KRISTILLISTEN YHTEISÖJEN VIESTINTÄ Käytännön toimijoiden näkemyksiä kristillisen yhteisöviestinnän haasteista ja koulutustarpeista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KRISTILLISTEN YHTEISÖJEN VIESTINTÄ Käytännön toimijoiden näkemyksiä kristillisen yhteisöviestinnän haasteista ja koulutustarpeista"

Transkriptio

1 KRISTILLISTEN YHTEISÖJEN VIESTINTÄ Käytännön toimijoiden näkemyksiä kristillisen yhteisöviestinnän haasteista ja koulutustarpeista Minna Mustonen Opinnäytetyö, kevät 2008 Diakonia-ammattikorkeakoulu Turun toimipaikka Viestinnän koulutusohjelma Medianomi (AMK)

2 2 TIIVISTELMÄ Minna Mustonen. Kristillisten yhteisöjen viestintä. Käytännön toimijoiden näkemyksiä kristillisen yhteisöviestinnän haasteista ja koulutustarpeista. Turku, kevät 2008, 50 s., 1 liite. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Turun toimipaikka, Viestinnän koulutusohjelma, medianomi (AMK). Opinnäytteeni tavoitteena oli selvittää kristillisten yhteisöjen viestinnässä työskentelevien käsityksiä kristillisen yhteisöviestinnän haasteista ja koulutustarpeista. Tarkoituksenani oli ottaa selvää, tuoko sanoman sisältö joitain erityispiirteitä kristillisten yhteisöjen päivittäiseen tiedotustoimintaan. Kristillisten yhteisöjen viestintää on Suomessa tutkittu vain vähän. Saatavilla oleva kirjallisuus osoittaa, että kristillisen yhteisöviestinnän peruslähtökohtana on evankeliumin julistaminen niille, jotka ovat vieraantuneet kirkosta. Tutkielmani perustuu kristillisissä yhteisöissä toimivien viestintäammattilaisen teemahaastatteluihin. Haastateltavat edustivat sekä herätyskristillisiä seurakuntia että valtionkirkkoa. Tein haastatteluja yhteensä viisi. Haastateltavat kokivat profiloinnin olevan yksi tärkeimmistä yhteisönsä viestinnän tehtävistä. He näkivät profiloinnin laajana kokonaisuutena, jossa yhteisön viestinnän kautta voidaan olla muokkaamassa suuren yleisön kuvaa koko kristillisestä kentästä ja nostamassa ihmisten jumalatietoisuutta. Mielikuvan parantaminen on pitkäjänteistä työtä ja vaatii omien viestien terävöittämistä. Omilla julkaisuilla koettiin olevan suuri merkitys kristillisille yhteisöille. Ne ovat keino vaikuttaa yhteisön julkisuuskuvaan, mutta myös merkittävä tekijä yhteisön identiteetin vahvistajana. Haastateltavien mukaan kristillinen sanoma tuo erityispiirteitä viestintään. Kristillisten yhteisöjen viestinnällinen tehtävä ei kuitenkaan ole niinkään suora julistustehtävä, vaan viestin pakkaaminen sellaiseen muotoon, jotta se olisi helposti ymmärrettävissä ja vastaanotettavissa. Kristillisissä yhteisöissä kaivataan viestintäkoulutusta, jotta viestintä olisi tehokasta ja se saavuttaisi entistä laajemman yleisön huomion. Paras koulutuksellinen vaihtoehto olisi teologisen ja viestinnällisen osaamisen yhdistelmä. Haastatteluista kävi ilmi, että kristillistä mediatyötä ei voi tehdä pelkästään vakaumuksella, vaan siihen tarvitaan myös ammattitaitoa. Toisaalta ilman henkilökohtaista vakaumusta tiedon välittäminen laajalle yleisölle helposti ymmärrettävässä muodossa voi olla mahdotonta. Asiasanat: yhteisöviestintä, kristillinen yhteisöviestintä, kristillinen media, koulutustarpeet, uskontojournalismi, tiedotus.

3 3 ABSTRACT Minna Mustonen. Christian Organizational Communication. The views of those working in Christian organizations about the challenges and educational needs in Christian organizational communication. Turku, Spring 2008, 50 p., 1 appendix. Diaconia University of Applied Sciences, Turku Unit, Degree Programme in Communications and Media. The purpose of this study was to define the challenges and the needs for education in Christian organizational communication from the view of those working in Christian organizations. The goal was to discover if the content of the message brings some special aspects to the daily work of the Christian communities public relations. Christian organizational communication has been studied very little in Finland. The literature at hand shows that the basis for the Christian organizational communication is to tell the gospel to those alienated from the church. My study is based on the interviews of five communication professionals working in Christian communities. The interviewees represent both the Lutheran state church and the revival movement churches. The interviewees felt one of the most important factors in their community communication is profiling. They regard profiling as a large entity in which it is possible to mould the picture of the Christian field and to lift the awareness of God to the general public. Improving the image is a persevering work and requires the sharpening of one s own messages. They also felt their own publications are of major significance to their own community. The publications are a means of influencing the public vision of the community, but also a significant factor in boosting the community s own identity. The interviewees agreed that the Christian message brings some special aspects to the communication. The communicational mission of the Christian communities is not so much to proclaim, but to present the message in a form easy to understand and to receive. Christian communities are in need of education in communication to make it effective and to gain the attention of the general public. The best training would be a combination of theological and communication education. It emerged from the interviews that Christian organizational communication can not be done with conviction only, but it also requires professional skills. At the same time it can be impossible to pass on the information in a form easily understandable to a larger audience without personal conviction. Keywords: organizational communication, Christian organizational communication, Christian media, educational needs, religious journalism, public relations.

4 4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO YHTEISÖVIESTINTÄ Yhteisöviestinnän tehtävät ja tavoitteet Sisäinen viestintä Viestintästrategian merkitys Joukkoviestimien merkitys yhteisöviestinnässä Kriisiviestintä KRISTILLISEN YHTEISÖVIESTINNÄN ERITYISPIIRTEET Uskontojournalismi Kristillisen median historiaa Suomessa Oto-tiedottajat viestinviejinä TEEMAHAASTATTELU TUTKIMUSMENETELMÄNÄ Tutkimusmenetelmän arviointi Haastateltavien valinta ja haastattelujen tekeminen HAASTATELTAVIEN NÄKEMYKSIÄ KRISTILLISESTÄ YHTEISÖVIESTINNÄSTÄ Kristillisten yhteisöjen viestinnän käytännöt ja suunnitelmallisuus Yhteisöjen mediasuhteet Kristillisen yhteisöviestinnän erityispiirteet Julistamistehtävä pakkaamistehtävä Yhteisöjen sisäinen ja ulkoinen viestintä Kristillisen yhteisöviestinnän parissa työskentelevien koulutustarpeet Henkilökohtaisen vakaumuksen merkitys LOPUKSI...44 LÄHTEET...47 LIITE: Teemahaastattelukysymykset...49

5 5 1 JOHDANTO Mikään yhteisö ei pysty toimimaan ilman viestintää. Viestintä on yhteisön toiminnan perusedellytys. Se on myös suuri voimavara, jonka käyttäminen vaatii tietoja ja taitoja. Tarkastelen opinnäytetyössäni kristillisten yhteisöjen viestintää osana yhteisöviestintää. Selvitän, tuoko sanoman sisältö joitain erityispiirteitä kristillisten yhteisöjen päivittäiseen tiedotustoimintaan. Selvitän myös, minkälaisia viestinnällisiä haasteita kristillisissä yhteisöissä koetaan olevan ja minkälainen koulutus voisi vastata yhteisöjen tarpeisiin parhaiten. Opinnäytetyöni koostuu kristillisissä yhteisöissä viestinnän tehtävissä työskentelevien teemahaastatteluista. Hyödynnän tutkielmassani yhteisöviestinnän teoriaa sekä aikaisempaa tutkimusta kristillisten yhteisöjen viestinnästä. Opinnäytetyölle oli tilausta, sillä kristillisten yhteisöjen viestintää ei ole tutkittu Suomessa kovinkaan laajasti. Uraauurtavaa tutkimusta Suomessa aiheesta on tehnyt Taisto Lehikoinen, jonka väitöskirjaa uskonnollisesta mediateoriasta sekä siihen perustuvaa kirjaa Median valtakunta hyödynnän tutkielmassani. Tutkielmani tuloksia voidaan hyödyntää suunniteltaessa koulutusta kristillisessä yhteisöviestinnässä työskenteleville henkilöille, joilla ei välttämättä ole minkäänlaista viestinnän koulutusta tai jotka tekevät tiedottajan töitä oman toimensa ohella. Perehdyn opinnäytetyössäni ensin yhteisöviestinnän käsitteeseen ja tehtäviin. Luvussa 3 käsittelen kristillisen yhteisöviestinnän erityispiirteitä ja kristillisen median historiaa Suomessa. Luvussa 4 arvioin teemahaastattelua tutkimusmenetelmänä ja kerron haastateltavien valinnasta sekä haastattelujen tekemisestä. Luku 5 sisältää haastattelujen tulokset. Lopuksi analysoin tulosten suhdetta alan kirjallisuuteen.

6 6 2 YHTEISÖVIESTINTÄ Yhteisöllä tarkoitetaan sellaista toiminnallista kokonaisuutta, jolla on jokin tarkoitus ja tavoitteet, ja jolla on tarvetta kertoa itsestään ja kommunikoida ympäristönsä kanssa. Yhteisöviestinnällä tarkoitetaan erilaisten yhteisöjen, kuten yritysten, julkisyhteisöjen ja järjestöjen viestintää. Sen rinnalla käytetään myös käsitettä yritysviestintä, jolloin tarkoitetaan erityisesti yksityisen sektorin organisaatioiden viestintää. Yhteisöviestinnän synonyymina käytetään usein organisaatioviestintää, vaikka organisaatioviestintä tarkoittaa enemmänkin nimenomaan yhteisön sisäistä viestintää. (Juholin 2006, 17.) Yhteisöviestintä on suunnitelmallista, tavoitteellista ja johdettua toimintaa, jolla pyritään oikean, selkeän ja vahvan yhteisökuvan rakentamiseen sekä avoimen ja vuorovaikutteisen tiedonkulun varmistamiseen (Siukosaari 1999, 12). Yhteisöviestintä on toisaalta paljon muutakin kuin vain virallinen tiedonvälitys, josta yleensä puhutaan. Viestintää on monenlaista: virallista ja epävirallista, suoraa ja epäsuoraa, luotettavaa ja epäluotettavaa, ymmärrettävää ja sekavaa, reaaliaikaista ja viiveellä saatavaa. (Ikävalko 1995, 10.) Yhteisöviestintää määriteltäessä on hyvä lähteä liikkeelle miettimällä sille asetettuja tehtäviä ja tavoitteita. 2.1 Yhteisöviestinnän tehtävät ja tavoitteet Viestinnän tarkoituksena on tukea yhteisön toimintaa. Viestinnän eri tehtävien rooli ja painotus voivat vaihdella tilanteen ja ajankohdan mukaan. Viestinnän suunnittelun kannalta on tärkeää täsmentää, miten yhteisö itse ymmärtää viestinnän ja mitä tehtäviä ja tavoitteita se sille asettaa. (Juholin 2006, 49.)

7 7 Åberg (1989, 66) on määritellyt yhteisön viestinnälle viisi päätehtävää: 1. Perustoimintojen tuki 2. Kiinnittäminen 3. Informointi 4. Profilointi 5. Vuorovaikutus Perustoimintojen tukeminen on yhteisön viestinnän tärkein tehtävä. Se pitää sisällään operatiivisen työviestinnän sekä ulkoisen ja sisäisen markkinoinnin. Työviestinnällä tarkoitetaan sitä viestintää, jota työyhteisön jäsenet tarvitsevat hoitaakseen oman työnsä. Työviestinnän kanavat voidaan jakaa suoraan yhteydenpitoon sekä välitettyyn viestintään. Suorassa yhteydenpidossa viestejä välitetään henkilökohtaisesti kasvokkain. Välitetyssä viestinnässä yhteydenpito tapahtuu erilaisten teknisten viestimien välityksellä. Tärkein suoran yhteydenpidon kanava on esimiehen delegoimat työohjeet. Markkinointiviestinnän keinoja ovat mainonta, henkilökohtainen myyntityö, myynninedistäminen sekä julkistaminen eli tekstimainonta. (Åberg 1997, ) Perustoimintaa tukevilla toimilla tähdätään siihen, että yhteisö toimii ja sen toimintaa ja tuotteita myös markkinoidaan ulospäin. Kiinnittäminen on yhteisön sisäistä viestintää ja sillä tarkoitetaan työhön ja työyhteisöön perehdyttämistä. Kiinnittäminen luo työyhteisöön me-henkeä ja on tärkeä tekijä myös viihtyvyyden kannalta. Åbergin (Mt., ) mukaan yhteisön toimivuuden kannalta on tärkeää, että uusi tulokas oppii työyhteisön pelisäännöt ja osaa toimia niiden mukaisesti. Työtehtävien muuttuminen tai uusien työtapojen käyttöönotto voivat tuoda kiinnittämisen piiriin myös kauemmin työssä olleita. Informointi käsittää yhteisön ulkoisen ja sisäisen tiedotuksen. Informointi käsitetään niin sanottuna perinteisenä viestintänä, missä yhteisön asioista kerrotaan sekä sisäisille että ulkoisille sidosryhmille (Ikävalko 1995, 14). Informoinnin painopiste on uutisissa eli siinä, mitä yhteisössä kulloinkin tapahtuu. Informoinnin

8 8 keinoja voivat olla esimerkiksi tiedotteet ja tiedotustilaisuudet, toimintakertomukset, asiakaslehdet ja esitteet. Profilointi on pitkäjänteistä viestintää, jolla tähdätään siihen, että mielikuva yhteisöstä on halutunlainen. Viestinnän avulla vaikutetaan siihen kuvaan, joka yhteisöstä syntyy sen sisä- ja ulkopuolella. Profilointi vaikuttaa kaikkeen yhteisön viestintään, erityisesti mainontaan. Profilointia tapahtuu koko ajan, ja osa siitä täysin tiedostamatta. Virallisen viestinnän ohella yhteisöä profiloivat Ikävalkon (1995, 19) mukaan esimerkiksi tapa, jolla vastataan puhelimeen, miten asiakkaisiin suhtaudutaan ja miten omaa henkilöstöä kohdellaan. Profilointi ei ole yksittäinen kampanja, vaan se on prosessi, jonka tuloksena kuva yhteisöstä syntyy. Toisaalta erilaiset kampanjat voivat vahvistaa tai heikentää yhteisön profiilia. Edellä mainitut neljä viestinnän tehtävää ovat niin sanottua virallista ja johdettua viestintää, jolle määritellään tavoitteita ja suunnitelmia. Näiden lisäksi yhteisöissä ja niiden lähipiirissä tapahtuu paljon erilaista vuorovaikutusta ja kohtaamisia, jotka eivät ole erityisemmin johdettuja eivätkä suunniteltuja tilanteita. (Juholin 2006, 44). Vuorovaikutus käsittää ihmisten kesken jaetut viestit niin yhteisön sisällä kuin myös ulkopuolisten sidosryhmien kanssa. Vuorovaikutusta tapahtuu yhteisössä kaiken aikaa. Yhteisön onkin vaikeaa ja jopa mahdotonta kontrolloida näitä sosiaalisia prosesseja. Edellä kuvattujen viestinnän viiden tehtävän lisäksi Juholin (2006, 44) nostaa esille sidosryhmä- ja yhteiskuntasuhteet. Näihin sisältyy edellä esitettyjä viestinnän muotoja, kuten tiedonvälitys, pyrkimys vahvistaa yhteisön tunnettuutta ja saada läpi sen näkemyksiä ja tavoitteita yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen voidaan tällöin nähdä toimintana, jonka tavoitteena on pitää keskeiset yhteiskunnalliset päättäjät tietoisina yhteisölle tai sen toimialalle tärkeistä asioista. Vaikuttaminen ja vuorovaikutus voi kohdistua esimerkiksi kunnallisiin tai valtiollisiin päättäjiin, ministeriöihin tai muihin tärkeisiin päätöksentekoelimiin.

9 9 Viestinnän tehtävät voidaan Ikävalkon (1995) mukaan jakaa kahteen ryhmään: lyhyen tähtäimen sekä pitkän tähtäimen tavoitteisiin. Nämä eivät sulje toisiaan pois vaan vaikuttavat samanaikaisesti. Yhteisöissä on hyvä kuitenkin tiedostaa, millä toimenpiteillä tähdätään mihinkin päämäärään. Esimerkiksi yhteisön profilointi on pitkäaikainen prosessi, joka voi vaatia useiden vuosien työn. Sen sijaan esimerkiksi uuden tuotteen markkinoille tuominen on huomattavasti lyhyempi projekti. Lyhyen aikavälin tavoitteiden tulisi tukea pitkän tähtäimen tavoitteita eli ne ovat osatekijöitä mentäessä kohti suurempia tavoitteita. (Ikävalko 1995, 14.) 2.2 Sisäinen viestintä Yhteisön sisäinen viestintä on pääosin henkilöstöviestintää. Sisäinen viestintä on yhteisön viestinnän tärkein osaamisalue. Yhteisö päättää itse, mitä ryhmiä talon sisällä ja sen vaikutuspiirissä kuuluu sisäisen viestinnän piiriin. Suurissa järjestöissä ainoastaan toimiston henkilökunta kuuluu sisäisen viestinnän piiriin, jäsenistö ulkoisen. (Siukosaari 1999, 65.) Sisäisen viestinnän tavoitteita ovat avoin tiedonkulku ja työmotivaation lisääminen. On tärkeää, että työyhteisö saa tietää yhteisön muutoksista ja uutisista nopeasti ja mahdollisimman rehellisesti. Kun työntekijät ovat selvillä yhteisön tavoitteista ja tapahtumista sekä omasta asemastaan työyhteisössä, heidän työmotivaationsa ja työssä viihtymisensä lisääntyvät. Sisäisen viestinnän tehtäviä ovat informointi, keskustelu, perehdyttäminen ja kiinnittäminen, sisäinen markkinointi ja vuorovaikutuksen mahdollistaminen. Menetelmät sisäisessä viestinnässä valitaan kulloisenkin tiedotettavan asian sisällön, kiireellisyyden ja kohderyhmän mukaan. Sisäisen viestinnän keinoja ovat esimerkiksi henkilökohtaiset keskustelut, kokoukset, sisäinen radio ja televisio, intranet, sähköposti, ilmoitustaulut, tiedotteet ja henkilöstölehti. (Kortetjärvi-Nurmi & Rosenström 2002, , 227.)

10 Viestintästrategian merkitys Viestinnän tehtävien tiedostaminen on tärkeää, mutta vielä oleellisempaa on tavoitteiden asettaminen viestinnälle. Viestinnän suunnittelussa on Åbergin (2000, 227) mukaan kyse niiden viestinnän peruslinjojen määrittelystä, joiden avulla viestintä saadaan tukemaan yhteisön strategisia tavoitteita. Viestintästrategia ei siis ole irrallaan varsinaisesta toiminnasta, vaan se perustuu yhteisön kokonaisstrategiaan. Juholinin (2006) mukaan viestinnälle tyypillisiä tavoitteita ovat esimerkiksi yhteisön tunnettuus sidosryhmien keskuudessa, yhteisökuva tai maine, näkyvyys julkisuudessa, yhteisön korostamien arvojen toimivuus ja näkyvyys, yleinen tyytyväisyys viestintää kohtaan ja tiedonkulun sekä vuorovaikutuksen toimivuus. Viestinnän tavoitteita asettaessa määritellään, mikä tai millainen tavoitetilanne on, eli minkälainen yhteisökuvan tulisi olla. Tavoitteet voivat olla konkreettisesti mitattavia tulostavoitteita tai suunta ja linjaus siitä, mihin ollaan menossa ja mitä pidetään tärkeänä. (Juholin 2006, ) Viestintäsuunnittelun lähtökohta on tavoitteiden ja käytettävissä olevien resurssien määrittely. Suunnittelu voidaan jakaa kahteen osaan: kokonaissuunnitteluun, joka koskee koko yhteisöä ja projektisuunnitteluun, joka koskee jotain yksittäistä hanketta, kuten asiakaslehteä, seminaaria, lehdistötilaisuutta tai tiedotetta. Viestinnän suunnittelun keskeiset resurssit ovat ihmiset ja heidän osaamisensa, raha sekä tekniset välineet ja valmiudet. Viestintästrategia perustuu nykytilan analyysiin, yhteisön toimintastrategiaan, viestinnän resursseihin, päätavoitteisiin sekä tulosten seurantaan ja analysointiin. (Ikävalko 1995, 31, 33.) 2.4 Joukkoviestimien merkitys yhteisöviestinnässä Median keskeinen tehtävä on tiedon välittäminen ja sitä kautta päätöksenteon valvonta yhteiskunnassa. Tiedon välittämisen ohella media pyrkii valintojensa ja journalistisen työnsä kautta helpottamaan kansalaisten ymmärrystä ympäröivästä maailmasta ja sen ilmiöistä. Ikävalkon (1995) mukaan medialla on yhtei-

11 11 söihin nähden kaksoisrooli. Samalla, kun yhteisö pyrkii median kautta tavoittamaan omia kohderyhmiään, media on itsessään yksi keskeisistä sidosryhmistä. Mediaa ei tule rinnastaa yhteisön omiin viestintäkanaviin, sillä media kontrolloi itse toimintaansa eikä anna päätösvaltaansa toimitusten ulkopuolelle. Yhteisön tiedottaja ei siis pysty kontrolloimaan sitä, minkälaisena hänen sanomansa tulee ulos. Tiedottajan lähettämät tiedotteet ja uutisvinkit saavat toimittajilta ja viestimiltä erilaisen vastaanoton sen mukaan, miten hyvin ne istuvat kyseisen median tavoitteisiin ja sen hetkiseen tilanteeseen, esimerkiksi uutispäivään. (Ikävalko 1995, 72.) Yhteisöt hakeutuvat julkisuuteen, sillä julkisuus on niille nopeaa ja edullista mainontaa. Journalistista julkisuutta pidetään myös uskottavampana kuin maksettua mainontaa. Mediajulkisuus on yhteisöille keino tehdä itseään tunnetuksi, käydä julkista keskustelua ja vaikuttaa sidosryhmiinsä. Mediajulkisuus tarjoaa yhteisöille mahdollisuuden informoida itsestään ja nostaa keskusteluun tärkeinä pitämiään asioita. Sitä kautta yhteisö pystyy vaikuttamaan maineeseensa sekä saavuttamaan ilmaisjulkisuutta ja käyttämään mediajulkisuutta yhtenä markkinointiviestinnän kanavana. (Juholin 2006, ) Yhteisön on Ikävalkon (1995, 76) mukaan tultava toimeen medioiden kanssa niin hyvinä kuin huonompinakin aikoina. Mitä paremmin suhde toimii, sitä parempi on yhteisön julkisuuskuvakin huonoista uutisista huolimatta. Yhteisöjen tulee viestiä säännöllisesti tilanteen mukaan joko antamalla taustatietoa asioistaan, tekemällä itseään tunnetuksi tai tarjoamalla uutisia. Eräs keino yhteisön julkisuuskuvan hallintaan on henkilökohtainen yhteydenpito viestinten ja toimittajien kanssa. Hoitaessaan tätä tehtävää viestinnän ammattilainen voi omaksua hyvin erilaisia rooleja yhteisönsä julkisuusstrategian pohjalta. Hänen tapansa toimia voi vaihdella avoimesta informatiivisuudesta markkinointilähtöiseen lähestymiseen. Toimittajat arvostavat yleensä yksilöllisesti palvelevaa tiedottajaa. Ollakseen toimittajille hyvä tiedonlähde, tiedottajan on tunnettava joukkoviestinnän ja median toimintatavat, oltava ammattitaitoinen ja luotettava kumppani, tunnettava perusteellisesti oma yhteisönsä ja sen tärkeimmät henkilölähteet. (Juholin 2006, )

12 Kriisiviestintä Kriisillä tarkoitetaan tapahtumaa tai prosessia, joka jollain tavalla uhkaa yhteisöä. Uhka voi kohdistua joko yhteisön aineellisiin tai aineettomiin arvoihin eli ihmisiin, kiinteistöön tai maineeseen. Kriisi voi olla jokin äkillinen onnettomuus tai pitemmällä aikavälillä etenevä tapahtumaketju. (Juholin 2006, 299.) Lehtosen (1999, 11) mukaan kriisillä on yhteisön julkisuuteen kaksi vaikutusta: Niille, jotka eivät ole aikaisemmin olleet yhteisön kanssa tekemisissä, kriisi antaa aiheen yhteisöä koskevan mielipiteen muodostamiseen. Niille, jotka ovat jo aikaisemmin olleet tekemisissä yhteisön kanssa, kriisi on tilanne, jossa he joutuvat arvioimaan käsityksensä yhteisöstä uudelleen. Kriisi on yhteisölle sekä uhka että mahdollisuus. Onnistuneesti johdettu ja tiedotettu kriisi voi lisätä yleisön luottamusta ja vahvistaa yhteistyökumppaneiden sitoutumista yhteisöön. Kriisiviestintä on osa yhteisöjen muutosviestintää, johon yhteisöillä tulisi olla olemassa oma suunnitelmansa. Kriisin kohdatessa on erittäin tärkeää kertoa siitä välittömästi ja avoimesti. Vääriä tietoja voi olla vaikeaa korjata myöhemmin. (Ikävalko 1995, 122.) Tiedottamisen tavoitteet vaihtelevat kriisin edetessä. Siukosaaren (1999, 194) mukaan kriisiviestijän päätavoitteita ovat, että tilanteesta syntyy julkisuudessa oikea mielikuva, että yhteisön näkökulmat ja viestit otetaan huomioon sekä se, että yhteisön toimintaedellytykset ja jatkuvuus turvataan kriisistä huolimatta. Yhteisön viestinnän tulee siis olla suunniteltua ja tavoitteellista toimintaa myös kriisitilanteissa. Tiedottajan rooli on tässä kohtaa olennainen. Hänen tulee tunnistaa sellaiset yhteisön sisältä tai ulkoa tulevat tilanteet, jotka saattavat aiheuttaa tarpeen kriisiviestintään. Kriisitiedotus on luonteeltaan nopeaa ja siihen sisältyvät selkeät tilannetiedot sekä toimintaohjeet. Kriisiviestinnän suunnittelu alkaa mahdollisten kriisitilanteiden kartoituksella. Kriisiviestinnän tarvetta määriteltäessä on olennaista miettiä, koskettaako yhteisön toiminta useita ihmisiä ja voiko yhteisön kriisi vaikuttaa monien ihmisten elämään. Kriisiviestinnän onnistuminen edellyttää ennakkovarautumista, suunnittelua, ylläpitoa sekä kriisien tunnistamista. (Siukosaari 1999, 196, 198.)

13 13 3 KRISTILLISEN YHTEISÖVIESTINNÄN ERITYISPIIRTEET Lehikoisen (2003) mukaan media soveltuu erinomaisesti kaikenlaisten kristillisten tavoitteiden ja sanomien välittämiseen. Median kautta yhteisöillä on pääsy ihmisten tietoisuuteen, työpaikoille, automatkoille ja koteihin. Median avulla kristilliset yhteisöt voivat pyrkiä vaikuttamaan yhteiskunnassa myös lainsäätäjiin sekä kulttuurielämään. Kristillisillä yhteisöillä on yhteinen tavoite: kristinuskon vaikutuspiiristä loitontuneiden ihmisten tavoittaminen ja suhteen uudelleen luominen. (Lehikoinen 2003, ) Lehikoinen (2006) painottaa, että teologisesta näkökulmasta kristillinen viestintä on yksinkertaistettuna pelastuksesta kertomista viestinnän keinoin. Perustan kristilliselle viestinnälle antaa Jeesuksen antama lähetyskäsky, jossa kehotetaan menemään ja tekemään opetuslapsia kaikkialla maailmassa. Erityisesti herätyskristillisissä yhteisöissä mediaevankeliointi on ensisijainen viestinnän muoto, sillä olisi mieletöntä tuottaa kristillistä elämää opettavaa eli niin sanottua pastoraalista viestintää, jos henkilö ei vielä ole kristitty. Siksi evankeliointi on kiireellinen ja tärkeä viestinnän muoto. Lehikoisen mukaan herätyskristillisen mediateorian heikkous onkin juuri siinä, että se on helposti vain uskonnollista paatosta ja propagandaa. (Lehikoinen 2006, 86, 103.) Suomen evankelisluterilaisen kirkon viestintästrategian peruslähtökohtana on vuorovaikutus. Koska evankeliuminen julistaminen on inhimilliseltä luonteeltaan viestintää, on kirkossa perusteltua pitää viestintää sekä tukitoimena että osana kirkon ydintoimintaa. (Kirkkohallitus 2004, 11.) 3.1 Uskontojournalismi Lehikoinen (2006) painottaa, että kristityn tulee olla kristitty myös journalistina. Toisaalta hän toteaa, että journalismilla on oma vahva maailmankuvansa ja muotokielensä. Muotokielen osalta journalismilla ei ole ongelmia suhteessa uskoon. Sen sijaan journalistisen riippumattomuuden, kriittisyyden, objektiivisuu-

14 14 den sekä uutiskriteerien kohdalla tilanne on ongelmallisempi. Lehikoinen kritisoi valtavirtajulkisuutta uskon latistamisesta hernekeittojournalismin tasolle. Tällä hän viittaa siihen, että hengellisillä kesäjuhlilla pääuutiseksi nostetaan se, kuinka paljon siellä syötiin hernekeittoa tai montako kiloa näkkileipää kului. Hernekeittojournalismi ei ammattitaidottomuuden ja/tai uutiskriteerien vuoksi tunnista uskonnon ja uskon ydintä journalismille varteenotettavaksi aiheeksi. Tästä syystä Lehikoisen mukaan tarvitaan erityistä uskontojournalismia, samoin kuin taloudessa, politiikassa ja kulttuurin parissa on omat erikoistoimittajansa. Lehikoinen kuvaa uskontojournalismin eri tasoja seuraavasti: Instituutioiden toiminta: kirkon ja muiden yhteisöjen tapahtumat, päätökset, suuret ihmisjoukot ja numerot. Liikkeen ominaispiirteiden ja opin tuntemus: kirkon, herätysliikkeiden ja kirkkokuntien tapojen ja uskon erityispiirteet. Radikaali uskontojournalismi: se käsittelee ja uutisoi myös kristinuskon tuonpuoleisia väitteitä, hengellisten vaikuttajien puheita, henkilökuvia, näkemyksiä, uskosta nousevia kannanottoja. Tällä tasolla käsitellään myös uskon yliluonnollista elementtiä. Puhetapa on uskoa ymmärtävää ja hyväksyvää. Siinä hyväksytään uskon universaali auktoriteetti, uskon väittämät ja totuudellisuus. (Lehikoinen 2003, 287; 2006, ) Näiden eri tasojen esilläolo valtamediassa ei ole kaikilta osin kovinkaan realistista. Kaksi ensimmäistä tasoa näkyvät aika ajoin mediassa: kirkollisten instituutioiden toiminnasta sekä eri kirkkojen tavoista ja opeista uutisoidaan aika ajoin. Esimerkiksi Aamulehdessä ja Keskisuomalaisessa on julkaistu viikoittaisia uskontoaiheisia teemasivustoja. Lehikoisen esittämä radikaalin uskontojournalismin taso puolestaan pitää sisällään asioita, joita ei juurikaan mediassa noteerata. Journalismi pikemminkin pyrkii välttämään lähtemästä jostain tietystä maailmankuvasta. Journalismin tavoitteena on esittää objektiivista tietoa eikä ottaa kantaa esittämällä jotain tiettyä maailmankuvaa totena. Journalismi on kiinnostunut konkreettisista asioista ja tapahtumista, jotka on helppo osoittaa olemassa oleviksi. Uskonnossa taas on kyse uskonnollisista väitelauseista ja henkilökohtaisesta, subjektiivisesta vakaumuksesta, jotka eivät täytä journalismille tyypillisiä uutiskriteereitä.

15 15 Kristillinen viestintä on yhteisölähtöistä. Se perustuu kunkin kristillisen yhteisön teologiaan, traditioon, resursseihin ja viestintäkäytäntöihin. Kristillisen yhteisöviestinnän tehtävä on vahvistaa yhteisön yhteenkuuluvuutta, mutta antaa samalla tilaa monenlaisille äänille ja avoimelle keskustelulle. Viestinnälliset ratkaisut riippuvat yhteisöissä muun muassa siitä, kuinka tiukasti raja pyhän ja sekulaarin, hengellisen ja maallisen välille vedetään. Herätyskristillisissä yhteisöissä on tyypillistä vetää raja tiukemmin ja keskittyä viestinnässä mieluummin hengellisiin kysymyksiin. Suurten kirkkojen viestinnässä on usein helpompi käsitellä myös esimerkiksi yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta tai muita humanitaarisia kysymyksiä ja jopa välttää viestinnässä suorasanaisesti uskonnollisia aiheita. (Lehikoinen 2006, 88.) Tällaiset ihmisten arkea koskettavat aiheet saavat hengellisiin arvokysymyksiin verrattuna huomattavasti useammin näkyvyyttä mediassa. Kristillinen viestintä on luonteeltaan hyvin monimuotoista. Lehikoisen (2006) mukaan monipuolisuus johtuu paitsi kristillisen kentän laajuudesta, myös siitä, että kussakin yhteisössä on useita toimijoita, joiden tehtäviin viestintä ainakin jollain tasolla kuuluu. Kirkoilla voi olla omat viestintään keskittyneet yksikkönsä sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Herätysliikkeillä puolestaan on omia viestintäratkaisuja, joilla ne viestivät omia erityispiirteitään. Herätyskristillisellä kentällä on useita tunnustustenvälisiä mediatoimijoita ja lähetysjärjestöjä, jotka eivät ole sitoutuneita mihinkään tunnustuskuntaan. Hiippakunnilla ja seurakunnilla on usein omia lehtiä ja muita medioita. Eri tunnustuskunnilla on myös muita mediatoimijoita kuten kustannustaloja tai muita vastaavia mediayhtiöitä. Lisäksi jotkut yksilökristityt harjoittavat epävirallista media-aktivismia erityisesti internetissä. (Lehikoinen 2006, 89.) Kristillistä media-aktivismia, jota yksittäiset kristityt harjoittavat, voi olla esimerkiksi uskonnollisten videoiden vieminen You- Tube -sivustolle, kristillisten yhteisöjen perustaminen erilaisille foorumeille tai kantaaottavan blogin pitäminen netissä. Myös tällaisilla keinoilla ajatellaan olevan merkitystä uskosta vieraantuneiden ihmisten tavoittamisessa.

16 Kristillisen median historiaa Suomessa Suomalaiselle kristilliselle mediakentälle on leimallista sähköisen puolen pitkä yleisradiolainen hartausohjelmien perinne sekä kristillisen lehdistön kauan jatkunut merkittävä asema luvulla paikallisradiojärjestelmän vapautumisen myötä alueellinen ohjelmatuotanto vapautui ja suuri määrä sekä luterilaisia että vapaiden suuntien seurakuntia ja järjestöjä ryhtyi tuottamaan ohjelmia paikallisille asemille luvun lopulla eri radioasemilla oli yhteensä noin sata kristillistä radio-ohjelmaa. Puolet niistä olivat luterilaisten ja puolet herätyskristillisten tuottamia. (Lehikoinen 2003, ) Merkittävimmät suomalaisen kristillisen mediajärjestelmän rakennemuutokset ovat olleet 1990-luvun lamavuosista alkanut kristillisten lehtien levikkien voimakas lasku sekä vuonna 1997 tapahtunut kristillisen radioaseman Radio Dein perustaminen. Vuonna 2003 Suomeen perustettiin kristillinen tv-kanava, Taivas TV7. (Lehikoinen 2006, 117.) Kanava näkyy tällä hetkellä lähes kaikissa Suomen kaapeliverkoissa. Seurakuntalehdillä on merkittävä rooli suomalaisessa kristillisessä mediassa. Evankelis-luterilaisilla seurakunnilla on noin sata seurakuntalehteä. Lehtien määrä, laatu sekä lukuarvot ovat kasvaneet jatkuvasti. Luterilaisilla seurakunnilla onkin kaksi erityistä painotusta viestinnässään: seurakuntalehtien kehittäminen sekä internet viestinnän määrällinen kehittäminen. Kirkon suhtautuminen kristilliseen radioon ja televisioon on ollut passiivinen ja kriittinen, ja se on pitänyt kiinni asemastaan Yleisradion julkisen palvelun ohjelmistossa. Kirkko on kritisoinut kristillisten kanavien ohjelmistoa liian herätyskristilliseksi. (Lehikoinen 2003, 197; 2006, ) Kristillisen median järjestelmä Suomessa on hyvin keskittynyt, sillä kirkolla on käytössään parhaat resurssit ja pääsy eri medioihin. Toisaalta herätyskristillinen yhteisö on samalla vahvistumassa ja se hyödyntää toiminnassaan erityisesti internetin laajenevia mahdollisuuksia sekä toimii aktiivisesti kristillisessä radiossa ja televisiossa. Media on olennainen osa kristillisten yhteisöjen elinvoimaisuutta ja kykyä vastata ympäristön tuomiin haasteisiin sekä laajentaa vaikutus-

17 17 taan. Erityisen tärkeäksi yhteisöjen osallistumisen mediallisuuteen tekee internetin kasvu. Kristillisten internet-sivustojen ja -yhteisöjen määrä kasvaakin kovalla vauhdilla. (Lehikoinen 2006, ) Media on ollut myös asia, johon kristityt ovat suhtautuneet ajoittain korostuneen kriittisesti. Lehikoisen (2006, 119) mukaan kristillinen mediakritiikki kohdistuu median arvoihin, mutta myös teknologiaan sinänsä. Mediakulttuurin on pelätty teknologisuutensa vuoksi jollain tavalla vääristävän uskon sisältöä. On pelätty uskon muuttuvan mediassa jollain tapaa keinotekoiseksi tuotokseksi, joka ei olekaan enää uskoa vaan esimerkiksi viihdettä. 3.3 Oto-tiedottajat viestinviejinä Kristillisissä yhteisöissä on useita toimijoita, joiden toimenkuvaan viestintä ainakin osittain kuuluu. Erityisesti herätyskristillisissä yhteisöissä viestinnän tehtäviä voi hoitaa oman toimensa ohessa eli otoina toimivien viestintähenkilöiden joukko. Usein oto-järjestelyyn päädytään siksi, että viestinnässä tarvitaan lisää voimavaroja tai että yhteisö ei toistaiseksi tarvitse kokopäiväistä tiedottajaa. Ototiedottajan työtehtävät ovat usein hyvin operatiivisia ja suorituskeskeisiä. Jos organisaatiolla ei ole määritetty viestintästrategiaa tai suunnitelmaa, ototiedottajan työ saattaa olla pahimmillaan tulipalojen sammuttamista. (Juholin 2006, 135.) Oto-viestintä ei ole aivan ongelmatonta. Oto-tiedottajilla ei välttämättä ole sitä ammattitaitoa, jota monipuolisten viestintätehtävien hoitaminen vaatisi. Åbergin (2000) mukaan viestintää ei välttämättä arvosteta työyhteisöissä, joissa yhteisöviestinnän ajatellaan hoituvan vain otoina. Myös oto-viestijä itse voi pitää asemaansa ja arvostustaan alhaisena. Oto-viestinnässä viestintävastuut ovat usein epäselvät. Ongelmia voi aiheuttaa myös aikapula ja työpaineet ototiedottajan tehdessä useampaa työtä samanaikaisesti. (Åberg 2000, 252.) Hyvin toimiessaan oto-verkosto on oiva lisäresurssi yhteisöviestinnässä. Koulutus, kokemuksen kautta oppiminen ja oman tukiverkoston rakentaminen aut-

18 18 tavat viestinnällisten ongelmien vähentämisessä. Yhteisöissä on tärkeää laatia toimenkuvat myös oto-viestintään. Työn organisointi, asioiden priorisointi, viestintäpalvelujen ostaminen ja uuden viestintätekniikan hyödyntäminen voivat helpottaa oto-viestijän aikapulaa ja työpaineita. (Åberg 2000, 252.)

19 19 4 TEEMAHAASTATTELU TUTKIMUSMENETELMÄNÄ Tutkimukseni on lähestymistavaltaan laadullinen analyysi. Valitsin tutkimusmenetelmäksi puolistruktuoidun teemahaastattelun, sillä teemahaastattelussa otetaan huomioon se, että haastateltavien tulkinnat asioista ja heidän asioille antamansa merkitykset ovat keskeisiä (Hirsjärvi & Hurme 2004, 48). Henkilökohtaisten haastattelujen kautta haastateltavat pystyivät kertomaan syvällisemmin omista kokemuksistaan, verrattuna siihen, että olisin lähettänyt heille kyselyn tai lomakkeen sähköpostitse. Tämän huomasin yhdestä haastattelusta, jonka jouduin ajanpuutteen ja aikataulujen yhteensopimattomuuden vuoksi tekemään sähköpostitse. Tässä haastattelussa haastateltavan vastaukset olivat huomattavasti lyhyempiä ja yksiselitteisempiä kuin niissä haastatteluissa, jotka kävin tekemässä kasvotusten. Esitin haastateltaville avoimet kysymykset esimerkiksi monivalintalomakkeiden sijaan. Avoimien kysymysten esittäminen sallii vastaajien ilmaista itseään omin sanoin eikä ehdota heille valmiita vastauksia. Avoimet kysymykset osoittavat vastaajien tietämyksen aiheesta ja sen, mikä on keskeistä ja tärkeää heidän ajattelussaan aiheesta. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 1997, 190.) 4.1 Tutkimusmenetelmän arviointi Tutkimuksen luotettavuuden arvioinnissa voidaan käyttää monia erilaisia mittaus- ja tutkimustapoja. Tutkimuksen reliaabelius tarkoittaa mittaustulosten toistettavuutta. Kvantitatiivisessa tutkimuksessa on kehitelty useita erilaisia tilastollisia menettelytapoja, joilla voidaan arvioida tutkimuksen luotettavuutta. (Hirsjärvi ym. 1997, 216.) Aineistoa kvalitatiivisesti analysoitaessa reliaabeliuden käsitettä täytyy lähestyä hieman erilaisesta näkökulmasta. Hirsjärven ja Hurmeen (2004) mukaan lähimmäksi perinteistä reliaabeliuden käsitettä päästään alueilla, jotka koskevat aineiston laatua. Reliaabelius koskee tällöin ennemminkin tutkijan toimintaa

20 20 kuin haastateltavien vastauksia tai sitä, kuinka luotettavaa tutkijan analyysi materiaalista on. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa reliaabelius koskee sitä, onko kaikki käytettävissä oleva aineisto otettu huomioon, onko tiedot litteroitu oikein ja niin edelleen. Oleellista on myös se, että tutkimuksessa esitettävät tulokset heijastavat tutkittavien ajatusmaailmaa niin pitkälti kuin mahdollista. Samalla täytyy muistaa kuitenkin se, että haastattelujen tulos on seurausta haastattelijan ja haastateltavan yhteistoiminnasta. (Hirsjärvi & Hurme 2004, 189.) Toinen tutkimusmenetelmän arviointiin liittyvä käsite on validius (pätevyys). Se tarkoittaa mittarin tai tutkimusmenetelmän kykyä mitata sitä, mitä on tarkoituksena mitata. Validiutta voidaan arvioida eri näkökulmista, jolloin puhutaan ennustevalidiudesta, tutkimusasetelmavalidiudesta ja rakennevalidiudesta. (Hirsjärvi ym. 1997, ) Kvalitatiivisessa tutkimuksessa perinteisen validiuden toteamisen sijaan voidaan käyttää esimerkiksi triangulaatiota, jolla tarkoitetaan tutkimusmenetelmien yhteiskäyttöä. Triangulaatiossa haastattelujen kautta saatuja tietoja vertaillaan muista lähteistä saatuihin tietoihin, mikä tässä tutkielmassa tarkoittaa aiheeseen liittyvää kirjallisuutta. Kun näiden välillä saadaan tietty yksimielisyys, voidaan katsoa, että haastateltavan antama tieto, käsitys tai tulkinta on saanut vahvistusta. Samalla on kuitenkin huomioitava se, että ihmisten käsitykset samastakin asiasta voivat vaihdella melko lyhyenkin ajan sisällä. (Hirsjärvi & Hurme 2004, 189.) Toteutan triangulaation periaatetta omassa tutkielmassani vertaamalla haastateltavien vastauksia tutkimuskirjallisuuteen. Osoitan tutkielmani luotettavuuden muun muassa kuvaamalla sen toteuttamiseen liittyvät vaiheet mahdollisimman tarkasti. Osoitan tutkimuksen reliaabeliutta myös käyttämällä haastateltavien vastauksia havainnollistajina mahdollisimman paljon. 4.2 Haastateltavien valinta ja haastattelujen tekeminen Tutkielmani tavoitteena on tutkia kristillisen viestinnän parissa työskentelevien henkilöiden näkemyksiä kristillisen yhteisöviestinnän erityispiirteistä, kristillisten yhteisöjen viestinnän tilasta, yhteisöjen saamasta julkisuudesta sekä kristillisis-

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

Johdanto yrityksen viestintään. Päivi Maijanen-Kyläheiko

Johdanto yrityksen viestintään. Päivi Maijanen-Kyläheiko Johdanto yrityksen viestintään Päivi Maijanen-Kyläheiko Viestinnän strateginen merkitys! Mitä viestintä on? Viestintä on vuorovaikutusta, merkitysten välittämistä ja tulkitsemista. Merkitys syntyy vasta

Lisätiedot

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ 1 VIESTINNÄN PERUSTA...4 2 VIESTINNÄN SÄÄNNÖT...4 2.1 Viestintäsuunnitelman muutoksenhallinta...5 3 SISÄINEN VIESTINTÄ...5

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia 2013 2017 Lähtökohta Maahanmuuttoviraston viestintästrategia 2013 2017 pohjautuu valtionhallinnon viestinnälle lainsäädännössä ja ohjeissa annettuihin velvoitteisiin

Lisätiedot

Itä Suomen yliopiston ylioppilaskunta. Viestintästrategia

Itä Suomen yliopiston ylioppilaskunta. Viestintästrategia VIESTINTÄSTRATEGIA 16.4.2010 Itä Suomen yliopiston ylioppilaskunta Viestintästrategia Suvantokatu 6, 80100 Joensuu 050 341 6346 PL 1627 (Yliopistonranta 3), 70211 KUOPIO 044 576 8419 PL 86 (Kuninkaankartanonkatu

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät TiVoLin viestintä Seuran www-sivujen päivitysvastaavat Seuratoiminnan työryhmä Projektien työryhmät Johtokunta: pj, sihteeri, rahastonhoitaja, toimialavastaavat Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät Valmentajat,

