MAANKA YTTÖ STRATEGIA
|
|
- Eeva-Kaarina Haavisto
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 MAANKA YTTÖ STRATEGIA TYÖNUMERO: E26792 RANUAN KUNTA LIITE MAANKÄYTÖN KEHITTÄMISOHJELMAAN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU
2 Sisältö 1 JOHDANTO NYKYTILANNE VÄESTÖ JA ASUMINEN ELINKEINOT JA PALVELUT VIRKISTYS JA MATKAILU LUONTOARVOT JA KULTTUURIYMPÄRISTÖ LIIKENNE KUNTATALOUS TAVOITTEET KAKSI KEHITYSKUVAA MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU KAAVOITUS KYLIEN MUU KEHITTÄMINEN VUOROVAIKUTUKSEN KEHITTÄMINEN KAAVOITUKSESSA LÄHTEET Kartat: Maankäytön kehityskuvat (vaihtoehto 1 ja 2) merkintöineen. Kuvat: Sweco Ympäristö Oy, jollei toisin mainita Kannen kuvat: Sweco Ympäristö Oy ja Ranuan kunnan kotisivut S w e co Y m p ä r is t ö O y PL 88, Helsinki Mäkelininkatu 17 A, Oulu PL 453, Tampere PL 669, Turku w ww. s we c o. fi etunimi.sukunimi@sweco.fi puh Y-tunnus E26792_Ranua_maankäytön_kehittämisohjelma.docx
3 1 JOHDANTO Ranualle ollaan laatimassa maankäytön kehittämisohjelmaa, jonka osana tehdään Ranuan maankäyttöstrategia. Maankäytön kehittämisohjelma liittyy maapolitiikan linjauksiin, ja tämän tueksi tarvitaan yleisempää näkemystä tavoitellusta tulevaisuudesta. Tämä näkemys on koottu maankäyttöstrategiaan. Tärkeänä lähtökohtana on kuntastrategia, jonka tavoitteita tarkennetaan. Toinen tärkeä tekijä, minkä vuoksi maankäyttöstrateginen näkökulma katsottiin tarpeelliseksi Ranualla, on Suhangon kaivoshanke. Toteutuessaan kaivos kaksinkertaistaisi Ranuan työpaikkamäärän, toisi välillisiä vaikutuksia elinkeinoihin sekä samalla väestön määrään ja rakenteeseen. Tällä on merkittäviä vaikutuksia myös maankäytön kehittämiseen ja tarpeisiin. Maankäyttöstrategia tehdään yleisellä tasolla, ja siihen tehdään kaksi vaihtoehtoista tulevaisuuskuvaa, joista toisessa arvioidaan tilannetta silloin, kun kaivoshanke toteutuu, toisessa tilanteessa, jossa kaivosta ei jostain syystä toteuteta. Näin ollen kunnalla on yhteisesti sovittu tulevaisuuskuva ja toimenpideohjelma eri tulevaisuusskenaarioissa. Maankäytön kehittämisohjelmatyötä sekä maankäyttöstrategiatyötä on ohjannut Ranuan kaavaja maapoliittinen työryhmä, johon kuuluvat o Veijo Illikainen (kunnanhallituksen puheenjohtaja, kaava- ja maapoliittisen työryhmän puheenjohtaja) o Marja-Liisa Nurmela (työryhmän sihteeri) o Eila Impiö o Keijo Ruonala o Matti Simontaival o Viola Tarujärvi sekä lisäksi kunnanjohtaja Sirpa Hakala, tekninen johtaja Veli Saarijärvi ja rakennustarkastaja Risto Niemelä, jotka ovat kommentoineet ja työstäneet ohjelmaa sen edistyessä. Työn toteuttamisesta on vastannut konsulttina Sweco Ympäristö Oy, josta työhön osallistuivat FM Johanna Lehto, DI Tapio Tuuttila sekä arkkitehti Iikka Ranta. Maankäytön kehittämisohjelman laadinnan ja erityisesti toteuttamisen kannalta vuorovaikutteisuus ja päättäjien sitouttaminen ovat avainasemassa. Ranuan kaava- ja maapoliittisen työryhmän lisäksi työtä on esitelty kunnanvaltuustolle, ja heillä on ollut mahdollisuus vaikuttaa työn sisältöön. Työtä on esitelty myös yrittäjille. Lopullinen asiakirja hyväksytään kunnanvaltuustossa. Kuva: Ranuan kunnan kotisivut 1 (21)
4 Väestömäärä 2 NYKYTILANNE Ranuan kunnan maankäytön suunnittelutilanne on kuvattu maankäytön kehittämisohjelman raportissa, jossa on käyty läpi myös rakentaminen ja tonttivaranto. Seuraavassa on käsitelty maankäyttöstrategian kannalta merkittäviä lähtötietoja, joita ei löydy maankäytön kehittämisohjelman raportista. 2.1 Väestö ja asuminen Ranualla asui henkeä vuonna Väestön määrä on laskenut vuosittain, ja Tilastokeskuksen ennusteen mukaan määrä tulee edelleen laskemaan vuoteen 2040, jolloin kunnassa väkiluku olisi hieman yli henkeä. Ranuan väestö on kuitenkin koko maan ja Lapin keskiarvoja lapsipainotteisempaa, joten kunnan oma väestöpohja mahdollistaisi väestömäärän lisääntymisen. Tämä näkyy omavaraislaskelmassa, joka ilmaisee millainen tuleva väestönkehitys olisi ilman muuttoliikettä. Ranuan väestömäärän väheneminen ja työikäisen väestön osuuden väheneminen on kehityspolku, joka on meneillään myös muualla maassamme. Lisäksi Ranuan osalla väestöennusteen mukaan lasten osuus väestöstä jopa hieman kasvaa tulevaisuudessa. Tällainen kehitys on ongelmallinen mm. verotulojen ja palvelutarpeen vuoksi Ranuan väestökehitys ja ennuste Mennyt kehitys Väestöennuste Omavaraislaskelma 0 Ranuan väestökehitys ja ennuste (lähde: Tilastokeskus). Ranuan väestömäärän väheneminen on siis pitkälti muuttoliikkeestä johtuvaa. Seuraavassa kuviossa näkyy muuttoliike ikäluokittain. Koulunsa päättävien ja opiskelemaan lähtevien osuus muuttajista näkyy selkeästi. Toisaalta tarkasteltaessa muuttoliikettä tarkemmin huomataan, että Ranua saa tulomuuttoa myös runsaasti. Ranualta muutetaan useimmiten Rovaniemelle ja Ouluun, kun taas Ranualle muuttajia on eniten Rovaniemeltä, Oulun seudulta ja pääkaupunkiseudulta. Lisäksi kunnan sisäinen muutto on runsasta, yli 400 henkeä vuonna (21)
5 Muuttoliike Ranualla 2012 (lähde: Tilastokeskus). Tarkasteltaessa Ranuan kunnan eri osa-alueita nähdään, että väestö on keskittynyt keskustaajamaan sekä lisäksi kyläalueille ja nauhamaisesti teiden ja jokien varsille. Ranuan kuntakeskuksessa asuu yli puolet (51,3 %) kunnan väestöstä, ja lisäksi kuntakeskuksen ympäristössä vielä 7,7 % väestöstä. Etelä- Ranualla asuu noin 20 % kunnan väestöstä, Länsi- Ranualla 13,6 % sekä Pohjois- ja Itä-Ranualla 14,3 %. Ranuan kuntakeskuksessa ja Etelä-Ranualla lasten osuus on suurempi kuin muualla kunnassa. Etelä-Ranualla myös vanhimpien väestöryhmien osuus on muuta kuntaa matalampi. 3 (21)
6 Väestön sijoittuminen Ranualla. Kartan lähde: Paikkatietoikkuna, väestöruutuaineisto (1km x 1km ruuduissa, lähteenä Tilastokeskus). 2.2 Elinkeinot ja palvelut Ranualla on työpaikkoja yhteensä kappaletta (vuonna 2011). Näistä iso osa kuuluu luonnollisesti koulutuksen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen toimialoille, mutta myös alkutuotanto työllistää runsaasti. Ranualla on runsaasti luonnonvaroja, mm. inventoituja turvevaroja, jotka lisäävät alkutuotannon ja mm. kaivostoiminnan mahdollisuuksia kunnassa. Eniten työpaikkoja on kuntakeskuksessa, noin 65 % kunnan kaikista työpaikoista. Kylistä eniten työpaikkoja on Kuukasjärvellä (noin 40 kpl), Rovastinahossa (30 kpl), Kuhassa (reilu 20 kpl) sekä Toljassa (noin 20 kpl). Yli 10 työpaikkaa on myös Saariharjussa, Maurussa, Piittisjärvellä, Kelankylässä, Asmuntissa ja Impiössä. Kylien työpaikat ovat monesti alkutuotannossa, mutta Kuukasjärvellä on teollisuuden sekä kuljetuksen ja varastoinnin työpaikkoja runsaasti. Hosiolla ja Toljassa taas on rakentamisen työpaikkoja (tämä voi johtua siitä, että kylillä on rakentajia, töitä voidaan tehdä muuallakin). Rovastinahossa on hallinto- ja tukipalvelutoiminnan työpaikkoja. Impiössä on myös koulutuksen työpaikkoja, ja Sääskilahdella majoituksen työpaikkoja. Pienemmillä kylillä työpaikkoja on muutamia. 4 (21)
7 Työpaikat toimialoittain Ranualla (lähde: Tilastokeskus). Ranualla on runsaasti luonnonvaroja, joiden hyödyntäminen näkyy työpaikkatilastoissa. Seuraavilla kartoilla on esitetty inventoidut turvealueet. Ranuan metsävarat ovat myös huomattavat. 5 (21)
8 Inventoidut turvealueet. Valtakunnan turvevarojen kokonaiskartoitukseen liittyvä aineisto, joka sisältää painopistealueittain turvetuotannon kannalta tärkeimmät yli 20 hehtaarin laajuiset suot ja tarpeen mukaan pienempiäkin alueita vuodesta 1975 lähtien. Kartan lähde: Paikkatietoikkuna, Geologian tutkimuskeskus) Palvelujen osalta Ranuan kirkonkylä eli keskustaajama on tärkein palvelujen alue. Keskustaajamasta löytyvät seuraavat palvelut: koulupalvelut (perusasteet, lukio) terveyskeskus kirjastopalvelut kaupalliset palvelut kirkko Kyliltä palveluja löytyy vähemmän. Kylien palveluja ovat: Kuhan kylä: koulu Impiön kylä: koulu kirjastoauto kiertää Ranualla kotihoidon palvelut kylillä 6 (21)
9 2.3 Virkistys ja matkailu Matkailupalveluista merkittävin Ranualla on eläinpuisto. Eläinpuistossa on noin 50 villieläinlajia ja 200 eläinyksilöä. Eläinpuisto on Lapin johtavia perhematkailukohteita, ja alueelta löytyy myös majoituspalveluja sekä aktiviteetteja. Majoituspalveluita löytyy keskustaajamasta (hotelli, gasthaus ja leirintäalue), eläinpuiston lähellä on leirintäalue ja lomakylä, Simojärvellä Eräkeskus. Lisäksi löytyy vuokrattavia vapaa-ajanasuntoja sekä mökkikyliä tms. Ranualla on runsaasti kesämökkejä (1 483 kpl vuonna 2012, Tilastokeskuksen mukaan). Muita kohteita: Ranuan pappila- ja pitäjämuseo kirkonkylällä Japanitalo Simojärvellä Saukkojärvi: koulu- ja kotiseutumuseo Kangaslammin kotitilamuseo Luontokohteista merkittävimpiin kuuluu Litokairan alue, joka on erämaaluonnon suojelun kannalta Suomen merkittävimpiä alueita. Litokaira on suurin luonnontilaisena säilynyt napapiirin eteläpuolinen aapasuokokonaisuus koko Euroopassa Ranuan kelkkareitit ja urat (lähde: Ranuan kunta). Ranualla on runsaasti luonto- ja ulkoilureittejä: Soppanan ulkoilualue (Simojärven itäpuolella) Paason polku 7 (21)
10 Leevin polku (Pohjasperästä Toljaan, noin 25 km) eläinpuiston yhteydessä olevat reitit (mm. luontopolku) Ranuanjärven retkeilyreitti (Laivala-Kristillinen kansanopisto) Papinpalon merkitty luontopolku ja lintutorni Koukku-Äijän polku (Maurusta Peurajärvelle, noin 8 km) Lisäksi Ranualta löytyy moottorikelkkareittejä ja uria noin 250 km. Ranualta löytyy myös kattava latuverkosto kirkonkylän ja eläinpuiston alueilta. Latukartta Oravi-eläinpuisto (lähde: Ranuan kunta). 8 (21)
11 Ranualla sekä metsästys että kalastus ovat merkittäviä, alueella mm. käy muistakin kunnista metsästäjiä ja kalastajia. Suosituimpia kalastuspaikkoja ovat Simojärvi ja Simojoki. Kalastukseen tarvitaan luvat lukuun ottamatta onkimista ja pilkkimistä, jotka kuuluvat jokamiehenoikeuksiin. Metsähallitus myy Ranuan kunnan alueelle pienriistalupia, poronhoitoalueen karhunmetsästyslupia, susilupia, ilveslupia sekä hirvenmetsästyksen aluelupia. Simojoella on melontareitti, Simojoen sanotaan olevan maamme parhaita melontajokia. Jokea ei ole padottu, ja se kuuluu suurimmaksi osaksi Natura 2000 verkostoon. Ranua on profiloitunut marjapitäjänä, hillan ympärille on kehitetty mm. aktiviteetteja. 2.4 Luontoarvot ja kulttuuriympäristö Ranualla on runsaasti erilaisia suojelualueita (luonnonsuojelu- ja erämaa-alueita, Natura 2000 verkostoon kuuluvia alueita sekä pohjavesialueita), jotka tulee huomioida maankäytön suunnittelussa. Seuraavalta kartalta saa yleissilmäyksen näistä alueista. Suojelualueet (harmaalla ja mustalla) sekä pohjavesialueet (mustalla rajattuina) Ranualla (kartan lähde: Paikkatietoikkuna, tiedot Suomen ympäristökeskus, Museovirasto) 9 (21)
12 Ranualta löytyy myös runsaasti kulttuuriympäristöjä. Keskustaajamassa on useita rakennusperintökohteita, minkä lisäksi kunnasta löytyy RKY-kohteita eli valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä ja muinaismuistoja. Ranuan rakennusperintökohteet (kartan lähde: Paikkatietoikkuna, tiedot Museovirasto). Putkivaaran kylä Nuupasjärven talo Kuhan kylä 10 (21) Muinaisjäännökset (punaisella) ja RKY-kohteet (sinisellä sekä selitys) (kartan lähde: Paikkatietoikkuna, tiedot Museovirasto)
13 2.5 Liikenne Ranuan läpi kulkee kantatie 78 Rovaniemelle. Lisäksi Ranualle pääsee Simosta seututietä 924, Autin suunnasta (pohjoisesta) seututietä 942, Posiolta seututietä 941 sekä Syötteen suunnalta seututietä 858. Kunnassa on myös runsaasti alemman tason tiestöä. Liikennemäärät eivät ole suuria, eniten liikennettä on kirkonkylällä sekä kirkonkylältä Rovaniemelle (kantatiellä 78). Ranuan liikennemäärät (lähteenä Lapin ELY-keskus, liikennemääräkartta 2013). 2.6 Kuntatalous Ranuan kunnan kokonaistalous on kehittynyt suunnitellusti, ja viime vuosina tehtyjen rakenteellisten muutosten johdosta kokonaismenojen kasvu on pystytty hillitsemään ja samanaikaisesti on kyetty turvaamaan tarkoituksenmukainen palvelurakenne ja palveluiden laatu. Kunnalla ei ole kattamattomia alijäämiä, ja kunnan maksuvalmius on ollut kohtalainen (Ranuan talousarvion 2014 ja taloussuunnitelman mukaan). Vuoden 2015 alusta voimaan tulevan valtionosuusuudistuksen myötä Ranuan kunta menettää valtionosuuksia eniten Lapissa (noin kolmen tuloveroprosentin verran). Kunnan elinvoiman säilyminen ja lähipalveluiden turvaaminen tulee varmistaa tarkoituksenmukaisilla rakenteellisilla muutoksilla, toimintojen tehostamisilla sekä käytettävissä olevan teknologian hyödyntämisellä. 11 (21)
14 3 TAVOITTEET Ranuan kunnan tulevaisuuden hahmottamiseen liittyy oleellisesti Suhangon kaivoshanke. Mikäli kaivos toteutetaan, vaikutuksista iso osa tulee Ranualle. Toisaalta kunta jatkaa kehittymistään myös ilman kaivosta. Ranuan maankäytön osalle on pohdittu seuraavia tavoitteita: keskustaajama eli kirkonkylä on jatkossakin tärkein asumisen, elinkeinojen ja palvelujen alue myös muut kylät pidetään elävinä ja asuttuina vesistöjen rannat eli järvi- ja jokialueet ovat tärkeitä sekä vakituiselle että vapaaajanasutukselle, minkä vuoksi Ranuan profiilia mökkikuntana tullaan korostamaan yhdyskuntarakenteen kehittyminen nykytrendiä mukaillen ei lisää ongelmia jatkossakaan Ranuan virkistys- ja matkailumahdollisuuksia kehitetään Ranuan kunta on aktiivinen maankäytön kehittäjä ja toimija Ranualla kehitetään kaavoitusprosesseja osallistavampaan suuntaan Ranualle laaditaan toimintasuunnitelma sekä tilanteeseen, jossa Suhangon kaivos avautuu että tilanteeseen, jossa kaivosta ei tule 12 (21)
15 4 KAKSI KEHITYSKUVAA Yksi maankäytön kehittämisohjelman tavoitteista Ranualla oli laatia toimintasuunnitelma sekä tilanteeseen, jossa Suhangon kaivos toteutetaan että tilanteeseen, jossa kaivosta ei avata. Maankäyttöstrategiassa asiaa on lähestytty kahden kehityskuvan kautta: toisessa käydään läpi maankäyttöstrategiset linjaukset ja toimenpiteet Suhangon kaivoksen avautuessa, toisessa taas tilanteessa, jossa kuntaa kehitetään ilman kaivosta. Kehityskuvien mukaan Ranua on tulevaisuudessa entistä vetovoimaisempi kunta, joka tarjoaa hyvät mahdollisuudet elää ja menestyä. Hyvä elinympäristö syntyy pitkäjänteisen ja suunnitelmallisen maankäytön ja maapolitiikan ansiosta. Kehityskuvakartoilla on osoitettu keskustaajama eli kirkonkylä, joka on kehittämisen, palvelujen ja elinkeinojen tärkein alue tulevaisuudessakin. Lisäksi on näytetty tärkeimmät kyläalueet sekä vapaa-ajanasumisen vyöhyke. Myös tärkeimmät elinkeinojen alueet on osoitettu, samoin kuin virkistyksen ja matkailun kannalta merkittävimmät alueet, kohteet ja reitit. Kaiken pohjana on oleva luonnon ja kulttuuriperinnön muodostama kokonaisuus. 13 (21)
16 Vaihtoehto 1: Ranualle avataan Suhangon kaivos 14 (21) Vaihtoehdossa Ranualle lähdetään toteuttamaan Suhangon kaivosta, jonka toiminta-aika on vähintään 30 vuotta. Ranualla kaivoshankkeeseen tulee valmistautua huolellisesti, koska kaivostoiminta ja kaivoksen rakentaminen tuovat merkittäviä vaikutuksia. Ranuan työpaikkojen lukumäärän odotetaan kaksinkertaistuvan, minkä lisäksi kaivostoiminnan tuomista välillisistä vaikutuksista noin kolmasosan odotetaan kohdistuvan Ranualle. Tämä tuo myös merkittäviä vaikutuksia väestönkehitykselle: väestömäärän odotetaan kasvavan ja ikärakenteen muuttuvan siten, että työikäisiä tulee olemaan suhteellisesti enemmän kuin mitä nykykehityksen jatkuminen antaisi olettaa. Asukkaista tullaan kilpailemaan naapurikuntien kanssa (merkittävimpänä Rovaniemi). Tämän vuoksi Ranuan tulee tarjota monipuolisia asumisen mahdollisuuksia hyödyntäen kunnan vetovoimatekijöitä, tärkeimpänä vesistöjen rantoja. Kaivoksen rakennusvaiheeseen tulee varautua rivitalotuotannolla. Asumisen alueita kehitettäessä tulee huomioida lisäksi mm. ilmastonmuutokseen vastaaminen, jolloin tiivistäminen ja eheyttäminen tulee huomioida.
17 Asumisen kannalta tärkeimpiä alueita ovat kirkonkylä, jonka asumisen alueita tulee laajentaa järvien ympärille sekä Portimojärvi, samoin kuin osittain muu Simojokivarsi. Myös kaivosalueen lähellä tulee varautua erityisesti kaivoksen rakentamisaikaiseen asumistarpeeseen. Lisäksi asutuksen lisääntyminen vahvistaa muita kyliä, esimerkiksi Pohjaslahden ja Piittisjärven alueita voidaan kehittää asumisen ja vapaa-ajanasumisen alueina sekä vahvistaa kunnan suurimmaksi kasvanutta, jo tällä hetkellä kasvavaa Toljan kylää. Myös olevien palvelukylien Kuhan ja Impiön kehittymismahdollisuudet paranevat. Vetovoimatekijöitä tulee korostaa myös virkistysaluein ja reitein. Väestömäärän ja elinvoiman kasvaessa myös tarve virkistyspalveluille kasvaa. Muita palveluja kehitetään pääosin keskustaajamassa. Elinkeinojen alueita tulee lisätä kaivosalueen läheisyydessä logistisesti hyvillä paikoilla (Saukkokangas) sekä keskustaajamassa (mm. Kivijärvi). Erityisesti välillisten vaikutusten kautta myös Portimojärvelle voi olla tarve osoittaa elinkeinotoimintojen alueita. Kuva: Ranuan kunnan kotisivut 15 (21)
18 Vaihtoehto 2: Ranuan kuntaa kehitetään ilman kaivosta Tässä vaihtoehdossa Suhangon kaivosta ei syystä tai toisesta avata. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että Ranuan kehitys pysähtyy. Ranuan ajatellaan kehittyvän omien vahvuuksiensa pohjalta siten, että väestömäärän lasku pysähtyy, työpaikkojen määrä kasvaa ja palvelut säilytetään. Ranualla tulee olla monipuolisia asumisen mahdollisuuksia sekä kirkonkylällä että muilla kylillä. Kunnan tärkein vetovoimatekijä, vesistöt tulee huomioida rakentamisessa siten, että omarantaisia tontteja on tarjolla erilaisissa ympäristöissä. Palvelut keskittyvät kirkonkylälle, mutta myös muut kylät pyritään pitämään elinvoimaisina. Kuhan ja Impiön palvelut voivat säilyä jatkossakin niin kauan kuin se on toiminnallisesti ja taloudellisesti mahdollista. Kunnan suurimmaksi kyläksi kasvanutta, jo tällä hetkellä kasvavaa Toljan kylää voidaan edelleen vahvistaa. Alueen kehityksessä tulee huomioida tiivistämisen ja eheyttämisen vaateet. Elinkeinojen alueita kehitetään pääasiassa kirkonkylällä ja sen lähialueilla. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö kylilläkin voi olla elinkeinotoimintaa. Esim. maa- ja metsätalous sijoittuvat pääasiassa muualle kuin kirkonkylälle, ja elinvoimaisille kylille voi syntyä muitakin työpaikkoja. 16 (21)
19 Ranuan luontoalueita sekä niihin liittyviä reittejä korostetaan ja kehitetään osana virkistys- ja matkailupalveluja. Tämä lisää osaltaan asumisen vetovoimaa. 4.1 Maankäytön suunnittelu Kaavoitus Kaavoitusohjelma on esitetty maankäytön kehittämisohjelman raportissa. Molemmissa kehityskuvissa kaavoitusohjelman ensimmäiseksi toimenpiteeksi on kirjattu Ranuan keskustaajaman osayleiskaavan päivitys (sisältäen eläintarhan alueen) sekä toiseksi keskustaajaman asemakaavan muutokset ja laajennukset. Keskustaajama, kirkonkylä on Ranuan keskeisin asumisen ja elinkeinojen sekä palvelujen kehittämisen alue. Oleva yleiskaava on jo vanhentunut, joten uudistustyö tulisi käynnistää mahdollisimman nopeasti. Kaavatyössä tulisi pohtia erityisesti seuraavia kohtia: järvien rantojen hyödynnys asumiselle, asumisen laajennus vaiheittain vaiheistuksen määrittäminen: ensin toteutettavat alueet, seuraavana toteutettavat alueet jne. siten, että määritetään myös se, missä vaiheessa seuraavaan vaiheeseen siirrytään (esim. kun ensisijaista aluetta on rakennettu 75 %, voidaan seuraavaa alkaa ottamaan käyttöön, tällöin kunnallistekniikan ja muun infrastruktuurin rakentaminen tapahtuu myös vaiheittain) tonttien tulisi olla monipuolisia sekä asumiselle että elinkeinoille, asumisen (sekä vakituinen että vapaa-ajan) osalta omarantaisuus on tärkeä vetovoimatekijä, mikä tuo vaikutuksia esim. virkistysalueiden suunnittelulle houkutteleviksi (asia tulee ratkaista osayleiskaavoituksella) asutusta tulisi vaiheittain laajentaa Ranuajärven ympärille, esim. Laivalassa on jo kunnallistekniikka, vanhainkodin ympäristö on myös käyttöönotettavissa helposti osayleiskaavan pohjalta tai tarvittaessa jo yhtä aikaa tulee lähteä uudistamaan ja laajentamaan asemakaavoitettuja alueita: kirkonkylällä rakentamisen kannalta parhaat alueet tulee asemakaavoittaa, jotta tehokkuus mm. ranta-alueilla voi olla suurikin, muille alueille voi riittää osayleiskaavoitus eläintarhan alueen ideointisuunnitelma tulee päivittää, koska tehty suunnitelma on pitkälle toteutunut, eläintarhan aluetta tarkastellaan kaavallisesti osana keskustaajaman osayleiskaavoitusta huomioiden matkailun tarpeet Teeritien teollisuusalueen luonne ja sisältö (mm. se, millaista yritystoimintaa alueelle voi jatkossa tullaa) tulee määrittää osayleiskaavoituksen ja tarvittaessa asemakaavan muutoksen avulla keskustaajaman osayleiskaavoituksen osana voidaan lisäksi tarkastella Kivijärven alueen mahdollisuuksia elinkeinotoiminnalle (tärkeää erityisesti mikäli Suhangon kaivos toteutuu) kaupallisia palveluja voidaan osoittaa Pekkalan tiehaaraan ( Esson tiehaara ), tilaa vievää kauppaa eläintarhan suuntaan tai eläintarhan läheisyyteen 17 (21)
20 Suhangon kaivoksen toteutuksen alkaessa (eli heti kun kaivosyhtiö aloittaa kannattavuusselvityksen) tulee huolehtia, että kaivosalueen lähelle on mahdollista rakentaa mm. rivitaloja, jotka palvelevat erityisesti kaivoksen rakentamisaikaista tarvetta. Lisäksi Saukkokankaan alueen kaavallinen valmius tulee varmistaa, jotta aluetta voidaan hyödyntää elinkeinotoiminnalle. Suhangon kaivostoiminnan käynnistyminen tuo lisäksi merkittäviä vaikutuksia Portimojärvelle, jonne tulee tehdä osayleiskaava ja osoittaa asumisen ja elinkeinojen kehittämismahdollisuudet Seuraavan kymmenen vuoden aikana tulee ajantasaistaa Simojoen ja järven osayleiskaavat. Näissä kaavatöissä maanomistajien kuuleminen sekä rakennusoikeuksien tarkistaminen ja osoittaminen tulee huomioida erityisesti. Myös jätevesien käsittelymääräykset tulee ajantasaistaa. Joen ja järven läheisyyteen sijoittuu kyliä, joiden elinvoimaa pyritään kehittämään sekä alueita, joille osoitetaan vapaa-ajanasutusta. Lisäksi vetovoiman kannalta tärkeään rooliin nousevat virkistysmahdollisuudet ja reitit, kylien palvelut sekä tietoliikenneyhteydet. Alueella selvitellään mahdollisuutta saada sijoittajia, jotka rakennuttaisivat loma-asuntoja ja möisivät niitä sitten eteenpäin. Lisäksi muillekin kylille voidaan tehdä joko osayleiskaavoja tai kyläsuunnitelmia tarpeen mukaan. Etusijalla ovat maankäyttöstrategiassa määritetyt keskuskylät. Kirkonkylän lisäksi muilla kylillä on palveluja hyvin marginaalisesti, mutta erityisesti vakituinen asutus pyritään lähtökohtaisesti ohjaamaan kyläkeskuksiin. Myös vapaa-ajanasutus tukee kylien elinvoimaisuutta, minkä vuoksi vapaa-ajanasutuksen ohjaaminen kyliin on myös mahdollista. Kylien elinvoimaan liittyvät virkistyspalvelut ja reitit. Kuvat: Ranuan kunnan kotisivu 18 (21)
21 4.1.2 Kylien muu kehitta minen Ranuajärvi kaipaa kunnostusta, jotta järven virkistyskäyttö on mahdollista ja mielekästä. Kunnostustoimista ja aikatauluista tulee sopia mahdollisimman pian. Myös muiden vesistöjen kuntoon ja käyttömahdollisuuksiin tulee kiinnittää huomiota. Suhangon kaivoksen mahdolliset päästöt ja niiden vaikutukset tulee huomioida. Ranuan kirkonkylän kehittämisen lisäksi kylien elinvoimaisuus on tärkeää. Koko Ranuan alueelle on tulossa kuituyhteydet (eli nopeat tietoliikenneyhteydet), joten sähköiset palvelut ja esim. etätyö mahdollistuvat koko kunnan alueelle. Tämä tarkoittaa toisaalta sitä, että kylien asumismahdollisuudet paranevat, koska esim. etätöiden tekeminen on jouhevaa. Toisaalta tämä taas mahdollistaa palvelujen saatavuuden kylillä vähintäänkin sähköisenä. Kylien kehittämisessä on tärkeää paikallisuuden, paikalliskulttuurin ja kylien omien kilpailukykytekijöiden hyödyntäminen. Maaseutuelinkeinoja liitännäiselinkeinoineen tulee kehittää sekä bioenergiavarojen ja luonnontuotteiden hyödyntämistä ja jatkojalostamista edistää. Kunnanhallitus on talousarviossaan varannut toiminta-avustuksia sekä kylätalojen tarveharkintaisia tukia, jotka ovat kunnanhallituksen päätettävissä. Lisäksi kunnassa selvitetään mahdollisuutta perustaa osuuskuntia kylien palvelujen tuottamiseen (esim. hoivapalveluja). Kylien elinvoimaisuuden myötä kysynnän kasvaessa kylille voi syntyä palvelutuotantoa (esim. kylätalkkareita). Myös eri hankemahdollisuuksia tulee hyödyntää täysimääräisesti, esimerkiksi alueiden kehittämisessä ja kunnostuksessa. Kylien palveluja hoidetaan jo nyt jossain määrin kiertävinä palveluina (esim. kirjastoauto). Tämän mahdollisuuden laajentamista tulee pohtia (kotihoito, kotisairaanhoito, ruokapalvelut, kioskipalvelut tms.). Ranuan profiilia, imagoa mökkikuntana halutaan nostaa. Kunnan lukuisat vesistöt, eli pääasiassa järvien ja jokien rannat halutaan vapaa-ajanasutukselle erityisesti kylien ulkopuolella. Imagoon sisältyy laajat marjastus- ja metsästysmahdollisuudet, joita tulee markkinoida. Ranualla on myös kattavasti virkistyspalveluja ja reittejä, erityisesti moottorikelkkailun reitti- ja uraverkosto on hyvä. Moottorikelkkailulle kehitetään jatkuvasti pistoja eli reittejä jatketaan tärkeisiin kohteisiin. Ranualla selvitetään olevien luonto- ja ulkoilureitistöjen tulevaisuus sekä kunnan mahdollinen rooli ylläpidossa. Myös vapaaehtoisia tahoja hyödynnetään, samoin kuin kylien aktivointimahdollisuuksia erilaisten tukien kautta. Erityisesti Litokairan alue sekä Simojärven- Soppanan alueet (josta yhteys Korouomalle Posiolle) tulisi jatkossakin olla hyödynnettävissä sekä omaehtoiselle virkistykselle että matkailulle. 19 (21)
22 4.1.3 Vuorovaikutuksen kehitta minen kaavoituksessa Maankäyttö- ja rakennuslaissa on esitetty vähimmäisvaatimus siitä, miten kaavoituksen vuorovaikutus tulee järjestää. Ranualla vuorovaikutus nähdään erittäin merkittävänä, minkä vuoksi sitä halutaan kehittää ja korostaa vähimmäisvaatimusta enemmän. Ranualla on hyviä kokemuksia asiasta (mm. Kolomaan asemakaavoitus), minkä vuoksi seuraavia työmenetelmiä pohditaan kaavoituksen aluksi: osallisten (maanomistajat, asukkaat, muut mahdolliset) otetaan kaavaprosesseihin mukaan heti alusta lähtien, ennen kuin suunnittelua on aloitettu tietoa prosessista, vaiheista ja tuloksista jaetaan koko kaavatyön ajan (internet hyvä kanava) mielenkiinnon herättäminen tulee tehdä heti aluksi, jotta osalliset saadaan mukaan Vuorovaikutuksen keinoja ovat mm.: yleisötilaisuudet kyselyt ja muut kuulemiset (mm. yrittäjäkuulemiset), haastattelut työpajat ja seminaarit: työskentelymenetelmät voivat olla hyvinkin innovatiivisia perinteisten esittelyjen lisäksi, esim. pienryhmätyöskentelyä, ideointiverstaita, ideointikävelyjä, eläytymisleikkejä jne., minkä lisäksi tulee huomioida, että tilaisuudet tulee räätälöidä eri tahoille erilaisiksi ja kestoltaan eri mittaisiksi kokouskäytäntöjen pohtiminen tiedotteet ja esim. infopaketit, tiedon jako vähintään internetin kautta (kotisivut, palautteenjättömahdollisuus) havainnollistaminen ja visualisointi Oulussa, 3. marraskuuta 2014 Sweco Ympäristö Oy Johanna Lehto Iikka Ranta Tapio Tuuttila Suunnittelija Suunnittelu/projektin johto Laadunvarmistus FM Arkkitehti DI 20 (21)
23 5 LÄHTEET Haukiputaan maapoliittinen ohjelma (2006). Kuntaliiton sivujen mukaan ( pdf) Japanitalo internet-sivut ( Lapin ELY-keskus, liikennemääräkartta 2013 ( maarakartat/liikennem%e4%e4r%e4kartta_kvl.pdf, katsottu ) Metsähallitus, Litokaira ( kaira/sivut/litokaira.aspx, katsottu ) Metsähallitus, luontoon.fi, Simojoen melontareitti ( katsottu ) Museovirasto. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY ( katsottu ) Paikkatietoikkuna ( katsottu ) Ranuan hallintosääntö lukien ( katsottu ) Ranuan kunnan internet-sivut ( Ranuan kunta. Kuntastrategia, kunnan talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma RanuaZoo internet-sivut ( Suomen kuntaliitto. Maapolitiikan opas (katsottu ) ( 21 (21)
Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008
Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...
LisätiedotRanuan kunta Kaavoituskatsaus 2016
LAINSÄÄDÄNTÖ Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaavaasioista,
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.1 SÄKYLÄN KUNTA SÄKYLÄN LIIKEALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS TYÖNUMERO: E26662.30 PÄIVÄYS: 16.12. 2013, TARK. 9.4. 2014 Sweco Ympäristö Oy S w e co Y m p ä r is t ö O
LisätiedotRanuan kunta Kaavoituskatsaus 2018
LAINSÄÄDÄNTÖ Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaavaasioista,
LisätiedotRANUA Kirkonkylän osayleiskaava
RANUAN KUNTA RANUA Kirkonkylän osayleiskaava MRL 63 :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 12.9.2016 Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS) kerrotaan, miten kaavaprosessi tullaan toteuttamaan,
LisätiedotPYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen
PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014 viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen Pyhäjärven kaupunginvaltuusto hyväksynyt..2014 KAAVOITUSKATSAUS 2014 1.5.2014 Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaisesti
LisätiedotIin kunta PL Ii KAAVOITUSKATSAUS
Iin kunta PL 24 90 Ii 6.2.2008 KAAVOITUSKATSAUS Kaavoituskatsaus käsittää tarkastelun Iin kunnassa ja Pohjois-Pohjanmaan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Iin
LisätiedotISO-SYÖTTEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA
TYÖNUMERO: 20601623 TILAAJA: PUDASJÄRVEN KAUPUNKI ISO-SYÖTTEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 76 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU Käsittelyvaiheet Vireilletulopäivämäärä 28.2.2018 Valmisteluvaiheen kuuleminen (MRL
LisätiedotKysely alueen asukkaille ja maanomistajille sekä alueen elinkeinotoimijoille
KAUHAVAN KAUPUNKI Alahärmän oikeusvaikutteinen osayleiskaava Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille sekä alueen elinkeinotoimijoille Hyvä asukas, maanomistaja, elinkeinoelämän toimija! Kauhavan kaupunki
LisätiedotAsemakaava tullaan laatimaan maankäyttö- ja rakennuslain sekä maankäyttö- ja rakennusasetuksen mukaisesti.
SULKAVAN KUNTA SULKAVAN KYLÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä riittävän varhaisessa
LisätiedotYLITORNION KUNTA. Torniojoen osayleiskaavan päivitys. Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille. Hyvä asukas tai maanomistaja!
YLITORNION KUNTA Torniojoen osayleiskaavan päivitys Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille Hyvä asukas tai maanomistaja! Ylitornion kunnan Tornionjoen, Tengeliönjoen ja Portimojärven ranta-alueilla
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-
LisätiedotOSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
OAS 1 (5) 8.5.2013 Haukiveden Haapaselän rantaosayleiskaavan muutos RANTASALMEN KUNTA HAUKIVEDEN HAAPASELÄN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 8.5.2013 MIKÄ ON OSALLISTUMIS
LisätiedotSallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli
1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta ja suunnittelualueen
LisätiedotLAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.
LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2014 18.3.2014 Lapuan kaupunki Maankäyttö- ja kiinteistöosasto Poutuntie
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
1 (6) 5.4.2019 Korttelin 46 (osa) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Mikä on osallistumis- ja? Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää kaavan laajuuteen ja sisältöön
LisätiedotSallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen
1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen kortteli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.11.2015 Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta
LisätiedotPYHÄJOEN MAANKÄYTTÖSTRATEGIA JA MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA, päivitys
PYHÄJOEN MAANKÄYTTÖSTRATEGIA JA MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA, päivitys 1 Lähtökohdat Pyhäjoelle on laadittu maankäyttöstrategia ja toteuttamisohjelma vuonna 2010. Tämän jälkeen vuonna 2011 Fennovoima
LisätiedotOSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
OAS 1 (5) Äyskosken ranta-asemakaavan muutos TERVON KUNTA ÄYSKOSKEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1.8.2019 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö-
LisätiedotMustikkakankaan teollisuusalueen asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LUONNOS 26.1.2015
Mustikkakankaan teollisuusalueen asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LUONNOS 26.1.2015 KAAVAMUUTOKSEN KOHDE, TARKOITUS JA TAVOITTEET Mustikkakankaan teollisuusalue sijaitsee
LisätiedotOloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO 22.8.2014. 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1
2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 MUONIO Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.8.2014 Seitap Oy 2014 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
LisätiedotKITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Utsuvaaran asemakaavan korttelin 820 asemakaavamuutos
1 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Utsuvaaran asemakaavan korttelin 820 asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4.2.2009 Ilmakuva ja suunnittelualueen rajaus 2 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE AUTTIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA POSION KUNTA KORO, 614-893-13-1, om. Suomen valtio / Metsähallitus POSION KUNNAN YHTEISMETSÄ, 614-874-1-0,
LisätiedotSIMO Simojoen yleiskaavan muutos Tila Harjusranta RN:o 14:58 (Lohiranta Oy) Tila Vehkaperä RN:o 48:4 (Simon kunnan tila Hannilassa) Tila RN:o 50:3
SIMO Simojoen yleiskaavan muutos Tila Harjusranta RN:o 14:58 (Lohiranta Oy) Tila Vehkaperä RN:o 48:4 (Simon kunnan tila Hannilassa) Tila RN:o 50:3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) SIMON KUNTA
LisätiedotKAAVOITUSKATSAUS 2016
Rautalammin kunta KAAVOITUSKATSAUS 2016 Kaavoitusjaosto 16.2.2017, 3 Kunnanhallitus 27.2.2017 62 1 YLEISTÄ Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus
LisätiedotLeppävirran kunta Taajaman asemakaava hankkeet, Kirkkokaarre ja Matinkuja. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
LEPPÄVIRRAN KUNTA LEPPÄVIRRAN KYLÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä riittävän varhaisessa
LisätiedotSulkavan kunta Vilkalahden ja Hopeasaaren itäosien asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
SULKAVAN KUNTA SULKAVAN KYLÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä riittävän varhaisessa
LisätiedotALAVIESKAN KUNTA Keskusta-alueen osayleiskaava
ALAVIESKAN KUNTA Keskusta-alueen osayleiskaava Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille Hyvä asukas tai maanomistaja! Alavieskaan ollaan tekemässä keskusta-alueen osayleiskaavaa. Alueen kaavoitustarve
LisätiedotSuunnittelualue on Sulkavan seurakunnan, Sulkavan kunnan ja Sulkavan vanhustentukiyhdistys ry:n omistuksessa.
SULKAVAN KUNTA SULKAVAN KYLÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä riittävän varhaisessa
LisätiedotRakennemallit valtuustoseminaarissa
2011 Rakennemallit valtuustoseminaarissa 29.4.2011 Raportti III b 10.8.2011 Sisältö Yleiset kysymykset ja yleiskaavan tavoitteet... 3 Rakennemallien vertailu... 6 2 Yleiskaavan rakennemallit esiteltiin
LisätiedotKirkonkylän pienet asemakaavan muutokset 2018 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
SAVITAIPALEEN KUNTA Kirkonkylän pienet asemakaavan muutokset 2018 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 8.8.2018 Savitaipaleen kunta Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...
LisätiedotSeitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2013 Sodankylä, Kakslauttasen asemakaava ja asemakaavan muutos
Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 SODANKYLÄ KAKSLAUTTASEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAKSLAUTTASEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS ASEMAKAAVAKSI JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAKSLAUTTASEN
LisätiedotUtsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Utsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 07.10.2015 Seitap Oy 2015 Seitap
LisätiedotMAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN ANTAMAT LÄHTÖKOHDAT MRL 62, 63 ja 64 SEKÄ MRA 30
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (5) LIPERIN KUNTA PYHÄSELÄN TELMONSELÄN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN
LisätiedotTAPIONKYLÄN OSAYLEISKAAVA
Rovaniemen maalaiskunta TAPIONKYLÄN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITTELUKESKUS OY 2 ROVANIEMEN MAALAISKUNTA TAPIONKYLÄN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAAVOITUKSEN
LisätiedotKylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä
Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen 3.9.2015 Iisalmi Case Jyväskylä Julia Virtanen Muuramen kunta Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ - Kaupunkikeskusta - 86 500 JKYLÄN MLK - Taajamia - 36 400
LisätiedotSUHANGON KAIVOSHANKE, SOSIAALISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI. Yleisötilaisuus Tervola Jari Laitakari Kalle Reinikainen
SUHANGON KAIVOSHANKE, SOSIAALISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Yleisötilaisuus Tervola 20.5.2013 Jari Laitakari Kalle Reinikainen YVA-MENETTELYN TARKASTELUALUE COPYRIGHT PÖYRY 14.3.2013 NYKYTILA MAISEMA-ALUEET,
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
PORI/2409/2015 VP 16/12.5.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HYVELÄNVIIKIN 54. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 54 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1676 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma,
LisätiedotKAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS
KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila Kaavoitusinsinööri 7.3.2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT
LisätiedotKAAVOITUSKATSAUS 2017
Rautalammin kunta KAAVOITUSKATSAUS 2017 Kaavoitusjaosto 13.9.2017 12 Kunnanhallitus 18.9.2017 318 Kunnanvaltusto 26.9.2017 91 1 YLEISTÄ Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan kunnan tulee vähintään kerran
LisätiedotKAAVOITUSKATSAUS 2015
Rautalammin kunta KAAVOITUSKATSAUS 2015 Kaavoitusjaosto 30.7.2015, 16 1 YLEISTÄ Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA. OAS 1 (5) Tuusniemen kunta Pahkasalon asemakaava
Leskinen Timo 15.10.2013 OAS 1 (5) Pahkasalon asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA 1. HANKEKUVAUS Asemakaava koskee tiloja 403-1-92 (Mutalahti), 403-1-93
LisätiedotLAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille
LAPUAN KAUPUNKI Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille Hyvä Lapuan keskustaajaman / kylien asukas! Lapuan kaupunki on käynnistänyt
LisätiedotOSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
OAS 1 (5) TUUSNIEMEN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 8.9.2017 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee
LisätiedotJAKOKOSKEN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. KONTIOLAHDEN KUNTA Tekninen osasto Kaavoitus 1.6.2012
KONTIOLAHDEN KUNTA Tekninen osasto Kaavoitus 1.6.2012 JAKOKOSKEN OSAYLEISKAAVA JAKOKOSKEN OSAYLEISKAAVA 2 (6) N TARKOITUS Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää kaavan
LisätiedotTAIVALVAARAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA
TYÖNUMERO: 20601080 TILAAJA: TAIVALKOSKEN KUNTA TAIVALVAARAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 189 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU Käsittelyvaiheet Vireilletulopäivämäärä 25.8.2017 Valmisteluvaiheen kuuleminen (MRL
LisätiedotJuvan kunta Jukajärven yleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
JUVAN KUNTA JUKAJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTTAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä
LisätiedotKAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (5) KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
LisätiedotMaapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012
Maapolitiikan pääperiaatteet Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapoliittinen ohjelma Maapoliittinen ohjelma on asiakirja, jossa valtuusto määrittelee maapoliittiset tavoitteet ja periaatteet. Sipoon kunnan
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
Teollisuusalueen asemakaavan muutos 1 (5) Leskinen Timo 10.4.2018 Teollisuusalueen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Mikä on osallistumis- ja? Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön
LisätiedotHEINÄVEDEN KUNNAN KAAVOITUS- KATSAUS
HEINÄVEDEN KUNNAN KAAVOITUS- KATSAUS 2018 HEINÄVEDEN KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2018 Kaavoituskatsauksen tavoite ja sisältö Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia
LisätiedotMuonio. KUKASLOMPOLON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit sekä VR-2 ja VR-3 aluetta OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 7.2.
Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Muonio KUKASLOMPOLON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 11 14 sekä VR-2 ja VR-3 aluetta OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 7.2.2019 Seitap Oy
LisätiedotKESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI
KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET
LisätiedotJuvan kunta Luonterin rantayleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
JUVAN KUNTA LUONTERIN RANTAYLEISKAAVAN MUUTTAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä
LisätiedotHEINÄVEDEN KUNNAN KAAVOITUS- KATSAUS
HEINÄVEDEN KUNNAN KAAVOITUS- KATSAUS 2017 HEINÄVEDEN KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2017 Kaavoituskatsauksen tavoite ja sisältö Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia
LisätiedotKirkonkylän osayleiskaava
Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset
LisätiedotMaankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto Täydennetty , 5.6.
Liite 1 Sivu 1 Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto 18.6.2012 Täydennetty 3.6.2013, 5.6.2015 Veikkaalan asemakaava-alueen laajennus sekä alueen
LisätiedotStormhälla Stora ja Lilla Tallholmen saarten ja ranta- alueen asemakaava ja asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
H A N G O N K A U P U N K I Stormhälla Stora ja Lilla Tallholmen saarten ja ranta- alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.1.2013 / 6.3.2013 / 27.3.2013/ 31.1.2014/
LisätiedotVyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa
Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa 13.11.2012 Vyöhykkeisyys ja kyläsuunnittelu yhdistyneen kaupungin suunnittelussa Aluearkkitehti Julia Virtanen Jyväskylän kaupunki Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ
LisätiedotRovaniemen kaupunki Tennilammit ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Rovaniemen kaupunki Tennilammit ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 10.01.2017 Seitap Oy 2017 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
LisätiedotKONNEVEDEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, MUSEOTIE
KONNEVEDEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, MUSEOTIE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 2.1.2017 KUNTA Konnevesi 275 KYLÄ Kärkkäiskylä 404 KORTTELI Kortteli 33 tontti 4 KIINTEISTÖ 275-404-23-217
LisätiedotTERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 6 ) TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA (844-411-7-1) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaava koskee Tervon
LisätiedotSeitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Simojärven kalasataman asemakaava
Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Ranua SIMOJÄRVEN KALASATAMAN ASEMAKAAVOITUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 13.05.2019 Seitap Oy Ranuan kunta 2019 Seitap Oy Osallistumis-
LisätiedotEdsevön asemakaavan muutos (Edsevön eritasoliittymä) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus:
Edsevön asemakaavan muutos (Edsevön eritasoliittymä) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus: 599402201608 2 Sisältö: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...
LisätiedotIin kunta PL 24 91101 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS
Iin kunta PL 24 90 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS Kaavoituskatsaus käsittää tarkastelun Iin kunnassa ja Pohjois-Pohjanmaan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Iin
LisätiedotJuvan kunta Jukajärven yleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
JUVAN KUNTA JUKAJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTTAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä
LisätiedotT E K N I N E N P A L V E L U K E S K U S KALKANKANKAAN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS
RAAHEN KAUPUNKI T E K N I N E N P A L V E L U K E S K U S Akm 221 KALKANKANKAAN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Raahen kaupungin 37. kaupunginosan korttelit 3702 ja 3713 sekä niihin liittyvät
LisätiedotAsemakaavamuutos koskien Kurikan kaupungin kaupunginosaa 19 Jalasjärvi. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma.
Liite 1. 1(12) Asemakaavamuutos koskien Kurikan kaupungin kaupunginosaa 19 Jalasjärvi. Asemakaavan muutoksella muutetaan Jalasjärven kirkonkylän korttelia 326 ja 327. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen
LisätiedotKUNNAN VISIO JA STRATEGIA
KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MYNÄMÄEN KUNTA 1.1 KATTELUKSEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS TYÖNUMERO: E27437 PÄIVÄYS: 8.1. 2015, TARK. 4.9. 2015 Sweco Ympäristö Oy MYNÄMÄEN KUNTA Katteluksen
LisätiedotJuvan kunta Hatsolan asemakaavan kumoaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
JUVAN KUNTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä riittävän varhaisessa vaiheessa tulee
LisätiedotJuvan kunta Rautjärven yleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
JUVAN KUNTA RAUTJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTTAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä
LisätiedotPUDASJÄRVEN KAUPUNKI
Liite 1 PUDASJÄRVEN KAUPUNKI KORPISEN KYLÄ Tila 5:22 Valola Jurakkajärven ranta-asemakaavan laatiminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.9.2010 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAAN PÄIVITETTY
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (6) 10.12.2018 Huutokosken teollisuusalueen asemakaavan OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Mikä on osallistumis- ja arviointisuunnitelma? Maankäyttö- ja
LisätiedotKAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY- JA ULKOILUALUE
KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY- JA ULKOILUALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila kaavoitusinsinööri 23.12.2015 Yleistä
LisätiedotJOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 100 / 1 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote asemakaavakartasta, kaavamuutosalue rajattuna punaisella
JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 100 / 1 ASEMAKAAVASELOSTUS Ote asemakaavakartasta, kaavamuutosalue rajattuna punaisella SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2
LisätiedotLEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA
LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN
LisätiedotMäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset
Mäntsälän maankäytön visio 2040 Rakennemallien kuvaukset 1 Sisällysluettelo 1 Rakennemallien kuvaukset... 3 1.1 Kaikilla mausteilla... 4 1.2 Pikkukaupunki... 6 1.3 Nykymalliin... 8 2 Vaikutusten arviointi...virhe.
LisätiedotKAAVOITUSKATSAUS 2017 Iin kunta
KAAVOITUSKATSAUS 2017 Iin kunta Kunnanhallitus 11.1.2017 (Maapoliittinen työryhmä 16.12.2016 ) 1 1. JOHDANTO Kaavoituskatsaus käsittää tarkastelun Iin kunnassa ja Pohjois-Pohjanmaan liitossa vireillä olevista
LisätiedotIIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2)
IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2) KAAVASELOSTUS 19.12.2016 2 IIN KUNTA IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA,
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
1 (6) 3.10.2018 Lempyyn osayleiskaavan OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Mikä on osallistumis- ja? Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää kaavan laajuuteen
LisätiedotKolpin asemakaavan muutos, korttelit ja sekä viheralue. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus:
Kolpin asemakaavan muutos, korttelit 210-211 ja 221-229 sekä viheralue Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus: 599407201606 2 Sisältö: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE KONTTIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA POSION KUNTA 614-893-14-1 LIVO, om. METSÄHALLITUS, LAATUMAA SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kirkonmutkan alueen asemakaavan päivitys
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kirkonmutkan alueen asemakaavan päivitys 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on asiakirja, jossa esitellään
Lisätiedot2016 Kortteli 14 rakennuspaikka 5. Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos. Kortteli 14 rakennuspaikka 5 KAAVASELOSTUS
Utsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 KAAVASELOSTUS 4.2.2016 Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava
LisätiedotSeitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Sodankylä, Kakslauttasen asemakaavan muutos k 101
Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Sodankylä Kakslauttasen asemakaavan muutos kortteli 101 Sodankylän Kakslauttasen alue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 23.8.2017 Sodankylän
Lisätiedottark Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
8.8.2007 tark. 11.1.2010 Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11.1.2010 1 TEHTÄVÄN KUVAUS ESIPUHE Niinniemen alueen asemakaavoitus käynnistyi virallisesti
LisätiedotEläinpuiston asemakaava-alueen tonttihintojen ja luovutusehtojen vahvistaminen
Eläinpuiston asemakaava-alueen tonttihintojen ja luovutusehtojen vahvistaminen 1387/55.551/2017 Kunnanhallitus 06.03.2017 72 Ranuan eläinpuiston alueen asemakaavoitus on aloitettu 8.3.2010 ja kaavan hyväksymispäätös
LisätiedotINARIN KUNTA. Inarin kunta Tekninen osasto Kaavoitus. Inarin kirkonkylän asemakaavan muutos; KORTTELIT 79 JA 80
INARIN KUNTA Inarin kunta Tekninen osasto Kaavoitus Inarin kirkonkylän asemakaavan muutos; KORTTELIT 79 JA 80 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS 15.2.2017 Yleistä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta
LisätiedotIITIN MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVA
233/10.00.00/2018 Tela 3.4.2018 32 IITIN MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVA PROJEKTIN ESITTELY MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVA Strateginen ja yleispiirteinen suunnitelma maankäytön tavoitteista ja suunnitteluperiaatteista
LisätiedotKärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2018
1 Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2018 Tekninen lautakunta 25.10.2018 Kunnanhallitus 12.11.2018 Valtuusto 18.12.2018 2 1. Yleistä kaavoituskatsauksesta Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) sekä maankäyttö-
LisätiedotLAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA
LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS HUHTALANTIE VÄLI KOULUKATU-TILHENTIE OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 5.10.2015 5.10.2015 Lapuan kaupunki Maankäyttö-
LisätiedotMänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011
Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne
LisätiedotKEMIÖNSAARI KEMIÖN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
KEMIÖNSAARI KEMIÖN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Suunnittelualue ja kaavan tarkoitus Kemiönsaaren kunnan Kemiön taajaman keskustan alueelle laaditaan oikeusvaikutteinen
LisätiedotKONNEVEDEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KUHMONTIE
KONNEVEDEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KUHMONTIE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 2.1.2017 KUNTA Konnevesi (275) KYLÄ Kirkonkylä ALUE Kuhmontien katualue ja siihen liittyvät virkistysalueet
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE KOSTONJOEN RANTA-ASEMAKAAVA TAIVALKOSKEN KUNTA JOKIKYLÄ JA TAIVALKOSKEN KYLÄ NISKAVAARA 5:8 (832-402-5-8) om. UPM-Kymmene Oyj
LisätiedotKuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta ja suunnittelualueen rajaus. Maanmittauslaitos
1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelien 35-39 ja 153 KL-, RM-, RT- ja YK-alueiden, VL-alueiden sekä katualueen ja yleiselle jalankululle ja pyöräilylle varatun alueen sekä vesialueen (Keselmäjärven
LisätiedotMaankäytön suuntaviivat 2025
Maankäytön suuntaviivat 2025 1. Yleiset määräykset ja toteutus Haapajärvellä 1.1. Yleiskaava Yleiskaava sovittaa yhteen ja ohjaa asemakaavojen laatimista. Yleiskaava on luonteeltaan yleispiirteinen ja
LisätiedotKESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A RUOKOLAHDEN KUNTA KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20848 1 (8) P20848 Sisällysluettelo 1 SUUNNITTELUN KOHDE...
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS SUOMUSSALMEN KUNTA (777) KIRKONKYLÄ (406) SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET
Lisätiedot