Keskuskoulun opetussuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Keskuskoulun opetussuunnitelma"

Transkriptio

1 Keskuskoulun opetussuunnitelma OPETUSSUUNNITELMAN YLEINEN OSA 1. Opetuksen järjestämisen lähtökohdat Koulun arvot Kasvatuksen ja opetuksen yleiset tavoitteet Keskuskoulun tehtävä ja rakenne Tuntijako Opetuksen toteuttaminen Oppimiskäsitys ja työtavat Oppimisympäristö Toimintakulttuuri Opetuksen toteuttaminen Kodin ja koulun välinen yhteistyö Oppimissuunnitelma Ohjauksen järjestäminen Tukiopetus Oppilashuolto Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus Eri tukimuodot Osa-aikainen erityisopetus Erityisopetukseen otettujen ja siirrettyjen opetus Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Kieli ja kulttuuriryhmien opetus Maahanmuuttajat...12 OPPIAINEKOHTAISET TAVOITTEET JA SISÄLLÖT 6. Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt Aihekokonaisuudet Äidinkieli ja kirjallisuus Suomi toisena kielenä Englanti A1 ja A2, luokka Ranska A Venäjä A Ruotsi B Matematiikka Kemia Fysiikka Biologia Maantieto Terveystieto Liikunta Uskonto Ortodoksinen uskonto Elämänkatsomustieto Historia ja yhteiskuntaoppi Musiikki Kuvataide Kotitalous Käsityö, tekninen työ, tekstiilityö Valinnaisaineet Oppilaanohjaus Oppilaan arviointi...89 Arviointi opintojen aikana...89 Päättöarviointi...92 Todistukset Tietostrategia

2 OPETUSSUUNNITELMAN YLEINEN OSA 1. Opetuksen järjestämisen lähtökohdat 1.1 Koulun arvot VASTUU - vastuullisuus itsestä, yhteisöstä ja ympäristöstä TASA-ARVO - toisten kunnioittaminen ja terve itsetunto - erilaisuuden hyväksyminen SOSIAALISUUS - sosiaalisuus, yhteisöllisyys KULTTUURIPERINTÖ - perustana suomalainen kulttuuri - erilaisten kulttuurien välisen vuorovaikutuksen edistäminen 1.2 Kasvatuksen ja opetuksen yleiset tavoitteet Keskuskoulussa jokaisella on oikeus hyvään oppimiseen ja oppijana kehittymiseen sekä ihmisenä kasvamiseen ja sivistymiseen - opitaan ottamaan vastuu omasta työnteosta ja käyttäytymisestä - toimitaan demokraattisesti niin, että jokaisella on mahdollisuus kasvaa vastuullisena yhteisön jäsenenä, oppia työskentelemään erilaisissa ryhmissä ja vaikuttaa yhteisiin asioihin - tarjotaan valmiudet omatoimiseen, uudistuvan tiedon hankintaan, prosessointiin ja kriittiseen arviointiin - edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa, kunnioitetaan jokaisen ihmisarvoa ja pidetään yhdessä huolta ystävällisestä ja kannustavasta ilmapiiristä, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista - arvostetaan suomalaista ja kotkalaista kulttuuria ja omaa kulttuuritaustaa sekä edistetään kulttuurien välistä vuorovaikutusta - otetaan huomioon erilaiset oppijat, pyritään kiireettömään ilmapiiriin ja oppilaiden ja opettajien väliseen myönteiseen vuorovaikutukseen - ei hyväksytä minkäänlaista väkivaltaa, kiusaamista, syrjintää tai rasismia - sitoudutaan kestävään kehitykseen ja kasvetaan ottamaan vastuuta ympäristöstä ja tulevaisuudesta - pyritään suuntaamaan nuoruusiän kapinointi rakentavaan kriittisyyteen. 1.3 Keskuskoulun tehtävä ja rakenne Perusopetusta luokilla 7 9 antavalla Keskuskoululla on sekä opetus- että kasvatustehtävä. Koulu antaa oppilaalle mahdollisuuden monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen itsetunnon kehittymiseen. Näin oppilas voi hankkia elämässä tarvitsemiaan tietoja ja taitoja, saada valmiudet jatko-opintoihin ja osallistuvana kansalaisena kehittää demokraattista yhteiskuntaa. Koulu pyrkii herättämään halun elinikäiseen oppimiseen. Koulu tukee jokaisen oppilaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä sekä äidinkielen kehitystä. Samalla koulu 2

3 toimii yhteiskunnan jatkuvuuden varmistamiseksi ja tulevaisuuden rakentamiseksi. Tämän toteuttamiseksi koulu siirtää kulttuuriperintöä sukupolvelta toiselle, kartuttaa tarvittavaa tietoa ja osaamista sekä lisää tietoisuutta yhteiskunnan perustana olevista arvoista ja toimintatavoista. Koulu pyrkii kehittämään kykyä arvioida asioita kriittisesti, luoda uutta kulttuuria sekä uudistaa ajattelu- ja toimintatapoja. Tavoitteiden saavuttamiseksi Keskuskoulun opetus rakentuu seuraaville rakenteellisille periaatteille: * 5-jaksojärjestelmä, * oppiaineet kursseina, * opiskelu keskitettyä. 1.4 Tuntijako PERUSOPETUKSEN TUNTIJAKO Musiikkipainotus 3-9 lk, liikunta- ja matematiikkapainotukset 7-9 lk Oppiaine 1. lk yhteensä minimi lisäys Äidinkieli A-kieli B-kieli Matematiikka Biologia ja maantieto Fysiikka ja kemia Terveystieto 0,4 1, Uskonto / ET Historia ja yhteiskuntaoppi Musiikki Kuvataide Taito- ja taideaineiden minimit 1-4 lk 26h, 5-6 lk 18 Käsityö Liikunta = Lisäykset *) Kotitalous Oppilaanohjaus 0,6 0, Koulukohtainen painotus **) h Valinnaiset aineet***) 3 4 MU / LI / MA -painotus Yhteensä *) Jotta minimitunnit täyttyvät, koulut lisäävät nämä tunnit eri taito- ja taideaineisiin haluamallaan tavalla. **) Koulukohtainen painotus on varattu 1-6 -luokille sijoitettavaksi mihin tahansa oppiaineeseen (myös taito- ja taideaineisiin) koulun painotuksista riippuen. Musiikkiluokkien painotukset 3-6-luokilla otetaan taito- ja taideaineiden lisäyksistä ja koulukohtaisesta painotuksesta. ***) MU/LI/MA -painotus otetaan 7-9-luokilla valinnaisista aineista. 3

4 PERUSOPETUKSEN TUNTIJAKO Perusmalli ilman erityisvalintoja tai -painotuksia Oppiaine 1. lk yhteensä minimi lisäys Äidinkieli A-kieli B-kieli Matematiikka Biologia ja maantieto Fysiikka ja kemia Terveystieto 0,4 1, Uskonto / ET Historia ja yhteiskuntaoppi Musiikki Kuvataide Taito- ja taideaineiden minimit 1-4 lk 26h, 5-6 lk 18 Käsityö Liikunta = Lisäykset *) Kotitalous Oppilaanohjaus 0,6 0, Valinnaiset aineet Koulukohtainen painotus **) Yhteensä h *) Jotta minimitunnit täyttyvät, koulut lisäävät nämä tunnit eri taito- ja taideaineisiin haluamallaan tavalla. **) Koulukohtainen painotus on varattu 1-6 -luokille sijoitettavaksi mihin tahansa oppiaineeseen (myös taito- ja taideaineisiin) koulun painotuksista riippuen. Oppiaine 1. lk yhteensä minimi lisäys Äidinkieli A-kieli B-kieli Matematiikka Biologia ja maantieto Fysiikka ja kemia Terveystieto 0,4 1, Uskonto / ET Historia ja yhteiskuntaoppi Musiikki Kuvataide Taito- ja taideaineiden minimit 1-4 lk 26h, 5-6 lk 18 Käsityö Liikunta = Lisäykset *) Kotitalous Oppilaanohjaus 0,6 0, Koulukohtainen painotus **) h Vapaaehtoinen A-kieli***) (6) Valinnaiset aineet Yhteensä (6) *) Jotta minimitunnit täyttyvät, koulut lisäävät nämä tunnit eri taito- ja taideaineisiin haluamallaan tavalla. **) Koulukohtainen painotus on varattu 1-6 -luokille sijoitettavaksi mihin tahansa oppiaineeseen (myös taito- ja taideaineisiin) koulun painotuksista riippuen. ***) 7-9 -luokilla venäjä A2-kielen tunnit otetaan valinnaisista aineista. Koko perusopetuksen tuntimäärä A2-venäjässä on yht. 12 h. 4

