KRISTILLISTEN YHTEISÖJEN VIESTINTÄ Käytännön toimijoiden näkemyksiä kristillisen yhteisöviestinnän haasteista ja koulutustarpeista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KRISTILLISTEN YHTEISÖJEN VIESTINTÄ Käytännön toimijoiden näkemyksiä kristillisen yhteisöviestinnän haasteista ja koulutustarpeista"

Transkriptio

1 KRISTILLISTEN YHTEISÖJEN VIESTINTÄ Käytännön toimijoiden näkemyksiä kristillisen yhteisöviestinnän haasteista ja koulutustarpeista Minna Mustonen Opinnäytetyö, kevät 2008 Diakonia-ammattikorkeakoulu Turun toimipaikka Viestinnän koulutusohjelma Medianomi (AMK)

2 2 TIIVISTELMÄ Minna Mustonen. Kristillisten yhteisöjen viestintä. Käytännön toimijoiden näkemyksiä kristillisen yhteisöviestinnän haasteista ja koulutustarpeista. Turku, kevät 2008, 50 s., 1 liite. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Turun toimipaikka, Viestinnän koulutusohjelma, medianomi (AMK). Opinnäytteeni tavoitteena oli selvittää kristillisten yhteisöjen viestinnässä työskentelevien käsityksiä kristillisen yhteisöviestinnän haasteista ja koulutustarpeista. Tarkoituksenani oli ottaa selvää, tuoko sanoman sisältö joitain erityispiirteitä kristillisten yhteisöjen päivittäiseen tiedotustoimintaan. Kristillisten yhteisöjen viestintää on Suomessa tutkittu vain vähän. Saatavilla oleva kirjallisuus osoittaa, että kristillisen yhteisöviestinnän peruslähtökohtana on evankeliumin julistaminen niille, jotka ovat vieraantuneet kirkosta. Tutkielmani perustuu kristillisissä yhteisöissä toimivien viestintäammattilaisen teemahaastatteluihin. Haastateltavat edustivat sekä herätyskristillisiä seurakuntia että valtionkirkkoa. Tein haastatteluja yhteensä viisi. Haastateltavat kokivat profiloinnin olevan yksi tärkeimmistä yhteisönsä viestinnän tehtävistä. He näkivät profiloinnin laajana kokonaisuutena, jossa yhteisön viestinnän kautta voidaan olla muokkaamassa suuren yleisön kuvaa koko kristillisestä kentästä ja nostamassa ihmisten jumalatietoisuutta. Mielikuvan parantaminen on pitkäjänteistä työtä ja vaatii omien viestien terävöittämistä. Omilla julkaisuilla koettiin olevan suuri merkitys kristillisille yhteisöille. Ne ovat keino vaikuttaa yhteisön julkisuuskuvaan, mutta myös merkittävä tekijä yhteisön identiteetin vahvistajana. Haastateltavien mukaan kristillinen sanoma tuo erityispiirteitä viestintään. Kristillisten yhteisöjen viestinnällinen tehtävä ei kuitenkaan ole niinkään suora julistustehtävä, vaan viestin pakkaaminen sellaiseen muotoon, jotta se olisi helposti ymmärrettävissä ja vastaanotettavissa. Kristillisissä yhteisöissä kaivataan viestintäkoulutusta, jotta viestintä olisi tehokasta ja se saavuttaisi entistä laajemman yleisön huomion. Paras koulutuksellinen vaihtoehto olisi teologisen ja viestinnällisen osaamisen yhdistelmä. Haastatteluista kävi ilmi, että kristillistä mediatyötä ei voi tehdä pelkästään vakaumuksella, vaan siihen tarvitaan myös ammattitaitoa. Toisaalta ilman henkilökohtaista vakaumusta tiedon välittäminen laajalle yleisölle helposti ymmärrettävässä muodossa voi olla mahdotonta. Asiasanat: yhteisöviestintä, kristillinen yhteisöviestintä, kristillinen media, koulutustarpeet, uskontojournalismi, tiedotus.

3 3 ABSTRACT Minna Mustonen. Christian Organizational Communication. The views of those working in Christian organizations about the challenges and educational needs in Christian organizational communication. Turku, Spring 2008, 50 p., 1 appendix. Diaconia University of Applied Sciences, Turku Unit, Degree Programme in Communications and Media. The purpose of this study was to define the challenges and the needs for education in Christian organizational communication from the view of those working in Christian organizations. The goal was to discover if the content of the message brings some special aspects to the daily work of the Christian communities public relations. Christian organizational communication has been studied very little in Finland. The literature at hand shows that the basis for the Christian organizational communication is to tell the gospel to those alienated from the church. My study is based on the interviews of five communication professionals working in Christian communities. The interviewees represent both the Lutheran state church and the revival movement churches. The interviewees felt one of the most important factors in their community communication is profiling. They regard profiling as a large entity in which it is possible to mould the picture of the Christian field and to lift the awareness of God to the general public. Improving the image is a persevering work and requires the sharpening of one s own messages. They also felt their own publications are of major significance to their own community. The publications are a means of influencing the public vision of the community, but also a significant factor in boosting the community s own identity. The interviewees agreed that the Christian message brings some special aspects to the communication. The communicational mission of the Christian communities is not so much to proclaim, but to present the message in a form easy to understand and to receive. Christian communities are in need of education in communication to make it effective and to gain the attention of the general public. The best training would be a combination of theological and communication education. It emerged from the interviews that Christian organizational communication can not be done with conviction only, but it also requires professional skills. At the same time it can be impossible to pass on the information in a form easily understandable to a larger audience without personal conviction. Keywords: organizational communication, Christian organizational communication, Christian media, educational needs, religious journalism, public relations.

4 4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO YHTEISÖVIESTINTÄ Yhteisöviestinnän tehtävät ja tavoitteet Sisäinen viestintä Viestintästrategian merkitys Joukkoviestimien merkitys yhteisöviestinnässä Kriisiviestintä KRISTILLISEN YHTEISÖVIESTINNÄN ERITYISPIIRTEET Uskontojournalismi Kristillisen median historiaa Suomessa Oto-tiedottajat viestinviejinä TEEMAHAASTATTELU TUTKIMUSMENETELMÄNÄ Tutkimusmenetelmän arviointi Haastateltavien valinta ja haastattelujen tekeminen HAASTATELTAVIEN NÄKEMYKSIÄ KRISTILLISESTÄ YHTEISÖVIESTINNÄSTÄ Kristillisten yhteisöjen viestinnän käytännöt ja suunnitelmallisuus Yhteisöjen mediasuhteet Kristillisen yhteisöviestinnän erityispiirteet Julistamistehtävä pakkaamistehtävä Yhteisöjen sisäinen ja ulkoinen viestintä Kristillisen yhteisöviestinnän parissa työskentelevien koulutustarpeet Henkilökohtaisen vakaumuksen merkitys LOPUKSI...44 LÄHTEET...47 LIITE: Teemahaastattelukysymykset...49

5 5 1 JOHDANTO Mikään yhteisö ei pysty toimimaan ilman viestintää. Viestintä on yhteisön toiminnan perusedellytys. Se on myös suuri voimavara, jonka käyttäminen vaatii tietoja ja taitoja. Tarkastelen opinnäytetyössäni kristillisten yhteisöjen viestintää osana yhteisöviestintää. Selvitän, tuoko sanoman sisältö joitain erityispiirteitä kristillisten yhteisöjen päivittäiseen tiedotustoimintaan. Selvitän myös, minkälaisia viestinnällisiä haasteita kristillisissä yhteisöissä koetaan olevan ja minkälainen koulutus voisi vastata yhteisöjen tarpeisiin parhaiten. Opinnäytetyöni koostuu kristillisissä yhteisöissä viestinnän tehtävissä työskentelevien teemahaastatteluista. Hyödynnän tutkielmassani yhteisöviestinnän teoriaa sekä aikaisempaa tutkimusta kristillisten yhteisöjen viestinnästä. Opinnäytetyölle oli tilausta, sillä kristillisten yhteisöjen viestintää ei ole tutkittu Suomessa kovinkaan laajasti. Uraauurtavaa tutkimusta Suomessa aiheesta on tehnyt Taisto Lehikoinen, jonka väitöskirjaa uskonnollisesta mediateoriasta sekä siihen perustuvaa kirjaa Median valtakunta hyödynnän tutkielmassani. Tutkielmani tuloksia voidaan hyödyntää suunniteltaessa koulutusta kristillisessä yhteisöviestinnässä työskenteleville henkilöille, joilla ei välttämättä ole minkäänlaista viestinnän koulutusta tai jotka tekevät tiedottajan töitä oman toimensa ohella. Perehdyn opinnäytetyössäni ensin yhteisöviestinnän käsitteeseen ja tehtäviin. Luvussa 3 käsittelen kristillisen yhteisöviestinnän erityispiirteitä ja kristillisen median historiaa Suomessa. Luvussa 4 arvioin teemahaastattelua tutkimusmenetelmänä ja kerron haastateltavien valinnasta sekä haastattelujen tekemisestä. Luku 5 sisältää haastattelujen tulokset. Lopuksi analysoin tulosten suhdetta alan kirjallisuuteen.

