Naantalin ympäristön tila

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Naantalin ympäristön tila"

Transkriptio

1 Arvokas ympäristö Naantalin ympäristön tila Ympäristöraportti 2002

2 Julkaisija: Naantalin kaupunki, kaavoitus- ja ympäristölautakunta. Tekstit: Marjut Taipaleenmäki. Taitto ja editointi: Viestintätoimisto Sanakunta Oy. Kuvat: Matti Valta, NaSeVa ry, Naantalin kaupungin kuva-arkisto, Naantalin museon kuva-arkisto. Painatus: Painoprisma Oy

3 Sisältö Naantalin ympäristön tila ESIPUHE...4 ILMA...5 Ilmanlaatu...6 Päästöt ovat pienentyneet...6 Ilmanpuhtausindeksi kertoo kuormituksesta...8 Ilmastokysymys - iso urakka edessä...8 VESI...9 Veden laatu...10 Turun merialueen kuormitus on laskenut tasaisesti...10 Joet tuovat hajakuormitusta merialueelle...10 Rehevöityminen on ongelma...11 Silakka on taantunut...11 Saaristomeren tila on heikentynyt...11 Leväkukinnat lisääntyneet...12 Uimavesien hygieninen laatu pääosin hyvä...12 Luolalanjärvi on rehevöitynyt lintujärvi...13 Lietsalassa Naantalin ainoa tärkeä pohjavesialue...13 Raakavesi otetaan Raisionjoesta...14 MAA...15 Jätteet Jätehuollon periaatteet ja merkitys...16 Jätteiden lajittelu ja kierrätys...16 Isosuon jäteasema ja kaatopaikat...17 Melu Melu ja hiljaiset alueet...17 Luonnonsuojelu ja maankäyttö Kymmenittäin arvokkaita luontotyyppejä...18 Jokamiehen oikeudet ja velvollisuudet luonnossa liikuttaessa...19 Maankäytön suunnittelulla luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle ja kestävälle kehitykselle...19 Ympäristöselvitykset osana Humaliston kaavatyötä...20 ALUEELLISIA YHTEISTYÖHANKKEITA...21 Varsinais-Suomen Agenda 21 -hanke...22 Turun seudun vesihuolto...22 Turun Kakolanmäen puhdistamohanke...22 Jätehuoltoyhteistyö...23 Energiahuoltoyhteistyö...23 Naantalin väylä ja syväsatama...23 YMPÄRISTÖVALINNAT...24 YMPÄRISTÖMERKIT...25

4 Naantalin arvokkaan ympäristön vaalimiseen tarvitaan kaikkien panos Birgittalaisluostarin ympärille syntyneen Naantalin asukkaille meren antimet, luonnon kauneus ja sielun rauha olivat vuosisatoja tärkeitä. Tänään 560- vuotiaan Naantalin arvokas ympäristö vetää jatkuvasti puoleensa vieraita läheltä ja kaukaa. Naantali on Suomen aurinkokaupunki, matkailukaupunki, kylpyläkaupunki, tasavallan toinen hallituskaupunki ja Muumien kotikaupunki. Mutta Naantali on myös teollisuus- ja satamakaupunki. Vanhan ja uuden, suuren ja pienen, ihmisen ja luonnon tasapainon yhteensovittaminen on haaste, joka edellyttää kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja sekä ympäristöarvojen ja historiallisten juurien kunnioittamista. Näihin ratkaisuihin vaaditaan myös uudenlaista yhteispeliä yhteiskunnan eri osapuolten välillä. Tässä ympäristökatsauksessa kerromme lyhyesti Naantalin ympäristön perusasioista: ilmasta, vedestä ja maasta sekä niissä viime vuosien aikana tapahtuneista muutoksista. Ympäristöasioissa tieto lisääntyy jatkuvasti, syntyy uusia haasteita ja ympäristömme tulevaisuuden eteen tehtävällä työllä on suuri merkitys. Toivommekin, että tämä julkaisu herättää lukijan pohtimaan ympäristöasioita yleensä ja myös meidän jokaisen omia vaikutusmahdollisuuksia. Tarvitsemme kaikkien naantalilaisten osallistumista "ympäristötalkoisiin", jotta Naantalilla on vaalittavanaan arvokas ympäristö myös tulevina vuosina ja vuosikymmeninä. Jukka Silvola Kaavoitus- ja ympäristölautakunnan puheenjohtaja Marjut Taipaleenmäki Ympäristöpäällikkö 4

5 5 Ilma

6 Ilma -päästö 1000 t/a NO2 Fortum voimal. Fortum jalostamo Turku, lupavelv. Raisio Yhtymä 16 SO Rikkidioksidipäästöt Turun seudulla liikenne Fortum voimalaitos Fortum jalostamo Turku ilm.velvoll päästö 1000 t/a Typpidioksidipäästöt Turun seudulla Ilmanlaatu Ilmansaasteet ovat pääosin ihmisen toiminnasta peräisin olevia kaasumaisia tai hiukkasmaisia aineita. Merkittävimpiä kaupunki-ilman saasteita Suomessa ovat hiukkaset, rikkidioksidi, typen oksidit, hiilimonoksidi ja hiilivedyt. Ilmansaasteiden päästölähteitä ovat liikenne, energian tuotanto, teollisuus ja talojen lämmitys. Ilmansaasteita kulkeutuu myös maamme rajojen ulkopuolelta nk. kaukokulkeutumana. Päästöt sekoittuvat ilmakehän alimmassa kerroksessa ympäröivään ilmaan ja laimenevat. Epäpuhtaudet voivat levitä liikkuvien ilmamassojen mukana laajoille alueille. Ilmansaasteet poistuvat ilmasta ns. märkälaskeumana sadeveden mukana, kuivalaskeumana pinnoille tai kemiallisesti muuttuneena toisiksi yhdisteiksi. Ilmansaasteiden haitat voivat olla paikallisia, alueellisia tai maailmanlaajuisia. Paikallisia vaikutuksia ovat haitat terveydelle ja erilaiset viihtyisyys- ja materiaalihaitat. Terveyshaitat ovat seurausta altistumisesta ilmassa oleville haitallisille aineille. Varsinkin herkät väestöryhmät, kuten hengityselin- ja sydänsairaat sekä vanhukset ja lapset voivat saada muita helpommin oireita ja terveyshaittoja kun ilmansaasteiden pitoisuudet kohoavat. Nykyään arvellaan, että vakavimmat ulkoilman epäpuhtauksien aiheuttamat terveyshaitat liittyvät erityisesti hiukkasiin. Ulkoilman hiukkaspitoisuuksiin vaikuttavat eniten liikenteen ja tuulen maasta nostattama pöly. Keväällä ja syksyllä pitoisuudet voivat nousta korkeiksi hiekoitushiekan pölistessä. hiukkaspäästö t/a Fortum voimalaitos Fortum jalostamo Turku luvanv. liikenne 3 2,5 2 1,5 1 0, vuosi Hiukkaspäästöt Turun seudulla Lähde: Turun seudun ilmansuojelun yhteistyöryhmä Terveyshaittojen lisäksi ilmansaasteilla on myös luontovaikutuksia. Rikin, typenoksidien ja ammoniakin päästöt voivat muuntua ilmakehässä happamaksi laskeumaksi, josta aiheutuu mm. maaperän ja vesistöjen happamoitumista. Maapallon historiaan mahtuu erilaisia luontaisesta vaihtelusta johtuneita ilmastokausia. Luontaisen vaihtelun rinnalle on noussut ihmisen vaikutus, joka johtaa todennäköisesti merkittäviin ilmastonmuutoksiin jo lähivuosikymmenien aikana. Ihminen muuttaa ilmakehää lisäämällä kasvihuonekaasujen määrää, ohentamalla yläilmakehän otsonikerrosta ja lisäämällä ilmakehän hiukkasmäärää. Päästöt ovat pienentyneet Naantalin suurimmat yksittäiset päästölähteet ovat Fortum Power and Heat Oy Naantalin voimalaitos ja Fortum Oil and Gas Oy Naantalin jalostamo. Rikkidioksidin suurimmat päästölähteet Turun seudulla ovat Fortumin voimalaitos ja jalostamo ja typen oksidien Naantalin voimalaitos ja liikenne. 6

7 Ilma Hiukkasten suurimmat päästöt aiheutuvat liikenteestä ja Fortumin Naantalin jalostamolta sekä voimalaitokselta. Määrätietoisten ilmansuojelutoimien ansiosta ilman epäpuhtauspäästöt ovat pienentyneet koko Turun seudulla 1980-luvusta lähtien rikkidioksidin osalta yhteen kolmannekseen ja hiukkasten osalta neljännekseen. Ilmanlaatua seurataan Turun seudulla kuntien (Turku, Raisio, Kaarina, Naantali) ja suurimpien teollisuus- ja energiantuotantolaitosten ylläpitämän ilmanlaadun mittausverkoston avulla. Naantalin Asematorilla sijaitsevassa mittauspisteessä mitataan rikkidioksidin, typen oksidien ja hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia. Mittaustuloksia verrataan ilmanlaadun ohje- ja rajaarvoihin. Ohje- ja raja-arvot ilmaisevat kansallisesti ja kansainvälisesti ilman laadulle asetetut tavoitteet. Ilmanlaatuindeksi antaa yleiskuvan ilman puhtaudesta. Indeksi on eri haitta-aineiden hetkellisistä mittaustuloksista laskettava tunnusluku. Indeksin arvot luokitellaan hyvä (0-50), tyydyttävä (51-100), välttävä ( ), huono ( ) Indeksin maksimiarvo päivä Naantalin keskustan ilmanlaatuindeksin vuorokauden maksimiarvot v Lähde: Turun seudun ilmansuojelun yhteistyöryhmä 7

8 Ilma Osa auringon säteilystä imeytyy maapallon pintaan ja osa heijastuu takaisin lämpösäteilynä maapallon pinnasta. Kasvihuoneilmiössä ilmakehä estää lämpösäteilyä lähtemästä maasta.tärkeimmät lämpösäteilyä estävät kaasut ovat vesihöyry ja hiilidioksidi. Tämän ns. luonnollisen kasvihuoneilmiön vaikutuksesta maapallon lämpötila on keskimäärin + 15 C, kun se ilman kasvihuoneilmiötä olisi - 18 C. Ilman saastuessa mm. hiilidioksidin, metaanin ja kloorattujen hiilivetyjen pitoisuudet ilmakehässä kasvavat, mikä vahvistaa kasvihuoneilmiötä kun lämpö ei enää kulkeudukaan takaisin avaruuteen, vaan jää lämmittämään alailmakehää. Tällöin maapallon pintalämpötila voi nousta useilla asteilla. Hiilidioksidia vapautuu mm. fossiilisten polttoaineiden poltosta. Ilmanpuhtausindeksi kertoo kuormituksesta Turun seudulla on ilman laadun vaikutuksia metsäympäristössä seurattu ns.bioindikaattorimenetelmällä vuosina , ja Tutkimuksissa on seurattu puiden elinvoimaisuutta mm. tutkimalla havupuiden neulaskatoa, runkojäkälien esiintymistä sekä neulasten rikki- ja typpipitoisuuksia. Toistamalla kartoitus samoilla alueilla saadaan tietoa ilman laadun pitkäaikaisista vaikutuksista ja muutoksen suunnasta. Naantalin kaupunki on ollut mukana tutkimuksissa yhdessä naapurikuntien ja teollisuuslaitosten kanssa. Männyn runkojäkälien esiintymisen ja yleisyyden perusteella on laskettu ilmanpuhtausindeksi. Kuormitus on voimakkaasti laskenut 1990-luvulla. Myös indeksin arvot osoittivat positiivista kehitystä 1990-luvun alussa, mutta kuormituksen vähentymisestä huolimatta positiivinen kehitys on pysähtynyt. Tähän vaikuttaa mm. se, että aikaisemmat päästöt vaikuttavat pitkään ympäristössä ja luonnon palautuminen on hidasta. Otsonikato. Otsoni suojelee maata auringon haitalliselta säteilyltä sitomalla itseensä ultravioletti- ja infrapunasäteitä. Kun otsonin määrä ylemmissä ilmakehän osissa vähenee, terveydelle vaarallista UV-säteilyä pääsee enemmän maapallon pinnalle. Otsonikerrosta heikentävät aineet sisältävät klooria tai bromia.näitä aineita on mm. ponnekaasuissa, liuottimissa, jäähdytysaineissa. Happamoituminen. Rikin, typenoksidien ja ammoniakin päästöt kulkeutuvat ilmassa, muuntuvat ja laskeutuvat maahan happamana laskeutumana, josta aiheutuu haittaa vesistöille ja maaperälle sekä kasveille ja eläimille. Happamoittavia päästöjä aiheutuu mm. energiantuotannosta, teollisuudesta ja liikenteestä. Hiukkasten haitallisuus perustuu niiden kuljettamiin aineisiin ja yhdisteisiin, kuten raskasmetalleihin. Pienet, hengitettävät hiukkaset ovat terveydelle haitallisempia kuin suuret. Hiukkaspäästöjä aiheutuu mm. liikenteestä, energiantuotannosta ja teollisuudesta. Männyn runkojäkälien esiintymisen perusteella laskettu ilmanpuhtausindeksi (IAP) Turun seudulla ja Paraisten alueella vuosina 1990/ ja Lähde: Turun yliopisto, Satakunnan ympäristöntutkimuskeskus Ilmastokysymys - iso urakka edessä Ilmastokysymys vaatii toimintaa kansainvälisesti, kansallisesti ja paikallisesti yritysten ja kansalaisten keskuudessa. Kansainväliset yhteisöt, Suomi mukaan lukien, ovat ottaneet varoitukset ilmaston muutoksesta vakavasti. Kansainvälinen yhteistyö perustuu Rion ilmastosopimukseen ja Kioton pöytäkirjaan. Kiotossa sovittiin sitovista päästövähennystavoitteista, joihin Suomikin on sitoutunut. Ilmastokysymysten maailmanlaajuisen luonteen ja taloudellisten vaikutuksien johdosta kansainväliset sopimusneuvottelut ovat olleet varsin vaikeita. 8

9 9 Vesi

10 Vesi Veden laatu Vesistöjen kokonaiskuormitus muodostuu pistemäisestä kuormituksesta (mm. teollisuus, yhdyskunnat, kalankasvatus), hajakuormituksesta (pellot, karjatalous, metsätalous, haja- ja loma-asutus), ilman kautta tulevasta laskeumasta ja luonnonhuuhtoutumasta. Myrkyllisiä aineita vesistöihin joutuu teollisuuden jätevesistä, maatalouden torjunta-aineista, kaatopaikkojen jätevesistä ja laskeuman mukana. Haitalliset muutokset näkyvät vesistöjen pilaantumisena, vesiluonnon monimuotoisuuden heikentymisenä ja viihtyisyyden vähenemisenä. Vesiensuojelussa on toistaiseksi ollut helpointa puuttua yksittäisiin päästölähteisiin kuten teollisuuslaitosten ja jätevedenpuhdistamojen päästöihin. Vaikeampaa sen sijaan on ollut hallita hitaasti ja vähittäin kasautuvia muutoksia, kuten hajakuormituksen aihauttamaa rehevöitymistä. BHK 7 /BOD 7ATU ja TYPPI kg/vrk BHK 7 FOSFORI kg/vrk BOD 7ATU TYPPI FOSFORI Merialueen veden laatua on seurattu 1960-luvulta lähtien. Seurannan tarvoitteena on tuottaa tietoa veden laadusta ja sen muutoksista. Vesien laadun seuranta perustuu pääosin näytteen ottoon ja vedestä laboratoriossa tehtäviin analyyseihin. Näiden rinnalle ollaan kuitenkin entistä painokkaammin kehittämässä ns. bioindikaattoreihin eli eliöiden tuotannon ja lajisuhteiden muutoksiin perustuvaa seurantaa. Turun merialueen kuormitus on laskenut tasaisesti Turun kaupunkiseudun mereen johdettujen puhdistettujen jätevesien aiheuttama kuormitus v Lähde: Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy Turun Naantalin edustan merialue on Saaristomeren sisäsaaristoa, jolle on tyypillistä suurikokoiset saaret, kapeat salmet ja pienet selät. Turun edustan merialueelle johdetaan puhdistettuja jätevesiä Turun, Raision, Kaarinan ja Paraisten sekä Fortumin öljynjalostamon ja Finnfeeds Finland Oy:n puhdistamoilta. Naantalin kaupungin oman Luonnonmaalla sijainneen jäteveden puhdistamon käyttö on lopetettu ja jätevedet on vuodesta 1998 lähtien johdettu Raision kaupungin puhdistamolle. Merialueelle tulevan fosforikuormituksen kokonaismäärästä jätevesien osuudeksi vuonna 2000 arvioitiin 9 % ja typpimäärästä 28 %. Puhdistamoiden rakentamisen ansiosta jätevesien aiheuttama kuormitus laski voimakkaasti 1970-luvun lopussa, jonka jälkeen ei ole tapahtunut suuria muutoksia, vaan kuormitus on laskenut tasaisesti. Joet tuovat hajakuormitusta merialueelle Rannikon viljeltyjen savimaiden halki laskevat joet vaikuttavat myös merkittävästi veden laatuun. Aurajoen, Rusko-Raisionjoen ja Hirvijoen mukana tulee merialueelle runsaasti hajakuormitusta. Aurajoen valuma-alueen osuus oli v % merialueen fosforin ja 40 % typen kokonaiskuormituksesta. 10

11 Vesi Satama-alueilla ja niille johtavilla väylillä tehdään jatkuvasti kunnossapitoruoppauksia, joiden massat läjitetään Airiston läjitysalueille. Massojen mukana siirretään ravinteita ja raskasmetalleja, joista tosin vain hyvin pieni osa liukenee meriveteen. Lisäksi kuormitusta tulee kalankasvatuksesta ja typpikuormaa suoraan ilmasta. Rehevöityminen on ongelma Jätevesien tehokkaan käsittelyn myötä kaupunkien edustojen merialueen tila on parantunut, sen sijaan rehevöityminen on edennyt ulommaksi merelle ja Airiston merialueen tila on pikkuhiljaa heikentynyt. Airiston pohjoisosa on jätevesien ja jokien tuoman hajakuormituksen vaikutuksesta rehevöitynyt ja muu osa Airistoa on lievästi rehevöitynyt. Pintakerroksen sameus ja kiintoainepitoisuus ovat Airiston pohjoisosissa kaksinkertaisia eteläosaan verrattuna. Veden yleinen käyttökelpoisuus on Airiston pohjoisosissa tyydyttävä ja pääosassa Airistoa hyvä. Myös happitilanne on parantunut tehostuneen jätevesien puhdistuksen ansiosta. Silakka on taantunut Turun edustan merialue on Saaristomeren tärkeimpiä silakan pyynti- ja kutualueita. Tärkeimmät lisääntymispaikat sijaitsevat Pohjois-Airistolla. Viime vuosina silakan on havaittu taantuneen tuntuvasti Saaristomerellä. Selittävinä tekijöinä on pidetty mm. Saaristomeren rehevöitymistä ja perinteisten kutualueiden liejuuntumista. Voimakkaan rehevöitymisen aiheuttama särkikalojen vallitseva asema näkyy erityisesti Naantalin edustalla ja Turun edustan salmissa. Saaristomeren tila on heikentynyt Saaristomeren tila on naantalilaisten ja kaikkien varsinaissuomalaisten yhteinen asia. Viime vuosikymmeninä meren tila on heikentynyt aina ulkosaaristoa myöten. Liiallisesta ravinnekuormituksesta johtuva rehevöityminen aiheutuu monista valuma-alueen eri lähteistä tulevista päästöistä. Alueella syntyvän kuormituksen lisäksi myös kauempaa kulkeutuva kuormitus rehevöittää Saaristomerta.Tilan heikkeneminen vähentää ainutlaatuisen alueen luonnonarvoja ja virkistyskäyttömahdollisuuksia sekä aiheuttaa taloudellisia menetyksiä. Meren tilan parantamiseksi ovat useat Varsinais-Suomen viranomaiset ja yhteisöt solmineet Pro Saaristomeri -ohjelman, jonka puitteissa tehdään alueellista yhteistyötä Saaristomeren tilan parantamiseksi. 11

12 Vesi Fekaaliset koliformiset bakteerit raja-arvo hyvälle uimavedelle < / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / /2002 Koliformiset bakteerit raja-arvo hyvälle uimavedelle < / / / / / / / / / / / / / / / /2002 Fekaaliset streptokokit raja-arvo hyvälle uimavedelle < / / / / / / / / / / / / / / / /2002 Nunnalahden uimaveden bakteerimäärät Keväällä 2002 hyväksytyssä Suomen Itämeren suojeluohjelmassa pidetään Itämeren suurimpana uhkana ravinnepäästöjen aiheuttamaa rehevöitymistä. Sen lisäksi lisääntyvien öljy- ja kemikaalikuljetusten aiheuttamat riskit niin Saaristomerellä kuin muuallakin Itämerellä ovat uhkia, jotka vaativat ripeitä toimenpiteitä. Leväkukinnat lisääntyneet Planktonlevät ovat luonnollinen osa vesien eliöstöä. Planktonlevät vaativat kasvuunsa valoa ja ravinteita etenkin typpeä ja fosforia. Levät runsastuvat, kun valoa ja ravinteita on riittävästi. Kun vedessä olevien levien määrä kasvaa suureksi, vesi värjäytyy levälajista riippuen vihertäväksi (sinilevät), ruskeaksi tai punertavaksi (pii- ja panssarisiimalevät). Tätä ilmiötä kutsutaan leväkukinnaksi. Loppukesän lämpiminä ja tyyninä päivinä voi merellä ja sisävesissä syntyä sinileväkukintoja, jotka voivat olla suuria vihertäviä lauttoja. Rantaan ajautunut sakea kukinta on kuin maalia. Osa sinilevistä on myrkyllisiä. Levien voimakkaasti värjäämää vettä on aina syytä välttää. Uiminen sinilevää runsaasti sisältävässä vedessä voi aiheuttaa mm. ihooireita. Osa levämyrkyistä kestää kuumuutta, joten leväpitoista vettä ei pidä käyttää ruuan valmistuksessa. Kesän 2002 merialueiden leväkukinnat olivat ennätyskesän 1997 kaltaisia. Molempina kesinä voimakkaiden sinileväkukintojen syntyä pohjustivat ravinteiden runsas määrä. Kesien helteisyys mahdollisti levien kasvun laajoiksi massaesiintymisiksi. Uimavesien hygieninen laatu pääosin hyvä Naantalin Nunnalahden uimaranta luokitellaan ns. EU-uimarannaksi, jonka uimavedestä otetaan näyte kahden viikon välein uimakautena. Myös Taimon, Kailon ja Porhonkallion uimarannat ovat kävijämäärältään niin suuria, että näytteitä otetaan kahden viikon välein. Kalevanniemen, Kultarannan, Lappalaistenmäen ja Salorannan uimarannat luokitellaan uimapaikoiksi ja niistä otetaan näyte kerran kuukaudessa. Nunnalahden ja Taimon uimarannoilla on talvisin avantouintia ja näitä rantoja tutkitaan myös talvikautena. Vedestä tehdään mikrobiologisia tutkimuksia. Jokaisella näytteenottokerralla tarkastetaan myös esiintyykö vedessä sinilevää. Näytteiden tulokset ovat nähtävillä uimarannoilla. Mikäli uimavesi ei täytä laatuvaatimuksia, esim. veden hygieeninen laatu on huono tai vedessä on runsaasti sinileviä, voidaan rannalle asettaa uimakielto. Naantalin uimarantojen hygieninen laatu on ollut pääosin hyvä. Sinileviä esiintyi kesällä 2002 kaikilla uimarannoilla ja muutamina päivinä jouduttiin rannoille asettamaan käyttörajoituksia. 12

13 Vesi Luolalanjärvi on rehevöitynyt lintujärvi Luolalanjärvellä on pitkä ja värikäs historia. Tutkimuksissaan vuonna 1722 lääketieteen professori Petter Elfving totesi Luolalanjärven rannalla sijainneen Viluluodon lähteen veden erinomaiset terveydelliset ominaisuudet. "Hienostuneen rikkihappoista" vettä saattoi juoda suuria määriä elimistön rasittumatta. Vedenjuojille rakennetttin suojaksi kaivohuone. Terveysveden juontiin yhdistettiin savihoidot, joihin saatiin hienojakoista savea Luolalanjärvestä. Näin alkoi Naantalin kuuluisa kylpylätoiminta. Luolalanjärvi on noin 25 hehtaarin kokoinen. Järvi on matala, sen keskisyvyys on 1,6 metriä ja syvin kohta 5,3 metriä. Järven ravinnepitoisuudet ovat hyvin korkeita ja järvi on erittäin rehevöitynyt. Sekä järven kasvillisuus että kalakanta ilmentävät rehevyyttä. Vedenalaista kasvillisuutta dominoi karvalehti, joka on laji, joka vaatii korkeaa ravinnepitoisuutta. Hajoava karvalehti kuluttaa happea ja näin voi aiheutua happikatoa pohjassa. Hapettomuus puolestaan edesauttaa ravinteiden liukenemista pohjasedimenteistä veteen, mikä lisää rehevyyttä entisestään. Järvellä tapahtuu ns. sisäistä kuormitusta. Myös kalastoa dominoi yksi laji, särki. Koekalastuksissa järvestä saatiin myös ahvenia ja haukia. Järvellä on ollut myös rapuja, mutta rapukannat ovat hävinneet. Liettynyt pohja ei sovellu ravun elinalueeksi. Luolalanjärvi on erinomainen lintujärvi. Järvellä pesii mm. sinisorsa, telkkä, nokikana, tukkasotka ja kyhmyjoutsen. Varsinkin kevät- ja syysmuuton aikaan järvellä vierailee satoja lintuja, joukossa myös uhanalaisia lajeja. Muuttoaikana järvellä tavataan monien muiden lajien ohella myös mm. harmaahaikaroita ja isokoskeloita sekä uiveloita, kauniita pohjoissuomalaisia lintuja. Luolalanjärven ja sen rantojen tulevaisuus ratkaistaan tulevien vuosien kaavoituksen yhteydessä. Järvelle on tarkoitus rakentaa lintutorni ja luontopolku, jotta naantalilaiset voivat tutustua järven monimuotoiseen ympäristöön. Naantalin uimarantatyyliä 1920-luvulla. Rehevöityminen tarkoittaa tapahtumasarjaa, jossa vesiekosysteemin tuotanto kasvaa. Tuotannon kasvuun vaikuttavat ravinteet sekä eloperäinen aines, joka hajotessaan vesistössä kuluttaa happea. Rehevöityminen ilmenee mm. rantojen levääntymisenä, veden samentumisena, sinilevien lisääntymisenä ja kalaston muutoksena. Leväkukinnaksi sanotaan vedessä elävien, useimmiten sinilevien, runsasta esiintymää veden pinnalla. Lietsalassa Naantalin ainoa tärkeä pohjavesialue Pohjavesialueet luokitellaan vedenhankintaa varten tärkeisiin alueisiin (lk I), soveltuviin alueisiin (lk II) ja muihin pohjavesialueisiin (lk III). Veden suotautuessa maaperään maan pintakerroksen biologiset ja kemialliset prosessit vaikuttavat veden laatuun. Laatu heijastaa myös valuma-alueen kallio- ja maaperää. Näin olleen eri pohjavesialueiden pohjavesi voi olla hyvinkin erilaista ja vierekkäisten kaivojenkin veden laatu voi olla erilainen. Pohjaveden suojelu tulee ottaa huomioon niin maankäytön suunnittelussa, rakentamisessa kuin muussakin alueella tapahtuvassa toiminassa. Pohjavettä ei saa pilata eikä sen laatua vaarantaa. 13

14 Vesi Naantalin kaupungin alueella Lietsalassa sijaitsee kaupungin ainoa vedenhankintaa varten tärkeäksi luokiteltu pohjavesialue, jossa sijaitsee Koivukummun vedenottamo. Muodostuma on kallioperän ruhjelaaksoon muodostunut harju, joka on savikerroksen peittämä. Aines on soraa ja hiekkaa. Alue on entistä meren pohjaa ja tämä vaikuttaa pohjaveden laatuun. Pohjavesi virtaa pääasiassa etelästä pohjoiseen. Pohjaveden laatua voivat muuttaa tai pilata mm. öljyjen ja vaarallisten aineiden huolimaton varastointi ja käsittely, jätevesien imeytys maahan, hiekan ja soran ottaminen sekä tiesuolan käyttö. Naantalin pohjavesialueella sijaitsee Lietsalan teollisuusalue. Raakavesi otetaan Raisionjoesta Naantalin kaupunki ostaa tarvitsemansa talousveden Raision-Naantalin vesilaitoskuntayhtymältä, joka turvautuu vedenhankinnassaan pääasiassa Raisionjoen pintaveteen. Jotta raakavedestä saadaan hyvää talousvettä, sitä on ensin käsiteltävä. Naantalin kaupungin talousvesi valmistetaan Raisiossa sijaitsevassa vesilaitoksessa. Vesilaitos omistaa myös kaksi pohjavedenottamoa, Turun kaupungin alueella sijaitsevan Härjänruopan vedenottamon sekä Naantalin Lietsalan pohjavesialueella sijaitsevan Koivukummun vedenottamon. Koivukummun vedenottamon käyttö on loppunut vuonna Naantalin kaupungin vesijohtoverkkoon on liittynyt noin 90 % kaupungin asukkaista. Veden kulutus (ilman öljynjalostamoa) on keskimäärin 3300 m 3 /vrk, josta teollisuuden osuus on noin 1200 m 3 /vrk. Asukasta kohti käytetään keskimäärin vettä vuorokaudessa seuraavasti: kerrostalo 155, rivitalo 135 ja omakotitalo 120 litraa. Terveysvalvontaviranomaiset valvovat säännöllisin näytteenotoin, että talousvesi täyttää sille asetetut laatuvaatimukset. Talousvedessä terveydellistä haittaa voivat aiheuttaa esim. bakteerit tai virukset. Talousvesi on Naantalissa ollut hyvää. Talousveden radon voi olla ongelma erityisesti porakaivovesissä. Sen sijaan radonia ei ole vesijohtolaitoksen vedessä. Terveysvalvontaviranomaiset tiedottavat talousveden laadusta kaupungin internetsivuilla ja Raision kaupungin paikallistelevisiossa. Poikkeuksellisista tilanteista tiedotetaan erikseen. 14

15 15 Maa

16 Maa Jätehuollon periaatteet ja merkitys Jätehuolto on osa tuotantoa ja kulutusta. Sekä tuotannosta että kulutuksesta tulevien jätteiden määrä on kasvanut ja jätteiden koostumus muuttunut monimutkaisemmaksi. Jätteitä voidaan hyödyntää tuotteiden raaka-aineina sekä energialähteinä ja näin saada taloudellista etua. Nykyään jätehuolto perustuukin seuraaviin periaatteisiin: jätteiden määrää ja haitallisuutta vähennetään, jätteitä käytetäään uudelleen ja kierrätetään ja jätteiden loppusijoitus järjestetään turvallisesti. Jätteistä voi aiheutua haittaa terveydelle, jätteet voivat olla myrkyllisiä tai jätteissä voi elää taudinaiheuttajia. Puutteellisesti hoidetun jätehuollon haitallisimpia ympäristövaikutuksia voivat olla vaikutukset pohja- ja pintavesiin, maaperän saastuminen sekä ympäristön roskaantuminen ja hajuhaitat. Jätteiden lajittelu ja kierrätys Jätteiden lajittelu, keräys ja kuljetus ovat keskeinen osa jätehuollon käytännön toteutusta. Paperinkeräys on pitkän historiansa aikana tullut tutuksi ja lasinkeräyksessäkin on jo vanhastaan hyvin toimiva järjestelmä. Yhdyskuntajätteistä lajitellaan yleensä ongelmajätteet, keräyspaperi, pahvi, lasi, metalli ja yhä yleisemmin myös biojätteet. Jätteiden kuljetuksista huolehtivat jätteenkuljetusyritykset. Merestä kerättyä saalista Vanhankaupungin rannan siivoustalkoissa. Naantalissa jätehuollosta vastaa Lounaisrannikon jätehuollon kuntayhtymä. Kuntayhtymän omistajakuntia ovat Naantalin lisäksi Raisio ja Masku ja yhteistyökuntia Rusko, Rymättylä, Merimasku, Lemu, Asakainen, Vahto, Velkua, Mietoinen, Nousiainen ja Mynämäki. Kuntayhtymä hoitaa kaikki jätehuollon toteutukseen liittyvät asiat. Naantalin kaupungin alueella sijaitsee 32 yleistä hyötyjätepistettä, joissa on paperin, lasin, metallin ja paristojen keräysastiat.lisäksi asunto-osakeyhtiöillä ja yhteisöillä on noin 90 omaa hyötyjätepistettä. Myös yrityksillä on omia hyötyjätepisteitä. Jätteenkuljetusyrittäjä tyhjentää astiat määrävälein. Paperija pahvijäte viedään Paperinkeräys Oy:lle, lasi Forssaan Suomen Uusioaines Oy:n lasinlajittelulaitokseen ja metalli Kuusakoski Oy:lle Heinolaan. Lajitteluja käsittelylaitoksista jäte jatkaa edelleen matkaansa hyötykäyttöön. Sekajätteet viedään Isosuon kaatopaikalle. Ongelmajätteitä kerää Yrjö-ongelmajäteauto, joka kiertää kuntien alueilla säännöllisen aikataulun mukaan. Naantalissa Yrjö-auto käy viisi kertaa vuodessa. Ongelmajätteitä voi viedä myös Isosuon jäteasemalle. Ongelmajätteet päätyvät Riihimäelle valtakunnalliselle ongelmajätteiden käsittelylaitokselle Ekokem Oy:lle. 16

17 Maa Isosuon jäteasema ja kaatopaikat Isosuon jäteasema sijaitsee Naantalin, Maskun ja Raision kuntien alueella. Se on otettu käyttöön vuonna 1984 ja tilaa jätteille on vielä ainakin 30 vuodeksi. Kaatopaikoilta syntyy metaanikaasua, joka on voimakas kasvihuonekaasu. Isosuolle on asennettu kaasunkeräysjärjestelmä ja syntyvä metaanikaasu poltetaan. Ympäristövaikutuksia tarkkaillaan tutkimalla pintaja pohjavesiä. Ennen Isosuon käyttöön ottamista yhdyskuntajätteet vietiin Luonnonmaalla sijaitsevalle Iilijärven kaatopaikalle. Iilijärven kaatopaikka suljettiin vuonna Kaatopaikkaa on käytöstä poistamisen jälkeen kunnostettu, pintarakenteita korjattu ja aluetta metsitetty ja maisemoitu. Myös Iilijärven kaatopaikan vesistövaikutuksia tarkkaillaan. Härkäsuon alueella, Naantalin pohjoisosassa sijaitsee Fortumin läjitysalue, jonne läjitettään Fortumin voimalaitoksen hyötykäyttöön soveltumatonta pohjakuonaa, lentotuhkaa ja kipsiä. Myös Härkäsuon pinta- ja pohjavesien laatua tarkkaillaan. Melu ja hiljaiset alueet Meluntorjunnan yleinen tavoite on terveellinen ja viihtyisä elinympäristö, jossa ei ole meluhaittoja. Yleisesti ottaen melua aiheutuu mm. liikenteestä, erilaisista tehtaista ja laitoksista sekä yksittäisistä tapahtumista. Melu voi aiheuttaa epäsuoria ja suoria terveyshaittoja. Se voi mm. häiritä työskentelyä, nukkumista, lepoa ja aiheuttaa stressiä. Pahimmillaan voimakas melu voi aiheuttaa kuulon heikkenemistä. Melu koetaan hyvin eri tavoin. Kuulijan herkkyys ja aikaisemmat kokemukset ja muut ulkoiset tekijät vaikuttavat melun kokemiseen. Hiljaisilla alueilla voidaan häiriintyä satunnaisista äänistä, jotka meluisemmilla alueilla jäävät huomaamatta. Melun häiritsevyys ei siis aina ole sidoksissa melun voimakkuuteen ja alueen melutasoon. Vanhan kaatopaikan tutkimusta. 1597,35 tn, 19,90% Rakennus- ja purkujäte 1053,38 tn, 13,27% Teollisuuden jäte 43,04 tn, 0,54% Teollisuuden lietteet 23,88 tn, 0,30% Teollisuuden erityisjäte 510,50 tn, 6,43% Yhdyskuntien lietteet 4727,66 tn, 60% Kiinteä yhdyskuntajäte Naantalin kaupungin alueella tuotetut jätteet vuonna Kaavoitus on keskeinen keino ennakolta torjua melua. Melulle on annettu valtakunnalliset ohjearvot, joita sovelletaan maankäytön suunnittelussa ja rakentamisessa. Melua voidaan torjua myös meluvallein, -aidoin, istutuksin sekä rakennusten rakenteellisin ratkaisuin. Naantalissa melua aiheutuu pääasiassa liikenteestä ja satunnaisesti eräistä teollisista toiminnoista. Naantalissa on tehty melun leviämismalleja ja mittauksia liikenteen, sataman ja teollisuuslaitosten melulle, viimeisimmät Humaliston kaavatyön yhteydessä. Lisäksi tarvittaessa tehdään mittauksia. 17

18 Maa Ympäristömme muuttuessa entistä meluisammaksi nousee hiljaisuuden kokeminen ja hiljaisten alueiden arvo entistä tärkeämmäksi. Muutamissa Suomen kaupungeissa onkin jo laadittu kartoituksia hiljaisista alueista. Kymmenittäin arvokkaita luontotyyppejä Luonnonsuojelun tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Luonnonsuojelua toteutetaan mm. rauhoittamalla alueita ja suojelemalla uhanalaisia eliölajeja ja luontotyyppejä. Luonnonsuojelualueiden perustamisen tavoitteena on säilyttää arvokkaita luontotyyppejä ja muodostaa eri luontotyyppejä edustava verkosto. Suojelun perusteena voivat olla myös maisemalliset ja kulttuuritekijät. Luonnonsuojelualueet palvelevat myös opetus-, tutkimusja virkistyskäyttöä. Luonnonsuojelualueita voidaan perustaa valtion ja yksityisille maille. Luonnonsuojelulaissa on lueteltu yhdeksän suojeltua luontotyyppiä: jalopuumetsiköt, pähkinäpensaslehdot, tervaleppäkorvet, hiekkarannat, merenrantaniityt, hiekkadyynit, katajakedot, lehdesniityt ja yksittäiset suuret maisemapuut. Luontotyypit ovat yleensä pienialaisia eikä niiden suojelu läheskään aina edellytä alueiden jättämistä koskemattomaksi, vaan joidenkin luontotyyppien luonnonarvojen ja ominaispiirteiden säilyttäminen vaatii jonkinlaista luonnonhoitoa. Lounais-Suomen ympäristökeskus tekee alueellaan päätöksen luontotyyppien rajauksesta ja suojelusta. Naantalissa on tehty laaja luontoinventointi ja luontotyyppien kartoitus. Naantalin luonnoltaan arvokkain yksittäinen alue on Luonnonmaan Tamminiemessä sijaitseva jalopuumetsä. Metsässä kasvaa tammea ja lehmusta, molempia yli sata kappaletta ja kymmenittäin suuria vaahteroita. Osa tammista on hyvinkin iäkkäitä. Alueelta on löydetty myös uhanalaiseksi (yksi äärimmäisen uhanalainen) luokiteltuja kovakuoriaislajeja, jotka ovat riippuvaisia juuri vanhasta lehtopuustosta. Tamminiemeä on esitetty perustettavaksi luonnonsuojelualueeksi. Naantalissa on kymmenittäin myös muita arvokkaita luontotyyppejä ja tärkeitä elinympäristöjä, on jalopuumetsikköjä, pähkinäpensaslehtoja, tervaleppäkorpia, katajaketoja ja yksittäisiä maisemapuita. Luontotyyppejä on kunnan eri osissa, mutta erityisesti voidaan mainita Luonnonmaan eteläpuolella sijaitseva Lapilan saari, joka on luonnoltaan hyvin monimuotoinen. Naantalin luonto-kulttuuripolku, Aurinkopolku kulkee Luonnonmaalla Haijaisissa ja Viialanjärvellä sekä Vanhassakaupungissa. Polun verrella on opastauluja, joissa kerrotaan Naantalin historiasta ja lähiluonnosta. Luonnossa 18

19 Maa liikkumista ja kuntoilua voivat kuntalaiset harrastaa myös Haijaisten, Suovuoren ja Kuparivuoren kuntoilureiteillä, joita hoidetaan ympäri vuoden. Jokamiehen oikeudet ja velvollisuudet luonnossa liikuttaessa Jokaisella kansalaisella on oikeus käyttää luontoa siitä riippumatta kuka on alueen omistaja. Luonnossa saa liikkua muualla, mutta oikeutta on rajoitettu pihamailla, pelloilla ja istutuksilla. Tilapäinen luonnossa oleskelu, kuten levähtäminen, telttailu ja uiminen samoin kuin marjojen ja sienien poimiminen ja rauhoittamattomien kukkien kerääminen on sallittua siellä missä liikkuminenkin. Myös vesillä ja jäällä on jokaisella oikeus kulkea. Vesillä liikkuja saa käyttää ranta-alueita lepoon ja virkistäytymiseen. Onkiminen ja pilkkiminen ovat myös maksuttomia jokamiehenoikeuksia. Nuotiota sen sijaan ei toisen maalle saa tehdä ilman lupaa. Jokamiehen oikeudet eivät myöskään oikeuta ajamiseen maastossa moottoriajoneuvolla ilman maan omistajan lupaa. Jokamiehen oikeutta saa kuitenkin käyttää niin, ettei aiheuta haittaa eikä häiriötä. Eivätkä roskat missään tapauksessa kuulu luontoon. Maankäytön suunnittelulla luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle ja kestävälle kehitykselle Naantalin katukuvatyyliä 1900-luvun alkuvuosilta. Alueiden käyttö ja rakentaminen tulee maankäyttö- ja rakennuslain mukaan suunnitella siten, että luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle ja edistetään kestävää kehitystä. Avoin keskustelu ja osallistuminen omaa elinympäristöä koskevaan päätöksentekoon, vuorovaikutteisuus ja monipuolinen asiantuntemus ovat tärkeitä tekijöitä nykyisessä maankäytön suunnittelussa. Aluiden käyttöä suunnitellaan eri tasoisen kaavoituksen avulla. Maakuntakaavassa osoitetaan maakunnan tavoiteltu kehitys. Maakuntakaavassa keskitytään valtakunnallisesti ja maakunnallisesti keskeisiin alueiden käytön kysymyksiin. Maakuntakaava ohjaa muuta kaavoitusta ja maankäyttöä. Yleiskaavalla suunnitellaan kunnan alueidenkäyttöä ja yhdyskuntarakennetta. Yleiskaavassa osoitetaan kunnan tavoiteltu kehittyminen ja toimintojen yhteensovittaminen. Siinä esitetään periaatteet ja osoitetaan alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja rakentamisen perustaksi. Yleiskaava voidaan laatia koko kuntaa koskevaksi tai osa-alueittain. Asemakaavan tarkoituksena on alueiden käytön yksityiskohtainen järjestäminen rakentamista ja muita tarkoituksia varten. Kaavatöiden yhteydessä laaditaan mm. ympäristöselvityksiä. Yleensä tutkitaan ainakin alueen luonnonarvot, mutta usein selvitetään 19

20 Maa Humaliston kaavatyön pohjaksi selvitettiin mm. melutasoa ja ilmanlaatua. myös melua, ilmanlaatua, saastuneita maita ja maisemallisia arvoja koskevia kysymyksiä. Varsinais-Suomen liitto on laatinut Turun kaupunkiseudun maakuntakaavan. Kaava-alueella on kahdeksan kuntaa: Turku, Naantali, Raisio, Kaarina, Lieto, Piikkiö, Paimio ja Rusko. Maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa marraskussa Kaavan vahvistaa ympäristöministeriö. Viime vuosina Naantalin rakentaminen on keskittynyt kaupungin pohjoisosiin, jonne on laadittu Soinisten, Soiniemen ja Immasen asemakaavat, joilla on ohjattu maankäyttöä ja rakentamista. Asemakaavojen valmisteluvaiheessa on alueilta tehty mm. luontoselvityksiä ja kaavat on laadittu mahdollismman paljon luontoa säästäen ja luonnonarvoja kunnioittaen. Naantalin yleiskaava on vuodelta Yleiskaava on osin vanhentunut ja se tullaan uusimaan lähivuosina. Osayleiskaavoja on laadittu kaupungin pohjoisiin osiin ja Humalistoon. Meluselvitys: nykytilanne, kokonaismelutaso (LAeq) päivällä keskimääärin. Lähde: Suomen Akustiikkakeskus Oy Ympäristöselvitykset osana Humaliston kaavatyötä Humaliston osayleiskaava on ollut vuosien merkittävin kaavatyö Naantalissa. Humaliston alue on noin 70 hehtaarin suuruinen ja se sijaitsee keskustan välittömässä läheisyydessä Luolalanjärven ja sataman välisellä, entisellä teollisuus- ja varastoalueella. Osayleiskaavoituksen tavoitteena on kehittää Humaliston alueesta kaupunkikeskustan laajenemisalue siten, että alue liittyy olevaan kaupunkirakenteeseen ja luonnonympäristöön toiminnallisesti, maisemallisesti ja kaupunkikuvallisesti ja että nykyiset satamaja teollisuustoiminnot ja tulevat toiminnot voidaan sovittaa luontevasti yhteen. Alue toteutetaan vaiheittain. Typpidioksidin korkein vuorokausiohjearvoon verrannollinen pitoisuus (µg/m 3 ) vuonna Pitoisuuksissa on huomioitu vain tutkimusalueen päästöt. Humaliston alueella ja alueen välittömässä ympäristössä on toimintoja, mm. kivihiilivoimalaitos, satama, elintarviketeollisuutta ja kauempana öljynjalostamo, joilla on merkittäviä ympäristövaikutuksia. Kaavatyötä varten onkin tehty useita ympäristöselvityksiä, jotta tiedetään ympäristön suunnittelulle asettamat rajoitteet ja reunaehdot ja ne voidaan ottaa huomioon kaavaa valmisteltaessa. Humaliston suunnittelun yhteydessä on selvitetty laskennallisin leviämismallein ja mittauksin alueen ilmanlaatua ja melutasoa sekä tutkittu maaperän puhtautta. Myös alueen luontoarvot on selvitetty. Rikkidioksidin korkein vuorokausiohjearvoon verrannollinen pitoisuus (µg/m 3 ) vuonna Pitoisuuksissa on huomioitu vain tutkimusalueen päästöt. Humaliston kaavatyön yhteydessä maankäyttö- ja rakennuslain mukainen vuorovaikutteisuus on ollut merkittävää. Erityisesti alueella ja sen läheisyydessä sijaitsevat yritykset ovat antaneet palautetta kaavatyön eri vaiheissa kaavaluonnoksista. Yritysten, viranomaisten ja kuntalaisten mielipiteet ja lausunnot ovat vaikuttaneet kaavan sisältöön. 20

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ tammikuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli tammikuussa muilla mittausasemilla tyydyttävä, paitsi ssa ja

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ tammikuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli tammikuussa hyvä Kaarinassa sekä Paraisilla ja tyydyttävä Turun

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ maaliskuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli maaliskuussa muilla mittausasemilla tyydyttävä, paitsi Paraisilla

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ elokuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli elokuussa kaikilla muilla asemilla hyvä, paitsi Paraisilla tyydyttävä.

Lisätiedot

Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla. Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla. Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä 7.11.2011 Ilmanlaadun seurantaa vuoden jokaisena tuntina HSY huolehtii jäsenkuntiensa

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ marraskuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli marraskuussa hyvä Raisiossa, Kaarinassa sekä Paraisilla ja

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ marraskuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus marraskuussa oli kaikilla muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla tyydyttävä.

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ joulukuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli joulukuussa hyvä ssa, Kaarinassa sekä Paraisilla ja tyydyttävä

Lisätiedot

maaliskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

maaliskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ maaliskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Maaliskuussa hengitysilmaa heikensi katupöly. Hengitysilman tavallisin laatuluokitus maaliskuussa oli ssa välttävä, Turun Kauppatorilla

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ joulukuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus joulukuussa oli kaikilla muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla tyydyttävä.

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ helmikuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli helmikuussa muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Valajärven valuma-alue Soita, metsää, harjuja; vähän peltoja: 15,01 km 2 : 4,3 x järven ala eli ei erityisen suuri 2.6.2009

Lisätiedot

KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region)

KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region) KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region) Ympäristönsuojelutarkastaja Kuopio, 29.11.2010 YMPÄRISTÖHALLINTO SUOMESSA ALUEHALLINTOVIRAS TOT - Ympäristölupien

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 4.12.

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 4.12. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 4.12.2008 Yleistä arviointiselostus on laaja sekä esitystavaltaan hyvä

Lisätiedot

YMPÄRISTÖONGELMAT. Vesien rehevöityminen Ilmansaasteet Kierrätys

YMPÄRISTÖONGELMAT. Vesien rehevöityminen Ilmansaasteet Kierrätys YMPÄRISTÖONGELMAT Vesien rehevöityminen Ilmansaasteet Kierrätys Vesien rehevöityminen Järviekosysteemien uhat Ylimääräisten ravinteiden kertyminen vesistöihin rehevöittää niitä. Ravinteita kertyy ihmistoiminnasta

Lisätiedot

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 Kaupunkirakenteen toimiala Rakentaminen ja Ympäristö Yleistä Tähän raporttiin on koottu yhteenveto Jyväskylän keskustan ja Palokan mittausasemien

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon

Maa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon Maa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon Jukka Ruuhijärvi ja Tapio Sutela, RKTL Mikko Olin, HY ympäristötieteen laitos Maa- ja metsätalouden vesistövaikutukset seminaari Helsinki 9.5.2014

Lisätiedot

Ryhmä 5. Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op

Ryhmä 5. Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op Ryhmä 5 Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op Perustiedot Ajankohta: kevätlukukausi, muiden moduulien jälkeen Korvaa: YMPP123 YMPP105 (biologia, avoin yliopisto) Koordinoi: YMP Keskeisin oppiaines.ideointia.

Lisätiedot

Ilmanlaatu paikkatietona Tilannekuva ilmanlaadun heikennyttyä Maria Myllynen, ilmansuojeluasiantuntija

Ilmanlaatu paikkatietona Tilannekuva ilmanlaadun heikennyttyä Maria Myllynen, ilmansuojeluasiantuntija Ilmanlaatu paikkatietona 4.11.2009 -Tilannekuva ilmanlaadun heikennyttyä Maria Myllynen, ilmansuojeluasiantuntija YTV vastaa ilmanlaadun seurannasta pääkaupunkiseudulla YTV huolehtii Helsingin, Espoon,

Lisätiedot

Littoistenjärven lammikkikartoitus

Littoistenjärven lammikkikartoitus Littoistenjärven lammikkikartoitus Lieto ja Kaarina 2012 Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus KTP:n Kasvintarkastuspalvelut Avoin yhtiö Suutarintie 26 69300 Toholampi Yhteyshenkilö:

Lisätiedot

Luettelo luontokohteista. Naantalin kaupunki. Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus SU

Luettelo luontokohteista. Naantalin kaupunki. Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus SU Luettelo luontokohteista 67050263.SU 3.3.2008 Naantalin kaupunki Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus Sisältö 1 1 LUONTOKOHTEIDEN LUOKITTELU YLEISKAAVASSA 2 2 LUONNONSUOJELUALUEET

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Miten vedenalaisen luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon vesiviljelyn sijainninohjauksessa?

Miten vedenalaisen luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon vesiviljelyn sijainninohjauksessa? Miten vedenalaisen luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon vesiviljelyn sijainninohjauksessa? Jari Setälä, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Velmu-seminaari Helsinki 8.12.2011 RKTL - Tietoa kestäviin

Lisätiedot

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Antton Keto ja Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus Vesikeskus Maankuivatus- ja vesiensuojeluseminaari Salaojakeskus & BSAG 26.5.2016 Suitian linna Esityksen

Lisätiedot

Ovatko jokamiehenoikeudet vanhentuneet? Simo Takalammi

Ovatko jokamiehenoikeudet vanhentuneet? Simo Takalammi Ovatko jokamiehenoikeudet vanhentuneet? Simo Takalammi 10.3.2016 Jokamiehenoikeudet vuosisatoja vanhaa pohjoismaista oikeuskulttuuria Eivät perustu kirjoitettuun lakiin, mutta ovat kiistämätön osa pohjoismaista

Lisätiedot

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon

Lisätiedot

Imatran ympäristöohjelma

Imatran ympäristöohjelma Imatran ympäristöohjelma Imatran kaupungin ympäristöohjelma on laadittu osana EAKRrahoitteista Etelä-Karjalan kuntien ympäristöohjelma -hanketta. Hankkeessa laadittiin ympäristöohjelmat jokaiselle Etelä-

Lisätiedot

Uudenkaupungin makeanvedenaltaan nykytila ja. käyttö tarvittavat toimet tilan ylläpitämiseksi ja. parantamiseksi

Uudenkaupungin makeanvedenaltaan nykytila ja. käyttö tarvittavat toimet tilan ylläpitämiseksi ja. parantamiseksi Uudenkaupungin makeanvedenaltaan nykytila ja käyttö tarvittavat toimet tilan ylläpitämiseksi ja parantamiseksi Kyösti Hallikainen 25.3.2014 2 Uudenkaupungin makean veden allas, perustietoa - rakennettu

Lisätiedot

Häiriötiedottaminen kaipaa kehittämistä? Jorma Helin Tiehallinto Liikenteen palvelut

Häiriötiedottaminen kaipaa kehittämistä? Jorma Helin Tiehallinto Liikenteen palvelut 1 Jorma Helin Tiehallinto Liikenteen palvelut 2 Tieliikenteen häiriötiedotusta tutkittiin Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa 276 249 332 274 261 694 346 347 348 344 337 259 338 325 322 310 130 301 249

Lisätiedot

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta Turun luonnonsuojeluyhdistys ry 7.12.2014 Martinkatu 5, 20810 TURKU Pj. Riikka Armanto Puh. 050-5265399 Email: riikka.armanto@gmail.com http://www.sll.fi/varsinais-suomi/turku Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Veera-hankkeen loppuseminaari 2.11.216 Janne Suomela Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Esityksen sisältö Yleistä alueen joista Jokien

Lisätiedot

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (5) KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA

UIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA Pyhtään kunta 20.4.2016 UIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja Pyhtään kunta, Siltakyläntie 175, 49220 Siltakylä 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja 1.3

Lisätiedot

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA Clean Watersin tarina alkaa Vapo Oy:n turvetuotannosta, jonka myötä on suunniteltu ja toteutettu suuri määrä vesienkäsittelyratkaisuja: noin 1000 laskeutusallasta

Lisätiedot

Pohjavesialueita koskevan lainsäädännön uudistukset

Pohjavesialueita koskevan lainsäädännön uudistukset Pohjavesialueita koskevan lainsäädännön uudistukset Kaavoituksen ajankohtaispäivä 14.6.2016 Ylitarkastaja Maria Mäkinen Varsinais-Suomen ELY-keskus 13.6.2016 Kartoituksen vaihe Tärkeät pohjavesialueet

Lisätiedot

Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa

Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa Diplomityön esittely Ville Turunen Aalto yliopisto Hankkeen taustaa Diplomityö Vesi- ja ympäristötekniikan laitokselta Aalto yliopistosta Mukana

Lisätiedot

Ravinteiden ja haitallisten aineiden kuormituksen vähentäminen vesienhoidon suunnittelulla

Ravinteiden ja haitallisten aineiden kuormituksen vähentäminen vesienhoidon suunnittelulla Ravinteiden ja haitallisten aineiden kuormituksen vähentäminen vesienhoidon suunnittelulla Hannele Nyroos Tuumasta toimeen Itämeren tilan parantamiseksi - merenhoidon sidosryhmätilaisuus 2.3.2015 Rake-sali,

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Sadevettä valuu pintavaluntana vesistöön. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Joki

Lisätiedot

Itämeri pähkinänkuoressa

Itämeri pähkinänkuoressa Itämeri pähkinänkuoressa www.itamerihaaste.net www.ostersjoutmaningen.net www.balticseachallenge.net 12.2.2012 1 Itämeri on ainutlaatuinen, koska sen on: Suhteellisen nuori meri. Jääkauden jälkeen alkanut

Lisätiedot

Vesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön

Vesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön Vesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön Ympäristötietoinen Uusimaa -päivä 5.11.2012 Marketta Virta, Uudenmaan ELY-keskus Mitä vesienhoitosuunnittelu on?

Lisätiedot

ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA VERKOSTON ALUEISIIN

ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA VERKOSTON ALUEISIIN ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA 2000 -VERKOSTON ALUEISIIN 2007 1. Taustaa Natura 2000 verkosto on Euroopan Unionin kattava luonnonsuojelulle tärkeiden

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Varsinais-Suomi 2015, maaliskuu Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 5.6.2015 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden

Lisätiedot

Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei

Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei 1. Tunnetaanko tilalla muodostuvien jätevesien laatu ja niille soveltuvat käsittelymenetelmät? 2. Toimiiko asuinrakennusten jätevesien käsittely

Lisätiedot

Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan

Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan o Itämeri pähkinänkuoressa o Vedenlaadun kehitys Ulkoinen kuormitus Lämpötila ja suolapitoisuus Mitä on sisäinen kuormitus? Ravinteet

Lisätiedot

OHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista?

OHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista? JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista? Haja-asutusalueiden jätevesien vaikutus kohdistuu pääosin lähiympäristöön. Maahan johdetut jätevedet voivat

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti syyskuulta 2016

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti syyskuulta 2016 KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti syyskuulta 216 YHTEENVETO TULOKSISTA Syyskuussa syksy ei vielä edennyt kovin pitkälle, vaan säätyyppi pysyi varsin lämpimänä. Syyskuussa

Lisätiedot

Muut levähavainnot 2010

Muut levähavainnot 2010 Muut levähavainnot 2010 Säännöllisen seurannan ulkopuolella tehdyt levähavainnot vuodelta 2010. 1= vähän levää Levää on havaittavissa vihertävinä hiutaleina tai tikkusina vedessä. Levää näkyy, jos vettä

Lisätiedot

MATTI-tietojärjestelmä ja PIMA-kunnostukset tilastokatsaus

MATTI-tietojärjestelmä ja PIMA-kunnostukset tilastokatsaus MATTI-tietojärjestelmä ja PIMA-kunnostukset tilastokatsaus Mutku ry 21.3.2013 Outi Pyy, Suomen ympäristökeskus Käsiteltävät aiheet Maaperän tilan tietojärjestelmä Tietojärjestelmän kohteet Alueiden kunnostaminen

Lisätiedot

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2016

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2016 Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia 216 ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 216 METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN

Lisätiedot

Hiljaisuus kansallispuistoissa ja luonnonsuojelualueilla sekä niiden hoito- ja käyttösuunnitelmissa. Mikael Nordström Tieteiden talo 8.10.

Hiljaisuus kansallispuistoissa ja luonnonsuojelualueilla sekä niiden hoito- ja käyttösuunnitelmissa. Mikael Nordström Tieteiden talo 8.10. Hiljaisuus kansallispuistoissa ja luonnonsuojelualueilla sekä niiden hoito- ja käyttösuunnitelmissa Mikael Nordström Tieteiden talo 8.10.2015 Photo: Metsähallitus / Reijo Juurinen 2 Kansallispuistot ja

Lisätiedot

ASIKKALAN kunta. Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

ASIKKALAN kunta. Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ASIKKALAN kunta Lauttaniemen ranta-asemakaava ja Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos 12.11.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS Lauttaniemi 12112015.doc Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Uimavesiprofiili Nunnalahti

Uimavesiprofiili Nunnalahti Uimavesiprofiili Nunnalahti Naantalin kaupunki 2011 Terveystarkastaja Kirsi Puola Työnjohtaja Mikko Kaareskoski UIMAVESIPROFIILI - Nunnalahti 2 YLEISTÄ UIMAVESIPROFIILISTA... 4 1. YHTEYSTIEDOT... 6 1.1

Lisätiedot

Asemakaavan sisällöstä. VARELY / Ympäristövastuualue / Alueiden käyttö / Maarit Kaipiainen

Asemakaavan sisällöstä. VARELY / Ympäristövastuualue / Alueiden käyttö / Maarit Kaipiainen Asemakaavan sisällöstä 11.4.2013 Asemakaava: yksityiskohtaisin kaavataso Asemakaava on yksityiskohtaisin kaavataso. Sillä ohjataan maankäyttöä ja rakentamista paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan,

Lisätiedot

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 7 ) TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET 1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle

Lisätiedot

ELYt ja merialueiden suunnittelu

ELYt ja merialueiden suunnittelu ELYt ja merialueiden suunnittelu Varsinais-Suomen EL- keskus, Outi Vesakoski, Luonnonsuojelu 15.4.2010 1 2 ELYt ja luonnon monimuotoisuus Tehtävät Valvoo suotuisan suojeluntason toteutumista lajeilla ja

Lisätiedot

Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016

Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 29.2.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 Vesinäytteet Enäjärven Elämännokan syvänteeltä otettiin 17.2.2016 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta.

Lisätiedot

Pohjavedenotto talousvedeksi teknisten, sosiaalisten ja ympäristöön liittyvien riskien ja ongelmien vertailu

Pohjavedenotto talousvedeksi teknisten, sosiaalisten ja ympäristöön liittyvien riskien ja ongelmien vertailu Pohjavedenotto talousvedeksi teknisten, sosiaalisten ja ympäristöön liittyvien riskien ja ongelmien vertailu TkK Aleksi Wallin Oulun yliopisto Tutkimuskysymykset - Vesilaitosten näkökulma riskeihin - Millaiset

Lisätiedot

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa Selkämeren kansallispuisto i ja sen hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa Mikael Nordström Puh. 0400-445234, sähköposti: mikael.nordstrom@metsa.fi t 25.5.2011 Rauma Mikä on Metsähallitus? Metsähallituksen

Lisätiedot

Kirkonkylän osayleiskaava

Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset

Lisätiedot

Ruoppausten valvonta ja ruoppaukset Salon seudulla

Ruoppausten valvonta ja ruoppaukset Salon seudulla Ruoppausten valvonta ja ruoppaukset Salon seudulla Ruoppausinfo Salon kaupungintalo 7.3.2013 Ilmoittaminen Kaikesta koneellisesta työstä tehtävä ilmoitus valvovalle viranomaiselle (ELY tai kaupunki) Kunta

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NAANTALIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖVIRASTO / SUUNNITTELUOSASTO SANTALANTIEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue Asemakaavoitettava alue sijaitsee Naantalin Luonnonmaalla, noin

Lisätiedot

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Varsinais-Suomi 2014, joulukuu Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 21.1.2015 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden

Lisätiedot

SULKAVAN KUNTA HASULAN JA KOSKUTJÄRVEN KYLÄT KÄRKIHARJUNMÄEN JA LÄHIALUEIDEN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

SULKAVAN KUNTA HASULAN JA KOSKUTJÄRVEN KYLÄT KÄRKIHARJUNMÄEN JA LÄHIALUEIDEN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Sulkavan kunta 1(5) SULKAVAN KUNTA HASULAN JA KOSKUTJÄRVEN KYLÄT KÄRKIHARJUNMÄEN JA LÄHIALUEIDEN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-

Lisätiedot

ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87)

ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87) Liite 5 / Ymp.ltk 21.1.2014 / 8 ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 21.1.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI

Lisätiedot

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3. Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.2012 Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet (maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

Ympäristömegatrendit osaksi yritysten arvoketjua

Ympäristömegatrendit osaksi yritysten arvoketjua Ympäristömegatrendit osaksi yritysten arvoketjua Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Ympäristöosaaminen arvoketjussa 20.9.2011 Teknologiateollisuus, Helsinki Kuva: Lauri Rotko/Plugi Megatrendit - lähtökohdat

Lisätiedot

Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki. Mitä jäte on? Lainsäädäntö 30.10.2012. Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy

Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki. Mitä jäte on? Lainsäädäntö 30.10.2012. Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy 31.10.2012 Anna Sarkkinen ja Paula Wilkman, Mitä jäte on? Jätelain mukaan jätteellä tarkoitetaan

Lisätiedot

KIVIAINESHUOLLON KEHITYSKUVAT UUDELLAMAALLA. Johtaja Riitta Murto-Laitinen

KIVIAINESHUOLLON KEHITYSKUVAT UUDELLAMAALLA. Johtaja Riitta Murto-Laitinen KIVIAINESHUOLLON KEHITYSKUVAT UUDELLAMAALLA Johtaja Riitta Murto-Laitinen 2.10.2008 Uudenmaan liiton alue ja jäsenkunnat Tampere HYVINKÄÄ MÄNTSÄLÄ Lahti KARKKILA Turku Hanko Helsinki NUMMI- PUSULA SAMMATTI

Lisätiedot

Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Pirkanmaalla

Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Pirkanmaalla Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Pirkanmaalla Yhteenveto hankkeesta Maakuntahallitus 14.9.2015 Pohjavesien suojelun ja MAAKUNTAKAAVA kiviaineshuollon yhteensovittaminen

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

FCG Planeko Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 ( 7 ) Hangon kaupunki Kantakaupungin yleiskaava 104-C9376

FCG Planeko Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 ( 7 ) Hangon kaupunki Kantakaupungin yleiskaava 104-C9376 FCG Planeko Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 ( 7 ) HANGON KAUPUNKI OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63, 64 ) 1 PERUSTIEDOT KAAVAN NIMI: KANTAKAUPUNGIN YLEISKAAVA KAAVA-ALUE: Kaava-alue

Lisätiedot

Helsingin kaupungin ympäristökeskus ja vesienhoito Helsingin edustan merialueella. Jari-Pekka Pääkkönen 26.2.2015

Helsingin kaupungin ympäristökeskus ja vesienhoito Helsingin edustan merialueella. Jari-Pekka Pääkkönen 26.2.2015 Helsingin kaupungin ympäristökeskus ja vesienhoito Helsingin edustan merialueella Jari-Pekka Pääkkönen 26.2.2015 Helsingin vesialueet 500,88 km 2 merialuetta 0,86 km 2 sisävesiä (213,75 km 2 maata) 2 2.3.2015

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5398/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5398/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/2016 1 (1) 220 Asianro 5398/10.03.00.01/2016 Poikkeaminen (KH) / Kuopio 297-510-10-33 Va. yleiskaavajohtaja Matti Asikainen Strateginen maankäytön suunnittelu Selostus Rakennuspaikka

Lisätiedot

Uusiutuvan energia hanke Kuusiselän kaatopaikalle ja välittömään ympäristöön. Narkauksen paliskunnan kanta?

Uusiutuvan energia hanke Kuusiselän kaatopaikalle ja välittömään ympäristöön. Narkauksen paliskunnan kanta? Tuulialfa Oy Knuutintie 3 as.2 00370 Helsinki www.tuulialfa.fi Y-2683287-6 Uusiutuvan energia hanke Kuusiselän kaatopaikalle ja välittömään ympäristöön. Narkauksen paliskunnan kanta? Viite: Napapiirin

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4.3.2013 KOKEMÄEN KAUPUNKI RISTEN VANHAN KOULUN ASEMAKAAVA RISTEN (201) KAUPUNGINOSAN OSAKORTTELI 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa (OAS) täydennetään

Lisätiedot

Vesienhoito ja maatalous

Vesienhoito ja maatalous Vesienhoito ja maatalous Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena 9.6.2014, Pori Sanna Kipinä-Salokannel Varsinais-Suomen ELY-keskus, Vesien tilan yksikkö Vesienhoidon suunnittelu Vesistöaluekohtainen

Lisätiedot

Miten kunta voi edistää ravinteiden kierrätystä alueellaan? Ravinneneutraali kunta -hanke. Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus

Miten kunta voi edistää ravinteiden kierrätystä alueellaan? Ravinneneutraali kunta -hanke. Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus Miten kunta voi edistää ravinteiden kierrätystä alueellaan? Ravinneneutraali kunta -hanke Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus 29.9.2015 Esityksen sisältö RANKU-hanke, tavoitteet ja toteutus Mikä

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 4087/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 4087/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/2016 1 (1) 186 Asianro 4087/10.03.00.01/2016 Poikkeaminen (KH) / Kuopio 297-471-1-45 Yleiskaavajohtaja Juha Romppanen Strateginen maankäytön suunnittelu Selostus Rakennuspaikka

Lisätiedot

TIETOISKU VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUS Lyhyt katsaus valtiovarainministeriön esitykseen

TIETOISKU VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUS Lyhyt katsaus valtiovarainministeriön esitykseen VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUS Lyhyt katsaus valtiovarainministeriön esitykseen Valtionosuusjärjestelmän tarkoituksena on taata kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen järjestäminen ja niiden

Lisätiedot

Liikenteen ympäristövaikutuksia

Liikenteen ympäristövaikutuksia Liikenteen ympäristövaikutuksia pakokaasupäästöt (CO, HC, NO x, N 2 O, hiukkaset, SO x, CO 2 ) terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti, ilmasto pöly terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti melu, tärinä

Lisätiedot

KAJAANIN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET VUODELTA 2004

KAJAANIN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET VUODELTA 2004 KAJAANIN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET VUODELTA 04 Kajaanin kaupunki Ympäristötekninen toimiala Ympäristö ja maankäyttö 04 ILMANLAADUN SEURANTA KAJAANISSA Kajaanin ilmanlaadun seurannan toteuttavat Kajaanin

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177 EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

Porvoon jalostamon ympäristötulos

Porvoon jalostamon ympäristötulos Porvoon jalostamon ympäristötulos 2015 Sisältö Syötöt ja tuotanto Käytetyt polttoaineet Päästöt ilmaan Päästöt veteen Jäähdytysvesi Jätteet Energiatehokkuus Ympäristöinvestoinnit Vaikutukset ympäristöön

Lisätiedot

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista 22.9.2006 Käytännön toteuttaminen: Osoitettiin pääkaupunkiseudun 15 vuotta täyttäneelle väestölle Tutkimuksen teki TNS Gallup Aineisto kerättiin

Lisätiedot

Kiviaineshuolto kaavoituksessa

Kiviaineshuolto kaavoituksessa Kiviaineshuolto kaavoituksessa Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Esityksen sisältö Kaavahierarkia ja VAT Maakuntakaavan rooli ja Pirkanmaan maakuntakaava Yleiskaavoitus Eri kaavatasojen

Lisätiedot

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta

Lisätiedot

Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus

Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus 17.5.2016 kaavajärjestelmä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) (tarkistettu )

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) (tarkistettu ) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4.3.2013 (tarkistettu 03.12.2013) KOKEMÄEN KAUPUNKI RISTEN VANHAN KOULUN ASEMAKAAVA RISTEN (201) KAUPUNGINOSAN OSAKORTTELI 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa

Lisätiedot

LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010

LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO 2010 1 LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet 2010 Kaupunginvaltuuston hyväksymät Loimaan kaupungin

Lisätiedot

KALKKIA VEDENPUHDISTUKSEEN

KALKKIA VEDENPUHDISTUKSEEN KALKKIA VEDENPUHDISTUKSEEN Vesi tärkein elintarvikkeemme SMA Mineral on Pohjoismaiden suurimpia kalkkituotteiden valmistajia. Meillä on pitkä kokemus kalkista ja kalkin käsittelystä. Luonnontuotteena kalkki

Lisätiedot

Jenni Kankaanniemi. Lento. Annele Heikkilä & Mirja Uusi- Illikainen. Karppinen Minttu Koskela & Aino Lainesalo. Julia Koskimies & Roosa Vanhanen

Jenni Kankaanniemi. Lento. Annele Heikkilä & Mirja Uusi- Illikainen. Karppinen Minttu Koskela & Aino Lainesalo. Julia Koskimies & Roosa Vanhanen Biologian kurssi 3: Ympäristöekologia Globaalit eli maailmanlaajuiset biodiversiteettiä kaventavat ympäristöongelmat (ekologiset häiriöt) Tutustu huolella omaan aiheeseesi ja laadi selkeä esitys siitä

Lisätiedot

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta Puhdas Vesi projekti Vapo Oy:n vastuullisuusseminaari TOTEUTUS 10-12-14 1, Projektipäällikkö Turvetuotanto - yksi kuormittaja muiden joukossa Valtakunnallisesti

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILIN LAATIMINEN: REIJOLA

UIMAVESIPROFIILIN LAATIMINEN: REIJOLA 1/10 UIMAVESIPROFIILIN LAATIMINEN: REIJOLA YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Jokikatu 8, faksi (013) 267 4474 Sivu 2/10 SISÄLLYSLUETTELO 1 Taustaa... 3 2 Uimavesiprofiilin sisältö... 4 2.1 Maantieteellinen sijainti...

Lisätiedot

Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset. Pori

Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset. Pori Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset Pori 19.12.2013 Poikkeamisen edellytykset (MRL 172 ): Poikkeaminen ei saa: aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden

Lisätiedot

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (7) JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava ja ranta-asemakaavan muutos, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis-

Lisätiedot