Sydämen sykevaihtelu ja psykoosisairaus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sydämen sykevaihtelu ja psykoosisairaus"

Transkriptio

1 Paula Valtonen LK Itä-Suomen yliopisto, lääketiede Minna Valkonen-Korhonen LT, kliininen opettaja, erikoislääkäri Itä-Suomen yliopisto ja KYS, psykiatria Heimo Viinamäki professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto ja KYS, psykiatria Sydämen sykevaihtelu ja psykoosisairaus Skitsofreniaa sairastavien kuolleisuus sydän- ja verenkiertoelinten sairauksiin on yleistä, ja äkkikuoleman vaara on 2 3-kertainen muuhun väestöön verrattuna. Skitsofreniapotilailla todetaan usein autonomisen hermoston toimintahäiriöitä, joista sydämen sykevaihtelu on herkkä osoitin. Sydämen sykevaihtelu voi pienentyä pelkästään psykoosisairauden, mutta myös siihen käytettävän lääkityksen johdosta. Kirjallisuutta 1 Perälä J ym. Lifetime prevalence of psychotic and bipolar I disorders in a general population. Arch Gen Psychiatry 2007;64: Hennekens CH ym. Schizophrenia and increased risk of cardiovascular disease. Am Heart J 2005;150: Capasso RM ym. Mortality in schizophrenia and schizoaffective disorder: an Olmsted county, Minnesota cohort Schizophr Res 2008;98: Salokangas R. Skitsofreniapotilaan somaattiset sairaudet. Duodecim 2009;125: Koponen H ym. Schizophrenia and sudden cardiac death a review. Nord J Psychiatry 2008;62: Heiskanen T ym. Metabolic syndrome in patients with schizophrenia. J Clin Psychiatry 2003;64: Suvisaari J ym. Type 2 diabetes among persons with schizophrenia and other psychotic disorders in a general population survey. Eur Arch Psychiatry Clin Neurosci 2007;258: Mitchell AJ ym. Revascularisation and mortality rates following acute coronary syndromes in people with severe mental illness: comparative meta-analysis. Br J Psychiatry 2011;198: Crone D ym. Uptake and participation in physical activity referral schemes in the UK: an investigation of patients referred with mental health problems. Issues Ment Health Nurs 2008;29: Retamero C ym. When patients do not hurt: silent acute abdomen in a patient with schizophrenia. Gen Hosp Psychiatry 2012;34:210. e Murakami H ym. Altered pain perception in schizophrenia. Lancet 2010;375: Singh MK ym. Pain insensitivity in schizophrenia: trait or state marker? J Psychiatr Pract 2006;12: Vertaisarvioitu VV Psykoosia sairastavan todellisuudentaju on häiriintynyt vakavasti. Tauti voi ilmetä harhaluuloina, aistiharhoina, puheen huomattavana hajanaisuutena tai eriskummallisena käytöksenä. Psykoosien elämänaikainen esiintyvyys on Suomessa yli 3 % (1). Yleisin psykoosisairaus on skitsofrenia, jonka esiintyvyys väestössä on noin prosentin luokkaa. Useimmat psykoosisairaudet ovat pitkäkestoisia, joskin psyykkisten oireiden vaikeusaste vaihtelee ajan myötä. Psykoosiin liittyy usein selvää kognitiivisten toimintojen heikkenemistä ja autonomisen hermoston toiminnanvajausta. Skitsofreniaa sairastavilla on suuri riski kuolla sydän- ja verenkieroelinten sairauksiin (2). Tuoreessa yhdysvaltalaisessa seurantatutkimuksessa todettiin, että skitsofreniaa ja skitsoaffektiivista häiriötä sairastavien lisääntyneen kuolleisuuden merkittävin syy oli sydänperäinen kuolema (29 %). Seuraavaksi yleisimmät kuolinsyyt olivat syöpä (19 %) ja keuhkosairaudet (17 %) (3). Terveyttä rasittavat elämäntavat, kuten tupakointi, epäterveellinen ruokavalio ja vähäinen terveyspalvelujen käyttö, vaikuttavat lisäksi voimakkaasti psykoosipotilaiden pitkäaikaisterveyteen. Sydänterveyteen tulisi kiinnittää huomiota Psykoosipotilaiden sydänperäisten kuolemien taustalla on sepelvaltimotaudista johtuvat syyt, sydäninfarkti, johtumishäiriöt ja rytmihäiriöt (4,5). Metabolinen oireyhtymä ja diabetes ovat myös usein liitännäissairautena (5,6,7). On myös näyttöä siitä, että vakavaa mielenterveyden häiriötä sairastavan sydäntapahtumia ei hoideta ja kuntouteta yhtä aktiivisesti kuin muun väestön. Harva psykiatrinen potilas lähetetään esimerkiksi sepelvaltimoiden ohitusleikkaukseen, katetrisaatioon tai angioplastioihin (8). Vakavasta mielenterveyden häiriöstä kärsivät eivät useinkaan saa samanlaista kuntoutusta kuin muut sydänpotilaat (8,9). Skitsofreniapotilaiden kiputunto on heikentynyt, mikä voi osaltaan vaikuttaa heidän somaattisten sairauksiensa hitaampaan havaitsemiseen ja diagnosointiin (10,11,12). Vakavia mielenterveydenhäiriöitä sairastavia ei huomioida sairauksien ennaltaehkäisyssä yhtä hyvin kuin muita (13). Tarkastuksiin kuuluvat tyypillisesti verenpaineen mittaus, rasva-arvojen ja verensokerin mittaukset sekä huomion kiinnittäminen tupakointiin ja ylipainoon. Tuoreessa artikkelissa suositeltiin skitsofreniapotilaan sydänriskin seulontaan muutamia yksinkertaisia menetelmiä (taulukko 1) (14). Suomesta puuttuu vastaava yhtenäinen kansallinen suositus. Kolmella neljästä skitsofreniapotilaasta on myös jokin somaattinen sairaus. Suomalaisessa aineistossa skitsofreniaa sairastavista miehistä 60 % ja naisista 76 % oli ylipainoisia (15), ja 37 %:lla todettiin metabolinen oireyhtymä (6). Lisäksi 22 % sairasti myös tyypin 2 diabetesta (7). Diabeteksen esiintyvyys on lähes viisinkertainen muuhun väestöön verrattuna. Suomalaistutkimuksessa todettiin, että psykoosin sairastaneiden vanhempien terveillä nuorisoikäisillä lapsilla ei havaittu suurentunutta riskiä sairastua sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnan häiriöihin (16), mutta kansainvälisissä tutkimuksissa tämä yhteys on todettu (17). Skitsofreniaa sairastavien verenpainetauti poikkeaa muun väestön verenpainetaudista. Skitsofreniaa sairastavilla verenpainetautia esiintyy vähemmän, eivätkä verenpainearvot 1490

