LEMPEÄ KASVATUS PÄHKINÄNKUORESSA. Lopuksi: Luku- ja nettivinkkilista
|
|
- Liisa Sariola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Lopuksi: Luku- ja nettivinkkilista * Cacciatore, Raisa: Kiukkukirja * Faber, Adele & Mazlish, Elaine: How to talk so kids will listen and listen so kids will talk * Gordon, Thomas: Toimiva perhe * Greene, Ross W.: Tulistuva lapsi * Hirvonen, Tatu: Varo, varo, varo * Hodgkinson, Tom: Joutilaat vanhemmat * Hunt, Jan: the Natural Child * Juul, Jesper: Viisas lapsesi * Kaitaniemi, Tiina: Luonnollinen lapsuus * Keltikangas-Järvinen, Liisa: Temperamentti Ihmisen yksilöllisyys * Keltikangas-Järvinen, Liisa: Pienen lapsen sosiaalisuus * Kohn, Alfie: Unconditional Parenting * Small, Meredith F.: Kids how biology and culture shape the way we raise young children Nettilähteitä apuvälineistä: * papunet.net * eptunus/oppaatjakuvat.html LEMPEÄ KASVATUS PÄHKINÄNKUORESSA Kiintymysvanhemmuusperheet ry 2013
2 2. Lempeästä kasvatuksesta yleisesti Lempeä kasvatus ei ole mikään valmiiksi vakiintunut termi, vaan se on KiVa ry:n tuotoksissa syntynyt nimitys kiintymysvanhemmuudelle isompien lasten kasvatuksessa. Termi ja sen määritelmä on muotoutunut pääosin pohjoisamerikkalaisen kasvatuskirjallisuuden pohjalta, joissa lapsen ymmärtäminen, kunnioittaminen, empaattisuus ja rakentavien vuorovaikutustaitojen käyttö ovat vanhemmuuden ytimessä. Lempeä kasvatus, kuten kiintymysvanhemmuus vauvanhoidossakin, pohjaa kiintymyssuhdeteoriaan ja humanistisen psykologian tieteellisiin tutkimuksiin. Peruskäsitys lapsesta on positiivinen ja realistinen: lasten uskotaan olevan sisäsyntyisesti sosiaalisia ja lähtökohtaisesti hyväntahtoisia, mutta myös ohjauksen tarpeessa olevia ja taidoiltaan pikkuhiljaa kehittyviä. Osan taidoista lapset saavuttavat parhaiten itse kokeilemalla, osaan tarvitaan aikuisten ja toisten lasten antamia malleja ja ohjausta. Aikuisen keskeinen tehtävä on ymmärtää ja auttaa lasta tyydyttämään todelliset fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset tarpeensa myös ne, jotka poikkeavat lapsen sen hetkisistä haluista ja tahdosta. Vanhemman rooli on olla aito, kaikenlaisin tavoin tunteva ja toimiva ihminen, joka näyttää lapselle, kuinka omista tarpeista kerrotaan toisille ja kuinka omiin ja toisten tarpeisiin pyritään vastaamaan etsien rauhanomaista neuvotteluratkaisua, kun tarpeet ovat ristiriidassa. 11. KIINTYMYSVANHEMMUUSPERHEET -YHDISTYS Kiintymysvanhemmuusperheet ry perustettiin Seinäjoella lasten oikeuksien päivänä Yhdistyksen tarkoituksena on edistää kiintymysvanhemmuutta ja lempeää kasvatusta sekä tukea niitä harjoittavia perheitä. Käytännön toiminta jakaantuu paikallistoimintaan sekä valtakunnalliseen virtuaaliseen toimintaan: nettisivujen, blogin ja Facebook-ryhmän ylläpitoon. Yhdistyksen nettisivuilla on ladattavissa kirja ja esitteitä kiintymysvanhemmuudesta vauvanhoidossa sekä tiivistelmiä kasvatuskirjallisuudesta. Paikallistoimintaa on tällä hetkellä vain Seinäjoella, jossa järjestämme Järjestötalolla keskusteluiltoja ja ylläpidämme kantoliinalainaamoa. Lisäksi järjestämme kerhoja, leirejä ja kursseja, osallistumme tapahtumiin ja pidämme pyynnöstä kantoliinaesittelyjä. Toivottavasti paikallistoimintaa syntyy jatkossa muillekin paikkakunnille, nettisivuille on kerätty vinkkejä tapaamisten aloittamiseen ja sisältöön.