6 6 2 YHTEISÖVIESTINTÄ Yhteisöllä tarkoitetaan sellaista toiminnallista kokonaisuutta, jolla on jokin tarkoitus ja tavoitteet, ja jolla on tarvetta kertoa itsestään ja kommunikoida ympäristönsä kanssa. Yhteisöviestinnällä tarkoitetaan erilaisten yhteisöjen, kuten yritysten, julkisyhteisöjen ja järjestöjen viestintää. Sen rinnalla käytetään myös käsitettä yritysviestintä, jolloin tarkoitetaan erityisesti yksityisen sektorin organisaatioiden viestintää. Yhteisöviestinnän synonyymina käytetään usein organisaatioviestintää, vaikka organisaatioviestintä tarkoittaa enemmänkin nimenomaan yhteisön sisäistä viestintää. (Juholin 2006, 17.) Yhteisöviestintä on suunnitelmallista, tavoitteellista ja johdettua toimintaa, jolla pyritään oikean, selkeän ja vahvan yhteisökuvan rakentamiseen sekä avoimen ja vuorovaikutteisen tiedonkulun varmistamiseen (Siukosaari 1999, 12). Yhteisöviestintä on toisaalta paljon muutakin kuin vain virallinen tiedonvälitys, josta yleensä puhutaan. Viestintää on monenlaista: virallista ja epävirallista, suoraa ja epäsuoraa, luotettavaa ja epäluotettavaa, ymmärrettävää ja sekavaa, reaaliaikaista ja viiveellä saatavaa. (Ikävalko 1995, 10.) Yhteisöviestintää määriteltäessä on hyvä lähteä liikkeelle miettimällä sille asetettuja tehtäviä ja tavoitteita. 2.1 Yhteisöviestinnän tehtävät ja tavoitteet Viestinnän tarkoituksena on tukea yhteisön toimintaa. Viestinnän eri tehtävien rooli ja painotus voivat vaihdella tilanteen ja ajankohdan mukaan. Viestinnän suunnittelun kannalta on tärkeää täsmentää, miten yhteisö itse ymmärtää viestinnän ja mitä tehtäviä ja tavoitteita se sille asettaa. (Juholin 2006, 49.)

7 7 Åberg (1989, 66) on määritellyt yhteisön viestinnälle viisi päätehtävää: 1. Perustoimintojen tuki 2. Kiinnittäminen 3. Informointi 4. Profilointi 5. Vuorovaikutus Perustoimintojen tukeminen on yhteisön viestinnän tärkein tehtävä. Se pitää sisällään operatiivisen työviestinnän sekä ulkoisen ja sisäisen markkinoinnin. Työviestinnällä tarkoitetaan sitä viestintää, jota työyhteisön jäsenet tarvitsevat hoitaakseen oman työnsä. Työviestinnän kanavat voidaan jakaa suoraan yhteydenpitoon sekä välitettyyn viestintään. Suorassa yhteydenpidossa viestejä välitetään henkilökohtaisesti kasvokkain. Välitetyssä viestinnässä yhteydenpito tapahtuu erilaisten teknisten viestimien välityksellä. Tärkein suoran yhteydenpidon kanava on esimiehen delegoimat työohjeet. Markkinointiviestinnän keinoja ovat mainonta, henkilökohtainen myyntityö, myynninedistäminen sekä julkistaminen eli tekstimainonta. (Åberg 1997, ) Perustoimintaa tukevilla toimilla tähdätään siihen, että yhteisö toimii ja sen toimintaa ja tuotteita myös markkinoidaan ulospäin. Kiinnittäminen on yhteisön sisäistä viestintää ja sillä tarkoitetaan työhön ja työyhteisöön perehdyttämistä. Kiinnittäminen luo työyhteisöön me-henkeä ja on tärkeä tekijä myös viihtyvyyden kannalta. Åbergin (Mt., ) mukaan yhteisön toimivuuden kannalta on tärkeää, että uusi tulokas oppii työyhteisön pelisäännöt ja osaa toimia niiden mukaisesti. Työtehtävien muuttuminen tai uusien työtapojen käyttöönotto voivat tuoda kiinnittämisen piiriin myös kauemmin työssä olleita. Informointi käsittää yhteisön ulkoisen ja sisäisen tiedotuksen. Informointi käsitetään niin sanottuna perinteisenä viestintänä, missä yhteisön asioista kerrotaan sekä sisäisille että ulkoisille sidosryhmille (Ikävalko 1995, 14). Informoinnin painopiste on uutisissa eli siinä, mitä yhteisössä kulloinkin tapahtuu. Informoinnin

8 8 keinoja voivat olla esimerkiksi tiedotteet ja tiedotustilaisuudet, toimintakertomukset, asiakaslehdet ja esitteet. Profilointi on pitkäjänteistä viestintää, jolla tähdätään siihen, että mielikuva yhteisöstä on halutunlainen. Viestinnän avulla vaikutetaan siihen kuvaan, joka yhteisöstä syntyy sen sisä- ja ulkopuolella. Profilointi vaikuttaa kaikkeen yhteisön viestintään, erityisesti mainontaan. Profilointia tapahtuu koko ajan, ja osa siitä täysin tiedostamatta. Virallisen viestinnän ohella yhteisöä profiloivat Ikävalkon (1995, 19) mukaan esimerkiksi tapa, jolla vastataan puhelimeen, miten asiakkaisiin suhtaudutaan ja miten omaa henkilöstöä kohdellaan. Profilointi ei ole yksittäinen kampanja, vaan se on prosessi, jonka tuloksena kuva yhteisöstä syntyy. Toisaalta erilaiset kampanjat voivat vahvistaa tai heikentää yhteisön profiilia. Edellä mainitut neljä viestinnän tehtävää ovat niin sanottua virallista ja johdettua viestintää, jolle määritellään tavoitteita ja suunnitelmia. Näiden lisäksi yhteisöissä ja niiden lähipiirissä tapahtuu paljon erilaista vuorovaikutusta ja kohtaamisia, jotka eivät ole erityisemmin johdettuja eivätkä suunniteltuja tilanteita. (Juholin 2006, 44). Vuorovaikutus käsittää ihmisten kesken jaetut viestit niin yhteisön sisällä kuin myös ulkopuolisten sidosryhmien kanssa. Vuorovaikutusta tapahtuu yhteisössä kaiken aikaa. Yhteisön onkin vaikeaa ja jopa mahdotonta kontrolloida näitä sosiaalisia prosesseja. Edellä kuvattujen viestinnän viiden tehtävän lisäksi Juholin (2006, 44) nostaa esille sidosryhmä- ja yhteiskuntasuhteet. Näihin sisältyy edellä esitettyjä viestinnän muotoja, kuten tiedonvälitys, pyrkimys vahvistaa yhteisön tunnettuutta ja saada läpi sen näkemyksiä ja tavoitteita yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen voidaan tällöin nähdä toimintana, jonka tavoitteena on pitää keskeiset yhteiskunnalliset päättäjät tietoisina yhteisölle tai sen toimialalle tärkeistä asioista. Vaikuttaminen ja vuorovaikutus voi kohdistua esimerkiksi kunnallisiin tai valtiollisiin päättäjiin, ministeriöihin tai muihin tärkeisiin päätöksentekoelimiin.

9 9 Viestinnän tehtävät voidaan Ikävalkon (1995) mukaan jakaa kahteen ryhmään: lyhyen tähtäimen sekä pitkän tähtäimen tavoitteisiin. Nämä eivät sulje toisiaan pois vaan vaikuttavat samanaikaisesti. Yhteisöissä on hyvä kuitenkin tiedostaa, millä toimenpiteillä tähdätään mihinkin päämäärään. Esimerkiksi yhteisön profilointi on pitkäaikainen prosessi, joka voi vaatia useiden vuosien työn. Sen sijaan esimerkiksi uuden tuotteen markkinoille tuominen on huomattavasti lyhyempi projekti. Lyhyen aikavälin tavoitteiden tulisi tukea pitkän tähtäimen tavoitteita eli ne ovat osatekijöitä mentäessä kohti suurempia tavoitteita. (Ikävalko 1995, 14.) 2.2 Sisäinen viestintä Yhteisön sisäinen viestintä on pääosin henkilöstöviestintää. Sisäinen viestintä on yhteisön viestinnän tärkein osaamisalue. Yhteisö päättää itse, mitä ryhmiä talon sisällä ja sen vaikutuspiirissä kuuluu sisäisen viestinnän piiriin. Suurissa järjestöissä ainoastaan toimiston henkilökunta kuuluu sisäisen viestinnän piiriin, jäsenistö ulkoisen. (Siukosaari 1999, 65.) Sisäisen viestinnän tavoitteita ovat avoin tiedonkulku ja työmotivaation lisääminen. On tärkeää, että työyhteisö saa tietää yhteisön muutoksista ja uutisista nopeasti ja mahdollisimman rehellisesti. Kun työntekijät ovat selvillä yhteisön tavoitteista ja tapahtumista sekä omasta asemastaan työyhteisössä, heidän työmotivaationsa ja työssä viihtymisensä lisääntyvät. Sisäisen viestinnän tehtäviä ovat informointi, keskustelu, perehdyttäminen ja kiinnittäminen, sisäinen markkinointi ja vuorovaikutuksen mahdollistaminen. Menetelmät sisäisessä viestinnässä valitaan kulloisenkin tiedotettavan asian sisällön, kiireellisyyden ja kohderyhmän mukaan. Sisäisen viestinnän keinoja ovat esimerkiksi henkilökohtaiset keskustelut, kokoukset, sisäinen radio ja televisio, intranet, sähköposti, ilmoitustaulut, tiedotteet ja henkilöstölehti. (Kortetjärvi-Nurmi & Rosenström 2002, , 227.)

