SELVITYS NOKIAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖN TILASTA. Nokian kaupunki Ympäristökeskus ympäristönsuojeluyksikkö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SELVITYS NOKIAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖN TILASTA. Nokian kaupunki Ympäristökeskus ympäristönsuojeluyksikkö"

Transkriptio

1 SELVITYS NOKIAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖN TILASTA 2005 Nokian kaupunki Ympäristökeskus ympäristönsuojeluyksikkö 2005

2 Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ ILMA VESISTÖT Pohjavesi Reittivesistöt Järvet Muut vesistöt PILAANTUNEET MAA-ALUEET MELU LUONTO Luonnonsuojelu Luontoon vaikuttavat tekijät JÄTTEET YHTEENVETO LÄHTEET LIITTEET

3 1. YLEISTÄ Tämä selvitys Nokian kaupungin ympäristön tilasta ja ympäristön kuormittumisesta perustuu ympäristönsuojelulain 25 pykälään. Ympäristönsuojelulaissa sanotaan, että kunnan on alueellaan huolehdittava ympäristön tilan seurannasta ja seurantatiedot on julkaistava tarvittavassa laajuudessaan. /1/ Nokialla olevan teollisuuden, energian tuotannon ja liikenteen päästöt aiheuttavat haittaa ympäristölle. Ympäristön tilaa arvioidaan ja tutkitaan päästöjen sekä niiden vaikutusten perusteella. Kaikki päästöt eivät kuitenkaan vaikuta välittömästi ympäristöön, vaan vaikuttavat ajan kuluessa välillisesti. Selvityksessä kartoitetaan Nokian ympäristön tilaa aiemmin tehtyjen tutkimusten ja selvitysten pohjalta. Selvitys on jaettu kuuteen eri osa-alueeseen. Kussakin osaalueessa tullaan käsittelemään ympäristön tilaan vaikuttavia syitä, päästöjä, tämän hetkistä ympäristön tilaa, päästöjen vaikutuksia ympäristöön sekä ympäristön tilaan vaikuttavien syiden ja päästöjen torjuntaa. Selvityksessä käydään läpi eri osa-alueiden tulevaisuuden näkymiä eli arvioitua kehitystä ja sen suuntaa. Selvitystä varten ei ole tehty laskennallisia analyysejä osa-alueiden tulevaisuuden ennustamiseksi. Sen sijaan tulevaisuuden näkymissä tullaan ottamaan huomioon yleinen kehityssuunta. Viimeisessä osiossa eli yhteenvedossa käydään läpi asioita, joita tarvitsisi tutkia tai seurata nykyistä enemmän. Selvityksen teossa ovat avustaneet Sinikka Jalo, Veikko Tervo ja Riitta Jurttila Pirkanmaan jätehuolto Oy:stä, Heikki Kokkonen Pirkanmaan ympäristökeskuksesta ja Marketta Hyvärinen Tiehallinnosta. 2. ILMA Nokian ilmaa kuormittavat lähinnä teollisuus, liikenne ja energian tuotanto. Kuormittavista tekijöistä liikenne ja energian tuotanto ovat haitallisempia ympäristölle kuin teollisuus. Teollisuuden ilmapäästöksi voidaan lukea myös hajupäästöt ja liuotinpäästöt. Nokian ilman laatu on ollut hyvä kahdenkymmenen vuoden ajan. Ilman laatu on viimeisten kymmenen vuoden aikana parantunut entisestään, kun PVO Lämpövoima Oy:n, Fortum Oy:n ja Valmet Oy:n energian tuotannossa käytetty hiili ja öljy on korvattu osittain maakaasulla. /2/ Öljyn käyttöä lämpöenergian tuotannossa ei kuitenkaan ole lopetettu kokonaan. Uusilla pientaloalueilla lämmitetään pääasiassa sähköllä ja vanhoilla alueilla on kaukolämpö. Liikenne aiheuttaa suuren osan Nokian ilmapäästöistä. Kolme valtatietä ja raskasta teollisuutta palveleva liikenne yhdessä kasvavan asukasmäärän ja hajautuvan yhdyskuntarakenteen kanssa lisää liikenteestä aiheutuvia päästöjä myös tulevaisuudessa. /2/ Ilmaa kuormittavien rikkidioksidi- ja typpioksidien pitoisuudet ilmassa Nokialla eivät ole ylittäneet raja-arvoja yli kahteenkymmeneen vuoteen. Pääosin ilman typpioksidit 3

4 ovat peräisin PVO Lämpövoima Oy:n energian tuotannosta ja liikenteestä. Vuonna 2000 typpioksidipäästöt teollisuudesta sekä energian tuotannosta olivat 89,95 tonnia ja liikenteestä 425 tonnia. /3/ Vuonna 1989 Oy Nokia Ab Paperin voimalaitoksen eli nykyisin PVO Lämpövoima Oy:n typpioksidipäästöt olivat 738 t. Oksidipäästöjen ilmassa olevien pitoisuuksien määrä ei ylitä raja-arvoja. Tämän vuoksi alueella ei tarvita jatkuvaa ilman laadun mittaamista. Oksidipäästöjen lisäksi Nokian ilmaa kuormittavat hiukkaset, joiden määrä ilmassa erityisesti keväisin on suuri. Keväisin hiekoitushiekan kuivumisen seurauksena hiukkasten kokonaisleijuman raja-arvo ylittyy. /2/ Nykyään haitta-aineiden pitoisuudet ovat laskeneet uuden tekniikan ja maakaasun käyttöön oton myötä. Ilman typen oksidien määrän kehitystä on mallinnettu. Mallinnuksen perusteella vuonna 2020 typenoksidien määrä vähenisi vuoden 2000 pitoisuuksista noin 43 prosenttia. Suurimman osan ilman typen oksideista tulee tulevaisuudessa tuottamaan liikenne. /3/ Nokialla tehdyssä ilman laadun perusselvityksessä (1990) ehdotettiin tehtäväksi jäkäläkartoituksia, joiden avulla voitaisiin selvittää rikkilaskeuman vaikutusta ympäristöön. Jäkäläkartoituksia Nokialla on suoritettu vuosina 1991 ja Kartoituksen mukaan jäkäläkanta oli elpynyt rikkipitoisuuksien laskun seurauksena. Nokialla oli kuitenkin vieläkin vuonna 1997 jäkäläautioita. Typpikuormituksesta hyötyvän viherleväpeitteen määrä oli lisääntynyt. /2, 4, 5/ Nokian suurimmat toimijat ilmoittavat päästönsä ympäristönsuojelun tietojärjestelmään. Nokialla toiminnoista ilmaan aiheutuvat päästöt ovat hiilidioksidi, metaani, VOC -yhdisteet ja typenoksidit. Liitteessä 3 on esitetty päästöistään ilmoitusvelvollisen teollisuuden ja energiantuotannon ilmapäästöt vuodelta /6/ Teollisuuden ja energiantuotannon aiheuttamien ilmapäästöjen lisäksi aiheutuu liikenteestä ilmaa kuormittavia päästöjä. VTT:llä lasketaan vuosittain kuntakohtaisesti liikennemäärien perusteella liikenteen ilmaan aiheuttamat päästöt. Liikenteen laskennalliset päästöt Nokialla vuonna 2003 on esitetty liitteessä 5. /7/ Verrattaessa liikenteen ja ilmoitusvelvollisten toimintojen päästöjä toisiinsa, liite 3 ja liite5, voidaan huomata liikenteen kuormituksen olevan suurempi. Kuitenkin on huomioitava, että liikenteen ja toimintojen päästöt sisältävät erilaisia yhdisteitä, joiden vaikutukset ilman tilaan ovat erilaisia. Nokialla sijaitseva teollisuus aiheuttaa ilmaan myös hajupäästöjä. Nokian keskustaalueella sijaitsevien Nokian Renkaat Oyj:n ja Nokian Jalkineet Oy:n tehtaat aiheuttavat ajoittain hyvinkin runsasta hajua ympäristöönsä. /2/ Myös Nanso Oy:n tehtaalta pääsee joskus ilmaan hajupäästöjä. Ilmaan joutuvat hajupäästöt johtuvat prosessien kuumentamisvaiheiden ilmaan haihtuvista kemikaaleista. Vuonna 2002 Nokian Renkaat Oyj ja VTT tekivät yhdessä selvityksen hajupäästöjen esiintymisestä rengastehtaan ympäristössä. /8/ Myös Nokian kaupungin jätevedenpuhdistamoilta pääsee välillä hajupäästöjä. 4

5 3. VESISTÖT 3.1. Pohjavesi Nokialla on paljon vesistöjä. Vesistöinä tässä selvityksessä tarkoitetaan pohjavettä, reittivesistöjä, järviä ja jokia. Nokialla sijaitsee yksi merkittävä pohjavesialue. Järviä on yli 60 kappaletta ja jokia kuusi kappaletta. Nokialla olevia vesistöjä tutkitaan ja niiden laatua seurataan jatkuvasti. Sarpatin- / Maatialanharjussa sijaitsee I luokan pohjavesialue, josta valmistetaan talousvettä suurimmalle osalle Nokian asukkaista. Pohjavesialueeseen kuuluu osana tekopohjaveden imeytysalue, joka sijaitsee kaupungin keskustassa Viikinharjussa. Haja-asutusalueella asuvista kuntalaisista vain osa on kunnallisen vesihuollon piirissä. Muut haja-asutusalueiden asukkaat ovat riippuvaisia omista kaivoistaan. Viikinharjun pohjavesialueen tilaa ja kuormitusta seurataan jatkuvasti. Seuranta on tarpeellista, koska pohjavesialue on riskialtis ja siellä on useita riskejä aiheuttavia toimintoja. Pohjavesialueella sijaitsee 40 vuotta sitten käytöstä poistettu Häpesuon kaatopaikka, polttoaineiden jakeluasema, hautausmaa ja asutusta. Alueen asuinkiinteistöillä on öljylämmitys. Pohjavesialueen läpi kulkee Nokian moottoritie ja Nokianvaltatie, joka on kaupungin pääväylä ja sisääntuloväylä kaupunkiin. Myös Vihnusjärvi on Nokian vedenhankinnan kannalta tärkeä. Vihnusjärven vettä pumpataan tekopohjaveden muodostamista varten Viikinharjuun. Vihnusjärven vettä kulkeutuu myös vedenottamon pohjavesikaivoihin rantaimeytyksen kautta. Vihnusjärven rannalla olevat uimaranta ja kesäteatteri sijaitsevat lähellä vedenottamoa. Vihnusjärveen laskee Myllypuro, joka kulkee Tampereen puolella teollisuusalueen lävitse. /9, 10/ Pohjavesialueella riskejä ovat polttoaineiden jakeluasemien säiliöiden vuodot sekä talojen öljysäiliöiden vuodot. Pohjavesialueilla sijaitsevien teiden suolaus ja teillä tapahtuvien haitallisten tai vaarallisten aineiden kuljetukset aiheuttavat sellaisenaan riskin. Myös onnettomuus-tilanteissa autoista maahan valuvat nesteet ovat riski pohjavedelle. Kaatopaikalta ja hautausmaalta voi pohjaveteen joutua haitallisia aineita, kuten raskasmetalleja. Pohjavedelle riskejä aiheuttaa Vihnusjärven uimaranta, jonka hiekkarannan kohdalla pohjavesi lähellä maanpintaa aiheuttaen veden rantaimeytyksen. Osa Vihnusjärven vedestä joutuu rantaimeytyksenä pohjaveteen, jonka takia Vihnusjärven ja Myllypuron veden saastuminen aiheuttaa pohjaveden saastumisen. /10/ Pohjavesien ongelmina, erityisesti haja-asutusalueilla, ovat olleet radon ja arseeni. Radon ja arseeni johtuvat Nokian maaperästä. Arseenia esiintyy myös keskustassa sijaitsevalla pohjavesialueella. Radonia ja arseenia voidaan poistaa vedestä, mutta se on kustannuksiltaan kallista. Ongelmia ollaan poistamassa rakentamalla kaupungin vesijohtoverkostoa haja-asutusalueille, jonne perustetaan vesiosuuskuntia. Verkosto laajenee muutaman vuoden sisällä esimerkiksi Sorvaan ja Tottijärvelle. /9/ 5

6 3.2. Reittivesistöt Nokian keskusta-alueen pohjavesi on laadultaan hyvää. Muiden pohjavesien laatu on yleisesti hyvää, mutta paikoin veden laatu on tyydyttävää arseenin, radonin, raudan, mangaanin tai maaperän muuten huonon laadun takia. Pohjaveden laatua tarkkaillaan säännöllisesti keskustan pohjavesialueella ja Häpesuon kaatopaikan alueella kaupungin toimesta. Häpesuon kaatopaikalle on tekeillä riskiselvitys. Muita pohjavesiä tarkkaillaan ainoastaan silloin, kun kaivovesien laatua tarkastellaan kaivon omistajan toimesta. Nokialla yhtyy monta reittivesistöä. Monien eri vesistöjen vedet virtaavat Nokianvirran kautta kohti Kokemäenjokea ja rannikkoa. Koska reittivesistöt ovat olleet tärkeitä kulkuväyliä ennen vanhaan, on vesistöjen rannoille rakennettu kyliä, kaupunkeja ja tehtaita. Vesistöjen rannoilla olevat toiminnot, kuten jätevedenpuhdistamot ja teollisuuslaitokset kuormittavat vesistöistä lähinnä Nokianvirtaa ja Kulovettä. Nokialle tulevat Tampereen suunnalta Ähtäri Pihlajaveden reitti, Keuruun reitti ja Näsijärven reittiin. Ähtäri Pihlajaveden ja Keuruun reitti laskevat Näsijärven reittiin ennen Nokialle tulemista. /11/ Hämeenlinnan suunnalta Nokialle tulevat Längelmäveden Hauhon reitti ja Vanajaveden reitti. /11/ Ikaalisten suunnalta tulee Ikaalisten reitti. Ikaalisten reitti laskee Kuloveden - Rautaveden reittiin, johon laskevat myös Näsijärven reitti, Längelmäveden Hauhon reitti ja Vanajaveden reitti. /11/ Reittivesistöt kuuluvat kaikki Kokemäenjoen vesistöalueeseen. Reitti-vesistöjen veden laatua tarkkaillaan säännöllisesti Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n, alueen kuntien ja alueellisten ympäristökeskusten toimesta. /12/ Nokialle tulevien Pyhäjärven ja Ikaalisten vesistöreittien veden laatu vaihtelee välttävästä erinomaiseen. Pyhäjärven veden laatu on tyydyttävää. Veden laatu muuttuu hyväksi vasta Nokianvirrassa, Melon voimalaitoksen ja Kuloveden välillä. Ikaalisten reitin vesi on laadultaan hyvää, joten se ei huononna Kuloveden Rautaveden reitin veden laatua. Vesistö puhdistaa itse itseään. Tämä on huomattavissa vesistöjen tilasta tehdyissä selvityksissä. Pintavesien laatu Pirkanmaalla on esitetty liitteessä 2. /13/ Kaupungilla on kaksi jätevedenpuhdistamoa, Haavistolla ja Siurossa. Jätevedenpuhdistamoiden puhdistetut jätevedet lasketaan Haavistolta Nokianvirtaan ja Siurosta Kuloveteen. Jätevesien ravinne- ja haitta-ainepitoisuudet kuormittavat jonkin verran purkuvesistöä, kuitenkin pitoisuudet ovat pysyneet annetuissa raja-arvoissa. Ravinne- ja haitta-ainepitoisuudet ovat laskeneet vuosien aikana. Veteen kohdistuvien päästöjen lista on pitkä. Veteen kohdistuvista päästöistä tärkeimpiä ja määrällisesti suurimpia ovat ravinnepäästöt, joista tärkeimmät on esitetty 6

7 liitteessä 4 (Nokialla toimivien päästöistään ilmoitusvelvollisten toimintojen päästöjä veteen vuodelta 2003). /6/ Vesistöjen veden laatu tulee toivottavasti parantumaan lainsäädännön ja tekniikan kehittymisen myötä. Nokialla veden laatu on parantunut osittain sisäisen luonnollisen puhdistumisen kautta. Eliöt ja eläimet käyttävät vedessä olevia ainesosasia ravinnokseen. Uhkana kuitenkin on uuden Tampereen kaupunkiseudun jätevedenpuhdistamon sijoittaminen Nokialle Järvet 3.4. Muut vesistöt Nokialla sijaitsee kokonaan tai osittain yli 60 järveä. Nokian vesistöjen yhteispinta-ala on 53,40 km 2. Pinta-alassa on mukana myös joet. Luvussa on mukana Pyhäjärven ja Kuloveden selkävesiä, joita käsitellään myös kohdassa 3.2. /12/ Veden laatua tutkitaan vuosittain eri vuodenaikoina useilla järvillä. Kaksi Nokian järvistä on mukana valtakunnallisessa leväseurannassa kesäisin. Kyseinen seuranta tehdään viikoittain samasta kohtaa Vihnusjärvellä ja Tottijärvellä. Levän esiintyminen ja sen määrä kuvaa järven tilaa laadullisesti. /14/ Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry on tehnyt julkaisun Nokian järvien veden laadusta ja virkistyskelpoisuudesta. Julkaisussa on luokiteltu järvet laatuluokkiin happitalouden, rehevyystason, happamuusasteen ja humusleimaisuuden perusteella. /12/ Muutama järvi on mukana neutralointi-projektissa, jonka Partek Oyj lahjoitti Nokialle vuonna Projektin hoitoa on jatkanut Nordkalk Oyj vuodesta 2001 lähtien. Projektissa mukana olevat järvet kuuluvat Alinenjärven reittiin. Happamia järviä on kalkittu vuosina 1992, 1995,1997,1998, 2001 ja Kyseisten järvien veden laatua seurataan mittauksilla vuosittain. Kalkituksen seurauksena on järvien veden laatu parantunut. /12, 15/ Nokialla järviä kuormittavat haja-asutuksen jätevesipäästöt, metsien ja peltojen kuivatusvedet sekä happamat sateet. Haja-asutuksen jätevesien ravinnepäästöt järviin aiheutuvat puutteista käsittelyjärjestelmissä. Talousjätevesien käsittelyä koskevassa valtioneuvoston asetuksessa on annettu aikaa asti aikaa muuttaa käsittelyprosessi säännösten mukaisesti ympäristöä vähemmän kuormittavaksi. /16/ Nokialla on vuonna 2000 tehty haja-asutuksen jätevesiselvitys, jossa on kartoitettu haja-asutusalueella käytössä olevia puhdistusmenetelmiä. Nokian järvien veden laatu vaihtelee vuosittain. Laadun muutoksiin eivät vaikuta ainoastaan kuormitus vaan myös vuosittainen sadanta. Merkittävin tekijä, joka muuttaa järvien veden laatua on valuma-alueilta tuleva ravinnehuuhtouma. Tulevaisuudessa tulisikin kiinnittää huomiota valuma-alueiden laadulliseen kuntoon ja haja-asutuksen jäteveden käsittelyyn. Muut vesistöt eli Nokialla sijaitsevat joet ja purot ovat riippuvaisia järvien tilasta sekä ympäristön toiminnoista. Tässä selvityksessä käsitellään vain merkittävimpiä alueen jokia ja puroja. 7

8 Nokian taajama-alueen halki virtaavat Kyyninoja ja Laajanoja ovat Pohjois-Nokialla sijaitsevien järvien laskuojia. Kumpikin puro kulkee asutusalueiden ja kaupungin keskustan halki. Purot yhdistyvät toisiinsa ennen laskuaan Nokianvirtaan. Kummassakin purossa esiintyy alkuperäinen purotaimenkanta. Purotaimenen luonnollisten elinolojen turvaamiseksi on Laajanojalle vuonna 2005 tehty kunnostusselvitys. Tarkoituksena on palauttaa puro luonnonmukaiseksi, jotta taimenkanta olisi turvattu. Puroja kuormittavat liikenteen päästöt, keskusta-alueen asutus sekä teollisuus. Kuormittavana vaikutuksena puroihin voidaan laskea myös tehdyt rakenteet, jotka poikkeavat purojen luonnollisista rakenteista, kuten sillat ja rummut. Kyyninojaa kuormittaa kaatopaikan suotovedet, joiden määrä ja haittaainepitoisuudet ovat vähentyneet vuonna 1992 tehtyjen kaatopaikan viemäröintien avulla. /12/ Matalusjoki on Pinsiön harjusta alkunsa saava joki, joka laskee Jokisjärveen. Joki on rauhoitettu ja se kuuluu Natura 2000 verkostoon. Matalusjoessa elää uhanalainen laji sekä luontotyyppeinä on edustettuna pikkujokien vesikasvillisuus, lähteet, lähdesuot ja pohjoiset lehdot. Joessa on uhanalaisen lajin lisäksi myös taimenia. Veden laatu vaihtelee yläjuoksun hyvästä alajuoksun tyydyttävään ja paikoittain välttävään. Veden laatuun vaikuttaa hajakuormitus ja erityisesti joen varrella olevilta pelloilta tuleva typpikuormitus. Pirkanmaan ympäristökeskus tarkkailee Matalusjoen vedenlaatua säännöllisesti. /12/ Lanajoki, toiselta nimeltään Sarkolanjoki, saa alkunsa Murtoon-järvestä ja laskee Kuloveden Sarkolanlahteen. Lanajoki on yksi Nokian suurimmista joista. Sen vesi on laadultaan tyydyttävää. Laatuluokitus perustuu Murtoonjärvestä tehtyihin määrityksiin, koska Lanajoen vesi on ainoastaan Murtoonjärven vettä. Lanajokea kuormittaa joen varren maanviljelys ja haja-asutuksen jätevesipäästöt. /12/ Lanajoen rannalla on toiminnassa oleva saha sekä kaksi käytöstä poistettua myllyä. 4. PILAANTUNEET MAA-ALUEET Nokialla on runsaasti pilaantuneita maa-alueita. Osa likaantumisista on tapahtunut vähitellen ajan kuluessa. Ennen ympäristöä ja sen kuormittamista ei huomioitu samalla tavalla kuin nykyään. Nokian maaperää kuormittavia tekijöitä ovat polttoainevuodot, öljyvuodot, kemikaalivuodot, jätteet ja teiden suolaukseen käytettävä natriumkloridi. Osa kuormittavista tekijöistä pilaa maata vain harvoin onnettomuuden tai vahingon seurauksena. Muutamat tekijät, kuten suola ja jätteet kuormittavat maaperää säännöllisesti. Nokialla pilaantuneita maa-alueita on 49 kappaletta. Eri maa-alueiden pilaantumisen tasossa on eroja. Pilaantuneet maa-alueet jaetaan kolmeen eri riskiluokkaan. Nokialla korkeimmassa riskiluokassa (A) on vain 8 maa-aluetta. Kahdessa alemmassa riskiluokassa (B-C) on yhteensä 41 maa-aluetta. Pilaantumisen erot aiheutuvat pilaavan aineen laadusta ja vaikutusajasta. Pilaantuneiden maiden esiintymiseen Nokialla vaikuttaa teollisen toiminnon loppuminen tai tuotantolaitosten siirtyminen uusiin paikkoihin kunnan sisällä. /17/ 8

9 Taulukko 1, Pilaantuneiden maiden jakautuminen eri toimintoihin ja luokkiin Yhteensä Luokka A Luokka B Luokka C Tekstiili- ja nahkateollisuus 1 1 Sahat 2 2 Kyllästämöt 4 4 Kemiallinen metsäteollisuus 1 1 Kemian- ja muoviteollisuus 2 2 Metalliteollisuus Huolto- ja jakeluasemat Korjaamot ja romuttamot Energialaitokset 1 1 Kaatopaikat Jätevedenpuhdistamot 2 2 Ampumaradat Nokian keskustassa kaava-alueella sijaitsee vanha käytöstä poistettu Häpesuon kaatopaikka. Häpesuolle perustettu kaatopaikka on toiminut muutaman vuosikymmenen Nokian kaatopaikkana. Sinne on viety yhdyskuntajätteen lisäksi myös teollisuuden jätettä. Kaatopaikan toiminta on loppunut 1960 luvulla. Vanhan kaatopaikan vaikutuksia ja kuormitusta ympäristöön tarkkaillaan jatkuvasti, koska se sijaitsee I luokan pohjavesialueella. Kaatopaikan päälle on rakennettu osittain pienteollisuus- ja asuinrakennuksia. Häpesuon entisen kaatopaikan alueelle tullaan tekemään ympäristöselvitys lähi aikoina. Pilaantuneita maa-alueita on viime vuosien aikana kunnostettu, jos pilaantumisen taso tai alueen nykyinen käyttö on kunnostuksen mahdollistanut. Osa pilaantuneista maaalueista saadaan kunnostettua lähivuosien aikana. Kunnostamisen korkeiden kustannusten takia on joissakin tapauksissa odotettu kunnostettavalle alueelle käyttötarvetta, joka tekisi kunnostamisen kannattavaksi. Pilaantuneita maa-alueita löytyy ja syntyy lisää ajan kuluessa. Pilaantuneiden maaalueiden lukumäärällistä kehitystä ei voida arvioida, koska pilaantumiset tapahtuvat yleensä vahingossa. Samalla aikaa pilaantuneita maita kunnostetaan jatkuvasti. 5. MELU Nokialla melua aiheuttavat pääasiassa teollisuus, liikenne, ampumaradat ja moottoriradat sekä rakentaminen siihen liittyvine louhintoineen ja murskauksineen. Teollisuuden aiheuttama melu on paikkakohtaista ja sen laajuus ei ole suuri. Teollisuuden melukuormitusta esiintyy Linnavuoressa ja kaupungin keskusta-alueella tehtaiden ympäristössä. Linnavuoressa melua aiheuttaa Sisu Diesel Oy ja Patria Aviation Oy. Keskusta-alueella melua aiheuttavat Nokian renkaat Oyj, Georgia- 9

10 Pacific Finland Oy ja Nokian Lämpövoima Oy. Teollisuuslaitosten aiheuttamia meluja on mitattu ja melualueita kartoitettu. Melkein kaikissa teollisuuslaitoksissa Nokialla on tehty useita meluselvityksiä ja melumittauksia. Meluselvitykset kuuluvat osana teollisuuslaitosten ympäristölupiin. Nokialla on vuonna 1991 suoritettu melumittauksia taajama-alueella. Mittauksissa selvitettiin katu- ja tiealueen aiheuttamaa melua. Päiväaikaan suoritetuissa mittauksissa liikenteen aiheuttama melu oli valtatie 11:n ja 12:n sekä paikoittain Nokian valtatien ja Emäkoskentien alueella hieman päälle 70 db(a), joka oli korkein melutaso koko taajama-alueella. /18/ Myös Nokian moottoritiestä, valtatie 12:sta ja muista Tiehallinnon teistä on tehty meluselvitykset. Kaupungin läpi kulkee Tampere-Pori rata, jolla on henkilö- ja tavaraliikennettä. Nokialla rautatien varrella on paljon asutusta, minkä vuoksi rautatieliikenteen aiheuttamasta melusta on tehty melumittauksia ja selvityksiä. Nokialla sijaitsee kolme ampumarataa. Ampumaratojen ympäristölle aiheutuvaa meluhaittaa pyritään määrittämään erilaisilla selvityksillä. Kaikilla kolmella ampumaradalla on ympäristölupakäsittely kesken. Yhdellä ampumaradalla on suoritettu kattavat melumittaukset. Kahdella muulla ampumaradalla ei ole melumittauksia ja -mallinnuksia vielä suoritettu, mutta ne tullaan suorittamaan lähiaikoina. Nokian pohjoisosissa sijaitsee Nokian Renkaat Oyj:n koeajorata, ajoharjoittelurata sekä moottoriurheiluratoja. Moottoriradat sijoittuvat kaikki samalle alueelle. Radoille on haettu ympäristölupia, jotka ovat tällä hetkellä valitusvaiheessa. Ympäristölupahakemuksissa on määritettynä moottoriratojen aiheuttamat meluhaitat ympäristöön. Meluhaittojen selvittämiseksi on alueella tehty melumittauksia ja melumallinnuksia. 6. LUONTO Selvityksen luonto-osuudessa käsitellään luonnonsuojelu ja luontoon vaikuttavat tekijät omina kokonaisuuksinaan. Nokialla on useita erilaisia luontotyyppejä. Luontotyyppien kirjo takaa useiden eri eläin- ja kasvilajien esiintymisen. Lajien joukkoon mahtuu muutama harvinainen ja uhanalainen laji. Nokialla on luonnonsuojelualueita, Natura alueita, luokiteltuja arvokkaita kallioalueita ja uhanalaisia sekä harvinaisia eläimiä ja kasveja. Keväisin ja syksyisin kaupungin alueella pysähtyy useiden eri lajien muuttolintuja muuttomatkallaan. Suojellut alueet ovat jo suojelun turvin osittain turvattuja päästöiltä. Kaikkia päästöjä ei voida poistaa tai rajoittaa Luonnonsuojelu Nokialla on Natura alueita kuusi kappaletta. Nokian Natura 2000 alueita ovat Kaakkurijärvet, Luotosaari, Pöllönvuori, Matalusjoki (osittain Hämeenkyrön puolella), Myllypuro (osittain Tampereen puolella) ja Lapinvuori. /19/ Ainoastaan osa Kaakkurijärvien alueesta ja osa Luotosaaresta sijaitsevat Nokian omistamilla maa- 10

11 alueella. Muut Natura 2000 alueet sijaitsevat kokonaan yksityisten omistajien maaalueilla. Matalusjoesta on kerrottu enemmän kohdassa 3.4. Natura 2000 alueet aiheuttavat rajoituksia myös lähialueiden toiminnoille. Luonnonsuojelualueita Nokialla on 17 kappaletta ja lisää alueita tullaan perustamaan varsinkin Natura alueille. Nokialle on perustettu luonnonsuojelualueita kaupungin hakemuksesta ja yksityisten ihmisten maille maanomistajien hakemuksesta. Luonnonsuojelualueista kahdeksan on kokonaan tai osittain Natura alueilla. Luonnonsuojelualueilla on uhanalaisia kasvilajeja sekä kahdella alueella on valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittäviä kallioalueita. Luonnonsuojelualueiden lisäksi Nokialla on kahdeksan luonnonmuistomerkkiä. Muistomerkit voivat olla puita, puuryhmiä, kiviä tai muita luonnonerikoisuuksia. Nokialla on esimerkiksi Pirkkalankoivuja ja Pirunpesänkivi luonnonmuistomerkkeinä. Nokialla on luokiteltu arvokkaita kallioalueita ja luontokohteita sekä -tyyppejä. Alueellisesti merkittäviä kalliokohteita Nokialla on 27 kappaletta. /20/ Maakunnallisesti luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaita kallioalueita Nokialla on 18 kappaletta. Nokialla sijaitsevat kallioalueet kuuluvat pääasiassa arvokkaaseen tai erittäin arvokkaaseen arvoluokkaan. /21/ Uuteen selvitykseen on lisäksi valittu 13 muuta arvokasta luontokohdetta. Nokialla luontokohteisiin on valittu mm järvien lahtia, joilla useat linnut pesivät tai pysähtyvät muuttomatkan aikana lepäämään. Tiettyä luontotyyppiä edustavia alueita on 31 kappaletta, mutta vain seitsemästä alueesta on tehty päätökset. Luontotyypeistä pähkinäpensaslehdot ja jalopuumetsiköt ovat yleisempiä Nokialla. Nokialta löytyy myös uhanalaisia ja harvinaisia eläimiä ja kasveja. Vain muutamat näistä sijaitsevat Natura 2000 alueilla tai luonnonsuojelualueilla. Harvinaisten kasvien esiintymiä Nokialla on 22 kappaletta. Uhanalaisten kasvilajien esiintymiä on 87 kappaletta. Uhanalaisten eläinten esiintymäalueita on yhdeksäntoista kappaletta, joista suurin osa on liito-oravien pesimäalueita. Pääasiassa esiintymät ovat suojelemattomilla alueilla. Harvinaisia kasveja ja eläimiä uhkaavat yhdyskunnan laajeneminen sekä muut ympäristön muutokset. Alueita, joilla harvinaisia ja uhanalaisia eläimiä ja kasveja on, ei voida kokonaan suojella yhdyskunnan laajentuessa vielä rakentamattomille alueille Luontoon vaikuttavat tekijät Luonto reagoi ympäristössä tapahtuviin muutoksiin herkästi. Kuormituksen vaikutuksesta ovat useat kasvi- ja eläinlajit kadonneet tai taantuneet. Nykyisen kehityksen ja päästöjen haitta-ainepitoisuuksien pienentyessä ovat useiden lajien muutokset palautuneet alkuperäisiksi sekä lajien yksilömäärät ovat alkaneet lisääntyä. Luonnon kuormittamista voidaan säädellä erilaisilla luvilla. Lupien ehtoihin voidaan sisällyttää aikarajoja sekä muita rajoitteita toimintaa ympäröivän luonnon kuormittumisen vähentämiseksi. Lupien avulla saadaan esimerkiksi pienennettyä melun, ilmapäästöjen ja jätteiden aiheuttamia kuormituksia. Lupien ehtoja tukee lainsäädännön uudet ja vanhat rajat ja määräykset. Nokian pohjoisosissa on useita kiviaineksen louhinta-alueita. Maa-aineksen oton seurauksena katoaa kallioita ja niiden mukana useat alueelle tyypilliset eläin- ja 11

12 kasvilajit katoavat. Maa-aineksen otto aiheuttaa melukuormitusta laajalle alueelle. Nokian pohjoispuolella sijaitsevat Natura ja luonnonsuojelualueet ovat alttiita maa-aineksen otosta aiheutuvalle melulle. Nokian kaupunki on ympäristö-luvissa rajoittanut maa-aineksen oton tietyllä ajan jaksolla suojellakseen ympäristöalueiden luontoa. 7. JÄTTEET Tässä selvityksessä jätteellä tarkoitetaan yhdyskunta-, teollisuus- ja ongelmajätettä. Yhdyskuntajäte sisältää myös jätevesilietteet Nokian kaupungilla on yleiset jätehuoltomääräykset, jotka ovat vuodelta Määräyksissä annetaan ohjeita jätteiden oikealle käsittelylle ja sijoitukselle. Ohjeissa käsitellään lisäksi jätteiden keräystä ja kuljetusta. Määräyksien tarkoituksena on suojella ympäristöä ja vähentää ympäristökuormitusta. Jätehuoltomääräyksiä ollaan päivittämässä yhteistyössä muiden Pirkanmaan jätehuollon osakaskuntien kanssa vuoden 2005 aikana. /22/ Nokian kaupungin alueelta jätteet kerätään ja kuljetetaan Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n Koukkujärven jätteenkäsittelykeskukseen (kuivajätteet) ja Tarastejärven jätteenkäsittelykeskukseen Tampereelle (biojätteet). Koukkujärven jätteenkäsittelykeskus sijaitsee Nokian pohjoispuolella. Koukkujärvi oli aikaisemmin Nokian kaupungin omistama ja ylläpitämä kaatopaikka. Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n perustamisen yhteydessä vuonna 1994 Koukkujärven kaatopaikka siirtyi vuoden 1995 alusta Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n hoidettavaksi. /23, 24/ Koukkujärven jätteenkäsittelykeskukseen tuotiin vuoden 2004 aikana ,89 tonnia jätettä. Jätteenkäsittelykeskukseen tuotu jäte sisälsi kaatopaikkajätettä, kuivajätettä, lietettä, siistausjätettä, erityisjätettä, maa-aineksia, puujätettä, rakennusjätettä ja risuja. Alla olevassa taulukossa on eriteltynä Nokialta Koukkujärven jätteenkäsittelykeskukseen vuonna 2004 viedyt jätejakeet määrineen. /25/ Taulukko 2, Nokialta vuonna 2004 Koukkujärven jätteenkäsittelykeskukseen viedyt jätteet /25/ Jätelaatu Määrä (t) Kaatopaikkajäte (ei asumisessa syntyvää jätettä) 2 641,84 Kuivajäte (asumisessa syntyvä jäte) 5 175,48 Rakennusjäte 753,92 Puujäte 471,00 Risut 343,64 Liete ,22 Siistausjäte 6 439,12 Muu muuntumaton jäte 4 131,20 Erityisjäte 439,92 Ylijäämämaa 3 277,62 Lievästi pilaantunut maa 2 549,70 Yhteensä ,66 Nokian kaupungin jätevedenpuhdistamoiden lietteet on viety jätteenkäsittelykeskukseen kompostoitavaksi ja edelleen hyödynnettäväksi kaatopaikan maisemoinnissa. Lietteen käsittely tulee muuttumaan vuoden 2006 alusta lähtien. 12

13 Lietteen kompostoinnin ympäristölupa päättyy vuoden 2005 lopussa. Lietteen käsittelyyn aumakompostointina on haettu jatkolupaa, mutta lietteen käsittelyyn suunnitellaan myös laitosratkaisua, jolla pyritään vähentämään kompostoinnin hajuhaittoja. /26/ 8. YHTEENVETO Nokian kaupungin ympäristön tila on kokonaisuutena katsottuna hyvä. Joidenkin osaalueiden kohdalla on kuitenkin hieman parantamisen varaa. Muutokset voivat tapahtua itsellään tekniikan ja ajattelumallien kehittyessä sekä uudistuvan lainsäädännön myötä. Ei ole tarpeen alkaa tehdä laaja-alaisia mittauksia tai selvityksiä. Muutaman osa-alueen kohdalla annetaan ehdotus mittauksien suorittamiseen tai selvitysten laatimiseen. Selvityksessä mainitut ympäristöntilan seurantamuodot ovat melkein kaikki jatkuvia. Seurannoissa tarkasteluaika vaihtelee kahdesti vuodessa tehtävistä mittauksista muutaman vuoden välein suoritettavaa tutkimukseen. Seurantaa suorittaa Nokian kaupunki, Pirkanmaan ympäristökeskus sekä Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry sekä konsulttiyritykset eri toiminnanharjoittajien toimeksiannosta. Ilman laadun jatkuvaan seurantaan Nokialla ei ole tarvetta tulevaisuudessa, koska rikki- ja typpidioksidipäästöt ovat sen verran pienet ja päästöjen määrät eivät tule kasvamaan raja-arvot ylittäviksi. Ainoastaan liikenteen ilmapäästöt tulevat kasvamaan tulevaisuudessa jonkin verran. Järvivesien laadun seurantaa jatketaan samalla tavalla, kuin on toimittu lähivuosina. Tutkimuksia voitaisiin suorittaa lisäksi sellaisilla järvillä, joissa tutkimuksia ei ole lähivuosien aikana suoritettu. Tulevaisuudessa tulee löytymään uusia pilaantuneita maa-alueita. Lupamenettelyn ja valvonnan kautta tulee pilaantuneiden alueiden määrä kuitenkin laskemaan. Muiden kuin lupavelvollisten toimintojen tarkempi ohjeistaminen ja valvonta vähentäisivät myös pilaantumisen riskiä. Meluselvityksiä ja mittauksia tulisi tehdä lähivuosien aikana uudestaan lisääntyneen liikenteen takia. Uusissa selvityksissä tulisi huomioida erikseen teollisuuden ja liikenteen aiheuttamat meluhaitat. Uudet selvitykset tulisi ulottaa keskusta-aluetta laajemmalle alueelle, jolloin voitaisiin vertailla Nokian meluhaittoja kokonaisvaltaisesti. Teollisuuslaitosten melumittaukset on joissakin tapauksissa määritelty tehtäväksi tietyin aikavälein ympäristölupapäätöksessä, jos se on katsottu tarpeelliseksi. Luonnolle aiheutuvaa kuormitusta voidaan tulevaisuudessa pienentää ihmisten käyttäytymismallien muutoksilla ja uuden tekniikan käyttöönotolla. Tulevaisuudessa tulisi tutkia mahdollisuutta uusien luonnonsuojelualueiden perustamiseksi uhanalaisten ja harvinaisten kasvilajien sekä uhanalaisten eläinlajien esiintymien ja reviirien ympärille. Lintujen muuttomatkojen lepäilyalueille tulisi perustaa 13

14 uudentyyppisiä luonnonsuojelualueita, jotka toimisivat luonnonsuojelualueina vain lintujen muuttoaikoina. Jätteitä tullaan käyttämään yhä enemmän hyödyksi ja kierrättämään. Tekniikan kehityksen mukana tulee jätteiden määrä vähenemään, koska jätestatus katoaa hyötykäytön ja kierrättämisen takia. Jätteestä tulee raaka-ainetta tai lisäainetta sekä jalostettuna valmis tuote. Jätteen vähentämiseen ja hyödyntämiseen tarvitaan kuntalaisten ja yritysten yhteistyötä. Myös uudistuvan lainsäädännön ja kehittyvien käsittelytekniikoiden myötä tulee hyödyntämiskelvottoman jätteen määrä vähenemään. 14

15 LÄHTEET 1. Ympäristönsuojelulaki 86/ Nokian kaupunki, Ilmanlaadun perusselvitys, AIR-IX Oy, 1990, Tampere 3. Nokian kaupungin jäkäläkartoitus vuonna 1997, Jyväskylän yliopisto, ympäristöntutkimuskeskus, Tutkimusraportti no. 153/1997, Nokian kaupunki, Jäkäläkartoitus, AIR-IX Oy, 1991, Tampere 5. Ilmatieteen laitos Ilman laadun tutkimus, Tampereen seudun typenoksidipäästöjen leviämismallit vuosille 2000 ja 2020, 2002, Helsinki 6. Ympäristöhallinto, Ympäristönsuojelun tietojärjestelmä, kuntavahti 7. VTT, Lipasto, Liisa, internet-sivut, Nokian Renkaat Oyj, internet-sivu, Nokian Renkaat Oyj:n ympäristöselonteko Nokian kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma, Nokian pohjavesialueen suojelusuunnitelma, Nokian kaupunki ja Hämeen ympäristökeskus, 1995, Tampere 11. Kokemäen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry, internet-sivu, Kokemäen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry, selvitys, Nokian kaupunki, Veden laatu ja virkistyskelpoisuus Nokian kaupungin alueella sijaitsevissa järvissä, Ympäristöhallinto, internet-sivut, , Pirkanmaan ympäristökeskus, Vesien käyttökelpoisuusluokitus 14. Ympäristöhallinto, internet-sivut, , Pirkanmaan ympäristökeskus, Leväseuranta 15. Nordkalk Oyj, internet-sivut, Valtioneuvoston asetus 542/2003 Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla 17. Puhelinkeskustelu Heikki Kokkosen kanssa Melumittaukset, Nokian kaupunki 19. Ympäristöhallinto, internet-sivut, , Pirkanmaan ympäristökeskus, Nokian Natura-alueet 20. Pirkanmaan liitto, Pirkanmaan merkittävät kallioalueet, inventointi 1991, 1992, Tampere 21. Suomen ympäristökeskus, Hämeen läänin luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet, 1996, Helsinki 22. Nokian kaupunki, Jätehuoltomääräykset, Pirkanmaan jätehuolto Oy, internet-sivut, Sinikka Jalon ja Veikko Tervon sähköpostiviesti, Riitta Jurttilan sähköpostiviesti, Pirkanmaan ympäristökeskus, Alueelliset ympäristöjulkaisut nro 351, Pirkanmaan alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma, vaihe 1, 2004, Tampere 15

16 LIITTEET Liite 1: Nokian kaupungin kartta Liite 2: Pintavesien laatu Pirkanmaalla Liite 3: Nokian kaupungin alueella toimivien päästöistään ilmoitus-velvollisten toimintojen päästöjä ilmaan vuodelta 2003 Liite 4: Nokian kaupungin alueella toimivien päästöistään ilmoitus-velvollisten toimintojen päästöjä veteen vuodelta 2003 Liite 5: Nokian kaupungin alueen laskennalliset liikenteen pakokaasupäästöt vuodelta 2003 Liite 6: Nokian alueen Natura-, luonnonsuojelu- ja luontotyyppialueet sekä muut luontokohteet kartta 16

17 Liite 1 NOKIAN KAUPUNGIN KARTTA 1:

18 Liite 2 18

19 Liite 3 NOKIAN KAUPUNGIN ALUEELLA TOIMIVIEN PÄÄSTÖISTÄÄN ILMOITUSVELVOLLISTEN TOIMINTOJEN PÄÄSTÖJÄ ILMAAN VUODELTA 2003 Hiilidioksidi, FOSS (t) Metaani (kg) Muut VOC-yhdisteet (NMVOC) (kg) Typen oksidit NO 2 :na (t) Fortum Lämpö Oy, 1 984,95 7,00 Pitkäniemi Nanso Oy 3100, ,00 5,5 Nokian lämpövoima Oy ,96 74,14 Nokian Renkaat Oyj, ,00 Nokian tehdas Patria Finavetic 2 860,00 Pirkanmaan Jätehuolto Oy, ,00 Koukkujärven jätteenkäsittelykeskus Rikkidioksidit SO 2 (t) Hiukkaset (t) Sisu Diesel ,6 0,4 0,3 Suomen Kumitehdas Oy ,00 Yhteensä , , ,00 96,24 0,4 0,3 Lähde: Ympäristöhallinto, Ympäristönsuojelun tietojärjestelmä, kuntavahti; ympäristölupahakemukset 19

20 Liite 4 NOKIAN KAUPUNGIN ALUEELLA TOIMIVIEN PÄÄSTÖISTÄÄN ILMOITUSVELVOLLISTEN TOIMINTOJEN PÄÄSTÖJÄ VETEEN VUODELTA 2003 BOD 7 (kg) BOD 7 ATU (kg) COD dikromaatti (kg) Kokonaisfosfori (kg) Kokonaistyppi (kg) Virtaama jätevesi (m 3 ) Virtaama jäähdytysvesi (m 3 ) Georgia- Pacific Finland Oy , , , , ,00 Nokian Lämpövoima Oy ,00 Nokian Renkaat Oyj ,00 Nokian viemärilaitos, Kullaanvuori , ,00 656, , ,00 Nokian viemärilaitos, Siuro 1 348, ,00 32, , ,00 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Pitkäniemi 198, ,70 10, , ,00 Purso Oy 2 347,55 583, ,27 Yhteensä , , , , , , ,00 Lähde: Ympäristöhallinto, Ympäristönsuojelun tietojärjestelmä, kuntavahti 20

Suomen ympäristökeskuksen OIVApaikkatietopalvelun

Suomen ympäristökeskuksen OIVApaikkatietopalvelun Suomen ympäristökeskuksen OIVApaikkatietopalvelun käyttö Sanna Vienonen Suomen ympäristökeskus (perustuen Mirjam Orvomaan esitykseen) Viranomaisten uudet työkalut talousveden laadun turvaamiseksi 4.6.2015

Lisätiedot

Uimavesidirektiivin. Suomessa. Johtaja Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö. Jätevedet ja hygienia -iltaseminaari, 14.1.

Uimavesidirektiivin. Suomessa. Johtaja Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö. Jätevedet ja hygienia -iltaseminaari, 14.1. Uimavesidirektiivin toimeenpano Suomessa Johtaja Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö Jätevedet ja hygienia -iltaseminaari, Direktiivi i uimaveden laadun hallinnasta (2006/6/EY) Direktiivin toimeenpano

Lisätiedot

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY)

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY) Järkivihreä Forssa 19.11.2013 Taina Korpiharju Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY) Perustettu 1961 Toimialue Kokemäenjoen ja Karvianjoen vesistöalueet Toimipaikat Tampereella ja Hämeenlinnassa

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

KIINTEISTÖ Mänttä-Vilppulan kaupunki, kiinteistörekisteritunnukset 508-401-3-259, 508-401-3-305, 508-401-3-337, osoitteessa Sahatie, 35700 Vilppula

KIINTEISTÖ Mänttä-Vilppulan kaupunki, kiinteistörekisteritunnukset 508-401-3-259, 508-401-3-305, 508-401-3-337, osoitteessa Sahatie, 35700 Vilppula HAKIJA Metsäliitto Osuuskunta Metsä Wood Vilppulan saha Sahatie 35700 Vilppula KIINTEISTÖ Mänttä-Vilppulan kaupunki, kiinteistörekisteritunnukset 508-401-3-259, 508-401-3-305, 508-401-3-337, osoitteessa

Lisätiedot

TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI TYÖPAJA 2, HANKEKUVAUS VE1 HANKEKUVAUS VE2 HANKEKUVAUS VE0A JA VE0B ARVIOINTIMENETELMÄT Herkkyys Alhainen Keskisuuri

Lisätiedot

Vesivarojen hallinta ja vesihuolto

Vesivarojen hallinta ja vesihuolto Vesivarojen hallinta ja vesihuolto Vs. johtaja, yli-insinööri Hannu Wirola Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman seuranta seminaari, 31.1.2013 5.2.2013 Tavoitteena vesivarojen

Lisätiedot

Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla

Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla Lahden tiedepäivä 11.11.2014 Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla Marjo Valtanen, Nora Sillanpää, Heikki Setälä Helsingin yliopisto, Ympäristötieteiden laitos,

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Jätevesien käsittely kuntoon

Jätevesien käsittely kuntoon Jätevesien käsittely kuntoon Uudet vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 1.1.2014 alkaen Järviseudun jätevesi 2013 tiedotushanke KUREJOKI 7.4.2010 Vauhtia jätevesien käsittelyyn Kaikissa kiinteistöissä

Lisätiedot

Yleisötilaisuuden ympäristöasiat. Ilmoitukset ja luvat

Yleisötilaisuuden ympäristöasiat. Ilmoitukset ja luvat Yleisötilaisuuden ympäristöasiat Ilmoitukset ja luvat Yleisötilaisuudesta mahdollisesti vaadittavia ilmoituksia ja lupia Meluilmoitus Ympäristönsuojelulaki 527/2014 Jätehuoltosuunnitelma Jätelaki 646/2011

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 508-405-9-472 osoitteessa Uittosalmentie Mänttä-Vilppula

Mänttä-Vilppulan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 508-405-9-472 osoitteessa Uittosalmentie Mänttä-Vilppula HAKIJA Metsä Board Oyj PL 20 02020 METSÄ KIINTEISTÖ Mänttä-Vilppulan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 508-405-9-472 osoitteessa Uittosalmentie Mänttä-Vilppula VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki

Lisätiedot

Nykyisen ympäristöohjelman toteutumisen arviointi. Lounais-Suomen ympäristöohjelma seminaari 10.4.2013 Nina Myllykoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Nykyisen ympäristöohjelman toteutumisen arviointi. Lounais-Suomen ympäristöohjelma seminaari 10.4.2013 Nina Myllykoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus Nykyisen ympäristöohjelman toteutumisen arviointi Lounais-Suomen ympäristöohjelma seminaari 10.4.2013 Nina Myllykoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus Ympäristöohjelman 2010 2013 toteutuminen Alueiden käyttö

Lisätiedot

VANHOJEN KAATOPAIKKOJEN SELVITYSTYÖ

VANHOJEN KAATOPAIKKOJEN SELVITYSTYÖ FCG Planeko Oy Naantalin kaupunki VANHOJEN KAATOPAIKKOJEN SELVITYSTYÖ Raportti 141-D3325 24.9.2009 FCG Planeko Oy Raportti I SISÄLLYSLUETTELO 24.9.2009 1 Yleistä... 1 2 Kohteet... 1 2.1 Yhdyskuntajätteen

Lisätiedot

SATAKUNNAN VESISTÖT. Yleistä

SATAKUNNAN VESISTÖT. Yleistä SATAKUNNAN VESISTÖT Teija Kirkkala 6.. Yleistä Suomessa 87 888 yli aarin kokoista järveä km jokia Suomen järvissä vettä km Satakunnassa yli hehtaarin järviä noin yhteispinta-ala noin km SATAKUNNAN VESISTÖT

Lisätiedot

CW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN

CW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN CW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SELVITYS Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla

Lisätiedot

55 12.05.2015. Lausunto: Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta/taipalsaaren harjoitus- ja ampuma-alueen ampumaratojen ympäristölupahakemus

55 12.05.2015. Lausunto: Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta/taipalsaaren harjoitus- ja ampuma-alueen ampumaratojen ympäristölupahakemus Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta 55 12.05.2015 Lausunto: Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta/taipalsaaren harjoitus- ja ampuma-alueen ampumaratojen ympäristölupahakemus 154/11.01.00.01/2015

Lisätiedot

Uimavesiprofiili. Kurikanvainion uimaranta. Pirkkala

Uimavesiprofiili. Kurikanvainion uimaranta. Pirkkala Uimavesiprofiili Kurikanvainion uimaranta Pirkkala 17.12.2012 päivitetty 15.06.2015 SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot: 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot:

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO

RAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO Vastaanottaja Rauman kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 15.1.2016 Viite 1510024178 RAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO RAUMAN KAUPUNKI MELUARVIO Päivämäärä 15.1.2016

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN ILMANLAADUN TARKKAILUSUUNNITELMA 2013-2017

LAPPEENRANNAN SEUDUN ILMANLAADUN TARKKAILUSUUNNITELMA 2013-2017 LAPPEENRANNAN SEUDUN ILMANLAADUN TARKKAILUSUUNNITELMA 2013-2017 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 11.12.2012 1(7) 1. JOHDANTO Lappeenrannan seudun ympäristötoimi vastaa ympäristönsuojelusta Lappeenrannan,

Lisätiedot

Maaperän ja pohjaveden pilaantuminen

Maaperän ja pohjaveden pilaantuminen Maaperän ja pohjaveden pilaantuminen MATTI- tilastojen ja onnettomuusselvityksen valossa Outi Pyy, Suomen ympäristökeskus Suomen Vesiyhdistys ry, 10.4.2014 Maaperän tilan tietojärjestelmä - MATTI Tietoja

Lisätiedot

Kaavoitus ja jätehuolto

Kaavoitus ja jätehuolto 1 Kaavoitus ja jätehuolto Kaarina Rautio 21.4.2008 2 Maakunnan kehittämisen malli 2 3 Kaavajärjestelmä (MRL) Valtakunnalliset alueidenkäyttö- tavoitteet - Valtioneuvosto hyväksyy MAAKUNTAKAAVA Kuntien

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA

UIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA Pyhtään kunta 25.4.2014 (päivitetty 11.6.2015) UIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot

Lisätiedot

Jätevesienkäsittely kuntoon

Jätevesienkäsittely kuntoon Jätevesienkäsittely kuntoon Eija Säger Hämeen ammattikorkeakoulu Jätevesihuollon kehittäminen Tammelan kunnan hajaasutusalueilla hanke JärviSunnuntai 12.6.2011 Hämeen luontokeskus, Tammela Säädösmuutokset

Lisätiedot

Pirkanmaan Jätehuolto Oy

Pirkanmaan Jätehuolto Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy 17 osakaskuntaa omistavat yhtiön asukaslukujensa mukaisessa suhteessa yhtiö toimii omakustannusperiaatteella n. 60 työntekijää Jätehuollon työnjako Pirkanmaan

Lisätiedot

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ FCG Planeko Oy VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ 0536-C9049 25.11.2008 FCG Planeko Oy Tiivistelmä I SISÄLLYSLUETTELO 1 KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TIIVISTELMÄ... 1 1.1 Vesihuollon kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Hakija Turun Moottorikerho ry, Itäinen Pitkäkatu 21, 20700 TURKU

Hakija Turun Moottorikerho ry, Itäinen Pitkäkatu 21, 20700 TURKU VAASAN HALLINTO-OIKEUS Valitus ympäristöluvasta/ Turun Moottorikerho ry:n enduromoottoripyörien maastoharjoittelurata/liedon Rakennus- ja ympäristölautakunta 101/25.6.2008 (Ympäristönsuojelulain 35 :n

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

Sastamalan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 790-1-27-12 osoitteessa Lapinmäenkatu 38200 SASTAMALA

Sastamalan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 790-1-27-12 osoitteessa Lapinmäenkatu 38200 SASTAMALA HAKIJA Sastamalan kaupunki PL 23 38201 SASTAMALA KIINTEISTÖ Sastamalan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 790-1-27-12 osoitteessa Lapinmäenkatu 38200 SASTAMALA Kiinteistön omistaa Kiinteistö Oy Pohjolan

Lisätiedot

Viite. MAKSUTAULUKKO euroa. Ympäristönsuojelulain mukaiset ympäristöluvat. Ehdotus uudeksi maksuksi. maksu

Viite. MAKSUTAULUKKO euroa. Ympäristönsuojelulain mukaiset ympäristöluvat. Ehdotus uudeksi maksuksi. maksu Viite MAKSUTAULUKKO euroa Ympäristönsuojelulain mukaiset ympäristöluvat Metsäteollisuus - sahalaitos tai viilutehdas - puunsuojauskemikaaleja käyttävä laitos Nykyinen maksu Ehdotus uudeksi maksuksi Metalliteollisuus

Lisätiedot

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012

Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012 1 (8) Cargotecin ympäristö ja turvallisuustunnusluvut 2012 Cargotec raportoi ympäristöön, työterveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista tukeakseen riskienhallintaa ja Cargotecin ympäristö, työterveys

Lisätiedot

Liikenteen ympäristövaikutuksia

Liikenteen ympäristövaikutuksia Liikenteen ympäristövaikutuksia pakokaasupäästöt (CO, HC, NO x, N 2 O, hiukkaset, SO x, CO 2 ) terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti, ilmasto pöly terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti melu, tärinä

Lisätiedot

Ympäristöhallinnon tietovarannot

Ympäristöhallinnon tietovarannot Ympäristöhallinnon tietovarannot Väinö Malin 15.2.2008 Esityksen sisältö Taustaa Ympäristöhallinnon tietojärjestelmät ja -aineistot Ympäristötiedon hallintajärjestelmä (Hertta) Valvonta- ja kuormitustietojärjestelmä

Lisätiedot

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHTI sijaitsee Pirkanmaalla Tarjanneveden rannalla

Lisätiedot

27/10.03.00.00/2015 Lausunto maa-ainesten ottolupahakemuksesta; Pieksämäki; Jäppilä; Junttila5:308 ja Kaatopaikka 5:163

27/10.03.00.00/2015 Lausunto maa-ainesten ottolupahakemuksesta; Pieksämäki; Jäppilä; Junttila5:308 ja Kaatopaikka 5:163 Pieksämäen kaupunki/rakennusvalvonta Lausunto / Viite: Lausuntopyyntö 5.2.2015 27/10.03.00.00/2015 Lausunto maa-ainesten ottolupahakemuksesta; Pieksämäki; Jäppilä; Junttila5:308 ja Kaatopaikka 5:163 Alue,

Lisätiedot

Vesikolmio Oy. Yleisesittely 27.10.2014. www.vesikolmio.fi. Toimitusjohtaja Risto Bergbacka POHJOIS SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄT 19. 20.11.

Vesikolmio Oy. Yleisesittely 27.10.2014. www.vesikolmio.fi. Toimitusjohtaja Risto Bergbacka POHJOIS SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄT 19. 20.11. Vesikolmio Oy Toimitusjohtaja Risto Bergbacka POHJOIS SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄT 19. 20.11.2014 OULU Yleisesittely Vesikolmio Oy on Kalajokilaaksossa toimiva tukkuvesilaitos. Osakkaina ovat Kalajoen, Ylivieskan,

Lisätiedot

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa?

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? 1. Jätehuolto, kierrätys ja ongelmajätteet 16.8.2007 16.8.2007 Page 1 of 13 Sisältö 1.1 REF... 3 1.2 Läheisyysperiaate... 4 1.3 Metalli+ympäristö... 5 1.4 kaikki

Lisätiedot

TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta

TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta 2 Tiiran uimarantaprofiili SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa

Lisätiedot

28.5.2013, ilmoitusta on täydennetty 17.6.2013

28.5.2013, ilmoitusta on täydennetty 17.6.2013 HAKIJA Elenia Oy PL 2 33901 TAMPERE KIINTEISTÖ Urjalan kunnassa kiinteistörekisteritunnukset 887-409-29-0 ja 887-409-2-71 osoitteessa Ratapihantie 18, 31700 Urjala As Kiinteistön 887-409-29-0 omistaa Elenia

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain mukaiset ympäristöluvat

Ympäristönsuojelulain mukaiset ympäristöluvat MAKSUTAULUKKO euroa Ympäristönsuojelulain mukaiset ympäristöluvat KUOPIO vanhat maksut Metsäteollisuus - sahalaitos tai viilutehdas, 4 100,00 - puunsuojauskemikaaleja käyttävä laitos 4 100,00 KUOPIO ehdotus

Lisätiedot

Ikaalisten kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 143-1-13-4 osoitteessa Pärkonkatu,

Ikaalisten kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 143-1-13-4 osoitteessa Pärkonkatu, HAKIJA Ikaalisten kaupunki, Tekniset palvelut Kolmen Airon katu 3 39500 IKAALINEN KIINTEISTÖ Ikaalisten kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 143-1-13-4 osoitteessa Pärkonkatu, Ikaalinen VIREILLETULOPERUSTE

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILI OTANLAHTI 1 UIMAVESIPROFIILI OTANLAHDEN UIMARANTA

UIMAVESIPROFIILI OTANLAHTI 1 UIMAVESIPROFIILI OTANLAHDEN UIMARANTA UIMAVESIPROFIILI OTANLAHTI 1 UIMAVESIPROFIILI OTANLAHDEN UIMARANTA 2015 UIMAVESIPROFIILI OTANLAHTI 2 SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja

Lisätiedot

Emas-raportti 2007 Nokian-tehdas

Emas-raportti 2007 Nokian-tehdas Emas-raportti 27 Nokian-tehdas DNV Certification Oy Ab, FI-V-2, on akkreditoituna tarkastajana todentanut 7.5.28, että Nokian Renkaat Oyj:n ympäristöjärjestelmä ja EMAS-selonteon päivitystiedot 27 täyttävät

Lisätiedot

Akaan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 20-444-1-90 osoitteessa Kirkkokatu

Akaan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 20-444-1-90 osoitteessa Kirkkokatu HAKIJA Akaan kaupunki PL 34 37801 AKAA KIINTEISTÖ Akaan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 20-444-1-90 osoitteessa Kirkkokatu 14, 37830 AKAA Kiinteistön omistaa Viialan VPK VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki

Lisätiedot

Pohjavedet Närpiön ja Jurvan alueella & pohjavesien toimenpideohjelma

Pohjavedet Närpiön ja Jurvan alueella & pohjavesien toimenpideohjelma Pohjavedet Närpiön ja Jurvan alueella & pohjavesien toimenpideohjelma Närpiönjoki-kokous 23.10.2014 Mari Leminen Suunnittelija Vesihuoltoryhmä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjavesialueet Pohjavesimuodostuma

Lisätiedot

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Lahnus-Takkulaseudun omakotiyhdistys 29.3.2011 Ilppo Kajaste / Espoon kaupungin ympäristökeskus Jätevesien käsittely hajaasutusalueella Ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILI VIINAVUORI, LUMIJOKI

UIMAVESIPROFIILI VIINAVUORI, LUMIJOKI Päivitetty 2013 UIMAVESIPROFIILI VIINAVUORI, LUMIJOKI SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa valvova viranomainen

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

Porvoon jalostamon ympäristötulos

Porvoon jalostamon ympäristötulos Porvoon jalostamon ympäristötulos 2015 Sisältö Syötöt ja tuotanto Käytetyt polttoaineet Päästöt ilmaan Päästöt veteen Jäähdytysvesi Jätteet Energiatehokkuus Ympäristöinvestoinnit Vaikutukset ympäristöön

Lisätiedot

N080 Etelätie Korttelit 93-95 ja 528-530 Asemakaava ja asemakaavan muutos

N080 Etelätie Korttelit 93-95 ja 528-530 Asemakaava ja asemakaavan muutos LIITE 3 Nastolan kunta Korttelit 93-95 ja 528-530 Asemakaava ja asemakaavan muutos Kaavaehdotusvaiheen vastineet muistutuksiin ja lausuntoihin Nastolan kunta Kaavoitus Nastolan kunta Ehdotusvaiheen vastineet

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Vesihuolto

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Vesihuolto Pirkanmaan maakuntakaava Maakuntakaavaluonnos Vesihuolto Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 Maakuntakaavaluonnos Valmisteluvaiheen kuuleminen Nähtävilläoloaika 5.3.-10.4.2015,

Lisätiedot

Jätehierarkian toteuttaminen YTV-alueella

Jätehierarkian toteuttaminen YTV-alueella Pääkaupunkiseudun jätehuolto- ja energiaratkaisut 1 hanke 2002-2007 YTV:n hallitus hyväksyi strategian 1/2002 Osa YTV:n jätehuoltostrategiaa Tavoitteena on syntyvän jätemäärän väheneminen vuoteen 2007

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI Ehdotukset strategisiksi päämääriksi Kaupungin hyvinvoinnin osa-alue Ehdotukset strategisiksi

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Auran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25339.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Auran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25339.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) VESIHUOLLON KEHITTÄMISTOIMENPITEET VUOSILLE 2012-2035 Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Toteuttaja Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset. NEUVO-hanke

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset. NEUVO-hanke Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset NEUVO-hanke Yleinen lainsäädäntö Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Suomen perustuslaki

Lisätiedot

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Uimavesiprofiili Urheilupuiston uimaranta Tuusula

Uimavesiprofiili Urheilupuiston uimaranta Tuusula Uimavesiprofiili Urheilupuiston uimaranta Tuusula UIMAVESIPROFIILI 2 SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA 29.5.2009. Kunnanhallitus VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN TAVOITTEITA

ASIKKALAN KUNTA 29.5.2009. Kunnanhallitus VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN TAVOITTEITA VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN TAVOITTEITA 1. Yleiset tavoitteet: Vesivehmaan kylään kohdistuvia yleisiä suunnittelun lähtökohtia ovat kulttuurimaiseman, rakennetun ympäristön sekä luonnonympäristön

Lisätiedot

Uimavesiprofiili Häklin uimaranta Tuusula

Uimavesiprofiili Häklin uimaranta Tuusula Uimavesiprofiili Häklin uimaranta Tuusula UIMAVESIPROFIILI 2 SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa valvova

Lisätiedot

Hygienisoinnin määritelmä

Hygienisoinnin määritelmä Alueellinen vesihuoltopäivä, Kouvola 19.3.2015 Jätevesien hygienisointi Saijariina Toivikko 12.3.2015 1 Saijariina Toivikko Hygienisoinnin määritelmä Hygienisointi = Jäteveden ja lietteen patogeenien määrän

Lisätiedot

Osapuolten yhteinen ilmoitus rajavesistöihin kohdistuneesta jätevesikuormituksesta ja toimenpiteet niiden suojelemiseksi v 2013

Osapuolten yhteinen ilmoitus rajavesistöihin kohdistuneesta jätevesikuormituksesta ja toimenpiteet niiden suojelemiseksi v 2013 Liite 4 Yhteisen suomalais-venäläisen rajavesistöjen käyttökomission 52. kokouksen pöytäkirjaan Osapuolten yhteinen ilmoitus rajavesistöihin kohdistuneesta jätevesikuormituksesta ja toimenpiteet niiden

Lisätiedot

Uimavesiprofiili Keravanjärvi (Mäntsälän kunta) uimaranta Mäntsälä

Uimavesiprofiili Keravanjärvi (Mäntsälän kunta) uimaranta Mäntsälä Uimavesiprofiili Keravanjärvi (Mäntsälän kunta) uimaranta Mäntsälä UIMAVESIPROFIILI 2 SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Tarvasjoen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25458.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Tarvasjoen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25458.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) VESIHUOLLON KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Vastuutaho Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston ikääntyminen Seurataan vesijohtoverkoston

Lisätiedot

PILAANTUNEEN MAAPERÄN JA POHJAVEDEN KUNNOSTUS MIKKELIN PURSIALASSA. Timo Massinen

PILAANTUNEEN MAAPERÄN JA POHJAVEDEN KUNNOSTUS MIKKELIN PURSIALASSA. Timo Massinen PILAANTUNEEN MAAPERÄN JA POHJAVEDEN KUNNOSTUS MIKKELIN Timo Massinen HISTORIAA / TAUSTAA Kreosoottikyllästämö PAH- yhdisteet Lisäksi pursialan alueella pienteollista toimintaa, puunjalostusta, korjaamoja

Lisätiedot

Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä

Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä ohjeistusta kiviainesten kestävään käyttöön Asrocks-hanke v. 2011-2014. LIFE10ENV/FI/000062 ASROCKS. With the contribution of the LIFE financial

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen.

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. 1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ASIA PÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Julkipanopvm 20.1.2003 Kokouspvm 16.1.2003 LUVAN HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa?

Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa? Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa? Jätevedenkäsittelyn perusteet ja järjestelmien toimivuus Satu Heino Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Asetus talousjätevesien käsittelystä Oman

Lisätiedot

NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO. Johdanto

NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO. Johdanto 82139565 NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO Johdanto Nurmijärven Viirinlaaksossa on tarkoitus maankäytön kehittymisen myötä putkittaa nykyinen oja taajama-alueen läpi.

Lisätiedot

Maaperän pilaantuminen Suomessa toimialakatsaus lainsäädäntökatsaus. Erikoissuunnittelija Outi Pyy Suomen ympäristökeskus 20.9.

Maaperän pilaantuminen Suomessa toimialakatsaus lainsäädäntökatsaus. Erikoissuunnittelija Outi Pyy Suomen ympäristökeskus 20.9. Maaperän pilaantuminen Suomessa toimialakatsaus lainsäädäntökatsaus Erikoissuunnittelija Outi Pyy Suomen ympäristökeskus 20.9.2012 Pilaantuneiden maiden kunnostus Suomessa Pilaantuneeksi epäiltyjä, todettuja

Lisätiedot

Kaavoitus ja pohjavedet. Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö

Kaavoitus ja pohjavedet. Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö Kaavoitus ja pohjavedet Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö 7.10.2015 Kaavoitus ja pohjavedet, sisältö: Maankäytön suunnittelujärjestelmä Suomessa Esimerkkejä

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILI - HIEKKAHELMI

UIMAVESIPROFIILI - HIEKKAHELMI 1 SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa valvova viranomainen ja yhteystiedot 1.4 Näytteet tutkiva laboratorio

Lisätiedot

Ampumaratojen ympäristölupaohjeistus OSA C Lupaviranomaiselle

Ampumaratojen ympäristölupaohjeistus OSA C Lupaviranomaiselle Ampumaratojen ympäristölupaohjeistus OSA C Lupaviranomaiselle Ampumaradat ja viranomaisohjauksen tulevaisuuden näkymät Messukeskus,11. maaliskuuta 2011 Outi Pyy/Suomen ympäristökeskus OSA C LUPAVIRANOMAISELLE

Lisätiedot

KOKOEKO seminaari, Kuopio, 11.2.2014. Palvelun tuottajan näkökulma Jaakko Soini, Ekokem

KOKOEKO seminaari, Kuopio, 11.2.2014. Palvelun tuottajan näkökulma Jaakko Soini, Ekokem KOKOEKO seminaari, Kuopio, 11.2.2014 Palvelun tuottajan näkökulma Jaakko Soini, Ekokem Säästämme luonnonvaroja Säästämme luonnonvaroja parantamalla asiakkaiden materiaali- ja energiatehokkuutta. 2 Liikevaihto

Lisätiedot

ALASENRANNAN UIMAVESIPROFIILI 1

ALASENRANNAN UIMAVESIPROFIILI 1 ALASENRANNAN UIMAVESIPROFIILI 1 ALASENRANNAN UIMAVESIPROFIILI 2 SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa valvova

Lisätiedot

Maaperän tilan tietojärjestelmä

Maaperän tilan tietojärjestelmä Ohjeet 26.6.2008 Matti Silvola Teija Haavisto Maaperän tilan tietojärjestelmä Liittymä KuntaVAHTIssa kuntakäyttäjille Maaperän tilan tietojärjestelmä Johdanto Maaperän tilan tietojärjestelmä on valtakunnallinen

Lisätiedot

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A STORA ENSO OYJ Kesärannan ranta-asemakaavaalueen vesihuolto Selostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24308 Selostus 1 (6) Määttä Päivi Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

VALTIMON KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT

VALTIMON KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT VALTIMON KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT 1 Johdanto Ympäristönsuojelulain (YSL 86/2000) 19 :n mukaan kunnilla on mahdollisuus antaa ympäristönsuojelulain täytäntöön panemiseksi tarpeellisia

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Luontoselvityksen tarkoitus. Tuulivoima-alueet. Tuulivoima-alueet ja kaava-alueen merkittävät luontokohteet

Sisällysluettelo. Luontoselvityksen tarkoitus. Tuulivoima-alueet. Tuulivoima-alueet ja kaava-alueen merkittävät luontokohteet Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Luontoselvityksen tarkoitus Tuulivoima-alueet Alueiden sijainti 4 Topografia 5 Kallioperä 6 Maaperä 7 Maanpeite 8 Pohjavesialueet 9 Tuulivoima-alueet

Lisätiedot

Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen

Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen Johtava asiantuntija Antton Keto Suomen ympäristökeskus Limnologipäivät

Lisätiedot

Haaste Itämeren pelastamiseksi

Haaste Itämeren pelastamiseksi Haaste Itämeren pelastamiseksi Oulun kaupungin toimenpideohjelma Marketta Karhu, Ympäristönsuojeluyksikön päällikkö Oulun seudun ympäristövirasto Itämerihaasteen kansallinen seminaari 3.12.2008, Helsinki

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Cargotecin ympäristötunnusluvut 2011

Cargotecin ympäristötunnusluvut 2011 1 (6) Huhtikuu 2012 Cargotecin ympäristötunnusluvut 2011 Cargotec raportoi ympäristöön, työterveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista tukeakseen riskienhallintaa ja Cargotecin ympäristö, työterveys

Lisätiedot

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2015

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2015 Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2015 Sisällysluettelo 1. Yleistä... 2 2. Mitattavia komponentteja... 3 3. Ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot... 4 4. Imatran ilmanlaatutulokset 2015... 5 4.1 Imatran hajurikkiyhdisteet

Lisätiedot

Oulun läänin jätesuunnitelman

Oulun läänin jätesuunnitelman Oulun läänin jätesuunnitelman Jätesuunnitelma on jätelain velvoitteita Jäte on aine tai esine, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä tai on velvollinen poistamaan käytöstä. (jätelaki

Lisätiedot

PIUHA Pilaantuneiden teollisuusalueiden uudelleen käyttöönottohanke MUTKU 22.-23.3.2010. Teija Tohmo

PIUHA Pilaantuneiden teollisuusalueiden uudelleen käyttöönottohanke MUTKU 22.-23.3.2010. Teija Tohmo PIUHA Pilaantuneiden teollisuusalueiden uudelleen käyttöönottohanke MUTKU 22.-23.3.2010 Teija Tohmo PIUHA-hanke PIUHA-hanke ( Vanhojen pilaantuneiden teollisuusalueiden uudelleen käyttöönotto hanke) on

Lisätiedot

RAKENNUSTARVIKELAUSUNTO EPSCement EC350M/EC350P/EC200K

RAKENNUSTARVIKELAUSUNTO EPSCement EC350M/EC350P/EC200K Sivu 1 / 5 Tuoteryhmä: Tuotteet: Lattiat: Käytetään lattioilla EPSCement EC350M EPSCement EC350P EPSCement EC200K Laadittu: 2014-12-16 Päivitetty: 2014-12-16 Yritystiedot: EPSCement AB 132 82 Gustavsberg

Lisätiedot

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen hillitseminen

Ilmastonmuutoksen hillitseminen Ilmastonmuutoksen hillitseminen Jyri Seppälä SYKE MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI 22.3.2011, Säätytalo, Helsinki Lähtökohtia Ilmastonmuutos etenee - vuosi 2010 oli toisiksi lämpimin vuoden 1880 jälkeen Kehittyneillä

Lisätiedot

ILMANLAADUN SEURANTASUUNNITELMIEN LAADINTA POHJOIS-SAVON ALUEELLE

ILMANLAADUN SEURANTASUUNNITELMIEN LAADINTA POHJOIS-SAVON ALUEELLE ILMANLAADUN SEURANTASUUNNITELMIEN LAADINTA POHJOIS-SAVON ALUEELLE Ilmanlaadun 21. mittaajatapaaminen 15.4.2015, Rauma, Kuopion kaupunki/alueelliset ympäristönsuojelupalvelut ILMANLAADUN SEURANTA POHJOIS-SAVOSSA

Lisätiedot

HEINOLAN JÄTEVEDEN- PUHDISTAMO VASTINE YMPÄRISTÖLUPA- HAKEMUKSEEN ANNETUISTA LAUSUNNOISTA JA MUISTU- TUKSISTA

HEINOLAN JÄTEVEDEN- PUHDISTAMO VASTINE YMPÄRISTÖLUPA- HAKEMUKSEEN ANNETUISTA LAUSUNNOISTA JA MUISTU- TUKSISTA Vastaanottaja Heinolan kaupunki Päivämäärä 3.2.2014 Viite 1510001684 HEINOLAN JÄTEVEDEN- PUHDISTAMO VASTINE YMPÄRISTÖLUPA- HAKEMUKSEEN ANNETUISTA LAUSUNNOISTA JA MUISTU- TUKSISTA HEINOLAN JÄTEVEDENPUHDISTAMO

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVA

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVA KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVA Tiituspohja Ympäristöselvitykset KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu, 000 Jyväskylä www.keskisuomi.fi Liikennevarausten ympäristöselvitykset..006 TIITUSPOHJA Sisältö PERUSTEET Selvitystyön

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA

UIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA Pyhtään kunta 20.4.2016 UIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja Pyhtään kunta, Siltakyläntie 175, 49220 Siltakylä 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja 1.3

Lisätiedot

JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA. Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625

JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA. Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625 1 JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625 2 TAUSTAA Jäteveden sisältämästä fosforista 50% tulee

Lisätiedot

ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014

ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Kuva: Päijänteen Eetunpohjaa 9/2014 K.V ASIKKALAN KUNNAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Katja Viita Arja Stenhammar Asikkala 3/2015 Yleistä ympäristötilinpäätöksestä Työ-

Lisätiedot

Vesi kaavassa, yleiskaava

Vesi kaavassa, yleiskaava FCG Suunnittelukeskus Oy Vesi kaavassa, yleiskaava Etelä-Suomen lääninhallitus 25.9 klo 9.00-12.00 Versio 1.0 Lauri Solin 24.9.2007 2007 Vesi kaavassa, yleiskaava Mustionjoen osayleiskaavat, Karjaan kaupunki

Lisätiedot