S E N A A T T I M Y Y :

Transkriptio

1 S E N A A T T I M Y Y : TURUN LÄÄNINVA NKILA M Y Y D Ä Ä N K I I N T E I S TÖ KO KO N A I S U U S K E H I T E T TÄVÄ K S I ; T U R U N H I S TO R I A L L I N E N L Ä Ä N I N VA K I L A J A k - m 2 U U D I S R A K E N N U S O I K E U S TO N T T E J A

2 P E R U S T I E T O A K O H T E E S T A Myynnin kohteena Turun Kakolanmäellä sijaitseva kiinteistökokonaisuus, johon kuuluu Turun (Kakolan) lääninvankilakortteli rakennuksineen sekä uudisrakennusoikeustontteja asuinkehitykseen Lääninvankilakortteli koostuu lääninvankilasta, jossa on 4 maanpäällistä kerrosta ja joka on valmistunut vuonna Lääninvankilan pinta-ala on Pöyryn laatiman Tekninen kuvaus ja kunto raportin perusteella pinta-ala on m2 ja sen arkkitehtinä toimi Theodor Decker Vankilakortteliin kuuluu lisäksi vankilarakennuksen ympärille vaiheittain rakennettuja työhuone ja varastorakennuksia Vankilaa ympäröi tiilimuuri. Vankilarakennus on suojeltu merkinnällä sr-1 Myynnin kohteeseen kuuluu lisäksi kaksi uudisrakennusoikeustonttia, yhteensä kem2 rakennusoikeutta. Voimassaolevan asemakaavan mukaisesti kaavamerkinnät AK-1 Lisätietoa myyntiprosessista ja myynnin aikataulusta jäljempänä

3 Kakolanmäki

4 TURUN LÄÄNINVANKILA KIINTEISTÖTUNNUS RAK. PINTA-ALA m 2 Uudisrakennusoikeudet KAAVAMERKINTÄ K-2 RAK.VUOSI 1890 Turun lääninvankila UUDISRAKENNUSOIKEUDET KIINTEISTÖ- TUNNUS KAAVA- MERKINTÄ AK-1 AK-1 Uudisrakennusoikeudet PINTA-ALA m m 2 RAK.OIKEUS kem kem 2

5 K A K O L A N M Ä E N H I S T O R I A A J A A L U E E N S U O J E L U S T A Kakolanmäki on rakentunut 1800-luvun puolivälistä lähtien vankila-alueena. Alueelle perustettiin 1900-luvun alkuun mennessä kolme eri suljettua laitosta: keskusvankila, lääninvankila ja vankimielisairaala. Rakennuskannan ohella Kakolanmäen olemuksen osatekijöitä ovat mm. Serpentiinitien puistoalue, alueen rakentamisessa hyödynnetty kivilouhimo ja vielä mäen erityinen topografia luonnontilaisen alkutilanteen piirteineen. Kakolanmäki on maan laajin historiallinen vankila-alue. Sen rakennushistoria ja rakennuskanta ilmentää poikkeuksellisen monipuolisesti vankeinhoidon vaiheita ja vankila-arkkitehtuurin kehitystä. Kakolanmäki on vankeinhoidon valtakunnallisesti merkittävän rakennusperintömme tärkein kohdekokonaisuus Museoviraston rakennushistorian osaston julkaisussa Rakennettu kulttuuriympäristö (1993) valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi määriteltyä Kakolanmäkeä kuvataan seuraavasti: Kakolanmäellä on keskeinen asema maamme vankeinhoidon historiassa sillä alueella sijaitsevat sekä Turun keskusvankila että Turun lääninvankila. Turun keskusvankilan vanhimman osan muodostaa kolmikerroksinen 1853 valmistunut entinen ojennuslaitos (1847, E.B. Lohrmann). Sen julkisivut ovat Kakolanmäen kivilouhimon graniitista. Tämä 130 m pitkä rakennus muutettiin 1862 rangaistusvankilaksi. Päärakennukseen liitettiin kaksi säteittäistä siipirakennusta, päivä- ja yösellit, 1897 (YRY/A.H.Dahlström, L.I.Lindqvist). Itäinen selliosasto rakennettiin 1894 ja läntinen 1912 (YRY/S.Michailow). Vankimielisairaala on vuodelta 1908 (YRY/ E.A.Kranck, S.Michailow). Sekä keskusvankilaa että sairaalaa ympäröivät kivimuurit, joiden ulkopuolella ovat vankilanjohtajiston ja henkilöstön asuinrakennukset. Keskusvankilaan johtavaa rinnetietä ympäröi vanha puisto. Keskusvankilan itäpuolella sijaitsevan Turun lääninvankilan suuri, punatiilinen sellivankila valmistui 1890 (YRY/Th.Decker, L.Lindqvist). Pohjakaavaltaan ristinmuotoisen rakennuksen pohjoissakarassa on vankilakirkko. Vankilarakennusta ympäröi tiilimuuri

6 K A K O L A N M Ä E N H I S T O R I A A J A L Ä Ä N I N V A N K I L A O S A N A K A K O L A N M Ä E N K O K O N A I S U U T T A Kakolanmäki oli 1800-luvulle saakka kallioinen, puuton ja rakentamaton alue, jonka ympäristössä oli etupäässä kaupunkilaisten viljelypalstoja. Turun kaupungin korttelialue laajeni mäen juurelle saakka vasta vuoden 1827 palon jälkeen Rakennussuunnittelusta Kakolanmäellä huolehti alusta pitäen valtion rakennushallinto joka vaiheessa vankeinhoidon asiantuntijoita kuullen. Toimijoina olivat Intendentinkonttori, sen seuraajavirasto yleisten rakennusten ylihallitus ja rakennushallinnon alueorganisaatio (Turun ja Porin läänin lääninarkkitehti, piirirakennustoimisto) sekä sittemmin, luvun alkukymmeniltä eteenpäin, vankeinhoitolaitos itse omine suunnittelijavoimineen Vankilan ensimmäisten rakennusten rakennustyöt aloitettiin Mäelle rakennettiin työ- ja ojennuslaitos vuosina vankilaan tehtiin joitakin muutoksia1860- luvulla. Niiden yhteydessä toteutettiin eräät Lohrmannin projektin tärkeät piirteet kuten pihamaan ympärysmuuri ja laitoksen etupuolen Serpentiinitie puistoineen. Kuritushuoneeseen lisättiin vielä 1800-luvun kuluessa säteittäiset yö- ja päiväsellisiivet sekä pihan itäsivulle punatiilirakennus nk. bokseja eli makuusellejä varten. Vuosina rakennettiin alueen luoteisosaan vankimielisairaala omine kehämuureineen. Viimeinen suuri rakennushanke Kakolanmäellä oli vuoden 1912 vaiheilla välittömästi kuritushuoneen länsipuolelle valmistunut suuri sellirakennus (nk. Länsiselli) Vuosina mäen itäosaan rakennettu lääninvankila ympärysmuureineen ja kauttaaltaan rappaamattomine tiilipintoineen kuuluu sellivankiloiden merkittävimpään rakennuskauteen. Kakolanmäen vankilakäyttö loppui 2007, minkä jälkeen alkoi valmistelu vankila-alueen ottamiseksi uudiskäyttöön

7 K A K O L A N M Ä E N H I S T O R I A A J A A L U E E N Y M P Ä R I S T Ö N O M I N A I S P I I R T E E T Korkealla Kakolanmäellä sijainneet vankilarakennukset ovat olleet aikalaisten silmissä vaikuttavia monumentteja. Ensimmäiset puut istutettiin mäelle vasta 1860-luvulla, joten kookkaat rakennukset korkealla kaupungin yllä tekivät varmasti vaikutuksen. Kolmikerroksiset rakennukset näkyivät jo kauas merelle Historiallinen rakennuskanta hallitsee vankila-alueen yleisilmettä ja näkymiä. Laitosten perustamisvaiheiden ja olennaisten historiallisten laajennusvaiheiden rakennuskanta on pääosin jäljellä. Toiminnan kehittymisestä seuranneet muutostarpeet on enimmäkseen tyydytetty olevien rakennusten sisustoja muokkaamalla, ulkoasuihin ja mm. ympärysmuureihin juuri koskematta Entisen ojennuslaitoksen/rangaistusvankilan palatsimainen luonnonkivivuorattu pääsivusta katsoo korkealta Aurajoen suuntaan puistoksi järjestetyn edusrinteen ylitse. Tämä näkymä kuuluu Turun avainkuvastoon. Saman laitoksen pääosia myöhäisempi kookas länsisellisiipi hallitsee vankilaalueen läntistä aspektia. Entinen lääninvankila on puolestaan orientoitu Kakolanmäen juurelle pohjoisessa ulottuvien asuntokortteleiden suuntaan. Kakolanmäen osatekijöitä ovat myös Serpentiinitien puistoalue, alueen rakentamisessa hyödynnetty kivilouhimo ja mäen erityinen topografia.

8 K A K O L A N M Ä E N A L U E T T A K O S K E V A T Y L E I S M Ä Ä R Ä Y K S E T Valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö arkkitehtonisesti sekä vankeinhoidon historian ja kaupunkikuvan kannalta. Kokonaisuus käsittää vankilarakennukset muureineen, pihapiireineen sekä serpentiineineen ym. puistomaisine ja alueen ominaispiirteiksi luettavine luonnontilaisineen kohtineen. Rakennuskantaan, rakenteisiin, muureihin, luonnon- ja viherympäristöön, kulkuväyliin, serpentiineihin ja vastaaviin tehtävistä muutoksista on neuvoteltava museoviranomaisen kanssa ennen rakennus- tai toimenpidelupaa koskevan päätöksen antamista. Uudisrakentamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota toteutuksen korkeaan tasoon, jotta se olisi sopusoinnussa alueen merkityksen ja suojelun tavoitteiden kanssa. Uudisrakentamisen rakennusmateriaaleilta vaaditaan korkeatasoisia laatuominaisuuksia. Julkisivujen tulee olla paikallarakennettuja

9 K A K O L A N M Ä E N A L U E T T A K O S K E V A T Y L E I S M Ä Ä R Ä Y K S E T Alueen avoin luonne on säilytettävä. Mikäli aita erityisestä syystä on rakennettava, tulee aitaaminen tehdä tummansävyisellä metallisäleaidalla. Maanalaisia autopaikoitustasoja saadaan rakentaa korttelialueelle sallittu rakennusoikeus ylittäen, louhinnan alarajan yläpuolelle Korttelialueet K-1, K-2: Autopaikkoja saa sijoittaa maanpinnalle enintään 6ap/tontti, ellei pysäköimispaikkaa ole erikseen osoitettu korttelialueella. Korttelialueet AK-1, AL-1, AL-2, K-3: Autopaikkoja saa sijoittaa maanpinnalle enintään 2ap/tontti, ellei pysäköimispaikkaa ole erikseen osoitettu korttelialueella. Asuintalojen autopaikoista on 1/10 osoitettava vieraspysäköintiin lukitsemattomassa tilassa Maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava. Jos maaperä todetaan pilaantuneeksi, on se kunnostettava ennen rakentamisen ryhtymistä. Kaava-aluetta koskee lisäksi maanalainen kaava 36/99, joka jää voimaan Malminpuiston aluetta lukuun ottamatta

10 T U R U N L Ä Ä N I N V A N K I L A K O R T T E L I Lääninvankilakortteli koostuu lääninvankilasta (tutkintavankila), jossa on neljä maanpäällistä kerrosta ja joka on valmistunut vuonna Pinta-ala on Pöyryn laatiman Tekninen kuvaus ja kunto raportin perusteella m2. Vankilarakennus on suojeltu merkinnällä sr-1 ja sen arkkitehtinä toimi Theodor Decker Vankilakortteliin kuuluu lisäksi vankilarakennuksen ympärille vaiheittain rakennettuja työhuone ja varastorakennuksia. Asemakaavan mukaan nämä rakennukset on mahdollista purkaa ja tehdä tilalle uudisrakentamista kem2 kaavan tarkemmin osoittamiin paikkoihin Omistustontti. Pinta-ala m2. Kiinteistötunnus Asemakaavamerkintä: K-2 (Liike- ja toimistorakennusten korttelialue) Lääninvankilassa on ollut vankilasellejä sekä vankien ja henkilökunnan yleisiä tiloja. Työhuonerakennus on valmistunut vuonna Korttelialueella on lisäksi pienikokoinen, puurakenteinen ja yksikerroksinen piharakennus, jossa on sijainnut vankilahenkilökunnan sosiaalitiloja. Piharakennus on valmistunut arviolta 1980-luvulla Vankilarakennuksen pihaa ympäröi tiilimuuri, jossa on teräsportti ja vartijakoppi. Vankilarakennus on liitetty alueen vesi- ja viemäriverkostoihin sekä kaukolämpöverkkoon. Rakennuksessa on osin koneellinen ilmanvaihto. Rakennuksessa on tavarahissi arviolta 1960 ja 1970-lukujen vaihteesta

11 T U R U N L Ä Ä N I N V A N K I L A K O R T T E L I A S E M A K A A V A J A P E R U S T I E T O A Liike- ja toimistorakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa myös opetus- ja ravintolatiloja sekä erityisasumista. Uudisrakennettaessa rakennusten julkisivuverhouksena tulee käyttää paikalla muurattua punatiiltä. Erityistä huomiota on kiinnitettävä uudisrakennuksen tai olemassa olevaan rakennukseen tehtävien muutosten arkkitehtonisesti korkeaan laatuun ja sopimiseen ympäristön rakennuksiin ja Kakolanmäen kokonaisuuteen. Uudisrakentamisessa edellytetään kaupunkikuvaviranomaisen lausuntoa Sr-1 rakennuksen sisätilan mahdolliset muutokset tulee toteuttaa vankilahistoriasta kertovaa kiinteää sisustusta vaalien. Vanhojen tilakokonaisuuksien palauttaminen on mahdollista. Kirkkotilan kiinteässä sisustuksessa saa suorittaa säilyttäviä tai tilan ominaispiirteisin sopivia toimenpiteitä Autopaikkoja on osoitettava vähintään yksi kutakin liike-, majoitus- ja toimistotilan 60 m2 kohti, ja yksi kutakin erityisasumiseen osoitetun tilan 200 m2 kohti (retkeilymaja, opiskelija-asuntola, vanhusten asuminen). Kokous- ja salitiloille niihin liittyvine aulatiloineen on osoitettava 1ap/4 salipaikkaa. Autopaikat saadaan osoittaa enintään 50 metrin etäisyydeltä korttelialueesta Suojeltava rakennus. Rakennusta tai sen osaa ei saa purkaa. Rakennuksen korjaus-, muutos- ja lisärakentaminen on toteutettava siten, että rakennuksen ulkoasun ja sisustan/sisätilojen arkkitehtoniset ja laitoshistorialliset ominaispiirteet säilyvät. Korjaus- ja muutostöiden suunnitelmista on neuvoteltava museoviranomaisen kanssa ennen rakennus- tai toimenpidelupaa koskevan päätöksen antamista

12 Y H T E E N V E T O A L Ä Ä N I N V A N K I L A K O R T T E L I S T A Turun lääninvankilasta on laadittu kattava rakennushistoriallinen selvitys, joka on saatavissa Tietopankista. Tietopankin käytöstä lisätietoa Tarjousmenettely-sivulla jäljempänä Pohjakuvat, kuntoarvio, kaavatietoa, tietoa rakennussuojelusta sekä muuta tietoa rakennuksista saatavissa Tietopankista Turun lääninvankilakortteliin kuuluvien rakennusten pinta-alat voivat tosiasiallisesti erota merkittävästi tässä myyntiesitteessä mainituista tiedoista, johtuen rakennuksen käyttötarkoituksesta ja iästä. Pinta-alat on ilmoitettu perustuen Pöyryn Tekninen kuvaus ja kunto -raporttiin, päiväys

13 U U D I S R A K E N N U S O I K E U S T O N T I T A S E M A K A A V A J A P E R U S T I E T O A Kaksi uudisrakennusoikeuskorttelia, yhteensä kem2. Voimassaolevan asemakaavan mukaisesti kaavamerkintä AK-1. Kiinteistötunnukset ja Asemakaavaotteet saatavissa erikseen Tietopankista, sisältäen myös kaavamerkinnät ja määräykset Osalla alueesta (korttelin 7 länsipää) voimassa myös maanalainen asemakaava, josta lisätietoa jäljempänä Tontin kuivan alueen tämän hetkinen maankorkeus on noin +21 metriä. Vesialtaan pohjankorkeusasemaa ei ole selvitetty Uudisrakennusoikeudet UUDISRAKENNUSOIKEUDET KIINTEISTÖTUNNUS KAAVAMERKINTÄ AK-1 AK-1 PINTA-ALA m m 2 RAK.OIKEUS kem kem 2

14 U U D I S R A K E N N U S O I K E U S T O N T I T A S E M A K A A V A J A P E R U S T I E T O A Asuinkerrostalojen korttelialue. Rakennusten pitkille julkisivuille saa rakentaa rakennusalan ulkopuolelle ulokkeita ja porrashuoneita, joiden yhteinen leveys ei kuitenkaan saa olla suurempi kuin 2/5 julkisivun pituudesta eikä rakennusalan rajan ylitys enempää kuin 2,5m. Ulokkeiden korkeus saa olla enintään yksi kerros vähemmän kuin rakennuksen kerrosluku Rakennuksen ylin kerros saa olla enintään 70% alemman kerroksen kerrosalasta. Porrashuoneiden pinta-alasta lasketaan kerrosalaan vain 15 m2 /krs, ylitys saa kuitenkin olla enintään 4% tontin kokonaiskerrosalasta. Pihakannen tason alla olevia asuin-, porrashuone-, autosuoja-, väestönsuoja-, teknisiä ja talon yhteiskäyttöön jääviä tiloja ei lueta sisältyväksi tontin rakennusoikeuteen. Autopaikkoja sekä iv-konehuone saadaan sijoittaa kerroksiin kerrosalaa ylittäen. Pihakannen tulee kestää raskaan pelastusajoneuvon paino. Rakennusten pääasiallisena julkisivuverhouksena tulee kortteleissa 7 ja 33 käyttää paikalla muurattua punatiiltä ja kortteleissa 13,38, 40 ja 42 luonnonkiveä tai rappausta. Sokkeleissa tulee käyttää luonnonkiviverhousta. Erityistä huomiota on kiinnitettävä uudisrakennuksen tai olemassa olevaan rakennukseen tehtävien muutosten arkkitehtonisesti korkeaan laatuun ja sopeutumiseen Kakolanmäen kokonaisuuteen. Uudisrakentamisessa ja muutostöissä edellytetään kaupunkikuvaviranomaisen lausuntoa Pysäköintitasojen julkisivut ja rakennusten sokkelit tulee aukottaa ja käsitellä julkisivumaisesti siten, ettei muodostu suuria umpinaisia sokkelipintoja. Kortteleissa 13 ja 42 paikoituskansien luoteisjulkisivuille tulee istuttaa köynnöskasveja. Kortteleissa 13 ja 42, Korkeavuori-puiston puoleisilla reunoilla sekä korttelissa 38, Linnalehto-puiston reunalla rakentaminen on sovitettava tontin ulkopuolella olevaan luonnolliseen maaston pintaan. Korttelin 13 läntisimmissä rakennuksissa, korttelin 13 itäosan rakennuksessa ja korttelin 38 eteläreunassa on asuntojen oltava läpitalon avautuvia, koska pelastusreittiä ei voida järjestää rakennuksen molemmille puolille. Lasten leikkipaikoiksi ja asukkaiden oleskeluun soveltuvaa yhtenäistä aluetta on korttelialueella varattava vähintään 10% asuntopinta-alasta. Autopaikkoja on osoitettava vähintään yksi kutakin kerrosalan 80 m2 kohti Korttelissa 7 rakennukseen tulee saada sijoittaa 5x5m sähkönjakelun muuntamotila Turku Energian hyväksymällä tavalla. Korttelin 38 rakentaminen ei saa aiheuttaa alueen läpi kulkevalle viemäritunnelille vahinkoa tai haitata sen kunnossapitoa. Kortteleissa 7,13 ja 33 on sallittava maanalaisen pysäköintitilan/ajotunnelin varauloskäyntien sijoittaminen rakennuksiin HUOM! Tämän kaupan kohteena olevat lääninvankilakortteli ja uudisrakennusoikeustontit sijaitsevat kortteleissa 7 ja 33

15 M A A N A L A I N E N A S E M A K A A V A J A L I I T E

16 M A A N A L A I N E N A S E M A K A A V A J A L I I T E

17 T A R J O U S M E N E T T E L Y Pyydämme ostotarjoukset klo mennessä osoitteeseen: Senaatti-kiinteistöt Kehityskiinteistöt/ Esa Pentikäinen PL 237 (Lintulahdenkatu 5 A) Helsinki Kuoreen merkintä Kakolan lääninvankila Myynnin kohteena olevat lääninvankilakortteli rakennuksineen sekä uudisrakennusoikeustontit myydään tarjouskilpailulla. Mahdollista on ostaa lääninvankilakortteli rakennuksineen ilman uudisrakennusoikeustontteja tai vaihtoehtoisesti sisällyttää tarjoukseen yksi tai useampi uudisrakennusoikeustontti. Tarjouksia, jotka eivät sisällä lainkaan lääninvankilakorttelia rakennuksineen, ei huomioida. Tarjouksessa tulee yksilöidä ne uudisrakennustontit, joita tarjous lääninvankilakorttelin lisäksi koskee Tarjouksen tulee sisältää hintatarjous kohteesta, kaupan muut keskeiset ehdot ja/tai edellytykset sekä riittävät tiedot tarjoajan tunnistamiseen ja todentamiseen Sitovien tarjousten saamisen jälkeen käydään tarkemmat neuvottelut tarjoukseltaan parhaimpien tarjouksen tekijöiden (1-4) kanssa. Senaattikiinteistöt varaa oikeuden hyväksyä tai hylätä tarjoukset sekä pyytää niihin tarkennuksia. Senaatti-kiinteistöt varaa oikeuden siihen, että mikäli joku tarjouksista on selkeästi muita parempi, jatketaan neuvotteluja vain sen tarjouksen tekijän kanssa. Myöhästyneitä tarjouksia ei oteta huomioon Kauppahinnan ylittäessä , edellyttää kohteen myynti valtioneuvoston hyväksyntää. Kauppahinnan ylittäessä , edellyttää kohteen myynti eduskunnan hyväksyntää Kaikki kaupan kohdetta koskevat tiedot ovat saatavissa Tietopankista. Linkki Tietopankkiin toimitetaan pyydettäessä, pyynnöt osoitteeseen tutta.makinen@newsec.fi

18 L I S Ä T I E T O A J A N Ä Y T Ö T K O H T E E S S A MATTI AHRELMA, MRICS Head of Commercial Brokerage Newsec Advice Oy matti.ahrelma@newsec.fi OTSO KIVIMÄKI Sales Director Newsec Advice Oy otso.kivimaki@newsec.fi THOMAS VANE-TEMPEST Senior Analyst Newsec Advice Oy thomas.vane-tempest@newsec.fi Tämä esite on luottamuksellinen eikä sitä saa osaksikaan kopioida tai muuten luovuttaa muille ilman Newsec Advice Oy:n lupaa. Edellä olevat tiedot on saatu yksinomaan toimeksiantajalta sekä julkisista lähteistä. Newsec Advice Oy tai kukaan sen palveluksessa oleva henkilö ei vastaa siitä, että tiedot kaikilta osin olisivat virheettömiä. Tiedot tulee tarkistaa ennen kauppaa tai vuokrasopimuksen allekirjoittamista ja ainoastaan kauppakirjassa tai vuokrasopimuksessa ja niihin mahdollisesti liittyvissä asiakirjoissa olevat tiedot ovat sitovia.