Paikka NordLab yhtymähallinnon neuvotteluhuone, Medipolis 5b, Kiviharjuntie 11, Oulu

Transkriptio

1 Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen Muistio 9/ Yhteistyötoimikunta Aika klo 08:08-09:06 Paikka NordLab yhtymähallinnon neuvotteluhuone, Medipolis 5b, Kiviharjuntie 11, Oulu Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 52 Esityslistan hyväksyminen kokouksen työjärjestykseksi 3 53 Laillisuus ja päätösvaltaisuus 4 54 Pöytäkirjantarkastajien valinta 5 55 Hallintosäännön 10 ja 40 muutos 6 56 Johtokunnan toimintaohjeen sekä päätösvaltamatriisin 7 päivittäminen 57 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 9 58 Talousarviokehys vuodelle Kokouksen päättäminen 16

2 Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen Muistio 9/ Osallistujat Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot Läsnä Isohätälä 8:08-9:06 jäsen, Tehy ry Katariina puheenjohtaja Luttinen Rauno 8:08-9:06 jäsen, Toimitusjohtaja varapuheenjohtaja Rusanen Satu 8:08-9:06 jäsen, sihteeri Henkilöstöpäällikkö Haapajärvi Pirkko 8:08-9:06 jäsen Koordinoiva työsuojeluvaltuutettu Liimatainen 8:08-9:06 jäsen JUKO Sinikka Ruuska Pekka 8:08-9:06 jäsen Aluelaboratorion johtaja Väisänen Salme 8:08-9:06 varajäsen Jyty Poissa Oukka Aino-Liisa jäsen Johtokunnan puheenjohtaja Hakala Sari jäsen Jyty Kellokumpu Helena jäsen SuPer Muu Kauppinen Timo 08:42-09:06 varajäsen Talous- ja hallintopäällikkö, läsnä käsittelyn ajan Puukka Katri 08:42-08:57 Laatupäällikkö, läsnä 57 käsittelyn ajan Allekirjoitukset Katariina Isohätälä puheenjohtaja Satu Rusanen sihteeri Rauno Luttinen pöytäkirjantarkistaja Sinikka Liimatainen pöytäkirjantarkistaja Käsitellyt asiat 52-59

3 Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen Muistio 9/ Yhteistyötoimikunta Esityslistan hyväksyminen kokouksen työjärjestykseksi YTTMK 52 Päätösehdotus: Esityslista hyväksytään kokouksen työjärjestykseksi. Esityslista hyväksyttiin kokouksen työjärjestykseksi.

4 Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen Muistio 9/ Yhteistyötoimikunta Laillisuus ja päätösvaltaisuus YTTMK 53 Hallintosäännön 3 mukaisesti toimielin kokoontuu päättämänään aikana ja paikassa puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Kokous pidetään myös, milloin puheenjohtaja katsoo kokouksen tarpeelliseksi tai enemmistö toimielimen jäsenistä tekee puheenjohtajalle esityksen sen pitämisestä. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat (asialista). Esityslista lähetetään kokouskutsun yhteydessä. Kokouskutsu lähetetään etukäteen jäsenille, varajäsenille ja muille kokouksen osanottajille, joilla on kokouksessa läsnäolo-oikeus tai velvollisuus, tässä hallintosäännössä määritellyssä tai toimielimen määrittelemässä riittävässä kokousta edeltävässä määräajassa. Päätösehdotus: Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

5 Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen Muistio 9/ Yhteistyötoimikunta Pöytäkirjantarkastajien valinta YTTMK 54 Päätösehdotus: Hallintosäännön 13 mukaan pöytäkirjan tarkastaa kaksi toimielimen valitsemaa jäsentä, ellei toimielin toisin päätä. Jos pöytäkirjantarkastajat eivät hyväksy pöytäkirjaa, se tarkastetaan toimielimen seuraavassa kokouksessa. Yhteistyötoimikunta päättää valita kaksi (2) pöytäkirjan tarkistajaa tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan. Pöytäkirjan tarkistajat toimivat myös ääntenlaskijoina mahdollisten äänestysten sattuessa. Pöytäkirjantarkistajiksi valittiin Sinikka Liimatainen ja Rauno Luttinen.

