Keskuskoulun opetussuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Keskuskoulun opetussuunnitelma"

Transkriptio

1 Keskuskoulun opetussuunnitelma OPETUSSUUNNITELMAN YLEINEN OSA 1. Opetuksen järjestämisen lähtökohdat Koulun arvot Kasvatuksen ja opetuksen yleiset tavoitteet Keskuskoulun tehtävä ja rakenne Tuntijako Opetuksen toteuttaminen Oppimiskäsitys ja työtavat Oppimisympäristö Toimintakulttuuri Opetuksen toteuttaminen Kodin ja koulun välinen yhteistyö Oppimissuunnitelma Ohjauksen järjestäminen Tukiopetus Oppilashuolto Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus Eri tukimuodot Osa-aikainen erityisopetus Erityisopetukseen otettujen ja siirrettyjen opetus Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Kieli ja kulttuuriryhmien opetus Maahanmuuttajat...12 OPPIAINEKOHTAISET TAVOITTEET JA SISÄLLÖT 6. Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt Aihekokonaisuudet Äidinkieli ja kirjallisuus Suomi toisena kielenä Englanti A1 ja A2, luokka Ranska A Venäjä A Ruotsi B Matematiikka Kemia Fysiikka Biologia Maantieto Terveystieto Liikunta Uskonto Ortodoksinen uskonto Elämänkatsomustieto Historia ja yhteiskuntaoppi Musiikki Kuvataide Kotitalous Käsityö, tekninen työ, tekstiilityö Valinnaisaineet Oppilaanohjaus Oppilaan arviointi...89 Arviointi opintojen aikana...89 Päättöarviointi...92 Todistukset Tietostrategia

2 OPETUSSUUNNITELMAN YLEINEN OSA 1. Opetuksen järjestämisen lähtökohdat 1.1 Koulun arvot VASTUU - vastuullisuus itsestä, yhteisöstä ja ympäristöstä TASA-ARVO - toisten kunnioittaminen ja terve itsetunto - erilaisuuden hyväksyminen SOSIAALISUUS - sosiaalisuus, yhteisöllisyys KULTTUURIPERINTÖ - perustana suomalainen kulttuuri - erilaisten kulttuurien välisen vuorovaikutuksen edistäminen 1.2 Kasvatuksen ja opetuksen yleiset tavoitteet Keskuskoulussa jokaisella on oikeus hyvään oppimiseen ja oppijana kehittymiseen sekä ihmisenä kasvamiseen ja sivistymiseen - opitaan ottamaan vastuu omasta työnteosta ja käyttäytymisestä - toimitaan demokraattisesti niin, että jokaisella on mahdollisuus kasvaa vastuullisena yhteisön jäsenenä, oppia työskentelemään erilaisissa ryhmissä ja vaikuttaa yhteisiin asioihin - tarjotaan valmiudet omatoimiseen, uudistuvan tiedon hankintaan, prosessointiin ja kriittiseen arviointiin - edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa, kunnioitetaan jokaisen ihmisarvoa ja pidetään yhdessä huolta ystävällisestä ja kannustavasta ilmapiiristä, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista - arvostetaan suomalaista ja kotkalaista kulttuuria ja omaa kulttuuritaustaa sekä edistetään kulttuurien välistä vuorovaikutusta - otetaan huomioon erilaiset oppijat, pyritään kiireettömään ilmapiiriin ja oppilaiden ja opettajien väliseen myönteiseen vuorovaikutukseen - ei hyväksytä minkäänlaista väkivaltaa, kiusaamista, syrjintää tai rasismia - sitoudutaan kestävään kehitykseen ja kasvetaan ottamaan vastuuta ympäristöstä ja tulevaisuudesta - pyritään suuntaamaan nuoruusiän kapinointi rakentavaan kriittisyyteen. 1.3 Keskuskoulun tehtävä ja rakenne Perusopetusta luokilla 7 9 antavalla Keskuskoululla on sekä opetus- että kasvatustehtävä. Koulu antaa oppilaalle mahdollisuuden monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen itsetunnon kehittymiseen. Näin oppilas voi hankkia elämässä tarvitsemiaan tietoja ja taitoja, saada valmiudet jatko-opintoihin ja osallistuvana kansalaisena kehittää demokraattista yhteiskuntaa. Koulu pyrkii herättämään halun elinikäiseen oppimiseen. Koulu tukee jokaisen oppilaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä sekä äidinkielen kehitystä. Samalla koulu 2

3 toimii yhteiskunnan jatkuvuuden varmistamiseksi ja tulevaisuuden rakentamiseksi. Tämän toteuttamiseksi koulu siirtää kulttuuriperintöä sukupolvelta toiselle, kartuttaa tarvittavaa tietoa ja osaamista sekä lisää tietoisuutta yhteiskunnan perustana olevista arvoista ja toimintatavoista. Koulu pyrkii kehittämään kykyä arvioida asioita kriittisesti, luoda uutta kulttuuria sekä uudistaa ajattelu- ja toimintatapoja. Tavoitteiden saavuttamiseksi Keskuskoulun opetus rakentuu seuraaville rakenteellisille periaatteille: * 5-jaksojärjestelmä, * oppiaineet kursseina, * opiskelu keskitettyä. 1.4 Tuntijako PERUSOPETUKSEN TUNTIJAKO Musiikkipainotus 3-9 lk, liikunta- ja matematiikkapainotukset 7-9 lk Oppiaine 1. lk yhteensä minimi lisäys Äidinkieli A-kieli B-kieli Matematiikka Biologia ja maantieto Fysiikka ja kemia Terveystieto 0,4 1, Uskonto / ET Historia ja yhteiskuntaoppi Musiikki Kuvataide Taito- ja taideaineiden minimit 1-4 lk 26h, 5-6 lk 18 Käsityö Liikunta = Lisäykset *) Kotitalous Oppilaanohjaus 0,6 0, Koulukohtainen painotus **) h Valinnaiset aineet***) 3 4 MU / LI / MA -painotus Yhteensä *) Jotta minimitunnit täyttyvät, koulut lisäävät nämä tunnit eri taito- ja taideaineisiin haluamallaan tavalla. **) Koulukohtainen painotus on varattu 1-6 -luokille sijoitettavaksi mihin tahansa oppiaineeseen (myös taito- ja taideaineisiin) koulun painotuksista riippuen. Musiikkiluokkien painotukset 3-6-luokilla otetaan taito- ja taideaineiden lisäyksistä ja koulukohtaisesta painotuksesta. ***) MU/LI/MA -painotus otetaan 7-9-luokilla valinnaisista aineista. 3

4 PERUSOPETUKSEN TUNTIJAKO Perusmalli ilman erityisvalintoja tai -painotuksia Oppiaine 1. lk yhteensä minimi lisäys Äidinkieli A-kieli B-kieli Matematiikka Biologia ja maantieto Fysiikka ja kemia Terveystieto 0,4 1, Uskonto / ET Historia ja yhteiskuntaoppi Musiikki Kuvataide Taito- ja taideaineiden minimit 1-4 lk 26h, 5-6 lk 18 Käsityö Liikunta = Lisäykset *) Kotitalous Oppilaanohjaus 0,6 0, Valinnaiset aineet Koulukohtainen painotus **) Yhteensä h *) Jotta minimitunnit täyttyvät, koulut lisäävät nämä tunnit eri taito- ja taideaineisiin haluamallaan tavalla. **) Koulukohtainen painotus on varattu 1-6 -luokille sijoitettavaksi mihin tahansa oppiaineeseen (myös taito- ja taideaineisiin) koulun painotuksista riippuen. Oppiaine 1. lk yhteensä minimi lisäys Äidinkieli A-kieli B-kieli Matematiikka Biologia ja maantieto Fysiikka ja kemia Terveystieto 0,4 1, Uskonto / ET Historia ja yhteiskuntaoppi Musiikki Kuvataide Taito- ja taideaineiden minimit 1-4 lk 26h, 5-6 lk 18 Käsityö Liikunta = Lisäykset *) Kotitalous Oppilaanohjaus 0,6 0, Koulukohtainen painotus **) h Vapaaehtoinen A-kieli***) (6) Valinnaiset aineet Yhteensä (6) *) Jotta minimitunnit täyttyvät, koulut lisäävät nämä tunnit eri taito- ja taideaineisiin haluamallaan tavalla. **) Koulukohtainen painotus on varattu 1-6 -luokille sijoitettavaksi mihin tahansa oppiaineeseen (myös taito- ja taideaineisiin) koulun painotuksista riippuen. ***) 7-9 -luokilla venäjä A2-kielen tunnit otetaan valinnaisista aineista. Koko perusopetuksen tuntimäärä A2-venäjässä on yht. 12 h. 4

5 A1-kielivalinta muu kuin englanti, musiikkipainotus 3-9 lk, liikunta- ja matematiikkapainotus 7-9 lk Oppiaine 1. lk yhteensä minimi lisäys Äidinkieli A-kieli B-kieli Matematiikka Biologia ja maantieto Fysiikka ja kemia Terveystieto 0,4 1, Uskonto / ET Historia ja yhteiskuntaoppi Musiikki Kuvataide Taito- ja taideaineiden minimit 1-4 lk 26h, 5-6 lk 18 Käsityö Liikunta = Lisäykset *) Kotitalous Oppilaanohjaus 0,6 0, Koulukohtainen painotus **) h Valinnaiset aineet***) 0 2 MU / LI / MA -painotus Vapaaehtoinen A-kieli****) Yhteensä (8) *) Jotta minimitunnit täyttyvät, koulut lisäävät nämä tunnit eri taito- ja taideaineisiin haluamallaan tavalla. **) Koulukohtainen painotus on varattu 1-6 -luokille sijoitettavaksi mihin tahansa oppiaineeseen (myös taito- ja taideaineisiin) koulun painotuksista riippuen. Musiikkiluokkien painotukset 3-6-luokille otetaan taito- ja taideaineiden lisäyksistä ja koulukohtaisesta painnotuksesta. PERUSOPETUKSEN TUNTIJAKO A1-kieli muu kuin englanti Oppiaine 1. lk yhteensä minimi lisäys Äidinkieli A-kieli B-kieli Matematiikka Biologia ja maantieto Fysiikka ja kemia Terveystieto 0,4 1, Uskonto / ET Historia ja yhteiskuntaoppi Musiikki Kuvataide Taito- ja taideaineiden minimit 1-4 lk 26h, 5-6 lk 18 Käsityö Liikunta = Lisäykset *) Kotitalous Oppilaanohjaus 0,6 0, Koulukohtainen painotus **) h Vapaaehtoinen A-kieli***) (6) Valinnaiset aineet Yhteensä (6) *) Jotta minimitunnit täyttyvät, koulut lisäävät nämä tunnit eri taito- ja taideaineisiin haluamallaan tavalla. **) Koulukohtainen painotus on varattu 1-6 -luokille sijoitettavaksi mihin tahansa oppiaineeseen (myös taito- ja taideaineisiin) koulun painotuksista riippuen. Tärkeää on huolehtia siitä, että oppilaan viikkotuntimäärä on taulukon mukainen. ***) Muuta kuin englantia A1-kielenä opiskelevien toisen A-kielen (=englannin) tunnit otetaan 7-9 -luokilla valinnaisten aineiden tunneista. Molempia A-kieliä opiskellaan näissä tapauksissa yhtä monta viikkotuntia kumpaakin. 5

6 2. Opetuksen toteuttaminen 2.1 Oppimiskäsitys ja työtavat Oppiminen on yksilöllinen ja yhteisöllinen tietojen ja taitojen rakennusprosessi, joka tapahtuu tavoitteellisena opiskeluna erilaisissa tilanteissa itsenäisesti, opettajan ohjauksessa sekä vuorovaikutuksessa opettajan ja vertaisryhmän kanssa. Tietojen ja taitojen lisäksi oppimisen kohteena ovat oppimis- ja työskentelytavat, jotka ovat elinikäisen oppimisen välineitä. Oppiminen on seurausta oppilaan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta, jossa hän aiemmin opitun pohjalta käsittelee ja tulkitsee opittavaa ainesta. Oppiminen on kaikissa muodoissa aktiivinen ja päämääräsuuntautunut, itsenäistä tai yhteistä ongelmanratkaisua sisältävä prosessi. Oppiminen on tilannesidonnaista, joten oppimisympäristön monipuolisuuteen ja eri oppimistyyleihin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Opetuksessa käytetään oppiaineelle ominaisia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja, joiden avulla tuetaan ja ohjataan oppilaan oppimista. Työtapojen tehtävänä on kehittää oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja, työskentelytaitoja ja sosiaalisia taitoja sekä aktiivista osallistumista. Opettaja valitsee työtavat. Opettaessaan ja ohjatessaan sekä yksittäisen oppilaan että koko ryhmän oppimista ja työskentelyä opettaja ottaa huomioon oppilaiden erilaiset oppimistyylit ja sekä tyttöjen ja poikien väliset että yksilölliset kehityserot ja taustat. Käytettävät työtavat on kuvattu tarkemmin aineittain. 2.2 Oppimisympäristö Keskuskoulu tarjoaa turvallisen, monipuolisen ja viihtyisän ympäristön oppimiskokemusten hankkimiseen. Koulun tilat ja välineet sekä oppimismateriaalit ovat hyvät ja mahdollistavat monipuolisten opetusmenetelmien ja työtapojen käytön. Tietokoneiden ajanmukaisuudesta on huolehdittava. Koulun sijainti Kotkansaarella hyvien liikunta- ja kulttuuripalvelujen lähellä monipuolistaa koulun ja ulkopuolisen yhteiskunnan vuorovaikutuksen. Erityisen tärkeitä ovat urheilupaikat, kirjasto- ja museopalvelut, historialliset kohteet ja luontokohteet sekä luontokoulu Haili. Lähellä olevien yritysten ja kaupungin palvelupisteiden kanssa harjoitetaan monin tavoin yhteistyötä. Positiivinen ilmapiiri ja oppilaiden mahdollisuus osallistua toiminnan suunnitteluun koulussa ja luokassa edistävät myös oppilaiden keskinäistä vuorovaikutusta ja yhteistoimintaa. Oppilaskunta- ja luottamusoppilastoiminta sekä tukioppilastoiminta ovat tässä avainasemassa. Oppilaille on annettu mahdollisuus osallistua oppimisympäristönsä rakentamiseen ja kehittämiseen. 2.3 Toimintakulttuuri Keskuskoulu antaa oppilaille riittävät tiedolliset, taidolliset ja sosiaaliset valmiudet edetä vuosiluokalta toiselle, jatkokoulutukseen ja työelämään. Koulu tukee oppilaan terveen itsetunnon kehittymistä ja hänen kasvuaan vastuuseen itsestään, ympäristöstään ja yhteiskunnasta. Koulu kehittää oppimisen taitoja ja pyrkii herättämään halua elinikäiseen oppimiseen. Keskuskoulu tukee jokaisen oppilaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä. Samalla kun siirrämme opetuksessa kulttuuriperintöä, pyrimme myös kehittämään oppilaan kykyä luoda uutta kulttuuriperintöä ja uudistaa ajattelu- ja toimintatapoja. Tavoitteenamme on yksilö, joka kykenee kriittiseen ajatteluun, ymmärtää ja suvaitsee erilaisuutta sekä kykenee toimintaan ja päätöksentekoon yksin ja ryhmässä. Keskuskoulu pyrkii kasvattamaan oppilaitaan sisäiseen yrittäjyyteen eli kasvattamaan heistä aktiivisia, omaaloitteisia, sinnikkäitä, luovia, uskaltavia ja oivaltavia yhteiskunnan jäseniä. Keskuskoulu on turvallinen koulu. Koulumme on oppilaiden, opettajien ja koko henkilöstön yhteinen työpaikka, jossa jokainen voi työskennellä rauhassa ja turvallisin mielin. Tämän saavuttamiseksi on hyväksytty Kotkan koulutuspoliittisen strategian pohjalta useita sääntöjä ja toimintaohjeita: Kotkan Keskuskoulun järjestyssäännöt, Turvallisuus- ja valmiussuunnitelma liitteineen, Koulujen puuttumismalli oppilaan päihteitten käyttöön ja verkostosopimus, sekä toimintaohje koulukiusaamisen ennaltaehkäisemiseksi. Näitä ohjeita ja sääntöjä täsmennetään vuosittain koulutyön suunnittelua käsittelevässä opettajakunnan kokouksessa. Samassa yhteydessä päätetään myös koulun ja kodin sekä koulun ja ympäröivän yhteiskunnan yhteistyöstä, yhteistyöstä muitten perusopetuksesta huolehtivien oppilaitosten kanssa, oppilashuollosta, tukioppilastoiminnasta ja oppilaskuntatoiminnasta, työelämään tutustumisesta, kansainvälisestä toiminnasta sekä lukuvuoden teemoista ja teemapäivistä. 6

7 3. Opiskelun yleinen tuki 3.1 Kodin ja koulun välinen yhteistyö Vanhempainillat Keskuskoulu järjestää vanhempainiltoja kaikkien luokka-asteiden huoltajille. Keväällä pidetään tutustumisilta kouluun tulossa oleville kuudesluokkalaisille huoltajineen. Oppilaiden tutustuessa tukioppilaisiin ja koulun ilmapiiriin huoltajille selvitetään Keskuskoulun luonnetta opiskelu- ja kasvuympäristönä. Seitsemännen luokan alussa huoltajat solmivat vanhempainillassa ja henkilökohtaisessa tapaamisessa toimivan suhteen lapsensa luokanvalvojaan. Yhteyden syntymistä myös huoltajien kesken kannustetaan. Seitsemännellä luokalla järjestetään myös vanhempainilta, jonka tavoitteena on tiedottaa ja opastaa oppiaineiden valinnaisuuksiin liittyvissä asioissa. Kahdeksannen luokan vanhempainillassa käsitellään ajankohtaisia nuorten elämään liittyviä kasvatuksellisia tai opetuksellisia aiheita. Yhdeksännen luokan vanhempainilta keskittyy peruskoulun jälkeisiin opiskeluvaihtoehtoihin ja niiden tarkoituksenmukaiseen valintaan. Yhteydenpito koulun ja kotien välillä Luokanvalvojat antavat yhteystietonsa ja toivovat huoltajien ottavan tarvittaessa yhteyttä heihin. He puolestaan ottavat koteihin yhteyttä asioiden niin vaatiessa. Koulu lähettää koteihin kunkin lukuvuoden alussa tiedotteen, jossa kerrotaan opetuksen järjestämisestä, oppilashuollosta ja koulun ja kodin yhteistyöstä. Tiedotteita lähetetään myös kouluvuoden aikana tarpeen mukaan.. Korjatut koepaperit lähetetään arviointeineen huoltajan nähtäväksi ja edellytetään palautettaviksi hänen allekirjoittaminaan koululle. Jokaisen jakson jälkeen huoltajat saavat tietoonsa oppilaan jaksotodistuksen arvosanoineen. Mikäli koulumenestyksessä on muuta tiedotettavaa, huoltajille ilmoitetaan viipymättä. Oppilaaseen kohdistetusta kurinpidollisesta toimenpiteestä ilmoitetaan välittömästi. Tämä tiedote tulee palauttaa koululle huoltajan allekirjoittamana. Poissaoloihin liittyvästä käytännöstä on kerrottu oppilashuollon yhteydessä. Mikäli oppilaan koulunkäynnissä ilmenee erityisiä ongelmia, koulu sopii tarpeellisista tapaamisista ja neuvotteluista huoltajien kanssa. Tällöin saattaa olla aiheellista toimia yhteistyössä oppilashuollon henkilökunnan kanssa. Vanhempainyhdistys ja verkostosopimus Keskuskoulun yhteydessä toimii vanhempainyhdistys, joka antaa huoltajille mahdollisuuden osallistua työhön koulumme kehittämiseksi. Keskuskoulu kannustaa jokaista huoltajaa liittymään verkostosopimukseen, jotta nuorten erilaisia ongelmia voitaisiin ehkäistä ja niihin voitaisiin ajoissa puuttua. 7

8 3.2 Oppimissuunnitelma Oppimissuunnitelma on suunnitelma, joka tukee yleisopetuksen opetussuunnitelmaa noudattavan oppilaan oppimista. Sen avulla oppilas oppii ottamaan yhä enemmän vastuuta opiskelustaan, sitoutuu siihen ja saa oppimiseensa enemmän tavoitteellisuutta. Oppimissuunnitelman avulla annetaan huoltajalle tietoa, jotta hän voisi entistä paremmin tukea oppilasta tämän opiskelussa. Oppimissuunnitelmalla voidaan myös yksilöllistää opetusta sekä auttaa koulua ja opettajia turvaamaan oppilaalle parhaat edellytykset oppia ja edetä opinnoissaan. Oppimissuunnitelma voidaan tehdä yleisopetuksen oppilaalle, jolla on erityistä tuen tai seurannan tarvetta. Oppimissuunnitelman laatiminen voi olla tarpeellista, jos oppilaalla on tavallista enemmän ongelmia selvitä normaalissa yleisopetuksen ryhmässä, jos hän siirtyy erityisluokalta yleisopetukseen tai jos hän on maahanmuuttaja. Oppimissuunnitelma sisältää oppilaan opinto-ohjelman, ja siinä kuvataan, miten saavutetaan opetussuunnitelman tavoitteet. Tärkeää on varhainen oppimisvaikeuksien tunnistaminen ja oppimissuunnitelman laatimisen aloittaminen, jotta oppimisvaikeuksien kielteisiä vaikutuksia oppilaan kehitykselle voidaan ehkäistä. Oppimissuunnitelman laatimisessa keskeistä on yhteistyö oppilaan, huoltajan, opettajien ja koulun muiden asiantuntijoiden välillä. Oppimissuunnitelmassa kuvataan myös mahdolliset tukitoimet, kuten esim. tukiopetus tai mahdollinen pienryhmäopetus. 3.3 Ohjauksen järjestäminen Ohjaustoiminta muodostaa jatkumon niin, että ohjaustoimintaan osallistuvat opettajat toimivat yhteistyössä opintojen aikana ja erityisesti opiskelun nivelkohdissa. Kaikkien opettajien tehtävä on ohjata oppilasta oppiaineiden opiskelussa sekä auttaa häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja oppimisen valmiuksiaan sekä ennaltaehkäistä opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä. Jokaisen opettajan tehtävänä on oppilaiden persoonallisen kasvun, kehityksen ja osallisuuden tukeminen. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen annetaan tietoa työtavoista, valintamahdollisuuksista ja niiden merkityksestä oppilaan oppimiselle ja tulevaisuudelle. Heille selvitetään ohjauksen järjestäminen sekä oppilashuollon ja tukipalveluiden koulukohtaiset järjestelyt. Huoltajille järjestetään tilaisuuksia neuvotella oppilaan opiskeluun ja valintoihin liittyvistä kysymyksistä opettajan, oppilaanohjaajan, oppilaan ja huoltajan yhteisissä tapaamisissa. Koulussa toteutettava ohjaus tukee ennaltaehkäisevän toiminnan lisäksi erityisesti niitä oppilaita, joilla on opiskeluun liittyviä vaikeuksia tai jotka ovat vaarassa jäädä koulutuksen tai työelämän ulkopuolelle perusopetuksen jälkeen. Oppilaanohjauksen opetussuunnitelmassa määritellään oppilaanohjaajan tehtävät ja annetaan kuvaus, miten yhteistyötä paikallisen työ- ja elinkeinoelämän kanssa toteutetaan (vierailut, tet, ). 3.4 Tukiopetus Tukiopetus on eriyttämisen muoto, jolle ovat ominaisia yksilölliset tehtävät, yksilöllinen ajankäyttö ja ohjaus. Tukiopetusta annetaan oppilaalle tarpeen vaatiessa. Tarvetta tukiopetukseen voi tulla silloin, kun oppilas on pitkään poissa koulusta esim. sairauden takia tai jos muuten ilmenee oppimisvaikeuksia. Tukiopetuksessa voi olla kerrallaan yksi oppilas tai muutaman oppilaan ryhmä. Aloitteen tukiopetuksesta voi tehdä opettaja, oppilas tai huoltaja. Tarpeen ratkaisee opettaja. Tukiopetusta pyritään järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan huoltajien kanssa, ja heille annetaan tietoa tukiopetuksen järjestämisestä. Tukiopetusta annetaan Keskuskoulussa pääasiassa oppilaan työjärjestyksen mukaisten oppituntien ulkopuolella. 3.5 Oppilashuolto Oppilashuollon tehtävänä on tukea kotien ja koulun kasvatustyötä sekä oppilaan koulunkäyntiä. Oppilashuoltoon kuuluu oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtiminen. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville, ja sitä toteutetaan yhteistyössä kotien kanssa. Oppilashuollon tavoitteena on ehkäistä ja tunnistaa oppimisen esteitä, oppimisvaikeuksia sekä muita ongelmia riittävän ajoissa sekä puuttua niihin. Pyrkimyksenä on luoda turvallinen ja terve oppimis- ja työympäristö sekä varmistaa kaikille tasavertainen oppimisen mahdollisuus. Erityistä huomiota kiinnitetään kiusaamistilanteisiin ja syrjäytymisvaarassa olevista oppilaista huolehtimiseen. Kriisitilanteita varten koululla on Turvallisuus- ja valmiussuunnitelma, joka sisältää mm. toimintamallin 8

9 koulukiusaamistapauksissa, puuttumismallin oppilaiden päihteiden käyttöön sekä toimintamallit väkivaltatilanteiden, tapaturmien ja sairaskohtausten varalle. Keskuskoulussa toimii oppilashuoltoryhmä, johon kuuluvat rehtori, apulaisrehtori, opinto-ohjaajat, koulukuraattori ja terveydenhoitaja. Lisäksi ryhmän palavereihin voi osallistua opettaja ja/tai joku muu viranomainen, kuten sosiaalityöntekijä tai perheneuvolan työntekijä. Oppilashuoltoryhmä kokoontuu säännöllisesti käsittelemään sekä yksityistä oppilasta että koko yhteisöä koskevia ongelmia ja tekee suunnitelman tarvittavan avun hankkimisesta ja ongelmien seurantamenettelystä. Tavoitteena on se, että ongelmien syntymistä voidaan mahdollisimman paljon ennaltaehkäistä. Oppilashuoltoryhmään voi ottaa yhteyttä kuka tahansa oppilaasta huolissaan oleva henkilö. Oppilashuoltotyössä on tärkeää luottamuksellisuus, nuoren ja hänen huoltajansa kunnioittaminen sekä tietojen salassapitoa koskevat säädökset. Oppilaan poissaoloja seuraa luokanvalvoja yhteistyössä huoltajan kanssa. Huoltaja ilmoittaa kouluun oppilaan poissaoloista; kaikista poissaoloista tulee ilmoittaa myös poissaolon syy. Jokainen opettaja ilmoittaa luokanvalvojalle mahdollisimman pian kirjallisesti tunniltaan poissaolleet oppilaat. Jos huoltaja haluaa oppilaan vapautettavaksi koulunkäynnistä esim. perheen yhteisen loman vuoksi, on siitä tehtävä anomus hyvissä ajoin. Huoltaja on vastuussa oppilaan opinnoista poissaolon aikana. Loma-anomuksen hyväksyminen velvoittaa oppilaan sopimaan hyvissä ajoin opettajien kanssa poissaolon aikana suoritettavista tehtävistä sekä mahdollisista kokeista. Luvattomiin poissaloihin puututaan mahdollisimman pian. Kouluruokailu on osa koulun kasvatustoimintaa. Hyvä kouluruokailu edistää oppilaan terveyttä, työtehoa ja hyviä tapoja. Se ohjaa myös terveelliseen ravitsemukseen sekä kehittää maku- ja ruokailutottumuksia. Kouluruokailu on myös sosiaalinen tilanne, jossa opetellaan ruokailuun liittyviä käytöstapoja käytännössä. Kukin ruokailua edeltävän tunnin pitänyt opettaja valvoo opettamansa luokan ruokailua. Ruokailussa huomioidaan myös terveydellisistä syistä erityisruokavaliota tarvitsevat henkilöt. Keskuskoulussa on viikoittain ennalta ilmoitettavina päivinä tavattavissa terveydenhoitaja ja koulukuraattori. Koulupsykologi on koulutyön tukena tarvittaessa. 9

10 4. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus 4.1 Eri tukimuodot Oppilasta autetaan oppimisvaikeuksissa erilaisin tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Tukitoimien tavoitteena on auttaa oppilasta peruskoulun suorittamisessa. Keskeistä on varhainen oppimisvaikeuksien tunnistaminen ja tukitoimien aloittaminen. Tällöin on tärkeää olla yhteistyössä huoltajien kanssa. Keskuskoulussa erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden tukimuotoina ovat erityisluokka (Esy), koulupaja (9.- luokkalaisten yleisopetussuunnitelmaa noudattava työharjoittelupainotteinen luokka), kouluparkki (perusopetuksen koko oppimäärä suoritetaan erityisessä tutkinnossa) ja lyhytkestoinen pienryhmäopetus. Opetuksen tukimuotoja ovat myös tukiopetus sekä oppilashuoltotyö. Oppilaalle annetaan osa-aikaista erityisopetusta, mikäli tukiopetus ei yksin riitä. Jos oppilaalle ei voida antaa opetusta muuten, oppilas siirretään erityisopetukseen. Oppimäärät ja opetusjärjestelyt määritellään tällöin henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa. 4.2 Osa-aikainen erityisopetus Oppilaalle, joka lievien oppimis- tai sopeutumisvaikeuksien takia tarvitsee muun opetuksen yhteydessä erityistä tukea oppimisen edellytysten parantamiseksi, annetaan osa-aikaista erityisopetusta. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan muun opetuksen ohessa samanaikaisopetuksena, pienryhmässä tai yksilöllisesti. Tavoitteellisesti se on nivelletty oppilaan saamaan muuhun opetukseen. Tarvittaessa oppilaalle tehdään oppimissuunnitelma, joka voidaan laatia yhteistyössä huoltajan, opettajien ja muiden asiantuntijoiden kanssa. 4.3 Erityisopetukseen otettujen ja siirrettyjen opetus Erityisopetuksen tavoitteena on auttaa ja tukea oppilasta siten, että hänellä on tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa oppivelvollisuus edellytystensä mukaisesti yhdessä ikätovereidensa kanssa. Lähtökohtana ovat oppilaan vahvuudet sekä hänen yksilölliset oppimis- ja kehitystarpeensa. Opetus tukee oppilaan aloitekykyä ja itseluottamusta. Ensisijaisena tavoitteena on tukea oppilaan opiskelua siten, että yleisen oppimäärän mukaiset tavoitteet on mahdollista saavuttaa. Jos oppilas ei tukitoimista huolimatta saavuta yleisen oppimäärän mukaisia tavoitteita, oppimäärä voidaan yksilöllistää. Oppimäärän yksilöllistäminen edellyttää erityisopetukseen ottamisen tai siirtämisen päätöstä. Yksilöllistäminen voi koskea koko oppimäärää tai vain yksittäisiä oppiaineita. Oppilaalle, joka on vapautettu jonkin oppiaineen opiskelusta, pyritään järjestämään muiden oppiaineiden opetusta siten, ettei hänen vuosiviikkotuntiensa määrä vähene. Jos oppilaalla ei ole enää tarvetta erityisopetukseen, tehdään päätös hänen siirtämisestään yleisopetukseen. 4.4 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Jokaiselle erityisopetuksessa olevalle oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Suunnitelma sisältää seuraavanlaisia tietoja: kuvaus oppilaan oppimisvalmiuksista ja vahvuuksista ja oppimiseen liittyvistä erityistarpeista opetuksen ja oppimisen pitkän ja lyhyen aikavälin tavoitteet oppilaan opinto-ohjelmaan kuuluvien aineiden vuosiviikkotuntimäärät luettelo niistä oppiaineista, joissa oppilaan opiskelu poikkeaa muun opetuksen mukaisista oppimääristä niiden oppiaineiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt, joissa oppilaalla on yksilöllinen oppimäärä oppilaan edistymisen seurannan ja arvioinnin periaatteet tarvittavat erityispalvelut ja erityiset apuvälineet kuvaus oppilaan opetuksen järjestämisestä muun opetuksen yhteydessä ja/tai erityisopetuksen ryhmässä henkilöt, jotka osallistuvat oppilaan opetus- ja tukipalveluiden järjestämiseen sekä heidän vastuualueensa tukipalveluiden toteutumisen seuranta. 10

11 Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma tukee pitkäjänteisesti oppilaan yksilöllistä oppimisprosessia. Suunnitelmaan kirjataan kokemukset oppilaan kehitystä ja oppimista tukevista opetusjärjestelyistä, toimintatavoista ja tukipalveluista. Oppilaan arviointi perustuu yleiseen oppimäärään tai siihen yksilölliseen oppimäärään, joka hänelle on asetettu henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimiseen osallistuu yhteistyössä oppilaan opettaja, oppilashuollon asiantuntijoita sekä mahdollisuuksien mukaan oppilaan huoltajat. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman toteutumista arvioidaan ja seurataan säännöllisesti. 11

12 5. Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus 5.1 Maahanmuuttajat Maahanmuuttajaoppilailla tarkoitetaan sekä Suomeen muuttaneita että Suomessa syntyneitä maahanmuuttajataustaisia nuoria. Maahanmuuttajien opetuksessa noudatetaan opetussuunnitelmaa huomioon ottaen oppilaiden taustat ja lähtökohdat, kuten äidinkieli ja kulttuuri, maahanmuuton syy ja maassaoloaika. Opetus tukee lisäksi oppilaan kasvamista sekä suomalaisen että oppilaan oman kieli- ja kulttuuriyhteisön aktiiviseksi jäseneksi. Maahanmuuttajalle opetetaan äidinkielen ja kirjallisuuden sijasta suomea toisena kielenä, mikäli hänen suomen taitonsa ei arvioida olevan äidinkielen tasoinen kaikilla kielitaidon osa-alueilla. Maahanmuuttajille järjestetään mahdollisuuksien mukaan myös oppilaan oman äidinkielen opetusta. Suomen kielen ja oppilaan äidinkielen opetuksen ohella maahanmuuttajille annetaan tukea myös muilla oppimisen osa-alueilla tasavertaisten oppimisvalmiuksien saavuttamiseksi. Oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma, joka voi olla osa hänen kotoutumissuunnitelmaansa. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaan aikaisempi oppimishistoria sekä kasvatus- ja opetusperinteet. Kodin ja koulun välisessä yhteistyössä otetaan huomioon perheiden kulttuuritausta ja kokemukset lähtömaan koulujärjestelmästä. Huoltajat tutustutetaan suomalaiseen koulujärjestelmään, koulun toiminta-ajatukseen, opetussuunnitelmaan, arviointiin, opetusmenetelmiin sekä oppilaan oppimissuunnitelmaan. 12

13 OPPIAINEKOHTAISET TAVOITTEET JA SISÄLLÖT 6. Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt 6.1 Aihekokonaisuudet Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet Aihekokonaisuudet ovat kasvatus- ja opetustyötä eheyttäviä teemoja, joiden tavoitteet ja sisällöt sisältyvät useisiin oppiaineisiin. Aihekokonaisuudet kuvataan tässä kohdassa, mutta ne toteutuvat eri oppiaineissa niille ominaisista näkökulmista. 1. IHMISENÄ KASVAMINEN Koko opetuksen kattavan aihekokonaisuuden päämääränä on luoda kasvuympäristö, joka tukee sekä yksilöllisyyden ja terveen itsetunnon että tasa-arvoisen ja suvaitsevan yhteisöllisyyden kasvua. TAVOITTEET Oppilas oppii ymmärtämään omaa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvuaan sekä yksilön ainutkertaisuutta arvioimaan tekojensa eettisyyttä ja tunnistamaan oikean ja väärän huomaamaan esteettisten kokemusten elämänlaatua parantavan merkityksen tunnistamaan oppimistyylinsä ja kehittämään itseään siinä toimimaan ryhmässä ja yhteisössä. KESKEISET SISÄLLÖT kokonaisvaltaiseen kasvuun vaikuttavia tekijöitä, kuten tunteiden tunnistaminen ja käsittely, vireys ja luovuus oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo esteettisten ilmiöiden havainnointi ja tulkinta opiskelutaidot ja itsensä tavoitteellinen kehittäminen huomaavaisuus ja vastuu, ryhmän jäsenen oikeudet ja velvollisuudet sekä yhteistoiminnan eri tavat 2. KULTTUURI-IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS Aihekokonaisuuden päämääränä on suomalaisen ja eurooppalaisen kulttuurin ymmärryksen lisääminen. Autetaan oppilasta löytämään oma kulttuuri-identiteettinsä ja kehittämään valmiuksia kulttuurien välisessä vuorovaikutuksessa ja kansainvälisyydessä. TAVOITTEET Oppilas oppii - tuntemaan ja arvostamaan omaa aineellista ja henkistä kulttuuriperintöään ja näkemään suomalaisuuden osana pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuria - ymmärtämään kulttuurinsa juuria ja monimuotoisuutta sekä näkemään sukupolvensa aikaisempien polvien elämäntavan jatkajana ja kehittäjänä - tutustumaan muihin kulttuureihin ja katsomuksiin ja saamaan valmiuksia toimia monikulttuurisessa kansainvälisessä yhteisössä - ymmärtämään kulttuurin osatekijöiden merkitystä yksilölle ja yhteisölle. KESKEISET SISÄLLÖT - oma ja kotiseudun kulttuuri, suomalaisuus, pohjoismaalaisuus ja eurooppalaisuus - muita kulttuureja ja monikulttuurisuus - ihmisoikeudet ja edellytyksiä ihmisryhmien väliselle luottamukselle, arvostukselle ja onnistuneelle yhteistyölle - kansainvälinen vuorovaikutus eri elämänalueilla ja taidot toimia siinä - tapakulttuurin merkitys 13

14 3. VIESTINTÄ JA MEDIATAITO Aihekokonaisuuden päämääränä on edistää median merkityksen ymmärtämistä ja kehittää ilmaisun, vuorovaikutuksen ja eri välineiden käytön taitoja. Painotetaan osallistuvaa, vuorovaikutuksellista ja yhteisöllistä viestintää. Harjoitellaan sekä viestien vastaanottamista että niiden tuottamista. TAVOITTEET Oppilas oppii - ilmaisemaan itseään monipuolisesti ja vastuullisesti ja tulkitsemaan muiden viestejä - kehittämään taitojaan vertailla, valikoida ja hyödyntää hallitusti hankkimaansa tietoa - pohtimaan kriittisesti viestinnän välittämiä sisältöjä ja niiden eettisiä ja esteettisiä arvoja - käyttämään mediaa tarkoituksenmukaisesti viestien tuottamisessa ja välittämisessä - hankkimaan ja välittämään tietoja viestintävälineiden avulla erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. KESKEISET SISÄLLÖT - omien ajatusten ja tunteiden ilmaisu eri ilmaisukielillä vaihtuvissa tilanteissa - viestien sisällön ja tarkoituksen erittely ja tulkinta, viestintäympäristön muutos ja monimediaalisuus - median tehtävät ja merkitys yhteiskunnassa sekä sen kuvaaman maailman suhde todellisuuteen - yhteistyö median kanssa - lähdekritiikki, tietoturva ja sananvapaus - viestintälaitteiden monipuolinen käyttö ja verkkoetiikka 4. OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS Aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta hahmottamaan yhteiskuntaa eri toimijoiden näkökulmista ja kehittää osallistumisen valmiuksia sekä pohjustaa yrittämisen toimintatapoja. Oppilasta tuetaan omatoimiseksi, aloitteelliseksi, tavoitteelliseksi, yhteistyökykyiseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi. Oppilasta autetaan muodostamaan realistinen kuva omista vaikutusmahdollisuuksistaan. TAVOITTEET Oppilas oppii - ymmärtämään yhteiskunnan toimivuuden näkökulmasta kouluyhteisön, julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen merkitystä - muodostamaan erilaista asiantuntijuutta hyödyntäen oman kriittisen mielipiteensä - osallistumaan vastuullisesti ja tarkoituksenmukaisesti yhteisten asioiden hoitoon omassa koulussa ja paikallisyhteisössä - toimimaan yritteliäästi ja aloitteellisesti kohdatessaan muutoksia, epävarmuutta ja ristiriitoja - tavoittelemaan päämäärää kekseliäästi ja pitkäjänteisesti ja arvioimaan omaa toimintaansa ja sen vaikutuksia - tuntemaan työelämää ja yritystoimintaa sekä ymmärtämään näiden merkityksen. KESKEISET SISÄLLÖT - perustietoja kouluyhteisön, julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen toiminnasta sekä työnjaosta - kansanvallan merkitys yhteisössä ja yhteiskunnassa - erilaisia osallistumisen ja vaikuttamisen keinoja kansalaisyhteiskunnassa - verkostoituminen oman ja yhteisen hyvinvoinnin edistämiseksi - osallistuminen ja vaikuttaminen omassa koulussa ja ympäristössä sekä toiminnan vaikutusten arviointi - yrittäjyyden merkitys yhteiskunnalle ja tutustuminen työelämään ja yrittäjyyteen ammattina 5. VASTUU YMPÄRISTÖSTÄ, HYVINVOINNISTA JA KESTÄVÄSTÄ TULEVAISUUDESTA Aihekokonaisuuden päämääränä on motivoida oppilasta toimimaan ympäristön ja ihmisen hyvinvoinnin puolesta. Tavoitteena on kasvattaa ympäristötietoisia, kestävään elämäntapaan sitoutuneita kansalaisia. Koulu opettaa tulevaisuuden rakentamista ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestäville ratkaisuille. 14

15 TAVOITTEET Oppilas oppii - ymmärtämään ympäristönsuojelun ja ihmisen hyvinvoinnin edellytysten välisen kiinteän yhteyden - havaitsemaan ympäristössä ja ihmisten hyvinvoinnissa tapahtuvia muutoksia, selvittämään syitä ja seurauksia ja toimimaan elinympäristön ja hyvinvoinnin hyväksi - arvioimaan omien kulutustottumustensa vaikutuksia ja omaksumaan kestävän kehityksen toimintatapoja - edistämään hyvinvointia omassa yhteisössä ja ymmärtämään uhkia ja mahdollisuuksia maailmanlaajuisesti - ymmärtämään, että yksilö rakentaa valinnoillaan sekä omaa että yhteistä tulevaisuutta ja toimimaan kestävän tulevaisuuden puolesta. KESKEISET SISÄLLÖT - ekologisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävä kehitys omassa koulussa ja ympäristössä - yksilön ja yhteisön vastuu elinympäristön tilasta ja ihmisen hyvinvoinnista - ympäristöarvot ja kestävä elämäntapa - ekotehokkuus tuotannossa ja yhteiskunnassa sekä arjen valinnoissa, tuotteen elinkaari - oman talouden ja kulutuksen hallinta ja kuluttajan vaikuttamiskeinot - toivottava tulevaisuus ja sen edellyttämät valinnat ja toiminta 6. TURVALLISUUS JA LIIKENNE Aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa ymmärtämään turvallisuuden fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia ulottuvuuksia sekä opastaa vastuullisuuteen. Oppilaalle annetaan valmiudet toimia eri tilanteissa ja ympäristöissä turvallisuutta edistäen. TAVOITTEET Oppilas oppii - tunnistamaan turvallisuuden ja terveyden riskejä, ennakoimaan ja välttämään vaaratilanteita sekä edistämään terveyttä ja turvallisuutta - edistämään väkivallattomuutta ja toimimaan kiusaamistilanteissa rauhaa rakentaen - toimimaan onnettomuuden tai kriisin sattuessa tarkoituksenmukaisesti - toimimaan liikenteessä vastuullisesti ja turvallisesti - vaikuttamaan edistävästi liikenteen ja toimintaympäristön turvallisuuteen - tuntemaan yhteiskunnan hyvinvointipalveluja. KESKEISET SISÄLLÖT - onnettomuuksilta, päihteiltä ja rikollisuudelta suojautuminen omassa elinympäristössä - työturvallisuus ja ympäristön turvallisuus - terveyttä, turvallisuutta, väkivallattomuutta ja rauhaa edistäviä toimintamalleja - väkivallan ulottuvuudet lähiyhteisössä ja yhteiskunnassa - keskeiset liikennesäännöt ja eri liikenneympäristöt - muut huomioiva käyttäytyminen, turvallisuus ja turvalaitteet liikenteessä - lähiympäristön vaaranpaikkojen kartoittaminen ja turvallisuuden parantaminen - turvallisuutta edistävät palvelut - kodin ja koulun yhteistyö turvallisuuden edistämisessä 7. IHMINEN JA TEKNOLOGIA Aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa ihmisen ja teknologian suhteen ymmärtämistä ja teknologian merkityksen näkemistä arkielämässä. Annetaan tietoa teknologiasta, sen kehittämisestä ja vaikutuksista, opastetaan järkeviin valintoihin ja johdatetaan pohtimaan teknologian eettisiä, moraalisia ja tasaarvokysymyksiä. Opetetaan välineiden, laitteiden ja koneiden toiminnan ymmärtämistä ja käyttöä. 15

16 TAVOITTEET Oppilas oppii - ymmärtämään teknologiaa, sen kehittämistä ja vaikutuksia eri elämänalueilla, yhteiskunnan eri sektoreilla ja ympäristössä - käyttämään teknologiaa vastuullisesti - käyttämään tietoteknisiä laitteita ja ohjelmia sekä tietoverkkoja erilaisiin tarkoituksiin - ottamaan kantaa teknologisiin valintoihin ja arvioimaan tämän päivän teknologiaan liittyvien päätösten vaikutuksia tulevaisuuteen. KESKEISET SISÄLLÖT - teknologia arkielämässä, yhteiskunnassa ja paikallisessa tuotantoelämässä - teknologian kehitys ja siihen vaikuttavia tekijöitä eri kulttuureissa, eri elämänalueilla ja eri aikakausina - teknologisten ideoiden kehittäminen, mallintaminen, arviointi ja tuotteiden elinkaari - tietotekniikan ja tietoverkkojen käyttö - teknologiaan liittyvät eettiset, moraaliset, hyvinvointi- ja tasa-arvokysymykset - tulevaisuuden yhteiskunta ja teknologia 16

17 6.2 Äidinkieli ja kirjallisuus AIHEKOKONAISUUDET: ihmisenä kasvaminen, kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys, viestintä ja mediataito, osallistuva kansalaisuus Vuosiluokka 7 I Tekstejä ja tiedonhankintaa Tavoitteena on hankkia monipuolinen lukutaito, kyky etsiä tietoa eri viestimistä, kyky käsitellä ja jäsentää tietoa, harjaantua oppimisessa ja koulumaailman tekstien tekemisessä. Opitaan arkipäivän puhetilanteiden hallintaa ja ymmärretään keskittymisen ja kuuntelemisen merkitys oppimisessa. Kerrataan sanaluokat ja sanojen taipuminen. SISÄLTÖ - Tekstit ja kuvat eri viestimissä. - Lukutaito oppimisen välineenä. - Kirjasto ja Internet tiedonantajana. Tiedon etsiminen ja käsittely. - Kirjoittaminen aineiston pohjalta. - Opiskelumaailman tekstit: määritelmä, tiivistelmä, koevastaus. - Uutinen. - Mielipide ja sen perusteleminen. - Itsearviointi ja palautteen anto. - Sanaluokat. Sanojen synty. II Puhun ja kirjoitan Tavoitteena on harjaantua toista arvostavassa kuuntelemisessa, ilmaista itseään selkeästi puhumalla ja löytää ilmaisutaidosta eväitä esiintymiseen, oppia kirjoittamaan ja jaksottamaan erilaisia tekstejä ja palauttaa mieleen kirjoittamisen perusasioita, erityisesti oikeinkirjoitusta. SISÄLTÖ - Arkipäivän puhetilanteita. Kuunteleminen. - Ilmaisutaidon perusharjoituksia äänenkäytöstä improvisaatioon. - Lauseista virkkeitä, virkkeistä kappaleita. Lausetyypit. - Oikeinkirjoitusta: välimerkit ja kielenhuolto, yhdyssanat. - Selostus, kuvaus, dialogi. - Kertomus kirjallisuuden lajina. - Tarinan kertominen. Tarinan kirjoittaminen. - Kirjoittaminen luetusta. Kirjoittaminen vaiheittain. - Elokuva ja sarjafilmi kertomuksina. III Kaunokirjallisuuden kyydissä Tavoitteena on tutustua monipuolisesti kaunokirjallisuuden lajeihin ja valikoiden alan klassikoihin, motivoitua lukemaan kaunokirjallisuutta, oppia tulkitsemaan luettua kaunokirjallisuuden käsitteiden avulla sekä esittelemään luettua ja keskustelemaan siitä. Kurssin aikana toteutetaan myös luokan oma kirjallisuusprojekti. Opitaan lauseen pääjäsenet. SISÄLTÖ - Kaunokirjallisuuden lajit ja valikoidut klassikot. - Keskusteleminen ja kirjoittaminen luetusta. Luetun esitteleminen suullisesti. - Kaunokirjallisuuden työkalut: juoni, aika, paikka, kertoja ja näkökulma, aihe, teema. - Nuortenkirjallisuus ja sen historia sekä luokkakohtaisesti jokin muu lajityyppi, esim. satu tai fantasia. - Luokkaprojektina voidaan toteuttaa esim. pienoisnäytelmä, käsikirjoitus, sarjakuvanäyttely, novelli- tai runokokoelma. - Lauseen pääjäsenet: subjekti, predikaatti, objekti. 17

18 Vuosiluokka 8 I Kirjojen matkassa maailmaan Tavoitteena on innostaa kaunokirjallisuuden lukemiseen sekä syventää kaunokirjallisuuden käsitteiden tuntemusta ja kirjallisuuden tulkintaa. Kielentaitojen osalta laajennetaan verbitietämystä moduksiin. SISÄLTÖ - Kaunokirjallisuutta eri aihepiireistä, useita novelleja sekä runoja. - Kaunokirjallisuuden tulkintaa ja esittelyä. Kirjailijoita. - Kirjailijan/kirjoittajan tyyli. - Kirja-arvostelu. - Verbien kertaus ja modukset. II Sanan voimalla Tavoitteena on kehittyä kielenkäyttäjänä ja itsensä ilmaisijana eri tilanteissa sekä tutkia lausetta ja sen rakennetta. SISÄLTÖ: - Lauseen rakenne. Lauseenjäsennys. - Mielipide ja sen perusteleminen. Mielipidekirjoitus. - Ei-kielellinen viestintä. - Erilaisten puhetilanteiden harjoittelu. - Keskustelu. III Mediamylly pyörii Tavoitteena on tutustua median vaikutuskeinoihin ja harjaantua kriittiseksi sekä kehittyä oikeakielisyydessä ja oikeinkirjoituksessa. SISÄLTÖ: - Joukkoviestintä: sanomalehti, elokuva, internet. - Mainokset. Uutinen. - Vaikuttamaan tähtäävä kielenkäyttö. - Oikeakielisyyttä. Oikeinkirjoitusta. - Artikkelin kirjoittaminen prosessina aineistoa apuna käyttäen. Vuosiluokka 9 I Äidinkieli meidän kieli Tavoitteena on tutkia suomen kielen ominaisuuksia ja kerrata kielioppia. SISÄLTÖ: - Kielen synty. Sukukielet. - Suomen kielen ominaispiirteet. - Murteet ja slangi. - Kieliopin kertaus. II Kulttuurin kuvia Tavoitteena on tutustua oman maan kulttuurihistoriaan: kansanrunouteen, merkittäviin kirjailijoihin ja heidän teoksiinsa, kotimaiseen elokuvaan. SISÄLTÖ: - Suomen kirjakielen kehittyminen. - Kalevala ja kansanrunous. - Suomen kirjallisuuden vaiheet. - Kotimainen elokuva. 18

19 III Vuorovaikutusta ja viestintää Tavoitteena on harjaantua arjen, työelämän ja päätöksenteon vuorovaikutustilanteissa, syventää lukutaitoa ja hioa kirjoitusta. SISÄLTÖ - Arjen ja työelämän viestintätilanteiden harjoittelua. - Asioiminen suullisesti ja kirjallisesti. - Kokous. - Käyttäytyminen juhlissa (esim. dramatisoiden). Puhe. - Syventävä lukeminen. Lukutekniikat. - Kirjoitelman rakenne ja kieli. Lauseenvastikkeet. - Jokin laajahko suullinen esitys: esitelmä tai raportti. Lisäksi jokaisen kurssin aikana luetaan 1-2 kokonaisteosta, joista osa on yhteisiä, osa itse valittuja. Kirjojen käsittelystä sovitaan opettajan kanssa. Kurssin aikana voidaan myös kirjoittaa ns. perinteisiä aineita, joita ei ole erikseen merkitty kurssin sisältöön. ARVIOINTI Oppilas arvioi omaa toimintaansa ja oppimistaan itse ja yhdessä opettajan kanssa. Hän antaa palautetta myös luokkatovereidensa töistä ja saa itse palautetta luokkatovereiltaan. Kurssin päätyttyä opettaja arvostelee oppilaan suorituksen numeroarvosanalla. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän haluaa ja rohkenee ilmaista itseään kirjallisesti ja suullisesti sekä ryhmän jäsenenä että yksin esiintyessään osoittaa päättelevän ja arvioivan kuuntelemisen taitoa osaa ottaa ideointi- ja ongelmanratkaisukeskusteluissa sekä muissa ryhmäviestintätilanteissa puheenvuoron ja esittää ehdotuksen, kannanoton, kysymyksen, lisätietoja ja perusteluja edistää ryhmän pääsyä tavoitteeseen sekä osaa toimia rakentavasti myös silloin, kun asioista ollaan eri mieltä tuntee keskeisimmät puhutun ja kirjoitetun kielimuodon erot ja ottaa huomioon viestintätilanteen, vastaanottajan ja välineen muun muassa kielimuotoa valitessaan; hän pystyy vaihtamaan nuorison oman puhekielen tarvittaessa yleispuhekieleksi pystyy havainnoimaan ja arvioimaan äidinkielen taitojaan; hän ottaa vastaan palautetta ja hyödyntää sitä omien taitojensa kehittämiseksi; hän antaa myös rakentavaa palautetta toisille ja työskentelee tavoitteellisesti sekä yksin että ryhmässä. Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä on kehittynyt niin, että hän osaa keskustella erilaisten tekstien kanssa: hän osaa kysyä, tiivistää, kommentoida, väittää vastaan, esittää tulkintoja ja arvioita sekä pohtia tekstin yhteyksiä omiin kokemuksiinsa ja ajatuksiinsa tuntee erilaisten tekstien käyttömahdollisuuksia ja osaa suunnistaa monenlaisessa tekstiympäristössä lukee tekstejä, myös erilaisia median tekstejä, tarkoituksenmukaista lukutapaa käyttäen erottaa tavallisia tekstityyppejä tekstikokonaisuuksista tunnistaa tavallisia kaunokirjallisuuden, median ja arjen tekstilajeja osaa vertailla tekstejä, löytää sisällön ydinasiat sekä tekijän mielipiteen ja sen perustelut pystyy tiivistämään fiktiivisen tekstin juonen, laatimaan henkilökuvia sekä seuraamaan henkilöiden ja heidän suhteittensa kehitystä osaa kuvata runoa ja esittää siitä ajatuksia tietää, että tekstillä on tekijä ja tarkoitus, jotka vaikuttavat sen sisältöön, muotoon ja ilmaisuun pystyy tekemään havaintoja ja päätelmiä tekstien visuaalisista ja auditiivisista keinoista pystyy tekemään havaintoja kielen keinoista ja huomaa esimerkiksi sananvalintojen, käytetyn kuvakielen, lausemuotojen sekä tyyliarvoltaan erilaisten ilmausten yhteyksiä tekstin tarkoitukseen ja sävyyn pystyy käyttämään opetettuja kielitiedon ja tekstitiedon käsitteitä tekstejä havainnoidessaan sekä kirjallisuustietoa fiktiivisiä tekstejä käsitellessään. 19

20 Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin on kehittynyt niin, että hän osaa käyttää kirjastoa, tietoverkkoja, tieto- ja kaunokirjallisia teoksia sekä suullisesti välitettyä tietoa tiedonhankinnassaan; hän osaa valita lähteensä ja myös ilmoittaa ne tuntee puhe-esityksen ja kirjoitelman laatimisen prosessin ja soveltaa tietoaan tekstejä tuottaessaan kokoaa esitykseensä riittävästi aineksia, jäsentelee niitä sekä tuo asiasta esille olennaisen; hänen tekstinsä ajatuskulkua on helppo seurata pystyy laatimaan suullisia ja kirjoitettuja tekstejä eri tarkoituksiin, muun muassa kuvauksia, kertomuksia, määritelmiä, tiivistelmiä, selostuksia, kirjeitä, hakemuksia, yleisönosastokirjoituksia ja muita kantaa ottavia ja pohtivia tekstejä pystyy tuottamaan tekstinsä sekä käsin että tekstinkäsittelyohjelmalla ja muutenkin hyödyntämään työskentelyssään tietotekniikkaa ja viestintävälineitä osaa hyödyntää kielitietoaan tekstien tuottamisessa ja tehdä tyylillisiä, sanastollisia ja rakenteellisia valintoja; hän osaa säädellä virkkeiden rakennetta ja pituutta sekä tarpeen mukaan tiivistää tekstiään soveltaa teksteihinsä tietoaan puhutun ja kirjoitetun kielen eroista, kohteliaisuuskeinoista ja oikeinkirjoituskäytänteistä. Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja kulttuuriin on kehittynyt niin, että hän on saavuttanut lukutaidon, joka riittää myös kokonaisten kirjojen lukemiseen löytää itseään kiinnostavaa tieto- ja kaunokirjallisuutta sekä muita tekstejä ja osaa perustella valintojaan on lukenut sekä kotimaisesta että ulkomaisesta kaunokirjallisuudesta runoja, satuja, tarinoita, novelleja, esimerkkejä näytelmäteksteistä ja sarjakuvia sekä tuntee Kalevalan runoja ja muutakin kansanperinnettä; kokonaisteoksia hän on lukenut ainakin yhteisesti sovitun määrän tuntee kirjallisuuden päälajit, tekstien tyylillisen pääjaon sekä joitakin kirjallisuuden klassikkoja, jotka edustavat eri aikakausia pystyy jakamaan luku- ja katselukokemuksensa muiden kanssa osaa puhua kielen äänne-, muoto- ja lauserakenteesta sekä sanastosta; hänellä on tietoa sanaluokista ja tärkeimmistä lauseenjäsenistä, hän tuntee suomen kielen keskeisimmät ominaispiirteet ja pystyy vertailemaan suomen kieltä muihin opiskelemiinsa kieliin; hänellä on käsitys kielisukulaisuudesta ja suomen sukukielistä tietää, että suomen kieli vaihtelee tilanteen, käyttäjän ja alueen mukaan tietää kielen muuttuvan, hänellä on tietoa äidinkielen asemasta muiden kielten joukossa ja monikulttuurisessa kieliyhteisössä; oppilas tuntee Suomen kielitilanteen, hänellä on perustietoa Suomessa puhuttavista kielistä. 20

9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi

9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi 9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi Kaiken opetuksen perustana on oppilaiden sosiaalisten taitojen ja ryhmäkykyisyyden rakentaminen ja kehittäminen.

Lisätiedot

AIHEKOKONAISUUDET Ihmisenä kasvaminen Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

AIHEKOKONAISUUDET Ihmisenä kasvaminen Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys AIHEKOKONAISUUDET Aihekokonaisuudet ovat sellaisia kasvatus- ja opetustyön keskeisiä painoalueita, joiden tavoitteet ja sisällöt sisältyvät useisiin oppiaineisiin. Ne ovat kasvatusta ja opetusta eheyttäviä

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS 1 YRITTÄJYYSKASVATUS TAPAINLINNAN KOULUSSA OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys on yksi opetussuunnitelman perusteiden mukaisista aihekokonaisuuksista.

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi,

Lisätiedot

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA RANSKAN KIELI B2 Opetuksen tavoitteena on totuttaa oppilas viestimään ranskan kielellä suppeasti konkreettisissa arkipäivän tilanteissa erityisesti suullisesti. Opetuksessa korostetaan oikeiden ääntämistottumusten

Lisätiedot

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2 Sisällys 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016

KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016 KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016 Mikä sitten muuttuu? Yläkouluun tullessasi opiskelu muuttuu entistä itsenäisemmäksi. Opiskelu saattaa tuntua aluksi vapaammalta, mutta oma vastuusi asioiden hoitamisesta

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET RAAHEN KAUPUNGISSA

PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET RAAHEN KAUPUNGISSA PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET RAAHEN KAUPUNGISSA Sofia Joentakainen, 9 vuotta OPLA 12.11.2014 169 Sisä llysluettelo PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011 KÄYTTÄYTYMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI Oppilaan nimi 1. vuosiluokka syntymäaika 04.06.2011 Oppilaan itsearviointi: Kiitettävästi Hyvin Tyydyttävästi Heikosti Käyttäytyminen oppilas Noudatan hyviä tapoja.

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 7.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja

Lisätiedot

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas:

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Mikkelin kaupunki Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma () () Koulu/päiväkoti: Henkilötiedot Päiväys / Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Perusopetusta ohjaava kokonaisuus Perusopetuslaki1998/628 ja 2010/642 Perusopetusasetus

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012 422/2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

9.2. Ruotsi B1 kielenä

9.2. Ruotsi B1 kielenä 9.2. Ruotsi B1 kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 =

Lisätiedot

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011 KÄYTTÄYTYMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI Oppilaan nimi syntymäaika 1. vuosiluokka 18.12.2010 Oppilaan itsearviointi: Kiitettävästi Hyvin Tyydyttävästi Heikosti Käyttäytyminen oppilas Noudatan hyviä tapoja.

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen perusteet 1.1 Peruopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat ja laajuus Maahanmuuttajien valmistava opetus on tarkoitettu jokaiselle

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan

Lisätiedot

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA Kuva: Ville Asuma, Friitalan koulu, Ulvila. SataGlobalin kuvataidekilpailu 2002, I palkinto, 1. 2. lk. KANSAINVÄLISYYS Ote tasavallan presidentin

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE

7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE 7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE 283 Ranskan kielen opetus tutustuttaa oppilaan ranskan kieleen ja ranskankieliseen kulttuuriin. Opetus painottuu jokapäiväisen elämän yksinkertaisiin kielenkäyttötilanteisiin

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2) Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Suonenjoella

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Suonenjoella Suonenjoen kaupunki, Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 30.10.2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Suonenjoella Perustuu 1.8.2009 voimaan tulleeseen Perusopetukseen

Lisätiedot

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus Tuki annetaan mahdollisuuksien mukaan omassa tutussa ympäristössä ja luokassa. Tarpeen kasvaessa tukimuotoja voidaan lisätä joustavasti ja päinvastoin. Tuen kolmiportaisuus Peruskouluissa 3 Tuen kolmiportaisuus

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta MUNKKIVUOREN ALA-ASTEEN KOULUSSA LUODAAN MEIDÄN KOULU -HENKEÄ Koulussa arvostetaan kaikkia niin lapsia kuin aikuisia. Koulussa

Lisätiedot

Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma

Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma YLEISTÄ Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma koostuu 18 kurssista. Kurssien järjestys on vapaa, mutta koska oppiaineen

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa 1.4 (s 15) Painotettu opetus kuvataan painotetun opetuksen tuntijako

Lisätiedot

Englanti A1 kieli vuosiluokilla 7 9

Englanti A1 kieli vuosiluokilla 7 9 Englanti A1 kieli vuosiluokilla 7 9 Opetuksen tehtävänä on, että oppilaan kielitaito harjaantuu ja laajenee sosiaalisiin tilanteisiin sekä harrastuksien, palveluiden ja julkisen elämän alueelle. Kirjoitetun

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Alavuden valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Alavuden valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Alavuden valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Opetushallitus on hyväksynyt 18.6.2009 maahanmuuttajille järjestettävän perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet. Perusopetukseen

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI. Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI. Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUS- SUUNNITELMA Sisällys 1. Valmistavan

Lisätiedot

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 13.1.2014

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 13.1.2014 TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 13.1.2014 Lielahden koulu tänään Oppilaita on yhteensä 577-264 oppilasta vuosiluokilla 1-6 - 313 oppilasta vuosiluokilla 7-10 Luokkia - 7. luokkia

Lisätiedot

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI 2013 2014 TOINEN KOTIMAINEN KIELI B-KIELI Ruotsi B-kielenä Tavoitteet Kieli Oppilas osaa kommunikoida ruotsiksi tavallisissa

Lisätiedot

Maahanmuuttajat. Maahanmuuttajaoppilaiden opetus

Maahanmuuttajat. Maahanmuuttajaoppilaiden opetus Maahanmuuttajat Maahanmuuttajaoppilaiden opetus Maahanmuuttajaoppilaalla tarkoitetaan sekä Suomeen muuttaneita että Suomessa syntyneitä maahanmuuttajataustaisia oppilaita sekä tietyin edellytyksin paluumuuttaja-

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009 Opetushallitus DNO 14/011/2009 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Perusopetuksen järjestäjille PÄIVÄMÄÄRÄ 18.6.2009 Voimassaoloaika

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

YRITTÄJYYSKASVATUSSTRATEGIA

YRITTÄJYYSKASVATUSSTRATEGIA YRITTÄJYYSKASVATUSSTRATEGIA KÄRSÄMÄEN KUNNAN SIVISTYSTOIMESSA Käyttöönotettu 1.8.2013. Hyväksytty opetustoimen lautakunnassa 16.4.2014. Hyväksytty kunnanhallituksessa 5.5.2014. Hyväksytty kunnanvaltuustossa

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä otetaan huomioon

Lisätiedot

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta?

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? - 1 - Mä en osaa! Jos lapsella on oppimisvaikeuksia ja koulunkäynti

Lisätiedot

7 OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT 7.1 EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET

7 OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT 7.1 EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET 7 OPPIMIS JA OPETUKSEN 7.1 EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET Opetus voi olla ainejakoista tai eheytettyä. Opetuksen eheyttämisen tavoitteena on ohjata tarkastelemaan ilmiöitä eri tiedonalojen näkökulmista

Lisätiedot

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: Englanti A - kieli Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä

Lisätiedot

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio)

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Kaustisen kunta Perusopetus Vuosi 201 LOMAKE B LUOTTAMUKSELLINEN kirjaa tiedot laatikoiden alle, älä laatikkoon ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Tämä selvitys

Lisätiedot

Luokanopettajan tilalle tulee useita aineenopettajia. Melkein kaikissa aineissa on eri opettaja.

Luokanopettajan tilalle tulee useita aineenopettajia. Melkein kaikissa aineissa on eri opettaja. Mikä sitten muuttuu? Yläkouluun tullessasi opiskelu muuttuu entistä itsenäisemmäksi. Opiskelu saattaa tuntua aluksi vapaammalta, mutta oma vastuusi asioiden hoitamisesta kasvaa, ja monet asiat pitää hoitaa

Lisätiedot

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa RANSKA/SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston

Lisätiedot

Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi

Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi

Lisätiedot

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 14.1.2013

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 14.1.2013 TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu Lielahden koulu Oppilaita on yhteensä 607 - yläkoulussa 324 - alakoulussa 283 Luokkia - 7. luokkia 5 kpl, 106 oppilasta - 8. luokkia 5 kpl, 106 oppilasta

Lisätiedot

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä!

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! OPS 2016 Arvokeskustelun tuloksia Keravanjoen koulun huoltajat 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? oppivelvollisuus ja yleissivistys oppii vastuulliseksi kansalaiseksi

Lisätiedot

Lisäopetusta ja sen opetussuunnitelmaa arvioidaan ja kehitetään lukuvuosittain.

Lisäopetusta ja sen opetussuunnitelmaa arvioidaan ja kehitetään lukuvuosittain. LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2014 VAASASSA 1. Lisäopetuksen järjestäminen 1.1. Lisäopetuksen järjestäminen ja tehtävä Lisäopetus eli kymppiluokka on tarkoitettu perusopetuksen oppimäärän samana tai

Lisätiedot

1. Kolmiportainen tuki

1. Kolmiportainen tuki 1 1. Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Suunnataan pedagogiseen selvitykseen perustuen, opetuspäällikön päätöksellä oppilaalle, jonka selviytyminen perusopetuksesta edellyttää yksilöllisiä opetusjärjestelyjä.

Lisätiedot

YHTEISKUNTAOPPI. Mervi Kemppainen Oulun normaalikoulu Linnanmaa 0-6

YHTEISKUNTAOPPI. Mervi Kemppainen Oulun normaalikoulu Linnanmaa 0-6 YHTEISKUNTAOPPI Mervi Kemppainen Oulun normaalikoulu Linnanmaa 0-6 OPPIAINEEN TEHTÄVÄ on tukea oppilaan kasvua aktiiviseksi, vastuuntuntoiseksi ja yritteliääksi toimijaksi ohjata oppilasta toimimaan erilaisuutta

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 THAIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin.

Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin. 1 1. - 2. LUOKKIEN OPPILAAN ARVIOINNIN PERUSTEET 1. Oppilaan arvioinnin yleiset periaatteet Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin. Oppilaan

Lisätiedot

Opetussuunnitelma 1. KOULUN TYÖN PERUSTA

Opetussuunnitelma 1. KOULUN TYÖN PERUSTA Opetussuunnitelma 1. KOULUN TYÖN PERUSTA 1.1. Arvopohja Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2004) mukaan koulutyön arvopohjana Suomessa ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma päivitetty 31.5.2013 hyväksytty Kurikan kaupungin sivistyslautakunnassa 12.6.2013 1. Taustaa Perusopetuslaissa (628/1998) säädetään maahanmuuttajille

Lisätiedot

Kauhavan kaupungin valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Kauhavan kaupungin valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauhavan kaupungin valmistavan opetuksen opetussuunnitelma KAUHAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAA TÄYDENTÄVÄ SUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 OPETUKSEN PERUSTEET...3 2 VALMISTAVAN OPETUKSEN TAVOITTEET JA OPETUSJÄRJESTELYT...4

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RAB21 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään,

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat ja opetusjärjestelyt

1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat ja opetusjärjestelyt 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat ja opetusjärjestelyt Perusopetuslaissa (628/1998) säädetään maahanmuuttajille järjestettävästä perusopetukseen valmistavasta opetuksesta. Perusopetukseen

Lisätiedot

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan:

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan: Luokat 3-6 A2-espanja AIHEKOKONAISUUDET luokilla 4-6 Ihmisenä kasvaminen korostuu omien asioitten hoitamisessa, ryhmässä toimimisessa ja opiskelutaitojen hankkimisessa. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

Lisätiedot