MAANKA YTTÖ STRATEGIA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MAANKA YTTÖ STRATEGIA"

Transkriptio

1 MAANKA YTTÖ STRATEGIA TYÖNUMERO: E26792 RANUAN KUNTA LIITE MAANKÄYTÖN KEHITTÄMISOHJELMAAN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU

2 Sisältö 1 JOHDANTO NYKYTILANNE VÄESTÖ JA ASUMINEN ELINKEINOT JA PALVELUT VIRKISTYS JA MATKAILU LUONTOARVOT JA KULTTUURIYMPÄRISTÖ LIIKENNE KUNTATALOUS TAVOITTEET KAKSI KEHITYSKUVAA MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU KAAVOITUS KYLIEN MUU KEHITTÄMINEN VUOROVAIKUTUKSEN KEHITTÄMINEN KAAVOITUKSESSA LÄHTEET Kartat: Maankäytön kehityskuvat (vaihtoehto 1 ja 2) merkintöineen. Kuvat: Sweco Ympäristö Oy, jollei toisin mainita Kannen kuvat: Sweco Ympäristö Oy ja Ranuan kunnan kotisivut S w e co Y m p ä r is t ö O y PL 88, Helsinki Mäkelininkatu 17 A, Oulu PL 453, Tampere PL 669, Turku w ww. s we c o. fi puh Y-tunnus E26792_Ranua_maankäytön_kehittämisohjelma.docx

3 1 JOHDANTO Ranualle ollaan laatimassa maankäytön kehittämisohjelmaa, jonka osana tehdään Ranuan maankäyttöstrategia. Maankäytön kehittämisohjelma liittyy maapolitiikan linjauksiin, ja tämän tueksi tarvitaan yleisempää näkemystä tavoitellusta tulevaisuudesta. Tämä näkemys on koottu maankäyttöstrategiaan. Tärkeänä lähtökohtana on kuntastrategia, jonka tavoitteita tarkennetaan. Toinen tärkeä tekijä, minkä vuoksi maankäyttöstrateginen näkökulma katsottiin tarpeelliseksi Ranualla, on Suhangon kaivoshanke. Toteutuessaan kaivos kaksinkertaistaisi Ranuan työpaikkamäärän, toisi välillisiä vaikutuksia elinkeinoihin sekä samalla väestön määrään ja rakenteeseen. Tällä on merkittäviä vaikutuksia myös maankäytön kehittämiseen ja tarpeisiin. Maankäyttöstrategia tehdään yleisellä tasolla, ja siihen tehdään kaksi vaihtoehtoista tulevaisuuskuvaa, joista toisessa arvioidaan tilannetta silloin, kun kaivoshanke toteutuu, toisessa tilanteessa, jossa kaivosta ei jostain syystä toteuteta. Näin ollen kunnalla on yhteisesti sovittu tulevaisuuskuva ja toimenpideohjelma eri tulevaisuusskenaarioissa. Maankäytön kehittämisohjelmatyötä sekä maankäyttöstrategiatyötä on ohjannut Ranuan kaavaja maapoliittinen työryhmä, johon kuuluvat o Veijo Illikainen (kunnanhallituksen puheenjohtaja, kaava- ja maapoliittisen työryhmän puheenjohtaja) o Marja-Liisa Nurmela (työryhmän sihteeri) o Eila Impiö o Keijo Ruonala o Matti Simontaival o Viola Tarujärvi sekä lisäksi kunnanjohtaja Sirpa Hakala, tekninen johtaja Veli Saarijärvi ja rakennustarkastaja Risto Niemelä, jotka ovat kommentoineet ja työstäneet ohjelmaa sen edistyessä. Työn toteuttamisesta on vastannut konsulttina Sweco Ympäristö Oy, josta työhön osallistuivat FM Johanna Lehto, DI Tapio Tuuttila sekä arkkitehti Iikka Ranta. Maankäytön kehittämisohjelman laadinnan ja erityisesti toteuttamisen kannalta vuorovaikutteisuus ja päättäjien sitouttaminen ovat avainasemassa. Ranuan kaava- ja maapoliittisen työryhmän lisäksi työtä on esitelty kunnanvaltuustolle, ja heillä on ollut mahdollisuus vaikuttaa työn sisältöön. Työtä on esitelty myös yrittäjille. Lopullinen asiakirja hyväksytään kunnanvaltuustossa. Kuva: Ranuan kunnan kotisivut 1 (21)

4 Väestömäärä 2 NYKYTILANNE Ranuan kunnan maankäytön suunnittelutilanne on kuvattu maankäytön kehittämisohjelman raportissa, jossa on käyty läpi myös rakentaminen ja tonttivaranto. Seuraavassa on käsitelty maankäyttöstrategian kannalta merkittäviä lähtötietoja, joita ei löydy maankäytön kehittämisohjelman raportista. 2.1 Väestö ja asuminen Ranualla asui henkeä vuonna Väestön määrä on laskenut vuosittain, ja Tilastokeskuksen ennusteen mukaan määrä tulee edelleen laskemaan vuoteen 2040, jolloin kunnassa väkiluku olisi hieman yli henkeä. Ranuan väestö on kuitenkin koko maan ja Lapin keskiarvoja lapsipainotteisempaa, joten kunnan oma väestöpohja mahdollistaisi väestömäärän lisääntymisen. Tämä näkyy omavaraislaskelmassa, joka ilmaisee millainen tuleva väestönkehitys olisi ilman muuttoliikettä. Ranuan väestömäärän väheneminen ja työikäisen väestön osuuden väheneminen on kehityspolku, joka on meneillään myös muualla maassamme. Lisäksi Ranuan osalla väestöennusteen mukaan lasten osuus väestöstä jopa hieman kasvaa tulevaisuudessa. Tällainen kehitys on ongelmallinen mm. verotulojen ja palvelutarpeen vuoksi Ranuan väestökehitys ja ennuste Mennyt kehitys Väestöennuste Omavaraislaskelma 0 Ranuan väestökehitys ja ennuste (lähde: Tilastokeskus). Ranuan väestömäärän väheneminen on siis pitkälti muuttoliikkeestä johtuvaa. Seuraavassa kuviossa näkyy muuttoliike ikäluokittain. Koulunsa päättävien ja opiskelemaan lähtevien osuus muuttajista näkyy selkeästi. Toisaalta tarkasteltaessa muuttoliikettä tarkemmin huomataan, että Ranua saa tulomuuttoa myös runsaasti. Ranualta muutetaan useimmiten Rovaniemelle ja Ouluun, kun taas Ranualle muuttajia on eniten Rovaniemeltä, Oulun seudulta ja pääkaupunkiseudulta. Lisäksi kunnan sisäinen muutto on runsasta, yli 400 henkeä vuonna (21)

5 Muuttoliike Ranualla 2012 (lähde: Tilastokeskus). Tarkasteltaessa Ranuan kunnan eri osa-alueita nähdään, että väestö on keskittynyt keskustaajamaan sekä lisäksi kyläalueille ja nauhamaisesti teiden ja jokien varsille. Ranuan kuntakeskuksessa asuu yli puolet (51,3 %) kunnan väestöstä, ja lisäksi kuntakeskuksen ympäristössä vielä 7,7 % väestöstä. Etelä- Ranualla asuu noin 20 % kunnan väestöstä, Länsi- Ranualla 13,6 % sekä Pohjois- ja Itä-Ranualla 14,3 %. Ranuan kuntakeskuksessa ja Etelä-Ranualla lasten osuus on suurempi kuin muualla kunnassa. Etelä-Ranualla myös vanhimpien väestöryhmien osuus on muuta kuntaa matalampi. 3 (21)

6 Väestön sijoittuminen Ranualla. Kartan lähde: Paikkatietoikkuna, väestöruutuaineisto (1km x 1km ruuduissa, lähteenä Tilastokeskus). 2.2 Elinkeinot ja palvelut Ranualla on työpaikkoja yhteensä kappaletta (vuonna 2011). Näistä iso osa kuuluu luonnollisesti koulutuksen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen toimialoille, mutta myös alkutuotanto työllistää runsaasti. Ranualla on runsaasti luonnonvaroja, mm. inventoituja turvevaroja, jotka lisäävät alkutuotannon ja mm. kaivostoiminnan mahdollisuuksia kunnassa. Eniten työpaikkoja on kuntakeskuksessa, noin 65 % kunnan kaikista työpaikoista. Kylistä eniten työpaikkoja on Kuukasjärvellä (noin 40 kpl), Rovastinahossa (30 kpl), Kuhassa (reilu 20 kpl) sekä Toljassa (noin 20 kpl). Yli 10 työpaikkaa on myös Saariharjussa, Maurussa, Piittisjärvellä, Kelankylässä, Asmuntissa ja Impiössä. Kylien työpaikat ovat monesti alkutuotannossa, mutta Kuukasjärvellä on teollisuuden sekä kuljetuksen ja varastoinnin työpaikkoja runsaasti. Hosiolla ja Toljassa taas on rakentamisen työpaikkoja (tämä voi johtua siitä, että kylillä on rakentajia, töitä voidaan tehdä muuallakin). Rovastinahossa on hallinto- ja tukipalvelutoiminnan työpaikkoja. Impiössä on myös koulutuksen työpaikkoja, ja Sääskilahdella majoituksen työpaikkoja. Pienemmillä kylillä työpaikkoja on muutamia. 4 (21)

7 Työpaikat toimialoittain Ranualla (lähde: Tilastokeskus). Ranualla on runsaasti luonnonvaroja, joiden hyödyntäminen näkyy työpaikkatilastoissa. Seuraavilla kartoilla on esitetty inventoidut turvealueet. Ranuan metsävarat ovat myös huomattavat. 5 (21)

8 Inventoidut turvealueet. Valtakunnan turvevarojen kokonaiskartoitukseen liittyvä aineisto, joka sisältää painopistealueittain turvetuotannon kannalta tärkeimmät yli 20 hehtaarin laajuiset suot ja tarpeen mukaan pienempiäkin alueita vuodesta 1975 lähtien. Kartan lähde: Paikkatietoikkuna, Geologian tutkimuskeskus) Palvelujen osalta Ranuan kirkonkylä eli keskustaajama on tärkein palvelujen alue. Keskustaajamasta löytyvät seuraavat palvelut: koulupalvelut (perusasteet, lukio) terveyskeskus kirjastopalvelut kaupalliset palvelut kirkko Kyliltä palveluja löytyy vähemmän. Kylien palveluja ovat: Kuhan kylä: koulu Impiön kylä: koulu kirjastoauto kiertää Ranualla kotihoidon palvelut kylillä 6 (21)

9 2.3 Virkistys ja matkailu Matkailupalveluista merkittävin Ranualla on eläinpuisto. Eläinpuistossa on noin 50 villieläinlajia ja 200 eläinyksilöä. Eläinpuisto on Lapin johtavia perhematkailukohteita, ja alueelta löytyy myös majoituspalveluja sekä aktiviteetteja. Majoituspalveluita löytyy keskustaajamasta (hotelli, gasthaus ja leirintäalue), eläinpuiston lähellä on leirintäalue ja lomakylä, Simojärvellä Eräkeskus. Lisäksi löytyy vuokrattavia vapaa-ajanasuntoja sekä mökkikyliä tms. Ranualla on runsaasti kesämökkejä (1 483 kpl vuonna 2012, Tilastokeskuksen mukaan). Muita kohteita: Ranuan pappila- ja pitäjämuseo kirkonkylällä Japanitalo Simojärvellä Saukkojärvi: koulu- ja kotiseutumuseo Kangaslammin kotitilamuseo Luontokohteista merkittävimpiin kuuluu Litokairan alue, joka on erämaaluonnon suojelun kannalta Suomen merkittävimpiä alueita. Litokaira on suurin luonnontilaisena säilynyt napapiirin eteläpuolinen aapasuokokonaisuus koko Euroopassa Ranuan kelkkareitit ja urat (lähde: Ranuan kunta). Ranualla on runsaasti luonto- ja ulkoilureittejä: Soppanan ulkoilualue (Simojärven itäpuolella) Paason polku 7 (21)

10 Leevin polku (Pohjasperästä Toljaan, noin 25 km) eläinpuiston yhteydessä olevat reitit (mm. luontopolku) Ranuanjärven retkeilyreitti (Laivala-Kristillinen kansanopisto) Papinpalon merkitty luontopolku ja lintutorni Koukku-Äijän polku (Maurusta Peurajärvelle, noin 8 km) Lisäksi Ranualta löytyy moottorikelkkareittejä ja uria noin 250 km. Ranualta löytyy myös kattava latuverkosto kirkonkylän ja eläinpuiston alueilta. Latukartta Oravi-eläinpuisto (lähde: Ranuan kunta). 8 (21)

11 Ranualla sekä metsästys että kalastus ovat merkittäviä, alueella mm. käy muistakin kunnista metsästäjiä ja kalastajia. Suosituimpia kalastuspaikkoja ovat Simojärvi ja Simojoki. Kalastukseen tarvitaan luvat lukuun ottamatta onkimista ja pilkkimistä, jotka kuuluvat jokamiehenoikeuksiin. Metsähallitus myy Ranuan kunnan alueelle pienriistalupia, poronhoitoalueen karhunmetsästyslupia, susilupia, ilveslupia sekä hirvenmetsästyksen aluelupia. Simojoella on melontareitti, Simojoen sanotaan olevan maamme parhaita melontajokia. Jokea ei ole padottu, ja se kuuluu suurimmaksi osaksi Natura 2000 verkostoon. Ranua on profiloitunut marjapitäjänä, hillan ympärille on kehitetty mm. aktiviteetteja. 2.4 Luontoarvot ja kulttuuriympäristö Ranualla on runsaasti erilaisia suojelualueita (luonnonsuojelu- ja erämaa-alueita, Natura 2000 verkostoon kuuluvia alueita sekä pohjavesialueita), jotka tulee huomioida maankäytön suunnittelussa. Seuraavalta kartalta saa yleissilmäyksen näistä alueista. Suojelualueet (harmaalla ja mustalla) sekä pohjavesialueet (mustalla rajattuina) Ranualla (kartan lähde: Paikkatietoikkuna, tiedot Suomen ympäristökeskus, Museovirasto) 9 (21)

12 Ranualta löytyy myös runsaasti kulttuuriympäristöjä. Keskustaajamassa on useita rakennusperintökohteita, minkä lisäksi kunnasta löytyy RKY-kohteita eli valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä ja muinaismuistoja. Ranuan rakennusperintökohteet (kartan lähde: Paikkatietoikkuna, tiedot Museovirasto). Putkivaaran kylä Nuupasjärven talo Kuhan kylä 10 (21) Muinaisjäännökset (punaisella) ja RKY-kohteet (sinisellä sekä selitys) (kartan lähde: Paikkatietoikkuna, tiedot Museovirasto)

13 2.5 Liikenne Ranuan läpi kulkee kantatie 78 Rovaniemelle. Lisäksi Ranualle pääsee Simosta seututietä 924, Autin suunnasta (pohjoisesta) seututietä 942, Posiolta seututietä 941 sekä Syötteen suunnalta seututietä 858. Kunnassa on myös runsaasti alemman tason tiestöä. Liikennemäärät eivät ole suuria, eniten liikennettä on kirkonkylällä sekä kirkonkylältä Rovaniemelle (kantatiellä 78). Ranuan liikennemäärät (lähteenä Lapin ELY-keskus, liikennemääräkartta 2013). 2.6 Kuntatalous Ranuan kunnan kokonaistalous on kehittynyt suunnitellusti, ja viime vuosina tehtyjen rakenteellisten muutosten johdosta kokonaismenojen kasvu on pystytty hillitsemään ja samanaikaisesti on kyetty turvaamaan tarkoituksenmukainen palvelurakenne ja palveluiden laatu. Kunnalla ei ole kattamattomia alijäämiä, ja kunnan maksuvalmius on ollut kohtalainen (Ranuan talousarvion 2014 ja taloussuunnitelman mukaan). Vuoden 2015 alusta voimaan tulevan valtionosuusuudistuksen myötä Ranuan kunta menettää valtionosuuksia eniten Lapissa (noin kolmen tuloveroprosentin verran). Kunnan elinvoiman säilyminen ja lähipalveluiden turvaaminen tulee varmistaa tarkoituksenmukaisilla rakenteellisilla muutoksilla, toimintojen tehostamisilla sekä käytettävissä olevan teknologian hyödyntämisellä. 11 (21)

14 3 TAVOITTEET Ranuan kunnan tulevaisuuden hahmottamiseen liittyy oleellisesti Suhangon kaivoshanke. Mikäli kaivos toteutetaan, vaikutuksista iso osa tulee Ranualle. Toisaalta kunta jatkaa kehittymistään myös ilman kaivosta. Ranuan maankäytön osalle on pohdittu seuraavia tavoitteita: keskustaajama eli kirkonkylä on jatkossakin tärkein asumisen, elinkeinojen ja palvelujen alue myös muut kylät pidetään elävinä ja asuttuina vesistöjen rannat eli järvi- ja jokialueet ovat tärkeitä sekä vakituiselle että vapaaajanasutukselle, minkä vuoksi Ranuan profiilia mökkikuntana tullaan korostamaan yhdyskuntarakenteen kehittyminen nykytrendiä mukaillen ei lisää ongelmia jatkossakaan Ranuan virkistys- ja matkailumahdollisuuksia kehitetään Ranuan kunta on aktiivinen maankäytön kehittäjä ja toimija Ranualla kehitetään kaavoitusprosesseja osallistavampaan suuntaan Ranualle laaditaan toimintasuunnitelma sekä tilanteeseen, jossa Suhangon kaivos avautuu että tilanteeseen, jossa kaivosta ei tule 12 (21)

15 4 KAKSI KEHITYSKUVAA Yksi maankäytön kehittämisohjelman tavoitteista Ranualla oli laatia toimintasuunnitelma sekä tilanteeseen, jossa Suhangon kaivos toteutetaan että tilanteeseen, jossa kaivosta ei avata. Maankäyttöstrategiassa asiaa on lähestytty kahden kehityskuvan kautta: toisessa käydään läpi maankäyttöstrategiset linjaukset ja toimenpiteet Suhangon kaivoksen avautuessa, toisessa taas tilanteessa, jossa kuntaa kehitetään ilman kaivosta. Kehityskuvien mukaan Ranua on tulevaisuudessa entistä vetovoimaisempi kunta, joka tarjoaa hyvät mahdollisuudet elää ja menestyä. Hyvä elinympäristö syntyy pitkäjänteisen ja suunnitelmallisen maankäytön ja maapolitiikan ansiosta. Kehityskuvakartoilla on osoitettu keskustaajama eli kirkonkylä, joka on kehittämisen, palvelujen ja elinkeinojen tärkein alue tulevaisuudessakin. Lisäksi on näytetty tärkeimmät kyläalueet sekä vapaa-ajanasumisen vyöhyke. Myös tärkeimmät elinkeinojen alueet on osoitettu, samoin kuin virkistyksen ja matkailun kannalta merkittävimmät alueet, kohteet ja reitit. Kaiken pohjana on oleva luonnon ja kulttuuriperinnön muodostama kokonaisuus. 13 (21)

16 Vaihtoehto 1: Ranualle avataan Suhangon kaivos 14 (21) Vaihtoehdossa Ranualle lähdetään toteuttamaan Suhangon kaivosta, jonka toiminta-aika on vähintään 30 vuotta. Ranualla kaivoshankkeeseen tulee valmistautua huolellisesti, koska kaivostoiminta ja kaivoksen rakentaminen tuovat merkittäviä vaikutuksia. Ranuan työpaikkojen lukumäärän odotetaan kaksinkertaistuvan, minkä lisäksi kaivostoiminnan tuomista välillisistä vaikutuksista noin kolmasosan odotetaan kohdistuvan Ranualle. Tämä tuo myös merkittäviä vaikutuksia väestönkehitykselle: väestömäärän odotetaan kasvavan ja ikärakenteen muuttuvan siten, että työikäisiä tulee olemaan suhteellisesti enemmän kuin mitä nykykehityksen jatkuminen antaisi olettaa. Asukkaista tullaan kilpailemaan naapurikuntien kanssa (merkittävimpänä Rovaniemi). Tämän vuoksi Ranuan tulee tarjota monipuolisia asumisen mahdollisuuksia hyödyntäen kunnan vetovoimatekijöitä, tärkeimpänä vesistöjen rantoja. Kaivoksen rakennusvaiheeseen tulee varautua rivitalotuotannolla. Asumisen alueita kehitettäessä tulee huomioida lisäksi mm. ilmastonmuutokseen vastaaminen, jolloin tiivistäminen ja eheyttäminen tulee huomioida.

17 Asumisen kannalta tärkeimpiä alueita ovat kirkonkylä, jonka asumisen alueita tulee laajentaa järvien ympärille sekä Portimojärvi, samoin kuin osittain muu Simojokivarsi. Myös kaivosalueen lähellä tulee varautua erityisesti kaivoksen rakentamisaikaiseen asumistarpeeseen. Lisäksi asutuksen lisääntyminen vahvistaa muita kyliä, esimerkiksi Pohjaslahden ja Piittisjärven alueita voidaan kehittää asumisen ja vapaa-ajanasumisen alueina sekä vahvistaa kunnan suurimmaksi kasvanutta, jo tällä hetkellä kasvavaa Toljan kylää. Myös olevien palvelukylien Kuhan ja Impiön kehittymismahdollisuudet paranevat. Vetovoimatekijöitä tulee korostaa myös virkistysaluein ja reitein. Väestömäärän ja elinvoiman kasvaessa myös tarve virkistyspalveluille kasvaa. Muita palveluja kehitetään pääosin keskustaajamassa. Elinkeinojen alueita tulee lisätä kaivosalueen läheisyydessä logistisesti hyvillä paikoilla (Saukkokangas) sekä keskustaajamassa (mm. Kivijärvi). Erityisesti välillisten vaikutusten kautta myös Portimojärvelle voi olla tarve osoittaa elinkeinotoimintojen alueita. Kuva: Ranuan kunnan kotisivut 15 (21)

18 Vaihtoehto 2: Ranuan kuntaa kehitetään ilman kaivosta Tässä vaihtoehdossa Suhangon kaivosta ei syystä tai toisesta avata. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että Ranuan kehitys pysähtyy. Ranuan ajatellaan kehittyvän omien vahvuuksiensa pohjalta siten, että väestömäärän lasku pysähtyy, työpaikkojen määrä kasvaa ja palvelut säilytetään. Ranualla tulee olla monipuolisia asumisen mahdollisuuksia sekä kirkonkylällä että muilla kylillä. Kunnan tärkein vetovoimatekijä, vesistöt tulee huomioida rakentamisessa siten, että omarantaisia tontteja on tarjolla erilaisissa ympäristöissä. Palvelut keskittyvät kirkonkylälle, mutta myös muut kylät pyritään pitämään elinvoimaisina. Kuhan ja Impiön palvelut voivat säilyä jatkossakin niin kauan kuin se on toiminnallisesti ja taloudellisesti mahdollista. Kunnan suurimmaksi kyläksi kasvanutta, jo tällä hetkellä kasvavaa Toljan kylää voidaan edelleen vahvistaa. Alueen kehityksessä tulee huomioida tiivistämisen ja eheyttämisen vaateet. Elinkeinojen alueita kehitetään pääasiassa kirkonkylällä ja sen lähialueilla. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö kylilläkin voi olla elinkeinotoimintaa. Esim. maa- ja metsätalous sijoittuvat pääasiassa muualle kuin kirkonkylälle, ja elinvoimaisille kylille voi syntyä muitakin työpaikkoja. 16 (21)

19 Ranuan luontoalueita sekä niihin liittyviä reittejä korostetaan ja kehitetään osana virkistys- ja matkailupalveluja. Tämä lisää osaltaan asumisen vetovoimaa. 4.1 Maankäytön suunnittelu Kaavoitus Kaavoitusohjelma on esitetty maankäytön kehittämisohjelman raportissa. Molemmissa kehityskuvissa kaavoitusohjelman ensimmäiseksi toimenpiteeksi on kirjattu Ranuan keskustaajaman osayleiskaavan päivitys (sisältäen eläintarhan alueen) sekä toiseksi keskustaajaman asemakaavan muutokset ja laajennukset. Keskustaajama, kirkonkylä on Ranuan keskeisin asumisen ja elinkeinojen sekä palvelujen kehittämisen alue. Oleva yleiskaava on jo vanhentunut, joten uudistustyö tulisi käynnistää mahdollisimman nopeasti. Kaavatyössä tulisi pohtia erityisesti seuraavia kohtia: järvien rantojen hyödynnys asumiselle, asumisen laajennus vaiheittain vaiheistuksen määrittäminen: ensin toteutettavat alueet, seuraavana toteutettavat alueet jne. siten, että määritetään myös se, missä vaiheessa seuraavaan vaiheeseen siirrytään (esim. kun ensisijaista aluetta on rakennettu 75 %, voidaan seuraavaa alkaa ottamaan käyttöön, tällöin kunnallistekniikan ja muun infrastruktuurin rakentaminen tapahtuu myös vaiheittain) tonttien tulisi olla monipuolisia sekä asumiselle että elinkeinoille, asumisen (sekä vakituinen että vapaa-ajan) osalta omarantaisuus on tärkeä vetovoimatekijä, mikä tuo vaikutuksia esim. virkistysalueiden suunnittelulle houkutteleviksi (asia tulee ratkaista osayleiskaavoituksella) asutusta tulisi vaiheittain laajentaa Ranuajärven ympärille, esim. Laivalassa on jo kunnallistekniikka, vanhainkodin ympäristö on myös käyttöönotettavissa helposti osayleiskaavan pohjalta tai tarvittaessa jo yhtä aikaa tulee lähteä uudistamaan ja laajentamaan asemakaavoitettuja alueita: kirkonkylällä rakentamisen kannalta parhaat alueet tulee asemakaavoittaa, jotta tehokkuus mm. ranta-alueilla voi olla suurikin, muille alueille voi riittää osayleiskaavoitus eläintarhan alueen ideointisuunnitelma tulee päivittää, koska tehty suunnitelma on pitkälle toteutunut, eläintarhan aluetta tarkastellaan kaavallisesti osana keskustaajaman osayleiskaavoitusta huomioiden matkailun tarpeet Teeritien teollisuusalueen luonne ja sisältö (mm. se, millaista yritystoimintaa alueelle voi jatkossa tullaa) tulee määrittää osayleiskaavoituksen ja tarvittaessa asemakaavan muutoksen avulla keskustaajaman osayleiskaavoituksen osana voidaan lisäksi tarkastella Kivijärven alueen mahdollisuuksia elinkeinotoiminnalle (tärkeää erityisesti mikäli Suhangon kaivos toteutuu) kaupallisia palveluja voidaan osoittaa Pekkalan tiehaaraan ( Esson tiehaara ), tilaa vievää kauppaa eläintarhan suuntaan tai eläintarhan läheisyyteen 17 (21)

20 Suhangon kaivoksen toteutuksen alkaessa (eli heti kun kaivosyhtiö aloittaa kannattavuusselvityksen) tulee huolehtia, että kaivosalueen lähelle on mahdollista rakentaa mm. rivitaloja, jotka palvelevat erityisesti kaivoksen rakentamisaikaista tarvetta. Lisäksi Saukkokankaan alueen kaavallinen valmius tulee varmistaa, jotta aluetta voidaan hyödyntää elinkeinotoiminnalle. Suhangon kaivostoiminnan käynnistyminen tuo lisäksi merkittäviä vaikutuksia Portimojärvelle, jonne tulee tehdä osayleiskaava ja osoittaa asumisen ja elinkeinojen kehittämismahdollisuudet Seuraavan kymmenen vuoden aikana tulee ajantasaistaa Simojoen ja järven osayleiskaavat. Näissä kaavatöissä maanomistajien kuuleminen sekä rakennusoikeuksien tarkistaminen ja osoittaminen tulee huomioida erityisesti. Myös jätevesien käsittelymääräykset tulee ajantasaistaa. Joen ja järven läheisyyteen sijoittuu kyliä, joiden elinvoimaa pyritään kehittämään sekä alueita, joille osoitetaan vapaa-ajanasutusta. Lisäksi vetovoiman kannalta tärkeään rooliin nousevat virkistysmahdollisuudet ja reitit, kylien palvelut sekä tietoliikenneyhteydet. Alueella selvitellään mahdollisuutta saada sijoittajia, jotka rakennuttaisivat loma-asuntoja ja möisivät niitä sitten eteenpäin. Lisäksi muillekin kylille voidaan tehdä joko osayleiskaavoja tai kyläsuunnitelmia tarpeen mukaan. Etusijalla ovat maankäyttöstrategiassa määritetyt keskuskylät. Kirkonkylän lisäksi muilla kylillä on palveluja hyvin marginaalisesti, mutta erityisesti vakituinen asutus pyritään lähtökohtaisesti ohjaamaan kyläkeskuksiin. Myös vapaa-ajanasutus tukee kylien elinvoimaisuutta, minkä vuoksi vapaa-ajanasutuksen ohjaaminen kyliin on myös mahdollista. Kylien elinvoimaan liittyvät virkistyspalvelut ja reitit. Kuvat: Ranuan kunnan kotisivu 18 (21)

21 4.1.2 Kylien muu kehitta minen Ranuajärvi kaipaa kunnostusta, jotta järven virkistyskäyttö on mahdollista ja mielekästä. Kunnostustoimista ja aikatauluista tulee sopia mahdollisimman pian. Myös muiden vesistöjen kuntoon ja käyttömahdollisuuksiin tulee kiinnittää huomiota. Suhangon kaivoksen mahdolliset päästöt ja niiden vaikutukset tulee huomioida. Ranuan kirkonkylän kehittämisen lisäksi kylien elinvoimaisuus on tärkeää. Koko Ranuan alueelle on tulossa kuituyhteydet (eli nopeat tietoliikenneyhteydet), joten sähköiset palvelut ja esim. etätyö mahdollistuvat koko kunnan alueelle. Tämä tarkoittaa toisaalta sitä, että kylien asumismahdollisuudet paranevat, koska esim. etätöiden tekeminen on jouhevaa. Toisaalta tämä taas mahdollistaa palvelujen saatavuuden kylillä vähintäänkin sähköisenä. Kylien kehittämisessä on tärkeää paikallisuuden, paikalliskulttuurin ja kylien omien kilpailukykytekijöiden hyödyntäminen. Maaseutuelinkeinoja liitännäiselinkeinoineen tulee kehittää sekä bioenergiavarojen ja luonnontuotteiden hyödyntämistä ja jatkojalostamista edistää. Kunnanhallitus on talousarviossaan varannut toiminta-avustuksia sekä kylätalojen tarveharkintaisia tukia, jotka ovat kunnanhallituksen päätettävissä. Lisäksi kunnassa selvitetään mahdollisuutta perustaa osuuskuntia kylien palvelujen tuottamiseen (esim. hoivapalveluja). Kylien elinvoimaisuuden myötä kysynnän kasvaessa kylille voi syntyä palvelutuotantoa (esim. kylätalkkareita). Myös eri hankemahdollisuuksia tulee hyödyntää täysimääräisesti, esimerkiksi alueiden kehittämisessä ja kunnostuksessa. Kylien palveluja hoidetaan jo nyt jossain määrin kiertävinä palveluina (esim. kirjastoauto). Tämän mahdollisuuden laajentamista tulee pohtia (kotihoito, kotisairaanhoito, ruokapalvelut, kioskipalvelut tms.). Ranuan profiilia, imagoa mökkikuntana halutaan nostaa. Kunnan lukuisat vesistöt, eli pääasiassa järvien ja jokien rannat halutaan vapaa-ajanasutukselle erityisesti kylien ulkopuolella. Imagoon sisältyy laajat marjastus- ja metsästysmahdollisuudet, joita tulee markkinoida. Ranualla on myös kattavasti virkistyspalveluja ja reittejä, erityisesti moottorikelkkailun reitti- ja uraverkosto on hyvä. Moottorikelkkailulle kehitetään jatkuvasti pistoja eli reittejä jatketaan tärkeisiin kohteisiin. Ranualla selvitetään olevien luonto- ja ulkoilureitistöjen tulevaisuus sekä kunnan mahdollinen rooli ylläpidossa. Myös vapaaehtoisia tahoja hyödynnetään, samoin kuin kylien aktivointimahdollisuuksia erilaisten tukien kautta. Erityisesti Litokairan alue sekä Simojärven- Soppanan alueet (josta yhteys Korouomalle Posiolle) tulisi jatkossakin olla hyödynnettävissä sekä omaehtoiselle virkistykselle että matkailulle. 19 (21)

22 4.1.3 Vuorovaikutuksen kehitta minen kaavoituksessa Maankäyttö- ja rakennuslaissa on esitetty vähimmäisvaatimus siitä, miten kaavoituksen vuorovaikutus tulee järjestää. Ranualla vuorovaikutus nähdään erittäin merkittävänä, minkä vuoksi sitä halutaan kehittää ja korostaa vähimmäisvaatimusta enemmän. Ranualla on hyviä kokemuksia asiasta (mm. Kolomaan asemakaavoitus), minkä vuoksi seuraavia työmenetelmiä pohditaan kaavoituksen aluksi: osallisten (maanomistajat, asukkaat, muut mahdolliset) otetaan kaavaprosesseihin mukaan heti alusta lähtien, ennen kuin suunnittelua on aloitettu tietoa prosessista, vaiheista ja tuloksista jaetaan koko kaavatyön ajan (internet hyvä kanava) mielenkiinnon herättäminen tulee tehdä heti aluksi, jotta osalliset saadaan mukaan Vuorovaikutuksen keinoja ovat mm.: yleisötilaisuudet kyselyt ja muut kuulemiset (mm. yrittäjäkuulemiset), haastattelut työpajat ja seminaarit: työskentelymenetelmät voivat olla hyvinkin innovatiivisia perinteisten esittelyjen lisäksi, esim. pienryhmätyöskentelyä, ideointiverstaita, ideointikävelyjä, eläytymisleikkejä jne., minkä lisäksi tulee huomioida, että tilaisuudet tulee räätälöidä eri tahoille erilaisiksi ja kestoltaan eri mittaisiksi kokouskäytäntöjen pohtiminen tiedotteet ja esim. infopaketit, tiedon jako vähintään internetin kautta (kotisivut, palautteenjättömahdollisuus) havainnollistaminen ja visualisointi Oulussa, 3. marraskuuta 2014 Sweco Ympäristö Oy Johanna Lehto Iikka Ranta Tapio Tuuttila Suunnittelija Suunnittelu/projektin johto Laadunvarmistus FM Arkkitehti DI 20 (21)

23 5 LÄHTEET Haukiputaan maapoliittinen ohjelma (2006). Kuntaliiton sivujen mukaan (http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/mal/verkkooppaat/maapolitiikan_opas/documents/haukiputaan%20kunnan%20maapoliittinen%20ohjelma. pdf) Japanitalo internet-sivut (http://www.japanitalo.fi/suomeksi) Lapin ELY-keskus, liikennemääräkartta 2013 (http://portal.liikennevirasto.fi/portal/page/portal/f/aineistopalvelut/tilastot/tietilastot/liikenne maarakartat/liikennem%e4%e4r%e4kartta_kvl.pdf, katsottu ) Metsähallitus, Litokaira (http://www.metsa.fi/sivustot/metsa/fi/hankkeet/lifeluontohankkeet/suometsaeramaalife/lito kaira/sivut/litokaira.aspx, katsottu ) Metsähallitus, luontoon.fi, Simojoen melontareitti (www.luontoon.fi/simojoenmelontareitti, katsottu ) Museovirasto. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY (http://www.rky.fi/read/asp/r_default.aspx, katsottu ) Paikkatietoikkuna (http://www.paikkatietoikkuna.fi/web/fi, katsottu ) Ranuan hallintosääntö lukien (www.ranua.fi, katsottu ) Ranuan kunnan internet-sivut (www.ranua.fi) Ranuan kunta. Kuntastrategia, kunnan talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma RanuaZoo internet-sivut (http://www.ranuazoo.com/suomi/kesa/etusivu) Suomen kuntaliitto. Maapolitiikan opas (katsottu ) (http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/mal/verkkooppaat/maapolitiikan_opas/sivut/default.aspx) 21 (21)

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OAS 1 (5) 8.5.2013 Haukiveden Haapaselän rantaosayleiskaavan muutos RANTASALMEN KUNTA HAUKIVEDEN HAAPASELÄN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 8.5.2013 MIKÄ ON OSALLISTUMIS

Lisätiedot

Leppävirran kunta Taajaman asemakaava hankkeet, Kirkkokaarre ja Matinkuja. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Leppävirran kunta Taajaman asemakaava hankkeet, Kirkkokaarre ja Matinkuja. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LEPPÄVIRRAN KUNTA LEPPÄVIRRAN KYLÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä riittävän varhaisessa

Lisätiedot

Sulkavan kunta Vilkalahden ja Hopeasaaren itäosien asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Sulkavan kunta Vilkalahden ja Hopeasaaren itäosien asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma SULKAVAN KUNTA SULKAVAN KYLÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä riittävän varhaisessa

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PORI/2409/2015 VP 16/12.5.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HYVELÄNVIIKIN 54. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 54 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1676 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma,

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN ANTAMAT LÄHTÖKOHDAT MRL 62, 63 ja 64 SEKÄ MRA 30

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN ANTAMAT LÄHTÖKOHDAT MRL 62, 63 ja 64 SEKÄ MRA 30 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (5) LIPERIN KUNTA PYHÄSELÄN TELMONSELÄN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN

Lisätiedot

YLITORNION KUNTA. Torniojoen osayleiskaavan päivitys. Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille. Hyvä asukas tai maanomistaja!

YLITORNION KUNTA. Torniojoen osayleiskaavan päivitys. Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille. Hyvä asukas tai maanomistaja! YLITORNION KUNTA Torniojoen osayleiskaavan päivitys Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille Hyvä asukas tai maanomistaja! Ylitornion kunnan Tornionjoen, Tengeliönjoen ja Portimojärven ranta-alueilla

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA Keskusta-alueen osayleiskaava

ALAVIESKAN KUNTA Keskusta-alueen osayleiskaava ALAVIESKAN KUNTA Keskusta-alueen osayleiskaava Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille Hyvä asukas tai maanomistaja! Alavieskaan ollaan tekemässä keskusta-alueen osayleiskaavaa. Alueen kaavoitustarve

Lisätiedot

RANUA Kirkonkylän osayleiskaava

RANUA Kirkonkylän osayleiskaava RANUAN KUNTA RANUA Kirkonkylän osayleiskaava MRL 63 :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 12.9.2016 Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS) kerrotaan, miten kaavaprosessi tullaan toteuttamaan,

Lisätiedot

Kirkonkylän osayleiskaava

Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset

Lisätiedot

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (5) KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

TAPIONKYLÄN OSAYLEISKAAVA

TAPIONKYLÄN OSAYLEISKAAVA Rovaniemen maalaiskunta TAPIONKYLÄN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITTELUKESKUS OY 2 ROVANIEMEN MAALAISKUNTA TAPIONKYLÄN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAAVOITUKSEN

Lisätiedot

Utsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Utsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Utsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 07.10.2015 Seitap Oy 2015 Seitap

Lisätiedot

Rakennemallit valtuustoseminaarissa

Rakennemallit valtuustoseminaarissa 2011 Rakennemallit valtuustoseminaarissa 29.4.2011 Raportti III b 10.8.2011 Sisältö Yleiset kysymykset ja yleiskaavan tavoitteet... 3 Rakennemallien vertailu... 6 2 Yleiskaavan rakennemallit esiteltiin

Lisätiedot

KONNEVEDEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, MUSEOTIE

KONNEVEDEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, MUSEOTIE KONNEVEDEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, MUSEOTIE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 2.1.2017 KUNTA Konnevesi 275 KYLÄ Kärkkäiskylä 404 KORTTELI Kortteli 33 tontti 4 KIINTEISTÖ 275-404-23-217

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila Kaavoitusinsinööri 7.3.2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

tark Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

tark Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 8.8.2007 tark. 11.1.2010 Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11.1.2010 1 TEHTÄVÄN KUVAUS ESIPUHE Niinniemen alueen asemakaavoitus käynnistyi virallisesti

Lisätiedot

Juvan kunta Jukajärven yleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Juvan kunta Jukajärven yleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JUVAN KUNTA JUKAJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTTAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35

KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A RUOKOLAHDEN KUNTA KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20848 1 (8) P20848 Sisällysluettelo 1 SUUNNITTELUN KOHDE...

Lisätiedot

Juvan kunta Rautjärven yleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Juvan kunta Rautjärven yleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JUVAN KUNTA RAUTJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTTAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä

Lisätiedot

Mäntyharjun kunta Kallaveden Riinin ja Korpijärven ranta-asemakaavojen muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Mäntyharjun kunta Kallaveden Riinin ja Korpijärven ranta-asemakaavojen muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 5 ) Mäntyharjun kunta Kallaveden Riinin ja Korpijärven ranta-asemakaavojen muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa

Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa 13.11.2012 Vyöhykkeisyys ja kyläsuunnittelu yhdistyneen kaupungin suunnittelussa Aluearkkitehti Julia Virtanen Jyväskylän kaupunki Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA

LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS HUHTALANTIE VÄLI KOULUKATU-TILHENTIE OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 5.10.2015 5.10.2015 Lapuan kaupunki Maankäyttö-

Lisätiedot

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 6 ) TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA (844-411-7-1) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaava koskee Tervon

Lisätiedot

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus 1 Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ritoniemen 124 kaupunginosan matkailu- sekä katualueita että korttelia 14 koskeva asemakaavan muutos (Bomba - Sotkan ympäristö

Lisätiedot

Stormhälla Stora ja Lilla Tallholmen saarten ja ranta- alueen asemakaava ja asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Stormhälla Stora ja Lilla Tallholmen saarten ja ranta- alueen asemakaava ja asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma H A N G O N K A U P U N K I Stormhälla Stora ja Lilla Tallholmen saarten ja ranta- alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.1.2013 / 6.3.2013 / 27.3.2013/ 31.1.2014/

Lisätiedot

Kunnan tavoitteet maankäytössä ja yhteensovittamisessa

Kunnan tavoitteet maankäytössä ja yhteensovittamisessa Kunnan tavoitteet maankäytössä ja yhteensovittamisessa 15.2.2017 Kuntastrategian linjaukset Maankäyttöstrategia KL 27.1.2017 - poimintoja - Yhteiskunnan edun mukaista olisi, että kaikki elinkeinot voisivat

Lisätiedot

KONNEVEDEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KUHMONTIE

KONNEVEDEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KUHMONTIE KONNEVEDEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KUHMONTIE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 2.1.2017 KUNTA Konnevesi (275) KYLÄ Kirkonkylä ALUE Kuhmontien katualue ja siihen liittyvät virkistysalueet

Lisätiedot

Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(7) KITTILÄN KUNTA, 2. KUNNANOSA, LEVI Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2(7) 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan

Lisätiedot

SULKAVAN KUNTA HASULAN JA KOSKUTJÄRVEN KYLÄT KÄRKIHARJUNMÄEN JA LÄHIALUEIDEN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

SULKAVAN KUNTA HASULAN JA KOSKUTJÄRVEN KYLÄT KÄRKIHARJUNMÄEN JA LÄHIALUEIDEN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Sulkavan kunta 1(5) SULKAVAN KUNTA HASULAN JA KOSKUTJÄRVEN KYLÄT KÄRKIHARJUNMÄEN JA LÄHIALUEIDEN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-

Lisätiedot

IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2)

IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2) IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2) KAAVASELOSTUS 19.12.2016 2 IIN KUNTA IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA,

Lisätiedot

HASANNIEMEN JA KOIVUNIEMENPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS

HASANNIEMEN JA KOIVUNIEMENPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS HASANNIEMEN JA KOIVUNIEMENPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS V I R E I L L E T U L O V A I H E E N Y L E I S Ö T I L A I S U U S C A R E L I C U M I N A U D I T O R I O, T O R I K. 2 1 C, M A A N A N T A I N A

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015 1 Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015 Sisällysluettelo 1. Yleistä 2. Maakuntakaava 3. Yleiskaava 4. Asemakaava 5. Rakennusjärjestys 6. Ohjelmoimattomat kaavoitustyöt 7. Kaavoitusohjelma 8. Liitekartat

Lisätiedot

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016 1 Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016 Hyväksytty: Valtuusto 29.11.2016 97 2 1. Yleistä kaavoituskatsauksesta Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) sekä maankäyttö- ja rakennusasetus (MRA) säätelevät kaavoitusta

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS; VALTATIE 4:N LÄNSIPUOLEN TEOLLISUUS- JA VARASTOALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA (OAS)

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS; VALTATIE 4:N LÄNSIPUOLEN TEOLLISUUS- JA VARASTOALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA (OAS) KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS; VALTATIE 4:N LÄNSIPUOLEN TEOLLISUUS- JA VARASTOALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA (OAS) Inarin kunta Tekninen osasto 13.7.2016 2 (6) Yleistä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 63 ) mukainen asiakirja, jossa kuvataan

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI HÄMEENTAIPALEEN ITÄRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI)

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI HÄMEENTAIPALEEN ITÄRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 27.2.2014, tark.8.5.14, tark. 8.8.2014 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI HÄMEENTAIPALEEN ITÄRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee

Lisätiedot

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan muutos Kortteli 32a OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan muutos Kortteli 32a OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Ylitornio Alkkulan asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 30.6.2016 YLITORNIO KUNTA SEITAP OY 2016 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Puumalan kunta Pistohiekan matkailualueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 6.7.2015 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Puumalan kunta Pistohiekan matkailualueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 6.7.2015 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PUUMALAN KUNTA PISTOHIEKAN MATKAILUALUEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä

Lisätiedot

tilaa, valoa ja pohjoista voimaa HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI- II

tilaa, valoa ja pohjoista voimaa HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI- II tilaa, valoa ja pohjoista voimaa Pohjois- Pohjanmaan maakuntakaava - tarkistaminen aloitettu 2011 Uuden Oulun yleiskaava - laatiminen aloitettu 2011 Oulun seudun kuntien yhteinen yleiskaava - lainvoima

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 7 ) TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

KAAVOITUSKATSAUS 2017 Iin kunta

KAAVOITUSKATSAUS 2017 Iin kunta KAAVOITUSKATSAUS 2017 Iin kunta Kunnanhallitus 11.1.2017 (Maapoliittinen työryhmä 16.12.2016 ) 1 1. JOHDANTO Kaavoituskatsaus käsittää tarkastelun Iin kunnassa ja Pohjois-Pohjanmaan liitossa vireillä olevista

Lisätiedot

Sivu 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto TUOVILA Asemakaavan muutos Tuovilan koulu

Sivu 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto TUOVILA Asemakaavan muutos Tuovilan koulu Sivu 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto 12.9.2016 TUOVILA Asemakaavan muutos Tuovilan koulu Sivu 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus Kaavaa laadittaessa tulee

Lisätiedot

2016 Kortteli 14 rakennuspaikka 5. Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos. Kortteli 14 rakennuspaikka 5 KAAVASELOSTUS

2016 Kortteli 14 rakennuspaikka 5. Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos. Kortteli 14 rakennuspaikka 5 KAAVASELOSTUS Utsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 KAAVASELOSTUS 14.4.2016 Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava

Lisätiedot

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan Laajennus. Alkkulan teollisuusalue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan Laajennus. Alkkulan teollisuusalue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Ylitornio Alkkulan asemakaavan Laajennus. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.3.2015 YLITORNIO KUNTA SEITAP OY 2015 Seitap Oy Osallistumis-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MYRSKYLÄ Päiväys 15.6.2015 KOSKENKYLÄNTIEN YRITYSALUE ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658

ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658 ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 15.8.2016 KUNTA Euran kunta 050 KYLÄ Kauttua 406 KORTTELI 658 TONTTI 3 KIINTEISTÖT 2:574 (osa) 2:261 Kaavan laatija

Lisätiedot

Juvan kunta Luonterin rantayleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Juvan kunta Luonterin rantayleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JUVAN KUNTA LUONTERIN RANTAYLEISKAAVAN MUUTTAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OAS 1 (6) TURUNKANKAAN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 7.2.2014 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

ASIKKALAN kunta. Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

ASIKKALAN kunta. Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ASIKKALAN kunta Lauttaniemen ranta-asemakaava ja Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos 12.11.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS Lauttaniemi 12112015.doc Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Kyläyleiskaavoituksen koulutuspäivät Vuonislahti Anne Jarva, kaavoituspäällikkö, Hyvinkää

Kyläyleiskaavoituksen koulutuspäivät Vuonislahti Anne Jarva, kaavoituspäällikkö, Hyvinkää Kyläyleiskaavoituksen koulutuspäivät Vuonislahti 6.-7.9.2012 Anne Jarva, kaavoituspäällikkö, Hyvinkää Kyläyleiskaavoituksen lähtökohdat, tavoitteet ja tarpeellisuus Kunnan kokonaisuuden tarkastelu Erilaisten

Lisätiedot

Utsuvaaran asemakaavan laajennus ja korttelin 802 asemakaavamuutos

Utsuvaaran asemakaavan laajennus ja korttelin 802 asemakaavamuutos 1 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Utsuvaaran asemakaavan laajennus ja korttelin 802 asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11.4.2016 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2014 2 1. Osallistumis-

Lisätiedot

KAAVOITUSKATSAUS 2012

KAAVOITUSKATSAUS 2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 ALAVIESKAN KUNTA Alavieskan valtuusto hyväksynyt x.x.2011 Laatinut: AIRIX Ympäristö Oy Kannen kuvat: AIRIX Ympäristö Oy ALAVIESKAN KUNTA Tekniset palvelut Pappilantie 1 PL 29 85201

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LUUMÄKI Päiväys 9.1.2014 KIVIJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SEKÄ LUUMÄEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS Osallistumis-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SOMERON KAUPUNKI VALIMOTIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS TYÖNUMERO: 20600874 PÄIVÄYS: 10.8. 2016, TARK. 10.10. 2016 Sweco Ympäristö Oy SOMERON KAUPUNKI Valimotien

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (6) KAAVIN KUNTA VIHTAJÄRVI PEUKALONIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 23.2.2015 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö-

Lisätiedot

KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2017 päivitetty: 10.1.2017 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan

Lisätiedot

Putkilahden kyläselvitys

Putkilahden kyläselvitys Putkilahden kyläselvitys Kyläilta 2.6.2015 Arto Sipinen Jyväskylän kaupunki / yleiskaavoitus LÄHTÖKOHTIA Korpilahden maankäytön esiselvitys ESSU vuonna 2008 Olemassa olevan tiedon kerääminen maankäytön

Lisätiedot

MIKSI TÄMÄ TILAISUUS ON JÄRJESTETTY?

MIKSI TÄMÄ TILAISUUS ON JÄRJESTETTY? MIKSI TÄMÄ TILAISUUS ON JÄRJESTETTY? Haluamme - kertoa kaavatyön aloittamisesta - esitellä ympäristöä koskevan selvityksen - esitellä emätilaselvityksen ja sen merkityksen kaavan laatimisen ja alueelle

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201 Kydön asemakaavalaajennus ja -muutos, korttelit 738 ja 738B Aluerajaus kunnanhallituksen päätös ei mittakaavassa Kohde ja suunnittelualue Hakija / Suunnittelutehtävä ja tavoite Alue sijoittuu osin Tammelan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA INKOON KUNTA Solvik, Kälkö Ulkosaariston yleiskaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tässä osallistumis ja arviointisuunnitelmassa (MRL 63 ja 64 ) esitetään mm. kaavoitushankkeen sijainti

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI Oas 1033-01/16 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0815_1 HEL 2011-004816 26.4.2016

HELSINGIN KAUPUNKI Oas 1033-01/16 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0815_1 HEL 2011-004816 26.4.2016 HELSINGIN KAUPUNKI Oas 1033-01/16 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0815_1 HEL 2011-004816 26.4.2016 LINNANMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

KESKEISET PERIAATTEET

KESKEISET PERIAATTEET NUMMI-PUSULA IKKALA KAAVARUNKO Luonnos 9.3.2009 KESKEISET PERIAATTEET 1 Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö Suunnittelualue käsittää Ikkalan kylätaajaman keskeisen ydinalueen. Suunnittelualueella sijaitsee

Lisätiedot

LIITE 2: YLEISÖKYSELYN TULOKSET, TIIVISTELMÄ

LIITE 2: YLEISÖKYSELYN TULOKSET, TIIVISTELMÄ TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN KUNTA / METSÄHALLITUS RUSTARIN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 TAUSTATIEDOT... 1 2 SUUNNITTELUALUE... 3 3 TUULIVOIMA YLEISESTI... 4 4 VAIKUTUSTEN

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

Kerhomajankadun. kaavamuutos kaava nro 487 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA. 16.11.2015, tark 25.1.2016

Kerhomajankadun. kaavamuutos kaava nro 487 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA. 16.11.2015, tark 25.1.2016 16.11.2015, tark 25.1.2016 Kerhomajankadun kaavamuutos kaava nro 487 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA V a l k e a k o s k e n k a u p u n k i K a u p u n k i s u u n n i t t e l u S ä ä k s m ä

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) (tarkistettu )

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) (tarkistettu ) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4.3.2013 (tarkistettu 03.12.2013) KOKEMÄEN KAUPUNKI RISTEN VANHAN KOULUN ASEMAKAAVA RISTEN (201) KAUPUNGINOSAN OSAKORTTELI 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa

Lisätiedot

POSION KUNTA Toimintaympäristölautakunta KAAVOITUSKATSAUS VUODELTA 2015

POSION KUNTA Toimintaympäristölautakunta KAAVOITUSKATSAUS VUODELTA 2015 POSION KUNTA Toimintaympäristölautakunta KAAVOITUSKATSAUS VUODELTA 2015 YLEISTÄ KAAVAJÄRJESTELMÄSTÄ Kaavat jaetaan yleispiirteisiin ja yksityiskohtaisiin kaavoihin. Yleispiirteisiä kaavoja ovat maakunta-

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Mustikkavuoren asemakaavan muutos, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA MARKUS HYTÖNEN

HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA MARKUS HYTÖNEN HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA OHJELMA 16:00 Avaus ja esittely Prosessi, Strateginen yleiskaava? Lähtökohtia ja tavoitteita Rakennemallit ja vertailu

Lisätiedot

Storklubbin asemakaavan muutos kortteleissa , Ala-Ähtävä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi:

Storklubbin asemakaavan muutos kortteleissa , Ala-Ähtävä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: Storklubbin asemakaavan muutos kortteleissa 111-115, Ala-Ähtävä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599417201404 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto 4.9.2014 VIKBY, ASEMAKAAVAN MUUTOS VIKBYN YRITYSALUEEN KORTTELISSA 7 OAS, asemakaavan muutos Vikbyn yritysalueen korttelissa 7 ~ 2 ~ OAS,

Lisätiedot

KAAVASELOSTUS UTAJÄRVI KORTTELI 53 ASEMAKAAVAN MUUTOS SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU

KAAVASELOSTUS UTAJÄRVI KORTTELI 53 ASEMAKAAVAN MUUTOS SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU UTAJÄRVI KORTTELI 53 ASEMAKAAVAN MUUTOS SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU Käsittelyvaiheet Vireilletulopäivämäärä 24.2.2015 Valmisteluvaiheen kuuleminen (MRL 62 ) 11.3.-26.3.2015 Nähtävilläolo (MRA 27 ) Hyväksyminen,

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MYRSKYLÄ YLÖSTALONTIE-PELTOMÄENTIE ASEMAKAAVAN MUUTOS Päiväys 15.2.2014 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan

Lisätiedot

KOSKEN TL KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2012

KOSKEN TL KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2012 KOSKEN TL KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2012 Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille

Lisätiedot

Inari. Inarin kirkonkylän asemakaavan muutos Korttelit 79 ja 80 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 25.01.2016

Inari. Inarin kirkonkylän asemakaavan muutos Korttelit 79 ja 80 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 25.01.2016 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Inari Inarin kirkonkylän asemakaavan muutos Korttelit 79 ja 80 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 25.01.2016 Inarin kunta Seitap Oy 2016 Seitap

Lisätiedot

POSION KUNTA Toimintaympäristölautakunta KAAVOITUSKATSAUS VUODELTA 2016

POSION KUNTA Toimintaympäristölautakunta KAAVOITUSKATSAUS VUODELTA 2016 POSION KUNTA Toimintaympäristölautakunta KAAVOITUSKATSAUS VUODELTA 2016 YLEISTÄ KAAVAJÄRJESTELMÄSTÄ Kaavat jaetaan yleispiirteisiin ja yksityiskohtaisiin kaavoihin. Yleispiirteisiä kaavoja ovat maakunta-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4.3.2013 KOKEMÄEN KAUPUNKI RISTEN VANHAN KOULUN ASEMAKAAVA RISTEN (201) KAUPUNGINOSAN OSAKORTTELI 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa (OAS) täydennetään

Lisätiedot

Ala-Ähtävän asemakaavan muutos, Langkulla (Malue muutetaan AO-alueeksi) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi:

Ala-Ähtävän asemakaavan muutos, Langkulla (Malue muutetaan AO-alueeksi) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: Ala-Ähtävän asemakaavan muutos, Langkulla (Malue muutetaan AO-alueeksi) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599414201601 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA

Lisätiedot

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

JÄMIJÄRVI JÄMIJÄRVEN KUNTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 ASEMAKAAVA Jämijärven Jämin Harjumökkialueen asemakaava

JÄMIJÄRVI JÄMIJÄRVEN KUNTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 ASEMAKAAVA Jämijärven Jämin Harjumökkialueen asemakaava JÄMIJÄRVI JÄMIJÄRVEN KUNTA 07.10.2013 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 ASEMAKAAVA Jämijärven Jämin Harjumökkialueen asemakaava 1. SUUNNITTELUALUE SIJAINTI Suunnittelualue sijaitsee Jämin palvelukeskuksen

Lisätiedot

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (7) JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava ja ranta-asemakaavan muutos, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis-

Lisätiedot

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49.

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. SULKAVAN KUNTA RANTA-SASTAVIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 26.11.2013 Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. Ranta-asemakaavan muutoksella muodostuu

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden rantaosayleiskaavan 2. osan muutos Kuorasjärvi, pohjoisosa, Kuusikallio

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden rantaosayleiskaavan 2. osan muutos Kuorasjärvi, pohjoisosa, Kuusikallio OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Alavuden rantaosayleiskaavan 2. osan muutos Kuorasjärvi, pohjoisosa, 10-405-23-89 Kuusikallio Maankäyttö- ja rakennuslain 63 1 momentin mukaan kaavaa laadittaessa

Lisätiedot

PALTAMON KUNTA Tekniset palvelut

PALTAMON KUNTA Tekniset palvelut 1 (8) Tekniset palvelut asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Paltamon kirkonkylän asemakaava-alueen korttelit 22, 23 ja 27 sekä niihin liittyvät vesi-, liikenne- ja viheralueet. Suunnittelualue

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177 EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

Oulun kaupungin tekninen keskus

Oulun kaupungin tekninen keskus Oulun kaupungin tekninen keskus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ruskonselän kaupunginosan korttelia 15 ja korttelin 16 tontteja nro 3 ja 4 sekä katualuetta koskeva asemakaavan ja tonttijaon muutos

Lisätiedot

Uuraisten kunta Uuraisten kunnan vesistöjen rantayleiskaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Uuraisten kunta Uuraisten kunnan vesistöjen rantayleiskaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma UURAISTEN KUNTA UURAISTEN KUNNAN VESISTÖJEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että

Lisätiedot

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Dnro 634/2013 9:15 Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutos Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 9.8.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ... 1 2. SUUNNITTELUALUE... 1 3. ALOITE...

Lisätiedot

PYHÄRANTA. RANTA-ASEMAKAAVANMUUTOS Matildanranta OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

PYHÄRANTA. RANTA-ASEMAKAAVANMUUTOS Matildanranta OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 PYHÄRANTA RANTA-ASEMAKAAVANMUUTOS Matildanranta OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 28.7.2016 Tämä ranta-asemakaavanmuutos koskee Pyhärannan, Kukolan kylän tilaa 631-406-2-70 Matildanranta. Sijaintikartta

Lisätiedot

TYRNÄVÄN KUNTASTRATEGIA

TYRNÄVÄN KUNTASTRATEGIA TAUSTAA Markkuun seudun kyläyhdistys ja aiemmin kylätoimikunta on toiminut aktiivisesti pian 20 vuotta Kylän alueella asuu tällä hetkellä arviolta yli 300 henkeä Aktiivista ja elinvoimaista ydinmaaseutua

Lisätiedot

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja elinkeinoelämässä on vahva usko tulevaisuuteen. Johdanto Ylitornion

Lisätiedot

Kysely Iso-Lehmisuon ja Matkalamminkurun turvetuotantohankkeen vaikutuksista

Kysely Iso-Lehmisuon ja Matkalamminkurun turvetuotantohankkeen vaikutuksista 1(6) Kysely Iso-Lehmisuon ja Matkalamminkurun turvetuotantohankkeen vaikutuksista Vesistövaikutukset 1. Kalastatteko te tai perhekuntanne jäsen jollakin seuraavista vesistöistä? Vanhajoki Kaihlanen Aittojoki

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto , , , 9.1.

Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto , , , 9.1. 1/7 LIITE A Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto 23.1.2013, 29.4.2014, 5.1.2015, 9.1.2016 TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT

Lisätiedot

Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.07.2010 Seitap Oy 2010 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe) Pellon asemakaava Kirkon kortteli ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.4.2016 (Luonnosvaihe) Pellon kunta Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava

Lisätiedot

Luoman osayleiskaavan laadinta mitä on tapahtunut?

Luoman osayleiskaavan laadinta mitä on tapahtunut? Luoman osayleiskaavan laadinta mitä on tapahtunut? Luoman Kyläyhdistyksen vuosikokous 16.3.2016 Hannu Valtanen 16.3.2016 H.Valtanen 1 Kunnanvaltuusto 31.8.2015 Hyväksyi kunnan kaavoitusohjelman vuosiksi

Lisätiedot