Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin lehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin lehti"

Transkriptio

1 1/helmikuu 2004 tidskrift för samkommunen för Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt Muutosten suma kirurgian alalle Tutkimusasiamies lupaviidakossa Oma terveyskeskus on Somerolle tärkeä TYKS-Laboratorioista liikelaitos Ensiapupoliklinikka peruskorjaukseen Papin paikka on sairaalassakin Potilasjonot lyhenivät selvästi Uudistuksia Loimaalla Salossa kehitetään vanhuspalveluja

2 Hyvinvoinnin rajaton jano? 2 Muutama vuosi sitten yritti valtioneuvoston työryhmä määritellä peruspalveluja. Taustalla vaikutti vielä 1990-luvun lama ja kuntien kireä taloustilanne. Toimeksiannon mukaan piti keventää kuntien velvoitteita, jotta ne selviäisivät tärkeimmistä tehtävistään kunnolla. Mielenkiintoinen linjaus työryhmältä oli se, että erityisesti erikoissairaanhoidosta katsottiin löytyvän rationalisoitavaa ja säästökohteita. Konkreettisia tuloksia ei työryhmä vaikeassa tehtävässään koskaan saanut aikaan. Samoina vuosina toimivat Helsingin ja Uudenmaan alueella erikoissairaanhoidon selvitysmiehet. He lupasivat, että 600 miljoonan markan säästöt olisivat saatavissa rationalisoinnilla pelkästään Uudellamaalla. Ne ovat vieläkin tekemättä. Miksi näin? Onko erikoissairaanhoito jokin muusta yhteiskunnasta erillinen saareke, joka ei taivu alenevaan resurssikehitykseen? Erikoissairaanhoidon tuottavuus kasvoi n. 10 %:lla 1990-luvulla. Tämä tapahtui hoitoaikojen lyhentymisen, avohoidon lisääntymisen, uuden teknologian ja henkilöstön käytön tehostumisen avulla. Muilla kunnallisen toiminnan sektoreilla ei vastaavaa kehitystä nähty. Jopa tuottavuuden mittaaminen on ollut usein vaikeaa. Tässä suhteessa meillä ei ole mitään syytä vähätellä oman toimialamme saavutuksia. Säästöjä tai ainakin nykyistä pienempää menojen kasvua odotetaan kuitenkin rahoittajien eli kuntien taholta jatkuvasti. Kunnan menot sairaanhoitopiirille syntyvät kertolaskulla, jossa yksittäisten hoitopalvelujen hinta kerrotaan hoidettujen potilaiden määrällä. Miksi potilaiden määrä kasvaa vuosi vuodelta? Eikö suomalaisten terveydentilan pitäisi olla parempi kuin koskaan aikaisemmin? Asia ei valitettavasti ole näin yksinkertainen. Pidentynyt elinikä ja terveydenhuollon osaamisen taso kulkevat käsi kädessä. Uudet hoitomuodot halutaan nopeasti käyttöön. Ihmisen henki ja toimintakyky ovat ainutkertaisia. Ennen kuoltiin 50-vuotiaana syöpään tai 60-vuotiaana sydäninfarktiin. Nyt syö puoli miljoonaa suomalaista lääkettä, jolla verisuonten kalkkeutuminen siirtyy ainakin 10 vuotta myöhemmäksi, sitten sydänverisuonia pallolaajennetaan 68-vuotiaana, 75-vuotiaana hoidetaan eturauhasta ja 80-vuotiaana leikataan kaihi. Toimintakykyä riittää 85-vuotiaaksi. Syövän eri hoitomuotojen nopea kehitys tuo merkittävästi lisää elinvuosia. Yhä tarkemmat kuvaukset, tähystykset ja laboratoriokokeet paljastavat sairauksia jo varhaisessa vaiheessa. Täsmälääkkeillä hoidetaan tauteja, jotka olivat 10 vuotta sitten voittamattomia. Miksi siis ihmettelisimme sitä, että lähetteiden määrä ja hoidettujen potilaiden määrä erikoissairaanhoidossa jatkuvasti kasvaa. Ylärajaa on vaikea nähdä. Suomessa tehdään 80 pallolaajennusta asukasta kohti, Ranskassa 150 ja USA:ssa yli 300. Lonkan tekonivelleikkauksia tehdään Suomessa 30 % vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Terveys on keski-iän noustessa ja taloudellisen hyvinvoinnin lisääntyessä ihmisille kaikkein tärkein hyvinvointitekijä. Eikä hyvinvoinnin jano näytä olevan sammumassa.

3 En osläckbar törst efter välbefinnande? Aki Lindén sairaanhoitopiirin johtaja direktör för sjukvårdsdistriktet För några år sedan försökte en arbetsgrupp som statsrådet tillsatt definiera basservice. I bakgrunden inverkade ännu depressionen på 1990-talet och kommunernas strama ekonomiska läge. Enligt uppgiften skulle man underlätta kommunernas förpliktelser, så att de skulle klara av sina viktigaste uppgifter utan störningar. En intressant linjedragning hos arbetsgruppen var, att det särskilt inom den specialiserade sjukvården ansågs fi nnas rum för rationaliseringar och sparobjekt. Arbetsgruppen uppnådde inga konkreta resultat i denna sin svåra uppgift. Samma år arbetade i Helsingfors och Nyland den specialiserade sjukvårdens utredningsmän. De lovade, att man enbart i Nyland skulle uppnå inbesparingar på 600 miljoner mark genom rationaliseringar. Detta löfte har fortfarande inte infriats. Varför? Är den specialiserade sjukvården något isolerat område som är avskilt från det övriga samhället och som inte böjer sig för den minskade resursutvecklingen? Under 1990-talet ökade den specialiserade sjukvårdens produktivitet med ca 10 %. Det här skedde tack vare kortare vårdtider, ökad öppenvård, ny teknologi och en effektivare användning av personalen. Man har inte sett någon motsvarande utveckling inom de övriga kommunala sektorerna. Det har rentav ofta varit svårt att mäta produktiviteten. I det här fallet fi nns det inget skäl att förringa resultaten inom vår egen bransch. Från fi nansiärernas, d.v.s. kommunernas, sida förväntar man sig i alla fall kontinuerligt inbesparingar eller åtminstone att utgifterna ökar mindre än de för närvarande gör. Kommunernas utgifter till sjukvårdsdistriktet uppstår genom multiplikation, där priset på de enskilda vårdtjänsterna multipliceras med antalet patienter. Varför ökar antalet patienter år för år? Borde inte fi n l ä nd a r n a s h ä lsotillstånd vara bättre än någonsin tidigare? Tyvärr är saken inte så här enkel. Den allt längre livslängden och kunskapsnivån inom hälsovården går hand i hand. Man vill snabbt ta i bruk nya behandlingsformer. Människans liv och funktionsförmåga är unika. Förr dog man som 50-åring i cancer eller som 60-åring i hjärtinfarkt. Nu äter en halv miljon fi nländare mediciner, så att åderförkalkningen uppskjuts med åtminstone 10 år, sedan ballongdilateras hjärtats kransartärer vid 68 års ålder, vid 75 års ålder behandlas prostatan och vid 80 års ålder opereras starr. Funktionsförmågan fortsätter till 85 års ålder. Den snabba utvecklingen av olika behandlingsformer för cancer medför betydligt flera levnadsår. Allt noggrannare avbildningar, endoskopier och laboratorieprov avslöjar sjukdomar redan i deras tidiga skede. Med målsökande läkemedel behandlar man sjukdomar, som för 10 år sedan var oövervinneliga. Varför undrar vi då över, att antalet remisser och antalet behandlade patienter hela tiden ökar inom den specialiserade sjukvården. Det är svårt att se någon övre gräns. I Finland görs 80 ballongdilatationer per invånare, i Frankrike 150 och i USA över 300. I Finland utförs 30 % färre ledprotesoperationer än i de andra nordiska länderna. När medellivslängden ökar och den ekonomiska välmågan stiger är hälsan den allra viktigaste faktorn för välbefi nnande. Och det förefaller, som om törsten efter välbefi nnande inte skulle släckas. 3

4 Yhtenäisiä hoitokäytä myös kirurgiaan? Hoitojonoista eroon yhtenäistämällä hoitoon ottamisen 4 OECD:n tuoreen selvityksen perusteella Suomessa tehdään kohdunpoistoleikkauksia noin 10-kertainen määrä Tanskaan, Espanjaan ja Iso-Britanniaan verrattuna. Lonkan tekonivelleikkauksia meillä tehdään kuitenkin vain puolet muiden Pohjoismaiden määristä. Stakesin selvitysten mukaan maamme sairaanhoitopiirien välinen keskinäinen vaihtelu on kohdunpoistojen määrässä 2-kertainen, polven nivelkierukan leikkauksissa, suonikohjuleikkauksissa ja lonkan tekonivelleikkauksissa 3-kertainen, sappirakon tähystysleikkauksissa 5-kertainen ja rinnan säästävissä leikkauksissa jopa 12-kertainen. Kuntaliiton selvityksen mukaan on jonotilanne maassamme melko vakio, noin toimenpiteeseen jonottavaa potilasta, mikä kertoo siitä, ettei ole oleellista epäsuhtaa hoidon tarpeen ja resurssien välillä kokonaisuutta tarkasteltaessa. Kun vuosittain tehdään n leikkausta, voisi päätellä, että jonotusaika on runsaat neljä kuukautta eli siedettävällä tasolla. Ongelma tuleekin siitä, että näiden isojen tilastojen sisällä on runsas vaihtelu potilasryhmien välillä ja sairaaloiden välillä. Mitä jonolla oikeastaan tarkoitetaan? Jonoja on määritelty monella tavalla eikä yhteistä käytäntöä ole saavutettu. Jonohallintaan otettiin 1990-luvun alussa käyttöön termit»hoidonvaraus»,»ajanvaraus» ja»jono», joille on selkeät määrittelyt. Mikäli potilaan arvioidaan olevan sairaalahoidon tarpeessa, hänelle tehdään hoidonvaraus. Jos tätä hoitoa varten voidaan antaa potilaalle tarkka saapumispäivä sairaalaan, hänelle tehdään ajanvaraus. Ne potilaat, joille on tehty hoidonvaraus mutta ei ajanvarausta, ovat jonossa. Näiden termien soveltaminen vaihtelee edelleen sairaaloittain ja siksi vertailukelpoisten tilastojen saaminen on mahdotonta. Stakesissa tehdyn selvityksen mukaan Hilmo-aineistoista (hoitoilmoitus) puuttuivat jonotustiedot tavallisissa toimenpiteissä jopa 30%:ssa hoidetuista tapauksista. Kun ainakin maamme kaikki yliopistosairaalat ovat ottamassa käyttöön yhteistä potilashallinnon Oberon-tietojärjestelmää, on odotettavissa, että myös jononhallintaa voidaan samalla yhtenäistää. Mitä jono merkitsee? Olisiko jonosta vain haittaa vai löytyykö jotain positiivistakin? Jonoa voi tarkastella monesta näkökulmasta. Potilaan kannalta jonottaminen on sitä, että hän vasten tahtoaan joutuu odottamaan hoitoon pääsyä, vaikka hän omasta mielestään olisi hoidon tarpeessa. Toisaalta leikkausjonossa oleminen voi olla joskus ristiriitaisesti mieluinenkin tilanne toisten hoivasta riippuvalle henkilölle; saahan hän jonossa ollessaan eräällä tavalla oikeutuksen vaivoilleen ja hoivan tarpeelleen. Päivittäistoimintaa sairaalassa suunnittelevan osastonhoitajan kannalta jono voi olla sopiva instrumentti, jonka avulla hän voi poimia leikkauslistoille sopivia potilaita tehokkaan leikkaustoiminnan turvaamiseksi. Jos tällainen jono on siedettävän mittainen potilaan kannalta, puhutaan ns. järjestelyjonosta. Sairaaloihin on syntynyt uusi»ammattiryhmä», jonohoitajat, jotka eivät hoidakaan potilaita vaan jonoja. Heidän kannaltaan leikkausjono on joukko potilaita, jotka ottavat yhteyttä tiedustellen hoitoon pääsyään ja yrittäen kiirehtiä sitä. Poliitikkojen näkökulmasta jono on julkisen palvelun häpeätahra ja likasanko, joka kaadetaan mediassa heidän niskaansa, koska he eivät anna riittävästi resursseja potilaiden hoitamiseen. Klinikan ylilääkärin kannalta pitkä leikkausjono antaa oivan aseen lisäresurssien vaatimiseen omalle klinikalle seuraavan vuoden budjettiin. Hoitava lääkäri joutuu pitkän leikkausjonon vuoksi kiusalliseen tilanteeseen myydessään ei oota ja ainoaksi vaihtoehdoksi hänelle jää sairausloman jatkaminen. Toisaalta leikkausjono voi tuoda leikkaavalle lääkärille ja jopa muillekin lääkäreille lisäansioita, kun jonottamaan kyllästynyt potilas yrittää nopeuttaa hoitoon pääsyään hakeutumalla erikoismaksuluokkapotilaaksi tai yksityissektorille itse maksavana potilaana. Lähettävän lääkärin tilanne on hankala, ellei hän tiedä melko tarkasti jonottamisen kestoa. Hänhän joutuu kuitenkin usein vastaamaan potilaan tilasta jonotusaikana, määräämään toistuvasti korvaavia tilapäishoitoja, määräämään sairauslomia, kuulemaan jonottajien ja heidän omaistensa kritiikkiä jne. Sosiaalitoimessa sairaalaan jonottavien potilaiden ongelmat näkyvät ylimääräisinä kustannuksina työkyvyttömyydestä, lisääntyneestä hoivan tarpeesta ja apuvälineistä. Sairaanhoitopiirin johdon tuskainen rooli on olla toisaalta kuntien rahoitusmahdollisuuksien niukkuuden ja toisaalta henkilöstön resurssivaatimusten ja potilaiden hoitotoiveiden ristitulessa.

5 ntöjä perusteita Saadaanko jonot hallintaan? Kansallisen terveydenhuoltoprojektin mukaan sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee yhteistyössä Suomen Kuntaliiton kanssa valtakunnalliset ei-kiireellisen hoidon ja jononhallinnan toteuttamisohjeet. Tässä tarkoituksessa sosiaali- ja terveysministeriö asetti hoitoon pääsyn ja jononhallinnan toteuttamisohjeita valmistelevan työryhmän, jonka tehtävänä oli laatia ehdotukset 1) hoitoon pääsyä koskevista yleisistä periaatteista, 2) keskeisten sairauksien hoitoon pääsyn perusteista, 3) jononhallinnan periaatteista ja 4) tarvittavista säädösmuutoksista. Tämän ns. Brommelsin työryhmän peruspalveluministerille jättämän loppuraportti on merkittävä edistysaskel jononhallinnan kehittämiseksi maassamme. Raportti on saatavilla STM:n verkkosivuilla Kansallisen terveydenhuoltohankkeen alla. Uudistusten viemiseksi käytäntöön STM käyttää ohjausvoimaa aikaisempaa ponnekkaammin. Jatkotyöskentelyn organisoimiseksi STM asettaa projektin, jonka ohjausryhmään tulee edustus kaikilta tärkeimmiltä toimijatahoilta. Esimerkiksi sairaanhoitopiireillä tulee olemaan kolme edustajaa, joista yksi todennäköisimmin Varsinais- Suomen sairaanhoitopiiristä. Projektissa jaetaan vastuut keskeisten tautiryhmien hoitoon pääsyn indikaatioiden määrittelemiseksi yliopistosairaaloiden erityisvastuualueiden kesken alustavasti seuraavan ryhmittelyn mukaan: HYKS Kirurgia Ortopedia KYS Naistentaudit Lastentaudit OYS Silmätaudit KNK-sairaudet TAYS Sisätaudit Keuhkosairaudet Psykiatria TYKS Neurologia Neurokirurgia Kuvantaminen Sairaanhoitopiirien johtajaylilääkärit vastaavat määrittelyjen toteuttamisesta, niiden käyttöönotosta, seurannasta ja raportoinnista. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä on jo ennakkoon varauduttu tähän työskentelyyn siten, että viime vuodenvaihteessa lääninhallitukselle jätettyjen hankehakemusten joukossa oli yksi nimenomaan hoitoon pääsyn yhtenäistämiseen ja jonohallinnan kehittämiseen tähtäävä hanke. Nähtäväksi jää, missä määrin STM tukee konkreettisesti näihin päämääriin tähtäävää työskentelyä. Joka tapauksessa lähivuosina on odotettavissa maassamme merkittävä hoitokäytäntöjen yhdenmukaistuminen, joka toivottavasti tuo lisää tasa-arvoa hoitoon pääsyyn ja osaltaan parantaa erikoissairaanhoidon palveluiden saatavuutta ja laatua. Turkka Tunturi johtajaylilääkäri Sisältö Hyvinvoinnin rajaton jano En osläckbar törst efter välbefinnande Yhtenäisiä hoitokäytäntöjä myös kirurgiaan Kuukausikipuja Erikoistuva lääkäri monessa mukana... 6 Alku aina hankala Muutosten suma kirurgian alalle Tutkimusasiamies raivaa tietä lupaviidakossa Sairaanhoitopiirin tuki tervetullut pienille terveyskeskuksille Maskun laboratoriossa pistetään vuosikymmenien kokemuksella Sairaaloiden laboratorioista liikelaitos TYKSin ensiapupoliklinikka peruskorjataan Papin paikka on sairaalassakin Salossa kehitetään vanhuspalveluja verkostohankkeilla Tietopiikki Vakka-Suomen kehittämishanke puolivälissä Uudet tilat uudistivat hoitokäytäntöjä Loimaalla Åbolands sjukhus halverade operationsköerna Potilasjonot lyhenivät selvästi lisärahoituksella Ortopediaa ja traumatologiaa uudessa klinikassa Henkilökuntaneuvosto huolehtii tyksiläisten työhyvinvoinnista Uudet viran- ja toimenhaltijat TYKSin seniorit Kannen iso kuva: käsikirurginen leikkaus kirurgian poliklinikalla T-sairaalan uudessa leikkaussalissa. Kuva: Esa Halsinaho Pieni kuva: TYKS kirurginen sairaala on nyt osa Turun yliopistollista sairaalaa. Kuva: Esa Halsinaho 5

6 6 Mirja Hovirinta Uraputken mutkassa Pienenä unelmoitiin isoksi kasvamisesta. Haaveilttiin lääkärihoitajan ja parturikosmetologin loistavista ammateista. Haluttiin lakaisinkoneenkuljettajiksi ja astronauteiksi. Isona ei tarvitsisi totella. Isona maailma aukeaisi. Isona kaikki olisi mahdollista. Moni on kasvanut isoksi, ihan sananmukaisesti. Useista on tullut hoitajia, joistakin lääkäreitä. Astronautteja valmistuu Suomessa harvakseltaan. Totella täytyy edelleen aina ja kaikkialla. Työnantajaa, verottajaa, EU:ta, maan hallitusta, poliisia ja mainostajaa. Maailma on kyllä auki. Joskus on auki itsekin. Ja sehän on nähty, että kaikki on mahdollista. Lapsena ei osannut aavistaa, millä tavalla aikuiseksi tullaan. Millaisten koulutus-, opiskelu- ja uraputkien läpi pitää punnertaa, jotta ura olisi nousussa. Luomakuntamme putkiaivoiselle osalle uran saaminen nousujohteiseen putkistoon on selvästi helpompaa. Tippaleipien kanssa jämähtää useammin lisääntymisputkeen. Uraputkessa pysyminen edellyttää jatkuvaa opiskelua. Sosiaali- ja terveysministeriö antoi vuoden alusta oikein asetuksen terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutuksesta. Eli valtiovalta määrää meidät lisäkoulukseen ja työnantajan tulee tehdä koulutus mahdolliseksi. Kaikki vaan yhdessä koulunpenkkiä kuluttamaan! Opintopäiville, keskitettyyn koulutukseen, avoimen ammattikorkeakoulun kursseille ja kesäyliopistoon. Pelkkä opintopäiviltä toiseen ryntäily ei ole rakentavaa. Joka työpisteessä tulee vuosittain kartoittaa työn edellyttämä koulutustarve. Lisäksi jokaisen työntekijän oman urakehityksen vaatima täydennyskoulutussuunnitelma pitää miettiä kehityskeskustelun yhteydessä. Sairaanhoitopiiri tarjoaa osan tarvittavasta lisäopista keskitetyssä koulutuksessa ja loput räätälöidään omina opintokäynteinä ja koulutuspäivinä. Ja välillä kouluttaudutaan ulkopuolisilla kursseilla ja ammatillisissa seminaareissa. On myös tärkeää velvoittaa virkistäytynyt opintopäivien osallistuja jakamaan saatuja oppejaan edelleen työtovereille. Koulutuksesta tulee pitää kirjanpitoa. Tähän asti ei työnantaja ole kovin kiinnostunut ollut hoitajien approbatur- ja cum laude -opinnoista, vaikka joku on omiaan yrittänyt nimikirjatietoihinsa tarjotakin. Mutta nyt on aika uusi. Kaikki uudet ja hankitut tiedonmuruset kerätään portfolioon. Asetus näet edellyttää työnantajaa pitämään kirjaa henkilökuntansa täydennyskoulutuksesta. Opiskeluhaluja, toivottavasti useimmilta löytyykin. Mutta kun koulutukseen ei yksinkertaisesti pääse. Jos vielä saa virkavapaata ulkopuolista koulutusta varten ja työnantaja lupaa maksaa osallistumismaksut ja junaliput, niin viimeistään sijaisen puutteeseen, tai tarkemmin sijaisen palkkarahojen puutteeseen, tyssää monen opintoretki. Osallistuminen keskitetyn koulutuksen kiinnostavaan päivään taas peruuntuu käytäväpotilaiden invaasion tai parin työkaverin lapsen sairastumiseen. Työpaikoilla kun on monesti niin kiire, ettei siellä tulla toimeen ilman jokaisen, urautuneen, ammoin 70-luvulla viimeksi koulunpenkkiä kuluttaneen, harmaantuneen hoitajan työpanosta. Erikoistuv monessa Erikoistuva lääkäri on ammattinsakin suhteen erikoisessa asemassa. Hän työskentelee lääkärin tehtävissä ympäri klinikkaa, mutta opiskelee samanaikaisesti eikä vakinaisesta virasta ole useimpien kohdalla vielä tietoa. Aika ei käy pitkäksi, huokaa korva-, nenä- ja kurkkutauteihin erikoistuva Aleksi Schrey. Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoistumisaika on viisi vuotta. Aleksi Schrey on jo loppusuoralla, sillä valmistuminen häämöttää tämän vuoden lopussa. Hän on yksi korvaklinikan seitsemästä erikoistuvasta lääkäristä ja kertoo saaneensa kipinän alalle, kun perusopintojen kurssi osoittautui positiiviseksi kokemukseksi ja kouluttaja oivalliseksi motivoijaksi. Nykyisen viisivuotisen koulutusohjelmansa mukaisesti erikoistuva lääkäri on ohjelman suoritettuaan hyvin perehtynyt korva-, nenä- ja kurkkutautien teoreettiseen sisältöön ja hallitsee erikoisalan vaatimat käytännölliset tehtävät ja toimenpiteet ollen valmis erikoislääkärin tehtäviin sekä itsenäiseen erikoislääkärintoimen harjoittamiseen. Noin siis tavoitteiden mukaan. Koulutukseen kuuluu 2,5-vuotinen palvelu yliopistosairaalassa ja toinen mokoma muussa hyväksytyssä koulutuspaikassa, tästä 9 kuukautta terveyskeskuksessa. Toimipaikkakoulutusta on 4-6 tuntia viikossa, ja siihen kuuluu mm. luentoja, seminaareja, tapausselostuksia, kirjallisuutta ja demonstraatioita. Jokaiselle erikoistujalle laaditaan yksilöllinen, henkilökohtainen koulutussuunnitelma. Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan koulutusohjelma saa Aleksi Schreyltä tunnustusta: - Ohjelmathan vaihtelevat tiedekunnittain ja yliopistosairaaloittain. Meillä koulutus on hyvin laaja-alaista ja systemaattista. Lisäksi tutkimustyöhön kannustetaan, ja apurahan saantikin on mahdollista.

7 a lääkäri mukana Paljon on peistä taitettu erikoistuvien lääkäreiden päivystysvapaista. Nythän ei päivystyksen jälkeen tule vapaapäivää, vaan niitä kerätään viikon mittaiseksi aktiivivapaaksi. Molemmissa on puolensa, Aleksi Schrey arvioi. Varsinkin viikonloppupäivystyksen jälkeinen työpäivä tuntuu usein kovin rasittavalta, joten maanantaisin toivoisi monasti pääsevänsä päivystysvapaalle, etenkin kun aktiivipäivystyksen edellyttämät työtunnitkin näyttävät täyttyvän. Pitemmän vapaan aikana taas ehtii paremmin levätä ja tehdä myös tutkimustyötä. Taloudellisesti ei olisi suurta merkitystä, kumpi systeemi valittaisiin. Henkilöstöpolitiikka kuntoon Erikoistuva lääkäri Aleksi Schrey tutkii Kati Kaarteen nenän tukkoisuutta.»hyvin työllistetty» Erikoistuvat lääkärit ovat kuin vierivät kivet, eivät sammaloidu yhteen paikkaan. Aleksi Schreyn terveyskeskuslääkärijakso sujui Turun terveyskeskuksen pääterveysasemalla eurolääkärinä, yksi kesä kului Turun kaupunginsairaalan korvapoliklinikassa. Pakattuaan perheensä autoon hän suuntasi vajaaksi kolmeksi vuodeksi Vaasan keskussairaalaan, jossa työskenteli sekä kirurgian klinikassa että korvaklinikassa. TYKSin korvaklinikassa erikoistuva lääkäri Schreyn toimenkuva on monipuolinen. Päivystystä, osastohoitoa, operatiivista toimintaa, tehohoitoa, syövänhoidon suunnittelukokouksia ja koulutusta siihen päälle, mukaan lukien audiologiaa ja foniatriaa. Rutiinia ovat myös erilaiset skopiat ja leikkaukset joko itsenäisesti tai avustajana. Aleksi Schrey myhäileekin olevansa»hyvin työllistetty». Päivystysvuoro lankeaa kullekin erikoistuvalle lääkärille 4-5 kertaa kuukaudessa, viikonloppupäivystys noin kerran kuukaudessa. He saavat itse suunnitella työvuoronsa, ja kun Schreyn mukaan erikoistuvien lääkäreiden kesken vallitsee hyvä henki, asioista on aina sovittu kivutta. Korvapoliklinikassa riittää varsinkin viikonloppuisin potilaita: alkoholinkäyttö ja tappelut aiheuttavat vammoja, joita pitää tulla paikkauttamaan sairaalaan. Tuttuja ovat myös huumeidenkäyttäjät. - Huumeita käyttävien potilaiden määrä on lisääntynyt, ja he ovat käytökseltään arvaamattomia, joten valvontaa kyllä tarvitaan. Itse pyrin noudattamaan tunnettua ohjetta, ettei pidä provosoida eikä provosoitua, Aleksi Schrey sanoo ja uskoo myös ison miehen habituksensa saavan mahdolliset rettelöitsijät miettimään toiseenkin kertaan. Seppä ei ole syntyessään myöskään erikoistuva lääkäri. Schreykin kertoo alkuvaiheissa jännittäneensä päivystyksiä. Varsinkin tukehtumisoireista kärsivät lapset olivat tapauksia, jotka vetivät nuoren lääkärin vakavaksi. Nyttemmin hän on oppinut, että jos lapsi sairaalaan asti selviää, on myös lopputulos hyvä. Korvaklinikka saa erikoistuvan lääkärin kiitokset työ- ja opiskeluympäristönä. Ilmapiiri on hyvä, ja erikoistujiin suhtaudutaan yleisesti»kuin aikuisiin». Aleksi Schrey on tyytyväinen myös klinikan tapaan pyrkiä säilyttämään jatkuvuus: koulutusputki säilyy erikoistumiseen asti yleensä ilman katkoja. Ulkopuoliseen koulutukseenkin erikoistujat pääsevät melko usein. Schrey on miettinyt myös TYKSin henkilöstöpolitiikkaa, ja vaikka siinä on näkynyt positiivisiakin merkkejä, hän kannustaa talon johtoa huolehtimaan siitä entistäkin paremmin. Hyvä henkilöstöpolitiikka nousee arvoonsa tulevina vilkkaina eläköitymisvuosina, ja sehän vaikuttaa usein siihen, mihin sairaaloihin ja klinikkoihin ammattitaitoiset ihmiset valmistuttuaan hakeutuvat töihin. Aleksi Schreyn valmistuminen on vajaan vuoden päässä. Väitöskirjan teko on hyvässä vauhdissa; tutkimus käsittelee pään ja kaulan alueen syöpäleikkausten jälkeisten kudossiirteiden toimivuutta. Niinpä Schreytä kiinnostaakin tulevaisuudessa operatiivinen puoli, varsinkin tuumorikirurgia. Ja turkulaisena hän jäisi mieluimmin TYKSiin, eikä siihen varmaan ole eriäviä näkökantoja TYKSissä työskentelevällä sairaanhoitajavaimolla ja kolmella pienellä tyttärelläkään. Markku Näveri 7

8 Alku aina hankala - uudessa klinikassakin Vuokko Sahi-Puolakka, Teija Tiusanen ja Päivi Wesén työskentelivät vielä viime vuonna Turun kaupungin kirurgisessa sairaalassa. Vuodenvaihteen jälkeen he tekevät samaa työtä samassa paikassa, mutta työnantaja on vaihtunut Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriksi, ja työpaikka on nyt nimeltään TYKS kirurginen sairaala ja siellä uusi ortopedian ja traumatologian klinikka. Fuusion jälkeistä elämää on takana runsaat viisi viikkoa, joten ollaan vielä aivan alkuvaiheessa. Ja sen huomaa. Ortopedisen vuodeosasto 232:n vs. osastonhoitaja Vuokko Sahi-Puolakka, leikkausosasto 254:n sairaanhoitaja Teija Tiusanen ja osastonsihteeri Päivi Wesén ortopediselta vuodeosasto 235:ltä ovat yksimielisiä: kangerrellen on lähdetty liikkeelle. - Suuren suuria yllätyksiä ei eteen ole tullut, mutta paljon sellaisia käytännön asioita, joita ei ollut osattu ennakkoon ajatella, asioita, jotka vaativat päivittäistä selvittelyä, osastonhoitaja Sahi-Puolakka kertoo. Päivi Wesén muistuttaa ennen kaikkea atk-toimintojen takkuilun tuottaneen harmia, katkoksia on esiintynyt tuon tuosta. Toisaalta lomakepula on yllättänyt: monistuskoneet ovatkin joutuneet ahkeraan käyttöön. Muutosvalmennus ja ennakkotiedotus saavat kaikilta kolmelta kutakuinkin puhtaat paperit. Miinusta tulee siitä, ettei riittävän ajoissa tiedetty, kuka millekin osastolle menee ja minkälaisia potilaita hoitaa. Se olisi helpottanut sopeutumista suuresti. Byrokratia lisääntyi Yksimielisiä ollaan myös kahden sairaalan kulttuurieroista. Kuin yhdestä suusta toteavat kaikki kolme nykyisen meiningin huomattavasti entistä byrokraattisemmaksi. Monet asiat hoidetaan nyt eri tavoin kuin kaupungin kirurgisen sairaalan aikaan. Jouston mahdollisuuksia ei tunnu olevan entiseen malliin. Konkreettisena esimerkkinä Teija Tiusanen mainitsee lomat. Vuokko Sahi-Puolakka on puolestaan havainnut, että osastonhoitaja pystyy vaikuttamaan asioihin suoraan entistä vähemmän. Toimintatapa on TYKSissä toisenlainen. Tämä näkyy esimerkiksi erilaisissa hankinnoissa. - Tällaiset muutokset johtunevat siitä, että nyt olemme pienenä osana paljon aiempaa suuremmassa koneistossa. Paljon on kuitenkin jatkuvasti työn alla, ja uusia ohjeistuksia tulee, joten eivätköhän ongelmatkin pikku hiljaa poistu. Leikkaussalissa muutosta ei ole käytännössä havainnut, kertoo Teija Tiusanen. Osaltaan se johtuu siitä, että pohjustustyötä tehtiin ennakkoon. Osastolle tuli kaksi uutta työntekijää eikä kenenkään tarvinnut lähteä. Sen sijaan klinikan po- 8

9 tilaat ovat huomattavasti entistä raskashoitoisempia, mikä oli Tiusasen mukaan osalle henkilökuntaa yllätys. Nyt tehdään paljon isoja toimenpiteitä, erityisesti tekonivelleikkauksia. Huolena alkaakin olla välineiden ja proteesien riittävyys. Päivi Wesénin osastolle tuli kantasairaalasta kuusi työntekijää, mutta se ei ole pulmia aiheuttanut. Yhdessä työskennellään hyvässä ilmapiirissä, hän korostaa. - Ja onhan täällä jo toimittu seitsemän vuotta ja tehty samaa työtä hyvin tuloksin, siihen ei yliopistosairaalan status taida tuoda uutta lisäarvoa, kiteyttää Teija Tiusanen. Mahdollisuus joka pitää hyödyntää Potilailta ei ole juurikaan kuulunut kommentteja, vaikkakin osastonhoitaja Sahi- Puolakka muistaa erään potilaan paheksuneen»hyvän systeemin sotkemista». Tokkopa useimmat edes ovat panneet merkille omistajanvaihdosta, tuoreet tyksiläiset arvelevat. Arveluille ei jää sijaa uusille päättäjille kohdistettavien terveisten suhteen: lisää henkilökuntaa tarvitaan, muuten lisääntyneestä työkuormasta ei selvitä kunnialla. Nyt potilaat saavat hyvän hoidon, mutta enempään nykyisellä henkilöstöllä ei venytä. Esimerkiksi poliklinikan pitkä jono on muodostunut pullonkaulaksi, joka pitäisi selvittää ja saada potilaat leikkaukseen. Se ei onnistu ilman lisäväkeä. Vuokko Sahi-Puolakka, Teija Tiusanen ja Päivi Wesén näkevät kuitenkin sekä fuusion että uuden klinikan oivallisena mahdollisuutena, joka pitää hyödyntää. Nyt on otollinen tilaisuus yhdistää kummankin organisaation hyvät puolet ja sysätä sivuun huonot. Sen eteen on paljon työtä tehtävänä, ja sitä tehdään samassa hyvässä hengessä, joka vallitsi jo kaupungin kirurgisessa sairaalassakin. Markku Näveri Päivi Wesén (vas.), Vuokko Sahi-Puolakka ja Teija Tiusanen istahtivat pyöreän pöydän ääreen pohtimaan, missä mennään fuusion ensiviikkoina. Uusi sairaala ja uusi klinikka Muutosten suma kirurgian alalle Pitkällisen suunnittelun ja monimutkaisten sopimusjärjestelyjen tuloksena Turun kaupungin komea, vasta seitsemän vuotta käytössä ollut kirurginen sairaala siirtyi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin omistukseen, osaksi Turun yliopistollista keskussairaalaa. Sairaalan uudeksi nimeksi tuli TYKS kirurginen sairaala. TYKSin kirurgisen sairaalan uusi puhelinvaihteen numero on (02) Numero on yhteinen kaikille TYKSiin kuuluville sairaalayksiköille. Kirurgisen sairaalan katuosoite on Luolavuorentie 2 ja postiosoite PL 28, Turku. Samalla kun sairaalan omistaja vuoden alussa vaihtui, TYKSin kirurgian klinikka jaettiin kahteen tulosyksikköön: kirurgian klinikkaan sekä ortopedian ja traumatologian klinikkaan. Uudistukset aiheuttavat merkittäviä potilassiirtoja ja toiminnallisia muutoksia. Kaupungin kirurgisessa sairaalassa työskennellyt henkilökunta siirtyi lähes kokonaisuudessaan sairaanhoitopiirin työntekijöiksi. Liitoksen tärkeänä tavoitteena on monipuolisten kirurgisten palvelujen turvaaminen turkulaisille ja Turun ympäristökunnissa asuville tilanteessa, jossa vanhenevan väestön palvelutarve kasvaa jatkuvasti. Riittävän suuren kirurgisen keskuksen avulla palvelujen ja osaamisen saaminen pystytään varmistamaan paremmin kuin voimia hajauttamalla. Järjestelyillä pyritään myös kirurgisen sairaalan tilojen täyteen hyödyntämiseen, leikkausjonojen lyhentämiseen, koko alueen kirurgisten palvelujen kehittämiseen sekä yliopiston tutkimus- ja opetustoiminnan turvaamiseen. Yhtenä tavoitteena on myös erikoissairaanhoidon kustannusten nousuvauhdin hillitseminen. Elektiivinen ortopedia Kantasairaalasta Kirurgiseen sairaalaan Vuoden alusta elektiivisen (ennalta suunnitellun) ortopedian toiminnat (tekonivelkirurgia ja yleisortopedia) siirtyivät TYKSin kantasairaalasta TYKSin kirurgiseen sairaalaan, ortopedian ja traumatologian klinikan vuodeosastoille 232, 234 ja 235 sekä leikkausosastoille 254 ja 255. Reumaortopedia jäi kuitenkin Paimion sairaalaan. Paksusuolikirurgia ja suuri osa elektiivisestä vatsaelinkirurgiasta toimivat Kirurgisessa sairaalassa kirurgian klinikan osastolla 233. Traumatologia jatkaa edelleen TYKSin kantasairaalan vuodeosastolla 214 ja leikkausosastolla 250. Traumatologista ja ortopedista päiväkirurgiaa tehdään myös TYKSin T-sairaalassa. 9

10 TYKSin kirurgisen sairaalan osaston 254 osastonylilääkäri Petri Virolainen (vas.) ja osastonhoitaja Marjo Ilvonen seuraavat, kun ylilääkäri Olavi Nelimarkka antaa viimeisiä ohjeita kotiinpääsyä odottavalle turkulaiselle Raili Takalalle. 10 Niin ikään virtsaelinkirurgia (urologia), rintasyöpä- ja kilpirauhaskirurgia, kaikki päivystyskirurgia sekä naistentaudit ja naisten raskausajan erikoislääkäritason hoito keskittyvät TYKSin kantasairaalaan. Tässä yhteydessä urologista osastoa laajennetaan sairaalafuusion aiheuttaman potilasmäärän kasvun takia. Urologiset leikkaukset keskittyvät Kantasairaalan osastolle 251. Rintakirurgian, endokrinologian ja plastiikkakirurgian potilaat leikataan Kantasairaalan osastoilla 250 ja 251 ja hoidetaan uudella vuodeosastolla 215, joka sijaitsee U-sairaalassa (rak. nro 3). TYKSin Raision sairaala toimii jatkossa entistä enemmän yleiskirurgisena keskuksena ja lisäksi sinne keskitetään verisuonikirurgiaa. Kaikkien kuntien potilaille Suurin muutos potilaille on se, että TYKSin kirurgisessa sairaalassa hoidetaan jatkossa muitakin kuin vain turkulaisia henkilöitä. Kaikki kirurginen toiminta on siis jatkossa sairaanhoitopiirin toimintaa, ja potilaan hoitopaikan ratkaisee hänen sairautensa laatu eikä kotikunta. Ne jotka muutoksen tapahtuessa odottivat hoitoa tai hoidontarpeen arviota Turun kaupunginsairaalaan, siirtyivät TYKSin vastuulle ja sen jälkeen heidän hoitopaikkansa ratkeaa edellä mainittujen perusteiden mukaisesti. TYKSiin hoidettavaksi tulevien potilaiden on tärkeää sisäistää, että TYKS koostuu neljästä sairaalasta ja heidät voidaan ohjata hoitoon mihin tahansa niistä sairaudesta riippuen. TYKSiin kuuluu siis Kantasairaala Kiinamyllynkadulla, Kirurginen sairaala Luolavuorentiellä, Raision sairaala ja Paimion sairaala. Lähetekäytäntöön muutoksia Turun terveyskeskuksen lääkäreiden kannalta tärkeä muutos on se, että nyt he lähettävät potilaansa kirurgisissa ja naistentautien ongelmissa TYKSiin. Uuden klinikkajaon takia kirurgian ja ortopedian alojen lähetteet osoitetaan eri osoitteisiin. Raision sairaalaan aiemmin lähetetyt potilaat lähetetään arvioitavan sairauden mukaisesti joko TYKSin kirurgian klinikkaan tai ortopedian klinikkaan. Muutoksista on tiedotettu kirjeitse terveyskeskuksia ja yksityisiä lääkäriasemia. Lähetteisiin liittyvät tiedotteet löytyvät myös Internet-sivulta / tiedotteet/4770. TYKS-Laboratorioiden ajanvarausnumeroihin muutoksia Kirurgisen sairaalan fuusio muutti myös TYKS-Laboratorioiden puhelinnumeroita. Osastojen 131 ja 132 näytteenoton ajanvarauksen uudet numerot ovat: os. 131, Turun kaupunginsairaala, uusi puh Os. 132, Käsityöläiskatu 2, uusi puh Terveyskeskusten yöpäivystykset Turkuun Muutokset eivät loppuneet tähän, sillä Turun ja lukuisten lähikuntien terveyskeskusten yöaikainen päivystys keskitettiin vuoden alusta alkaen Turun pääterveysasemalle Mäntymäkeen. Erikoissairaanhoitoa vaativat päivystyspotilaat hoidetaan kuitenkin TYKSin ensiapupoliklinikalla kuten aikaisemminkin. TYKSin kirurginen sairaala ei toimi päivystävänä yksikkönä. Esa Halsinaho Tutkim raivaa Sairaanhoitopiirimme tutkimustoiminnan merkitys on kasvanut viime vuosina voimakkaasti, eikä vähiten taloudellisesti, joten on tärkeää, että tutkimuksia koskevat sopimukset ovat kunnossa ja kiistattomat. Eikä toiminnan eettistäkään puolta sovi vähätellä, sen ovat lähimenneisyyden tapahtumat opettaneet. Tutkimustyötä tekevillä ei kuitenkaan ole useinkaan aikaa eikä aina tietämystäkään paneutua sopimusten viilaamiseen. Samoin on ollut sairaanhoitopiirin virkamiesten laita. He ovat usein rukanneet sopimuksia lääketeollisuuden edustajien kanssa varsinaisen työsarkansa ohessa. Lusikka on otettu kauniiseen käteen, ja viime vuonna Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriin perustettiin tutkimusasiamiehen virka, johon syksyllä valittiin terveystieteiden maisteri Sami Laakso. Mies on itse ensimmäisenä myöntämässä olevansa puhdasverinen byrokraatti, mutta kuitenkin hallinnoija, jonka toiminta tuo helpotusta muille. Sami Laakson menneisyyteen kuuluvat mm. valmistuminen sisätauti-kirurgian sairaanhoitajaksi ja työskentely norjalaisissa ja ruotsalaisissa sairaaloissa opiskelurahoja ansaitsemassa. Turun yliopiston hoitotieteen laitokselta hän valmistui terveystieteiden maisteriksi vuonna Graduvaiheessa kiinnosti tutkijanura, mutta työpaikka löytyi kuitenkin lääketeollisuudesta. Näin pääsin nopeammin työhön käsiksi. Laakso ehti toimia kahden lääketehtaan palveluksessa tutkimuskoordinaattorina ennen kuin uusi työmaa löytyi

11 sasiamies tietä lupaviidakossa sairaanhoitopiiristä. Teollisuuden palveluksessa hän perehtyi sekä kliiniseen lääketutkimukseen, kansainväliseen tutkimustoimintaan yleisemminkin että tutkimusten toimeenpanoon. - Istuin siis tavallaan pöydän vastakkaisella puolella kuin nyt. Se on hyvä linkki nykyiseen työhöni ja ilmeinen etu, Laakso toteaa. Prosessi nopeammaksi Tutkimusasiamiehen työnkuvaan kuuluvat mm. tutkimussopimusten valmistelu, työsuhdekeksintöihin liittyvät asiat sekä tutkimusprojektien talouden seuraaminen. Sami Laakso suomentaa tehtäväkseen hoitaa ennen kaikkea tutkimuslupien ja -sopimusten vaatiman paperisodan ja sen, että kaikki sujuu pykälien mukaan. Ja mielellään sutjakkaasti. Päällimmäisiä tavoitteita onkin nopeuttaa sopimusprosessia, sillä pahimmillaan niiden solmimiseen on tärvääntynyt kuukausia. Normaalisti toki kyse on päivistä tai viikoista. Tutkimustoiminnan talousseurannassa laskutuksen ja kirjanpidon hoitaa toimistosihteeri Riitta Vallius. - Hänestä ja tutkimusasioita jo aikaisemmin hoitaneista henkilöistä on todella suuri apu, Sami Laakso kiittelee. TYKSissä on tälläkin hetkellä meneillään kymmeniä tutkimushankkeita, joissa toisena osapuolena on teollisuus, useimmiten lääketeollisuus, mutta myös esimerkiksi laitevalmistajat ja hoitovälinetutkimus työllistävät tutkijoita. Kun teollisuuden edustajat esittävät uutta tutkimusta, tulosryhmän johtajat antavat siitä lääketieteellisen lausunnon ja talousjohtaja päättää tutkimuksen hyväksymisestä. Lisäksi tarvitaan tulosyksikön johtajan puoltava lausunto. Sami Laakso tulee mukaan, kun tarvittavia lupia ja asiakirjoja hankitaan ja sopimuksia aletaan hioa ja muokata. Useimmiten käytössä on lääketehtaiden pohjaehdotus, jota harvoin täytyy isommin korjata. Laakso voi auttaa myös kielikysymyksissä: ruotsi ja englanti sujuvat, ja jälkimmäinen onkin lääketeollisuuden työkieli. Yliopistosairaalan vireän tutkimustoiminnan rinnalla myös aluesairaaloiden tutkimus on viime aikoina laventunut. Sami Laakso onkin jo ennättänyt solmia kontakteja niiden suuntaan ja luvannut opastusta alan koukeroissa. Osapuolten edut turvataan Tutkimusasiamies Laakso tunnustaa lupasysteemin tutkijan näkökulmasta aika raskaaksi, mutta muistuttaa sen hyödyistä: sopimusten huolellinen viimeistely sekä sovittujen ja päätettyjen asioiden dokumentointi turvaavat kaikkien osapuolten edut. Näin myös parhaiten toteutuu läpinäkyvyyden periaate. Osapuolten on helpompi toimia, kun noudatetaan selkeitä, täsmällisiä mutta myös ehdottomia ohjeita. Näin vältetään yllätykset, eikä aiheuteta omistajakunnillekaan ylimääräisiä kustannuksia. Tutkimussopimuksia säätelevät ohjeet on sairaanhoitopiirissä ollut jo vuosia, mutta ne on viime vuosina käyty läpi ja päivitetty, ja ovat nykyisellään hyvät, tutkimusasiamies toteaa. Tutkimusasiamies Sami Laakso auttaa ja opastaa tutkijoita lupahakemus- ja sopimusasioissa. Sami Laakso aloitti tehtävässään marraskuun 11. päivänä, joten kokemuksia ei vielä ole suuren suuresti karttunut. Hän sanoo kuitenkin olevansa hyvin tyytyväinen vastaanottoon ja tuntevansa, että hänen tarjoamiaan palveluja on kaivattu - ja että hänellä on myös annettavaa. Siitä on todisteena yhteydenottojen runsaus. - Ja kysyä voi mitä tahansa, kynnys on matala, Sami Laakso lupaa. Markku Näveri Yhteystiedot: puh puh VSSHP:n tutkimuslupaohjeet osoitteessa 11

12 Kaupunginjohtaja Leo Haltsonen: Sairaanhoitopiirin tuki tervetullut pieni terveyskeskuksille 12 Somero on monellakin tapaa pikkuisen poikkeuksellinen paikkakunta. Kaupunginjohtaja Leo Haltsonen määrittelee sen n asukkaan puutarha- tai maaseutukaupungiksi. Kaupunki se on kuntasoa paremman palvelutasonsa ansiosta. Keskustaajaman lisäksi kunnassa on kuitenkin lukuisia voimakkaita kyliä, sillä Somero on 700 neliökilometrillään Varsinais- Suomen suurimpia kuntia. Pikkuisen poikkeuksellinen on myös Someron sijainti kolmen maakunnan rajanaapurina. Vuonna 1990 Somero siirtyi silloiseen Turun ja Porin lääniin, mutta siteet Forssaan, vanhaan naapuriin Hämeen puolella, ovat edellen vahvat. Nummi-Pusula kuuluu naapureista puolestaan Etelä- Suomen lääniin. Väkimäärä on pysynyt Somerolla suhteellisen vakaana. Pitkässä juoksussa suuntaus on laskeva, mutta harva tietänee, että Somerolla on loma-asuntoja yhtä paljon kuin esimerkiksi Rymättylässä eli yli 2000 kesäasuntoa. Somero on Leo Haltsosen mukaan monilla mittareilla myös Suomen suurin maatalouspitäjä. Kunnan koosta johtuen viljeltyä pinta-alaa on eniten, samoin maataloustuloa tulee Somerolle eniten. Vaikka maatalouden osuus Somerollakin on laskenut, se on edelleen vahvaa viljanviljelyseutua, joka tuottaa erityisesti rehuviljaa oman kana- ja sikatalouden käyttöön. Uutta on ollut erityisen öljypellavalajikkeen viljely, jolla tuotetaan raaka-ainetta somerolaisen Elixi Oil Oy:n pellavaöljyä hyödyntäviin tuotteisiin. Perusterveydenhuoltoon oma terveyskeskus Somerolaisten perusterveydenhuollosta vastaa oma terveyskeskus. Virkoja lääkäreille on terveyskeskuksessa kuusi, hammaslääkäreille viisi ja eläinlääkäreille kaksi. Virkojen täyttäminen ei Haltsosen mukaan ole Somerollakaan sujunut ongelmitta, mutta vaikka kaikki virat eivät ole täynnä, toiminta pelaa ostamalla palveluja. Esimerkiksi päivystys, joka vie paljon voimia, ostetaan Forssasta. Terveyskeskuk-

13 le boratorio- ja kuvantamiskeskuksilta, niin että esimerkiksi näytteiden otot voitaisiin tehdä potilaan kotipaikkakunnalla. Ihmisten sijasta liikuteltaisiin tietoa. Kustannuksia säästettäisiin, kun terveyskeskuksessa tehdyt tutkimukset kelpaisivat myös jatkossa ilman uusia kokeita. Jos terveyskeskuksen tutkimukset eivät kelpaa syystä, että ne tehdään eri tavalla, tarvitaan Haltsosen mielestä konsultaatiota, niin että terveyskeskukset osaavat varustaa itsensä oikein. Turhien kustannusten välttämiseksi siihen löytyy hänen mielestään valmiutta. Tehokkuutta ja tiivistämistä Haltsonen haluaisi myös hoidon jälkeiseen yhteyteen TYKSin ja aluesairaalan kanssa, niin että potilaat siirrettäisiin takaisin välittömästi, kun se on mahdollista. sessa toimivat myös laboratorio ja röntgen. Erikoisairaanhoidon osalta somerolaisten tilanne on sikäli erikoinen, että hoitoon voi hakeutua sekä Forssaan että Saloon TYKSiä tietysti unohtamatta. Vähän poikkeukselliselta kuulostava tilanne selittyy Haltsosen mukaan Someron vanhoilla siteillä Forssaan. Samoin siellä toimivan päivystyksen kautta ohjautuu potilaita erikoissairaanhoitoon. Jakautuminen Forssan, Salon ja TYKSin kesken perustuu pitkälti terveyskeskuksen lääkäreiden ohjantaan, ja myös potilaiden toivomuksia kuunnellaan. Nykyisin kaksi kolmannesta erikoissairaanhoidon potilaista hoidetaan Salossa tai TYKSissä, Haltsonen arvioi. Somerolta ei kuntayhtymälle Salon alueen kuntien yhteistoimintahanke kiinnosti Haltsosen mukaan myös Someroa, ja hankkeeseen otettiinkin aluksi myönteinen kanta. - Liittymishaluja synnytti hankkeen seutukunnallisuus, kun me muutenkin olemme tällainen vaikea tapaus johtuen kytkennöistä Hämeen suuntaan. Näitä kytkentöjä ei kuitenkaan haluttu katkaista, koska hallinnollinen raja ei saa olla luontevien yhteyksien este. Hankkeen seudullisuus koettiin kuitenkin niin tärkeäksi, että aluksi siinä haluttiin olla mukana, kuitenkin sillä rajauksella, että yhteistyö koskisi vain erikoissairaanhoitoa. Omasta terveyskeskuksesta ei haluttu luopua. Someron lopullinen kanta ja valtuuston päätös olivat kuitenkin yhteistoiminnalle kielteinen, ainakin tässä vaiheessa. Ylivoimaisesti tärkein perustelu päätökselle oli Haltsosen mukaan pelko siitä, että tällaiseen systemiin menemällä mukaan päädytään muutenkin kuin erikoissairaanhoidossa. Alueella oli jo valmiina perusterveydenhuollon kuntayhtymä, jossa muut kunnat olivat mukana Someroa, Perniötä ja Särkisaloa lukuunottamatta. Kun oma perusterveydenhuolto haluttiin säilyttää, tilanne olisi ollut sillä tavalla ongelmallinen, että Somero olisi ollut päättämässä asioista vain tietyiltä osin. - Toinen tekijä oli, että meillä ainoana kuntana on yhdistetty sosiaali- ja terveystoimi eli olisimme joutuneet purkamaan ratkaisun, johon olemme olleet tyytyväisiä, Haltsonen toteaa. Someron näkökulmasta ratkaisu olisi synnyttänyt myös uuden organisaation, johon yhtenä portaana olisi tullut Salon alueen kuntayhtymä. Sairaanhoitopiiriltä toivotaan tukea Sairaanhoitopiirin palveluille Haltsosella on kehittämistoivomuksia, vaikka yhteistyö sinänsä toimii. - Yksittäisten ja nimenomaan pienten terveyskeskusten näkökulmasta olisi hyvä saada sellainen järjestelmä, jossa sairaanhoitopiiri tukisi niitä voimakkaammin konsultaatioilla ja lähettämällä esimerkiksi tiettyinä ajankohtina vierailevia erikoissairaanhoidon asiantuntijoita, hän kaavailee. Ajatuksena on, että jos tällaista palvelua olisi saatavilla esimerkiksi kerran kuukaudessa, terveyskeskuksella olisi mahdollisuus tarjota erikoissairaanhoidon palvelua ja toisaalta tukea omien lääkäreiden toimintaa. Lisää yhteistyötä ja nykyteknologian hyödyntämistä Haltsonen toivoo myös la- Palveluseteleille käyttöä Kansallisen terveyshankkeen tavoitteelliset hoitoonpääsyajat aiheuttavat kuntien näkökulmasta Haltsosen mukaan sen, että jos sairaanhoitopiirit eivät pysty näitä tavoitteita omilla alueillaan ja organisaatioillaan toteuttamaan, tarvitaan palvelusetelityyppistä toimintaa, jolla palveluja ohjataan vaikkapa yksityiselle puolelle. Tällaisesta toiminnasta Somerolla oli hyviä kokemuksia, vaikka siitä muista syistä jouduttiin luopumaan. Haltsonen näkee mahdollisuuden myös yhteiskunnallisesti tärkeänä ja edullisena. Odotusaika hoitoon on yhteiskunnalle kallista ja yksilölle heikon elämänlaadun aikaa. - Vaikka henkilökohtainen käsitykseni on, että terveydenhuollon täytyy olla ja vahvistua julkisen sektorin toimintana ja siihen täytyy käyttää saatavissa olevat voimavarat, tarvitaan valmiutta hankkia siivut tarvittaessa yksityisinä palveluina. Lamminniemi-koti kuntoutukseen Haltsosen toivomuslistalla on vielä yksi asia: Lamminiemi-koti. Se on yksi uusimmista sotaveteraanien kuntoutukseen rakennetuista veljeskodeista ja sen tulevaisuus nykyisen käyttäjäkunnan vähetessä on Somerolle tärkeä asia. Tässä yhteydessä Haltsonen pohtii kuntoutuspalveluja osana sairaanhoitopiirin toimintaa ja mahdollisuuksia hajasijoittaa näitä palveluja. - Olisi hieno asia, jos saisimme toimia esimerkiksi osana sairaanhoitopiirin kuntoutusyksikköä, Haltsonen ehdottaa. Teksti: Tuulikki Noramaa Kuva: Sauli Laine 13

14 Maskun laboratoriossa pistetään vuosikymmenien kokemuksella 14 Maskun terveyskeskuksen laboratorio liittyi TYKS-Laboratorioihin noin vuosi sitten. Henkilökunnan mukaan siirtyminen tapahtui ongelmitta, vaikka muutoksia toiminnassa tapahtuikin. TYKS-Laboratorioiden muuttuminen kunnalliseksi liikelaitokseksi vuodenvaihteessa ei ole ainakaan vielä tuonut mukanaan uusia muutoksia. Maskun terveyskeskuksen laboratorion välitön tunnelma tarttuu helposti myös potilaisiin. Laboratoriohoitajat Raila Pentinlehto, Pirkko Lehtinen ja Mirja Tapani ovat kaikki olleet töissä Maskun laboratoriossa yli kaksikymmentä vuotta, joten tiimityöskentely sujuu rutiinilla. Raision sairaalasta käsin osastonhoitajuutta sijaistava Kirsi Kaitanen on syystäkin ylpeä työntekijöistään. Ehkäpä juuri pitkä yhteinen työhistoria teki Maskun liittymisen TYKS-Laboratorioihin niin helpoksi. Vain yhtä asiaa he kaipaavat. - Meille oli vähän ennen TYKS-Laboratorioihin liittymistä hankittu uusi tietokonejärjestelmä ja se oli parempi kuin tämä nykyinen. Vähemmän jonottamista Konkreettisin muutos TYKS-Laboratorioihin liittymisessä lienee yhden työntekijän vähennys eli puolipäiväistä toimistovirkailijaa ei enää ole. Potilaiden vastaanotto ja kotoa tuotujen näytteiden käsittely on jouduttu organisoimaan uudelleen. Laboratorioon tullessaan potilaat eivät enää jonota toimistovirkailijalle, vaan hoitaja kutsuu heidät suoraan näytteenottohuoneeseen. Potilaiden totuttaminen uuteen käytäntöön on ollut aikaa vievää. Kaiken kaikkiaan asenne on kuitenkin ollut positiivinen. Joustavuutta tietoliikenteellä Muiden TYKS-Laboratorioiden tavoin myös Maskuun voi tulla minkä tahansa TYKSin yksikön lähetteellä. - Tämä lisää joustavuutta. Lähete näkyy kaikkien laboratorioiden päätteellä ja potilas voi valita itselleen sopivimman näytteenottopaikan, Kaitanen kertoo. Myös tulokset saa haluamastaan paikasta. Maskun laboratoriohoitajat Raila Pentinlehto (vas), Pirkko Lehtinen ja Mirja Tapani. Muutoksia työntekoon TYKS-Laboratorioihin liittymisen myötä Maskun laboratorion toiminnassa painottuu näytteenottopisteenä toimiminen. Myös kemian analysaattori poistui TYKS- Laboratorioiden myötä. - Aikaisemmin teimme itse täällä paikanpäällä kemiallisia määrityksiä, mm. verensokereita, rasvoja, maksakokeita jne. Nyt lähetämme näytteet muihin TYKS- Laboratorioihin tutkittavaksi, Lehtinen kertoo. Lehtisen mukaan työmäärä ei kuitenkaan ole vähentynyt, vaan työnkuva on muuttunut. - Näytteidenotto ja -käsittely ovat lisääntyneet. - Ja onhan meidän työaika muuttunut. Ennen aloitimme puoli kahdeksalta, mutta nyt laboratorio aukeaa jo seitsemältä, Pentinlehto jatkaa.

15 Toimitusjohtajaksi Olli-Pekka Lehtonen Sairaaloiden laboratorioista muodostettiin liikelaitos Vaihtelu virkistää Maskun laboratorion päivä alkaa näytteiden otolla. Yksi hoitajista lähtee vuodeosastolle ja kaksi aloittaa näytteidenoton laboratoriossa. Vielä toistaiseksi jokainen on vuorollaan kaksi tuntia päivässä ottamassa vastaan ajanvarauksia. - Järjestely on väliaikainen, kaikille TYKS-Laboatorioille on tulossa yhteinen ajanvarausjärjestelmä, Kaitanen lupailee. Laboratoriohoitajan työ vaatii tiettyä sosiaalista luonnetta, sillä kanssakäyminen potilaiden kanssa on jatkuvaa. Iloisesta naurun helinästä päätellen tämä ei tuota ongelmia ainakaan Maskussa. Parasta työssä ovat potilaat kuuluu kolmesta suusta kuin kuorossa. - TYKS-Laboratorioihin liittymisessä parasta tähän mennessä ovat olleet nämä vaihtoviikot. Olemme vuorollamme olleet vaihdossa eri yksiköissä ja vastaavasti muista yksiköistä on ollut ihmisiä täällä tutustumassa. Se on ollut todella opettavaista ja kehittävää. Osana kehittyvää kokonaisuutta Maskun»labralaiset» ovat yhtä mieltä siitä, että liittyminen TYKS-Laboratorioihin on ollut positiivinen muutos. - Osana isoa, kehittyvää yksikköä on hyvä olla. Pienen yksikön kehittymismahdollisuudet ovat aina rajallisemmat. TYKS-Laboratorioiden muuttuminen kunnalliseksi liikelaitokseksi ei ainakaan toistaiseksi ole näkynyt maskulaisten arkipäivässä. - Toistaiseksi olen törmännyt liikelaitostumiseen vain papereissa, Tapani nauraa. Teksti: Anki Lahtinen Kuva: Sauli Laine Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallitus valitsi pitämässään kokouksessa TYKS-Laboratorioiden ensimmäiseksi toimitusjohtajaksi yksimielisesti dosentti Olli-Pekka Lehtosen. Lehtonen toimii tällä hetkellä Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkärinä. Hänen on määrä aloittaa uudessa tehtävässään 1. toukokuuta. Lehtonen on tuttu henkilö varsinaissuomalaisille, sillä hän toimi sairaanhoitopiirimme va. johtajaylilääkärinä vuosina ja TYKSin kliinisen mikrobiologian ylilääkärin virassa vuodesta 1986 lähtien, kunnes siirtyi Häneenlinnaan. Lehtosen tuloon saakka TYKS-Laboratorioiden vt. toimitusjohtajana toimii oman toimensa ohella sairaanhoitopiirin talousjohtaja Risto Laalo. TYKS-Laboratoriot on toiminut sairaanhoitopiiriin kuuluvana liikelaitoksena kuluvan vuoden alusta lähtien ja se työllistää 327 henkilöä. Liikelaitos muodostettiin yhdistämällä Turun yliopistollisen keskussairaalan, Vakka-Suomen sairaalan, Loimaan aluesairaalan, Turunmaan sairaalan ja Salon seudun sairaalan laboratoriotoiminnot. Liikelaitokseen liitettyjen laboratorioyksiköiden työntekijät siirtyivät liikelaitoksen palvelukseen ns. vanhoina työntekijöinä. Liikelaitoksen toiminta kattaa kliinisen kemian, hematologian ja kliinisen mikrobiologian erikoisalojen palvelut. TYKS-Laboratoriot huolehtii omalta osaltaan myös yliopistolliselle sairaalalle kuuluvasta tutkimuksesta ja opetuksesta. Se tarjoaa palvelujaan sairaanhoitopiirin jäsenkuntien terveydenhuollon toimintayksiköille sekä muille palveluja tarvitseville. TYKSin kantasairaalan ja aluesairaaloiden laboratorioiden lisäksi TYKS-Laboratorioihin kuuluvat Paimion sairaalan, Raision sairaalan, Kirurgisen sairaalan, Turun kaupungin terveystoimen sekä Härkätien, Maskun ja Paimion-Sauvon terveyskeskusten laboratoriot. Osoitteet: Laskutusosoite: TYKS-LABORATORIOT, PL 52, TURKU Toimipaikat: TYKS-LABORATORIOT Keskustoimisto, PL 52, TURKU TYKS-LABORATORIOT Loimaa, Osasto 183, Seppälänkatu 15-17, LOIMAA TYKS-LABORATORIOT Salo, Osasto 184, Sairaalatie 9, SALO TYKS-LABORATORIOT Turunmaa, Osasto 185, Kaskenkatu 13, TURKU TYKS-LABORATORIOT Vakka-Suomi, Osasto 186, Terveystie 2, UUSIKAUPUNKI Liikelaitoksen johtosääntö on julkaistu Internetissä, osoitteessa TYKS-Laboratorioiden kotisivun osoite on Laajempi tiedote löytyy osoitteesta 15

16 16

17 TYKSin ensiapupoliklinikkaa peruskorjataan TYKSin ensiapuosastolla alkoi helmikuun puolivälissä remontti, jonka seurauksena puolet osaston tiloista on poissa käytöstä melkein juhannukseen saakka. Uudistetut tilat saadaan taas käyttöön 21. kesäkuuta. Remontista huolimatta erikoissairaanhoitotasoista ensiapua tarvitsevat potilaat hoidetaan kuten tähänkin asti. Vs. osastonylilääkäri Juha Grönroos ennakoi kuitenkin, että ensiapupoliklinikalla on odotettavissa ruuhkia remontin aikana, sillä kokonaisuutena tilojen määrä vähenee remontin ajaksi, vaikka korvaavia tiloja saadaankin käyttöön sekä samasta kerroksesta että kerrosta alempaa. - Tässä tilanteessa ensiapuun odotus- ta voi pyrkiä välttämään tukeutumalla Sairaanhoitaja Tuija Hukka valvoo ensiapuun tuotua, sydänvaivoista kärsivää potilasta, joka on kytketty vanhaan, remontin jälkeen käytöstä poistettavaan EKG-laitteeseen. terveyskeskusten päivystyksiin niin pitkälle kuin mahdollista, Grönroos toteaa ja toivoo, että poikkeuksellinen tilanne otettaisiin huomioon terveyskeskuksissa ja sairaankuljetuksessa. Tilanteesta on tiedo- Remontin jälkeen myös konekirjoittajat Ulla Torkko (vas.) ja Kirsi Sundqvist saavat asiallisemmat ja väljemmät työtilat. tettu kirjeitse niin terveyskeskuksia kuin ensihoidon kenttäväkeäkin. Noin euroa maksava peruskorjaus lisää ensiavun sisätauti-neurologisen yksikön vuodepaikkoja kuudella, eli kahdeksaantoista. Osasto saa uudet, nykyaikaiset valvontatilat ja kaikki vuodepaikat ulotetaan valvonnan piiriin. Kalusteiden lisäksi myös sähkö- ja tietoverkko sekä seinät uusitaan. Mahdollisten sars-potilaiden eristämiseen tarkoitettu huone ensiapuosastolla remontoidaan heinäkuussa. - Remontin ansiosta ensiapupotilaiden hoitoon saadaan huomattava laadullinen ja määrällinen parannus, Grönroos sanoo. Esa Halsinaho Lisätietoja antavat tarvittaessa: Vs. osastonylilääkäri Juha Grönroos, puh. (02) tai ; osastonhoitaja Merja Mäkelä, puh. (02)

18 Papin paikka on sairaalassakin Arvokkainta mitä potilaalle voimme antaa on aika 18 Sairaalassa olevan potilaan auttaminen ja tukeminen hengellisin työkaluin on sairaalasielunhoitajien työaluetta. Ihminen on sairastaessaankin ajatteleva ja tunteva yksilö. Sairaalasielunhoito täyttää Turussa viisikymmentä vuotta. - Sairaalasielunhoitajan työ potilaan kanssa alkaa sielunhoidollisesta diagnoosista. Potilaan kanssa käytävä henkilökohtainen keskustelu on sairaalasielunhoitajan tärkein työväline. Kuunteleminen, lohdutus ja kärsivän ihmisen rinnalla kulkeminen on työn olennainen osa. Sairaalasielunhoitaja antaa potilaalle aikaansa, järjestää sairaalassa hartaushetkiä ja ehtoollistilaisuuksia. Joskus hän toimittaa kasteen, joskus saattohartauden. Työhön kuuluu myös työnohjausta, konsultaatiota ja koulutusta, toteaa sairaalasielunhoidon johtaja Kirsti Aalto kirkkohallituksessa. Oikean tavan löytäminen lohduttoman lohduttamiseen ei ole helppoa. Valmiita ratkaisuja sairautensa pysäyttämä potilas ei kaipaakaan, tärkeintä on usein ihminen, jolla on aikaa pysähtyä hänen vierelleen, olla läsnä ja kuunnella. Usein hengelliset asiat aktivoituvat kuoleman lähestyessä. - Sairaalapappi ei saakaan pelätä kuolemaa tai kuolevaa. Usein rinnalla hiljaa oleminenkin auttaa ja läheisyys tuo turvallisuutta. Sen kertominen potilaalle, että Jumalan rakkaus on läsnä vaikeinakin hetkinä, kantaa. Ihminen ei putoa Jumalan kämmeneltä. Sairaalasielunhoitajan tehtävä on välittää Jumalan armoa. Tullessaan kärsivän lähelle hänellä on oltava hienotunteisuutta ja herkät tuntosarvet, pohtii Aalto. Ajan ulottuvuudet Ajalla on monenlaisia määreitä, rahassa sen määritteleminen on ylen vaikeaa. Kun potilas kysyy, kuinka paljon aikaa on, hän voi tarkoittaa jäljellä olevaa elinaikaansa tai aikaa lääkärin tai hoitajan toimenpiteeseen. Kuinka kauan apu viipyy? Toinen haluaa lisää aikaa elämälleen voidakseen päästä vielä lapsenlapsensa häihin seuraavana kesänä, toinen toivoo kärsimystensä loppuvan. Kirkkohallituksen sairaalasielunhoidon johtaja Kirsti Aalto puhui juhlaseminaarissa potilashoitoon liittyvistä vaikeista eettisistä näkökohdista. Potilas voi arvostaa ammattilaisen aikaa myös todetessaan hyvästä kohtaamisesta:»... eikä hän katsonut kertaakaan kelloa...» Kuinka usein lääkärillä tai hoitajalla mahtaakaan olla aikaa kiireettömään kohtaamiseen? Kirsti Aalto on kulkenut suomalaisen sairaalasielunhoidon eturivissä 1960-luvun lopulta. Oma kosketus sairaalasielunhoitoon aukeni Hesperian sairaalassa psykiatristen potilaiden keskuudessa. Pian hän hankki itselleen psykoterapiakoulutuksen, sillä työ herätti halun ymmärtää enemmän ihmismielestä myös silloin, kun se kulkee eri teitä. Pappisvihkimys antoi lisää syvyyttä sairaalasielunhoidossa lehtorin nimikkeellä aiemmin työskennelleille ja toi mahdollisuuden toimittaa sairaalassa kirkollisia toimituksia. - Opiskellessani sairaalasielunhoitoa Yhdysvalloissa olin varsinainen kummajainen, koska minulla ei ollut pappisvihkimystä. Papiksi vihkiminen on itselläni syventänyt mahdollisuutta palvella sairaita ihmisiä, kertoo itse pääkaupunkiseudulla sairaalapappina työskennellyt Aalto, joka on ollut tuomassa myös saattohoitotoimintaa Suomeen. Sairaalasielunhoitajan työssä kuoleman kohtaaminen on arkipäivää, mutta ei välttämättä työn suurin alue. Sairaaloissa hiljentymisen ja hengellisten asioiden äärelle pysähtymisen tarvetta voi yhtä hyvin olla synnytys- kuin kroonikko-osastoillakin. Potilaan lisäksi tukea tarvitsevat usein myös hänen perheensä ja muut läheisensä. Erityisen vaikeaa vakavan sairauden kohtaaminen on luonnollisesti pienten lasten vanhemmille. Hugo Simbergin maalaus Haavoittunut enkeli kuvastaa hoitamisen kaksisuuntaisuutta. Maalauksessa nuoret pojat kantavat enkeliä. - Joskus on sanottu, että ihmiselle pitäisi voida määrätä ihminen lääkkeen

19 sijasta. Tietyissä ihmiselämän kriiseissä se onkin varmasti tärkeää, sanoo Kirsti Aalto. Sielunhoito on yhteistyötä - Sairaalassa oleva potilas ei aina osaa itse etsiä yhteyttä sielunhoitajaan, siksi tarvitaan usein henkilökuntaa välittäjänä. Jotta potilas saa yhteyden sairaalasielunhoitajaan, tarvitaan hoitohenkilökunnalta ammattitaitoa ja herkkää silmää huomaamaan, kuka potilaista voisi hyötyä keskustelumahdollisuudesta papin kanssa. Avun saanut ja tuskassaan rauhoittunut potilas on työmme paras markkinointikeino. Tuttuudesta versoo luottamus, kun henkilökunta oppii tuntemaan meidän työmme mahdollisuudet, he näkevät meidät yhteistyökumppaneina. Työskentelemme molemmat oman ammattitaitomme pohjalta potilaan henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin hyväksi, siksi yhteistyön tekeminen on luontevaa. Ja vaikka suuri osa potilaan ja sairaalasielunhoitajan välisestä kohtaamisesta peittyykin vaitiolon ja salassapidon alle, hoitava henkilökunta pystyy näkemään potilaan saaman avun hänen olemuksestaan. - Paitsi yhteistyökumppaneita, henkilökunta on myös meidän asiakkaitamme, sillä monet sairaalapapit ovat koulutettuja työnohjaajia ja siten mukana tukemassa henkilökuntaa jaksamaan vaativassa ja henkisesti kuluttavassa työssään. Kuka hoitaa sairaalasielunhoitajaa Koska sairaalasielunhoitaja joutuu työssään kulkemaan paljolti juuri tuskaisten ja elämänsä suuntaa etsivien potilaiden rinnalla, syvissä vesissä ja varjon puolella, hän tarvitsee itse henkistä tukea jaksaakseen. Oma työnohjaus, kollegojen tuki ja sairaalasielunhoitajien vuotuiset neuvottelupäivät auttavat kirkastamaan oman työn painopisteitä. - Potilaan tuskan vastaanottaminen ja tuskasta tyhjentyminen tapahtuu omassa työnohjauksessa, joka sairaalasielunhoitajilla aloitetaan jo koulutusvaiheessa. Jokaisella täytyy olla kokemus, että hänen tuskansa tulee vastaanotetuksi rakkaudella. Sairaalasielunhoitaja hoitaa myös omaa jumalasuhdettaan ja huolehtii henkisestä ravinnostaan. Jokapäiväistä leipää tarvitsee jokainen, myös uskon elämässään. Ketään ei myöskään pitäisi jättää yksin eikä kenenkään pitäisi jättäytyä yksin, tiivistää Aalto. Tuula Vainikainen Sairaalasielunhoitoa Turussa 50 vuotta Sairaalapappien toiminnan eli sairaalasielunhoidon aloittamisesta Turussa tuli helmikuun alussa kuluneeksi 50 vuotta, minkä johdosta sairaalapapit järjestivät juhlaseminaarin TYKSin T-sairaalan auditoriossa. Jo sitä edeltävänä päivänä pidettiin Henrikinkirkossa juhlatilaisuus, jossa Hannu Taanila pohdiskeli sielun hoitamisen yhteyttä maailman parantamiseen. Johtava sairaalapappi Sakari Hernberg palautti mieliin juhlaesitelmässään, miten ensimmäinen seurakuntien palkkaama, päätoiminen sairaalapastori astui Turussa virkaansa Hän muistutti, että kirkko on alusta alkaen nähnyt tehtäväkseen sairaiden ja muiden hädänalaisten auttamisen ja juu ri kirkko perusti maahamme ensimmäiset hoitolaitokset, hospitaalit. Turussa toimi Pyhän Yrjön hospitaali jo 1300-luvulla. Valtio on myöntänyt sairaaloille varoja pappien palkkioihin 1800-luvulta alkaen. Koska lääkinnällisiä keinoja ei aiemmin juuri tunnettu, jumalanpalveluksilla ja kirkollisilla toimituksilla oli tärkeä sija potilaiden huollossa. Kun maamme ensimmäinen varsinainen sairaanhoitolaitos, Turun lasaretti, vihittiin käyttöön vuonna 1759, oli sairaalan yhteistyö kirkon kanssa tiivistä. Hernberg kertoi, että viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana sairaalasielunhoito on laajentunut voimakkaasti ja nykyään Turun alueen kuutta virkaa hoitaa seitsemän pappia. Koko Suomessa on noin 120 sairaalapappia, joiden virkanimike on sairaalasielunhoitaja. Turussa sairaalapappien työalueeseen ovat koko ajan kuuluneet Turun yliopistollinen keskussairaala (aik. lääninsairaala), Turun kaupungin terveystoimen sairaalaosastot ja Turunmaan sairaala. Kaarinan- Piikkiön terveyskeskuksen vuodeosasto tuli mukaan 1990-luvulla ja Saattohoitosäätiön Karinakoti Turun ja Kaarinan vanhainkoteja varten on oma sielunhoitaja ja toimiipa TYKSin lastenklinikalla vielä kaksi seurakuntayhtymän palkkaamaa lastenohjaajaakin. Nykyiset sairaalapapit ovat saaneet tehtäväänsä erikoiskoulutuksen ja heidän työnantajansa on Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä. Useimmin toistuva tapahtuma sairaalapapin työssä on henkilökohtainen keskustelu potilaan kanssa. Turun ja Kaarinan sairaaloissa niitä käydään nykyään noin 2500 kertaa vuodessa. Hiljentymisen merkitys kiireen ja vaatimusten keskellä on alettu yhteiskunnassa ymmärtää entistä paremmin. Sekä TYKSissä että kaupunginsairaalassa saatiin pari vuotta sitten käyttöön hiljainen huone. Sinne voi potilas tai omainen vetäytyä hetkeksi kokoamaan voimia, rukoilemaan tai keskustelemaan. Hernbergin lisäksi juhlaseminaarissa puhuivat teologian tohtori, psykoanalyytikko Matti Hyrck, arkkipiispa emeritus John Vikström, ja kirkkohallituksen sairaalasielunhoidon johtaja Kirsti Aalto, jonka haastattelu on tämän ohessa. Esa Halsinaho Yksi juhlaseminaarin iloisista jälleennäkemisistä: TYKSissä johtavana sairaalapappina 17 vuotta toiminut Göran Hellberg tapasi nykyiset kollegansa Outi Ruoholan ja Sakari Hartikaisen. Lisäksi TYKSin sairaalapappeina toimivat Marja-Leena Meller-Mattila ja Päivi Vuorilehto. Johtava sairaalapappi Sakari Hernberg sekä Hanna Hella-Aro ja Pekka Leppänen työskentelevät sairaalapappeina Turun kaupunginsairaalassa. 19

20 Salossa kehitetään vanhuspalvelua verkostohankkeilla Vanhusten palvelujen kehittämiseen on Salossa paneuduttu jo useamman vuoden ajan. Oma, seudullinen VAPA-hanke käynnistyi vuonna Siinä ovat yhteistyökumppaneina olleet Salon kaupunki, Salon seudun terveyskeskus, Salon seudun sairaala ja muita alueen vanhustyön toimijoita sekä Turun ammattikorkeakoulun Salon toimipiste. 20 Nyt ollaan mukana valtakunnallisessa, Stakesin vetämässä PALKO-projektissa, jolla on samoja tavoitteita, kertoo syyskuun alusta projektin parissa työskentelevä hoitotyön asiantuntija Anne Hedman. Kotiuttamiskäytännöissä painopiste VAPA-projektissa on tähän mennessä tehty paljon töitä, mm. henkilökunnan laatukoulutusta, tutkimuksia asiakastyytyväisyydestä sekä kehittämistyötä yhteisen profi ilin löytämiseksi vanhustenhuollossa. Projektilla on ollut ohjausryhmä, johon ovat kuuluneet johtavat viranhaltijat kaikista yhteistyöorganisaatioista. Turun ammattikorkeakoulussa on kerätty tietoja ja tehty useita opinnäytetöitä aiheeseen liittyen. Viime syksynä keskeiseksi aiheeksi nousi vanhusten kotiuttamiskäytäntöjen kehittäminen keräämällä tietoa kaikilta projektin yhteistyökumppaneilta. Tältä pohjalta pidettiin ideapalaveri, jossa ongelmakohdat nostettiin esiin. Näin saatiin samalla hyvä pohja PALKO-projektiin, jonka aikana VAPA nyt odottelee jatkuakseen PALKON päättyessä. Kontrollikuntana PALKO-projektissa PALKO-projektissa vanhusten palvelutoimintaa on kehitetty vuodesta Malli on kehitetty yhdessä kunnassa ja kolmessa sairaalassa, jotta vanhusasiakkaiden kotiuttamiseen löydettäisiin ihanneratkaisu. Projektiin on valittu 22 kuntaa siten, että kaksi samantyyppistä kuntaa toimii aina joko koe- tai kontrollikuntana. Koekunnissa on painotettu mallin soveltamista, kun taas kontrollikunnissa kerättiin tietoja mm. vanhuksia haastattelemalla. Salo oli yksi projektin kontrollikunnista ja toimi tiedonkerääjänä. Juurruttamisvaihe alkanut Nyt vuonna 2004 PALKO-projektia juurrutetaan käytäntöön. Salo on mukana etsimässä ratkaisuja, miten malli saadaan parhaiten toimimaan omalla alueella. Suureksi avuksi on Anne Hedmanin mukaan VAPAn yhteydessä tehty työ, jonka avulla ongelmapaikat on jo tavallaan nostettu esiin ja niihin voidaan nyt juurruttaa uutta mallia. Juurruttamiseen liittyen Salossa aloittivat tänä vuonna työnsä PALKO-projektin kehittämistyöryhmät, jotka tähän mennessä ovat jo kokoontuneet muutamia kertoja. Ryhmien työstä tehdään yhteenveto Stakesille. Projekti etenee tiiviinä, niin että toukokuuhun mennessä juurruttamisen pitäisi olla jo pitkällä. Sitä seuraa arviointi, ja projekti päättyy vuoden 2004 lopussa. Neljä aktiivista työryhmää Asiakkaan seurantakansio -työryhmässä kehitetään seurantakansiota, joka seuraa asiakkaan mukana koti- ja laitoshoidossa. Tarkoitus on, että tällaisessa kansiossa ovat helposti saatavilla nimenomaan ne tiedot, joita eri osapuolet tarvitsevat, kuten henkilötiedot, toimintakykylomakkeet, lääkitykset ja lupakaavakkeet. Kansion on tarkoitus palvella tiedonsaantia sekä potilaan saapuessa esimerkiksi ensiapuun, mutta toisaalta myös kotiuttamisvaiheessa. Kansion avulla nähdään, mikä tilanne on kotona. Tärkeää on lisäksi, että kansio sisältää vain olennaiset, joka paikassa tarvittavat tiedot. Oikea asiakas oikeaan paikkaan -työryhmässä selvitetään, mikä on oikea hoitopaikka eri tyyppisille asiakkaille. Tässä ryhmässä ovat Anne Hedmanin mukaan nousseet selvästi esiin vanhusten yksinäisyys ja turvattomuus, jotka aiheuttavat sen, että hoitoon hakeudutaan ilman akuuttia hoidontarvetta. Salon alueella tulee kevään ja syksy aikana vielä tapahtumaan geropsykiatriassa muutos, jolloin hoitopaikat vähenevät ja täydennykseksi

21 Piileekö liukastumamurtuman taustalla osteoporoosi? Olka-, ranne-, lonkka- ja nilkkamurtumat ovat jokatalvinen»epidemia». Moni pitää selvänä, että liukkailla kuuluukin liukastella ja teloa jäseniään. Terve luu ei kuitenkaan murru helposti ja yllättävän monen murtuman taustalla saattaa piillä osteoporoosi. TYKSin kirurgian klinikalla on työskennellyt murtumahoitaja, joka on selvittänyt sairaalaan joutuneiden murtumapotilaiden luiden kuntoa. - Selvitysten tulokset hämmästyttivät meidät. Tutkituista 121 murtumapotilaasta puolella oli osteoporoosi. tulee vanhuspoliklinikka, joka arvioi vanhuksen hoitopaikkaa omasta näkökulmastaan. Tiedonkulku yksiköiden välillä kartoittaa tätä asiaa erityisesti asiakkaan kotiuttamiseen liittyen. Potilasturvallisuuden kannalta tiedonkulku on aina tärkeä asia, ja sen merkitys korostuu, kun on kysymys näin monista yhteistyötahoista. PALKO -mallissa tiedonkulkuun on kiinnitetty paljon huomiota. Valmistelu jatkohoitoon tapahtuu jo siinä vaiheessa, kun tehdään suunnitelma kotiuttamisajankohdasta. Vaikka kotipalvelu reagoikin nopeasti avun tarpeeseen, kotiutuminen pystytään valmistelemaan sitä paremmin, mitä aikaisemmin yhteydenotto tapahtuu, Anne Hedman toteaa. Kotipalvelulta on tullut selkeitä kehittämisehdotuksia ja ne on myös otettu huomioon. Esimerkiksi kotiuttamista ei tapahdu enää yleensä perjantai-iltapäivisin. Neljäs työryhmä, avohoidosta avohoitoon, liittyy erityisesti psykiatriseen hoitoon. Psykiatrisessa kuntoutuksessa on Anne Hedmanin mukaan hyvin paljon sellaisia potilaita, jotka ovat olleet hoidossa pitkään ja ovat erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalipuolen rajapinnassa. Nyt pyritään siihen, että potilaita, jotka eivät enää akuutisti tarvitse erikoissairaanhoitoa vaan pikemminkin päivittäistä apua, siirretään oikeille hoitopaikoille. Anne Hedman esittelee VAPA-projektin sisältöä. Ongelma on, että potilaita vastaanottavalla taholla ei välttämättä ole tarvittavaa valmiutta. Siksi työryhmässä on jouduttu miettimään, millaisilla yhteistyömuodoilla voidaan taata potilaiden turvallinen olo. Hedmanin mukaan kotipalvelu kaipaa konsultaatioapua, työnohjausta ja koulutusta esimerkiksi sen vuoksi, että näiden potilaiden kuntouttava hoito poikkeaa huomattavasti siitä, mihin on totuttu vanhusten hoidossa. Anne Hedman toteaa VAPA-projektin helpottaneen monella tavalla PALKO-projektia, koska aikaisemman työn ja kerätyn tiedon perusteella on ollut helppo tarttua ongelmapaikkoihin heti. PALKO-mallissa on paljon sellaista, jota Salon seudulla on tutkittu ja testattu, niin että ongelmat voidaan heti nostaa esiin työstettäviksi. Ja PALKOn päättyessä lähdetään jatkoa miettimään jälleen oman hankkeen puitteissa. Tuulikki Noramaa Osteoporoosi oli yhtä yleistä miehillä ja naisilla. Vain 5 % rannemurtumapotilaista oli saanut tiedon siitä, että heillä saattaa olla osteoporoosi murtuman taustalla. Osalla murtumapotilaista osteoporoosi osoittautui olevan yhteydessä johonkin muuhun perussairauteen, kuten endokriinisiin häiriöihin. Yli puolet miespotilaista ja naisistakin yli viidennes tupakoi, mikä on huono asia, sillä tupakoinnin tiedetään edesauttavan osteoporoosin kehittymistä ja hidastavan luun paranemista. - Kaatuessa syntyneiden murtumien taustalta kannattaisi sulkea pois rutiinisti osteoporoosin mahdollisuus. Murtumahoitajaverkoston luominen kaikkiin sairaanhoitopiirin sairaaloihin ja terveyskeskuksiin olisi varmasti perusteltua. Nykyisellään voimme vain neuvoa potilaita hakeutuman omalle lääkärilleen ja pyytämään osteoporoosimittauksia sieltä, tiivistää professori Hannu Aro TYKSin kirurgian klinikalta. Osteoporoosin merkitystä potilaiden elämänlaadulle ja yhteiskunnalle on aliarvioitu. Osteoporoosin on laskettu aiheuttavan Suomessa noin hoitopäivää ja maksavan 390 miljoonaa euroa. Taudin hoito tulee halvemmaksi varhaisvaiheessa. Paras vaihtoehto olisi luonnollisesti pyrkiä mahdollisuuksien mukaan ehkäisemään osteoporoosin kehittyminen. Tuula Vainikainen 21

22 22 Vakka-Suomen kehittämishanke puolivälissä Vakka-Suomen seutukunnassa käynnistettiin tammikuussa 2002 varsin laaja ja monimuotoinen kaksivuotinen kehittämishanke. Hanketta ohjaa Kansallinen terveysraportti terveydenhuollon palveluiden turvaamiseksi ja hankkeen toimenpiteissä on sitouduttu Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin strategiaan. Projektipäällikkönä ja vastuuhenkilönä toimii Vakka-Suomen sairaalan johtava ylilääkäri Lisa Pelttari. Vakka-Suomen seutukunnan alueella toimii useita terveys- ja vanhustenhuollon palveluiden tuottajia. Toimijoiden välinen yhteistyö on kuitenkin ollut puutteellista ja toiminta osittain päällekkäistä. Lisa Pelttarin mukaan Vakka-Suomessa on järjestelmällisesti ryhdytty parantamaan ja järkeistämään tilannetta. - Terveydenhuollon kehittämisen pitkän tähtäyksen tavoite on terveyspalveluiden turvaaminen jatkossakin koko seutukunnan asukkaille. Tätä kehitystyötä ohjaavat sairaanhoitopiirin arvot: potilaan näkökulman huomioiva potilaskeskeisyys sekä laadusta ja kustannustehokkuudesta huolehtiva tuloksellisuuden näkökulma. Kuljemme kohti tavoitteita alueellisesti ja moniammatillisesti kootun työryhmän johdolla. Hankkeessa työskentelee aktiivisesti noin 90 henkilöä. Osaprojektien tilannekatsaus Projekti koostuu viidestä osaprojektista. - Vanhustyön hoitoketjut -projektissa esitietojen keruu on tehty ja myös projektisuunnitelma on valmistunut. Projektin jatko edellyttää tiivistä yhteistyötä sosiaalitoimen kanssa. Sairaalan palveluraken- neuudistuksessa suurin toiminnallinen muutos tehtiin vuoden 2003 kesällä, kun synnytystoiminta siirtyi TYKSiin. Palveluiden uudelleenjärjestely on käynnissä paraikaa. Yhteisen päivystysjärjestelmän kehittäminen on suurin ja vaativin osaprojekti ja se etenee oman projektisuunnitelman mukaisesti. Samoin sähköisen verkon kehittäminen on laaja kokonaisuus, jonka lopulliset tavoitteet saavutetaan vasta vuosien ku- luttua. Nyt tavoitteena on saada sähköinen lähete-palautejärjestelmä toimintaan tulevan kevään aikana. Hoitoketjuja on ryhdytty kehittämään uudelleen eri organisatioiden työyhteisöjen toimivuutta parantamalla. Projektin lopputuotteet Jos kaikki sujuu suunnitelmien mukaan, vuoden kuluttua osaprojektien kautta työstettävien kehittämishankkeiden lopputulokset ovat nähtävissä. - Hanke saadaan toteutetuksi, jos seudullisen yhteistyön kehittäminen koetaan seutukunnassa tärkeäksi. Samoin onnistumisen kannalta on välttämätöntä, että projektissa mukana olevat ihmiset jaksavat olla yhtä innostuneita ja motivoituneita tänä toisenakin vuonna. Haluaisinkin kiittää upeasta asenteesta, motivoituneisuudesta ja innostuneisuudesta sekä mukanaolijoita että koko henkilökuntaa, Pelttari välittää lämpimät terveisensä kaikille Kustavin, Laitilan, Pyhärannan, Taivassalon, Uudenkaupungin ja Vehmaan terveydenhuollon parissa työskenteleville. Projektin onnistuessa suunnitelmien mukaan seutukunnalle pystytään tuottamaan terveyspalveluita siten, että tarvevakioidut kustannukset eivät nouse yli maan keskitason. Asiakasta palvellaan tehokkaasti palvelutuotantoyksiköstä ja sen organisoitumistavasta riippumatta yhteisesti sovittuja toimintaperiaatteita noudattaen. Perusterveyshuollon palvelut tuotetaan koko seutukunnan asukkaille tiiviissä yhteistyössä sosiaalitoimen kanssa. Saumattomat hoitoketjut ja omalääkärijärjestelmä toimivat koko seutukunnassa ja perusterveydenhuolto muodostaa suuremman toiminnallisen kokonaisuuden. Vakka-Suomen sairaalan palvelurakenneuudistus on saatettu päätökseen. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon päivystykset tuotetaan keskitetysti. Yhteisen sähköisen verkon ja aluetietojärjestelmän kehittäminen ja toteuttaminen ovat menossa koko seutukunnassa. Rajojen rikkominen poistaa ennakkoluuloja Kaksivuotinen hanke on nyt puolivälissä ja tähänastiset kokemukset ovat olleet positiivisia. - Yhteistyö yli organisaatio- ja ammattirajojen on opettanut ymmärtämään toisten työtä ja samalla poistanut joskus hassujakin ennakkoluuloja, Pelttari tiivistää lyhyen aikavälin onnistumiset. Anki Lahtinen