10 Viestintästrategian merkitys Viestinnän tehtävien tiedostaminen on tärkeää, mutta vielä oleellisempaa on tavoitteiden asettaminen viestinnälle. Viestinnän suunnittelussa on Åbergin (2000, 227) mukaan kyse niiden viestinnän peruslinjojen määrittelystä, joiden avulla viestintä saadaan tukemaan yhteisön strategisia tavoitteita. Viestintästrategia ei siis ole irrallaan varsinaisesta toiminnasta, vaan se perustuu yhteisön kokonaisstrategiaan. Juholinin (2006) mukaan viestinnälle tyypillisiä tavoitteita ovat esimerkiksi yhteisön tunnettuus sidosryhmien keskuudessa, yhteisökuva tai maine, näkyvyys julkisuudessa, yhteisön korostamien arvojen toimivuus ja näkyvyys, yleinen tyytyväisyys viestintää kohtaan ja tiedonkulun sekä vuorovaikutuksen toimivuus. Viestinnän tavoitteita asettaessa määritellään, mikä tai millainen tavoitetilanne on, eli minkälainen yhteisökuvan tulisi olla. Tavoitteet voivat olla konkreettisesti mitattavia tulostavoitteita tai suunta ja linjaus siitä, mihin ollaan menossa ja mitä pidetään tärkeänä. (Juholin 2006, ) Viestintäsuunnittelun lähtökohta on tavoitteiden ja käytettävissä olevien resurssien määrittely. Suunnittelu voidaan jakaa kahteen osaan: kokonaissuunnitteluun, joka koskee koko yhteisöä ja projektisuunnitteluun, joka koskee jotain yksittäistä hanketta, kuten asiakaslehteä, seminaaria, lehdistötilaisuutta tai tiedotetta. Viestinnän suunnittelun keskeiset resurssit ovat ihmiset ja heidän osaamisensa, raha sekä tekniset välineet ja valmiudet. Viestintästrategia perustuu nykytilan analyysiin, yhteisön toimintastrategiaan, viestinnän resursseihin, päätavoitteisiin sekä tulosten seurantaan ja analysointiin. (Ikävalko 1995, 31, 33.) 2.4 Joukkoviestimien merkitys yhteisöviestinnässä Median keskeinen tehtävä on tiedon välittäminen ja sitä kautta päätöksenteon valvonta yhteiskunnassa. Tiedon välittämisen ohella media pyrkii valintojensa ja journalistisen työnsä kautta helpottamaan kansalaisten ymmärrystä ympäröivästä maailmasta ja sen ilmiöistä. Ikävalkon (1995) mukaan medialla on yhtei-

11 11 söihin nähden kaksoisrooli. Samalla, kun yhteisö pyrkii median kautta tavoittamaan omia kohderyhmiään, media on itsessään yksi keskeisistä sidosryhmistä. Mediaa ei tule rinnastaa yhteisön omiin viestintäkanaviin, sillä media kontrolloi itse toimintaansa eikä anna päätösvaltaansa toimitusten ulkopuolelle. Yhteisön tiedottaja ei siis pysty kontrolloimaan sitä, minkälaisena hänen sanomansa tulee ulos. Tiedottajan lähettämät tiedotteet ja uutisvinkit saavat toimittajilta ja viestimiltä erilaisen vastaanoton sen mukaan, miten hyvin ne istuvat kyseisen median tavoitteisiin ja sen hetkiseen tilanteeseen, esimerkiksi uutispäivään. (Ikävalko 1995, 72.) Yhteisöt hakeutuvat julkisuuteen, sillä julkisuus on niille nopeaa ja edullista mainontaa. Journalistista julkisuutta pidetään myös uskottavampana kuin maksettua mainontaa. Mediajulkisuus on yhteisöille keino tehdä itseään tunnetuksi, käydä julkista keskustelua ja vaikuttaa sidosryhmiinsä. Mediajulkisuus tarjoaa yhteisöille mahdollisuuden informoida itsestään ja nostaa keskusteluun tärkeinä pitämiään asioita. Sitä kautta yhteisö pystyy vaikuttamaan maineeseensa sekä saavuttamaan ilmaisjulkisuutta ja käyttämään mediajulkisuutta yhtenä markkinointiviestinnän kanavana. (Juholin 2006, ) Yhteisön on Ikävalkon (1995, 76) mukaan tultava toimeen medioiden kanssa niin hyvinä kuin huonompinakin aikoina. Mitä paremmin suhde toimii, sitä parempi on yhteisön julkisuuskuvakin huonoista uutisista huolimatta. Yhteisöjen tulee viestiä säännöllisesti tilanteen mukaan joko antamalla taustatietoa asioistaan, tekemällä itseään tunnetuksi tai tarjoamalla uutisia. Eräs keino yhteisön julkisuuskuvan hallintaan on henkilökohtainen yhteydenpito viestinten ja toimittajien kanssa. Hoitaessaan tätä tehtävää viestinnän ammattilainen voi omaksua hyvin erilaisia rooleja yhteisönsä julkisuusstrategian pohjalta. Hänen tapansa toimia voi vaihdella avoimesta informatiivisuudesta markkinointilähtöiseen lähestymiseen. Toimittajat arvostavat yleensä yksilöllisesti palvelevaa tiedottajaa. Ollakseen toimittajille hyvä tiedonlähde, tiedottajan on tunnettava joukkoviestinnän ja median toimintatavat, oltava ammattitaitoinen ja luotettava kumppani, tunnettava perusteellisesti oma yhteisönsä ja sen tärkeimmät henkilölähteet. (Juholin 2006, )

12 Kriisiviestintä Kriisillä tarkoitetaan tapahtumaa tai prosessia, joka jollain tavalla uhkaa yhteisöä. Uhka voi kohdistua joko yhteisön aineellisiin tai aineettomiin arvoihin eli ihmisiin, kiinteistöön tai maineeseen. Kriisi voi olla jokin äkillinen onnettomuus tai pitemmällä aikavälillä etenevä tapahtumaketju. (Juholin 2006, 299.) Lehtosen (1999, 11) mukaan kriisillä on yhteisön julkisuuteen kaksi vaikutusta: Niille, jotka eivät ole aikaisemmin olleet yhteisön kanssa tekemisissä, kriisi antaa aiheen yhteisöä koskevan mielipiteen muodostamiseen. Niille, jotka ovat jo aikaisemmin olleet tekemisissä yhteisön kanssa, kriisi on tilanne, jossa he joutuvat arvioimaan käsityksensä yhteisöstä uudelleen. Kriisi on yhteisölle sekä uhka että mahdollisuus. Onnistuneesti johdettu ja tiedotettu kriisi voi lisätä yleisön luottamusta ja vahvistaa yhteistyökumppaneiden sitoutumista yhteisöön. Kriisiviestintä on osa yhteisöjen muutosviestintää, johon yhteisöillä tulisi olla olemassa oma suunnitelmansa. Kriisin kohdatessa on erittäin tärkeää kertoa siitä välittömästi ja avoimesti. Vääriä tietoja voi olla vaikeaa korjata myöhemmin. (Ikävalko 1995, 122.) Tiedottamisen tavoitteet vaihtelevat kriisin edetessä. Siukosaaren (1999, 194) mukaan kriisiviestijän päätavoitteita ovat, että tilanteesta syntyy julkisuudessa oikea mielikuva, että yhteisön näkökulmat ja viestit otetaan huomioon sekä se, että yhteisön toimintaedellytykset ja jatkuvuus turvataan kriisistä huolimatta. Yhteisön viestinnän tulee siis olla suunniteltua ja tavoitteellista toimintaa myös kriisitilanteissa. Tiedottajan rooli on tässä kohtaa olennainen. Hänen tulee tunnistaa sellaiset yhteisön sisältä tai ulkoa tulevat tilanteet, jotka saattavat aiheuttaa tarpeen kriisiviestintään. Kriisitiedotus on luonteeltaan nopeaa ja siihen sisältyvät selkeät tilannetiedot sekä toimintaohjeet. Kriisiviestinnän suunnittelu alkaa mahdollisten kriisitilanteiden kartoituksella. Kriisiviestinnän tarvetta määriteltäessä on olennaista miettiä, koskettaako yhteisön toiminta useita ihmisiä ja voiko yhteisön kriisi vaikuttaa monien ihmisten elämään. Kriisiviestinnän onnistuminen edellyttää ennakkovarautumista, suunnittelua, ylläpitoa sekä kriisien tunnistamista. (Siukosaari 1999, 196, 198.)