5 A1-kielivalinta muu kuin englanti, musiikkipainotus 3-9 lk, liikunta- ja matematiikkapainotus 7-9 lk Oppiaine 1. lk yhteensä minimi lisäys Äidinkieli A-kieli B-kieli Matematiikka Biologia ja maantieto Fysiikka ja kemia Terveystieto 0,4 1, Uskonto / ET Historia ja yhteiskuntaoppi Musiikki Kuvataide Taito- ja taideaineiden minimit 1-4 lk 26h, 5-6 lk 18 Käsityö Liikunta = Lisäykset *) Kotitalous Oppilaanohjaus 0,6 0, Koulukohtainen painotus **) h Valinnaiset aineet***) 0 2 MU / LI / MA -painotus Vapaaehtoinen A-kieli****) Yhteensä (8) *) Jotta minimitunnit täyttyvät, koulut lisäävät nämä tunnit eri taito- ja taideaineisiin haluamallaan tavalla. **) Koulukohtainen painotus on varattu 1-6 -luokille sijoitettavaksi mihin tahansa oppiaineeseen (myös taito- ja taideaineisiin) koulun painotuksista riippuen. Musiikkiluokkien painotukset 3-6-luokille otetaan taito- ja taideaineiden lisäyksistä ja koulukohtaisesta painnotuksesta. PERUSOPETUKSEN TUNTIJAKO A1-kieli muu kuin englanti Oppiaine 1. lk yhteensä minimi lisäys Äidinkieli A-kieli B-kieli Matematiikka Biologia ja maantieto Fysiikka ja kemia Terveystieto 0,4 1, Uskonto / ET Historia ja yhteiskuntaoppi Musiikki Kuvataide Taito- ja taideaineiden minimit 1-4 lk 26h, 5-6 lk 18 Käsityö Liikunta = Lisäykset *) Kotitalous Oppilaanohjaus 0,6 0, Koulukohtainen painotus **) h Vapaaehtoinen A-kieli***) (6) Valinnaiset aineet Yhteensä (6) *) Jotta minimitunnit täyttyvät, koulut lisäävät nämä tunnit eri taito- ja taideaineisiin haluamallaan tavalla. **) Koulukohtainen painotus on varattu 1-6 -luokille sijoitettavaksi mihin tahansa oppiaineeseen (myös taito- ja taideaineisiin) koulun painotuksista riippuen. Tärkeää on huolehtia siitä, että oppilaan viikkotuntimäärä on taulukon mukainen. ***) Muuta kuin englantia A1-kielenä opiskelevien toisen A-kielen (=englannin) tunnit otetaan 7-9 -luokilla valinnaisten aineiden tunneista. Molempia A-kieliä opiskellaan näissä tapauksissa yhtä monta viikkotuntia kumpaakin. 5

6 2. Opetuksen toteuttaminen 2.1 Oppimiskäsitys ja työtavat Oppiminen on yksilöllinen ja yhteisöllinen tietojen ja taitojen rakennusprosessi, joka tapahtuu tavoitteellisena opiskeluna erilaisissa tilanteissa itsenäisesti, opettajan ohjauksessa sekä vuorovaikutuksessa opettajan ja vertaisryhmän kanssa. Tietojen ja taitojen lisäksi oppimisen kohteena ovat oppimis- ja työskentelytavat, jotka ovat elinikäisen oppimisen välineitä. Oppiminen on seurausta oppilaan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta, jossa hän aiemmin opitun pohjalta käsittelee ja tulkitsee opittavaa ainesta. Oppiminen on kaikissa muodoissa aktiivinen ja päämääräsuuntautunut, itsenäistä tai yhteistä ongelmanratkaisua sisältävä prosessi. Oppiminen on tilannesidonnaista, joten oppimisympäristön monipuolisuuteen ja eri oppimistyyleihin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Opetuksessa käytetään oppiaineelle ominaisia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja, joiden avulla tuetaan ja ohjataan oppilaan oppimista. Työtapojen tehtävänä on kehittää oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja, työskentelytaitoja ja sosiaalisia taitoja sekä aktiivista osallistumista. Opettaja valitsee työtavat. Opettaessaan ja ohjatessaan sekä yksittäisen oppilaan että koko ryhmän oppimista ja työskentelyä opettaja ottaa huomioon oppilaiden erilaiset oppimistyylit ja sekä tyttöjen ja poikien väliset että yksilölliset kehityserot ja taustat. Käytettävät työtavat on kuvattu tarkemmin aineittain. 2.2 Oppimisympäristö Keskuskoulu tarjoaa turvallisen, monipuolisen ja viihtyisän ympäristön oppimiskokemusten hankkimiseen. Koulun tilat ja välineet sekä oppimismateriaalit ovat hyvät ja mahdollistavat monipuolisten opetusmenetelmien ja työtapojen käytön. Tietokoneiden ajanmukaisuudesta on huolehdittava. Koulun sijainti Kotkansaarella hyvien liikunta- ja kulttuuripalvelujen lähellä monipuolistaa koulun ja ulkopuolisen yhteiskunnan vuorovaikutuksen. Erityisen tärkeitä ovat urheilupaikat, kirjasto- ja museopalvelut, historialliset kohteet ja luontokohteet sekä luontokoulu Haili. Lähellä olevien yritysten ja kaupungin palvelupisteiden kanssa harjoitetaan monin tavoin yhteistyötä. Positiivinen ilmapiiri ja oppilaiden mahdollisuus osallistua toiminnan suunnitteluun koulussa ja luokassa edistävät myös oppilaiden keskinäistä vuorovaikutusta ja yhteistoimintaa. Oppilaskunta- ja luottamusoppilastoiminta sekä tukioppilastoiminta ovat tässä avainasemassa. Oppilaille on annettu mahdollisuus osallistua oppimisympäristönsä rakentamiseen ja kehittämiseen. 2.3 Toimintakulttuuri Keskuskoulu antaa oppilaille riittävät tiedolliset, taidolliset ja sosiaaliset valmiudet edetä vuosiluokalta toiselle, jatkokoulutukseen ja työelämään. Koulu tukee oppilaan terveen itsetunnon kehittymistä ja hänen kasvuaan vastuuseen itsestään, ympäristöstään ja yhteiskunnasta. Koulu kehittää oppimisen taitoja ja pyrkii herättämään halua elinikäiseen oppimiseen. Keskuskoulu tukee jokaisen oppilaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä. Samalla kun siirrämme opetuksessa kulttuuriperintöä, pyrimme myös kehittämään oppilaan kykyä luoda uutta kulttuuriperintöä ja uudistaa ajattelu- ja toimintatapoja. Tavoitteenamme on yksilö, joka kykenee kriittiseen ajatteluun, ymmärtää ja suvaitsee erilaisuutta sekä kykenee toimintaan ja päätöksentekoon yksin ja ryhmässä. Keskuskoulu pyrkii kasvattamaan oppilaitaan sisäiseen yrittäjyyteen eli kasvattamaan heistä aktiivisia, omaaloitteisia, sinnikkäitä, luovia, uskaltavia ja oivaltavia yhteiskunnan jäseniä. Keskuskoulu on turvallinen koulu. Koulumme on oppilaiden, opettajien ja koko henkilöstön yhteinen työpaikka, jossa jokainen voi työskennellä rauhassa ja turvallisin mielin. Tämän saavuttamiseksi on hyväksytty Kotkan koulutuspoliittisen strategian pohjalta useita sääntöjä ja toimintaohjeita: Kotkan Keskuskoulun järjestyssäännöt, Turvallisuus- ja valmiussuunnitelma liitteineen, Koulujen puuttumismalli oppilaan päihteitten käyttöön ja verkostosopimus, sekä toimintaohje koulukiusaamisen ennaltaehkäisemiseksi. Näitä ohjeita ja sääntöjä täsmennetään vuosittain koulutyön suunnittelua käsittelevässä opettajakunnan kokouksessa. Samassa yhteydessä päätetään myös koulun ja kodin sekä koulun ja ympäröivän yhteiskunnan yhteistyöstä, yhteistyöstä muitten perusopetuksesta huolehtivien oppilaitosten kanssa, oppilashuollosta, tukioppilastoiminnasta ja oppilaskuntatoiminnasta, työelämään tutustumisesta, kansainvälisestä toiminnasta sekä lukuvuoden teemoista ja teemapäivistä. 6

7 3. Opiskelun yleinen tuki 3.1 Kodin ja koulun välinen yhteistyö Vanhempainillat Keskuskoulu järjestää vanhempainiltoja kaikkien luokka-asteiden huoltajille. Keväällä pidetään tutustumisilta kouluun tulossa oleville kuudesluokkalaisille huoltajineen. Oppilaiden tutustuessa tukioppilaisiin ja koulun ilmapiiriin huoltajille selvitetään Keskuskoulun luonnetta opiskelu- ja kasvuympäristönä. Seitsemännen luokan alussa huoltajat solmivat vanhempainillassa ja henkilökohtaisessa tapaamisessa toimivan suhteen lapsensa luokanvalvojaan. Yhteyden syntymistä myös huoltajien kesken kannustetaan. Seitsemännellä luokalla järjestetään myös vanhempainilta, jonka tavoitteena on tiedottaa ja opastaa oppiaineiden valinnaisuuksiin liittyvissä asioissa. Kahdeksannen luokan vanhempainillassa käsitellään ajankohtaisia nuorten elämään liittyviä kasvatuksellisia tai opetuksellisia aiheita. Yhdeksännen luokan vanhempainilta keskittyy peruskoulun jälkeisiin opiskeluvaihtoehtoihin ja niiden tarkoituksenmukaiseen valintaan. Yhteydenpito koulun ja kotien välillä Luokanvalvojat antavat yhteystietonsa ja toivovat huoltajien ottavan tarvittaessa yhteyttä heihin. He puolestaan ottavat koteihin yhteyttä asioiden niin vaatiessa. Koulu lähettää koteihin kunkin lukuvuoden alussa tiedotteen, jossa kerrotaan opetuksen järjestämisestä, oppilashuollosta ja koulun ja kodin yhteistyöstä. Tiedotteita lähetetään myös kouluvuoden aikana tarpeen mukaan.. Korjatut koepaperit lähetetään arviointeineen huoltajan nähtäväksi ja edellytetään palautettaviksi hänen allekirjoittaminaan koululle. Jokaisen jakson jälkeen huoltajat saavat tietoonsa oppilaan jaksotodistuksen arvosanoineen. Mikäli koulumenestyksessä on muuta tiedotettavaa, huoltajille ilmoitetaan viipymättä. Oppilaaseen kohdistetusta kurinpidollisesta toimenpiteestä ilmoitetaan välittömästi. Tämä tiedote tulee palauttaa koululle huoltajan allekirjoittamana. Poissaoloihin liittyvästä käytännöstä on kerrottu oppilashuollon yhteydessä. Mikäli oppilaan koulunkäynnissä ilmenee erityisiä ongelmia, koulu sopii tarpeellisista tapaamisista ja neuvotteluista huoltajien kanssa. Tällöin saattaa olla aiheellista toimia yhteistyössä oppilashuollon henkilökunnan kanssa. Vanhempainyhdistys ja verkostosopimus Keskuskoulun yhteydessä toimii vanhempainyhdistys, joka antaa huoltajille mahdollisuuden osallistua työhön koulumme kehittämiseksi. Keskuskoulu kannustaa jokaista huoltajaa liittymään verkostosopimukseen, jotta nuorten erilaisia ongelmia voitaisiin ehkäistä ja niihin voitaisiin ajoissa puuttua. 7

8 3.2 Oppimissuunnitelma Oppimissuunnitelma on suunnitelma, joka tukee yleisopetuksen opetussuunnitelmaa noudattavan oppilaan oppimista. Sen avulla oppilas oppii ottamaan yhä enemmän vastuuta opiskelustaan, sitoutuu siihen ja saa oppimiseensa enemmän tavoitteellisuutta. Oppimissuunnitelman avulla annetaan huoltajalle tietoa, jotta hän voisi entistä paremmin tukea oppilasta tämän opiskelussa. Oppimissuunnitelmalla voidaan myös yksilöllistää opetusta sekä auttaa koulua ja opettajia turvaamaan oppilaalle parhaat edellytykset oppia ja edetä opinnoissaan. Oppimissuunnitelma voidaan tehdä yleisopetuksen oppilaalle, jolla on erityistä tuen tai seurannan tarvetta. Oppimissuunnitelman laatiminen voi olla tarpeellista, jos oppilaalla on tavallista enemmän ongelmia selvitä normaalissa yleisopetuksen ryhmässä, jos hän siirtyy erityisluokalta yleisopetukseen tai jos hän on maahanmuuttaja. Oppimissuunnitelma sisältää oppilaan opinto-ohjelman, ja siinä kuvataan, miten saavutetaan opetussuunnitelman tavoitteet. Tärkeää on varhainen oppimisvaikeuksien tunnistaminen ja oppimissuunnitelman laatimisen aloittaminen, jotta oppimisvaikeuksien kielteisiä vaikutuksia oppilaan kehitykselle voidaan ehkäistä. Oppimissuunnitelman laatimisessa keskeistä on yhteistyö oppilaan, huoltajan, opettajien ja koulun muiden asiantuntijoiden välillä. Oppimissuunnitelmassa kuvataan myös mahdolliset tukitoimet, kuten esim. tukiopetus tai mahdollinen pienryhmäopetus. 3.3 Ohjauksen järjestäminen Ohjaustoiminta muodostaa jatkumon niin, että ohjaustoimintaan osallistuvat opettajat toimivat yhteistyössä opintojen aikana ja erityisesti opiskelun nivelkohdissa. Kaikkien opettajien tehtävä on ohjata oppilasta oppiaineiden opiskelussa sekä auttaa häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja oppimisen valmiuksiaan sekä ennaltaehkäistä opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä. Jokaisen opettajan tehtävänä on oppilaiden persoonallisen kasvun, kehityksen ja osallisuuden tukeminen. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen annetaan tietoa työtavoista, valintamahdollisuuksista ja niiden merkityksestä oppilaan oppimiselle ja tulevaisuudelle. Heille selvitetään ohjauksen järjestäminen sekä oppilashuollon ja tukipalveluiden koulukohtaiset järjestelyt. Huoltajille järjestetään tilaisuuksia neuvotella oppilaan opiskeluun ja valintoihin liittyvistä kysymyksistä opettajan, oppilaanohjaajan, oppilaan ja huoltajan yhteisissä tapaamisissa. Koulussa toteutettava ohjaus tukee ennaltaehkäisevän toiminnan lisäksi erityisesti niitä oppilaita, joilla on opiskeluun liittyviä vaikeuksia tai jotka ovat vaarassa jäädä koulutuksen tai työelämän ulkopuolelle perusopetuksen jälkeen. Oppilaanohjauksen opetussuunnitelmassa määritellään oppilaanohjaajan tehtävät ja annetaan kuvaus, miten yhteistyötä paikallisen työ- ja elinkeinoelämän kanssa toteutetaan (vierailut, tet, ). 3.4 Tukiopetus Tukiopetus on eriyttämisen muoto, jolle ovat ominaisia yksilölliset tehtävät, yksilöllinen ajankäyttö ja ohjaus. Tukiopetusta annetaan oppilaalle tarpeen vaatiessa. Tarvetta tukiopetukseen voi tulla silloin, kun oppilas on pitkään poissa koulusta esim. sairauden takia tai jos muuten ilmenee oppimisvaikeuksia. Tukiopetuksessa voi olla kerrallaan yksi oppilas tai muutaman oppilaan ryhmä. Aloitteen tukiopetuksesta voi tehdä opettaja, oppilas tai huoltaja. Tarpeen ratkaisee opettaja. Tukiopetusta pyritään järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan huoltajien kanssa, ja heille annetaan tietoa tukiopetuksen järjestämisestä. Tukiopetusta annetaan Keskuskoulussa pääasiassa oppilaan työjärjestyksen mukaisten oppituntien ulkopuolella. 3.5 Oppilashuolto Oppilashuollon tehtävänä on tukea kotien ja koulun kasvatustyötä sekä oppilaan koulunkäyntiä. Oppilashuoltoon kuuluu oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtiminen. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville, ja sitä toteutetaan yhteistyössä kotien kanssa. Oppilashuollon tavoitteena on ehkäistä ja tunnistaa oppimisen esteitä, oppimisvaikeuksia sekä muita ongelmia riittävän ajoissa sekä puuttua niihin. Pyrkimyksenä on luoda turvallinen ja terve oppimis- ja työympäristö sekä varmistaa kaikille tasavertainen oppimisen mahdollisuus. Erityistä huomiota kiinnitetään kiusaamistilanteisiin ja syrjäytymisvaarassa olevista oppilaista huolehtimiseen. Kriisitilanteita varten koululla on Turvallisuus- ja valmiussuunnitelma, joka sisältää mm. toimintamallin 8

9 koulukiusaamistapauksissa, puuttumismallin oppilaiden päihteiden käyttöön sekä toimintamallit väkivaltatilanteiden, tapaturmien ja sairaskohtausten varalle. Keskuskoulussa toimii oppilashuoltoryhmä, johon kuuluvat rehtori, apulaisrehtori, opinto-ohjaajat, koulukuraattori ja terveydenhoitaja. Lisäksi ryhmän palavereihin voi osallistua opettaja ja/tai joku muu viranomainen, kuten sosiaalityöntekijä tai perheneuvolan työntekijä. Oppilashuoltoryhmä kokoontuu säännöllisesti käsittelemään sekä yksityistä oppilasta että koko yhteisöä koskevia ongelmia ja tekee suunnitelman tarvittavan avun hankkimisesta ja ongelmien seurantamenettelystä. Tavoitteena on se, että ongelmien syntymistä voidaan mahdollisimman paljon ennaltaehkäistä. Oppilashuoltoryhmään voi ottaa yhteyttä kuka tahansa oppilaasta huolissaan oleva henkilö. Oppilashuoltotyössä on tärkeää luottamuksellisuus, nuoren ja hänen huoltajansa kunnioittaminen sekä tietojen salassapitoa koskevat säädökset. Oppilaan poissaoloja seuraa luokanvalvoja yhteistyössä huoltajan kanssa. Huoltaja ilmoittaa kouluun oppilaan poissaoloista; kaikista poissaoloista tulee ilmoittaa myös poissaolon syy. Jokainen opettaja ilmoittaa luokanvalvojalle mahdollisimman pian kirjallisesti tunniltaan poissaolleet oppilaat. Jos huoltaja haluaa oppilaan vapautettavaksi koulunkäynnistä esim. perheen yhteisen loman vuoksi, on siitä tehtävä anomus hyvissä ajoin. Huoltaja on vastuussa oppilaan opinnoista poissaolon aikana. Loma-anomuksen hyväksyminen velvoittaa oppilaan sopimaan hyvissä ajoin opettajien kanssa poissaolon aikana suoritettavista tehtävistä sekä mahdollisista kokeista. Luvattomiin poissaloihin puututaan mahdollisimman pian. Kouluruokailu on osa koulun kasvatustoimintaa. Hyvä kouluruokailu edistää oppilaan terveyttä, työtehoa ja hyviä tapoja. Se ohjaa myös terveelliseen ravitsemukseen sekä kehittää maku- ja ruokailutottumuksia. Kouluruokailu on myös sosiaalinen tilanne, jossa opetellaan ruokailuun liittyviä käytöstapoja käytännössä. Kukin ruokailua edeltävän tunnin pitänyt opettaja valvoo opettamansa luokan ruokailua. Ruokailussa huomioidaan myös terveydellisistä syistä erityisruokavaliota tarvitsevat henkilöt. Keskuskoulussa on viikoittain ennalta ilmoitettavina päivinä tavattavissa terveydenhoitaja ja koulukuraattori. Koulupsykologi on koulutyön tukena tarvittaessa. 9

10 4. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus 4.1 Eri tukimuodot Oppilasta autetaan oppimisvaikeuksissa erilaisin tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Tukitoimien tavoitteena on auttaa oppilasta peruskoulun suorittamisessa. Keskeistä on varhainen oppimisvaikeuksien tunnistaminen ja tukitoimien aloittaminen. Tällöin on tärkeää olla yhteistyössä huoltajien kanssa. Keskuskoulussa erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden tukimuotoina ovat erityisluokka (Esy), koulupaja (9.- luokkalaisten yleisopetussuunnitelmaa noudattava työharjoittelupainotteinen luokka), kouluparkki (perusopetuksen koko oppimäärä suoritetaan erityisessä tutkinnossa) ja lyhytkestoinen pienryhmäopetus. Opetuksen tukimuotoja ovat myös tukiopetus sekä oppilashuoltotyö. Oppilaalle annetaan osa-aikaista erityisopetusta, mikäli tukiopetus ei yksin riitä. Jos oppilaalle ei voida antaa opetusta muuten, oppilas siirretään erityisopetukseen. Oppimäärät ja opetusjärjestelyt määritellään tällöin henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa. 4.2 Osa-aikainen erityisopetus Oppilaalle, joka lievien oppimis- tai sopeutumisvaikeuksien takia tarvitsee muun opetuksen yhteydessä erityistä tukea oppimisen edellytysten parantamiseksi, annetaan osa-aikaista erityisopetusta. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan muun opetuksen ohessa samanaikaisopetuksena, pienryhmässä tai yksilöllisesti. Tavoitteellisesti se on nivelletty oppilaan saamaan muuhun opetukseen. Tarvittaessa oppilaalle tehdään oppimissuunnitelma, joka voidaan laatia yhteistyössä huoltajan, opettajien ja muiden asiantuntijoiden kanssa. 4.3 Erityisopetukseen otettujen ja siirrettyjen opetus Erityisopetuksen tavoitteena on auttaa ja tukea oppilasta siten, että hänellä on tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa oppivelvollisuus edellytystensä mukaisesti yhdessä ikätovereidensa kanssa. Lähtökohtana ovat oppilaan vahvuudet sekä hänen yksilölliset oppimis- ja kehitystarpeensa. Opetus tukee oppilaan aloitekykyä ja itseluottamusta. Ensisijaisena tavoitteena on tukea oppilaan opiskelua siten, että yleisen oppimäärän mukaiset tavoitteet on mahdollista saavuttaa. Jos oppilas ei tukitoimista huolimatta saavuta yleisen oppimäärän mukaisia tavoitteita, oppimäärä voidaan yksilöllistää. Oppimäärän yksilöllistäminen edellyttää erityisopetukseen ottamisen tai siirtämisen päätöstä. Yksilöllistäminen voi koskea koko oppimäärää tai vain yksittäisiä oppiaineita. Oppilaalle, joka on vapautettu jonkin oppiaineen opiskelusta, pyritään järjestämään muiden oppiaineiden opetusta siten, ettei hänen vuosiviikkotuntiensa määrä vähene. Jos oppilaalla ei ole enää tarvetta erityisopetukseen, tehdään päätös hänen siirtämisestään yleisopetukseen. 4.4 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Jokaiselle erityisopetuksessa olevalle oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Suunnitelma sisältää seuraavanlaisia tietoja: kuvaus oppilaan oppimisvalmiuksista ja vahvuuksista ja oppimiseen liittyvistä erityistarpeista opetuksen ja oppimisen pitkän ja lyhyen aikavälin tavoitteet oppilaan opinto-ohjelmaan kuuluvien aineiden vuosiviikkotuntimäärät luettelo niistä oppiaineista, joissa oppilaan opiskelu poikkeaa muun opetuksen mukaisista oppimääristä niiden oppiaineiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt, joissa oppilaalla on yksilöllinen oppimäärä oppilaan edistymisen seurannan ja arvioinnin periaatteet tarvittavat erityispalvelut ja erityiset apuvälineet kuvaus oppilaan opetuksen järjestämisestä muun opetuksen yhteydessä ja/tai erityisopetuksen ryhmässä henkilöt, jotka osallistuvat oppilaan opetus- ja tukipalveluiden järjestämiseen sekä heidän vastuualueensa tukipalveluiden toteutumisen seuranta. 10

11 Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma tukee pitkäjänteisesti oppilaan yksilöllistä oppimisprosessia. Suunnitelmaan kirjataan kokemukset oppilaan kehitystä ja oppimista tukevista opetusjärjestelyistä, toimintatavoista ja tukipalveluista. Oppilaan arviointi perustuu yleiseen oppimäärään tai siihen yksilölliseen oppimäärään, joka hänelle on asetettu henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimiseen osallistuu yhteistyössä oppilaan opettaja, oppilashuollon asiantuntijoita sekä mahdollisuuksien mukaan oppilaan huoltajat. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman toteutumista arvioidaan ja seurataan säännöllisesti. 11

12 5. Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus 5.1 Maahanmuuttajat Maahanmuuttajaoppilailla tarkoitetaan sekä Suomeen muuttaneita että Suomessa syntyneitä maahanmuuttajataustaisia nuoria. Maahanmuuttajien opetuksessa noudatetaan opetussuunnitelmaa huomioon ottaen oppilaiden taustat ja lähtökohdat, kuten äidinkieli ja kulttuuri, maahanmuuton syy ja maassaoloaika. Opetus tukee lisäksi oppilaan kasvamista sekä suomalaisen että oppilaan oman kieli- ja kulttuuriyhteisön aktiiviseksi jäseneksi. Maahanmuuttajalle opetetaan äidinkielen ja kirjallisuuden sijasta suomea toisena kielenä, mikäli hänen suomen taitonsa ei arvioida olevan äidinkielen tasoinen kaikilla kielitaidon osa-alueilla. Maahanmuuttajille järjestetään mahdollisuuksien mukaan myös oppilaan oman äidinkielen opetusta. Suomen kielen ja oppilaan äidinkielen opetuksen ohella maahanmuuttajille annetaan tukea myös muilla oppimisen osa-alueilla tasavertaisten oppimisvalmiuksien saavuttamiseksi. Oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma, joka voi olla osa hänen kotoutumissuunnitelmaansa. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaan aikaisempi oppimishistoria sekä kasvatus- ja opetusperinteet. Kodin ja koulun välisessä yhteistyössä otetaan huomioon perheiden kulttuuritausta ja kokemukset lähtömaan koulujärjestelmästä. Huoltajat tutustutetaan suomalaiseen koulujärjestelmään, koulun toiminta-ajatukseen, opetussuunnitelmaan, arviointiin, opetusmenetelmiin sekä oppilaan oppimissuunnitelmaan. 12

13 OPPIAINEKOHTAISET TAVOITTEET JA SISÄLLÖT 6. Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt 6.1 Aihekokonaisuudet Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet Aihekokonaisuudet ovat kasvatus- ja opetustyötä eheyttäviä teemoja, joiden tavoitteet ja sisällöt sisältyvät useisiin oppiaineisiin. Aihekokonaisuudet kuvataan tässä kohdassa, mutta ne toteutuvat eri oppiaineissa niille ominaisista näkökulmista. 1. IHMISENÄ KASVAMINEN Koko opetuksen kattavan aihekokonaisuuden päämääränä on luoda kasvuympäristö, joka tukee sekä yksilöllisyyden ja terveen itsetunnon että tasa-arvoisen ja suvaitsevan yhteisöllisyyden kasvua. TAVOITTEET Oppilas oppii ymmärtämään omaa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvuaan sekä yksilön ainutkertaisuutta arvioimaan tekojensa eettisyyttä ja tunnistamaan oikean ja väärän huomaamaan esteettisten kokemusten elämänlaatua parantavan merkityksen tunnistamaan oppimistyylinsä ja kehittämään itseään siinä toimimaan ryhmässä ja yhteisössä. KESKEISET SISÄLLÖT kokonaisvaltaiseen kasvuun vaikuttavia tekijöitä, kuten tunteiden tunnistaminen ja käsittely, vireys ja luovuus oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo esteettisten ilmiöiden havainnointi ja tulkinta opiskelutaidot ja itsensä tavoitteellinen kehittäminen huomaavaisuus ja vastuu, ryhmän jäsenen oikeudet ja velvollisuudet sekä yhteistoiminnan eri tavat 2. KULTTUURI-IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS Aihekokonaisuuden päämääränä on suomalaisen ja eurooppalaisen kulttuurin ymmärryksen lisääminen. Autetaan oppilasta löytämään oma kulttuuri-identiteettinsä ja kehittämään valmiuksia kulttuurien välisessä vuorovaikutuksessa ja kansainvälisyydessä. TAVOITTEET Oppilas oppii - tuntemaan ja arvostamaan omaa aineellista ja henkistä kulttuuriperintöään ja näkemään suomalaisuuden osana pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuria - ymmärtämään kulttuurinsa juuria ja monimuotoisuutta sekä näkemään sukupolvensa aikaisempien polvien elämäntavan jatkajana ja kehittäjänä - tutustumaan muihin kulttuureihin ja katsomuksiin ja saamaan valmiuksia toimia monikulttuurisessa kansainvälisessä yhteisössä - ymmärtämään kulttuurin osatekijöiden merkitystä yksilölle ja yhteisölle. KESKEISET SISÄLLÖT - oma ja kotiseudun kulttuuri, suomalaisuus, pohjoismaalaisuus ja eurooppalaisuus - muita kulttuureja ja monikulttuurisuus - ihmisoikeudet ja edellytyksiä ihmisryhmien väliselle luottamukselle, arvostukselle ja onnistuneelle yhteistyölle - kansainvälinen vuorovaikutus eri elämänalueilla ja taidot toimia siinä - tapakulttuurin merkitys 13

14 3. VIESTINTÄ JA MEDIATAITO Aihekokonaisuuden päämääränä on edistää median merkityksen ymmärtämistä ja kehittää ilmaisun, vuorovaikutuksen ja eri välineiden käytön taitoja. Painotetaan osallistuvaa, vuorovaikutuksellista ja yhteisöllistä viestintää. Harjoitellaan sekä viestien vastaanottamista että niiden tuottamista. TAVOITTEET Oppilas oppii - ilmaisemaan itseään monipuolisesti ja vastuullisesti ja tulkitsemaan muiden viestejä - kehittämään taitojaan vertailla, valikoida ja hyödyntää hallitusti hankkimaansa tietoa - pohtimaan kriittisesti viestinnän välittämiä sisältöjä ja niiden eettisiä ja esteettisiä arvoja - käyttämään mediaa tarkoituksenmukaisesti viestien tuottamisessa ja välittämisessä - hankkimaan ja välittämään tietoja viestintävälineiden avulla erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. KESKEISET SISÄLLÖT - omien ajatusten ja tunteiden ilmaisu eri ilmaisukielillä vaihtuvissa tilanteissa - viestien sisällön ja tarkoituksen erittely ja tulkinta, viestintäympäristön muutos ja monimediaalisuus - median tehtävät ja merkitys yhteiskunnassa sekä sen kuvaaman maailman suhde todellisuuteen - yhteistyö median kanssa - lähdekritiikki, tietoturva ja sananvapaus - viestintälaitteiden monipuolinen käyttö ja verkkoetiikka 4. OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS Aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta hahmottamaan yhteiskuntaa eri toimijoiden näkökulmista ja kehittää osallistumisen valmiuksia sekä pohjustaa yrittämisen toimintatapoja. Oppilasta tuetaan omatoimiseksi, aloitteelliseksi, tavoitteelliseksi, yhteistyökykyiseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi. Oppilasta autetaan muodostamaan realistinen kuva omista vaikutusmahdollisuuksistaan. TAVOITTEET Oppilas oppii - ymmärtämään yhteiskunnan toimivuuden näkökulmasta kouluyhteisön, julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen merkitystä - muodostamaan erilaista asiantuntijuutta hyödyntäen oman kriittisen mielipiteensä - osallistumaan vastuullisesti ja tarkoituksenmukaisesti yhteisten asioiden hoitoon omassa koulussa ja paikallisyhteisössä - toimimaan yritteliäästi ja aloitteellisesti kohdatessaan muutoksia, epävarmuutta ja ristiriitoja - tavoittelemaan päämäärää kekseliäästi ja pitkäjänteisesti ja arvioimaan omaa toimintaansa ja sen vaikutuksia - tuntemaan työelämää ja yritystoimintaa sekä ymmärtämään näiden merkityksen. KESKEISET SISÄLLÖT - perustietoja kouluyhteisön, julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen toiminnasta sekä työnjaosta - kansanvallan merkitys yhteisössä ja yhteiskunnassa - erilaisia osallistumisen ja vaikuttamisen keinoja kansalaisyhteiskunnassa - verkostoituminen oman ja yhteisen hyvinvoinnin edistämiseksi - osallistuminen ja vaikuttaminen omassa koulussa ja ympäristössä sekä toiminnan vaikutusten arviointi - yrittäjyyden merkitys yhteiskunnalle ja tutustuminen työelämään ja yrittäjyyteen ammattina 5. VASTUU YMPÄRISTÖSTÄ, HYVINVOINNISTA JA KESTÄVÄSTÄ TULEVAISUUDESTA Aihekokonaisuuden päämääränä on motivoida oppilasta toimimaan ympäristön ja ihmisen hyvinvoinnin puolesta. Tavoitteena on kasvattaa ympäristötietoisia, kestävään elämäntapaan sitoutuneita kansalaisia. Koulu opettaa tulevaisuuden rakentamista ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestäville ratkaisuille. 14

15 TAVOITTEET Oppilas oppii - ymmärtämään ympäristönsuojelun ja ihmisen hyvinvoinnin edellytysten välisen kiinteän yhteyden - havaitsemaan ympäristössä ja ihmisten hyvinvoinnissa tapahtuvia muutoksia, selvittämään syitä ja seurauksia ja toimimaan elinympäristön ja hyvinvoinnin hyväksi - arvioimaan omien kulutustottumustensa vaikutuksia ja omaksumaan kestävän kehityksen toimintatapoja - edistämään hyvinvointia omassa yhteisössä ja ymmärtämään uhkia ja mahdollisuuksia maailmanlaajuisesti - ymmärtämään, että yksilö rakentaa valinnoillaan sekä omaa että yhteistä tulevaisuutta ja toimimaan kestävän tulevaisuuden puolesta. KESKEISET SISÄLLÖT - ekologisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävä kehitys omassa koulussa ja ympäristössä - yksilön ja yhteisön vastuu elinympäristön tilasta ja ihmisen hyvinvoinnista - ympäristöarvot ja kestävä elämäntapa - ekotehokkuus tuotannossa ja yhteiskunnassa sekä arjen valinnoissa, tuotteen elinkaari - oman talouden ja kulutuksen hallinta ja kuluttajan vaikuttamiskeinot - toivottava tulevaisuus ja sen edellyttämät valinnat ja toiminta 6. TURVALLISUUS JA LIIKENNE Aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa ymmärtämään turvallisuuden fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia ulottuvuuksia sekä opastaa vastuullisuuteen. Oppilaalle annetaan valmiudet toimia eri tilanteissa ja ympäristöissä turvallisuutta edistäen. TAVOITTEET Oppilas oppii - tunnistamaan turvallisuuden ja terveyden riskejä, ennakoimaan ja välttämään vaaratilanteita sekä edistämään terveyttä ja turvallisuutta - edistämään väkivallattomuutta ja toimimaan kiusaamistilanteissa rauhaa rakentaen - toimimaan onnettomuuden tai kriisin sattuessa tarkoituksenmukaisesti - toimimaan liikenteessä vastuullisesti ja turvallisesti - vaikuttamaan edistävästi liikenteen ja toimintaympäristön turvallisuuteen - tuntemaan yhteiskunnan hyvinvointipalveluja. KESKEISET SISÄLLÖT - onnettomuuksilta, päihteiltä ja rikollisuudelta suojautuminen omassa elinympäristössä - työturvallisuus ja ympäristön turvallisuus - terveyttä, turvallisuutta, väkivallattomuutta ja rauhaa edistäviä toimintamalleja - väkivallan ulottuvuudet lähiyhteisössä ja yhteiskunnassa - keskeiset liikennesäännöt ja eri liikenneympäristöt - muut huomioiva käyttäytyminen, turvallisuus ja turvalaitteet liikenteessä - lähiympäristön vaaranpaikkojen kartoittaminen ja turvallisuuden parantaminen - turvallisuutta edistävät palvelut - kodin ja koulun yhteistyö turvallisuuden edistämisessä 7. IHMINEN JA TEKNOLOGIA Aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa ihmisen ja teknologian suhteen ymmärtämistä ja teknologian merkityksen näkemistä arkielämässä. Annetaan tietoa teknologiasta, sen kehittämisestä ja vaikutuksista, opastetaan järkeviin valintoihin ja johdatetaan pohtimaan teknologian eettisiä, moraalisia ja tasaarvokysymyksiä. Opetetaan välineiden, laitteiden ja koneiden toiminnan ymmärtämistä ja käyttöä. 15

16 TAVOITTEET Oppilas oppii - ymmärtämään teknologiaa, sen kehittämistä ja vaikutuksia eri elämänalueilla, yhteiskunnan eri sektoreilla ja ympäristössä - käyttämään teknologiaa vastuullisesti - käyttämään tietoteknisiä laitteita ja ohjelmia sekä tietoverkkoja erilaisiin tarkoituksiin - ottamaan kantaa teknologisiin valintoihin ja arvioimaan tämän päivän teknologiaan liittyvien päätösten vaikutuksia tulevaisuuteen. KESKEISET SISÄLLÖT - teknologia arkielämässä, yhteiskunnassa ja paikallisessa tuotantoelämässä - teknologian kehitys ja siihen vaikuttavia tekijöitä eri kulttuureissa, eri elämänalueilla ja eri aikakausina - teknologisten ideoiden kehittäminen, mallintaminen, arviointi ja tuotteiden elinkaari - tietotekniikan ja tietoverkkojen käyttö - teknologiaan liittyvät eettiset, moraaliset, hyvinvointi- ja tasa-arvokysymykset - tulevaisuuden yhteiskunta ja teknologia 16

17 6.2 Äidinkieli ja kirjallisuus AIHEKOKONAISUUDET: ihmisenä kasvaminen, kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys, viestintä ja mediataito, osallistuva kansalaisuus Vuosiluokka 7 I Tekstejä ja tiedonhankintaa Tavoitteena on hankkia monipuolinen lukutaito, kyky etsiä tietoa eri viestimistä, kyky käsitellä ja jäsentää tietoa, harjaantua oppimisessa ja koulumaailman tekstien tekemisessä. Opitaan arkipäivän puhetilanteiden hallintaa ja ymmärretään keskittymisen ja kuuntelemisen merkitys oppimisessa. Kerrataan sanaluokat ja sanojen taipuminen. SISÄLTÖ - Tekstit ja kuvat eri viestimissä. - Lukutaito oppimisen välineenä. - Kirjasto ja Internet tiedonantajana. Tiedon etsiminen ja käsittely. - Kirjoittaminen aineiston pohjalta. - Opiskelumaailman tekstit: määritelmä, tiivistelmä, koevastaus. - Uutinen. - Mielipide ja sen perusteleminen. - Itsearviointi ja palautteen anto. - Sanaluokat. Sanojen synty. II Puhun ja kirjoitan Tavoitteena on harjaantua toista arvostavassa kuuntelemisessa, ilmaista itseään selkeästi puhumalla ja löytää ilmaisutaidosta eväitä esiintymiseen, oppia kirjoittamaan ja jaksottamaan erilaisia tekstejä ja palauttaa mieleen kirjoittamisen perusasioita, erityisesti oikeinkirjoitusta. SISÄLTÖ - Arkipäivän puhetilanteita. Kuunteleminen. - Ilmaisutaidon perusharjoituksia äänenkäytöstä improvisaatioon. - Lauseista virkkeitä, virkkeistä kappaleita. Lausetyypit. - Oikeinkirjoitusta: välimerkit ja kielenhuolto, yhdyssanat. - Selostus, kuvaus, dialogi. - Kertomus kirjallisuuden lajina. - Tarinan kertominen. Tarinan kirjoittaminen. - Kirjoittaminen luetusta. Kirjoittaminen vaiheittain. - Elokuva ja sarjafilmi kertomuksina. III Kaunokirjallisuuden kyydissä Tavoitteena on tutustua monipuolisesti kaunokirjallisuuden lajeihin ja valikoiden alan klassikoihin, motivoitua lukemaan kaunokirjallisuutta, oppia tulkitsemaan luettua kaunokirjallisuuden käsitteiden avulla sekä esittelemään luettua ja keskustelemaan siitä. Kurssin aikana toteutetaan myös luokan oma kirjallisuusprojekti. Opitaan lauseen pääjäsenet. SISÄLTÖ - Kaunokirjallisuuden lajit ja valikoidut klassikot. - Keskusteleminen ja kirjoittaminen luetusta. Luetun esitteleminen suullisesti. - Kaunokirjallisuuden työkalut: juoni, aika, paikka, kertoja ja näkökulma, aihe, teema. - Nuortenkirjallisuus ja sen historia sekä luokkakohtaisesti jokin muu lajityyppi, esim. satu tai fantasia. - Luokkaprojektina voidaan toteuttaa esim. pienoisnäytelmä, käsikirjoitus, sarjakuvanäyttely, novelli- tai runokokoelma. - Lauseen pääjäsenet: subjekti, predikaatti, objekti. 17

18 Vuosiluokka 8 I Kirjojen matkassa maailmaan Tavoitteena on innostaa kaunokirjallisuuden lukemiseen sekä syventää kaunokirjallisuuden käsitteiden tuntemusta ja kirjallisuuden tulkintaa. Kielentaitojen osalta laajennetaan verbitietämystä moduksiin. SISÄLTÖ - Kaunokirjallisuutta eri aihepiireistä, useita novelleja sekä runoja. - Kaunokirjallisuuden tulkintaa ja esittelyä. Kirjailijoita. - Kirjailijan/kirjoittajan tyyli. - Kirja-arvostelu. - Verbien kertaus ja modukset. II Sanan voimalla Tavoitteena on kehittyä kielenkäyttäjänä ja itsensä ilmaisijana eri tilanteissa sekä tutkia lausetta ja sen rakennetta. SISÄLTÖ: - Lauseen rakenne. Lauseenjäsennys. - Mielipide ja sen perusteleminen. Mielipidekirjoitus. - Ei-kielellinen viestintä. - Erilaisten puhetilanteiden harjoittelu. - Keskustelu. III Mediamylly pyörii Tavoitteena on tutustua median vaikutuskeinoihin ja harjaantua kriittiseksi sekä kehittyä oikeakielisyydessä ja oikeinkirjoituksessa. SISÄLTÖ: - Joukkoviestintä: sanomalehti, elokuva, internet. - Mainokset. Uutinen. - Vaikuttamaan tähtäävä kielenkäyttö. - Oikeakielisyyttä. Oikeinkirjoitusta. - Artikkelin kirjoittaminen prosessina aineistoa apuna käyttäen. Vuosiluokka 9 I Äidinkieli meidän kieli Tavoitteena on tutkia suomen kielen ominaisuuksia ja kerrata kielioppia. SISÄLTÖ: - Kielen synty. Sukukielet. - Suomen kielen ominaispiirteet. - Murteet ja slangi. - Kieliopin kertaus. II Kulttuurin kuvia Tavoitteena on tutustua oman maan kulttuurihistoriaan: kansanrunouteen, merkittäviin kirjailijoihin ja heidän teoksiinsa, kotimaiseen elokuvaan. SISÄLTÖ: - Suomen kirjakielen kehittyminen. - Kalevala ja kansanrunous. - Suomen kirjallisuuden vaiheet. - Kotimainen elokuva. 18

19 III Vuorovaikutusta ja viestintää Tavoitteena on harjaantua arjen, työelämän ja päätöksenteon vuorovaikutustilanteissa, syventää lukutaitoa ja hioa kirjoitusta. SISÄLTÖ - Arjen ja työelämän viestintätilanteiden harjoittelua. - Asioiminen suullisesti ja kirjallisesti. - Kokous. - Käyttäytyminen juhlissa (esim. dramatisoiden). Puhe. - Syventävä lukeminen. Lukutekniikat. - Kirjoitelman rakenne ja kieli. Lauseenvastikkeet. - Jokin laajahko suullinen esitys: esitelmä tai raportti. Lisäksi jokaisen kurssin aikana luetaan 1-2 kokonaisteosta, joista osa on yhteisiä, osa itse valittuja. Kirjojen käsittelystä sovitaan opettajan kanssa. Kurssin aikana voidaan myös kirjoittaa ns. perinteisiä aineita, joita ei ole erikseen merkitty kurssin sisältöön. ARVIOINTI Oppilas arvioi omaa toimintaansa ja oppimistaan itse ja yhdessä opettajan kanssa. Hän antaa palautetta myös luokkatovereidensa töistä ja saa itse palautetta luokkatovereiltaan. Kurssin päätyttyä opettaja arvostelee oppilaan suorituksen numeroarvosanalla. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän haluaa ja rohkenee ilmaista itseään kirjallisesti ja suullisesti sekä ryhmän jäsenenä että yksin esiintyessään osoittaa päättelevän ja arvioivan kuuntelemisen taitoa osaa ottaa ideointi- ja ongelmanratkaisukeskusteluissa sekä muissa ryhmäviestintätilanteissa puheenvuoron ja esittää ehdotuksen, kannanoton, kysymyksen, lisätietoja ja perusteluja edistää ryhmän pääsyä tavoitteeseen sekä osaa toimia rakentavasti myös silloin, kun asioista ollaan eri mieltä tuntee keskeisimmät puhutun ja kirjoitetun kielimuodon erot ja ottaa huomioon viestintätilanteen, vastaanottajan ja välineen muun muassa kielimuotoa valitessaan; hän pystyy vaihtamaan nuorison oman puhekielen tarvittaessa yleispuhekieleksi pystyy havainnoimaan ja arvioimaan äidinkielen taitojaan; hän ottaa vastaan palautetta ja hyödyntää sitä omien taitojensa kehittämiseksi; hän antaa myös rakentavaa palautetta toisille ja työskentelee tavoitteellisesti sekä yksin että ryhmässä. Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä on kehittynyt niin, että hän osaa keskustella erilaisten tekstien kanssa: hän osaa kysyä, tiivistää, kommentoida, väittää vastaan, esittää tulkintoja ja arvioita sekä pohtia tekstin yhteyksiä omiin kokemuksiinsa ja ajatuksiinsa tuntee erilaisten tekstien käyttömahdollisuuksia ja osaa suunnistaa monenlaisessa tekstiympäristössä lukee tekstejä, myös erilaisia median tekstejä, tarkoituksenmukaista lukutapaa käyttäen erottaa tavallisia tekstityyppejä tekstikokonaisuuksista tunnistaa tavallisia kaunokirjallisuuden, median ja arjen tekstilajeja osaa vertailla tekstejä, löytää sisällön ydinasiat sekä tekijän mielipiteen ja sen perustelut pystyy tiivistämään fiktiivisen tekstin juonen, laatimaan henkilökuvia sekä seuraamaan henkilöiden ja heidän suhteittensa kehitystä osaa kuvata runoa ja esittää siitä ajatuksia tietää, että tekstillä on tekijä ja tarkoitus, jotka vaikuttavat sen sisältöön, muotoon ja ilmaisuun pystyy tekemään havaintoja ja päätelmiä tekstien visuaalisista ja auditiivisista keinoista pystyy tekemään havaintoja kielen keinoista ja huomaa esimerkiksi sananvalintojen, käytetyn kuvakielen, lausemuotojen sekä tyyliarvoltaan erilaisten ilmausten yhteyksiä tekstin tarkoitukseen ja sävyyn pystyy käyttämään opetettuja kielitiedon ja tekstitiedon käsitteitä tekstejä havainnoidessaan sekä kirjallisuustietoa fiktiivisiä tekstejä käsitellessään. 19

20 Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin on kehittynyt niin, että hän osaa käyttää kirjastoa, tietoverkkoja, tieto- ja kaunokirjallisia teoksia sekä suullisesti välitettyä tietoa tiedonhankinnassaan; hän osaa valita lähteensä ja myös ilmoittaa ne tuntee puhe-esityksen ja kirjoitelman laatimisen prosessin ja soveltaa tietoaan tekstejä tuottaessaan kokoaa esitykseensä riittävästi aineksia, jäsentelee niitä sekä tuo asiasta esille olennaisen; hänen tekstinsä ajatuskulkua on helppo seurata pystyy laatimaan suullisia ja kirjoitettuja tekstejä eri tarkoituksiin, muun muassa kuvauksia, kertomuksia, määritelmiä, tiivistelmiä, selostuksia, kirjeitä, hakemuksia, yleisönosastokirjoituksia ja muita kantaa ottavia ja pohtivia tekstejä pystyy tuottamaan tekstinsä sekä käsin että tekstinkäsittelyohjelmalla ja muutenkin hyödyntämään työskentelyssään tietotekniikkaa ja viestintävälineitä osaa hyödyntää kielitietoaan tekstien tuottamisessa ja tehdä tyylillisiä, sanastollisia ja rakenteellisia valintoja; hän osaa säädellä virkkeiden rakennetta ja pituutta sekä tarpeen mukaan tiivistää tekstiään soveltaa teksteihinsä tietoaan puhutun ja kirjoitetun kielen eroista, kohteliaisuuskeinoista ja oikeinkirjoituskäytänteistä. Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja kulttuuriin on kehittynyt niin, että hän on saavuttanut lukutaidon, joka riittää myös kokonaisten kirjojen lukemiseen löytää itseään kiinnostavaa tieto- ja kaunokirjallisuutta sekä muita tekstejä ja osaa perustella valintojaan on lukenut sekä kotimaisesta että ulkomaisesta kaunokirjallisuudesta runoja, satuja, tarinoita, novelleja, esimerkkejä näytelmäteksteistä ja sarjakuvia sekä tuntee Kalevalan runoja ja muutakin kansanperinnettä; kokonaisteoksia hän on lukenut ainakin yhteisesti sovitun määrän tuntee kirjallisuuden päälajit, tekstien tyylillisen pääjaon sekä joitakin kirjallisuuden klassikkoja, jotka edustavat eri aikakausia pystyy jakamaan luku- ja katselukokemuksensa muiden kanssa osaa puhua kielen äänne-, muoto- ja lauserakenteesta sekä sanastosta; hänellä on tietoa sanaluokista ja tärkeimmistä lauseenjäsenistä, hän tuntee suomen kielen keskeisimmät ominaispiirteet ja pystyy vertailemaan suomen kieltä muihin opiskelemiinsa kieliin; hänellä on käsitys kielisukulaisuudesta ja suomen sukukielistä tietää, että suomen kieli vaihtelee tilanteen, käyttäjän ja alueen mukaan tietää kielen muuttuvan, hänellä on tietoa äidinkielen asemasta muiden kielten joukossa ja monikulttuurisessa kieliyhteisössä; oppilas tuntee Suomen kielitilanteen, hänellä on perustietoa Suomessa puhuttavista kielistä. 20

9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi

9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi 9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi Kaiken opetuksen perustana on oppilaiden sosiaalisten taitojen ja ryhmäkykyisyyden rakentaminen ja kehittäminen.

Lisätiedot

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT 5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT Oppilasta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Keskeistä on varhainen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6 B1- RUOTSI VL.6-9 6.LUOKKA T1 auttaa oppilasta jäsentämään käsitystään kaikkien osaamiensa kielten keskinäisestä suhteesta T2 auttaa oppilasta hahmottamaan opiskeltavan kielen asemaa maailmassa ja sen

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 B2 RANSKA VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Tavoitteet ymmärtämään erittäin selkeästi puhuttuja tai kirjoitettuja lyhyitä viestejä viestintää tavallisimmissa arkielämän

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria

Kulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria 9.2.2. Toinen kotimainen kieli: ruotsi B1 Ruotsin kielen opetuksessa oppilas saa valmiuksia vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön ruotsinkielisten kanssa. Opetuksen tavoitteena on kannustaa ja rohkaista oppilasta

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan

Lisätiedot

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA Pirjo Koivula ylitarkastaja OPETUSHALLITUS Osaamisen ja sivistyksen asialla Lasten hyvinvointi yhteiskunnassa Valtaosa suomalaislapsista voi

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

Työskentelyohjeita: Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen

Työskentelyohjeita: Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen Työskentelyohjeita: Tiedostoa voi muokata useampi ihminen samanaikaisesti. Jakakaa tavoitteet eri vuosiluokille kopioimalla ja liittämällä sinisten otsikoiden alle, jotka löytyvät taulukoiden alta. Kopioi

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Toivalan koulun opetussuunnitelma

Toivalan koulun opetussuunnitelma Toivalan koulun opetussuunnitelma 1. ARVOT JA TOIMINTAKULTTUURI Toivalan koulun arvoja ovat yhteisöllisyys, yhteistyö ja turvallisuus. Koulun toiminnan tavoitteena on luoda turvallinen ja virikkeellinen

Lisätiedot

9.2. Ruotsi B1 kielenä

9.2. Ruotsi B1 kielenä 9.2. Ruotsi B1 kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 =

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2) Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona

Lisätiedot

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 13.3 Vuosiluokkien 1-2 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 13.3.1 Siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 15.3 Vuosiluokkien 7-9 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 15.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet VIITTOMAKIELI JA KIRJALLISUUS Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen tehtävä, oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet, ohjaus, eriyttäminen ja tuki sekä oppimisen arviointi koskevat myös

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA Kuva: Ville Asuma, Friitalan koulu, Ulvila. SataGlobalin kuvataidekilpailu 2002, I palkinto, 1. 2. lk. KANSAINVÄLISYYS Ote tasavallan presidentin

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus LIITE 3 Valtioneuvoston asetus N:o 1435 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Annettu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Hyväksymismerkinnät 1 (6) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Kauniainen, Kasavuori. Joulukuu 2013

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Kauniainen, Kasavuori. Joulukuu 2013 Pääkaupunkiseudun. luokkien palvelukyky Kauniainen, Kasavuori Joulukuu 0 Väittämät koko kunnan alueella Koulupaikka, oppimiskäsitys ja -ympäristö Kauniainen, n= KOULUPAIKAN MÄÄRÄYTYMINEN. Lapsellamme on

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen. Oppilas osaa ilmaista itseään ja mielipiteitään tutuissa vuorovaikutustilanteissa.

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen. Oppilas osaa ilmaista itseään ja mielipiteitään tutuissa vuorovaikutustilanteissa. 1 SAAMEN KIELI JA KIRJALLISUUS -OPPIMÄÄRÄ Saamen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Vuorovaikutustilanteissa

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena - jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin oman potentiaalinsa mukaan - oppilaan saama tuki

Lisätiedot

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 14.3 Vuosiluokkien 3-6 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 14.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta MUNKKIVUOREN ALA-ASTEEN KOULUSSA LUODAAN MEIDÄN KOULU -HENKEÄ Koulussa arvostetaan kaikkia niin lapsia kuin aikuisia. Koulussa

Lisätiedot

Alavuden valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Alavuden valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Alavuden valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Opetushallitus on hyväksynyt 18.6.2009 maahanmuuttajille järjestettävän perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet. Perusopetukseen

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun 5. luokkien palvelukyky. Kauniainen. Tammikuu 2015

Pääkaupunkiseudun 5. luokkien palvelukyky. Kauniainen. Tammikuu 2015 Pääkaupunkiseudun. luokkien palvelukyky Kauniainen Tammikuu 201 Väittämät / Kauniainen vs. koko pk-seutu Koulupaikka, oppimiskäsitys ja -ympäristö Kauniainen=8: Väittämien jakaumat Vuosivertailu Kauniainen

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI. Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI. Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUS- SUUNNITELMA Sisällys 1. Valmistavan

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA ESPOON KAUPUNKI OPETUS- JA KULTTUURITOIMI SUOMENKIELINEN KOULUTUSKESKUS PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Hyväksytty Espoon suomenkielisen koulutuslautakunnan kokouksessa 12.5.2004

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

POHJANKARTANON KOULU LISÄLUOKKAOPISKELIJAN HENKILÖKOHTAINEN OPPIMISSUUNNITELMA

POHJANKARTANON KOULU LISÄLUOKKAOPISKELIJAN HENKILÖKOHTAINEN OPPIMISSUUNNITELMA 1 POHJANKARTANON KOULU LISÄLUOKKAOPISKELIJAN HENKILÖKOHTAINEN OPPIMISSUUNNITELMA OPISKELUPAIKKATIEDOT Pohjankartanon koulu Suvantokatu 1 90140 OULU Puhelinnumerot Opettajainhuone 08 5571476 Kanslia 08

Lisätiedot

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät 12.- 12.11.2013 Kielet sähköistävät Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Suomi

Lisätiedot

TIINA VÄLIKANGAS OPETUSSUUNNITELMA 2014

TIINA VÄLIKANGAS OPETUSSUUNNITELMA 2014 TIINA VÄLIKANGAS OPETUSSUUNNITELMA 2014 OPETUSSUUNNITELMAUUDISTUKSEN TAUSTATEKIJÄT Koulua ympäröivä maailma on muuttunut paljon 2000-luvun alusta globalisaation vaikutukset ja kestävän tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 THAIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

YHTEISKUNTAOPPI VUOSILUOKAT 5-6

YHTEISKUNTAOPPI VUOSILUOKAT 5-6 YHTEISKUNTAOPPI VUOSILUOKAT 5-6 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 5 ja 6 Vuosiluokilla 5 ja 6 yhteiskuntaopin opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden kasvua aktiivisiksi, vastuuntuntoisiksi ja yritteliäiksi

Lisätiedot

Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi

Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

Maahanmuuttajat. Maahanmuuttajaoppilaiden opetus

Maahanmuuttajat. Maahanmuuttajaoppilaiden opetus Maahanmuuttajat Maahanmuuttajaoppilaiden opetus Maahanmuuttajaoppilaalla tarkoitetaan sekä Suomeen muuttaneita että Suomessa syntyneitä maahanmuuttajataustaisia oppilaita sekä tietyin edellytyksin paluumuuttaja-

Lisätiedot

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN KOULUTULOKKAAN TARJOTIN 11.1.2016 VUOSILUOKAT 1-2 KOULULAISEKSI KASVAMINEN ESIOPETUKSEN TAVOITTEET (ESIOPETUKSEN VALTAKUNNALLISET PERUSTEET 2014) Esiopetus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että lapsilla

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Työskentelyohjeita: Suomen kieli ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen. liittyvät sisältöalueet

Työskentelyohjeita: Suomen kieli ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen. liittyvät sisältöalueet Työskentelyohjeita: Tiedostoa voi muokata useampi ihminen samanaikaisesti. Jakakaa tavoitteet eri vuosiluokille kopioimalla ja liittämällä sinisten otsikoiden alle, jotka löytyvät taulukoiden alta. Kopioi

Lisätiedot

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Tästä on kyse perusopetuslaissa (628/1998,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 1 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: Englanti A - kieli Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Oppilas opiskelee toiminta-alueittain

Oppilas opiskelee toiminta-alueittain Opetuksen järjestäjä HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (HOJKS) Oppilas opiskelee toiminta-alueittain Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24 1 mom. 30 kohta 1. PERUSTIEDOT Oppilaan

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa turvallisessa ympäristössä Uudet opetussuunnitelmalinjaukset 23.11.2015 Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät Sivistystoimiala 18.5. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa Ops-työpajakoulutus 21.10.2015 Helsinki Perusopetuslaki 628/1998 22 Oppilaan arviointi Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan

Lisätiedot

1. Kolmiportainen tuki

1. Kolmiportainen tuki 1 1. Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Suunnataan pedagogiseen selvitykseen perustuen, opetuspäällikön päätöksellä oppilaalle, jonka selviytyminen perusopetuksesta edellyttää yksilöllisiä opetusjärjestelyjä.

Lisätiedot

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan:

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan: Luokat 3-6 A2-espanja AIHEKOKONAISUUDET luokilla 4-6 Ihmisenä kasvaminen korostuu omien asioitten hoitamisessa, ryhmässä toimimisessa ja opiskelutaitojen hankkimisessa. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

OPS2016 opetussuunnitelma, oppiminen ja teknologia

OPS2016 opetussuunnitelma, oppiminen ja teknologia OPS2016 opetussuunnitelma, oppiminen ja teknologia Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2014 Juho Helminen Ajattelu ja oppimaan oppiminen Itsestä huolehtiminen

Lisätiedot

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna 2016-2017 Piirros Mika Kolehmainen Aseman koulun valinnaisuudesta info-tilaisuus 4.-5. lkn huoltajille ja oppilaille 6.4 klo 18 valinnat tehdään huoltajan WILMAssa

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RAB21 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään,

Lisätiedot

LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4

LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4 LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4 tuetusti / vaihtelevasti / hyvin / erinomaisesti vuosiluokka 1 2 3 4 käyttäytyminen Otat muut huomioon ja luot toiminnallasi myönteistä ilmapiiriä.

Lisätiedot

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Osaamispisteet. Vapaasti valittava Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden

Lisätiedot

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta A2-kielen valinnoista ja opetuksesta Kielten nimitykset perusasteella ja lukiossa A-kieli (A1) on peruskoulun ensimmäinen vieras kieli, joka alkaa 2. luokalla. Oulun kaupungissa kaikki oppilaat opiskelevat

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

* * * Koulun nimi: todistusten testikoulu Sivu 1(2) Testi Oppilas Luokka 1T. Taito erinomainen. Taito kehittymässä.

* * * Koulun nimi: todistusten testikoulu Sivu 1(2) Testi Oppilas Luokka 1T. Taito erinomainen. Taito kehittymässä. Luokka 1T LUKUVUOSITODISTUS erinomainen Sivu 1(2) hyvä kehittymässä alulla Äidinkieli ja kirjallisuus - suomi ilmaista itseäsi suullisesti Luet tavuja Luet sanoja Luet sujuvasti Kirjoitat lyhyitä sanoja

Lisätiedot

11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen

11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen 11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä. 19.5. toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen toimikunta kokoontui sellaisenaan viimeisen kerran.

Lisätiedot

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI L U O N N O S P E R U S O P E T U K S E N O P E T U S S U U N N I T E L M A N P E R U S T E I K S I 2 0 1 4 ( 1 4. 1 1. 2 0 1 2 ) KOULUN TOIMINTAKULTTUURI Historiallisesti

Lisätiedot

Lintulammen koulun valinnaiset aineet

Lintulammen koulun valinnaiset aineet Lintulammen koulun valinnaiset aineet 24.3.2016 Piirros Mika Kolehmainen Yleistä Jokaisen oppilaan opintoihin tulee perusopetuksen aikana sisältyä vähintään 9 vuosiviikkotuntia (vvt) valinnaisten aineiden

Lisätiedot

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot