Kasvinsuojeluaineiden ympäristöriskien vähentäminen pohjoisissa oloissa PesticideLife LIFE ENV/FIN/000604

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kasvinsuojeluaineiden ympäristöriskien vähentäminen pohjoisissa oloissa PesticideLife LIFE ENV/FIN/000604"

Transkriptio

1 2013 Kasvinsuojeluaineiden ympäristöriskien vähentäminen pohjoisissa oloissa PesticideLife LIFE ENV/FIN/ After Life viestintäsuunnitelma PesticideLife MTT

2 PesticideLife projekti Euroopan Unionin poliittiset päätöksentekijät ovat arvioineet, ettei kasvinsuojeluaineiden käyttö ole kestävällä tasolla. Vuonna 2006 laadittu Temaattinen strategia torjunta aineiden kestävästä käytöstä tähtäsi kasvinsuojeluaineiden käytöstä johtuvien ympäristö ja terveysriskien vähentämiseen sekä vähentämään riippuvuutta kasvinsuojeluaineiden käytöstä. Kasvinsuojelu on keskeinen osa onnistunutta kasvintuotantoa. Integroidussa kasvinsuojelussa eli IPM:ssä (Integrated Pest Management) yhdistellään erilaisia keinoja kasvintuhoojien lisääntymisen rajoittamiseksi ja niiden torjumiseksi niin, että toiminta on taloudellisesti perusteltua. Etusijalla ovat ennaltaehkäisevät menetelmät kuten monipuolinen viljelykierto, kestävät lajikkeet ja maanmuokkausmenetelmät. Kasvintuhoojien torjunnassa biologiset, fysikaaliset ja mekaaniset menetelmät ovat etusijalla, jos sellaisia voidaan ottaa käyttöön taloudellisesti kestävällä tavalla. Kemiallinen kasvinsuojelu on vasta viimesijainen torjunnan muoto. Silloin kasvintuhoojat torjutaan todetun tarpeen mukaisesti hyödyntämällä tarkkailua, ennustemenetelmiä ja kynnysarvoja. PesticideLife oli demonstraatiohanke, jossa testattiin ja kehitettiin IPM menetelmiä yhdeksällä tilalla ja kaikkiaan 77 viljalohkolla vuosina Maatilat sijaitsivat Etelä Pohjanmaalla, Lounais Hämeessä ja läntisellä Uudellamaalla. Valituilla viljalohkoilla viljeltiin kevätviljojen lisäksi syysvehnää ja ruista. PesticideLife hankkeen tavoitteena oli kehittää ja testata IPM menetelmiä ja torjunnan kynnysarvoja viljan tuotannossa yhteistyössä viljelijöiden kanssa sekä tuottaa ja välittää integroitua kasvinsuojelua ja sen käyttöönottoa koskevaa tietoa niin kansallisesti kuin pohjoisella viljelyvyöhykkeellä, joka tarkoittaa Pohjoismaita ja Baltian maita. Yhtenä tavoitteena oli myös hyödyntää jo olemassa olevia sekä kehittää uusia yhteistyöverkostoja kasvinsuojelualalla kansallisen toimintaohjelman (NAP) periaatteiden viemisessä käytäntöön viljanviljelyssä. Yhdessä hankkeen työpaketissa kehitettiin uusi menettelytapa mittaamaan kasvinsuojeluaineiden aiheuttamia ympäristöriskejä ja vaikutuksia. PesticideLife hanketta koordinoi Maa ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT ja hankekumppaneita olivat Turvallisuus ja kemikaalivirasto (Tukes) ja Nylands Svenska lantbrukssällskap (NSL). Hanke on saanut Euroopan unionin Life+ rahoitustukea. Hankkeen sidosryhmät: Berner Oy (kasvinsuojeluainekauppa), Raisio Oyj (ruoka ja rehuteollisuus) ja Kasvinsuojeluseura (KSS). PesticideLife Sivu 2

3 PesticideLife hankkeen päätulokset Kolmen demonstraatiovuoden aikana ( ) kehitettiin kasvinsuojeluriskien ennustemenetelmiä ja kasvintuhoojien havainnointia. Demonstraatiot tuottivat keskeistä tietoa kasvitautiennustemallin kehittämiseksi. Torjunnan kynnysarvot ja kasvitautien ennustemallit ovat kasvinsuojelupäätöksen tekemisessä tärkeitä työkaluja. Viljelijät kokevat havaintojen teon usein liian haastavaksi ja aikaa vieväksi. Siksi havaintomenetelmiä tulisi kehittää helppokäyttöisemmiksi ja niiden hyötyjä tulisi korostaa enemmän. Demonstraatiot osoittivat, että kestävä kasvintuotanto on kestävän kasvinsuojelun perusta. Monet kasvinsuojeluongelmat voidaan välttää käyttämällä sopivaa viljelykiertoa ja tervettä kylvösiementä sekä huolehtimalla viljelymaan tuottavuudesta. Euroopan unionissa kehitettyjä HAIR2010 riski indikaattoreita hyödynnettiin kasvinsuojeluaineiden ympäristöriskien mittaamisessa ensimmäistä kertaa Suomessa. Kehitetty uusi menettelytapa on kuvattu hankkeen raportissa. Menettelytapaa tarjotaan viranomaiskäyttöön mittaamaan kasvinsuojeluaineiden käytöstä johtuvien riskien muuttumista IPM:n käyttöönoton seurauksena. Hanke on tutustuttanut viljelijöitä IPM:n yleisiin periaatteisiin. Yhteistyö viljelijöiden, neuvonnan, viranomaisten ja tutkijoiden välillä on ollut hedelmällistä ja johtanut eri ryhmien välisen ymmärryksen lisääntymiseen. Yhteinen oppiminen on ollut IPM:n kehittämisen ydintä. Yhteistyö on laajentunut kansainväliseksi. Kansainvälisten seminaarien järjestäminen yhteistyössä NJF:n (Pohjoismaiden Maataloustutkijoiden Yhdistys) kanssa lisäsi julkisuutta ja osallistujien määrää. Projektin aloitteesta perustettiin myös NJF:n alainen IPM työryhmä Työryhmä järjesti ensimmäisen seminaarinsa marraskuussa 2012 Tallinnassa. Seuraavaksi työryhmän on tarkoitus tukea C IPM hanketta (Coordinated Integrated Pest Management in Europe) ja verkostoitumista Eurooppa tasolla. PesticideLife on osallistunut IPM portaalin kehittämiseen yhteistyössä MTT:n IPM APU hankkeen ja Kasvinsuojeluseuran kanssa. Kesällä 2013 valmistui portaalin ensimmäinen demoversio, jota esiteltiin Farmari maatalousnäyttelyssä Seinäjoella. Portaali sisältää tietoa kasvintuhoojista, niiden ennaltaehkäisystä ja torjuntamenetelmistä. PesticideLife hankkeen demonstraatioviljelijöitä pyydettiin arvioimaan ja antamaan palautetta portaalista. Seuraava vaihe portaalin kehittämistyössä on KSS:n johdolla laajentaa yhteistyötä myös muihin ryhmiin ja hakea rahoitusta jatkotyölle. MMM:n (Maa ja metsätalousministeriö) rahoitustuesta portaalin kehitystyölle on myös neuvoteltu. PesticideLife Sivu 3

4 Viestintästrategia Viestintä projektin aikana PesticideLife hankkeessa viestintä ja tiedotus on ollut aktiivista. Hanke on järjestänyt 3 kotimaista ja 2 kansainvälistä seminaaria ja 9 alueellista pellonpiennartapahtumaa sekä osallistunut moniin alan seminaareihin, näyttelyihin ja muihin tapahtumiin. Hankkeen asiantuntijat ovat olleet haluttuja esitelmöitsijöitä. Neljän hankevuoden aikana hankkeen toimijat ovat pitäneet yhteensä 154 esitelmää ja osallistuneet asiantuntijoina mm. lakiin perustuvaan kasvinsuojelukouluttajien koulutukseen. PesticideLife oli esillä kahtena vuonna Euroopan komission vuosittain järjestämässä Green Week tapahtumassa. Hanke julkaisi tuloksistaan 5 MTT Raportti sarjan julkaisua ja 4 muuta raporttia, jotka kaikki löytyvät hankkeen nettisivuilta. Lehtiartikkeleita on ilmestynyt yli 35 ja hankkeesta kertovia postereita on ollut esillä parikymmentä. Kolme IPM:stä kertovaa videota on tuotettu koulutuskäyttöön. Hankkeen nettisivut ovat olleet ahkerassa käytössä ja vierailijoiden määrä kuukaudessa on parhaimmillaan noussut jopa 2500 kävijään. Sosiaalisessa mediassa hankkeeseen on voinut tutustua myös Facebookin and Blogin välityksellä. Viestintätoimet hankkeen päätyttyä Hankkeessa saatujen tulosten välittäminen eteenpäin jatkuu vähintään 3 5 vuotta hankkeen päättymisen jälkeen. Nettisivut tarjoavat tietoa IPM:stä ja käytännön ohjeita kestävän kasvinsuojelun toteuttamiseksi. Nettisivujen ylläpito ja päivitys jatkuu viiden vuoden ajan projektin päättymisen jälkeen. Luotettavan IPM tiedon tarve on todella suuri nyt, kun IPM:n yleisiä periaatteita on noudatettava vuodesta 2014 alkaen. Hankepäällikkö ja muita hankkeen asiantuntijoita on kutsuttu puhujiksi useisiin seminaareihin ja koulutustapahtumiin (Taulukko 1). Vuoden 2014 alkupuolella julkaistaan eri lehdissä kolme artikkelia hankkeen tuloksista (Taulukko 2). PesticideLife hanke valittiin yhdeksi MTT:n kärkihankkeeksi ja sitä esitellään sekä MTT:n vuosikertomuksessa (2013) että asiakasryhmille suunnatussa yleisesittelymateriaalissa. Koulutusvideot IPM aihealueesta ovat herättäneet laajaa kiinnostusta koulutuksen järjestäjissä ja linkit sähköiseen jakeluun on lähetetty kaikille maatalousalan korkeakouluille Suomessa. Hankkeen tuloksia esitellään myös vuosittaisissa maatalousnäyttelyissä ja peltopäivillä (Taulukko 3). Yksi hankekumppaneista, Nylands Svenska Lantbrukssällskap, on myös maatalouden neuvontajärjestö ja sillä on erinomaiset valmiudet levittää hankkeen tuloksia ja parhaita käytäntöjä viljelijöiden keskuuteen. Toinen hankekumppaneista, Tukes, on kemikaalien turvallisuutta ja kasvinsuojeluaineiden kestävän käytön toimintaohjelman (NAP) toimeenpanoa valvova viranomainen Suomessa. Hankkeen tulokset hyödynnetään suoraan NAP:n toimeenpanossa ja kehittämisessä. Hankkeen tuottama IPM tieto on jo nyt laajasti käytössä Tukesin järjestämässä kouluttajien koulutuksessa. PesticideLife Sivu 4

5 Taulukko 1. Suunnitellut viestintätapahtumat alkuvuonna 2014 PesticideLife hankkeen päättymisen jälkeen Tapahtuma Paikkakunta kk/vuosi Miten hanke on esillä Maataloustieteen päivät Helsinki 1/2014 Esitelmä Kasvinsuojelupäivä Jokioinen 1/2014 Posteri, esitteet Kasvintuotanto kannattaa hankkeen loppuseminaari Mikkeli 1/2014 Esitelmä, esitteet, julkaisuja VYR viljelijäseminaari Hämeenlinna 1/2014 Esitelmä, esitteet, julkaisuja TEHO+ hankkeen loppuseminaari Kasvinsuojelu ja kasvinsuojeluaineneuvottelukuntien kokous Turku 2/2014 Posteri, esitteet Helsinki 2/2014 Esitelmä IPM viljelijäkoulutus Hollola 2/2014 Esitelmä, esitteet, julkaisuja Kasvinsuojelukouluttajien koulutus, järjestäjänä Tukes Sokerijuurikkaan viljelijöiden kasvinsuojelukoulutus Sokerijuurikkaan viljelijöiden kasvinsuojelukoulutus Mikkeli 2/2014 Esitelmä, esitteet Piikkiö 3/2014 Esitelmä, esitteet Säkylä 3/2014 Esitelmä, esitteet Taulukko 2. Tulossa olevia lehtikirjoituksia vuoden 2014 alkupuolella Lehti Julkaisuajankohta Artikkelin sisältö Maaseudun Tiede Maaliskuu 2014 IPM hyödyttää viljelijää, kuluttajaa ja ympäristöä MTT ELO Kevät 2014 PesticideLife hankkeen esittely Leipä leveämmäksi Yara Maaliskuu 2014 Mitä IPM viljely tarkoittaa? PesticideLife Sivu 5

6 Taulukko 3. Vuosittaiset näyttelyt ja peltopäivät, joihin hankkeen on suunniteltu osallistuvan Maatalounäyttely/ tapahtuma Paikkakunta Ajankohta Miten hanke on esillä Okra maatalousnäyttely Loimaa Heinäkuu, joka Posteri, esitteet toinen vuosi, 2014 Farmari maatalousnäyttely Joensuu Heinäkuu, joka Posteri, esitteet toinen vuosi, 2015 Lepaan Puutarhanäyttely Hämeenlinna Elokuu Esitteet Etelä Pohjanmaan Peltopäivä Ylistaro Heinäkuu 2014 Posteri, esitteet Västankvarn Peltopäivä Inkoo Heinäkuu, joka toinen vuosi, 2015 Posteri, esitteet Tulevia hankkeita ja toimintaa PesticideLife hankkeen inspiroimana käynnistyi MTT:ssä muitakin IPM aiheisia tutkimushankkeita ja useille uusille hankkeille ollaan hakemassa rahoitusta PesticideLife hankkeessa saatujen tulosten työstämiseksi edelleen. Kasvinsuojeluaineiden käytön aiheuttamien ympäristöriskien mittaamisessa saatuja kokemuksia ja tuloksia tullaan jakamaan tulevaisuudessa Pohjoismaiden ja Baltian maiden kesken ja jopa laajemmin Euroopan alueella. Kansallinen toiminta IPM matriisityöskentely käynnistyi Jyväskylässä marraskuussa 2012 pidetyn IPM seminaarin tuloksena. matriisityöryhmä koostuu MTT:n, Helsingin Yliopiston, Tukesin, Puutarhaliitton ja Kasvinsuojeluseuran kasvinsuojeluammattilaisista. Työryhmän tavoitteena on kerätä kasvikohtaisesti olemassa oleva kasvinsuojelutietämys ja kartoittaa tietoaukot, jotta tulevaa IPM tutkimusta voidaan suunnata tarpeenmukaisesti. PesticideLife hankkeen asiantuntijat ovat keskittyneet viljakasvien kasvinsuojelukysymyksiin erityisesti integroidun kasvinsuojelun näkökulmasta. Työryhmä on kokoontunut viidesti vuoden 2013 aikana ja samanaikaisesti useissa pienryhmissä on keskitytty kasvikohtaisiin kysymyksiin. Matriisityö jatkuu 2014 ja sen tavoitteena on pohjustaa C IPM verkostotyöskentelyä ja laajemmin eurooppalaista kasvinsuojelututkimusta. IPM tietoalustan eli portaalin kehittäminen jatkuu KSS:n johdolla. PesticideLife ja IPM APU hankkeiden rahoitustuella kehitetty portaalin demoversio on pohjana jatkokehitystyölle, jonka tavoite on pilvipalveluna toimiva IPM tietoalusta viljelijöiden kasvinsuojelupäätösten tueksi. KSS valmistelee yhteistyössä MTT:n ja muiden tahojen kasvinsuojeluammattilaisten kanssa rahoitushakemusta jatkotyön rahoittamiseksi vuosina Tavoitteena on rakentaa kattava, vuorovaikutteinen ja reaaliaikainen työkalu viljelijöiden käyttöön. Tulevaisuudessa IPM tietoalustan merkitys tietolähteenä olisi suuri ja se varmistaisi IPM tiedon jakamisen PesticideLife hankkeen päätyttyä. PesticideLife Sivu 6