2 tieteessä 13 Lord OL ym. Quality of preventive care for people and without comorbid mental illness: systematic review of comparative studies. Gen Hosp Psychiatry 2010;32: De Hert M ym. Guidelines for screening and monitoring of cardiometabolic risk in schizophrenia: systematic evaluation. Br J Psychiatry 2011;199: Salokangas RKR ym. Sairaalasta yhteiskuntaan. Seurantatutkimus sairaalasta kotiuttamisen vaikutuksista skitsofreniapotilaan elämään ja hoitotilanteeseen. Stakesin raportteja 248. Helsinki Koponen H ym. Insulin resistance and lipid levels in adolescents with familial risk for psychosis. Acta Psychiatr Scand 2008;117: Leucht S ym. Physical illness and schizophrenia: a review of the literature. Acta Psychiatr Scand 2007;116: Huikuri H ym. Sydämen sykevaihtelun mittaaminen ja merkitys. Duodecim 1995;111: Acharya UR ym. Heart rate variability: a review. Med Bio Eng Comput 2006;44: Kiviniemi AM ym. Endurance training guided individually by daily heart rate variability measurements. Eur J Appl Physiol 2007;101: Goldman S ym. Mechanism of death in heart failure: the Vasodilator-Heart Failure Trials. Circulation 1993;87(Suppl VI),VI24 VI Nolan J ym. Prospective study of heart rate variability and mortality in chronic heart failure: results of the United Kingdom heart failure evaluation and assessment of risk trial (UK-Heart). Circulation 1998;98: ACC position statement: Heart rate variability for risk stratification of life-threatening arrhythmias. J Am Coll Cardiol 1993;22: Singer DH ym. Low heart rate variability and sudden cardiac death. J Electrocardiol 1988;21: Barron HV ym. Autonomic markers and prediction of cardiac death after myocardial infarction. Lancet 1998;351: Hartikainen JEK ym. Distinction between arrhythmic and nonarrhythmic death after acute myocardial infarction based on heart rate variability signal-averaged electrocardiogram, ventricular arrhythmias and left ventricular ejection fraction. J Am Coll Cardiol 1996;28: Zabel M ym. Assessment of QT dispersion for prediction of mortality or arrhythmic events after myocardial infarction. Results of a prospective, long-term follow-up study. Circulation 1998;97: Tsuji H ym. Impact of reduced heart rate variability on risk for cardiac events. The Framingham heart study. Circulation 1996;94: Huikuri HV ym. Heart rate variability and progression of coronary atherosclerosis. Arterioscler Thromb Vasc Biol 1999;19: taulukko 1. Skitsofreniapotilaan sydänriskin seulontasuositus (14). Lähtötilanteessa (normaalit arvot) ja jatkossa vuosittain. Lääkitystä aloittaessa myös 6 vk ja 12 vk kuluttua lääkkeen aloituksesta. Sairaushistoria Paino / vyötärön ympärys / painoindeksi Verenpaine Paastosokeri Rasva-arvot Elämäntapaneuvonta nouse yhtä korkeiksi (17). Skitsofreniapotilaiden verenpainetauti viittaa siten autonomisen hermoston toiminnalliseen epätasapainoon. Skitsofreniaa sairastavien matala verenpaine ja herkkyys ortostaattiselle hypotensiolle on tärkeää ottaa huomioon lääkehoidossa. Sykevaihtelu on sydänterveyden indikaattori Sykevaihtelu osoittaa sykkeen vaihtelun keskisykkeen molemmin puolin. Toisin kuin muut autonomisen hermoston tutkimusmenetelmät, se kuvaa monipuolisesti sympatovagaalista tasapainotilaa eli homeostaasia. Sykevaihtelun eri ominaisuuksia voidaan kuvata laajalla valikoimalla matemaattisia muuttujia, joiden ajatellaan vastaavan homeostaasin eri ilmiöitä. Perinteisten aikakenttäanalyysien ja taajuuskenttämuuttujien lisäksi nykyään voidaan määrittää epälineaarisia muuttujia ja analysoida aaltomuotoja (18,19). Sykevaihtelua voidaan tutkia lyhyt- tai pitkäkestoisella EKG-rekisteröinnillä. 24 tunnin Holter-rekisteröinti on yksi tavallisimmin käytetyistä rekisteröinneistä. Laite- ja analyysimenetelmäkehitys on edennyt, ja pian sykevaihtelua voidaan mitata sykemittarin avulla kotona (20). Terveen sydämen sykevaihtelu on suuri, koska sydän pystyy herkästi sopeutumaan eri toimintoihin ja ärsykkeisiin. Sydäninfarktin sairastaneiden potilaiden sykevaihtelu on pienentynyt (21), ja sen sekä sydäninfarktin jälkeisen lisääntyneen kuolleisuuden välillä on selvä yhteys (22). Pienentynyt sykevaihtelu on myös sydämen rytmihäiriöiden riskitekijä ja ennustaa myös muuta sydänperäistä äkkikuolemaa (23,24,25). Sykevaihtelu saattaa olla paras noninvasiivinen rytmihäiriöriskin indikaattori (26,27). Sykevaihtelun pienentyminen voi olla sydäninfarktia ennustava tekijä (28), ja se voi olla yhteydessä ateroskleroosin nopeaan etenemiseen (29). Epidemiologisissa tutkimuksissa pieni sykevaihtelu ennusti vanhusikäisten kuolleisuutta (30) ja nuoremmissa ikäryhmissä yleensä haitallisia sydäntapahtumia (28). Sykevaihteluun liittyvää biologista mekanismia ei tunneta kuitenkaan vielä tarkasti. Sykevaihtelu ja psykoosi Merkittävä löydös on, että psykoosi itsessään vähentää sykevaihtelua. Myös psykoosilääkitystä käyttäneiden skitsofreniapotilaiden sydämen sykevaihtelun on Holter-mittauksissa todettu pienentyneen. Pienentynyt sykevaihtelu on sydänperäisen kuoleman riskitekijä (31). Erityisesti korkeataajuuksinen, eli parasympaattisen hermoston toimintaa kuvaava, sykevaihtelu näyttää pienenevän psykoottisissa tiloissa (32) psykoosilääkkeen käytöstä (33) tai valmisteesta (34) riippumatta. Pidentynyt QTc-aika on sydäntapahtumien riskitekijä. Bär ja kumppanit tutkivat akuuttia psykoosia sairastavien skitsofreniapotilaiden QT-ajan vaihtelua ja havaitsivat, että sykkeen entropia oli vähentynyt, mutta QT-ajan vaihtelu oli lisääntynyt. Löydökset kertovat sykkeen vähentyneestä monimuotoisuudesta ja merkittävästä sympatovagaalisesta epätasapainosta (35). Entropia eli haje kuvaa sykkeen kompleksisuutta ja ennustettavuutta eli satunnaisuutta; mitä suurempi entropia, sitä satunnaisempi syke. Skitsofreniaa sairastavien lisääntynyt QT-ajan vaihtelu on merkki epänormaalista sydämen repolarisaatioherkkyydestä, joka voi johtaa vakaviin rytmihäiriöihin. Todettu korrelaatio positiivisten oireiden ja QT-ajan vaihtelun välillä kertoo lisääntyneestä sympaattisesta aktiivisuudesta, mikä pitkään jatkuessaan voi lisätä sydän- ja verisuonitautikuolleisuuden riskiä. Monet psykoosilääkkeet pidentävät QTc-aikaa, mikä liittyy usein suuriin lääkeannoksiin tai psyykenlääkkeiden yhdistelmiin (36,37). Akuuttia psykoosia sairastavien potilaiden parasympaattisen hermoston toiminnasta kertovat indeksiluvut ovat pienentyneet (32). Psykoosipotilaiden keski-r-r-intervalli, eli sykkeen taajuus on pieni, ja eräässä tutkimuksessa sillä on 1491

