1. Itäreitin opetussuunnitelma Opetussuunnitelman laatiminen Opetussuunnitelman sisältö Opetuksen järjestämisen lähtökohdat 6

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1. Itäreitin opetussuunnitelma 4. 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 4 1.2 Opetussuunnitelman sisältö 5. 2. Opetuksen järjestämisen lähtökohdat 6"

Transkriptio

1 ITÄREITIN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Itäreitin opetussuunnitelma Opetussuunnitelman laatiminen Opetussuunnitelman sisältö 5 2. Opetuksen järjestämisen lähtökohdat Perusopetuksen arvopohja Perusopetuksen tehtävä Perusopetuksen järjestäminen Perusopetuksen rakenne 9 3. Opetuksen toteuttaminen Oppimiskäsitys Oppimisympäristö Toimintakulttuuri Opetusmenetelmät ja työtavat Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin tuki paikallisessa opetussuunnitelmassa Yksilölliset suunnitelmat Oppimissuunnitelma Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Oppimisen ja koulunkäynnin tukimuodot Opetusjärjestelyihin liittyvä tuki Tukiopetus Osa-aikainen erityisopetus Erityisopetus Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksesta vapauttaminen Pidennetty oppivelvollisuus Toiminta-alueittainen opiskelu Ohjauksellinen ja muu tuki Kodin ja koulun välinen yhteistyö Ohjauksen järjestäminen Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestäminen Perusopetusta tukeva muu toiminta Joustavan perusopetuksen toiminta Oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen 66

2 Oppilashuolto Turvallisuuden edistäminen Henkilötietojen käsittely, salassapito ja tietojen luovuttaminen Oppilashuollon ja turvallisuuden edistäminen paikallisessa opetussuunnitelmassa Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus Saamelaiset Romanit Viittomakieliset Maahanmuuttajat Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet Äidinkieli ja kirjallisuus 86 Suomi äidinkielenä 7.3 Toinen kotimainen kieli Ruotsi Vieraat kielet Matematiikka Ympäristö- ja luonnontieto Biologia ja maantieto Fysiikka ja kemia Terveystieto Uskonto Evankelisluterilainen uskonto Elämänkatsomustieto Historia Yhteiskuntaoppi Musiikki Kuvataide Käsityö Liikunta Kotitalous Valinnaisaineet Oppilaanohjaus Oppilaan arviointi Arviointi opintojen aikana Päättöarviointi Todistukset Erityisen koulutustehtävän mukainen ja erityiseen pedagogiseen järjestelmään tai periaatteeseen perustuva opetus 227 Halkokarin ja Hakalahden koulun matematiikkaluokan

3 3 opetussuunnitelma Torkinmäen koulun viestintäkasvatuksen opetussuunnitelma Liitteet Liite 1 Kirjainmallit, numerot ja välimerkit Liite 2 Kielitaidon tasojen kuvausasteikko Liite 3 Päihteiden käytön epäily ja siihen puuttuminen Liite 4 Kiusaamiseen ja väkivaltaan puuttuminen Liite 5 Toimintatavat kriisitilanteissa PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2004 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2004

4 4 1. ITÄREITIN OPETUSSUUNNITELMA 1.1 OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN Valtakunnalliset ja paikalliset perusopetusta koskevat päätökset muodostavat perusopetusta ohjaavan kokonaisuuden. Nämä päätökset ovat perusopetuslaki ja -asetus valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet opetuksen järjestäjän (Kokkolan kaupungin) hyväksymä opetussuunnitelma opetussuunnitelmaan perustuva perusopetuksen 9 :n mukainen vuosittainen suunnitelma (lukuvuosisuunnitelma) Itäreitin opetussuunnitelmatyö Itäreitin opetussuunnitelmaprosessin tavoitteena on ollut esi- ja perusopetuksen tavoitteiden selkiyttäminen ja opetuksen yhtenäistäminen, jolloin oppilaalle luodaan ehyt ja turvallinen oppijan polku esiopetuksesta peruskoulun päättövaiheeseen. Itäreitin muodostavat Hakalahden, Halkokarin, Jokilaakson ja Torkinmäen koulut sekä Halkokarin, Hakalahden, Jokilaakson, Nahkurin, Tervanpolttajan ja Rytimäen päiväkodit. Opetussuunnitelma on syntynyt monivaiheisen työn tuloksena. Työssä ovat olleet mukana perusopetuksen opettajat ja rehtorit ja esiopettajat. Oppilaiden vanhemmille ja vanhempainyhdistyksen edustajille on järjestetty tilaisuuksia, joissa myös heillä on ollut mahdollisuus vaikuttaa opetussuunnitelman sisältöön. Myös koulujen oppilasedustajia, luokkaasiamiehiä ja oppilaskuntaa on kuultu opetussuunnitelmaprosessin aikana. Opetussuunnitelmatyön vaiheet ovat olleet lisäksi koko ajan luettavissa koulujen www-sivuilla ja palautteen antaminen tätä kautta on ollut mahdollista. Opettajat ja esiopetuksesta vastaavat ovat työskennelleet oppiainekohtaisissa tiimeissä. Tiimit on muodostettu yhtenäisen perusopetuksen periaatteen mukaan, jossa hyödynnetään luokanopettajien, aineenopettajien, esiopettajien ja erityisopettajien ammatillista osaamista. Lisäksi lukuvuonna on kaikilla Itäreitin perusopetuksen kouluilla ollut opetussuunnitelmatyöstä vastaava suunnittelija, jonka tehtäviin on kuulunut opetussuunnitelmatyön organisointi ja tiedottaminen. Opetussuunnitelmatyöstä on vastannut suunnittelijatiimi, jonka tehtäviin on kuulunut myös opetussuunnitelmaan liittyvän koulutuksen ja muiden yhteistyömuotojen suunnittelu. Koulutusiltapäiviin ovat osallistuneet kaikki koulujen opettajat ja esiopetuksen edustajat. Yhteistoiminta-alueella on koordinoivana ryhmänä toiminut lisäksi linkkitiimi, johon on kuulunut edustajia kaikista kouluyksiköistä ja esiopetuksesta. Koulujen rehtorit ovat myös muodostaneet oman tiimin. Osa opetussuunnitelmasta on työstetty Kokkolan kaupungin sivistystoimenpalvelukeskuksen asettamissa työryhmissä, joissa on edustajia kaikista Kokkolan perusopetuksen kouluista. Vuonna 2009 Kokkolan kaupunkikohtainen opetussuunnitelma yhtenäistettiin kuntaliitoksesta johtuen ja samalla ops-tiimit päivittivät Itäreitin opetussuunnitelman.

5 5 Vuonna 2011 itäreitin opetussuunnitelmaa on päivitetty valtakunnallisten säädösten, opetussuunnitelman perusteiden päivitysten ja täydennysten sekä Kokkolan opetustoimen linjauksien mukaan. 1.2 OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ Itäreitin opetussuunnitelma on laadittu Opetushallituksen opetussuunnitelman kokeiluperusteiden ( Opetushallituksen määräys 19/12/2002 ) pohjalta ja sitä on muutettu ja täydennetty hyväksyttyjen opetussuunnitelman perusteiden ja kuntakohtaisen opetussuunnitelman mukaiseksi sekä!. Itäreitin opetussuunnitelmassa on huomioitu Kokkolan suomenkielisen esi- ja perusopetuksen kuntakohtainen opetussuunnitelma sekä maakunnan ominaispiirteet, ympäristö ja kulttuuri. Opetussuunnitelma sisältää seuraavat asiasisällöt: - arvot ja toiminta-ajatus - yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet - kieliohjelma - tuntijako - oppimisympäristön ja työtapojen kuvaukset sekä yhteistoiminta-alueen yhteinen ja yksiköiden omat toimintakulttuurikuvaukset - ruotsinkielinen kielikylpyopetus ja matematiikkaluokkaopetus - opetuksen eheyttäminen - aihekokonaisuuksien toteuttaminen - opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain - valinnaisaineiden opetus - tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle - yhteistyö esiopetuksen ja muun perusopetuksen kanssa - kodin ja koulun yhteistyö - yhteistyö muiden tahojen kanssa - oppilashuollon suunnitelma ja siihen liittyvä yhteistyö - oppimissuunnitelman laatimisen periaatteet - ohjaustoiminta opiskelun tukena ja työelämään tutustumisen periaatteet - kerhotoiminnan järjestäminen - tukiopetuksen järjestäminen - erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus - oppilaan arviointi ja sen perustuminen hyvän osaamisen kuvauksiin ja päättöarvioinnin kriteereihin - opinnoissa etenemisen periaatteet - todistukset - tietostrategia - toiminnan arviointi ja jatkuva kehittäminen

