MAANKA YTTÖ STRATEGIA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MAANKA YTTÖ STRATEGIA"

Transkriptio

1 MAANKA YTTÖ STRATEGIA TYÖNUMERO: E26792 RANUAN KUNTA LIITE MAANKÄYTÖN KEHITTÄMISOHJELMAAN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU

2 Sisältö 1 JOHDANTO NYKYTILANNE VÄESTÖ JA ASUMINEN ELINKEINOT JA PALVELUT VIRKISTYS JA MATKAILU LUONTOARVOT JA KULTTUURIYMPÄRISTÖ LIIKENNE KUNTATALOUS TAVOITTEET KAKSI KEHITYSKUVAA MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU KAAVOITUS KYLIEN MUU KEHITTÄMINEN VUOROVAIKUTUKSEN KEHITTÄMINEN KAAVOITUKSESSA LÄHTEET Kartat: Maankäytön kehityskuvat (vaihtoehto 1 ja 2) merkintöineen. Kuvat: Sweco Ympäristö Oy, jollei toisin mainita Kannen kuvat: Sweco Ympäristö Oy ja Ranuan kunnan kotisivut S w e co Y m p ä r is t ö O y PL 88, Helsinki Mäkelininkatu 17 A, Oulu PL 453, Tampere PL 669, Turku w ww. s we c o. fi puh Y-tunnus E26792_Ranua_maankäytön_kehittämisohjelma.docx

3 1 JOHDANTO Ranualle ollaan laatimassa maankäytön kehittämisohjelmaa, jonka osana tehdään Ranuan maankäyttöstrategia. Maankäytön kehittämisohjelma liittyy maapolitiikan linjauksiin, ja tämän tueksi tarvitaan yleisempää näkemystä tavoitellusta tulevaisuudesta. Tämä näkemys on koottu maankäyttöstrategiaan. Tärkeänä lähtökohtana on kuntastrategia, jonka tavoitteita tarkennetaan. Toinen tärkeä tekijä, minkä vuoksi maankäyttöstrateginen näkökulma katsottiin tarpeelliseksi Ranualla, on Suhangon kaivoshanke. Toteutuessaan kaivos kaksinkertaistaisi Ranuan työpaikkamäärän, toisi välillisiä vaikutuksia elinkeinoihin sekä samalla väestön määrään ja rakenteeseen. Tällä on merkittäviä vaikutuksia myös maankäytön kehittämiseen ja tarpeisiin. Maankäyttöstrategia tehdään yleisellä tasolla, ja siihen tehdään kaksi vaihtoehtoista tulevaisuuskuvaa, joista toisessa arvioidaan tilannetta silloin, kun kaivoshanke toteutuu, toisessa tilanteessa, jossa kaivosta ei jostain syystä toteuteta. Näin ollen kunnalla on yhteisesti sovittu tulevaisuuskuva ja toimenpideohjelma eri tulevaisuusskenaarioissa. Maankäytön kehittämisohjelmatyötä sekä maankäyttöstrategiatyötä on ohjannut Ranuan kaavaja maapoliittinen työryhmä, johon kuuluvat o Veijo Illikainen (kunnanhallituksen puheenjohtaja, kaava- ja maapoliittisen työryhmän puheenjohtaja) o Marja-Liisa Nurmela (työryhmän sihteeri) o Eila Impiö o Keijo Ruonala o Matti Simontaival o Viola Tarujärvi sekä lisäksi kunnanjohtaja Sirpa Hakala, tekninen johtaja Veli Saarijärvi ja rakennustarkastaja Risto Niemelä, jotka ovat kommentoineet ja työstäneet ohjelmaa sen edistyessä. Työn toteuttamisesta on vastannut konsulttina Sweco Ympäristö Oy, josta työhön osallistuivat FM Johanna Lehto, DI Tapio Tuuttila sekä arkkitehti Iikka Ranta. Maankäytön kehittämisohjelman laadinnan ja erityisesti toteuttamisen kannalta vuorovaikutteisuus ja päättäjien sitouttaminen ovat avainasemassa. Ranuan kaava- ja maapoliittisen työryhmän lisäksi työtä on esitelty kunnanvaltuustolle, ja heillä on ollut mahdollisuus vaikuttaa työn sisältöön. Työtä on esitelty myös yrittäjille. Lopullinen asiakirja hyväksytään kunnanvaltuustossa. Kuva: Ranuan kunnan kotisivut 1 (21)

4 Väestömäärä 2 NYKYTILANNE Ranuan kunnan maankäytön suunnittelutilanne on kuvattu maankäytön kehittämisohjelman raportissa, jossa on käyty läpi myös rakentaminen ja tonttivaranto. Seuraavassa on käsitelty maankäyttöstrategian kannalta merkittäviä lähtötietoja, joita ei löydy maankäytön kehittämisohjelman raportista. 2.1 Väestö ja asuminen Ranualla asui henkeä vuonna Väestön määrä on laskenut vuosittain, ja Tilastokeskuksen ennusteen mukaan määrä tulee edelleen laskemaan vuoteen 2040, jolloin kunnassa väkiluku olisi hieman yli henkeä. Ranuan väestö on kuitenkin koko maan ja Lapin keskiarvoja lapsipainotteisempaa, joten kunnan oma väestöpohja mahdollistaisi väestömäärän lisääntymisen. Tämä näkyy omavaraislaskelmassa, joka ilmaisee millainen tuleva väestönkehitys olisi ilman muuttoliikettä. Ranuan väestömäärän väheneminen ja työikäisen väestön osuuden väheneminen on kehityspolku, joka on meneillään myös muualla maassamme. Lisäksi Ranuan osalla väestöennusteen mukaan lasten osuus väestöstä jopa hieman kasvaa tulevaisuudessa. Tällainen kehitys on ongelmallinen mm. verotulojen ja palvelutarpeen vuoksi Ranuan väestökehitys ja ennuste Mennyt kehitys Väestöennuste Omavaraislaskelma 0 Ranuan väestökehitys ja ennuste (lähde: Tilastokeskus). Ranuan väestömäärän väheneminen on siis pitkälti muuttoliikkeestä johtuvaa. Seuraavassa kuviossa näkyy muuttoliike ikäluokittain. Koulunsa päättävien ja opiskelemaan lähtevien osuus muuttajista näkyy selkeästi. Toisaalta tarkasteltaessa muuttoliikettä tarkemmin huomataan, että Ranua saa tulomuuttoa myös runsaasti. Ranualta muutetaan useimmiten Rovaniemelle ja Ouluun, kun taas Ranualle muuttajia on eniten Rovaniemeltä, Oulun seudulta ja pääkaupunkiseudulta. Lisäksi kunnan sisäinen muutto on runsasta, yli 400 henkeä vuonna (21)

5 Muuttoliike Ranualla 2012 (lähde: Tilastokeskus). Tarkasteltaessa Ranuan kunnan eri osa-alueita nähdään, että väestö on keskittynyt keskustaajamaan sekä lisäksi kyläalueille ja nauhamaisesti teiden ja jokien varsille. Ranuan kuntakeskuksessa asuu yli puolet (51,3 %) kunnan väestöstä, ja lisäksi kuntakeskuksen ympäristössä vielä 7,7 % väestöstä. Etelä- Ranualla asuu noin 20 % kunnan väestöstä, Länsi- Ranualla 13,6 % sekä Pohjois- ja Itä-Ranualla 14,3 %. Ranuan kuntakeskuksessa ja Etelä-Ranualla lasten osuus on suurempi kuin muualla kunnassa. Etelä-Ranualla myös vanhimpien väestöryhmien osuus on muuta kuntaa matalampi. 3 (21)