13 13 3 KRISTILLISEN YHTEISÖVIESTINNÄN ERITYISPIIRTEET Lehikoisen (2003) mukaan media soveltuu erinomaisesti kaikenlaisten kristillisten tavoitteiden ja sanomien välittämiseen. Median kautta yhteisöillä on pääsy ihmisten tietoisuuteen, työpaikoille, automatkoille ja koteihin. Median avulla kristilliset yhteisöt voivat pyrkiä vaikuttamaan yhteiskunnassa myös lainsäätäjiin sekä kulttuurielämään. Kristillisillä yhteisöillä on yhteinen tavoite: kristinuskon vaikutuspiiristä loitontuneiden ihmisten tavoittaminen ja suhteen uudelleen luominen. (Lehikoinen 2003, ) Lehikoinen (2006) painottaa, että teologisesta näkökulmasta kristillinen viestintä on yksinkertaistettuna pelastuksesta kertomista viestinnän keinoin. Perustan kristilliselle viestinnälle antaa Jeesuksen antama lähetyskäsky, jossa kehotetaan menemään ja tekemään opetuslapsia kaikkialla maailmassa. Erityisesti herätyskristillisissä yhteisöissä mediaevankeliointi on ensisijainen viestinnän muoto, sillä olisi mieletöntä tuottaa kristillistä elämää opettavaa eli niin sanottua pastoraalista viestintää, jos henkilö ei vielä ole kristitty. Siksi evankeliointi on kiireellinen ja tärkeä viestinnän muoto. Lehikoisen mukaan herätyskristillisen mediateorian heikkous onkin juuri siinä, että se on helposti vain uskonnollista paatosta ja propagandaa. (Lehikoinen 2006, 86, 103.) Suomen evankelisluterilaisen kirkon viestintästrategian peruslähtökohtana on vuorovaikutus. Koska evankeliuminen julistaminen on inhimilliseltä luonteeltaan viestintää, on kirkossa perusteltua pitää viestintää sekä tukitoimena että osana kirkon ydintoimintaa. (Kirkkohallitus 2004, 11.) 3.1 Uskontojournalismi Lehikoinen (2006) painottaa, että kristityn tulee olla kristitty myös journalistina. Toisaalta hän toteaa, että journalismilla on oma vahva maailmankuvansa ja muotokielensä. Muotokielen osalta journalismilla ei ole ongelmia suhteessa uskoon. Sen sijaan journalistisen riippumattomuuden, kriittisyyden, objektiivisuu-

14 14 den sekä uutiskriteerien kohdalla tilanne on ongelmallisempi. Lehikoinen kritisoi valtavirtajulkisuutta uskon latistamisesta hernekeittojournalismin tasolle. Tällä hän viittaa siihen, että hengellisillä kesäjuhlilla pääuutiseksi nostetaan se, kuinka paljon siellä syötiin hernekeittoa tai montako kiloa näkkileipää kului. Hernekeittojournalismi ei ammattitaidottomuuden ja/tai uutiskriteerien vuoksi tunnista uskonnon ja uskon ydintä journalismille varteenotettavaksi aiheeksi. Tästä syystä Lehikoisen mukaan tarvitaan erityistä uskontojournalismia, samoin kuin taloudessa, politiikassa ja kulttuurin parissa on omat erikoistoimittajansa. Lehikoinen kuvaa uskontojournalismin eri tasoja seuraavasti: Instituutioiden toiminta: kirkon ja muiden yhteisöjen tapahtumat, päätökset, suuret ihmisjoukot ja numerot. Liikkeen ominaispiirteiden ja opin tuntemus: kirkon, herätysliikkeiden ja kirkkokuntien tapojen ja uskon erityispiirteet. Radikaali uskontojournalismi: se käsittelee ja uutisoi myös kristinuskon tuonpuoleisia väitteitä, hengellisten vaikuttajien puheita, henkilökuvia, näkemyksiä, uskosta nousevia kannanottoja. Tällä tasolla käsitellään myös uskon yliluonnollista elementtiä. Puhetapa on uskoa ymmärtävää ja hyväksyvää. Siinä hyväksytään uskon universaali auktoriteetti, uskon väittämät ja totuudellisuus. (Lehikoinen 2003, 287; 2006, ) Näiden eri tasojen esilläolo valtamediassa ei ole kaikilta osin kovinkaan realistista. Kaksi ensimmäistä tasoa näkyvät aika ajoin mediassa: kirkollisten instituutioiden toiminnasta sekä eri kirkkojen tavoista ja opeista uutisoidaan aika ajoin. Esimerkiksi Aamulehdessä ja Keskisuomalaisessa on julkaistu viikoittaisia uskontoaiheisia teemasivustoja. Lehikoisen esittämä radikaalin uskontojournalismin taso puolestaan pitää sisällään asioita, joita ei juurikaan mediassa noteerata. Journalismi pikemminkin pyrkii välttämään lähtemästä jostain tietystä maailmankuvasta. Journalismin tavoitteena on esittää objektiivista tietoa eikä ottaa kantaa esittämällä jotain tiettyä maailmankuvaa totena. Journalismi on kiinnostunut konkreettisista asioista ja tapahtumista, jotka on helppo osoittaa olemassa oleviksi. Uskonnossa taas on kyse uskonnollisista väitelauseista ja henkilökohtaisesta, subjektiivisesta vakaumuksesta, jotka eivät täytä journalismille tyypillisiä uutiskriteereitä.

15 15 Kristillinen viestintä on yhteisölähtöistä. Se perustuu kunkin kristillisen yhteisön teologiaan, traditioon, resursseihin ja viestintäkäytäntöihin. Kristillisen yhteisöviestinnän tehtävä on vahvistaa yhteisön yhteenkuuluvuutta, mutta antaa samalla tilaa monenlaisille äänille ja avoimelle keskustelulle. Viestinnälliset ratkaisut riippuvat yhteisöissä muun muassa siitä, kuinka tiukasti raja pyhän ja sekulaarin, hengellisen ja maallisen välille vedetään. Herätyskristillisissä yhteisöissä on tyypillistä vetää raja tiukemmin ja keskittyä viestinnässä mieluummin hengellisiin kysymyksiin. Suurten kirkkojen viestinnässä on usein helpompi käsitellä myös esimerkiksi yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta tai muita humanitaarisia kysymyksiä ja jopa välttää viestinnässä suorasanaisesti uskonnollisia aiheita. (Lehikoinen 2006, 88.) Tällaiset ihmisten arkea koskettavat aiheet saavat hengellisiin arvokysymyksiin verrattuna huomattavasti useammin näkyvyyttä mediassa. Kristillinen viestintä on luonteeltaan hyvin monimuotoista. Lehikoisen (2006) mukaan monipuolisuus johtuu paitsi kristillisen kentän laajuudesta, myös siitä, että kussakin yhteisössä on useita toimijoita, joiden tehtäviin viestintä ainakin jollain tasolla kuuluu. Kirkoilla voi olla omat viestintään keskittyneet yksikkönsä sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Herätysliikkeillä puolestaan on omia viestintäratkaisuja, joilla ne viestivät omia erityispiirteitään. Herätyskristillisellä kentällä on useita tunnustustenvälisiä mediatoimijoita ja lähetysjärjestöjä, jotka eivät ole sitoutuneita mihinkään tunnustuskuntaan. Hiippakunnilla ja seurakunnilla on usein omia lehtiä ja muita medioita. Eri tunnustuskunnilla on myös muita mediatoimijoita kuten kustannustaloja tai muita vastaavia mediayhtiöitä. Lisäksi jotkut yksilökristityt harjoittavat epävirallista media-aktivismia erityisesti internetissä. (Lehikoinen 2006, 89.) Kristillistä media-aktivismia, jota yksittäiset kristityt harjoittavat, voi olla esimerkiksi uskonnollisten videoiden vieminen You- Tube -sivustolle, kristillisten yhteisöjen perustaminen erilaisille foorumeille tai kantaaottavan blogin pitäminen netissä. Myös tällaisilla keinoilla ajatellaan olevan merkitystä uskosta vieraantuneiden ihmisten tavoittamisessa.

