HYRYNSALMEN KUNTA ESI JA PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HYRYNSALMEN KUNTA ESI JA PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA"

Transkriptio

1 HYRYNSALMEN KUNTA ESI JA PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 OPETUSSUUNNITELMA OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ OPETUSSUUNNITELMAN ARVIOINTI JA JATKUVA KEHITTÄMINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT PERUSOPETUKSEN ARVOPOHJA PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄ ESI- JA PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN PERUSOPETUKSEN RAKENNE OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN LAPSI- JA OPPIMISKÄSITYS KASVU- JA OPPIMISYMPÄRISTÖ TOIMINTAKULTTUURI Nivan ja Iston koulun toimintakulttuuri Moisiovaaran toimintakulttuuri OPETUSMENETELMÄT JA TYÖTAVAT Taustaa Tavoitteet Menetelmät ja toimintatavat KASVUN, OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI YLEINEN TUKI TEHOSTETTU TUKI Pedagoginen arvio ERITYINEN TUKI Pedagoginen selvitys Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen laadinta ja työnjako Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Hyrynsalmen kunnassa YKSILÖLLISET SUUNNITELMAT Oppimissuunnitelma Oppimissuunnitelma osana yleistä tukea Oppimissuunnitelma tehostetun tuen aikana Oppimissuunnitelma erityisen tuen aikana Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, HOJKS Yksilölliset suunnitelmat Hyrynsalmen kunnassa KASVUN, OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT OPETUSJÄRJESTELYIHIN LIITTYVÄ TUKI Tukiopetus Taustaa Tavoitteet Toimintatavat Työtavat Huoltajalle ilmoittamiseen liittyvät toimintatavat Tukiopetusta yleisen tuen aikana Tukiopetus tehostetun tuen aikana Tukiopetus erityisen tuen aikana Tukiopetuksen antaminen Hyrynsalmen kunnassa

3 5.1.2 Osa - aikainen erityisopetus Osa-aikainen erityisopetus osana yleistä tukea Osa-aikainen erityisopetus tehostetun tuen aikana Osa-aikainen erityisopetus erityisen tuen aikana Osa-aikainen erityisopetus Hyrynsalmen kunnassa Erityisen tuen päätökseen perustuva opetus Erityisen tuen päätökseen perustuva opetus Hyrynsalmen kunnassa Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksesta vapauttaminen Oppimäärän yksilöllistämisen Hyrynsalmen kunnassa Pidennetty oppivelvollisuus Pidennetty oppivelvollisuus Hyrynsalmen kunnassa Toiminta - alueittain opiskelu Toiminta-alueittain opiskelu Hyrynsalmen kunnassa OHJAUKSELLINEN JA MUU TUKI Kodin ja koulun välinen yhteistyö Yhteistyön taustat Yhteistyön eri osa-alueet Kodin ja koulun välinen yhteistyö Hyrynsalmen kunnassa Ohjauksen järjestäminen Tavoitteet Ohjaus osana yleistä tukea Ohjaus esiopetuksessa Ohjaus vuosiluokilla Ohjaus vuosiluokilla Ohjaus vuosiluokilla Ohjaus vuosiluokilla Ohjaus tehostetun tuen aikana Ohjaus erityisen tuen aikana Oppilaan ohjaaminen Hyrynsalmen kunnassa Tulkitsemis - ja avustajapalveluiden järjestäminen Tulkitseminen ja avustaminen osana yleistä tukea Tulkitseminen ja avustaminen tehostetun tuen aikana Tulkitseminen ja avustaminen erityisen tuen aikana Tulkitseminen ja avustaminen Hyrynsalmen kunnassa Perusopetusta tukeva muu toiminta Kerhotoiminta Kerhotoiminta Hyrynsalmen kunnassa Aamu- ja iltapäivätoiminta Hyrynsalmen kunnassa JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN TOIMINTA / JOPO Joustava perusopetus / JOPO Hyrynsalmen kunnassa OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN Oppilashuolto Oppilashuolto Hyrynsalmen kunnassa Psykososiaalinen oppilashuolto Kouluterveydenhuolto Hammashuolto Kouluruokailu Turvallisuuden edistäminen Tavoitteet Menetelmät ja työtavat Turvallisuuden edistäminen Hyrynsalmen kunnassa Toimenpiteet ongelma- onnettomuus- ja kriisitilanteissa Koulukuljetukset Koulukuljetuksia koskevat periaatteet Hyrynsalmen kunnassa Salassapito ja tietojen luovuttaminen Rekisteröitävät ja arkistossa säilytettävät asiakirjat

4 6 KIELI JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Äidinkielen keskeiset sisällöt esi ja alkuopetus RUOTSI B-KIELENÄ (B1) VIERAAT KIELET MATEMATIIKKA Tietotekniikka YMPÄRISTÖ JA LUONNONTIETO / BIOLOGIA JA MAANTIETO FYSIIKKA JA KEMIA TERVEYSTIETO USKONTO ELÄMÄNKATSOMUSTIETO HISTORIA YHTEISKUNTAOPPI MUSIIKKI KUVATAIDE KÄSITYÖ LIIKUNTA KOTITALOUS OPPILAANOHJAUS ARVIOINTI OPINTOJEN AIKANA Oppilaan arvioinnin yleiset periaatteet esiopetuksessa Oppilaan arvioinnin yleiset periaatteet perusopetuksessa Arviointi oppilaan opiskellessa yleisen oppimäärän mukaan Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Erityistä tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan arviointi Toiminta-alueittain opiskelevan oppilaan arviointi Opinnoissa eteneminen oman opinto-ohjelman mukaan Opinnoissa eteneminen vuosiluokittain Maahanmuuttajaoppilaan arviointi Suomi toisena kielenä arviointi PÄÄTTÖARVIOINTI Arvioinnin tehtävä Arvioinnin periaatteet TODISTUKSET Perusopetuksen aikana käytettävät todistukset OPPILAAN ARVIOINTI HYRYNSALMEN KUNNASSA Arvioinnin menetelmät Arvioitavat oppiaineet Käyttäytymisen arviointi ITSEARVIOINTI

5 Liitteet A. Yleinen tuki Liite A 1 Liite A 2 Liite A 3 Liite A 4 Kouluun ilmoittautuminen Hakemus Aamu ja iltapäivätoimintaan Koulukuljetusanomus (uusin lomake vuosittain koulutoimistosta) Koulun ulkopuolella annettava opetus Poissaolot ja rangaistukset Liite A 5 Huoltajan anomus luvanvaraiseen poissaoloon Liite A 6 Poissaoloselvitys / luvaton poissaolo Liite A 7 Ilmoitus oppilaan poissaolosta oppitunnin aikana (keltainen lappu) Liite A 8 Ilmoitus huoltajalle oppilaan ojentamisesta Kouluterveydenhuolto Liite A 9a Koulutapaturmailmoitus Liite A9b Työturvallisuuteen liittyvä tilanneilmoitus Kun huoli herää Liite A 10 Yhteydenotto oppilaan huoltajaan Liite A 11 Annettu tukiopetus, kirjaamislomake Liite A 12 Suunnitelma yleisen tuen antamisesta Liite A 13 Huolilomake Liite A 14 Oppimissuunnitelma yleisen tuen aikana / esiopetus Liite A 15 Oppimissuunnitelma yleisen tuen aikana / lk Liite A 16 Oppimissuunnitelma yleisen tuen aikana / lk Liite A 17 Oppimissuunnitelma yleisen tuen aikana / lk Liite A 18 Liite A 19 Liite A 20 Asiakirjoissa olevien tietojen siirtolupa Lastensuojelutarpeen selvitys Lastensuojeluilmoituksen tekeminen / lomake löytyy Maakunnan sivuilta Oppilashuoltoryhmä Liite A 21 Lupa oppilasta koskevan asian käsittelyyn oppilashuoltoryhmässä Liite A 22 Oppilashuoltoryhmän kokousmuistio, yleiset asiat Liite A 23 Oppilashuoltoryhmän kokousmuistio, oppilaskohtainen asia Liite A 24 Oppilashuollon lukuvuosikalenteri Liite A 25 Tutkimuslupa koulupsykologin tutkimuksiin Liite A 26 JOPO joustava perusopetus, hakemus JOPO luokalle Liite A 27 JOPO luokalle hakijan haastattelulomake B. Tehostettu tuki Liite B 1 Liite B 2 Liite B 3 Liite B 4a Liite B 4b Liite B 5 Liite B 6 Liite B 7 Pedagoginen arvio Päätös Tehostetun tuen antamisesta ja oppimissuunnitelman tekemisestä Suunnitelma Tehostetun tuen antamisesta Oppimissuunnitelma tehostettua tukea varten / esiopetus Oppimissuunnitelma tehostettua tukea varten / perusopetus Oppimissuunnitelman päivitys/ Tehostettu tuki Tehostetun tuen päätöksen purkaminen tai muuttaminen /pedag. selvitys ja päätös Huoltajan hakemus oppilaan siirrosta Yleisen tuen piiriin 4

