1. Itäreitin opetussuunnitelma Opetussuunnitelman laatiminen Opetussuunnitelman sisältö Opetuksen järjestämisen lähtökohdat 6

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1. Itäreitin opetussuunnitelma 4. 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 4 1.2 Opetussuunnitelman sisältö 5. 2. Opetuksen järjestämisen lähtökohdat 6"

Transkriptio

1 ITÄREITIN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Itäreitin opetussuunnitelma Opetussuunnitelman laatiminen Opetussuunnitelman sisältö 5 2. Opetuksen järjestämisen lähtökohdat Perusopetuksen arvopohja Perusopetuksen tehtävä Perusopetuksen järjestäminen Perusopetuksen rakenne 9 3. Opetuksen toteuttaminen Oppimiskäsitys Oppimisympäristö Toimintakulttuuri Opetusmenetelmät ja työtavat Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin tuki paikallisessa opetussuunnitelmassa Yksilölliset suunnitelmat Oppimissuunnitelma Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Oppimisen ja koulunkäynnin tukimuodot Opetusjärjestelyihin liittyvä tuki Tukiopetus Osa-aikainen erityisopetus Erityisopetus Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksesta vapauttaminen Pidennetty oppivelvollisuus Toiminta-alueittainen opiskelu Ohjauksellinen ja muu tuki Kodin ja koulun välinen yhteistyö Ohjauksen järjestäminen Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestäminen Perusopetusta tukeva muu toiminta Joustavan perusopetuksen toiminta Oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen 66

2 Oppilashuolto Turvallisuuden edistäminen Henkilötietojen käsittely, salassapito ja tietojen luovuttaminen Oppilashuollon ja turvallisuuden edistäminen paikallisessa opetussuunnitelmassa Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus Saamelaiset Romanit Viittomakieliset Maahanmuuttajat Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet Äidinkieli ja kirjallisuus 86 Suomi äidinkielenä 7.3 Toinen kotimainen kieli Ruotsi Vieraat kielet Matematiikka Ympäristö- ja luonnontieto Biologia ja maantieto Fysiikka ja kemia Terveystieto Uskonto Evankelisluterilainen uskonto Elämänkatsomustieto Historia Yhteiskuntaoppi Musiikki Kuvataide Käsityö Liikunta Kotitalous Valinnaisaineet Oppilaanohjaus Oppilaan arviointi Arviointi opintojen aikana Päättöarviointi Todistukset Erityisen koulutustehtävän mukainen ja erityiseen pedagogiseen järjestelmään tai periaatteeseen perustuva opetus 227 Halkokarin ja Hakalahden koulun matematiikkaluokan

3 3 opetussuunnitelma Torkinmäen koulun viestintäkasvatuksen opetussuunnitelma Liitteet Liite 1 Kirjainmallit, numerot ja välimerkit Liite 2 Kielitaidon tasojen kuvausasteikko Liite 3 Päihteiden käytön epäily ja siihen puuttuminen Liite 4 Kiusaamiseen ja väkivaltaan puuttuminen Liite 5 Toimintatavat kriisitilanteissa PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2004 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2004

4 4 1. ITÄREITIN OPETUSSUUNNITELMA 1.1 OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN Valtakunnalliset ja paikalliset perusopetusta koskevat päätökset muodostavat perusopetusta ohjaavan kokonaisuuden. Nämä päätökset ovat perusopetuslaki ja -asetus valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet opetuksen järjestäjän (Kokkolan kaupungin) hyväksymä opetussuunnitelma opetussuunnitelmaan perustuva perusopetuksen 9 :n mukainen vuosittainen suunnitelma (lukuvuosisuunnitelma) Itäreitin opetussuunnitelmatyö Itäreitin opetussuunnitelmaprosessin tavoitteena on ollut esi- ja perusopetuksen tavoitteiden selkiyttäminen ja opetuksen yhtenäistäminen, jolloin oppilaalle luodaan ehyt ja turvallinen oppijan polku esiopetuksesta peruskoulun päättövaiheeseen. Itäreitin muodostavat Hakalahden, Halkokarin, Jokilaakson ja Torkinmäen koulut sekä Halkokarin, Hakalahden, Jokilaakson, Nahkurin, Tervanpolttajan ja Rytimäen päiväkodit. Opetussuunnitelma on syntynyt monivaiheisen työn tuloksena. Työssä ovat olleet mukana perusopetuksen opettajat ja rehtorit ja esiopettajat. Oppilaiden vanhemmille ja vanhempainyhdistyksen edustajille on järjestetty tilaisuuksia, joissa myös heillä on ollut mahdollisuus vaikuttaa opetussuunnitelman sisältöön. Myös koulujen oppilasedustajia, luokkaasiamiehiä ja oppilaskuntaa on kuultu opetussuunnitelmaprosessin aikana. Opetussuunnitelmatyön vaiheet ovat olleet lisäksi koko ajan luettavissa koulujen www-sivuilla ja palautteen antaminen tätä kautta on ollut mahdollista. Opettajat ja esiopetuksesta vastaavat ovat työskennelleet oppiainekohtaisissa tiimeissä. Tiimit on muodostettu yhtenäisen perusopetuksen periaatteen mukaan, jossa hyödynnetään luokanopettajien, aineenopettajien, esiopettajien ja erityisopettajien ammatillista osaamista. Lisäksi lukuvuonna on kaikilla Itäreitin perusopetuksen kouluilla ollut opetussuunnitelmatyöstä vastaava suunnittelija, jonka tehtäviin on kuulunut opetussuunnitelmatyön organisointi ja tiedottaminen. Opetussuunnitelmatyöstä on vastannut suunnittelijatiimi, jonka tehtäviin on kuulunut myös opetussuunnitelmaan liittyvän koulutuksen ja muiden yhteistyömuotojen suunnittelu. Koulutusiltapäiviin ovat osallistuneet kaikki koulujen opettajat ja esiopetuksen edustajat. Yhteistoiminta-alueella on koordinoivana ryhmänä toiminut lisäksi linkkitiimi, johon on kuulunut edustajia kaikista kouluyksiköistä ja esiopetuksesta. Koulujen rehtorit ovat myös muodostaneet oman tiimin. Osa opetussuunnitelmasta on työstetty Kokkolan kaupungin sivistystoimenpalvelukeskuksen asettamissa työryhmissä, joissa on edustajia kaikista Kokkolan perusopetuksen kouluista. Vuonna 2009 Kokkolan kaupunkikohtainen opetussuunnitelma yhtenäistettiin kuntaliitoksesta johtuen ja samalla ops-tiimit päivittivät Itäreitin opetussuunnitelman.

5 5 Vuonna 2011 itäreitin opetussuunnitelmaa on päivitetty valtakunnallisten säädösten, opetussuunnitelman perusteiden päivitysten ja täydennysten sekä Kokkolan opetustoimen linjauksien mukaan. 1.2 OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ Itäreitin opetussuunnitelma on laadittu Opetushallituksen opetussuunnitelman kokeiluperusteiden ( Opetushallituksen määräys 19/12/2002 ) pohjalta ja sitä on muutettu ja täydennetty hyväksyttyjen opetussuunnitelman perusteiden ja kuntakohtaisen opetussuunnitelman mukaiseksi sekä!. Itäreitin opetussuunnitelmassa on huomioitu Kokkolan suomenkielisen esi- ja perusopetuksen kuntakohtainen opetussuunnitelma sekä maakunnan ominaispiirteet, ympäristö ja kulttuuri. Opetussuunnitelma sisältää seuraavat asiasisällöt: - arvot ja toiminta-ajatus - yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet - kieliohjelma - tuntijako - oppimisympäristön ja työtapojen kuvaukset sekä yhteistoiminta-alueen yhteinen ja yksiköiden omat toimintakulttuurikuvaukset - ruotsinkielinen kielikylpyopetus ja matematiikkaluokkaopetus - opetuksen eheyttäminen - aihekokonaisuuksien toteuttaminen - opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain - valinnaisaineiden opetus - tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle - yhteistyö esiopetuksen ja muun perusopetuksen kanssa - kodin ja koulun yhteistyö - yhteistyö muiden tahojen kanssa - oppilashuollon suunnitelma ja siihen liittyvä yhteistyö - oppimissuunnitelman laatimisen periaatteet - ohjaustoiminta opiskelun tukena ja työelämään tutustumisen periaatteet - kerhotoiminnan järjestäminen - tukiopetuksen järjestäminen - erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus - oppilaan arviointi ja sen perustuminen hyvän osaamisen kuvauksiin ja päättöarvioinnin kriteereihin - opinnoissa etenemisen periaatteet - todistukset - tietostrategia - toiminnan arviointi ja jatkuva kehittäminen

6 6 2. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 2.1 PERUSOPETUKSEN ARVOPOHJA Arvot Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Ihmisoikeuksia määrittäviä keskeisiä asiakirjoja ovat YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus, Lapsen oikeuksien sopimus sekä Euroopan ihmisoikeussopimus. Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista. Ihmisyyden keskeisiä elementtejä ovat totuudellisuus, esteettisyys, eettisyys, uskonnon ja omantunnon vapaus. Ihmisyyden kasvualustaa on kulttuuri. Suomalaisuus ilmenee mm. elämänmuodoissa, perinteissä, työssä, tavoissa, arvostuksissa, taiteessa ja uskonnollisuudessa. Pohjalaista ja kokkolalaista elämänpiiriä leimaa kaksikielisyys, jonka kautta oppilaalle välittyy arvoja, asenteita ja tapoja. Läheisyyden, turvallisuuden ja huolenpidon kokemukset edistävät lapsen tunne-elämän kehittymistä ja luovat pohjaa psyykkiselle ja fyysiselle hyvinvoinnille. Turvalliset ihmissuhteet etenkin lapsuudessa vaikuttavat perusluottamuksen syntymiseen, elämässä selviytymiseen ja myötäelämisen kyvyn kehittymiseen. Arvoille ja hyville tavoille luodaan pohja kotikasvatuksessa. Hyvä yhteistyö kodin ja koulun kanssa edistää näiden tavoitteiden saavuttamista. Esi- ja perusopetuksen avulla edistetään yhteiskunnallista tasa-arvoa alueiden, sukupuolten ja erilaisten oppijoiden kesken. Esi- ja perusopetuksessa eri oppiaineiden opetus on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumatonta. Hyvän elämän ulottuvuuksiin kuuluu myös vastuu ympäristöstä, sen monimuotoisuuden säilyttämisestä tuleville sukupolville ja kestävän kehityksen edistäminen kaikilla alueilla. OPPIMISEN POLUN LÄHTÖKOHTIA jokainen on arvokas sellaisenaan Minä ja ihmisyys Minä ja tieto * vastuullisuus itsestä, lähimmäisistä * omat kokemukset ja tiedot lähtökohtana ja ympäristöstä * tiedon hankinta * toisten kunnioittaminen * tiedon jäsentäminen * suvaitsevaisuus * tiedon hyödyntäminen * erilaisuuden hyväksyminen * uuden tiedon tuottaminen * totuudellisuus * kriittisyys * oikeudenmukaisuus * tasa-arvo * hyvinvointi * suomalaisuus * osa suurta kokonaisuutta maailmassa Minä ja oppiminen * työnteon ja oppimisen ilo * oppimaan oppimisen taidot * ajattelutaidot

7 7 Toiminta-ajatus * ongelmanratkaisutaidot * vuorovaikutustaidot * viestintätaidot * elinikäinen oppiminen Itäreitin alueen päiväkodit ja peruskoulut muodostavat yhtenäisen esi- ja perusopetusyhteisön. Oppijan polulla korostuvat yhdessä toimiminen, keskinäinen kunnioitus, oppimisen ja työnteon ilo, vastuuntuntoisuus ja terveen itsetunnon kehittyminen. Kasvatusta ja opetusta tukee tiivis yhteistyö oppilaiden vanhempien kanssa. 2.2 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄ Opetus ja kasvatus tukee oppilaan persoonallisuuden rakentumista, kykyä oppia uusia asioita ja vahvistaa yhteisöllisyyden ja yhteisvastuun merkitystä ihmisten välisessä kanssakäymisissä. Esi- ja perusopetus muodostavat yhtenäisen oppijan polun. Alimmilla vuosiluokilla opitaan hyvät oppimaan oppimisen taidot, jotka edistävät oppimista ja kasvua. Hyvä yleissivistys antaa pohjan jatko-opintoihin, aktiiviseen yhteiskunnan jäsenyyteen ja elinikäiseen oppimiseen. Opetuksen tehtävänä on välittää kulttuuriperintöä, arvoja ja toimintatapoja ja näin vahvistaa kielellistä ja kulttuurista identiteettiä suomalaisena, keskipohjalaisena ja maailmankansalaisena. Yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteena on tukea oppilaan terveen itsetunnon kehittymistä Opettaja ohjaa toimintaa, kannustaa ja rakentaa oppimista pyrkien huomioimaan oppilaan yksilöllisyyden Oppiminen on ongelmanratkaisuprosessi, jossa huomioidaan oppilaan aikaisemmat kokemukset, tiedot ja taidot Oppimisessa pyritään oppimisen ilon ja innostuksen säilyttämiseen Oppilaan tulee oppia tiedonhankintaa, tiedonkäsittelyä ja arviointia Oppilaan tulee oppia vuorovaikutustaitoja, jotka edistävät omaa ja toisten oppimista ja antavat valmiuksia mielipiteiden esittämiseen, kuunteluun, työnjakoon ja kriittiseen pohdintaan Oppilaalla on mahdollisuus oppia yksin tai vuorovaikutuksessa parin, ryhmän tai opettajan ohjauksessa Oppiaineita voidaan opiskella ainekohtaisesti, teemoittain tai eheytetyn opetuksen mukaan Opetus- ja oppimismenetelmien valinnassa huomioidaan tyttöjen ja poikien tarpeet ja erilaisuus 2.3 PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN Perusopetuslain mukaan opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti ja siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa ja opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen

8 8 opiskeluympäristöön. 1 Oppilaalla on lain mukaan oikeus työpäivinä saada opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Oppilaalla on myös oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto sekä laissa määritellyt opintososiaaliset edut ja palvelut. 2 1 Perusopetuslaki (628/1998) 3 2 mom. (477/2003), 3 3 mom. ja 29 1 mom. 2 Perusopetuslaki 30 1 mom. (642/2010), 31 1 mom. ja 31 a 1 mom. (477/2003) Suomen perustuslain mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella 3. Suomi on myös sitoutunut kansainvälisiin sopimuksiin, ohjelmiin ja julistuksiin, jotka edellyttävät opetuksen järjestämistä siten, että lasten ja nuorten oppiminen voidaan turvata yhteisessä koulussa 4. 3 Suomen perustuslaki (731/1999) 6 2mom. 4 YK:n Yleissopimus lapsen oikeuksista 1989, Salamancan julistus (Salamanca Statement) 1994, Luxemburgin peruskirja (The Charter of Luxemburg) 1996 ja YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus 2006 Opetuksen, ohjauksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana on huolenpito hyvästä ja turvallisesta koulupäivästä. Koulutyö järjestetään siten, että oppilaan hyvinvoinnille, kehitykselle ja oppimiselle on mahdollisimman suotuisat edellytykset. Kouluyhteisön tulee olla turvallinen, ilmapiiriltään kunnioittava sekä ystävällinen. Oppimisympäristön turvallisuutta tai terveyttä vaarantaviin tekijöihin puututaan heti. Koulupäivän tulee rakenteellaan, sisällöillään ja toimintatavoillaan luoda mahdollisuudet rauhalliseen työskentelyyn ja asioihin syventymiseen, yhdessä oppimiseen ja tekemiseen sekä oppimisen ilon ja mielekkyyden kokemuksiin. Perusopetus edistää kannustavaa vuorovaikutusta, yhteistyötä, y hteistä vastuunottoa ja osallisuutta. Erityistä huomiota kiinnitetään oppilaiden mahdollisuuksiin vaikuttaa omaan yhteiseen työskentelyyn sekä toimintaympäristöön. Osallisuuden kautta tuetaan oppimista, hyvinvointia sekä vastuulliseksi ihmiseksi ja yhteiskunnan jäseneksi kasvamista. Oppilasta tukeva yhteisöllinen koulu arvostaa oppilaiden, opettajien, muiden kouluyhteisön jäsenten ja asiantuntijoiden sekä perheiden merkitystä toiminnassaan. Koulu tekee yhteistyötä esiopetuksen ja muun varhaiskasvatuksen, aamu- ja iltapäivätoiminnan, muiden perusopetusta antavien koulujen, jatko- opintoja tarjoavien oppilaitosten, sosiaali- ja terveystoimen sekä muiden lasten kasvua ja kehitystä tukevien toimijoiden kanssa. Oppilaaksi ottaminen Kokkolassa Opetuksen järjestäjä osoittaa kullekin oppilaalle lähikoulun. Lähikoulu on pääsääntöisesti oppilaan kotia lähinnä sijaitseva koulu. Mikäli lähikouluna voisi toimia

9 9 useampi koulu, määritellään koulu alueen kokonaistilanteen mukaan. Lähtökohtana on opetusryhmien tasapuolinen muodostaminen. Lähikoulun osoittamisesta tulee päätös oppilaan huoltajalle. Opetuksen järjestäjä voi osoittaa lähikoulusta poikkeavan koulun myös silloin, kun oppilaan etu sitä vaatii. 2.4 PERUSOPETUKSEN RAKENNE Esiopetus ja vuosiluokat 1-2 Oppijan polku alkaa esiopetuksella, jota annetaan 6-vuotiaille joko päiväkodissa tai koulussa. Yhteistyö esiopetuksen ja muun opetuksen kanssa tarkoittaa sitä, että esiopetuksen ja perusopetuksen opetussuunnitelma on yhtenäinen, jatkuva ja tavoitteellinen kokonaisuus. Oppimistavoitteet, oppisisällöt ja opetusmenetelmät sekä arviointi muodostavat kokonaisuuden, joka pohjautuu aikaisemmin opittuun. Esiopetuksessa olevat oppilaat tutustuvat tulevaan kouluunsa sekä sen henkilökuntaan. Vuosiluokat 3-6 Vuosiluokilla 3-6 oppilaiden opetus tapahtuu pääsääntöisesti luokanopettajan ohjauksessa. Oppilaiden iän karttuessa osa oppiaineista voidaan opettaa aineenopettajan johdolla. Alemmilla luokilla oppiaineet toimivat välineinä oppimistaitojen hankinnassa. Yläluokille siirryttäessä oppilas tutustuu uuteen oppimisympäristöön pajatoiminnan avulla. Pajoissa toimivat opettajina pääsääntöisesti aineenopettajat. Pajatoiminnasta päätetään vuosittain lukuvuosisuunnitelmassa. Vuosiluokat 7-9 Vuosiluokilla 7-9 opetus tapahtuu pääsääntöisesti aineenopettajien ohjauksessa. Hankittujen oppimaan oppimisen taitojen avulla oppilas oppii ottamaan yhä enemmän vastuuta omasta opiskelustaan. Määrätietoisen ja tavoitteellisen opiskelun merkitys korostuu erityisesti viimeisillä perusopetuksen luokilla. Perusopetuksen päättövaiheessa oppilas tutustuu jatkoopiskelumahdollisuuksiin oppilaanohjaajan avustuksella ja päättää toisen asteen opinnoista. Kieliohjelma Kielet ja oppimäärät A-kieli peruskoulun 3.-luokalla alkava, kaikille yhteinen, pakollinen kieli Kokkolassa englanti EN Vapaaehtoinen A-kieli peruskoulun 4.-luokalla alkava vapaaehtoinen kieli Kokkolassa toinen kotimainen kieli RU Yhteinen B-kieli peruskoulun 7.-luokalla alkava, kaikille yhteinen pakollinen kieli Kokkolassa toinen kotimainen kieli RU

10 10 Valinnainen B-kieli peruskoulun 8.-luokalla alkava valinnainen vieras kieli Kokkolassa saksa, ranska, venäjä, italia, espanja SA, RA, VE, IT, ES Oppilas opiskelee peruskoulun aikana yhteisenä A-kielenä englannin kieltä ja B-kielenä toista kotimaista kieltä (ruotsin kieltä). Ruotsin kielen opiskelun oppilas voi aloittaa jo 4. vuosiluokalta vapaaehtoisena kielenä, jolloin hän saavuttaa myös ruotsin kielessä A-kielen tason. Lisäksi oppilas voi valita opinto-ohjelmaansa 8. luokalta alkavan saksan, ranskan tai venäjän kielen. Peruskoulun 4. luokalla alkavan vapaaehtoisen A-kielen (ruotsin kieli) opetus toteutetaan luokilla 4-6 oppilaan vakiotuntien lisänä tulevana opetuksena. Luokkien 7 9 aikana toisen kotimaisen kielen opetus tapahtuu joko vapaaehtoisena A-kielenä tai kaikille yhteisenä B-kielenä. Molemmat kielet sisältyvät oppilaan 30 vvh:n kokonaistuntimäärään. Peruskoulun 8. luokalla alkava valinnainen B-kieli on yksi oppilaan valinnaisista aineista 8. ja 9. luokalla, joten valinnaisen kielen tuntimäärä sisältyy oppilaan kokonaistuntimäärään (30 vvh) Toisella asteella opiskelija voi jatkaa opintojaan suorittamiensa oppimäärien pohjalta. Varhennettu kielenopetus Koulu voi antaa kielenopetusta jo ennen kieliohjelman mukaista opetusta. Tällöin annettavan opetuksen tunnit otetaan koulun muusta tuntiresurssista. Varhennetusta kielenopetuksesta päätetään vuosittain lukuvuosisuunnitelmassa. Eri kieli- ja kulttuuritaustaiset oppilaat Eri kieli- ja kulttuuritaustaiset oppilaat voivat noudattaa omaa opetussuunnitelmaansa.

11 11 Tuntijako Perusopetuksen tuntijako Itäreitillä Luokka / Oppiaine Yht Äidinkieli ja kirjallisuus A-kieli B-kieli Matematiikka Ympäristö- ja luonnontieto Biologia ja maantieto Biologia 1 1 1,5 Maantieto 1 1 1,5 Fysiikka 0,5 0, ,5 4,5 Kemia 0,5 0,5 1 1,5 1 4,5 Terveystieto Uskonto Historia Yhteiskuntaoppi 3 3 Musiikki 1,5 1, Kuvataide 1.5 1, Käsityö Liikunta Kotitalous 3 3 Oppilaanohjaus 1 0,5 0,5 2 Valinnaiset aineet Pajatunti Oppilaan tuntimäärä Vapaaehtoinen A-kieli, ruotsi * 2* 2* 12 Oppil. Tuntimäärä vapaaeht. A-kielen kanssa *) Vapaaehtoista A-kieltä oppilaat opiskelevat B-kielen tuntimäärän mukaan luokilla oppiaineiden välinen tuntijako joustaa kokonaisopetuksen suunnitelman mukaisesti luokilla oppiaineiden tuntijako on joustava eheyttäviä oppimisprojekteja toteutettaessa. Matematiikkaluokkien tuntijaot Halkokarin ja Hakalahden koulujen koulukohtaisissa opetussuunnitelmissa liitteinä luokkien pajat ja niiden toteuttaminen hyväksytään lukuvuosisuunnitelmassa.

12 12 3. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS Esiopetuksesta lähtien oppilaan oman tietorakenteen pohjana ovat hänen aikaisemmin hankkimansa tiedot, taidot ja kokemukset. Oppiminen on tavoitteellista ja aktiivista ongelmanratkaisua sisältävä prosessi. Opettaja ohjaa toimintaa ja luo myönteisen ja turvallisen oppimisympäristön, jossa oppilaalla on mahdollisuus työskennellä itsenäisesti tai vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Vuorovaikutuksella edistetään sekä omaa että toisten oppimista, harjoitellaan puhumista, kuuntelemista, omien mielipiteiden esittämistä ja kysymysten tekoa. Vuorovaikutustaitoihin kuuluu myös oppilaan tutustuminen uusiin opettajiin, ja muutokset antavat oppilaille uusia mahdollisuuksia. Toimiminen erilaisten opettajapersoonien kanssa edistää lasten vuorovaikutustaitojen kehitystä. Opetus ohjaa kriittiseen tiedonhankintaan ja käsittelyyn sekä antaa valmiuksia kykyyn tehdä itsenäisiä valintoja. 3.2 OPPIMISYMPÄRISTÖ Oppimisympäristöllä tarkoitetaan oppimiseen liittyvää fyysisen ympäristön, psyykkisten tekijöiden ja sosiaalisten suhteiden kokonaisuutta, jossa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Fyysiseen oppimisympäristöön kuuluvat erityisesti koulun rakennukset ja tilat sekä opetusvälineet ja oppimateriaalit. Siihen kuuluvat lisäksi muu rakennettu ympäristö ja ympäröivä luonto. Opiskelutilat ja - välineet tulee suunnitella ja järjestää siten, että ne mahdollistavat monipuolisten opiskelumenetelmien ja työtapojen käytön. Työvälineiden ja materiaalien sekä kirjastopalvelujen tulee olla oppilaan käytettävissä niin, että ne antavat mahdollisuuden aktiiviseen ja myös itsenäiseen opiskeluun. Oppimisympäristön varustuksen tulee tukea myös oppilaan kehittymistä nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi ja antaa tilaisuuksia tietokoneiden ja muun mediatekniikan sekä mahdollisuuksien mukaan tietoverkkojen käyttämiseen. Fyysisen oppimisympäristön esteettisyyteen tulee myös kiinnittää huomiota. Psyykkisen ja sosiaalisen oppimisympäristön muodostumiseen vaikuttavat toisaalta yksittäisen oppilaan kognitiiviset ja emotionaaliset tekijät, toisaalta vuorovaikutukseen ja ihmissuhteisiin liittyvät tekijät. Oppimisympäristön tulee tukea oppilaan kasvua ja oppimista. Sen on oltava fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallinen ja tuettava oppilaan terveyttä. Tavoitteena on tukea oppilaan oppimismotivaatiota ja uteliaisuutta sekä edistää hänen aktiivisuuttaan, itseohjautuvuuttaan ja luovuuttaan tarjoamalla kiinnostavia haasteita ja ongelmia. Oppimisympäristön tulee ohjata oppilasta asettamaan omia tavoitteitaan ja arvioimaan omaa toimintaansa. Oppilaalle voidaan antaa mahdollisuus osallistua oppimisympäristönsä rakentamiseen ja kehittämiseen. Oppimisympäristön tulee tukea myös opettajan ja oppilaan välistä sekä oppilaiden

13 13 keskinäistä vuorovaikutusta. Sen tulee edistää vuoropuhelua ja ohjata oppilaita työskentelemään ryhmän jäsenenä. Tavoitteena on avoin, rohkaiseva, kiireetön ja myönteinen ilmapiiri, jonka ylläpitämisestä vastuu kuuluu sekä opettajalle että oppilaille. Itäreitin yhteistoiminta-alue koostuu alueella annettavasta esiopetuksesta, Halkokarin, Jokilaakson, Torkinmäen ja Hakalahden kouluista. Halkokarin koulussa aloittaneet matematiikkaluokan oppilaat jatkavat luokilla Hakalahden koulussa. Lukuvuosittaisissa suunnitelmissa päätetään tarkemmin esiopetuksen järjestelyistä ja siitä, miten eri vuosiluokkien opetus on järjestetty kussakin koulussa. Esiopetus toimii joko päiväkotien yhteydessä tai koulujen tiloissa. Itäreitin yhteistoiminta-alueella voidaan koulujen tiloja käyttää joustavasti oppilasmäärien mukaan. Oppilasvirrat kulkevat yhteistoiminta-alueen sisällä ja tarkoituksena on luoda oppilaan kannalta yhtenäinen ja turvallinen oppimisen polku esiopetuksesta aina perusopetuksen päättövaiheeseen saakka. Alueellinen yhteistoiminta koulujen välillä muotoutuu yhteisen opetussuunnitelman kautta. Koulujen omaleimaisuus, painotukset ja erityisosaaminen ovat kuitenkin osa kunkin koulun omaa toimintakulttuuria. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetusta järjestetään Itäreitin alueella kaupunkikohtaisen opetussuunnitelman mukaisesti. Kokkolassa noudatetaan ensisijaisesti lähikouluperiaatetta. Dysfasiaopetusta järjestetään Halkokarin koululla. 3.3 TOIMINTAKULTTUURI Koulujen välinen avoin ja kiinteä yhteistyö tukee jokaisen onnistumista omassa tehtävässään. Tästä hyötyy ennen kaikkea oppilas, joka etenee omaa polkuaan läpi esi- ja perusopetuksen niin, että hänen oppimisensa ja kasvunsa saa tukea koko kouluajan. Koulujen tavoitteena oleva avoin, rohkaiseva ja myönteinen oppimisilmapiiri kannustaa osallistumaan yhteiseen keskusteluun ja toimintaan, jossa jokainen kokee olevansa tärkeä ja arvokas. Yhteisesti sovituilla toimintamalleilla luodaan turvallinen oppimisympäristö, joka tukee oppilaan hyvinvointia. Oppilaan kokonaisvaltaista kasvua ja elämässä selviytymistä tuetaan moniammatillisella yhteistyöllä, jossa keskeistä on luottamuksellisuus eri toimijoiden kesken. Ongelmatilanteita ennakoidaan varhaisen puuttumisen keinoin. Kodin ja koulun välinen yhteistyö on tärkeää oppilaan kasvun tukemisessa. Hyvät tavat ja koulujen sääntöjen noudattaminen ovat yhteistyön ja kanssakäymisen peruselementtejä. Vastuullisuuteen kuuluvat vastuu itsestä, toisista ja ympäristöstä. Lapsia ja nuoria ohjataan näkemään työn tekeminen tärkeänä ja arvokkaana kotona, koulussa ja ympäröivässä yhteiskunnassa. Oppilaita kannustetaan toimimaan omien ja yhteisten asioiden puolesta mm. luokka-asiamies-, kummioppilas-, oppilaskunta- ja tukioppilastoiminnassa. Kouluissa järjestettävät juhlat, tapahtumat ja vierailut välittävät suomalaiseen kulttuuriin kuuluvia perinteitä, jotka vahvistavat oppilaan käsitystä omista juuristaan. Tutustuminen vieraisiin kulttuureihin luo pohjaa suvaitsevaisuuteen ja erilaisuuden hyväksymiseen ja antaa oppilaalle valmiuksia toimia globalisoituvassa maailmassa.

14 14 Painotuksia Itäreitin oppimisympäristöissä Hakalahden päiväkoti Halkokarin päiväkoti Rytimäen päiväkoti Tervanpolttajan päiväkoti Nahkurin päiväkoti Hakalahden koulu Jokilaakson koulu Halkokarin koulu Rytimäen koulu Torkinmäen koulu Kaustarin koulu ruotsinkielinen kielikylpy, kaksikielisyys, ympäristökasvatus ympäristökasvatus ympäristökasvatus liikunta leikki ja toiminnallinen oppiminen matematiikkaluokat, liikuntapainoitteiset luokat, ympäristökasvatuksen, kansainvälisyyskasvatuksen ja viestintäkasvatuksen teemapäivät vuorovuosittain, ystävyyskoulutoiminta ympäristökasvatus ja liikunta matematiikkaluokat, erityisluokat, ystävyyskoulutoiminta Alkuopetuksen yhteistyö esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen kanssa lukuvuosittain ratkaistaan opetuksen painottaminen viestintäkasvatuksessa, ystävyyskoulutoiminta, työkasvatus ja Unicef-koulutoiminta Joustava koulunaloitus vuosiluokattoman opetuksen avulla esi- ja alkuopetuksessa (kokeilu ) Koulukohtaiset kuvaukset toimintakulttuurista Hakalahden koulun toimintakulttuuri Hakalahden koulun toimintakulttuurin vahvimpia puolia on työyhteisössä toimivien niin nuorten kuin aikuistenkin keskinäinen kunnioitus, tasa-arvoisuus ja aito välittäminen. Hyvät tavat ovat yhteistyön ja kanssakäymisen peruselementtejä. Mottojamme ovat Rajat ja rakkaus ja Hyvät tavat kaunistavat. Työn tekemisen merkitystä oppilaan ikä ja edellytykset huomioiden pidetään tärkeänä sekä tiedollisen että taidollisen osaamisen alueilla. Pyrimme niin tiedollisen ja taidollisen kuin

15 15 sosiaalisenkin pääoman kasvattamiseen. Kannustava ja realistinen arviointi tukee oppilaan kasvua ja minäkuvan muodostumista. Sisäinen yrittäjyys korostuu oppimistavoitteiden asettelussa. Työyhteisössämme pyrimme ennakoimaan tulevaa. Uudet haasteet vaativat asioihin paneutumista ja kriittistä arviointia. Avoin ja kriittinen keskustelu ohjaa nuoria vastuullisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Vastuullisuuteen kuuluvat vastuu itsestä, toisista ja ympäristöstä. Oppilaiden osallisuuteen kiinnitetään huomiota ja heitä kannustetaan toimimaan yhteisten asioiden puolesta mm. oppilaskunnassa ja tukioppilastoiminnassa. Oppilaat ovat mukana teemapäivien, juhlien ja muiden tapahtumien sekä luokka-kohtaisesti omien luokkiensa retkien ja leirikoulujen suunnittelussa ja järjestelyissä. Suomalaisen kulttuuriin perehtymisen ja siinä elämisen ohella kansainvälisyys antaa oppilaille valmiuksia toimia tulevaisuuden yhteiskunnassa. Koulullamme on ystävyyskoulu Liettuan Marijampolessa. Oppilaat oppivat ymmärtämään sekä omaa, että muiden maiden kulttuureita. Kansojen välinen suvaitsevaisuus ja kunnioitus kasvaa henkilökohtaisten kontaktien myötä. Perinteet ovat olleet ja ovat edelleen merkittävä osa koulumme toimintaa. Itsenäisyyspäivä-, joulu- ja kevätjuhlien lisäksi vietämme suomalaisen kulttuuriin kuuluvaa Kalevala-juhlaa ennen talvilomalle lähtöä. Keväisin järjestämme Hakalahti-illan, jolloin vanhemmilla, sukulaisilla ja lähiseudun asukkailla on mahdollisuus nauttia oppilaiden esityksistä, tutustua oppilastyönäyttelyihin ja ostaa oppilaiden järjestämiltä myyntitoreilta tuotteita. Vuosittaisten teemapäivien aiheina vuorottelevat viestintään ja mediataitoon, kansainvälisyyteen ja kulttuuriidentiteettiin sekä ympäristöön ja kestävään tulevaisuuteen liittyvät teemat. Yhteistyö Itäreitin alueella on luonnollinen osa koulumme toiminnassa. Kaikki opettajat ovat tietoisia koko esi- ja perusopetuksen päämääristä ja tavoitteista sekä oppijan polun eri vaiheista. Aineenopettajien oppilaantuntemus lisääntyy 6-luokkalaisten pajoissa ja samalla oppilaat tutustuvat tulevaan oppimisympäristöönsä. Koulullamme on turvallisuussuunnitelma, johon kuuluvat johtokunnan hyväksymät järjestyssäännöt (liite), koulukiusaamisen ja väkivallan ehkäisemisen ja puuttumisen toimintaohjelma (liite), kriisi- ja pelastussuunnitelmat (liite), päihteiden käytön ennaltaehkäisevä suunnitelma ja puuttumisen toimintaohjelma (liite). Oppilashuollollisissa asioissa lapsen/nuoren edun mukainen toiminta vaatii luottamuksellista ja moniammatillista yhteistyötä. Nopea, oikea-aikainen puuttuminen oppimisvaikeuksiin sekä oppilaiden asianmukainen auttaminen on tärkeä osa syrjäytymisen ehkäisyssä. Esille tulleisiin ongelmiin puututaan mahdollisimman varhain etsien ratkaisumalleja oppilaan auttamiseksi. Halkokarin ja Rytimäen koulujen toimintakulttuuri Jokainen kouluyhteisön jäsen on yhtä tärkeä ja arvokas, mutta samalla vastuullinen. Oppilaita kannustetaan työskentelemään omien edellytyksiensä mukaisesti samalla rohkaisten luovuuteen ja omien vahvuuksiensa löytämiseen sekä niiden esille tuomiseen. Oppilaita kasvatetaan sosiaalisuuteen, suvaitsevaisuuteen ja toisen huomion ottamiseen. Halkokarin ja Rytimäen kouluilla on koulutuksen järjestäjän vahvistamat järjestyssäännöt. Oppilaiden ja kouluyhteisön aikuisten keskinäistä yhteistoimintaa ohjataan myös muilla mahdollisilla ohjeilla ja periaatepäätöksillä. Näistä koulu tiedottaa tarpeen mukaan kirjallisesti tai koulun internetsivuilla. Oppilaille tarjotaan mahdollisuus osallistua koulun toimintaa ohjaavien ohjeiden ja päätösten valmisteluun lukuvuosittain erikseen sovittavalla tavalla.

16 16 Oppilaan oppimispolun etenemistä tuetaan yhteistyössä kodin ja esiopetuksen kanssa. Oppilaan hyvinvointia ja opiskelua tukee tarvittaessa moniammatillinen oppilashuoltotyöryhmä, joka kokoontuu säännöllisesti. Koulussa toteutetaan kummiluokkatoimintaa. Kriisitilanteita varten on laadittu turvallisuusohje. Koulu tekee yhteistyötä vanhempien, Itäreitin koulujen ja muiden oppilaitosten, seurakunnan, järjestöjen ja pienkiinteistöyhdistyksen kanssa. Koululla on yhteistoimintaa myös ystävyyskoulun kanssa. Koulun toiminnassa vaalitaan suomalaista kulttuuriperintöä ja vahvistetaan lapsen itsetuntemusta. Lukuvuosisuunnitelmasta ilmenevät vuosittaiset juhlat, teemapäivät sekä erilaiset tapahtumat. Jokilaakson koulun toimintakulttuuri Koulullemme on leimallista voimakas kyläkoulun tunne. Sijaintinsa puolesta koulumme tarjoaa hyvät mahdollisuudet monipuoliseen liikuntaan sekä elämykselliseen ympäristökasvatukseen. Koulussamme on keskeistä opettajan ja oppilaan välinen sekä oppilaiden keskinäinen myönteinen vuorovaikutus. Kasvatustyöhön osallistuu koko henkilökunta. Myönteisellä vuorovaikutuksella pyritään ottamaan huomioon erilaiset oppijat. Pidämme kodin ja koulun välistä yhteistyötä tärkeänä. Koulullamme toimii vanhempainyhdistys, joka pyrkii edistämään koulun ja vanhempien yhteistyötä järjestämällä tapahtumia, herättämällä keskustelua ja tukemalla koulun toimintaa eri tavoin. Opetuksen painopistealueita ovat liikunta ja ympäristökasvatus. Hyvät tavat ja perinteiset arvot ovat toimintakulttuurissamme tärkeitä. Koulun järjestyssäännöt selvitellään jokaisen lukuvuoden alussa jokaiselle oppilaalle. Järjestyssäännöillä edistetään koulun sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Pyrimme ennakoimaan ongelmatilanteita varhaisen puuttumisen keinoin ja käytössämme on Vastuun portaat selvittelymalli. Koulullamme toimii ympäristöraati, jossa on kaksi oppilasjäsentä vuosiluokalta lukukausittain. Ympäristöraati on oppilaiden vaikuttamiskanava myös muihin kuin pelkästään ympäristöllisiin kysymyksiin. Oppilaita pyritään kasvattamaan vastuullisuuteen ja oma-aloitteellisuuteen. Teoilla ja valinnoilla on merkitystä kasvussa kohti nuoruutta. Vuosittaisena tapahtumana, koko koulun hankkeena, järjestetään Ystävänpäivämyyjäiset. Myyjäisten tuotolla koulu tekee yhteisen kevätretken. Myyjäiset toteutetaan yhteistyössä vanhempien kanssa. Koululla toimii esiopetusryhmä, jonka kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. Yhteistyö korostuu myös luokkien välisessä toiminnassa ja kummioppilastoiminnassa. Oppijan polku alkaa esiopetuksesta ja päättyy Hakalahden koulun yhdeksännelle luokalle. Alueellinen yhteistoiminta koulujen välillä muotoutuu yhteisen opetussuunnitelman sekä yhteisten toimintojen kautta. Toimintakulttuurin yhtenäistäminen koetaan tärkeäksi unohtamatta kuitenkaan koulumme omaleimasuutta. Torkinmäen ja Kaustarin koulujen toimintakulttuuri Torkinmäen koulun tavoitteena on luoda kasvuympäristö, joka tukee oppilaan ihmisenä kasvamista sekä yksilönä että tasa-arvoon ja suvaitsevaisuuteen pohjautuvan yhteisön jäsenenä. Oppilaat sitoutuvat sopimuksin omalta osaltaan myönteisen kasvuympäristön

17 17 luomiseen. Oppilas opettelee vastaamaan itsestään ja oppimisestaan, sekä kaikesta mitä tekee ja sanoo. Hyvien tapojen noudattamisen tavoitteena on kohtelias, ystävällinen, rehellinen, oikeudenmukainen ja auttavainen oppilas. Opetuksen ja kasvatuksen päämääränä on osallistuva kansalainen ja yrittävä elämänasenne. Se auttaa oppilasta hahmottamaan yhteiskunnan toimintaa ja kehittää osallistumisessa tarvittavia valmiuksia. Oppilasta tuetaan muodostamaan realistinen kuva omista vaikutusmahdollisuuksistaan. Koululla toimii luokka-asiamiesjärjestelmä ja oppilaat osallistuvat pienimuotoisesti koulun eri työtehtäviin lukuvuosisuunnitelmassa sovittavalla tavalla. Oppilaiden kulttuuri - identiteetin kehittymisen ja kansainvälisyyskasvatuksen kannalta on tavoitteena auttaa oppilasta ymmärtämään sekä omaa, että muiden maiden kulttuureita. Se antaa valmiuksia kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen ja kansainvälisyyteen. Koulu ylläpitää pitkäaikaisia ystävyyskoulusuhteita ja on yhteistyössä kansalaisjärjestöjen kanssa. Tärkein yhteistyökumppani on Suomen UNICEF. Oppilaille tulee myös antaa ikäkauteen liittyvät, vastuullisen käyttäytymisen valmiudet toimia erilaisissa oppimisympäristöissä ja tilanteissa turvallisuutta edistäen. Koulumme on ollut jo pitkään opetusharjoittelupaikkana, yhteistyössä Yliopistokeskus Chydeniuksen kanssa. Tavoitteena on olla osana kehittämässä nykymuotoista opettajankoulutusta. Opetusharjoittelu on rikastuttamassa oppilaiden oppimisympäristöä. Pidämme huoltajien kanssa tehtävää yhteistyötä tärkeänä. Koulussamme toimii kaksi aktiivista vanhempainyhdistystä, Torkinmäen koti- ja kouluyhdistys sekä Kaustarin koulun koti- ja kouluyhdistys. Kaustarin koulun yhteydessä toimii esiopetusryhmä. Koulumme tekee tiivistä yhteistyötä myös muiden alueen esikouluryhmien kanssa. Koulun opetussuunnitelmaan kuuluu viestintäpainotteisen opetuksen opetussuunnitelman osa. Hyvinvointi Vastuun portaat ja toimintasopimus Torkinmäen koulussa oppilaat ovat allekirjoittaneet koulun toimintasopimuksen. Sopimuksen tavoitteena on vastuunotto: oppilas opettelee vastaamaan itsestään ja oppimisestaan, sekä kaikesta minkä tekee ja sanoo. (liite) Koulurauhaa kaikille Koulussa on koulukiusaamista ja väkivaltaa ehkäisevä toimintamalli Koulurauhaa kaikille" Lähtökohtana on, että kiusaaminen on koulussa ehdottomasti kielletty. (liite) Kriisitoimintamalli Koulussa on hyväksytty kriisitoimintamalli ja kriisiryhmä valitaan lukuvuosittain. (liite) Hymypatsas Patsas jaetaan vuosittain oppilaiden valitsemille käyttäymiseltään esimerkillisille tytölle ja pojalle.

18 18 Osaaminen ja osallisuus Tiimit Opettajat työskentelevät tiimeissä. Tavoitteena on kouluyhteisön työn kehittäminen. Luokka-asiamiehet Luokkien oppilaat valitsevat keskuudestaan edustajat luokka-asiamiestoimikuntaan. Se toimii oppilaiden edustajana suunniteltaessa erilaisia koulun toimintaan ja hankintoihin liittyviä asioita. Kummiluokkatoiminta Jokaisella luokalla on kummiluokka. Isommat oppilaat toimivat kummeina pienemmille oppilaille. Kummiluokkien tavoitteena on luoda yhteistyötä yli luokka-asterajojen. Työkasvatus Työkasvatuksen tavoitteena on vastuuntunnon lisääminen ja työn arvostuksen parantaminen. Oppilaat tutustuvat vuosittaisen suunnitelman mukaan koulun henkilökunnan työtehtäviin työharjoittelujaksojen aikana. Tasa-arvo, suvaitsevaisuus ja kansainvälisyys Ystävyyskoulutoiminta Liettuan Marijampolen Ryto -koulu ja Nativity-koulu Cincinnatissa USA:ssa ovat Torkinmäen ystävyyskouluja. Koulujen välillä tehdään vierailuja ja lisäksi vaihdetaan kuvaamataidon töitä. Unicef -koulu Torkinmäen koulu on nimetty Unicef-kouluksi. Koulu osallistuu Unicef-järjestön toimintaan. Erilaiset oppimisympäristöt Opetusharjoittelu Torkinmäen koulu toimii opetusharjoittelun toteuttamisessa yhteistyössä Yliopistokeskus Chydeniuksen luokanopettajien aikuiskoulutuksen kanssa. Yhteistyökumppanit Koulumme tekee yhteistyötä mahdollisuuksien mukaan seurakunnan, museotoimen, ammattikorkeakoulun ja erilaisten järjestöjen kanssa. Pyrimme laajentamaan oppimisympäristöä koulun ulkopuolelle.

19 OPETUSMENETELMÄT JA TYÖTAVAT Oppimisessa on keskeistä rakentaa yhteyksiä aikaisempien tietojen ja uusien asioiden välille. Oppilaan itsetunnon kehitystä tuetaan oppimisen eri vaiheissa. Oppilaan omaa innostusta, luovuutta, kokemusta, taitoja ja tietoja hyödynnetään oppimisessa. Oppiminen pyritään erityisesti esi- ja alkuopetuksessa järjestämään niin, että lapsen luontaista uteliaisuutta, mielikuvitusta ja seikkailumieltä hyödynnetään. Monipuolisia työtapoja käyttämällä oppiminen on haasteellista, motivoivaa ja tuloksellista. Työtavoissa on keskeistä ajattelun taitojen kehittäminen ja kaikkien aistien käyttäminen. Oppiaineelle ominaisia työtapoja käyttämällä ohjataan oppilaita sekä yhteisölliseen että itsenäiseen toimintaan. Oppilaalla tulee olla mahdollisuus työskennellä yksin, pareittain ja ryhmässä. Oppilas on itse oppimisprosessissa pääroolissa, joten hänen omaa osuuttaan työskentelytaitojen ja vastuullisuuden osalta korostetaan ottaen huomioon hänen ikänsä ja edellytyksensä. Opetuksen eriyttämisellä mahdollistetaan oppilaan omien oppimisedellytystensä mukainen opiskelu. Opettaja valitsee opetusmenetelmät ja suunnittelee työtavat vuorovaikutuksessa oppilaiden kanssa. Aktiiviseen oppimiseen pyritään noudattamalla seuraavia periaatteita oppilaan omat tiedot, kokemukset ja taidot uuden oppimisen pohjana tiedon jäsentäminen kokonaisuuksiksi työtavat ottavat huomioon eri oppiaineiden ja oppiainekokonaisuuksien lähtökohdat ja tavoitteet oppimisen ja työnteon ilon oivaltaminen oppiminen on ymmärtämistä oppimisessa kyselevä ja utelias asenne sekä kriittinen suhtautuminen tietoon ajattelun taitojen kehittäminen: ongelmanratkaisutaidot, päättelytaidot, itsearviointi erilaisten oppimistyylien hyödyntäminen yhdessä oppiminen opettaja oppimisen ohjaaja, säätelijä ja kannustaja oppimisympäristö on luova, avoin ja myönteinen Opetuksen eriyttäminen on kaikkeen opetukseen kuuluva ensisijainen keino ottaa huomioon opetusryhmän tarpeet ja oppilaiden erilaisuus. Huomiota kiinnitetään eri oppilaille ominaisiin oppimistapoihin ja työskentelyn rytmiin, erilaisiin valmiuksiin ja kiinnostuksen kohteisiin sekä itsetuntoon ja motivaatioon kytkeytyviin emotionaalisiin tarpeisiin. Tyttöjen ja poikien väliset sekä oppilaiden yksilölliset kehityserot ja taustat otetaan huomioon. Eriyttämisellä vaikutetaan oppimismotivaation. Opetusta eriyttämällä oppilaille voidaan tuottaa sopivia haasteita ja onnistumisen kokemuksia sekä tarjota mahdollisuuksia kehittyä ja oppia omien vahvuuksien mukaisesti. Tällöin on tärkeää hyödyntää samassa opetusryhmässä olevien oppilaiden erilaista osaamista ja harrastuneisuutta. Eriyttäminen edellyttää opettajalta kasvun ja oppimisen prosessien tuntemista, opetusryhmän toiminnan ja ilmapiirin sekä oppilaiden kehittymisen seurantaa ja oppimisen arviointia. Opettajien keskinäinen yhteistyö sekä yhteistyö huoltajien, muun henkilöstön ja eri

20 20 asiantuntijoiden kanssa tukee eriyttämistä. Eriyttämisen kolme keskeistä ulottuvuutta liittyvät opiskelun laajuuden, syvyyden ja etenemisnopeuden vaihteluun. Eriyttäminen voi kohdistua muun muassa opetuksen sisältöihin, käytettäviin opetusmateriaaleihin ja -menetelmiin, työtapoihin sekä koulu- ja kotitehtävien määrään ja käytettävissä olevaan aikaan. Oppimisympäristöä ja työtapoja voidaan muokata esimerkiksi luomalla tilaisuuksia oppilaiden osallistumiseen, tarjoamalla valinnanmahdollisuuksia, säätelemällä tilankäyttöä, ryhmittelemällä oppilaita joustavasti ja hyödyntämällä koulun ulkopuolella tapahtuvia oppimistilanteita. Oppilasta ohjataan oppimaan itselleen parhaiten soveltuvalla tavalla. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaiden kiinnostuksen kohteet kytkemällä opittavat tiedot ja taidot oppilaille merkityksellisiin kokemuksiin ja toimintamuotoihin. Oppilaat voivat tarvita erilaisia mahdollisuuksia osaamisensa ja edistymisensä näyttämiseen ja hyötyvät aina yksilöllisestä palautteesta. Kun opetusta toteutetaan yhdysluokissa tai yhdessä esiopetusryhmän kanssa, oppilaiden ikä ja kehitysvaihe sekä eri vuosiluokkien tavoitteet ja omaleimaisuus tulee ottaa huomioon. Kokkolan perusopetuksessa käytetään monipuolisia ja kulloiseenkin oppimistilanteeseen soveltuvia työtapoja huomioiden uuden teknologian tuomat mahdollisuudet. Kouluilla käytetään joustavia opetusjärjestelyjä ja oppilaita osallistavia vuorovaikutteisia työtapoja monipuolisia oppimisympäristöjä hyväksi käyttäen. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaiden yksilölliset oppimistyylit, jotta oppilaat kokevat onnistumisen kokemuksia ja iloa oppimisestaan sekä motivoituvat opiskeluun. Opetusmenetelmiä valitessaan ja työtapoja suunnitellessaan opettaja huomioi oppilaat ja heidän huoltajansa sekä toimii vuorovaikutuksessa koulun muiden työntekijöiden kanssa.

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena - jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin oman potentiaalinsa mukaan - oppilaan saama tuki

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet

7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet 7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Oppimisen ja koulunkäynnin tuen kolme tasoa ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Näistä oppilas voi saada kerrallaan vain yhden tasoista tukea. Perusopetuslaissa

Lisätiedot

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Ops-koordinaattori Tuija Vänni 16.3.2016 Vänni 2016 1 4.3: Eriyttäminen opetussuunnitelman perusteissa ohjaa työtapojen valintaa perustuu

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelma alkuopetuksen näkökulmasta

Perusopetuksen opetussuunnitelma alkuopetuksen näkökulmasta Perusopetuksen opetussuunnitelma alkuopetuksen näkökulmasta Outi Rinne/ 5.4.2016 Jatkumo Perusopetus jäsentyy vuosiluokkien 1 2, 3 6 sekä 7-9 muodostamiin jaksoihin. Vuosiluokat muodostavat. opetuksellisesti

Lisätiedot

11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen

11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen 11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä. 19.5. toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen toimikunta kokoontui sellaisenaan viimeisen kerran.

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki 29.4.2011 Opetusneuvos Hely Parkkinen 1 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 5 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN KOULUTULOKKAAN TARJOTIN 11.1.2016 VUOSILUOKAT 1-2 KOULULAISEKSI KASVAMINEN ESIOPETUKSEN TAVOITTEET (ESIOPETUKSEN VALTAKUNNALLISET PERUSTEET 2014) Esiopetus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että lapsilla

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta MUNKKIVUOREN ALA-ASTEEN KOULUSSA LUODAAN MEIDÄN KOULU -HENKEÄ Koulussa arvostetaan kaikkia niin lapsia kuin aikuisia. Koulussa

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus LIITE 3 Valtioneuvoston asetus N:o 1435 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Annettu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta

Lisätiedot

OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN alkaen

OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN alkaen OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN 1.8.2016 alkaen Uusi opetussuunnitelma astuu voimaan 1.8.2016 ja se otetaan käyttöön portaittain. Lukuvuonna 2016 2017 uuden opetussuunnitelman mukaan opiskelevat

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT KOTIEN OPS-OPAS OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan - mitkä arvot ohjaavat koulun toimintaa - millainen oppimiskäsitys ohjaa oppimista - mitä milläkin vuosiluokalla opiskellaan - miten opiskellaan

Lisätiedot

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan

Lisätiedot

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Jyväskylän kaupungin esiopetussuunnitelma 2010 Oppilashuollon strategia Lapsen esiopetuksen

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

AKAAN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

AKAAN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA AKAAN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sisällys 1 OPETUSSUUNNITELMA... 5 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen... 5 1.2 Esiopetus... 5 2 OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT... 6 2.1 Perusopetuksen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Tästä on kyse perusopetuslaissa (628/1998,

Lisätiedot

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT 5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT Oppilasta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Keskeistä on varhainen

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN TUNTIJAKO OPS LUKU 1 PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA

PERUSOPETUKSEN TUNTIJAKO OPS LUKU 1 PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA Sisällys LUKU 1 PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA... 1 1.1 Opetussuunnitelman perusteet ja paikallinen opetussuunnitelma... 1 1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat periaatteet...

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa. Pirjo Koivula Opetushallitus

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa. Pirjo Koivula Opetushallitus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa Pirjo Koivula Opetushallitus 17.3.2015 HYVÄ KOULUPÄIVÄ Laadukas perusopetus, ennaltaehkäisevät toimintatavat, yhteisöllisyys, välittävä ja kannustava ilmapiiri,

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Joensuun seudun opetussuunnitelma. Keskeiset uudistukset

Joensuun seudun opetussuunnitelma. Keskeiset uudistukset Joensuun seudun opetussuunnitelma Keskeiset uudistukset Opetussuunnitelman käyttöönotto Uuden opetussuunnitelman mukainen opetus alkaa kaikissa kouluissa 1.8.2016 Luokissa 1-6 uusi opetussuunnitelma kokonaisuudessaan

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto 1.1.2011 alkaen Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa määrittävät normiasiakirjat Perusopetuslaki 642/2010 (voimaan 1.1.2011, velvoittaen

Lisätiedot

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista Kaisa Nuikkinen 10.5.2006 kaisa.nuikkinen@edu.hel.fi TYÖTURVALLISUUSLAKI TYÖYMPÄRISTÖ on tarkoituksenmukainen toimintaan nähden,

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Oppilaan tukeen liittyvät juridiset kysymykset Hallintojohtaja Matti Lahtinen

Oppilaan tukeen liittyvät juridiset kysymykset Hallintojohtaja Matti Lahtinen Oppilaan tukeen liittyvät juridiset kysymykset 29.4.2011 Hallintojohtaja Matti Lahtinen 1 Oppilaan tukea koskeva lainsäädäntö Perustuslaki Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset MÄÄRÄYS 29.10.2010 DNRO 50/011/2010 Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset 2 Sisältö 1. OPETUSSUUNNITELMA...4 1.2 Opetussuunnitelman sisältö...4 2. OPETUKSEN

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset MÄÄRÄYS 29.10.2010 DNRO 50/011/2010 Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset 2 Sisältö 1. OPETUSSUUNNITELMA...4 1.2 Opetussuunnitelman sisältö...4 2. OPETUKSEN

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 15.3 Vuosiluokkien 7-9 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 15.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Toivalan koulun opetussuunnitelma

Toivalan koulun opetussuunnitelma Toivalan koulun opetussuunnitelma 1. ARVOT JA TOIMINTAKULTTUURI Toivalan koulun arvoja ovat yhteisöllisyys, yhteistyö ja turvallisuus. Koulun toiminnan tavoitteena on luoda turvallinen ja virikkeellinen

Lisätiedot

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 13.3 Vuosiluokkien 1-2 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 13.3.1 Siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen

Lisätiedot

Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista

Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen Pirjo Koivula Opetusneuvos 1 Perusopetuslain

Lisätiedot

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN. Paula Äimälä Rauman normaalikoulu

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN. Paula Äimälä Rauman normaalikoulu MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN Paula Äimälä Rauman normaalikoulu OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN edellyttää pedagogista lähestymistapaa, jossa kunkin oppiaineen opetuksessa ja erityisesti oppiainerajat

Lisätiedot

VIEREMÄN KUNNAN OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKILLE 1 9

VIEREMÄN KUNNAN OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKILLE 1 9 1 VIEREMÄN KUNNAN OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKILLE 1 9 Perusopetuksen opetussuunnitelma hyväksytty/sivistyslautakunta 31.5.2005 39 Hyväksytty päivitykset/sivistyslautakunta 14.9.2010 45 14.12.2010 69 14.2.2011

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI Opettajatyöpäivä Lauantai 29.10.2016 Raija-Liisa Hakala ja Taina Huhtala YLEINEN TUKI: Eriyttäminen Joustavat ryhmittelyt Tiimiopettajuus Samanaikaisopetus Tukiopetus Ohjaus-

Lisätiedot

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 14.3 Vuosiluokkien 3-6 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 14.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa turvallisessa ympäristössä Uudet opetussuunnitelmalinjaukset 23.11.2015 Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA Pirjo Koivula ylitarkastaja OPETUSHALLITUS Osaamisen ja sivistyksen asialla Lasten hyvinvointi yhteiskunnassa Valtaosa suomalaislapsista voi

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Kauniainen, Kasavuori. Joulukuu 2013

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Kauniainen, Kasavuori. Joulukuu 2013 Pääkaupunkiseudun. luokkien palvelukyky Kauniainen, Kasavuori Joulukuu 0 Väittämät koko kunnan alueella Koulupaikka, oppimiskäsitys ja -ympäristö Kauniainen, n= KOULUPAIKAN MÄÄRÄYTYMINEN. Lapsellamme on

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa 12.10.2011 Pyhäntä 18.10.2011 Kestilä 3.11.2011 Rantsila Erityisluokanopettaja Pia Kvist Ohjaava opettaja Raisa Sieppi

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Alavuden valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Alavuden valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Alavuden valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Opetushallitus on hyväksynyt 18.6.2009 maahanmuuttajille järjestettävän perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet. Perusopetukseen

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun 5. luokkien palvelukyky. Kauniainen. Tammikuu 2015

Pääkaupunkiseudun 5. luokkien palvelukyky. Kauniainen. Tammikuu 2015 Pääkaupunkiseudun. luokkien palvelukyky Kauniainen Tammikuu 201 Väittämät / Kauniainen vs. koko pk-seutu Koulupaikka, oppimiskäsitys ja -ympäristö Kauniainen=8: Väittämien jakaumat Vuosivertailu Kauniainen

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka Opetusneuvos Vuoden 2014 opetussuunnitelman perusteiden päälinjauksia Lainsäädännön määrittelemän arvioinnin pedagogisen

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki Marjatta Takala

Kolmiportainen tuki Marjatta Takala Kolmiportainen tuki Marjatta Takala 14.9.2011 1 Integraatio ja inkluusio Meillä on erityiskouluja ja -luokkia Integroitujen määrä lisääntyy koko ajan Inkluusio tavoitteena Erityinen tuki Tehostettu tuki

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa Ops-työpajakoulutus 21.10.2015 Helsinki Perusopetuslaki 628/1998 22 Oppilaan arviointi Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan

Lisätiedot

Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori

Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori Oppilaiden tukimuodot Eriyttäminen, joustavat järjestelyt, yhteisopettajuus 14.3.2013 Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Tuija Vänni

Lisätiedot

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Avaus Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Romanilasten esiopetuksessa otetaan huomioon romanikulttuurista johtuvat erityistarpeet

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

TIINA VÄLIKANGAS OPETUSSUUNNITELMA 2014

TIINA VÄLIKANGAS OPETUSSUUNNITELMA 2014 TIINA VÄLIKANGAS OPETUSSUUNNITELMA 2014 OPETUSSUUNNITELMAUUDISTUKSEN TAUSTATEKIJÄT Koulua ympäröivä maailma on muuttunut paljon 2000-luvun alusta globalisaation vaikutukset ja kestävän tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

POSION PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

POSION PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA POSION PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Posion kunta Sivistyslautakunta 29.6.2004/81 16.11.2004/106 20.9.2007/6 29.1.2008/2 29.11.2010/63 14.6.2011/42 Sisältö 1 OPETUSSUUNNITELMA...4 1.1 Opetussuunnitelman

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN MUUTOKSET JA TÄYDENNYKSET 2011

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN MUUTOKSET JA TÄYDENNYKSET 2011 PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN MUUTOKSET JA TÄYDENNYKSET 2011 Paraisten kaupunki Suomenkielinen opetus Sisällysluettelo: 1 luku Opetussuunnitelma 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 2 luku Opetuksen järjestämisen

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12

Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12 Opetus- ja kasvatuslautakunta 42 26.04.2016 Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12 129/12.00.01/2016 OPEKAS 42 valmistelijat; sivistysjohtaja Peter Johnson puh. 044 780 9254,

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetushallitus

Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetushallitus Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka Opetushallitus 17.3.2015 LUKU 6 OPPIMISEN ARVIOINTI JA PALAUTE SEKÄ TODISTUKSET LISÄOPETUKSESSA 6.1 Oppimista tukeva

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset MÄÄRÄYS DNRO 50/011/2010.

Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset MÄÄRÄYS DNRO 50/011/2010. Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset MÄÄRÄYS 29.10.2010 DNRO 50/011/2010 Sisällysluettelo 1. OPETUSSUUNNITELMA... 1 1.2 OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ... 1

Lisätiedot

1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat periaatteet

1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat periaatteet 1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat periaatteet Opetuksen järjestäjällä on vastuu paikallisen opetussuunnitelman laadinnasta ja kehittämisestä 1. Opetussuunnitelmassa päätetään perusopetuksen

Lisätiedot

RAISION KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA (VUOSILUOKAT 1 9)

RAISION KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA (VUOSILUOKAT 1 9) RAISION KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA (VUOSILUOKAT 1 9) PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2004 soveltaen ja Raision kaupungin perusopetuksen (vuosiluokat 1-9) opetussuunnitelman

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Oppilas opiskelee toiminta-alueittain

Oppilas opiskelee toiminta-alueittain Opetuksen järjestäjä HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (HOJKS) Oppilas opiskelee toiminta-alueittain Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24 1 mom. 30 kohta 1. PERUSTIEDOT Oppilaan

Lisätiedot