3 30 Huikuri HV ym. Power-law relationship of heart rate variability as a predictor of mortality in the elderly. Circulation 1998;97: Birkhofer A ym. The cardiovascular risk of schizophrenic patients. Neuropsychiatr 2007;21: Toichi M ym. The influence of psychotic states on the autonomic nervous system in schizophrenia. Int J Psychophysiology 1999;31: Valkonen-Korhonen M ym. Heart rate variability in acute psychosis. Psychophysiology 2003;40: Malaspina D ym. Low heart rate variability is not caused by typical neuroleptics in schizophrenia patients. CNS Spectr 2002;7: Bär KJ ym. Acute psychosis leads to increased QT variability in patients suffering from schizophrenia. Schizophr Res 2007;95: Czekalla J ym. Cardiac safety parameters of olanzapine: comparison with other atypical and typical antipsychotics. J Clin Psychiatry 2001;62(Suppl 2): Stollberger C ym. Antipsychotic drugs and QT prolongation. Int Clin Psychopharmacol 2005;20: Bär KJ ym. Relationship between cardiovagal modulation and psychotic state in patients with paranoid schizophrenia. Psychiatry Res 2008;157: Henry BL ym. Heart rate variability in bipolar mania and schizophrenia. J Psychiatr Res 2010;44: Musselman DL ym. The relationship of depression to cardiovascular disease. Arch Gen Psychiatry 1998;55: Carney RM ym. Depression as a risk factor for cardiac mortality and morbidity: a review of potential mechanisms. J Psychosom Res 2002;53: Kemp AH ym. Impact of depression and antidepressant treatment on heart rate variability: a review and meta-analysis. Biol Psychiatry 2010;67: Mazurak N ym. Heart rate variability as a measure of cardiac autonomic function in anorexia nervosa: a review of literature. Eur Eat Disord Rev 2010;19: Kawachi I ym. Prospective study of phobic anxiety and risk of coronary heart disease in men. Circulation 1994;89: Haines AP ym. Phobic anxiety and ischemic heart disease. BMJ 1987;295: Kawachi I ym. Decreased heart rate variability in men with phobic anxiety (Normative Ageing Study). Am J Cardiol 1995;75: Hyndman BW ym. Spectral analysis of sinus arrhytmia during mental loading. Ergonomics Psychol Bull 1975;79: Shapiro PA ym. Cardiac denervation and cardiovascular reactivity to psychological stress. Am J Psychiatry 1994;151: Castro MN ym. Heart rate variability response to mental arithmetic stress in patients with schizophrenia: Autonomic response to stress in schizophrenia. Schizophr Res 2008;99: todettu suora yhteys psykoottisten oireiden vaikeuteen (38). Toisessa tutkimuksessa on todettu, että erittäin pienitaajuinen sykevaihtelu (VLF, very low frequency power) on yhteydessä skitsofrenian oireisiin (38). Koska autonomisen hermoston epätasapainotila liittyy oireiden vaikeusasteeseen, sykevaihtelu saattaa olla riippuvainen myös skitsofrenian vaiheesta (39). Sykevaihtelumuutoksia ei todeta pelkästään skitsofreniapotilailla, sillä myös vakavaan masennukseen (40,41,42), anoreksiaan (43) ja erilaisiin ahdistuneisuushäiriöihin (44,45,46) liittyy samanlaisia muutoksia. Sykevaihtelu, kuormitus ja skitsofrenia Stressi pienentää terveiden koehenkilöiden sykevaihtelua, ja löydös syntyy todennäköisesti parasympaattisen hermoston välityksellä (47). Sydämen kyky reagoida psyykkiseen stressiin riippuu sekä suorasta autonomisen hermoston vaikutuksesta että kiertävistä katekoliamiineista. Terveiden henkilöiden kuormittumiseen autonomisen hermoston vaikutus on näistä suurempi (48). Laskutehtävätesti aiheuttaa psyykkistä stressiä, mikä on todettavissa autonomisen hermoston toiminnassa. Tärkeä havainto on, että skitsofreniaa sairastavien psyykkiseen stressiin liittyvät muutokset jatkuvat testin päättymisen jälkeen selvästi pidempään kuin muiden, vaikka testin aikainen stressireaktio voi olla samanlainen kuin muilla (49). Myös kognitiivisen testin aikana mitatussa vasteessa on havaittu eroja (33). Verrokkien sykevaihtelu pienenee testin vaikeusasteen kasvaessa, kun taas skitsofreniaa sairastavien sykevaihtelu pysyy sakuvio 1. Kahden terveen verrokin ja kahden akuuttia psykoosia sairastavan potilaan sykevaihtelukäyrä levossa, kevyen henkisen kuormituksen ja vaativan kognitiivisen tehtävän aikana (33). Verrokki 1 0,8 Verrokki 2 0,8 Potilas 1 Potilas 2 R-R, s 0,8 0,6 0,5 Lepo Kevyt henkinen kuormitus Vaativa kognitiivinen tehtävä Aika, s 1492

4 tieteessä 50 Bär KJ ym. Decreased baroreflex sensitivity in acute schizophrenia. J Appl Physiol 2007;102: Koponen H ym. Psykoosilääkkeiden sydänvaikutukset. Suom Lääkäril 2003;58: Ray WA ym. Atypical antipsychotic drugs and the risk of sudden cardiac death. N Engl J Med 2009;360: Capel MM ym. Overdose profiles of new antipsychotic agents. Int J Neuropsychopharmacol 2000;3: Zarate CA Jr ym. Sudden cardiac death and antipsychotic drugs: do we know enough? Arch Gen Psychiatry 2001;58: Tiihonen J ym. 11-year follow-up of mortality in patients with schizophrenia: a population-based cohort study (FIN11 study). Lancet 2009;374: Ray WA ym. Antipsychotics and the risk of sudden cardiac death. Arch Gen Psychiatry 2001;58: Schneeweiss S ym. Antipsychotic agents and sudden cardiac death how should we manage the risk? N Engl J Med 2009;360: Lombardi F ym. Sudden cardiac death: role of heart rate variability to identify patients at risk. Oxford Cardiovasc Res 2001;50: Kiviniemi A. Measurement of cardiac vagal outflow by beat-to-beat R-R interval dynamics./sydämen autonomisen säätelyn mittaaminen korkeataajuisella sykevaihtelulla. Väitöskirja. Oulun yliopisto La Rovere MT ym. Short-term heart rate variability strongly predicts sudden cardiac death in chronic heart failure patients. Am Coll Cardiol 2001;37: Mäkikallio TH ym. Prediction of sudden cardiac death by fractal analysis of heart rate variability in elderly subjects. J Am Coll Cardiol 2001;37: Kleiger RE ym. Post-Infarction Research Group. Decreased heart rate variability and its association with increased mortality after acute myocardial infarction. Am J Cardiol 1987;59: Malik M ym. Heart rate variability in relation to prognosis after myocardial infarction: selection of optimal processing techniques. Eur Heart J 1989;10: Bigger JT ym. Frequency domain measures of heart period variability and mortality after myocardial infarction. Circulation 1992;85: Malliani A. Heart rate variability: from bench to bedside. Eur J Int Med 2005;16: Mazzeo AT ym. Heart rate variability: a diagnostic and prognostic tool in anesthesia and intensive care. Acta Anaesthesiol Scand 2011;55: manlaisena eli pienenä (kuvio 1). Skitsofreniapotilaiden sydämen sopeutumiskyky kuormitukseen on siten heikentynyt ja palautuminen stressitilasta on hidastunut. Skitsofreniapotilaiden verenpainetta säätelevä barorefleksitoiminto on toimintamekanismiltaan samanlainen kuin terveiden, mutta sen herkkyys on pienentynyt (50). Skitsofreniaa sairastavilla todetaan stressivaste, jossa esiintyy takykardiaa ja verenpaineen kohoamista. Tämäkin muutos voi osaltaan selittää lisääntynyttä sydän- ja verenkiertoelinsairastavuutta ja kuolleisuutta. English summary > in english Heart rate variability and psychotic illness Psykoosilääkkeiden vaikutus Kaikilla psykoosilääkkeillä on vaikutuksia autonomisen hermoston toimintaan. Psykoosilääkkeillä on myös runsaasti sydänvaikutuksia (51). Ne voivat lisätä sydänperäisen kuoleman riskiä, aiheuttaa sykevaihtelun (34) ja QTc-ajan muutoksia sekä rytmihäiriöitä (33,51,52,53,54). Psykoosilääkkeiden käyttö vähentää skitsofreniapotilaiden kokonaiskuolleisuutta, mikäli lääkettä käytetään pitkään (55). Tämä alun perin ristiriitaiselta tuntuva löydös saattaa selittyä psykoosilääkkeitä pitkään käyttäneiden skitsofreniapotilaiden muita potilaita paremmalla hoidolla ja hoitotasapainolla. Sillä, käytetäänkö vanhan vai uuden polven psykoosilääkettä ei liene suurta merkitystä sydänkuoleman riskin kannalta, koska uuden polven lääkkeitä ei ole todettu turvallisemmiksi kuin vanhoja (56). Sen sijaan annoskoolla on merkitystä. Äkillisen sydänkuoleman riski suurenee päiväannoksen kasvaessa (57). Lopuksi Psykoosi on koko kehon sairaus, jossa erityisesti autonomisen hermoston toiminta on merkittävästi häiriintynyt. Löydös painottuu selkeästi parasympaattisen hermoston toimintahäiriöön. Sydämen sykevaihtelu saattaa olla lähitulevaisuudessa varsin käyttökelpoinen menetelmä arvioitaessa psykoosipotilaiden ennenaikaisen sydäntapahtuman riskiä. Sykevaihtelun mittaus helpottaa lisäksi psykoosisairauksille tyypillisten kardiovaskulaaristen toimintahäiriöiden arviointia (58 64). Tällä hetkellä tarvitaan lisää tutkimustuloksia siitä, millaiset parametrit olisivat kliinisessä työssä käyttökelpoisimmat. Laitekehitys on nopeaa ja mahdollistaa lähitulevaisuudessa sekä helpon signaalinkeräyksen että sen analysoinnin. Sykevaihtelun tutkiminen on täysin noninvasiivinen, toistettava ja luotettava menetelmä, jolla voidaan arvioida sydämen toiminnan lisäksi myös elimistön homeostaasitilaan liittyviä neuraalisia säätelymekanismeja (65,66). n sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Paula Valtonen: Ei sidonnaisuuksia. Minna Valkonen-Korhonen: Pääsihteeri (Suomen psykiatriyhdistys, ), puheenjohtaja (Suomen psykiatriyhdistys 2012), matka-, majoitus- ja kokouskulut (Bristol-Myers Squibb). Heimo Viinamäki: Johtokunnan varajäsen (Kuopion seudun päihdepalvelusäätiön hallitus), osakkeet (Orion Oyj). 1493

5 tieteessä ENGLISH SUMMARY Paula Valtonen Bachelor of Medicine Medicine Minna Valkonen-Korhonen M.D., Ph.D., Clinical Lecturer Kuopio University Hospital, Department of Psychiatry Heimo Viinamäki M.D., Ph.D., Professor Kuopio University Hospital Department of Psychiatry Heart rate variability and psychotic illness The mortality rate and the risk of sudden cardiac death are 2 3 times higher in individuals suffering from schizophrenia and other psychotic illnesses compared to the general population. The prevalence of autonomic nervous dysfunction in these patients is also significantly increased. Heart rate variability (HRV) is a sensitive tool to assess the function of the autonomic nervous system and a reliable quantitative marker of autonomic nervous activity. HRV describes the variation between consecutive heartbeats. A psychotic illness itself, as well as antipsychotic medication can disturb the normal heart function and the heart s capacity to respond to physical and mental stress. Reduced heart rate variability is also a risk factor for cardiac arrhythmias and sudden death caused by an arrhythmia. Disturbance of HRV might also be a risk factor for other cardiac events, such as infarctions, and can be linked to the rapid progression of atherosclerosis.it has been found that variation in the QT-interval is increased in acute psychosis. This means that the heart is less capable of adjusting to stress, probably because of a lack of vagal tone. QT-interval variation is a sign of abnormal repolarisation sensitivity, which can lead to arrhythmias. Many antipsychotic drugs prolong the QT-interval, but the prolongation is usually associated with high doses or combinations of different drugs. All antipsychotic drugs influence the function of the autonomic nervous system. They can increase the risk of cardiac death, result in arrhythmias and cause changes in heart rate variability and the QTinterval. The daily dose has a significant positive correlation with the risk of cardiac death. Heart rate variability is a simple and rapid way to assess a patient s risk of a premature cardiac event. Further research is still needed to determine what parameters would be most suitable for clinical use. 1493a

Kuinka ohjeistaa sydänpotilaan liikuntaa

Kuinka ohjeistaa sydänpotilaan liikuntaa Kuinka ohjeistaa sydänpotilaan liikuntaa Mikko Tulppo, Dos, FT, LitM Verve, Oulu, Finland Oulun Yliopisto, Oulu, Finland Ennenaikaisten kuolemien Syyt USA:ssa (vuosittain) Sydänperäinen äkkikuolema 300.000

Lisätiedot

Biosignaalien mittaaminen haasteena stressi. Tulppo Mikko Merikosken kuntoutus- ja tutkimuskeskus Liikuntalääketieteen tutkimusyksikkö

Biosignaalien mittaaminen haasteena stressi. Tulppo Mikko Merikosken kuntoutus- ja tutkimuskeskus Liikuntalääketieteen tutkimusyksikkö Biosignaalien mittaaminen haasteena stressi Tulppo Mikko Merikosken kuntoutus- ja tutkimuskeskus Liikuntalääketieteen tutkimusyksikkö Ookkonää kuullu Miten stressi ilmenee? Stressin määritelmä? Stressin

Lisätiedot

Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen

Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Men Women NEJM 1997; 337:1360-69 Two new epidemics of cardiovascular disease are emerging: heart failure

Lisätiedot

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski + Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen

Lisätiedot

Helsingin Johtajatutkimus 1964-2005. 1919-34 syntyneiden johtajien 26-39 vuoden seurantatutkimus

Helsingin Johtajatutkimus 1964-2005. 1919-34 syntyneiden johtajien 26-39 vuoden seurantatutkimus Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Timo Strandberg Geriatrian professori Oulun yliopisto Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Elämänlaatu, successful aging, compression of morbidity Painonmuutoksen merkitys

Lisätiedot

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Taustaa q Metabolinen oireyhtymä (MBO, MetS) on etenkin

Lisätiedot

Sykevälivaihtelu palautumisen arvioinnissa

Sykevälivaihtelu palautumisen arvioinnissa Sykevälivaihtelu palautumisen arvioinnissa Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Kuopio 10.11.2015 TtT, Eur.Erg. Susanna Järvelin-Pasanen Sisältö Taustaa Muutokset työelämässä kuormituksen arvioinnista

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Sisätautien klinikka KYS Valtakunnallinen diabetespäivä

Lisätiedot

Työpanoksen ja palkitsemisen epätasapaino yhteys sykevaihteluun. Saija Mauno & Arja Uusitalo

Työpanoksen ja palkitsemisen epätasapaino yhteys sykevaihteluun. Saija Mauno & Arja Uusitalo Työpanoksen ja palkitsemisen epätasapaino yhteys sykevaihteluun Saija Mauno & Arja Uusitalo Tausta lyhyesti Poikkeavan sykevaihtelun havaittu ennustavan sydänsairauksia ja kuolleisuutta sydänsairauksiin.

Lisätiedot

Fyysiset sairaudet ja mielenterveyspotilaiden kokonaishoito. Ylilääkäri Matti Holi, HYKS, Peijas/psykiatria

Fyysiset sairaudet ja mielenterveyspotilaiden kokonaishoito. Ylilääkäri Matti Holi, HYKS, Peijas/psykiatria Fyysiset sairaudet ja mielenterveyspotilaiden kokonaishoito Ylilääkäri Matti Holi, HYKS, Peijas/psykiatria Fyysisten ja psyykkisten sairauksien yhteyksistä Osa somaattisista sairauksista oirekuvaan kuuluu

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset

Lisätiedot

MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA. Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto

MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA. Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto 1 Yleisyys Sisältö Maailmalla Suomessa Riskitekijät Sosiaaliluokka, siviilisääty

Lisätiedot

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence

Lisätiedot

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä Veikko Salomaa, MD, PhD Research Professor 10/21/11 SVT, DM, MeTS / Salomaa 1 10/21/11 Presentation name / Author 2 35-64 - vuo*aiden ikävakioitu sepelval*motau*kuolleisuus

Lisätiedot

Psykiatrisen sairaalahoidon lyhenemisen yhteys hoidonjälkeisiin itsemurhiin

Psykiatrisen sairaalahoidon lyhenemisen yhteys hoidonjälkeisiin itsemurhiin Alkuperäistutkimus Britta Sohlman, Sami Pirkola ja Kristian Wahlbeck Psykiatrisen sairaalahoidon lyhenemisen yhteys hoidonjälkeisiin itsemurhiin Hoitoajat ovat lyhentyneet psykiatrisessa sairaalahoidossa

Lisätiedot

Työn muutokset kuormittavat

Työn muutokset kuormittavat Työn muutokset kuormittavat Kirsi Ahola, tiimipäällikkö, työterveyspsykologian dosentti Sisältö Mikä muutoksessa kuormittaa? Keitä muutokset erityisesti kuormittavat? Miten muutosten vaikutuksia voi hallita?

Lisätiedot

Vanhukset ja psyykenlääkehoito. Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015

Vanhukset ja psyykenlääkehoito. Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015 Vanhukset ja psyykenlääkehoito Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015 Sidonnaisuudet Luentopalkkio: Medivir, Professio, Pfizer Advisory board: Servier, Takeda Palkkaa/palkkioita: Fimea, Valvira, Kustannus

Lisätiedot

Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa. Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos

Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa. Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos Stressin merkitys terveydelle Työelämän fysiologiset stressitekijät Aikapaine Työn vaatimukset

Lisätiedot

The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses

The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses Teisala Tiina, TtM, tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopisto Terveystieteiden

Lisätiedot

6 MINUUTIN KÄVELYTESTI

6 MINUUTIN KÄVELYTESTI 6 MINUUTIN KÄVELYTESTI Ari Mänttäri, tuotepäällikkö, LitM UKK Terveyspalvelut Oy, UKK-instituutti ari.manttari@ukkterveyspalvelut.fi, www.ukkterveyspalvelut.fi American Thoracic Society (ATS) 2002 guidelines

Lisätiedot

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 Depressio ja itsetuhoisuus kansantauteja jo nuoruusiässä? Terveyskirjasto

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miten käytän sykevälivaihtelun mittausta sairauksia potevilla ja lääkityksiä käyttävillä? Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos HRV- eri tekijöiden vaikutus Stressi Perimä

Lisätiedot

Mitä elämäntyytyväisyysakkunasta

Mitä elämäntyytyväisyysakkunasta Mitä elämäntyytyväisyysakkunasta avautuu? ma professori Heli Koivumaa-Honkanen Oulun yliopisto, psykiatrian klinikka Lapin sairaanhoitopiiri Depressiofoorumi 8.10.2007 Elämäntyytyväisyys elämän onnea aina

Lisätiedot

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE

Lisätiedot

Number of patients entitled kustannukset ( )

Number of patients entitled kustannukset ( ) Taulukko 3.12. Kroonisen verenpainetaudin (205) erityiskorvattaviin oikeutetut ja kustannukset korvauksia saanutta kohti vuonna 2009. Kustannuksia laskettaessa on otettu mukaan vain ne henkilöt, joiden

Lisätiedot

Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat?

Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat? Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat? Tutkimustyön anti käytännön lääkärille Dosentti Pekka Honkanen Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos, Kainuun maakunta- kuntayhtymä

Lisätiedot

Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme

Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Jyrki Korkeila Psykiatrian professori Turun Yliopisto Puheenjohtaja Suomen Aivot ry. http://www.suomenaivot.fi/ 1 Suomen Aivot ry. Finska Hjärnan rf, Finnish Brain

Lisätiedot

Suomalaiset vahvuudet

Suomalaiset vahvuudet Suomalaiset vahvuudet Korkealaatuinen terveydenhuoltojärjestelmä Luotettavat terveydenhuollon rekisterit Väestöaineistot ja terveydenhuollon näytekokoelmat Geneettisesti homogeeninen väestö Kansainvälisesti

Lisätiedot

Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta. Hannu Parikka

Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta. Hannu Parikka Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta Hannu Parikka EKG:n tulkinta EKG: HP 7.11.2015 2 URHEILU: SYDÄMEN SÄHKÖISET JA RAKENTEELLISET MUUTOKSET Adaptaatio kovaan rasitukseen urheilijansydän Ikä Koko Sukupuoli

Lisätiedot

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Saattohoidon opetus lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Leila Niemi-Murola dosentti, kliininen opettaja Anestesiologian ja tehohoidon klinikka HY/HYKS Esityksen sisältö Työelämässä olevat,

Lisätiedot

Voiko työstressiä mitata? Jussi Konttinen Työterveyslaitos 20.5.2014

Voiko työstressiä mitata? Jussi Konttinen Työterveyslaitos 20.5.2014 Voiko työstressiä mitata? Jussi Konttinen Työterveyslaitos 20.5.2014 VOIKO TYÖSTRESSIÄ MITATA? Ei,mutta Stressistä ja työstressistä Menetelmistä Kyllä, mutta Päättelyketjusta Mittaamisen sudenkuopista

Lisätiedot

Verenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota

Verenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota Verenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota Ilkka Kantola Hoyl, dosentti. Sisätautien el TYKS sisätautien klinikka Hypertension and Target-Organ Sequelae Eyes Retinopathy

Lisätiedot

Skitsofreniapotilaan somaattiset sairaudet

Skitsofreniapotilaan somaattiset sairaudet Raimo K. R. Salokangas KATSAUS Skitsofreniapotilaan somaattiset sairaudet Sydän- ja verisuonisairaudet ja niiden riskiä lisäävät metaboliset häiriötilat, kuten lihavuus, diabetes ja metabolinen oireyhtymä,

Lisätiedot

Lonkkamurtumapotilaan laiminlyöty (?) lääkehoito. Matti J.Välimäki HYKS, Meilahden sairaala Endokrinologian klinikka Helsinki 5.2.

Lonkkamurtumapotilaan laiminlyöty (?) lääkehoito. Matti J.Välimäki HYKS, Meilahden sairaala Endokrinologian klinikka Helsinki 5.2. Lonkkamurtumapotilaan laiminlyöty (?) lääkehoito Matti J.Välimäki HYKS, Meilahden sairaala Endokrinologian klinikka Helsinki 5.2.2010 Osteoporoosin lääkehoito Mitä pitempi kokemus, sitä skeptisempi suhtautuminen

Lisätiedot

Skitsofrenian ennustetta voidaan parantaa

Skitsofrenian ennustetta voidaan parantaa tieteessä Matti Penttilä LT Oulun yliopisto, kliinisen lääketieteen laitos ja Oulun yliopistollinen sairaala, matti.penttila@oulu.fi Pauliina Juola LL Oulun yliopisto, kliinisen lääketieteen laitos Jussi

Lisätiedot

POTILAIDEN ELÄMÄNLAADUN PARANTAMINEN PSYKIATRISESSA HOITOTYÖSSÄ

POTILAIDEN ELÄMÄNLAADUN PARANTAMINEN PSYKIATRISESSA HOITOTYÖSSÄ POTILAIDEN ELÄMÄNLAADUN PARANTAMINEN PSYKIATRISESSA HOITOTYÖSSÄ Anneli Pitkänen, TtT, ylihoitaja Psykiatrisen hoidon tutkintotoimikunnan kehittämispäivä Kuopio, 30.9.2011 MIELENTERVEYSHÄIRIÖ Mielenterveyteen

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism Final SmPC and PL wording agreed by PhVWP December 2011 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS New Class Warnings

Lisätiedot

Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke?

Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke? Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke? Professori Jyrki Korkeila TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykoterapeutti psykodynaaminen & kognitiivinen terapia & lyhytterapia Salminen JK 2003;58:21-1.

Lisätiedot

Suomalainen genomitieto ja yksilöllistetty terveydenhuolto Olli Kallioniemi October 9, 2013

Suomalainen genomitieto ja yksilöllistetty terveydenhuolto Olli Kallioniemi October 9, 2013 Suomalainen genomitieto ja yksilöllistetty terveydenhuolto Olli Kallioniemi October 9, 2013 FIMM - Institiute for Molecular Medicine Finland Terveyden ylläpito vauvasta vanhuuteen Elintavat Taudit Terve

Lisätiedot

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa?

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Timo Strandberg 6.11.2007 Vanhoissa kohorteissa poikkileikkaustilanteessa suurempaan kuolleisuuteen korreloi: Matala verenpaine

Lisätiedot

Iäkkään ihmisen skitsofrenia uutta tietoa vanhasta sairaudesta

Iäkkään ihmisen skitsofrenia uutta tietoa vanhasta sairaudesta Iäkkään ihmisen skitsofrenia uutta tietoa vanhasta sairaudesta Tiina Talaslahti Psykiatrian el, vs. apulaisylilääkäri Hyks Vanhuspsykiatria SPGY 20 vuotta 8.10.2010 Iäkkäät skitsofreniapotilaat Yli 65-vuotiaita

Lisätiedot

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10. Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut

Lisätiedot

EBM ja laboratorio. Kristina Hotakainen HY ja HUSLAB

EBM ja laboratorio. Kristina Hotakainen HY ja HUSLAB EBM ja laboratorio Kristina Hotakainen HY ja HUSLAB EBLM Arvioidaan laboratoriokokeiden vaikutuksia kliiniseen päätöksentekoon ja potilaan hoitotuloksiin mm. kliinistä epidemiologiaa, tilastotiedettä,

Lisätiedot

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat

Lisätiedot

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta?

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Tomi Mikkola! Helsinki University Central Hospital! Department of Obstetrics and Gynecology! Helsinki, Finland!! Hormonihoito - Heilurin liike Government Labels Estrogen

Lisätiedot

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,

Lisätiedot

Stressin ja diabeteksen yhteys

Stressin ja diabeteksen yhteys Valtakunnallinen diabetespäiv ivä 2009 12.11.2009 Dipoli, Espoo Stressin ja diabeteksen yhteys Liisa Keltikangas-Järvinen Department of Psychology, University of Helsinki Diabetes ja stressi: Yhteyden

Lisätiedot

E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia

E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia Harri Hemilä Duodecim-lehti Kommentti / Keskustelua Sanoja 386 Tarjottu Duodecim lehteen julkaistavaksi 24.10.2013 Hylätty 29.10.2013 Julkaistu mielipiteenä

Lisätiedot

Liikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku

Liikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku Liikkumattomuuden hinta Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku WHO Global Health Report Työn luonteen muuttuminen (USA 1960-2008) Mukailtu Church TS ym. 2011 artikkelista Työhön

Lisätiedot

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-INSTRUMENT OY has generate new consistency transmitter with blade-system to meet high technical requirements in Pulp&Paper industries. Insurmountable advantages are

Lisätiedot

Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli -

Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli - Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli - Eero Vuorinen, oyl Anestesiologian erikoislääkäri Kivun hoidon ja palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys EKSOTE/CAREA PALLIATIIVINEN HOITO European

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

Case: Kuinka myöhäisillan liikunta vaikuttaa yöuneen? Tero Myllymäki LitM, tutkija Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto

Case: Kuinka myöhäisillan liikunta vaikuttaa yöuneen? Tero Myllymäki LitM, tutkija Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto Case: Kuinka myöhäisillan liikunta vaikuttaa yöuneen? Tero Myllymäki LitM, tutkija Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto Firstbeatin stressiseminaari, 20.5.2008 Uni ja palautuminen Unen tehtävät

Lisätiedot

VIRTSANKARKAILU, FYSIOTERAPIAN VAIKUTTAVUUS

VIRTSANKARKAILU, FYSIOTERAPIAN VAIKUTTAVUUS VIRTSANKARKAILU, FYSIOTERAPIAN VAIKUTTAVUUS - FYSIOTERAPEUTIN KÄYTÄNNÖN NÄKEMYS Fysioterapeutti, TtM Minna Törnävä, TAYS ft, erityistason seksuaaliterapeutti (NACS),TtM, TtT-opisk SIDONNAISUUDET KAHDEN

Lisätiedot

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Yhteiset kansanterveytemme haasteet riskitiedoista toimintaan Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Markku Peltonen PhD,, dosentti, yksikön n pääp äällikkö Diabetesyksikkö Terveyden

Lisätiedot

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito Tervey&ä Lapista 2015 Solja Niemelä Psykiatrian professori, ylilääkäri Oulun yliopisto Lapin sairaanhoitopiiri Kaksoisdiagnoosi? Määritelmä Esiintyvyys Kliininen

Lisätiedot

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen Liite I 3 Aine: Propyyliheksedriini Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen ottamista kauppanimi Saksa Knoll AG Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany Eventin 4 Aine Fenbutratsaatti

Lisätiedot

1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT

1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT 1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT 1. HOMA indeksit...2 2. Metabolisen oireyhtymän liittyviä vaaratekijöitä...3 3. Metabolisen oireyhtymän esiintyvyyttä kuvaavat muuttujat...7 1 1. HOMA indeksit

Lisätiedot

Iäkkään verenpaineen hoito. Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku

Iäkkään verenpaineen hoito. Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku Iäkkään verenpaineen hoito Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku Verenpaine ja aivohalvauskuolleisuus Prospective Studies Collaboration, Lancet 2002;360:1903-13 Verenpaine ja sepelvaltimotautikuolleisuus

Lisätiedot

Ikämiesten seksuaalisuus

Ikämiesten seksuaalisuus Ikämiesten seksuaalisuus Ikämiesten seksuaalisuus Turku 26.1.2012 Juhana Piha Fysiologian dosentti, Kliinisen fysiologian erikoislääkäri Kliininen seksologi (vaativa erityistaso, NACS) Seksuaalisuuden

Lisätiedot

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Korkeila 1 Itsemurhariski: Trafi Psykiatriseen tai muuhun sairauteen liittyvä itsemurhavaara

Lisätiedot

Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012

Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012 Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012 Kohonnut verenpaine Yleisin yleislääkärille tehtävän vastaanottokäynnin aihe Lääkitys

Lisätiedot

Tekonivelpotilaan anestesia ja kivunhoito. 21.11.2011 Vs. os.ylil. Heikki Vääräniemi

Tekonivelpotilaan anestesia ja kivunhoito. 21.11.2011 Vs. os.ylil. Heikki Vääräniemi Tekonivelpotilaan anestesia ja kivunhoito 21.11.2011 Vs. os.ylil. Heikki Vääräniemi Rapid recovery Esilääkitys - Tavoittena potilaan nopea mobilisointi - Panadol 2g - Celebra 200mg - Gabapentin 600mg -

Lisätiedot

Haasteita ja mahdollisuuksia

Haasteita ja mahdollisuuksia Haasteita ja mahdollisuuksia Klaus Lehtinen Psykiatrian toimialuejohtaja TAYS 10.3.2010 1 Muut Liikuntaelins. Vammat Hengitys Neurologia Psykiatria Syöpä Sydän ja veris. Psykoosit Vaikeat persoonallisuushäiriöt

Lisätiedot

Elämänkulku ja vanheneminen

Elämänkulku ja vanheneminen Elämänkulku ja vanheneminen Taina Rantanen Gerontologian ja kansanterveyden professori Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Miksi tutkia pitkäikäisyyttä ja vanhuuden

Lisätiedot

Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö

Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö 1 7.4.2011 Ravintoaineiden saantisuositukset Ruoankäyttösuositukset

Lisätiedot

RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala

RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala Sidonnaisuudet Ei aiheeseen liittyviä sidonnaisuuksia Tutkimusrahoitus Novartis Luennoitsija Sanofi-Aventis,

Lisätiedot

Näytön jäljillä CINAHL-tietokannassa

Näytön jäljillä CINAHL-tietokannassa BMF, Osaamisen ytimessä -kevätseminaari 13.4.2011 Maarit Putous, informaatikko Näytön jäljillä CINAHL-tietokannassa CINAHL Cumulative index to nursing and allied health literature 1981- viitteitä yli 3000

Lisätiedot

OVATKO SUOLAN SAANNIN SUOSITUKSET KUNNOSSA?

OVATKO SUOLAN SAANNIN SUOSITUKSET KUNNOSSA? OVATKO SUOLAN SAANNIN SUOSITUKSET KUNNOSSA? Carol Forsblom, DMSc FinnDiane, kansainvälinen koordinaattori Folkhälsanin tutkimuskeskus Sisätautilääkäripäivät 23.11.2012, Biomedicum Helsinki Sidonnaisuudet

Lisätiedot

YLIPAINOEPIDEMIA VAKAVISSA MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISSÄ

YLIPAINOEPIDEMIA VAKAVISSA MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISSÄ YLIPAINOEPIDEMIA VAKAVISSA MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISSÄ LL Saana Eskelinen Hyvinkää 19.11.2015 saana.eskelinen@hus.fi SIDONNAISUUDET Päätoimi: Osastonlääkäri, Hyvinkään Sha Psykiatria Sivutoimet: Vieraileva

Lisätiedot

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Puhe ja kieli, 27:4, 141 147 (2007) 3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Soile Loukusa, Oulun yliopisto, suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos & University

Lisätiedot

1.6.2015, V 1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

1.6.2015, V 1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pregabalin STADA 25 mg kovat kapselit Pregabalin STADA 75 mg kovat kapselit Pregabalin STADA 150 mg kovat kapselit Pregabalin STADA 225 mg kovat kapselit Pregabalin STADA 300 mg kovat kapselit 1.6.2015,

Lisätiedot

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut

Lisätiedot

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Lähteet Mueser et al. 2003. Integrated treatment for dual disorders: a guide to effective practice. Guilford

Lisätiedot

Hullu on hullu vaikka voissa paistais? Opas parempaan mielenterveyskieleen työkalu toimittajille

Hullu on hullu vaikka voissa paistais? Opas parempaan mielenterveyskieleen työkalu toimittajille Hullu on hullu vaikka voissa paistais? Opas parempaan mielenterveyskieleen työkalu toimittajille 1 Työryhmä: Inkeri Aalto, viestintäjohtaja, Mielenterveyden Keskusliitto ry Cajsa Björkman, tiedottaja,

Lisätiedot

Geriatripäivät 2013 Turku

Geriatripäivät 2013 Turku Eteisvärinäpotilaan antikoagulanttihoidon nykysuositukset Geriatripäivät 2013 Turku Matti Erkko OYL/Kardiologi TKS sydänpkl Normaali sinusrytmi ja eteisvärinä 2 2 Eteisvärinä on yleinen Eteisvärinä aiheuttaa

Lisätiedot

PSYKIATRISTEN SAIRAUKSIEN ESIINTYVYYS SUOMESSA: SAIRASTETAANKO TÄÄLLÄ ENEMMÄN?

PSYKIATRISTEN SAIRAUKSIEN ESIINTYVYYS SUOMESSA: SAIRASTETAANKO TÄÄLLÄ ENEMMÄN? PSYKIATRISTEN SAIRAUKSIEN ESIINTYVYYS SUOMESSA: SAIRASTETAANKO TÄÄLLÄ ENEMMÄN? Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Kliinisen lääketieteen laitos, psykiatria Terveystieteiden laitos Oulun yliopisto

Lisätiedot

PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO

PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO Mielenterveyden ensiapu 21.2.2008 Esa Nordling PSYKOOSIT kosketus todellisuuteen joko laajasti tai rajatusti heikentynyt sisäiset ja ulkoiset ärsykkeet voivat sekoittua kaoottisella

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Sekundaaripreventio aivohalvauksen jälkeen

Sekundaaripreventio aivohalvauksen jälkeen Sekundaaripreventio aivohalvauksen jälkeen Juhani Sivenius Kuopion yliopisto, neurologian klinikka, KYS, Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron Aivoinfarktipotilaan seuraava päätetapahtuma on todennäköisesti

Lisätiedot

Eturauhassyövän seulonta. Patrik Finne

Eturauhassyövän seulonta. Patrik Finne Eturauhassyövän seulonta Patrik Finne Ulf-Håkan Stenman-juhlasymposiumi, 21.4.2009 Seulonnan tavoite löytää syöpä aikaisemmin, ennen kuin se on levinnyt mahdollistaa radikaalinen hoito Vähentää kuolleisuutta

Lisätiedot

Escitalopram and risk of QT prolongation. Final SmPC and PL wording agreed by the PhVWP in December 2011

Escitalopram and risk of QT prolongation. Final SmPC and PL wording agreed by the PhVWP in December 2011 Escitalopram and risk of QT prolongation Final SmPC and PL wording agreed by the PhVWP in December 2011 Doc.Ref.: CMDh/PhVWP/044/2012 January 2012 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS 4.2 Posology and method

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes - mitä se on?

Tyypin 2 diabetes - mitä se on? - mitä se on? sokeriaineenvaihdunnan häiriö usein osa metabolista oireyhtymää vahvasti perinnöllinen kehittyy hitaasti ja vähin oirein keski-ikäisten ja sitä vanhempien sairaus? elintavoilla hoidettava

Lisätiedot

Alkoholin suurkulutuksen tunnistaminen laboratoriodiagnostiikalla. Onni Niemelä

Alkoholin suurkulutuksen tunnistaminen laboratoriodiagnostiikalla. Onni Niemelä Alkoholin suurkulutuksen tunnistaminen laboratoriodiagnostiikalla Onni Niemelä EPSHP Seinäjoki 7.9.2009 Tausta Jo 12 % aikuisväestöstä kuluttaa alkoholia niin paljon, että terveyshaittoja aiheuttavat rajat

Lisätiedot

Mitä kaksoisdiagnoosilla tarkoitetaan? Miksi mielenterveyspotilaat käyttk muita useammin päihteitp

Mitä kaksoisdiagnoosilla tarkoitetaan? Miksi mielenterveyspotilaat käyttk muita useammin päihteitp Kaksoisdiagnoosipotilaan hoito tänäät ään Kaksoisdiagnoosi: Epidemiologiaa ja merkitys hoidon kannalta PEKKA HEINÄLÄ Päihdelääketieteen yhdistyksen vuosikokousseminaari 9.-10.2006 Aulanko Mitä kaksoisdiagnoosilla

Lisätiedot

HbA1c, tilannekatsaus ja SKKY:n suositus. Ilkka Penttilä Emeritusprofessori HbA1c-kierrosasiantuntija

HbA1c, tilannekatsaus ja SKKY:n suositus. Ilkka Penttilä Emeritusprofessori HbA1c-kierrosasiantuntija HbA1c, tilannekatsaus ja SKKY:n suositus Ilkka Penttilä Emeritusprofessori HbA1c-kierrosasiantuntija HbA1c, % vaiko mooli? Eli olemmeko vielä vanhassa 1960-luvun ajatusmaailmassa mg% vaiko uudessa mmol/l

Lisätiedot

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 1 TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 Oulun Yliopisto / Tieteen päivät 2015 2 TIETEEN PÄIVÄT Järjestetään Oulussa osana yliopiston avajaisviikon ohjelmaa Tieteen päivät järjestetään saman konseptin mukaisesti

Lisätiedot

PÄÄTÖKSENTEKO POTILAAN ELÄMÄN LOPPUVAIHEESSA

PÄÄTÖKSENTEKO POTILAAN ELÄMÄN LOPPUVAIHEESSA PÄÄTÖKSENTEKO POTILAAN ELÄMÄN LOPPUVAIHEESSA Suokari, T., Arifulla, D., Suhonen, R. & Leino-Kilpi, H. Esittäjänä Dinah Arifulla Yhteydenotot Tanja Suokari, ttsuok@utu.fi SISÄLLYS Elämän loppuvaiheen päätöksenteko

Lisätiedot

Serdolect 4 mg, 12 mg, 16 mg, 20 mg tabletit 4.3.2015, Versio 4.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Serdolect 4 mg, 12 mg, 16 mg, 20 mg tabletit 4.3.2015, Versio 4.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Serdolect 4 mg, 12 mg, 16 mg, 20 mg tabletit 4.3.2015, Versio 4.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Sertindolia käytetään

Lisätiedot

Kuntoutus ja sopeutumisvalmennus lasten diabeteksessa. Päivi Keskinen Lasten diabeteslääkäri, lastenendokrinologi Tays, lastentautien vastuualue

Kuntoutus ja sopeutumisvalmennus lasten diabeteksessa. Päivi Keskinen Lasten diabeteslääkäri, lastenendokrinologi Tays, lastentautien vastuualue Kuntoutus ja sopeutumisvalmennus lasten diabeteksessa Päivi Keskinen Lasten diabeteslääkäri, lastenendokrinologi Tays, lastentautien vastuualue Mitä se on? Sopeutumisvalmennuskursseja diabetesleirejä,

Lisätiedot

NÄKÖKULMIA ELÄMÄNLAADUSTA. MIELEN JA DIABETEKSEN MONINAISET YHTEYDET. Helena Nuutinen, PsL, YTM, terveyspsykologian erikoispsykologi

NÄKÖKULMIA ELÄMÄNLAADUSTA. MIELEN JA DIABETEKSEN MONINAISET YHTEYDET. Helena Nuutinen, PsL, YTM, terveyspsykologian erikoispsykologi NÄKÖKULMIA ELÄMÄNLAADUSTA. MIELEN JA DIABETEKSEN MONINAISET YHTEYDET Helena Nuutinen, PsL, YTM, terveyspsykologian erikoispsykologi Suomen Diabetesliitto/Yksi-elämä-hankkeet Diabetesfoorumi 2013 Onko mieli

Lisätiedot

Onko testosteronihoito turvallista?

Onko testosteronihoito turvallista? Onko testosteronihoito turvallista? Antti Saraste kardiologi, apulaisprofessori Sydänkeskus ja Valtakunnallinen PET keskus, TYKS ja Turun yliopisto, Turku Reproduktioendokrinologia 12.2.2016 J Am Coll

Lisätiedot

Iäkkäitä skitsofreniapotilaita koskeva tutkimustieto on. Skitsofreniapotilaskin vanhenee. lääketiede. Katsausartikkeli.

Iäkkäitä skitsofreniapotilaita koskeva tutkimustieto on. Skitsofreniapotilaskin vanhenee. lääketiede. Katsausartikkeli. Katsausartikkeli Tuula Saarela, Hanna-Mari Alanen Skitsofreniapotilaskin vanhenee Tärkein tieto K Iäkkäiden skitsofreniapotilaiden hoidon tarvetta on pidetty Alzheimer-potilaisiin verrattavana, mutta skitsofreniavanhusten

Lisätiedot

emedic - kokemuksia etäkonsultaation ja itsehoidon tutkimuksesta ja kehittämisestä

emedic - kokemuksia etäkonsultaation ja itsehoidon tutkimuksesta ja kehittämisestä emedic - kokemuksia etäkonsultaation ja itsehoidon tutkimuksesta ja kehittämisestä Johanna Krappe, FM, projektipäällikkö Turku, SOTETITE-päivät, 27.5.2013 emedic lyhyesti Neljä maata, kuusi partneria ja

Lisätiedot