Vapaavahti Frivakt 4/2008. Ms Gute under Heidis kommando s. 38. Nordsjö hamn togs i bruk s. 34 Vuoden merimiesurheilija s. 15 Kirjamessut s.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vapaavahti Frivakt 4/2008. Ms Gute under Heidis kommando s. 38. Nordsjö hamn togs i bruk s. 34 Vuoden merimiesurheilija s. 15 Kirjamessut s."

Transkriptio

1 MERIMIESPALVELUTOIMISTO SJÖMANSSERVICEBYRÅN Vapaavahti Frivakt 4/2008 Ms Gute under Heidis kommando s. 38 Nordsjö hamn togs i bruk s. 34 Vuoden merimiesurheilija s. 15 Kirjamessut s. 18

2 2 Va p a ava h t i Fr i va k t 4 / 2008 HARRASTETYÖT MEPAAN helmikuussa 2009 Vielä on aikaa osallistua MEPAn vuosittain järjestämään merenkulkijoiden harrastetyökatselmukseen - pistä pensselit heilumaan tai runosuoni pulppuamaan. Toimita työsi MEPAan viimeistään mennessä! Harrastetöistä koottu näyttely on esillä Helsingin merimiesklubilla, Linnankatu 3. HARRASTEKATSELMUKSEN SARJAT OVAT: KUVATAIDE -öljy- tai vesivärityöt, piirrokset, veistokset KÄTEVYYSTYÖT -pienoismallit ja pullolaivat, köysityöt, puutyöt, kaikenlaiset käsityöt KIRJOITUSTYÖT -novellit, runot, pakinat, kertomukset VALOKUVAUS - digitaalikuvat sekä mustavalko-, dia ja värikuvat on lähetettävä mennessä Pohjoismaisen valokuvauskilpailun vuoksi Katselmukseen voi osallistua yhdellä tai useammalla työllä ja halutessaan vaikka kaikkiin sarjoihin, mutta samalla työllä vain kerran. Harrastetöitä ei aseteta paremmuusjärjestykseen, mutta tekijät saavat arvion töistään ja parhaille jaetaan tunnustuspalkintoja. Harrastetöihin on selvästi merkittävä lähettäjän nimi/nimimerkki ja mukaan liitettävä selvitys, josta ilmenee osanottajan nimi, ammatti, laiva sekä tarkka kotiosoite ja puhelinnumero. Harrastetyöt lähetetään tai toimitetaan mennessä osoitteeseen: Linnankatu 3, IV kerros, Helsinki tai MEPAn sivutoimistoihin. Lähemmät tiedustelut puh (09) / Kittilä VAPAAVAHTI 4/2008: Pääkirjoitus: Vähiin käy...3 Vuoden merimiesurheilija Rauni Söderlund...4 Ms Gute kulkee Heidin komennossa...6 Ritva Erkama tuntee merenkulkijat...8 MEPA -yhteistyötä parhaasta päästä...11 Luottamusmiehiä lämpimässä Turkissa...13 Kansainvälistä kuraattorikoulutusta...16 Kirjamessut kiinnostavat edelleen...18 Kauppalaivoille Suomen Joutsenen kautta...23 Lehtikatsaus...24 Merimiespalvelutoimiston kurssit 2009 Vuosaaren satama otettiin käyttöön...34 Sähkökirja tulee -vai tuleeko?...36 Sylvänne: Jouluvikaeeraus...37 Urheiluvuosi 2008 Laura-laivalla...38 Urheilua...42 In memoriam Lars Odmand Jørgensen...48 Kurssitunnelmia...51 Urheilua...48 Ristikko...54 HOBBYARBETENA TILL SSB inom februari 2009 Du hinner ännu delta i SSB:s årliga mönstring av sjöfolkets hobbyarbeten. Sätt fart på penseln eller låt diktarådran flöda! Lämna in dina alster till SSB senast den ! Utställningen som sammanställs av arbetena är öppen på Sjömansklubben i Helsingfors, Slottsgatan 3, under tiden HOBBYMÖNSTRINGENS SERIER: BILDKONST - arbeten i olja, akvarell, teckningar, skulpturer HÄNDIGHETSARBETEN - miniatyrmodeller och flaskskepp, rep- och träarbeten samt alla slags handarbeten LITTERÄRA ALSTER - noveller, dikter, kåserier, berättelser FOTOGRAFERING - svartvita-, färg,- dia och digitala bilder bör insändas senast den , med tanke på den nordiska fototävlingen! Man kan delta i mönstringen med ett eller flera arbeten och om man vill i rentav alla serier, men bara en gång med samma arbete. Hobbyarbetena sätts inte i rangordning, men man får ett utlåtande om sina alster och de bästa tilldelas hedersomnämnanden. Hobbyarbetena bör märkas tydligt med avsändarens namn/pseudonym. Bifoga uppgifter om deltagarens namn, yrke, fartyg och noggrann hemadress och telefonnummer. Hobbyarbetena skickas eller levereras senast den på adressen: Slottsgatan 3. IV vån., Helsingfors eller till SSB:s filialbyråer. Närmare information tel. (09) /Sirpa Kittilä, ; FRIVAKT 4/2008: Ledaren: Det blir knappt...3 Årets sjömansidrottare Rauni Söderlund...5 M/s Gute under Heidis kommando...7 Ritva Erkama känner sjöfararna...10 SSB -samarbete när det är som bäst...12 Förtroendemän i det varma Turkiet...14 Internationell utbildning av kuratorer...16 Bokmässan drar alltjämt publik SSB:s bibliotek rekommenderar...22 Sjömansservicebyråns kurser 2009 Pressklipp...33 Nordsjö hamn togs i bruk...35 E-boken kommer -eller kommer den?...36 Idrottsåret 2008 ombord på Laura...40 Sport...43 In memoriam Lars Odmand Jørgensen...48 Korsordet Kansikuva Pärmbild: Sirpa Kittilä Takakansi Baksidan: Sirpa Kittilä

3 4 / 2008 Va p a ava h t i Fr i va k t 3 Helsinki Helsingfors Joulukuu 2008 December Vähiin käy Det blir knappt Pohjoismaissa merimiesurheilua on järjestetty aktiivisesti 1950-luvulta lähtien. Kun Suomessa perustettiin vuonna 1960 Kauppalaivaston Huoltoneuvosto, oli luonnollista, että osallistuimme alusta alkaen merimiesurheiluun. Toiminta laajeni vauhdilla maailmanlaajuiseksi. Sen vuoksi vuonna 1976 perustettiin merimiesurheilutoimintaa organisoimaan Kansainvälinen Merimiesurheilukomitea (ISS). Sittemmin 1980-luvun lopulla urheilukomiteasta tuli Kansainvälisen Merimiespalvelukomitean (ICSW) alakomitea, jolla on oma puheenjohtaja ja Martti Karlsson hallitus. Alusta asti urheilukomiteaa on johtanut pohjoismaiden edustaja. Urheilukomitean puheenjohtajat ovat olleet tosi urheilumiehiä, mutta hallituksen jäsenillä ei ole riittänyt aikaa eikä aina haluakaan urheilutoiminnan kehittämiseen. Keskeinen vastuu käytännön kenttätyössä on ollut ja on edelleen pohjoismaisten merimiespalvelulaitosten henkilöstöllä sekä Jörg Pfautschilla. Ponnisteluista huolimatta urheiluun osallistuva joukko harvenee huolestuttavasti. Yleisurheilu katosi Kansainvälisiltä urheiluviikoilta jo aikapäiviä sitten. Pohjoismaissa tuloksia tehdään vielä jonkin verran. Kansainvälisiin sarjoihin riittää vielä sen verran osallistujia, että voidaan puhua kansainvälisestä toiminnasta. Syitä tähän on monia. Merenkulussa kehitys on mennyt voimakkaasti siihen suuntaan, että laivat viipyvät satamissa yhä vähemmän aikaa ja miehistöt ovat pienentyneet. Samoin satamissa liikkuminen on vaikeutunut uuden ISPS-koodin vuoksi. Ainakin Suomessa yleisurheilua harrastaneet ikäluokat ovat poistumassa merenkulusta. Yleisurheilu ei ole trendikästä uusien merenkulkijoiden keskuudessa. Puhumattakaan yhä enemmän kansainvälistyvistä merenkulkijoista, jotka tuskin tietävät siitä mitään. Tietoa merimiesurheilusta on välitetty vuosien varrella paljon. On pidetty aiheesta seminaareja ja käyty kouluttamassa eri maiden merimiespalvelutyöntekijöitä ympäri maailman. Tiedon puutteeseen se ei ainakaan kaadu, mutta pelkään, että tahdon puute on suurin uhka. Tilanne on hankala. Kansainvälisen urheilukomitean rahat ovat loppumassa. Enkä usko, että ICSW:lla on kovin suurta halua tukea merimiesurheilua. Arvioni mukaan olemme samassa tilanteessa, jossa olimme ennen vuotta Pohjoismaiset merimiespalvelulaitokset järjestävät ja tilastoivat jäljelle jääviä palloilusarjoja, jotka ovat avoimia kaikille merenkulkijoille sekä eri pohjoismaiden järjestämiä omia kilpailuja. Mitä nimityksiä sitten kansainvälisistä otteluista käytetään se jää nähtäväksi. Tärkeintä on, että merenkulkijat voivat edelleen ainakin Pohjoismaissa ja ehkä muutamissa muissa satamissa osallistua järjestettyyn liikuntatoimintaan. Haluamme edelleen järjestää merenkulkijoille mahdollisuuksia osallistua urheilutapahtumiin ja kokea liikunnan iloa. Tavataan kentillä. I de nordiska länderna har man ända sedan 1950-talet aktivt arrangerat sjömansidrott. Då Handelsflottans Välfärdsråd år 1960 grundades i Finland, var det naturligt att vi ända från början deltog i sjömansidrotten. Verksamheten expanderade med god fart över hela världen. För att organisera sjömansidrottsverksamheten grundades därför år 1976 den internationella sjömansidrottskommittén, ISS. Sedermera, i slutet av år 1980-talet, blev idrottskommittén en underkommitté inom den internationella kommittén för sjömansvälfärd, ICSW, fortfarande med egen ordförande och styrelse. Ända från början har idrottskommittén letts av en representant för de nordiska länderna. Ordförandena för idrottskommittén har varit riktiga idrottsmän, men styrelsemedlemmarna har inte haft tillräckligt tid, eller kanske vilja, att utveckla idrottsverksamheten. Det centrala ansvaret för det praktiska fältarbetet har vilat, och vilar fortfarande, på de nordiska sjömansserviceorganisationernas personal och på Jörg Pfautsch. Trots alla ansträngningar glesnar skarorna som deltar i idrotten oroväckande. Friidrotten försvann från de internationella idrottsveckorna redan för länge sedan. I de nordiska länderna gör man fortfarande en del resultat. I de internationella serierna deltar just så många, att man kan tala om internationell verksamhet. Orsakerna till situationen är många. Sjöfarten har kraftigt utvecklat så, att fartygen ligger i hamn allt kortare tider och antalet besättningsmän har minskat. Den nya ISPS-koden har också begränsat möjligheterna att röra sig i hamnarna. De årsklasser som ägnat sig åt friidrott håller på att försvinna från sjöfarten, åtminstone i Finland. Friidrott uppfattas inte som trendig bland de nya sjöfararna. För att inte tala om den allt mera internationella skara sjöfarare, som knappt känner till den. Under årens lopp har man spritt mycket information om sjömansidrott. Man har organiserat seminarier och rest runt i världen för att utbilda sjömansservicepersonal. Brist på information har åtminstone inte varit problemet, men jag är rädd att brist på vilja är det största hotet. Situationen är svår. Den internationella idrottskommitténs pengar håller på att ta slut. Och jag tror inte att ICSW är särskilt intresserad av att stöda sjömansidrotten. Min gissning är att vi står inför samma situation som före år De nordiska sjömansserviceorganisationerna arrangerar, och för statistik över, de serier i bollspel som ännu finns kvar, och som står öppna för alla sjöfarare. De nordiska länderna organiserar också egna tävlingar. Det återstår att se vilka benämningar som fortfarande kan användas om internationella matcher. Viktigast är att sjöfararna fortfarande kan delta i organiserad idrottsverksamhet i de nordiska länderna, och kanske i några andra hamnar. Vi vill fortfarande arrangera möjligheter för sjöfararna att delta i idrottsevenemang och känna glädjen av att motionera. Vi ses på idrottsplanen.

4 4 Va p a ava h t i Fr i va k t 4 / 2008 Vuoden merimiesurheilija Rauni Söderlund Lähes joka vuosi merenkulkijoiden urheilukilpailuihin osallistunut Rauni on erinomaisessa kunnossa luvun alussa alkanutta merimiesuraa on vielä muutama vuosi jäljellä. Mikäpä on seilatessa kun jatkuva liikuntaharrastus pitää kehon ja mielen virkeänä. Rauni Söderlund on vasta toinen nainen, jonka Merimiespalvelutoimisto on valinnut vuoden merimiesurheilijaksi. Palkinto on jaettu vuosittain MEPAn perustamisesta (1973) lähtien. Raunin ansioiksi lasketaan pitkä ja menestyksekäs ura merimiesurheilussa. Onhan niitä mitaleita sekä kotimaasta että pohjoismaista niin paljon, että oma vitriini pitäisi hankkia, Rauni naureskelee. Merimiesurheilun Rauni aloitti jo seilatessaan Nielsenin Passad III:ssa. Mieleen on jäänyt kuulantyöntö kaijalla. Nuori merenkulkijanainen kiinnostui heti urheilusta ja on ollut siitä lähtien mukana innostamassa myös muita. Osallistuin nuorena moniin hiihtokilpailuihin pitäjä- ja piiritasolla. Mitaleitakin tuli. Innostus alkoi jo sieltä, Rauni muistelee. Pitkä ura Merenkulkulaitoksella ja Finstashipillä Rauni Söderlund seilasi 1970-luvun lopulle asti Nielsenin ja Effoan laivoissa. Merenkulkulaitoksen väyläaluksista tutuiksi tulivat Perämeri, Valvoja ja Lonna. Tie vei sitten jäänmurtajiin. Urhosta jäi parhaiten mieleen eräs kova talvimyrsky, Rauni kertoo. Jm Urho oli matkalla jäänmurtotehtäviin Perämerelle, kun se joutui pahaan myrskyyn. Päällystömessin ikkuna rikkoutui ja vesi tuli sisään. Aluksen oli palattava takaisin Helsinkiin. Rauni ei muista tämän pahempaa myrskyä kokeneensa. Hän oli Urholla myös silloin, kun se ajoi karille Kanadan kenraalikuverööri kyydissään. Karilleajo sai paljon julkisuutta aikanaan lehdistössä. Rauni muistelee suurella kunnioituksella Urhon emäntää Elma Rouvaria, joka oli tiukka mutta oikeudenmukainen esimies. Emäntä kuului Urho Kekkosen tuttavapiiriin, ja leipoi presidentille aina leipää tämän käydessä aluksella. Urhosta Rauni siirtyi aikanaan Otsoon, jossa vierähti kymmenen vuotta. Jäänmurtajavuosien aikana hän osallistui monesti Helsingin urheiluviikolle keväisin. Jäänmurtajilta lähti aina iso porukka Otaniemeen urheilemaan, Rauni kertoo. Väkeä urheiluviikolle tuli murtajien lisäksi aina ms Georg Otsilta ja Helsingissä olevilta rahtilaivoilta. Urheiluviikko hiipui hiljaa pois, kun Georg Ots vaihtoi lippua ja uusi isäntä ei enää ohjeistanut merimiehiä kentälle. Rauni Söderlundilla innostus liikuntaan ja merimiesurheiluun jatkui. Tie vei monitoimimurtajiin Rauni siirtyi ensin msv Nordicaan ja liittyi myöhemmin Botnican miehistöön. Uusimmassa monitoimimurtajassa on vierähtänyt jo kymmenen vuotta. Matkat ja työkomennukset ovat olleet mielenkiintoisia, Rauni kertoo Botnica on tehnyt offshore töitä monessa eri maassa. Välillä on oltu Meksikon lämmössä, välillä Suomen vesillä jäätä murtamassa. Joulukuun alussa laiva oli Esbjergissä Tanskassa odottelemassa uutta työkomennusta. Rauni on ollut paljon mukana MEPAn kurssitoiminnassa. Harraste- ja tietokonekursseilta on tullut oppia, mutta eniten Rauni pitää liikuntapainotteisista kursseista. Marraskuun Pajulahden kursseilla houkuttelin muitakin merenkulkijoita tekemään yleisurheilutuloksia, Rauni naurahtaa. Moni MEPA -kurssilainen ei ensin tiennyt, mistä oli kysymys. Raunin mukaan innostus oli kova, kun päästiin alkuun. Tuloksia tehtiin Pajulahden Nikula hallissa, Turusen Seppo jm Kontiolta toimi mittamiehenä. Raunin harrastukset painottuvat liikuntaan. Lomilla hän pyöräilee ja hiihtää, jos vaan löytyy lunta. Laivalla hän käyttää kuntosalia ja soutulaitetta, sekä käy maissa kävelyretkillä. Sisäsoudussa Rauni on edelleen melkoinen tekijä. Viidensadan metrin soutu meni nyt aikaan 1.57,5. Vuodelta 2003 muistuu mieleen kisa, jossa Rauni souti 1.52,2 ja löi Gabriellan ikiliikkujan Seppo Flinkin parilla kymmenyksellä. Vieläköhän Seppo selviää alle kahden minuutin, Rauni heittää ikään kuin haasteena Flinkille, joka on vuoden merimiesurheilija mallia PK

5 4 / 2008 Va p a ava h t i Fr i va k t 5 Årets sjömansidrottare Rauni Söderlund Rauni, som nästan varje år deltagit i sjöfararnas idrottstävlingar, är i utmärkt form. Hon har ännu några år kvar på sjömansbanan som hon inledde i början av 1970-talet. Och då man med hjälp av fortgående motionsverksamhet håller kropp och sinne i skick, varför skulle man inte segla. Rauni Söderlund är först den andra kvinnan som Sjömansservicebyrån valt till årets sjömansidrottare. Priset har delats ut ända sedan SSB grundades år En lång och framgångslik bana inom sjömansidrotten är Raunis främsta merit. Nog är ju prisen, både nationella och nordiska, redan så många att jag borde skaffa en egen vitrin, skrattar Rauni. Rauni började med sjömansidrott redan då hon seglade på Nielsens Passad III. Hon kommer väl ihåg kulstötning på kajen. Den unga sjöfararkvinnan blev tidigt intresserad av idrott och sedan dess har hon varit med om att entusiasmera också andra. Som ung deltog jag i många skidtävlingar, på socken- och distriktsnivå. Medaljer kom det också. Intresset började redan då, minns Rauni. fartyget gick på grund med Kanadas generalguvernör ombord. Grundstötningen fick i tiden stor publicitet i pressen. Rauni minns med stor respekt Elma Rouvari som var värdinna på Urho. Hon var en sträng men rättvis förman. Värdinnan hörde till Urho Kekkonens bekantskapskrets, hon bakade alltid bröd inför presidentens besök ombord. Från Urho övergick Rauni sedan till Otso, där hon stannade tio år. Under åren på isbrytarna deltog hon många gånger om vårarna i idrottsveckan i Helsingfors. Vi var alltid ett stort gäng från isbrytarna som åkte till Otnäs för att idrotta, berättar Rauni. Till idrottsveckorna kom det utöver isbrytarnas deltagare alltid folk från ms Georg Ots och fraktfartygen som råkade ligga i Helsingfors. Idrottsveckorna slumrade stilla in då Georg Ots bytt flagg, och den nya redaren inte skickade ut sjömännen till idrottsplanen. Rauni Söderlunds intresse för motion och sjömansidrott fortsatte. Vägen förde till kombiisbrytarna Rauni flyttade först över till msv Nordica och senare till Botnica. Ombord på den nyaste kombiisbrytaren har nu redan tio år gått. Resorna och arbetskommenderingarna har varit intressanta, berättar Rauni. Botnica har skött offshore-uppdrag i många olika länder. Ibland har man varit i Mexikos värme, ibland brutit is på finländska vatten. I början av december låg fartyget i Esbjerg i Danmark i väntan på ny arbetskommendering. Rauni har deltagit aktivt i SSB:s kursverksamhet. På hobby- och ADB-kurser har hon lärt sig nya saker, men mest tycker hon om kurser där huvudvikten ligger på motion. På kursen i Pajulahti i november lockade jag också andra sjöfarare att göra resultat i friidrott, skrattar Rauni. Många av SSB:s kursdeltagare visste först inte vad det var frågan om. Rauni berättar att ivern var stor då man väl kom igång. Resultaten gjordes i Nikula-hallen på Pajulahti, Seppo Turunen från ib Kontio fungerade som mätningsman. Olika motionsgrenar är Raunis huvudsakliga fritidssysselsättning. Under ledigheterna cyklar hon och skidar, om det bara finns snö. Ombord går hon på gym och använder roddmaskin, då hon går i land promenerar hon. I innerodd är Rauni ännu en svår motståndare. Femhundra meters rodd gick nu på tiden 1.57,5. Hon kommer ihåg en tävling år 2003 då hon rodde tiden 1.52,3 och slog Gabriellas perpetuum mobile Seppo Flink med ett par tiondedelar. Månne Seppo ännu klarar det under två minuter, framkastar Rauni, liksom en utmaning åt Flink, Sjömansidrottare av årgång PK En lång karriär hos Sjöfartsverket och Finstaship Rauni Söderlund seglade till slutet av 1970-talet på Nielsens och FÅA:s båtar. Hon hann bli bekant med Sjöfartsverkets farledsfartyg Perämeri, Valvoja och Lonna. Vägen förde henne sedan till isbrytarna. Från tiden på Urho minns jag bäst en hård vinterstorm, berättar Rauni. Ib Urho var på väg till ett isbrytningsuppdrag på Bottenhavet, då den råkade ut för en svår storm. I befälsmässen söndrades ett fönster och vattnet vällde in. Fartyget måste vända tillbaka till Helsingfors. Rauni kan inte komma ihåg att hon skulle ha varit med om någon svårare storm. Hon var också på Urho då

6 6 Va p a ava h t i Fr i va k t 4 / 2008 Ms Gute kulkee Heidin komennossa MEPAn Kaskisten asiamies Jarmo Nordback ja Heidi Norling Kaskisista pääsee jälleen reittilaivalla Ruotsiin luvulla liikennettä harjoitettiin ms Folklinerilla ja ms Scandinavialla Gävleen. Nyt Kaskisista pääsee Härnösandiin ms Gutella, joka liikennöi reittiä lähes päivittäin. Ruotsin lipun alla purjehtiva alus on vanha tuttu Suomen kävijä Botnia Linkin ja SeaWind Linen ajoilta. Nyt liikennettä hoitaa eestiläinen Baltic Scandinavian Lines. Ms Guten varustamo on ruotsalainen Rederi Ab Gotland ja kotipaikka Visby. Viidentoista hengen ruotsalaismiehistöön kuuluu neljä naista. Kolme heistä on talouspuolella ja komentosillalta löytyy viehättävä merikapteeni Heidi Norling. -Olin työskennellyt tässä laivassa jo perämiehenä ja tunsin lähes kaikki, joten päällikön tehtävätkin sujuvat luontevasti, Heidi toteaa. Heidin mukaan naisia on lautoilla paljon, mutta harvemmin kansipuolella. Vielä harvemmin heitä näkee päällikkönä. Heidi on kulkenut määrätietoisesti valitsemallaan uralla. Sukujuuret Norjasta - Yksi tädeistäni työskenteli radiosähköttäjänä. Kaksi setääni on merikapteeneja, vastaa Heidi kun kysellään ammatinvalinnasta. Heidin vanhemmat ovat norjalaisia, äidin isä oli kalastajana Narvikissa. Heidi on kuitenkin syntynyt ja saanut merenkulkukoulutuksen Ruotsissa. - Opiskelin 1990-luvun alussa neljä vuotta Kalmarin merenkulkuopistossa, Heidi kertoo Kalmarin aikana Heidi toimi harjoittelijana useissa varustamoissa ja eri tyyppisissä laivoissa. Ensimmäinen päällystötehtävä aukesi vuonna Sain perämiehen paikan bulk -alukseen nimeltä Storön, jossa olin ollut jo oppilaana, Heidi muistelee. Tämän jälkeen Heidi on työskennellyt paljon matkustajalauttojen perämiehenä. Hän on ollut monessa Gotlannin ja Ruotsin väliä liikennöivässä lautassa, kuten Nord Gotlandiassa joka tunnetaan Suomessa nykyisin Eckerö Linen Nordlandiana. Gutella on värikäs historia Vuonna 1979 rakennettu alus pidennettiin ja matkustajakapasiteettia lisättiin vuonna 2004 Puolassa. Laiva on lähes koko ajan ollut Rederi AB Gotland in omistuksessa. Liikennealueena on pääosin ollut Itämeri. Ms Gute on kuitenkin käynyt aina Kaukoidässä, Afrikassa ja Australiassa asti. Suomesta laiva on liikennöinyt Botnia Linkin ja SeaWind Linen lisäksi Valmet Oy:n lukuun, kun sillä kuljetettiin autonosia Uuteenkaupunkiin. Tämän vuoden alkupuolella ms Gute oli Ruotsin puolustusvoimien rahtauksessa ja kävi Hangosta hakemassa kriisinhallintaoperaatiossa tarvittavaa kalustoa. Laivan mukana matkusti pieni joukko ruotsalaisia ja suomalaisia sotilaita. Lasti purettiin Kamerunissa ja se tuli Tsadissa toimivien rauhanturvaajien käyttöön. Kaskisista ms Gute lähtee maanantaista torstaihin klo ja sunnuntaisin klo Laivalla kulkee enimmäkseen rekkoja. Kaistametrejä on käytössä 800 ja tilaa on 88 matkustajalle. Alus on 139 metriä pitkä, ja kw koneteho riittää kuljettamaan sitä maksimissaan 16,5 solmun nopeudella. Jarmo Nordback & Pekka Karppanen

7 4 / 2008 Va p a ava h t i Fr i va k t 7 hon på frågan om yrkesvalet. Heidi har norska föräldrar, morfadern var fiskare i Narvik. Heidi är i alla fall född i Sverige och har fått sin sjöfartsutbildning där. - I början av 1990-talet studerade jag fyra år vid sjöfartsinstitutet i Kalmar, berättar Heidi. Under tiden i Kalmar var Heidi elev hos flera rederier på fartyg av olika typ. Det första jobbet som befäl fick hon Jag fick plats som styrman på ett bulkfartyg, m/s Storön, där jag jobbat som elev, minns Heidi. Efter det har Heidi jobbat som styrman på många passagerarfärjor. Hon har varit på många färjor som trafikerar mellan Gotland och fastlandet, till exempel på m/s Nord Gotlandia, som vi nu i Finland känner som Eckerö Lines m/s Nordlandia. M/s Gute under Heidis kommando Man kan igen åka turbåt från Kaskö till Sverige. Under 1980-talet gick m/s Folkliner och m/s Scandinavia till Gävle. Nu kommer man till Härnösand med m/s Gute som trafikerar linjen så gott som varje dag. Fartyget, som seglar under svensk flagg, är en gammal bekant i finska hamnar från Botnia Links och Seawind Lines tid. Nu är det estniska Baltic Scandinavian Lines som sköter trafiken. M/s Gutes rederi är svenska Rederi Ab Gotland och hemhamnen är Visby. Av den svenska besättningen om femton personer är fyra kvinnor. Tre av dem jobbar på ekonomiavdelningen och på kommandobryggan träffar vi den förtjusande sjökaptenen Heidi Norling. - Jag hade redan jobbat som styrman ombord och kände nästan alla, så jobbet som befälhavare löper också ledigt, konstaterar Heidi. Enligt Heidi jobbar många kvinnor ombord på färjorna, men mera sällan på däck. Ännu mera sällan ser man dem som befälhavare. Heidi har målmedvetet gått fram på den bana hon valt. Släktens rötter i Norge En av mina fastrar arbetade som telegrafist. Två av mina farbröder var sjökaptener, svarar Gute har en färggrann historia Fartyget som byggdes 1979 förlängdes i Polen år 2004 och passagerarkapaciteten utökades. Fartyget har varit i Rederi Ab Gotlands ägo så gott som hela tiden. Fartyget har huvudsakligen trafikerat på Östersjön. Men m/s Gute har också besökt hamnar i både Fjärran östern, Afrika och Australien. Förutom för Botnia Link och SeaWind Line har båten också trafikerat för Valmet Oy, då den transporterade bildelar till Nystad. I början av detta år fraktade m/s Gute, på uppdrag av svenska försvarsmakten, utrustning för krishanteringsoperationer från Hangö. Ombord reste en liten trupp svenska och finska soldater. Lasten lossades i Kamerun för att transporteras vidare till fredsbevarande trupper i Tchad. Från Kaskö går m/s Gute ut från måndag till torsdag klockan och söndagar klockan Mest transporterar man långtradare. Sammanlagt står 800 filmeter till förfogande och det finns plats för 88 passagerare. Fartygets längd är 139 meter och med maskineffekten på kw kan det gå med 16,5 knops fart. Jarmo Nordback & Pekka Karppanen

8 8 Va p a ava h t i Fr i va k t 4 / 2008 Ritva Erkama tuntee merenkulkijat

9 4 / 2008 Va p a ava h t i Fr i va k t 9 Finnlines Oyj:n henkilöstöpäällikölle ala ja sen ammattilaiset ovat tulleet tutuksi kolmenkymmenenviiden työvuoden aikana. Henkilöstölehden päätoimittajalla on hyvä tuntuma myös MEPAan. Pääsin mukaan Mepan asioita käsittelevään kokoukseen jo vuonna 1973, kun olin aloittamassa Suomen Höyrylaiva Oy:n palveluksessa, Ritva Erkama muistelee. Tuolloinen henkilöstöpäällikkö Eric Holmström oli palkkaamassa yhtiöön henkilöstösihteeriä. Ritva oli valmistunut Helsingin Yliopistosta, jossa oli lukenut pääaineinaan psykologiaa ja kasvatustiedettä. Ritva aloitti Holmströmin avustajana. Työtehtäviin kuului erilaisia henkilöstöasioita ja henkilöstökoulutusta. Merenkulkijoihin hän tutustui aluksi juuri henkilöstökoulutuksen yhteydessä. Erkama eteni Holmströmin sairastuttua hänen seuraajakseen SHY :n henkilöstöpäällikön tehtäviin kuuluivat maapuolen rekrytointi, työsuhde-, palkka- ja työterveysasiat. - Arvostan merenkulkijoiden ammattitaitoa erittäin korkealle, Ritva kehuu. Myöhemmin Erkama tutustui merenkulkijoiden arkeen ja elämään tehdessään henkilöstölehteen juttuja ja haastatteluja laivoilta. Effoan ja Finnlinesin yhteistyökuviot Kahden merkittävän varustamon, Effoan ja Finnlinesin välinen yhteistyö ja merenkulun rakennemuutokset alkoivat Finncarriersista jo vuonna Vuonna 1984 Effoa- Suomen Höyrylaiva Oy-konserni laajeni käsittämään lastiliikennettä hoitavan Finncarriersin ja matkustajaliikennettä hoitavan Silja Linen Finnlinesin jatkaessa erillisenä laivanhoitoyhtiönä. Vuonna 1989 eriytettiin lastiliikenne ja matkustajaliikenne kahdeksi eri konserniksi ja lastiliikennekonsernista tuli uusi Finnlines Group Oy, johon myös vanha Finnlines (FG-Shipping) liitettiin. Yrityskaupoilla mukaan tuli myöhemmin muitakin yhtiöitä, kuten Bore Line ja Railship. -Organisaatiokaavioiden pyörittely alkoi välillä tuntua laatikkoleikiltä, Ritva muistelee tuon ajan monimutkaisia kuvioita. Suomen Höyrylaiva Oy oli vahvasti suomenruotsalainen yhtiö. Finnlinesilla taas oli puhtaasti suomalainen kulttuuri. Yhtenäisen yrityskulttuurin muodostuminen kesti jonkin aikaa. Ritva Erkama siirtyi uuden konsernin tyäryhtiön Finncarriersin henkilöstöpäälliköksi. Finncarriers sulautettiin Finnlinesiin Finnlines-konsernissa Ritvalle tuli myös konsernin henkilöstölehden päätoimittajan työ. - Full Ahead nimellä julkaistu lehti oli välillä yhdistetty asiakas- ja henkilöstölehti. Myöhemmin keskityttiin pelkästään henkilöstöasioihin, Ritva kertoo. Henkilöstölehti ilmestyy nykyisin Finnliner -nimellä neljä kertaa vuodessa. Konserni on voimakkaasti kansainvälistynyt, joten lehtikin on englanninkielinen. Henkilöstö on voimavara Ritva Erkama kertoo konsernin monista vaiheista. Yhtiöitä on ostettu ja myyty ja organisaatiota on muutettu moneen kertaan. Henkilöstöpäällikön työssä on riittänyt haasteita. - Henkilöstön määrä on sopeutettava yrityksen kulloisenkin työmäärän mukaan, Ritva yksinkertaistaa. Hänen mukaansa erilaisia eläkejärjestelyitä on ollut paljon. Irtisanomiset on aina hoidettu sekä lainmukaisesti että oikeudenmukaisesti. Iso firma on myös antanut mahdollisuuksia etsiä uutta työtä talon sisältä. - Tehtävät muuttuvat kaiken aikaa ja parhaiten toiminta sujuu, kun meillä on joustavia ja moniosaavia henkilöitä, Ritva kertoo. Uuden henkilöstön rekrytoinnissa on tärkeintä, että avainasemaan on saatu oikea henkilö. Varustamoalan yritykseen on luonnollisesti palkattu myös ammattimerenkulkijoita, jotka Ritvan mukaan ovat sopeutuneet maatöihin hyvin. Ritva Erkaman mielestä ihmisen elämässä pitää olla muutakin kuin työ. - On hyvä, että Mepa kannustaa merenkulkijoita liikkumaan, opiskelemaan ja harrastamaan, Ritva toteaa. Hän on hyvin kiinnostunut merenkulkijoiden asioista ja harrastetoiminnasta ja pitää Mepan roolia tärkeänä vapaa-ajan aktivoinnissa. Toinen ura kaupunkilaisten hyväksi Ritvalla on kolme aikuista lasta ja neljä lastenlasta. Hänellä on kuitenkin aina ollut halu auttaa muitakin ihmisiä ja olla vaikuttamassa asioihin. Eniten hän on päässyt vaikuttamaan Espoon kaupunginvaltuustossa, jonka jäsen hän on ollut vuodesta Vuosina Erkama toimi Espoon kaupunginhallituksen puheenjohtajana. Vuodesta 2005 lähtien hän on toiminut tarkastuslautakunnan puheenjohtajana. Lasten harrastusten mukana hän meni Espoon Musiikkiopiston johtokuntaan, jonka puheenjohtajana hän toimii edelleen. Ritva Erkama jäi eläkkeelle Finnlinesin henkilöstöpäällikön tehtävästä lokakuun alussa. Finnliner -henkilöstölehden päätoimittajana hän jatkaa vielä vuoden loppuun. - Aion nyt viettää aikaa perheen ja lastenlasten kanssa. Kesällä aiomme veneillä, Ritva suunnittelee. Monilla kiireet lisääntyvät eläkkeelle jäämisen myötä. Ritva Erkama valittiin lokakuun kuntavaaleissa jälleen Espoon kaupunginvaltuustoon. Hän aikoo kuitenkin pitää kiinni lisääntyneestä vapaa-ajasta päättäväisyydellä, joka on peritty Tali - Ihantalan taisteluissa tulenjohtajana toimineelta sotaveteraani-isältä.

10 10 Va p a ava h t i Fr i va k t 4 / 2008 Ritva Erkama känner sjöfararna alltid skötts både lagenligt och rättvist. Inom en stor firma har man också kunnat erbjuda möjligheten att söka nytt arbete inom företaget. - Arbetsuppgifterna varierar hela tiden och bäst löper verksamheten då vi har flexibla och mångsidigt kunniga anställda, berättar Ritva. Då man rekryterar ny personal är det viktigaste att man fått rätt person på nyckelpositionerna. På ett företag i rederibranschen har man naturligtvis också anställt professionella sjöfarare, som enligt Ritva anpassat sig väl till landsidan. Ritva Erkama poängterar att det måste finnas också annat än arbete i människans liv. - Det är bra att SSB uppmuntrar sjöfararna att motionera, studera och utöva olika fritidssysselsättningar. Hon är mycket intresserad av sjöfararnas ärenden och fritidsverksamhet och tycker att SSB:s roll är viktig för att aktivera fritiden. För Finnlines Abp:s personalchef har branschen och dess yrkesfolk blivit bekanta under trettiofem år i arbetet. Personaltidningens chefredaktör är väl förtrogen också med SSB. - Jag fick möjlighet att delta i ett möte som gällde SSB redan år 1973, då jag just började i Finska Ångfartygs Ab:s tjänst, minns Ritva Erkama. Den dåvarande personalchefen Eric Holmström skulle anställa en personalsekreterare i bolaget. Ritva hade just utexaminerats från Helsingfors Universitet, där hon som huvudämnen studerat psykologi och pedagogik. Ritva började som Holmströms assistent. Till arbetsuppgifterna hörde olika personalfrågor och personalutbildning. Med sjöfararna blev hon i början bekant just i samband med personalutbildningen. Efter att Holmström insjuknat avancerade Erkama och blev år 1983 hans efterträdare. Till FÅA:s personalchefs uppgifter hörde landpersonalens rekrytering och ärenden i anslutning till anställningar, löner och företagshälsovård. - Jag har stor respekt för sjöfararnas yrkeskunnighet, berömmer Ritva. Senare blev Erkama bekant med sjöfararnas vardag och liv då hon för personaltidningen gjorde intervjuer och reportagen från fartygen. Effoas och Finnlines samarbete Sjöfartens omstrukturering och samarbetet mellan två betydande rederier, FÅA och Finnlines, började med Finncarriers redan år År 1984 utvidgade koncernen Effoa- Finska Ångartygs Ab till att omfatta Finncarriers som skötte frakttrafiken och Silja Line som ombesörjde passagerartrafiken medan Finnlines fortsatte som ett separat fartygsmanagementbolag. År 1989 avskiljdes frakttrafiken och passagerartrafiken till två separata koncerner och frakttrafikkoncernen blev nya Finnlines Group Oy Ab, vari också gamla Finnlines (FG-Shipping) inlemmades. Genom företagsköp kom senare andra bolag med, liksom Bore Line och Railship. - Att vrida och vända på organisationsmodellerna började allt emellanåt kännas som en lek med lådor, säger Ritva då hon minns den tidens komplicerade figurer. Finska Ångfartygs Ab var ett utpräglat finlandssvenskt bolag. På Finnlines var igen kulturen renodlat finsk. Det tog en tid innan en enhetlig företagskultur utformades. Ritva Erkama övergick till den nya koncernen Finncarriers som personalchef. Finncarriers uppgick i Finnlines år I koncernen Finnlines blev Ritva också chefredaktör för koncernens personaltidning. - Tidningen Full Ahead var i ett skede en kombinerad kundoch personaltidning. Senare fokuserade vi enbart på personalärenden, berättar Ritva. Personaltidningen utkommer numera med namnet Finnliner fyra gånger i året. Koncernen har internationaliserats i hög grad, därför är tidningen också nu engelskspråkig. Personalen en resurs Ritva Erkama berättar om koncernens olika skeden. Bolag har köpts och sålts och organisationen har ändrat många gånger. Personalchefens arbete har bjudit på många utmaningar. - Personalens mängd måste anpassas till företagets arbetsmängd, förenklar Ritva. Hon berättar att olika pensionsarrangemang har tillämpats i stor utsträckning. Uppsägningar har En annan karriär för stadsbornas väl Ritva har tre vuxna barn och fyra barnbarn. Hon har ändå alltid velat hjälpa andra människor och vara med om att påverka saker. Mest har hon kunnat påverka i stadsfullmäktige i Esbo, som medlem sedan år Under åren verkade Erkama som ordförande för stadsstyrelsen i Esbo. Sedan år 2005 har hon varit ordförande för revisionsnämnden. Barnens musikintresse förde henne till styrelsen för Esbo Musikinstitut, där hon fortfarande verkar som ordförande. Ritva Erkama gick i pension från sin tjänst som personalchef på Finnlines i början av oktober. Som chefredaktör för personaltidningen Finnliner fortsätter hon ännu till årets slut. - Nu skall jag tillbringa tid med familj och barnbarn. I sommar blir det båtliv, planerar Ritva. För många innebär pensioneringen att de brådskande sysslorna ökar. Ritva Erkama invaldes igen i Esbo stadsfullmäktige i kommunalvalet i oktober. Hon är ändå fast besluten att hålla fast vid den ökade fritiden, med en beslutsamhet som hon ärvt av sin far, krigsveteran och en gång eldledare i striderna vid Tali Ihantala.

11 4 / 2008 Va p a ava h t i Fr i va k t 11 MEPA yhteistyötä parhaasta päästä Silja Serenadelta eläkkeelle jäänyt Jouko sai Mepalta myös leikkimielisen arvonimen juokseva laivakirjastonhoitaja. Heiskanen lukee itse mieluiten urheilu- ja faktakirjallisuutta, mutta hän välitti ja toimitti muun laivaväen kirjatoiveita. - Porukka pyyteli laivalla, että hoitaisin kirjatoivomuksia kun joka tapauksessa käyn kuntosalilla aina laivan ollessa Helsingissä, Jouko kertoo. Suuressa laivassa riittää lukijoita. Heiskasella oli kirja, pari mukanaan lähes jokaisella salireissulla. Matkat Olympiaterminaalilta Katajanokalle taittuivat juosten. Itä-Suomesta Helsingin Eteläsatamaan Vuonna 1975 Heiskanen opiskeli hotelli- ja ravintolakoulussa. Harjoittelupaikkana oli Klippan ruotsinlaivojen laiturien tuntumassa. - Katselin aikani laivojen tuloa ja lähtöä. Sitten marssin Eteläranta 8:aan, jossa FÅA:n konttori tuolloin oli. Jobi löytyi nopeasti, Heiskanen muistelee Joukon ensimmäinen laiva oli Wellamo, Ranskassa vuonna 1975 rakennettu 1200 matkustajan autolautta. Valkoiset laivat toimivat kokkina seilanneen Heiskasen työmaana aina tähän syksyyn asti. Kahdeksankymmentäluvulla mies työskenteli Finlandialla. Ennen Silja Serenaden valmistumista hän seilasi hetken uudella Wellamolla, joka sittemmin liputettiin Ruotsiin ja nimeksi vaihdettiin Festival. Silja Serenadella seilausvuosia kertyi pitkälle toistakymmentä. Merimiesurheilua alusta lähtien Urheilua nuorekas taipalsaarelainen on harrastanut koko ikänsä. Jalkapallossa ja yleisurheilussa Miehen ikään ehtinyt Jouko Heiskanen voitti vuoden merimiesurheilijan tittelin vuonna 1995, mutta on edelleen kovassa kunnossa. Mies on ollut tuttu näky sekä Mepan kirjastossa että kuntosalilla. Jouko on ollut mukana lapsesta asti. Penkkipunnerruksen ja kuntosaliharjoittelun hän aloitti myöhemmin. - Wellamossa menin heti laivan jalkapallojoukkueeseen. Tuohon aikaan porukka oli hyvin kiinnostunut merimiesurheilusta, Heiskanen kertoo. Mies on ollut monessa lajissa mukana ja kannustanut työkavereita liikkumaan. Joukon mielestä jokaisen olisi saatava kokea liikunnan tuoma ilo. Hyvä yleiskunto on tärkeä työvireyden ja terveyden kannalta. - Moneen kertaan on todistettu, että liikunta vähentää vaivoja ja sairastelua. Silti tuntuu siltä, että ihmiset eivät enää oikein jaksa liikkua, Jouko manaa. Silja Serenadella on kerralla jopa 250 ihmistä töissä. Tukholman urheiluviikolle ei kesällä osallistunut kuin hieman toistakymmentä Seren merenkulkijaa. Heiskasta harmittaa, kun merimiesurheilu ei enää kiinnosta laivaväkeä. Joukon laiva, Silja Serenade on kuitenkin menestynyt hyvin vuosien varrella. Yleisurheilussa Seren porukalle on tullut kymmeniä SM- ja PM -mitaleita. Joukkuelajeissa laiva on voittanut mitaleita ja mestaruuksia kaukalopallossa, jääkiekossa, salibandyssa ja etenkin jalkapallossa. Laivajoukkueiden maailmanmestaruuden Silja Serenade on voittanut kahdeksan kertaa. Suomen mestaruuksia löytyy toistakymmentä. - Olen ollut kaikissa Serenaden MM-joukkueissa mukana. Välillä kenttäpelaajana, välillä maalivahtina, Heiskanen kertoo. Kaknäsin kesäpäivillä 2008 Jouko pukkasi kuulaa 10,20 metriä ja juoksi 60 metriä aikaan 8,5 sekuntia. Niillä saattaa lohjeta mitali tai pari merimiesten nelossarjassa. Merenkulkijoiden PM- ja SM-mitaleita Joukolla on paitsi yleisurheilusta, myös penkkipunnerruksesta. Liikunta pitää tiellä vielä pitkään Jouko on toiminut erotuomarina 1970-luvulta asti. Kesäisin hän tuomitsee jalkapalloa, talvisin pilliä vihelletään futsal -matseissa. Liikunta on miehen pääharrastus, eläkkeellä ollessakin kuntosalin ovi käy päivittäin ja laitteet saavat kyytiä. - Toki aikaa jää jonkin verran kalastukselle sekä marja- ja sienireissuille, mies toteaa. Kotona Joukon seurana ovat avovaimo ja 21-vuotias poika. Vanhempi poika ja tytär ovat jo muuttaneet pois kotoa. Liikunta on periytynyt myös jälkikasvulle. Pojilla on salibandyn SMmitaleita ja tytär on vetänyt aerobic-tunteja. Liikunnan himoharrastajana Joukolla on hyvä hengitystekniikka. Tästä on hyötyä myös toisessa jo nuorena aloitetussa harrastuksessa, trumpetinsoitossa. - Opiskelin aikoinani soittoa Sibelius-Akatemiassa Lauri Ojalan yksityisoppilaana, Jouko kertoo. Nykyisin hän soittaa trumpettia taipalsaarelaisessa orkesterissa. Heiskanen on tottunut liikkumaan ja menemään. Laivatyö piti miehen kiireisenä vuorotteluvapailla. Nyt vapaata on hieman enemmän, ja joskus aika tuntuu pitkältä. - Ei ole mahdoton ajatus lähteä vielä heittämään keikka pari laivalle, hyväntuulinen ja -kuntoinen mies miettii.

12 12 Va p a ava h t i Fr i va k t 4 / 2008 SSB samarbete när det är som bäst Jouko Heiskanen, som utsågs till Årets sjömansidrottare år 1995, har nu uppnått en vuxen mans ålder, men han är fortfarande i god kondition. Han är en flitig besökare både i SSB:s bibliotek och i motionssalen. Jouko som gått i pension från Silja Serenade, fick på SSB det skämtsamma namnet den löpande skeppsbibliotekarien. Heiskanen läser själv helst idrotts- och faktalitteratur, men han förmedlade och levererade fartygskompisarnas bokönskemål. - Gänget på båten bad mig sköta bokönskemålen, då jag ändå alltid besöker motionssalen då båten är i Helsingfors, berättar Jouko. På ett stort fartyg finns det läsare. Heiskanen hade en eller ett par böcker med sig vid varje besök i motionssalen. Sträckan från Olympiaterminalen till Skatudden löpte han. Från östra Finland till Södra hamnen i Helsingfors År 1975 studerade Heiskanen vid hotell- och restaurangskolan. Han praktiserade på Klippan invid sverigebåtarnas kaj. - Jag betraktade fartygens ankomst och avgång. Sedan marscherade jag till Södra kajen 8, där FÅA:s kontor då var beläget. Jobbet hittades snabbt, minns Heiskanen. Joukos första båt var Wellamo, byggd i Frankrike år 1975, en bilfärja som kunde ta 1200 passagerare. Ända till denna höst har de vita båtarna varit Heiskanes arbetsplats, han har seglat som kock. På åttiotalet jobbade han på Finlandia. Före Silja Serenade var färdig seglade han en tid med nya Wellamo, som sedan flaggade ut till Sverige, namnet blev Festival. Seglingsåren på Silja Serenade blev närmare tjugo. Sjömansidrott ända från början Den ungdomliga mannen från Taipalsaari har idrottat hela sitt liv. Ända sedan barnsben har han spelat fotboll och idkat friidrott. Bänkpress och konditionsträning började han med senare. - På Wellamo gick jag genast med i fartygets fotbollslag. På den tiden var manskapet mycket intresserat av sjömansidrott, berättar Heiskanen. Han har deltagit i många grenar och uppmuntrat arbetskompisarna att motionera. Jouko tycker att alla borde få uppleva den glädje som motionen ger. En god allmän kondition är viktigt för att orka arbeta och för hälsan. - Det har många gånger bevisats att motion minskar krämpor och sjukdomar. Ändå känns det som om människorna inte riktigt mera orkar röra på sig, klagar Jouko. Ombord på Silja Serenade jobbar rentav 250 personer samtidigt. Under idrottsveckan i Stockholm i somras deltog bara litet över tio sjöfarare från Sere. Heiskanen är förargad över att besättningen inte mera intresserar sig för sjömansidrott. Joukos fartyg, Silja Serenade, har under årens lopp i alla fall klarat sig bra. Seres lag har tagit hem tiotals FM- och NM-medaljer i friidrott. Fartygets lag har vunnit medaljer och mästerskap i rinkboll, ishockey, innebandy och fram för allt i fotboll. Silja Serenade har åtta gånger vunnit fartygslagens världsmästerskap i fotboll. Finska mästerskapen är över tio. - Jag har varit med Serenades alla VM-lag. Ibland som planspelare, ibland som målvakt, berättar Heiskanen. Vid sommardagarna 2008 i Kaknäs stötte Jouko kula 10,20 meter och löpte 60 meter på 8,5 sekunder. Det kan ge en medalj eller två i sjömännens fjärde serie. Jouko har NMoch FM-medaljer i både friidrott och bänkpress för sjömän. Motion håller en i form ännu länge Jouko har fungerat som skiljedomare ända sedan 1970-talet. Under somrarna dömer han fotboll, vintertid ljuder visselpipan vid futsalmatcher. Motion är hans huvudsakliga hobby, också som pensionär går han till motionssalen dagligen och redskapen är i flitig användning. - Nog blir det ändå tid över för fiske och svamp- och bärplockningsutflykter, konstaterar han. Hemma har han sällskap av sambo och 21-årig son. Den äldre sonen och dottern har redan flyttat hemifrån. Idrottsintresset har också gått i arv. Sönerna har FM-medaljer i innebandy och dottern har lett aerobictimmar. Som sportfantast har Jouko god andningsteknik. Av den har man nytta också i en annan fritidssysselsättning som han börjat som ung, att spela trumpet. - Jag studerade i tiden i Sibelius-Akademin som Lauri Ojalas privatelev, berättar Jouko. Numera spelar han trumpet i en orkester i Taipalsaari. Heiskanen är van att röra på sig och vara igång. Arbetet ombord innebar jäkt och brådska under de lediga perioderna. Nu är det litet mera ledig tid, och ibland känns tiden lång. - Tanken att ännu ta några jobb till sjöss är inte alls omöjlig, funderar den gladlynta och välbehållna mannen.

13 4 / 2008 Va p a ava h t i Fr i va k t 13 Luottamusmiehiä lämpimässä Turkissa Merimiesunioni on uudistanut luottamusmieskoulutusta. Perusja jatkokurssin jälkeen opiskelua jatketaan etelän lämmössä. Uusi koulutusmalli on saanut kurssilaisilta hyvän vastaanoton. Laivojen luottamusmiehet saavat alkeensa vanhaan tapaan Kiljavalla. Peruskurssin ja jatkokurssin jälkeen oppilaat ovat parina vuonna käyneet seuraavan vaiheen ulkomailla. Ensimmäisenä vuonna opiskeltiin Bulgariassa, tänä syksynä vuorossa oli Belek Turkissa. - Porukkahenki oli hyvä, kun samat henkilöt olivat mukana alusta lähtien, Kai Korhonen Silja Serenadelta kehuu Kaitsun ryhmä aloitti Kiljavalla syksyllä 2007, jatkoi keväällä ja suuntasi tänä syksynä Turkkiin. Mukaan lähtivät oppilaiden lisäksi kouluttajat Ismo Nokelainen Kiljavan opistolta ja Satu Silta Suomen Merimiesunionista. Täyttä opiskelua vapaa-aikaa unohtamatta Kyse ei ole mistään palkintomatkasta. Oppilaat maksavat itse pienen osan kustannuksista, mikä sitouttaa ja motivoi heitä. Kun ollaan yhdessä ulkomailla, voidaan myös keskittyä opiskeluun paremmin. - Homma alkoi jo lentokentällä. Käytiin läpi kurssiohjelmaa ja tehtiin harjoitustehtävää, Korhonen muistelee. Perillä Turkissa opiskelua jatkettiin Hotelli Atlantiksen luokkahuoneessa päivittäin. Ulkona oli yleensä yli kolmekymmentä lämpöastetta, joten oleskelu ilmastoiduissa tiloissa maistui. Toki tauoilla käytiin hotellin uimaaltaalla polskuttelemassa. Koulutus loppui iltapäivisin siten, että ehdittiin ottaa aurinkoa ja viettää vapaa-aikaa. Iltaisin shoppailtiin ja tehtiin muutama retki. Keskiviikkona oli tiimityöskentely- ja urheilupäivä. Tämä toteutettiin tekemällä matka 80 kilometrin päässä sijaitsevalle Koprulu joelle. Vauhdikkaan ja vaiherikkaan automatkan jälkeen ryhmä saapui paikalle. Ohjelmassa oli koskenlasku kumiveneellä vuolasta jokea alajuoksuun. Koprulu Canyon on kauniine maisemineen suosittu matkailukohde, jossa monet yrittäjät houkuttelevat turisteja koskenlaskun vauhdikkaaseen menoon. Lyhyen englanninkielisen opastuksen jälkeen pantiin pelastusliivit päälle ja lähdettiin laskemaan. - Kaikki selvisivät. Vaatteet kastuivat, mutta joukkuehenki nousi kohisten, Kai Korhonen kertoo. Urheilupäivän illassa oli vielä kierros keilailua hotellin omalla radalla. Belekin matka oli kurssilaisten mielestä unohtumaton kokemus. Opiskelua oli täydet seitsemän päivää. Puitteet ja oheisohjelma olivat niin hyviä, että jokaisen motivaatio ja halu oppia nousivat korkealle. Tiiviistä ohjelmasta huolimatta asiat saatiin vietyä läpi ja vielä jäämään mieleenkin. Luottamusmiehiä tarvitaan Merimiesunioni kouluttaa uusia luottamusmiehiä jatkuvasti. Heitä myös tarvitaan. Luottamusmies-

14 14 Va p a ava h t i Fr i va k t 4 / 2008 kursseilla opitaan tietoa työelämän pelisäännöistä ja käytännön asioista. Monet kurssin käyneet kiinnostuvat asioista yhä enemmän ja ovat valmiita avustamaan muita työkavereita. Kurssilla asiat opetetaan selkeästi, eikä opiskelijan tarvitse olla mikään kirjanero. Koulutus on maksuton. Kurssilainen saa lisäksi palkan, majoituksen ja täysihoidon. Suomen Merimiesunioni järjestää luottamusmieskursseja yhdessä Nurmijärvellä sijaitsevan Kiljavan Opiston kanssa. Kursseille voivat hakea laivojen luottamusmiehiksi valitut liiton jäsenet. Luottamusmies toimii yhteyshenkilönä jäsenten ja Merimiesunionin välillä sekä hoitaa paikallisia asioita laivalla. Useissa varustamoissa luottamusmiehet osallistuvat ja vaikuttavat yhdessä työnantajan kanssa työolojen kehitykseen. Moni toimii samalla myös MEPAn yhteyshenkilönä. ME- PA toivookin luottamusmiesten ja Merimiespalvelutoimiston yhteistyön lisääntyvän. Ei muuta kuin kurssille! - Suosittelen kaikille, Korhosen Kaitsu tokaisee. Förtroendemän i det varma Turkiet Sjömans-Unionen har förnyat sin utbildning av förtroendemän. Efter grund- och fortsättningskurs fortsätter man studierna i söderns värme. Den nya utbildningsmodellen har fått ett varmt mottagande av kursdeltagarna. Fartygens förtroendemän får sin grundutbildning på Kiljava, enligt gammal modell. Efter grund- och fortsättningskurs har eleverna under ett par års tid genomgått följande skede utomlands. Under det första året studerade man i Bulgarien, i år stod Belek i Turkiet i tur. - Lagandan är god, då samma personer är med ända från början, berömmer Kai Korhonen från Silja Serenade. Kaitsus grupp började på Kiljava hösten 2007, fortsatte under våren och styrde under hösten kosan mot Turkiet. Med dem reste också utbildarna Ismo Nokelainen från Kiljavainstitutet och Satu Silta från Sjömans-Unionen. Fullödiga studier utan att glömma fritiden. Det är inte fråga om någon belöningsresa. Eleverna står själva för en del av kostnaderna, det binder och motiverar dem. Då man är utomlands tillsammans, kan man också koncentrera sig bättre på studierna. - Jobbet började redan på flygfältet. Vi gick igenom kursprogrammet och gjorde övningsuppgifter, minns Korhonen. Väl framme i Turkiet fortsatte man dagligen i klassrummet på Hotell Atlantis. Ute var det vanligen över trettio grader varmt, så vistelsen i luftkonditionerade utrymmen var angenäm. Under pauserna tog man sig nog ett dopp i hotellets simbassäng. Utbildningen avslutades på eftermiddagarna så att man ännu hann solbada och vara ledig. Om kvällarna shoppade man och gjorde några utflykter. Onsdag var vikt för grupparbete och idrott. Det förverkligades så att man gjorde en resa till floden Koprulu 80 ki-

15 4 / 2008 Va p a ava h t i Fr i va k t 15 lometer från Belek. Efter en fartfylld och händelserik bilfärd var gruppen framme. På programmet stod en forsfärd i gummibåt i den strida flodens nedre lopp. Koprulu Canyons vackra landskap är ett omtyckt resemål där många företag lockar turister med fartfyllda forsfärder. Efter en kort instruktion på engelska fäste man livbältena och började färden. - Alla klarade sig. Kläderna blev våta, men lagandan steg så det susade, berättar Kai Korhonen. Under idrottsdagen hann man ännu på kvällen med en bowlingrunda på hotellets egen bana. Resan till Belek var en oförglömlig upplevelse för kursdeltagarna. Man hann med studier fulla sju dagar. Omgivningen och programmet var så bra, att motivationen och viljan att lära sig stegrades för var och en. Trots ett fullspikat program lyckades man genomföra allt och dessutom så att det inpräntades i minnet. Förtroendemän behövs Sjömans-Unionen utbildar hela tiden nya förtroendemän. Och de behövs. På kurserna för förtroendemän får man kunskaper om arbetslivets spelregler och praktiska frågor. Många av dem som genomgått kurserna blir allt mera intresserade av frågorna och är beredda att hjälpa andra arbetskamrater. På kurserna är utbildningen klar och tydlig, eleven behöver inte vara något boklärt snille. Utbildningen är kostnadsfri. Kursdeltagaren får dessutom lön, inkvartering och helpension. Finlands Sjömans-Union arrangerar kurserna för förtroendemän i samarbete med Kiljavainstitutet som ligger i Nurmijärvi. Förtroendemannen fungerar som kontaktperson mellan medlemmarna och Sjömans-Unionen och sköter lokala frågor ombord. I många rederier deltar förtroendemännen i utvecklandet av arbetsförhållandens tillsammans med arbetsgivaren. Många fungerar samtidigt som Sjömansservicebyråns kontaktperson. Sjömansservicebyrån önskar också ökat samarbete med förtroendemännen. Så gå på kurs bara! - Jag rekommenderar det åt alla, uppmanar Kaitsu.

16 16 Va p a ava h t i Fr i va k t 4 / 2008 Kansainvälistä kuraattorikoulutusta Lohjan Meriturvassa nähtiin jälleen kansainvälistä väkeä, kun laivakuraattoreita koulutettiin lokakuussa. Kolmatta kertaa järjestetyllä kurssilla oli osallistujia Etelä-Amerikasta, Kaukoidästä, Afrikasta ja Euroopasta. Kansainvälinen ISCT (International Sailing Chaplain Training) kurssi järjestetään kahden vuoden välein. Se toimii jatkokurssina henkilöille, jotka ovat jo suorittaneet kahden viikon mittaisen SMT:n eli Seafarers Ministry Training kurssin. Jatkokoulutus annetaan Lohjalla, jossa kurssilaiset suorittavat samalla merenkulkijoille pakollisen hätätilatoiminnan peruskoulutuksen, Basic Training in. - Basic Training on jaettu vuorottain teoriapäivien kanssa, mikä takaa koulutuksen vaihtelun ja mielenkiinnon säilymisen, osastopäällikkö Jaakko Laasio Suomen Merimieskirkosta kertoo Laasion mukaan aluksi suunniteltiin kurssin yhteyteen Crowd & Crisis Management koulutusta. Tämä on kuitenkin lähinnä päällystölle suunnattu koulutus ja toisaalta Basic Training toimii pääsylippuna laivalle. Laasio on ollut suunnittelemassa tätä ICMA:n (International Christian Maritime Association) ohjelmaan kuuluvaa koulutusta alusta alkaen Jörg Pfautschin ja Erol Kahvecin kanssa. Kaksi viikkoa kestävälle kurssille osallistuu kerralla kymmenkunta oppilasta. Koko koulutus tapahtuu Meriturvan tiloissa. Oppilaat asuvat Lohjalla, missä pidetään teorialuennot ja allaskoulutus. Palokoulutus järjestetään Upinniemessä. Kaikki kurssilaiset ovat osallistuneet täysipainoisesti Basic Training iin eikä suurempia vahinkoja ole sattunut missään Meriturvan koulutuksissa. Sitoutuneita kurssilaisia Eri maista tulevat kuraattorit ovat aina olleet motivoituneita. Kaikki ovat jatkaneet työtään ja yli puolet kurssin suorittaneista on jo ehtinyt toimia seilaavana laivakuraattorina. - Varsinkin viimeisin ryhmä oli erittäin aktiivinen ja pitää yhteyttä innokkaasti, Laasio toteaa. Kurssilaiset ovat kokeneet koulutuksen erit- Internationell utbildning av kuratorer På Meriturva i Lojo kunde vi igen i oktober se ett internationellt sällskap, som fick utbildning. På kursen, som nu ordnades för tredje gången, mötte vi deltagare från Sydamerika, Fjärran östern, Afrika och Europa. Den internationella ISCT-kursen (International Sailing Chaplain Training) ordnas vartannat år. Den fungerar som en fortsättningskurs för personer som redan har gått den två veckor långa SMT-kursen (Seafarers Ministry Training). Fortbildningen sker i Lojo, där kursdeltagarna samtidigt får grundutbildningen Basic Training, som är obligatorisk för sjöfarare. - I Basic Training varvas dagar med praktik och teori, det garanterar omväxlingen och håller intresset för utbildningen uppe, berättar avdelningschefen Jaakko Laasio från Finlands Sjömanskyrka. Enligt Laasio planerade man ursprungligen att hålla kursen i samband med utbildningen Crowd & Crisis Management. Den är dock huvudsakligen riktad till befälet och Basic Training fungerar å andra sidan som en inträdesbiljett ombord. Laasio har varit med om att ända från början planera den här utbildningen som hör till ICMA:s (International Christian Maritime Association) program, tillsammans med Jörg Pfautsch och Erol Kahveci. Tio elever deltar per gång i kursen som räcker två veckor. Kursen hålls i sin helhet i Meriturvas utrymmen. Eleverna bor i Lojo och teorilektionerna och bassängövningarna hålls där. Brandsäkerhetsutbildningen arrangeras i Obbnäs. Alla kursdeltagare har med själ och hjärta deltagit i Basic Training, och inga nämnvärda olycksfall har skett under utbildningen. Motiverade kursdeltagare Kuratorerna från olika länder har alltid varit mycket motiverade. Alla har fortsatt sitt arbete och över hälften av dem som genomgått kursen har redan hunnit arbeta som seglande fartygskurator. - Den senaste gruppen var speciellt aktiv och håller ivrigt kontakt, konstaterar Laasio. Kursdeltagarna har upplevt utbildningen som synnerligen positiv. De tycker att det är fint att få göra någonting som också sjöfararna gör. Hela utbildningen förbereder kursdeltagarna för att lyssna på sjöfararna

17 4 / 2008 Va p a ava h t i Fr i va k t 17 täin mielekkääksi. Heidän mielestään on hienoa saada tehdä jotain, mitä merenkulkijatkin joutuvat tekemään. Koko koulutus valmistaa kurssilaisia kuuntelemaan merenkulkijoita sekä varautumaan ongelmatilanteisiin ja kriiseihin. ICST kuraattorikoulutus on vetäjillekin varsin haasteellinen. Toimintaa riittää jokaiselle päivälle. - Oppitunnit ovat myös vuorovaikutusta. Kurssilaiset kertovat kuulumisia ja kokemuksia omista maistaan, Jaakko Laasio toteaa. Lokakuun kurssilla oli mukana pari kevennystä, vierailu Viking Linen Mariellalle ja tutustumiskäynti Lohjalaiselle viinitilalle. Laasio toimii pääkoordinaattorina ja koulutuksen suunnittelijana. Päivittäisrutiineissa ovat mukana Jaana Rannikko, Teemu Tähtinen ja Kati Pitkänen Merimieskirkolta. Meriturvan kouluttajat hoitavat oman osuutensa ja pieni suunvuoro on varattu MEPAllekin. och förbereda sig för problematiska situationer och kriser. ICST-kuratorutbildningen är också en verklig utmaning för ledarna. Varje dag är fullspäckad. - Lektionerna är också interaktiva. Kursdeltagarna berättar nyheter och erfarenheter från sitt eget hemland, konstaterar Jaakko Laasio. Kursen i oktober innehöll också litet lättare program, ett besök på Viking Lines Mariella och på en vingård i Lojo. Laasio fungerar som huvudkoordinator och planerar utbildningen. I de dagliga rutinerna deltar Jaana Rannikko, Teemu Tähtinen och Kati Pitkänen från Sjömanskyrkan. Meriturvas utbildare sköter sin egen del och man har också reserverat tid för ett litet inlägg för SSB.

18 18 Va p a ava h t i Fr i va k t 4 / 2008 Kirjamessut kiinnostavat edelleen Helsingin Messukeskus isännöi kirjamessuja jo kahdeksatta kertaa. Nelipäiväisen tapahtuman yleisömäärä on vakiintunut kävijän tuntumaan. Messut kiinnostavat myös merenkulkijoita. Kirjamessuille kannattaa aina varata aikaa, ja katsoa päivän ohjelma etukäteen. Kirjailijahaastatteluissa tulee aina esiin mielenkiintoisia asioita, joita ei ole halutta tai uskallettu painaa kansien väliin. Matti Nykästä ei tänä vuonna sentään näkynyt. Parhaimpia yleisömagneetteja olivat paneelikeskustelut. Ulkoministeri Alexander Stubb, puhemies Sauli Niinistö ja kansanedustaja Maria Guzenina - Richardson vetivät tuvan täyteen. Mark Levengood on suosittu tv-persoona sekä Ruotsissa että Suomessa. Hänen esiintymisensä on lennokasta ja puoleensa vetävää. Yleisöä riitti sekä suomen- että ruotsinkielisissä kirjailijahaastatteluissa, joissa hän esitteli uusinta teostaan. Ruotsinkielisessä osuudessa Levengood irrotteli kuin paraskin stand up -koomikko. Elokuva- ja TV -näyttelijöitä riitti jokaiselle päivälle. Elena Leeve ja Tommi Korpela kävivät markkinoimassa uusinta elokuvaansa Putoavia enkeleitä. Kjell Westö ja Maria Sid hauskuuttivat ruotsinkielistä yleisöä. Mirja Pyykkö kertoi mielenkiintoisia muistoja Libyan johtajasta Muammar Gaddafista, jota hän haastatteli 1980-luvulla. Naapurimaasta Ruotsista oli vierailulla myös Jan Arnald, joka tunnetaan paremmin nimellä Arne Dahl. Hän kuuluu Ruotsin rikoskirjailijoiden kirkkaampaan kärkeen. Arnald on kirjoittanut yhdeksän trilleriä, jotka kertovat Ruotsin rikospoliisin elämästä. Näistä viisi on suomennettu. Kirjamessujen viimeisenä päivänä julkaistiin Suomen uusi kansalliskirjailija. Hieman yllättäen äänestyksen voitti Anna-Leena Härkönen. Persoonallinen Sofi Oksanen esitteli Puhdistus romaaniaan, joka sai kirjallisuuden Finlandia palkinnon. Kirja käsittelee Viron lähihistoriaa ja sen käännösoikeudet on jo myyty yhdeksään maahan. Kirjamessujen yhteydessä järjestettiin myös Ruoka & Viini -messut sekä Antikvaariset kirjamessut.

19 4 / 2008 Va p a ava h t i Fr i va k t Helsingfors Mässcentrum stod för åttonde gången värd för bokmässan. Antalet besökare, under de fyra dagar evenemanget pågår, rör sig kring Också sjöfarare är intresserade av mässan. Bokmässan drar alltjämt publik Arne Dahl är en av Sveriges mest lysande kriminalförfattare 19 Det lönar sig alltid att reservera tid för bokmässan och bekanta sig med dagens program på förhand. Vid författarintervjuerna får man alltid veta intressanta saker, som man inte velat eller vågat sätta i tryck. Matti Nykänen såg man inte till i år. Paneldiskussionerna var de populäraste publikmagneterna. Utrikesminister Alexander Stubb, riksdagens talman Sauli Niinistö och riksdagsledamot Maria Guzenina-Richardson drog fullt hus. Mark Levengood är en populär person, bekant från TV, både i Sverige och i Finland. Hans framträdanden är fartfyllda och sympatiska. Han presenterade sin nyaste bok och intervjuerna på finska och på svenska var välbesökta. Under den svenskspråkiga presentationen kastade han loss, i bästa stand up-komikerstil. Film- och TV-skådespelare kunde man se varje dag. Elena Leeve och Tommi Korpela gjorde förhandsreklam för sin nya film Putoavia enkeleitä. Kjell Westö och Maria Sid underhöll den svenskspråkiga publiken. Milja Pyykkö berättade intressanta minnen från 1980-talet då hon intervjuade Muammar Gaddafi, Libyens ledare. Från grannlandet Sverige kom också Jan Arnald, bättre känd som Arne Dahl. Han är en av Sveriges mest lysande kriminalförfattare. Arnald har skrivit nio thrillers om kriminalpolisens liv i Sverige. Fem av dem har översatts till finska. Under bokmässans sista dag utlystes Finlands nya nationalförfattare. Litet överraskande vann Anna-Leena Härkönen röstningen. Den personliga Sofi Oksanen presenterade sin roman Puhdistus, som fick årets Finlandiapris. Boken handlar om Estlands närhistoria och översättningsrättigheterna har redan sålts till nio länder. I samband med bokmässan ordnades också Mat & Vin-mässan och Antikvarisk bokmässa. Kaari Utrios autograf var efterfrågad Kjell Westö och Maria Sid underhöll publiken

20 20 Va p a ava h t i Fr i va k t 4 / 2008 Teresa Välimäki on toimittanut erittäin herkullisen ruokakirjan Makua hedelmäsokerilla. Suomalaisten kiinnostus terveellisempään ruokavalioon on lisääntynyt. Tämä kirja antaa uutta tietoa herkullisten ruokaohjeiden lomassa. Kasvikset, marjat ja hedelmät sisältävät hedelmäsokeria. Erityisen paljon sitä on hunajassa. Hedelmäsokeri on ns. hidas hiilihydraatti ja pystyy säilyttämään kylläisyyden tunteen pidempään. Hedelmäsokeri sopii kaikkeen ruuanlaittoon ja leivontaan sekä säilöntään. Kalorimäärä jää vähäisemmäksi koska sitä käytetään vähemmän kuin tavallista sokeria. Ennen urheilua ja liikuntaa nautittu hedelmäsokeri auttaa suoriutumaan pitkäkestoisesta rasituksesta. Hedelmäsokerin on todettu korostavan makua ja aromeja sekä leivonnaiset pysyvät pidempään mehevinä. Erinomaiset kuvat ja selkeät ohjeet tekevät ruuanlaiton houkuttelevaksi. Messuilla kävijät ostivat paljon kirjoja kotiin viemisiksi. Moneen kassiin myös sujahti kirja Riadin tytöt, jonka on kirjoittanut Rajaa Alsanea. Kirja on hänen esikoisteoksensa ja sai alkunsa Yahoo! Group- palvelimella lähettämistään viesteistä. Kirja avaa harvinaisen näkökulman neljän yläluokkaisen saudinaisen elämään. On totuttu lukemaan kauhutarinoita, joissa arabinaisilla ei ole mitään oikeuksia miesten vallan alla. Tässä kirjassa kuitenkin tytöt osaavat pitää hauskaa, unelmoida hyvästä avioliitosta, matkustella ja opiskella. Suruilta ja epäonnelta ei voi välttyä asuipa sitten missä maailmankolkassa hyvänsä. Perheellä ja suvulla on suuri määräysvalta nuorten elämään, mutta tarvittaessa löytyy apua ja tukea. K irjailija Richard Mason on saapunut kirjamessuille kertomaan kolmannesta kirjastaan Muistojen huoneet. Melkein koko ikänsä Britanniassa asunut Mason palaa teoksen mukana juurilleen Etelä-Afrikkaan. Tarinassa piinkova liikenainen rauhoittelee omaatuntoaan ja vie vanhan äitinsä lomamatkalle Etelä-Afrikkaan. Kirjailija itse pitää teosta parhaanaan. Ensimmäisen romaanin Meren huoneet palkkioilla hän perusti säätiön rahoittamaan köyhien lasten opiskelua Etelä-Afrikassa. Toisen romaanin Yhdessä jälkeen säätiö joutui rahavaikeuksiin ja Mason niin syvään masennukseen, että harkitsi itsemurhaa. Hän yritti kirjoittaa ns. kaupallista romaania taloudellisista syistä, mutta ei koskaan halunnut julkaista sitä. Mason ajatteli kirjailijan uransa olevan ohi, mutta sai voimaa tehdä vielä kolmannen romaanin. Hän kertoi tunteneensa romaanin edistyessä itsensä taas onnelliseksi ja vapaaksi. Muistojen huoneet on ensimmäinen osa romaanisarjaa, jolle Mason nyt omistautuu. Tulevien kirjojen ihmiset ja kohtalot limittyvät toisiinsa, mutta osia voi lukea myös itsenäisinä. Mason pitää tärkeänä totuudenmukaista kerrontaa, koska tämän kautta voimme oppia tuntemaan myötätuntoa toisiamme kohtaan. Kaikkien tuntema Mirja Pyykkö on totuttu näkemään empaattisena haastattelijana, joka ei kaihda vaikeiden asioiden esille tuomista. Uusimmassa kirjassaan Ruudun takana hän muistelee omaa lapsuuttaan ja kertoo avoimesti vanhemmistaan, sydän sairaudestaan ja poliittisen ilmapiirin vaikutuksesta elämäänsä. Pyykön huippu hetkistä lukiessa tuntee itsekin olevan mukana vaikkapa haastattelemassa Gaddafia tai Leningrad Cowboys yhtyeen jäseniä. Neljäkymmentä vuotta kestäneellä tvurallaan hän on nostanut esiin tasa-arvo asiat, maahanmuuttajien ongelmat, syöpäsairaiden lasten aseman ja kotimaisen työn merkityksen. Eläimet ovat lähellä Pyykön sydäntä ja hän kertoo koirien tarinoita kirjassaan Lulu. Hän haaveilee joskus tekevänsä vapaaehtoistyötä eläinsuojeluyhdistyksessä. Mielenkiintoinen muistelmateos mielenkiintoisesta ihmisestä, joka on uskaltanut ja osannut. Sofi Oksanen ei vielä kirjamessuilla voinut aavistaa, että kirjasta Puhdistus tulee Finlandia-palkinnon voittaja. Sofi Oksanen kirjoitti Puhdistuksen ensin näytelmäksi, josta tuli menestys Kansallisteatterissa. Hän halusi jatkaa kertomusta Viron lähihistoriasta, koska niin paljon jäi sanomatta. Syntyi romaani, joka on tyrmistyttävän koskettava. Oksasen äiti on virolainen ja hän vietti lapsuutensa kesät isoäitinsä luona. Viron historia on tullut tutuksi jo lapsuudessa, kun hän kuunteli sukunsa tarinoita. Tarinan kahden eri-ikäisen naisen elämää yhdistäväksi tekijäksi nousee väkivalta, hyväksikäyttö ja häpeä. Tarkat lauseet ja kärkevät mielipiteet antavat lukijan kaikille aisteille töitä. Tarina on kaikessa karmeudessaan kuitenkin kiehtovaa luettavaa. Naapurimaamme rakastetuin suomalainen Mark Levengood oli esittelemässä uusinta teostaan Niin pieni ihmissydän on /Hjärtat får inga rynkor/. Tämä pakinakokoelma on jälleen Levengoodia parhaimmillaan. Arkisesti kerrotuista tarinoista syntyy syvällisiä mietteitä ja huumoria riittää. Levengood muistelee viisauden helmiä, joita lapsuudessaan on kuullut sukulaisiltaan oli ne sitten totta tai ei. Hän siteerasi myös isoisäänsä: Jos Jumala olisi tahtonut taloudenhoitajien olevan filosofeja, hän olisi tehnyt ginistä vahvempaa.

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

HUR ÄR VÄDRET? A. Yhdistä sääilmaukset vastaaviin kuviin. Yhteen kuvaan voi liittyä useampikin ilmaus.

HUR ÄR VÄDRET? A. Yhdistä sääilmaukset vastaaviin kuviin. Yhteen kuvaan voi liittyä useampikin ilmaus. HUR ÄR VÄDRET? A. Yhdistä sääilmaukset vastaaviin kuviin. Yhteen kuvaan voi liittyä useampikin ilmaus. 1. Solen skiner. 2. Det är soligt. 3. Det är halvmulet. 4. Det är mulet/molnigt. 5. Det är varmt.

Lisätiedot

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Silva Malin Sjöholm Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Fakta Bygget skall vara klart 30.11 Naturen har fungerat som inspiration i processen. Silva- betyder skog på latin Färgskalan inne i

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 71/2004 vp Ulkomailla työskentelyn vaikutukset kansaneläkkeen viivästymiseen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla työskennelleiden Suomen kansalaisten eläkepäätökset viipyvät usein kuukausikaupalla.

Lisätiedot

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON PUHTAAT JÄRVET PUHDAS ITÄMERI ROHKEA SUVAITSEE Remontoimme terveydenhuollon niin, että hoitoa saa sekä ruumiin että mielen sairauksiin. Investoimme ratoihin, jotta junat saadaan kulkemaan nopeammin, useammin

Lisätiedot

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs atsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs, såsom de flesta byar i Sibbo, förekommer som namn i handlingar först på 1500-talet, trots att bybosättingen sannolikt

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

Kirjoita verbin vartalo. VINKKI: Poista verbin perusmuodosta kirjain a.

Kirjoita verbin vartalo. VINKKI: Poista verbin perusmuodosta kirjain a. Kirjoita verbin vartalo. VINKKI: Poista verbin perusmuodosta kirjain a. Valitse oikea muoto. A. Täydennä nykyhetken muodot. Käytä tarvittaessa nettisanakirjaa. Valitse vasemmalla olevan valikon yläosassa

Lisätiedot

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom.

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom. Kaavoitusjaosto/Planläggningssekti onen 104 21.09.2011 Aloite pysyvien päätepysäkkien rakentamisesta Eriksnäsin alueelle/linda Karhinen ym. / Motion om att bygga permanenta ändhållplatser på Eriksnäsområdet/Linda

Lisätiedot

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa.

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Välkomna till Österbottens förbunds bredbandsseminarium, som fått namnet Österbotten kör

Lisätiedot

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ...

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ... Missa Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa Kunka Missa ellää S.4 1 Harjotus Mikä Missa oon?.. Minkälainen Missa oon?.. Miksi Missa hääty olla ykshiin niin ushein?.. Missä Liinan mamma oon töissä?

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

www.rosknroll.fi 0201 558 334

www.rosknroll.fi 0201 558 334 www.rosknroll.fi 0201 558 334 Rollella ei ole peukalo keskellä kämmentä, joten lähes kaikki rikki menneet tavarat Rolle korjaa eikä heitä pois. Etsi kuvista 5 eroavaisuutta! Rolle har inte tummen mitt

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 95/2006 vp Saamenkieliset ylioppilaskirjoitukset Eduskunnan puhemiehelle Saamen kielen aseman parantamiseksi Suomessa tuli vuonna 1992 voimaan kielilaki. Vuonna 2004 tuli voimaan saamen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA TUTKIMUSALUE North (Torne) Saami - 4000 (25 000) Lule Saami - 500 (1500)

Lisätiedot

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 59/2012 vp Ulkomailla äänestämisen helpottaminen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla äänestäminen on suomalaisissa vaaleissa äänioikeutetulle yhtä tärkeä oikeus kuin kotimaassakin oleskeleville

Lisätiedot

POHJOLAN PARASTA RUOKAA

POHJOLAN PARASTA RUOKAA POHJOLAN PARASTA RUOKAA Pohjolan makuelämykset ovat nyt huudossa, ja ruokakilpailut ovat tulleet jäädäkseen. Niitä käydään televisiossa, lehdissä ja nyt myös merellä. Viking Line julkisti jokin aika sitten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 946/2010 vp Adr-ajolupavaatimukset Helsinki-Vantaan lentokentällä Eduskunnan puhemiehelle Autonkuljettajilta vaaditaan adr-ajolupa, mikäli he kuljettavat vaarallisia aineita yli sallittujen

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut

Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut Behovskartläggning: Äldrevård och -service Skövden kunta, Suomen kielen hallintoalue, 541 83 Skövde Skövde kommun, Finskt förvaltningsområde, 541 83 Skövde LAKI

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 546/2010 vp Kuljettajantutkintojen kilpailuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kilpailuttaa kuljettajantutkintojen vastaanottamisen 19 maakunnassa,

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

valtamerilisä 90,09 oceantillägg palopäällikkölisä 48,83 brandchefstillägg luokituslisä 30,44 klassificeringstillägg

valtamerilisä 90,09 oceantillägg palopäällikkölisä 48,83 brandchefstillägg luokituslisä 30,44 klassificeringstillägg Ulkomaanliikenteen palkat 1.4.2013 Utrikesfartens löner 1.4.2013 DWT/ IHV Vahtivapaa konepääll. I-konemestari II/III-konemest. DWT/ IHK Vaktfri maskinchef I-maskinmästare II/III-maskinmästare Alle 12999

Lisätiedot

Etsi alhaalta oikea ruotsinkielinen sana viivalle! Käytä tarvittaessa sanakirjaa!

Etsi alhaalta oikea ruotsinkielinen sana viivalle! Käytä tarvittaessa sanakirjaa! 1 Etsi alhaalta oikea ruotsinkielinen sana viivalle! Käytä tarvittaessa sanakirjaa! 1. työ (2 sanaa) 2. tehdä työtä/ työskennellä (2 sanaa) 3. koulutus 4. kokemus 5. hakemus 6. ansioluettelo 7. työtodistus

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2001 vp Postinjakelu Kangasalan Kuohenmaalla Eduskunnan puhemiehelle Postin toiminta haja-asutusalueilla on heikentynyt. Postin jakaminen myöhään iltapäivällä ei ole kohtuullista.

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 7.9.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 7.9.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 7.9.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 20 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 619/2002 vp EU-direktiivi satamapalvelujen järjestämisestä Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unioni on laatimassa direktiiviä satamapalvelujen järjestämisestä. Tämänkin EU-direktiivin

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

Ännu större kanalutbud för våra fiber- och kabel-tv-kunder Vieläkin laajempi kanavavalikoima kuitu- ja kaapeli-tv-asiakkaillemme

Ännu större kanalutbud för våra fiber- och kabel-tv-kunder Vieläkin laajempi kanavavalikoima kuitu- ja kaapeli-tv-asiakkaillemme Trevlig sommar! Hauskaa kesää! Ännu större kanalutbud för våra fiber- och kabel-tv-kunder Vieläkin laajempi kanavavalikoima kuitu- ja kaapeli-tv-asiakkaillemme KUNDINFORMATION ASIAKASTIEDOTE 4/2011 Snart

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 751/2004 vp Osa-aikalisän nykyistä joustavampi käyttö hoivatyössä Eduskunnan puhemiehelle Osa-aikalisä antaa työntekijälle mahdollisuuden lyhentää työaikaansa määräaikaisesti. Työnantajan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 759/2004 vp Liikunnanopettajien pätevöityminen terveystiedon opettajiksi Eduskunnan puhemiehelle Uuden lain myötä aikaisemmin valmistuneet liikunnanopettajat eivät ole päteviä opettamaan

Lisätiedot

XIV Korsholmsstafetten

XIV Korsholmsstafetten XIV Korsholmsstafetten 19.5.2013 Huvudklasser Öppen klass: Laget får komponeras fritt. Damklass: Laget ska endast bestå av kvinnliga löpare. Varje lag skall bestå av 6 8 löpare. Två löpare från varje lag

Lisätiedot

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Bästa familj, Hemmet och familjen är barnets viktigaste uppväxtmiljö och gemenskap. Vid sidan av hemmet skall dagvården vara

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 664/2003 vp Laboratoriolääketieteen ammattiryhmien koulutus- ja työtilanne Eduskunnan puhemiehelle Laboratoriolääketieteen asiantuntijoita, kuten erilaisia laboratoriolääkäreitä, sairaalakemistejä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2010 vp Risteilyalusten jätevedet Eduskunnan puhemiehelle Itämerellä vierailee vuosittain 350 risteilyalusta, jotka poikkeavat yli 2 100 kertaa Itämeren satamissa. Näiden alusten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1355/2001 vp Ulkomaaneläkkeiden sairausvakuutusmaksut Eduskunnan puhemiehelle EU:n tuomioistuimen päätös pakottaa Suomen muuttamaan niiden eläkeläisten verotusta, jotka saavat eläkettä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 436/2004 vp Kivunhoitoon erikoistuneen lääkärin saaminen terveysasemille Eduskunnan puhemiehelle Kipupotilasyhdistys on valtakunnallinen, ja sen toiminnan periaatteena on kipupotilaiden

Lisätiedot

Suomalaisten varustamoiden ulkomailla rekisteröidyt ja ulkomailta aikarahtaamat alukset 2012 Finländska rederiers utlandsregistrerade och

Suomalaisten varustamoiden ulkomailla rekisteröidyt ja ulkomailta aikarahtaamat alukset 2012 Finländska rederiers utlandsregistrerade och Suomalaisten varustamoiden ulkomailla rekisteröidyt ja ulkomailta aikarahtaamat alukset 2012 Finländska rederiers utlandsregistrerade och tidsbefraktade utländska fartyg Trafin julkaisuja Trafis publikationer

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 97/2009 vp Varusmiesten terveydenhuollon taso Eduskunnan puhemiehelle Keuruun varuskunnassa varusmies sairastui kuumeeseen, ja häntä pidettiin lääkityksen avulla kaksi viikkoa majoitustiloissa.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Sisällysluettelo 7. luokka

Sisällysluettelo 7. luokka Sisällysluettelo 7. luokka Finland 8 1 Sverige 10 Vad heter du? 12 Aiheet: tervehdykset, itsensä esittely, ääntäminen: [e ja ä] Rakenteet: persoonapronominit 2 Mitt hem i Äppelstad 14 Aiheet: asuminen,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 986/2009 vp Auton katsastamisen mahdollistaminen Espanjassa Eduskunnan puhemiehelle Huomattava määrä suomalaisia asuu osan vuotta Espanjassa. Monilla on siellä oma Suomessa rekisteröity

Lisätiedot

Espoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään.

Espoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään. 1 (13) Espoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään. Serviceproducenter som godkänts av Esbo stad för servicesedelssystemet för personlig assistans. Huom!

Lisätiedot

Till riksdagens talman

Till riksdagens talman KK 496/2009 vp Mikaela Nylander /r ym. SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 496/2009 rd Publicering av platsannonser också i svenska dagstidningar Till riksdagens talman Enligt språklagen är en tvåspråkig myndighet skyldig

Lisätiedot

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Mötet ägde rum i klubbhuset den 3.4.2014 Kokous pidettiin kerhon tiloissa 3.4.2014 1 Öppnandet

Lisätiedot

Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng

Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng 1 *Starttirahalla edistetään uuden yritystoiminnan syntymistä ja työllistymistä turvaamalla yrittäjän toimeentulo yritystoiminnan käynnistämisvaiheen

Lisätiedot

MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015

MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015 MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015 VisitKimitoön.fi VisitKemiönsaari.fi VisitKimitoon.fi Facebook.com/VisitKimitoon Instagram.com/VisitKimitoon Tagboard.com/Visitkimitoon Weibo.com/Kimitoon

Lisätiedot

Dermovat scalp 0,5 mg/ml liuos iholle Klobetasolipropionaatti

Dermovat scalp 0,5 mg/ml liuos iholle Klobetasolipropionaatti PAKKAUSSELOSTE Lue tämä seloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen - Säilytä tämä seloste. Voit tarvita sitä myöhemmin. - Jos sinulla on lisäkysymyksiä, käänny lääkärisi tai apteekin

Lisätiedot

AVUSTUSHAKEMUS MUINAISJÄÄNNÖSALUEIDEN HOITOON ANSÖKAN OM FORNLÄMNINGSOMRÅDETS VÅRDBIDRAG

AVUSTUSHAKEMUS MUINAISJÄÄNNÖSALUEIDEN HOITOON ANSÖKAN OM FORNLÄMNINGSOMRÅDETS VÅRDBIDRAG MUSEOVIRASTO PL 913 00101 HELSINKI p. 0295 33 6999 www.nba.fi MUSEIVERKET PB 913 00101 HELSINGFORS tel. 0295 33 6999 AVUSTUSHAKEMUS MUINAISJÄÄNNÖSALUEIDEN HOITOON ANSÖKAN OM FORNLÄMNINGSOMRÅDETS VÅRDBIDRAG

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1027/2010 vp Kehäradan Ruskeasannan aseman rakentaminen Eduskunnan puhemiehelle Kehärataa ollaan rakentamassa Vantaalle siten, että radan on tarkoitus valmistua vuonna 2014. Kehärata

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 281/2011 vp Lapsettomien leskien leskeneläkkeen ikärajojen laajentaminen Eduskunnan puhemiehelle Lapsettomien leskien leskeneläkettä saavat tämänhetkisen lainsäädännön mukaan 50 65-

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 874/2010 vp Poliisikoiratoiminnan keskittäminen Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella Eduskunnan puhemiehelle Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella on valmisteilla muutos, jossa poliisikoiratoiminta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 856/2001 vp Sosiaalityöntekijöiden työuupumus ja heikentyneet työolot Eduskunnan puhemiehelle Sosiaalityöntekijöiden työuupumus on kasvaneen työmäärän ja työolojen huononemisen myötä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 440/2012 vp Taksiautoilijoiden ajoluvan ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Taksiautoilijat sekä linja- ja kuorma-auton kuljettajat ovat olennainen osa tieliikennettämme, ja heidän kykynsä

Lisätiedot

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning TYÖNANTAJA ABETSGIVAE TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENEKSI / VALTAKIJA AY-JÄSENMAKSUN PEIMISEKSI / MUUTOSILMOITUS ANSLUTNINGSBLANKETT FÖ MEDLEMSKAP I JYTYS MEDLEMSFÖENING OCH OFFENTLIGA OCH PIVATA SEKTONS FUNKTIONÄES

Lisätiedot

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen palvelutoimintojaosto 9.3.2015 Kundnöjdhetsenkäten har genomförts

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 30/2005 vp Digitaalisiin televisiolähetyksiin siirtyminen Eduskunnan puhemiehelle Analogiset tv-lähetykset loppuvat nykytiedon mukaan 31.8.2007. Kuitenkin useimmat ihmiset ovat ostaneet

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1291/2001 vp Vapaaehtoisen eläkevakuutuksen eläkeikäraja Eduskunnan puhemiehelle Työmarkkinoiden keskusjärjestöt pääsivät sopimukseen yksityisten alojen työeläkkeiden kehittämisestä.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 264/2013 vp Eduskunnan suullinen kyselytunti radiossa Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan suullisella kyselytunnilla ministerit vastaavat kansanedustajien kysymyksiin. Kyselytunti mahdollistaa

Lisätiedot

Kehoa kutkuttava seurapeli

Kehoa kutkuttava seurapeli Kehoa kutkuttava seurapeli Pelaajia: 2-5 henkilöä tai joukkuetta Peliaika: 30 45 min Välineet: pelilauta, 112 korttia, kaksi tavallista noppaa, yksi erikoisnoppa ja viisi pelinappulaa. Kisa Pelin tarkoituksena

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 276/2003 vp Lasinkeräyksen järjestäminen ja kierrätys Eduskunnan puhemiehelle Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV on ilmoittanut lopettavansa jätelasin keräämisen toimialueellaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 590/2013 vp Poliisimiesten sivutyöluvat ja poliisijohdon palkkataso Eduskunnan puhemiehelle Lähes peräkkäisinä päivinä uutisoitiin ensin poliisimiesten sivutöistä ja niiden laillisuudesta

Lisätiedot

PÄÄLAUSEEN SANAJÄRJESTYS. Lauseen aloittaa ja toisella paikalla lauseessa on. Kieltosanat ja muut liikkuvat määreet ovat.

PÄÄLAUSEEN SANAJÄRJESTYS. Lauseen aloittaa ja toisella paikalla lauseessa on. Kieltosanat ja muut liikkuvat määreet ovat. A) SUORA SANAJÄRJESTYS Maria spelar gitarr varje dag. Max bor i Esbo. PÄÄLAUSEEN SANAJÄRJESTYS Lauseen aloittaa ja toisella paikalla lauseessa on. Mats vill inte städa sitt rum. Mamma och pappa har alltid

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

Hyvien yhteyksien solmukohdassa. I förbindelsernas knutpunkt

Hyvien yhteyksien solmukohdassa. I förbindelsernas knutpunkt Perspektiivi-2-heinä15 klo12 Monien mahdollisuuksien liiketilaa energisen alueen ytimessä Det nyaste företagscentret i energiska Runsor WAASA KIINTEISTÖ WASAPLAN OY JUHA KOIVUSALO, RA RUNSOR Toimisto-

Lisätiedot

CW- suotimen asennusohje CW-filtrets monteringsanvisning

CW- suotimen asennusohje CW-filtrets monteringsanvisning CW- suotimen asennusohje CW-filtrets monteringsanvisning Tämä ohje antaa toivottavasti sellaisen kuvan, että jokainen voi asentaa itse CW-suotimen omaan QROlleen. Lähtökohtana on ollut säästää virtaa sekä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 447/2010 vp Au pair -ilmoitusten välittämisen jatkaminen työministeriön MOL-palvelussa Eduskunnan puhemiehelle Työministeriön www.mol.fi on työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämä verkkopalvelu,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1019/2013 vp Poliisin lupapalveluiden ajanvaraus Eduskunnan puhemiehelle Poliisin lupapalveluita varten pitää jatkossa varata aika Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren poliisilaitoksella.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2003 vp Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoidon osalta on ilmennyt ongelmia ympäri Suomea. Monet kunnat

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 472/2010 vp Reuman sairaalan hoitotoimenpiteiden seuranta Eduskunnan puhemiehelle Reumasäätiön sairaalan lopettamisen yhteydessä hallitus vakuutti, että reumapotilaat kyetään jatkossa

Lisätiedot

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning TYÖNANTAJA ABETSGIVAE TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENEKSI / VALTAKIJA AY-JÄSENMAKSUN PEIMISEKSI / MUUTOSILMOITUS ANSLUTNINGSBLANKETT FÖ MEDLEMSKAP I JYTYS MEDLEMSFÖENING OCH OFFENTLIGA OCH PIVATA SEKTONS FUNKTIONÄES

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 350/2007 vp Oikeus sairauspäivärahaan tai eläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Kontiolahtelainen Kauko Riikonen koki melkoisen yllätyksen, kun hän 1.6.2004 nilkkavammasta alkaneen sairausloman

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 648/2002 vp Tupakkalain tulkinta Eduskunnan puhemiehelle Ympäristön tupakansavu luokitellaan syöpävaaralliseksi aineeksi. Tämä merkitsee sitä, että erityisen riskialttiita työntekijöitä,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 528/2006 vp Talous- ja velkaneuvonnan valtionosuuden kohdentaminen Enon kunnalle Eduskunnan puhemiehelle Valtion talousarviossa on määräraha talous- ja velkaneuvontaan. Lääninhallitusten

Lisätiedot

Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden

Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden Elina Väistö Sito Parhaan ympäristön tekijät Sitossa laadittu kuluneen vuoden aikana Utarbetad vid Sito under det gångna året Sähköautojen

Lisätiedot

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE HAE VALTIONTUKEA ANSÖK OM STATSBIDRAG Tukea hakeva organisaatio Sökande organisation Organisaationumero Organisationsnummer Osoite Adress Yhteyshenkilö

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: Ee-mailin toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui 217 700 ulkomaalaistaustaista,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 678/2001 vp Ansiosidonnaisen työttömyysturvan parantaminen Eduskunnan puhemiehelle Maan suurin ammattijärjestö SAK ehdotti maanantaina 14.5.2001, että ansiosidonnaiselle työttömyysturvalle

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 133/2009 vp Valtion eläkevastuut Eduskunnan puhemiehelle Edellisen hallituksen aikana arvioitiin, että valtionhallinnosta voitaisiin vähentää vuoteen 2011 mennessä 9 650 työpaikkaa.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 220/2002 vp Työajan vähentäminen iän perusteella Eduskunnan puhemiehelle Puron työryhmän valmisteleman yksityisalojen työeläkkeiden eläkeuudistuksen tärkein tavoite oli tehdä työeläkejärjestelmään

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 773/2013 vp Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen tukitoimet Eduskunnan puhemiehelle Hallitus nimesi lähes päivälleen vuosi sitten Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen alueeksi.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 79/2001 vp Kardiologien lisääminen maassamme Eduskunnan puhemiehelle Kardiologian erikoislääkärien määrä Suomessa on asukaslukuun suhteutettuna pienempi kuin missään muussa Euroopan

Lisätiedot

Hangon Kuvataiteilijat Hangö Bildkonstnärer RY

Hangon Kuvataiteilijat Hangö Bildkonstnärer RY Hangon Kuvataiteilijat Hangö Bildkonstnärer RY Pikatiedote Syyskuu 2012 September Puheenjohtajan palsta Syksyn 2012 tiedote Toimintavuodessa alkaa loppusuora. Kesän näyttely onnistui hyvin ja lehdet kirjoittelivat

Lisätiedot

KULTTUURIPALVELUT TOIMINNALLISET MITTARIT KULTURTJÄNSTER FUNKTIONELLA MÄTETAL

KULTTUURIPALVELUT TOIMINNALLISET MITTARIT KULTURTJÄNSTER FUNKTIONELLA MÄTETAL KULTTUURIPALVELUT TOIMINNALLISET MITTARIT KULTURTJÄNSTER FUNKTIONELLA MÄTETAL AVUSTUKSET PAIKALLISILLE KULTTUURIJÄRJESTÖILLE BIDRAG TILL LOKALA KULTURFÖRENINGAR Haku vuodelle Ansökan för år PAIKALLISILLE

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1340/2010 vp Satakunnan rakennemuutoksen aiheuttamien haittojen korvaaminen Eduskunnan puhemiehelle Digia Oyj ilmoitti eilen suunnittelevansa Porin toimipisteensä lakkauttamista. Vaikeuksien

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 220/2009 vp Perhepäivähoitajien palkkaus Eduskunnan puhemiehelle Perhepäivähoitaja on lapsia omassa kodissaan, ryhmäperhepäivähoidossa tai lapsen kotona hoitava henkilö. Perhepäivähoidossa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1333/2010 vp Näkövammaisten kirjaston Celian tulevaisuus Eduskunnan puhemiehelle Celia on näkövammaisten kirjasto, joka on tarkoitettu Suomessa kaikille lukemisesteisille kansalaisille.

Lisätiedot