16 Kristillisen median historiaa Suomessa Suomalaiselle kristilliselle mediakentälle on leimallista sähköisen puolen pitkä yleisradiolainen hartausohjelmien perinne sekä kristillisen lehdistön kauan jatkunut merkittävä asema luvulla paikallisradiojärjestelmän vapautumisen myötä alueellinen ohjelmatuotanto vapautui ja suuri määrä sekä luterilaisia että vapaiden suuntien seurakuntia ja järjestöjä ryhtyi tuottamaan ohjelmia paikallisille asemille luvun lopulla eri radioasemilla oli yhteensä noin sata kristillistä radio-ohjelmaa. Puolet niistä olivat luterilaisten ja puolet herätyskristillisten tuottamia. (Lehikoinen 2003, ) Merkittävimmät suomalaisen kristillisen mediajärjestelmän rakennemuutokset ovat olleet 1990-luvun lamavuosista alkanut kristillisten lehtien levikkien voimakas lasku sekä vuonna 1997 tapahtunut kristillisen radioaseman Radio Dein perustaminen. Vuonna 2003 Suomeen perustettiin kristillinen tv-kanava, Taivas TV7. (Lehikoinen 2006, 117.) Kanava näkyy tällä hetkellä lähes kaikissa Suomen kaapeliverkoissa. Seurakuntalehdillä on merkittävä rooli suomalaisessa kristillisessä mediassa. Evankelis-luterilaisilla seurakunnilla on noin sata seurakuntalehteä. Lehtien määrä, laatu sekä lukuarvot ovat kasvaneet jatkuvasti. Luterilaisilla seurakunnilla onkin kaksi erityistä painotusta viestinnässään: seurakuntalehtien kehittäminen sekä internet viestinnän määrällinen kehittäminen. Kirkon suhtautuminen kristilliseen radioon ja televisioon on ollut passiivinen ja kriittinen, ja se on pitänyt kiinni asemastaan Yleisradion julkisen palvelun ohjelmistossa. Kirkko on kritisoinut kristillisten kanavien ohjelmistoa liian herätyskristilliseksi. (Lehikoinen 2003, 197; 2006, ) Kristillisen median järjestelmä Suomessa on hyvin keskittynyt, sillä kirkolla on käytössään parhaat resurssit ja pääsy eri medioihin. Toisaalta herätyskristillinen yhteisö on samalla vahvistumassa ja se hyödyntää toiminnassaan erityisesti internetin laajenevia mahdollisuuksia sekä toimii aktiivisesti kristillisessä radiossa ja televisiossa. Media on olennainen osa kristillisten yhteisöjen elinvoimaisuutta ja kykyä vastata ympäristön tuomiin haasteisiin sekä laajentaa vaikutus-

17 17 taan. Erityisen tärkeäksi yhteisöjen osallistumisen mediallisuuteen tekee internetin kasvu. Kristillisten internet-sivustojen ja -yhteisöjen määrä kasvaakin kovalla vauhdilla. (Lehikoinen 2006, ) Media on ollut myös asia, johon kristityt ovat suhtautuneet ajoittain korostuneen kriittisesti. Lehikoisen (2006, 119) mukaan kristillinen mediakritiikki kohdistuu median arvoihin, mutta myös teknologiaan sinänsä. Mediakulttuurin on pelätty teknologisuutensa vuoksi jollain tavalla vääristävän uskon sisältöä. On pelätty uskon muuttuvan mediassa jollain tapaa keinotekoiseksi tuotokseksi, joka ei olekaan enää uskoa vaan esimerkiksi viihdettä. 3.3 Oto-tiedottajat viestinviejinä Kristillisissä yhteisöissä on useita toimijoita, joiden toimenkuvaan viestintä ainakin osittain kuuluu. Erityisesti herätyskristillisissä yhteisöissä viestinnän tehtäviä voi hoitaa oman toimensa ohessa eli otoina toimivien viestintähenkilöiden joukko. Usein oto-järjestelyyn päädytään siksi, että viestinnässä tarvitaan lisää voimavaroja tai että yhteisö ei toistaiseksi tarvitse kokopäiväistä tiedottajaa. Ototiedottajan työtehtävät ovat usein hyvin operatiivisia ja suorituskeskeisiä. Jos organisaatiolla ei ole määritetty viestintästrategiaa tai suunnitelmaa, ototiedottajan työ saattaa olla pahimmillaan tulipalojen sammuttamista. (Juholin 2006, 135.) Oto-viestintä ei ole aivan ongelmatonta. Oto-tiedottajilla ei välttämättä ole sitä ammattitaitoa, jota monipuolisten viestintätehtävien hoitaminen vaatisi. Åbergin (2000) mukaan viestintää ei välttämättä arvosteta työyhteisöissä, joissa yhteisöviestinnän ajatellaan hoituvan vain otoina. Myös oto-viestijä itse voi pitää asemaansa ja arvostustaan alhaisena. Oto-viestinnässä viestintävastuut ovat usein epäselvät. Ongelmia voi aiheuttaa myös aikapula ja työpaineet ototiedottajan tehdessä useampaa työtä samanaikaisesti. (Åberg 2000, 252.) Hyvin toimiessaan oto-verkosto on oiva lisäresurssi yhteisöviestinnässä. Koulutus, kokemuksen kautta oppiminen ja oman tukiverkoston rakentaminen aut-

18 18 tavat viestinnällisten ongelmien vähentämisessä. Yhteisöissä on tärkeää laatia toimenkuvat myös oto-viestintään. Työn organisointi, asioiden priorisointi, viestintäpalvelujen ostaminen ja uuden viestintätekniikan hyödyntäminen voivat helpottaa oto-viestijän aikapulaa ja työpaineita. (Åberg 2000, 252.)

19 19 4 TEEMAHAASTATTELU TUTKIMUSMENETELMÄNÄ Tutkimukseni on lähestymistavaltaan laadullinen analyysi. Valitsin tutkimusmenetelmäksi puolistruktuoidun teemahaastattelun, sillä teemahaastattelussa otetaan huomioon se, että haastateltavien tulkinnat asioista ja heidän asioille antamansa merkitykset ovat keskeisiä (Hirsjärvi & Hurme 2004, 48). Henkilökohtaisten haastattelujen kautta haastateltavat pystyivät kertomaan syvällisemmin omista kokemuksistaan, verrattuna siihen, että olisin lähettänyt heille kyselyn tai lomakkeen sähköpostitse. Tämän huomasin yhdestä haastattelusta, jonka jouduin ajanpuutteen ja aikataulujen yhteensopimattomuuden vuoksi tekemään sähköpostitse. Tässä haastattelussa haastateltavan vastaukset olivat huomattavasti lyhyempiä ja yksiselitteisempiä kuin niissä haastatteluissa, jotka kävin tekemässä kasvotusten. Esitin haastateltaville avoimet kysymykset esimerkiksi monivalintalomakkeiden sijaan. Avoimien kysymysten esittäminen sallii vastaajien ilmaista itseään omin sanoin eikä ehdota heille valmiita vastauksia. Avoimet kysymykset osoittavat vastaajien tietämyksen aiheesta ja sen, mikä on keskeistä ja tärkeää heidän ajattelussaan aiheesta. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 1997, 190.) 4.1 Tutkimusmenetelmän arviointi Tutkimuksen luotettavuuden arvioinnissa voidaan käyttää monia erilaisia mittaus- ja tutkimustapoja. Tutkimuksen reliaabelius tarkoittaa mittaustulosten toistettavuutta. Kvantitatiivisessa tutkimuksessa on kehitelty useita erilaisia tilastollisia menettelytapoja, joilla voidaan arvioida tutkimuksen luotettavuutta. (Hirsjärvi ym. 1997, 216.) Aineistoa kvalitatiivisesti analysoitaessa reliaabeliuden käsitettä täytyy lähestyä hieman erilaisesta näkökulmasta. Hirsjärven ja Hurmeen (2004) mukaan lähimmäksi perinteistä reliaabeliuden käsitettä päästään alueilla, jotka koskevat aineiston laatua. Reliaabelius koskee tällöin ennemminkin tutkijan toimintaa

20 20 kuin haastateltavien vastauksia tai sitä, kuinka luotettavaa tutkijan analyysi materiaalista on. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa reliaabelius koskee sitä, onko kaikki käytettävissä oleva aineisto otettu huomioon, onko tiedot litteroitu oikein ja niin edelleen. Oleellista on myös se, että tutkimuksessa esitettävät tulokset heijastavat tutkittavien ajatusmaailmaa niin pitkälti kuin mahdollista. Samalla täytyy muistaa kuitenkin se, että haastattelujen tulos on seurausta haastattelijan ja haastateltavan yhteistoiminnasta. (Hirsjärvi & Hurme 2004, 189.) Toinen tutkimusmenetelmän arviointiin liittyvä käsite on validius (pätevyys). Se tarkoittaa mittarin tai tutkimusmenetelmän kykyä mitata sitä, mitä on tarkoituksena mitata. Validiutta voidaan arvioida eri näkökulmista, jolloin puhutaan ennustevalidiudesta, tutkimusasetelmavalidiudesta ja rakennevalidiudesta. (Hirsjärvi ym. 1997, ) Kvalitatiivisessa tutkimuksessa perinteisen validiuden toteamisen sijaan voidaan käyttää esimerkiksi triangulaatiota, jolla tarkoitetaan tutkimusmenetelmien yhteiskäyttöä. Triangulaatiossa haastattelujen kautta saatuja tietoja vertaillaan muista lähteistä saatuihin tietoihin, mikä tässä tutkielmassa tarkoittaa aiheeseen liittyvää kirjallisuutta. Kun näiden välillä saadaan tietty yksimielisyys, voidaan katsoa, että haastateltavan antama tieto, käsitys tai tulkinta on saanut vahvistusta. Samalla on kuitenkin huomioitava se, että ihmisten käsitykset samastakin asiasta voivat vaihdella melko lyhyenkin ajan sisällä. (Hirsjärvi & Hurme 2004, 189.) Toteutan triangulaation periaatetta omassa tutkielmassani vertaamalla haastateltavien vastauksia tutkimuskirjallisuuteen. Osoitan tutkielmani luotettavuuden muun muassa kuvaamalla sen toteuttamiseen liittyvät vaiheet mahdollisimman tarkasti. Osoitan tutkimuksen reliaabeliutta myös käyttämällä haastateltavien vastauksia havainnollistajina mahdollisimman paljon. 4.2 Haastateltavien valinta ja haastattelujen tekeminen Tutkielmani tavoitteena on tutkia kristillisen viestinnän parissa työskentelevien henkilöiden näkemyksiä kristillisen yhteisöviestinnän erityispiirteistä, kristillisten yhteisöjen viestinnän tilasta, yhteisöjen saamasta julkisuudesta sekä kristillisis-