7 Neuvontajärjestö ProAgria on saanut rahoitusta Maa ja metsätalousministeriöltä (MMM) Wisu Kasvitautiennustemallin jatkokehitystyölle. Mallia testattiin ja varmistettiin hankkeen demostraatio ja yhteistyötiloilla. Jatkokehitystyön tarkoituksena on tehdä mallista entistäkin luotettavampi ja laajentaa sen aluetta koskemaan useampia kasvitauteja ja mahdollisesti joitakin tuhoeläimiä. PesticideLife hankkeen hankekumppani NSL on yksi jatkohankkeen vastuullisista, joten kehittäminen on suoraa jatkoa PesticideLife hankkeessa tehdylle työlle. PesticideLife hankkeen Senior Supervisor Kari Tiilikkala toimii kehityshankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana. PesticideLife tuotti tietoa kansallista kestävän kasvinsuojeluaineiden käytön toimintaohjelmaa (NAP) varten. Viisi hankkeen asiantuntijaa oli mukana kansallisessa NAP työryhmässä. MMM julkaisi NAP:n keväällä PesticideLife hankkeen ensimmäinen projektitutkija, Pauliina Laitinen, valittiin Tukesiin kansalliseksi NAP koordinaattoriksi vuoden 2012 alussa. Hänelle hankkeessa karttunut IPM tietämys vakuutti Tukesin rekrytoijat, kun Suomen korkeinta IPM osaajan paikkaa täytettiin. Hankepäällikkö Sanni Junnila nimitettiin MTT:n edustajaksi NAP ohjausryhmään, joka seuraa NAP:n käyttöönottoa ja päivitystä. Sari Autio, Tukesin edustaja PesticideLife hankkeessa, aloitti vuoden 2014 alussa tohtorin (Ph.D. thesis) opinnot hankkeen inspiroimana. Väitöstutkimuksen aiheena on Tools for evaluating the implementation of the national action plan for sustainable use of plant protection products in Finland. NAP:n väliarviointi tehdään vuosina Sari Aution tutkimuksen tulokset ovat käytettävissä, kun valmistellaan seuraavan toimintaohjelmakauden tavoitteita ja toimintaa. Neljän vuoden aikana hanke koulutti 10 uutta IPM asiantuntijaa Suomeen. Heidän työllään on laaja sosiaalinen vaikutus jatkossa. Biochar demonstraatiot hankkeessa osoittivat, että uudenlaisella suodatusteknologialla voidaan vähentää torjunta aineiden huuhtoutumista. Puupohjainen Biochar adsorboi tehokkaasti monia torjunta aineita. Alustaviin tutkimustuloksiimme perustuen joitakin hankkeita on jo käynnistynyt ja uusia teknologioita tullaan käyttämään Euroopassa lähivuosina. PesticideLife Sivu 7

8 Monia kansallisia hankehakemuksia on jo valmisteltu ja tullaan valmistelemaan, ensisijaisesti koskien ekotoksisuuden arviointityökaluja, jotka otettiin mukaan malleihin MTT:llä PesticideLife hankkeessa, katso Taulukko 4. Taulukko 4. Pääosin PesticideLife hankkeen päättymisen jälkeen valmistellut ja valmisteltavat hankehakemukset. Ajankohta Hankkeen nimi Rahoituslähde Kansallinen/ kansainvälinen Hanke hyväksytty Syksy 2012 Lähiruuan ekologiset vaikutukset Maa ja metsätalousministeriö Kansallinen Kyllä Syksy 2013 Maatilojen energiatehokkuuden ja vähähiilisyyden kestävät parannuskeinot Maa ja metsätalousministeriö Kansallinen Ei Syksy 2013 Mallien ja teknologioiden kehittäminen torjuntaaineiden huuhtoutumiseen pohjaveteen ja pintavesiin arvioimiseksi ja kontrolloimiseksi, taimitarhat pilottitapauksina Water JPI Pilot Call, EU Kansainvälinen Valmisteilla, vastaus kesällä 2014 Kevät Resurssitehokkuus, Life Viljatilojen energiatehokkuuden ja vähähiilisyyden kestävät parannuskeinot Valmisteilla Aluerahoitus Kansallinen Valmisteilla Syksy 2014 Kevät 2014 Kasvinsuojeluaineiden siirtyminen vesistöihin ja vaikutukset vesieliöihin Maatalouden päästöjen mittaaminen ja LCA menetelmien kehittäminen Suomen Akatemia Kansallinen Valmisteilla Suomen Akatemia Kansallinen Valmisteilla Kesä 2014 Ei kemiallinen rikkakasvien torjunta vihanneskasveilla ELY keskus Kansallinen ja kansainvälinen Valmisteilla PesticideLife Sivu 8

9 Kansainväliset hankkeet ja työryhmät PesticideLife hankkeen aloitteesta 2011 perustettu NJF IPM työryhmä jatkaa toimintaansa NJF:n alaisuudessa. Työryhmä suunnittelee IPM tutkimustarpeiden kartoittamista pohjoisella viljelyvyöhykkeellä eli Pohjoismaiden ja Baltian maiden alueilla sekä valmistelee IPM pilotti maatilaverkoston toteuttamista. Suunnitelmissa on myös kasvinsuojeluaineiden käyttöä koskevan tietokannan rakentaminen. NORBARAG (Nordic Baltic Resistance Action Group) on kansainvälinen, kasvinsuojeluaineresistenssiä kartoittava työryhmä. Hankkeen asiantuntijoilla on keskeinen rooli työryhmässä ja he välittävät hankkeen tuloksia vuosittain järjestettävässä seminaarissa. PesticideLife hankkeen Senior Supervisor Kari Tiilikkala toimii NORBARAG työryhmän puheenjohtajana kaksivuotiskaudella Lisää tietoa löytyy NORBARAG:n nettisivuilta osoitteesta: https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/www_en/projects/norbarag. Yksi hankkeen tavoitteista oli kehittää menettelytapa kasvinsuojeluaineiden käytön aiheuttamien ympäristö ja terveysvaikutusten mittaamiseen. Yhteistyötä tehtiin HAIR2010 riski indikaattorien kehittäjien kanssa (Roel Kruijne Alankomaista). Heidän kokemuksiaan ja apuaan kysyttiin sähköpostitse. Joulukuussa 2013 tohtori Kruijne puolestaan tiedusteli, voisivatko he käyttää julkaisemiamme tuloksia HAIR ohjelmiston uuden käyttöohjeen tuottamisessa. Alkuperäiset kasvinsuojeluaineiden käyttötiedot omistavalta viranomaiselta, TIKE:ltä pyydettiin ja saatiin lupa, ja niinpä alueellisten ELY keskusten tulokset palvelevat nyt HAIR ohjelmiston kehittäjiä. Hankkeessa käytetty aluemalli oli uusi ja siksi merkityksellinen. PesticideLife hanke tulee näin osaksi uutta, valmisteilla olevaa HAIR käyttöohjetta lähitulevaisuudessa. PesticideLife hankkeessa saadut kokemukset ovat lisänneet valmiutta uusiin kansainvälisiin hankehakuihin. MTT on hankekumppanina C IPM Eranet projetissa (Coordinated Integrated Pest Management in Europe), jota koordinoi ranskalainen maataloustutkimuslaitos INRA. Tämä hanke käynnistyi ja se tulee liittämään PesticideLife hankkeessa tuotetun tiedon kansainväliseen tutkimukseen. C IPM hankkeen tavoite on luoda synergiaa kansallisten ja eurooppalaisten tutkimushankkeiden sekä yksityisen sektorin toiminnan välille IPM:ssä ja pienten käyttökohteiden kasvinsuojelussa, kun pyritään varmistamaan IPM:n yleisten periaatteiden toteuttamisen korkea taso eurooppalaisten maanviljelijöiden keskuudessa. MTT:ssä on tehty valmisteluja HORIZON2020 hankehakuun osallistumiseksi. PesticideLife hankkeen LCA asiantuntija osallistui englantilaisen Harber Adams Yliopiston koordinoimaan IPM tutkijoiden kokoukseen Brysselissä Yhteinen IPM rahoitushakemus Horizon2020 hakuun tehtäneen MTT:ssä ollaan suunnittelemassa IPM koordinaattorin toimen perustamista varmistamaan IPM tutkimuksen ja viestinnän toteuttamista PesticideLife hankkeen päättymisen jälkeen. PesticideLife Sivu 9

PesticideLife-hanke MITÄ SAAVUTETTIIN

PesticideLife-hanke MITÄ SAAVUTETTIIN PesticideLife-hanke MITÄ SAAVUTETTIIN Sanni Junnila MTT Loppuseminaari 13.11.2013 Kasvinsuojeluaineiden ympäristöriskien vähentäminen pohjoisissa oloissa Vuosina 2010-2013 Kokonaisbudjetti 1,02 M EU 50

Lisätiedot

Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.

Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1. Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.2014 PesticideLife hankkeen tavoitteet -Tukea NAPin toimeenpanoa ja päivitystä

Lisätiedot

Integroitu kasvinsuojelu (IPM) osana viljatilojen kestävää kasvintuotantoa

Integroitu kasvinsuojelu (IPM) osana viljatilojen kestävää kasvintuotantoa Integroitu kasvinsuojelu (IPM) osana viljatilojen kestävää kasvintuotantoa Sanni Junnila MTT Sokerijuurikkaan viljelijöiden kasvinsuojelupäivä Tuorla 26.3.2014 ja Säkylä 27.3.2014 TAUSTAA * EU:n Puitedirektiivi

Lisätiedot

Neuvonnan rooli Integroitu kasvinsuojelu viljanviljelyssä 13.11. 2013, Jokioinen Patrik Erlund, NSL

Neuvonnan rooli Integroitu kasvinsuojelu viljanviljelyssä 13.11. 2013, Jokioinen Patrik Erlund, NSL Neuvonnan rooli Integroitu kasvinsuojelu viljanviljelyssä 13.11. 2013, Jokioinen Patrik Erlund, NSL IPM FAO:n mukaan (Fao 2002): - Kaikkien mahdollisten torjuntamenetelmien harkitsemista ja yhdistelyä

Lisätiedot

Integroitu torjunta Suomessa

Integroitu torjunta Suomessa Turvallisuus ja kemikaalivirasto (Tukes) 13.11.2013 Integroitu torjunta Suomessa missä mennään? Pauliina Laitinen Ylitarkastaja Turvallisuus ja kemikaalivirasto Sisältö Tausta 1. Integroidun torjunnan

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) 06.03.2013 Kasvinsuojeluaineiden kestävä käyttö ja IPM

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) 06.03.2013 Kasvinsuojeluaineiden kestävä käyttö ja IPM Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) 06.03.2013 Kasvinsuojeluaineiden kestävä käyttö ja IPM Pauliina Laitinen, Leona Mattsoff ja Venla Kontiokari Turvallisuus-ja kemikaalivirasto Sisältö 1. Lainsäädännön

Lisätiedot

PesticideLife hankeen IPM kuulumisia haasteelliselta kesältä

PesticideLife hankeen IPM kuulumisia haasteelliselta kesältä PesticideLife hankeen IPM kuulumisia haasteelliselta kesältä Aino-Maija Alanko aino-maija.alanko@mtt.fi Syyspuinti 6.11.2012 Hämeenlinna LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke on saanut Euroopan yhteisön

Lisätiedot

Vastuullinen ruoantuotanto vesiensuojelun keinona. Toiminnanjohtaja (FT) Teija Kirkkala Vesistökunnostusverkoston seminaari Rauma 10.6.

Vastuullinen ruoantuotanto vesiensuojelun keinona. Toiminnanjohtaja (FT) Teija Kirkkala Vesistökunnostusverkoston seminaari Rauma 10.6. Vastuullinen ruoantuotanto vesiensuojelun keinona Toiminnanjohtaja (FT) Teija Kirkkala Vesistökunnostusverkoston seminaari Rauma 10.6.2015 1 Ruoantuotannon globaali haaste on tuottaa ruokaa kasvavalle

Lisätiedot

INTEGROITU (TARPEEN MUKAINEN) TORJUNTA

INTEGROITU (TARPEEN MUKAINEN) TORJUNTA INTEGROITU (TARPEEN MUKAINEN) TORJUNTA KÄYTÄNTÖÖN 1.1.2014 C:\Users\Omistaja\Documents\Konsultointi\KASVINSUOJELUKOULUTUS\2012 Uusi koulutus\mmma_7_2012.pdf MAA JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 7/2012

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli Tarja Mankkinen Sisäministeriö

Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli Tarja Mankkinen Sisäministeriö 9.9.2013 Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli 5.9.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö Mistä puhun Valtakunnallisen sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin

Lisätiedot

Ahvenniemi, P., Junnila, S., Jalli, H., Ketola, J. 2011: Torjunta-aineresistenssin tilannekatsaus. Kasvinsuojelulehti 1/ : 4-6.

Ahvenniemi, P., Junnila, S., Jalli, H., Ketola, J. 2011: Torjunta-aineresistenssin tilannekatsaus. Kasvinsuojelulehti 1/ : 4-6. PESTICIDELIFE PUBLICATIONS JULKAISUT Ahvenniemi, P., Junnila, S., Jalli, H., Ketola, J. 2011: Torjunta-aineresistenssin tilannekatsaus. Kasvinsuojelulehti 1/2011 44: 4-6. Alanko, A-M., Jalli, H., Jalli,

Lisätiedot

Pieksämäki työpaja Hiilitase, typpitase ja energiatase Miten hallita niitä maatilalla ilmastoviisaasti ja kustannustehokkaasti?

Pieksämäki työpaja Hiilitase, typpitase ja energiatase Miten hallita niitä maatilalla ilmastoviisaasti ja kustannustehokkaasti? Pieksämäki työpaja 14.1.2014 Hiilitase, typpitase ja energiatase Miten hallita niitä maatilalla ilmastoviisaasti ja kustannustehokkaasti? Ilmastonmuutos ja maaseutu (ILMASE) -hanke MTT Maa- ja elintarviketalouden

Lisätiedot

OSMO - Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä

OSMO - Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä OSMO - Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä Jukka Rajala, Tuomas Mattila ja Ritva Mynttinen Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Naantali 17.1.2017 Hyödyntämätöntä

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittäminen. AmKesu syksy 2015

Ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittäminen. AmKesu syksy 2015 Ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittäminen AmKesu syksy 2015 Esa Karvinen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus 1 OPH KOULUTUKSEN JA OSAAMISEN KÄRKIHANKKEET 1. Uudet

Lisätiedot

Tornionjokilaakson kuntaseminaari

Tornionjokilaakson kuntaseminaari Tornionjokilaakson kuntaseminaari 28.-29. syyskuuta 2016 Muonion Oloksella Kai Kaatra Maa- ja metsätalousministeriö Rajajokisopimuksen tarkoitus 1. Sopimuksen tarkoituksena on a) turvata vesienhoitoalueella

Lisätiedot

Ajankohtaista biosidiasetuksen toimeenpanoon liittyen. Eeva Nurmi, Ympäristöministeriö

Ajankohtaista biosidiasetuksen toimeenpanoon liittyen. Eeva Nurmi, Ympäristöministeriö Ajankohtaista biosidiasetuksen toimeenpanoon liittyen Eeva Nurmi, Ympäristöministeriö 21.11.2016 Biosidivalmisteiden käytön valvonta Työsuojeluviranomainen, KemL 10 valvoo tämän lain ja sen nojalla annettujen

Lisätiedot

Life IP CLIMA Pirkko Heikinheimo

Life IP CLIMA Pirkko Heikinheimo Life IP CLIMA 15.6.2015 Pirkko Heikinheimo Integroidut hankkeet CLIMA IP - Tukevat LIFE yleistavoitteita sekä ENV että CLIMA osaohjelmissa - Tavoitellaan valtakunnallista merkittävyyttä: laadukkaita mekanismeja

Lisätiedot

Paikkatietoasiain neuvottelukunta Viestintäsuunnitelma 1 (5) Paikkatietoverkosto Viestintä-kärkihanke

Paikkatietoasiain neuvottelukunta Viestintäsuunnitelma 1 (5) Paikkatietoverkosto Viestintä-kärkihanke Paikkatietoasiain neuvottelukunta Viestintäsuunnitelma 1 (5) Paikkatietoasiain neuvottelukunnan ja n Viestintä ja osallistaminen -kärkihanke: Viestintäsuunnitelma 1. Johdanto Viestintä-kärkihankkeen avulla

Lisätiedot

Luomuliitto. Luomulehti

Luomuliitto. Luomulehti Luomuliitto Alueelliset luomuyhdistykset ympäri Suomea Luomutuottajien edunvalvonta Asiantuntijapalvelu ja mentor-toiminta Pienimuotoisen elintarvikejalostuksen edistäminen Luomulehti Luomulehti Ammattitaito

Lisätiedot

Kansainvälistymisen vastuualue Etelä-Pohjanmaan liitossa. Laatija:

Kansainvälistymisen vastuualue Etelä-Pohjanmaan liitossa. Laatija: Kansainvälistymisen vastuualue Etelä-Pohjanmaan liitossa Laatija: Kv-toiminta EP:n liitossa Liitossa erillinen kansainvälistymisen vastuualue, jossa keskitytään kv-asioihin Toimintaa ohjaavat maakuntastrategia,

Lisätiedot

PATINEN Kärkihanke Viestintä: Viestintäsuunnitelma 2014

PATINEN Kärkihanke Viestintä: Viestintäsuunnitelma 2014 PATINEN Kärkihanke Viestintä: 2014 Viestinnällä pyritään lisäämään paikkatiedon merkityksen ja hyödyntämisen mahdollisuuksien tiedostamista laajasti tietoyhteiskunnassa. Aiemmin kansallista paikkatietoinfrastruktuuria

Lisätiedot

Katse tulevaisuuteen. ASPA-pilotit puolenvälin krouvissa -seminaari Ylitarkastaja Jaana Salmi

Katse tulevaisuuteen. ASPA-pilotit puolenvälin krouvissa -seminaari Ylitarkastaja Jaana Salmi Katse tulevaisuuteen ASPA-pilotit puolenvälin krouvissa -seminaari 14.1. Ylitarkastaja Jaana Salmi Uusia toimijoita pilottipisteisiin Keskusteluja käyty tähän mennessä Tullin, Maanmittauslaitoksen, oikeusministeriön

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseutuohjelman mahdollisuudet Satakunnassa 2014-2020 Maakunnallinen infotilaisuus Noormarkussa 12.2. 2015 Ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Kolme

Lisätiedot

Liity mukaan. Liity siis mukaan! EU:n laajuiseen WeDOkumppanuusohjelmaan!

Liity mukaan. Liity siis mukaan! EU:n laajuiseen WeDOkumppanuusohjelmaan! Liity mukaan EU:n laajuiseen WeDOkumppanuusohjelmaan! Hyödy yhteisöstä, joka on sitoutunut hoidon, hoivan ja avun tarpeessa olevien ikäihmisten hyvinvoinnin ja arvokkuuden edistämiseen Yhdessä voimme saavuttaa

Lisätiedot

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset EU-koheesiopolitiikan 2020+ valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset Maakunnan yhteistyöryhmä 20.2.2017 Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja EU:n budjetin rakenne tehtäväalueittain 2014-2020

Lisätiedot

TTS tutkii ja kehittää Green Care - Vihreä Hoiva. Valtakunnalliset kotityöpalvelupäivät Irene Roos 1

TTS tutkii ja kehittää Green Care - Vihreä Hoiva. Valtakunnalliset kotityöpalvelupäivät Irene Roos 1 TTS tutkii ja kehittää Green Care - Vihreä Hoiva Valtakunnalliset kotityöpalvelupäivät 20. 21.1.2012 Irene Roos 1 Green Care Green Care on uusi palvelumuoto, jolla on paljon menestymisen mahdollisuuksia

Lisätiedot

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua Sara Lukkarinen, Motiva Oy Alustuksen sisältö Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat eli SUMPit, mistä kyse? Mitä

Lisätiedot

EU:n rahoitusohjelmat prioriteettikoordinaattorin näkökulmasta. Leena Anttila, maa- ja metsätalousministeriö Itämeristrategian prioriteettialue AGRI

EU:n rahoitusohjelmat prioriteettikoordinaattorin näkökulmasta. Leena Anttila, maa- ja metsätalousministeriö Itämeristrategian prioriteettialue AGRI EU:n rahoitusohjelmat prioriteettikoordinaattorin näkökulmasta Leena Anttila, maa- ja metsätalousministeriö Itämeristrategian prioriteettialue AGRI Itämeristrategian prioriteettialue AGRI kestävä maatalous,

Lisätiedot

Superior Caraway Chain ylivoimainen kuminaketju HYVÄ STARTTI KUMINALLE. Viljelijäseminaari: 26.10.2010 Ilmajoki ja 28.10.

Superior Caraway Chain ylivoimainen kuminaketju HYVÄ STARTTI KUMINALLE. Viljelijäseminaari: 26.10.2010 Ilmajoki ja 28.10. Superior Caraway Chain ylivoimainen kuminaketju HYVÄ STARTTI KUMINALLE Viljelijäseminaari: 26.10.2010 Ilmajoki ja 28.10.2010 Jokioinen Hankkeen esittely Toimialajohtaja Juha Pirkkamaa, Agropolis Oy Hankkeen

Lisätiedot

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen Viljelijätilaisuudet Savonia 17.2.2015 Iso-Valkeinen 20.2.2015 Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 18.2.2015 1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset

Lisätiedot

Paljon tukea tarvitsevat - paljon palveluja käyttävät - hanke

Paljon tukea tarvitsevat - paljon palveluja käyttävät - hanke Paljon tukea tarvitsevat - paljon palveluja käyttävät - hanke POSKE:n kehittämishanke, jossa 4 osahanketta: Lappi, Kainuu, Länsi-Pohja, Keski-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaan toiminnallisen osakokonaisuuden

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projektin viisi työpakettia TP1: Kuntien ympäristöjohtaminen ja ohjelmatyö TP2: Ympäristötietämyksen lisääminen TP3: Energiatehokkuus ja uusiutuvan

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Seurantakomitean kokous Liminka/Oulu 18.-19.5.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren, työ- ja elinkeinoministeriö, yritys- ja alueosasto Ohjelman edistymistilanne

Lisätiedot

Integroitu kasvinsuojelu siementuotantotiloilla Tutkimus pohjoissavolaisten siemenviljelijöiden kasvinsuojelukäytännöistä

Integroitu kasvinsuojelu siementuotantotiloilla Tutkimus pohjoissavolaisten siemenviljelijöiden kasvinsuojelukäytännöistä Integroitu kasvinsuojelu siementuotantotiloilla Tutkimus pohjoissavolaisten siemenviljelijöiden kasvinsuojelukäytännöistä Ulla Bovellan, Sinikka Ripatti 1, Petri Kainulainen 1, Pirjo Suhonen 1 1) Savonia-ammattikorkeakoulu,

Lisätiedot

Kasvitaudit ja tuholaiset peltoviljelyssä

Kasvitaudit ja tuholaiset peltoviljelyssä LuhaGeoIT-loppuseminaari 14.11.2014 Kasvitaudit ja tuholaiset peltoviljelyssä Marja Jalli, Erja Huusela-Veistola, Jusi, Nikander, Hanna Huitu marja.jalli@mtt.fi MTT Kasvintuotannon tutkimus Kasvitaudit

Lisätiedot

Hyvinvointitiedon vertaisjakaminen Innokylässä

Hyvinvointitiedon vertaisjakaminen Innokylässä Hyvinvointitiedon vertaisjakaminen Innokylässä Hankepankki Kehittämismenetelmät Yhteistyötilat Innopajat 1 Mitä erityistä saat Innokylästä? Verkkopalvelu Ideaa ja inspiraatiota: Terveyden edistämisen käytäntöjä

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1. Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.2014 Helsingin seudun ilmastoseminaari 2014 Päästöjen odotetaan

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta Hevosyrittäjäpäivät 13.11.2015 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014

Lisätiedot

Starttipaketti EU biotalousstrategiaan pohjautuvaan työpajaan. Mirva Naatula

Starttipaketti EU biotalousstrategiaan pohjautuvaan työpajaan. Mirva Naatula Starttipaketti EU biotalousstrategiaan pohjautuvaan työpajaan Mirva Naatula EU biotalousstrategia Euroopan biotalousstrategia 2012, Innovating for Sustainable Growth: A Bioeconomy for Europe Päätavoitteet:

Lisätiedot

Onko kasvitautien torjunnan tarve ennustettavissa? Marja Jalli PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013

Onko kasvitautien torjunnan tarve ennustettavissa? Marja Jalli PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013 Onko kasvitautien torjunnan tarve ennustettavissa? Marja Jalli PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013 Kasvitautien esiintyminen Kasvitauti Taudin esiintymisen laajuus ha Ohran tyvi- ja lehtilaikku 572

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Anita Johansson. Käyttöönotto. Koulutukset ja koulutuskalenteri, Info-päivä , Anita Johansson

Anita Johansson. Käyttöönotto. Koulutukset ja koulutuskalenteri, Info-päivä , Anita Johansson Anita Johansson Käyttöönotto Koulutukset ja koulutuskalenteri, Info-päivä 22.3.2013, Anita Johansson Käyttöönoton periaatteet Palveluiden käyttöönotto tehdään kahdessa eri vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa

Lisätiedot

Viestintäviraston julkiset toimialatiedot. Viestintäviraston tietoseminaari

Viestintäviraston julkiset toimialatiedot. Viestintäviraston tietoseminaari Viestintäviraston julkiset toimialatiedot Viestintäviraston tietoseminaari 27.11.2015 Viestintäviraston toimialatiedot Mitä ovat Viestintäviraston toimialatiedot? Mikä on seminaarin tavoite? Mihin Viestintävirasto

Lisätiedot

Annika Lindblom, pääsihteeri. Kestävän kehityksen toimikunta

Annika Lindblom, pääsihteeri. Kestävän kehityksen toimikunta Annika Lindblom, pääsihteeri Kestävän kehityksen toimikunta Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen päivitys KIITOS OSALLISTUMISESTA! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Yhteiskuntasitoumuksen päivitys:

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

VYYHTI II -hanke. Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset

VYYHTI II -hanke. Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset VYYHTI II -hanke Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset 5.4.2016 Kuva Arto Lehto VYYHTI II hanke 2016-2018 Kuva Arto Lehto Hanke pähkinänkuoressa Toteutusalue Pohjois-Pohjanmaa,

Lisätiedot

EU-tukikoulutusinfot 2014 Integroitu kasvinsuojelu IPM Kasvinsuojelukoulutuksiin tutkintovelvoite Estä hukkakauran leviäminen

EU-tukikoulutusinfot 2014 Integroitu kasvinsuojelu IPM Kasvinsuojelukoulutuksiin tutkintovelvoite Estä hukkakauran leviäminen EU-tukikoulutusinfot 2014 Integroitu kasvinsuojelu IPM Kasvinsuojelukoulutuksiin tutkintovelvoite Estä hukkakauran leviäminen Sirkku Koskela ProAgria Keski-Pohjanmaa sirkku.koskela@proagria.fi 0400 137

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö

Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö 2018 Tieto- ja viestintäteknologia sekä monilukutaito ovat merkittävässä asemassa opiskelussa, työelämässä kuin

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko

Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko ympäristöjohtaja MaSuttelua Maa- ja metsätaloustuottajainkeskusliitto MTK ry Leena Ala-Orvola, Markus Eerola, Johanna Ikävalko, Ilpo Markkola, Jaakko

Lisätiedot

Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta

Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta Kansallinen laatuverkosto 3-2012 Keuda 12.10. 2012 klo 9.00-15.00 Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta Opetusneuvos Opetusneuvos Opetushallitus Email: leena.koski@oph.fi KESU 85. Vahvistetaan

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Elinkeinojen kehittäminen ja innovaatiot maaseudulla 6.2.2014 Helsinki Nvm Sirpa Karjalainen, MMM Sivu 1 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

Luomuliitto vie luomua eteenpäin.

Luomuliitto vie luomua eteenpäin. Luomuliitto vie luomua eteenpäin www.luomuliitto.fi Luomuliitto 13 paikallista luomuyhdistystä Luomutuottajien edunvalvontaa ja neuvontaa Pienyritysjäseniä ja elintarvikejalostuksen edistäminen Kuluttajajäseniä

Lisätiedot

Mehiläiset maataloushallinnossa - hallinnassa?

Mehiläiset maataloushallinnossa - hallinnassa? Mehiläiset maataloushallinnossa - hallinnassa? Maa- ja metsätalousministeriön toiminta-ajatus Turvaamme kotimaisen ruuan tuotannon ja uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön sekä luomme edellytyksiä

Lisätiedot

HENKILÖLIIKENTEEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN

HENKILÖLIIKENTEEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN HENKILÖLIIKENTEEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN Jenni Eskola 15.1.2015 TAUSTAT JA TAVOITTEET Hankkeen tavoitteena on kehittää menetelmiä henkilöliikenteen asiakkaiden tarpeiden ymmärtämiseen ja muuntaa ne vaateiksi

Lisätiedot

Luettelo mennessä julkaistuista luonnonmukaista tuotantoa ja luomutuotteita koskevista EU:n neuvoston ja komission asetuksista

Luettelo mennessä julkaistuista luonnonmukaista tuotantoa ja luomutuotteita koskevista EU:n neuvoston ja komission asetuksista MMM /RO/ETU Luettelo 15.11.2016 mennessä julkaistuista luonnonmukaista tuotantoa ja luomutuotteita koskevista EU:n neuvoston ja komission asetuksista Asetukset muodostavat kolme kokonaisuutta: 1) perusasetus:

Lisätiedot

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa Henri Helander 18.6.2014 1 29.8.2014 Ohjelmakauden 2014 2020 käynnistyminen Valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien hankehaut

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297 HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Viite Asia EU; Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Itämeren alueen Interreg B ohjelma ja alueiden välinen Interreg C ohjelma

Itämeren alueen Interreg B ohjelma ja alueiden välinen Interreg C ohjelma Itämeren alueen Interreg B ohjelma ja alueiden välinen Interreg C ohjelma 2014-2020 Uutta rahoituskautta kohti hanketoimijoiden yhteistyötilaisuus uusista rahoitusmahdollisuuksista Lahti, 14.5.2013 Neuvotteleva

Lisätiedot

CIRCWASTE FINLAND -Motiva kiertotalouden palvelukeskuksena C2

CIRCWASTE FINLAND -Motiva kiertotalouden palvelukeskuksena C2 CIRCWASTE FINLAND -Motiva kiertotalouden palvelukeskuksena C2 Aloitustilaisuus 28.11.2016 Päivi Laitila, paivi.laitila@motiva.fi Timo Määttä, timo.maatta@motiva.fi LIFE15 IPE FI 004 CIRCWASTE-FINLAND 5

Lisätiedot

Opiskelu kohtaa työelämää

Opiskelu kohtaa työelämää Opiskelu kohtaa työelämää Mikä on Yrityslabra? Yrityslabra on Lohjan Laurean uudenlainen oppimisympäristö, jossa alueen yrittäjät, julkinen sektori ja opiskelijat kohtaavat. Tarkoituksena on mahdollistaa

Lisätiedot

Maija Puurunen, Yksikön päällikkö, Etelä-Savon ELY-keskus, maaseutu ja energia

Maija Puurunen, Yksikön päällikkö, Etelä-Savon ELY-keskus, maaseutu ja energia MUISTIO Lasten maaseutuparlamentti suunnittelupalaveri 2 Paikka: Etelä-Savon ELY- keskus Aika: 8.10.2013 klo 9:00-11:15 Paikalla: Maija Puurunen, Yksikön päällikkö, Etelä-Savon ELY-keskus, maaseutu ja

Lisätiedot

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Ilmastostrategiatyön käynnistämisseminaari 14.11.2012, Tampere, Vapriikki Tom Frisk Pirkanmaan ELY-keskus 1. ILMASTOSTRATEGIATYÖN LÄHTÖKOHDAT Valtioneuvoston pitkän

Lisätiedot

GREEN CARE TUNNETUKSI ETELÄ-POHJANMAALLA GREEN CARE TUNNETUKSI ETELÄ-POHJANMAALLA

GREEN CARE TUNNETUKSI ETELÄ-POHJANMAALLA GREEN CARE TUNNETUKSI ETELÄ-POHJANMAALLA GREEN CARE TUNNETUKSI ETELÄ-POHJANMAALLA 29.9.2016 1 Tavoite Edistää Green Care-toimintaa ja sen toimintaedellytyksiä Etelä-Pohjanmaalla: tukea palveluiden kehittymistä, edistää alan yrittäjyyttä tuoda

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 20. marraskuuta 2007 (OR. en) 14621/07 CIVCOM 543 COSDP 866 RELEX 789 JAI 538 COMEM 174 EUJUST-LEX 31

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 20. marraskuuta 2007 (OR. en) 14621/07 CIVCOM 543 COSDP 866 RELEX 789 JAI 538 COMEM 174 EUJUST-LEX 31 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 20. marraskuuta 2007 (OR. en) 14621/07 CIVCOM 543 COSDP 866 RELEX 789 JAI 538 COMEM 174 EUJUST-LEX 31 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON YHTEINEN TOIMINTA Euroopan

Lisätiedot

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle? Opiskelijoiden liikkuvuus Pohjoismaissa seminaari 3.12.2009 Kuopio Merja Kuokkanen/Kansainväliset opiskelijapalvelut, Itä Suomen yliopisto, Joensuun kampus Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Lisätiedot

Plant protection of cereals current situation

Plant protection of cereals current situation Plant protection of cereals current situation PesticideLife Opening seminar 19.2.2010, Jokioinen Pertti Rajala Cereals, total 1 203,1 Winter wheat 16,4 Spring wheat 201,9 Winter rye 11,3 Sring rye 5,1

Lisätiedot

Hankkeen eri paikkakunnilla meneillään olevat kokeet Marjo Keskitalo, erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus

Hankkeen eri paikkakunnilla meneillään olevat kokeet Marjo Keskitalo, erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus Hankkeen eri paikkakunnilla meneillään olevat kokeet Marjo Keskitalo, erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus HYVÄ STARTTI KUMINALLE -seminaari 26.10.2010 Ilmajoki, 28.10.2010 Jokioinen Pinta-ala,

Lisätiedot

Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot

Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot Sari Löytökorpi, pääsihteeri Sektoritutkimus yhteiskuntapolitiikkaa ja yhteiskunnallisia palveluja tukevaa tutkimustoimintaa palvelee poliittisessa päätöksenteossa

Lisätiedot

Tervetuloa liikuntatuutorointikoulutukseen! Helsinki

Tervetuloa liikuntatuutorointikoulutukseen! Helsinki Tervetuloa liikuntatuutorointikoulutukseen! Helsinki 26.11.2012 OHJELMA 10:00 Tervetuloa ja esittäytymiset 10:30 Missä mennään? Liikuntatuutoroinnin tila eri paikkakunnilla asiantuntija Hanna Laakso, Opiskelijoiden

Lisätiedot

Kasvinsuojelulla vaikutusta ravinnekuormitukseen

Kasvinsuojelulla vaikutusta ravinnekuormitukseen Kasvinsuojelulla vaikutusta ravinnekuormitukseen Erja Huusela-Veistola, Marja Jalli, Kari Ylivainio, Eila Turtola, Riitta Lemola & Pentti Ruuttunen MTT Kasvintuotannon tutkimus LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6. Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.2014 Vesistö on valuma-alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

Aluekehityksen ohjelmointi ja rahoitus KENK

Aluekehityksen ohjelmointi ja rahoitus KENK Aluekehityksen ohjelmointi ja rahoitus KENK 10.6.2015 Alken organisaatio 1.3.2014- Kehittämisryhmä - makera, myr, asiantuntijaryhmät, tietopalvelu Rakennerahastoryhmä - Etelä-Suomen EAKR, kaupunki -ITI

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Koulutus-, nuoriso- ja liikuntasektorit yhdessä pyritään siihen, että eri sektoreiden prioriteetit tukevat toisiaan: SYNERGIAA! tuettavien toimien

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

Hankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen

Hankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen Hankkeet ja yhteentoimivuus OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 12.12.2012 Hallitusohjelman kirjaukset Yhteentoimivuus: kansallista perustaa Kirjastoja kehitetään vastaamaan tietoyhteiskunnan haasteisiin.

Lisätiedot

Ministeriön näkökulma terveysriskien huomioimiseen päätöksenteossa ja tutkimuksessa

Ministeriön näkökulma terveysriskien huomioimiseen päätöksenteossa ja tutkimuksessa Ministeriön näkökulma terveysriskien huomioimiseen päätöksenteossa ja tutkimuksessa Johtaja Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö Työ- ja ympäristöperäisten riskien torjunta, SOTERKOseminaari 8.10.2014

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Maatalouden kriisipaketin toimet hyvinvoinnin tueksi Välitä viljelijästä - projekti

Maatalouden kriisipaketin toimet hyvinvoinnin tueksi Välitä viljelijästä - projekti Maatalouden kriisipaketin toimet hyvinvoinnin tueksi Välitä viljelijästä - projekti MTK-yhdistysten pj-siht.päivät Itä-ja Keski-Suomi 2.2.2017 Eila Eerola Hallituksen kriisipaketista tukea hyvinvointityöhön

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

Toimeenpano ja Seuranta - CHAMP III työpaja Turku 27.10.2010 Pekka Salminen

Toimeenpano ja Seuranta - CHAMP III työpaja Turku 27.10.2010 Pekka Salminen Toimeenpano ja Seuranta - CHAMP III työpaja Turku 27.10.2010 Pekka Salminen Toimeenpanon ja seurannan lähtökohtia Toimeenpano perustuu: Toimintasuunnitelmaan, Organisaatiorakenteeseen, Viestintään ja

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Materia ry

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Materia ry TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Materia ry SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Hallitus ja hallituksen kokoukset 3. Jäsenet 4. Yhdistyksen toiminta 5. Näyttelyt, messut ja muut tapahtumat 6. Tiedotus 7. Muu toiminta

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Kansainvälinen Pohjois Savo

Kansainvälinen Pohjois Savo Kansainvälisen yhteistyön tarpeet ja tavoitteet Pohjois Savon alueella Kansainvälisen koulutuksen Erasmus + Ideapaja Iisalmi 3.11.2015 Tiina Kivelä KARA Kansainväliset EU rahoitusohjelmat käyttöön Pohjois

Lisätiedot

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Pidetty maanantaina 17.9.2007 Helsingissä Osallistujat: JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Merja LAUNIS Urheilutyönantajat ry Esko RANTO Jalkapallon

Lisätiedot

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Kasvava hevosala Hevosalan tiedon, taidon, voimavarojen ja osaamisen kokoamisella tiiviiseen yhteistoimintaan on suuri merkitys hevosalan ja alueellisten hevoskeskittymien

Lisätiedot

POROT. Porotalouden paikkatietokanta ja sen hyödyntäminen maankäytön suunnittelussa. Kari Oinonen, SYKE,

POROT. Porotalouden paikkatietokanta ja sen hyödyntäminen maankäytön suunnittelussa. Kari Oinonen, SYKE, POROT Porotalouden paikkatietokanta ja sen hyödyntäminen maankäytön suunnittelussa Kari Oinonen, SYKE, 14.05.2012 Lähtökohtia hankkeelle Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) edellyttävät poronhoitotarpeiden

Lisätiedot

Keski-Suomen liitto edistämässä jätteiden hyötykäyttöä ja kiertotaloutta

Keski-Suomen liitto edistämässä jätteiden hyötykäyttöä ja kiertotaloutta Keski-Suomen liitto edistämässä jätteiden hyötykäyttöä ja kiertotaloutta Outi Pakarinen 2.2.2017 Circwaste hankkeen aloitustilaisuus 1 Hankehallinto Koordinaattori SYKE Kiertotalouden palvelukeskus C.2

Lisätiedot

www.lohjanklusteri.fi Esitys päivitetty huhtikuussa 2007 Esityspaikka ja aika Esittäjä ja organisaatio

www.lohjanklusteri.fi Esitys päivitetty huhtikuussa 2007 Esityspaikka ja aika Esittäjä ja organisaatio www.lohjanklusteri.fi Esitys päivitetty huhtikuussa 2007 Esityspaikka ja aika Esittäjä ja organisaatio LÄNTINEN UUSIMAA Lohjan seudun ympäristöklusteri 2 LOHJAN KAUPUNKI JA YRITYKSET YHTEISTYÖSSÄ - TAUSTAA

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B7-0254/1. Tarkistus. Cristian Dan Preda, Arnaud Danjean PPE-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B7-0254/1. Tarkistus. Cristian Dan Preda, Arnaud Danjean PPE-ryhmän puolesta 11.6.2013 B7-0254/1 1 Johdanto-osan 7 viite ottaa huomioon 31. tammikuuta 2013 ja 18. helmikuuta 2013 annetut Euroopan unionin neuvoston päätelmät Malista, ottaa huomioon 31. tammikuuta 2013, 18. helmikuuta

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen TIETOKEKOn ja JUHTAn seminaari

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen TIETOKEKOn ja JUHTAn seminaari Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen TIETOKEKOn ja JUHTAn seminaari 9.6.2015 Kehittämisneuvos Harri Martikainen Keskeinen toimintaympäristö SM:n tulevaisuuskatsaus

Lisätiedot

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti 1 Kantri ry Rahoitusta paikallisesti Kari Kylkilahti Pirkanmaan leader-ryhmien toiminta-alueet 2014-20 2 Kantri ry perustettu 1997 toimintaryhmäksi hakeutumista varten myöntää EU-hankerahoitusta maaseudun

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS

ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS HANKE-ESITTELY 14.4.2016 Tomi Kiuru, Motiva Oy ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS taustat ja lähtökohdat Energiatehokkuus on yksi tapa leikata laitoksen kustannuksia. Ns. Motivamallisissa

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä

Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä Heli Hätönen, TtT, Erityisasiantuntija HYVINVOIVA JA TERVE POHJANMAA Luodaanko tiedolla johtamisella hyvinvointia? 16.09.2013

Lisätiedot