6 Väestön sijoittuminen Ranualla. Kartan lähde: Paikkatietoikkuna, väestöruutuaineisto (1km x 1km ruuduissa, lähteenä Tilastokeskus). 2.2 Elinkeinot ja palvelut Ranualla on työpaikkoja yhteensä kappaletta (vuonna 2011). Näistä iso osa kuuluu luonnollisesti koulutuksen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen toimialoille, mutta myös alkutuotanto työllistää runsaasti. Ranualla on runsaasti luonnonvaroja, mm. inventoituja turvevaroja, jotka lisäävät alkutuotannon ja mm. kaivostoiminnan mahdollisuuksia kunnassa. Eniten työpaikkoja on kuntakeskuksessa, noin 65 % kunnan kaikista työpaikoista. Kylistä eniten työpaikkoja on Kuukasjärvellä (noin 40 kpl), Rovastinahossa (30 kpl), Kuhassa (reilu 20 kpl) sekä Toljassa (noin 20 kpl). Yli 10 työpaikkaa on myös Saariharjussa, Maurussa, Piittisjärvellä, Kelankylässä, Asmuntissa ja Impiössä. Kylien työpaikat ovat monesti alkutuotannossa, mutta Kuukasjärvellä on teollisuuden sekä kuljetuksen ja varastoinnin työpaikkoja runsaasti. Hosiolla ja Toljassa taas on rakentamisen työpaikkoja (tämä voi johtua siitä, että kylillä on rakentajia, töitä voidaan tehdä muuallakin). Rovastinahossa on hallinto- ja tukipalvelutoiminnan työpaikkoja. Impiössä on myös koulutuksen työpaikkoja, ja Sääskilahdella majoituksen työpaikkoja. Pienemmillä kylillä työpaikkoja on muutamia. 4 (21)

7 Työpaikat toimialoittain Ranualla (lähde: Tilastokeskus). Ranualla on runsaasti luonnonvaroja, joiden hyödyntäminen näkyy työpaikkatilastoissa. Seuraavilla kartoilla on esitetty inventoidut turvealueet. Ranuan metsävarat ovat myös huomattavat. 5 (21)

8 Inventoidut turvealueet. Valtakunnan turvevarojen kokonaiskartoitukseen liittyvä aineisto, joka sisältää painopistealueittain turvetuotannon kannalta tärkeimmät yli 20 hehtaarin laajuiset suot ja tarpeen mukaan pienempiäkin alueita vuodesta 1975 lähtien. Kartan lähde: Paikkatietoikkuna, Geologian tutkimuskeskus) Palvelujen osalta Ranuan kirkonkylä eli keskustaajama on tärkein palvelujen alue. Keskustaajamasta löytyvät seuraavat palvelut: koulupalvelut (perusasteet, lukio) terveyskeskus kirjastopalvelut kaupalliset palvelut kirkko Kyliltä palveluja löytyy vähemmän. Kylien palveluja ovat: Kuhan kylä: koulu Impiön kylä: koulu kirjastoauto kiertää Ranualla kotihoidon palvelut kylillä 6 (21)

9 2.3 Virkistys ja matkailu Matkailupalveluista merkittävin Ranualla on eläinpuisto. Eläinpuistossa on noin 50 villieläinlajia ja 200 eläinyksilöä. Eläinpuisto on Lapin johtavia perhematkailukohteita, ja alueelta löytyy myös majoituspalveluja sekä aktiviteetteja. Majoituspalveluita löytyy keskustaajamasta (hotelli, gasthaus ja leirintäalue), eläinpuiston lähellä on leirintäalue ja lomakylä, Simojärvellä Eräkeskus. Lisäksi löytyy vuokrattavia vapaa-ajanasuntoja sekä mökkikyliä tms. Ranualla on runsaasti kesämökkejä (1 483 kpl vuonna 2012, Tilastokeskuksen mukaan). Muita kohteita: Ranuan pappila- ja pitäjämuseo kirkonkylällä Japanitalo Simojärvellä Saukkojärvi: koulu- ja kotiseutumuseo Kangaslammin kotitilamuseo Luontokohteista merkittävimpiin kuuluu Litokairan alue, joka on erämaaluonnon suojelun kannalta Suomen merkittävimpiä alueita. Litokaira on suurin luonnontilaisena säilynyt napapiirin eteläpuolinen aapasuokokonaisuus koko Euroopassa Ranuan kelkkareitit ja urat (lähde: Ranuan kunta). Ranualla on runsaasti luonto- ja ulkoilureittejä: Soppanan ulkoilualue (Simojärven itäpuolella) Paason polku 7 (21)

10 Leevin polku (Pohjasperästä Toljaan, noin 25 km) eläinpuiston yhteydessä olevat reitit (mm. luontopolku) Ranuanjärven retkeilyreitti (Laivala-Kristillinen kansanopisto) Papinpalon merkitty luontopolku ja lintutorni Koukku-Äijän polku (Maurusta Peurajärvelle, noin 8 km) Lisäksi Ranualta löytyy moottorikelkkareittejä ja uria noin 250 km. Ranualta löytyy myös kattava latuverkosto kirkonkylän ja eläinpuiston alueilta. Latukartta Oravi-eläinpuisto (lähde: Ranuan kunta). 8 (21)

11 Ranualla sekä metsästys että kalastus ovat merkittäviä, alueella mm. käy muistakin kunnista metsästäjiä ja kalastajia. Suosituimpia kalastuspaikkoja ovat Simojärvi ja Simojoki. Kalastukseen tarvitaan luvat lukuun ottamatta onkimista ja pilkkimistä, jotka kuuluvat jokamiehenoikeuksiin. Metsähallitus myy Ranuan kunnan alueelle pienriistalupia, poronhoitoalueen karhunmetsästyslupia, susilupia, ilveslupia sekä hirvenmetsästyksen aluelupia. Simojoella on melontareitti, Simojoen sanotaan olevan maamme parhaita melontajokia. Jokea ei ole padottu, ja se kuuluu suurimmaksi osaksi Natura 2000 verkostoon. Ranua on profiloitunut marjapitäjänä, hillan ympärille on kehitetty mm. aktiviteetteja. 2.4 Luontoarvot ja kulttuuriympäristö Ranualla on runsaasti erilaisia suojelualueita (luonnonsuojelu- ja erämaa-alueita, Natura 2000 verkostoon kuuluvia alueita sekä pohjavesialueita), jotka tulee huomioida maankäytön suunnittelussa. Seuraavalta kartalta saa yleissilmäyksen näistä alueista. Suojelualueet (harmaalla ja mustalla) sekä pohjavesialueet (mustalla rajattuina) Ranualla (kartan lähde: Paikkatietoikkuna, tiedot Suomen ympäristökeskus, Museovirasto) 9 (21)

12 Ranualta löytyy myös runsaasti kulttuuriympäristöjä. Keskustaajamassa on useita rakennusperintökohteita, minkä lisäksi kunnasta löytyy RKY-kohteita eli valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä ja muinaismuistoja. Ranuan rakennusperintökohteet (kartan lähde: Paikkatietoikkuna, tiedot Museovirasto). Putkivaaran kylä Nuupasjärven talo Kuhan kylä 10 (21) Muinaisjäännökset (punaisella) ja RKY-kohteet (sinisellä sekä selitys) (kartan lähde: Paikkatietoikkuna, tiedot Museovirasto)

13 2.5 Liikenne Ranuan läpi kulkee kantatie 78 Rovaniemelle. Lisäksi Ranualle pääsee Simosta seututietä 924, Autin suunnasta (pohjoisesta) seututietä 942, Posiolta seututietä 941 sekä Syötteen suunnalta seututietä 858. Kunnassa on myös runsaasti alemman tason tiestöä. Liikennemäärät eivät ole suuria, eniten liikennettä on kirkonkylällä sekä kirkonkylältä Rovaniemelle (kantatiellä 78). Ranuan liikennemäärät (lähteenä Lapin ELY-keskus, liikennemääräkartta 2013). 2.6 Kuntatalous Ranuan kunnan kokonaistalous on kehittynyt suunnitellusti, ja viime vuosina tehtyjen rakenteellisten muutosten johdosta kokonaismenojen kasvu on pystytty hillitsemään ja samanaikaisesti on kyetty turvaamaan tarkoituksenmukainen palvelurakenne ja palveluiden laatu. Kunnalla ei ole kattamattomia alijäämiä, ja kunnan maksuvalmius on ollut kohtalainen (Ranuan talousarvion 2014 ja taloussuunnitelman mukaan). Vuoden 2015 alusta voimaan tulevan valtionosuusuudistuksen myötä Ranuan kunta menettää valtionosuuksia eniten Lapissa (noin kolmen tuloveroprosentin verran). Kunnan elinvoiman säilyminen ja lähipalveluiden turvaaminen tulee varmistaa tarkoituksenmukaisilla rakenteellisilla muutoksilla, toimintojen tehostamisilla sekä käytettävissä olevan teknologian hyödyntämisellä. 11 (21)

14 3 TAVOITTEET Ranuan kunnan tulevaisuuden hahmottamiseen liittyy oleellisesti Suhangon kaivoshanke. Mikäli kaivos toteutetaan, vaikutuksista iso osa tulee Ranualle. Toisaalta kunta jatkaa kehittymistään myös ilman kaivosta. Ranuan maankäytön osalle on pohdittu seuraavia tavoitteita: keskustaajama eli kirkonkylä on jatkossakin tärkein asumisen, elinkeinojen ja palvelujen alue myös muut kylät pidetään elävinä ja asuttuina vesistöjen rannat eli järvi- ja jokialueet ovat tärkeitä sekä vakituiselle että vapaaajanasutukselle, minkä vuoksi Ranuan profiilia mökkikuntana tullaan korostamaan yhdyskuntarakenteen kehittyminen nykytrendiä mukaillen ei lisää ongelmia jatkossakaan Ranuan virkistys- ja matkailumahdollisuuksia kehitetään Ranuan kunta on aktiivinen maankäytön kehittäjä ja toimija Ranualla kehitetään kaavoitusprosesseja osallistavampaan suuntaan Ranualle laaditaan toimintasuunnitelma sekä tilanteeseen, jossa Suhangon kaivos avautuu että tilanteeseen, jossa kaivosta ei tule 12 (21)

15 4 KAKSI KEHITYSKUVAA Yksi maankäytön kehittämisohjelman tavoitteista Ranualla oli laatia toimintasuunnitelma sekä tilanteeseen, jossa Suhangon kaivos toteutetaan että tilanteeseen, jossa kaivosta ei avata. Maankäyttöstrategiassa asiaa on lähestytty kahden kehityskuvan kautta: toisessa käydään läpi maankäyttöstrategiset linjaukset ja toimenpiteet Suhangon kaivoksen avautuessa, toisessa taas tilanteessa, jossa kuntaa kehitetään ilman kaivosta. Kehityskuvien mukaan Ranua on tulevaisuudessa entistä vetovoimaisempi kunta, joka tarjoaa hyvät mahdollisuudet elää ja menestyä. Hyvä elinympäristö syntyy pitkäjänteisen ja suunnitelmallisen maankäytön ja maapolitiikan ansiosta. Kehityskuvakartoilla on osoitettu keskustaajama eli kirkonkylä, joka on kehittämisen, palvelujen ja elinkeinojen tärkein alue tulevaisuudessakin. Lisäksi on näytetty tärkeimmät kyläalueet sekä vapaa-ajanasumisen vyöhyke. Myös tärkeimmät elinkeinojen alueet on osoitettu, samoin kuin virkistyksen ja matkailun kannalta merkittävimmät alueet, kohteet ja reitit. Kaiken pohjana on oleva luonnon ja kulttuuriperinnön muodostama kokonaisuus. 13 (21)

16 Vaihtoehto 1: Ranualle avataan Suhangon kaivos 14 (21) Vaihtoehdossa Ranualle lähdetään toteuttamaan Suhangon kaivosta, jonka toiminta-aika on vähintään 30 vuotta. Ranualla kaivoshankkeeseen tulee valmistautua huolellisesti, koska kaivostoiminta ja kaivoksen rakentaminen tuovat merkittäviä vaikutuksia. Ranuan työpaikkojen lukumäärän odotetaan kaksinkertaistuvan, minkä lisäksi kaivostoiminnan tuomista välillisistä vaikutuksista noin kolmasosan odotetaan kohdistuvan Ranualle. Tämä tuo myös merkittäviä vaikutuksia väestönkehitykselle: väestömäärän odotetaan kasvavan ja ikärakenteen muuttuvan siten, että työikäisiä tulee olemaan suhteellisesti enemmän kuin mitä nykykehityksen jatkuminen antaisi olettaa. Asukkaista tullaan kilpailemaan naapurikuntien kanssa (merkittävimpänä Rovaniemi). Tämän vuoksi Ranuan tulee tarjota monipuolisia asumisen mahdollisuuksia hyödyntäen kunnan vetovoimatekijöitä, tärkeimpänä vesistöjen rantoja. Kaivoksen rakennusvaiheeseen tulee varautua rivitalotuotannolla. Asumisen alueita kehitettäessä tulee huomioida lisäksi mm. ilmastonmuutokseen vastaaminen, jolloin tiivistäminen ja eheyttäminen tulee huomioida.

17 Asumisen kannalta tärkeimpiä alueita ovat kirkonkylä, jonka asumisen alueita tulee laajentaa järvien ympärille sekä Portimojärvi, samoin kuin osittain muu Simojokivarsi. Myös kaivosalueen lähellä tulee varautua erityisesti kaivoksen rakentamisaikaiseen asumistarpeeseen. Lisäksi asutuksen lisääntyminen vahvistaa muita kyliä, esimerkiksi Pohjaslahden ja Piittisjärven alueita voidaan kehittää asumisen ja vapaa-ajanasumisen alueina sekä vahvistaa kunnan suurimmaksi kasvanutta, jo tällä hetkellä kasvavaa Toljan kylää. Myös olevien palvelukylien Kuhan ja Impiön kehittymismahdollisuudet paranevat. Vetovoimatekijöitä tulee korostaa myös virkistysaluein ja reitein. Väestömäärän ja elinvoiman kasvaessa myös tarve virkistyspalveluille kasvaa. Muita palveluja kehitetään pääosin keskustaajamassa. Elinkeinojen alueita tulee lisätä kaivosalueen läheisyydessä logistisesti hyvillä paikoilla (Saukkokangas) sekä keskustaajamassa (mm. Kivijärvi). Erityisesti välillisten vaikutusten kautta myös Portimojärvelle voi olla tarve osoittaa elinkeinotoimintojen alueita. Kuva: Ranuan kunnan kotisivut 15 (21)

18 Vaihtoehto 2: Ranuan kuntaa kehitetään ilman kaivosta Tässä vaihtoehdossa Suhangon kaivosta ei syystä tai toisesta avata. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että Ranuan kehitys pysähtyy. Ranuan ajatellaan kehittyvän omien vahvuuksiensa pohjalta siten, että väestömäärän lasku pysähtyy, työpaikkojen määrä kasvaa ja palvelut säilytetään. Ranualla tulee olla monipuolisia asumisen mahdollisuuksia sekä kirkonkylällä että muilla kylillä. Kunnan tärkein vetovoimatekijä, vesistöt tulee huomioida rakentamisessa siten, että omarantaisia tontteja on tarjolla erilaisissa ympäristöissä. Palvelut keskittyvät kirkonkylälle, mutta myös muut kylät pyritään pitämään elinvoimaisina. Kuhan ja Impiön palvelut voivat säilyä jatkossakin niin kauan kuin se on toiminnallisesti ja taloudellisesti mahdollista. Kunnan suurimmaksi kyläksi kasvanutta, jo tällä hetkellä kasvavaa Toljan kylää voidaan edelleen vahvistaa. Alueen kehityksessä tulee huomioida tiivistämisen ja eheyttämisen vaateet. Elinkeinojen alueita kehitetään pääasiassa kirkonkylällä ja sen lähialueilla. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö kylilläkin voi olla elinkeinotoimintaa. Esim. maa- ja metsätalous sijoittuvat pääasiassa muualle kuin kirkonkylälle, ja elinvoimaisille kylille voi syntyä muitakin työpaikkoja. 16 (21)

19 Ranuan luontoalueita sekä niihin liittyviä reittejä korostetaan ja kehitetään osana virkistys- ja matkailupalveluja. Tämä lisää osaltaan asumisen vetovoimaa. 4.1 Maankäytön suunnittelu Kaavoitus Kaavoitusohjelma on esitetty maankäytön kehittämisohjelman raportissa. Molemmissa kehityskuvissa kaavoitusohjelman ensimmäiseksi toimenpiteeksi on kirjattu Ranuan keskustaajaman osayleiskaavan päivitys (sisältäen eläintarhan alueen) sekä toiseksi keskustaajaman asemakaavan muutokset ja laajennukset. Keskustaajama, kirkonkylä on Ranuan keskeisin asumisen ja elinkeinojen sekä palvelujen kehittämisen alue. Oleva yleiskaava on jo vanhentunut, joten uudistustyö tulisi käynnistää mahdollisimman nopeasti. Kaavatyössä tulisi pohtia erityisesti seuraavia kohtia: järvien rantojen hyödynnys asumiselle, asumisen laajennus vaiheittain vaiheistuksen määrittäminen: ensin toteutettavat alueet, seuraavana toteutettavat alueet jne. siten, että määritetään myös se, missä vaiheessa seuraavaan vaiheeseen siirrytään (esim. kun ensisijaista aluetta on rakennettu 75 %, voidaan seuraavaa alkaa ottamaan käyttöön, tällöin kunnallistekniikan ja muun infrastruktuurin rakentaminen tapahtuu myös vaiheittain) tonttien tulisi olla monipuolisia sekä asumiselle että elinkeinoille, asumisen (sekä vakituinen että vapaa-ajan) osalta omarantaisuus on tärkeä vetovoimatekijä, mikä tuo vaikutuksia esim. virkistysalueiden suunnittelulle houkutteleviksi (asia tulee ratkaista osayleiskaavoituksella) asutusta tulisi vaiheittain laajentaa Ranuajärven ympärille, esim. Laivalassa on jo kunnallistekniikka, vanhainkodin ympäristö on myös käyttöönotettavissa helposti osayleiskaavan pohjalta tai tarvittaessa jo yhtä aikaa tulee lähteä uudistamaan ja laajentamaan asemakaavoitettuja alueita: kirkonkylällä rakentamisen kannalta parhaat alueet tulee asemakaavoittaa, jotta tehokkuus mm. ranta-alueilla voi olla suurikin, muille alueille voi riittää osayleiskaavoitus eläintarhan alueen ideointisuunnitelma tulee päivittää, koska tehty suunnitelma on pitkälle toteutunut, eläintarhan aluetta tarkastellaan kaavallisesti osana keskustaajaman osayleiskaavoitusta huomioiden matkailun tarpeet Teeritien teollisuusalueen luonne ja sisältö (mm. se, millaista yritystoimintaa alueelle voi jatkossa tullaa) tulee määrittää osayleiskaavoituksen ja tarvittaessa asemakaavan muutoksen avulla keskustaajaman osayleiskaavoituksen osana voidaan lisäksi tarkastella Kivijärven alueen mahdollisuuksia elinkeinotoiminnalle (tärkeää erityisesti mikäli Suhangon kaivos toteutuu) kaupallisia palveluja voidaan osoittaa Pekkalan tiehaaraan ( Esson tiehaara ), tilaa vievää kauppaa eläintarhan suuntaan tai eläintarhan läheisyyteen 17 (21)

20 Suhangon kaivoksen toteutuksen alkaessa (eli heti kun kaivosyhtiö aloittaa kannattavuusselvityksen) tulee huolehtia, että kaivosalueen lähelle on mahdollista rakentaa mm. rivitaloja, jotka palvelevat erityisesti kaivoksen rakentamisaikaista tarvetta. Lisäksi Saukkokankaan alueen kaavallinen valmius tulee varmistaa, jotta aluetta voidaan hyödyntää elinkeinotoiminnalle. Suhangon kaivostoiminnan käynnistyminen tuo lisäksi merkittäviä vaikutuksia Portimojärvelle, jonne tulee tehdä osayleiskaava ja osoittaa asumisen ja elinkeinojen kehittämismahdollisuudet Seuraavan kymmenen vuoden aikana tulee ajantasaistaa Simojoen ja järven osayleiskaavat. Näissä kaavatöissä maanomistajien kuuleminen sekä rakennusoikeuksien tarkistaminen ja osoittaminen tulee huomioida erityisesti. Myös jätevesien käsittelymääräykset tulee ajantasaistaa. Joen ja järven läheisyyteen sijoittuu kyliä, joiden elinvoimaa pyritään kehittämään sekä alueita, joille osoitetaan vapaa-ajanasutusta. Lisäksi vetovoiman kannalta tärkeään rooliin nousevat virkistysmahdollisuudet ja reitit, kylien palvelut sekä tietoliikenneyhteydet. Alueella selvitellään mahdollisuutta saada sijoittajia, jotka rakennuttaisivat loma-asuntoja ja möisivät niitä sitten eteenpäin. Lisäksi muillekin kylille voidaan tehdä joko osayleiskaavoja tai kyläsuunnitelmia tarpeen mukaan. Etusijalla ovat maankäyttöstrategiassa määritetyt keskuskylät. Kirkonkylän lisäksi muilla kylillä on palveluja hyvin marginaalisesti, mutta erityisesti vakituinen asutus pyritään lähtökohtaisesti ohjaamaan kyläkeskuksiin. Myös vapaa-ajanasutus tukee kylien elinvoimaisuutta, minkä vuoksi vapaa-ajanasutuksen ohjaaminen kyliin on myös mahdollista. Kylien elinvoimaan liittyvät virkistyspalvelut ja reitit. Kuvat: Ranuan kunnan kotisivu 18 (21)

21 4.1.2 Kylien muu kehitta minen Ranuajärvi kaipaa kunnostusta, jotta järven virkistyskäyttö on mahdollista ja mielekästä. Kunnostustoimista ja aikatauluista tulee sopia mahdollisimman pian. Myös muiden vesistöjen kuntoon ja käyttömahdollisuuksiin tulee kiinnittää huomiota. Suhangon kaivoksen mahdolliset päästöt ja niiden vaikutukset tulee huomioida. Ranuan kirkonkylän kehittämisen lisäksi kylien elinvoimaisuus on tärkeää. Koko Ranuan alueelle on tulossa kuituyhteydet (eli nopeat tietoliikenneyhteydet), joten sähköiset palvelut ja esim. etätyö mahdollistuvat koko kunnan alueelle. Tämä tarkoittaa toisaalta sitä, että kylien asumismahdollisuudet paranevat, koska esim. etätöiden tekeminen on jouhevaa. Toisaalta tämä taas mahdollistaa palvelujen saatavuuden kylillä vähintäänkin sähköisenä. Kylien kehittämisessä on tärkeää paikallisuuden, paikalliskulttuurin ja kylien omien kilpailukykytekijöiden hyödyntäminen. Maaseutuelinkeinoja liitännäiselinkeinoineen tulee kehittää sekä bioenergiavarojen ja luonnontuotteiden hyödyntämistä ja jatkojalostamista edistää. Kunnanhallitus on talousarviossaan varannut toiminta-avustuksia sekä kylätalojen tarveharkintaisia tukia, jotka ovat kunnanhallituksen päätettävissä. Lisäksi kunnassa selvitetään mahdollisuutta perustaa osuuskuntia kylien palvelujen tuottamiseen (esim. hoivapalveluja). Kylien elinvoimaisuuden myötä kysynnän kasvaessa kylille voi syntyä palvelutuotantoa (esim. kylätalkkareita). Myös eri hankemahdollisuuksia tulee hyödyntää täysimääräisesti, esimerkiksi alueiden kehittämisessä ja kunnostuksessa. Kylien palveluja hoidetaan jo nyt jossain määrin kiertävinä palveluina (esim. kirjastoauto). Tämän mahdollisuuden laajentamista tulee pohtia (kotihoito, kotisairaanhoito, ruokapalvelut, kioskipalvelut tms.). Ranuan profiilia, imagoa mökkikuntana halutaan nostaa. Kunnan lukuisat vesistöt, eli pääasiassa järvien ja jokien rannat halutaan vapaa-ajanasutukselle erityisesti kylien ulkopuolella. Imagoon sisältyy laajat marjastus- ja metsästysmahdollisuudet, joita tulee markkinoida. Ranualla on myös kattavasti virkistyspalveluja ja reittejä, erityisesti moottorikelkkailun reitti- ja uraverkosto on hyvä. Moottorikelkkailulle kehitetään jatkuvasti pistoja eli reittejä jatketaan tärkeisiin kohteisiin. Ranualla selvitetään olevien luonto- ja ulkoilureitistöjen tulevaisuus sekä kunnan mahdollinen rooli ylläpidossa. Myös vapaaehtoisia tahoja hyödynnetään, samoin kuin kylien aktivointimahdollisuuksia erilaisten tukien kautta. Erityisesti Litokairan alue sekä Simojärven- Soppanan alueet (josta yhteys Korouomalle Posiolle) tulisi jatkossakin olla hyödynnettävissä sekä omaehtoiselle virkistykselle että matkailulle. 19 (21)

22 4.1.3 Vuorovaikutuksen kehitta minen kaavoituksessa Maankäyttö- ja rakennuslaissa on esitetty vähimmäisvaatimus siitä, miten kaavoituksen vuorovaikutus tulee järjestää. Ranualla vuorovaikutus nähdään erittäin merkittävänä, minkä vuoksi sitä halutaan kehittää ja korostaa vähimmäisvaatimusta enemmän. Ranualla on hyviä kokemuksia asiasta (mm. Kolomaan asemakaavoitus), minkä vuoksi seuraavia työmenetelmiä pohditaan kaavoituksen aluksi: osallisten (maanomistajat, asukkaat, muut mahdolliset) otetaan kaavaprosesseihin mukaan heti alusta lähtien, ennen kuin suunnittelua on aloitettu tietoa prosessista, vaiheista ja tuloksista jaetaan koko kaavatyön ajan (internet hyvä kanava) mielenkiinnon herättäminen tulee tehdä heti aluksi, jotta osalliset saadaan mukaan Vuorovaikutuksen keinoja ovat mm.: yleisötilaisuudet kyselyt ja muut kuulemiset (mm. yrittäjäkuulemiset), haastattelut työpajat ja seminaarit: työskentelymenetelmät voivat olla hyvinkin innovatiivisia perinteisten esittelyjen lisäksi, esim. pienryhmätyöskentelyä, ideointiverstaita, ideointikävelyjä, eläytymisleikkejä jne., minkä lisäksi tulee huomioida, että tilaisuudet tulee räätälöidä eri tahoille erilaisiksi ja kestoltaan eri mittaisiksi kokouskäytäntöjen pohtiminen tiedotteet ja esim. infopaketit, tiedon jako vähintään internetin kautta (kotisivut, palautteenjättömahdollisuus) havainnollistaminen ja visualisointi Oulussa, 3. marraskuuta 2014 Sweco Ympäristö Oy Johanna Lehto Iikka Ranta Tapio Tuuttila Suunnittelija Suunnittelu/projektin johto Laadunvarmistus FM Arkkitehti DI 20 (21)

23 5 LÄHTEET Haukiputaan maapoliittinen ohjelma (2006). Kuntaliiton sivujen mukaan (http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/mal/verkkooppaat/maapolitiikan_opas/documents/haukiputaan%20kunnan%20maapoliittinen%20ohjelma. pdf) Japanitalo internet-sivut (http://www.japanitalo.fi/suomeksi) Lapin ELY-keskus, liikennemääräkartta 2013 (http://portal.liikennevirasto.fi/portal/page/portal/f/aineistopalvelut/tilastot/tietilastot/liikenne maarakartat/liikennem%e4%e4r%e4kartta_kvl.pdf, katsottu ) Metsähallitus, Litokaira (http://www.metsa.fi/sivustot/metsa/fi/hankkeet/lifeluontohankkeet/suometsaeramaalife/lito kaira/sivut/litokaira.aspx, katsottu ) Metsähallitus, luontoon.fi, Simojoen melontareitti (www.luontoon.fi/simojoenmelontareitti, katsottu ) Museovirasto. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY (http://www.rky.fi/read/asp/r_default.aspx, katsottu ) Paikkatietoikkuna (http://www.paikkatietoikkuna.fi/web/fi, katsottu ) Ranuan hallintosääntö lukien (www.ranua.fi, katsottu ) Ranuan kunnan internet-sivut (www.ranua.fi) Ranuan kunta. Kuntastrategia, kunnan talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma RanuaZoo internet-sivut (http://www.ranuazoo.com/suomi/kesa/etusivu) Suomen kuntaliitto. Maapolitiikan opas (katsottu ) (http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/mal/verkkooppaat/maapolitiikan_opas/sivut/default.aspx) 21 (21)

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008 Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.1 SÄKYLÄN KUNTA SÄKYLÄN LIIKEALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS TYÖNUMERO: E26662.30 PÄIVÄYS: 16.12. 2013, TARK. 9.4. 2014 Sweco Ympäristö Oy S w e co Y m p ä r is t ö O

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014 viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen Pyhäjärven kaupunginvaltuusto hyväksynyt..2014 KAAVOITUSKATSAUS 2014 1.5.2014 Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaisesti

Lisätiedot

Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille sekä alueen elinkeinotoimijoille

Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille sekä alueen elinkeinotoimijoille KAUHAVAN KAUPUNKI Alahärmän oikeusvaikutteinen osayleiskaava Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille sekä alueen elinkeinotoimijoille Hyvä asukas, maanomistaja, elinkeinoelämän toimija! Kauhavan kaupunki

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3. LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2014 18.3.2014 Lapuan kaupunki Maankäyttö- ja kiinteistöosasto Poutuntie

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta ja suunnittelualueen

Lisätiedot

Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO 22.8.2014. 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1

Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO 22.8.2014. 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 MUONIO Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.8.2014 Seitap Oy 2014 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen kortteli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.11.2015 Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta

Lisätiedot

KAAVOITUSKATSAUS 2015

KAAVOITUSKATSAUS 2015 Rautalammin kunta KAAVOITUSKATSAUS 2015 Kaavoitusjaosto 30.7.2015, 16 1 YLEISTÄ Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa

Lisätiedot

SIMO Simojoen yleiskaavan muutos Tila Harjusranta RN:o 14:58 (Lohiranta Oy) Tila Vehkaperä RN:o 48:4 (Simon kunnan tila Hannilassa) Tila RN:o 50:3

SIMO Simojoen yleiskaavan muutos Tila Harjusranta RN:o 14:58 (Lohiranta Oy) Tila Vehkaperä RN:o 48:4 (Simon kunnan tila Hannilassa) Tila RN:o 50:3 SIMO Simojoen yleiskaavan muutos Tila Harjusranta RN:o 14:58 (Lohiranta Oy) Tila Vehkaperä RN:o 48:4 (Simon kunnan tila Hannilassa) Tila RN:o 50:3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) SIMON KUNTA

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapolitiikan pääperiaatteet Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapoliittinen ohjelma Maapoliittinen ohjelma on asiakirja, jossa valtuusto määrittelee maapoliittiset tavoitteet ja periaatteet. Sipoon kunnan

Lisätiedot

Mustikkakankaan teollisuusalueen asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LUONNOS 26.1.2015

Mustikkakankaan teollisuusalueen asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LUONNOS 26.1.2015 Mustikkakankaan teollisuusalueen asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LUONNOS 26.1.2015 KAAVAMUUTOKSEN KOHDE, TARKOITUS JA TAVOITTEET Mustikkakankaan teollisuusalue sijaitsee

Lisätiedot

Suunnittelualue on Sulkavan seurakunnan, Sulkavan kunnan ja Sulkavan vanhustentukiyhdistys ry:n omistuksessa.

Suunnittelualue on Sulkavan seurakunnan, Sulkavan kunnan ja Sulkavan vanhustentukiyhdistys ry:n omistuksessa. SULKAVAN KUNTA SULKAVAN KYLÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä riittävän varhaisessa

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN ANTAMAT LÄHTÖKOHDAT MRL 62, 63 ja 64 SEKÄ MRA 30

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN ANTAMAT LÄHTÖKOHDAT MRL 62, 63 ja 64 SEKÄ MRA 30 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (5) LIPERIN KUNTA PYHÄSELÄN TELMONSELÄN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN

Lisätiedot

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2013 Sodankylä, Kakslauttasen asemakaava ja asemakaavan muutos

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2013 Sodankylä, Kakslauttasen asemakaava ja asemakaavan muutos Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 SODANKYLÄ KAKSLAUTTASEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAKSLAUTTASEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS ASEMAKAAVAKSI JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAKSLAUTTASEN

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila Kaavoitusinsinööri 7.3.2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen 3.9.2015 Iisalmi Case Jyväskylä Julia Virtanen Muuramen kunta Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ - Kaupunkikeskusta - 86 500 JKYLÄN MLK - Taajamia - 36 400

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille LAPUAN KAUPUNKI Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille Hyvä Lapuan keskustaajaman / kylien asukas! Lapuan kaupunki on käynnistänyt

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA. OAS 1 (5) Tuusniemen kunta Pahkasalon asemakaava

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA. OAS 1 (5) Tuusniemen kunta Pahkasalon asemakaava Leskinen Timo 15.10.2013 OAS 1 (5) Pahkasalon asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA 1. HANKEKUVAUS Asemakaava koskee tiloja 403-1-92 (Mutalahti), 403-1-93

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MYNÄMÄEN KUNTA 1.1 KATTELUKSEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS TYÖNUMERO: E27437 PÄIVÄYS: 8.1. 2015, TARK. 4.9. 2015 Sweco Ympäristö Oy MYNÄMÄEN KUNTA Katteluksen

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Liite 1 PUDASJÄRVEN KAUPUNKI KORPISEN KYLÄ Tila 5:22 Valola Jurakkajärven ranta-asemakaavan laatiminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.9.2010 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAAN PÄIVITETTY

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset Mäntsälän maankäytön visio 2040 Rakennemallien kuvaukset 1 Sisällysluettelo 1 Rakennemallien kuvaukset... 3 1.1 Kaikilla mausteilla... 4 1.2 Pikkukaupunki... 6 1.3 Nykymalliin... 8 2 Vaikutusten arviointi...virhe.

Lisätiedot

KEMIÖNSAARI KEMIÖN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

KEMIÖNSAARI KEMIÖN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KEMIÖNSAARI KEMIÖN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Suunnittelualue ja kaavan tarkoitus Kemiönsaaren kunnan Kemiön taajaman keskustan alueelle laaditaan oikeusvaikutteinen

Lisätiedot

JAKOKOSKEN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. KONTIOLAHDEN KUNTA Tekninen osasto Kaavoitus 1.6.2012

JAKOKOSKEN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. KONTIOLAHDEN KUNTA Tekninen osasto Kaavoitus 1.6.2012 KONTIOLAHDEN KUNTA Tekninen osasto Kaavoitus 1.6.2012 JAKOKOSKEN OSAYLEISKAAVA JAKOKOSKEN OSAYLEISKAAVA 2 (6) N TARKOITUS Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää kaavan

Lisätiedot

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus 1 Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ritoniemen 124 kaupunginosan matkailu- sekä katualueita että korttelia 14 koskeva asemakaavan muutos (Bomba - Sotkan ympäristö

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35

KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A RUOKOLAHDEN KUNTA KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20848 1 (8) P20848 Sisällysluettelo 1 SUUNNITTELUN KOHDE...

Lisätiedot

Iin kunta PL 24 91101 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS

Iin kunta PL 24 91101 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS Iin kunta PL 24 90 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS Kaavoituskatsaus käsittää tarkastelun Iin kunnassa ja Pohjois-Pohjanmaan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Iin

Lisätiedot

SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Finnish Consulting Group Oy Jouko ja Minna Poukkanen SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Finnish Consulting Group Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaunispään asemakaavan muutos VT 4:n ympäristö OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 19.10.2009 Sisällysluettelo: 1. Mikä on osallistumis- ja arviointisuunnitelma? 3 2. Suunnittelu- ja vaikutusalue 3 3.

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA

LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS HUHTALANTIE VÄLI KOULUKATU-TILHENTIE OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 5.10.2015 5.10.2015 Lapuan kaupunki Maankäyttö-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE KOSTONJOEN RANTA-ASEMAKAAVA TAIVALKOSKEN KUNTA JOKIKYLÄ JA TAIVALKOSKEN KYLÄ NISKAVAARA 5:8 (832-402-5-8) om. UPM-Kymmene Oyj

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS SUOMUSSALMEN KUNTA (777) KIRKONKYLÄ (406) SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A

OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A SÄKYLÄN KUNTA SÄKYLÄN LIIKEALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PÄIVÄYS: 16.12.2013, TARK. 9.4.2014, 30.11.2015 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; ETELÄRINNE II

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; ETELÄRINNE II KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; ETELÄRINNE II OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila kaavoitusinsinööri 24.9.2014 Yleistä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta

Lisätiedot

SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos

SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan osana kaavatyön

Lisätiedot

SODANKYLÄ Rutojärven Keinolahden ranta-asemakaava

SODANKYLÄ Rutojärven Keinolahden ranta-asemakaava Seitap Oy SODANKYLÄ 1 SODANKYLÄ Rutojärven Keinolahden ranta-asemakaava Korttelit 1 ja 2 Kaavaluonnoksen selostus MRA 30 vaiheessa SEITAP OY 2015 Seitap Oy SODANKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 PERUS- JA

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE KONTTIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA POSION KUNTA 614-893-14-1 LIVO, om. METSÄHALLITUS, LAATUMAA SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Juankosken kaupunki 1/6 JUANKOSKEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS Tikanniemen ranta-alueet OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS Asemakaavan muutos koskee Juankosken asemakaava-aluetta Tikanniemessä.

Lisätiedot

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015 30.9.2015 Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA V a l k e a k o s k e n k a u p u n k i K a u p u n k i s u u n n i t t e l u S ä ä k s m ä e n t i e 2 3

Lisätiedot

TAHKOVUOREN KORTTELIEN 122 (OSA) JA 123 (OSA) ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 6.2.2012

TAHKOVUOREN KORTTELIEN 122 (OSA) JA 123 (OSA) ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 6.2.2012 OAS 1 (5) NILSIÄN KAUPUNKI TAHKOVUOREN KORTTELIEN 122 (OSA) JA 123 (OSA) ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 6.2.2012 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024

EURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024 EURAJOEN KUNTA Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 26024 Turku, 21.12.2012, tark. 28.3.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI HÄMEENTAIPALEEN ITÄRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI)

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI HÄMEENTAIPALEEN ITÄRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 27.2.2014, tark.8.5.14, tark. 8.8.2014 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI HÄMEENTAIPALEEN ITÄRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Kaavatunnus 1/7 5-021 Asianumero 471/10.02.03/2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Asemakaavan muutos koskee asemakaavan mukaista puistoaluetta Valssitien alueella. Asemakaavan muutoksella

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MYRSKYLÄ Päiväys 15.6.2015 SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA INKOON KUNTA Solvik, Kälkö Ulkosaariston yleiskaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tässä osallistumis ja arviointisuunnitelmassa (MRL 63 ja 64 ) esitetään mm. kaavoitushankkeen sijainti

Lisätiedot

SIIKAJOKI Jokivarsi Osayleiskaava

SIIKAJOKI Jokivarsi Osayleiskaava SIIKAJOKI Jokivarsi Osayleiskaava MRL 63 :n mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 10/2011 Suunnittelualue Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 63 :n mukaan kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS; LUTTORINNE

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS; LUTTORINNE KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS; LUTTORINNE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila kaavoitusinsinööri 2.9.2014 Yleistä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

Mäntyharjun kunta Länsiosan rantaosayleiskaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Mäntyharjun kunta Länsiosan rantaosayleiskaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 5 ) Mäntyharjun kunta Länsiosan rantaosayleiskaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

KAAVOITUSOHJELMA VUOSILLE 2011-2015

KAAVOITUSOHJELMA VUOSILLE 2011-2015 VIRTIN KUPUNKI KVOITUSOHJELM VUOSILLE 2011-2015 Tässä kaavoitusohjelma sisältää Virtain kaupungin tulevat kaavoitustarpeet seuraavien viiden vuoden ajalle, kaavojen laatimisaikataulut ja alustavat rajaukset

Lisätiedot

Utsuvaara III asemakaava ja korttelin 802 asemakaavamuutos

Utsuvaara III asemakaava ja korttelin 802 asemakaavamuutos KITTILÄN KUNTA KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Utsuvaara III asemakaava ja korttelin 802 asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 22.10.2014 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2014 1 2 1. Osallistumis-

Lisätiedot

ASEMAKAAVA MERENLÄHEISELLE ASUTUKSELLE TACKSAMVIKEN ILLÄ ORAVAISISSA

ASEMAKAAVA MERENLÄHEISELLE ASUTUKSELLE TACKSAMVIKEN ILLÄ ORAVAISISSA VÖYRIN KUNTA VÖYRIN KUNTA ASEMAKAAVA MERENLÄHEISELLE ASUTUKSELLE TACKSAMVIKEN ILLÄ ORAVAISISSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Mustasaaressa 23.10.2012 Kaavoitusalue Asemakaava-alue sijaitsee Oravaisten

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 ) INKOON KUNTA BARÖSUNDIN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 ) Kaava-alue Kaava-alue käsittää Barösundin kyläkeskuksen ympäristöineen Orslandetin saaressa. Kaava-alue on rajattu

Lisätiedot

Puumalan kunta Pistohiekan matkailualueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 6.7.2015 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Puumalan kunta Pistohiekan matkailualueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 6.7.2015 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PUUMALAN KUNTA PISTOHIEKAN MATKAILUALUEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä

Lisätiedot

Asikkalan kunta HARAVAKONEEN PUISTON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 25.9.2012

Asikkalan kunta HARAVAKONEEN PUISTON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 25.9.2012 Asikkalan kunta HARAVAKONEEN PUISTON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 25.9.2012 2 SISÄLLYS 1. Tehtävä...3 2. Aloite...3 3. Suunnittelualue...3 4. Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet...3

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 63 ) mukainen asiakirja, jossa kuvataan

Lisätiedot

SÄKYLÄN KUNTA LUSIKKAOJAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

SÄKYLÄN KUNTA LUSIKKAOJAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SÄKYLÄN KUNTA LUSIKKAOJAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Alue ja suunnittelun kohde Asemakaavoitus koskee pääosin Säkylän kunnan Isosäkylän kylässä olevaa rantaaluetta

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013 OAS 1 (6) 15.10.2013 Kirkonkylän asemakaavan muutos TUUSNIEMEN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KULAJOEN ALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013 MIKÄ ON OSALLISTUMIS

Lisätiedot

KUNNAN VISIO 2025 STRATEGIA. 1. Elinkeinot

KUNNAN VISIO 2025 STRATEGIA. 1. Elinkeinot KUNNAN VISIO 2025 Alavieska on elinvoimainen ja virkeä asumis- ja työpaikkakunta kahden naapurikaupungin vaikutuspiirissä. Se on noin 3000 asukkaan kotikunta, joka tarjoaa asukkailleen hyvät peruspalvelut,

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008

PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008 PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET...3 3. LAADITUT

Lisätiedot

Sodankylä. Korteojan ranta-asemakaavan osittainen muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.06.2012

Sodankylä. Korteojan ranta-asemakaavan osittainen muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.06.2012 Sodankylä Orajärvi, Papinranta Märsylä RN:o 9:34 (758-411-9-34) Korteojan ranta-asemakaavan osittainen muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.06.2012 Korteoja Papinranta Kaavamuutosalue käsittää

Lisätiedot

JALASJÄRVEN RUSTARIN ALUEEN TUULIPUISTOHANKE

JALASJÄRVEN RUSTARIN ALUEEN TUULIPUISTOHANKE JALASJÄRVEN RUSTARIN ALUEEN TUULIPUISTOHANKE Lähialueen asukkaille, vapaa-ajanasukkaille ja maanomistajille Jalasjärven kuntaan Rustarin alueelle suunnitellaan tuulipuiston perustamista. Suunnittelualue

Lisätiedot

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa.

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa. Lapin 25. kylätoimintapäivät 12. 13.10.2013 Levi, Hotelli Hullu Poro - Rakentamalla jo olemassa oleviin kyliin ja niiden yhteyteen helpotetaan palvelujen ja teknisten järjestelmien tehokasta ja edullista

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO 1 KITTILÄN KUNTA, 1. kunnanosa, Kittilä Kirkonkylän teollisuusalueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.4.2015 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2013 2 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

KAAVOITUS. Kaavaprosessi kuvaa sekä yleiskaava- että asemakaavatasoisen kaavan laadinnan.

KAAVOITUS. Kaavaprosessi kuvaa sekä yleiskaava- että asemakaavatasoisen kaavan laadinnan. KAAVOITUS Kaavaprosessi kuvaa sekä yleiskaava- että asemakaavatasoisen kaavan laadinnan. Laajat kaupunkisuunnittelutehtävät ja yleiskaavoitus tapahtuvat kaupunginhallituksen alaisuudessa. Valmistelevana

Lisätiedot

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus MRL 72 mukaan rannoille ei saa rakentaa ilman asemakaavaa tai rakentamisen ohjaamiseen tarkoitettua yleiskaavaa. Silloin kun kaavaa ei ole, rakentamiseen

Lisätiedot

Kerhomajankadun. kaavamuutos kaava nro 487 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA. 16.11.2015, tark 25.1.2016

Kerhomajankadun. kaavamuutos kaava nro 487 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA. 16.11.2015, tark 25.1.2016 16.11.2015, tark 25.1.2016 Kerhomajankadun kaavamuutos kaava nro 487 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA V a l k e a k o s k e n k a u p u n k i K a u p u n k i s u u n n i t t e l u S ä ä k s m ä

Lisätiedot

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 7 ) TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LUUMÄKI Päiväys 9.1.2014 KIVIJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SEKÄ LUUMÄEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS Osallistumis-

Lisätiedot

1(7) 7.5.2010. Haukiputaan kunta. Virpiniemi. Eläinurheilukeskuksen asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma

1(7) 7.5.2010. Haukiputaan kunta. Virpiniemi. Eläinurheilukeskuksen asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(7) 7.5.2010 Haukiputaan kunta Virpiniemi Eläinurheilukeskuksen asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma Nähtävillä XX.XX. XX.XX.2010 2(7) 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Maankäyttö-

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNGIN STRATEGINEN ALUEIDENKÄYTTÖSUUNNITELMA. Tulevaisuusmallin kartat 13.1.2014

KAUHAVAN KAUPUNGIN STRATEGINEN ALUEIDENKÄYTTÖSUUNNITELMA. Tulevaisuusmallin kartat 13.1.2014 KAUHAVAN KAUPUNGIN STRATEGINEN ALUEIDENKÄYTTÖSUUNNITELMA Tulevaisuusmallin kartat 13.1.2014 KAUHAVAN STRATEGINEN ALUEIDENKÄYTTÖSUUNNITELMA TULEVAISUUSMALLI Vt 19 ja sen varren sekä profiililtaan erilaisten

Lisätiedot

Ilmajoen kunnan kaavoitustoimi Ilkantie 17 PL 20, 60801 Ilmajoki. Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh. 044 4191 334

Ilmajoen kunnan kaavoitustoimi Ilkantie 17 PL 20, 60801 Ilmajoki. Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh. 044 4191 334 Ilmajoki Asemakaavan muutos ja kumoaminen 2014 Antila-Paalutien alue Kaavaselostus 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Kunta: Kunnanosa: Alue: Korttelit: Kaava: Ilmajoki Siltalan kunnanosa Antila-Paalutien

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Työ: 26016. Turku, 4.1.2013

EURAJOEN KUNTA. Työ: 26016. Turku, 4.1.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos (Peräpellontien katualue) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 26016 Turku, 4.1.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA 1 LAPPAJÄRVI KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on LAPPAJÄRVEN

Lisätiedot

Simo Maksniemen asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.06.2014

Simo Maksniemen asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.06.2014 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Simo Maksniemen asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.06.2014 Seitap Oy 2014 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE KUOREJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA RISTIJÄRVEN KUNTA RINNE 697-401-226-6, om. UPM-Kymmene Oyj MÄKÄRÄISEN YHTEISMETSÄ 697-874-1-4, om.

Lisätiedot

GRAANIN RANNAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

GRAANIN RANNAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, 50101 Mikkeli e-mail: etunimi.sukunimi@mikkeli.fi 0058 GRAANIN RANNAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 3.10.2013

Lisätiedot

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Raahen kaupungin 16.kaupunginosan korttelin 64 tontteja 32, 39, 40, 41, 42 ja 43 sekä korttelin 62 tontteja 38 ja 52 koskeva asemakaavan muutos. OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

KULMALA-TIMEPERIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

KULMALA-TIMEPERIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS 118-AK1502 SAUVON KUNTA KULMALA-TIMEPERIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS KAAVASELOSTUS Kaavaluonnos Versio 0.9 11.3.2015 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 1 (10) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot...

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; VANHASELKÄ, KORTTELIT 153, 154 JA 255

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; VANHASELKÄ, KORTTELIT 153, 154 JA 255 KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; VANHASELKÄ, KORTTELIT 153, 154 JA 255 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila kaavoitusinsinööri 18.2.2015 Yleistä osallistumis-

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Mustikkavuoren asemakaavan muutos, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

LAPPAJÄRVEN KUNTA LEVÄNIEMEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Vastaanottaja Lappajärven kunta

LAPPAJÄRVEN KUNTA LEVÄNIEMEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Vastaanottaja Lappajärven kunta Vastaanottaja Lappajärven kunta Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä 14.2.2011 LAPPAJÄRVEN KUNTA LEVÄNIEMEN ASEMAKAAVA LAPPAJÄRVEN KUNTA LEVÄNIEMEN ASEMAKAAVA Tarkastus 28.4.2011

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.4.2013

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.4.2013 22.4.2013/LSa, VLe OAS 1 (10) JUANKOSKEN KAUPUNKI KESKUSTAAJAMA-ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.4.2013 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö-

Lisätiedot

Kaavoituskatsaus Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma Maakuntakaava

Kaavoituskatsaus Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma Maakuntakaava Kaavoituskatsaus 2015 Kaavoituskatsaus Kaavoituskatsauksessa esitellään vireillä olevat tai lähiaikoina käynnistyvät tärkeimmät kaava asiat. Esiteltyjen kaavatöiden lisäksi voi käynnistyä myös muita hankkeita,

Lisätiedot