Luento 4, , Mediaviestintä Vastuuopettaja Miia Jaatinen, valtiot.tri, dosentti Kurssiassistentti Jenni Kaarne

Luento 4, , Mediaviestintä Vastuuopettaja Miia Jaatinen, valtiot.tri, dosentti Kurssiassistentti Jenni Kaarne TU-C9280 Viestintä 1 Luento 4, 7.10.2016, Mediaviestintä Vastuuopettaja Miia Jaatinen, valtiot.tri, dosentti Kurssiassistentti Jenni Kaarne Agenda Alustus Keskustelua Ryhmätyö: Aallon mediaviestinnän analyysia

Lisätiedot

Tiedottaminen. Yritystoiminta Pauliina Stranius

Tiedottaminen. Yritystoiminta Pauliina Stranius Tiedottaminen Tiedottaminen sisäinen tiedottaminen tehtävät informointi henkilöstölle keskustelu henkilöstön/yksittäisen henkilön kanssa perehdyttäminen sisäinen markkinointi vuorovaikutus keinot henk.kohtaiset

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA. Valtuusto liite nro 5

VIESTINTÄSTRATEGIA. Valtuusto liite nro 5 VIESTINTÄSTRATEGIA Valtuusto 14.11.2016 41 liite nro 5 Voimaantulo 1.1.2017 1 SONKAJÄRVEN KUNNAN VIESTINSTÄSTRATEGIA 1 Viestinnän periaatteet... 2 2 Kuntastrategia 2017-2021... 2 3 Viestinnän tavoitteet...

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

Näin kohtaat onnistuneesti median

Näin kohtaat onnistuneesti median Näin kohtaat onnistuneesti median 29.9.2016 Luennon aiheet: Antaa eväitä tilanteisiin, joissa toimittaja lähestyy tutkijaa tai joissa tutkija haluaa lähestyä toimittajaa ja itse tarjota juttuideaa Käydään

Lisätiedot

PR, mediasuhteet ja journalismi. Timo Pihlajamäki HUMAK INNOverkko 2012

PR, mediasuhteet ja journalismi. Timo Pihlajamäki HUMAK INNOverkko 2012 PR, mediasuhteet ja journalismi Timo Pihlajamäki HUMAK INNOverkko 2012 Viestinnän ja markkinoinnin integraatio Imago Brandi Maine Yksinkertainen viestinnän perusasetelma Lähde: Karvonen, E. Suomalainen

Lisätiedot

Tiedottamalla näkyväksi. Inkeri Näätsaari

Tiedottamalla näkyväksi. Inkeri Näätsaari Tiedottamalla näkyväksi Inkeri Näätsaari 14.11.2007 Vuonna 2000 Kirjasto välitti tietoa tarvitsijoille Vähän julkisuutta, osin negatiivista tai vähättelevää Kriittisiä kannanottoja potentiaalisilta yhteistyökumppaneilta

Lisätiedot

maineen johtaminen Maine menestystekijä Aula, P. & Heinonen, J. (2002)

maineen johtaminen Maine menestystekijä Aula, P. & Heinonen, J. (2002) maineen johtaminen Maine menestystekijä Aula, P. & Heinonen, J. (2002) maineen johtaminen Mainejohtamisen prosessi maineanalyysi liiketoiminnan tavoitteet mainestrategia maineen taktiikka mainedialogi

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS

VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS 2016 Maakunnan viestintäryhmä Varsinais-Suomen liitto YDINVIESTIT Suodatamme

Lisätiedot

Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä. Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne

Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä. Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne 1 Tapahtuman markkinointi Kohderyhmä Tapahtuman imago ja sisältö Myyntikanava Pääsylipun hinta

Lisätiedot

2.12.2015 KOKO TOTUUS. Sisäilmahankkeen tiedottaminen. 2.12.2015 Toimitusjohtaja Miika Natunen

2.12.2015 KOKO TOTUUS. Sisäilmahankkeen tiedottaminen. 2.12.2015 Toimitusjohtaja Miika Natunen KOKO TOTUUS Sisäilmahankkeen tiedottaminen Toimitusjohtaja 1 Viestintä Mitä? Oikean tiedon välittäminen, oikea-aikaisesti, oikeaan paikkaan. Tärkeät kysymykset: 1. MITÄ? ( oleellinen tieto, aikataulut

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

OMA HÄME -VIESTINTÄSUUNNITELMA Käsitelty ohjausryhmässä Hyvää ja avointa yhteistyötä. Yhteinen uudistus, yhteinen viestintä.

OMA HÄME -VIESTINTÄSUUNNITELMA Käsitelty ohjausryhmässä Hyvää ja avointa yhteistyötä. Yhteinen uudistus, yhteinen viestintä. OMA HÄME -VIESTINTÄSUUNNITELMA 2016 2019 Käsitelty ohjausryhmässä 22.11.2016 Hyvää ja avointa yhteistyötä. Yhteinen uudistus, yhteinen viestintä. Sisältö 1. Viestintä sote- ja maakuntauudistuksen valmistelun

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki 15.9.2016 Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Miksi tiedottaa? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO Katja Reinikainen Kansalaisareena 2016 Taustaa Tiedotteen kirjoittaminen lähtee tarpeesta tiedottaa yhteisöä/organisaatiota koskevasta asiasta. Tiedotteen tarkoitus

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

Kaarinan Pojat ry. Miten me viestimme?

Kaarinan Pojat ry. Miten me viestimme? M1 Kaarinan Pojat ry Miten me viestimme? Isännän Ääni -seminaari Pori 29.1.2016 POSITIIVISUUS LUOTETTAVUUS ONNISTUMINEN YHTEISÖLLISYYS Esityksen sisältö Seuran esittely Viestintäsuunnitelma ja sen luominen

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut nuorisovaltuutetut.

Lisätiedot

Käsitteitä ja määritelmiä

Käsitteitä ja määritelmiä Käsitteitä ja määritelmiä Sanomalehti on 1-7 kertaa viikossa ilmestyvä, maksullinen ja painettu julkaisu, joka sisältää uutisia, artikkeleita, kirjeitä, kommentteja, mielipiteitä ja mainoksia. Lisäksi

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta VIESTINTÄSTRATEGIA 2017 2020 Oulun yliopiston ylioppilaskunta Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Nykytila 2.1. Kehittämiskohteiden toteutuminen 3. Perusviesti 4. Viestintä ylioppilaskunnan strategian toteuttajana

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Sopimukselliset velvoitteet velvoite tiedottaa hankkeesta ja sen saamasta rahoituksesta tarkoituksenmukaisesti, avoimesti ja

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma Piirihallituksen hyväksymä _16._2_.2004 Taustaa Tässä viestintäsuunnitelmassa kuvataan SPL Keski-Suomen piirin tiedottamisen menettelyt. Yhdistyksen säännöissä

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Viestintä Peli Meille Kaikille - Intohimona pelaaminen

Viestintä Peli Meille Kaikille - Intohimona pelaaminen Sisäinen viestintä (seurat ja lis.pelaajat) Mediaviestintä Lajin harrastajat n. 354 000 Kriisiviestintä ja tilannehallinta Viestintä Peli Meille Kaikille - Intohimona pelaaminen Imago ja identiteetti Yhteiskuntaja

Lisätiedot

Uintiurheilun ja -liikunnan strategia 2020

Uintiurheilun ja -liikunnan strategia 2020 strategia 2020 Uintiurheilun ja -liikunnan strategia 2020 Tässä dokumentissa kuvatussa strategiassa linjataan Suomen Uimaliiton keskeiset valinnat vuoteen 2020 saakka. Strategian tavoitteiden toteutumista

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ Opinnäytetöiden kehittäminen - valtakunnallinen verkostohanke Seminaari 11.2.2005, Oulu Riitta Rissanen Savonia-ammattikorkeakoulu TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ OPISKELIJA

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen.

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Tutkittua tietoa & punnittuja näkemyksiä. Osallistu, innostu

Lisätiedot

Kriisiviestinnän kokemuksia Kuinka päivitän ja pidän kriisiviestintäsuunnitelmani ajan tasalla. Virpi Pakkala Espoon kaupunki, 2016.

Kriisiviestinnän kokemuksia Kuinka päivitän ja pidän kriisiviestintäsuunnitelmani ajan tasalla. Virpi Pakkala Espoon kaupunki, 2016. Kriisiviestinnän kokemuksia Kuinka päivitän ja pidän kriisiviestintäsuunnitelmani ajan tasalla Virpi Pakkala Espoon kaupunki, 2016 @VirpiPakkala Espoon kaupunki Suomen toiseksi suurin kaupunki. 272 400

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET

LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET Käsitelty Lempäälän nuorisovaltuuston kokouksessa 18.3.2008 Käsitelty liikunta- ja nuorisojaoston kokouksessa 3.4.2008 1. Lempäälän Nuorisovaltuuston toiminta-ajatus

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia 2017-2021 suomen taiteilijaseuran strategia 2017 2021 VISIOMME Visiomme on vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija. Suomen

Lisätiedot

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma 2014-2018 Valtorin mielikuva Innovatiivisuus on toiminnan jatkuvaa kehittämistä sekä ideoiden ja innovaatioiden synnyn mahdollistamista.

Lisätiedot

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin?

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin? KTT, dosentti Saila Saraniemi, Oulun yliopisto, markkinoinnin laitos Rokua 24.8.2013 Mikä ihmeen brändi Mitä brändäämisellä tarkoitetaan Miten erottautua Entä kannattaako brändäys yksin 1 2 Jokainen tuo

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Palkansaajien tutkimuslaitoksen sidosryhmäkartoitus Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä

Palkansaajien tutkimuslaitoksen sidosryhmäkartoitus Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä Palkansaajien tutkimuslaitoksen sidosryhmäkartoitus Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä Selvityksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Palkansaajien tutkimuslaitos teetti heinä-syyskuussa 2016

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma

Viestintäsuunnitelma Liite 1 Viestintäsuunnitelma 2014-2016 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL:n viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelman tehtävänä on antaa suunta viestinnän toimenpiteille vuosille 2014 2016. Viestintäsuunnitelma

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR Kristinuskon mukaan niin sanottu kristillinen etiikka on yleispätevä etiikka. Tämä ei tarkoita sitä, että olisi olemassa joku tietty kristinuskoon pohjautuva etiikka. Kristillisen

Lisätiedot

Tervetuloa viestintäyhdyshenkilöiden koulutusohjelmaan!

Tervetuloa viestintäyhdyshenkilöiden koulutusohjelmaan! Tervetuloa viestintäyhdyshenkilöiden koulutusohjelmaan! Mitä, miksi ja kenelle? Tukee ja lisää viestinnän osaamista Tarjoaa käytännönläheisiä näkökulmia yliopiston viestinnän eri osa-alueisiin Jotta viestintä

Lisätiedot

Hei me tiedotetaan! Vinkkejä hankeviestintään. Tuettujen hankkeiden koulutus

Hei me tiedotetaan! Vinkkejä hankeviestintään. Tuettujen hankkeiden koulutus Hei me tiedotetaan! Vinkkejä hankeviestintään Tuettujen hankkeiden koulutus 12.1.2015 Tiedottaminen vs. viestintä Tiedottaminen on tiedon tuottamista lähettäjän näkökulmasta ja viestin yksisuuntaista tuuttaamista

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan. Olemme poliittisesti

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 VISIO 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan.

Lisätiedot

TU-C9280 Viestintä 1

TU-C9280 Viestintä 1 TU-C9280 Viestintä 1 Luento 2, 23.9.2016, Viestintä ja liiketoiminta Vastuuopettaja Miia Jaatinen, valtiot.tri, dosentti Kurssiassistentti Jenni Kaarne Agenda Alustus Keskustelua Ryhmätyö: Aallon profilointiviestinnän

Lisätiedot

Organisaation tiedottamisen kehittäminen: Case Centria-ammattikorkeakoulu!

Organisaation tiedottamisen kehittäminen: Case Centria-ammattikorkeakoulu! Organisaation tiedottamisen kehittäminen: Case Centria-ammattikorkeakoulu Mika Mars Account Manager, FM epressi.com epressi.com epressi.com on kotimainen yksityisesti omistettu yritys. Tarjoaa yritysviestinnän

Lisätiedot

Työkalu ja ohjeita strategiseen kriisiviestintään

Työkalu ja ohjeita strategiseen kriisiviestintään Työkalu ja ohjeita strategiseen kriisiviestintään Pauliina Palttala, Hannu Rantanen ja Marita Vos Viestintätieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto, Pelastusopisto Tutkimuksen tavoite Esitellä kriisiviestinnän

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA!

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! ANNE ILVONEN INNOVOINTIPÄÄLLIKKÖ OK-OPINTOKESKUS 24.3.2012 1 Vaikuttaminen Vaikuttaminen on henkilökohtaisen tai yhteisön vallan käyttöä niin, että saamme edistettyä meille

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

Uusien toimintatapojen painopisteet

Uusien toimintatapojen painopisteet Miksi muutos? Tavoitteena kokonaisvaltaisempi ohjausrooli organisaation ja henkilöstön kehittämiseen ja työhyvinvointiin koko UH:ssa Valtavirtaistetaan 70-20-10 ajattelu- ja toimintatapa koko organisaatioon.

Lisätiedot

Viestinnän kohdentaminen ja viestintä häiriötilanteissa. 29.10.2015 Anna-Maria Maunu

Viestinnän kohdentaminen ja viestintä häiriötilanteissa. 29.10.2015 Anna-Maria Maunu Viestinnän kohdentaminen ja viestintä häiriötilanteissa 29.10.2015 Anna-Maria Maunu Viranomaisviestintä? 28.1.2015 Anna-Maria Maunu Viestintä kohdentuu kun on: kiinnostava viesti selkeä kieli osattu käyttää

Lisätiedot

Keski-Suomen LUMA-keskuksen viestintäsuunnitelma

Keski-Suomen LUMA-keskuksen viestintäsuunnitelma Keski-Suomen LUMA-keskuksen viestintäsuunnitelma Keski-Suomen LUMA-keskus, LUMA-KS, on Jyväskylän yliopiston matemaattisluonnontieteellisen tiedekunnan koordinoima kehittämishanke, joka toimii osana valtakunnallista

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Valmistelija/lisätiedot: II kaupunginsihteeri Alina Kujansivu, puh

Valmistelija/lisätiedot: II kaupunginsihteeri Alina Kujansivu, puh Kaupunginhallitus 467 16.11.2015 Kaupunkikonsernin virallisten ilmoitusten julkaiseminen 887/07.02.01.00.00/2015 KH 467 Valmistelija/lisätiedot: II kaupunginsihteeri Alina Kujansivu, puh. 040 724 8776

Lisätiedot

Tutkija, maailma tarvitsee sinua!

Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Yleistajuistamisen perusteet VNK-SELVITYSTOIMINNAN VIESTINTÄ- JA HYÖDYNTÄJÄDIALOGIN KOULUTUSTYÖPAJA 17.11. LIISA MAYOW, KASKAS MEDIA Mitä jos maailman kaikki ongelmat

Lisätiedot

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Johtamisen tuloksellisuus Pyry Airaksinen Laurea P2P projektiryhmä: Jani Moisiola, Jenni Rajakallio, Anssi Rajala, Joel Reikko, Anselmi Tuominen, Vera Veremenko 9/14/2012

Lisätiedot

Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella. Esitys Anne Kerälä

Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella. Esitys Anne Kerälä Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella Esitys Anne Kerälä 15.11.2012 Opinnäytetyöni liittyy Lapsen hyvä arkihankkeeseen ja tarkemmin Koillismaan hankekuntien

Lisätiedot

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin Viestintä strategian mahdollistajana Elisa Juholin 1.9.2016 Karu totuus Jopa yhdeksän kymmenestä strategian toimeenpanosta epäonnistuu Jopa yhdeksän ihmistä kymmenestä ei pysty konkreettisesti sanomaan,

Lisätiedot

Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö

Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö Suomen evankelis-luterilaisen kirkon strategia vuoteen 2015 Kirkon strategia 2015 -työryhmän esitys kirkkohallitukselle KIRKON PERUSTEHTÄVÄ (MISSIO) Kirkon tehtävä on

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään. Sykettä-hanke Jenni Tiainen

Vinkkejä hankeviestintään. Sykettä-hanke Jenni Tiainen Vinkkejä hankeviestintään Sykettä-hanke Jenni Tiainen Sivu 1 8.3.2016 Tiedottaminen Hankerahoituksen pelisääntöihin kuuluu, että hankkeista tiedotetaan avoimesti. Hankkeet ovat julkisia sen jälkeen, kun

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia

METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia 2015-2019 Visio METKA on Suomen suurin ja vaikuttavin opiskelijakunta niin taloudellisin kuin toiminnallisin mittarein mitattuna.

Lisätiedot

Koht dialogia? Organisaation toimintaympäristön teemojen hallinta dynaamisessa julkisuudessa tarkastelussa toiminta sosiaalisessa mediassa

Koht dialogia? Organisaation toimintaympäristön teemojen hallinta dynaamisessa julkisuudessa tarkastelussa toiminta sosiaalisessa mediassa Kohtdialogia? Organisaationtoimintaympäristönteemojenhallinta dynaamisessajulkisuudessatarkastelussatoiminta sosiaalisessamediassa SatuMariaPusa Helsinginyliopisto Valtiotieteellinentiedekunta Sosiaalitieteidenlaitos

Lisätiedot

AMO prosessin osallistuneiden näkemys ihanneprosessista

AMO prosessin osallistuneiden näkemys ihanneprosessista AMO prosessin osallistuneiden näkemys ihanneprosessista Ninni Saarinen, Annika Kangas & Heli Saarikoski Oulu 13.-14.3. Metsävarojen käytön laitos, Metsäntutkimuslaitos Q menetelmä Menetelmän idea on tutkia

Lisätiedot

Sosiaalinen media suunnittelijan apuna. Tuuli Lehtonen Helsingin yliopisto

Sosiaalinen media suunnittelijan apuna. Tuuli Lehtonen Helsingin yliopisto Sosiaalinen media suunnittelijan apuna Tuuli Lehtonen Helsingin yliopisto 14.6.2016 Kyllä musta tuntuu, että se on niin, ettei me ehkä sitä somea enää päästä karkuun. Sitten jos ei me itse mennä sinne,

Lisätiedot

Laitoskokous

Laitoskokous Laitoskokous 11.10.2012 Pj. Mikko Yrjönsuuri Asialista 1. Viestintä (Liisa Harjula) 2. Tutka-kirjaukset 3. Urgundi (Plagiaatintunnistus) 4. Opiskelijoiden puheenvuoro 5. Muut esille tulevat asiat 1. Viestintä

Lisätiedot

Miten luterilaisuus ilmenee Suomessa? Tulevan kirkon nelivuotiskertomuksen esittelyä

Miten luterilaisuus ilmenee Suomessa? Tulevan kirkon nelivuotiskertomuksen esittelyä Miten luterilaisuus ilmenee Suomessa? Tulevan kirkon nelivuotiskertomuksen esittelyä Kimmo Ketola 1 Synodaalikirjan haasteet lukijalle Haastaa lukijan reflektoimaan katsomustaan suhteessa ajankohtaisiin

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Käyttäjäystävällinen tapa saada luotettavaa tietoa yhteiskunnan kehityksestä. FT Ulla Rosenström Politiikka-analyysiyksikkö Valtioneuvoston kanslia

Käyttäjäystävällinen tapa saada luotettavaa tietoa yhteiskunnan kehityksestä. FT Ulla Rosenström Politiikka-analyysiyksikkö Valtioneuvoston kanslia Käyttäjäystävällinen tapa saada luotettavaa tietoa yhteiskunnan kehityksestä FT Ulla Rosenström Politiikka-analyysiyksikkö Valtioneuvoston kanslia Indikaattoritietoja halutaan paljon mutta käytetään vähemmän

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

sidosryhmäselvitys 2015 Tiivistelmä Valtiontalouden tarkastusvirasto

sidosryhmäselvitys 2015 Tiivistelmä Valtiontalouden tarkastusvirasto Valtiontalouden tarkastusviraston sidosryhmäselvitys 2015 Tiivistelmä 9.12.2015 Valtiontalouden tarkastusvirasto Tutkimuksen lähtökohdat ja toteutus Tavoitteena oli selvittää valtiontalouden tarkastusviraston

Lisätiedot

JIK ky:n viestinnän strategia 2015 2018

JIK ky:n viestinnän strategia 2015 2018 JIK ky:n viestinnän strategia 2015 2018 johtoryhmä 12.5.2015 YT-ryhmä 5.6.2015 johtokunta 18.6.2015 yhtymäkokous 2.12.2015 Sisältö 1. Tausta 2 2. Terveydenhuollon kuntayhtymän viestintää ohjaavat säädökset

Lisätiedot

Ohjausryhmän six-pack

Ohjausryhmän six-pack Ohjausryhmän six-pack Ohjausryhmän rooli ja vastuu projektien seurannassa? Mitä ohjausryhmän tulisi tehdä ja mitä sen ei tulisi tehdä? Ohjausryhmän merkitys projektin onnistumiseen? Projektipäivät 2016

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi?

Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi? Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi? Yhdistyksen toiminta-ajatus Onko meillä yhteinen näkemys siitä, miksi yhdistys on olemassa?

Lisätiedot

Oppaan taustaa. Kriisitilanteet kansainvälisessä liikkuvuudessa opas korkeakouluille

Oppaan taustaa. Kriisitilanteet kansainvälisessä liikkuvuudessa opas korkeakouluille Kv-kevätpäivät 22.5.2012 Emilia Tolvanen Kriisitilanteet kansainvälisessä liikkuvuudessa opas korkeakouluille Oppaan taustaa Katja Kiviharju, Kriisit pöydälle -opas vuonna 2000 Tarve päivitetylle oppaalle

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Hankkeen viestintä ja tuloksista kertominen

Hankkeen viestintä ja tuloksista kertominen Hankkeen viestintä ja tuloksista kertominen Koonti Näkyy, kuuluu ja vaikuttaa! -tulosviestinnän koulutuksen (Tampere 8.12.2016) materiaaleista. Kaikki päivän materiaalit löydät: https://1drv.ms/f/s!anjvcgvt_x1ehddqn-tspw6v2x_ffg

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma /lw. Jämsä ja Kuhmoinen kuntarakenneselvitys Viestintäsuunnitelma

Viestintäsuunnitelma /lw. Jämsä ja Kuhmoinen kuntarakenneselvitys Viestintäsuunnitelma Jämsä ja Kuhmoinen kuntarakenneselvitys Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelma JÄMSÄ KUHMOINEN KUNTARAKENNESELVITYS Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Jämsä-Kuhmoinen kuntarakenneselvitykseen liittyvää

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Hallitus ja hallituksen kokoukset 3. Jäsenet 4. Yhdistyksen toiminta 5. Näyttelyt, seminaarit ja muut tapahtumat 6. Muut toiminta 5.1

Lisätiedot

Khall liite 1 Kh 26.1.2016

Khall liite 1 Kh 26.1.2016 1 Khall liite 1 Kh 26.1.2016 Luonnos 31.12.2015 SUOMUSSALMEN KUNNAN SOSIAALISEN MEDIAN OHJEET Tämä ohje sisältää Suomussalmen kunnan ja kuntakonsernin yhteisöjen toimintaperiaatteet sosiaalisen median

Lisätiedot

Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla. Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2.

Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla. Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2. Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2.2013 Kuntademokratian kehittämiselle on jo nyt hyvää pohjaa lainsäädännössä

Lisätiedot

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto )

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto ) Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto 27.10.2015) 1. Ikäsi Yhteensä 31 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus/lakeuden sote. Viestintästrategia- ja suunnitelma

Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus/lakeuden sote. Viestintästrategia- ja suunnitelma Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus/lakeuden sote Viestintästrategia- ja suunnitelma Viestinnän lähtökohdat Tilanne: epätietoisuus sote-uudistuksen etenemisestä, päätöksenteon

Lisätiedot

Keliakialiiton strategia

Keliakialiiton strategia Keliakialiiton strategia 2016 2020 Keliakialiitto ry Kuvat ja taitto: Sonja Tuomi Painopaikka: Waasa Graphics Oy, 2015 Keliakialiiton strategia 2016 2020 Visio 2020... 4 Toiminta-ajatus... 6 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Mittariston laatiminen laatutyöhön

Mittariston laatiminen laatutyöhön Mittariston laatiminen laatutyöhön Perusopetuksen laatukriteerityö Vaasa 18.9.2012 Tommi Karjalainen Opetus- ja kulttuuriministeriö Millainen on hyvä mittaristo? Kyselylomaketutkimuksen vaiheet: Aiheen

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen?

Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen? Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen? 28.4.2016 Jouni Kivistö-Rahnasto Professori Turvallisuus ja riskienhallinta 30-vuotta sitten Asenne ei ratkaise! se

Lisätiedot

Tieteen julkisuus ja tiedeviestintä. Esa Väliverronen

Tieteen julkisuus ja tiedeviestintä. Esa Väliverronen Tieteen julkisuus ja tiedeviestintä Esa Väliverronen 7.3.2007 Tiedeviestintä miksi nyt? Tieteen ja yhteiskunnan suhde murroksessa - kolmas tehtävä, vaikuttavuus... Tutkimuskulttuurit murroksessa - moni/poikkitieteellisyys,

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot