Riihimäen lukion arvot oppiminen yhteistyökyky ihmisläheisyys turvallisuus

Transkriptio

1 Riihimäen lukio Koulukatu Riihimäki lukio@riihimaki.fi Rehtori Kari Jukarainen kari.jukarainen@riihimaki.fi Apulaisrehtori Ulla Korpinen , ulla.korpinen@riihimaki.fi Koulusihteeri Piia Veijalainen , piia.veijalainen@riihimaki.fi Opinto-ohjaaja Rii a Valkonen , rii a.valkonen@riihimaki.fi Opinto-ohjaaja Hanna-Kaisa Hietajärvi hanna-kaisa.hietajarvi@riihimaki.fi Erityisope aja Sanna Taipale sanna.taipale@riihimaki.fi Terveydenhoitaja Jaana Kirjavainen jaana.kirjavainen@riihimaki.fi Vah mestari Seppo Salli , seppo.salli@riihimaki.fi Ope ajainhuone Fax ope ajien sähköpos t: etunimi.sukunimi@riihimaki.fi Ruokapalvelutyöntekijä Satu Islander Riihimäen lukio on erinomainen koulu, jossa nuorilla on mahdollisuus laadukkaaseen ja oivaltavaan oppimiseen monipuolisissa oppimisympäristöissä. Tehokas ohjaustoiminta tukee opiskelua, menestymistä ylioppilastutkinnossa ja sijoi umista jatko-opintoihin. Koulussa korostuu yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen sekä toimiva harrastuskul uuri. Koulun arjessa hyväksytään jokaisen yhteisön jäsenen erilaisuus ja kunnioitetaan sitä. Normaalin perustyön lisäksi koulutyössä painotetaan ainerajat yli ävää yhteistyötä. Lukio luo hyvät mahdollisuudet yhteistyöhön muiden oppilaitosten ja ympäröivän yhteiskunnan kanssa sekä ohjaa nuoria yhteistyökykyisiksi. Riihimäen lukion arvot oppiminen yhteistyökyky ihmisläheisyys turvallisuus 1

2 TERVETULOA RIIHIMÄEN LUKIOON Tervetuloa aloi amaan uu a lukuvuo a Riihimäen lukiossa. Pidät kädessäsi Riihimäen lukion Opintoopasta, joka sisältää kaikki tärkeimmät koulunkäyn in lii yvät asiat ivistetyssä muodossa. Tutustu oppaaseen huolella ja säilytä se koko lukuvuoden ajan. Oppaasta saat vastauksen moneen arkipäivän kysymykseen. Anna myös ko väkesi tutustua oppaaseen. Riihimäen lukio tarjoaa sinulle laaja-alaisen yleissivistyksen ja monenlaisia etoja ja taitoja. Samalla se valmistaa sinua jatko-opintoihin ja työelämään. Laaja kurssitarjonta, moderni opiskeluympäristö, uuden teknologian hyödyntäminen, innostunut henkilökunta ja tekemisen meininki tarjoavat erinomaiset pui eet opiskelulle. Loppu on sinusta itsestäsi kiinni. Ensimmäisen vuoden opiskelija, olet nyt lukiotaipaleesi alkumetreillä ja sinusta on tullut lukio-opiskelija, joka osaa o aa itse vastuun omista opinnoistaan. Uusi lukuvuosi uudessa koulussa on aina mahdollisuus uuteen alkuun. Käytä tämä mahdollisuus hyväksesi he ensimmäisestä päivästä läh en. Toisen vuoden opiskelija, olet jo kokenut lukio-opiskelija, joka osaa o aa opiksi virheistään ja joka osaa keski yä kaikkein olennaisimpaan, opiskeluun. Tämän vuoden aikana opit asioita, jotka vievät sinua vauhdilla koh ylioppilastutkintoa ja jatko-opintoja. Abi, aloitat lukio-opintojesi loppusuoran, jota leimaavat ylioppilaskirjoitukset ja niihin valmistautuminen. Viimeiseen kouluvuoteen lii yy paljon tapahtumia, joista saat muistoja elämäsi varrelle. Kouluviihtyvyydestä on puhu u paljon. Meistä jokainen voi vaiku aa siihen omalla asenteellaan. Viihtyvyy ä edistää säännöllinen työnteko: oppitunneilla on mukavampi olla, kun tulet niille valmistautuneena, jolloin tunnin asiat eivät ole sinulle vieraita. Jos koko tun kuluu vieraiden asioiden parissa, viihtyvyyskin kärsii. Pidä myös huolta omasta jaksamisestasi. Siihen vaiku avat meille kaikille tutut asiat: rii ävä lepo, liikunta ja ulkoilu sekä monipuolinen ravinto. Riihimäen lukion on meidän kaikkien yhteinen työyhteisömme. Toisen kunnioi aminen, toisesta väli äminen, suvaitsevaisuus ja yhteistyö ohjaavat työtä tässä talossa. Mie, millaista lukuvuo a sinä haluat olla mukana tekemässä! Innostusta, menestystä ja kaverista väli ämistä alkavaan lukuvuoteen! 2