6 6 2. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 2.1 PERUSOPETUKSEN ARVOPOHJA Arvot Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Ihmisoikeuksia määrittäviä keskeisiä asiakirjoja ovat YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus, Lapsen oikeuksien sopimus sekä Euroopan ihmisoikeussopimus. Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista. Ihmisyyden keskeisiä elementtejä ovat totuudellisuus, esteettisyys, eettisyys, uskonnon ja omantunnon vapaus. Ihmisyyden kasvualustaa on kulttuuri. Suomalaisuus ilmenee mm. elämänmuodoissa, perinteissä, työssä, tavoissa, arvostuksissa, taiteessa ja uskonnollisuudessa. Pohjalaista ja kokkolalaista elämänpiiriä leimaa kaksikielisyys, jonka kautta oppilaalle välittyy arvoja, asenteita ja tapoja. Läheisyyden, turvallisuuden ja huolenpidon kokemukset edistävät lapsen tunne-elämän kehittymistä ja luovat pohjaa psyykkiselle ja fyysiselle hyvinvoinnille. Turvalliset ihmissuhteet etenkin lapsuudessa vaikuttavat perusluottamuksen syntymiseen, elämässä selviytymiseen ja myötäelämisen kyvyn kehittymiseen. Arvoille ja hyville tavoille luodaan pohja kotikasvatuksessa. Hyvä yhteistyö kodin ja koulun kanssa edistää näiden tavoitteiden saavuttamista. Esi- ja perusopetuksen avulla edistetään yhteiskunnallista tasa-arvoa alueiden, sukupuolten ja erilaisten oppijoiden kesken. Esi- ja perusopetuksessa eri oppiaineiden opetus on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumatonta. Hyvän elämän ulottuvuuksiin kuuluu myös vastuu ympäristöstä, sen monimuotoisuuden säilyttämisestä tuleville sukupolville ja kestävän kehityksen edistäminen kaikilla alueilla. OPPIMISEN POLUN LÄHTÖKOHTIA jokainen on arvokas sellaisenaan Minä ja ihmisyys Minä ja tieto * vastuullisuus itsestä, lähimmäisistä * omat kokemukset ja tiedot lähtökohtana ja ympäristöstä * tiedon hankinta * toisten kunnioittaminen * tiedon jäsentäminen * suvaitsevaisuus * tiedon hyödyntäminen * erilaisuuden hyväksyminen * uuden tiedon tuottaminen * totuudellisuus * kriittisyys * oikeudenmukaisuus * tasa-arvo * hyvinvointi * suomalaisuus * osa suurta kokonaisuutta maailmassa Minä ja oppiminen * työnteon ja oppimisen ilo * oppimaan oppimisen taidot * ajattelutaidot

7 7 Toiminta-ajatus * ongelmanratkaisutaidot * vuorovaikutustaidot * viestintätaidot * elinikäinen oppiminen Itäreitin alueen päiväkodit ja peruskoulut muodostavat yhtenäisen esi- ja perusopetusyhteisön. Oppijan polulla korostuvat yhdessä toimiminen, keskinäinen kunnioitus, oppimisen ja työnteon ilo, vastuuntuntoisuus ja terveen itsetunnon kehittyminen. Kasvatusta ja opetusta tukee tiivis yhteistyö oppilaiden vanhempien kanssa. 2.2 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄ Opetus ja kasvatus tukee oppilaan persoonallisuuden rakentumista, kykyä oppia uusia asioita ja vahvistaa yhteisöllisyyden ja yhteisvastuun merkitystä ihmisten välisessä kanssakäymisissä. Esi- ja perusopetus muodostavat yhtenäisen oppijan polun. Alimmilla vuosiluokilla opitaan hyvät oppimaan oppimisen taidot, jotka edistävät oppimista ja kasvua. Hyvä yleissivistys antaa pohjan jatko-opintoihin, aktiiviseen yhteiskunnan jäsenyyteen ja elinikäiseen oppimiseen. Opetuksen tehtävänä on välittää kulttuuriperintöä, arvoja ja toimintatapoja ja näin vahvistaa kielellistä ja kulttuurista identiteettiä suomalaisena, keskipohjalaisena ja maailmankansalaisena. Yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteena on tukea oppilaan terveen itsetunnon kehittymistä Opettaja ohjaa toimintaa, kannustaa ja rakentaa oppimista pyrkien huomioimaan oppilaan yksilöllisyyden Oppiminen on ongelmanratkaisuprosessi, jossa huomioidaan oppilaan aikaisemmat kokemukset, tiedot ja taidot Oppimisessa pyritään oppimisen ilon ja innostuksen säilyttämiseen Oppilaan tulee oppia tiedonhankintaa, tiedonkäsittelyä ja arviointia Oppilaan tulee oppia vuorovaikutustaitoja, jotka edistävät omaa ja toisten oppimista ja antavat valmiuksia mielipiteiden esittämiseen, kuunteluun, työnjakoon ja kriittiseen pohdintaan Oppilaalla on mahdollisuus oppia yksin tai vuorovaikutuksessa parin, ryhmän tai opettajan ohjauksessa Oppiaineita voidaan opiskella ainekohtaisesti, teemoittain tai eheytetyn opetuksen mukaan Opetus- ja oppimismenetelmien valinnassa huomioidaan tyttöjen ja poikien tarpeet ja erilaisuus 2.3 PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN Perusopetuslain mukaan opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti ja siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa ja opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen

8 8 opiskeluympäristöön. 1 Oppilaalla on lain mukaan oikeus työpäivinä saada opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Oppilaalla on myös oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto sekä laissa määritellyt opintososiaaliset edut ja palvelut. 2 1 Perusopetuslaki (628/1998) 3 2 mom. (477/2003), 3 3 mom. ja 29 1 mom. 2 Perusopetuslaki 30 1 mom. (642/2010), 31 1 mom. ja 31 a 1 mom. (477/2003) Suomen perustuslain mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella 3. Suomi on myös sitoutunut kansainvälisiin sopimuksiin, ohjelmiin ja julistuksiin, jotka edellyttävät opetuksen järjestämistä siten, että lasten ja nuorten oppiminen voidaan turvata yhteisessä koulussa 4. 3 Suomen perustuslaki (731/1999) 6 2mom. 4 YK:n Yleissopimus lapsen oikeuksista 1989, Salamancan julistus (Salamanca Statement) 1994, Luxemburgin peruskirja (The Charter of Luxemburg) 1996 ja YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus 2006 Opetuksen, ohjauksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana on huolenpito hyvästä ja turvallisesta koulupäivästä. Koulutyö järjestetään siten, että oppilaan hyvinvoinnille, kehitykselle ja oppimiselle on mahdollisimman suotuisat edellytykset. Kouluyhteisön tulee olla turvallinen, ilmapiiriltään kunnioittava sekä ystävällinen. Oppimisympäristön turvallisuutta tai terveyttä vaarantaviin tekijöihin puututaan heti. Koulupäivän tulee rakenteellaan, sisällöillään ja toimintatavoillaan luoda mahdollisuudet rauhalliseen työskentelyyn ja asioihin syventymiseen, yhdessä oppimiseen ja tekemiseen sekä oppimisen ilon ja mielekkyyden kokemuksiin. Perusopetus edistää kannustavaa vuorovaikutusta, yhteistyötä, y hteistä vastuunottoa ja osallisuutta. Erityistä huomiota kiinnitetään oppilaiden mahdollisuuksiin vaikuttaa omaan yhteiseen työskentelyyn sekä toimintaympäristöön. Osallisuuden kautta tuetaan oppimista, hyvinvointia sekä vastuulliseksi ihmiseksi ja yhteiskunnan jäseneksi kasvamista. Oppilasta tukeva yhteisöllinen koulu arvostaa oppilaiden, opettajien, muiden kouluyhteisön jäsenten ja asiantuntijoiden sekä perheiden merkitystä toiminnassaan. Koulu tekee yhteistyötä esiopetuksen ja muun varhaiskasvatuksen, aamu- ja iltapäivätoiminnan, muiden perusopetusta antavien koulujen, jatko- opintoja tarjoavien oppilaitosten, sosiaali- ja terveystoimen sekä muiden lasten kasvua ja kehitystä tukevien toimijoiden kanssa. Oppilaaksi ottaminen Kokkolassa Opetuksen järjestäjä osoittaa kullekin oppilaalle lähikoulun. Lähikoulu on pääsääntöisesti oppilaan kotia lähinnä sijaitseva koulu. Mikäli lähikouluna voisi toimia