6 Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen Muistio 9/ Yhteistyötoimikunta Hallintosäännön 10 ja 40 muutos YTTMK 55 Tarkastuslautakunta on käsitellyt tarkastuslautakunnan esittelijän roolia kokouksissaan ( , ja ) ja todennut, että toistaiseksi tarkastuslautakunnan esittelijänä toimii n talous- ja hallintopäällikkö pidetyssä kokouksessa tarkastuslautakunnan jäsen Kaarlo Alaoja jätti eriävän mielipiteen esittelijän valintaan liittyen. Eriävässä mielipiteessään hän tuo esille ristiriidan hallintosäännön ja tarkastussäännön välillä. Tarkastussäännön mukaan ulkoinen valvonta järjestetään toimivasta johdosta riippumattomaksi. Ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja kuntalain ja tämän tarkastussäännön mukaisesti. Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen n hallintosäännön 2 luvun 10 :ssä todetaan, että tarkastuslautakunnassa esittelijänä toimii tarkastuslautakunnan määräämä viranhaltija. Hallintosäännön 1 :n mukaan hallintosääntöä noudatetaan toissijaisena suhteessa tarkastussääntöön. Hallintosäännön 10 :n muutoksella tarkastuslautakunnan esittelijänä voisi toimia myös n ulkopuolinen henkilö. Nykyisen hallintosäännön 40 koskee virkasuhteeseen ottamista ilman hakumenettelyä. Määräystä esitetään muutettavaksi siten, että 40 mahdollistaisi eräissä tapauksissa työsopimussuhteisen toimen täyttämisen ilman julkista hakumenettelyä. Liitteenä hallintosääntö, josta käyvät ilmi muutosesitykset kohtiin 10 ja 40. Päätösehdotus: Yhteistyötoimikunta keskustelee asiasta ja merkitsee asian käsitellyksi yhteistoiminnasta annetun lain (449/2007) mukaisesti. Yhteistyötoimikunta keskusteli asiasta ja merkitsi asian käsitellyksi yhteistoiminnansta annetun lain (449/2007) mukaisesti.

7 Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen Muistio 9/ Yhteistyötoimikunta Johtokunnan toimintaohjeen sekä päätösvaltamatriisin päivittäminen YTTMK 56 Johtokunnan toimintaohje on laboratoriokeskuksen hallintosääntöä täydentävä, toimintaa, sen ohjausta ja johtamista koskeva menettelytapaohje, jonka johtokunta vahvistaa.johtokunnan toimintaohjetta täydennetään ja tarvittaessa tarkistetaan laboratoriokeskuksen toiminnan käynnistyessä ja/tai käynnistyttyä. Toimintaohjeen täydennykset ja tarkistukset valmistellaan laboratoriokeskuksen toimivan johdon toimesta. Johtokunnan toimintaohjeen kohtaa 1 Yhtymähallinto esitetään päivitettäväksi siten, että luetteloon laboratoriokeskuksen yhtymähallinnon viroista ja toimista lisätään johtavan kemistin virka seuraavasti: johtava kemisti (virka), jonka perustehtävänä on valmistella ja koordinoida investointeja, hankintoja ja analyysilaitteistojen harmonisointia sekä vastata erikoistuvien kemistien koulutuksen järjestelyistä Hallintosäännössä todettua johtokunnalle ( 30), toimitusjohtajalle ( 33) ja laboratoriojohtajalle ( 35) määriteltyä toimivaltaa sekä hallintosäännön luvussa 5 todettua henkilöstöasioiden toimivaltaa voidaan delegoida laboratoriokeskuksessa edelleen. Tätä varten laboratoriokeskuksella on päätösvaltamatriisi, jossa delegoinnit määritellään. Toimivallan delegoinnista ja päätösvaltamatriisista päättää johtokunta toimitusjohtajan esityksestä päätösvaltamatriisia tarkistetaan tarvittaessa johtokunnan päätöksin. Päätösvaltamatriisia esitetään muutettavaksi siten, että johtavalle kemistille delegoidaan päätäntävaltaa. Esityksen mukaisesti johtavaa kemistiä kuullaan apulaiskemistivalinnoisessa ja hänelle delegoidaan päätäntävalta alle suuruisiin hankintoihin. Päätösehdotus: Yhteistyötoimikunta keskustelee asiasta ja merkitsee asian käsitellyksi yhteistoiminnasta annetun lain (449/2007) mukaisesti. Henkilöstöpäällikkö Rusanen totesi, että esittelytekstistä on jäänyt pois maininta suunnitellun muutoksen voimaantulopäivästä. Suunniteltu voimaantulopäivä on Keskustelun jälkeen päätettiin esittää johtokunnalle, että päätösvaltamatriisia täydennetään siten että johtavaa kemistiä kuullaan sairaalakemistien valinnan yhteydessä. Päätösvaltamatriisiin lisätään K kirjain riville Viranhaltijan/työntekijän valinta, tehtäväkohtaisen palkan määrittäminen, ehdollisen valinnan vahvistaminen ja eron myöntäminen. Alaviitteeseen kirjataan teksti "Johtavaa kemistiä kuullaan sairaalakemistien valinnan yhteydessä." Yhteistyötoimikunta keskusteli asiasta ja merkitsi asian käsitellyksi yhteistoiminnasta annetun lain (449/2007) mukaisesti.

8 Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen Muistio 9/ Johtokunta Yhteistyötoimikunta Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet JOHTOK Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteiden tavoitteena on vahvistaa ja yhdenmukaistaa kuntakonsernin hyvää hallintoa ja johtamista, ja ne koskevat kaikkia kuntakonsernin toimielimiä ja johtoa sekä kaikkea kuntakonsernin toimintaa, josta kunta vastaa omistuksen, ohjaus- ja valvontavastuun sekä muiden velvoitteiden myötä. Sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta on lisäksi voimassa, mitä kunnan hallinto- ja johtosäännöissä sekä muissa ohjeissa ja määräyksissä on sanottu. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoite ja tarkoitus; käsitteet Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa, että kunnalle ja kuntakonsernille asetetut tavoitteet saavutetaan ja että toiminta on tuloksellista. Sisäinen valvonta on osa kunnan johtamisjärjestelmää sekä kunnan johdon ja hallinnon työväline, jonka avulla arvioidaan asetettujen tavoitteiden toteutumista, toimintaprosesseja ja riskejä. Valvonnan tarkoituksena on edistää organisaation tehokasta johtamista, riskien hallintaa, toiminnan kehittämistä ja tuloksellisuuden arviointia. Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan yleisesti kaikkia niitä kunnan ja kuntakonsernin toiminta- ja menettelytapoja, joilla tilivelvolliset ja muut esimiehet pyrkivät varmistamaan, että -kunnan toiminta on taloudellista ja tuloksellista, -päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa, -lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että -omaisuus ja resurssit turvataan. Riskienhallinta on osa sisäistä valvontaa. Riskienhallinnalla tarkoitetaan järjestelmällisiä menettelytapoja, joiden avulla -tunnistetaan ja kuvataan kunnan ja kuntakonsernin toimintaan liittyviä riskejä -arvioidaan riskien merkittävyyttä ja toteutumisen todennäköisyyttä sekä -määritellään toimintatavat riskien hallitsemiseksi, valvomiseksi ja raportoimiseksi. Sisäinen tarkastus on osa sisäistä valvontaa. Sisäinen tarkastus tukee organisaatiota sen tavoitteiden saavuttamisessa ja arvioinnissa tarjoamalla objektiivisen, riippumattoman ja järjestelmällisen lähestymistavan organisaation riskienhallinta-, valvonta-, johtamis- ja hallintoprosessien tuloksellisuuden arviointiin ja kehittämiseen

9 Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen Muistio 9/ Johtokunta Yhteistyötoimikunta Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tehtävät ja vastuut Valtuusto päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista ja edellyttää, että kuntakonsernin kaikissa toiminnoissa ja kaikilla organisaation tasoilla on riittävä sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Kunnanhallituksella on vastuu sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeistamisesta ja asianmukaisesta järjestämisestä, toimeenpanon valvonnasta ja tuloksellisuudesta. Kunnanhallituksen alaiset toimielimet vastaavat omien tehtäväalueidensa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä, toimeenpanon valvonnasta, tuloksellisuudesta sekä niistä raportoinnista hyväksyttyjen ohjeiden mukaisesti. Johtavien viranhaltijoiden, erityisesti tilivelvollisten, tehtävänä on toimeenpanna sisäinen valvonta ja riskienhallinta vastuualueellaan ja raportoida niistä hyväksyttyjen ohjeiden mukaisesti (sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja tuloksellisuudesta valvonnasta vastuussa olevalle toimielimelle). Konserniyhteisöjen hallitukset ja toimitusjohtajat vastaavat niiden sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja tuloksellisuudesta. Konserniyhteisöt raportoivat konsernijohdolle sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja tuloksellisuudesta sekä merkittävien riskien hallinnasta (konserniohjeen tms. mukaisesti). Kokonaisvaltainen riskienhallinta ja sisäinen valvonta osana kunnan ja kuntakonsernin johtamis- ja hallintojärjestelmää Sisäisen valvonta ja riskienhallinta on osa kunnan ja kuntakonsernin johtamis- ja hallintojärjestelmää, päätöksentekoa sekä strategista ja operatiivista toiminnan ja talouden suunnittelua ja seurantaa, poikkeamiin reagointia ja suoriutumisen arviointia. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tulee olla kokonaisvaltaista ja sen tulee toteutua kaikissa toiminnoissa ja kaikilla organisaation tasoilla. Riskienhallinnan tulee ulottua kaikkiin riskiluokkiin, sekä sisäisiin että ulkoisiin. Käytännössä sisäinen valvonta ja riskienhallinta kytkeytyy vuosittaiseen talousarvio- ja tilinpäätösprosessiin. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa, että asetetut tavoitteet saavutetaan ja että toiminta on tuloksellista. Sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa ei eriytetä muusta tavoitteiden saavuttamiseen tähtäävästä toiminnasta, vaan se on jatkuva osa päivittäistä johtamista, ohjaamista ja työn toteuttamista. Sisäinen valvonta toteutuu mm. selkeinä tehtävien, toimivallan ja vastuiden jakoina, valvonta- ja raportointivelvoitteina, tietojen ja tietojärjestelmien suojaamisena, omaisuuden turvaamisena, sopimusten hallintana. Toimiva sisäinen valvonta myös ehkäisee ja paljastaa väärinkäytöksiä. Johdon velvollisuutena on toteuttaa sisäistä valvontaa väärinkäytösten

10 Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen Muistio 9/ Johtokunta Yhteistyötoimikunta ehkäisemiseksi ja havaitsemiseksi sekä puuttua havaittuihin väärinkäytöksiin. Väärinkäytöksenä pidetään erilaisia epärehellisiä, epäeettisiä tai kuntakonsernin ohjeita rikkovia taikka lainvastaisia tekoja. Riskit ja riskienhallinta osana taloussuunnittelu- ja seurantaprosessia Kuntakonsernin riskit jaotellaan neljään pääryhmään, jotka ovat strategiset, taloudelliset ja toiminnalliset riskit sekä vahinkoriskit (tai muu kunnan määrittelemä ryhmittely). Kaikkiin näihin ryhmiin voi kuulua sisäisiä tai ulkoisia riskejä. Riskienhallintaa toteutetaan talousarvion (ja merkittävien päätösten) valmistelun yhteydessä. Kunnanhallituksen alaisten toimielinten ja konserniyhteisöjen (tai kunnan organisaation mukaiset) tulee talousarvion laadinnan yhteydessä analysoida toimintaympäristön muutoksia, tunnistaa tavoitteita uhkaavia riskejä, arvioida niiden vaikutuksia ja toteutumisen todennäköisyyttä sekä laatia tarvittavat suunnitelmat ja toimenpiteet riskien hallitsemiseksi. Kunnanhallitus (tai muu taho) kokoaa näiden perusteella koko kuntakonsernia koskevan riskianalyysin ja menettelytavat merkittävimpien riskien hallitsemiseksi. Toimielimet ja konserniyhteisöt raportoivat merkittävistä riskeistään ja riskien hallinnan kehittämisestä osana toiminnan ja talouden seurantaa ja raportointia. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja raportointi Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tuloksellisuutta seurataan talousarviovuoden aikana osavuosikatsauksissa (kunta voi näissä perusteissa päättää myös muusta raportointitiheydestä sekä tarkemmasta raportointitavasta). Hallitus antaa toimintakertomuksessa arvion merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja toimenpiteistä havaittujen puutteiden korjaamiseksi sekä konsernivalvonnasta. Hallituksen selonteko perustuu sen alaisten toimielinten ja konserniyhteisöjen laatimiin selontekoihin. Hallituksen alaisten toimielinten (voidaan määritellä organisaation mukaisesti) tulee käsitellä oman tehtäväalueen selonteko merkittävimmistä riskeistä ja sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä sekä toimenpiteistä havaittujen puutteiden korjaamiseksi. Selontekojen tulee perustua dokumentoituun aineistoon. Mikäli tilikaudella havaitaan merkittäviä riskejä, tulee kunnanhallituksen alaisten toimielinten ja viranhaltijoiden sekä konserniyhteisöjen raportoida niistä ja niiden hallintakeinoista välittömästi valvontavastuussa (voidaan määritellä tarkemmin kenelle, esim. konsernijohdolle) olevalle. Valvontavastuussa olevien tulee raportoinnin perusteella ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin. Tilivelvollisuus

11 Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen Muistio 9/ Johtokunta Yhteistyötoimikunta Toimitusjohtajan päätösehdotus: Kuntalain 75 :n mukaan tilintarkastuskertomuksessa annetaan mm. lausunto sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan sekä konsernivalvonnan asianmukaisesta järjestämisestä sekä esitys vastuuvapauden myöntämisestä sekä mahdollisesta tilivelvolliseen kohdistuvasta muistutuksesta. Tilivelvollisella on vastuu johtamansa toiminnan riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan järjestämisestä ja niiden jatkuvasta ylläpidosta. Tilivelvollisuus merkitsee sitä, että tilivelvollisen toiminta tulee valtuuston arvioitavaksi, häneen voidaan kohdistaa tilintarkastuskertomuksessa muistutus ja häneltä voidaan evätä vastuuvapaus sekä omasta että alaisensa tekemisestä tai tekemättä jättämisestä. Vaikka henkilö ei olisikaan lain tarkoittama tilivelvollinen, hänen on luonnollisesti hoidettava tehtävänsä asianmukaisella huolellisuudella eikä tilivelvollisaseman puuttuminen vapauta esimiehiä toiminnan valvontavastuusta. Johtokunta päättää esittää yhtymäkokoukselle, että yhtymäkokous hyväksyy NordLabin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet. Päätösehdotus hyväksyttiin. YTTMK 57 Päätösehdotus: Yhteistyötoimikunta keskustelee asiasta ja merkitsee asian käsitellyksi yhteistoiminnasta annetun lain (449/2007) mukaisesti. Laatupäällikko Katri Puukka ja talous- ja hallintopäällikkö Timo Kauppinen esittelivät asiaa. Yhteistyötoimikunta keskusteli asiasta ja merkitsi asian käsitellyksi yhteistoiminnasta annetun lain (449/2007) mukaisesti.

12 Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen Muistio 9/ Yhteistyötoimikunta Talousarviokehys vuodelle 2015 JOHTOK Palvelujen kysynnän lähtökohtana vuodelle 2015 on NordLabin vuoden 2013 tulos ja vuoden 2014 talousarvio. Talousarvion laadintavalmistelussa lähtökohtana ovat strategian mukaiset toimenpiteet, mm. tutkimustoiminnan keskittäminen, logistiikan kehittäminen ja prosessien, laitteiden ja tietojärjestelmien harmonisointi. Kaikilla näillä toimenpiteillä NordLab tähtää sille asetettuun säästötavoitteeseen vuoden 2015 loppuun mennessä. NordLabin strategian toteutumista seurataan raportoinnin avulla. Aluelaboratorioiden tulee omaa toimintaa ja taloutta suunniteltaessa ottaa huomioon nämä strategiasta johdetut tavoitteet. Tavoiteasetannan toteutumista seurataan kuukausittain ja toteumasta raportoidaan johtoryhmässä ja toimintakertomuksessa. Toimintatulot Liikevaihdoksi arvioidaan talousarviovuonna 63 milj.. Liikevaihdon kasvu vuoden 2013 tilinpäätökseen verrattuna on 1,9 %. Vuoden 2014 talousarvion mukaiseen liikevaihtoon verrattuna kasvu on 2 %. Vertailuluvussa ei ole huomioitu vuodelle 2015 tapahtuvaa toiminnan laajenemista. Liikevaihdon lievä kasvu johtuu pelkästään volyymin kasvusta, sillä hintoja ei tulla kuluvasta vuodesta nostamaan. Hinnaston osalta vuoden 2015 alusta siirrytään yhtenäisen nimikkeistön myötä myös yhtenäiseen hinnastoon. Tämä tulee aiheuttamaan väistämättä sen, että joissakin aluelaboratorioissa hinnat tulevat nousemaan ja osassa laskemaan. NordLabin tasolla kuitenkin hinnat pysyvät vuoden 2014 tasolla. Erityisvaltionosuuden on arvioitu olevan vuoden 2014 tasolla. Toimintakulut Yhteensä toimintakulut vuoden 2015 talouskehyksessä ovat 63 milj. euroa, 2,5 % enemmän kuin vuoden 2014 talousarviossa ja 4,3 % vähemmän kuin vuoden 2013 tilinpäätöksessä. Tammi-heinäkuun tietojen perusteella tehdyn ennusteen mukaan NordLabin tasolla vuodelle 2014 varatut määrärahat ylittynevät hieman, mikäli kustannusten nousua ei saada loppuvuoden aikana taittumaan. Osaltaan tämä johtuu viime vuodelle kohdistuneiden laskujen kirjautumisesta kuluvalle vuodelle. Erityisesti työpanosten käyttöön tulee osassa laboratorioista kiinnittää huomioita. Toimintakulut sisältävät vielä vuonna 2015 ns. perustamiskuluja, joten tavoitteena olevan säästötavoitteen arvioiminen suoraan toimintakuluista on tässä vaiheessa hankalaa. Vuoden 2013 lopussa perustamiskuluista eliminoitu muutos oli -1%. Henkilöstökulut Suunnittelun lähtökohtana on turvata tarpeellinen henkilöstö- ja muu resursointi palvelutuotannon mahdollistamiseksi. Tuottavuuden ja

13 Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen Muistio 9/ Yhteistyötoimikunta tehokkuuden parantaminen edellyttää strategian mukaan toimimista. Talousarvion 2015 henkilöstömenojen kehystä ei ole kasvatettu verrattuna vuoden 2014 talousarvioon, kun luvussa ei huomioida toiminnan laajenemisesta johtuvia henkilöstölisäyksiä. Henkilöstösuunnittelun lähtötiedot pohjautuvat 12 kuukauden ( ) toteutuneisiin palkka- ja työpanostietoihin. Suunnittelun pohjana oleviin hintoihin on tehty tiedossa olevat hinnoittelun tarkistukset. Lisäksi budjetoinnissa on varauduttu ensi vuonna edessä olevaan palkkojen harmonisointiin. Näillä korjauksilla henkilöstömenot ensi vuodelle ovat 28.6 milj. euroa, kasvu kuluvan vuoden budjettiin nähden on 1,4%. Vuoden 2014 kuuden kuukauden palkkamuutos on +5,5 % edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Vastaavasti kuluvan vuoden palkkabudjetti on n.6% viime vuoden tilinpäätöstä korkeampi. Tämä johtuu johtokunnan tälle vuodelle hyväksytyistä lisävakansseista. Vuoden 2014 palkka- ja henkilöstömenoennusteen mukaan varattujen määrärahojen arvioidaan toteutuvan budjetin mukaisesti. Aluelaboratorioiden tulee suunnitella loppuvuoden toiminta niin, että budjetissa pysytään mahdollisimman hyvin. Palvelujen ostot Toimitusjohtajan päätösehdotus: NordLabin vuoden 2015 talousarvion kehyksessä esitetään palvelujen ostoon varattavaksi määrärahaa 12 milj. euroa. Se on 4,5 % suurempi kuin vuoden 2013 tilinpäätöksessä. Palvelujen ostojen osalta ei tiedossa ole mitään merkittävää muutosta. Aineet ja tarvikkeet Aineisiin ja tarvikkeisiin arvioidaan NordLabin tasolla tarvittavan ensi vuodelle 18,4 milj. euroa, -0,4 % vähemmän kuin kuluvalle vuodelle. Muiden kuin laboratoriotoimintaan läheisesti liittyvien tarvike-erien kustannustason muutoksen odotetaan olevan hyvin maltillinen. Johtokunta hyväksyy liitteenä olevan talousarviokehyksen vuodelle Päätösehdotus hyväksyttiin. YTTMK 58 Talous- ja hallintopäällikkö esittelee talousarviokehystä vuodelle 2015 sekä suunnitelman ja aikataulutuksen talousarvion 2015 valmistelemiseksi. Päätösehdotus: Yhteistyötoimikunta keskustelee asiasta ja merkitsee asian tiedoksi. Talous- ja hallintopäällikkö Timo Kauppinen esitteli asiaa. Yhteistyötoimikunta keskusteli asiasta ja merkitsi asian tiedoksi.

14 Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen Muistio 9/ Yhteistyötoimikunta Kokouksen päättäminen YTTMK 59 Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 09:06.