3 AIKATAULUT JA ARKIPÄIVÄN OHJEET TYÖAJAT JA LOMAT Syyslukukausi Kevätlukukausi Syysloma Joululoma Talviloma Henkilökohtaiset lomamatkat tulee ajoi aa koulun loma-aikoihin. Ope ajat eivät anna tukiopetusta lomamatkojen vuoksi aiheutuneista poissaoloista. Myöskään erillisiä koejärjestelyitä ei lomamatkojen vuoksi tehdä. JAKSOT Koulu alkaa maanantaina jakso ma jakso ke pe jakso ma jakso ke to jakso la WILMA Wilma on www-pohjainen ohjelma, jossa opiskelija voi tehdä kurssivalintoja, tarkistaa ja muokata henkilö- ja osoite etoja, seurata poissaolojaan sekä tulostaa esimerkiksi opiskelijarekisterio een. Wilmaa käytetään myös ohjauksen ja itseohjautuvuuden tueksi. Opiskelija laa i ja päivi ää Wilmaan lukioaikana oman opinto-, ylioppilaskirjoitus ja jatko-opintosuunnitelmansa. Riihimäen lukion Wilma on osoi eessa h ps://wilma.riihimaki.fi. Apulaisrehtori tai opinto-ohjaajat voivat palau aa unohtuneen salasanan. Huoltajatunnukset pos tetaan huoltajille ensimmäisen jakson aikana. Huoltajatunnuksia voi edustella myös apulaisrehtorilta tai opinto-ohjaajilta. Huoltajatunnukset ovat voimassa koko sen ajan, kun opiskelija on lukiossa kirjoilla. Jos täysi-ikäinen opiskelija haluaa sulkea huoltajiensa pääsyn omiin Wilma- etoihin, hänen on ilmoite ava siitä apulaisrehtorille kirjallises. KANSLIA JA VAHTIMESTARI Lukion kanslia on avoinna opiskelijoiden asioin a varten koulupäivinä klo ja Vah mestari on tava avissa päivi äin ala-aulassa olevassa työ lassaan klo sekä Muina aikoina vah mestariin saa parhaiten yhteyden puhelimitse ( ). RUOKAILU Ruokailu tapahtuu porrastetus klo välisenä aikana. Ennen kunkin jakson alkua kerrotaan, mitkä ryhmät menevät syömään väli ömäs ruokailua edeltävän oppitunnin jälkeen klo Muiden ryhmien kohdalla ope aja pää ää ruokailuajan, joka on oppitunnin keskellä. Ruokatunnin pituus on 30 minuu a. Ilmoitetuista ruokailuajoista on ehdo omas pide ävä kiinni. 3

4 HENKILÖKUNTA Eveli Heini (EVE) matema ikka, etotekniikka Hietajärvi Hanna-Kaisa (HIE) opinto-ohjaus Hokkanen Kirs (HOK) psykologia, filosofia, tutortoiminta Hu unen Leena (HUT) äidinkieli ja kirjallisuus Jarho Maarit (JAR) englan Jukarainen Kari (JUK) rehtori, ruotsi Juntunen Tuija (JUN) ruotsi, venäjä Kaakinen Ari (KAA) historia, yhteiskuntaoppi Kolehmainen Jarmo (KOL) historia, yhteiskuntaoppi Komonen Tuomo (KOM) musiikki Korpinen Ulla (KOR) apulaisrehtori, elämänkatsomus eto, filosofia, psykologia Körkkö Niina (KÖR) ruotsi, saksa Laaksonen Kalle (LAA) ruotsi, englan Laaksonen Kris ina (LKR) englan Lamberg Pauliina (LAM) espanja, ranska Lö erg Erkki (LÖF) äidinkieli ja kirjallisuus, suomi toisena kielenä Monto Anne (MON) englan Muumäki Heidi (MHE) saksa, ruotsi Nurmela Minna (NUM) fysiikka, matema ikka Päres-Schulman Leena (PÄR) äidinkieli ja kirjallisuus,oppilaskunnan ohjaava ope aja Pääsky Leena (PÄÄ) biologia, maan ede Rajamaa Timo (RAJ) historia, yhteiskuntaoppi Ruohoniemi Päivi (RUO) äidinkieli ja kirjallisuus Räsänen An (RÄS) uskonto, historia, yhteiskuntaoppi Rönnkvist Essi (RÖN) ilmaisutaito Rössi Anne (RÖS) kemia, tutortoiminta Salmela Liina (SAL) kuvataide Savonmäki Sirkka (SSI) biologia Simola Ritva (SIM) äidinkieli ja kirjallisuus Sinivuori Juha-Pekka (SIN) matema ikka Suomalainen Jari (SUO) fysiikka, matema ikka Taipale Sanna (TAI) erityisopetus Turunen Heidi (TUR) liikunta, terveys eto Valkonen Rii a (VAL) opinto-ohjaus Valovirta Eero (VVI) liikunta, terveys eto, urheiluvalmennus Virtanen An (VIR) matema ikka, etotekniikka Piia Veijalainen Salli Seppo Kirjavainen Jaana Islander Satu Pyykkö Heidi Tuominen Marika Vilenius Niina koulusihteeri vah mestari terveydenhoitaja ruokapalvelutyöntekijä ruokapalvelutyöntekijä siis jä siis jä 4

5 RYHMÄNOHJAUS JA OPINTORYHMÄT 14a Erkki Lö erg Impivaara 14b Jarmo Kolehmainen Kollaa 14c Timo Rajamaa Rooma 14d Leena Päres-Sculman Toukola 14e Leena Pääsky Hal 14f Anne Rössi Hila 13a Niina Körkkö Musta aukko 13b Kris ina Laaksonen Mayflower 13c Pauliina Lamberg Chez Marianne 13d Kalle Laaksonen Þingvellir 13e Liina Salmela Valööri 13f Heini Eveli Origo 12a Kirs Hokkanen Mielen la 12b Sirkka Savonmäki Nii y 12c An Räsänen Wiesn 12d Heidi Turunen Stonehenge 12e Tuomo Komonen Ääninen 12f An Virtanen Akseli 11h Kari Jukarainen Bi Kaksoistutkintolaiset Rii a Valkonen Eväskon Ryhmänohjaaja Huoleh i opintoryhmänsä koulun käytäntöihin tutustu amisesta ja ryhmäy ämisestä. Pitää ryhmänohjaustuokiot ja huoleh i ajankohtaisesta edo amisesta. Haasta elee ensimmäisen vuosikurssin aikana opintoryhmänsä opiskelijat. Seuraa ryhmänsä kokonais lanne a. Seuraa ryhmänsä opiskelijoiden poissaoloja ja tar uu niihin väli ömäs. Pitää yhtey ä ryhmänsä opiskelijoiden huoltajiin. Au aa opiskelijaa kurssitarjo npulmissa. Myöntää vapautuksen opiskelusta 1-3 päiväksi. 5

6 1. JAKSO VKO MA TI KE TO PE Lukuvuoden avajaiset Ilmoittautuminen 1. jakson uusintoihin mennessä Koulukuvaus Koulukuvaus Uusintakoe AI, RUB, SAA, SAB, MAA, BI, UE, PS, KE, YH Uusintakoe ENA RAB, EAB, VEB, MAB, HI, GE, FY, FI, TE Opettajien kokous Abien yo-infot 9.30 ja vsk:n vanhempainilta YO-kuuntelu: vieras kieli, pitkä oppimäärä 9.9. YO-kuuntelu: toinen kotimanen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä YO-kuuntelu: vieras kieli, lyhyt oppimäärä YO-koe: AI, tekstitaidon koe YO-koe: UE, ET, YH, KE, GE, TE YO-koe: vieras kieli, pitkä oppimäärä palkin arviointi YO-koe: toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä palkin arviointi palkin arviointi palkin arviointi palkin arviointi palkin arviointi YO-koe: AI, esseekoe Opettajien kokous RO-kokous YO-koe: MA YO-koe: PS, FI, HI, FY, BI palkin arviointi palkin arviointi YO-koe: vieras kieli, lyhyt oppimäärä 6

7 Muistiinpanoja: LUKUJÄRJESTYS MA TI KE TO PE ROT ( ) ( ) 7

8 2. JAKSO VKO MA TI KE T0 PE Kokeiden palautus, palkit Kokeiden palautus Ilmoittautuminen 2. jakson uusintoihin mennessä SYYSLOMA SYYSLOMA SYYSLOMA SYYSLOMA SYYSLOMA Uusintakoe AI, RUB, SAA, SAB, MAA, BI, UE, PS, KE, YH Uusintakoe ENA RAB, EAB, VEB, MAB, HI, GE, FY, FI, TE Opettajien kokous Koe kampus -tapahtuma abeille Oppilaskunnan vaalien paneeli Fysiikkakilpailu Kemiakilpailu Yo-ilmoittautumisinfo 9.30 ja Yo-ilmoittautumisinfo 8.30 ja Abien vanhempainilta Urheiluopistokurssi Matematiikkakilpailu Ilmoittautuminen kevään 2015 ylioppilaskirjoituksiin päättyy palkin arviointi TAT:n työelämäkiertue abeille palkin arviointi TAT:n työelämäkiertue abeille Opettajien kokous RO-kokous palkin arviointi palkin arviointi palkin arviointi palkin arviointi palkin arviointi palkin arviointi 8

9 Muistiinpanoja: LUKUJÄRJESTYS MA TI KE TO PE ROT ( ) ( ) 9

10 3. JAKSO VKO MA TI KE TO PE LA Studia-tapahtuma abeille Syksyn lakkiaiset ja itsenäisyys-juhla kokeiden palautus palkit Kokeiden palautus palkit Ilmoittautuminen 3. jakson uusintoihin mennessä Uusintakoe AI, RUB, SAA, SAB, MAA, BI, UE, PS, KE, YH Abi-infopäivä Uusintakoe ENA RAB, EAB, VEB, MAB, HI, GE, FY, FI, TE Joulujuhla JOULULOMA JOULULOMA JOULULOMA JOULULOMA JOULULOMA 6.1 JOULULOMA JOULULOMA JOULULOMA JOULULOMA 1.1. JOULULOMA JOULULOMA 2.1. JOULULOMA Opettajien kokous vsk:n vanhempain-ilta Yo-info ja Yo-info 8.30 ja palkin arviointi palkin arviointi Opettajien kokous RO-kokous palkin arviointi palkin arviointi palkin arviointi palkin arviointi palkin arviointi palkin arviointi Abit: Ilmoittautuminen kirjoituksia edeltäviin tentteihin päättyy. 10

11 Muistiinpanoja: LUKUJÄRJESTYS MA TI KE TO PE ROT ( ) ( ) 11

12 4. JAKSO VKO MA TI KE TO PE LA AI, tekstitaidon koe YO-kuuntelu: toinen kotimainen kieli, keskipitkä ja pitkä oppimäärä Kokeiden palautus palkit YO-kuuntelu: vieras kieli, pitkä oppimäärä YO-kuuntelu: vieras kieli, lyhyt oppimäärä Penkkarit Ilmoittautuminen 4. jakson uusintaan klo mennessä Vanhojen päivä TALVILOMA TALVILOMA TALVILOMA Uusintakoe AI, RUB, SAA, SAB, MAA, BI, UE, PS, KE, YH TALVILOMA Uusintakoe ENA RAB, EAB, VEB, MAB, HI, GE, FY, FI, TE TALVILOMA Opettajien kokous Väittelykilpailu YO-koe: AI, esseekoe YO-koe: PSY, FI, HI, FY, BI YO-koe: vieras kieli, pitkä oppimäärä YO-koe: RU YO-koe: MA YO-koe: UE, ET, YHT, KE, GE, TE YO-koe: vieras kieli, lyhyt oppimäärä palkin arviointi Opettajien kokous RO-kokous palkin arviointi palkin arviointi palkin arviointi palkin arviointi palkin arviointi palkin arviointi palkin arviointi 3.4. PITKÄPERJANTAI 12

13 Muistiinpanoja: LUKUJÄRJESTYS MA TI KE TO PE ROT ( ) ( ) 13

14 5. JAKSO VKO MA TI KE TO PE LA PÄÄSIÄIS- PÄIVÄ Kokeiden palautus palkit Kokeiden palautus palkit Ilmoittautuminen 5. jakson uusintoihin mennessä Ammattipaneeli Uusintakoe AI, RUB, SAA, SAB, MAA, BI, UE, PS, KE, YH Uusintakoe ENA RAB, EAB, VEB, MAB, HI, GE, FY, FI, TE Seikkailukurssi VAPPU Yo-ilmoittautumisinfo syksyn 2015 kirjoittajille 5.5. Yo-ilmoittautumisinfo syksyn 2015 kirjoittajille Sunnittelukokous Mestarien areena Ilmoittautuminen syksyn 2015 ylioppilaskirjoituksiin päättyy TUTORLEIRI HELATORSTAI TUTORLEIRI palkin arviointi palkin arviointi palkin arviointi palkin arviointi palkin arviointi palkin arviointi palkin arviointi palkin arviointi Kokeiden palautus palkit 1-8 Lakkiaisharjoitukset Kevätjuhla 8.30 Lakkiaiset

15 Muistiinpanoja: LUKUJÄRJESTYS MA TI KE TO PE ROT ( ) ( ) 15

16 RIIHIMÄEN LUKION JÄRJESTYSSÄÄNNÖT A. Järjestyssääntöjen tavoi eet Sääntöjen tavoi eena on viihtyisä, turvallinen ja rauhallinen kouluyhteisö. Jokainen on vastuussa yhteisölle sääntöjen nouda amisesta. B. Koulualue ja kouluaika Koulun alue on koulu lat, koulun ton ja ton in rajoi uvat katuosuudet. Kouluajaksi katsotaan työsuunnitelman mukainen työaika sekä kaikki koulun järjestämät laisuudet koulussa tai koulun ulkopuolella. Koulupäivän aikana opiskelijalla on lupa poistua koulualueelta nk. vapaatunneilla. C. Päivi äinen työskentely Oppitunnit alkavat ja pää yvät täsmällises koulun ohjelman mukaises. Ope aja ja opiskelijat huoleh vat, e ä opetus la on siis oppitunnin pää yessä. Kouluyhteisön jäsenet omalta osaltaan vastaavat koulualueen siisteydestä ja viihtyisyydestä. Koulun omaisuu a on käsiteltävä huolellises. Kulkuvälineet on säilyte ävä niille osoitetuilla paikoilla niin, e ä kulku pihoille ja koulurakennuksen oville ei esty. D. Vapaa-ajan toiminta Koulun loissa tapahtuvassa vapaa-ajan toiminnassa tulee nouda aa koulun järjestyssääntöjä. Järjestävä yhteisö vastaa omasta laisuudestaan. E. Tupakoin ja päihteet Tupakkatuo eiden ja päihteiden käy ö on kielle y kouluaikana, koulualueella ja koulun järjestämissä laisuuksissa. Alkoholin ja muiden huumaavien aineiden tuominen koulun alueelle ja koulun järjestämiin laisuuksiin on kielle y. Säännön rikkomisesta seuraa kirjallinen varoitus tai määräaikainen koulusta ero aminen. F. Vilppi ja vilpin yritys Vilpillinen toiminta koe laisuuksissa tai itsenäisessä työskentelyssä, kuten tutkielman tai esitelmän valmistelemisessa, voi johtaa kurssin hylkäämiseen (kurssiarvosana K). Asia saatetaan ope ajakunnan ja huoltajien etoon. G. Muut määräykset Niissä asioissa, joita ei järjestyssäännöissä erikseen mainita, noudatetaan lukiota koskevia säännöksiä ja määräyksiä. Hyväksy y ope ajainkokouksessa Rehtorin päätös , 58 TAVOITTEENA viihtyisä turvallinen rauhallinen kouluyhteisö 16

17 Anniina Bi er 13f 17

18 LUKIOLAISEN TYÖKALUJA LUKIOLAISEN PERUSTYÖKALUT On suositeltavaa, e ä lukiolainen hankkii itselleen oman kanne avan etokoneen, jota voi käy ää opiskeluun niin oppitunneilla kuin tun en ulkopuolellakin. Koneen tulee olla sellainen, e ä sitä voi käy ää esim. reaalivastauksen tai äidinkielen esseen kirjoi amiseen. Hanki jakson kirjat aina ennen ensimmäisten tun en alkua. Lukiossa voit käy ää joko perinteistä paine ua kirjaa tai e-oppikirjaa, jos sellainen on tarjolla. Oppimateriaalilue elo on koulun ne sivuilla. Hanki monisteille ja papereille hyvä kansio. Irtopaperit hukkuvat ja ru aantuvat. Kansio, jota kuljetat mukanasi voi olla pienempi, jossa on jokaiselle jakson aineelle oma lokero. Hanki ko in isompi kansio, jonne voit aina siirtää menneen jakson paperit. Muista, e ä lukiomateriaalit pitää säily ää kolme vuo a, sillä monia niistä tarvitset esim. valmistautuessasi ylioppilaskirjoituksiin. Hanki luentopaperia, johon voit tehdä muis inpanoja tunneilla. Kunkin aineen ope aja antaa tarkempia ohjeita oppiaineessa tarvi avista välineistä.opiskelijoilta kerä ävä materiaalimaksu ka aa kokeissa käyte ävät konsep arkit. Kun käytät koulun koneita, hanki itsellesi muis kku, kooltaan mielellään vähintään 2G. MATEMATIIKAN OPISKELUVÄLINEET MAOL-taulukkokirja (sisältää matema ikan, fysiikan ja kemian kaavoja) Harppi ja piirtokolmio Muis inpanoille A4-paperia LASKIN Pitkä matema ikka Pitkän matema ikan lukijoille suositellaan symbolista laskinta. Syyslukukauden alussa tehdään yhteis laus TI-Nspire laskimista, joiden avulla ope ajat näy ävät tunneilla laskinesimerkit. (Myös muut laskinmerkit/-mallit käyvät.) Tilauslistat kiertävät ROTissa istaina Lyhyt matema ikka Tavallinen funk olaskin rii ää (Laskimessa oltava trigonometriset, eksponen - ja logaritmitoiminnot, esim. Casio FX-115). Hanki kaikki opiskeluvälineet aina ennen kurssin alkua! 18

19 LUKION VERKOT JA TIETOTEKNIIKAN KÄYTTÖ LUKION VERKOT JA TIETOTEKNIIKAN KÄYTTÖSÄÄNNÖT Lukiossa on kaksi langatonta verkkoa (opetusverkko ja vierailijaverkko), joihin voi lii yä omilla etokoneilla. Tunnukset verkkoon jaetaan ensimmäisten koulupäivien aikana. Omien etokoneiden/table en/älypuhelimien käy äminen oppitunneilla on salli ua, kun niitä käytetään opiskeluun lii yviin asioihin. Tarvi aessa ope aja voi myös kieltää koneiden käytön käsiteltävän asian niin vaa essa. Opiskelun ulkopuolisiin asioihin koneiden käy äminen oppitun en aikana on kielle y. Kaikki lukiolaiset allekirjoi avat Riihimäen lukion atk-säännöt ja sitoutuvat nouda amaan niitä käy äessään koulun koneita. Jokaiselle lukiolaiselle jaetaan oma, henkilökohtainen käy äjätunnus ja salasana lukion oppilasverkkoon. Tunnuksen saaneet voivat käy ää eto- ja vies ntäteknisiä lai eita, ohjelmia ja verkkoa opiskeluun lii yvissä tehtävissä. Käy äjätunnus ja salasana ovat henkilökohtaisia, eikä niitä saa luovu aa muiden käy öön. Jokainen on henkilökohtaises vastuussa omasta käy äjätunnuksesta ja salasanasta. Lukion opiskelijaverkon kiintolevyt siivotaan kesäisin, joten jokaisen opiskelijan on itse huolehdi ava siitä, e ä hän tallentaa esim. omalle kulleen myöhemmin tarvitsemansa edostot. Turhaa tulostamista on syytä väl ää. Tulosta vasta työsi viimeinen versio. Ole myös tarkka siinä, mihin laan tulostat ja muista noutaa tulosteesi tulos mesta. Atk-sääntöjen vastainen toiminta voi johtaa opiskelijan käy öoikeuksien poistamiseen. UNOHTUNUT SALASANA Lukion verkon tai Wilman unohtuneen salasanan lalle voi pyytää uuden täy ämällä ope ajainhuoneen vierestä saatavan lomakkeen. Opiskelija on velvollinen säily ämään salasanansa huolellises. Jos sama opiskelija pyytää toistuvas uu a salasanaa, hänen oikeutensa käy ää koulun koneita voidaan poistaa määräajaksi. Tutustu interne n käy öön lii yviin ohjeisiin ja sääntöihin esimerkiksi Suomen internetoppaan sivuilla h p:// ke /. Seuraa ylioppilastutkinnon sähköistymisprojek a osoi eessa 19

20 KIRJALLISEN TYÖN OHJEITA Lukiossa laaditaan monenlaisia kirjallisia tehtäviä, kuten referaa eja, esseitä, tutkielmia, luentopäiväkirjoja, rapor eja, tehtävä- tai työselostuksia jne. Kirjallisen työn tekeminen vaa i huolellista suunni elua ja työtä sekä aineistoa kerä essä e ä teks ä kirjoite aessa. Aiheen valinnan jälkeen on hyvä tehdä suunnitelma, johon sisältyy mm. aiheen rajaaminen ja aikataulun laa minen. Aineiston hankkimiseen kanna aa käy ää aikaa riippuma a siitä koostuuko se kirjoista, sanomalehdistä tai esim. internet-pohjaisesta materiaalista. Itse työn kirjoi aminen on tämän jälkeen helpompaa. Lähteiden merkitseminen Teks ssä tulee näkyä, mitkä asiat ovat tekijän omaa tulkintaa, ja mitkä perustuvat lähteisiin. Kaikki toteamukset, joita ei ole lähdevii eillä dokumentoitu, käsitetään tekijän omaksi teks ksi. Laajan työn luote avuus saa aa kärsiä, jos se perustuu vain yhteen tai muutamaan lähteeseen. Lähteissä on syytä kiinni ää huomiota niiden luote avuuteen. Esimerkiksi eteellinen kirjallisuus täy ää useimmiten lähteen luote avuusvaa mukset, mu a fik ivinen teks ei. Samoin monien internet-lähteiden luote avuus saa aa olla kyseenalainen (esim. Wikipedia) Tällaisten lähteiden käy öä on syytä väl ää. Lähdelue elo Kirjallisen työn loppuun laaditan lähdelue elo, johon lähteet merkitään teoksessa ensimmäisenä mainitun tekijän sukunimen mukaan aakkosjärjestyksessä. Teoksista merkitään lähdelue eloon seuraavat edot: tekijä(t), julkaisuaika, teoksen nimike, myös alanimike, painos, kustantaja, kustannuspaikka, sivut (ar kkelit). Otsikoksi merkitään LÄHTEET. Esimerkki alla: LÄHTEET Hirsjärvi S, Remes P & Sajavaara P Tutki ja kirjoita. 15. painos. Kustannusosakeyh ö Tammi, Helsinki. Mäkinen O Tieteellisen kirjoi amisen ABC. Tammi, Helsinki. Tutkielman kirjoitusohjeet/ Tampereen yliopisto. Www-dokumen. h p:// ajan_opas/luku4c.html Päivite y , lue u Koulu käy ää Ephorus-plagioinninpaljastusohjelmaa, mu a on myös muita tapoja, joilla plagioin- voi paljastua. Plagioin a on myös toisen opiskelijan työn esi äminen omanaan. - Rangaistus plagioinnista määräytyy sen vakavuusasteen mukaan. Mikäli plagioitu työ muodostaa merki ävän osan kurssin arvosanan määräytymisestä, katsotaan kurssi keskeytyneeksi. Muussa tapauksessa työ arvioidaan arvosanalla 0 ja työn vaikutus kurssin arvosanaan määräytyy tällä perusteella. - Kaikki ilmitulleet plagioin tapaukset kirjataan koululla. Jos sama opiskelija syyllistyy plagioin in useammin kuin kerran, on siitä seurauksena lukiolain mukainen kirjallinen varoitus. - Kiista lanteissa ope aja tai opiskelija voi saa aa plagioin tapauksen rehtorin tutki avaksi, joka tekee asiassa ratkaisun molempia osapuolia kuultuaan. - Ope aja muistu aa näistä säännöistä kirjallisia arvioitavia töitä antaessaan ja selvi ää samalla opiskelijoille kuinka olennaisen osan kurssin suoritusta kyseiset työt muodostavat.

21 OPPIMISEN OHJAUS JA TUKI Lukiolaisen oppiminen ja opiskelu on työn tekemistä, jossa korostuu opiskelijan oma vastuu, oppimisen tavoi eellisuus ja koulunkäynnin säännöllisyys. Useimmiten ahkeruus ja sinnikkyys palkitaan oppimisessakin. Oppimisen ohjaus Riihimäen lukiossa tarkoi aa sitä, e ä opiskelijan työntekoa tuetaan monella tavalla. Jokaista opiskelijaa kannustetaan ja innostetaan siten, e ä hän voisi oppia itselleen parhaalla mahdollisella tavalla ja tasolla. Tavoi eena on, e ä jokainen voi yli ää ja yllä ää itsensä omassa oppimisessaan. Oppimisen eteen työskentelyä on myös se, e ä hakee tukea tai sparrausta oppimisen sujumiseksi. Seuraavassa on opiskelijoiden usein esi ämiä kysymyksiä omaan oppimiseensa lii yen ja henkilöitä, joilta voi lukiossamme saada apua näihin kysymyksiin. Miten essee kirjoitetaan? Aineenope aja tai erityisope aja opastavat. Erityises oppiaineen ensimmäisillä tunneilla ja kursseilla perehdytään oppimisen ja opiskelun taitoihin. En ymmärrä jotain kurssin sisältöä - mistä apua? Olethan aluksi tarkastellut omia opiskelutapojasi. Voit myös verkostoitua kavereiden kesken ja järjestää yhteisen ajan läksynkertaukselle. Jos näistäkään ei löydy apua, käänny aineenope ajan puoleen. Aineen opiskelu sujuu hyvin, mu a haluaisin oppia vieläkin enemmän - kuka osaisi au aa? Aineenope ajat antavat oppimisen ohjausta, jolloin aineen sisältöjen ja menetelmien oppimisessa voi päästä pitkälle. Haasta ope aja! Aina ei oikein jaksa tai huvita. Mistä potkua opiskeluun? Ryhmänohjaaja kannustaa ja seuraa opiskelijoiden opintojen etenemistä sekä antaa niistä henkilökohtaista palaute a. En oikein edä millaisia kursseja minun olisi hyvä opiskella lukiossa? Opinto-ohjaajat ohjaavat valinnoissa - katse koh tulevaisuu a. Aineenope ajat osaavat parhaiten kertoa omien aineidensa kurssien sisällöistä, jos tulevaisuudessa kiinnostaa juuri e yyn aineeseen lii yvä opiskelu. Oppiminen ei suju toivotulla tavalla, vaikka kuinka yritän ja teen töitä. Mitä tehdä? Kyseessä voi olla oppimisvaikeus, joiden selvi ämisessä erityisope aja on eksper. Myös aineenope aja osaa au aa. 21

22 ERITYISOPETUS Erityisope aja on lukiossa kaikkien opiskelijoiden apuna oppimisen ja opiskelun pulma lanteissa. Ensisijaises erityisope aja antaa pedagogista tukea ja ohjausta niille opiskelijoille, jotka tarvitsevat tukea oppimisvaikeuksien vuoksi. Painopiste on opiskelijan oppimaan oppimisen taitojen kehi ämisessä ja itsetunnon tukemisessa oppijana. Erityisope aja antaa opiskelijoille lukemisen ja kirjoi amisen vaikeuksiin sekä muihin oppimisvaikeuksiin lii yvää yksilöllistä opastusta ja ohjausta, au aa opiskelutekniikoiden harjoi elemisessa ja hiomisessa, opastaa työskentelytaidoissa (mm. opiskelun aikataulu aminen, keski yminen, lukeminen, kirjoi aminen, luetun ymmärtäminen), au aa opiskelijan oman oppimistyylin löytämisessä ja sen hyödyntämisessä oppimisprosessissa, tukee ylioppilaskirjoituksiin valmistautumisessa, au aa mahdollisten apuvälineiden löytämisessä, tukee opiskelumo vaa oon lii yvissä asioissa, toimii koulun opiskelijahuoltoryhmän jäsenenä, tekee testauksia mahdollisen oppimisvaikeuden selvi ämiseksi, laa i lukilausuntoja niitä tarvitseville ennen ylioppilaskirjoituksia, neuvoo erityisjärjestelyiden hakemisessa ylioppilaskirjoituksia varten, pitää soveltaviin opintoihin kuuluvan Opin-kurssin (OP5), jossa keskitytään mm. opiskelijoiden oman oppimistyylin ja vahvuuksien löytämiseen, oppimaan oppimisen taitojen harjoi eluun ja itsetunnon vahvistamiseen sekä lukemisen ja kirjoi amisen tekniikoihin ja harjoituksiin. Joka syksy erityisope aja tee ää kaikille ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille lukiseulan, jonka avulla pyritään selvi ämään mahdollisia lukemisen ja kirjoi amisen vaikeuksia. Erityisope aja tarkastelee lukiseulan tuloksia yhdessä ryhmänohjaajien ja opinto-ohjaajien kanssa. Seulonta voi antaa vii eitä lukemisen ja kirjoi amisen vaikeuksista, jotka on syytä tutkia tarkemmin yksilötes llä. Erityisope aja kutsuu lukiseulan perusteella opiskelijat vapaaehtoiseen yksilötes in. Mikäli lukivaikeus, muu oppimisvaikeus tai opiskeluun vaiku ava vamma tai sairaus on edossa jo lukioon tultaessa, on siitä hyvä olla yhteydessä erityisope ajaan. Erityistä tukea tarvitsevalle nuorelle laaditaan erityisen tuen suunnitelma, jossa määritellään myös ylioppilaskirjoituksissa mahdollises toteute avat erityisjärjestelyt. Erityisope ajan työhuone sijaitsee koulun pohjakerroksessa, terveydenhoitajan vastaano o lan vieressä. Tavoitat erityisope ajan parhaiten vastaano oaikoina. Vastaano oajat ovat pääsääntöises istaisin klo ja torstaisin klo Vastaano oaikojen ulkopuolella tapaamisajan voi varata joko puhelimitse, sähköpos tse tai Wilman kau a. 22

23 ARVIOINTIVIIKKO Jokainen jakso pää yy arvioin viikkoon. Eri palkkien arvioin päivät on ilmoite u tämän oppaan kalenterisivuilla. Arvioin viikolla koulutyö alkaa pääsääntöises klo 9.00 ja pää yy klo Kurssin ope aja ilmoi aa tarvi aessa aikataulumuutoksista. Arvioin päivänä voidaan mm. tehdä kurssikoe, pitää esitelmiä, suori aa suullisia kokeita, kerrata ja valmistautua varsinaiseen kurssikokeeseen, antaa kurssipalaute a, tehdä itsearvioin a, käydä läpi kurssikoe, tehdä opintoretkiä yms. Eri kurssien arvioin päivän käytänteet voivat olla hyvinkin erilaiset. Arvioin päivänä ruokaillaan ope ajan määräämänä ajankohtana. Ruokaa on arvioin viikolla tarjolla klo välisenä aikana. Ruokailuun on käyte ävissä 30 minuu a. Kokeet palautetaan Opinto-oppaan kalenterissa ilmoite uina päivinä. Tarkempi palautusajankohta kerrotaan aina Jakso edo eessa. Käy aina läpi oma kokeesi. Tarkista, e ä pisteet on laske u oikein. Jos et ymmärrä ope ajan tekemiä merkintöjä, ota yhtey ä ope ajaan ja pyydä tarkempaa palaute a. Opintojen suunni elu Laadi opiskelu- ja oppimistavoi eet. Organisoi opiskelu suhteessa muuhun elämään. Selvitä, millä tavoin opit parhaiten. Ole ak ivinen oppitunneilla: kuuntele, osallistu keskusteluihin, tee muis inpanoja, kysy ja harjoi ele. Tee ko tehtävät joka päivä. Valmistaudut samalla arvioin viikkoon. Käytä tarvi aessa oppimisen ohjausta ja tukea. Arvioi opintojasi ja oppimistasi. Suunnitele ajankäy ösi niin e ä aikaa on myös harrastuksille, levolle ja ihmissuhteille. Hyvää mieltä lisää myös hyvä fyysinen kunto. Virkeänä jaksat keski yä ja mo voitua uudesta. 23