23 Loimaan sisätautipoliklinikka Uudet tilat uudistivat myös hoitokäytäntöjä Uusien tilojen myötä sisätautipoliklinikan lääkärinvastaanotoilla on tehty myös toiminnallisia uudistuksia. Lääkärillä ja hoitajalla on omat huoneet, ja potilas on nyt vastaanotolla kahden kesken lääkärin kanssa. Uudistukseen kuuluu myös hoitosuunnitelma, johon lääkäri täyttää oman osuutensa. Hoitosuunnitelman kanssa potilas tulee lääkärinvastaanoton jälkeen sairaanhoitajan luo, joka antaa tarvittavat hoitoohjeet, uuden vastaanottoajan sekä tarvittavat röntgen- ja laboratoriotutkimusajat. Sairaanhoitajan työstä tulee kokonaisvaltaisempaa ja vastuu lisääntyy, kun yksi hoitaja vastaa koko viikon sisätautilääkäreiden poliklinikkapotilaista. Tänään torstaina sisätautipoliklinikalla työskentelee kolme lääkäriä ja yksi sairaanhoitaja. Vuorossa oleva apulaisosastonhoitaja Alise Ala-Nissilä kertoo potilaiden lomassa muutoksista entiseen käytäntöön verrattuna. Nyt kuusi sairaanhoitajaa vuorottelee viikon kerrallaan sisätautipoliklinikan hoitajana. Aamulla ennen potilaiden tuloa hoitaja ehtii valmistella saapuvien potilaiden paperit sekä tarkastaa ja täydentää lääkäreiden käyttämät hoitotarvikkeet. Uuteen käytäntöön siirtymisen jälkeen ei potilaan kanssa Ala-Nissilän mukaan ole kiirettä. Ennen oli saatava potilas pois seuraavan potilaan tieltä vastaanottohuoneesta. Nyt potilaan kanssa ehtii olla rauhassa ja selittää jatkohoitotoimenpiteitä sekä sovitella kontrolliaikoja esimerkiksi linja-autoaikataulujen mukaan. Potilas saattaa kysyä vielä uudestaan asioita, joita on hoitosuunnitelmaan kirjattu tai asioita, joita ei muistanutkaan kysyä lääkäriltä. Kaikki on paremmin hallinnassa, toteaa sairaanhoitaja Ala-Nissilä. Keskeneräisiä asioita ei paljon jää selvitettäväksi maanantaiaamuna seuraavalle sisätautihoitajalle. Myös potilaiden puhelut pyritään ohjaamaan vastaavalle hoitajalle, joka pystyy helposti muistamaan saman viikon potilaat ja heidän hoitosuunnitelmansa. Iltapäivällä ennen työajan päättymistä annetaan uusia vastaanottoaikoja kirjeitse tai puhelimitse suoraan potilaille. - Uusi hoitokäytäntö tuo vaihtelua työvuoroihin, tosin työkavereita ei paljon näe sisätautipoliklinikkaviikolla ja kahvitaukokin saattaa unohtua kiireisinä päivinä, sanoo Ala-Nissilä. Hoitosuhteen luottamuksellisuus paranee Diabeteshoitajat Aija Tiainen (vas.) ja Sirpa Tamminen saivat oman huoneen sisätautipoliklinikan uusista tiloista. Sisätautien va. ylilääkäri Liisa Isomäki istuu uudessa vastaanottohuoneessaan potilaan poistuttua sairaanhoitajan luo. Uuteen hoitokäytäntöön on tyytyväinen myös lääkäri Isomäki, joka kertoo potilaan intimiteettisuojan parantuneen entisestään ja potilaiden kertovan vapaammin lääkärilleen vaivoistaan. Sisätautipoliklinikan kolme vastaanottohuonetta sekä hoitajan huone ovat kaikki lähekkäin sairaalan uudessa osassa. Isomäen mielestä tilojen uusi ryhmittely luo omalta osaltaan me-henkeä. Uudetkaan tilat eivät riittäneet kaikkeen sisätautipoliklinikan toimintaan, vaan esimerkiksi endoskopiapoliklinikka jää entisiin, jonkin verran epäkäytännöllisiin tiloihin. Ulkoisten puitteiden uudistumisen myötä pyritään uudistamaan myös toiminnan sisältöä, kertoo Isomäki. Tavoitteena on siirtyä entistä enemmän konsultaatiopoliklinikan suuntaan ja siirtää hoidon toteutus ja seuranta omalle lääkärille. Suunnitelmissa on aloittaa aivan uutena toimintana painonhallinta/laihdutuspoliklinikka, joka toimisi moniammatillisena yksilö- tai ryhmäpoliklinikkana. Vastuuhenkilönä toimisi sairaanhoitaja. Tämä on yksi askel siirtää hoitohenkilökunnalle entistä itsenäisempää ja vastuullisempaa työtä kertoo sisätautien va. ylilääkäri Liisa Isomäki. Toimivampi malli potilaan kannalta Sekä lääkäri Isomäki, että vastaanotolta poistuva potilas Urpo Lalla ovat yhdessä tyytyväisiä siihen, että vastaanottoajat pitävät eikä potilaita enää odotuteta aulassa ja käytävillä. Urpo Lalla on ollut Loimaan aluesairaalan»aina tyytyväinen» -potilas vuodesta -86 alkaen. Lallan mielestä uusi hoitokäytäntö tuntui toimivalta heti ensimmäisellä käyntikerralla. - Monelle potilaalle on tärkeää olla kahden kesken lääkärin kanssa, sanoo Lalla, vaikka itselleni ei ole tuottanut ongelmaa sairaanhoitajan vastaanottohuoneessa oleminenkaan. 23

24 Diabetespoliklinikka tehostaa toimintaansa Koulutoimenjohtaja Urpo Lalla ja va. ylilääkäri Liisa Isomäki ovat molemmat tyytyväisiä uuteen hoitokäytäntöön. Ainoa miinuspuoli Lallan mielestä on ollut, että»oma lääkäri» -hoitosuhde ei ole aina mahdollinen. Siksi potilaan salkusta löytyy itse tehty tiivistelmä menneiden vuosien nivelpsorin aiheuttamista ongelmista ja hoidoista, jotka ovat purreet. Sen potilas antaa uudelle lääkärille luettavaksi ensimmäisellä hoitokerralla. Sisätautipoliklinikan uusista tiloista sai myös diabetespoliklinikka oman huoneen. Poliklinikan huoneessa numero viisi toimivat diabeteshoitajat Sirpa Tamminen ja Aija Tiainen, jotka ovat iloisia uudesta työhuoneesta. Diabeteshoitajan vastaanotto on entisen tiistaivastaanoton lisäksi nyt myös torstaisin. Toinen poliklinikkapäivä lisää mahdollisuuksia potilaiden hoidonohjaukseen. Kakkostyypin diabeteksen lisääntyessä tarvetta olisi kolmanteenkin vastaanottopäivään. Poliklinikalla pyritään kehittämään toimintaa DEHKO:n (diabeteksen ehkäisyn- ja hoidon kehittämisohjelma) määrittelemien suositusten mukaisesti. Hoidonohjauksen kehittäminen ja toteuttaminen potilaiden yksilölliset tarpeet huomioiden on aikaa vievää ja vaativaa toimintaa. Oman vastaanottohuoneen myötä ohjaustilanne on selkiytynyt. Kaikki hoidonohjaukseen tarvittava materiaali on samassa huoneessa ja hoitajalle jää enemmän aikaa paneutua potilaan asioihin. Ennen toiminta oli hajautettu kahteen eri työpisteeseen. Diabeteshoitaja ja lääkäri työskentelivät samassa huoneessa potilaan ollessa vastaanotolla. Välipäivinä ei suinkaan ole tyhjäkäyntiä vaan vuoropäivin huonetta käyttävät keuhkolääkäri, ravitsemusterapeutti sekä enmg- tutkimuksia tekevä lääkäri. Teksti: Tarja Välimäli Kuvat: Tomi Lehtinen 24

25 Åbolands sjukhus halverade operationsköerna Tre veckor till ögonspecialist, tre månader till starroperation Tack vare statliga medel i fjol och tilläggsanslag från Sydvästra Fainlands sjukvårdsdistrikt i år har Åbolands sjukhus kunnat öka kapaciteten och kännbart minska köerna till ögonoperationer. Och de handlar till över 90 procent om operation för gråstarr hos äldre personer. För dem betyder en starroperation skillnaden mellan att kunna bo kvar hemma och leva ett normalt liv i stället för att flytta till vårdhem. - En starroperation gör att personen kan leva ett normalt liv och bo kvar hemma i stället för på anstalt, säger ögonläkare Ulf Packalén. Han och hans kollega Jari Mäkinen utför ögonoperationer per vecka. Här granskar han en patient vid ögonmikroskopet. På Åbolands sjukhus har man utfört ögonoperationer sedan år Ögonläkar - tjänster har man haft mycket längre än så, vid den tiden med Sinikka Marjanen som ögonläkare. Hon gick i pension år 1990 och år 1994 konsulterades läkare Ulf Packalén som ögonspecialist och för att planera ögonoperationer. - Innan 1997 utfördes alla ögonoperationer på Åbo Universitetssjukhus och tanken med att börja utföra ögonoperationer också på Åbolands sjukhus var att minska belastningen och köerna vid ÅUCS, säger Ulf Packalén. Först staten, sedan distriktet Behovet av operationer för gråstarr är stort och det uppstod köer även vid Åbolands sjukhus och man beslöt söka statliga pengar för att kunna öka kapaciteten. Åbolands sjukhus kunde tack vare tilläggsanslag från statens sida öka antalet operationsdagar på ögonpolikliniken från två till tre i veckan under år På det sättet kunde antalet operationer ökas från 400 till 750 per år. Operationsköerna i stort sett halverades, säger Packalén. Men de statliga tilläggsmedlen gällde endast för år Behovet av gråstarroperationer kvarstod och Egentliga Fin- lands sjukvårdsdistrikt beslöt lägga in extra medel för detta år. - Vi hoppas vara köfria så småningom. Målet är att man kommer till ögospecialist inom tre veckor och till operation inom tre månader. Det är rimliga tidsramar, en slags vårdgaranti, säger Ulf Packalén. Det som han inte vet är hur länge sjukvårdsdistriktet har kapacitet att ge Åbolands sjukhus tilläggsanslag för ögonoperationer men han hoppas att det fi nns politisk vilja att bevilja medel också i fortsättningen. - Ögonoperationerna på Åbolands sjukhus handlar till över 90 procent om gråstarr. För patienterna handlar det om att få möjlighet till ett normalt liv, att få bo kvar hemma i stället för på anstalt, att kunna hänga med i livet i stället för att föra en tynande tillvaro. För många äldre är tidningar och TV de enda sakerna de har kvar och då är synen en avgörande faktor. Unikt samarbete Andra slag av ögonoperationer som utförs på Åbolands sjukhus är t.ex. operationer för tumör, för felställda ögonlock, för skelning och för glaucom, d.v.s. grönstarr. Operation av tårkanal kommer man att lägga ner. Behovet är litet och sjukvårdsdistriktet koncentrerar den verksamheten till ÅUCS. Åbolands sjukhus har ingen jourverksamhet och akuta fall som ögonskador t.ex. av olycka sköts vid ÅUCS. Ögonpolikliniken vid Åbolands sjukhus drivs genom ett unikt samarbete mellan den offentliga och den privata sektorn. Verksamheten sköts rent praktiskt av Ulf Packaléns företag Oculex Ab medan Åbolands sjukhus tillhandahåller utrymmen och personal som assisterar vid operationerna. - Sjukhuset köper tjänster av vårt företag. Vi är två läkare som opererar, Jari Mäkinen två dagar i veckan och jag en dag i veckan. Min fru Didi fungerar som mottagningsbiträde, säger Ulf Packalén. Sedan år 1995 utför han likande verksamhet även på Åland med operationer en dag i veckan. På Åbolands sjukhus kan man tack vare tilläggsanslagen utföra ögonoperationer per vecka. Operation för gråstarr sker som regel som dagverksamhet och patienten kan åka hem samma dag. - Ingreppet tar minuter. Det är faktiskt så att kringarbetet, d.v.s. förberedelser och efterarbete tar mera tid än själva ingreppet. Vi arbetar med rutin och effektivitet, säger Ulf Packalén. Kostnaden för ett dagpoliklinikbesök på Åbolands sjukhus med operation är för patienten i detta nu 72 euro, d.v.s samma som för alla kommunala sjukhus. Text och bild: Henrik Laurén 25

26 Varsinais-Suomi otti hyödyn irti lisärahoituksesta Potilasjonot lyhenivät selvästi räistä rahaa suunnattiin, hän sanoo. Ali-Melkkilä kiittää täydestä sydämestään projektin osallistunutta henkilökuntaa, jonka lisätyöpanoksesta hyvä tulos otettiin. Sairaanhoitopiirit saivat itse päättää, mille erikoisaloille ylimääräiset eurot käytettiin. Rahaa piti kuitenkin käyttää sekä polikliinisiin tutkimuksiin ja hoitotarpeiden arviointeihin että leikkaus- ja hoitojonojen purkamiseen. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin jononpurkumäärärahojen kohdistaminen selviää oheisesta taulukosta. 26 Valtakunnallinen hoito- ja leikkausjonojen purkuprojekti saatiin päätökseen viime vuoden loppuun mennessä, kuten oli suunniteltu. Meidän sairaanhoitopiirissämme hanke onnistui hienosti; määrärahat käytettiin sovitussa ajassa lähes eurolleen. Valtion ja kuntien ylimääräisestä piristysruiskeesta hyötyi yli 7000 varsinaissuomalaista potilasta. Rahaa operaatioon käytettiin kahdessa vuodessa noin 4,4 miljoonaa euroa. Leijonanosa rahoista, noin 90 prosenttia, käytettiin vuonna 2003, koska käytännön töihin päästiin vasta vuoden 2002 lopussa. Valtioneuvosto myönsi kaksivuotisen määrärahan tutkimus- ja hoitojonojen purkamiseen sairaanhoitopiireille Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri sai tukea 2,18 miljoonaa euroa. Kun tuen Osastonylilääkäri Kari Kuttila (oik.), anestesiologian ja tehohoidon va. apulaisylilääkäri Mika Valtonen ja sairaanhoitaja Britt-Marie Henriksson osallistuivat jononpurkuprojektiin hyvällä motivaatiolla. käytön ehtona on, että kunnat osoittavat projektiin saman verran rahaa, oli tarkoitukseen käytettävissä Varsinais-Suomessa yhteensä 4,36 miljoonaa euroa. Summa vastaa runsasta yhtä prosenttia piirin yhden vuoden toimintakuluista. Pisimpään odottaneet hyötyivät Hanketta johtanut TYKSin operatiivisen tulosryhmän johtaja Timo Ali-Melkkilä kertoo, että jononpurkurahoilla tehtyihin toimenpiteisiin valittiin lääketieteellisin perustein potilaita, jotka olivat pisimpään odottaneet hoitotarpeen arviointiin, tutkimukseen tai leikkaukseen niillä aloilla, joihin näitä määrärahoja oli sovittu käytettäväksi. - Hankkeen tärkein hyöty oli se, että yli 7000 potilasta sai tarvitsemansa hoidon aikaisemmin, kuin he olisivat ilman jononpurkuprojektia saaneet. Projektilla oli selvä vaikutus TYKSin leikkausjonoihin ja jonossa olevien potilaiden määrä pieneni etenkin niillä erikoisaloilla, joille ylimää- Jononpurkumäärärahojen kohdistaminen A. Polikliinisten hoitotarpeiden arviointitutkimus - Neurologisten potilaiden hoidontarve ja tutkimus - Kuvantamistutkimukset (erityisesti magneettikuvaukset) - Nuorisopsykiatrian kuntoutus - Lastenpsykiatria - Ortopedisten potilaiden hoidontarve ja tutkimus B. Leikkaus- ja hoitojonojen purkaminen - Ortopediset leikkaukset (tekonivelkirurgia, polvitähystykset ja olkapään kirurgia) - Neurokirurgiset kaularangan ja lanneselän toimenpiteet - Kaihileikkaukset TYKSissä ja Turunmaan sairaalassa - Kardiologiset toimenpiteet - Sydänkirurgia Magneettikuvauksia, kaihi-, polvi- ja lonkkaleikkauksia Hoitotarpeen arviointitutkimuksia tehtiin ylimääräisillä rahoilla lukumääräisesti eniten TYKSin neurologian klinikalla, magneettikuvauksissa ja Turun kaupunginsairaalan kardiologian yksikössä. Leikkaustoiminnassa pääpaino oli puolestaan kaihi- ja tekonivelleikkauksissa. Myös lasten- ja nuorisopsykiatrian kuntoutusjonot lyhenivät projektissa merkittävästi. Yksityisiltä lääkäriasemilta ostettiin projektin rahoilla 110 ortopedistä ja 40 neurokirurgista leikkausta sekä 39 silmäsairauksiin liittyvää poliklinikkakäyntiä, mitkä maksoivat yhteensä euroa. Lisäksi Turunmaan sairaalassa tehtiin 321

27 kaihileikkausta ostopalveluna, vaikka työ tehtiinkin sairaalan tiloissa. Tähän kului euroa. Pääosa projektista toteutettiin sairaanhoitopiirin omana toimintana, joko normaalin työajan ulkopuolella tehtävänä lisätyönä tai käyttämällä erikseen sitä varten palkattua ylimääräistä henkilökuntaa. Lisätyövoimaa palkattiin etenkin neurologian poliklinikkakäyntien lisäämiseksi sekä lastenpsykiatrian ja nuorisopsykiatrian jononpurkutöitä varten. Jotta omana työnä tehdyt jononpurkutoimenpiteet eivät sekoittuneet normaaliin toimintaan, niitä varten oli erillinen seuranta-, laskutus- ja palkkojenmaksusysteemi. Lääkärit ja hoitohenkilökunta paiskivat jononpurkutöitä iltaisin tai viikonloppuisin normaalin työaikansa ulkopuolella. Ylimääräinen työ maksettiin omille lääkäreille erityisvirkaehtosopimuksen (eves) mukaan ja hoito- ja peruspalveluhenkilökunnalle sitä varten erikseen tehdyn paikallisen virka- ja työehtosopimuksen mukaan. Vaikka palkkioita enimmäkseen maksettiin työhön käytetyn ajan perusteella, maksettiin leikkauksista myös urakkapalkkioita, mikä hoitohenkilökunnalle oli uutta. Henkilökunta jaksoi urakoida Sydänleikkauksia urakoineet osastonylilääkäri Kari Kuttila, anestesiologian ja tehohoidon va. apulaisylilääkäri Mika Valtonen ja sairaanhoitaja Britt-Marie Henriksson eivät kokeneet jononpurkuprojektia liian rasittavana, vaikka ylimääräistä työtä paljon tekivätkin. - Meillä oli jo kokemusta vastaavista eves-töistä, joten tähän tilanteeseen oli helppo sopeutua, vaikka varoitusaika jäikin lyhyeksi, Kuttila perustelee. - Nämä olivat kuitenkin ennalta suunniteltuja leikkauksia. Kyllä viikonloppupäivystykset rasittavat enemmän kuin tämän tyyppiset iltatyöt, joihin osaa henkisesti varautua, hän pohtii. Valtosen mukaan eves-toiminnalla voitiin lisätä päiväsaikaan riittämätöntä saliaikaa sydänkirurgialle ja näin edesauttaa sydänleikkausjonon hallintaa. - Vaikka sydänanestesiologien lukumäärä on TYKSissä pieni, on ryhmän hyvä motivaatio aina taannut anestesiologin löytymisen niin eves- kuin päivystysleikkauksiinkin, Valtonen kertoo. - Myös hoitohenkilökunta oli tehnyt eves-töitä aiemmin, eikä heillä muutenkaan ollut motivaatio-ongelmia, Henriksson vakuuttaa. VSSHP:n jononpurkuprojektin tulokset Suoritteiden Kustan- Sairaala, erikoisala ja toimenpide lukumäärä nukset euroa A. Polikliinisen hoitotarpeen arviointijonojen sekä tutkimus- ja hoitojonojen purkaminen TYKS Neurologia, poliklinikkakäynnit Radiologia, magneettitutkimukset Nuorisopsykiatria, kuntoutus Ortopedia, hoitotarpeen arvioinnit Lastenpsykiatria, pa. oikeuspsykiatriset tutkimukset Psykiatria, poliklinikkakäynnit Kipupoliklinikka, poliklinkkakäynnit Silmätaudit, poliklinikkakäyntien ostopalvelut Turunmaan sairaala, Ortopedia, hoitotarpeen arvioinnit Turun kaupunginsairaaala, Kardiologia, hoitotarpeen arvioinnit yhteensä B. Leikkaus- ja hoitojonojen purkaminen TYKS Silmätaudit, kaihileikkaukset Ortopedia, mm. olka-, polvija lonkkaleikkaukset (ostopalvelun osuus 110 kpl / euroa) Invasiivinen kardiologia, leikkaukset ja muut toimenpiteet Neurokirurgia, mm. selkä- ja kaularangan leikkaukset (ostopalvelun osuus 40 kpl / euroa) Kirurgia, sydänleikkaukset Kuvantaminen, kontrolliangiografiat Kirurgia, verisuonikirurgiset leikkaukset Turunmaan sairaala, Silmätaudit, kaihileikkaukset ostopalveluna Vakka-Suomen sairaala, Kirurgian leikkaukset Loimaan aluesairaala, Kirurgian leikkaukset yhteensä A. ja B. yhteensä Kaikki toimenpiteet Määrärahan käyttö /valtio ja kunnat yhteensä Määräraha Toteutuma Toteutuma euroa euroa % määräraha yht ,6 josta vuonna josta vuonna Ainakin oman leikkaustiiminsä puolesta puhuvan kolmikon mielestä jononpurkuhommat eivät siis rasittaneet työntekijöitä kohtuuttomasti. Normaalisti sydänleikkaus kestää alku- ja loppuvalmisteluineen kuutisen tuntia, mutta joskus siihen kuluu lähes kymmenenkin tuntia. Tekijöistä pulaa Koska motivaatio oli kunnossa, oli tekijöitä helppo saada töihin. Suurempi ongelma oli Kuttilan mukaan tekijöiden vähyys; sydänkirurgeja kun ei kasva joka oksalla. - Meillä on käytettävissä ylilääkäri, osastonylilääkäri, kolme erikoislääkäriä ja yksi sijainen, eli maksimissaan kuusi kirurgia, Kuttila ynnää. Projektin rahoilla tehtiin vuosina yhteensä 31 sydänleikkausta, joista pääosa sepelvaltimon ohitusleikkauksia. Nämä työt ajoittuivat maanantai- ja torstai-iltoihin, silloin kun niitä tehtiin. Kaikkiaan näiden kahden vuoden aikaan tehtiin 894 sydänleikkausta. Leikkausjonot lyhenivät viime vuonna merkittävästi. Tässä tehdään käsikirurgista leikkausta kirurgian poliklinikalla, T-sairaalan uudessa leikkaussalissa. Kuttila pitää tämän kaltaista rahoitusta tekohengityksenä, jonka vaikutus jää kovin lyhytaikaiseksi. Pysyvää parannusta voidaan saada aikaan vain kokonaisresursseja lisäämällä. Jonot lyhenivät Joka tapauksessa potilasjonot lyhenivät vuonna 2003 selvästi. Vuoden vaihtuessa sairaanhoitopiirissä odotti leikkaukseen pääsyä 9010 potilasta, mikä oli 1114 potilasta (11 prosenttia) vähemmän kuin vuotta aiemmin. TYKSin jono lyheni vuodessa 1116 potilaalla (18 prosentilla) ja vuodenvaihteessa TYKSiin odotti 5421 potilasta. Kaiken kaikkiaan Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin sairaaloissa tehdään vuodessa yli leikkausta. Avohoitokäyntejä kertyy yli , vuodeosastohoitopäiviä yli ja hoitojaksoja runsaat Esa Halsinaho 27

28 Ylilääkäri Nelimarkan ja kumppaneiden suuri savotta Ortopediaa ja traumatologiaa uudessa klinikassa 28 Turun kaupungin kirurginen sairaala liitettiin vuodenvaihteessa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriin ja Turun yliopistolliseen keskussairaalaan, ja samalla TYKSin kirurgian klinikka jakautui kahteen tulosvastuulliseen yksikköön: kirurgian klinikkaan sekä uuteen ortopedian ja traumatologian klinikkaan. Jälkimmäisen vetäjä ja ylilääkäri on Olavi Nelimarkka, jolla on takanaan jo yli 30-vuotinen tyksiläisura. Viimeksi hän on vaikuttanut ortopedisen osaston osastonylilääkärinä. Uusi klinikka toimii sekä kantasairaalassa että kirurgisessa sairaalassa. Päivystyskirurgia on keskitetty edelliseen ja elektiivinen kirurgia jälkimmäiseen. Kantasairaalan A-sairaalassa sijaitsee tapaturmaosasto, T-sairaalassa ovat päiväkirurgiset toiminnot sekä ortopedian ja traumatologian poliklinikka. Kirurgisessa sairaalassa, runsaan parin kilometrin päässä kantasairaalasta, on kolme vuodeosastoa, päiväkirurgian osasto ja kirurgian poliklinikka. Ylilääkäri Nelimarkka kohdistaa hieman kritiikkiä tähän useissa toimipisteissä työskentelyyn: - Hajasijoitus hankaloittaa johtamista ja hallinnointia sekä myös toimintaa. Jokapäiväinen tiedotus ja käskynjako eivät suju aivan kitkatta. Myös yhteisille meetingeille kulkeminen tuottaa hankaluuksia, ja niille on vaikeampi löytää sopivaa aikaa ja paikkaa, samoin erikoistuvien lääkärien ja kandidaattien koulutuksen järjestämisessä on pohdittavaa. Hankaluuksia on tuottanut myös oheispalveluiden takkuilu: röntgenkuvauksia ei ole saatu riittävästi eikä atk ota toimiakseen kunnolla. Erikseen Olavi Nelimarkka mainitsee vielä toimipisteiden väliset kuljetukset, sillä edestakaista liikennettä on aivan riittämiin. Kaikkiin esille tulleisiin pulmiin haetaan koko ajan ratkaisua, ylilääkäri lupaa ja väläyttää sen lopullisesti löytyvän tulevasta T2-sairaalasta, jos niin haluttaisiin. Se olisi myös tehokkain ja taloudellisin vaihtoehto. Nykytilanne ei ole ylilääkäri Nelimarkan mukaan ihanne vaan pikemminkin pakon sanelema. Muuallakin Suomessa on havaittu, että ortopedian ja traumatologian irrottaminen toisistaan tuottaa ongelmia, kun asiantuntemus hajoaa: tapaturmakirurgian päivystysvalmius heikkenee. Molemmat alat ovat tiiviisti toisiinsa nivottuja ja tarvitsevat toistensa asiantuntemusta. Ortopediassa on myös tärkeää olla mukana tapaturman hoidossa jo akuuttivaiheessa, Nelimarkka perustelee. Tekeviä käsiä lisää Uudessa klinikassa työskentelee alkuvaiheessa 186 ihmistä, mutta kirurgian klinikan jako on vielä kesken, joten henkilöstön määrä lisääntynee nykyisestä, ylilääkäri uumoilee, ja koko ortopedian ja traumatologian henkilökunta tarvitaankin, jos mielitään estää jonon kasvu tai lyhentää jonoja. - Tarvitsemme lisää tekeviä käsiä, Olavi Nelimarkka painottaa. Lähetejonossa on yli 2000 potilasta, joista valtaosa Turun kaupungin kirurgisen sairaalan peruja. Samoin leikkausjonossa on myös yli 2000 potilasta. Myös tapaturmakirurgiaan kohdistuu kasvava paine, leikkauspotilaiden ruuhka on jatkuva, minkä Nelimarkka

29 arvelee johtuvan autojen määrän kasvusta, lisääntyneistä vapaa-ajan harrastuksista sekä väestön ikääntymisestä. Niinpä reisiluunkaulan ja olkaluun tyviosan murtumat sitovat jo nyt volyymiltaan yhden vuodeosaston verran kapasiteettia. Tapaturmakirurgian lisääntyminen»syökin» elektiivisen toiminnan resursseja, mikä taas kasvattaa jonoja. Tällä hetkellä kysyntä ylittää selvästi tarjonnan, ylilääkäri Nelimarkka muistuttaa ja ilmaisee huolensa siitä, mitä Kansallinen terveysprojekti tuo, kun sen velvoitteet astuvat voimaan vuonna 2005 ja kuinka niihin pystytään vastaamaan, kun jo nyt henkilökunta on täystyöllistetty. Ortopediassa ja traumatologiassa on potilasmäärien kasvu tällä haavaa kaikkein voimakkainta, hän sanoo ja toteaa volyymia hyvin kuvaavan sen, että viime vuonna joka neljäs kirurgian klinikassa tehty leikkaus suoritettiin tapaturmapotilaalle. Ylilääkärin huolena on ammattitaitoisen henkilökunnan saanti, joka on vaikeutunut erityisesti käsikirurgiassa. TYKSin ainoa käsikirurgi sanoutui irti, eikä uutta ole löytynyt. Nelimarkka peräänkuuluttaakin toista virkaa, mikä helpottaisi virantäyttöä, koska kukaan ei suostu nykyisessä työruuhkassa toimimaan ainoana käsikirurgina. Henkilökunnan saamisesta ja sen pysymisestä Olavi Nelimarkka on huolissaan myös tulevan kovan kilpailun vuoksi, jota tullaan hänen mukaansa käymään muiden sairaaloiden ja yksityissektorin kanssa, kun vakuutusyhtiöt alkavat korvata hoidon täysvastuun mukaan ja ryhtyvät kilpailuttamaan sairaaloita. Hyvän henkilöstöpolitiikan rinnalle hän nostaa yhdeksi lääkkeeksi sisäisen yrittäjyyden, jota tulisi voimakkaasti kehittää ja tukea. Nelimarkka haluaa nykyisin privaattisektorilla leikkaavien TYKSin lääkäreiden työpanoksen omaan sairaalaan. Kaksi toimintakulttuuria Ylilääkäri Olavi Nelimarkka on tarttunut tiukasti haasteeseen: uuden ortopedian ja traumatologian klinikan rakentamiseen. Kun klinikka pannaan kokoon kahden sairaalan henkilöstöstä, on samalla kyse kahden erilaisen toimintakulttuurin yhdistymisestä. Ylilääkäri Nelimarkka sanoo selvästi huomanneensa eron: kaupungin kirurgisessa sairaalassa toimintamalli oli henkilöstökeskeinen, TYKSissä potilaskeskeinen, mikä näkyy myös toimintatavoissa. Kummassakin on hyvät puolensa, ja uudessa klinikassa pyritään löytämään juuri ne. Nelimarkka kertookin panostavansa alkuvaiheessa henkilöstöjohtamiseen, strategisen johtamisen kustannuksellakin, sillä on ensiarvoisen tärkeää saada henkilöstö puhaltamaan yhteen hiileen. Normaalista muutosvastarinnasta hän ei ole huolissaan vaan on varma, että aika parantaa ja yhdistää. Olavi Nelimarkka on esittämästään kritiikistä huolimatta tyytyväinen nykyiseen aikaansaannokseen: - Olemme kymmenen vuotta ajaneet oman klinikan perustamista, ja nyt kun sen olemme saaneet, on oltava tyytyväinen ja kaikin tavoin pyrittävä kehittämään toimintaamme. Onhan klinikkamme ensimmäinen laatuaan Helsingin ulkopuolella, ja siitäkin on syytä olla»rinta rottingilla». Aiheestakin olemme saaneet tästä onnitteluja ympäri maata. Eurot sanelevat Ylilääkäri sanoo savotan olevan suuri, ja toteaa, että ainakin yksi asia olisi alun alkaen pitänyt tehdä toisin: klinikka olisi pitänyt perustaa vähintään puoli vuotta ennen toimintojen yhdistämistä. Tällöin valmis organisaatio ja hallinto olisivat helpottaneet toimintojen käynnistämistä. Nyt samanaikaisesti rakennetaan klinikkaa, yhdistetään toimintoja, rakennetaan uusia toiminnallisia kokonaisuuksia ja jaetaan kirurgian klinikkaa budjetteineen. Nopeasti järjestettäviä ovat myös opetus ja klinikan painopistealueet, joita ovat päivystyskirurgia, käsikirurgia sekä lähete- ja leikkausjonojen purku. Nelimarkka on realisti ja toteaa eurojen sanelevan toimintaa pitkälti tulevaisuudessakin. Samalla rahalla on tuotettava aiempaa enemmän, hän muistuttaa ja painottaa klinikan tavoitteiden olevan tässäkin mielessä selkeät. Henki ja motivaatio ovat hyvät, työtä on jo nyt tehty hartiavoimin ja rakennettu pohjaa tulevien vuosien toiminnalle. - Työ on haastava. Olen pannut itseni aika lailla likoon tässä asiassa, ja tavoite on edelleen pysynyt selkeänä ja motivaatio korkeana, Olavi Nelimarkka vakuuttaa. Markku Näveri 29

30 30 ORTONin seminaarit Valokeilassa TULES-kipu Endoproteesihoitajakoulutus III Intoa, kuntoa ja iloa toimistotyöhön 2.4. Käden rasitusvammat Moniammatillinen näkökulma kipupotilaan hoitotyöhön 7.5. Osteoporoosi th Orthopaedic Summer School th Physiatric Summer School Ortopedinen hoitotyö Artificial human reserve parts Lonkan ortopedia Anders Langenskiöldtutkimusseminaari Kasvuiän ortopediset ongelmat Endoproteesihoitajakoulutus I Endoproteesihoitajakoulutus II Nivelrikko- ja nivelreumapotilaan konservatiivinen hoito ja kuntoutus Tiedustelut ja ilmoittautumiset: Kerstin Lindström-Salmi, koulutusassistentti, ORTON Invalidisäätiö, Helsinki, puh (09) , (koulutus, seminaarit) TYKSin henkilökuntaneuvosto kantaa huolta työhyvinvoinnista Henkilökuntaneuvosto on henkilöstön oma yhteistoimintaelin. Se käsittelee TYKSin sisäiseen toimintaan ja yhteistyötoimikunnan tehtäviin kuuluvia henkilöstölle merkityksellisiä asioita ja huolehtii virkistysmäärärahojen käytöstä Epäkohtiin puuttumista ja virkistystoimintaa Näkyvimpänä, ja miksei mukavimpana tehtävänä henkilökuntaneuvostolla on virkistystoiminnan järjestäminen, kertoo risteilyllä mukana ollut henkilökuntaneuvoston puheenjohtaja Jaana Dalen. Toimintaan on varattu budjetissa määrärahaa, jonka avulla tuetaan uimahallilippuja ja mahdollistetaan monipuolinen kuntotoiminta. Lisäksi työyksiköt voivat hakea avustusta järjestäessään illanviettojaan tai teatteriretkiään. Viime vuosina on systemaatisesti lisätty tämän risteilyn kaltaisia yhteisiä tapahtumia. Haluamme tarjota kuntoilua, teatteria, vesibussiretkiä, joihin voivat osallistua kaikki tyksiläiset eri työpisteistä, kertoo Jaana. Näin, kasvattamalla yhteishenkeä, parannamme samalla osaltamme työhyvinvointia. Olemme myös puuttuneet vuosien varrella moneen henkilökuntaa koskevaan epäkohtaan. Työterveyshuolto, työpaikkaruokailu, parkkipaikat, laitoshuolto ja turvallisuusasiat ovat puhuttaneet kokouksissa henkilökuntaneuvostoa useaan otteeseen. Työtä ja haasteita henkilökuntaneuvoston puheenjohtajalla riittää. Kokousten ja tapahtumien valmistelu vie aikaa. Jaana, joka itse työskentelee perushoitajana kiireisellä aikuisten teho-osastolla, kaipaa lisää ajankäyttöoikeutta tärkeissä yhteistoimintatehtävissä toimiville. Henkilökuntaneuvostossa on kuusitoista varsinaista jäsentä, ja edustettuna ovat kaikki pääsopijajärjestöt. Mikä sitten on parasta TYKS:ssä. Jaanan listaan pääsevät ilmainen kuntosali ja Metsä- ja Tunturijukolat, ja tottakai pikkuhiljaa nousseet virkistysmäärärahatkin. Mutta toiveena on saada jonnekin uudis- tai korjausrakennuksen suunitelmiin myös ryhmäliikuntatilat. Mukavaa on ollut havaita elokuva-, teatteri-, ja uimalippujen lisääntynyt myynti. Iloiset ilmeet ja kiitokset tästäkin risteilystä ovat palkkio tehdystä työstä.

31 Työniloa jäiseltä mereltä Tammikuisena pakkasaamuna Viking Linen terminaaliin kerääntyi terveen mutta nälkäisen näköinen joukko tyksiläisiä. Kaksisataapäiseksi muodostunut jono purettiin ilman jononpurkurahaa nopeasti ja tehokkaasti tyhjentämään m/s Amorellan houkuttelevaa aamiaispöytää. Kyseessä oli jo toinen TYKSin henkilökuntaneuvoston järjestämä talvinen PIKNIK-risteily. Tarjolla oli tiukkaa asiaa ja vahvaa viihdettä. Aamunavauksen suoritti henkilökuntaneuvosto. Sairaanhoitopiirin johtaja Aki Linden selvitti TYKS: n talvista tilannetta. Kuultiin että henkilökuntaa on yhteensä 3901, ja että kaksi viimeistä vuotta on mennyt kohtuullisen hyvin. Saatiin myös tietää, että potilasjonoja on lyhennetty edellisen vuoden aikana, niin että sairaalamme on jonotilastoissa Suomen toiseksi paras. Ongelmia tiedettiin olevan kesäsijaisten saatavuudessa, parkkipaikoissa ja työterveyshuollossa. Lopuksi päädyttiin miettimään, millaista mainoskampanjaa kannattaisi suunnitella loistavan osaamisemme julkituomiseksi. Aamupäivän viihteellisemmästä puolesta vastasivat näyttelijät Jukka ja Kimmo Rasila. Turun Kaupunginteatterin Americo näytelmän I-osa kerrottiin yleisölle samalla kun nuoret miehet sonnustautuivat yleisön edessä rooliasuihinsa. Näytelmän toisesta osasta nautittiin livenä. Aplodit ja naurunremahdukset seurasivat toisiaan. Näytteleminen on helppoa kun sen osaa. Laivanvaihto sujui joukkueelta kurinalaisesti. Palkintona siitä tarjoiltiin paluumatkalla maittava buffet-päivällinen. Loppumatkan ohjelma muodostui karaokesta, tax-free ostoksista, hedelmäpeleistä, nestetankkauksesta ja iloisten pöytäseurueiden yhdessäolosta. Kotisatamassa oli kylmää ja pimeää. Mutta ilmeet olivat tyytyväisiä. Kaamos oli kutistunut hitusen. Tyksiläisten yhteishenki oli lisääntynyt piirun verran. Ensi vuonna risteillään jälleen. Henkilökuntaneuvoston tekemisten saldo 2003 yli 70 työyksikköä sai henkilökuntaneuvostolta avustusta virkistystapahtumaansa elokuvalippuja myytiin yli 3000 kpl sadat tyksiläiset nauttivat Turun Kaupungin Teatterin ja Turun filharmonisen orkesterin esityksistä tarjoamiemme lippujen ansiosta 350 henkeä katsoi ennakkonäytöksen musikaalista Pimeä Metsä ja sadalle tarjottiin mahdollisuus katsoa näytelmä Americo 5 euron hinnalla tyksiläiset kauhoivat tuhansia kilometrejä Turun alueen uimahalleissa virkistysmäärärahan sponsoroimina kuntojaosto tarjosi lentopalloa, pesäpalloa, sählyä, kaukalopalloa, sulkapalloa, melonta, keilailua, tennistä, jumppaa ja napatanssia toukokuussa vietettiin Metsäjukolassa ulkoilupäivää TYKSin ammattiosastot järjestivät virkistysrahoilla jäsenilleen kesäjuhlia, saunailtoja ja erilaisia retkiä tammikuussa henkilökuntaneuvosto risteilytti 200 tyksiläistä iloisella piknikillä Mirja Hovirinta 31

32 UUDET VIRAN- JA TOIMENHALTIJAT 32 Turun yliopistollinen keskussairaala Anestesiologian ja tehohoidon yksikkö Holma Johanna sairaanhoitaja Hynninen Ville-Veikko erikoistuva lääkäri Hämäläinen Pia erikoistuva lääkäri Nieminen Tuija erikoislääkäri Paananen Sami erikoistuva lääkäri Peltomaa Tero lääkintävahtimestari Peltonen Eija erikoistuva lääkäri Saari Teijo erikoistuva lääkäri Fysiatrian yksikkö Ojala Kimmo fysioterapeutti Syrjälä Maiju fysioterapeutti Hallintopalvelut/Keskusarkisto Luhtala Marja toimistosihteeri Huollon palvelut/keskusvarasto Palmulaakso Titta hallintovirkailija Atk-palvelut Iivonen Jari atk-suunnittelija Vuori Ville atk-suunnittelija Iho- ja sukupuolitautien klinikka Liippo Jussi erikoistuva lääkäri Liutu Mervi erikoislääkäri Kirurgian klinikka Grönlund Else sairaanhoitaja Heino Marjo sairaanhoitaja Kuru Maija osastonsihteeri Laakso Mia sairaanhoitaja Lindblom Annika osastonhoitaja Matintalo-Mäki Anne apul.osastonhoitaja Merisaari Kati sairaanhoitaja Nyström-Vuorinen Päivi sairaanhoitaja Pasila Brita apulaisosastonhoitaja Peippo Sonja sairaanhoitaja Rasmus Mari sairaanhoitaja Soini-Koskinen Elina sairaanhoitaja Syrjälä Pia osastonsihteeri Ylitalo Marja-Liisa sairaanhoitaja Korva- nenä- ja kurkkutautien klinikka Hautera Meri sairaanhoitaja Ruonamo Jussi erikoistuva lääkäri Kuntoutusklinikka Havupalo Sari sosiaalityöntekijä Lintunen Sari sairaanhoitaja Kuvantamiskeskus/Radiologian yksikkö Dean Kirsti erikoislääkäri Karhu Jari erikoislääkäri Luotolinna-Lybeck Helena ylihoitaja Mikkola Virpi osastonsihteeri Mäkilä Pirjo osastonsihteeri Vuorinen Pauliina röntgenhoitaja Kuvantamiskeskus/Kliinisen fysiologian ja isotooppiyksikkö Lehtola Sinikka osastonsihteeri Lastenkirurgian yksikkö Kesälä Mari sairaanhoitaja Kivelä Saara sairaanhoitaja Lipponen Sannamarja sairaanhoitaja Lastentautien yksikkö Aho Mia lastenhoitaja Enkovaara Hilkka lastenhoitaja Hoppendorf-Koskinen Eija sairaanhoitaja Kortesalmi Elina sairaanhoitaja Snällström Stella sairaanhoitaja Soukka Hanna erikoislääkäri Suominen Sirkku sairaanhoitaja Tuomarila Tuula osastonhoitaja Viita Petra sairaanhoitaja Volanen Satu sairaanhoitaja Neurologian klinikka Airas Laura erikoislääkäri Patologian yksikkö: Öserman-Vuorinen Paula osastonsihteeri Perinnöllisyyspoliklinikka Kääriäinen Helena ylilääkäri sivuvirka Ravintokeskus Hämäläinen Mari ravitsemistyönjohtaja Kankare Katja ravitsemistyönjohtaja Silmätautien klinikka Vuori Marja-Liisa apulaisylilääkäri Sisätautien klinikka Reumatologia Pirilä Laura erikoistuva lääkäri Tojkander Kaisa sairaanhoitaja Sisätautien klinikka Limingoja Sari sairaanhoitaja Nelimarkka Lassi erikoistuva lääkäri Penttilä Helena sairaanhoitaja Pälijärvi Kari sairaanhoitaja Rislakki Christina sairaanhoitaja Sarakari Sinikka sairaanhoitaja Savontaus Mikko erikoistuva lääkäri Seppälä Tiina sairaanhoitaja Soinio Minna erikoistuva lääkäri Tiejoki Hennariina sairaanhoitaja Wuorela Maarit erikoistuva lääkäri Suusairauksien klinikka Tanner Johanna erikoistuva hammaslääkäri 2.2 Synnytys- ja naistentautien klinikka Laine Katja kätilö Lehtokari Outi kätilö Linden Elina kätilö Ojala Janna kätilö varahenkilö Rosenberg-Helin Päivi kätilö Wenho Sari kätilö Ylikylä Kati kätilö Syöpätautien klinikka Johansson Anne perushoitaja Laakso Tuula perushoitaja Lehtinen Salla sairaanhoitaja Koskela Riina sairaanhoitaja Meskus Niina sairaanhoitaja Pääkkönen Iiris sairaanhoitaja Suojama Henna perushoitaja Reumasairauksien yksikkö Salminen Sirpa sairaanhoitaja 50 % Teknillinen huolto/sähkötyöhuone Vainionpää Kimmo ammattimies Teknillinen huolto/metallityöhuone Kangasniemi Jani ammattimies Välinehuoltokeskus Tuominen Eija osastonhoitaja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ky TYKS-Laboratoriot Mäkilä Hanna-Leena ylihoitaja Blomberg Petteri laboratoriohoitaja Haikola Jaana laboratoriohoitaja 50% Leppälä Päivi laboratoriohoitaja Pohto Anne välinehuoltaja Saarinen Tuija välinehuoltaja Turun kirurgisen sairaalan fuusiossa Tyksiin siirtyneet vakinaiset viran- ja toimenhaltijat Aalto Satu-Hannele perushoitaja... Aaltonen Sari perushoitaja... Ahola Niina sairaanhoitaja... Ahonen Mia Elisa sairaanhoitaja... Andersson Rosita sairaanhoitaja... Aromaa Marjo sairaanhoitaja... Aunola Nina sairaanhoitaja... Dahlström Riitta perushoitaja... Ek Minna perushoitaja... Enberg Päivi perushoitaja... Enne Tiina perushoitaja... Erkkilä Eija sairaanhoitaja... Fredriksson Minna sairaanhoitaja... Frestadius Kirsti sairaanhoitaja... Gheorghe Tiina osastonsihteeri... Grannas Alisa sairaanhoitaja... Haapoja Anna erikoislääkäri... Haavisto Salli laitoshuoltaja... Hakala Sirpa hallintovirkailija... Hakamäki Merja osastonsihteeri... Halme Henna sairaanhoitaja... Heikkinen Ilkka sairaanhoitaja... Heino Karita laitoshuoltaja... Heino Leena laitoshuoltaja... Hemmilä Iris sairaanhoitaja... Himberg Satu fysioterapeutti... Hirvi Leena osastonsihteeri... Hiulumäki Maija-Leena sairaanhoitaja... Hokkanen Päivi sairaanhoitaja... Huhtinen Heikki erikoislääkäri... Hurme Matti apulaisylilääkäri... Hurme Ulla sairaanhoitaja... Hämäläinen Tuula toimistosihteeri... Högfors Eivor laitoshuoltaja... Ikonen Tauno erikoislääkäri... Irjala Jukka ylilääkäri... Jaakkola Pertti erikoislääkäri... Jokinen-Valovirta Satu erikoislääkäri... Joutsi Eeva sairaanhoitaja... Junttila Jaana sairaanhoitaja... Järvinen Mari sairaanhoitaja... Kallio Mari sairaanhoitaja... Karonen Anne laitoshuoltaja... Karranto Riitta perushoitaja... Katajamäki Tuula perushoitaja... Kauppila Tarja sairaanhoitaja... Kekkonen Maie laitoshuoltaja... Kemppainen Sirpa laitoshuoltaja... Kemppi Merja sairaanhoitaja... Keränen Outi apulaisosastonhoitaja... Keskisarja Liisa laitoshuoltaja... Kinnala Pekka erikoislääkäri... Kiviaho Minna perushoitaja... Knuuttila Teija sairaanhoitaja... Koivunen Kirsti osastonsihteeri... Koivunen Paula fysioterapeutti... Kokko Marja laitoshuoltaja... Konttila Anja sairaanhoitaja... Kontulainen Pirkko laitoshuoltaja... Koort Anne-Maija vahtimestari... Korpela Johanna huoltomies... Koskivuo Ilkka erikoislääkäri... Kosunen Anne erikoislääkäri... Kouvola Irma sairaanhoitaja... Kovanen Maija laitoshuoltaja... Kuikka Merja toimistosihteeri... Kultanen Virve osastonhoitaja... Kuusniemi Kristiina erikoislääkäri... Kärkkäinen Marika sairaanhoitaja... Laakso Sari sairaanhoitaja... Laine Juhani lääkintävahtimestari... Laitinen Taimi laitoshuoltaja... Lakso Virpi sairaanhoitaja... Larjama Anu osastonsihteeri... Lauas Elina sairaanhoitaja... Laurila Irma sairaanhoitaja... Leandersson Hannele osastonsihteeri... Lehiste Imbi laitoshuoltaja... Lehti Arto erikoislääkäri... Lehtinen Anna-Liisa laitoshuoltaja... Lehtinen Maarit välinehuoltaja... Lehtinen Maria sairaanhoitaja... Lehto Outi sairaanhoitaja... Lehtoaho Maarit sairaanhoitaja... Lehtonen Mirja sairaanhoitaja... Leppänen Tiina sairaanhoitaja... Leppänoro Pirjo laitoshuoltaja... Liimatainen Päivi erikoislääkäri... Linden Carita välinehuoltaja... Linden Henna laitoshuoltaja... Lindgren Outi lähetti... Lindström Anne sairaanhoitaja... Lönnbäck Marita sairaanhoitaja... Maaninka Kirsi sairaanhoitaja... Marchant-Ollila Alice Laitoshuoltaja... Mattila Meri sairaanhoitaja... Meronen Saara sairaanhoitaja... Muhonen Kirsti sairaanhoitaja... Muona Irma sairaanhoitaja... Muuri Seija välinehuoltaja... Mäki Johanna kätilö... Mäki Kirsti sairaanhoitaja... Mäki Minna sairaanhoitaja... Mäkilä Salme laitoshuoltaja... Mäkitalo Nina välinehuoltaja... Mättö Vesa osastonhoitaja... Niemelä Eero apulaisylilääkäri... Niemelä Kirsi lähetti...

33 UUDET VIRAN- JA TOIMENHALTIJAT Niemelä Pirjo osastonsihteeri... Niemi Eija sairaanhoitaja... Niemi Eila perushoitaja... Nieminen Auli sairaanhoitaja... Nieminen Päivi perushoitaja... Nurminen Sari sairaanhoitaja... Nurminen Sari perushoitaja... Nyman Kaj sairaanhoitaja... Oksanen Riitta osastonhoitaja... Olin Hannu erikoislääkäri... Paajanen Raija apulaisosastonhoitaja... Paksal Riitta sairaanhoitaja... Paven Riitta osastonsihteeri... Pekkala Erkki ylilääkäri... Peltonen Kirsi fysioterapeutti... Perkkiö Anette laitoshuoltaja... Pihlajamaa Taina perushoitaja... Pihlajamäki Kalevi apulaisylilääkäri... Piispanen Jaana-Leena apulaisosastonhoitaja.. Porvari Jaana apulaisosastonhoitaja... Pudas Helka laitoshuoltaja... Puola Tuula välinehuoltaja... Raali Jenni sairaanhoitaja... Rakkolainen Eija-Riitta sairaanhoitaja... Rantala Arto osastonylilääkäri... Rantanen Jussi sairaanhoitaja... Rantanen Virpi erikoislääkäri... Rautala Taru sairaanhoitaja... Rautiainen Ritva perushoitaja... Repo Leena osastonsihteeri... Rissanen Satu sairaanhoitaja... Rostedt Seija sairaanhoitaja... Routamaa Tuula perushoitaja... Routapohja Ulla osastonhoitaja... Ruonamo Mervi sairaanhoitaja... Ruuhijärvi Anne sairaanhoitaja... Sahi-Puolakka Vuokko apulaisosastonhoitaja... Salmi Jaana osastonsihteeri... Salmi Virpi perushoitaja... Salmilahti Seija apulaisosastonhoitaja... Salminen Ritva sairaanhoitaja... Salminen Teija osastonsihteeri... Salokanto Sinikka toimistosihteeri... Salonen Eeva-Liisa sairaanhoitaja... Salonen Krista osastonsihteeri... Sarimo Janne erikoislääkäri... Sarparanta Heikki erikoislääkäri... Sassi Ulla-Maija laitoshuoltaja... Savander Anne sairaanhoitaja... Sepponen Tuija sairaanhoitaja... Seppänen Taina sairaanhoitaja... Siekkinen Raija välinehuoltaja... Sievers Marja-Leena sairaanhoitaja... Sigfridsson Outi sairaanhoitaja... Simola Ulla sairaanhoitaja... Siren Tuula toimistosihteeri... Slotte Karita perushoitaja... Soikkeli Auli perushoitaja... Starck Anita sairaanhoitaja... Suomalainen Hannele perushoitaja... Suominen Seppo erikoislääkäri... Sykkö Pia osastonhoitaja... Taimi Leila osastonsihteeri... Tainio Carita vahtimestari... Talvitie Pirkko sairaanhoitaja... Tanttu Ulla ylihoitaja... Teder Silvia laitoshuoltaja... Teitti Lilli laitoshuoltaja... Tervakangas Kati perushoitaja... Teuri Riikka sairaanhoitaja... Tiippana Tarja välinehuoltaja... Timperi Raija laitoshuoltaja... Tirkkonen Kari sairaanhoitaja... Tiusanen Teija sairaanhoitaja... Toivonen Anne perushoitaja... Tulijoki Virpi sairaanhoitaja... Tuomarila Tiina sairaanhoitaja... Tuominen Jenni sairaanhoitaja... Tuomola Sirkku vahtimestari... Tuononen Kaija osastonhoitaja... Tähti Kirsi välinehuoltaja... Vainio Kirsti huoltomies... Vainio Raija välinehuoltaja... Valme Minna välinehuoltaja... Valu Marja-Riitta perushoitaja... Varjonen Teija sairaanhoitaja... Venho Petri erikoislääkäri... Wesen Päivi osastonsihteeri... Westman Tuula lääkintävahtimestari... Viljakainen Salli apulaisosastonhoitaja... Virtanen Anna-Maija osastonsihteeri... Virtanen Jaana sairaanhoitaja... Virtanen Satu sairaanhoitaja... Virtanen Tuula huoltomies... Voutilainen Päivi sairaanhoitaja... Vuokko Marjo laitoshuoltaja... Vuola Hilkka osastonhoitaja... Vuori Eila laitoshuoltaja... Vuorinen Marja-Liisa osastonsihteeri... Vuorio-Suominen Hanna sairaanhoitaja... Väisänen Anna-Liisa perushoitaja... Väre Minna perushoitaja... Yli-Jama Tuomas erikoislääkäri... Österman Ilse-Marie välinehuoltaja... Loimaan aluesairaala Poliklinikka Pietilä Hanna sairaanhoitaja Rintala Sari osastonsihteeri Psykiatrian poliklinikka Lieto Kaskinen Tuula-Marja sairaanhoitaja Kirurginen osasto II Laaksovirta Heidi perushotaja Naistentauti- ja synnytyssosasto Sillanpää-Virta Miia laitoshuoltaja Laboratorio Kantola Mari laboratoriohoitaja Salon Seudun sairaala/aluesairaala Sairaanhoidon hallinto Saarinen Senja toimistosihteeri Sisätautien yksikkö Saloranta Tarja osastonsihteeri Sisät./kir./synn.ja naist./last.ja nuort.yksiköt sekä ensiapupkl. Veikkola Päivi osastonsihteeri Turunmaan osavastuualue Turunmaan keittiö Nordell Maria ravintotyöntekijä Vakka-Suomen sairaala Kuvantamiskeskus Laurila Olli ylilääkäri Aaltonen Kirsi röntgenhoitaja 50 % vh Sisätautiosasto Harikkala Laura sairaanhoitaja MAUNO KOIVISTO -KESKUS Kongressien ja kokousten tapahtumapaikka Turussa. 260-paikkainen auditorio luento- ja ryhmätyötiloja monipuoliset näyttelytilat ravintolapalvelut (Amica) Varaustiedustelut: MAUNO KOIVISTO -KESKUS BioCity, Tykistökatu 6, Turku puh faksi Toimitustiedot Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin lehti Lasaretti tidskrift för Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt, 4. vuosikerta. Julkaisija: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, PL 52, Turku. Puh. (02) Toimitus: Päätoimittaja Aki Lindén, sairaanhoitopiirin johtaja, p Toimituspäällikkö Esa Halsinaho, p Toimittaja Markku Näveri, p Osoitteenmuutokset: Eeva Mäntymäki, puh Toimitusneuvosto: Aki Lindén (pj.) Turkka Tunturi (vpj.) Esa Halsinaho (siht.) Marja Heuru, Vakka-Suomen sairaala Mirja Hovirinta, TYKS / luottamusmiehet Ritva Kivi, TYKS Raision sairaala Ville Komula, TYKS / tietohallinta Heikki Korvenranta, TYKS Virve Kultanen, TYKS Kirurginen sairaala Jouko Lahti, Salon seudun sairaala Riitta Merilahti-Palo, Turunmaan sairaala Markku Näveri, TYKS Ella Raali, TYKS-Laboratoriot Seija Paatero, sh-piiri Janne Sjölund, yhteistyötoimikunta Tarja Välimäki, Loimaan aluesairaala Pekka Vepsäläinen, TYKS / työsuojelu Sähköpostiosoitteet: ISSN Taitto ja aineistojen toimitukset: Mainostoimisto Dimmi, Humalistonkatu 17 A 1, Turku. Puh. (02) , fax (02) Ilmoitusmarkkinointi: Ammattimedia Oy, PL 42, Turku. Puh. (02) , fax (02) Paino: Painoprisma Oy, 2004 Ilmestyminen vuonna 2004, 4. vsk Nro Toimituksen Ilmoitusten Ilmestymisaineisto- aineisto- päivä päivä päivä 2/ / / / Tiedoksi kirjoittajille Lasaretissa julkaistavaksi sovitut tekstit ja kuvat toimitetaan suoraan Mainostoimisto Dimmiin (osoite yllä) toimituksen aineistopäivään mennessä. Pyytämättä lähetettyjä kirjoituksia ja kuvia ei palauteta. Pääosa lehden sisällöstä sovitaan toimitusneuvoston kokouksissa, joiden aikataulun voi tarkistaa Internetin sivulla 33

34 TYKSIN SENIORIT RY Yhdistyksen toimintaan voi nyt tutustua internetissä. Kotisivumme löytyvät osoitteesta: Tyksin seniorit ry. Kotisivuiltamme löytyvät mm. jäseneksi liittymisohjeet. 34 Salintäyteinen joukko ystäviä ja työtovereita oli todistamassa, kun TYKSin suuressa ruokasalissa paljastettiin 60 vuotta täyttäneen dosentti, professori Jouko Suonpään muotokuva Dosentti Kalle Aitasalon ja muiden juhlapuhujien voimin muisteltiin, miten Tyrväältä nelivuotiaana Turkuun muuttanut Suonpää päätti jo lapsena valita lääkärin uran ja miten hänestä sittemmin kehittyi ystävien, työtovereiden ja opiskelijoiden arvostusta nauttiva korvalääkäri, opettaja, lääkäriaseman johtaja, tiedekunnan dekaani ja taitava neuvottelija. Erityisesti kiitettiin hänen viimeaikaista panostaan muuntokoulutuksen aloittamiseen liittyneissä neuvotteluissa. Paikalle saapuneen suuren ihmismäärän takia olonsa hieman hämmentyneeksi tunnustanut juhlinnan kohde totesi muotokuvan maalauksen olleen mieluinen kokemus. Suonpää koki itse, että taiteilija Hannu Knuutila onnistui vangitsemaan kankaalle kohteensa syvimmän olemuksen, ilmeisestikin työn aikana käytyjen varsin syvällistenkin keskustelujen tuloksena. Esa Halsinaho LÄÄKETIETEELLISEN TIEDEKUNNAN 60-V. JUHLAMITALI 60-vuotistaipaleensa kunniaksi lääketieteellinen tiedekunta on painattanut pronssisen saranamitalin, jonka on suunnitellut taiteilija Jarkko Roth. Sen etukannessa on tiedekuntamme logo ja takakannessa yliopistomme logo sekä tähän astista toimintakautta osoittavat vuodet Mitali on ainutkertainen sarana-mitali, jonka sisällä on kuusi tiedekunnan toimintoja kuvaavaa lehdykkää. Mitali julkistettiin toukokuussa 2003 promootion yhteydessä. MITALIN TILAAMINEN Tiedekuntaan kuuluvilla henkilöillä ja muilla kiinnostuneilla on mahdollisuus tilata itselleen juhlamitali (70e/kpl) ottamalla yhteyttä toimistosihteeri Raija Ahokkaaseen p tai Kevään retkiohjelma Helmikuun 25. (keskiviikko) klo päiväkahvit (omakustannushintaan) Antiikkikahvila Konsan kievarissa ja klo Turun luontaishoitolassa. Johtajatar Ulla Oksanen kertoo Konsan kartanon toiminnasta, luontaishoitojen esittelyjä. Os. Virusmäentie 9, Raunistula. Ilmoittautuminen 20.2 mennessä. Liikennelaitoksen busseilla 14 ja 15 Maaliskuun 17. (keskiviikko) Retki Visavuoreen Valkeakoskelle. Käymme kuvanveistäjä Emil Vikströmin 100-vuotiaassa kansallisromanttisessa taiteilijakodissa, valmistumisvuosi Kaikki irtaimisto on alkuperäistä. Ateljee rakennuksessa on esillä n. 100 Emil Wikströmin veistosta sekä lisäksi talvipuutarha, urkuparvi ja tähtitorni. Kari-paviljongissa (rakennettu v.1990) on pilapiirtäjä Kari Suomalaisen tuotantoa. Lisätietoa Lounas Ellilän kievarissa. Kievari on ollut saman suvun hallussa 1500-luvulta asti, omistaja kertoo tilan historiasta. Paluumatkalla poikkeamme Urjalan makeistukussa. Hinta jäsenille 30 e (muut 32 e) sisältää matkan, kahvin, ruokailun ja opastuksen Visavuoressa. Ilmoittautuminen mennessä. Mukaan mahtuu 50. Maksetaan yhdistyksen tilille mennessä. Lähtö klo Aurakatu 2 Huhtikuun 20. klo 13 (tiistai) Vuosikokous klo 13. Hammasklinikan luentosalissa os. Lemminkäisenkatu 2. Käsitellään sääntömääräiset vuosikokousasiat, (mm. päätetään kuluvan vuoden jäsenmaksun suuruus). Dos. Matti Salon esitelmä»lapsuuteni Lääninsairaalassa». Kahvitarjoilu/ Mehiläinen. Kustantajan puheenvuoro/johtava lääkäri, dos. Kari Antila. Kahvitarjoilu alkaa klo Toukokuu 12. (keskiviikko) Retki Paraisille. Aloitamme retken Kirjalan saaresta, Stentorpin lammasfarmilta, jossa nautimme aamupäiväkahvin. Iltapäivällä lounas Lemlahden saaressa olevalla Tammiluodon viinitilalla, kummassakin on mahdollisuus ostaa tilan tuotteita. Muista Paraisten nähtävyyksistä mainittakoon mm; louhos nähtynä näköalapaikalta, harmaakivikirkko luvulta, Erik Bryggmanin piirtämä siunauskappeli, jota pidetään esityönä Turun Ylösnousemuskappelille. (Mahdollisesti vierailemme myös Kuitian kartanossa) Lisätietoa netistä: ja Hinta jäsenille 26 e (muut 28 e) sisältää bussimatkan, opastuksen lammasfarmilla, kahvin ja ruokailun. Viinitilalla, 8 euron lisähinnalla, on mahdollisuus osallistua viininmaistiaisiin. Ilmoittautuminen 3.5. mennessä. Mukaan mahtuu 50 henkilöä. Matka + 8 e maksetaan yhdistyksen tilille 5.5. mennessä. Lähtö klo 10.00, Aurakatu 2. Tervetuloa mukaan jäsentilaisuuksiin! Leo Mikkola, puheenjohtaja Yhteystiedot ja ilmoittautumiset retkille Inkeri Pitkänen, sihteeri puh , ja Yhdistyksen tili: Osuuspankki Kaarinan konttori

35

36 TM Your Life. Your Way.

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010 Aki Lindén, toimitusjohtaja 1 Suomen sairaalat ja niiden hallinnollinen asema: Ennen sairaanhoitopiiriuudistusta Suomessa oli

Lisätiedot

Pyydämme huomioimaan, että osassa näytteenottopisteistämme näytteitä otetaan pääsääntöisesti vain ajanvarauksella (tiedot sisäsivuilla).

Pyydämme huomioimaan, että osassa näytteenottopisteistämme näytteitä otetaan pääsääntöisesti vain ajanvarauksella (tiedot sisäsivuilla). Tykslab näytteenotto Pyydämme huomioimaan, että osassa näytteenottopisteistämme näytteitä otetaan pääsääntöisesti vain ajanvarauksella (tiedot sisäsivuilla). Ajanvaraus: www.tykslab.fi > ajanvaraus tai

Lisätiedot

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6. Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.2012 Tarkastelen asiaa Kolmesta näkökulmasta 1) asiakkaat / potilaat

Lisätiedot

Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon?

Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon? Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon? Miten olemme valmistautuneet Miten seuraamme hoitoonpääsyn toteutumista Miten hoitoonpääsy toteutuu Mitä tulemme tekemään Hallintoylilääkäri Jukka Pellinen 1 Mitä olemme

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta

Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta 1 Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta Akuuttilääketiede hyväksyttiin omaksi erikoisalakseen 1.1 2013 ja samasta päivästä

Lisätiedot

Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus

Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus 22.5.2012 / Hajautetun koulutuksen suunnittelija Maiju Toivonen, KM Lääketieteellinen tiedekunta TIEDEKUNNAN LÄÄKÄRIKOULUTUKSEN ALUEELLINEN

Lisätiedot

Muutokset terveydenhuollossa miksi ja miten?

Muutokset terveydenhuollossa miksi ja miten? Muutokset terveydenhuollossa miksi ja miten? O-P Lehtonen O-P Lehtonen Kliinisen mikrobiologian ylilääkäri, TYKS 1986-1996 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin va. johtajaylilääkäri 1996-2001 Kanta-Hämeen

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta

Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta HYKS-Operatiivinen tulosyksikkö Vesa Perhoniemi 11.9.2014 11.9.2014 Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta Vesa Perhoniemi hallinnollinen

Lisätiedot

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Sairaalapäivät 2010 23.-24.11.2010, Finlandia-talo, Helsinki toimialueen johtaja Jorma Teittinen Päivystyksen toimialue Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 0% valmiina (Sivu 0 / 7) Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 PERUSTIEDOT 1. Toimipiste, jonka tietoja vastaukset koskevat * Helsinki 2. Johtava hammaslääkäri / vastaaja * 3. Päivämäärä

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen

Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen Kari J. Antila, LKT, dos. IT-kehitysjohtaja, Mehiläinen Oyj Stakesin ja Länsi-Suomen lääninhallituksen

Lisätiedot

Kuvantamistutkimus potilaan hoitoketjussa

Kuvantamistutkimus potilaan hoitoketjussa Kuvantamistutkimus potilaan hoitoketjussa Tutkimusajanvaraus helposti potilaalle Annamari Vainio & Heli Lahikainen 5.5.2015 Ajan varaamisen edellytykset Ajanvarausta edeltää aina lähete Lähete tehdään

Lisätiedot

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä. Päivystysasetus. JYL Vesa Kataja

KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä. Päivystysasetus. JYL Vesa Kataja KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä Päivystysasetus Hyvä Timo, missä mennään? VS: PäivystysasetusKeistinen Timo (STM) [timo.keistinen@stm.fi]lähetetty:18. elokuuta 2014 22:42 Vastaanottaja:Kataja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 1 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Annettu päivänä kuuta 2013 Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Akuuttilääketiede erikoisalana. Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue

Akuuttilääketiede erikoisalana. Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue Akuuttilääketiede erikoisalana Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue Miksi uusi erikoisala? Maailma ja lääketiede sen mukana on muuttunut Muutos on tarpeen Päivystyspalvelut eivät

Lisätiedot

Toiminnan ja talouden ennusteita kliinisissä hoitopalveluissa vuonna 2016. Leena Setälä, paj 23.2.2016

Toiminnan ja talouden ennusteita kliinisissä hoitopalveluissa vuonna 2016. Leena Setälä, paj 23.2.2016 Toiminnan ja talouden ennusteita kliinisissä hoitopalveluissa vuonna 2016 Leena Setälä, paj 23.2.2016 Esityksen sisältö palvelujen kysynnän kehitys ja ennuste sen muutoksista 2016 tuotannon tarpeet, hoitotakuutilanne

Lisätiedot

Verksamhetens jämförelsetal för bokslutet 2015 Behandlingstider och kötider. Peter Granholm Utvecklingschef

Verksamhetens jämförelsetal för bokslutet 2015 Behandlingstider och kötider. Peter Granholm Utvecklingschef Verksamhetens jämförelsetal för bokslutet 2015 Behandlingstider och kötider Peter Granholm Utvecklingschef PG 29.1.2016 Jämförelsetal Källor: Nationella jämförelsetal för verksamheten i social- och hälsovården

Lisätiedot

Erikoislääkäriennuste vuoteen 2030. Kirurgian alat

Erikoislääkäriennuste vuoteen 2030. Kirurgian alat Erikoislääkäriennuste vuoteen 2030 Kirurgian alat Erikoislääkärien määrän ennuste vuoteen 2030 Vuoden lopussa 2014 Vuoden lopussa 2030 Matalan erikoistumisen skenaario: Muutos, lkm Korkean erikoistumisen

Lisätiedot

Tehokkuus ja palvelukulttuuri. Varsinais-Suomen sairaanhoitopirin opit. O-P Lehtonen

Tehokkuus ja palvelukulttuuri. Varsinais-Suomen sairaanhoitopirin opit. O-P Lehtonen Tehokkuus ja palvelukulttuuri Varsinais-Suomen sairaanhoitopirin opit O-P Lehtonen Onko terveydenhuollon organisaation kulttuurilla mitään vaikutusta organisaation suorituskykyyn? Mannion ym. 2003, J Health

Lisätiedot

MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN?

MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN? MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN? LL Kaisa Rajala, Palliatiivinen yksikkö, HUS Syöpäkeskus Geriatrian ja yleislääketieteen EL Palliatiivinen

Lisätiedot

Jukka-Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori Keski-Suomen keskussairaala ja Itä- Suomen yliopisto

Jukka-Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori Keski-Suomen keskussairaala ja Itä- Suomen yliopisto KAIKKIIN SAIRAALOIHIN NIIDEN TOIMINNAN VAATIMAT ERIKOISLÄÄKÄRIT JA OSAAJAT Erikoistumiskoulutuksen järjestäminen uusilla tavoilla Jukka-Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori Keski-Suomen keskussairaala

Lisätiedot

Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet ja kehittäminen

Lisätiedot

Tiedonkulun ja tiedon hallinnan edistäminen HaiProlla Tyksin kirurgian poliklinikalla

Tiedonkulun ja tiedon hallinnan edistäminen HaiProlla Tyksin kirurgian poliklinikalla Tiedonkulun ja tiedon hallinnan edistäminen HaiProlla Tyksin kirurgian poliklinikalla VAARATAPAHTUMIEN RAPORTOIJAVERKOSTON SEMINAARI Työpaja 3 Sisätaudit ja Kirurgia 28.10 Vaasa, Hotelli Silveria Mervi

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21 HARJOITUS- TEHTÄVÄ Harjoitustehtävä 1. Kuvaa terveyspalveluiden erityispiirteitä? Miten terveyspalvelut poikkeavat muista toimialoista a) prosessin johtamisen ja kehittämisen ja b) liiketoiminnan näkökulmasta?

Lisätiedot

MITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA?

MITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA? MITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA? JUKKA-PEKKA MECKLIN Ylilääkäri, professori Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 17.10.2008 KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI Sitra, Helsinki Työnjaon ohjeistus STM

Lisätiedot

Päivystysasetus. STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä - Voimaan 1.1.2015 / 1.1.

Päivystysasetus. STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä - Voimaan 1.1.2015 / 1.1. Päivystysasetus STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä - Voimaan 1.1.2015 / 1.1.2017 Yleiset säännökset Kiireellistä hoitoa oltava saatavilla

Lisätiedot

Hoidon saatavuus YTHS:ssä: lokakuu 2014

Hoidon saatavuus YTHS:ssä: lokakuu 2014 0% valmiina (Sivu 0 / 6) Hoidon saatavuus YTHS:ssä: lokakuu 2014 1. Toimipiste, jonka tietoja vastaukset koskevat * Espoo Helsinki Joensuu Jyväskylä Kuopio Lappeenranta Oulu Rauma Rovaniemi Savonlinna

Lisätiedot

Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen

Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen Benchmarking kustannusyhteyshenkilöiden työkokous Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki 5.5.2010 20.5.2010 Pirjo Häkkinen 1 Jatkotoimenpiteet Kustannustietojen

Lisätiedot

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Sairaanhoitajaopiskelija Terhi, 21v Sairaanhoitaja Noora, 28v Allergia- ja astmahoitaja Kirsi, 34v Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Laatupäällikkö Teija, 50v Yksikönjohtaja

Lisätiedot

ATK sote-integraatiossa Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin kannalta

ATK sote-integraatiossa Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin kannalta ATK sote-integraatiossa Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin kannalta O-P Lehtonen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriä VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin perustehtävä

Lisätiedot

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Päivystysosasto Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Potilaat Päivystysosastolle päivystyspoliklinikan kautta tarkkailuosasto A11, A31, A32 A12, A21, A21 A42 Miksi päivystys osasto aikaa vievä diagnostiikka

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN Juhani Ojanen Erikoissairaanhoidon rooli Erikoissairaanhoidon rooli on sairauksia ja oireita korjaava ja hoitava toiminta. Lähde: Eläketurvakeskus 05/2011 Keskustelualoitteita

Lisätiedot

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

PERUSTERVEYDENHUOLLON VIRKA-AJAN ULKOPUOLINEN PÄIVYSTYS. Kumppanuusneuvottelut 2015

PERUSTERVEYDENHUOLLON VIRKA-AJAN ULKOPUOLINEN PÄIVYSTYS. Kumppanuusneuvottelut 2015 PERUSTERVEYDENHUOLLON VIRKA-AJAN ULKOPUOLINEN PÄIVYSTYS Kumppanuusneuvottelut 2015 LAIT JA ASETUKSET PERUSTANA TERVEYDENHUOLTOLAKI Jonka pyrkimyksenä on: - Toteuttaa väestön tarvitsemien palvelujen yhdenvertaista

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

HELSINGIN JA UUDENMAAN Hallitus 8.2.2010, LIITE 8 SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ

HELSINGIN JA UUDENMAAN Hallitus 8.2.2010, LIITE 8 SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Hallitus 8.2.2010, LIITE 8 PAIKALLINEN SOPIMUS LÄÄKÄREIDEN NS. KLIINISEN LISÄTYÖN JA MUUN HENKILÖSTÖN TÄHÄN LIITTYVÄN TAI RINNASTETTAVAN TYÖN KORVAUSPERUSTEET 1 Sopimuksen tarkoitus Sopimuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Kanta-Hämeen keskussairaalan ja TAYS:n yhteistyöhankkeet. Sairaalapäivät 20.11.2012 Markku Järvinen Johtajaylilääkäri

Kanta-Hämeen keskussairaalan ja TAYS:n yhteistyöhankkeet. Sairaalapäivät 20.11.2012 Markku Järvinen Johtajaylilääkäri Kanta-Hämeen keskussairaalan ja TAYS:n yhteistyöhankkeet Sairaalapäivät 20.11.2012 Markku Järvinen Johtajaylilääkäri KHSHP Fimlab laboratorioiden yhteistyöhanke Markku Järvinen, johtajaylilääkäri, KHSHP

Lisätiedot

Tyks Vakka-Suomen sairaalan ja Uudenkaupungin kaupungin terveyskeskuksen vuodeosastotoimintojen yhdistäminen

Tyks Vakka-Suomen sairaalan ja Uudenkaupungin kaupungin terveyskeskuksen vuodeosastotoimintojen yhdistäminen Kaupunginhallitus 400 26.10.2015 Tyks Vakka-Suomen sairaalan ja Uudenkaupungin kaupungin terveyskeskuksen vuodeosastotoimintojen yhdistäminen 1591/06.00.00/2015 KHALL 26.10.2015 400 Palvelusopimus Uudenkaupungin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta projektijohtaja Jorma Teittinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari,

Lisätiedot

Varsinais-Suomen välinehuolto - ajankohtaista Välinehuoltajien alueelliset koulutuspäivät 19.5.2015

Varsinais-Suomen välinehuolto - ajankohtaista Välinehuoltajien alueelliset koulutuspäivät 19.5.2015 Varsinais-Suomen välinehuolto - ajankohtaista Välinehuoltajien alueelliset koulutuspäivät 19.5.2015 Palvelualuejohtaja Hanna Mäkilä Välinehuollon nykytila vuonna 2015 välinehuoltokeskustoimintaa 79 % VSV

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 18.11.2013 1226 HEL 2013-007690 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Lapin keskussairaala osana tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelukokonaisuutta

Lapin keskussairaala osana tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelukokonaisuutta Lapin keskussairaala osana tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelukokonaisuutta 27.3.2014 Lapin keskussairaalan laajennushanke - mistä on kysymys? Lapin keskussairaalan auditorio Ounasrinteentie 22 Rovaniemi

Lisätiedot

Lähete/palautejärjestelmä on vuorovaikutteista hoitoprosessinohjausta eri terveydenhuollontoimijoiden kesken

Lähete/palautejärjestelmä on vuorovaikutteista hoitoprosessinohjausta eri terveydenhuollontoimijoiden kesken Lähete/palautejärjestelmä on vuorovaikutteista hoitoprosessinohjausta eri terveydenhuollontoimijoiden kesken Petri Turtiainen Toimitusjohtaja Doctorex Oy Terveydenhuollon ongelmat ovat ympäri maailman

Lisätiedot

Kokemuksia potilaan oikeudesta valita hoitopaikka ja miten potilastiedot välittyvät uuden ja vanhan hoitopaikan välillä

Kokemuksia potilaan oikeudesta valita hoitopaikka ja miten potilastiedot välittyvät uuden ja vanhan hoitopaikan välillä 18.5.2014 Kokemuksia potilaan oikeudesta valita hoitopaikka ja miten potilastiedot välittyvät uuden ja vanhan hoitopaikan välillä Jyväskylässä 20.5. 2014 vastuualuejohtaja Ari Kukka, Jyväskylän yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta)

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta) Perustason palvelut vastaavat ensisijaisesti päihderiippuvuuksien varhaisesta toteamisesta, hoidosta ja kuntoutuksesta Sosiaali- ja terveyskeskuksen lääkärien ja hoitajien vastaanotoilla hoidetaan välittömiä

Lisätiedot

Vastaako kirurgikoulutus terveydenhuollon tarpeita?

Vastaako kirurgikoulutus terveydenhuollon tarpeita? Vastaako kirurgikoulutus terveydenhuollon tarpeita? Hannu Paajanen kir dos Mikkelin keskussairaala Kirurgian edistämissäätiön seminaari 17.10.2008/Sitra Kirurgikoulutus 2000-luvulla 6v lääkärin perustutkinto

Lisätiedot

Vastuiden ja tehtävien jako radiologisessa toiminnassa - VSKK

Vastuiden ja tehtävien jako radiologisessa toiminnassa - VSKK Vastuiden ja tehtävien jako radiologisessa toiminnassa - VSKK Mika Teräs Ylifyysikko, VSSHP Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 1.1.2015 Jäsenkunnat ja Turun yliopisto Tarkastuslautakunta Sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito

Lisätiedot

Elinkeinoelämän keskusliitto ja Palvelualat Ry, kutsuvierastilaisuus Finlandia talo, 28.11.2009

Elinkeinoelämän keskusliitto ja Palvelualat Ry, kutsuvierastilaisuus Finlandia talo, 28.11.2009 Case Keminmaa Yksityiset palvelut julkisessa palveluntuotannossa Elinkeinoelämän keskusliitto ja Palvelualat Ry, kutsuvierastilaisuus Finlandia talo, 28.11.2009 Puhujat Keminmaan kunnan esittely ja taustaa

Lisätiedot

Kokemuksia sähköisestä asioinnista leikkauspotilaan esitietojen huomioimisessa, hoidon suunnittelussa sekä saatujen terveyshyötyjen arvioinnissa

Kokemuksia sähköisestä asioinnista leikkauspotilaan esitietojen huomioimisessa, hoidon suunnittelussa sekä saatujen terveyshyötyjen arvioinnissa Päivi Valta Osastonylilääkäri, anestesia HYKS, Jorvin sairaala 19.05.2008 Kokemuksia sähköisestä asioinnista leikkauspotilaan esitietojen huomioimisessa, hoidon suunnittelussa sekä saatujen terveyshyötyjen

Lisätiedot

THL:n tuottavuusseuranta 2013

THL:n tuottavuusseuranta 2013 THL:n tuottavuusseuranta 2013 Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Tuottavuusseminaari 3.2.2015, HUS 3.2.2015 Pirjo Häkkinen/Tuottavuusseminaari/ HUS 1 Tuottavuus Tuottavuus = Tuotokset Panokset 3.2.2015

Lisätiedot

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA Perusturvalautakunta 28.4.2015 ( 39): Riihimäen seudun terveyskeskuksen yhtymähallitus

Lisätiedot

Uuden Kouvolan terveydenhuolto integroitu, potilaslähtöinen palvelu

Uuden Kouvolan terveydenhuolto integroitu, potilaslähtöinen palvelu Uuden Kouvolan terveydenhuolto integroitu, potilaslähtöinen palvelu Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri KoTePa-hankkeen projektipäällikkö Asta Saario Terveydenhuollon palvelujohtaja Asta Saario 1 Uuden Kouvolan

Lisätiedot

TULES-kirurgian päivystysjärjestelyt ad 2030? Kimmo Vihtonen SOY:n puheenjohtaja dosentti TAYS/PSHP

TULES-kirurgian päivystysjärjestelyt ad 2030? Kimmo Vihtonen SOY:n puheenjohtaja dosentti TAYS/PSHP TULES-kirurgian päivystysjärjestelyt ad 2030? Kimmo Vihtonen SOY:n puheenjohtaja dosentti TAYS/PSHP Käytännön vaatimustaso: TEO edellyttää samaa laatustandardia kaikkialla maassa kaikkina vuorokauden aikoina.

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon yksikkö Satakunnan sairaanhoitopiirissä ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä

Perusterveydenhuollon yksikkö Satakunnan sairaanhoitopiirissä ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä Perusterveydenhuollon yksikkö Satakunnan sairaanhoitopiirissä ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä Pirjo Immonen-Räihä Perusterveydenhuollon yksikön johtaja, VSSHP, SATSHP Geriatrian erikoislääkäri,

Lisätiedot

Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen toimintasääntö

Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen toimintasääntö Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen toimintasääntö Johtokunta on hyväksynyt tämän toimintasäännön 4.12.2013 ja se on voimassa 1.1.2014 alkaen. Lisäykset (kursivoituna) johtokunta 5.2.2014 YLEISET

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit

Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit Leena Setälä, paj KYS Kliiniset hoitopalvelut Sairaanhoitopiirien vertailussa PSSHP:n toimintakulut

Lisätiedot

a Salomaa johtajaylilääkäri

a Salomaa johtajaylilääkäri Päivystysasetus -tiivistelmä- Pohtimolampi 7.11.2013 Eva Salomaa johtajaylilääkäri 1 Päivystysasetus voimaan 1.1.2015 Synnytystoiminnassa siirtymäaika 1.1.2017 asti siihen saakka pienet synnytyssairaalat

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) 66 Stj / Valtuutettu Tuomo Valokaisen aloite terveyskeskuksen ja kaupunginsairaalan palveluista päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu

Lisätiedot

PÄIVYSTYSASETUKSEN VAIKUTUKSET. Aino-Liisa Oukka johtajaylilääkäri

PÄIVYSTYSASETUKSEN VAIKUTUKSET. Aino-Liisa Oukka johtajaylilääkäri PÄIVYSTYSASETUKSEN VAIKUTUKSET Aino-Liisa Oukka johtajaylilääkäri / merkittävät kohdat 1. Luku Yleiset säännökset 2 Kiireellisen hoidon antaminen ja päivystyksen järjestäminen Kunnan tai kuntayhtymän on

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 1.3.2011

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 1.3.2011 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 73 8.2.2011 pöydälle pantu asia LAUSUNTO ALOITTEESTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSTA KOTIUTETTAVIEN JATKOHOIDON JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2010-3092 Esityslistan asia TJA/8 TJA

Lisätiedot

Yliopistojen tutkimusyhteistyö sairaanhoitopiirien/yliopistollisten sairaaloiden kanssa

Yliopistojen tutkimusyhteistyö sairaanhoitopiirien/yliopistollisten sairaaloiden kanssa Yliopistojen tutkimusyhteistyö sairaanhoitopiirien/yliopistollisten sairaaloiden kanssa Tutkimuspalvelupäivät Tampere 27.8.2015 Toni Ahvas Senior Legal Counsel Turun yliopisto - VSSHP Turun yliopisto tehtävänä

Lisätiedot

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET Laaja Linjaukset: Yhtenäiset käytännöt Terveyden edistäminen Täydennyskoulutus Opiskelijaohjaus Kehittäminen & tutkimus ESH, PTH, SOS.TOIMI KOULUTUS & TUTKIMUS STM 2009 HOITOTYÖN

Lisätiedot

Kajaanin kaupunginvaltuuston strategiaseminaari 20.3.2014

Kajaanin kaupunginvaltuuston strategiaseminaari 20.3.2014 Kajaanin kaupunginvaltuuston strategiaseminaari 20.3.2014 Esa Ahonen, hallintoylilääkäri, vs sote-kuntayhtymän johtaja Kainuun sote/kuntayhtymän johtaja Maire Ahopelto Lähitulevaisuuden haasteet ja ajankohtaiset

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuus 2014. Pirjo Häkkinen

Sairaaloiden tuottavuus 2014. Pirjo Häkkinen Sairaaloiden tuottavuus 2014 Pirjo Häkkinen 4.3.2016 Sairaaloiden tuottavuus 2014 Tilastoraportti 3/2016 1 Sairaanhoitopiirien sairaaloiden tuottavuus 2014; sairaanhoitopiirien keskimääräinen tuottavuusluku

Lisätiedot

Lääkärimäärä kasvaa. Lääkärimäärän kehitys vuosina 1900 2016

Lääkärimäärä kasvaa. Lääkärimäärän kehitys vuosina 1900 2016 Lääkärit 2016 Lääkärimäärä kasvaa Suomessa laillistettuja lääkäreitä oli 1.1.2016 yhteensä 28 565. Heistä työikäisiä (alle 65 v.) ja Suomessa asuvia oli 20 970. Maassamme on 262 asukasta yhtä työikäistä

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 Asiakkaan valinnan mahdollisuudet laajenevat edelleen 1.5.2011 alkaen on ollut mahdollista valita hoidosta vastaava terveysasema oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

Suomen anestesiasairaanhoitajat ry. ( koonnut Jari Simonen 1996): Anestesiologisesta sairaanhoi - dosta perioperatiiviseen hoitotyöhön

Suomen anestesiasairaanhoitajat ry. ( koonnut Jari Simonen 1996): Anestesiologisesta sairaanhoi - dosta perioperatiiviseen hoitotyöhön ANESTESIAKURSSI 2014 6.3.2014 Mitä Anestesiakurssi on antanut anestesiasairaanhoitajille Kaija Viinamäki,Oh (eläkk) TYKS ANESTESIASAIRAANHOIDON HISTORIAA -tärkeimpiä tapahtumia koottu kirjoista: A.R. Klossner:

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 69 27.08.2013. 69 Asianro 3577/06.00.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 69 27.08.2013. 69 Asianro 3577/06.00.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 69 Asianro 3577/06.00.00/2013 Valtuustoaloite Kuopion kaupungin perusterveydenhuoltoon 1-2 puheterapeutin toimen lisäämisestä Krista Rönkkö (ps) ja yhdeksän muuta

Lisätiedot

Hyviä hoitokäytäntöjä EPSHP:ssä, Going for Gold

Hyviä hoitokäytäntöjä EPSHP:ssä, Going for Gold Hyviä hoitokäytäntöjä EPSHP:ssä, Going for Gold Reetta-Maija Luhta, ennaltaehkäisevän päihdetyön koordinaattori, perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö Aksila, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä

Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä LUONNOS 19.5.2016 Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Leila Mukkala Ranuan kunta

Leila Mukkala Ranuan kunta Leila Mukkala Ranuan kunta Kotihoidossa aluksi care-ohjelma ja kannettavat tietokoneet käytössä 2000-luvun alkupuolella l ll ja tk:ssa Mediatri i potilastietojärjestelmä Ohjelmat eivät kommunikoineet i

Lisätiedot

Lausunto hoidon saatavuutta ja jonojen hallintaa pohtineen työryhmän muistiosta

Lausunto hoidon saatavuutta ja jonojen hallintaa pohtineen työryhmän muistiosta 25.2.2004 Sosiaali- ja terveysministeriö Kirjaamo PL 33 00023 VALTIONEUVOSTO Asia: Lausunto hoidon saatavuutta ja jonojen hallintaa pohtineen työryhmän muistiosta Suomen Hammaslääkäriliitto haluaa lausunnossaan

Lisätiedot

Tilastoja ja faktaa täydennyskoulutuksesta. Avoimuus ja sidonnaisuudet lääketieteessä 6.4.2016

Tilastoja ja faktaa täydennyskoulutuksesta. Avoimuus ja sidonnaisuudet lääketieteessä 6.4.2016 Tilastoja ja faktaa täydennyskoulutuksesta Avoimuus ja sidonnaisuudet lääketieteessä 6.4.2016 Piitu Parmanne VTM, kansantaloustiede, Helsingin yliopisto 2003 Tutkija, Suomen Lääkäriliitto, 2004 Tutkimusyhteistyö,

Lisätiedot

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 30.4.2010 Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsy - 30.4.2010 tilanne 1 Yleistä 30.4.2010 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

Osakeyhtiö sairaanhoitopiirin palvelujen tuottajana. Paula Juvonen palvelujohtaja Arkea

Osakeyhtiö sairaanhoitopiirin palvelujen tuottajana. Paula Juvonen palvelujohtaja Arkea Osakeyhtiö sairaanhoitopiirin palvelujen tuottajana Paula Juvonen palvelujohtaja Arkea 1 Sairaaloiden ruokapalvelut Tuotamme 4,2 miljoonaa annosta sairaalaruokaa vuodessa kaupunginsairaalaan, Tyksiin sekä

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013 Anna-Maija Koivusalo 16.4.214 Kivuton sairaala projekti vuonna 213 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kahdeksannen kerran syksyllä 213 pääosin viikolla 42. Mukana oli niin erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Vaikuttava muutos. Luonnos Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin strategiaksi vuosille 2017 2018

Vaikuttava muutos. Luonnos Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin strategiaksi vuosille 2017 2018 Vaikuttava muutos Luonnos Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin strategiaksi vuosille 2017 2018 Yhdessä kohti asiakaslähtöistä palvelua Yhteinen tehtävämme: tuottaa laadukkaita, tehokkaita ja asiakaslähtöisiä

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN ALUEVASTUU ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA GÖRAN HONGA 24.11.2011

TULEVAISUUDEN ALUEVASTUU ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA GÖRAN HONGA 24.11.2011 TULEVAISUUDEN ALUEVASTUU ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA GÖRAN HONGA 24.11.2011 MIKÄ MENI PIELEEN?? IKÄRAKENNE ELÄKEIKÄ RAIHNAISET VUODET RAJATON KYSYNTÄ RAJALLISET RESURSSIT HYVÄOSAISTEN RAKENNE SOSIOEKONOMINEN

Lisätiedot

VSSHP, sisäiset lähetteet potilaan kotikunnan mukaan, mukana VSSHP:n jäsenkunnat 01-12 2013, TYKSin organisaatiomuutoksen tähden 2012 ei ole mukana

VSSHP, sisäiset lähetteet potilaan kotikunnan mukaan, mukana VSSHP:n jäsenkunnat 01-12 2013, TYKSin organisaatiomuutoksen tähden 2012 ei ole mukana 01-12, TYKSin organisaatiomuutoksen tähden 2012 ei ole mukana AURA 2 10 SISÄTAUDIT 10 10C Sydänkeskus 6 10E Endokrinologia 5 10G Gastroenterologia 3 10H Hematologia 4 10P Päivystyssisätaudit 1 10R Reumatologia

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.

Lisätiedot

ERITYISTASON SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN. Erikoissairaanhoidosta annettu laki (1062/89) 11 :n 2 momentti

ERITYISTASON SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN. Erikoissairaanhoidosta annettu laki (1062/89) 11 :n 2 momentti Jakelussa mainituille ERITYISTASON SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN Valtuutussäännökset Erikoissairaanhoidosta annettu laki (1062/89) 11 :n 2 momentti Kohderyhmät Sairaanhoitopiirit Sairaalat Terveyskeskukset

Lisätiedot

LIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN RAPORTOINTI (HAIPRO) PPSHP:SSÄ 2010

LIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN RAPORTOINTI (HAIPRO) PPSHP:SSÄ 2010 LIITE 1. POTILASPALAUTE VUOSINA 2006 2010 Palautemäärät 2010 Vuosi Spontaanin palautteen määrä kpl (luvut sis. myös sähköisen palautteen) 2006 2454 2007 2278 2008 1766 2009 1894 2010 1614 LIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hematologinen osasto, UC10

Lasten ja nuorten hematologinen osasto, UC10 Lasten ja nuorten hematologinen osasto, UC10 Sijainti: TYKS Kantasairaala Kiinamyllynkatu 4-8, Turku Rakennus 3 (U-sairaala 10. krs. käynti osastolle kanttiinin puoleisilla hisseillä ja poliklinikalle

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Markus Juonala. Lääketieteellinen tiedekunta. Sisätautioppi

PROFESSORILUENTO. Professori Markus Juonala. Lääketieteellinen tiedekunta. Sisätautioppi PROFESSORILUENTO Professori Markus Juonala Sisätautioppi Lääketieteellinen tiedekunta 23.9.2015 Professori Markus Juonala pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 23. syyskuuta 2015

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOIDON PALVELUTASOPÄÄTÖS

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOIDON PALVELUTASOPÄÄTÖS Valtuusto 10.6.2014 liite 2 24 1 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOIDON PALVELUTASOPÄÄTÖS 1. Palvelutasopäätöksen voimassaolo Tämä palvelutasopäätös on voimassa 1.1.2015 31.12.2017. Sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm lkm

Lisätiedot