Naantalin ympäristön tila

Transkriptio

1 Arvokas ympäristö Naantalin ympäristön tila Ympäristöraportti 2002

2 Julkaisija: Naantalin kaupunki, kaavoitus- ja ympäristölautakunta. Tekstit: Marjut Taipaleenmäki. Taitto ja editointi: Viestintätoimisto Sanakunta Oy. Kuvat: Matti Valta, NaSeVa ry, Naantalin kaupungin kuva-arkisto, Naantalin museon kuva-arkisto. Painatus: Painoprisma Oy

3 Sisältö Naantalin ympäristön tila ESIPUHE...4 ILMA...5 Ilmanlaatu...6 Päästöt ovat pienentyneet...6 Ilmanpuhtausindeksi kertoo kuormituksesta...8 Ilmastokysymys - iso urakka edessä...8 VESI...9 Veden laatu...10 Turun merialueen kuormitus on laskenut tasaisesti...10 Joet tuovat hajakuormitusta merialueelle...10 Rehevöityminen on ongelma...11 Silakka on taantunut...11 Saaristomeren tila on heikentynyt...11 Leväkukinnat lisääntyneet...12 Uimavesien hygieninen laatu pääosin hyvä...12 Luolalanjärvi on rehevöitynyt lintujärvi...13 Lietsalassa Naantalin ainoa tärkeä pohjavesialue...13 Raakavesi otetaan Raisionjoesta...14 MAA...15 Jätteet Jätehuollon periaatteet ja merkitys...16 Jätteiden lajittelu ja kierrätys...16 Isosuon jäteasema ja kaatopaikat...17 Melu Melu ja hiljaiset alueet...17 Luonnonsuojelu ja maankäyttö Kymmenittäin arvokkaita luontotyyppejä...18 Jokamiehen oikeudet ja velvollisuudet luonnossa liikuttaessa...19 Maankäytön suunnittelulla luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle ja kestävälle kehitykselle...19 Ympäristöselvitykset osana Humaliston kaavatyötä...20 ALUEELLISIA YHTEISTYÖHANKKEITA...21 Varsinais-Suomen Agenda 21 -hanke...22 Turun seudun vesihuolto...22 Turun Kakolanmäen puhdistamohanke...22 Jätehuoltoyhteistyö...23 Energiahuoltoyhteistyö...23 Naantalin väylä ja syväsatama...23 YMPÄRISTÖVALINNAT...24 YMPÄRISTÖMERKIT...25

4 Naantalin arvokkaan ympäristön vaalimiseen tarvitaan kaikkien panos Birgittalaisluostarin ympärille syntyneen Naantalin asukkaille meren antimet, luonnon kauneus ja sielun rauha olivat vuosisatoja tärkeitä. Tänään 560- vuotiaan Naantalin arvokas ympäristö vetää jatkuvasti puoleensa vieraita läheltä ja kaukaa. Naantali on Suomen aurinkokaupunki, matkailukaupunki, kylpyläkaupunki, tasavallan toinen hallituskaupunki ja Muumien kotikaupunki. Mutta Naantali on myös teollisuus- ja satamakaupunki. Vanhan ja uuden, suuren ja pienen, ihmisen ja luonnon tasapainon yhteensovittaminen on haaste, joka edellyttää kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja sekä ympäristöarvojen ja historiallisten juurien kunnioittamista. Näihin ratkaisuihin vaaditaan myös uudenlaista yhteispeliä yhteiskunnan eri osapuolten välillä. Tässä ympäristökatsauksessa kerromme lyhyesti Naantalin ympäristön perusasioista: ilmasta, vedestä ja maasta sekä niissä viime vuosien aikana tapahtuneista muutoksista. Ympäristöasioissa tieto lisääntyy jatkuvasti, syntyy uusia haasteita ja ympäristömme tulevaisuuden eteen tehtävällä työllä on suuri merkitys. Toivommekin, että tämä julkaisu herättää lukijan pohtimaan ympäristöasioita yleensä ja myös meidän jokaisen omia vaikutusmahdollisuuksia. Tarvitsemme kaikkien naantalilaisten osallistumista "ympäristötalkoisiin", jotta Naantalilla on vaalittavanaan arvokas ympäristö myös tulevina vuosina ja vuosikymmeninä. Jukka Silvola Kaavoitus- ja ympäristölautakunnan puheenjohtaja Marjut Taipaleenmäki Ympäristöpäällikkö 4

5 5 Ilma

6 Ilma -päästö 1000 t/a NO2 Fortum voimal. Fortum jalostamo Turku, lupavelv. Raisio Yhtymä 16 SO Rikkidioksidipäästöt Turun seudulla liikenne Fortum voimalaitos Fortum jalostamo Turku ilm.velvoll päästö 1000 t/a Typpidioksidipäästöt Turun seudulla Ilmanlaatu Ilmansaasteet ovat pääosin ihmisen toiminnasta peräisin olevia kaasumaisia tai hiukkasmaisia aineita. Merkittävimpiä kaupunki-ilman saasteita Suomessa ovat hiukkaset, rikkidioksidi, typen oksidit, hiilimonoksidi ja hiilivedyt. Ilmansaasteiden päästölähteitä ovat liikenne, energian tuotanto, teollisuus ja talojen lämmitys. Ilmansaasteita kulkeutuu myös maamme rajojen ulkopuolelta nk. kaukokulkeutumana. Päästöt sekoittuvat ilmakehän alimmassa kerroksessa ympäröivään ilmaan ja laimenevat. Epäpuhtaudet voivat levitä liikkuvien ilmamassojen mukana laajoille alueille. Ilmansaasteet poistuvat ilmasta ns. märkälaskeumana sadeveden mukana, kuivalaskeumana pinnoille tai kemiallisesti muuttuneena toisiksi yhdisteiksi. Ilmansaasteiden haitat voivat olla paikallisia, alueellisia tai maailmanlaajuisia. Paikallisia vaikutuksia ovat haitat terveydelle ja erilaiset viihtyisyys- ja materiaalihaitat. Terveyshaitat ovat seurausta altistumisesta ilmassa oleville haitallisille aineille. Varsinkin herkät väestöryhmät, kuten hengityselin- ja sydänsairaat sekä vanhukset ja lapset voivat saada muita helpommin oireita ja terveyshaittoja kun ilmansaasteiden pitoisuudet kohoavat. Nykyään arvellaan, että vakavimmat ulkoilman epäpuhtauksien aiheuttamat terveyshaitat liittyvät erityisesti hiukkasiin. Ulkoilman hiukkaspitoisuuksiin vaikuttavat eniten liikenteen ja tuulen maasta nostattama pöly. Keväällä ja syksyllä pitoisuudet voivat nousta korkeiksi hiekoitushiekan pölistessä. hiukkaspäästö t/a Fortum voimalaitos Fortum jalostamo Turku luvanv. liikenne 3 2,5 2 1,5 1 0, vuosi Hiukkaspäästöt Turun seudulla Lähde: Turun seudun ilmansuojelun yhteistyöryhmä Terveyshaittojen lisäksi ilmansaasteilla on myös luontovaikutuksia. Rikin, typenoksidien ja ammoniakin päästöt voivat muuntua ilmakehässä happamaksi laskeumaksi, josta aiheutuu mm. maaperän ja vesistöjen happamoitumista. Maapallon historiaan mahtuu erilaisia luontaisesta vaihtelusta johtuneita ilmastokausia. Luontaisen vaihtelun rinnalle on noussut ihmisen vaikutus, joka johtaa todennäköisesti merkittäviin ilmastonmuutoksiin jo lähivuosikymmenien aikana. Ihminen muuttaa ilmakehää lisäämällä kasvihuonekaasujen määrää, ohentamalla yläilmakehän otsonikerrosta ja lisäämällä ilmakehän hiukkasmäärää. Päästöt ovat pienentyneet Naantalin suurimmat yksittäiset päästölähteet ovat Fortum Power and Heat Oy Naantalin voimalaitos ja Fortum Oil and Gas Oy Naantalin jalostamo. Rikkidioksidin suurimmat päästölähteet Turun seudulla ovat Fortumin voimalaitos ja jalostamo ja typen oksidien Naantalin voimalaitos ja liikenne. 6

7 Ilma Hiukkasten suurimmat päästöt aiheutuvat liikenteestä ja Fortumin Naantalin jalostamolta sekä voimalaitokselta. Määrätietoisten ilmansuojelutoimien ansiosta ilman epäpuhtauspäästöt ovat pienentyneet koko Turun seudulla 1980-luvusta lähtien rikkidioksidin osalta yhteen kolmannekseen ja hiukkasten osalta neljännekseen. Ilmanlaatua seurataan Turun seudulla kuntien (Turku, Raisio, Kaarina, Naantali) ja suurimpien teollisuus- ja energiantuotantolaitosten ylläpitämän ilmanlaadun mittausverkoston avulla. Naantalin Asematorilla sijaitsevassa mittauspisteessä mitataan rikkidioksidin, typen oksidien ja hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia. Mittaustuloksia verrataan ilmanlaadun ohje- ja rajaarvoihin. Ohje- ja raja-arvot ilmaisevat kansallisesti ja kansainvälisesti ilman laadulle asetetut tavoitteet. Ilmanlaatuindeksi antaa yleiskuvan ilman puhtaudesta. Indeksi on eri haitta-aineiden hetkellisistä mittaustuloksista laskettava tunnusluku. Indeksin arvot luokitellaan hyvä (0-50), tyydyttävä (51-100), välttävä ( ), huono ( ) Indeksin maksimiarvo päivä Naantalin keskustan ilmanlaatuindeksin vuorokauden maksimiarvot v Lähde: Turun seudun ilmansuojelun yhteistyöryhmä 7

8 Ilma Osa auringon säteilystä imeytyy maapallon pintaan ja osa heijastuu takaisin lämpösäteilynä maapallon pinnasta. Kasvihuoneilmiössä ilmakehä estää lämpösäteilyä lähtemästä maasta.tärkeimmät lämpösäteilyä estävät kaasut ovat vesihöyry ja hiilidioksidi. Tämän ns. luonnollisen kasvihuoneilmiön vaikutuksesta maapallon lämpötila on keskimäärin + 15 C, kun se ilman kasvihuoneilmiötä olisi - 18 C. Ilman saastuessa mm. hiilidioksidin, metaanin ja kloorattujen hiilivetyjen pitoisuudet ilmakehässä kasvavat, mikä vahvistaa kasvihuoneilmiötä kun lämpö ei enää kulkeudukaan takaisin avaruuteen, vaan jää lämmittämään alailmakehää. Tällöin maapallon pintalämpötila voi nousta useilla asteilla. Hiilidioksidia vapautuu mm. fossiilisten polttoaineiden poltosta. Ilmanpuhtausindeksi kertoo kuormituksesta Turun seudulla on ilman laadun vaikutuksia metsäympäristössä seurattu ns.bioindikaattorimenetelmällä vuosina , ja Tutkimuksissa on seurattu puiden elinvoimaisuutta mm. tutkimalla havupuiden neulaskatoa, runkojäkälien esiintymistä sekä neulasten rikki- ja typpipitoisuuksia. Toistamalla kartoitus samoilla alueilla saadaan tietoa ilman laadun pitkäaikaisista vaikutuksista ja muutoksen suunnasta. Naantalin kaupunki on ollut mukana tutkimuksissa yhdessä naapurikuntien ja teollisuuslaitosten kanssa. Männyn runkojäkälien esiintymisen ja yleisyyden perusteella on laskettu ilmanpuhtausindeksi. Kuormitus on voimakkaasti laskenut 1990-luvulla. Myös indeksin arvot osoittivat positiivista kehitystä 1990-luvun alussa, mutta kuormituksen vähentymisestä huolimatta positiivinen kehitys on pysähtynyt. Tähän vaikuttaa mm. se, että aikaisemmat päästöt vaikuttavat pitkään ympäristössä ja luonnon palautuminen on hidasta. Otsonikato. Otsoni suojelee maata auringon haitalliselta säteilyltä sitomalla itseensä ultravioletti- ja infrapunasäteitä. Kun otsonin määrä ylemmissä ilmakehän osissa vähenee, terveydelle vaarallista UV-säteilyä pääsee enemmän maapallon pinnalle. Otsonikerrosta heikentävät aineet sisältävät klooria tai bromia.näitä aineita on mm. ponnekaasuissa, liuottimissa, jäähdytysaineissa. Happamoituminen. Rikin, typenoksidien ja ammoniakin päästöt kulkeutuvat ilmassa, muuntuvat ja laskeutuvat maahan happamana laskeutumana, josta aiheutuu haittaa vesistöille ja maaperälle sekä kasveille ja eläimille. Happamoittavia päästöjä aiheutuu mm. energiantuotannosta, teollisuudesta ja liikenteestä. Hiukkasten haitallisuus perustuu niiden kuljettamiin aineisiin ja yhdisteisiin, kuten raskasmetalleihin. Pienet, hengitettävät hiukkaset ovat terveydelle haitallisempia kuin suuret. Hiukkaspäästöjä aiheutuu mm. liikenteestä, energiantuotannosta ja teollisuudesta. Männyn runkojäkälien esiintymisen perusteella laskettu ilmanpuhtausindeksi (IAP) Turun seudulla ja Paraisten alueella vuosina 1990/ ja Lähde: Turun yliopisto, Satakunnan ympäristöntutkimuskeskus Ilmastokysymys - iso urakka edessä Ilmastokysymys vaatii toimintaa kansainvälisesti, kansallisesti ja paikallisesti yritysten ja kansalaisten keskuudessa. Kansainväliset yhteisöt, Suomi mukaan lukien, ovat ottaneet varoitukset ilmaston muutoksesta vakavasti. Kansainvälinen yhteistyö perustuu Rion ilmastosopimukseen ja Kioton pöytäkirjaan. Kiotossa sovittiin sitovista päästövähennystavoitteista, joihin Suomikin on sitoutunut. Ilmastokysymysten maailmanlaajuisen luonteen ja taloudellisten vaikutuksien johdosta kansainväliset sopimusneuvottelut ovat olleet varsin vaikeita. 8

9 9 Vesi

10 Vesi Veden laatu Vesistöjen kokonaiskuormitus muodostuu pistemäisestä kuormituksesta (mm. teollisuus, yhdyskunnat, kalankasvatus), hajakuormituksesta (pellot, karjatalous, metsätalous, haja- ja loma-asutus), ilman kautta tulevasta laskeumasta ja luonnonhuuhtoutumasta. Myrkyllisiä aineita vesistöihin joutuu teollisuuden jätevesistä, maatalouden torjunta-aineista, kaatopaikkojen jätevesistä ja laskeuman mukana. Haitalliset muutokset näkyvät vesistöjen pilaantumisena, vesiluonnon monimuotoisuuden heikentymisenä ja viihtyisyyden vähenemisenä. Vesiensuojelussa on toistaiseksi ollut helpointa puuttua yksittäisiin päästölähteisiin kuten teollisuuslaitosten ja jätevedenpuhdistamojen päästöihin. Vaikeampaa sen sijaan on ollut hallita hitaasti ja vähittäin kasautuvia muutoksia, kuten hajakuormituksen aihauttamaa rehevöitymistä. BHK 7 /BOD 7ATU ja TYPPI kg/vrk BHK 7 FOSFORI kg/vrk BOD 7ATU TYPPI FOSFORI Merialueen veden laatua on seurattu 1960-luvulta lähtien. Seurannan tarvoitteena on tuottaa tietoa veden laadusta ja sen muutoksista. Vesien laadun seuranta perustuu pääosin näytteen ottoon ja vedestä laboratoriossa tehtäviin analyyseihin. Näiden rinnalle ollaan kuitenkin entistä painokkaammin kehittämässä ns. bioindikaattoreihin eli eliöiden tuotannon ja lajisuhteiden muutoksiin perustuvaa seurantaa. Turun merialueen kuormitus on laskenut tasaisesti Turun kaupunkiseudun mereen johdettujen puhdistettujen jätevesien aiheuttama kuormitus v Lähde: Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy Turun Naantalin edustan merialue on Saaristomeren sisäsaaristoa, jolle on tyypillistä suurikokoiset saaret, kapeat salmet ja pienet selät. Turun edustan merialueelle johdetaan puhdistettuja jätevesiä Turun, Raision, Kaarinan ja Paraisten sekä Fortumin öljynjalostamon ja Finnfeeds Finland Oy:n puhdistamoilta. Naantalin kaupungin oman Luonnonmaalla sijainneen jäteveden puhdistamon käyttö on lopetettu ja jätevedet on vuodesta 1998 lähtien johdettu Raision kaupungin puhdistamolle. Merialueelle tulevan fosforikuormituksen kokonaismäärästä jätevesien osuudeksi vuonna 2000 arvioitiin 9 % ja typpimäärästä 28 %. Puhdistamoiden rakentamisen ansiosta jätevesien aiheuttama kuormitus laski voimakkaasti 1970-luvun lopussa, jonka jälkeen ei ole tapahtunut suuria muutoksia, vaan kuormitus on laskenut tasaisesti. Joet tuovat hajakuormitusta merialueelle Rannikon viljeltyjen savimaiden halki laskevat joet vaikuttavat myös merkittävästi veden laatuun. Aurajoen, Rusko-Raisionjoen ja Hirvijoen mukana tulee merialueelle runsaasti hajakuormitusta. Aurajoen valuma-alueen osuus oli v % merialueen fosforin ja 40 % typen kokonaiskuormituksesta. 10

11 Vesi Satama-alueilla ja niille johtavilla väylillä tehdään jatkuvasti kunnossapitoruoppauksia, joiden massat läjitetään Airiston läjitysalueille. Massojen mukana siirretään ravinteita ja raskasmetalleja, joista tosin vain hyvin pieni osa liukenee meriveteen. Lisäksi kuormitusta tulee kalankasvatuksesta ja typpikuormaa suoraan ilmasta. Rehevöityminen on ongelma Jätevesien tehokkaan käsittelyn myötä kaupunkien edustojen merialueen tila on parantunut, sen sijaan rehevöityminen on edennyt ulommaksi merelle ja Airiston merialueen tila on pikkuhiljaa heikentynyt. Airiston pohjoisosa on jätevesien ja jokien tuoman hajakuormituksen vaikutuksesta rehevöitynyt ja muu osa Airistoa on lievästi rehevöitynyt. Pintakerroksen sameus ja kiintoainepitoisuus ovat Airiston pohjoisosissa kaksinkertaisia eteläosaan verrattuna. Veden yleinen käyttökelpoisuus on Airiston pohjoisosissa tyydyttävä ja pääosassa Airistoa hyvä. Myös happitilanne on parantunut tehostuneen jätevesien puhdistuksen ansiosta. Silakka on taantunut Turun edustan merialue on Saaristomeren tärkeimpiä silakan pyynti- ja kutualueita. Tärkeimmät lisääntymispaikat sijaitsevat Pohjois-Airistolla. Viime vuosina silakan on havaittu taantuneen tuntuvasti Saaristomerellä. Selittävinä tekijöinä on pidetty mm. Saaristomeren rehevöitymistä ja perinteisten kutualueiden liejuuntumista. Voimakkaan rehevöitymisen aiheuttama särkikalojen vallitseva asema näkyy erityisesti Naantalin edustalla ja Turun edustan salmissa. Saaristomeren tila on heikentynyt Saaristomeren tila on naantalilaisten ja kaikkien varsinaissuomalaisten yhteinen asia. Viime vuosikymmeninä meren tila on heikentynyt aina ulkosaaristoa myöten. Liiallisesta ravinnekuormituksesta johtuva rehevöityminen aiheutuu monista valuma-alueen eri lähteistä tulevista päästöistä. Alueella syntyvän kuormituksen lisäksi myös kauempaa kulkeutuva kuormitus rehevöittää Saaristomerta.Tilan heikkeneminen vähentää ainutlaatuisen alueen luonnonarvoja ja virkistyskäyttömahdollisuuksia sekä aiheuttaa taloudellisia menetyksiä. Meren tilan parantamiseksi ovat useat Varsinais-Suomen viranomaiset ja yhteisöt solmineet Pro Saaristomeri -ohjelman, jonka puitteissa tehdään alueellista yhteistyötä Saaristomeren tilan parantamiseksi. 11

12 Vesi Fekaaliset koliformiset bakteerit raja-arvo hyvälle uimavedelle < / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / /2002 Koliformiset bakteerit raja-arvo hyvälle uimavedelle < / / / / / / / / / / / / / / / /2002 Fekaaliset streptokokit raja-arvo hyvälle uimavedelle < / / / / / / / / / / / / / / / /2002 Nunnalahden uimaveden bakteerimäärät Keväällä 2002 hyväksytyssä Suomen Itämeren suojeluohjelmassa pidetään Itämeren suurimpana uhkana ravinnepäästöjen aiheuttamaa rehevöitymistä. Sen lisäksi lisääntyvien öljy- ja kemikaalikuljetusten aiheuttamat riskit niin Saaristomerellä kuin muuallakin Itämerellä ovat uhkia, jotka vaativat ripeitä toimenpiteitä. Leväkukinnat lisääntyneet Planktonlevät ovat luonnollinen osa vesien eliöstöä. Planktonlevät vaativat kasvuunsa valoa ja ravinteita etenkin typpeä ja fosforia. Levät runsastuvat, kun valoa ja ravinteita on riittävästi. Kun vedessä olevien levien määrä kasvaa suureksi, vesi värjäytyy levälajista riippuen vihertäväksi (sinilevät), ruskeaksi tai punertavaksi (pii- ja panssarisiimalevät). Tätä ilmiötä kutsutaan leväkukinnaksi. Loppukesän lämpiminä ja tyyninä päivinä voi merellä ja sisävesissä syntyä sinileväkukintoja, jotka voivat olla suuria vihertäviä lauttoja. Rantaan ajautunut sakea kukinta on kuin maalia. Osa sinilevistä on myrkyllisiä. Levien voimakkaasti värjäämää vettä on aina syytä välttää. Uiminen sinilevää runsaasti sisältävässä vedessä voi aiheuttaa mm. ihooireita. Osa levämyrkyistä kestää kuumuutta, joten leväpitoista vettä ei pidä käyttää ruuan valmistuksessa. Kesän 2002 merialueiden leväkukinnat olivat ennätyskesän 1997 kaltaisia. Molempina kesinä voimakkaiden sinileväkukintojen syntyä pohjustivat ravinteiden runsas määrä. Kesien helteisyys mahdollisti levien kasvun laajoiksi massaesiintymisiksi. Uimavesien hygieninen laatu pääosin hyvä Naantalin Nunnalahden uimaranta luokitellaan ns. EU-uimarannaksi, jonka uimavedestä otetaan näyte kahden viikon välein uimakautena. Myös Taimon, Kailon ja Porhonkallion uimarannat ovat kävijämäärältään niin suuria, että näytteitä otetaan kahden viikon välein. Kalevanniemen, Kultarannan, Lappalaistenmäen ja Salorannan uimarannat luokitellaan uimapaikoiksi ja niistä otetaan näyte kerran kuukaudessa. Nunnalahden ja Taimon uimarannoilla on talvisin avantouintia ja näitä rantoja tutkitaan myös talvikautena. Vedestä tehdään mikrobiologisia tutkimuksia. Jokaisella näytteenottokerralla tarkastetaan myös esiintyykö vedessä sinilevää. Näytteiden tulokset ovat nähtävillä uimarannoilla. Mikäli uimavesi ei täytä laatuvaatimuksia, esim. veden hygieeninen laatu on huono tai vedessä on runsaasti sinileviä, voidaan rannalle asettaa uimakielto. Naantalin uimarantojen hygieninen laatu on ollut pääosin hyvä. Sinileviä esiintyi kesällä 2002 kaikilla uimarannoilla ja muutamina päivinä jouduttiin rannoille asettamaan käyttörajoituksia. 12

13 Vesi Luolalanjärvi on rehevöitynyt lintujärvi Luolalanjärvellä on pitkä ja värikäs historia. Tutkimuksissaan vuonna 1722 lääketieteen professori Petter Elfving totesi Luolalanjärven rannalla sijainneen Viluluodon lähteen veden erinomaiset terveydelliset ominaisuudet. "Hienostuneen rikkihappoista" vettä saattoi juoda suuria määriä elimistön rasittumatta. Vedenjuojille rakennetttin suojaksi kaivohuone. Terveysveden juontiin yhdistettiin savihoidot, joihin saatiin hienojakoista savea Luolalanjärvestä. Näin alkoi Naantalin kuuluisa kylpylätoiminta. Luolalanjärvi on noin 25 hehtaarin kokoinen. Järvi on matala, sen keskisyvyys on 1,6 metriä ja syvin kohta 5,3 metriä. Järven ravinnepitoisuudet ovat hyvin korkeita ja järvi on erittäin rehevöitynyt. Sekä järven kasvillisuus että kalakanta ilmentävät rehevyyttä. Vedenalaista kasvillisuutta dominoi karvalehti, joka on laji, joka vaatii korkeaa ravinnepitoisuutta. Hajoava karvalehti kuluttaa happea ja näin voi aiheutua happikatoa pohjassa. Hapettomuus puolestaan edesauttaa ravinteiden liukenemista pohjasedimenteistä veteen, mikä lisää rehevyyttä entisestään. Järvellä tapahtuu ns. sisäistä kuormitusta. Myös kalastoa dominoi yksi laji, särki. Koekalastuksissa järvestä saatiin myös ahvenia ja haukia. Järvellä on ollut myös rapuja, mutta rapukannat ovat hävinneet. Liettynyt pohja ei sovellu ravun elinalueeksi. Luolalanjärvi on erinomainen lintujärvi. Järvellä pesii mm. sinisorsa, telkkä, nokikana, tukkasotka ja kyhmyjoutsen. Varsinkin kevät- ja syysmuuton aikaan järvellä vierailee satoja lintuja, joukossa myös uhanalaisia lajeja. Muuttoaikana järvellä tavataan monien muiden lajien ohella myös mm. harmaahaikaroita ja isokoskeloita sekä uiveloita, kauniita pohjoissuomalaisia lintuja. Luolalanjärven ja sen rantojen tulevaisuus ratkaistaan tulevien vuosien kaavoituksen yhteydessä. Järvelle on tarkoitus rakentaa lintutorni ja luontopolku, jotta naantalilaiset voivat tutustua järven monimuotoiseen ympäristöön. Naantalin uimarantatyyliä 1920-luvulla. Rehevöityminen tarkoittaa tapahtumasarjaa, jossa vesiekosysteemin tuotanto kasvaa. Tuotannon kasvuun vaikuttavat ravinteet sekä eloperäinen aines, joka hajotessaan vesistössä kuluttaa happea. Rehevöityminen ilmenee mm. rantojen levääntymisenä, veden samentumisena, sinilevien lisääntymisenä ja kalaston muutoksena. Leväkukinnaksi sanotaan vedessä elävien, useimmiten sinilevien, runsasta esiintymää veden pinnalla. Lietsalassa Naantalin ainoa tärkeä pohjavesialue Pohjavesialueet luokitellaan vedenhankintaa varten tärkeisiin alueisiin (lk I), soveltuviin alueisiin (lk II) ja muihin pohjavesialueisiin (lk III). Veden suotautuessa maaperään maan pintakerroksen biologiset ja kemialliset prosessit vaikuttavat veden laatuun. Laatu heijastaa myös valuma-alueen kallio- ja maaperää. Näin olleen eri pohjavesialueiden pohjavesi voi olla hyvinkin erilaista ja vierekkäisten kaivojenkin veden laatu voi olla erilainen. Pohjaveden suojelu tulee ottaa huomioon niin maankäytön suunnittelussa, rakentamisessa kuin muussakin alueella tapahtuvassa toiminassa. Pohjavettä ei saa pilata eikä sen laatua vaarantaa. 13

14 Vesi Naantalin kaupungin alueella Lietsalassa sijaitsee kaupungin ainoa vedenhankintaa varten tärkeäksi luokiteltu pohjavesialue, jossa sijaitsee Koivukummun vedenottamo. Muodostuma on kallioperän ruhjelaaksoon muodostunut harju, joka on savikerroksen peittämä. Aines on soraa ja hiekkaa. Alue on entistä meren pohjaa ja tämä vaikuttaa pohjaveden laatuun. Pohjavesi virtaa pääasiassa etelästä pohjoiseen. Pohjaveden laatua voivat muuttaa tai pilata mm. öljyjen ja vaarallisten aineiden huolimaton varastointi ja käsittely, jätevesien imeytys maahan, hiekan ja soran ottaminen sekä tiesuolan käyttö. Naantalin pohjavesialueella sijaitsee Lietsalan teollisuusalue. Raakavesi otetaan Raisionjoesta Naantalin kaupunki ostaa tarvitsemansa talousveden Raision-Naantalin vesilaitoskuntayhtymältä, joka turvautuu vedenhankinnassaan pääasiassa Raisionjoen pintaveteen. Jotta raakavedestä saadaan hyvää talousvettä, sitä on ensin käsiteltävä. Naantalin kaupungin talousvesi valmistetaan Raisiossa sijaitsevassa vesilaitoksessa. Vesilaitos omistaa myös kaksi pohjavedenottamoa, Turun kaupungin alueella sijaitsevan Härjänruopan vedenottamon sekä Naantalin Lietsalan pohjavesialueella sijaitsevan Koivukummun vedenottamon. Koivukummun vedenottamon käyttö on loppunut vuonna Naantalin kaupungin vesijohtoverkkoon on liittynyt noin 90 % kaupungin asukkaista. Veden kulutus (ilman öljynjalostamoa) on keskimäärin 3300 m 3 /vrk, josta teollisuuden osuus on noin 1200 m 3 /vrk. Asukasta kohti käytetään keskimäärin vettä vuorokaudessa seuraavasti: kerrostalo 155, rivitalo 135 ja omakotitalo 120 litraa. Terveysvalvontaviranomaiset valvovat säännöllisin näytteenotoin, että talousvesi täyttää sille asetetut laatuvaatimukset. Talousvedessä terveydellistä haittaa voivat aiheuttaa esim. bakteerit tai virukset. Talousvesi on Naantalissa ollut hyvää. Talousveden radon voi olla ongelma erityisesti porakaivovesissä. Sen sijaan radonia ei ole vesijohtolaitoksen vedessä. Terveysvalvontaviranomaiset tiedottavat talousveden laadusta kaupungin internetsivuilla ja Raision kaupungin paikallistelevisiossa. Poikkeuksellisista tilanteista tiedotetaan erikseen. 14

15 15 Maa

16 Maa Jätehuollon periaatteet ja merkitys Jätehuolto on osa tuotantoa ja kulutusta. Sekä tuotannosta että kulutuksesta tulevien jätteiden määrä on kasvanut ja jätteiden koostumus muuttunut monimutkaisemmaksi. Jätteitä voidaan hyödyntää tuotteiden raaka-aineina sekä energialähteinä ja näin saada taloudellista etua. Nykyään jätehuolto perustuukin seuraaviin periaatteisiin: jätteiden määrää ja haitallisuutta vähennetään, jätteitä käytetäään uudelleen ja kierrätetään ja jätteiden loppusijoitus järjestetään turvallisesti. Jätteistä voi aiheutua haittaa terveydelle, jätteet voivat olla myrkyllisiä tai jätteissä voi elää taudinaiheuttajia. Puutteellisesti hoidetun jätehuollon haitallisimpia ympäristövaikutuksia voivat olla vaikutukset pohja- ja pintavesiin, maaperän saastuminen sekä ympäristön roskaantuminen ja hajuhaitat. Jätteiden lajittelu ja kierrätys Jätteiden lajittelu, keräys ja kuljetus ovat keskeinen osa jätehuollon käytännön toteutusta. Paperinkeräys on pitkän historiansa aikana tullut tutuksi ja lasinkeräyksessäkin on jo vanhastaan hyvin toimiva järjestelmä. Yhdyskuntajätteistä lajitellaan yleensä ongelmajätteet, keräyspaperi, pahvi, lasi, metalli ja yhä yleisemmin myös biojätteet. Jätteiden kuljetuksista huolehtivat jätteenkuljetusyritykset. Merestä kerättyä saalista Vanhankaupungin rannan siivoustalkoissa. Naantalissa jätehuollosta vastaa Lounaisrannikon jätehuollon kuntayhtymä. Kuntayhtymän omistajakuntia ovat Naantalin lisäksi Raisio ja Masku ja yhteistyökuntia Rusko, Rymättylä, Merimasku, Lemu, Asakainen, Vahto, Velkua, Mietoinen, Nousiainen ja Mynämäki. Kuntayhtymä hoitaa kaikki jätehuollon toteutukseen liittyvät asiat. Naantalin kaupungin alueella sijaitsee 32 yleistä hyötyjätepistettä, joissa on paperin, lasin, metallin ja paristojen keräysastiat.lisäksi asunto-osakeyhtiöillä ja yhteisöillä on noin 90 omaa hyötyjätepistettä. Myös yrityksillä on omia hyötyjätepisteitä. Jätteenkuljetusyrittäjä tyhjentää astiat määrävälein. Paperija pahvijäte viedään Paperinkeräys Oy:lle, lasi Forssaan Suomen Uusioaines Oy:n lasinlajittelulaitokseen ja metalli Kuusakoski Oy:lle Heinolaan. Lajitteluja käsittelylaitoksista jäte jatkaa edelleen matkaansa hyötykäyttöön. Sekajätteet viedään Isosuon kaatopaikalle. Ongelmajätteitä kerää Yrjö-ongelmajäteauto, joka kiertää kuntien alueilla säännöllisen aikataulun mukaan. Naantalissa Yrjö-auto käy viisi kertaa vuodessa. Ongelmajätteitä voi viedä myös Isosuon jäteasemalle. Ongelmajätteet päätyvät Riihimäelle valtakunnalliselle ongelmajätteiden käsittelylaitokselle Ekokem Oy:lle. 16

17 Maa Isosuon jäteasema ja kaatopaikat Isosuon jäteasema sijaitsee Naantalin, Maskun ja Raision kuntien alueella. Se on otettu käyttöön vuonna 1984 ja tilaa jätteille on vielä ainakin 30 vuodeksi. Kaatopaikoilta syntyy metaanikaasua, joka on voimakas kasvihuonekaasu. Isosuolle on asennettu kaasunkeräysjärjestelmä ja syntyvä metaanikaasu poltetaan. Ympäristövaikutuksia tarkkaillaan tutkimalla pintaja pohjavesiä. Ennen Isosuon käyttöön ottamista yhdyskuntajätteet vietiin Luonnonmaalla sijaitsevalle Iilijärven kaatopaikalle. Iilijärven kaatopaikka suljettiin vuonna Kaatopaikkaa on käytöstä poistamisen jälkeen kunnostettu, pintarakenteita korjattu ja aluetta metsitetty ja maisemoitu. Myös Iilijärven kaatopaikan vesistövaikutuksia tarkkaillaan. Härkäsuon alueella, Naantalin pohjoisosassa sijaitsee Fortumin läjitysalue, jonne läjitettään Fortumin voimalaitoksen hyötykäyttöön soveltumatonta pohjakuonaa, lentotuhkaa ja kipsiä. Myös Härkäsuon pinta- ja pohjavesien laatua tarkkaillaan. Melu ja hiljaiset alueet Meluntorjunnan yleinen tavoite on terveellinen ja viihtyisä elinympäristö, jossa ei ole meluhaittoja. Yleisesti ottaen melua aiheutuu mm. liikenteestä, erilaisista tehtaista ja laitoksista sekä yksittäisistä tapahtumista. Melu voi aiheuttaa epäsuoria ja suoria terveyshaittoja. Se voi mm. häiritä työskentelyä, nukkumista, lepoa ja aiheuttaa stressiä. Pahimmillaan voimakas melu voi aiheuttaa kuulon heikkenemistä. Melu koetaan hyvin eri tavoin. Kuulijan herkkyys ja aikaisemmat kokemukset ja muut ulkoiset tekijät vaikuttavat melun kokemiseen. Hiljaisilla alueilla voidaan häiriintyä satunnaisista äänistä, jotka meluisemmilla alueilla jäävät huomaamatta. Melun häiritsevyys ei siis aina ole sidoksissa melun voimakkuuteen ja alueen melutasoon. Vanhan kaatopaikan tutkimusta. 1597,35 tn, 19,90% Rakennus- ja purkujäte 1053,38 tn, 13,27% Teollisuuden jäte 43,04 tn, 0,54% Teollisuuden lietteet 23,88 tn, 0,30% Teollisuuden erityisjäte 510,50 tn, 6,43% Yhdyskuntien lietteet 4727,66 tn, 60% Kiinteä yhdyskuntajäte Naantalin kaupungin alueella tuotetut jätteet vuonna Kaavoitus on keskeinen keino ennakolta torjua melua. Melulle on annettu valtakunnalliset ohjearvot, joita sovelletaan maankäytön suunnittelussa ja rakentamisessa. Melua voidaan torjua myös meluvallein, -aidoin, istutuksin sekä rakennusten rakenteellisin ratkaisuin. Naantalissa melua aiheutuu pääasiassa liikenteestä ja satunnaisesti eräistä teollisista toiminnoista. Naantalissa on tehty melun leviämismalleja ja mittauksia liikenteen, sataman ja teollisuuslaitosten melulle, viimeisimmät Humaliston kaavatyön yhteydessä. Lisäksi tarvittaessa tehdään mittauksia. 17

18 Maa Ympäristömme muuttuessa entistä meluisammaksi nousee hiljaisuuden kokeminen ja hiljaisten alueiden arvo entistä tärkeämmäksi. Muutamissa Suomen kaupungeissa onkin jo laadittu kartoituksia hiljaisista alueista. Kymmenittäin arvokkaita luontotyyppejä Luonnonsuojelun tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Luonnonsuojelua toteutetaan mm. rauhoittamalla alueita ja suojelemalla uhanalaisia eliölajeja ja luontotyyppejä. Luonnonsuojelualueiden perustamisen tavoitteena on säilyttää arvokkaita luontotyyppejä ja muodostaa eri luontotyyppejä edustava verkosto. Suojelun perusteena voivat olla myös maisemalliset ja kulttuuritekijät. Luonnonsuojelualueet palvelevat myös opetus-, tutkimusja virkistyskäyttöä. Luonnonsuojelualueita voidaan perustaa valtion ja yksityisille maille. Luonnonsuojelulaissa on lueteltu yhdeksän suojeltua luontotyyppiä: jalopuumetsiköt, pähkinäpensaslehdot, tervaleppäkorvet, hiekkarannat, merenrantaniityt, hiekkadyynit, katajakedot, lehdesniityt ja yksittäiset suuret maisemapuut. Luontotyypit ovat yleensä pienialaisia eikä niiden suojelu läheskään aina edellytä alueiden jättämistä koskemattomaksi, vaan joidenkin luontotyyppien luonnonarvojen ja ominaispiirteiden säilyttäminen vaatii jonkinlaista luonnonhoitoa. Lounais-Suomen ympäristökeskus tekee alueellaan päätöksen luontotyyppien rajauksesta ja suojelusta. Naantalissa on tehty laaja luontoinventointi ja luontotyyppien kartoitus. Naantalin luonnoltaan arvokkain yksittäinen alue on Luonnonmaan Tamminiemessä sijaitseva jalopuumetsä. Metsässä kasvaa tammea ja lehmusta, molempia yli sata kappaletta ja kymmenittäin suuria vaahteroita. Osa tammista on hyvinkin iäkkäitä. Alueelta on löydetty myös uhanalaiseksi (yksi äärimmäisen uhanalainen) luokiteltuja kovakuoriaislajeja, jotka ovat riippuvaisia juuri vanhasta lehtopuustosta. Tamminiemeä on esitetty perustettavaksi luonnonsuojelualueeksi. Naantalissa on kymmenittäin myös muita arvokkaita luontotyyppejä ja tärkeitä elinympäristöjä, on jalopuumetsikköjä, pähkinäpensaslehtoja, tervaleppäkorpia, katajaketoja ja yksittäisiä maisemapuita. Luontotyyppejä on kunnan eri osissa, mutta erityisesti voidaan mainita Luonnonmaan eteläpuolella sijaitseva Lapilan saari, joka on luonnoltaan hyvin monimuotoinen. Naantalin luonto-kulttuuripolku, Aurinkopolku kulkee Luonnonmaalla Haijaisissa ja Viialanjärvellä sekä Vanhassakaupungissa. Polun verrella on opastauluja, joissa kerrotaan Naantalin historiasta ja lähiluonnosta. Luonnossa 18

19 Maa liikkumista ja kuntoilua voivat kuntalaiset harrastaa myös Haijaisten, Suovuoren ja Kuparivuoren kuntoilureiteillä, joita hoidetaan ympäri vuoden. Jokamiehen oikeudet ja velvollisuudet luonnossa liikuttaessa Jokaisella kansalaisella on oikeus käyttää luontoa siitä riippumatta kuka on alueen omistaja. Luonnossa saa liikkua muualla, mutta oikeutta on rajoitettu pihamailla, pelloilla ja istutuksilla. Tilapäinen luonnossa oleskelu, kuten levähtäminen, telttailu ja uiminen samoin kuin marjojen ja sienien poimiminen ja rauhoittamattomien kukkien kerääminen on sallittua siellä missä liikkuminenkin. Myös vesillä ja jäällä on jokaisella oikeus kulkea. Vesillä liikkuja saa käyttää ranta-alueita lepoon ja virkistäytymiseen. Onkiminen ja pilkkiminen ovat myös maksuttomia jokamiehenoikeuksia. Nuotiota sen sijaan ei toisen maalle saa tehdä ilman lupaa. Jokamiehen oikeudet eivät myöskään oikeuta ajamiseen maastossa moottoriajoneuvolla ilman maan omistajan lupaa. Jokamiehen oikeutta saa kuitenkin käyttää niin, ettei aiheuta haittaa eikä häiriötä. Eivätkä roskat missään tapauksessa kuulu luontoon. Maankäytön suunnittelulla luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle ja kestävälle kehitykselle Naantalin katukuvatyyliä 1900-luvun alkuvuosilta. Alueiden käyttö ja rakentaminen tulee maankäyttö- ja rakennuslain mukaan suunnitella siten, että luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle ja edistetään kestävää kehitystä. Avoin keskustelu ja osallistuminen omaa elinympäristöä koskevaan päätöksentekoon, vuorovaikutteisuus ja monipuolinen asiantuntemus ovat tärkeitä tekijöitä nykyisessä maankäytön suunnittelussa. Aluiden käyttöä suunnitellaan eri tasoisen kaavoituksen avulla. Maakuntakaavassa osoitetaan maakunnan tavoiteltu kehitys. Maakuntakaavassa keskitytään valtakunnallisesti ja maakunnallisesti keskeisiin alueiden käytön kysymyksiin. Maakuntakaava ohjaa muuta kaavoitusta ja maankäyttöä. Yleiskaavalla suunnitellaan kunnan alueidenkäyttöä ja yhdyskuntarakennetta. Yleiskaavassa osoitetaan kunnan tavoiteltu kehittyminen ja toimintojen yhteensovittaminen. Siinä esitetään periaatteet ja osoitetaan alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja rakentamisen perustaksi. Yleiskaava voidaan laatia koko kuntaa koskevaksi tai osa-alueittain. Asemakaavan tarkoituksena on alueiden käytön yksityiskohtainen järjestäminen rakentamista ja muita tarkoituksia varten. Kaavatöiden yhteydessä laaditaan mm. ympäristöselvityksiä. Yleensä tutkitaan ainakin alueen luonnonarvot, mutta usein selvitetään 19

20 Maa Humaliston kaavatyön pohjaksi selvitettiin mm. melutasoa ja ilmanlaatua. myös melua, ilmanlaatua, saastuneita maita ja maisemallisia arvoja koskevia kysymyksiä. Varsinais-Suomen liitto on laatinut Turun kaupunkiseudun maakuntakaavan. Kaava-alueella on kahdeksan kuntaa: Turku, Naantali, Raisio, Kaarina, Lieto, Piikkiö, Paimio ja Rusko. Maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa marraskussa Kaavan vahvistaa ympäristöministeriö. Viime vuosina Naantalin rakentaminen on keskittynyt kaupungin pohjoisosiin, jonne on laadittu Soinisten, Soiniemen ja Immasen asemakaavat, joilla on ohjattu maankäyttöä ja rakentamista. Asemakaavojen valmisteluvaiheessa on alueilta tehty mm. luontoselvityksiä ja kaavat on laadittu mahdollismman paljon luontoa säästäen ja luonnonarvoja kunnioittaen. Naantalin yleiskaava on vuodelta Yleiskaava on osin vanhentunut ja se tullaan uusimaan lähivuosina. Osayleiskaavoja on laadittu kaupungin pohjoisiin osiin ja Humalistoon. Meluselvitys: nykytilanne, kokonaismelutaso (LAeq) päivällä keskimääärin. Lähde: Suomen Akustiikkakeskus Oy Ympäristöselvitykset osana Humaliston kaavatyötä Humaliston osayleiskaava on ollut vuosien merkittävin kaavatyö Naantalissa. Humaliston alue on noin 70 hehtaarin suuruinen ja se sijaitsee keskustan välittömässä läheisyydessä Luolalanjärven ja sataman välisellä, entisellä teollisuus- ja varastoalueella. Osayleiskaavoituksen tavoitteena on kehittää Humaliston alueesta kaupunkikeskustan laajenemisalue siten, että alue liittyy olevaan kaupunkirakenteeseen ja luonnonympäristöön toiminnallisesti, maisemallisesti ja kaupunkikuvallisesti ja että nykyiset satamaja teollisuustoiminnot ja tulevat toiminnot voidaan sovittaa luontevasti yhteen. Alue toteutetaan vaiheittain. Typpidioksidin korkein vuorokausiohjearvoon verrannollinen pitoisuus (µg/m 3 ) vuonna Pitoisuuksissa on huomioitu vain tutkimusalueen päästöt. Humaliston alueella ja alueen välittömässä ympäristössä on toimintoja, mm. kivihiilivoimalaitos, satama, elintarviketeollisuutta ja kauempana öljynjalostamo, joilla on merkittäviä ympäristövaikutuksia. Kaavatyötä varten onkin tehty useita ympäristöselvityksiä, jotta tiedetään ympäristön suunnittelulle asettamat rajoitteet ja reunaehdot ja ne voidaan ottaa huomioon kaavaa valmisteltaessa. Humaliston suunnittelun yhteydessä on selvitetty laskennallisin leviämismallein ja mittauksin alueen ilmanlaatua ja melutasoa sekä tutkittu maaperän puhtautta. Myös alueen luontoarvot on selvitetty. Rikkidioksidin korkein vuorokausiohjearvoon verrannollinen pitoisuus (µg/m 3 ) vuonna Pitoisuuksissa on huomioitu vain tutkimusalueen päästöt. Humaliston kaavatyön yhteydessä maankäyttö- ja rakennuslain mukainen vuorovaikutteisuus on ollut merkittävää. Erityisesti alueella ja sen läheisyydessä sijaitsevat yritykset ovat antaneet palautetta kaavatyön eri vaiheissa kaavaluonnoksista. Yritysten, viranomaisten ja kuntalaisten mielipiteet ja lausunnot ovat vaikuttaneet kaavan sisältöön. 20