9 9 useampi koulu, määritellään koulu alueen kokonaistilanteen mukaan. Lähtökohtana on opetusryhmien tasapuolinen muodostaminen. Lähikoulun osoittamisesta tulee päätös oppilaan huoltajalle. Opetuksen järjestäjä voi osoittaa lähikoulusta poikkeavan koulun myös silloin, kun oppilaan etu sitä vaatii. 2.4 PERUSOPETUKSEN RAKENNE Esiopetus ja vuosiluokat 1-2 Oppijan polku alkaa esiopetuksella, jota annetaan 6-vuotiaille joko päiväkodissa tai koulussa. Yhteistyö esiopetuksen ja muun opetuksen kanssa tarkoittaa sitä, että esiopetuksen ja perusopetuksen opetussuunnitelma on yhtenäinen, jatkuva ja tavoitteellinen kokonaisuus. Oppimistavoitteet, oppisisällöt ja opetusmenetelmät sekä arviointi muodostavat kokonaisuuden, joka pohjautuu aikaisemmin opittuun. Esiopetuksessa olevat oppilaat tutustuvat tulevaan kouluunsa sekä sen henkilökuntaan. Vuosiluokat 3-6 Vuosiluokilla 3-6 oppilaiden opetus tapahtuu pääsääntöisesti luokanopettajan ohjauksessa. Oppilaiden iän karttuessa osa oppiaineista voidaan opettaa aineenopettajan johdolla. Alemmilla luokilla oppiaineet toimivat välineinä oppimistaitojen hankinnassa. Yläluokille siirryttäessä oppilas tutustuu uuteen oppimisympäristöön pajatoiminnan avulla. Pajoissa toimivat opettajina pääsääntöisesti aineenopettajat. Pajatoiminnasta päätetään vuosittain lukuvuosisuunnitelmassa. Vuosiluokat 7-9 Vuosiluokilla 7-9 opetus tapahtuu pääsääntöisesti aineenopettajien ohjauksessa. Hankittujen oppimaan oppimisen taitojen avulla oppilas oppii ottamaan yhä enemmän vastuuta omasta opiskelustaan. Määrätietoisen ja tavoitteellisen opiskelun merkitys korostuu erityisesti viimeisillä perusopetuksen luokilla. Perusopetuksen päättövaiheessa oppilas tutustuu jatkoopiskelumahdollisuuksiin oppilaanohjaajan avustuksella ja päättää toisen asteen opinnoista. Kieliohjelma Kielet ja oppimäärät A-kieli peruskoulun 3.-luokalla alkava, kaikille yhteinen, pakollinen kieli Kokkolassa englanti EN Vapaaehtoinen A-kieli peruskoulun 4.-luokalla alkava vapaaehtoinen kieli Kokkolassa toinen kotimainen kieli RU Yhteinen B-kieli peruskoulun 7.-luokalla alkava, kaikille yhteinen pakollinen kieli Kokkolassa toinen kotimainen kieli RU

10 10 Valinnainen B-kieli peruskoulun 8.-luokalla alkava valinnainen vieras kieli Kokkolassa saksa, ranska, venäjä, italia, espanja SA, RA, VE, IT, ES Oppilas opiskelee peruskoulun aikana yhteisenä A-kielenä englannin kieltä ja B-kielenä toista kotimaista kieltä (ruotsin kieltä). Ruotsin kielen opiskelun oppilas voi aloittaa jo 4. vuosiluokalta vapaaehtoisena kielenä, jolloin hän saavuttaa myös ruotsin kielessä A-kielen tason. Lisäksi oppilas voi valita opinto-ohjelmaansa 8. luokalta alkavan saksan, ranskan tai venäjän kielen. Peruskoulun 4. luokalla alkavan vapaaehtoisen A-kielen (ruotsin kieli) opetus toteutetaan luokilla 4-6 oppilaan vakiotuntien lisänä tulevana opetuksena. Luokkien 7 9 aikana toisen kotimaisen kielen opetus tapahtuu joko vapaaehtoisena A-kielenä tai kaikille yhteisenä B-kielenä. Molemmat kielet sisältyvät oppilaan 30 vvh:n kokonaistuntimäärään. Peruskoulun 8. luokalla alkava valinnainen B-kieli on yksi oppilaan valinnaisista aineista 8. ja 9. luokalla, joten valinnaisen kielen tuntimäärä sisältyy oppilaan kokonaistuntimäärään (30 vvh) Toisella asteella opiskelija voi jatkaa opintojaan suorittamiensa oppimäärien pohjalta. Varhennettu kielenopetus Koulu voi antaa kielenopetusta jo ennen kieliohjelman mukaista opetusta. Tällöin annettavan opetuksen tunnit otetaan koulun muusta tuntiresurssista. Varhennetusta kielenopetuksesta päätetään vuosittain lukuvuosisuunnitelmassa. Eri kieli- ja kulttuuritaustaiset oppilaat Eri kieli- ja kulttuuritaustaiset oppilaat voivat noudattaa omaa opetussuunnitelmaansa.

11 11 Tuntijako Perusopetuksen tuntijako Itäreitillä Luokka / Oppiaine Yht Äidinkieli ja kirjallisuus A-kieli B-kieli Matematiikka Ympäristö- ja luonnontieto Biologia ja maantieto Biologia 1 1 1,5 Maantieto 1 1 1,5 Fysiikka 0,5 0, ,5 4,5 Kemia 0,5 0,5 1 1,5 1 4,5 Terveystieto Uskonto Historia Yhteiskuntaoppi 3 3 Musiikki 1,5 1, Kuvataide 1.5 1, Käsityö Liikunta Kotitalous 3 3 Oppilaanohjaus 1 0,5 0,5 2 Valinnaiset aineet Pajatunti Oppilaan tuntimäärä Vapaaehtoinen A-kieli, ruotsi * 2* 2* 12 Oppil. Tuntimäärä vapaaeht. A-kielen kanssa *) Vapaaehtoista A-kieltä oppilaat opiskelevat B-kielen tuntimäärän mukaan luokilla oppiaineiden välinen tuntijako joustaa kokonaisopetuksen suunnitelman mukaisesti luokilla oppiaineiden tuntijako on joustava eheyttäviä oppimisprojekteja toteutettaessa. Matematiikkaluokkien tuntijaot Halkokarin ja Hakalahden koulujen koulukohtaisissa opetussuunnitelmissa liitteinä luokkien pajat ja niiden toteuttaminen hyväksytään lukuvuosisuunnitelmassa.

12 12 3. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS Esiopetuksesta lähtien oppilaan oman tietorakenteen pohjana ovat hänen aikaisemmin hankkimansa tiedot, taidot ja kokemukset. Oppiminen on tavoitteellista ja aktiivista ongelmanratkaisua sisältävä prosessi. Opettaja ohjaa toimintaa ja luo myönteisen ja turvallisen oppimisympäristön, jossa oppilaalla on mahdollisuus työskennellä itsenäisesti tai vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Vuorovaikutuksella edistetään sekä omaa että toisten oppimista, harjoitellaan puhumista, kuuntelemista, omien mielipiteiden esittämistä ja kysymysten tekoa. Vuorovaikutustaitoihin kuuluu myös oppilaan tutustuminen uusiin opettajiin, ja muutokset antavat oppilaille uusia mahdollisuuksia. Toimiminen erilaisten opettajapersoonien kanssa edistää lasten vuorovaikutustaitojen kehitystä. Opetus ohjaa kriittiseen tiedonhankintaan ja käsittelyyn sekä antaa valmiuksia kykyyn tehdä itsenäisiä valintoja. 3.2 OPPIMISYMPÄRISTÖ Oppimisympäristöllä tarkoitetaan oppimiseen liittyvää fyysisen ympäristön, psyykkisten tekijöiden ja sosiaalisten suhteiden kokonaisuutta, jossa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Fyysiseen oppimisympäristöön kuuluvat erityisesti koulun rakennukset ja tilat sekä opetusvälineet ja oppimateriaalit. Siihen kuuluvat lisäksi muu rakennettu ympäristö ja ympäröivä luonto. Opiskelutilat ja - välineet tulee suunnitella ja järjestää siten, että ne mahdollistavat monipuolisten opiskelumenetelmien ja työtapojen käytön. Työvälineiden ja materiaalien sekä kirjastopalvelujen tulee olla oppilaan käytettävissä niin, että ne antavat mahdollisuuden aktiiviseen ja myös itsenäiseen opiskeluun. Oppimisympäristön varustuksen tulee tukea myös oppilaan kehittymistä nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi ja antaa tilaisuuksia tietokoneiden ja muun mediatekniikan sekä mahdollisuuksien mukaan tietoverkkojen käyttämiseen. Fyysisen oppimisympäristön esteettisyyteen tulee myös kiinnittää huomiota. Psyykkisen ja sosiaalisen oppimisympäristön muodostumiseen vaikuttavat toisaalta yksittäisen oppilaan kognitiiviset ja emotionaaliset tekijät, toisaalta vuorovaikutukseen ja ihmissuhteisiin liittyvät tekijät. Oppimisympäristön tulee tukea oppilaan kasvua ja oppimista. Sen on oltava fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallinen ja tuettava oppilaan terveyttä. Tavoitteena on tukea oppilaan oppimismotivaatiota ja uteliaisuutta sekä edistää hänen aktiivisuuttaan, itseohjautuvuuttaan ja luovuuttaan tarjoamalla kiinnostavia haasteita ja ongelmia. Oppimisympäristön tulee ohjata oppilasta asettamaan omia tavoitteitaan ja arvioimaan omaa toimintaansa. Oppilaalle voidaan antaa mahdollisuus osallistua oppimisympäristönsä rakentamiseen ja kehittämiseen. Oppimisympäristön tulee tukea myös opettajan ja oppilaan välistä sekä oppilaiden

13 13 keskinäistä vuorovaikutusta. Sen tulee edistää vuoropuhelua ja ohjata oppilaita työskentelemään ryhmän jäsenenä. Tavoitteena on avoin, rohkaiseva, kiireetön ja myönteinen ilmapiiri, jonka ylläpitämisestä vastuu kuuluu sekä opettajalle että oppilaille. Itäreitin yhteistoiminta-alue koostuu alueella annettavasta esiopetuksesta, Halkokarin, Jokilaakson, Torkinmäen ja Hakalahden kouluista. Halkokarin koulussa aloittaneet matematiikkaluokan oppilaat jatkavat luokilla Hakalahden koulussa. Lukuvuosittaisissa suunnitelmissa päätetään tarkemmin esiopetuksen järjestelyistä ja siitä, miten eri vuosiluokkien opetus on järjestetty kussakin koulussa. Esiopetus toimii joko päiväkotien yhteydessä tai koulujen tiloissa. Itäreitin yhteistoiminta-alueella voidaan koulujen tiloja käyttää joustavasti oppilasmäärien mukaan. Oppilasvirrat kulkevat yhteistoiminta-alueen sisällä ja tarkoituksena on luoda oppilaan kannalta yhtenäinen ja turvallinen oppimisen polku esiopetuksesta aina perusopetuksen päättövaiheeseen saakka. Alueellinen yhteistoiminta koulujen välillä muotoutuu yhteisen opetussuunnitelman kautta. Koulujen omaleimaisuus, painotukset ja erityisosaaminen ovat kuitenkin osa kunkin koulun omaa toimintakulttuuria. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetusta järjestetään Itäreitin alueella kaupunkikohtaisen opetussuunnitelman mukaisesti. Kokkolassa noudatetaan ensisijaisesti lähikouluperiaatetta. Dysfasiaopetusta järjestetään Halkokarin koululla. 3.3 TOIMINTAKULTTUURI Koulujen välinen avoin ja kiinteä yhteistyö tukee jokaisen onnistumista omassa tehtävässään. Tästä hyötyy ennen kaikkea oppilas, joka etenee omaa polkuaan läpi esi- ja perusopetuksen niin, että hänen oppimisensa ja kasvunsa saa tukea koko kouluajan. Koulujen tavoitteena oleva avoin, rohkaiseva ja myönteinen oppimisilmapiiri kannustaa osallistumaan yhteiseen keskusteluun ja toimintaan, jossa jokainen kokee olevansa tärkeä ja arvokas. Yhteisesti sovituilla toimintamalleilla luodaan turvallinen oppimisympäristö, joka tukee oppilaan hyvinvointia. Oppilaan kokonaisvaltaista kasvua ja elämässä selviytymistä tuetaan moniammatillisella yhteistyöllä, jossa keskeistä on luottamuksellisuus eri toimijoiden kesken. Ongelmatilanteita ennakoidaan varhaisen puuttumisen keinoin. Kodin ja koulun välinen yhteistyö on tärkeää oppilaan kasvun tukemisessa. Hyvät tavat ja koulujen sääntöjen noudattaminen ovat yhteistyön ja kanssakäymisen peruselementtejä. Vastuullisuuteen kuuluvat vastuu itsestä, toisista ja ympäristöstä. Lapsia ja nuoria ohjataan näkemään työn tekeminen tärkeänä ja arvokkaana kotona, koulussa ja ympäröivässä yhteiskunnassa. Oppilaita kannustetaan toimimaan omien ja yhteisten asioiden puolesta mm. luokka-asiamies-, kummioppilas-, oppilaskunta- ja tukioppilastoiminnassa. Kouluissa järjestettävät juhlat, tapahtumat ja vierailut välittävät suomalaiseen kulttuuriin kuuluvia perinteitä, jotka vahvistavat oppilaan käsitystä omista juuristaan. Tutustuminen vieraisiin kulttuureihin luo pohjaa suvaitsevaisuuteen ja erilaisuuden hyväksymiseen ja antaa oppilaalle valmiuksia toimia globalisoituvassa maailmassa.

14 14 Painotuksia Itäreitin oppimisympäristöissä Hakalahden päiväkoti Halkokarin päiväkoti Rytimäen päiväkoti Tervanpolttajan päiväkoti Nahkurin päiväkoti Hakalahden koulu Jokilaakson koulu Halkokarin koulu Rytimäen koulu Torkinmäen koulu Kaustarin koulu ruotsinkielinen kielikylpy, kaksikielisyys, ympäristökasvatus ympäristökasvatus ympäristökasvatus liikunta leikki ja toiminnallinen oppiminen matematiikkaluokat, liikuntapainoitteiset luokat, ympäristökasvatuksen, kansainvälisyyskasvatuksen ja viestintäkasvatuksen teemapäivät vuorovuosittain, ystävyyskoulutoiminta ympäristökasvatus ja liikunta matematiikkaluokat, erityisluokat, ystävyyskoulutoiminta Alkuopetuksen yhteistyö esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen kanssa lukuvuosittain ratkaistaan opetuksen painottaminen viestintäkasvatuksessa, ystävyyskoulutoiminta, työkasvatus ja Unicef-koulutoiminta Joustava koulunaloitus vuosiluokattoman opetuksen avulla esi- ja alkuopetuksessa (kokeilu ) Koulukohtaiset kuvaukset toimintakulttuurista Hakalahden koulun toimintakulttuuri Hakalahden koulun toimintakulttuurin vahvimpia puolia on työyhteisössä toimivien niin nuorten kuin aikuistenkin keskinäinen kunnioitus, tasa-arvoisuus ja aito välittäminen. Hyvät tavat ovat yhteistyön ja kanssakäymisen peruselementtejä. Mottojamme ovat Rajat ja rakkaus ja Hyvät tavat kaunistavat. Työn tekemisen merkitystä oppilaan ikä ja edellytykset huomioiden pidetään tärkeänä sekä tiedollisen että taidollisen osaamisen alueilla. Pyrimme niin tiedollisen ja taidollisen kuin