6 C. Erityinen tuki Liite C 1 Liite C 2 Liite C 3 Liite C 4 Liite C 5 Liite C 6 Liite C 7 Liite C 8a Liite C 8b Liite C 8c Liite C 8d Liite C 9 Liite C 10 Liite C 11 Pedagoginen selvitys Yhteydenotto oppilaan huoltajaan koskien opetusjärjestelyjä Hakemus siirrosta erityisen tuen piiriin / vanhemmat Ohr:n lausunto Erityisen tuen piiriin siirtämisestä Erityisen tuen piiriin siirtämisen hallinnollinen päätös / sivistyspalvelujen päällikkö HOJKS, hallinnollinen osa Kodin lomake HOJKS:n laatimista varten HOJKS / esiopetus HOJKS, oppilaalla yksilöllistettyjä oppimääriä HOJKS, oppilaalla ei yksilöllistettyjä oppimääriä HOJKS, Toiminta-alueittain opiskeleva oppilas SiirtoHOJKS Erityisen tuen päätöksen purkaminen tai muuttaminen Erityisen tuesta Tehostetun tuen piiriin siirtäminen, hallinnollinen päätös D. Tiedonsiirto Liite D 1 Liite D 2 Liite D 3 Liite D 4 Liite D 5 Tiedonsiirtolupa Tiedonsiirto varhaiskasvatuksesta esiopetukseen Tiedonsiirto vanhemmilta esiopetukseen Tiedonsiirto 2. luokalta 3:nnelle luokalle siirtyvästä oppilaasta Tiedonsiirto alaluokilta yläluokille siirtyvästä oppilaasta E. Tiedottaminen, kodin ja koulun välinen yhteistyö Liite E 1 Liite E 2 Liite E 3 Liite E 4 Liite E 5 Liite E 6 Liite E 7 Tietoa koulun toiminnasta, vihkonen Esiopetus, Power point esitys vanhempainiltaan 1. luokka, Power point esitys vanhempainiltaan 2. luokka Power point esitys vanhempainiltaan KiVa koulu toiminta Tuen tasot ja niihin liittyvät lakisääteiset prosessit / Kelpo Oppilashuollon toimintasuunnitelma F. Testit ja kartoitukset Liite F 1 Liite F 2 Liite F 3 Liite F 4 Liite F 5 Liite F 6 Liite F 7 Liite F 8 Liite F 9 Liite F 10 Koulutulokkaan alkutesti oppilaan vihko Koulutulokkaan alkutesti opettajan opas Matematiikan keskeisten käsitteiden diagnoosi MAKEKO Peruskoulun ensimmäisen luokan kirjoitustesti Siili Peruskoulun toisen luokan kirjoitustesti Oskarin onni oppilaan vihko Peruskoulun toisen luokan kirjoitustesti Oskari, opettajan opas Kielellisen tietoisuuden kehittäminen, Lumo testit / erityisopettaja NMI: Lukivaikeuksien seulontamenetelmä nuorille ja aikuisille / erityisopettaja NMI: Lukemis- ja kirjoittamistaidon yksilötestistö nuorille ja aikuisille /erityisopettaja KTLT-Laskutaidon testi 7-9 luokkalaisille / erityisopettaja 5

7 G. Arviointi Kehityskeskustelut Liite G 1 Kehityskeskusteluissa käsiteltävät asiat Liite G 2 Kehityskeskustelun tueksi / esiopetus Liite G 3 Kehityskeskustelun tueksi / 1 9 luokat Liite G 4 Kehityskeskustelun tueksi / oppilas ja opettaja Liite G 5 Koulunkäynnin tavoitteet Koulutyön laatuarviointi Liite G 6 Koulutyön laatuarviointi, kysely vanhemmille Liite G 7 Koulutyön laatuarviointi, kysely oppilaille Koenumeron määräytyminen Liite G 8 Koenumeron laskentaohjelma Arvosanan määräytyminen eri oppiaineissa Liite G 9 Käyttäytymisen arviointi 1 5(s) luokat Liite G 10 Käyttäytymisen arviointi 5 9 luokat Liite G 11 Äidinkielen arviointi, alkuopetus Liite G 12 Matematiikan arviointi, alkuopetus Liite G 13 Äidinkielen arviointi, luokat 3-9 Liite G 14 Matematiikan, fysiikan ja kemian arviointi, luokat 5-9 Liite G 15 Kielten arviointi, luokat 3-9 Liite G 16 Reaaliaineiden arviointi BG, Hy, Ue, Terveystieto, luokat 3-6 Liite G 17 Käsityön arviointi, luokat 5(k) - 9 Liite G 18 Liikunnan arviointi, luokat 5(k) - 9 Liite G 19 Kuvataiteen arviointi, luokat 5(k) - 9 Liite G 20 Musiikin arviointi, luokat 5(k) 9 Liite G 21 Kotitalouden arviointi H. Todistukset Liite H 1 Liite H 2 Liite H 3 Liite H 4 Liite H 5 Liite H 6 Liite H 7 Liite H 8 Liite H 9 Liite H 10 Liite H 11 Liite H 12 Liite H 13 Liite H 14 Liite H 15 Liite H 16 Liite H 17 Osallistumistodistus / Esiopetus 1. luokan välitodistus 1. luokan lukuvuositodistus 2. luokan välitodistus 2. luokan lukuvuositodistus 3. luokan välitodistus 3. luokan lukuvuositodistus 4. luokan välitodistus 4. luokan lukuvuositodistus 5. luokan välitodistus 5. luokan lukuvuositodistus 6. luokan välitodistus 6. luokan lukuvuositodistus Yläkoulun jaksotiedote Yläkoulun välitodistus Yläkoulun lukuvuositodistus Peruskoulun päättötodistus 6

8 1 OPETUSSUUNNITELMA 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen Opetussuunnitelman perusteet on kansallinen kehys, jonka pohjalta paikallinen opetussuunnitelma laaditaan. Opetuksen järjestäjällä on vastuu opetussuunnitelman laadinnasta ja kehittämisestä. Opetussuunnitelmassa päätetään perusopetuksen kasvatus- ja opetustyöstä ja täsmennetään perusteissa määriteltyjä tavoitteita ja sisältöjä sekä muita opetuksen järjestämiseen liittyviä seikkoja. Perusopetuksen opetussuunnitelmaa laadittaessa tulee ottaa huomioon esiopetuksen opetussuunnitelma ja perusopetuksen yhtenäisyys sekä muut kunnassa tehdyt lapsia, nuoria ja koulutusta koskevat päätökset. Valtakunnalliset ja paikalliset perusopetusta koskevat päätökset muodostavat perusopetusta ohjaavan kokonaisuuden. Nämä päätökset ovat perusopetuslaki ja asetus, valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta, esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet, opetuksen järjestäjän hyväksymä opetussuunnitelma ja opetussuunnitelmaan perustuva perusopetusasetuksen 9. :n mukainen vuosittainen suunnitelma. Opettajan tulee opetuksessaan noudattaa opetuksen järjestäjän vahvistamaa opetussuunnitelmaa. Opetussuunnitelma voidaan laatia siten, että siinä on kuntakohtainen osio, alueittaisia tai koulukohtaisia osioita sen mukaan kuin opetuksen järjestäjä päättää. Perusopetuksen opetussuunnitelman yhtenäisyys edellyttää eri opettajaryhmien yhteistyötä opetussuunnitelmaa laadittaessa. Oppilaan huoltajien on voitava vaikuttaa varsinkin opetussuunnitelman kasvatustavoitteiden määrittelyyn. Myös oppilaita voidaan ottaa mukaan opetussuunnitelmatyöhön. Opetussuunnitelma tulee oppilashuoltoa sekä kodin ja koulun yhteistyötä koskevalta osalta laatia yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelma on päivitetty keväällä Opetussuunnitelma otetaan käyttöön Sivistyspalvelujen päällikkö vastaa opetussuunnitelman laadinnasta ja ajan tasalla pitämisestä. Opetussuunnitelman laadinnassa opettajilla on mahdollisuus kehittää työtään ja tuoda esille asiantuntijuutensa. Opetussuunnitelmatyö on jatkuvaa opetuksen ja koulun kehittämistä. Opetussuunnitelma laaditaan yhteistyössä kunnan sivistyspalveluiden ja perusopetusta antavien koulujen rehtoreiden ja opettajien kanssa sekä tarpeellisilta osin oppilaiden vanhempien, oppilaiden ja kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten kanssa. Opetussuunnitelman hyväksyy Hyrynsalmen sivistyslautakunta ja se koskee kaikkia Hyrynsalmen kunnan perusopetusta antavia kouluja. Esi- ja perusopetusta Hyrynsalmen kunnassa tapahtuu seuraavissa kouluissa: Nivan koulu Vuosiluokat 0 6 Moisiovaaran koulu Vuosiluokat 0 6 Iston koulu Vuosiluokat 7-9 7

9 1.2 Opetussuunnitelman sisältö Perusopetuksen opetussuunnitelmasta tulee ilmetä seuraavat seikat sen mukaan kuin opetuksen järjestäminen edellyttää: arvot ja toiminta-ajatus yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet kieliohjelma noudatettava paikallinen tuntijako toimintakulttuurin, oppimisympäristön ja työtapojen kuvaukset opetuksen mahdolliset painotukset, kielikylpy tai vieraskielinen opetus opetuksen mahdollinen eheyttäminen aihekokonaisuuksien toteuttaminen opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain eri oppiaineissa tai opintokokonaisuuksittain vuosiluokkiin jakamattomassa opetuksessa valinnaisaineiden opetus tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle yhteistyö esiopetuksen ja muun perusopetuksen kanssa yhteistyö muiden toimijoiden kanssa oppimisen ja koulunkäynnin tuki ja tukimuodot luvuissa 4 ja 5 täsmennettyjen ohjeiden mukaisesti eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien oppilaiden opetus oppilaan arviointi ja sen perustuminen hyvän osaamisen kuvauksiin ja päättöarvioinnin kriteereihin opinnoissa etenemisen periaatteet todistukset tietostrategia toiminnan arviointi ja jatkuva kehittäminen 1.3 Opetussuunnitelman arviointi ja jatkuva kehittäminen Opetussuunnitelman toteutumisen arviointi on kuntakohtaisen ja oppilaskohtaisen opetussuunnitelman arviointia. Arviointi voi olla sekä itsearviointia että ulkopuolista arviointia. Arvioinnin tarkoitus on kehittää työyhteisön ja opettajan toimintaa. Oppilaan itsearviointiin liittyvien taitojen kehittäminen on tärkeä pedagogisen kehittämisen kohde. Sen tulee olla oppilaan ikäkauden ja kehitystason mukaista ja tähdätä taitojen asteittaiseen kehittymiseen. Opetussuunnitelman arvioinnin kohteena ovat siinä määritellyt sisällöt ja tavoitteet, käytetyt toimintamenetelmät sekä oppilaan tietojen ja taitojen kehitys tavoitteisiin nähden. Kullakin koululla voi olla omiin erityispiirteisiin tai painotuksiinsa liittyviä tavoitteita, joiden toteutumista on myös arvioitava. Arviointikohteet voivat myös vaihtua vuosittain. Kuntakohtainen opetussuunnitelma tarkistetaan tarvittaessa. Opetussuunnitelma on tärkein koulun kehittämisen väline. 8

10 2 OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 2.1 Perusopetuksen arvopohja Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista. Opetuksen perustana on suomalainen kulttuuri, joka on kehittynyt vuorovaikutuksessa alkuperäisen, pohjoismaisen ja eurooppalaisen kulttuurin kanssa. Opetuksessa on otettava huomioon kansalliset ja paikalliset erityispiirteet sekä kansalliskielet, kaksi kansankirkkoa, saamelaiset alkuperäiskansana ja kansalliset vähemmistöt. Opetuksessa otetaan huomioon suomalaisen kulttuurin monipuolistuminen myös eri kulttuureista tulevien maahanmuuttajien myötä. Opetuksen avulla tuetaan oppilaan oman kulttuuri-identiteetin rakentumista sekä hänen osallisuuttaan suomalaisessa yhteiskunnassa ja globaalistuvassa maailmassa. Sen avulla edistetään myös suvaitsevaisuutta ja kulttuurien välistä ymmärtämystä. Perusopetuksen avulla lisätään alueellista ja yksilöiden välistä tasa-arvoa. Opetuksessa otetaan huomioon erilaiset oppijat ja edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa antamalla tytöille ja pojille valmiudet toimia yhtäläisin oikeuksin ja velvollisuuksin yhteiskunnassa sekä työ- ja perheelämässä. Perusopetuksessa eri oppiaineiden opetus on poliittisesti sitoutumatonta ja uskonnollisesti tunnustuksetonta. Perusopetuksen paikallisessa opetussuunnitelmassa tulee tarkentaa opetuksen perustana olevia arvoja. Niiden tulee välittyä opetuksen tavoitteisiin ja sisältöihin sekä jokapäiväiseen toimintaan. Perusopetuksen tehtävänä on avoimessa ja turvallisessa oppimisilmapiirissä: kasvattaa lapsistaan/oppilaistaan vastuuntuntoisia, itseohjautuvia ja kulttuuriperimästään tietoisia aktiivisia ja osallistuvia kansalaisia ja muuttuvan yhteiskunnan jäseniä ohjata ja kannustaa lapsia/oppilaita aktiiviseen ja kriittiseen tiedonhakuun tukea lapsiaan/oppilaitaan tunne-elämän kehityksessä ja auttaa nuorta kehittymään ihmiseksi, joka arvostaa työntekoa ja yhteisesti sovittujen sääntöjen noudattamista tukea lapsia/oppilaita ymmärtämään erilaisuutta ja antaa heille valmiuksia kasvaa tasapainoisiksi, ympäristötietoisiksi ihmisiksi opettaa perustaitoja ja antaa opiskeluvalmiuksia eri oppiaineiden tavoitteiden mukaisesti tukea lasten/oppilaiden sosiaalisuuden ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä Toiminnallaan koulujen henkilökunta pyrkii edistämään seuraavien arvojen ja periaatteiden toteutumista: toisen ihmisen kunnioittamista, joka näkyy mm. erilaisuuden ymmärtämisenä, toisen työn arvostamisena ja hyvinä tapoina rehellisyyttä, joka näkyy kykynä erottaa oikea ja väärä toisistaan, vastuuntuntona ja avoimuutena tervettä itsetuntoa ja -tuntemusta. Tämä näkyy itsensä hyväksymisenä, realistisena minäkuvana, uskona omiin voimavaroihin ja pitkäjänteisyytenä yhteistyökykyisyyttä, sopeutumista erilaisiin työskentelytilanteisiin ja olosuhteisiin 9

11 arvonantoa luontoa ja ympäristöä kohtaan, joka tulee esiin ympäristöä säästävänä elämäntapana ja kaiken elollisen vaalimisena sekä työn tekemisen arvostamista, joka näkyy myös vastuuntuntoisuutena ja sitkeytenä Huoltajille suoritetun koulun kasvatustyön tärkeyttä kartoittaneen kyselyn perusteella erityishuomion kohteena kyseisellä koululla ovat: Iston koulu Moisiovaaran koulu Nivan koulu Eettiset arvot ja arvostukset Rehellisyys Vastuun ottaminen työstä Toisten huomioon ottaminen Itsetunto Vastuun ottaminen työstä Hyvät tavat Rehellisyys Itsetunto Toisten huomioon ottaminen Kulttuuriarvot Kotikunnan tunteminen Ympäristöestetiikka Oman elinpiirin arvostaminen Medialukutaito Ympäristöestetiikka Oman elinpiirin arvostaminen Medialukutaito Ympäristöestetiikka Oman elinpiirin arvostaminen Ympäristöarvot Luontoelämykset Luonnon kunnioittaminen Vastuullinen toiminta ympäristössä Luontoelämykset Luonnon kunnioittaminen Vastuullinen toiminta ympäristössä Luontoelämykset Luonnon kunnioittaminen Vastuullinen toiminta ympäristössä 2.2 Perusopetuksen tehtävä Perusopetus on osa koulutuksen perusturvaa. Sillä on sekä kasvatus- että opetustehtävä. Sen tehtävänä on toisaalta tarjota yksilölle mahdollisuus hankkia yleissivistystä ja suorittaa oppivelvollisuus ja toisaalta antaa yhteiskunnalle väline kehittää sivistyksellistä pääomaa sekä lisätä yhteisöllisyyttä ja tasa-arvoa. Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen itsetunnon kehittymiseen, jotta oppilas voi hankkia elämässä tarvitsemiaan tietoja ja taitoja, saada valmiudet jatko-opintoihin ja osallistuvana kansalaisena kehittää demokraattista yhteiskuntaa. Perusopetuksen on myös tuettava jokaisen oppilaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä sekä äidinkielen kehitystä. Tavoitteena on myös herättää halu elinikäiseen oppimiseen. Yhteiskunnan jatkuvuuden varmistamiseksi ja tulevaisuuden rakentamiseksi perusopetuksen tehtävänä on siirtää kulttuuriperintöä sukupolvelta toiselle, kartuttaa tarvittavaa tietoa ja osaamista sekä lisätä tietoisuutta yhteiskunnan perustana olevista arvoista ja toimintatavoista. Sen tehtävänä on myös kehittää kykyä arvioida asioita kriittisesti, luoda uutta kulttuuria sekä uudistaa ajattelu- ja toimintatapoja. Perusopetuksessa pyritään tukemaan lapsen yksilöllistä kasvua ja kehitystä sekä kannustamaan lasta omatoimisuuteen ja vaikuttamiseen. Opetuksessa korostetaan vuorovaikutteisuutta, kehitetään osallistuvaa oppimista ja opetellaan tunteiden ja kokemusten jakamista. Toiminta toteutetaan niin, että se tuottaa kasvun ja oppimisen iloa ja halua omaehtoiseen oppimiseen. Oppilaita opetetaan ilmaisemaan mielipiteitään ja heidät otetaan mukaan päätöksentekoon. Opetuksessa turvataan aikuisen läsnäolo ja riittävä huolenpito sekä puututaan nopeasti kiusaamiseen ja lastensuojelun tarpeessa olevan oppilaan tilanteeseen. Oppilaita kasvatetaan vastuuntuntoon ja toisten huomioon ottamiseen. Oppilaan osallistumista itseään koskevien asioiden käsittelyyn tuetaan. Koululle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi koulun on pyrittävä yhteistoimintaan oppilaan elämään vaikuttavien muiden tahojen kanssa. Vanhempien lisäksi näitä ovat mm. kunnan eri hallintokunnat, seurakunnat, poliisi, sairaalat, eri järjestöt ja yhteisöt sekä yritykset. 10

12 2.3 Esi- ja perusopetuksen järjestäminen Esiopetusta järjestettäessä tulee ottaa huomioon, että opetukseen osallistuvilla lapsilla on mahdollisuus käyttää päivähoitopalveluja ja vastaavasti päivähoitoa järjestettäessä, että päivähoidossa olevilla lapsilla on mahdollisuus osallistua esiopetukseen.(perusopetuslaki 6 1 mom. (1288/1999) ja Laki lasten päivähoidosta (36/1973) 11 b (1290/1999). Perusopetuslain mukaan opetus järjestetään lapsen / oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti ja siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa ja opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. (Perusopetuslaki (628/1998) 3 2 mom. (477/2003), 3 3 mom. ja 29 1 mom.) Lapsella / oppilaalla on lain mukaan oikeus työpäivinä saada opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä riittävää kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Lapsella / oppilaalla on myös oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto sekä laissa määritellyt opintososiaaliset edut ja palvelut. (Perusopetuslaki 30 ( /2010), 31 ja 31a (477/2003) Suomen perustuslain mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. (Suomen perustuslaki (731/1999) 6 2 mom.) Suomi on myös sitoutunut kansainvälisiin sopimuksiin, ohjelmiin ja julistuksiin, jotka edellyttävät opetuksen järjestämistä siten, että kaikkien lasten ja nuorten oppiminen voidaan turvata yhteisessä koulussa. (4 Unescon Yleissopimus lapsen oikeuksista 1989, Salamancan sopimus (Salamanca Statement), 1994, Luxemburgin peruskirja (The Charter of Luxemburg), 1996 ja YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus, 2006) Opetuksen, ohjauksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana on huolenpito hyvästä ja turvallisesta koulupäivästä. Koulutyö järjestetään siten, että lapsen / oppilaan hyvinvoinnille, kehitykselle ja oppimiselle on mahdollisimman suotuisat edellytykset. Kouluyhteisön tulee olla turvallinen, ilmapiiriltään kunnioittava sekä ystävällinen. Oppimisympäristön turvallisuutta tai terveyttä vaarantaviin tekijöihin puututaan heti. Koulupäivän tulee rakenteellaan, sisällöillään ja toimintatavoillaan luoda mahdollisuudet rauhalliseen työskentelyyn ja asioihin syventymiseen, yhdessä oppimiseen ja tekemiseen sekä oppimisen ilon ja mielekkyyden kokemuksiin. Lapsen esiopetuspäivään kuuluu myös leikki. Jos esiopetukseen osallistuva lapsi käyttää lisäksi päivähoitopalveluja, lapsen päivä tulee rakentaa kokonaisuudeksi ottaen huomioon sekä esiopetuksen että varhaiskasvatuksen tavoitteet. Esi ja perusopetus edistää kannustavaa vuorovaikutusta, yhteistyötä sekä yhteistä vastuunottoa ja osallisuutta. Erityistä huomiota kiinnitetään lasten / oppilaiden mahdollisuuksiin vaikuttaa omaan ja yhteiseen työskentelyyn sekä toimintaympäristöön. Osallisuuden kautta tuetaan sekä oppimista, hyvinvointia että vastuulliseksi ihmiseksi ja yhteiskunnan jäseneksi kasvamista. Lasta / oppilasta tukeva, yhteisöllinen koulu arvostaa lasten / oppilaiden, opettajien, muiden kouluyhteisön jäsenten ja asiantuntijoiden sekä perheiden merkitystä toiminnassaan. Koulu tekee yhteistyötä varhaiskasvatuksen, aamu- ja iltapäivätoiminnan, muiden perusopetusta antavien koulujen, jatko-opintoja tarjoavien oppilaitosten, sosiaali- ja terveystoimen sekä muiden lasten oppimista ja koulunkäyntiä edistävien kumppaneiden kanssa. 11

13 2.4 Perusopetuksen rakenne Perusopetus on opetussuunnitelmallisesti yhtenäinen kokonaisuus. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt määritellään opetussuunnitelman perusteissa oppiaineittain tai aineryhmittäin tuntijaon (A 1435/ , 6 ) mukaisten nivelkohtien välisille osioille. Kunkin osion päätteeksi on laadittu oppilaan hyvän osaamisen kuvaus (8.1). Taide- ja taitoaineiden (musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta) opetuksen tavoitteet, keskeiset sisällöt, hyvän osaamisen kuvaukset sekä päättöarvioinnin kriteerit on laadittu oppiainekohtaisille vähimmäistuntimäärille. Opetuksen järjestäjän hyväksymässä opetussuunnitelmassa tuntijako sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt määritellään vuosiluokittain valtioneuvoston asetuksen ja opetussuunnitelman perusteiden pohjalta. Vuosiluokkien 1 2 opetuksessa tulee ottaa huomioon varhaiskasvatuksen, erityisesti esiopetuksen, antamat valmiudet. Esi- ja perusopetuksesta on rakennettava ehyt ja johdonmukainen kokonaisuus. Alimpien vuosiluokkien opetuksen erityisenä tehtävänä on kehittää valmiuksia myöhempää työskentelyä ja oppimista varten. Vuosiluokat 8 9 muodostavat perusopetuksen päättövaiheen, jonka tehtävänä on myös ohjata oppilasta jatko-opintoihin ja kehittää valmiuksia toimia yhteiskunnassa ja työelämässä. Mikäli opetussuunnitelmassa perusopetusasetuksen 11.,:n 3. momentin mukaisesti on päätetty, että oppilas voi edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelmansa mukaisesti, määritellään tuntijako sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt opintokokonaisuuksille. Opintokokonaisuudet muodostetaan valtioneuvoston määrittelemien oppiaineiden ja aineryhmien osioiden pohjalta. Osiot voidaan tarvittaessa jakaa kahdeksi tai useammaksi opintokokonaisuudeksi, joita voidaan myös yhdistää eri oppiaineiden ja aineryhmien kesken eheytetyiksi opintokokonaisuuksiksi. Opetussuunnitelmassa on määrättävä, mitkä opintokokonaisuudet ovat oppilaalle pakollisia ja mitkä valinnaisia. Oppilaan opintojen etenemistä ja opintokokonaisuuksien suorittamista tulee seurata järjestelmällisesti. Mikäli yhdysluokkaopetuksessa yhdysluokan eri vuosiluokilla on joissakin oppiaineissa erilaiset viikkotuntimäärät, oppiaineiden vuosiviikkotunnit voidaan myös jakaa osiin ja siten tasata oppiaineiden opetustunnit. Yhdysluokan oppimäärä voidaan opetussuunnitelmassa määritellä myös opintokokonaisuuksiksi jakamatta sitä vuosiluokkiin. Tällöin noudatetaan perusopetusasetuksen 11. :n 3. momentin säännöksiä. Esiopetus tapahtuu Hyrynsalmella samoissa tiloissa perusopetuksen kanssa. Vuonna 2011 hyväksytty opetussuunnitelma on suunniteltu niin, että esi- ja perusopetus muodostavat eheän ja johdonmukaisen kokonaisuuden. Perusopetus noudattaa vuosiluokkiin sidotun opetuksen etenemisen mallia. Oppilaan eteneminen vuosiluokalta seuraavalle edellyttää sen mukaisesti tavoitteiden saavuttamista (vähintään välttävä suoritus). 12

14 Hyrynsalmen kunnan perusopetuksen tuntijako (A2-saksa 30 tunnin ulkopuolella): Aine yht. Pitää olla Aine yht. Pitää olla Vuosiluokka Äidinkieli ja kirjallisuus A-kieli B-kieli Matematiikka Biologia ja maantieto YmLu 3 3 Ympäristö ja luonnontieto Fysiikka ja Kemia Terveystieto Uskonto / ET Historia ja yhteiskuntaoppi Ryhmä Ryhmä Musiikki PO ,5 0, PO Kuvataide Käsityö Liikunta ON ON Kotitalous Oppilaanohjaus ,5 0, Valinnaiset aineet lk. oppilaan vähimmäistuntimäärä oltava Aine yht. Pitää olla Hyrynsalmen kunnan perusopetuksen kieliohjelma: A1-kieli: englanti B1-kieli :ruotsi B2-kieli: saksa 13

15 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 Lapsi- ja oppimiskäsitys Esi- ja alkuopetusikäinen lapsi on perusolemukseltaan aktiivinen, mikä edellyttää sitä, että hänen koulunkäyntiinsä sisällytetään mahdollisimman paljon toimintaa. Lapsi on luonnostaan utelias ja kiinnostunut asioista ja ilmiöistä. Perusajatus on, että lapsella on oikeus olla lapsi, ja lapsuus sinänsä on arvokasta aikaa. Lapsen omaa kehitysvaihetta kunnioitetaan ja hän saa harjoitella omassa tahdissaan oppimisen taitoja. Lapsen oppiminen perustuu aiempaan tietoon ja oppimiskokemuksiin. Myös lapsen lähtökohdat, ajatukset ja kysymykset otetaan huomioon toiminnan suunnittelussa. Lapsen oppimisessa on tärkeää sisäisen motivaation syntyminen. Opittavien asioiden tulee olla hänen elämässään tärkeitä ja merkityksellisiä. Oppiminen tapahtuu vielä enimmäkseen visuaalisesti, mutta kuusivuotias opettelee myös kuunteluun perustuvaa oppimista. Lapsi on kiinnostunut keskustelemisesta ja vuorovaikutustilanteissa hän oppii yhdessä toisten kanssa. Lapsi nauttii ongelman ratkaisuista ja pohtii syy- ja seuraussuhteita. Kielelliset valmiudet kehittyvät lapsen kokeillessa kielen eri mahdollisuuksia. Lapsen leikkitoimintoja seuraamalla saadaan tietoa hänen kehitysvaiheestaan ja älyllisestä ja ajattelun kehityksestään. Lapsi oppii leikin, mielikuvituksen ja elämysten avulla. Leikissä hän tarkastelee käsiteltävän ilmiön ominaisuuksia ja etsii niiden välisiä yhteyksiä aikaisemmasta kokemusmaailmastaan. Leikki on lapsen tapa tutkia, etsiä ja kokeilla tietoa; tutustua ympäröivään maailmaan. Leikissä toteutuu lasten keskinäinen vuorovaikutus, leikin riemu ja toiminnan ilo. Leikki edistää lapsen luovan ajattelun kehittymistä. Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi, jonka kautta syntyy kulttuurinen osallisuus. Oppiminen tapahtuu tavoitteellisena opiskeluna erilaisissa tilanteissa itsenäisesti, opettajan ohjauksessa sekä vuorovaikutuksessa opettajan ja vertaisryhmän kanssa. Opittavana on uuden tiedon ja uusien taitojen lisäksi oppimis- ja työskentelytavat, jotka ovat elinikäisen oppimisen välineitä. Oppiminen on seurausta oppilaan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta, jossa hän aiempien tietorakenteidensa pohjalta käsittelee ja tulkitsee opittavaa ainesta. Vaikka oppimisen yleiset periaatteet ovat kaikilla samat, oppiminen riippuu oppijan aiemmin rakentuneesta tiedosta, motivaatiosta sekä oppimis- ja työskentelytavoista. Yksilöllistä oppimista tukee vastavuoroisessa yhteistyössä tapahtuva oppiminen. Oppiminen on kaikissa muodoissa aktiivinen ja päämääräsuuntautunut, itsenäistä tai yhteistä ongelmanratkaisua sisältävä prosessi. Oppiminen on tilannesidonnaista, joten oppimisympäristön monipuolisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Opittaessa avautuu uusia mahdollisuuksia ymmärtää kulttuuria ja kulttuurin sisältämiä merkityksiä sekä osallistua yhteiskunnan toimintaan. Opetuksen lähtökohtana ovat oppilaan omat tiedot, taidot ja kokemukset. Tavoitteena on oppilaan yksilöllisten oppimistaitojen tukeminen. Kasvattajan ja ympäristön tehtävänä on luonnollisen kehityksen ja kehitysmahdollisuuksien turvaaminen, oppilaan ainutkertaisuuden kunnioittaminen ja hyväksyminen, kehityksen seuraaminen ja oppimisen esteiden poistaminen. Opetusta suunniteltaessa ja toteutettaessa otetaan huomioon oppilaan elämäntilanne kokonaisuutena. 14

16 3.2 Kasvu- ja oppimisympäristö Oppimisympäristöllä tarkoitetaan oppimiseen liittyvää fyysisen ympäristön, psyykkisten tekijöiden ja sosiaalisten suhteiden kokonaisuutta, jossa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Fyysiseen oppimisympäristöön kuuluvat erityisesti koulun rakennukset ja tilat sekä opetusvälineet ja oppimateriaalit. Siihen kuuluvat lisäksi muu rakennettu ympäristö ja ympäröivä luonto. Opiskelutilat ja -välineet tulee suunnitella ja järjestää siten, että ne mahdollistavat monipuolisten opiskelumenetelmien ja työtapojen käytön. Työvälineiden ja materiaalien sekä kirjastopalvelujen tulee olla oppilaan käytettävissä niin, että ne antavat mahdollisuuden aktiiviseen ja myös itsenäiseen opiskeluun. Oppimisympäristön varustuksen tulee tukea myös oppilaan kehittymistä nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi ja antaa tilaisuuksia tietokoneiden ja muun mediatekniikan sekä mahdollisuuksien mukaan tietoverkkojen käyttämiseen. Fyysisen oppimisympäristön esteettisyyteen tulee myös kiinnittää huomiota. Psyykkisen ja sosiaalisen oppimisympäristön muodostumiseen vaikuttavat toisaalta yksittäisen oppilaan kognitiiviset ja emotionaaliset tekijät, toisaalta vuorovaikutukseen ja ihmissuhteisiin liittyvät tekijät. Oppimisympäristön tulee tukea oppilaan kasvua ja oppimista. Sen on oltava fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallinen ja tuettava oppilaan terveyttä. Tavoitteena on tukea oppilaan oppimismotivaatiota ja uteliaisuutta sekä edistää hänen aktiivisuuttaan, itseohjautuvuuttaan ja luovuuttaan tarjoamalla kiinnostavia haasteita ja ongelmia. Oppimisympäristön tulee ohjata oppilasta asettamaan omia tavoitteitaan ja arvioimaan omaa toimintaansa. Oppilaalle voidaan antaa mahdollisuus osallistua oppimisympäristönsä rakentamiseen ja kehittämiseen. Oppimisympäristön tulee tukea myös opettajan ja oppilaan välistä sekä oppilaiden keskinäistä vuorovaikutusta. Sen tulee edistää vuoropuhelua ja ohjata oppilaita työskentelemään ryhmän jäsenenä. Tavoitteena on avoin, rohkaiseva, kiireetön ja myönteinen ilmapiiri, jonka ylläpitämisestä vastuu kuuluu sekä opettajalle että oppilaille. Oppimisympäristön on annettava mahdollisuudet ikäkaudelle ominaiseen oppimiseen. Opetuksessa tutustutaan koulun lähiympäristön kulttuurimaisemaan, paikallisen kulttuurin erityispiirteisiin ja historiaan. Turvallisuus liittyy sekä fyysiseen ympäristöön että psyykkisten ja sosiaalisten tekijöiden kokonaisuuteen. Koulun tilojen ja pihan turvallisuus varmistetaan. Koulussa huolehditaan väkivallan ennaltaehkäisystä ja puututaan kiusaamistilanteisiin välittömästi. Oppimisympäristöä arvioidaan ja kehitetään jatkuvasti. Koulun henkilökunnan, lasten, vanhempien ja kunnan päättäjien yhteistyö on avainasemassa oppimisympäristöjä kehitettäessä. 3.3 Toimintakulttuuri Koulun toimintakulttuuri vaikuttaa merkittävästi koulun kasvatukseen ja opetukseen ja sitä kautta oppimiseen. Tavoitteena on, että koulun kaikki käytännöt rakennetaan johdonmukaisesti tukemaan kasvatus- ja opetustyölle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki koulun viralliset ja epäviralliset säännöt, toiminta- ja käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyön laatu perustuu. Toimintakulttuuriin kuuluu myös oppituntien ulkopuolinen koulun toiminta kuten juhlat, teemapäivät sekä erilaiset tapahtumat. Koulun kasvatustavoitteiden ja arvojen sekä aihekokonaisuuksien tulee konkretisoitua toimintakulttuurissa. Tavoitteena on toimintakulttuuri, 15

17 joka on avoin ja vuorovaikutteinen sekä tukee yhteistyötä niin koulun sisällä kuin kotien ja muun yhteiskunnan kanssa. Myös oppilaalla tulee olla mahdollisuus osallistua koulun toimintakulttuurin luomiseen ja sen kehittämiseen. Kunnan opetussuunnitelmassa esitetään kuvaus koulun toimintakulttuurista (mm. koulun toiminnan jatkuva kehittäminen, vuorovaikutus, tiedottaminen, vanhempien ja oppilaiden vaikuttamismahdollisuudet, johtamiskulttuuri sekä opetuksen ja oppimisen ilmapiiri) Nivan ja Iston koulun toimintakulttuuri Nivan koulu Koulumme on lasten koulu, jossa annetaan valmiudet hyviin käytöstapoihin ja viestintätaitoihin. Oppiminen on iloinen ja yhteinen asia. Kannamme vastuuta toisistamme, niin lähellä kuin kaukana. Meidän koulumme, minunkin kouluni, koulu keskellä kylää Osallistumme mahdollisuuksien mukaan erilaisiin projekteihin ja koulutuksiin. Koulullamme on lukuisia yhteistyökumppaneita; yrityksiä ja yhteisöjä. Pyrimme olemaan Koulu keskellä kylää. Yhteistyö kodin ja vanhempien kanssa on luontevaa ja monimuotoista. Aktivoimme vanhempia toimiaan yhdessä koulun kanssa oppimis- kasvatustavoitteiden saavuttamiseksi. Tiedotamme säännöllisesti koulumme toiminnasta ja oppilaisiin liittyvistä asioista. Vanhempainyhdistyksen toiminta koulutyötä tukevaa. Otamme huomioon oppilaiden, vanhempien ja muiden yhteistyökumppaneiden mielipiteitä ja ideoita opetuksen ja käytänteiden suunnittelussa. Pyrimme avoimeen, myönteiseen ja kannustavaan johtamis- ja työskentelykulttuuriin. Iston koulu Koulun toimintakulttuuri vaikuttaa koulun kasvatukseen ja opetukseen ja sitä kautta oppimiseen. Tavoitteena on, että koulumme kaikki käytännöt rakennetaan johdonmukaisesti tukemaan kasvatus - ja opetustyölle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Tavoitteena on toimintakulttuuri, joka on avoin ja vuorovaikutteinen sekä tukee yhteistyötä niin koulun sisällä kuin kotien ja muun yhteiskunnan kanssa. Asetettuihin tavoitteisiin sitoutuminen on helpompaa, kun päätösten valmistelu tapahtuu mahdollisimman avoimesti ja yhteisöllisesti. Avoimessa ilmapiirissä kuunnellaan ja huomioidaan erilaisia näkemyksiä ja voidaan olla rakentavasti myös eri mieltä. Päätösten jälkeen toimitaan sen mukaisesti ja siihen sitoutuen. Toimintakulttuuriimme kuuluu, että koko koulun henkilökunta mukaan lukien muu henkilökunta; kouluavustajat, kanslisti, terveydenhoitaja, siivooja, talonmies, keittäjä ovat osaltaan koulukasvattajia ja tärkeinä malleina aikuisesta ihmisestä. Niin yhteishengen luomisen, tiedonkulun parantamisen kuin päätöksiin sitoutumisen kannalta tärkeätä on, että myös muu henkilökunta kutsutaan aika-ajoin henkilökunnan palavereihin ja kokouksiin. Koulumme toimintakulttuuriin kuuluu avoin ja tiivis yhteistyö huoltajien kanssa. Kasvatuksesta ja huolenpidosta päävastuu on kodeilla. Koulumme suhtautuu kotien arvoihin ja kasvatusperiaatteisiin asianmukaisella vakavuudella ja hienotunteisuudella. Myös koulumme oppilailla tulee olla mahdollisuus osallistua toimintakulttuurin luomiseen ja kehittämiseen. Koulun säännöt tarkistetaan aika ajoin yhteistyössä oppilaiden ja oppilaskunnan, sekä huoltajien ja vanhempainyhdistyksen kanssa. Kouluyhteisön sääntöjen rikkomiseen pyritään so- 16

18 veltamaan varhaisen puuttumisen mallia. Kun normien rikkomiset ja konfliktit sovitaan ja sovitetaan, on tärkeää, että voidaan aloittaa uudelleen ns. puhtaalta pöydältä. Oppilaskunnan ja tukioppilaskerhon toiminnan kautta oppilaat, ja vanhempainyhdistyksen kautta huoltajat, voivat olla osaltaan kehittämässä myös muita koulun toimintoja ja käytäntöjä. Muidenkin sidosryhmien, kuten yrittäjien kanssa, pyritään tiiviiseen molemminpuoliseen yhteistyöhön esim. avointen ovien päivien ja erilaisten teematapahtumien muodossa. Koulumme työympäristön, mukaan lukien koulun tilat ja piha, viihtyisyyttä ja kuntoa kehitetään ja pidetään yllä niin oppilaiden kuin henkilökunnan viihtyvyyden kannalta. Toimintakulttuuriin kuuluu myös oppituntien ulkopuolinen koulun toiminta kuten juhlat, teemapäivät sekä erilaiset tapahtumat. Näiden, kuten päivänavaustenkin, tulee olla sopusoinnussa koulun kasvatustavoitteiden kanssa. Opetussuunnitelman aihekokonaisuudet: ihmisenä kasvaminen; kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys; viestintä ja mediataito; osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys; vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta; turvallisuus ja liikenne sekä ihminen ja teknologia tulee näkyä ja ottaa huomioon koulun toimintakulttuurissa. Niiden toteutuminen edellyttää myös eri oppiaineiden välistä yhteistyötä ja eri oppiaineiden opetussuunnitelmiin perehtymistä. Koulun fyysinen ja psyykkinen oppimisympäristö Oppimisympäristöllä tarkoitetaan oppimiseen liittyvää fyysisen ympäristön, psyykkisten tekijöiden ja sosiaalisten suhteiden kokonaisuutta, jossa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Koulun koko mahdollistaa opettajien tehokkaan yhteistyön ja oppimisen seurannan sekä yhteistyön huoltajien kanssa. Koulun piha ja lähiympäristö välituntipiha on tavallinen kestopäällystepiha, jossa on kiinteä koripalloteline ja penkkejä lähikenttä on turvallinen liikuntatuntien pitoon lähiympäristöä on mahdollista hyödyntää oppimiseen, retkeilyyn ja liikuntaan urheilukenttä ja jääkiekkokaukalo sekä teknisen työn tilat ovat kohtuullisen välimatkan päässä koulutyönkannalta välttämättömät palvelut sijaitsevat kävelymatkan etäisyydellä mm. hammaslääkäri Koulurakennukset ja tilat koulurakennukset ovat vanhoja, joten tilat ovat suurelta osin kuluneita ja vanhanaikaisia paitsi teknisen työn tilat, jotka ovat nykyaikaisia ja toimivia koulurakennukset ovat tilavia, mutta ilmanvaihto ei ole toimiva koulun päärakennuksessa ovat kaikki muut ainekohtaiset opetustilat paitsi, teknisen työn tilat ja liikuntasali. teknisen työn tila 1 km välimatkan päässä alakoulun vieressä sijaitsevassa rakennuksessa koulun pihapiirissä on erillinen rakennus, jossa sijaitsee ruokala ja terveydenhoitajan tilat oppilasmäärää joudutaan rajoittamaan eräissä opetustiloissa mm. tekninen työ, kotitalous ja fysiikka-kemian luokissa 17

19 Opetusvälineet ja oppimateriaalit opetusvälineiden määrä ja laatu on vaihteleva, joka luokassa on tietokone ja lähes joka luokassa dataprojektori sekä dokumenttikamera sekä kahdessa luokassa vn laitteet oppimateriaaleja on yleensä riittävästi Hyrynsalmen kirjasto sijaitsee 0,5 km päässä koulusta oppilaille pyritään antamaan mahdollisuudet tietokoneen ja tietoverkkojen käyttöön psyykkinen ja sosiaalinen oppimisympäristö kodin kasvatustyön tukeminen oppilaan myönteisen elämänasenteen tukeminen, mikä auttaa ymmärtämään toisten ihmisten erilaisia arvoja oppimistavoitteiden asettaminen ja itse arviointiin ohjaaminen vuorovaikutustaitojen tukeminen ryhmätyötaitojen oppiminen avoimen, rohkaisevan, kiireettömän ja myönteisen ilmapiirin luominen, josta vastuu kuuluu sekä opettajille että oppilaille terveystieto oppiaineena Moisiovaaran toimintakulttuuri Moisiovaaran koulun toiminta-ajatus: Moisiovaaran koulu toimii kolmeopettajaisena kouluna: luokka luokka luokka Koulun toiminnassa korostetaan yritteliäisyyskasvatuksen tavoitteita. Koulun tavoitteena on korostaa sisäisesti yritteliästä toimimista. Sisäisesti yritteliäs henkilö toimii aloitteellisesti, luovasti, tavoitteellisesti ja tuloksellisesti koulutyössä. Kommunikaatio- ja yhteistyötaidot ovat tärkeä osa sisäistä yrittäjyyttä. 3.4 Opetusmenetelmät ja työtavat Taustaa Lasta / oppilasta ohjataan oppimaan itselleen parhaiten soveltuvalla tavalla. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaiden kiinnostuksen kohteet kytkemällä opittavat tiedot ja taidot oppilaille merkityksellisiin kokemuksiin ja toimintamuotoihin. Opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti. Opetuksen eriyttäminen on ensisijainen keino ottaa huomioon oppilaiden erilaisuus. Eriyttämisellä on tärkeä merkitys oppimismotivaation herättämisessä ja ylläpitämisessä. Tavoitteet tuottaa lapselle / oppilaalle sopivia haasteita ja onnistumisen kokemuksia tarjota mahdollisuuksia kehittyä ja oppia omien vahvuuksien sekä kehityshaasteiden mukaisesti Menetelmät ja toimintatavat Huomiota kiinnitetään lapselle / oppilaalle ominaisiin oppimistapoihin ja työskentelyn rytmiin, erilaisiin valmiuksiin ja kiinnostuksen kohteisiin sekä itsetuntoon ja motivaatioon kytkeytyviin emotionaalisiin tarpeisiin. Tyttöjen ja poikien väliset sekä oppilaiden yksilölliset kehityserot ja taustat otetaan huomioon. 18

20 Eriyttäminen edellyttää opettajalta kasvun ja oppimisen prosessien tuntemista, opetusryhmän toiminnan ja ilmapiirin sekä lapsen / oppilaan kehittymisen seurantaa ja oppimisen arviointia. Eriyttämisen kolme keskeistä ulottuvuutta liittyvät opiskelun laajuuden, syvyyden ja nopeuden vaihteluun. Eriyttäminen voi kohdistua mm. opetuksen sisältöihin, käytettäviin opetusmateriaaleihin ja menetelmiin, työtapoihin sekä tehtävien määrään ja käytettävissä oleva aikaan. Oppimisympäristöä voidaan muokata luomalla tilaisuuksia oppilaiden osallistumiseen tarjoamalla valinnanmahdollisuuksia vaihtelemalla työtapoja säätelemällä tilankäyttöä ryhmittelemällä oppilaita joustavasti Opetuksessa tulee käyttää oppiaineelle ominaisia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja, joiden avulla tuetaan ja ohjataan lapsen / oppilaan kasvamista / oppimista. Valittujen menetelmien ja työtapojen tehtävänä on kehittää oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja työskentelytaitoja ja sosiaalisia taitoja vuorovaikutteista oppimista, yhdessä työskentelyä ja aktiivista osallistumista monipuolisia tieto- ja viestintätekniikan taitoja Opettajan tehtävänä on opettaa ja ohjata sekä yksittäisen oppilaan että koko ryhmän oppimista ja työskentelyä. Työtapojen valinnan perusteita ovat, että ne virittävät halun oppia ottavat huomioon oppimisen prosessinomaisen ja tavoitteellisen luonteen aktivoivat työskentelemään tavoitteellisesti edistävät jäsentyneen tietorakenteen muodostumista sekä taitojen oppimista että niissä harjaantumista kehittävät tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja tukevat oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista edistävät sosiaalista joustavuutta, kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä sekä vastuun kantamista toisista kehittävät valmiuksia ottaa vastuuta oman oppimisen ja toiminnan arvioinnista auttavat oppilasta tiedostamaan omaa oppimistaan sekä mahdollisuuksiaan vaikuttaa siihen kehittävät oppilaan oppimisstrategioita ja taitoja soveltaa niitä uusissa tilanteissa Kun opetusta toteutetaan yhdysluokissa tai yhdessä esiopetusryhmän kanssa, eri vuosiluokkien tavoitteet ja omaleimaisuus tulee huomioida. Yhteistyö opettajien kesken sekä huoltajien, muun henkilöstön ja eri asiantuntijoiden kanssa tukee eriyttämistä. Myös arvioinnin menetelmiä ja palautteen antamista voi eriyttää. 19

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena - jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin oman potentiaalinsa mukaan - oppilaan saama tuki

Lisätiedot

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Ops-koordinaattori Tuija Vänni 16.3.2016 Vänni 2016 1 4.3: Eriyttäminen opetussuunnitelman perusteissa ohjaa työtapojen valintaa perustuu

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN KOULUTULOKKAAN TARJOTIN 11.1.2016 VUOSILUOKAT 1-2 KOULULAISEKSI KASVAMINEN ESIOPETUKSEN TAVOITTEET (ESIOPETUKSEN VALTAKUNNALLISET PERUSTEET 2014) Esiopetus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että lapsilla

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Jyväskylän kaupungin esiopetussuunnitelma 2010 Oppilashuollon strategia Lapsen esiopetuksen

Lisätiedot

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT 5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT Oppilasta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Keskeistä on varhainen

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki 29.4.2011 Opetusneuvos Hely Parkkinen 1 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 5 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT

Lisätiedot

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelma alkuopetuksen näkökulmasta

Perusopetuksen opetussuunnitelma alkuopetuksen näkökulmasta Perusopetuksen opetussuunnitelma alkuopetuksen näkökulmasta Outi Rinne/ 5.4.2016 Jatkumo Perusopetus jäsentyy vuosiluokkien 1 2, 3 6 sekä 7-9 muodostamiin jaksoihin. Vuosiluokat muodostavat. opetuksellisesti

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet

7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet 7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Oppimisen ja koulunkäynnin tuen kolme tasoa ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Näistä oppilas voi saada kerrallaan vain yhden tasoista tukea. Perusopetuslaissa

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista Kaisa Nuikkinen 10.5.2006 kaisa.nuikkinen@edu.hel.fi TYÖTURVALLISUUSLAKI TYÖYMPÄRISTÖ on tarkoituksenmukainen toimintaan nähden,

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan

Lisätiedot

Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista

Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen Pirjo Koivula Opetusneuvos 1 Perusopetuslain

Lisätiedot

AKAAN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

AKAAN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA AKAAN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sisällys 1 OPETUSSUUNNITELMA... 5 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen... 5 1.2 Esiopetus... 5 2 OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT... 6 2.1 Perusopetuksen

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

ALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala

ALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala ALUEELLISET TYÖPAJAT Alueellisten työpajojen työskentelylle on tunnusomaista: 1. Osallistava ja vuorovaikutteinen kouluttaminen opsprosessin käynnistämiseen ja ohjaamiseen, 2. Uusien toimintatapojen etsiminen

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI Opettajatyöpäivä Lauantai 29.10.2016 Raija-Liisa Hakala ja Taina Huhtala YLEINEN TUKI: Eriyttäminen Joustavat ryhmittelyt Tiimiopettajuus Samanaikaisopetus Tukiopetus Ohjaus-

Lisätiedot

Oppilas opiskelee toiminta-alueittain

Oppilas opiskelee toiminta-alueittain Opetuksen järjestäjä HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (HOJKS) Oppilas opiskelee toiminta-alueittain Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24 1 mom. 30 kohta 1. PERUSTIEDOT Oppilaan

Lisätiedot

OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN alkaen

OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN alkaen OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN 1.8.2016 alkaen Uusi opetussuunnitelma astuu voimaan 1.8.2016 ja se otetaan käyttöön portaittain. Lukuvuonna 2016 2017 uuden opetussuunnitelman mukaan opiskelevat

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika

Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika esiopetusyksikkö ja ryhmä lastentarhanopettaja erityisopettaja/ kelto 1. Lapsen kasvun ja oppimisen tilanne Lapsen

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN TUNTIJAKO OPS LUKU 1 PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA

PERUSOPETUKSEN TUNTIJAKO OPS LUKU 1 PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA Sisällys LUKU 1 PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA... 1 1.1 Opetussuunnitelman perusteet ja paikallinen opetussuunnitelma... 1 1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat periaatteet...

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa Ops-työpajakoulutus 21.10.2015 Helsinki Perusopetuslaki 628/1998 22 Oppilaan arviointi Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

Kampus. tulevaisuuden ajatuksia. rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio

Kampus. tulevaisuuden ajatuksia. rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio Kampus tulevaisuuden ajatuksia rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio 1 Uudistuksen aika 2 3 4 Opetussuunnitelma 2016- Laaja-alaiset kokonaisuudet - jatkuva kokonaisuus Monialaiset

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa. Pirjo Koivula Opetushallitus

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa. Pirjo Koivula Opetushallitus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa Pirjo Koivula Opetushallitus 17.3.2015 HYVÄ KOULUPÄIVÄ Laadukas perusopetus, ennaltaehkäisevät toimintatavat, yhteisöllisyys, välittävä ja kannustava ilmapiiri,

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka Opetusneuvos Vuoden 2014 opetussuunnitelman perusteiden päälinjauksia Lainsäädännön määrittelemän arvioinnin pedagogisen

Lisätiedot

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta MUNKKIVUOREN ALA-ASTEEN KOULUSSA LUODAAN MEIDÄN KOULU -HENKEÄ Koulussa arvostetaan kaikkia niin lapsia kuin aikuisia. Koulussa

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät Sivistystoimiala 18.5. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa 12.10.2011 Pyhäntä 18.10.2011 Kestilä 3.11.2011 Rantsila Erityisluokanopettaja Pia Kvist Ohjaava opettaja Raisa Sieppi

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA Pirjo Koivula ylitarkastaja OPETUSHALLITUS Osaamisen ja sivistyksen asialla Lasten hyvinvointi yhteiskunnassa Valtaosa suomalaislapsista voi

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT KOTIEN OPS-OPAS OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan - mitkä arvot ohjaavat koulun toimintaa - millainen oppimiskäsitys ohjaa oppimista - mitä milläkin vuosiluokalla opiskellaan - miten opiskellaan

Lisätiedot

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Luonnos kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuen opetussuunnitelman perusteteksteiksi Nyt esitetyt muutokset perustuvat käytännön työstä saatuihin kokemuksiin, palautteisiin

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki Marjatta Takala

Kolmiportainen tuki Marjatta Takala Kolmiportainen tuki Marjatta Takala 14.9.2011 1 Integraatio ja inkluusio Meillä on erityiskouluja ja -luokkia Integroitujen määrä lisääntyy koko ajan Inkluusio tavoitteena Erityinen tuki Tehostettu tuki

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori

Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori Oppilaiden tukimuodot Eriyttäminen, joustavat järjestelyt, yhteisopettajuus 14.3.2013 Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Tuija Vänni

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Tästä on kyse perusopetuslaissa (628/1998,

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus LIITE 3 Valtioneuvoston asetus N:o 1435 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Annettu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta

Lisätiedot

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 15.3 Vuosiluokkien 7-9 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 15.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

Opetussuunnitelma ja yhdysluokkaopetuksen mahdollisuudet. Arja-Sisko Holappa Opetusneuvos Opetushallitus

Opetussuunnitelma ja yhdysluokkaopetuksen mahdollisuudet. Arja-Sisko Holappa Opetusneuvos Opetushallitus Opetussuunnitelma ja yhdysluokkaopetuksen mahdollisuudet Arja-Sisko Holappa Opetusneuvos Opetushallitus Alanteen koulu, Suomussalmi Peruskoulujen määrä vähenee edelleen Muutokset peruskoulujen lukumäärässä

Lisätiedot

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 13.3 Vuosiluokkien 1-2 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 13.3.1 Siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Yleistä opsin laatimisesta...1 Mikkelin kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma on laadittu noudattaen seuraavaa esitystapaa:...

Yleistä opsin laatimisesta...1 Mikkelin kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma on laadittu noudattaen seuraavaa esitystapaa:... Yleistä opsin laatimisesta...1 Mikkelin kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma on laadittu noudattaen seuraavaa esitystapaa:...1 Yleistä opsin laatimisesta...3 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen...3

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetushallitus

Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetushallitus Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka Opetushallitus 17.3.2015 LUKU 6 OPPIMISEN ARVIOINTI JA PALAUTE SEKÄ TODISTUKSET LISÄOPETUKSESSA 6.1 Oppimista tukeva

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 14.3 Vuosiluokkien 3-6 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 14.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka, Opetushallitus Helsinki

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka, Opetushallitus Helsinki Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka, Opetushallitus 1.10.2015 Helsinki Perusopetuslaki 628/1998 22 Oppilaan arviointi Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset MÄÄRÄYS 29.10.2010 DNRO 50/011/2010 Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset 2 Sisältö 1. OPETUSSUUNNITELMA...4 1.2 Opetussuunnitelman sisältö...4 2. OPETUKSEN

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset MÄÄRÄYS 29.10.2010 DNRO 50/011/2010 Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset 2 Sisältö 1. OPETUSSUUNNITELMA...4 1.2 Opetussuunnitelman sisältö...4 2. OPETUKSEN

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

RAISION KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA (VUOSILUOKAT 1 9)

RAISION KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA (VUOSILUOKAT 1 9) RAISION KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA (VUOSILUOKAT 1 9) PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2004 soveltaen ja Raision kaupungin perusopetuksen (vuosiluokat 1-9) opetussuunnitelman

Lisätiedot

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Avaus Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Romanilasten esiopetuksessa otetaan huomioon romanikulttuurista johtuvat erityistarpeet

Lisätiedot

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki 5.11.2010 Opetusneuvos Kristiina Ikonen Oppilaan arvioinnin merkitys ja tehtävä opetussuunnitelman perusteissa

Lisätiedot

Päivitetty 20.5.2014. Liedon kunnan perusopetuksen vuosiluokkien 1-9 opetussuunnitelma

Päivitetty 20.5.2014. Liedon kunnan perusopetuksen vuosiluokkien 1-9 opetussuunnitelma Päivitetty 20.5.2014 Liedon kunnan perusopetuksen vuosiluokkien 1-9 opetussuunnitelma Sisällysluettelo 1. Opetussuunnitelma... 1 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen Liedossa... 1 1.2 Opetussuunnitelmaan

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Kauniainen, Kasavuori. Joulukuu 2013

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Kauniainen, Kasavuori. Joulukuu 2013 Pääkaupunkiseudun. luokkien palvelukyky Kauniainen, Kasavuori Joulukuu 0 Väittämät koko kunnan alueella Koulupaikka, oppimiskäsitys ja -ympäristö Kauniainen, n= KOULUPAIKAN MÄÄRÄYTYMINEN. Lapsellamme on

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa turvallisessa ympäristössä Uudet opetussuunnitelmalinjaukset 23.11.2015 Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS

Lisätiedot

Teuvan kunnan. perusopetuksen opetussuunnitelma 2004

Teuvan kunnan. perusopetuksen opetussuunnitelma 2004 Teuvan kunnan perusopetuksen opetussuunnitelma 2004 OPETUSHALLITUS 16.1.2004 muutokset 11.5.2011 1 PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2004 1. luku Opetussuunnitelma 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen

Lisätiedot

Ainekohtainen opetussuunnitelmatyö. Info lyseon lukiolla

Ainekohtainen opetussuunnitelmatyö. Info lyseon lukiolla Ainekohtainen opetussuunnitelmatyö Info lyseon lukiolla 8.9.2015 Yleistä 16 ainekohtaista kirjoitustiimiä (1-2, 3-6 ja 7-9 ope) 3 yleisen osan kirjoitustiimiä Esiopetuksen työryhmä Ohjausryhmä Mukana normaalikoulu

Lisätiedot

POSION PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

POSION PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA POSION PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Posion kunta Sivistyslautakunta 29.6.2004/81 16.11.2004/106 20.9.2007/6 29.1.2008/2 29.11.2010/63 14.6.2011/42 Sisältö 1 OPETUSSUUNNITELMA...4 1.1 Opetussuunnitelman

Lisätiedot

11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen

11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen 11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä. 19.5. toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen toimikunta kokoontui sellaisenaan viimeisen kerran.

Lisätiedot

Toivalan koulun opetussuunnitelma

Toivalan koulun opetussuunnitelma Toivalan koulun opetussuunnitelma 1. ARVOT JA TOIMINTAKULTTUURI Toivalan koulun arvoja ovat yhteisöllisyys, yhteistyö ja turvallisuus. Koulun toiminnan tavoitteena on luoda turvallinen ja virikkeellinen

Lisätiedot

Oppilaan tukeen liittyvät juridiset kysymykset Hallintojohtaja Matti Lahtinen

Oppilaan tukeen liittyvät juridiset kysymykset Hallintojohtaja Matti Lahtinen Oppilaan tukeen liittyvät juridiset kysymykset 29.4.2011 Hallintojohtaja Matti Lahtinen 1 Oppilaan tukea koskeva lainsäädäntö Perustuslaki Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan

Lisätiedot

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI L U O N N O S P E R U S O P E T U K S E N O P E T U S S U U N N I T E L M A N P E R U S T E I K S I 2 0 1 4 ( 1 4. 1 1. 2 0 1 2 ) KOULUN TOIMINTAKULTTUURI Historiallisesti

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot