviin yhteistyön tuloksena. Oma työni alkaa libreton lukemisella, josta nousevat ensimmäiset mielikuvat. Tämän ja työryhmän kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta alkaa kuvien keräys visuaalisesta maailmasta. Pukusuunnittelija on osa työryhmää. Olennaista on miettiä, miten puvut toimivat suhteessa teoksen muihin osa-alueisiin, osana kokonaisuutta. Hahmo rakentuu puvun ja esiintyjän yhdistelmästä. Sovi- tukset ovat tärkeä vaihe proses- sissa. Joskus hahmon lopullinen muoto fiksaantuu vasta viime vaiheessa, kun näkee kokonaisuuden lavalla kaikkine osaalueineen. Ideoita pukuihin voi syntyä oikeastaan mistä vain. Kun työn alla on jokin teos, sitä katsoo ympärillä olevaa maailmaa teok- sen silmin. Ohi kulkeva ihminen tai ajan ilmiö voi antaa idean hah- moon tai pukuun yhtälailla kuin jokin elokuva, taideteos, valokuva tai mainos. Tampereen Oopperan ensi-ilta Tampere-talossa Tommi Hakala Mlada Khudoley Tuomas Pursio Tiina Penttinen Mati Turi Jouni Kokora Tero Harjunniemi Suvi Väyrynen Musiikinjohto Ohjaus Lavastus Puvut Valosuunnittelu Kuorokapellimestari Tampere Filharmonia Tampereen Oopperan kuoro (Nabucco) (Abigaille) (Zaccaria) (Fenena) (Ismaele) (Baalin pappi) (Abdallo) (Anna) Alberto Hold-Garrido Vilppu Kiljunen Antti Mattila Piia Rinne Jussi Kamunen Heikki Liimola La klo 15 Ke klo La klo 15 Ke klo La klo 15 Liput alk. 62/81/95, myös eläkeläis- ja ryhmälippuja Ooppera-buffet alk. 30 La klo 14 Viini soi -tasting alk

12 MINUN TAMPEREENI Muistan kuinka jo pienenä poikana 70-luvulla suuren kaupungin pienet asiat vaikuttivat Kuljun metsissä kasvaneeseen veijariin. Heräsin monesti perheemme auton takapenkiltä kirkkaaseen vilkkuvaloon, vähän kuin jääkaapin ovi avattaisiin yön pimeydessä uudestaan ja uudestaan. nälkä tuli ja se jäi. Nuo valot olivat Helsingin moottoritien hienot isot valot ja selälläni maatessani en tokikaan voinut kuvitella, mitä kaikkia tapahtumia ja hetkiä niitä ohittaessani tulevaisuudessa tulisin rakkaasta tulevasta kotikaupungistani kokemaan. 15-vuotiaana teininä vanhan kirkon ympäristö tuli tutuksi, ja mieleeni muistuu viistokatu ja vanha bussiasema, jopa huoltoasema torin pohjoispäässä. Se toki oli muistikuva jo 70-luvulta. Nälkä jäi, ja 17-vuotiaana muutin opiskelun perässä suureen kaupunkiin, suurin odotuksin. Arkkitehtuuria opiskellessani aloin ymmärtää, mistä hyvä kaupunki koostuu ihmisen mittakaavassa ja Tampere täyttää juuri tuon. Riittävän suuri kokea ja tarpeeksi pieni ymmärtää! Tampere, tuo jakamaton kokonaisuus Tammerkosken molemmilla puolilla! Näin olen sen aina kokenut: vaikka koski jakaa keskustan, niin koko keskusta-alue on minulle pysynyt aina yhtenäisenä. On vain täytynyt ylittää tuo kaunis koski jylhine kauniine Aaltosen patsaineen. Tampere on arkkitehtuuriltaan monimuotoinen: oma suosikkini on Lars Sonckin suunnittelema Tuomiokirkko. On myös hienoa nähdä uusia tuulia tornitalojen ja tulevan rantarakentamisen myötä, sillä kaikki näyttävä arkkitehtuuri tuo lisää turismia ja sitä kautta parantaa ostovoimaa ja kaupungin mainetta maailmalla. Saan olla myös ylpeä, että kaksi poikaani Jere ja Topi ovat asuneet lähes koko elämänsä juuri tässä kaupungissa, sillä tästä on helppo siirtyä kumpaan suuntaan vaan, pienempään tai suurempaan, jos ikinä mihinkään. Musiikki mullisti maailmani jo aikaisin, mutta Tampere teki siitä minulle ammatin. Konservatorio antoi alun uralleni, ja Tampereen Oopperan kautta sain ensimmäisen todellisen oopperakokemuksen. Olin ensimmäistä kertaa oopperakuorossa ja minulle tarjottiin mahdollisuutta laulaa Edmonton rooli Manon Lescaut -oopperassa coverina. Ja missäpä muuallakaan kuin upeassa Tampere-talossa. Löysin siis itseni laulamassa ensimmäistä orkesteriharjoitusta, ensimmäisessä varsinaisessa oopperassani, vierelläni mm. Karita Mattila, Stephen Mark Brown, Juha Kotilainen ja Hannu Niemelä ja minä aloitin koko show n... Tuo uskomaton kokemus jätti niin suuren jäljen, että kannan sitä mukanani ainiaan, ja onnekseni olen saanut tässä talossa paljon uusiakin kokemuksia. Nuo lapsuuteni vilkkuvat valot ovat vaihtuneet vähemmän vilkkuviksi parrasvaloiksi, joiden loisteessa mieleni palaa auton takapenkille levolliseen hurinaan, toivottamaan tervetulleiksi Tampereen ja kaikki ne unelmat ja toiveet, joita rakas kaupunkini tarjoaa! Tero Harjunniemi oopperalaulaja Musiikki mullisti maailmani jo aikaisin, mutta Tampere teki siitä minulle ammatin. TUOTANTO TAMPERE-TALO Pääyhteistyö kumppanimme 12