15 15 sosiaalisenkin pääoman kasvattamiseen. Kannustava ja realistinen arviointi tukee oppilaan kasvua ja minäkuvan muodostumista. Sisäinen yrittäjyys korostuu oppimistavoitteiden asettelussa. Työyhteisössämme pyrimme ennakoimaan tulevaa. Uudet haasteet vaativat asioihin paneutumista ja kriittistä arviointia. Avoin ja kriittinen keskustelu ohjaa nuoria vastuullisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Vastuullisuuteen kuuluvat vastuu itsestä, toisista ja ympäristöstä. Oppilaiden osallisuuteen kiinnitetään huomiota ja heitä kannustetaan toimimaan yhteisten asioiden puolesta mm. oppilaskunnassa ja tukioppilastoiminnassa. Oppilaat ovat mukana teemapäivien, juhlien ja muiden tapahtumien sekä luokka-kohtaisesti omien luokkiensa retkien ja leirikoulujen suunnittelussa ja järjestelyissä. Suomalaisen kulttuuriin perehtymisen ja siinä elämisen ohella kansainvälisyys antaa oppilaille valmiuksia toimia tulevaisuuden yhteiskunnassa. Koulullamme on ystävyyskoulu Liettuan Marijampolessa. Oppilaat oppivat ymmärtämään sekä omaa, että muiden maiden kulttuureita. Kansojen välinen suvaitsevaisuus ja kunnioitus kasvaa henkilökohtaisten kontaktien myötä. Perinteet ovat olleet ja ovat edelleen merkittävä osa koulumme toimintaa. Itsenäisyyspäivä-, joulu- ja kevätjuhlien lisäksi vietämme suomalaisen kulttuuriin kuuluvaa Kalevala-juhlaa ennen talvilomalle lähtöä. Keväisin järjestämme Hakalahti-illan, jolloin vanhemmilla, sukulaisilla ja lähiseudun asukkailla on mahdollisuus nauttia oppilaiden esityksistä, tutustua oppilastyönäyttelyihin ja ostaa oppilaiden järjestämiltä myyntitoreilta tuotteita. Vuosittaisten teemapäivien aiheina vuorottelevat viestintään ja mediataitoon, kansainvälisyyteen ja kulttuuriidentiteettiin sekä ympäristöön ja kestävään tulevaisuuteen liittyvät teemat. Yhteistyö Itäreitin alueella on luonnollinen osa koulumme toiminnassa. Kaikki opettajat ovat tietoisia koko esi- ja perusopetuksen päämääristä ja tavoitteista sekä oppijan polun eri vaiheista. Aineenopettajien oppilaantuntemus lisääntyy 6-luokkalaisten pajoissa ja samalla oppilaat tutustuvat tulevaan oppimisympäristöönsä. Koulullamme on turvallisuussuunnitelma, johon kuuluvat johtokunnan hyväksymät järjestyssäännöt (liite), koulukiusaamisen ja väkivallan ehkäisemisen ja puuttumisen toimintaohjelma (liite), kriisi- ja pelastussuunnitelmat (liite), päihteiden käytön ennaltaehkäisevä suunnitelma ja puuttumisen toimintaohjelma (liite). Oppilashuollollisissa asioissa lapsen/nuoren edun mukainen toiminta vaatii luottamuksellista ja moniammatillista yhteistyötä. Nopea, oikea-aikainen puuttuminen oppimisvaikeuksiin sekä oppilaiden asianmukainen auttaminen on tärkeä osa syrjäytymisen ehkäisyssä. Esille tulleisiin ongelmiin puututaan mahdollisimman varhain etsien ratkaisumalleja oppilaan auttamiseksi. Halkokarin ja Rytimäen koulujen toimintakulttuuri Jokainen kouluyhteisön jäsen on yhtä tärkeä ja arvokas, mutta samalla vastuullinen. Oppilaita kannustetaan työskentelemään omien edellytyksiensä mukaisesti samalla rohkaisten luovuuteen ja omien vahvuuksiensa löytämiseen sekä niiden esille tuomiseen. Oppilaita kasvatetaan sosiaalisuuteen, suvaitsevaisuuteen ja toisen huomion ottamiseen. Halkokarin ja Rytimäen kouluilla on koulutuksen järjestäjän vahvistamat järjestyssäännöt. Oppilaiden ja kouluyhteisön aikuisten keskinäistä yhteistoimintaa ohjataan myös muilla mahdollisilla ohjeilla ja periaatepäätöksillä. Näistä koulu tiedottaa tarpeen mukaan kirjallisesti tai koulun internetsivuilla. Oppilaille tarjotaan mahdollisuus osallistua koulun toimintaa ohjaavien ohjeiden ja päätösten valmisteluun lukuvuosittain erikseen sovittavalla tavalla.

16 16 Oppilaan oppimispolun etenemistä tuetaan yhteistyössä kodin ja esiopetuksen kanssa. Oppilaan hyvinvointia ja opiskelua tukee tarvittaessa moniammatillinen oppilashuoltotyöryhmä, joka kokoontuu säännöllisesti. Koulussa toteutetaan kummiluokkatoimintaa. Kriisitilanteita varten on laadittu turvallisuusohje. Koulu tekee yhteistyötä vanhempien, Itäreitin koulujen ja muiden oppilaitosten, seurakunnan, järjestöjen ja pienkiinteistöyhdistyksen kanssa. Koululla on yhteistoimintaa myös ystävyyskoulun kanssa. Koulun toiminnassa vaalitaan suomalaista kulttuuriperintöä ja vahvistetaan lapsen itsetuntemusta. Lukuvuosisuunnitelmasta ilmenevät vuosittaiset juhlat, teemapäivät sekä erilaiset tapahtumat. Jokilaakson koulun toimintakulttuuri Koulullemme on leimallista voimakas kyläkoulun tunne. Sijaintinsa puolesta koulumme tarjoaa hyvät mahdollisuudet monipuoliseen liikuntaan sekä elämykselliseen ympäristökasvatukseen. Koulussamme on keskeistä opettajan ja oppilaan välinen sekä oppilaiden keskinäinen myönteinen vuorovaikutus. Kasvatustyöhön osallistuu koko henkilökunta. Myönteisellä vuorovaikutuksella pyritään ottamaan huomioon erilaiset oppijat. Pidämme kodin ja koulun välistä yhteistyötä tärkeänä. Koulullamme toimii vanhempainyhdistys, joka pyrkii edistämään koulun ja vanhempien yhteistyötä järjestämällä tapahtumia, herättämällä keskustelua ja tukemalla koulun toimintaa eri tavoin. Opetuksen painopistealueita ovat liikunta ja ympäristökasvatus. Hyvät tavat ja perinteiset arvot ovat toimintakulttuurissamme tärkeitä. Koulun järjestyssäännöt selvitellään jokaisen lukuvuoden alussa jokaiselle oppilaalle. Järjestyssäännöillä edistetään koulun sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Pyrimme ennakoimaan ongelmatilanteita varhaisen puuttumisen keinoin ja käytössämme on Vastuun portaat selvittelymalli. Koulullamme toimii ympäristöraati, jossa on kaksi oppilasjäsentä vuosiluokalta lukukausittain. Ympäristöraati on oppilaiden vaikuttamiskanava myös muihin kuin pelkästään ympäristöllisiin kysymyksiin. Oppilaita pyritään kasvattamaan vastuullisuuteen ja oma-aloitteellisuuteen. Teoilla ja valinnoilla on merkitystä kasvussa kohti nuoruutta. Vuosittaisena tapahtumana, koko koulun hankkeena, järjestetään Ystävänpäivämyyjäiset. Myyjäisten tuotolla koulu tekee yhteisen kevätretken. Myyjäiset toteutetaan yhteistyössä vanhempien kanssa. Koululla toimii esiopetusryhmä, jonka kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. Yhteistyö korostuu myös luokkien välisessä toiminnassa ja kummioppilastoiminnassa. Oppijan polku alkaa esiopetuksesta ja päättyy Hakalahden koulun yhdeksännelle luokalle. Alueellinen yhteistoiminta koulujen välillä muotoutuu yhteisen opetussuunnitelman sekä yhteisten toimintojen kautta. Toimintakulttuurin yhtenäistäminen koetaan tärkeäksi unohtamatta kuitenkaan koulumme omaleimasuutta. Torkinmäen ja Kaustarin koulujen toimintakulttuuri Torkinmäen koulun tavoitteena on luoda kasvuympäristö, joka tukee oppilaan ihmisenä kasvamista sekä yksilönä että tasa-arvoon ja suvaitsevaisuuteen pohjautuvan yhteisön jäsenenä. Oppilaat sitoutuvat sopimuksin omalta osaltaan myönteisen kasvuympäristön

17 17 luomiseen. Oppilas opettelee vastaamaan itsestään ja oppimisestaan, sekä kaikesta mitä tekee ja sanoo. Hyvien tapojen noudattamisen tavoitteena on kohtelias, ystävällinen, rehellinen, oikeudenmukainen ja auttavainen oppilas. Opetuksen ja kasvatuksen päämääränä on osallistuva kansalainen ja yrittävä elämänasenne. Se auttaa oppilasta hahmottamaan yhteiskunnan toimintaa ja kehittää osallistumisessa tarvittavia valmiuksia. Oppilasta tuetaan muodostamaan realistinen kuva omista vaikutusmahdollisuuksistaan. Koululla toimii luokka-asiamiesjärjestelmä ja oppilaat osallistuvat pienimuotoisesti koulun eri työtehtäviin lukuvuosisuunnitelmassa sovittavalla tavalla. Oppilaiden kulttuuri - identiteetin kehittymisen ja kansainvälisyyskasvatuksen kannalta on tavoitteena auttaa oppilasta ymmärtämään sekä omaa, että muiden maiden kulttuureita. Se antaa valmiuksia kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen ja kansainvälisyyteen. Koulu ylläpitää pitkäaikaisia ystävyyskoulusuhteita ja on yhteistyössä kansalaisjärjestöjen kanssa. Tärkein yhteistyökumppani on Suomen UNICEF. Oppilaille tulee myös antaa ikäkauteen liittyvät, vastuullisen käyttäytymisen valmiudet toimia erilaisissa oppimisympäristöissä ja tilanteissa turvallisuutta edistäen. Koulumme on ollut jo pitkään opetusharjoittelupaikkana, yhteistyössä Yliopistokeskus Chydeniuksen kanssa. Tavoitteena on olla osana kehittämässä nykymuotoista opettajankoulutusta. Opetusharjoittelu on rikastuttamassa oppilaiden oppimisympäristöä. Pidämme huoltajien kanssa tehtävää yhteistyötä tärkeänä. Koulussamme toimii kaksi aktiivista vanhempainyhdistystä, Torkinmäen koti- ja kouluyhdistys sekä Kaustarin koulun koti- ja kouluyhdistys. Kaustarin koulun yhteydessä toimii esiopetusryhmä. Koulumme tekee tiivistä yhteistyötä myös muiden alueen esikouluryhmien kanssa. Koulun opetussuunnitelmaan kuuluu viestintäpainotteisen opetuksen opetussuunnitelman osa. Hyvinvointi Vastuun portaat ja toimintasopimus Torkinmäen koulussa oppilaat ovat allekirjoittaneet koulun toimintasopimuksen. Sopimuksen tavoitteena on vastuunotto: oppilas opettelee vastaamaan itsestään ja oppimisestaan, sekä kaikesta minkä tekee ja sanoo. (liite) Koulurauhaa kaikille Koulussa on koulukiusaamista ja väkivaltaa ehkäisevä toimintamalli Koulurauhaa kaikille" Lähtökohtana on, että kiusaaminen on koulussa ehdottomasti kielletty. (liite) Kriisitoimintamalli Koulussa on hyväksytty kriisitoimintamalli ja kriisiryhmä valitaan lukuvuosittain. (liite) Hymypatsas Patsas jaetaan vuosittain oppilaiden valitsemille käyttäymiseltään esimerkillisille tytölle ja pojalle.

18 18 Osaaminen ja osallisuus Tiimit Opettajat työskentelevät tiimeissä. Tavoitteena on kouluyhteisön työn kehittäminen. Luokka-asiamiehet Luokkien oppilaat valitsevat keskuudestaan edustajat luokka-asiamiestoimikuntaan. Se toimii oppilaiden edustajana suunniteltaessa erilaisia koulun toimintaan ja hankintoihin liittyviä asioita. Kummiluokkatoiminta Jokaisella luokalla on kummiluokka. Isommat oppilaat toimivat kummeina pienemmille oppilaille. Kummiluokkien tavoitteena on luoda yhteistyötä yli luokka-asterajojen. Työkasvatus Työkasvatuksen tavoitteena on vastuuntunnon lisääminen ja työn arvostuksen parantaminen. Oppilaat tutustuvat vuosittaisen suunnitelman mukaan koulun henkilökunnan työtehtäviin työharjoittelujaksojen aikana. Tasa-arvo, suvaitsevaisuus ja kansainvälisyys Ystävyyskoulutoiminta Liettuan Marijampolen Ryto -koulu ja Nativity-koulu Cincinnatissa USA:ssa ovat Torkinmäen ystävyyskouluja. Koulujen välillä tehdään vierailuja ja lisäksi vaihdetaan kuvaamataidon töitä. Unicef -koulu Torkinmäen koulu on nimetty Unicef-kouluksi. Koulu osallistuu Unicef-järjestön toimintaan. Erilaiset oppimisympäristöt Opetusharjoittelu Torkinmäen koulu toimii opetusharjoittelun toteuttamisessa yhteistyössä Yliopistokeskus Chydeniuksen luokanopettajien aikuiskoulutuksen kanssa. Yhteistyökumppanit Koulumme tekee yhteistyötä mahdollisuuksien mukaan seurakunnan, museotoimen, ammattikorkeakoulun ja erilaisten järjestöjen kanssa. Pyrimme laajentamaan oppimisympäristöä koulun ulkopuolelle.

19 OPETUSMENETELMÄT JA TYÖTAVAT Oppimisessa on keskeistä rakentaa yhteyksiä aikaisempien tietojen ja uusien asioiden välille. Oppilaan itsetunnon kehitystä tuetaan oppimisen eri vaiheissa. Oppilaan omaa innostusta, luovuutta, kokemusta, taitoja ja tietoja hyödynnetään oppimisessa. Oppiminen pyritään erityisesti esi- ja alkuopetuksessa järjestämään niin, että lapsen luontaista uteliaisuutta, mielikuvitusta ja seikkailumieltä hyödynnetään. Monipuolisia työtapoja käyttämällä oppiminen on haasteellista, motivoivaa ja tuloksellista. Työtavoissa on keskeistä ajattelun taitojen kehittäminen ja kaikkien aistien käyttäminen. Oppiaineelle ominaisia työtapoja käyttämällä ohjataan oppilaita sekä yhteisölliseen että itsenäiseen toimintaan. Oppilaalla tulee olla mahdollisuus työskennellä yksin, pareittain ja ryhmässä. Oppilas on itse oppimisprosessissa pääroolissa, joten hänen omaa osuuttaan työskentelytaitojen ja vastuullisuuden osalta korostetaan ottaen huomioon hänen ikänsä ja edellytyksensä. Opetuksen eriyttämisellä mahdollistetaan oppilaan omien oppimisedellytystensä mukainen opiskelu. Opettaja valitsee opetusmenetelmät ja suunnittelee työtavat vuorovaikutuksessa oppilaiden kanssa. Aktiiviseen oppimiseen pyritään noudattamalla seuraavia periaatteita oppilaan omat tiedot, kokemukset ja taidot uuden oppimisen pohjana tiedon jäsentäminen kokonaisuuksiksi työtavat ottavat huomioon eri oppiaineiden ja oppiainekokonaisuuksien lähtökohdat ja tavoitteet oppimisen ja työnteon ilon oivaltaminen oppiminen on ymmärtämistä oppimisessa kyselevä ja utelias asenne sekä kriittinen suhtautuminen tietoon ajattelun taitojen kehittäminen: ongelmanratkaisutaidot, päättelytaidot, itsearviointi erilaisten oppimistyylien hyödyntäminen yhdessä oppiminen opettaja oppimisen ohjaaja, säätelijä ja kannustaja oppimisympäristö on luova, avoin ja myönteinen Opetuksen eriyttäminen on kaikkeen opetukseen kuuluva ensisijainen keino ottaa huomioon opetusryhmän tarpeet ja oppilaiden erilaisuus. Huomiota kiinnitetään eri oppilaille ominaisiin oppimistapoihin ja työskentelyn rytmiin, erilaisiin valmiuksiin ja kiinnostuksen kohteisiin sekä itsetuntoon ja motivaatioon kytkeytyviin emotionaalisiin tarpeisiin. Tyttöjen ja poikien väliset sekä oppilaiden yksilölliset kehityserot ja taustat otetaan huomioon. Eriyttämisellä vaikutetaan oppimismotivaation. Opetusta eriyttämällä oppilaille voidaan tuottaa sopivia haasteita ja onnistumisen kokemuksia sekä tarjota mahdollisuuksia kehittyä ja oppia omien vahvuuksien mukaisesti. Tällöin on tärkeää hyödyntää samassa opetusryhmässä olevien oppilaiden erilaista osaamista ja harrastuneisuutta. Eriyttäminen edellyttää opettajalta kasvun ja oppimisen prosessien tuntemista, opetusryhmän toiminnan ja ilmapiirin sekä oppilaiden kehittymisen seurantaa ja oppimisen arviointia. Opettajien keskinäinen yhteistyö sekä yhteistyö huoltajien, muun henkilöstön ja eri

20 20 asiantuntijoiden kanssa tukee eriyttämistä. Eriyttämisen kolme keskeistä ulottuvuutta liittyvät opiskelun laajuuden, syvyyden ja etenemisnopeuden vaihteluun. Eriyttäminen voi kohdistua muun muassa opetuksen sisältöihin, käytettäviin opetusmateriaaleihin ja -menetelmiin, työtapoihin sekä koulu- ja kotitehtävien määrään ja käytettävissä olevaan aikaan. Oppimisympäristöä ja työtapoja voidaan muokata esimerkiksi luomalla tilaisuuksia oppilaiden osallistumiseen, tarjoamalla valinnanmahdollisuuksia, säätelemällä tilankäyttöä, ryhmittelemällä oppilaita joustavasti ja hyödyntämällä koulun ulkopuolella tapahtuvia oppimistilanteita. Oppilasta ohjataan oppimaan itselleen parhaiten soveltuvalla tavalla. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaiden kiinnostuksen kohteet kytkemällä opittavat tiedot ja taidot oppilaille merkityksellisiin kokemuksiin ja toimintamuotoihin. Oppilaat voivat tarvita erilaisia mahdollisuuksia osaamisensa ja edistymisensä näyttämiseen ja hyötyvät aina yksilöllisestä palautteesta. Kun opetusta toteutetaan yhdysluokissa tai yhdessä esiopetusryhmän kanssa, oppilaiden ikä ja kehitysvaihe sekä eri vuosiluokkien tavoitteet ja omaleimaisuus tulee ottaa huomioon. Kokkolan perusopetuksessa käytetään monipuolisia ja kulloiseenkin oppimistilanteeseen soveltuvia työtapoja huomioiden uuden teknologian tuomat mahdollisuudet. Kouluilla käytetään joustavia opetusjärjestelyjä ja oppilaita osallistavia vuorovaikutteisia työtapoja monipuolisia oppimisympäristöjä hyväksi käyttäen. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaiden yksilölliset oppimistyylit, jotta oppilaat kokevat onnistumisen kokemuksia ja iloa oppimisestaan sekä motivoituvat opiskeluun. Opetusmenetelmiä valitessaan ja työtapoja suunnitellessaan opettaja huomioi oppilaat ja heidän huoltajansa sekä toimii vuorovaikutuksessa koulun muiden työntekijöiden kanssa.

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi,

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Perusopetusta ohjaava kokonaisuus Perusopetuslaki1998/628 ja 2010/642 Perusopetusasetus

Lisätiedot

4. OPPIMINEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI. 4.1. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet

4. OPPIMINEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI. 4.1. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet 4. OPPIMINEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI 4.1. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä opetusryhmän että kunkin oppilaan vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet.

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Tavoitteena - vahvistaa esi- ja perusopetuksessa oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

4. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

4. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 4. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tässä luvussa kuvataan oppimisen ja koulunkäynnin tuen keskeiset tavoitteet ja järjestäminen sekä tuen rakenne. Oppimisen ja koulunkäynnin tuen tasot, yleinen, tehostettu

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta ja oppilaalle annettavaa muuta

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan

Lisätiedot

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN MUUTOS

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN MUUTOS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN MUUTOS Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutoksien ja täydennyksien mukaan (Määräys 29.10.2010 DNRO 50/011/2010) SISÄLLYS 1. OPETUSSUUNNITELMA... 3 1.2 OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

HARTOLAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNITELMA

HARTOLAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNITELMA HARTOLAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNITELMA Hyväksytty sivistyslautakunnan kokouksessa 5.3. 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. OPETUSSUUNNITELMA... 5 1.1 OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN... 5 1.2 OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ...

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

KEURUUN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN MUUTOKSET (4) 19.5.2011 2011

KEURUUN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN MUUTOKSET (4) 19.5.2011 2011 KEURUUN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN MUUTOKSET (4) 19.5.2011 2011 Opetussuunnitelman perusteiden teksti on kirjoitettu Times New Roman fontilla. Paikallisen opetussuunnitelman teksti on

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa 1.4 (s 15) Painotettu opetus kuvataan painotetun opetuksen tuntijako

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012 422/2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta MUNKKIVUOREN ALA-ASTEEN KOULUSSA LUODAAN MEIDÄN KOULU -HENKEÄ Koulussa arvostetaan kaikkia niin lapsia kuin aikuisia. Koulussa

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

LukiMat Tietopalvelu PERUSOPETUSLAKI 21.8.1998/628

LukiMat Tietopalvelu PERUSOPETUSLAKI 21.8.1998/628 Keskeisiä kohtia perusopetuslaista sekä asetuksista, joilla on vaikutusta opetuksen eri tukitoimien toteuttamiseen. Tekstit ovat suoria lainauksia, joista luettavuuden takia on jätetty lainausmerkit pois.

Lisätiedot

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä otetaan huomioon

Lisätiedot

AKAAN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

AKAAN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA AKAAN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sisällys 1 OPETUSSUUNNITELMA... 5 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen... 5 1.2 Esiopetus... 5 2 OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT... 6 2.1 Perusopetuksen

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja. 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016...

SISÄLLYSLUETTELO. KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja. 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016... i SISÄLLYSLUETTELO KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016... 4 40, KASKO 19.5.2015 17:30 Sivu 2 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

Eriyttäminen ja yksilöllistäminen muuttuneissa opetussuunnitelman perusteissa

Eriyttäminen ja yksilöllistäminen muuttuneissa opetussuunnitelman perusteissa Eriyttäminen ja yksilöllistäminen muuttuneissa opetussuunnitelman perusteissa Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus pirjo.koivula@oph.fi 3. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.4. Opetusmenetelmät ja työtavat

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009 Opetushallitus DNO 14/011/2009 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Perusopetuksen järjestäjille PÄIVÄMÄÄRÄ 18.6.2009 Voimassaoloaika

Lisätiedot

Oppimisen, kasvun ja koulunkäynnin tuki

Oppimisen, kasvun ja koulunkäynnin tuki Oppimisen, kasvun ja koulunkäynnin tuki Sivistyslautakunta 26.5.2011 44 Sivistyslautakunta 20.11.2014 87 ww.nurmijarvi.fi www.nurmijarvi.fi ww.nurmijarvi.fi Sisällys: JOHDANTO... 1 1. OPETUSSUUNNITELMA...

Lisätiedot

Tampereen kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

Tampereen kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma MÄÄRÄYS 29.10.2010 DNRO 50/011/2010 Opetushallitus Tampereen kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma Muutokset koskien lukuja: Luvussa 1 on muuttunut alaluku 1.2. Lukuun 2 on lisätty uusi alaluku. Luvun

Lisätiedot

ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus. Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa

ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus. Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa Ohjaavat opettajat Petri Räihä ja Raisa Sieppi 25.2.2014 Haapavesi Perusopetuksen Opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2 Sisällys 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET RAAHEN KAUPUNGISSA

PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET RAAHEN KAUPUNGISSA PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET RAAHEN KAUPUNGISSA Sofia Joentakainen, 9 vuotta OPLA 12.11.2014 169 Sisä llysluettelo PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset MÄÄRÄYS 29.10.2010 DNRO 50/011/2010 LAITILAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSSUUNNITELMALUONNOS 10.6.2011 Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset 1 2 Sisältö 1. OPETUSSUUNNITELMA...

Lisätiedot

1. OPETUSSUUNNITELMA...3 1.1 OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN...3 1.2 OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ...3 2. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT...

1. OPETUSSUUNNITELMA...3 1.1 OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN...3 1.2 OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ...3 2. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT... 1 1. OPETUSSUUNNITELMA...3 1.1 OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN...3 1.2 OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ...3 2. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT...4 2.1 PERUSOPETUKSEN ARVOPOHJA...4 2.2 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄ...4

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOKSET JA TÄYDENNYKSET 2010

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOKSET JA TÄYDENNYKSET 2010 PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOKSET JA TÄYDENNYKSET 2010 Määräykset ja ohjeet 2011:20 Määräykset ja ohjeet 2011:20 Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset

Lisätiedot

Koillisreitin opetussuunnitelma. Yhdessä sovussa toimien toinen toistamme kunnioittaen sekä kannustaen opimme, työstä iloiten.

Koillisreitin opetussuunnitelma. Yhdessä sovussa toimien toinen toistamme kunnioittaen sekä kannustaen opimme, työstä iloiten. Koillisreitin opetussuunnitelma Yhdessä sovussa toimien toinen toistamme kunnioittaen sekä kannustaen opimme, työstä iloiten. Rohkeasti työhön tartumme ja vastuuta kannamme; siten suuriksi kasvamme. Yhteistyössä

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta?

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? - 1 - Mä en osaa! Jos lapsella on oppimisvaikeuksia ja koulunkäynti

Lisätiedot

Joensuun seudun opetussuunnitelma. Keskeiset uudistukset

Joensuun seudun opetussuunnitelma. Keskeiset uudistukset Joensuun seudun opetussuunnitelma Keskeiset uudistukset Opetussuunnitelman käyttöönotto Uuden opetussuunnitelman mukainen opetus alkaa kaikissa kouluissa 1.8.2016 Luokissa 1-6 uusi opetussuunnitelma kokonaisuudessaan

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

Kokemäen kaupunki Perusopetuksen opetussuunnitelma täydennykset ja muutokset 2011

Kokemäen kaupunki Perusopetuksen opetussuunnitelma täydennykset ja muutokset 2011 Kokemäen kaupunki Perusopetuksen opetussuunnitelma täydennykset ja muutokset 2011 Sivu 2 SISÄLLYS 1. OPETUSSUUNNITELMA 1.2 OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 2. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 2.1 PERUSOPETUKSEN

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset Liite 3/Kola 15.6.2011 46 Luku 5.4 ja 8 (s. 47-72): Liite 2/Kola 26.8.2014 60 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset Opetushallitus 2011:20 MÄÄRÄYS 29.10.2010 DNRO 50/011/2010

Lisätiedot

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä!

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! OPS 2016 Arvokeskustelun tuloksia Keravanjoen koulun huoltajat 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? oppivelvollisuus ja yleissivistys oppii vastuulliseksi kansalaiseksi

Lisätiedot

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

SAUVON KUNNAN PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKKIEN 1-9 OPETUSSUUNNITELMA

SAUVON KUNNAN PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKKIEN 1-9 OPETUSSUUNNITELMA SAUVON KUNNAN PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKKIEN 1-9 OPETUSSUUNNITELMA Luonnos 8/2011 muuttuneet ja täydennetyt luvut 1-5, 7 ja 8. Sauvon perusopetuksen opetussuunnitelma on kokonaisuus, joka muodostuu tästä

Lisätiedot

VIEREMÄN KUNNAN OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKILLE 1 9

VIEREMÄN KUNNAN OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKILLE 1 9 1 VIEREMÄN KUNNAN OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKILLE 1 9 Perusopetuksen opetussuunnitelma hyväksytty/sivistyslautakunta 31.5.2005 39 Hyväksytty päivitykset/sivistyslautakunta 14.9.2010 45 14.12.2010 69 14.2.2011

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 7.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja

Lisätiedot

Tehostettu tuki käytännössä

Tehostettu tuki käytännössä Tehostettu tuki käytännössä - mitä se on ja miten tukea tehostetaan? Pyhäntä 29.2.2012 Raisa Sieppi, ohjaava opettaja Kolmiportainen oppimisen ja koulunkäynnin tuki Erityisen tuen päätökseen ja HOJKSiin

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI HARJAVALLAN KAUPUNKI KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA Kasvatus- ja opetuslautakunta 27.2.2012/10 JOHDANTO Oppilashuollon tehtävänä on huolehtia oppimisen perusedellytyksistä,

Lisätiedot

Lisäopetusta ja sen opetussuunnitelmaa arvioidaan ja kehitetään lukuvuosittain.

Lisäopetusta ja sen opetussuunnitelmaa arvioidaan ja kehitetään lukuvuosittain. LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2014 VAASASSA 1. Lisäopetuksen järjestäminen 1.1. Lisäopetuksen järjestäminen ja tehtävä Lisäopetus eli kymppiluokka on tarkoitettu perusopetuksen oppimäärän samana tai

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

RAISION KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA (VUOSILUOKAT 1 9)

RAISION KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA (VUOSILUOKAT 1 9) RAISION KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA (VUOSILUOKAT 1 9) PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2004 soveltaen ja Raision kaupungin perusopetuksen (vuosiluokat 1-9) opetussuunnitelman

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KAUHAVA

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KAUHAVA PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KAUHAVA OPETUSHALLITUS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Opetussuunnitelma............................. 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 1.2 Opetussuunnitelman

Lisätiedot

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa opetusneuvos Aki Tornberg Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä

Lisätiedot

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus Tuki annetaan mahdollisuuksien mukaan omassa tutussa ympäristössä ja luokassa. Tarpeen kasvaessa tukimuotoja voidaan lisätä joustavasti ja päinvastoin. Tuen kolmiportaisuus Peruskouluissa 3 Tuen kolmiportaisuus

Lisätiedot

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KAUHAVA

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KAUHAVA PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KAUHAVA OPETUSHALLITUS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Opetussuunnitelma............................. 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 1.2 Opetussuunnitelman

Lisätiedot

1.8.2011 voimaan tuleva ops

1.8.2011 voimaan tuleva ops 1.8.2011 voimaan tuleva ops Täydennetty 1.8.2010 ALAVUDEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Suunnitelma perustuu Opetushallituksen 16.1.2004 antamiin opetussuunnitelman perusteisiin, joita on velvoittavalla

Lisätiedot

RAISION KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA (VUOSILUOKAT 1 9)

RAISION KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA (VUOSILUOKAT 1 9) RAISION KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA (VUOSILUOKAT 1 9) PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2004 soveltaen ja Raision kaupungin perusopetuksen (vuosiluokat 1-9) opetussuunnitelman

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki perusopetuksessa

Kolmiportainen tuki perusopetuksessa Kolmiportainen tuki perusopetuksessa Tuija Vänni Kelpo-kehittämishankkeen koordinaattori Turku 1 Miksi tämä muutos? Erityisopetuksen strategia 2007 (OKM) Perusopetuslain muutokset 1.8.10 ja 1.1.11 Perusopetuksen

Lisätiedot

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio)

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Kaustisen kunta Perusopetus Vuosi 201 LOMAKE B LUOTTAMUKSELLINEN kirjaa tiedot laatikoiden alle, älä laatikkoon ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Tämä selvitys

Lisätiedot

TAMMELAN KUNTA PERUSOPETUS OPETUSSUUNNITELMA

TAMMELAN KUNTA PERUSOPETUS OPETUSSUUNNITELMA TAMMELAN KUNTA PERUSOPETUS OPETUSSUUNNITELMA VERSIO 16.6.2011 Sisällysluettelo 1. OPETUSSUUNNITELMA...3 1.1. Opetussuunnitelman laatiminen...3 1.2. Opetussuunnitelman sisältö...3 2. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN

Lisätiedot

Keskireitin opetussuunnitelma

Keskireitin opetussuunnitelma 1 Keskireitin opetussuunnitelma Hollihaan, Isokylän ja Länsipuiston koulut Kokkola Yhdessä sovussa toimien toinen toistamme kunnioittaen sekä kannustaen opimme, työstä iloiten. Rohkeasti työhön tartumme

Lisätiedot

Alavuden valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Alavuden valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Alavuden valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Opetushallitus on hyväksynyt 18.6.2009 maahanmuuttajille järjestettävän perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet. Perusopetukseen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas:

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Mikkelin kaupunki Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma () () Koulu/päiväkoti: Henkilötiedot Päiväys / Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

Päivitetty 20.5.2014. Liedon kunnan perusopetuksen vuosiluokkien 1-9 opetussuunnitelma

Päivitetty 20.5.2014. Liedon kunnan perusopetuksen vuosiluokkien 1-9 opetussuunnitelma Päivitetty 20.5.2014 Liedon kunnan perusopetuksen vuosiluokkien 1-9 opetussuunnitelma Sisällysluettelo 1. Opetussuunnitelma... 1 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen Liedossa... 1 1.2 Opetussuunnitelmaan

Lisätiedot

OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa

OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa EDUCA 24.1.2014 Irmeli Halinen ja Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Verkkosivut: oph.fi/ops2016 Etusivun uutiset

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS Oppivelvollisille tarkoitetun perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS Oppivelvollisille tarkoitetun perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 DNO 4/011/2009 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Perusopetuksen järjestäjille PÄIVÄMÄÄRÄ 16.3.2009 Voimassaoloaika 16.3.2009 alkaen toistaiseksi Säännökset joihin toimivalta määräyksen Perusopetuslaki

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA LIMINGAN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA SISÄLTÖ 1. Opetussuunnitelma... 5 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen... 5 1.2. Opetussuunnitelman sisältö... 5 2. Opetuksen

Lisätiedot

KANNUKSEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. vuosiluokat 1-9

KANNUKSEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. vuosiluokat 1-9 KANNUKSEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA vuosiluokat 1-9 01.08.2012 OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Opetussuunnitelma 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 1.2 Opetussuunnitelman sisältö 2. Opetuksen

Lisätiedot