3 10. ARJEN APUVÄLINEITÄ 3. MITÄ LEMPEÄ KASVATUS EI OLE Erityislasten auttamista varten on kehitetty monenlaisia apuvälineitä, jotka KiVa ry:n vertaistukiverkostoissa on todettu suureksi avuksi myös tavallisten lasten arjessa. Ajan hahmottaminen on pikkulasten haaste, joka tekee esimerkiksi siirtymistä päivän aikana helposti pettymyksen ja vastustelun hetkiä. Ajan visuaalinen hahmottaminen voi auttaa. Ajastimen (time timer) avulla lapselle voi kertoa, kuinka paljon hänellä on vielä vapaata leikkiä ennen lähtöä tai kauanko hänen pitää vielä odottaa jotain tapahtumaa. Päivän, viikon tai kuukausienkin keskeisten tapahtumien hahmottaminen helpottuu seinälle laitettavilla kuvakalentereilla, joihin hyviä tekoohjeita ja kuvia on saatavilla netistä (kts. takakansi). Arjen rutiinien osittaminen eli jakaminen osiin helpottaa käytänteiden, kuten pukemisen, käsienpesun ja vessassa käynnin opettelua. Myös näitä voi visualisoida kuvakorttisarjoilla, joita löytyy netistä. Tunneilmaisun kehittymisen tukemiseen ja aggressiokasvatukseen apuvälineiksi voivat käydä esimerkiksi hymiö- tai tunnekortit, joilla lapsi voi näyttää ja lapselle voidaan näyttää eri tunteita, jos puhuminen on tunnekuohussa vaikeaa. Kiintymysvanhemmuus tai lempeä kasvatus eivät ole sama asia kuin menneiden vuosikymmenten vapaa kasvatus. Lempeän kasvatuksen sisältöihin ei kuulu esimerkiksi se, että lapselle vältetään asettamasta rajoja. Täysin vailla rajoja oleminen tuottaa lapselle turvattomuuden tunnetta ja on haitallista. Vanhemman on myös tärkeää asettaa rajoja sille, mihin kaikkeen itse suostuu eli mallintaa lapselle henkilökohtaisten rajojen asettamista ja omien tarpeiden tunnistamisen ja tyydyttämisen tärkeyttä. Lempeä kasvatus nojaa tunteet huomioivaan humanistiseen psykologiaan, ei behaviorismiin, jossa keskitytään käyttäytymisen manipulointiin. Lempeässä kasvatuksessa kritisoidaan vanhemman yksipuolista autoritäärisyyttä ( koska minä sanon niin ) sekä palkintojen ja rangaistusten käyttöä. Rangaistuksista on tehty paljon psykologista tutkimusta, joka todistaa, etteivät ne toimi, ovat haitallisia itsetunnon kehitykselle ja ohjaavat ajattelun keskiön pois oman toiminnan seurauksien pohtimisesta herättäessään katkeruutta, vihaa, uhriuden ja arvottomuuden tunnetta. Vaarana on myös epäoikeudenmukaisuus, jos rangaistus langetetaan väärin perustein. Palkintojen suhteen tutkimukset osoittavat, että ulkoinen motivointi tappaa sisäisen motivaation ja johtaa helposti minäkäsitykseen, jossa lapsi tai nuori tai aikuinen kuvittelee olevansa kelvollinen ihminen vain mukauduttuaan toisten tahtoon ja onnistuessaan.
4 4. MITÄ KEPIN JA PORKKANAN TILALLE? 9. AGGRESSIOKASVATUS Lapsi pyritään saamaan ymmärtämään oman toimintansa tunnesyyt ja toiminnan negatiiviset seuraukset toisille ihmisille sekä tarjotaan mahdollisuuksia korjata, sovitella ja hyvittää tekemänsä virheet. Lasta kiitetään, jaetaan lapsen riemu ja osoitetaan kiinnostusta lapsen tekemisiä ja ajatuksia kohtaan sekä korostetaan lapsen tekemisten positiivisia vaikutuksia muihin. Vuorovaikutuskeinoina sovelletaan ammattipsykologien työssään käyttämiä metodeja: aktiivista kuuntelua, minäviestejä ja ongelmanratkaisumetodeja (kts. lisää s. 5-8) Ongelmatilanteet ratkaistaan niin, että pyritään sanoittamaan sekä lapsen että vanhemman tunteet, huolenaiheet ja tarpeet tilanteessa (eli määritellään ongelma ja tunnistetaan, kenen tai keiden ongelma se on) ja sitten kaikki osapuolet saavat osallistua ongelmanratkaisuun ikätasonsa edellyttämällä tavalla. Taaperon kanssa ongelma ratkaistaan toiminnan kautta, mutta jo 3-4-vuotiaan sanalliset neuvottelutaidot voivat yllättää vanhemman. Lapsen sosiaalisten taitojen kehitystä tuetaan: empatiakykyä, ongelmanratkaisutaitoja ja kykyä joustavuuteen. Vanhempi kehittää noita taitoja itsessään mallintaakseen niitä hyvin lapselleen. On opeteltava tunnistamaan, milloin rajojen asettaminen ja joustamattomuus on välttämätöntä lapsen turvallisuuden ja terveyden kannalta ja milloin taas vanhempi voisi mallintaa joustavuutta ja empaattisuutta suostumalla muuttamaan mieltään, kun lapsi perustelee asiansa hyvin. Lempeän kasvatuksen, kuten minkä tahansa kasvatustyylin erityishaasteena on lapsen tukeminen oman aggressionsa kanavoimisessa ja oppimisessa pois aggressiivisesta käytöksestä Ydinajatus on se, että aggressio, viha, suru ja kaikki yleensä negatiiviseksi miellettävät tunteet ovat sallittuja ja osa kasvuprosessia ja elämää. Kiellettyä on aggressiivinen käytös, eli toisten ihmisten tai oman itsen vahingoittaminen sekä tavaroiden ja paikkojen rikkominen. Aggressio on positiivinen asia sinänsä, koska se saa ihmisen tarttumaan toimeen ja parantamaan olosuhteita. Tämä kannattaa kertoa lapselle. Eri ikäisillä lapsilla on erilaisia kehityshaasteita aggressionsa kanssa, näihin voi tutustua tarkemmin esimerkiksi Raisa Cacciatoren Kiukkukirjasta. On olemassa monenlaisia apuvälineitä ja muistisääntöjä, joilla opettaa lapselle aggression hillintää ja rakentavaa tunteiden ilmaisua, kuten esimerkiksi kiukusta villipetona puhuminen, liikennevalolätkät ja sallittujen kiukunpurkutoimintojen opettelu. Tehokkaaksi todettu muistisääntö kiukkuisen lapsen rauhoitteluun on KUKIPASO: o KUuntele (anna kertoa miksi kiukuttaa) o KIitä (edes siitä, että toinen kertoi harminsa) o PAhoittele (osoittaaksesi empatiaa) o SOvi jotain (ohjataksesi ajatukset mukavaan)
5 8. YHTEISTOIMINNALLINEN ONGELMANRATKAISU Thomas Gordon ja Ross W. Greene ovat tunnettuja tämän menetelmän tuojia lapsiperheiden arkeen tilanteissa, jossa perheenjäsenten tarpeet ovat ristiriidassa ja kaikilla on siksi ongelma. Gordonin huomautus: toimii tarveristiriitojen, muttei arvoristiriitojen ratkaisuun. Esimerkiksi kotitöiden jako voidaan sopia näin, mutta ei perheenjäsenten poikkeavia mielipiteitä ulkonäkökysymyksissä. Alkuun työläs käyttää vaatien yleensä kynää, paperia ja yhdessä pöydän ääreen istuutumisen, mutta muuttuu yhä nopeammaksi ja helpommaksi pelkkänä keskusteluna, mitä enemmän käytetään Vaiheet Gordonin mukaan: 1. Ongelman määrittely oikeus puhua tunteistaan ja tarpeistaan 2. Ratkaisuvaihtoehtojen keksiminen ei arviointia tässä vaiheessa, mielikuvitus rajana 3. Ratkaisuvaihtoehtojen arvioiminen oikeus kieltäytyä itselle sopimattomista vaihtoehdoista 4. Ratkaisun valitseminen sovittava aidosti kaikille 5. Toimeenpanon suunnittelu 5. ONGELMAN HALTIJAN TUNNISTAMINEN Rakentavan perhevuorovaikutuksen pioneeri Thomas Gordon on kehittänyt Toimiva perhemetodin, jonka avulla voidaan tunnistaa arjen ongelmista, onko kyse lapsen vai aikuisen vai molempien ongelmasta, ja sen myötä valita, mitä vuorovaikutustyökaluja käyttää. Alla oleva kaavio kuvastaa sitä, kuinka lapsen tai puolison ongelmiin käytetään aktiivista kuuntelua (kts. s. 6) ja omiin ongelmiin minä-viestejä (kts. s. 7). Jos ongelma koskee molempia, käytetään yhteistoiminnallista ongelmanratkaisua (kts. s. 8) Hyväksyttävä käytös Eihyväksyttävä käytös Ongelma on toisen Ongelmaton alue Ongelma on minun Kuuntelemisen taidot =Aktiivinen kuuntelu, antaa ratkaista itse Ratkaisutaidot = minä-viestit, yhteistoiminnallinen ongelmanratkaisu 6. Toimivuuden arviointi tarpeen vaatiessa muutokset
6 6. AKTIIVINEN KUUNTELU 7. MINÄ-VIESTIT Aktiivinen kuuntelu poikkeaa pelkästä passiivisesta kuuntelusta siinä, että kuuntelija sanallisesti ilmaisee sen, miten ymmärsi toisen viestin. Teho perustuu siihen, että väärät tulkinnat korjaantuvat ja alkuperäinen puhuja saa tyydytyksen siitä, että tuntee tulleensa ymmärretyksi. Etenkin lapsilla, mutta myös nuorilla ja aikuisilla on usein vaikeuksia ilmaista suoraan sanallisesti todellinen tunteensa tai ongelmansa. Sen sijaan tulee sijaisviesti, joka voi olla esimerkiksi ehdotettu ratkaisu tai mielipiteen ilmaisu. Aktiivisen kuuntelun avulla kuulija voi auttaa puhujaa kertomaan pohjimmaisen tunteensa, tarpeensa tai ongelmansa. Aktiivinen kuuntelu vuorovaikutusprosessina vaiheittain: 1. Todellinen tunne (turhautuminen) 2. Koodaus (Tämä on isin syytä) 3. VIESTI: Isi on tyhmä! 4. Kuuntelijan tulkinta (Hän on minulle vihainen.) 5. VASTAUS aktiivisena kuunteluna: Sinä olet minulle tosi vihainen Aktiivisen kuuntelun haasteena on se, että on oltava aikaa pysähtyä ja todella kuunnella toista. Vaikeaa se on silloin, kun kuuntelija joutuu puolustuskannalle, tuntee olonsa loukatuksi tai tuntee houkutusta alkaa heti neuvoa puhujaa. Tällöin kannattaa muistaa, että käytettyään ensin aktiivista kuuntelua saa perään todennäköisemmin oman minä-viestinsä tehokkaammin perille. Lähteet: Thomas Gordonin Toimiva perhe - ja Linda Adamsin Ole paras itsesi teokset Minä-viestit poikkeavat perinteisistä sinä-viesteistä siinä, ettei arvostella toisen persoonaa eikä komenneta, vaan kerrotaan omista tunteista ja toisen toiminnan seuraamuksista itselle. Peruskaava: Oma tunne + toisen toiminnan kuvaus + perustelu omalle tunteelle Eri muotoja: o ennakoiva minä-viesti ( Nyt ei vielä ole kiire, mutta jos en pian pääse lähtemään, minulle tulee kiire ) o kuvaileva minä-viesti ( Minusta on helpompi liikkua täällä, kun tavarat ovat paikoillaan ja lattia on tyhjä ) o ongelmaan tarttuva minä-viesti ( Minusta tuntuu epämiellyttävältä, kun sängylleni on jätetty märkä pyyhe ja nyt lakanani ovat kastuneet ) Mitä vanhempi vastaanottaja on tai mitä tutumpi minä-viestin sisältö on, sitä vähemmän minä-viesti tarvitsee peräänsä ohjeita tai kieltoja. Pikkulapsen kanssa minä-viestiä on usein täydennettävä selkeällä toimintaohjeella. Minä-viesti ei välttämättä saa vastaanottavaista reaktiota. Silloin kannattaa vaihtaa hetkeksi aktiiviselle kuuntelulle ja ottaa reaktiot vastaan. Minä-viestin teho vuorovaikutuksessa heikkenee, jos sitä toistetaan jankuttaen kuuntelematta vuorostaan toista.
Lempeä kasvatus pähkinänkuoressa
Lempeä kasvatus pähkinänkuoressa Kiintymysvanhemmuusperheet ry 2016 MITÄ ON LEMPEÄ KASVATUS? Lempeä kasvatus on Kiintymysvanhemmuusperheet ry:n lanseeraama nimitys kiintymysvanhemmuudelle isompien lasten
LisätiedotPienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto
Pienen lapsen kiukku KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Sisältö: Lapsen psyykkisen kehityksen vaiheet Temperamentti Mikä lasta kiukuttaa? Konstit ja keinot kiukkutilanteissa Tavoitteet:
LisätiedotNuoren itsetunnon vahvistaminen
Nuoren itsetunnon vahvistaminen Eväitä vanhemmuuteen 24.10.2013 Tuulevi Larri Psyk.sh, työnohjaaja Kriisi-ja perhetyöntekijä SPR, Nuorten Turvatalo Mitä itsetunto oikein onkaan Pieni katsaus tunnetaitoihin
LisätiedotSISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat
Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi
LisätiedotLempeän kasvatuksen viikko 2018 TUNNETAIDOT
Lempeän kasvatuksen viikko 2018 TUNNETAIDOT Tunnetaidot Tunnetaidot ja kiintymysvanhemmuus Mitä tunteet ja tunnetaidot ovat? Tunnetaitojen kehitysaskeleet (ja opettaminen) Miten lapsen viha täytyy ymmärtää
LisätiedotTurva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten
LisätiedotFANNI JA SUURI TUNNEMÖYKKY
NÄYTESIVUT Julia Pöyhönen Heidi Livingston FANNI JA SUURI TUNNEMÖYKKY Tunteiden tunnistamisen ja nimeämisen harjoitteleminen Tässä pdf-tiedostossa on mukana kirjasta seuraavat näytteet: Sisällys Näyteaukeamat
LisätiedotTERVETULOA! yhteistä elämää
TERVETULOA! Vuoroin vaikuttamassa Parisuhdekouluttajat Liisa Välilä ja Sari Liljeström Parisuhdetyytyväisyys Miten perustarpeeni suhteessa täyttyvät? Tarpeiden ja tunteiden tiedostaminen lisää ymmärrystä
Lisätiedot1 Aikuistumista ja arjen arvoja
1 Aikuistumista ja arjen arvoja Mikä on parasta nuoruudessa? aikuisuudessa? 1.1 Aikuistuminen Viime vuosikymmenien muutos: - Lapsuus on lyhentynyt ja lasten fyysinen kehitys nopeutunut. - Aikuisuuteen
Lisätiedot1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.
1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja
LisätiedotKäyttäytymisongelmien ennaltaehkäisy Tommi Mäkinen
Käyttäytymisongelmien ennaltaehkäisy Tommi Mäkinen Työpajan tavoitteet Herättää kysymyksiä Herättää tunteita Herättää kiinnostusta omien tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittämiseen Mikä on käyttäytymisongelma?
LisätiedotItsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään.
Itsetunto Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään. Kaikista tärkein vaihe itsetunnon kehittymisessä on lapsuus ja nuoruus. Olen
LisätiedotKognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016
K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa
LisätiedotYtimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja
Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin
LisätiedotLAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN NIMI
LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN NIMI LIIMAA TÄHÄN OMA KUVASI LAPSEN VASU TAIKATAKIN ARKIPUHE IHMISEKSI KASVAMISESTA Kun kasvaa ihmiseksi täytyy kokeilla, onko peltisiivet kalalokeilla ja minkälaisin
Lisätiedot1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA
1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA 2 (13) TÄLLAINEN MINÄ OLEN (lapsi täyttää vanhempien kanssa) Parhaat kaverini... Tykkään... Hoitopaikassa kivaa on... Olen hyvä...
LisätiedotKäyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja
Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,
LisätiedotEROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina
EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella
LisätiedotSaloilan päiväkodin toimintasuunnitelma
Saloilan päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Puhallamme yhteen hiileen ajatuksella; kaveria ei jätetä. Huolehdimme kannustavasta, innostavasta ja positiivisesta vuorovaikutuksesta.
LisätiedotTukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)
Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille
LisätiedotValppaat vanhemmat. Valppaat vanhemmat
Voit tulostaa pelin kopiopaperille. Leikkaa ja liimaa kortit sitten kartongille tai pahville. Kontaktimuovilla tai laminaatilla saat korteista kestävämmät. Jos tulostimesi ottaa vastaan paksumpaa paperia
LisätiedotNuoren asiakkaan kohtaaminen motivoiva vuorovaikutus. Ulla Heimonen & Minna Piirainen
Nuoren asiakkaan kohtaaminen motivoiva vuorovaikutus Ulla Heimonen & Minna Piirainen Nuoret haluavat, että Aikuinen pysähtyy nuoria varten, vaikka tuntisikin asian sillä hetkellä vähemmän tärkeäksi. Aikuinen
LisätiedotVARHAISKASVATUS SUUNNITELMA
PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:
LisätiedotPRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Seuraavat kysymykset auttavat sinua tunnistamaan omia kokemuksiasi ja tiedostamaan niiden vaikutuksia.
Kotitehtävä 4 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä NELJÄS TAPAAMINEN Lapselle mahdollisuus selviytyä menetyksistä PRIDE-valmennuksen neljännessä tapaamisessa puhuimme siitä, miten vaikeat kokemukset voivat
LisätiedotKurjenpesän päiväkodin TOISTA KUNNIOITTAVAN KÄYTÖKSEN SUUNNITELMA toimintakaudeksi
Kurjenpesän päiväkodin TOISTA KUNNIOITTAVAN KÄYTÖKSEN SUUNNITELMA toimintakaudeksi 2016-2017 12.10.2016 Kiusaaminen on Kielteisten tekojen kohdistamista toiseen Loukkaavaa käytöstä kiusattua kohtaan Ratkaisevaa
LisätiedotMIKÄ ON TUNNE? Tunne on spontaani reaktio, jonka synnyttää tietyn asian, henkilön tai paikan ajatteleminen tai kohtaaminen.
Tunteet SISÄLTÖ Mikä on tunne? Tunteet parisuhteessa Mistä tunne syntyy? Tunnetaakat menneisyydestä Neljä tunnetaitoa 1. Tunnistaminen 2. Nimeäminen 3. Ilmaiseminen 4. Vastaanottaminen MIKÄ ON TUNNE?
LisätiedotPrososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015
Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015 FT, yliopistonlehtori Eira Suhonen Erityispedagogiikka Luennon teemat Turvallisessa ympäristössä on hyvä leikkiä Leikki vuorovaikutuksellisena
LisätiedotKehitys- ja urakeskustelu urakehitysmahdollisuuksien ja uudelleensijoittumisen edistäjänä
1 Kehitys- ja urakeskustelu urakehitysmahdollisuuksien ja uudelleensijoittumisen edistäjänä Miten tuloksellisia keskusteluja työurasta käydään? Mistä hyvä työurakeskustelu koostuu? Miksi urakehitysmahdollisuuksista
LisätiedotTyökaluja haastavien tunteiden käsittelyyn
Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,
LisätiedotStruktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti
Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta
LisätiedotERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet
ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet
LisätiedotNettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI!
Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! SINULLA ON OIKEUKSIA! Netistä saa enemmän irti, kun pitää oikeuksistaan huolta ja toimii itse vastuullisesti. Nettiä voi käyttää lähes jokainen ja jokainen
LisätiedotAlkukartoitus Opiskeluvalmiudet
Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan
LisätiedotPalaute oppimisessa ja ohjaamisessa
Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Kirsi Viitanen Palautteen merkitys oppijalle Oppimisen edistäminen Osaamisen tunnistaminen Ongelmanratkaisun kehittäminen Ryhmässä toimiminen vuorovaikutustaidot Itsetuntemuksen
LisätiedotKuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?
Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015
LisätiedotKokemuksia Unesco-projektista
Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia
Lisätiedot26.10.15. Työpaikan ongelmatilanteiden hallinta. Organisaatiokulttuuri. Organisaatiokulttuurin rattaat. Vuorovaikutus. Rakenteet. Arvot ja oletukset
Työpaikan ongelmatilanteiden hallinta Camilla Reinboth Organisaatiososiologi Sosiosolve VSSHP- 27.10.2015 Organisaatiokulttuuri Vuorovaikutus Rakenteet Arvot ja oletukset Organisaatiokulttuurin rattaat
Lisätiedot1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään
Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus
Lisätiedot2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN
1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen
LisätiedotTÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA
TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa
LisätiedotVanhemmuuden tuen reseptikirja. Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori
Vanhemmuuden tuen reseptikirja Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori > Lisää > alatunniste: lisää oma nimi Vanhemmuus on terveen psyykkisen kasvun kasteluvesi (kasvuntuki.fi) Reseptikirjan
LisätiedotErityislapset partiossa
Erityislapset partiossa Neuropsykiatristen häiriöiden teoriaa ja käytännön vinkkejä Inkeri Äärinen Psykologi Teoriaa Neuropsykiatrinen häiriö on aivojen kehityksellinen häiriö, joka vaikuttaa usein laaja-alaisesti
LisätiedotLapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin
Kotitehtävä 6 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä KUUDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Lapsen kehitystä tukevat kasvatusmenetelmät ovat yksi sijais- ja adoptiovanhemmuuden
LisätiedotSYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
JANAKKALAN KUNTA PERHEPÄIVÄHOITO SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SYLI, HALI, HUUMORI, RAVINTO, RAJAT JA RAKKAUS; SIINÄ TARJOOMAMME PAKKAUS SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO ARVOT KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT
LisätiedotVARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU
Honkajoen kunta Sivistystoimi Varhaiskasvatus KIS KIS KISSANPOIKA KISSA TANSSII JÄÄLLÄ SUKAT KENGÄT KAINALOSSA HIENO PAITA PÄÄLLÄ VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU 3-5 VUOTIAAT Lapsen nimi Syntymäaika Päivähoitopaikka
LisätiedotSISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain
Sanat SISÄLTÖ Puhuminen ja kuunteleminen tie läheisyyteen Mitä on viestintä? Puhumisen tasoja Miten puhun? Keskustelu itsensä kanssa Puhumisen esteitä Kuuntelemisen tasoja Tahdo kuunnella Kehitä kuuntelutaitojasi
LisätiedotNEro-hanke ja Tilli Toukka -toiminta
NEro-hanke ja Tilli Toukka -toiminta NEro-hankeseminaari 7.5.2015 Paula Väliaho paula.valiaho@mll.fi MLL Hyvinkää - NEro-hanke NErolla lapselle voimaa- eli lyhyemmin NEro-hanke (NEro=lapseN Ero) MLL Hyvinkään
LisätiedotLapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa
Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu
LisätiedotKIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA
KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,
LisätiedotLapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan
Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan kuva: kuvakori Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeää puhua lapselle hänen
LisätiedotTiedän mitä minun pitää tehdä, että pääsen toisten lasten leikkiin mukaan
Viitottu Rakkaus on muokannut joitakin tämän tarinan kuvia yhdistämällä kuvia sivustoilta mycutegraphics.com ja papunet.net Tarina: 2017 Viitottu Rakkaus Muokatut kuvat on merkitty tällä tunnuksella: Kuvat:
LisätiedotKuraattorityön helmet ja helvetit
Kuraattorityön helmet ja helvetit Vuokatti 8.10.2010 Katariina Ylä-Rautio-Vaittinen katariina.yla-rautio@sci.fi Nykyajan nuoret rakastavat ylellisyyttä. Heillä on huonot tavat, he pilkkaavat auktoriteetteja
LisätiedotVerkosta virtaa Vertaisopastajan opas. Vinkkejä vapaaehtoistyöhön laitteiden ja netin käytön vertaisopastajana
Verkosta virtaa Vertaisopastajan opas Vinkkejä vapaaehtoistyöhön laitteiden ja netin käytön vertaisopastajana Tervetuloa vertaisopastajaksi! Verkosta virtaa -toiminnan vertaisopastajaksi ovat tervetulleita
LisätiedotEtelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1
Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 SISÄLLYSLUETTELO 2. Sisällysluettelo 3. Prosessi 4. Toiminta-ajatus 5. Arvot 6. Lapsilähtöisyys 7. Oppimisympäristö 8. Leikkiminen
LisätiedotMillaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana
Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,
LisätiedotLIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan
LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden
LisätiedotPIENEN LAPSEN SOSIAALISUUS
PIENEN LAPSEN SOSIAALISUUS Liisa Keltikangas-Järvinen Helsingin yliopiston psykologian professori Vanhempien Akatemian luentotilaisuus Oulussa 16.10.2013 Ajan kuva: Kun vanhempi haluaa antaa hyvän kuvan
LisätiedotTtM Heidi Reunanen ja Professori Eija Paavilainen Tampereen yliopisto
Lasten kaltoinkohtelun riskin tunnistaminen terveydenhuollossa. Riskinarviointityökalun käyttöönotto, moniammatillinen tuki ja koulutus hanke (2016 2018) TtM Heidi Reunanen ja Professori Eija Paavilainen
Lisätiedotääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon.
ääripäistä tasapainoon Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. Tekemisestä saa nauttia. Oikeasti. mutta jos rentoutuminen ja "vain oleminen" ahdistaa, voi olla että suorittamisen
LisätiedotKaveritaidot -toiminta
Kaveritaidot -toiminta Kaveritaidot ovat sosiaalisten taitojen harjoittelemista ja kehittämistä. Kaveritaito -toiminta on tarkoitettu henkilöille, joilla on vaikeuksia sosiaalisessa vuorovaikutuksessa
LisätiedotTunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa
Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa Seksuaalisuus: On ominaisuus, joka on jokaisella ihmisellä syntymästä lähtien muuttuu koko elämän ajan kasvun, kehityksen sekä ikääntymisen mukana koska seksuaalisuus
LisätiedotTOIMIVAA VUOROVAIKUTUSTA RAKENTAMASSA OPETTAJAN TUNNE- JA VUOROVAIKUTUSTAIDOT JA NIIDEN MERKITYS
TOIMIVAA VUOROVAIKUTUSTA RAKENTAMASSA OPETTAJAN TUNNE- JA VUOROVAIKUTUSTAIDOT JA NIIDEN MERKITYS TOMMI MÄKINEN, OPETTAJANKOULUTTAJA, JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO LITM, VUOROVAIKUTUSKOULUTTAJA LUENNON SISÄLTÖ 1.
LisätiedotPää edellä: MITÄ OPIMME AIVOJEN KASVATUKSESTA? Vauvafoorumi Tiina Huttu ja Kirsi Heikkinen
Pää edellä: MITÄ OPIMME AIVOJEN KASVATUKSESTA? Vauvafoorumi 10.11.2017 Tiina Huttu ja Kirsi Heikkinen Käytäntö on joskus kaukana ihanteista Tieto aivojen kehityksestä auttaa huomaamaan, mistä kaikesta
LisätiedotMitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.
Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.
LisätiedotRaahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE
Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien
LisätiedotEsikoulunopettajan ja huoltajan välinen
Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen
LisätiedotYhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?
Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on
LisätiedotHYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus
HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus
LisätiedotKohtaamisen taito. Aito kohtaaminen. Saara Hanhela, LAPE Etelä-Savo. LAPE-päivät , Tampere
Kohtaamisen taito Aito kohtaaminen Saara Hanhela, LAPE Etelä-Savo LAPE-päivät, Tampere Aidon kohtaamisen kampanja Olemme kuulleet paljon lapsia, nuoria ja perheitä. Kohtaamisen merkitys nousee koko ajan
LisätiedotNUKKUMAANMENO. kuvat: Ilona Vestu 1
kuvat: Ilona Vestu 1 NUKKUMAANMENO Nukkumaanmenoaika voi olla perheille useista eri syistä vaikeaa. Vanhempana on hyvä miettiä, mitä nämä syyt voivat olla ja mitä lapsi tilanteesta ajattelee. En tykkää
LisätiedotLAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio
LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio TYÖPAJA A LEIKKI-IKÄISEEN LAPSEEN KOHDISTUVA VÄKIVALTA Tanja Koivula ja Tuomo Puruskainen AIHEET: Vammaisten lasten kohtaama väkivalta tutkimustiedon
LisätiedotEsiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma
Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat
LisätiedotFamilyBoost. Vanhemmuuden voimalähde
FamilyBoost on suomalainen verkkosivusto, joka tarjoaa luotettavaa ja helposti omaksuttavaa perhepsykologista tietoa sekä psykologien luotsaamia verkkokursseja lapsiperheiden vanhemmille. Haluaisitko olla
LisätiedotFamilyBoost. Vanhemmuuden voimalähde
FamilyBoost on suomalainen verkkosivusto, joka tarjoaa luotettavaa ja helposti omaksuttavaa perhepsykologista tietoa sekä psykologien luotsaamia verkkokursseja lapsiperheiden vanhemmille. Haluaisitko olla
LisätiedotStudent Life kokonaisuus Jyväskylän yliopistossa
Student Life kokonaisuus Jyväskylän yliopistossa tavoitteena on luoda optimaaliset edellytykset akateemiselle opiskelulle ja siinä tapahtuvalle oppimiselle sekä tukea myös muilla tavoin opiskelijoiden
LisätiedotPERHE-YKS. Perhekeskeinen suunnitelma
Luonnos! Runko, jota edelleen kehitetään pilottiperheiden kanssa Vammaispalveluhankkeessa PERHE-YKS Perhekeskeinen suunnitelma Yhteistoiminnalla kohti vammaisen lapsen ja perheen hyvää elämää -teemaverkosto
LisätiedotAidon kohtaamisen. loppuhuipentuma! Saara Hanhela, LAPE Etelä-Savo , Saimaa Stadium
Aidon kohtaamisen loppuhuipentuma! Saara Hanhela, LAPE Etelä-Savo, Saimaa Stadium Aidon kohtaamisen kampanja Olemme kuulleet paljon lapsia, nuoria ja perheitä. Kohtaamisen merkitys nousee koko ajan esille.
LisätiedotKohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017
Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017 kohtaa lapsen Välittää lapsista aidosti ja on töissä heitä varten Suhtautuu lapsiin ja heidän tunteisiinsa ja tarpeisiinsa empaattisesti On
LisätiedotKiusaamisen ehkäiseminen varhaiskasvatuksessa. Christina Salmivalli Turun yliopisto
Kiusaamisen ehkäiseminen varhaiskasvatuksessa Christina Salmivalli Turun yliopisto Kiusaaminen Tahallista ja toistuvaa aggressiivista käyttäytymistä, joka kohdistuu heikommassa asemassa olevaan henkilöön
LisätiedotPidämme puolta pidämme huolta
Pidämme puolta pidämme huolta Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea 22.10.2013 Pia Järnstedt Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Mihin yhdistykseen kuulut?
LisätiedotPerusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:
Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden
LisätiedotSisaruuskortit. Esimerkkiohjeet:
Sisaruuskortit Sisaruuskortit on luotu avuksi pitkäaikaissairaiden ja vammaisten henkilöiden sisarusten tunteiden tunnistamiseen ja sanoittamiseen. Kortteja on 48 ja niissä kaikissa on yksi sitaatti. Lisäksi
LisätiedotKaakonpojan päiväkodin toimintasuunnitelma
Kaakonpojan päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Meille tärkeitä asioita ovat turvallisen, kannustavan ja luotettavan kasvatusilmapiirin luominen. Lapselle opetetaan vastuullisuutta;
LisätiedotTAIKURI VERTAISRYHMÄT
TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden
LisätiedotLapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä
Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja
LisätiedotMatkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi
Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja & Erika Niemi Mitä osallisuus tarkoittaa? Kohtaamista, kunnioittavaa vuorovaikutusta, äänen antamista, mielipiteiden
LisätiedotTyöskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa
Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen
LisätiedotLapseniko villipeto?
Lapseniko villipeto? Raisa Cacciatore lastenpsykiatri, asiantuntijalääkäri, tietokirjailija www.vaestoliitto.fi www.raisacacciatore.fi Aggression hallinta on oppimisprosessi Opitaan tuntemaan itseä ja
LisätiedotADOPTIOLAPSI PÄIVÄHOIDOSSA
ADOPTIOLAPSI PÄIVÄHOIDOSSA Adoptioperheet ry www.adoptioperheet.fi 5.9.2013 Sanna Mäkipää, TtM, terveydenhoitaja Tmi Capacitas Familia www.capacitasfamilia.fi Luennon aiheita Adoptoitu lapsi aloittaa päivähoidon
LisätiedotTEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT. Lastentarhanopettaja II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ
TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT Tehtävän nimike Lastentarhanopettaja Henkilön nimi Koulutus Työpaikka Fyysisen työympäristön kuvaus II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ Tehtävän tarkoitus Lastentarhanopettajalla
LisätiedotHeidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja
Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja Willian Glasser MD kehitti Valinnan teorian kliinisessä työssään. 1965 ensimmäisen kirja Reality Therapy; A New Approach To Psychiatry Käytännön
LisätiedotRyhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen
Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia
LisätiedotKASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS
TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA
LisätiedotKANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo)
KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI? Puhumista Lapsen ja aikuisen välillä ITSETUNTO?
Lisätiedot2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu
2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä
LisätiedotTukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014
Tukea vanhemmuuteen Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Miksi? Miksi? Turun sanomat 29.1.14: Tykkääköhän lapsi minusta, jos rajoitan? Vanhempien
LisätiedotStrategian tekeminen yhdessä 14.5.2014
Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?
Lisätiedot