Lisätiedot

Huippuyksikköohjelmien viestintä

Huippuyksikköohjelmien viestintä Huippuyksikköohjelmien viestintä 14.12.2011 Riitta Tirronen 1 1 Suomen Akatemian viestinnän tavoitteet viestiä aktiivisesti tutkijoille, tiedeyhteisölle ja päättäjille toiminnastaan keskeisenä tieteellisen

Lisätiedot

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Yleistä tutkimuksesta 2 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Cocomms lyhyesti Vahvuuksiamme ovat yritys-, talous-, terveys- ja lääke-

Lisätiedot

VIESTINTÄ TAPAHTUMA SANOMA SANOMA PALAUTE. LÄHETTÄJÄ - ilmaisukyky - esitystapa - taustat (media/yksilö)

VIESTINTÄ TAPAHTUMA SANOMA SANOMA PALAUTE. LÄHETTÄJÄ - ilmaisukyky - esitystapa - taustat (media/yksilö) VIESTINTÄ TAPAHTUMA VUOROVAIKUTUS SANOMA YHTEINEN KOODISTO JA KIELI PALAUTE SANOMA LÄHETTÄJÄ - ilmaisukyky - esitystapa - taustat (media/yksilö) KANAVA - häiriöt - no-signal VASTAANOTTAJA - tulkinta -

Lisätiedot

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta tärkeänä ja haluaa osallistua sen tuottamiseen ja ylläpitää

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma 2009

Viestintäsuunnitelma 2009 Viestintäsuunnitelma 2009 maaliskuu 2009 1 Itämerihaaste Turun ja Helsingin kaupungit sitoutuivat julkisesti kesäkuussa 2007 toteuttamaan sellaisia käytännön toimenpiteitä, joilla ne voivat vaikuttaa vesien

Lisätiedot

Kruunusillat: Viestintäsuunnitelma. Maaliskuu 2015

Kruunusillat: Viestintäsuunnitelma. Maaliskuu 2015 Kruunusillat: Viestintäsuunnitelma Maaliskuu 2015 Sisältö Viestinnän tavoitteet Kohderyhmät Viestit Sisäinen viestintä Periaatteet Roolit ja vastuut Keinot ja kanavat Ulkoinen viestintä Periaatteet Viestit

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään

Lisätiedot

VIESTINTÄ- STRATEGIA. JYYn viestinnän periaatteet

VIESTINTÄ- STRATEGIA. JYYn viestinnän periaatteet VIESTINTÄ- STRATEGIA Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta JYY Johdanto Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan viestintästrategia määrittelee, millaista JYYn viestinnän tulee olla, jotta se tukee ylioppilaskunnan

Lisätiedot

Nivalan kaupungin viestintäohje. Karikumpu Nivalan kaupunki. Hyväksytty:

Nivalan kaupungin viestintäohje. Karikumpu Nivalan kaupunki. Hyväksytty: 2012 Nivalan kaupungin viestintäohje Karikumpu Nivalan kaupunki Hyväksytty: Sisältö 1. Lainsäädäntö määrittelee tiedotustoiminnan lähtökohdat... 3 2. Tiedottamisen vastuut oltava selkeät... 3 Kaupungin

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Media ja edunvalvonta Kari Klemm KLEMM.IT Julkisuus on päivän sana * Media * Mediassa * Median kanssa Media(kin) on muutoksen kourissa *runsaat 2000 toimittajaa irtisanottu

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Sanna Oinonen. Viestintä ja sen suunnittelu. Yrittäjien aamukahvit 7.4.2011

Sanna Oinonen. Viestintä ja sen suunnittelu. Yrittäjien aamukahvit 7.4.2011 Sanna Oinonen Viestintä ja sen suunnittelu Yrittäjien aamukahvit 7.4.2011 Viestintä yhteisössä Mitä viestintä on? Miksi viestitään? Pitkäjänteisyys, suunnitelmallisuus ja tavoitteellisuus Viestinnällä

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Hollolan kunta. Viestintäpolitiikka 2025

Hollolan kunta. Viestintäpolitiikka 2025 n kunta Viestintäpolitiikka 2025 Kunnanhallitus 25.6.2012 Viestinnän tavoitteet Viestinnän tavoitteena on omalta osaltaan tukea kuntastrategiassa 2025 määritellyn tahtotilamme saavuttamista ja arvojemme

Lisätiedot

Miten terveyden ja hyvinvoinnin alojen tulisi viestittää?

Miten terveyden ja hyvinvoinnin alojen tulisi viestittää? Miten terveyden ja hyvinvoinnin alojen tulisi viestittää? Ensimmäinen SOTERKO -tutkimuspäivä Teija Riikola MIKSI TIETEESTÄ PITÄISI TIEDOTTAA? Keskustelu kuuluu tieteeseen. nykyisin yhä enemmän eri tieteenalojen

Lisätiedot

Sosiaalinen media - muuttaako se busineksen? Verkkoajasta suurin osa vietetään sosiaalisissa medioissa.

Sosiaalinen media - muuttaako se busineksen? Verkkoajasta suurin osa vietetään sosiaalisissa medioissa. Sosiaalinen media - muuttaako se busineksen? Verkkoajasta suurin osa vietetään sosiaalisissa medioissa. Petri Karjalainen, myyntijohtaja, Sanoma Suomalaisista 78 % käyttää internettiä viikoittain. 20-30%

Lisätiedot

Palveluverkkotyöryhmä. Viestintä

Palveluverkkotyöryhmä. Viestintä + Palveluverkkotyöryhmä Viestintä + Sisältö n Ymmärrämmekö sidosryhmiä? n Ymmärretäänkö meitä? n Mistä sidosryhmät saavat tietoa palveluverkkoasioista ja keneltä? n Mikä voi mennä pieleen jos viestintävastuu

Lisätiedot

Naisjärjestöjen Keskusliiton viestintästrategia

Naisjärjestöjen Keskusliiton viestintästrategia Naisjärjestöjen Keskusliiton viestintästrategia 1. Johdanto 1.1. Ohjeen tarkoitus Viestintästrategiassa kuvataan ja määritellään Naisjärjestöjen Keskusliiton viestinnän tavoitteet. Viestinnän tehtävänä

Lisätiedot

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta

Lisätiedot

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten

Lisätiedot

2.12.2015 KOKO TOTUUS. Sisäilmahankkeen tiedottaminen. 2.12.2015 Toimitusjohtaja Miika Natunen

2.12.2015 KOKO TOTUUS. Sisäilmahankkeen tiedottaminen. 2.12.2015 Toimitusjohtaja Miika Natunen KOKO TOTUUS Sisäilmahankkeen tiedottaminen Toimitusjohtaja 1 Viestintä Mitä? Oikean tiedon välittäminen, oikea-aikaisesti, oikeaan paikkaan. Tärkeät kysymykset: 1. MITÄ? ( oleellinen tieto, aikataulut

Lisätiedot

Verkkoviestintäkartoitus

Verkkoviestintäkartoitus Verkkoviestintäkartoitus 9.2.2015 Minna Helynen minna.helynen@tampere.fi http://www.tyollisyysportti.fi/seutunuotta https://www.facebook.com/seutunuotta @seutunuotta http://takuullatekemista.blogspot.fi/

Lisätiedot

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei.

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei. Uskonto (UE) Uskonnon opetukseen kaikille yhteiset aihekokonaisuudet sisältyvät seuraavasti. Opetuksessa annetaan valmiuksia osallistua seurakuntien ja muiden uskonnollisten yhteisöjen toimintaan. Opetuksessa

Lisätiedot

VIESTINTÄ TAPAHTUMA VUOROVAIKUTUS

VIESTINTÄ TAPAHTUMA VUOROVAIKUTUS VIESTINTÄ TAPAHTUMA VUOROVAIKUTUS SANOMA PALAUTE SANOMA LÄHETTÄJÄ - ilmaisukyky - esitystapa - taustat (media/yksilö) KANAVA - häiriöt - no-signal VASTAANOTTAJA - tulkinta - taustat (kohdennettu/yleisö)

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS 1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella! Kampanjakuvaus on tuomareiden tärkein

Lisätiedot

Kuinka hallita rapuistutuksia Rapukantojen hoidon ja käytön ohjaaminen. Liisa Tapanen Jyväskylän yliopisto

Kuinka hallita rapuistutuksia Rapukantojen hoidon ja käytön ohjaaminen. Liisa Tapanen Jyväskylän yliopisto Kuinka hallita rapuistutuksia Rapukantojen hoidon ja käytön ohjaaminen Liisa Tapanen Jyväskylän yliopisto Teemahaastattelu Puolistrukturoitu haastattelumenetelmä, lomakehaastattelun ja avoimen haastattelun

Lisätiedot

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Sisältö Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Mediaviestintä Kriisiviestintä Seuraviestintä sisäinen viestintä Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Hyvä sisäinen viestintä

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

Mediaetiikka Luento 4. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto, syksy 2013

Mediaetiikka Luento 4. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto, syksy 2013 Mediaetiikka Luento 4 Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto, syksy 2013 Suoritus Luennot: 20 t keskiviikkoisin klo 13 16 ajalla 30.10. 11.12.2013 Lyhyt ideapaperi esseeaiheesta, pituus 800-1200 sanaa, palautus

Lisätiedot

Sosiaalisen median ohje

Sosiaalisen median ohje LUONNOS Sosiaalisen median ohje pvm ja käsittelyelin www.nurmijarvi.fi 1 Nurmijärven kunnan sosiaalisen median ohje Sisällys sivu 1. Johdanto 1 2. Mitä on sosiaalinen media? 2 3. Miten kunta voi hyödyntää

Lisätiedot

Puhumme rohkeasti Jumalasta

Puhumme rohkeasti Jumalasta Puhumme rohkeasti Jumalasta Kirkkonummen suomalaisen seurakunnan Viestintäohjelma 2015 2 Sisällys Johdanto 3 Arvot 4 Tiedotustyön perustehtävä 5 Tiedotustyön toiminta-ajatus 5 Painopistealueet matkalla

Lisätiedot

Raportti: Viestinnän nykytilan selvitys. Pauliina Juhola / Katja Nieminen

Raportti: Viestinnän nykytilan selvitys. Pauliina Juhola / Katja Nieminen Raportti: Viestinnän nykytilan selvitys Pauliina Juhola / Katja Nieminen Kyselyn toteuttaminen Kohderyhmänä ekspertit (EuroSkills 2012, WorldSkills 2013) lajipäälliköt valmentajat lajivastaavat yhteensä

Lisätiedot

Kuinka mittaan lehdistötiedotteen vaikuttavuuden?

Kuinka mittaan lehdistötiedotteen vaikuttavuuden? Kuinka mittaan lehdistötiedotteen vaikuttavuuden? 11.2.2015 Sanelma Helkearo M-Brain 1 M-Brain Mitä me teemme? M-Brain on globaalisti toimiva tietopalveluyritys, jolla on toimistot seitsemässä maassa.

Lisätiedot

KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia.

KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. OSALLISTUJATIEDOT Kilpailutyön nimi* Mainostoimisto* Mainostava yritys / yhteisö* Mediatoimisto* Muut KILPAILULUOKKA* Vuoden paras lanseeraus

Lisätiedot

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Matkailutoimialan aamu 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Asiakaskäyttäytyminen internetissä asiakkaan tietotarpeet ja ostopäätökseen vaikuttavat tekijät Internet on noussut vallitsevaksi viestintävälineeksi.

Lisätiedot

Strategia, toimintasuunnitelmat ja johtaminen. Varpu Ylhäinen

Strategia, toimintasuunnitelmat ja johtaminen. Varpu Ylhäinen Strategia, toimintasuunnitelmat ja johtaminen Varpu Ylhäinen Lyhyt katsaus strategiaan ja strategiajohtamiseen Klubin toimintasuunnitelma 2013-2014 Johtaminen Fasilitointijohtaminen 6.11.2013 Varpu Ylhäinen

Lisätiedot

Katsaus L-SP:n viestintästrategiaan. OHJAAJATAPAAMINEN 3.11.2012 Maija

Katsaus L-SP:n viestintästrategiaan. OHJAAJATAPAAMINEN 3.11.2012 Maija Katsaus L-SP:n viestintästrategiaan OHJAAJATAPAAMINEN 3.11.2012 Maija Piirin viestintästrategia Valmistuu joulukuun piirihallitukseen Pohjautuu SP:n viestintästrategiaan. Sisältää L-SP:n viestinnän kehittämiselle

Lisätiedot

Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla

Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla @MeltwaterFIN Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla Maria Sundström Managing Director Meltwater Group 0 Agenda @MeltwaterFIN MELTWATER I. SOSIAALISEN MEDIAN SEURANTA JA RAPORTOINTI Sosiaalisen

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Viestinnän ammattilainen: strategian toteuttaja? Saku Mantere, Professori (mvs) Hanken

Viestinnän ammattilainen: strategian toteuttaja? Saku Mantere, Professori (mvs) Hanken Viestinnän ammattilainen: strategian toteuttaja? Saku Mantere, Professori (mvs) Hanken Kysymys! Onko yrityksen viestintäfunktion keskeisin rooli yrityksen strategian toteuttamisen tukeminen? Kaksi käsitystä

Lisätiedot

Tiedotejakelun trendit 2014!

Tiedotejakelun trendit 2014! Tiedotejakelun trendit 2014 Riina Vasala Toimitusjohtaja epressi.com epressi.com epressi.com on kotimainen yksityisesti omistettu yritys. Tarjoaa yritysviestinnän ammattilaisille työkalun mediajulkisuuden

Lisätiedot

Viestinnän linjaukset

Viestinnän linjaukset Tehty 02/2013, päivitetty 9/2014 Viestinnän linjaukset Työelämä 2020 -hankkeen visio on, että Suomessa on Euroopan paras työelämä vuonna 2020. Hankkeen tehtävä on muodostaa yhteistyöverkostoja toimijoiden

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Sateenkaariyhdistys Malkus ry

Sateenkaariyhdistys Malkus ry Toimintasuunnitelma 2015 1 1. Johdanto Sateenkaariyhdistys Malkuksen tarkoituksena on edistää seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien henkistä ja hengellistä hyvinvointia ja tukea tätä tarkoitusta

Lisätiedot

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Sisältö Sosiaalinen media järjestöissä Twitter Blogit Instagram Lähteet: Sosiaalinen media koulutus Oulussa 2.9.2015 sekä oma

Lisätiedot

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PERUSTEHTÄVÄ / MISSIO Seurakunta kutsuu ihmisiä armollisen ja kolmiyhteisen Jumalan yhteyteen, julistaa evankeliumia ja rohkaisee

Lisätiedot

1. AKIn toiminta-ajatus ja viestintä

1. AKIn toiminta-ajatus ja viestintä Hyväksytty valtuuston syyskokouksessa 21. 22.11.2007 AKIN VIESTINTÄSTRATEGIA 2008-2010 1. AKIn toiminta-ajatus ja viestintä AKIn toimintaympäristönä on työmarkkinakenttä sekä kirkko laajasti ymmärrettynä,

Lisätiedot

Viestinnän työkalut ja Best practices

Viestinnän työkalut ja Best practices Viestinnän työkalut ja Best practices ISYY:n ainejärjestökoulutus 11.2. Joensuu klo 13 15 (E102) 12.2. Kuopio klo 15 17 (S32) Esittelykierros - Mistä ainejärjestöstä/kerhosta tulet? Missä tehtävässä/roolissa

Lisätiedot

Hyväksytty kunnanhallituksen kokouksessa 15.11.2006 306 SIMON KUNNAN VIESTINNÄN OHJEET

Hyväksytty kunnanhallituksen kokouksessa 15.11.2006 306 SIMON KUNNAN VIESTINNÄN OHJEET Hyväksytty kunnanhallituksen kokouksessa 15.11.2006 306 SIMON KUNNAN VIESTINNÄN OHJEET Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Viestinnän tehtävä 3 3. Simon kunnan viestinnän periaatteet 3 4. Ulkoinen viestintä

Lisätiedot

Kuntien markkinointitutkimus 2009. vs. markkinointipäällikkö Päivi Lazarov 2.4.2009

Kuntien markkinointitutkimus 2009. vs. markkinointipäällikkö Päivi Lazarov 2.4.2009 Kuntien markkinointitutkimus 2009 vs. markkinointipäällikkö Päivi Lazarov 2.4.2009 Toteutus maaliskuussa 2009 Toteutettiin webropol-kyselynä Sähköpostitse kuntien kirjaamojen kautta kuntien markkinointivastaaville

Lisätiedot

PIRKANMAAN YHTEISEN VIESTINTÄSTRATEGIAN JA BRÄNDIN RAKENTAMINEN PROJEKTIN TYÖPAKETIT VIESTINTÄTOIMISTO TAMMISTO KNUUTILA TAMMISTO OY

PIRKANMAAN YHTEISEN VIESTINTÄSTRATEGIAN JA BRÄNDIN RAKENTAMINEN PROJEKTIN TYÖPAKETIT VIESTINTÄTOIMISTO TAMMISTO KNUUTILA TAMMISTO OY PIRKANMAAN YHTEISEN VIESTINTÄSTRATEGIAN JA BRÄNDIN RAKENTAMINEN PROJEKTIN TYÖPAKETIT VIESTINTÄTOIMISTO TAMMISTO KNUUTILA TAMMISTO OY D I F F E R O O Y 28.6.2010 Työpaketti 1 SUUNNITTELU, ORGANISOINTI JA

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Strategia, toimintasuunnitelmat ja kehittäminen. Varpu Ylhäinen

Strategia, toimintasuunnitelmat ja kehittäminen. Varpu Ylhäinen Strategia, toimintasuunnitelmat ja kehittäminen Varpu Ylhäinen Kaiken viisauden alku on tosiasiain tunnustaminen J.K. Paasikiven lempilausahdus, joka on hänen patsaansa jalustassa Kampissa 7.3.2015 Copyright

Lisätiedot

Kv-kevätpäivät 22.5.2012 Emilia Tolvanen. Kriisitilanteet kansainvälisessä liikkuvuudessa opas korkeakouluille

Kv-kevätpäivät 22.5.2012 Emilia Tolvanen. Kriisitilanteet kansainvälisessä liikkuvuudessa opas korkeakouluille Kv-kevätpäivät 22.5.2012 Emilia Tolvanen Kriisitilanteet kansainvälisessä liikkuvuudessa opas korkeakouluille Oppaan taustaa Katja Kiviharju, Kriisit pöydälle -opas vuonna 2000 Tarve päivitetylle oppaalle

Lisätiedot

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalista mediaa hyödynnetään yrityksessäni tällä hetkellä Vastaus Lukumäärä Prosentti

Lisätiedot

Sponsorointi & urheilumarkkinointi

Sponsorointi & urheilumarkkinointi Sponsorointi & urheilumarkkinointi Meidänkin sponsorointieurot tulevat jo ensi kaudeksi tippumaan selvästi, jos ei löydetä laitamainoksia parempia tapoja hyödyntää diilejä. KTT ARTO KUULUVAINEN, M3 RESEARCH

Lisätiedot

Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi. Annukka Jyrämä 10.11.2014

Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi. Annukka Jyrämä 10.11.2014 Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi 10.11.2014 Verkostoituminen http://images.google.fi/images?q=aboriginal+art&hl=fi&um=1&ie=utf 8&sa=X&oi=images&ct=title Verkostoituminen Verkostoteoriat: markkinat

Lisätiedot

FARAX johtamisstrategian räätälöinti

FARAX johtamisstrategian räätälöinti FARAX johtamisstrategian räätälöinti Sisältö Taustaa Johtamisstrategian luominen ja instrumentin luominen Hyödyt ja referenssit Esimerkkejä matriiseista Prosessi Taustaa Esityksessä käydään läpi FaraxGroupin

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Palvelun tuottavat yhteistyössä oikeusministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö ja Koordinaatti - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten vaikuttamispalvelu

Lisätiedot

Viestintä muutostilanteessa

Viestintä muutostilanteessa Viestintä muutostilanteessa Rakennemuutoksen johtaminen ja toteutus, Kuopio 18.9.2015 Salla Peltonen 2 Missä tilanteissa muutosviestintää tarvitaan? Organisaatiossa tapahtuva merkittävä muutos Fuusiot,

Lisätiedot

Opiskelijakunta OSAKO VIESTINTÄSTRATEGIA 2015 2017

Opiskelijakunta OSAKO VIESTINTÄSTRATEGIA 2015 2017 Opiskelijakunta OSAKO VIESTINTÄSTRATEGIA 2015 2017 Viestintästrategian rooli Opiskelijakunta OSAKOssa viestintä ymmärretään osaksi kaikkea opiskelijakunnan toimintaa. OSAKO viestii erityisesti rekrytoidakseen

Lisätiedot

Mediaseuranta & tiedotejakelu:! PR kolikon kääntöpuolet? Copyright @ Koodiviidakko Oy

Mediaseuranta & tiedotejakelu:! PR kolikon kääntöpuolet? Copyright @ Koodiviidakko Oy Mediaseuranta & tiedotejakelu:! PR kolikon kääntöpuolet? Webnewsmonitor verkkomedian seuranta Keitä me olemme? Kotimainen, pitkä 10+v historia Konsernissa yli 100 työntekijää ja kaikki toiminnot saman

Lisätiedot

Julkisuuden kentät. Leif Åberg 21.5.2008. Julkisuuden kentät

Julkisuuden kentät. Leif Åberg 21.5.2008. Julkisuuden kentät Julkisuuden kentät Leif Åberg 21.5.2008 Julkisuuden kentät 1 Sähkön tukkuhinta kääntynyt voimakkaaseen laskuun Fortum peruu hinnankorotuksen (Fortum 28.11.06) YTV tekee asiakaspalautteen pohjalta muutoksia

Lisätiedot

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013 FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013 FSA:n vuosikokous 2.5.2013 TOIMINTASUUNNITELMAN PÄÄLINJAT Vuoden 2013 toimintasuunnitelma keskittyy: Jäsenlähtöisen toiminnan aktivoimiseen* FSA:n toiminnasta

Lisätiedot

Tarja Nordman 2013. HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma

Tarja Nordman 2013. HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma. Viestintä Ohjausryhmän tiedottaja Tarja Nordman toimii viestinnän suunnittelun koordinaattorina toimii Savuton sairaala viestintätiimin puheenjohtajana tuottaa

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Kenelle, mitä, missä? Kenelle? Kenelle suuntaatte viestinne? Mitä? Määritelkää kolme tärkeintä asiaa, jotka haluatte

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittäminen 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten suunnitelmallista

Lisätiedot

Technopolis Business Breakfast Technopolis, Kuopio

Technopolis Business Breakfast Technopolis, Kuopio Technopolis Business Breakfast Technopolis, Kuopio 27.9.2012 Oskari Uotinen Intosome Oy on yhteisöllisen bisneskehityksen asiantuntijayritys. Autamme asiakkaitamme ymmärtämään ja hyödyntämään yhteisöllisiä

Lisätiedot

Finanssiosaamisen tarjoajien sidosryhmädialogi

Finanssiosaamisen tarjoajien sidosryhmädialogi Finanssiosaamisen tarjoajien sidosryhmädialogi Silja Petäjäinen 1 Opinnäytetyön tavoitteet ja ongelmanasettelu Tavoite Työn tavoitteena on selvittää miten eri toimijat tällä hetkellä jakavat finanssiosaamista.

Lisätiedot

Haasteista mahdollisuuksia energiateollisuuden mainetalkoot. Milka Kortet, Energiateollisuus ry

Haasteista mahdollisuuksia energiateollisuuden mainetalkoot. Milka Kortet, Energiateollisuus ry Haasteista mahdollisuuksia energiateollisuuden mainetalkoot Milka Kortet, Energiateollisuus ry Mainetalkoot -hankkeen tausta Energia-alan julkikuvatutkimus syksyllä 2007 o Julkikuvan ja maineen kehittämisessä

Lisätiedot

Kuinka mittaan mediatiedotteen vaikuttavuuden? 24.9.2015 Sanelma Helkearo M-Brain

Kuinka mittaan mediatiedotteen vaikuttavuuden? 24.9.2015 Sanelma Helkearo M-Brain Kuinka mittaan mediatiedotteen vaikuttavuuden? 24.9.2015 Sanelma Helkearo M-Brain M-Brain on globaalisti toimiva tietopalvelu-, teknologia- ja konsultointiyritys Palvelumme ja ratkaisumme on räätälöity

Lisätiedot

Mainekortit.fi Avoin työkalu yritysten ja organisaatioiden käyttöön!

Mainekortit.fi Avoin työkalu yritysten ja organisaatioiden käyttöön! Mainekortit.fi Avoin työkalu yritysten ja organisaatioiden käyttöön! Tehty yhdessä päijäthämäläisten yrittäjien kanssa osana EAKR-rahoitteista CleanDesign Center hanketta (LADEC) Minna-Maija Salomaa, kehittämispäällikkö

Lisätiedot

VIESTINTÄ MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA. Finas-päivä 26.1.2015 Kirsi Norros Viestintäjohtaja, SYKE @KirsiNorros www.facebook.fi/kirsi.

VIESTINTÄ MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA. Finas-päivä 26.1.2015 Kirsi Norros Viestintäjohtaja, SYKE @KirsiNorros www.facebook.fi/kirsi. VIESTINTÄ MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA Finas-päivä 26.1.2015 Kirsi Norros Viestintäjohtaja, SYKE @KirsiNorros www.facebook.fi/kirsi.norros Mikään ei ole niin varmaa kuin muutos Ihmisen soluja uusiutuu

Lisätiedot

Tervetuloa viestintäyhdyshenkilöiden koulutusohjelmaan!

Tervetuloa viestintäyhdyshenkilöiden koulutusohjelmaan! Tervetuloa viestintäyhdyshenkilöiden koulutusohjelmaan! Mitä, miksi ja kenelle? Tukee ja lisää viestinnän osaamista Tarjoaa käytännönläheisiä näkökulmia yliopiston viestinnän eri osa-alueisiin Jotta viestintä

Lisätiedot

Yhteisöjen periaatteista vertailua järjestöihin

Yhteisöjen periaatteista vertailua järjestöihin Matti Vuori Yhteisöjen periaatteista vertailua järjestöihin Sisällysluettelo Johdanto... 2 Järjestöt vs. yhteisöt... 2 Mutta mitä ne ovat?... 2 Ja sitten piirteiden vertailua... 3 Aikaansaavien yhteisöjen

Lisätiedot

Hiljaisen tietämyksen johtaminen

Hiljaisen tietämyksen johtaminen Hiljaisen tietämyksen johtaminen Uudista ja uudistu 2009 Hiljainen tietämys on osa osaamista Hiljainen ja näkyvä tieto Hiljainen tieto Tiedämme enemmän kuin kykenemme ilmaisemaan *) kokemusperäistä, alitajuista

Lisätiedot

Kunnanjohtajana somessa. Alustus kuntajohtajapäivillä Lappeenrannassa 27.8.2015

Kunnanjohtajana somessa. Alustus kuntajohtajapäivillä Lappeenrannassa 27.8.2015 Kunnanjohtajana somessa Alustus kuntajohtajapäivillä Lappeenrannassa 27.8.2015 Tausta Virkaura kunnallishallinnossa Kuntien keskushallinnon tehtävissä 80 luvulta saakka Jämsän hallintojohtajana 2001-2012

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma 2015

Viestintäsuunnitelma 2015 Viestintäsuunnitelma 2015 OAJ Varsinais-Suomen viestintää toteutetaan vuosittaisen viestintäsuunnitelman mukaisesti. Se noudattaa aina voimassa olevaa OAJ V-S:n viestintästrategian linjauksia. Viestintäsuunnitelma

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset

Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset 21.10.-11.11.2014 208 vastausta 66% vastaajista 41-65 v. Vastaajista 69 % kuntalaisia (sis. luottamushenkilöt) Muut: Oulunkaaren työntekijä 3. Kuinka usein käytät seuraavia

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU ONNISTU TIEDOTUSTILAISUUDEN JÄRJESTÄMISESSÄ!

KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU ONNISTU TIEDOTUSTILAISUUDEN JÄRJESTÄMISESSÄ! KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU ONNISTU TIEDOTUSTILAISUUDEN JÄRJESTÄMISESSÄ! Hyvä ammattikorkeakoulumme henkilöstön jäsen, Tämä ohjeistus on tehty auttamaan ammattikorkeakoulumme henkilöstöä tiedotustilaisuuksien

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot