RISTIJÄRVI TIEDOTTAA

Transkriptio

1 RISTIJÄRVI TIEDOTTAA 3/2004 Kunnanvaltuusto piti syyskuun puolen välin jälkeen vuosittaisen kehittämisseminaarinsa monenkirjavassa tilanteessa. Edessä on v alkavan maakuntahallinnon tuomat muutokset, kiristyvä talous, kehittämishankkeiden toteuttaminen ja nousu Suomen taantuneimman kunnan asemasta ylöspäin. Tiivis mielipiteiden vaihto ongelmista ja mahdollisuuksista osoitti, että Ristijärven luottamushenkilöt ja virkakunta haluavat yhteistyössä löytää ratkaisut vaikeisiinkin asioihin. Yksimieliset linjaukset antavat sen tukevan pohjan, jonka varassa on mahdollisuus kehittyä. Maakuntahallinto tulee organisaatiot uudistuvat Kun ensi vuoden alusta puolet kunnan henkilöstöstä siirtyy maakuntahallinnon palvelukseen ja maakuntahallinto alkaa tuottaa sosiaalija terveydenhuollon palvelut sekä kunnan kirjanpidon, palkkalaskennan, laskutuksen ja tietotekniikan palvelut, pitää kunnan organisaatio suunnitella uuteen tilanteeseen sopivaksi. Muutokseen liittyvät mahdollisuudet täytyy käyttää hyväksi. Kunnanvaltuuston jäsenmäärä ja rooli pysyy entisellään, mutta kunnanhallituksen ja lautakuntarakenteen kohdalla tapahtuu merkittäviä muutoksia. Paitsi että kunnanhallituksen jäsenmäärä vähenee 9:stä 7:ään sille siirtyy sivistystyö-, maaseutu- ja osittain teknisellä lautakunnalla olleet asiat. Nämä lautakunnat lakkaavat, mutta uusina lautakuntina aloittavat rakennuttamis- ja lupalautakunta sekä palvelulautakunta. Rakentamislautakunta toimii viisijäsenisenä ja erikoistuu rakennusja muiden teknisen alan lupien käsittelyyn, rakennuttamiseen ja urakointiin sekä kunnan rakennustöihin. Se on asiantuntijalautakunta, johon tulisi valikoitua jäseniksi alan ammatillista ja arkielämän osaamista. Yhdeksänjäsenisessä palvelulautakunnassa on tavoitteena käyttäjädemokratian toteutuminen. Kun kunnanhallitus päättää toimialojen hallintoon, henkilöstöön, talouteen ja tuotettaviin palveluihin liittyvistä asioista, käsittelee palvelulautakunta ensisijaisesti palvelutapaa ja -sisältöjä. Sen tehtävänä on asettaa tavoitteita hyvälle palvelulle ja hyvälle toiminnalle sekä seurata niiden toteutumista. Palvelulautakunta seuraa kaikkea kunnan palvelutoimintaa ja asiakkaisiin suuntautuvaa asioidenhoitoa. Yhteistyössä henkilöstön kanssa se etsii sellaisia toimintatapoja, että palvelut toimisivat mahdollisimman hyvin. Kunnanhallitus ja -valtuusto puolestaan päättävät, missä taloudellisissa ja toiminnallisissa rajoissa on toimittava. Palvelulautakunnan toimintatapa pyritään kehittämään mahdollisimman asiakaslähtöiseksi ja innostavaksi. Käsiteltävät asiat tulevat ensisijaisesti palveluiden käyttäjiltä ja lautakunnalta itseltään eikä esittelijävirkamiehiltä kuten tavallisesti. Esille tulleet asiat kuitenkin valmistellaan ennen käsittelyä ja päätökset tehdään kuntalain mukaisesti esittelijän ehdotuksen pohjalta, mutta esittelyssäkin pyritään siihen, että ensin asiasta keskustellaan ja vasta esittelijä antaa ehdotuksensa. Palvelulau- RISTIJÄRVI ON NOUSEMASSA takunta on uusi, eräänlainen hyvän lautakunta, koska sen tehtävänä on pitää huolta, että palvelut tuotettaisiin ja asiat hoidettaisiin mahdollisimman hyvin. Sille eivät kuulu ikävät päätökset. Sen vuoksi palvelulautakuntaan on helppo tulla jäseneksi. Paras pätevyysvaatimus on kiinnostus asiakkaan näkökulmasta asioihin. Kunnan henkilöorganisaatiossa luovutaan osastojaosta ja siirrytään asia- ja palveluprosessien mukaisiin ryhmiin. Organisaatio madaltuu ja vastuut määritellään suoraan vastuualueiden vetäjille, jotka kuuluvat laajennettuun johtoryhmään. Uuden organisaation kehittämiseen hankitaan ulkopuolista asiantuntijaosaamista. Syksyn aikana uudistettavat johtosäännöt pyritään rakentamaan nykyistä karkeammalle tasolle ja tarkemmat määrittelyt tapahtuvat toimenkuvilla. Organisaatiokaavio sivulla 2. Työllisyys ja elinkeinopolitiikka Maakuntahallinnon valmistelun yhteydessä laadittu Kainuun elinkeinopoliittinen ohjelma kiinnittää huomiota paitsi maakunnan harmaantumiseen myös siihen, että työllistettyjen määrä uhkaa nopeasti laskea. Samanlainen kehitys on ollut nähtävissä Ristijärvellä. Omasta takaa ei synny riittävästi työvoimaa ylläpitämään elinkeinoelämää ja palveluja. Pelkkä työttömyyden vähentäminen ei riitä korjaamaan tätä ongelmaa. Maakunnan elinkeinopoliittinen ohjelma korostaa muutamille kehittämis- ja osaamisaloille kehittymässä olevien polisten merkitystä ja roolia työllisyyden parantamisessa. Ristijärvelle tärkeä Seniorpolis on yksi neljästä poliksesta, joihin maakunnassa halutaan panostaa. Samalla kun se merkitsee mahdollisuutta, syntyy Ristijärvelle myös velvollisuus hoitaa Seniorpoliksen kehittämistä määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti. Valtuustoseminaarissa edellytettiin, että Ristijärven on vastattava saamaansa haasteeseen, ja huolehdittava hankkeiden eteenpäin viemisestä. Lokakuun alussa työnsä aloittava projektipäällikkö, valtiotieteen kandidaatti Hannu Tervonen on erittäin tervetullut henkilö rakentamaan Seniorpolista alan johtavaksi osaamiskeskittymäksi sekä luomaan edellytyksiä työllisyyden parantumiselle. Valtuustoseminaari antoi yksimielisen tuen kehittämishankkeille. Senioriasuntojen rakentaminen oli tarkoitus aloittaa jo tänä syksynä, koska niille oli kovasti kysyntää. Suunnittelussa mukana olleet asiantuntijat pitivät kuitenkin välttämättömänä, että yksityiskohtaiseen suunnitteluun käytetään enemmän aikaa kuin oli ajateltu eivätkä pitäneet talvirakentamista järkevänä. Seniorpolis Oy (kunnan toistaiseksi yksin omistama yhtiö), jolle kunta on vuokrannut Kalliopelto-nimisen tilan tontiksi, päätti lykätä rakentamisen aloittamista niin, että asuntojen on tarkoitus valmistua elo-syyskuussa Samalla otettiin riski, että jotkut malttamattomat ostajat saattavat jäädä pois. Näitä asuntoja markkinoitaessa on ilmennyt kysyntää myös senioriasunnoiksi suunnitelluille vuokraasunnoille. Tämä on antanut vauhtia Seniorpoliksen osahankkeeksi suunnitellulle Remontilla senioriasunnoksi -hankkeelle. Keskustelujen jälkeen valtuustoseminaari piti mahdollisena, että esimerkiksi Saukkohakan rivitalojen saneeraaminen senioriasunnoiksi voisi olla mahdollista, jos muut edellytykset täyttyvät. Saman yhtiön kerrostaloissa olevat asunnot ovat niin hyvässä kunnossa, että muutostöiden tekemistä niihin ei nähty tarpeelliseksi, vallankaan kun niiden kysyntä on muutenkin lisääntynyt. Osoituksena kehittämistoiminnan vaikutuksista todettiin jo talvella aloittaneen Ristilevon lisäksi Ristijärven suurimman yrityshankkeen, hoitokoti Willa Wanhan henkilökunnan rekrytointi. Yritys haki 15 työpaikkaan 13 uutta työntekijää ja sai 120 hakemusta, joista suuri osa on Kainuun ulkopuolelta. Tämän todettiin osoittavan, että työvoimaa on saatavissa, Ristijärven maine on hyvä ja työllisyyden lisäämiselle on edellytyksiä. Muitakin kuin seniorialaa kehitetään. Seminaaria puhutti kivialan kehittämishanke, jollaista on suunniteltu vastavoimaksi kiinalaisen graniitin vyörylle Suomen markkinoille. Hyvien graniittivarantojen sekä VTT:n ja Oulun yliopiston, kivialan yrityksen sekä AMK:n kanssa tapahtuvan yhteistyön pohjalta kaavaillun useita vuosia kestävän kehittämishankkeen valmistelu sai valtuustoseminaarin kannatuksen. Virallistunut seutuyhteistyö Syyskuussa allekirjoitetun seutuyhteistyösopimuksen mukaisesti Kajaanin kaupunkiseudun kunnat Kajaani, Paltamo, Ristijärvi, Sotka- Minna Leinonen ja hänen pitkäaikainen valmentaja ja uran alkuunsaattaja Osmo Leivo tulojuhlassa Kajaanin lentoasemalla. Minnan kunniaksi järjestettiin kansalaisjuhla Ristijärven keskuskoululla Keskuskoulun juhlasali oli täynnä juhlaväkeä. mo, Vaala ja Vuolijoki ovat sopineet virallisesti seudullisen yhteistyön aloittamisesta. Kunnallishallitusten puheenjohtajien ja kuntajohtajien muodostaman yhteistyöryhmän työskentelyn lisäksi toimii kuusi kehittämisryhmää. Niistä neljä kehittää eri elinkeinoaloja yhteistyössä kuntien ja yritysten kesken. Kehitettäviä aloja ovat puuala (Paltamon vetämänä), metalliala (Vuolijoki), matkailu (Sotkamo) ja senioriala (Ristijärvi). Kajaani johtaa maankäytön kehittämisryhmää ja yliopistotoiminnan ryhmää. Valtuustoseminaari edellytti Ristijärven osallistumista kaikkien kehittämisryhmien toimintaan, vaikka esimerkiksi varsinaisia puualan yrityksiä ei olekaan. Kunnan talous ja kehittämisstrategiat Kehittämisstrategioita käsiteltäessä vahvistui noudatettu kehittämislinja. Asuntorakentamista edistetään tonttipolitiikan, ympäristön parantamisen ja markkinoinnin avulla. Kolme vuotta käytössä ollut vastaantulolahja muuttuu teknologia-avustukseksi. Elinkeinopolitiikassa painottuu seudullinen yhteistyö ja sen avulla haetaan mm. tehoa yritysneuvontaan. Elinkeinojen kehittämisessä tukeudutaan seudullisiin (kehittämisryhmät) ja maakunnallisiin (Kainuun Etu Oy) toimenpiteisiin. Seniorikylän toteuttaminen ja muu seniorialan kehittäminen sekä hoito- ja hoiva-alan vahvistaminen ovat keskeisimmät painopistealueet. Oman paikkakunnan palveluiden käyttämisen tärkeys halutaan tuoda entistä vahvemmin esille sekä edistää palveluvarustuksen lisääntymistä. Erityisesti on tarkoitus saada syntymään terveyttä edistäviä hyvän olon palveluita kaiken ikäisille. Pääasiassa ne rakentuvat talvella valmistuvan senioriliikuntatalon toimitilojen puitteisiin. Sosiaali- ja terveystoimen siirtyessä maakuntahallinnon vastuulle kunta voi vaikuttaa niiden laatuun ja saatavuuteen välillisesti, lähinnä neuvottelu- ja tiedotustoiminnan avulla. Palvelulautakunnalla tulee olemaan tässäkin asiassa tärkeä tehtävä. Sen sijaan hyvätasoisen perusopetuksen turvaaminen on kunnan omalla vastuulla ja sen onnistumiseksi aiotaan hakea tarvittavat keinot. Hallittu taloustilanne on edelleen tavoitteena. Lähivuosina hyväksytään alijäämäiset vuosikatteet, mutta viimeistään v. 2008, kun maakuntahallinnon siirtymävaihe päättyy, on tarkoitus päästä positiivisiin katteisiin. Investointitaso halutaan pitää vähintään vuosipoistojen tasolla ja sen turvaamiseksi on tarkoitus ottaa myös hallitusti velkaa tuloa tuoviin tai säästöä tuottaviin kohteisiin. Kunnallisveroprosentti aiotaan pitää maakunnassa yleisesti vallitsevalla tasolla. Sen sijaan olisi tarkoituksenmukaista mieluummin tarkistaa maksujen tasoa. Tulevan toiminnan painopistealueiksi määriteltiin Seniorikylän toteuttaminen ja uusien menettelytapojen kehittäminen kunnan itsehallintotehtäviin eli asuinympäristön, teiden, vapaa-ajan, elinkeinojen kehittämisen, työllisyyden edistämisen yms. hoitamiseen. Kaiken kaikkiaan valtuustoseminaarissa korostui se, että nyt on näköpiirissä hyviä kehittymisen mahdollisuuksia ja näyttöä niiden toteutumisesta. Tärkeää on jatkaa johdonmukaisesti valittua kehittämissuuntaa. Ristijärvellä Reijo Fredriksson kunnanjohtaja Minna toi Ristijärvelle olympiakultaa Minna Leinonen voitti olympiakultaa Ateenan paralympialaisissa ilmakivääriammunnassa tuloksella 704,3 pistettä. ONNEA VIELÄ KERRAN MINNA!

2 2 Ristijärvi tiedottaa Minna ampui kultaa Ristijärven pieneen pitäjään on jälleen tullut maailmantason kultaa. Ateenan Markopoulon ampumaurheilukeskuksessa jännityskään ei pilannut tunnelmaa ja voittoisaa suoritusta. Sitä kertoo jo ampuja Minna Leinosen tuossa kilpailussa ampuma tuloskin, ei yhtään alle kympin. Yhdeksäntoista vuotta on kulunut siitä, kun Ristijärvellä edellisen kerran järjestettiin kuntalaisille julkinen kultamitalijuhla. Se oli silloin vuonna 1985, kun ristijärveläishiihtäjä Kari Härkönen voitti hiihdon 15 kilometrin MM-kultaa Seefeldissä Itävallassa. Nyt vuonna 2004 Pihlajavaaran ja Jokikylän rajamailta kotoisin oleva ampuja Minna Leinonen ampui Ateenan paralympialaisissa Kreikassa, olympiaurheilun kehdossa, Ristijärven ensimmäistä kertaa olympiatilastojen kärkeen. Saavutus on ensimmäinen sillä tasolla myös Minnalle. Hänen ampumauransa on tähän mennessä verrattain lyhyt, noin viisi vuotta, mutta siitäkin huolimatta hän on ehtinyt kannuksensa ampujana hankkia. Hän on saavuttanut useamman kerran Suomen mestaruuden ja ylsi neljännelle sijalle Korean MM-kilpailuissa vuonna Minna Leinosen kotiinpaluu alkoi jo pari päivää ennen varsinaista kansalaisjuhlaa, kun linja-autollinen ristijärveläisiä koululaisia, opettajia, päättäjiä ja muita paikallisia matkasi aamuhämärissä Paltaniemelle Kajaanin lentoasemalle vastaanottamaan päivän ensimmäisellä lennolla kotimaakuntaan saapuvaa oman kylän tyttöä. Minnan saapuessa vastaanottohalliin ensimmäinen onnittelija oli Minnan uran alkuun ohjannut ja pitkäaikainen valmentaja Syytä olla ylpeästi ristijärveläinen Osmo Leivo. Minna edustaa Kajaanin Ampujia, joten heidän edustajansa oli myöskin saapunut paikalle. Minnan mieltä oli lentokoneessa liikuttanut nähdessään lentokoneesta Suomen lippujen heiluvan kentällä. Sankarille tuli sankarin vastaanotto. Tosin koulupoikia mahtoi kiinnostaa lähtevä ja saapuva lentokone vähintäänkin yhtä paljon kuin Mitalisti. Olympiavoittajaa oli tultu juhlimaan eri puolilta pitäjää ja kauempaakin. Meidän Minna Aurinkoisena ja syksyisen kuulaana lauantain iltapäivänä Ristijärven keskuskoululle juhlasaliin kokoontui salin täydeltä kuntalaisia ja muitakin ihmisiä toivottamaan olympiakultamitalistin tervetulleeksi takaisin kisamatkaltaan. Tilaisuuden juonsi perinteitä kunnioittaen myöskin Kari Härkösen kansalaisjuhlan aikoinaan juontanut opettaja, evp Teuvo Väisänen. Hänkin Minnan entisiä opettajia. Juhla alkoi Lauri Ronimuksen trumpetilla soittamalla fanfaarilla, jonka aikana juhlakalu saapui juhlahuoneeseen. Yleisö sai kuulla Minna Leinosen ja hänen henkilökohtaisen avustajansa mietteitä varsinaisesta kilpailutapahtumasta ja sitä edeltäneistä hetkistä. Minna kertoi, etteivät kyyneleetkään kerinneet kunnolla tulla mitalikorokkeella, kun Maamme-laulun viime sävelet jo soivat. Henkeäsalpaavat kilpailun hetket kuvailtiin yleisön mielikuviin, melkein jokainen hengitysliike ja sydämenlyönti tuntui aivan kuin se olisi tapahtunut kuulijalle. Lisäksi kaikki ampujat ja metsästysseurojen edustajat saivat ilmaisia vinkkejä ammunnasta. Mitalistin haastattelun suoritti kokemuksen tuomalla ammattitaidolla tilaisuuden juontanut Teuvo Väisänen. Yleisön vapaan sanan otti ensimmäisenä haltuunsa kunnanjohtaja Reijo Fredriksson, joka luovutti aluksi kunnan ehkä arvokkaimman huomionosoituksen, eli kunnan vaakunastandaarin. Valtuusto päättää muusta muistamisesta tuonnempana. Kunnanjohtaja ilmoitti haluavansa asian kunnan korkeimman päättävän elimen käsiteltäväksi. Muita onnittelijoita oli lukematon joukko, muun muassa Kainuun Liitto, Kainuun Liikunta, Ristijärven seurakunta, Kainuun Lähivakuutus, Pihlajavaaran kyläyhdistys, Jokikylän kyläyhdistys, Ristijärven Pyry ja Ristijärven metsästysseura. Lisäksi useat läheiset ja vähän vieraammatkin. Tilaisuuden virallinen osuus päättyi Nälkämaan marssiin, jota pianolla säesti Laura Ronimus. Mitalistin kättelijöistä ei ollut tulla loppua. Tuskinpa monikaan on päässyt ja tulee pääsemään niin lähelle olympiakultamita- lia kuin sillä hetkellä. Minna Leinosen kyvyt ampujana huomasi ensimmäisenä Osmo Leivo, joka Kuurnan sisäampumaradalla opasti Minnan ensimmäisen kerran ilma-aseammunnan pariin. Nähtyään tulokkaan lahjat Leivo sai houkuteltua Minnan tulemaan ammunnan pariin uudelleen. Näin Osmo Leivosta muodostui Minna Leinosen ensimmäinen valmentaja. Nykyinen valmentaja on ollut vuoden 2004 alusta Pirjo Peltola. Kohti uusia haasteita Tähän asti Minna Leinonen on ampunut ilmakiväärillä, mutta hän on hiljattain hankkinut pienoiskiväärin, ensimmäisen ruutiaseensa, jolla harjoittelu on alkanut pikku hiljaa. Seuraava suurempi koitos on vammaisten EM-kisat Puolassa heinäkuussa Yksityiselämässä muutoksia on tiedossa myöskin. Minna muuttaa Jyväskylään opiskelemaan psykologiaa Jyväskylän yliopistossa. Ja sen lisäksi hän on vielä kihlautunutkin. Nyt 23-vuotias Minna Leinonen on kotoisin Pihlajavaaran kylältä, mutta on ala-asteen käynyt Jokikylän koululla. Ala-asteen jälkeen hänkin siirtyi kunnan ainoalle yläasteelle Ristijärven kirkonkylälle. Koulutaival Ristijärvellä päättyi keväällä 1997, jonka jälkeen hän siirtyi lukioon Kajaaniin. Toivotamme onnea saavutetun menestyksen johdosta ja menestystä tulevaisuudessa seuraaviin uusiin haasteisiin. Pienelle kunnallemme on tärkeää, että olet yksi meistä. Vielä kerran: LÄMPIMÄSTI ONNEA MINNA! RISTIJÄRVEN KUNTA LUOTTAMUHENKILÖORGANISAATIO /rf Rooli/vastuuttaja Nimi/päätoimiala Lkm Tehtävä Minna perheensä ympäröimänä kansalaisjuhlassa. Ja asiaan kuului tietenkin sankarin nimikirjoitus. KUNNANVALTUUSTO 1 7 Poliittinen päätöksentekijä - Kunnan toimiala Arvot, strategiat, tavoitteet, - kuntalaiset resurssit - veronmaksajat KUNNANHALLITUS 7 Poliittinen päätöksentekijä Asuntohallinto Hallinnon, talouden ja palvelu - kuntalaiset Elinkeinot -tuotannon johtaminen, - veronmaksajat Hallinto ja talous kehittämisen suunnittelu, toiminta- Kiinteistöhallinto ja talous- suunnittelu,maankäyttö, Kuntayhteistyö elinkeinopolitiikka Lasten päivähoidon hallinto Liikenneväylät Maankäyttö Maaseutuhallinto ja lomitus Tarvittaessa tekninen Peruskoulun hallinto ja koulutusjaosto Työllisyyden hoito Yleiset alueet LTM valmistelua varten toimikuntia Ympäristöhallinto RAKENTAMISLAUTAK. 5 Asiantuntija Rakennusluvat ja valvonta Viranomaispalvelut, luvat, valvonta, - viranomaiset/säädökset Ympäristöluvat neuvonta - rakentajat Maankäyttöluvat rakennuttaminen ja urakointi - kunnan hallinto Rakennuttaminen ja urakointi Rakennustyö Rakennustyö (HYVÄN)PALVELU(N) LAUTAKUNTA 9 Käyttäjädemokratia Arkiasiat ja elämisen laatu Palvelusisällöt ja -tavat, palaute, - asukkaat Asumisen viihtyisyys seuranta, arviointi (tarve), - palvelun käyttäjät Hyvän olon palvelut ideointi, ehdotukset - yrittäjät Kansalaisopisto Kirjasto Tarvittaessa toimiala- tai Koulutuksen laatu kohderyhmäkohtaisia Kulttuuri työryhmiä Kylätoiminta, joukkoliikenne Lasten päivähoito Nuorisotyö Perusturvan laatu Turvallisuus Vapaa-aika, liikunta Ympäristön viihtyisyys TARKASTUSLAUTAK. 5 Tavoitteiden toteutuminen, Valvonta Pakollinen päätösten noudattaminen, - valtuusto hallinnon ja talouden tila VAALILAUTAKUNTA 5 Toimeenpanija Pakollinen Vaalien paikallinen organisointi ja - lainsäädäntö laillisuuden seuranta

3 Ristijärvi tiedottaa SEURAKUNNASSA TAPAHTUU, TERVETULOA MUKAAN! Ti klo puuhapiiri srk-kodilla klo 19 raamattuilta srk-kodilla Ke klo vohvelimyyjäiset lähetyksen kirpputorilla Klo Herran ehtoollinen Kotokunnaalla La klo 18 Anna-Mari Kaskisen ja Pekka Simojoen juhlakonsertti Paltamon koululla Su (21. su helluntaista) klo 10 eht.jumalanpalvelus kirkossa, avioparien pyhä, saarnaa Hannes Seppänen, avioparien tilaisuus srk-kodilla Ma klo 13 Lönnrot-piiri srk-kodilla, Marja Fredriksson Ti klo 19 raamattu- ja rukouspiiri srk-kodilla, Olavi Ronkainen Klo 19 seurat Mustavaaran Karhiahossa Ke klo keskiviikkokerho srk-kodilla, vieraita Hyryltä Klo 18 RK:n lähetysneuvottelu Hyrynsalmella To klo 11 syöpäpotilaiden kokoontuminen srk-kodilla Su (Uskonpuhdistuksen päivä) klo 10 jumalanpalvelus kirkossa, kanttorien puhallinkvartetti soittaa Klo 13 seurat Kivikylän Alkulassa, veisataan v-38 VK Klo Sotkamon kirkossa Lapsen oikeudella -virsidraama Klo virsi-ilta srk-kodilla/j.l. Runebergin virsiä. Ti 2.11 klo 19 raamattuilta srk-kodilla Ke 3.11 klo hartaus Kotokunnaalla, mukana näkövammaiset, kahvit La 6.11 klo 10 Pyhäinpäivän eht.jumalanpalvelus kirkossa Klo 19 poisnukkuneiden muistaminen Kappelissa, luetaan pyhäinpäivästä pyhäinpäivään iäisyyteen siirtyneiden nimet ja sytytetään kynttilä Su (23.su helluntaista) klo 10 perinnejumalanpalvelus ja HPE kirkossa, v 38 VK, Karhulankylän-Pihlajavaaran pyhä, kirkkokahvit srk-kodilla Klo 15 seurat Helena ja Esa Tolosella, veisataan Siionin virsiä Ti 9.11 klo 19 raamattu- ja rukouspiiri srk-kodilla, Olavi Ronkainen Ke klo keskiviikkokerho srk-kodilla To klo 19 seurat Hiisijärven Myllyvaarassa Maata näkyvissä -nuorten tapahtuma Turussa, retkelle haluavat yhteys Taneliin Su (Valvomisen s.) klo 10 isänpäivän perhejumalanpalvelus kirkossa Klo 13 seurat Jokikylän Pyörteellä, veisataan Siionin virsiä Klo 19 seurat pappilassa, pappilan käyttöönotosta 180 vuotta Ti klo 19 raamattuilta srk-kodilla Ke klo vohvelimyyjäiset kahvitarjoilulla lähetyksen kirpputorilla Klo Herran ehtoollinen Kotokunnaalla Pe Trubaduuri Markus Vuorinen koululla ja klo 19 nuorten iltakirkossa Klo 19 Ilta rakkaudelle Mieslahden Opistolla, Maija ja Hannu Nyman Su (Tuomiosunnuntai) klo 10 eht.jumalanpalvelus kirkossa, pappina Olavi Ronkainen Su klo virsi-ilta srk-kodilla. Jaakko Haavion virsiä. Ti klo 19 raamattu- ja rukouspiiri srk-kodilla, Olavi Ronkainen Ke klo keskiviikkokerho srk-kodilla Su (1. adventtis.) klo 10 eht.jumalanpalvelus kirkossa, Hoosianna, saarnaa hiippakunnan lähetyspappi Reijo Leino, Salokylän kirkkopyhä, lähetyksen tukirengas 30 v Kirkkokahvit ja lähetysmyyjäiset ja arpajaiset srk-kodilla Ti klo 19 raamattuilta srk-kodilla Ke klo hartaushetki Kotokunnaalla Su (2. adventtis.) klo 10 jumalanpalvelus kirkossa Ma Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus kirkossa, kunniakäynti sankarihaudoilla Kirkkokahvit srk-kodilla Ristijärven hartausvuoro Kajauksessa 6.12, 8.12 ja Ti klo 19 raamattu- ja rukouspiiri srk-kodilla, Olavi Ronkainen Ke klo vohvelimyyjäiset kahvituksella lähetyksen kirpputorilla La MIESTEN PÄIVÄ MIESLAHDEN OPISTOLLA, mukana piispa Wille Riekkinen, Risto Kormilainen ja Pentti Hakulinen Su (3. adventtis.) klo 10 eht. jumalanpalvelus kirkossa Klo 14 Kauneimmat joululaulut kirkossa Ma klo 17 yksinäisten joulupuuro yhdessä paltamolaisten kanssa srk-kodilla Ke klo eläkeikäisten adventtijuhla srk-kodilla Su (4. adventtis.) klo 10 perhejumalanpalvelus kirkossa, lasten ja nuorison joulukirkko (kerhot, partio, nuoriso) Klo Kauneimmat joululaulut kirkossa Ke klo 8.15 koulun joulukirkko Jouluaattona klo 14 aattohartaus kirkossa, klo 15 kynttilät syttyvät ja hartaus hautausmaan kappelissa Jouluaamuna klo 8 joulukirkko II joulupäivänä (Tapaninp.) klo 10 eht.jumalanpalvelus kirkossa, pappina Olavi Ronkainen Uudenvuodenaattona klo 23 aattokirkko Uudenvuodenpäivänä 1.1 klo 10 eht.jumalanpalvelus kirkossa Su 2.1. (2. su joulusta) klo 10 jumalanpalvelus kirkossa Loppiaisena 6.1. klo 10 eht.jumalanpalvelus kirkossa RISTIJÄRVEN KAPPELISEURAKUNNAKSI TULON 200-VUOTISJUHLA ON Seurakunnan 200-vuotisjuhla siirtyy Professori Kaarlo Arffman on kirjoittaessaan Ristijärven seurakunnan historiaa löytänyt arkistolähteen, jonka mukaan Ruotsin kuningas Kustaa IV Aadolf on allekirjoittanut päätöksen ja antanut ristijärveläisille luvan rakentaa kirkon Ristijärvelle. Niinpä kirkkoneuvosto puolestaan harkitsi paremmaksi siirtää aiottua juhlien ajankohtaa Ristijärven kappeliksitulon juhlaa vietetään ensi kesänä Kesäinen aika on ehkä myöhäissyksyä otollisempi seurakuntamme juhlintaan. Tervetuloa silloin kaikki juhlaa viettämään! PAPPILA 180 VUOTTA Kaarlo Arffman on tutkimuksissaan niinikään todennut, että Ristijärven nykyinen pappila rakennettiin Pappilaksi oli 1806 hankittu Tololan talo, nykyisen pappilan kantatila. Tololaan muutti ehkä tammikuussa 1807 Hyrynsalmen kappalainen Erik Ekdahl, joka 1817 tuli valituksi Sodankylän kirkkoherraksi. Joulukuussa 1817 Ristijärven kappalaiseksi muutti Suomussalmen ylimääräinen apulainen Jonas Mellin. Hänellä oli nimissään virka aina vuoteen Mellinin apulaisina palvelivat Johan Gabriel Lagus ja Gustaf Reinhold Petterson, herännäispapit. Sellainen oli myös Mellinin seuraaja Carl Johan Engelberg, joka 1860 siirtyi Nurmeksen kappalaiseksi. Silloin alkoi legendaarisen Ukko-Rovastin Frans Fredrik Lönnrotin siunauksellinen vaikutus Ristijärven pappina jatkuen aina vuoteen Jonas Mellin ei tyytynyt vanhaan Tololaan, vaan vaati uuden papppilan rakentamista. Monien vaiheiden jälkeen pappila rakennettiin vesikattoon kesällä 1823 ja lopulliseen asuunsa 1824, jolloin Mellin pääsi muuttamaan uuteen karakterirakennukseen. Silloinen pappila käsitti nykyisen rakennuksen länsipään. Se oli todennäköisesti punamullalla maalattu. Samoihin aikoihin päärakennuksen kanssa kohosi myös pirtti. Kesällä 1864 pappila maalattiin keltaiseksi. Kun Ristijärven kirkonkokous anoi 1895 itsenäiseksi seurakunnaksi pääsyä, jouduttiin pappilaa laajentamaan kirkkoherran pappilaksi Pirtti siirrettiin toiseen paikkaan ja pihamaan itälaidalle kohosi navettarakennus. Pappilan 180-vuotisvuoden merkeissä pidetään pappilassa seurat su klo 19, tervetuloa silloin veisaamaan pappilaa uudelle kymmenelle! Ristijärven ja Puolangan seurakunnat järjestivät yhteisen retken Rautalammille. Menimme Sonkajärven kautta, missä khra Veikko Kettunen otti meidät lämpimästi vastaan. Rautalammilla saimme tavata Ristijärvellä khra:n sijaisena toimineen Pekka Tuovisen. Majoituimme Törmälässä ja sieltä käsin kävimme myös luontoretkellä diakoni Antti Kaipiaisen johdolla. Khra Raimo Jalkanen esitteli seurakunnan ja kirkon. Odottelemme vastavierailua! LAURI TUOMI RISTIJÄRVEN PAPPINA Sosiaalineuvos Lauri Tuomi ( ) valittiin Ristijärven kirkkoherraksi talvisodan jälkeen Vaalisaarna oli ollut sodan syttymisen keskellä Elokuun alussa 1940 Tuomen perhe muutti Ristijärven pappilaan. Kirjassaan Aika on tallettaa (1978) Tuomi kuvaa pappilan kunnon hyväksi. Huoneet oli tapetoitu, liuskakiviset pönttöuunit antoivat lämpöä. Pappilaan kuului tuolloin pirttirakennus, suuri kivinavetta, talli, aittoja, riihi ja varastosuojia. Viljelyksiä oli yhdeksän hehtaaria ja ulkoniittyjä 45 hehtaaria. Alkuvuosina hän viljeli ja piti karjaa. Seurakuntaelämä oli vilkasta. Kirkko täyttyi veisaavasta seurakunnasta kirkkopyhinä. Kirkkomatkat olivat vaivalloisia, koska teitä oli vähän. Pääasiallinen hengellisyys nousi herännäisyydestä. Ristijärven kuuluisan rovastin Fr.Fr. Lönnrotin vaikutus tuntui voimakkaana. Vanhaa Siionia veisattiin. Opin perustus oli postillojen eli saarnakirjojen armonjärjestys. Kotiseuroja pyydettiin uutta pappia pitämään alusta alkaen. Syksyin kokoonnuttiin ns. syyskinkereille, jotka olivat lähinnä seuroja ja pyhäkoulutarkastuksia. Kinkeripiirejä oli noin 15. Rippikoulu oli syksyin kaksi kolme viikkoa erikseen tytöille ja pojille, keväisin yhdessä viikko ennen konfirmaatiota. Jouluun saakka jumalanpalvelukset olivat kirkossa. Joulukirkossa saattoi olla pakkasta astetta. Niinpä talvisydän kokoonnuttiin pappilan pirtissä, johon sopi lähes 200 sanankuulijaa. Tammikuu merkitsi talvikinkerikierrosta. Pappia ja lukkaria kyydittiin yleensä hevosella. Usein Lauri Tuomi liikkui hiihtäen, kesäkelillä polkupyörällä tai/ja jalkaisin. Loppuvuosina Ristijärvellä Tuomella oli oma hevonen Lento. Eloisasti Tuomi kertoo hiihtämisestä: Miksi en olisi hiihtänyt, kun kaikki muutkin olivat suksella? Vanhat mummotkin tulivat Saukkovaaran rinnettä alas ja jarruttivat vauhtia istumalla sauvojen päällä! Jatkosodan evakkoon ristijärveläiset joutuivat syyskuulla 1944 Uudenkaarlepyyn kaupunkiin, Pietarsaaren maalaiskuntaan ja Munsalaan. Kirkonarkistokin vietiin Uuteenkaarlepyyhyn. Junasta arkisto purettiin aluksi suuren kuusen juurelle. Suntio Antti Juntunen vartioi seurakunnan arkistoa yöpyen Ellivaimonsa kanssa kuusen juurella! Kolmen yön perästä vihdoin löytyi arkistolle huonetilat Bjudbackan kartanosta. Evakosta kotiuduttiin Evakkoa seurasi ilmeisesti virusperäinen keuhkokuume. Pieniä 3 arkkuja kuljetettiin hautausmaan portista kuin virtana. Myös Tuomen nuorin tytär Kaarina sairastui ja menehtyi Hanna äidin käsivarsille Sodan seurauksena Ristijärvelläkin jaettiin ns. Hooveria, pääosin Amerikasta lähetettyä, lähinnä vaateapua tarvitseville. Hanna ja Lauri Tuomi joutuivat viranpuolesta hoitamaan laajaa jakelua. Maaherra Pehkonen lohdutti Tuomea tavatessaan, kun tämä ilmoitti luopuvansa Vapaan Huollon asiamiehen tehtävistä: Kuinka te voitte jättää tehtävän, josta on hyvät luontoisedut? Mitkä edut? kysyi Tuomi. Ne moitteet, jotka niistä saatte, te ja minä! maaherra vastasi Erikoinen episodi seurasi sota-aikaa sikälikin, että seurakunnan maista otettiin lähes 500 hehtaaria pika-asutukseen, vaikka Ristijärveltä olisi löytynyt parikymmentätuhatta hehtaaria niin valtion kuin yhtiön maita! Niihin ei juurikaan kajottu. Lauri Tuomi osallistui sitoutumattomana kunnallispolitiikkaan käyden monet kerrat Oskari Mikkosen kanssa Helsingissä kunnan asioissa. Niinpä saatiin lupa perustaa sairaala ja kunnallinen keskikoulu. Ristijärven entinen suojeluskuntatalo, Suomela, muutettiin sairaalaksi, pappilan pirtin hirsistä rakennettiin lääkäritalo. Myös vanhainkoti saatiin kuntaan. Lääkärin lisäksi tuli terveyssisar. Koulun alkamisen ehtona oli, että piti olla ainakin yksi pätevä opettaja. Niin Lauri Tuomi päätti syksyllä 1947 lähteä Helsinkiin auskultoimaan aikoen myös jatkaa teologisia opintojaan. Sijaisikseen Tuomi sai Uuno Allan Hatsalan ( ) ja Eino Jaakko Pietilän ( ). Lauri Tuomi ei enää palannut hoitamaan Ristijärven kirkkoherran virkaa, vaan pyysi eroa siitä Hänet kutsuttiin 1948 Suomen Kirkon Seurakuntatyön sosiaalisihteeriksi. Sitten hän toimi Raudaskylän kristillisen Opiston johtajana sekä vuosina Suomen Kirkon Sisälähetysseuran sisälähetysjohtajana. Sosiaalineuvos Lauri Tuomi tunnettiin taitavana sananjulistajana, joka kertojanlahjoillaan osasi lisätä puheidensa satuttavuutta. Tyttäristä Rakel Liehu on tunnustettu kirjailija. Ristijärvellä muistetaan siunaten Lauri Tuomea, seurakunnan paimenta, ja hänen perhettään. Lauri Tuomen muistelmakirjaa lueskeli Matti-pappi

4 4 Ristijärvi tiedottaa Raili Kaltiainen eläkkeelle Suomi-Venäjä-Seura Aunuksen Ystävät Teemme matkan Aunukseen yhdessä Hyrynsalmen ja Puolangan kanssa, jos matkalle lähtijöitä on riittävästi. Lisätietoja matkasta saatte Rallulta puh ja Eevalta puh Matkalle ilmoittauduttava mennessä. Viimeisenä työpäivänään Raili muisteli aikaa, jolloin aloitti kansakoulun, päivämäärä oli ensimmäinen päivä syyskuuta Siitä päivästä lähtien Raili sanoi hänellä olleen lukujärjestyksen. Tuosta päivästä on kulunut aikaa 55 vuotta. Siihen sisältyy koulutus, ammattiin valmistuminen ja pitkä työura. Ristijärven kunnan palveluksessa Raili on ollut 25 vuotta. Tähän aikaan on mahtunut monta muutosta työn luonteessa. Työ on vaatinut vahvuutta, joustavuutta, neuvottelutaitoa, sopeutumista. Näitä kaikkia ominaisuuksia Raililla on ollut. Olemme tunteneet hänet lähimmäisrakkaana, leikkisänä ja iloisena työtoverina. Olemme saaneet myös käsityksen, että Raili vaihtaa vapaalle iloisin ja tyytyväisin mielin. Raili saa nyt suunnitella itse oman lukujärjestyksensä. Hänet tuntien hän varmasti varaa aikaa lähimmäisten auttamiseen ja kuuntelemiseen. Myös vapaaehtoistyö on lähellä sydäntä. Railin viimeinen työpäivä oli , jonka vietimme työn ohessa hieman tavallisuudesta poiketen iloisesti, joskin haikein mielin. Toivomme Railille kaikkea hyvää ja kiitämme häntä hyvästä työtoveruudesta. Työtoverit Venäläinen Mimiikka -klovniteatteri LITSEDEI esiintyy Kaukametsän salissa perjantaina kello Lippujen hinnat 20/22 e. Uvan kylähistoria Uvan kyläyhdistys ja Paltamon kansalaisopisto keräävät yhdessä Uvan kylän vaiheisiin liittyvää materiaalia. Tarkoituksena on koota menneisyys talteen ja mahdollisesti myöhemmin kansien sisään. Kylähistoria on meidän aikamme voimannäyte tuleville polville. Mikäli Sinulla on Uvan kylään jollakin tavalla liittyvää aineistoa, kuten pöytäkirjoja, valokuvia, tarinoita, sattumia, ota yhteyttä Veikko Jokelaiseen (puh ) ja kerro mitä arkistoistasi löytyy. Valokuvat ja asiakirjat voidaan kopioida, joten halutessasi alkuperäiset jäävät itsellesi. Otapa yhteyttä, nyt tehdään tulevaisuuden historiaa! Uvan Kyläyhdistys ry, Paltamon kansalaisopisto Ristijärvi-Seura Liity jäseneksi kotiseutumme perinteitä vaalivaan yhdistykseen. Jäsenmaksu vuodelle 2004 on kaksi euroa. Seuran tämän hetken näkyvintä toimintaa on Suojeluskunta- ja lotta- ja 1950-luvun koululuokkanäyttelyt. Jäsenmaksun voi suorittaa esimerkiksi Yhteispalvelupisteeseen tai em. näyttelyissä tai tietysti seuran toimihenkilöille. Seuralla on pitkät perinteet, sillä se on perustettu vuonna Ristijärvi-Seura on perustettu herättämään väestössä elävää mielenkiintoa ja harrastusta Ristijärven menneisyyteen sekä kotiseudun kaikenpuoliseen kehittämiseen ottaen huomioon sen omat paikalliset piirteet. Kotiseutu tutuksi! Mihin haluaisit Ristijärvellä tutustua? Kerro ehdotuksesi puheenjohtaja Teuvo Väisäselle tai sihteeri Jouko Möttöselle vietimmme Railin eläkkeellelähtöjuhlaa terveyskeskuksen aulassa. Ristijärven vesihuolto-osuuskunnassa vahdinvaihto Ristijärven Vesihuolto-osuuskunnassa on suoritettu vahdinvaihto. Osuuskunnan pitkäaikainen vetäjä isännöitsijä Martti Kurkinen päästettiin eläkkeelle osuuskunnan hallituksen kokouksen päätteeksi. Martti Kurkinen on toiminut ansiokkaasti Ristijärven Vesihuolto-osuuskunnan kehittäjänä. Suurimpia Martin vetämiä hankkeita on ollut vedenottamoiden saneeraukset Saukkovaaran kupeessa, tällä on varmistettu Ristijärven taajaman laadukas ja riittävä talousveden saanti pitkälle tulevaisuuteen. Ennen eläkkeelle siirtymistään Martti ehti vielä käynnistää jätevesipuhdistamo-hankkeen, jolla korvataan nykyinen lammikkopuhdistamo. Suunniteltu rakentamisajankohta hankkeelle on kesä Nykyään Ristijärven Vesihuolto-osuuskunnalla ei ole palveluksessaan yhtään työntekijää. Osuuskunta ostaa tarvittavat palvelut. Osuuskunnan hallinnosta, rakentamisesta ja liittymistä vastaa: Kaarlo Komulainen, toimitusjohtaja Vesi-Mega Oy:stä puh Päivittäisistä tehtävistä, verkosto- ja huolto-asioista vastaa: Jari Inkinen, Tiliristi Ky:stä RISTIJÄRVEN HISTORIAKIRJA julkaistaan joulukuussa Ennakkovaraushinta saakka 25 e/kpl. Myyntihinta alkaen 30 e/kpl. ENNAKKOVARAUKSET: Ristijärven Yhteispalvelupisteeseen, puh , os. Aholantie 25. tai kirkkoherranvirasto puh Älä unohda lähimmäistäsi Viikolla 47 vietetään valtakunnallista mielenterveysviikkoa teemalla Älä unohda lähimmäistäsi. Viikon kunniaksi järjestetään Hyvän olon päivä keskiviikkona kello Studio Navetassa. Tilaisuudessa pieniä hyvän olon juttuja, tietoa järjestöjen mielenterveystyöstä ja omaistoiminnasta. Tilaisuudessa mukana mm. erikoissairaanhoitaja Saara Pikkarainen Ristijärveltä ja lähi- ja sairaanhoitajaopiskelijoita. Kahvitarjoilu Vapaa pääsy Järjestäjä Mielenterveyden keskusliitto ry. Ilta rakkaudelle kello Kainuun Opistolla Mieslahdessa Illan juontajina Maija ja Hannu Nyman Erään avioparin haastattelu Musiikkia Iltapala Lipun hinta 3,00 euroa/ henkilö ja parilippu 6,00 euroa (sis. iltapalan). Ennakkoon lippuja voi ostaa Paltamon kirkkoherranvirastosta ja Paltamon kirjastosta alkaen. KOULULAISTEN TYÖ- JA LOMA-AJAT Syyslukukausi syysloma yksi työlauantai syyskuussa joululoma Kevätlukukausi talviloma vapaapäivät 7.1. ja 6.5. MLL:n Ristijärven yhdistys tiedottaa: Talviliikuntavälineiden ja talvivaatteiden kierrätyspäivä lauantaina kello alkaen Keskuskoulun juhlasalissa. * Voit myydä tavarat itse paikan päällä. Tällöin perimme myyntipaikasta 5 euron maksun. * Voit tuoda kierrätettävät tavarat aamulla yhdistyksen myytäväksi, jolloin veloitamme yhdistykselle 10 % / myyty tavara. Kaikki tavarat on haettava koululta pois kello mennessä. Tervetuloa kierrättämään! Tiedustelut Ristijärven yhdistyksen hallituksen jäseniltä (Anna, Tuija, Pirjo, Kerttu, Kaisa J., Maarit ja Helinä) Pöytävaraukset Yhteispalvelupisteeseen, puh TERVETULOA ÄITIEN VOIMARYHMÄÄN Mannerheimin Lastensuojeluliiton Ristijärven yhdistys käynnistää äitiverkkotoiminnan Ristijärvellä. Äitiverkko on äideille suunnattua pienryhmätoimintaa. Ryhmä kokoontuu maanantaisin kolmen viikon välein alkaen kello Tiedustelut ja ilmoittautumiset mennessä Rauni Rouhiainen, puh Hanna-Leena Keränen, puh

5 Ristijärvi tiedottaa 5 RISTIJÄRVEN TERVEYSKESKUS TIEDOTTAA INFLUENSSAROKOTUS LOKA-MARRASKUUSSA 2004 Maksuton rokote: kaikki yli 65-vuotiaat (vuonna 1939 ja sitä ennen syntyneet) lääketieteelliset riskiryhmät edellisenä vuonna riskiryhmärokotetut henkilöt saavat rokotteen rokotuspaikasta henkilöt, joilla ei ole ilmaisrokotelähetettä, pyydetään ottamaan rokotuspaikalle mukaan KELA-kortti, josta nähdään ko. sairaus tai lääkityksen erityiskorvattavuuskoodi (103, 105, 117, 127, 137, 201, 203, 206, 207) Riskiryhmiin kuulumattomat voivat hankkia maksullisen rokotteen pyytämällä reseptin terveyskeskuksen vastaanotosta puh Rokotuspaikka: Terveyskeskus Rokotusaika: Keskiviikko ja ilman ajanvarausta klo Muina aikoina rokotus vain ajanvarauksella tai muiden käyntien yhteydessä. Ajanvaraus puh , tai Terveyskeskus Tampereen Hyvä Ikä -messujen raportti Tampereen Hyvä Ikä -messut olivat Tampereen Pirkkahallissa. Messut olivat avoinna yleisölle to 9 18 ja pe KainuunHoiva ja Ristijärven Seniorikylä/ Seniorpolis Oy olivat osastolla numero 805. KainuunHoiva ja Ristijärven Seniorikylä toteuttivat markkinakadulla pienimuotoisen kyselyn. Kyselyyn vastasi yhteensä 444 henkilöä, joista naisia oli 372 ja miehiä 72. Lisäksi osa messuosastollamme vierailleista otti mukaan vain esitteen, mutta eivät vastanneet kyselyyn. He kokivat, että Ristijärvi on liian kaukana heidän nykyisestä asuinpaikastaan. Verrattuna vuoden 2002 messuihin Ristijärven tunnettavuus oli kasvanut median kautta. Myös sijaisomaispalvelusta tiedettiin enemmän kuin pari vuotta sitten. Seuraavassa yhteenveto KainuunHoivan kyselyn tuloksista: Onko KainuunHoiva sinulle tuttu? Kyllä 33 Ei 411 Oletko tutustunut hoivaportaaliin, Kyllä 22 Ei 422 Oletko kuullut sijaisomaispalvelusta? Kyllä 127 Ei 317 Kyselyyn vastanneille annettiin mukaan KainuunHoivan kynä ja esite. Vastanneiden kesken arvottiin Kainuun- Hoivan 30 euron lahjakortti oman/ haluaman paikkakunnan hyvinvointipalveluliikkeeseen. Arvonnan voitti Sari Pirttilä Valkeakoskelta. ÄMMÄINVIIKKO RISTIJÄRVELLÄ Ämmäinviikkoa on Ristijärvellä vietetty vuodesta 1998 alkaen. Ennen vanhaan kesän on katsottu loppuvan Mikkelinpäivään, jolloin perunoiden ja nauriiden piti olla kuopassa ja ämmien sisätöissä. Nykyisin ämmät keräävät vielä ennen sisäkautta voimaa talven varalle tuulettumalla ämmäinviikon moninaisissa tapahtumissa. Viikko huipentuu Ristijärven Pirtillä Vuoden Ämmän julkistamiseen.. Su Ma Ti Ke To Pe La klo TAIDENÄYTTELYN avajaiset/anja von Zansen Ristijärven Pirtillä/Kahvitarjoilu. klo Yhteispalvelupisteessä RAVINTOLUENTO JA KEHON RASVA-%:n mittausta. Järj. itsenäinen Herbalife-jälleenmyyjä Aino Bergman. klo NAISTEN PARLAMENTTI Katvelassa. Evästystä uusille naisvaltuutetuille. klo WILLA WANHASSA avoimet ovet. Kaisa Tolonen ja Tarja Tolonen esittelevät marraskuussa avattavan hoitokodin. Os. Koulutie 7. Klo TUPPERWARE-esittely Monimarket Leinosessa. Ilmoittautumiset kahvitarjoilua varten Riitta Leinoselle, puh klo Yhteispalvelupisteessä FRIENDTEX-VAATE-ESITTELY/ Helena Luukkonen. Klo kirjastossa Ollaan hetki KALLEN KANSSA. Vapaa dramaturgi-ohjaajatoimittaja Miisa Lindén puhuu toimittamastaan Riitun pojasta sekä yleensä Päätalon tuotannon toimittamisesta ja tulkitsemisesta. KAKKUPÄIVÄ Monimarket Leinosessa, Riitta myy Puolangan leipomon kilokakkua. KAJAANIN KAUPUNGINTEATTERIIN Kolme sisarta -näytelmää katsomaan. Varaukset ja lisätietoja mennessä Marja Fredriksson, puh Klo Saukkovaaralla KARAOKE-ilta ja TANSSIA. klo VUODEN ÄMMÄN JA PIKKUÄMMÄN julkistaminen Ristijärven Pirtillä, jonka jälkeen kekripuolinen. (lounas aik. 10 e, lapset 7 e). VÄLIYÖN TANSSIT Saukkovaaralla Ville Häyrysen johdolla. TERVETULOA TAPAHTUMIIN! Avoterveydenhuolto Lääkärin vastaanotto Ajanvaraus ma pe klo Avoinna ma to klo , pe 8 15 Laboratoriovastausten kysyminen klo 14 jälkeen Hoitajien antamat sairauslomatodistukset Hoitajien vastaanotot: Riitta Määttä Ajanvaraus ma pe klo äitiys- ja lastenneuvola perhesuunnitteluneuvola kouluterveydenhuolto ti ja to diabeteshoitaja rokotushoitaja leikkaukseen menevien potilaiden esivalmistelu tarvittaessa Anja Keränen Ajanvaraus ti ja to klo työterveyshuolto Päivi Leinonen Ajanvaraus kuukauden I ja III ke klo reumahoitaja koliittihoitaja Saara Pikkarainen Ajanvaraus tai ma pe klo psykiatria astma-allergiahoitaja vanhusneuvola Raija Sievänen Ajanvaraus ma ja ke klo sydän- ja verisuonisairaudet kolesteroliasiat verenpaineasiat Asiakkaita pyydetään erityisesti huomioimaan ajanvaraus! KOTIHOITO TIEDOTTAA Kotihoito klo puh Kotihoidon vastaavahoitaja Raija Mulari, puh Kotisairaanhoitaja Raija Sievänen, puh Tiina Juntunen, puh Sos.huoltolain perusteella kotipalvelu antaa henkilökohtaista hoivaa ja huolenpitoa. Henkilökohtaiseen hoivaan ja huolenpitoon kuuluu asiakkaan tarpeista lähtevä itsenäisen omatoimisen elämän tukeminen ja avustaminen päivittäisissä toiminnoissa. Meillä saatavia tukipalveluja: Ateriapalvelu: Asiointipalvelu; kauppa, apteekki ym. Asumispalvelu: kunnan ryhmäkodit ja lyhytaikaishoito omaisen levon tai muun syyn vuoksi esim. kuntoutuminen sairaalahoidon jälkeen. Turvapalvelu: puhelinvuokra 25 e/kk hälytykset menevät omaan terveyskeskukseen ja päivällä osa suoraan kotihoidon matkapuhelimeen. Pyykkipalvelu: kunnan pesulassa, vaatteet on nimikoitava, se helpottaa pyykin jälkikäsittelyä ja vaatteet palautuvat varmemmin omistajalleen. Asiakkaiden tulisi huolehtia vaatteiden riittävyydestä, koska pyykkiä ei kuljeteta päivittäin. Kotitalouspalveluja on mahdollista ostaa suoraan yksityisiltä palvelun tuottajilta. Kun asiakas suostuu kunnan palvelujen ohjausrekisteriin ja palveluohjauksen piiriin hänellä on mahdollisuus saada palvelu arvonlisäverottomana. Kotisairaanhoito on kansanterveyslain perusteella annettavaa hoitoa. Valvottu kotisairaanhoito on lääkärin lähetteellä annettavaa hoitoa ja hoitotarvikkeet kuuluvat hoitoon. Valvotun kotisairaanhoidon potilaalle ja kotihoidon asiakkaalle laaditaan hoito- ja palvelusuunnitelma, jonka mukaisesti hoito ja palvelu suoritetaan. Käynneistä laskutetaan tulojen mukaan. Tilapäiskäynti: Kotisairaanhoito 7 e/käynti ja Kotihoito 9 e/tunti. Olemme saaneet lisää työvoimaa kotihoitoon ja kotisairaanhoitoon ja se aikaa myöten mahdollistaa palvelujen kehittämisen ja resurssien oikean kohdentumisen.

6 6 Ristijärvi tiedottaa Poikkeukselliset sateet pitäneet Iso-Pyhäntäjärven pintaa korkealla Ekologisten säännöstelytavoitteiden mukaisesti Iso-Pyhäntäjärveä säännöstelevä Graninge Kainuu Oy pyrkii säännöstelemään järven pintaa lievästi alaspäin syksyä kohti edetessä. Kulunut kesä poikkeuksellisine sateineen kuitenkin sekoitti suunnitelmat. Toukokuun alkupuolella järvelle tuli normaali, lumien sulamiseen liittyvä tulovirtaamapiikki. Epätavallista oli kuitenkin toukokuun lopussa tullut toinen virtaamapiikki, joka oli melko lailla ennakoimaton ja olisi aiheuttanut ongelmia, jos järven pinta olisi normaalin kevättulvan jälkeen ollut säännöstelyrajojen ylälaidassa. Kesäkuu oli virtaamien ja pinnantasojen suhteen normaali ja järven pintaa ajettiin suunnitelman mukaisesti lievästi alaspäin kesän edetessä. Heinäkuun sademäärät olivat koko Suomessa normaalia suuremmat ja myös Iso-Pyhäntäjärven alueella satoi runsaasti. Erityisesti heinäkuun lopun rankkasateiden seurauksena tulovirtaamat järveen kasvoivat äkillisesti ja runsaasti ja järven pinnantaso nousi nopeasti vain 8 cm säännöstelyn ylärajan alapuolelle. Sademäärät ylittivät ennusteet roimasti, mikä teki tilanteen ennakoimisen vaikeaksi. Iso-Pyhäntäjärvi on varsin herkkä tällaisille yllättäville sateille. Pyhännänkosken laitoksesta pystytään ajamaan varsin rajoitettu määrä vettä läpi ja runsaiden sateiden aikana edes tulvaluukkujen avaaminen ei riitä kaikissa tilanteissa rajoittamaan pinnan nousua. Tulvaluukut jouduttiinkin avaamaan, jottei pinnantaso nousisi hallitsemattomasti. Heinä-elokuun vaihteen tulovirtaamat olivat lähellä normaalin kevättulvan virtaamia ja koko elokuun vesitilanne järvellä oli selkeästi normaalia runsasvetisempi. Jotain kesän poikkeuksellisuudesta kertoo se, että elokuussa vesivoimantuotanto oli noin viisinkertainen normaaliin elokuun tuotantoon verrattuna. Myös syyskuun tuotantotilanne oli selvästi normaalia parempi. Kesä-syyskuun aikana järven pinta vaihteli välillä 149,02 149,30 m merenpinnan yläpuolella. Yläraja on 149,38 m. Mitä voimme oppia kuluneesta kesästä. Säännöstelijää sateet muistuttivat siitä, että vuodet eivät ole veljiä keskenään: luonnon monimuotoisuuteen kuuluvat myös erilaiset vesitilanteet. Toisaalta erilaisia tavoitteita asetettaessa tulee jättää tilaa myös tällaisille poikkeuksellisille kesille. Luonnontilaisilla järvillä pinnanvaihtelut ovat olleet vielä rajumpia kuin Iso-Pyhäntäjärvellä. Lisätietoja Iso-Pyhäntäjärven säännöstelystä antaa Graninge Kainuu Oy:n riskienhallintapäällikkö Markus Tykkyläinen, puhelin EKO-Kymppi tiedottaa KAINUULAISET OMAKSUNEET KIITETTÄVÄSTI YHDENMUKAISET OHJETAULUT EKO-KYMPIN KERÄYSPISTEISIIN TEKNINEN OSASTO TIEDOTTAA Senioriliikuntatalon ulkomuoto alkaa paljastua. Rakennuksen valmistumisaika on Rakennukseen tulee muun muassa liikuntasali, kuntojumppa-allas sekä kuntosali. Kaikki tilat on invamitoitettu. Keskuskoulun remontti etenee siten, että kaksi luokkaa on samanaikaisesti remontissa. Pääosa korjaustöistä suoritettiin koululaisten kesälomien aikaan. Remontti valmistuu viimeistään kesäkuun puolivälissä Kuvassa Risto Heikkinen maalaamassa luokan ovea. Tiehallinnon toimesta valmistui uusi korotettu kevyen liikenteen väylä välille 5-tie S-Marketin liittymä Tenhotie. Väylä selkeyttää alueen liikennejärjestelyjä. Reunakivenä on käytetty ristijärveläistä graniittia. Mäntytie sai syyskuussa asfalttipäällysteen. Willa Wanhan harjannostajaisia vietettiin Saukkovaaralla. Tilaisuudessa tarjottiin perinteisesti hernekeittoa ja kuultiin haitarinsoittoa. Harjannostajaisissa oli paikalla noin 40 henkeä. Hoitokoti valmistuu loppuvuoden aikana. Willa Wanha tarjoaa ympärivuorokautisia asumispalveluita ja hoito- ja hoivapalveluita. Olennainen osa ryhmäkodin toimintaa on erilaiset kuntoutus-, viriketoiminta ja terapiapalvelut. Hoitokotiin tulee tilat muun muassa puutarhaterapialle, hierontapalveluille, kampaajalle sekä pehmeämmille hyvää oloa tuottaville hoidoille, kuten aroma- ja kynttiläterapialle, musiikkiterapiaan, muisteluterapiaan. Kuntoutus-, terapia- ja viriketoimintapalveluita tarjotaan myös hoitokodin ulkopuolisille asiakkaille. Tilat on kunnostettu uudenaikaisiksi. Hoitokodissa on 20 asuinhuonetta, joista kolme soveltuu esimerkiksi pariskunnille. Remontoinnissa on huomioitu asuinja käyttömukavuus sekä turvallisuus. Willa Wanha tarjoaa vuokratiloja kokous-, koulutus- ja kerhotoimintaan. Lisätietoja hoitokodin toiminnasta antavat: Kaisa Tolonen, puh Tarja Tolonen, puh Myös valvontaa tehostetaan Kaikkiin Eko-Kympin keräyspisteisiin on sijoitettu yhdenmukaiset ohjetaulut. Ohjetaulu kertoo jätteentuojalle tarpeelliset tiedot kunkin keräyspisteen osalta nimi, käyttötarkoitus, mahdollinen aukioloaika, yhteystiedot, jätelajitteluohjeet jne. Myös Ristijärven aluekeräyspisteet, lajitteluasema sekä S-Marketin ekopiste on varustettu uusilla, yhdenmukaisilla ohjetauluilla. Eko-Kympin graafisen ohjeistuksen mukainen taulujen ulkoasu vahvistaa kuntayhtymän ilmettä sekä tunnettuutta Kainuussa. Eko-Kymppi haluaakin näin tarjota parempia palveluja asiakkailleen sekä paremman kanavan vaikuttaa elinympäristöömme. Ristijärven lajitteluasema on lisäksi varustettu aitauksilla sekä valvontakameroilla väärinkäytösten ehkäisemiseksi. Jätteiden tuonti aukioloaikojen ulkopuolella on aiheuttanut melkoista harmia aseman hoitajalle, Kumppaniksi ry:lle, jolta Eko-Kymppi on asemapalvelut ostanut. Hyvin tavallista on myös se, että ainoata maksullista jätelajia sekajätettä on tuotu lajitteluasemalle öiseen aikaan. Mm. näiden väärinkäytösten odotetaan vähenevän valvonnan tehostamisella. JÄTEHUOLLON UUSI TOIMINTAMALLI lajittelu toimii hyvin lajitteluasemien aukioloajat huomioitava paremmin Puolitoista vuotta on kulunut siitä, kun kainuulaisten jätehuollossa alkoi aivan uusi aika Eko-Kymppi, kahdeksan Kainuun kunnan perustama jätehuollon viranomaisorganisaatio ryhtyi kehittämään ja toteuttamaan alueensa jätehuoltoa nykyisen lainsäädännön vaatimalla tavalla. Eko-Kymppi on perustanut jokaiseen kuntaan lajitteluaseman lakkautettujen kaatopaikkojen tilalle tehostamaan kierrätyskelpoisen materiaalin talteenottoa. Lisäksi kuntayhtymä on rakentanut haja-asutusalueelle jätteenkeräysverkoston palvelemaan niitä talouksia, jotka eivät käytä jätehuoltourakoitsijan palveluja talousjätehuollossaan. Niinikään Eko- Kymppi vastaa myös ekopisteiden toiminnasta. Yleisö on kiitettävästi omaksunut uudet toimintatavat jätehuollossaan, sillä kaikki keräyspisteet ovat olleet hyvinkin aktiivisessa käytössä. Jonkin verran sekaannusta on kuitenkin aiheuttanut erilaisten keräyspisteiden erilaiset toimintaperiaatteet, esim. aluekeräyspisteisiin päätyy vääriä jätteitä, lajitteluaseman aukioloaikoja ei tiedetä tai noudateta, ja asemalle tuodaan luvattomasti maksullisia sekajätekuormia varsinkin öiseen aikaan. Jokaisessa jäsenkunnassa lajitteluaseman hoitajan suurimpana harmina on se, että asemalle tuodaan jatkuvasti jätettä aukioloaikojen ulkopuolella. Toiminta hankaloituu suunnattomasti tällä yrityksellä tai taholla, jolta Eko-Kymppi asemanhoitopalvelut ostaa. Eko-Kymppi tuleekin tehostamaan lajitteluasemien valvontaa kameroin sekä aitauksin. Käsitteiden ollessa vielä hieman epäselviä kerrattakoon ne tässä; aluekeräyspiste on jätehuone/ -katos, joita on lähes joka kylällä. Piste on sekajätteen keräyspaikka niille koti- tai mökkitalouksille, joilla ei ole sopimusta jätteenkuljettajan kanssa. Pisteellä on lisäksi kaikkien käytettävissä olevat keräysastiat lasille ja paperille. Aluekeräyspiste on aina käytettävissä. lajitteluasema on valvottu kotitalousjätteiden vastaanottopaikka. Asemalla ote- Aitauksella ja portilla varustettu lajitteluasema on yleisön käytettävissä vain aukioloaikoina; maanantaisin klo 8 14 ja torstaisin klo taan AUKIOLOAIKOINA maksutta vastaan mm. ongelmajätteitä, se-romua, lajiteltua rakennus- ja purkujätettä sekä erilaisia hyötyjätteitä kuten lasia, paperia, muovia, metallia jne. Ainoa jae, josta kotitaloutta laskutetaan (käyntimaksu 10 e), on hyödyntämiskelvoton sekajäte, esim. kattohuopa, sohvanraadot, joustinpatjat jne. Lajitteluasema toimii samalla aluekeräyspisteenä, mutta vain aseman aukioloaikoina! Lajitteluaseman palvelut toimialueen asiakkaille katetaan vuotuisella kierrätys- ja ongelmajätemaksulla. Päivittäisen talousjätehuollon järjestämisestä kaikki taloudet maksavat vaihtoehtoisesti joko jätehuoltourakoitsijalle tai Eko-Kympille riippuen siitä hoidetaanko jätehuolto sopimusperusteisesti vai aluekeräyksellä. Tämän uuden jätehuollon kustannusmallin mukaan kaikki maksavat jotakin, jolloin ns. vapaamatkustajat saadaan vähitellen kuriin.

7 Ristijärvi tiedottaa ARKIPÄIVÄN NUKKETEATTERI Kurssi lasten kanssa työskenteleville torstaina ja perjantaina Paikka Jukolan taide- ja hoitoyhteisö, Hiisijärvi, Ristijärvi (60 km Kajaanista) Aika Torstai klo Perjantai klo Kurssiohjelma Torstai Tulokahvit Luento: Arkipäivän nukketeatterin perusteet taustaa ja käytännön esimerkkejä Perjantai Esityksen helppous. Johdanto käytännön toteutuksiin Kahvit Tehdään yhdessä! Nukketeatteri syntyy tässä ja nyt Lounas Eri ikäisille sopivat tarinat Kahvit Kurssi päättyy Kouluttaja Kurssin hinta Majoitus Ilmoitt. ja lisätiedot Ajo-ohje Varhaiskasvattaja Eija Sarasin-Korhonen, Tampere 70,-. Sis. opetuksen, aterian ja kahvit (alennuksista voi neuvotella) Halukkaille mahdollisuus yöpyä 1 2 hengen huoneissa Jukolassa hintaan 15,-, sisältäen aamiaisen. Jukolan taide- ja hoitoyhteisö, p tai Kajaanista päin tullessa ajetaan Kuusamon suuntaan 5-tietä, kunnes oikealle lähtee Vartiukseen vievä tie. Sitä mennään 17 km ja käännytään oikealle Hiisijärvi 13-kyltin kohdalla. Siihen suuntaan 7 km ja nähdään vasempaan osoittava viitta Hiisijärvi 6. Sinnepäin ajetaan 5 km, jolloin löytyy vasempaan näyttävä Jukolan kyltti. Jukola on kahdesta koulurakennuksesta taaempi. SIRKUSLEIRI Jukolan taide- ja hoitoyhteisössä toteutettiin Teatteria sirkukseen -leiri heinä-elokuun vaihteessa. Leirille osallistui 17 nuorta Kajaanista, Rovaniemeltä, Oulusta ja Ristijärveltä. Nuorimmat olivat 11-vuotiaita, vanhimmat 18. Seela Mustonen Tampereen Sorin sirkuksesta opetti akrobatiaa, kuten ihmispyramidien rakennusta ja trampoliinihyppyjä sekä ilma-akrobatiaa trapetsilla ja vertikaaliköydellä. Lisäksi hän opetti jonglöörausta vanteilla ja keiloilla sekä vastasi lämmittelyleikeistä. Matti Harju Pudasjärveltä opetti nuorallakävelyä, tulennielentää sekä jonglöörausta palloilla, hornanhyrrillä ja mm. nauriilla. Nauriita tarvittiin keskiaikaan sijoittuneessa näytelmässä, jonka nuoret esittivät Ristijärven Pirtillä, kun 48 tuntia oli kulunut leirin aloituksesta. Sellainen oli mahdollista, koska heillä oli takanaan vuosikausien harjoittelu ja siinä karttunutta sisukkuutta, intoa, taiteellisuutta ja kykyä puhaltaa yhteen hiileen. Näytelmän kirjoitti mittatilauksena nuorten kykyjä ajatellen Merja Koskela Jukolasta. Ohjauksesta vastasi Kimmo Koskela yhdessä em. opettajien kanssa. Näytelmän, nimeltään Kerrottu kalavale, aiheena oli Kainuun kan- taisän ja -äidin tarina. Kansanperinteen sanallisia ja liikunnallisia leikkejä yhdistyi siinä vanhoiksi naamioituihin sirkusvälineisiin. Musta tasapainopallo oli hirmuisen kalan mätipallo, vanteet olivat vellinvalkoisia ja muoviset hornanhyrrät saivat jopa paikalla olleen toimittajan luulemaan niitä keraamisiksi. Aitouden vaikutelmassa auttoi huolellisesti tehty puvustus, jonka suunnitteli ja valmisti Päivi Ojanen Sotkamosta työssäoppimisen näytteenä. Muinaissuomalaisia voimia pyöriteltiin samalla kun alkoi kahden vuorokauden rankkasade, joka päättyi vasta leirin alkaessa ja Hiisijärven Hiekkojen taivaalle kiinnittyi sateenkaari kahdeksi tunniksi poutataivaalle. Kainuulainen perintö tuntuu elävältä todellisuudelta! Pirtin latoon saapunut täysilukuinen yleisö palkitsi vaivannäön ja osallistui esityksen päätteeksi yhdessä nuorten kanssa kantaisän häätanssiin. Pirtti oli varannut tarjottavaksi muinaishenkistä purtavaa ja illan päätteeksi Pirtin Liisa Tähkäpää opetti keskiaikaisia tansseja. Leirin ja esityksen onnistumisessa oli korvaamatonta useiden ristijärveläisten ja Jormuan Jopi-sirkuksen talkooapu, sillä leirin hinta pidettiin oma- Kainuun Senioripalvelut Avoin yhtiö avaa Ristijärven keskustaan viihtyisään luonnonläheiseen ympäristöön loka-marraskuussa uudentyyppisen vanhusten ryhmäkodin. Tarjoamme kodikkaassa ympäristössä ympärivuorokautisen asumismahdollisuuden ja monipuolisia, yksilöllisiä hoito- ja hoivapalveluita sekä virike- ja kuntoutustoimintaa vanhuksille sekä heidän mahdollisille omaishoitajilleen tai puolisoilleen. Hyödynnämme teknologian tuomia mahdollisuuksia turvallisuuden lisäämiseksi ja viriketoiminnan monipuolistamiseksi. Yrittäjät, sairaanhoitaja-terveydenhoitaja Kaisa Tolonen ja sairaanhoitaja Tarja Tolonen, ovat toimineet viisi vuotta vanhusten ryhmäkotiyrittäjinä Kiekkotien ryhmäkodissa Paltamossa. Kodinomaisessa yksikössä on saatu erittäin hyviä tuloksia aikaan sekä fyysisen, henkisen että sosiaalisen kuntoutumisen alueilla. Työntekijät ovat viihtyneet hyvin ja ovat olleet mukana kehittämässä toimintaa ja asiakkaiden palaute on ollut myönteistä. Ristijärvelle avattavassa ryhmäkodissa on tarkoitus ottaa käyttöön monipuolisia kuntoutus- ja terapiamuotoja sekä viriketoimintaa. Kiinteistön alakertaan saneerataan moneen käyttöön sopivia tiloja em. toimintoja varten. Viereiselle tontille rakenteilla oleva senioriliikuntatalo lisää mahdollisuuksiamme toteuttaa kuntoutusta ja viriketoimintaa. Yliopisto-opiskelu on mahdollista myös ryhmäkodin asiakkaille Senioriakatemian kautta. Yrityksemme on mukana useissa erilaisissa projekteissa ja kehittämishankkeis- Willa Wanha sa, jotka tukevat nykyistä ja tulevaa toimintaamme. Keskeisimmistä yhteistyöhankkeista mainittakoon Seniorikylähanke, Tulevaisuuden senioriasumishanke sekä Senioripolis-hanke. Lisäksi yrityksemme on mukana esim. hiljattain käynnistyneessä Muistelohankkeessa, jonka tarkoituksena on tuottaa konkreettista aineistoa esim. vanhusten muisteloterapiatoimintaan sekä hoitoalan koulutuksen kehittämishankkeissa. Ristijärvelle avattavaan ryhmäkotiin tulee noin asukaspaikkaa ja erityisesti haluamme mainita, että aviopuolisot voivat molemmat tulla asukkaiksemme, vaikka vain toinen olisi varsinaisesti hoidon ja huolenpidon tarpeessa. Perustettavaan hoitokotiin tulee noin 15 kokoaikaista työpaikkaa. Yritys tarjoaa koulutuspalveluita ja -tiloja sekä erilaisia harraste-, kuntoutus- ja terapiatoimintoja myös ulkopuolisille. Yrityksen toimitiloihin tulee vuokratiloja 7 muille palvelun tuottajille kuten esim. kampaaja, hieroja, jalkojenhoitaja ja kosmetologi. Huoneistoalaltaan 880,5 m 2 käsittävän entisen vanhainkodin saneerauksen harjannostajaiset pidettiin Investoinnin kustannukset ovat euroa. Rakennuttajana on Ristijärven kunta, joka on saanut Kainuun TE-keskukselta rahoitukseen 70 % työllisyysperäistä investointiavustusta. Saneerauksen on suunnitellut Suunnittelutoimisto Määttä Oy Kajaanista. Sähkösuunnittelijana Sähkösuunnittelutoimisto Onni Kettunen Ky ja LVI-sunnittelun on suorittanut LVI Suunnittelutoimisto Kaiplan Oy. Pääurakoitsijana toimii Ristijärven Rakennus Oy, sähköurakoitsijana Sähkötoimisto Murtola Oy Iisalmesta ja LV-urakan on tehnyt paltamolainen Sähkö Aitta Oy. Sprinkler-laitteiston on suunnitellut ja toteuttanut YIT Safetytec Oy Oulusta. Hoitokoti Willa Wanhan henkilökunta Harju Jenni, lähihoitaja, Suomussalmi Hämäläinen Juha, lähihoitaja, Kajaani Kemppainen Sinikka, siivooja-hoitoapulainen, Ristijärvi Kemppainen Sirpa, sairaanhoitaja, Ristijärvi Koistinen Leila, keittäjä, Sotkamo Kovalainen Anne, lähihoitaja, Suomussalmi Leinonen Ritva, lähihoitaja, Ristijärvi Mikkonen Jari, lähihoitaja, Jormua Möttönen Eila, lähihoitaja oppisop. Ristijärvi Niskanen Mika, lähihoitaja, Kajaani Remahl Maija, lähihoitaja, Kajaani Ruha Janne, lähihoitaja, Kärsämäki Tolonen Kaisa, yrittäjä-terveydenhoitaja, Ristijärvi Tolonen Tarja, yrittäjä-sairaanhoitaja, Ristijärvi Toppinen Helinä, perushoitaja, Kontiomäki Willa Wanhan saneerauksen harjannostajaisia vietettiin Tarjolla oli hernesoppaa ja haitarinsoittoa. Paikalla oli noin 40 henkilöä. kustannustasolla, jotta mahdollisimman moni nuori voisi osallistua. Paltamon kansalaisopisto oli osaltaan rahoituksen takana. Kiitokset kaikkien mukana olleiden puolesta! Koska nuoret osaavat myös olla kriittisiä, tuli järjestäjille palautetta: leirin olisi pitänyt olla pitempi kuin neljä päivää. Teksti: Merja Koskela Kuvat: Kaisu Haverinen Kantaisän, vas. Oskari Kuutti, ukkokumppanit leiritulilla aloittamassa nauriilla jonglöörausta. Taustalla olevista kainuulaisista kantaemo lausui: Luulenpa että meitä siunataan perillisillä. Näen riuskoja miehiä ja hyöteitä naisia, lapsosia kuni pulmusia. Kansa kasvavi vielä Kainuun mailla. Ukot aloittavat hyllyvän suon ylitystä voltein ja pukkihypyin. Tytöt tekevät pyramidia kenraaliharjoituksessa ensi kertaa muinaisasuissaan. Ylinnä kantaemoa esittänyt Tuuli Risku.

8 8 Ristijärvi tiedottaa Siioninvirsiseurat Jokikylässä Cinta Hermo ja Johanna Rusanen Pirtillä Konserttiyleisöä Pirtillä II Veisuuvestivaali Jaakko Löytty ja Cinta Hermo Rospev-kuoro Petroskoista Piirpauke, Johanna ja Cinta konsertin jälkitunnelmissa Piirpauken Ismaila Sane ja Ville Herrala Pirtillä Ville Rusanen, Johanna Rusanen, Pertti Rusanen, Eero Väätäinen Virsiluentojen yleisöä Seurakuntakodilla Toivevirsien yhteisveisuut IX Nuori Teatteri koulutustapahtuma Ohjaaja Heikki Törmi ja oppilas Iivari Koutonen. Luova tauko Harjoitukset Esityksen jälkeen Opettaja Esa Pakarinen jr. ja oppilas Ilkka Tolonen

9 Ristijärvi tiedottaa KUNNALLISVAALIT MAAKUNTAVAALIT Ennakkoäänestys Vaalipäivä Yhdessä eteenpäin ja yhteistoimin vähäosaisetkin huomioiden. RISTIJÄRVI HYVÄKSI ASUA Vasemmistoliitto r.p. Kunnallisvaaleissa valitaan alkavalle valtuustokaudelle Ristijärven kunnanvaltuustoon 17 jäsentä. Maakuntavaaleissa valitaan Kainuun maakuntavaltuustoon 39 jäsentä neljäksi vuodeksi. Kuvaja Eero eläkeläinen Heikkinen Kalevi eläkeläinen, Linnanherra Heikura Maarit hoitoapulainen 9 Vaalipalvelu puh /Kalevi Juntunen Anja tuntiopettaja Härkönen Rauni yrittäjä Ennakkoäänestyspaikkana on Yhteispalvelupiste (Aholantie 25). Ennakkoäänestyspaikka on avoinna arkisin klo ja la su klo Huom! Maakuntavaaleissa voidaan äänestää vain kyseisten Kainuun maakunnan yhdeksän kunnan alueella, ei muualla Suomessa tai ulkomailla. Vaalipäivän äänestys toimitetaan klo Vaalipäivän äänestyspaikka on Yhteispalvelupiste, Aholantie 25. Keskusvaalilautakunta TULEVAISUUDEN HYVINVOINTI RAKENNETAAN TÄNÄÄN Kansallinen Kokoomus r.p. Kunnallisvaaliehdokkaat Maakuntavaaliehdokkaat TASA-ARVON JA OIKEUDENMUKAISUUDEN PUOLESTA KOMMUNISTINEN TYÖVÄENPUOLUE Ala-Hiiro Mika pääluottamusmies, opistoupseeri Tolonen Arto metsänhoitaja (sit.) Ala-Hiiro Mika pääluottamusmies, opistoupseeri (sit.) MÖTTÖNEN ANNELI myyjä (sit.) Tolonen Tarja yrittäjä-sairaanhoitaja 7 Tähkäpää Liisa yrittäjä Tolonen Kaisa yrittäjä-terveydenhoitaja MALINEN ANITTA ompelija

10 10 Ristijärvi tiedottaa Ristijärven keskustan vaaliteemat 2004 Kunta on uusien haasteiden edessä Kainuun hallintomallin takia. Tilanteesta selviytymiseen tarvitaan hyvää yhteistyötä kaikkien kunnan päättäjien ja viranhaltijoiden kesken. *Valtuuston asemaa päätöksenteossa on selkeytettävä. *Tulevissa päätöksissä tarvitaan tarkkaa taloudenpitoa. * Myöskin syrjäkylien elämän mahdollistavien päätösten tekemistä. *Peruspalveluiden saatavuudesta on huolehdittava kaikille kuntalaisille tasapuolisesti. Centern. Med dig TAVALLISEN HYVIÄ RISTIJÄRVELÄISIÄ Keskustan Ristijärven kunnallisjärjestö tekee tulevalla vaalikaudella kaiken mahdollisen ristijärveläisten ihmisten hyväksi käytettävissä olevien voimavarojen mukaan. MEITÄ ON 19 EHDOKASTA, IHAN TAVALLISEN HYVIÄ RISTIJÄRVELÄISIÄ, TEIDÄN KÄYTÖSSÄNNE Yrjö Kurkinen kunnallisjärjestön puheenjohtaja puh Suomen Keskusta r.p. puoluetoimisto@keskusta.fi Kainuun Maakuntavaalit Ristijärveläiset ehdokkaat Vasemmistoliitto r.p. Kansallinen Kokoomus r.p. Suomen Keskusta r.p Heikkinen Kalevi eläkeläinen Linnanherra Ala-Hiiro Mika pääluottamusmies, opistoupseeri (sit.) Heikkinen Hilkka yrittäjä Kemppainen Heikki yhteiskuntatieteiden maisteri Härkönen Rauni yrittäjä Tolonen Kaisa yrittäjäterveydenhoitaja Heikkinen Matti levyseppähitsaaja Kurkinen Yrjö kiinteistönhoitaja, eläkeläinen Juntunen Anja tuntiopettaja Heikkinen Mauno maanviljelijä Kuvaja Eero eläkeläinen Kemppainen Eeva emäntä

11 Ristijärvi tiedottaa Kunnallisvaalit Maakuntavaalit TAVALLISEN HYVIÄ RISTIJÄRVELÄISIÄ SUOMEN KESKUSTA R.P Heikkinen Erkki kiinteistönhoitaja Heikkinen Hilkka yrittäjä Heikkinen Matti levyseppä-hitsaaja Heikkinen Mauno maanviljelijä 16 Härkönen Jorma maanviljelijä 17 Jokela Markku merkonomi 18 Karppinen Leila maanviljelijä 19 Kemppainen Anu suurtalousesimies Kemppainen Heikki yhteiskuntatiet. maisteri 21 Kemppainen Jaana perushoitaja 22 Kemppainen Martti metsätalousinsinööri 23 Kemppainen Pekka maatalouslomittaja 24 Kurkinen Kaarlo metsuri Kurkinen Yrjö kiinteistönhoitaja, eläkeläinen 26 Kuvaja Juhani levyseppä-hitsaaja 27 Oikarinen Olavi maanviljelijä 28 Oikarinen Paavo nuohoojamestari, yrittäjä 29 Tolonen Helka myyjä 30 Vuoti Marketta meijeristi 576 Kemppainen Eeva emäntä

12 12 Ristijärvi tiedottaa Ristijärven kunnassa 24. lokakuuta 2004 toimitettavia kunnallisvaaleja varten laadittu ehdokaslistojen yhdistelmä Rauhan ja Sosialismin Kansallinen Vasemmistopuolesta - Kokoomus r.p. liitto r.p. Suomen Keskusta r.p. Kommunistinen Työväenpuolue r.p Möttönen Ala-Hiiro Heikkinen Heikkinen Heikkinen Heikkinen Anneli Mika Kalevi Erkki Hilkka Matti myyjä, SIT. pääluottamusmies eläkeläinen kiinteistönhoitaja yrittäjä levyseppä-hitsaaja opistoupseeri, SIT Malinen Tolonen Heikura Heikkinen Härkönen Jokela Anitta Arto Maarit Mauno Jorma Markku ompelija metsänhoitaja, SIT. hoitoapulainen maanviljelijä maanviljelijä merkonomi Tolonen Juntunen Karppinen Kemppainen Kemppainen Tarja Anja Leila Anu Heikki yrittäjä-sairaanhoitaja tuntiopettaja maanviljelijä suurtalousesimies yhteiskuntatieteiden maisteri Tähkäpää Kuvaja Kemppainen Kemppainen Kemppainen Liisa Eero Jaana Martti Pekka yrittäjä eläkeläinen perushoitaja metsätalousinsinööri maatalouslomittaja Vaalilain 44 :n mukainen kuulutus RISTIJÄRVEN KUNNASSA 24. lokakuuta 2004 pidettäviä kunnallisvaaleja varten laadittu ehdokaslistojen yhdistelmä on nähtävillä kunnan virallisella ilmoitustaululla, kunnanvirastossa, kirjastossa ja Yhteispalvelupisteessä. Yhdistelmiä on saatavana Yhteispalvelupisteestä Kurkinen Kurkinen Kuvaja Kaarlo Yrjö Juhani metsuri kiinteistönhoitaja, levyseppä-hitsaaja eläkeläinen Oikarinen Oikarinen Tolonen Olavi Paavo Helka maanviljelijä nuohoojamestari, myyjä yrittäjä 30 Vuoti Marketta meijeristi Keskusvaalilautakunta

13 Ristijärvi tiedottaa 13 ELÄINLÄÄKÄRIPÄIVYSTYS LOKAKUU-JOULUKUU 2004 Viikonloppupäivystykset: Hyrynsalmi Suomussalmi Paltamo Puolanka Hyrynsalmi Suomussalmi Paltamo Puolanka Hyrynsalmi Suomussalmi Paltamo Puolanka Arki-iltapäivystykset: maanantai Puolanka tiistai Hyrynsalmi keskiviikko Suomussalmi torstai Paltamo Päivystys alkaa klo ja päättyy klo Eläinlääkärit: Marja Pietikäinen Puolanka puh autop Reetta Lehtinen Hyrynsalmi puh autop (soiton siirto) Marko Bogdanoff Suomussalmi puh autop Jyrki Lappalainen Paltamo puh autop (soiton siirto) Lista on alustava. Muutoksista tiedotetaan eläinlääkäreiden puhelimissa olevissa puhelinvastaajissa. Seurakunta tiedottaa Torstaina aloittaa Kun suru kohtaa -opintopiiri kokoontumisen klo 13 srk-kodilla. Kokoontumisia 5 8 osallistujien toiveiden mukaan. Ensimmäisellä kerralla sovitaan jatkokokoontumisten ajankohdat. Sunnuntaina vietämme perinteistä Naisten Päivää klo 10 Ehtoolliskirkko, saarnaa past. Leila Ikonen Oulusta klo ruokailu srk-kodilla klo Rovasti Airi Huotari puhuu aiheesta Erilaisina elämässä klo kahvit ja pienet seurat ruoka +kahvit 7 e, lähetyksen mattoarpajaiset Tervetuloa! Sunnuntaina AVIOPARIEN KIRKKOPYHÄ RISTIJÄRVELLÄ klo 10 Ehtoolliskirkko, saarnaa khra Hannes Seppänen Puolangalta. Jumalanpalveluksen jälkeen ruokailu ja avioliiton hoitamiseen liittyvää ohjelmaa srk-kodilla. Ohjelmavastuussa Senja ja Hannu Haverinen Paltamosta ja Terttu ja Seppo Kyllönen Kuhmosta. Mukana myös Seppo Holapan lauluryhmä. Tapahtumaan kutsutaan mukaan aviopareja koko Kainuun alueelta, joten ilmoittautuminen välttämätön, myös ristijärveläisiltä, ruokailun järjestämiseksi mennessä kirkkoherranvirastoon puh Ruoka + kahvi 7 e/henkilö, 14 e/pariskunta, alle kouluikäiset lapset ilmaiseksi. Lastenhoito järjestetty. Kainuun OSKU 2004 Vaarankyläntie Paltamo , MUKAAN TOIMINTAAN Toimintavuoden loppu on Kainuun OSKUlle kiireistä aikaa; tulevan vuoden kansalaisverkon toimintaa suunnitellaan eteenpäin, syksyn koulutuskausi on alkanut, verkon sisältöä ja www-sivuja uudistetaan, uuden ohjelman julkaisu on pian käsillä, osallistumme laajakaistaselvitystyöhön, ylläpidämme verkkoa ja sisäisiä introja jne. Nyt kannattaa ehdottomasti käyttää verkon ja hankkeen tarjoamat maksuttomat mahdollisuudet yhteistyöhön ja koulutuksiin, sillä tulevana vuonna toimintaa tullaan organisoimaan keskitetympään suuntaan, palvelujen siirrettävyyteen ja yhdenmukaistamiseen. Verkon käyttö ja koulutustoiminta säilyy maksuttomina ja kioskipisteiden tukemista jatketaan edelleen. Pian suomenkielisenä julkaistava FirstClass Client 8.0 ohjelmaversio tuo monia uusia ominaisuuksia sähköpostiin, chat-toimintoon, viestialueiden ja introjen toimintoihin. Näitä ominaisuuksia on mm. keskustelun hallinta, puheviestit ja taulukointi. Ohjelman suunnittelussa on kiinnitetty huomiota web- ja client-sovellusten yhteensovittamiseen. Verkon sisältöä pyritään kehittämään kaiken aikaa palvelevammaksi sähköisen asioinnin kanavaksi. Käyttäjien kommentit ja ehdotukset verkon sisällöstä ja kehittämisestä on arvokasta palautetta, jota toivomme saavamme runsaasti. Sisältöön tehdään loppuvuodesta muutoksia yksinkertaistaen rakennetta viestialueiden syvyyttä vähentämällä. Verkko tarjoaa ja mahdollistaa maksuttoman kanavan tiedottamiseen, esittelyihin ja kotisivutilaan hankealueen yhdistyksille, hankkeille jne., joten sitä kannattaa ehdottomasti käyttää. Ottakaa yhteyttä, niin suunnitellaan yhdessä räätälöity ja palveleva alue käyttöönne. Opastamme myös alueen helppoon ylläpitoon. Käyttäjiä on tällä hetkellä noin 4000 henkilöä. Yli 200 järjestettyyn koulutukseen on osallistunut n henkilöä (tilasto elokuu/04). Syksyn runsas koulutusjakso on aloitettu, mikä lisää käyttäjiä huomattavasti. Netti- eli kioskipisteitä on 59 kappaletta, joissa toimii 87 asiakaspäätettä. Pisteitä tuetaan linjayhteyskuluissa ja olemme tänä vuonna avustaneet lisäksi pisteiden perustamisessa ja ylläpidossa antamalla opastusta käytännönjärjestelyissä sekä asennustuella. Kioskipisteillä järjestetään myös koulutuksia. Palautteiden mukaan pisteet koetaan tärkeänä asiointia helpottavana tekijänä ja niissä toteutetut koulutukset hyödyllisinä yksilöllisyyden vuoksi. Pisteet nähdään yhteydenpitovälineinä ja mahdollisuuksina palvelujen saatavuudelle. Kainuun OSKUn tavoite kioskipisteiden kautta on tasa-arvoisemman aseman ja uusien mahdollisuuksien luominen mm. sähköisille palveluille. Pisteillä pyritään ehkäisemään myös pitkistä välimatkoista aiheutuvaa syrjäytymistä tuomalla mahdollisuus ja toiminta lähemmäksi kuntalaista. Yhteistyötahojen panos tämän tavoitteen saavuttamisessa on arvokasta. Yhteystietomme: Kainuun OSKU 2004, Vaarankyläntie 7, Paltamo Projektipäällikkö Vuokko Juntunen p , vuokko.juntunen@kainuunosku.net Verkkokouluttajat: Hyrynsalmi Kajaani ja Kuhmo Paltamo Puolanka Ristijärvi Sotkamo Suomussalmi Tekninen tuki ma pe klo p Sähköposti: asiakaspalvelu.kainuu@kainuunosku.net Internet: Terveisin Kainuun Osku 2004 Vuokko Juntunen Projektipäällikkö Keskiviikkona Keskiviikkokerho saa vieraita Hyrynsalmelta. Aloitamme klo ruokailulla. Yhteistä ohjelmaa ja arpajaiset. Päätöskahvit noin klo 13. Ruoka + kahvit 5e/henkilö Sateisesta kesästä huolimatta kokoonnuimme muutaman kerran luontoseuroihin. Ristijärvellä on upeat maisemat jylhine vaaroineen ja kirkkaine vesistöineen. Kesäisen luonnon keskellä saimme virkistyä ja olla Suuren Luojan hoidossa. Jumalan sana, virret ja yhdessä tekeminen antoivat meille kaikille hienon ja hoitavan kokemuksen Jumalan perheväen yhteydestä. Kuva Lakivaaran laavulta. Seurakunnan äiti-lapsi-piiri on kokoontunut Pirkko Väisäsen johdolla. Äidit ovat kokeneet toiminnan hyvin merkitykselliseksi ja mielekkääksi. Toiminta jatkuu syksyllä.

14 14 Ristijärvi tiedottaa Ristijärven kirjastossa siirryttiin Origo-kirjastojärjestelmään syyskuun puolivälissä, samoin Hyrynsalmella ja Puolangalla. Asiakkaita varten kirjastossamme on yleisöpääte, jolta aineistotiedonhakujen lisäksi voit henkilökunnalta saatavalla asiakastunnuksella selata omia lainojasi sekä tehdä uusintoja ja varauksia. Kotikoneelta onnistuvat samat toimet osoitteessa Syyskuussa osa ala-asteen oppilaista tutustui kirjastossa metsäviikkoon liittyvään Metsä vastaa: kotimaan metsistä kaukaisuuksiin -näyttelyyn. Samalla nähtiin Kainuun Museon kiertonäyttely Hirvenmetsästys Kainuussa. Kirjastolla on vuoden 2004 yhtenä tavoitteena järjestää kirjastonkäytönopetusta kaikille peruskoulun ikäluokille. Tavoitteen toteutumiseksi toivon opettajien ja oppilaiden pohtivan, millaista opastusta tahtoisitte. Toiveet voitte esittää ja vierailuajankohdista sopia allekirjoittaneen kanssa. Lukukeskus ja Suomen Kirjastoseuran lastenkirjastotyöryhmä ovat kutsuneet kaikki Suomen päiväkodit ja kirjastot viettämään yhteistä Lukuleikkikuuta Sadun päivän aatosta isänpäivään. Kirjasto kutsuu päiväkodin ja esikoulun tutustumaan Lukuleikkikuun kirjanäyttelyyn Näyttelyn äärellä voidaan jutella vaikka omista mielikirjoista, etsiä mieluista katseltavaa ja luettavaa ja oppia samalla, miten kohdellaan kirjoja kauniisti ja kunnioittavasti. Pohjoismaista kirjastoviikkoa vietetään Tuona aikana kirjastossa on esillä Hans Christian Andersenin tuotantoa. Ämmäinviikolla kirjastossa vierailee vapaa dramaturgi-ohjaaja-toimittaja Miisa Lindén. Vieraamme on aloittanut teatterityöt näyttelijänä, ensin Ahaa Teatterissa, sitten vierailijana mm. Teatteri 2000:ssa, Kouvolan teattereissa ja Seinäjoen kaupunginteatterissa. Tv-sarjassa Metsolat hän oli mukana sekä näyttelijänä että yhtenä käsikirjoittajista. Riitun poika Kalle on Lindénin käsikirjoittama ja henkilöohjaama tv-dokumentti, jossa oli Kalle Päätalon itsensä lisäksi toisena päähenkilönä näyttelijä Pirjo Leppänen. Dramatisointeja ja ohjauksia Turun kaupunginteatterille ovat Nalle Puh ja Pekka Töpöhäntä ja kellarijengi, Rovaniemen teatterille Huonemiehen poika ja Täysi tuntirahan sekä Annikki Kariniemen Poro-Kristiina. Kajaanin kaupunginteatterissa esitettävä lastennäytelmä Loru-Lotta on alkuperältään Lindénin käsialaa. Lisäksi hän on opettanut draamallista ajattelua ja käsikirjoittamista esim. Päätalo Instituutissa Taivalkoskella. Gummerukselle hän on toimittanut kolme Päätalo-kirjaa: Vikke Nilon tarina, Isäni Hermanni ja tänä syksynä julkaistu Riitun poika. Yksi ilta ei riittäisi tämän ja kaiken muun tehdyn käsittelemiseen, joten keskitymme: Ollaan hetki Kallen kanssa kirjastossa Ämmäinviikolla torstaina klo 18.00, jolloin Miisa Lindén kertoo uudesta kirjasta Riitun poika sekä Päätalon tuotannon toimittamisesta ja tulkitsemisesta. Tervetuloa mukaan! Maritta Karjalainen kirjastosihteeri Jälkijutut On myllyvideota katsella nyt soma Kun Einolla on rustattuna siihen laulu oma Melodiaa lainattu vain jostakin on vähän Oikein hyvin soveltuu se sanoitukseen tähän Saa kannustusta mukavasti siinä talkooväki Kun haravakin paketista päivänvalon näki Kahvinkeittäjänkin pitää pieni hetki joutaa Myllytasanteelta oma palkintonsa noutaa Viulut siellä soivat, sekä harmonikat Konemiehet toisillensa kertoi kaikki kikat Lätynpaistoon itselläkin oisi ollut pesti Vaan lomareissun mokoma, liian kauan kesti Heikkis-Muori KIRJASTO NÄYTTÄMÖTAITEET Sirkuskoulu la su klo Keskuskoulu, sali. Matti Harju. Enintään 20 opiskelijaa. Ilm mennessä. KÄDENTAIDOT Ompelu ma klo tekstiilityöluokka, Keskuskoulu 3 KERROS. Sirkka Kinnunen. Villasta tontuksi la su klo tekstiilityöluokka, Keskuskoulu 3 KERROS. Anneli Karhapää. Valmistetaan kuivahuovuttamalla ilman vettä ja saippuaa tonttuja ym. hahmoja. Enintään 14 opiskelijaa. Ilm mennessä Metallityöt/-taonta ke klo puutyöluokka, Keskuskoulu KELLARI. Erkki Sutinen. Huom. Remontin vuoksi kurssi siirtyy pidettäväksi keväällä Pajunpunontaa aloittelijoille la su klo Maamieskoulu. Anu Leinonen. Punotaan pajusta pieniä taso- tai lieriöpunontatöitä esim. kukkatukia, amppeleita, palloja ym. Ota kurssille mukaan pajua, oksasakset, puukko, mitta, styroksia, kukkalankaa ja piikki. Ilm mennessä. PALTAMON KANSALAISOPISTO puh Ilmoittautua voi joko puhelimitse, suoraan toimistoon, internetin kautta tai sähköpostitse kansalaisopisto@paltamo.fi tai FirstClass/Tervetuloa Kainuuseen/Palvelut ja Toiminta/Koulut ja kurssit/kansalaisopistot. YHTEISKUNNALLISET AINEET Lastenhoitokurssi to klo Keskuskoulu, tavallinen luokka, Niina Korkeala. Huom. Muutos ensimmäinen kokoontuminen to klo 17.00, jolloin sovitaan muista kokoontumisajoista. Kurssi suoritetaan osallistumalla opetukseen (36 h), tekemällä ennakkotehtävät (20 h) ja suorittamalla harjoittelu (4 h) hyväksytysti. Kurssin kokonaiskesto 60 tuntia (2 ov). Kurssin tavoitteena on antaa perustaitoja lasten hoito- ja leikkitilanteisiin, tietoa eri-ikäisten ja erilaisten lasten toiminnoista ja tarpeista. Mannerheimin Lastensuojeluliitto perii 3 e materiaalimaksun. Yhteistyössä MLL:n Kainuun piirin kanssa. TIETOTEKNIIKKA JA TIETOLIIKENNE Nuorten ATK ke klo Keskuskoulu, atk-luokka. Kosti Nikkinen. Kurssi jakaantuu tietotekniikan perusteisiin, internettiin, kuvankäsittelyyn, kotisivun ja lehdenteko -jaksoihin. Kurssin alussa laaditaan opiskelijoiden kanssa opetussuunnitelma. Enintään 16 opiskelijaa. Seniorit verkkoon ja muita atktaitoja ma klo Keskuskoulu, atk-luokka. Kosti Nikkinen. Tietotekniikkakurssi varttuneille. Perehdytään tietotekniikan perusteisiin, tekstinkäsittelyyn, internettiin ja sähköpostiin. Tule kurssille, pysyt ajan tasalla. Entiset ja uudet opiskelijat mukaan. Enintään 16 opiskelijaa Tietokoneen käyttäjän A-kortti ma klo Keskuskoulu, atk-luokka. Kosti Nikkinen. Haluatko atk-taidoillesi virallisen todistuksen? Tällä kurssilla voi suorittaa A-ajokorttitutkinnon, joka koostuu 7 erillisestä kokeesta. Voit suorittaa osasuorituksena, joka muodostuu neljästä kokeesta. Oppikirjana käytetään Tietokoneen käyttötaito-ajokorttitutkinnon peruskirjaa. Kurssi sopii myös Noste-ohjelmaan oikeutetuille. Digitaalikameran käyttö, digitaalisten kuvien käsittely, kuvien skannaus. Diaesityksen teko cd:lle ke klo Keskuskoulu, atk-luokka. Kosti Nikkinen. Muokataan kuvia Photoshop-ohjelman avulla. Tehdään kuvista Power- Point esitys ja tallennetaan cd:lle. KUDONTAPIIRI RISTIJÄRVI, Mustavaara Nevala Kurssi pidetään, jos tarpeellinen määrä opiskelijoita ilmoittautuu mennessä. Ilm. Paltamon kansalaisopisto Paltamon kunta/sivistystoimi Paltamon kansalaisopisto osastopäällikkö/rehtori Paavo Nuortimo Vaarankyläntie Paltamo puh. (08) / faksi: (08) Myllylaulu 2004 On tullut aika heinäkuun, taas myllyn ratas pyörii Torvenkoski kohisee ja myllyväki hyörii Nyt nokipannukahvit saa, kun Eeva meille kiehauttaa Ja palan painikkeeksi letut, makkarat On tänne saatu vanhan mallin nuhvit sekä verkut Valmetit ja majurit, ne isäntien herkut Ei ollut vielä turboja, ei myöskään nelivetoja Kun kyntöhommat pollen jälkeen hoideltiin Emännät on sytyttäneet pyykkipadan aidon He myöskin opettavat meille saippuanteon taidon Kun pyykkilautaa rapsuttaa, se vanhat muistot mieleen saa Ei pyykinpesun romantiikkaa kauniimpaa On täällä tänään joukossamme Konsta Pylkkänenkin Me saamme kuulla ajatuksen, ehkä sinisenkin Ei Kainuun murteen taitajaa, kai löytyä voi aidompaa Kun Joakko Heikkinen nyt peäsöö alakamaan Nousee savu hiilimiilun jälleen Karppalassa Sen Taavetti ja pojat teki Eetun valvonnassa Kun yhteen hiileen puhaltaa, niin aina jotain aikaan saa Sen uvalaiset tajunneet on ennenkin Kirjoitti ja esitti Pellonpeäläenen Sävel laulusta Tanssit Tippavaarassa

15 Ristijärvi tiedottaa 15 STREETDANCE-KURSSIT VUOKATISSA! Aika = ke la Paikka = Vuokatin urheiluopisto, pallohalli KURSSIT Alkeet ke klo to klo Jatko pe klo la klo Hinta: 8 e/kurssi, 15 e/kaikki kurssit Ilmoittautuminen mennessä puh /Tanja Koistinen Senioriasuntojen rakentaminen Ristijärven ensimmäisten senioriasuntojen rakentaminen käynnistyy aikataulun mukaisesti Asunnot rakennetaan Ristijärven ydinkeskustaan ns. Kalliopellon tontille. Suunnitelmien mukaan kohde sisältää kaksi rivitaloa, joissa on yhteensä kymmenen asuntoa. Kohteiden pääsuunnittelijana toimii arkkitehtitoimisto Juhani Romppainen Oy ja rakennuttajana Seniorpolis Oy. Asunnoista rakennetaan ns. elämänkulkuasuntoja, joilla tarkoitetaan asuntoja, jotka pystyvät muuntumaan asukkaan toimintakyvyn mukaan. Käytännössä muuntuvuudella tarkoitetaan asunnon mitoitusta niin, että esim. pyörätuolia käyttävän asukkaan on mahdollista asua asunnossa tarvitsemiensa apuvälineiden asennuksen jälkeen. Asukkaan toimintakyvyn ollessa hyvä, asunto ei siis juurikaan poikkea normaalista rivitaloasunnosta. Asunnot soveltuvat siten erinomaisesti niin lapsiperheen kuin ikäihmisten kodiksi. Asuntojen suunnittelussa pyritään ns. osallistuvaan periaatteeseen, jolloin tulevien asukkaiden mielipiteitä pyritään huomioimaan suunnittelussa. Parhaillaan ollaan käynnistämässä varsinaista arkkitehtisuunnittelua, joten nyt asunnoista kiinnostuneilla on oiva tilaisuus vaikuttaa toiveittensa mukaisen kodin syntymiseen. Asuntojen suunnittelun etenemisestä tiedotetaan syksyn aikana, mutta lisätietoja saa koska tahansa alla olevista yhteystiedoista. Senioriasunnoista voi tehdä sitomattomia varauksia allekirjoittaneelle. Sitovia varauksia otetaan vastaan lopullisten kustannustietojen selvittyä. Syksyisin terveisin Harri Helenius, projektipäällikkö Ristijärven kunta, Aholantie 19, Ristijärvi , harri.helenius@ristijarvi.fi Terveiset Pyhäntähoidosta Pyhäntäyhteisö on 10-paikkainen, valtakunnallinen kuntoutusyhteisö yli 18-vuotiaille päihteettömään elämäntapaan suuntaaville henkilöille, myös pariskunnille. Haemme joukkoomme koulutuksen saanutta yövalvojaa/lähihoitajaa Ristijärveltä. Teemme pieniä kotitöitä ilman korvausta. Soita ja kysy lisää. Pyhäntähoito, Sotkamontie 71, Ristijärvi Puh: (08) ja Fax: (08) Ristijärveläissyntyinen taidemaalari Tuomo Lukkari lahjoitti taideteoksen Neljä vuodenaikaa entiselle kotikunnalleen Ristijärvelle. Teos on sijoitettu kunnanvaltuustosalin seinälle. Pyhännänkylältä lähtöisin oleva taiteilija on asunut ja työskennellyt vuodesta 1955 alkaen Lahdessa. Tämän kesän kesänäyttelynä Kajaanin taidemuseossa nähtiin Lukkarin Muovienkeleitä ja rasterikuusia, retrospektio-katsaus taiteilijan koko tuotantoon. Lukkari lahjoitti myös Kajaanin taidemuseolle kolmekymmentä teosta uransa eri vaiheilta. Taidemaalari Tuomo Lukkari ja taideteos Neljä vuodenaikaa, kunnanjohtaja Reijo Fredriksson vastaanottamassa lahjoitusta. YHTEISKULJETUKSET Reitti 1. Otanmäki, matkahuolto klo 8.00 Mainua th Kajaani, matkahuolto 8.40 Vuokatin urheiluopisto 9.20 Reitti 2. Ämmänsaari, matkahuolto klo 7.30 Pitämä Kippari 7.35 Hyrynsalmi, matkahuolto 8.00 Ristijärvi, matkahuolto 8.30 Vuokatin urheiluopisto 9.20 Reitti 3. Kuhmo, matkahuolto klo 8.15 Sotkamo matkahuolto 9.00 Vuokatin urheiluopisto 9.20 PÄIVÄN OHJELMA 9.30 Päivän avaus Elina Karvinen Ikäinstituutin toimialapäällikkö, Suomen kansainvälisen senioritanssiliiton puheenjohtaja Vuokatin Urheiluopiston tervehdys Merja Vikström, terveysliikuntakeskuksen johtaja 9.45 Senioritansseja yhteisesti ohjaus Milka Koivisto, Liisa Pikkarainen Liikunnasta hyvinvointia senioritanssista iloista mieltä Elina Karvinen Ruokailu porrastetusti, kala- ja salaattipöytä + päivä keitto materiaaliesittelyt (Kunnossa kaiken Ikää -ohjelma, Kajaanin dementiayhdistyksen muistineuvola, ikääntyvien hammashoitoasiaa...) Senioritansseja yhteisesti, ohjaus Milka Koivisto, Liisa Pikkarainen Kuljetukset kotipaikkakunnille lähtevät Päivän hinta osallistujilta 10 e/hlö, sisältää ruokailun. ILMOITTAUTUMISET mennessä: reitti 1: Aila Tartia-Jalonen, Ikäihmisten kuntoutusneuvola puh , reitti 2: Seija Huotari, Suomussalmen liikuntapalvelut puh , reitti 3: Milka Koivisto, Kuhmon vapaa-aikatoimi, puh ,

16 16 Ristijärvi tiedottaa VAPAA-AIKATOIMI TIEDOTTAA RISTIJÄRVEN KOULUN yu-kilpailut Tulokset: Esikoulu 40 m: 1) Visa Laakso 8,5 2) Olli Kemppainen 9,1 3) Samu Peräjärvi 9,9 4) Antti Huusko 10,3 5) Janne Pääkkö 10,7 6) Jere Juntunen 11,0. I lk tytöt 40 m: 1) Eini Tolonen 8,4 2) Pauliina Oikarinen 8,7 3) Emma Karppinen 8,8 4) Taija Heikkinen 9,3 5) Roosa Koskela 9,5 6) Tiia Niskanen 9,7 7) Elisa Vornanen 9,9 8) Taina Savikko 10,3 9) Silja Hutri 10,4 10) Iiris Heikkinen 11,4. I lk pojat 40 m: 1) Antti Karjalainen 8,3 2) Eetu Heikkinen 8,6 3) Hannes Karjalainen 8,8 4) Severi Kurkinen 9,0 5) Timo Kinnunen 9,4 6) Alpo Kemppainen 9,6 7) Jere Peräjärvi 9,7 8) Aleksi Härkönen 10,5. II lk tytöt 40 m: 1) Kirsi Kemppainen 7,6 2) Elina Karhu 7,7 3) Heidi Kemppainen 8,3 4) Raija Kemppainen 8,4 5) Tiina Hyyryläinen 8,5 6) Sonja Kemppainen 9,0 7) Salla Kaartinen ja Ira Mäkäräinen 9,1 9) Inka Kähkönen 9,7. II lk pojat 40 m: 1) Pyry Laakso 8,2 2) Tommi Mikkonen 8,6 3) Ali Härkönen 10,9. III IV lk tytöt 60 m: 1) Petra Torvinen 10,5 2) Helli Kemppainen 10,9 3) Aune Halkola 11,0 4) Suvi Kurkinen 11,3 5) Kati Mikkonen 11,6 6) Krista Mäkäräinen 11,7 7) Ruut Heikkinen 11,9 8) Mira Pulkkinen 12,1 9) Tinja Leinonen ja Maiju Suutari12,5. III IV lk pojat 60 m: 1) Esko Karjalainen 10,3 2) Nikke Kemppainen 10,5 3) Risto Kemppainen 10,8 4) Markus Oikarinen 11,0 5) Johannes Koskela 11,2 6) Tuomas Kemppainen 11,6 7) Samuli Kaikkonen 13,3. V VI tytöt 60 m: 1) Heli Karhu 9,6 2) Jenni Kilpeläinen 10,0 3) Noora Mikkonen 10,3 4) Eveliina Karppinen 10,5 5) Silja Haapaluoma 10,8 6) Enni Trumf 11,7 7) Piia Mikkonen 11,8 8) Kirsi Tolonen 12,3 9) Johanna Pyykkönen 12,7. V VI pojat 60 m: 1) Aki Valtanen 9,5 2) Atte Leinonen 9,8 3) Aleksi Karppinen 10,0 4) Juha Oikarinen 10,5 5) Henri Kemppainen 10,9 6) Janne Torvinen 11,6. 7 lk tytöt 100 m: 1) Milla Leinonen ) Johanna Määttä 17,9 3) Marja Suutari 28,3. 7 lk pojat 100 m: 1) Petri Torvinen 15,9 2) Juha Oikarinen 16,8 3) Antti Möttönen 19,7 4) Santeri Kurkinen 20,3. 8 lk tytöt 100 m: 1) Anna-Leena Härkönen 15,9 2) Veronika Tuomivaara 16,4. 8 lk pojat 100 m: 1) Jaakko Mäkäräinen 14,1 2) Mikko Oikarinen 15,5 3) Ari Keränen 15,7 4) Jyrki Nurminen 17,3 5) Pasi Heikkinen 18,6. 9 lk tytöt 100 m: 1) Laura Heikkinen 17,8 2) Annika Hyttinen 18,5. 9 lk pojat 100 m: 1) Henri Haapaluoma 12,6 2) Juuso Pätynen 12,7 3) Tuomas Kinnunen 13,5 4) Ville Pääkkönen 16,6. I lk tytöt 300 m: 1) Eini Tolonen 1,14 2) Taina Savikko 1,34 3) Iiris Heikkinen 1,43 4) Elisa Vornanen 2,03. I lk pojat 300 m: 1) Antti Karjalainen 1,15 2) Eetu Heikkinen 1,22 3) Hannes Karjalainen 1,33 4) Aleksi Härkönen 1,40 5) Alpo Kemppainen 1,49. II lk tytöt 300 m: 1) Elina Karhu 1,15 2) Raija Kemppainen 1,22 3) Ira Mäkäräinen 1,31 4) Inka Kähkönen 1,43. III IV lk tytöt 600 m: 1) Petra Torvinen 2,26 2) Aune Halkola 2,37 3) Heli Pyykkönen 2,41 4) Riitta-Liisa Hutri 2,43 5) Ruut Heikkinen 3,02 6) Mari Karppinen 3,05 7) Anne Valtanen 3,23. III IV lk pojat 300 m: 1) Markus Oikarinen 2,32 2) Nikke Kemppainen 2,33 3) Johannes Koskela 2,35 4) Samuli Kaikkonen 3,04. V VI lk tytöt 600 m: 1) Heli Karhu 2,24 2) Laura Leinonen 2,39 3) Eveliina Karppinen 2,53 4) Piia Mikkonen 3,04 5) Kirsi Kemppainen 3,05. V VI lk pojat 600 m: 1) Samu Heikkinen 2,20 2) Juha Oikarinen 2,28 3) Janne Torvinen 2,43 4) Markus Heikkinen 2,45 5) Juha Pääkkönen 2,48. VII lk tytöt 800 m: 1) Johanna Määttä 5,38 2) Marja Suutari 8,02. VII lk pojat 800 m: 1) Petri Torvinen 3,07 2) Jussi Pyykkönen 3,27 3) Santeri Kinnunen 4,52. VIII lk tytöt 800 m: 1) Milla Suutari 3,44. VIII lk pojat 800 m: 1) Jaakko Mäkäräinen 2,28 2) Jyrki Nurminen 3,17 3) Joonas Möttönen 3,33. IX lk tytöt 800 m: 1) Laura Heikkinen 3,40. IX lk pojat 800 m: 1) Juuso Pätynen 2,39 2) Henri Haapaluoma 2,40 3) Tuomas Kinnunen 2,42 4) Toni Kemppainen 3,08 5) Juho Pyykkönen 3,12. Esikoulu pituus: 1) Visa Laakso 182 2) Olli Kemppainen 170 3) Janne Pääkkönen 133 4) Samu Peräjärvi 133 5) Jere Juntunen 130 6) Antti Huusko 129. I lk tytöt pituus: 1) Eini Tolonen 267 2) Taija Heikkinen 185 3) Emma Karppinen 179 4) Pauliina Oikarinen 171 5)Silja Hutri 164 6) Taina Huusko 162 7) Elisa Vornanen 162 8) Tiia Niskanen 159 9) Iiris Heikkinen ) Roosa Koskela 150. I lk pojat pituus: 1) Antti Karjalainen 230 2) Eetu Heikkinen 196 3) Severi Kurkinen195 4) Hannes Karjalainen 192 5) Jere Peräjärvi 186 6) Timo Kinnunen 160 7) Alpo Kemppainen 154 8) Aleksi Härkönen 152. II lk tytöt pituus: 1) Elina Karhu 219 2) Susanna Kemppainen 214 3) Heidi Kemppainen 213 4) Raija Kemppainen 194 5) Salla Kaartinen 181 6) Sonja Kemppainen 174 7) Ira Mäkäräinen 163 8) Inka Kähkönen 115. II lk pojat pituus: 1) Tommi Mikkonen 225 2) Pyry Laakso 214 3) Ali Härkönen 114. III IV lk tytöt pituus: 1) Jaana Kaltygina 327 2) Aune Halkola 283 3) Suvi Kurkinen 274 4) Petra Torvinen 250 5) Ruut Heikkinen 249 6) Heli Möttönen 248 7) Heli Pyykkönen 245 8) Tytti Tolonen 244 9) Krista Mäkäräinen ) Mari Karppinen ) Anne Valtanen ) Tinja Leinonen ) Minna Torvinen ) Kati Mikkonen ) Mira Pulkkinen ) Maiju Suutari ) Tiina Heikkinen ) Anni Kähkönen 133. III IV lk pojat pituus: 1) Esko Karjalainen 293 2) Nikke Kemppainen 279 3) Hannu Kemppainen 277 4) Joel Juntunen 260 5) Tuomas Kemppainen 248 6) Johannes Koskela 246 7) Ville Mähönen 245 8) Risto Kemppainen 229 9) Arttu Heikkinen ) Samuli Kaikkonen ) Markus Oikarinen ) Vertti Tuomivaara ) Janne Härkönen ) Henri Tolonen 136. V VI lk tytöt pituus: 1) Heli karhu 316 2) Jenni Kilpeläinen 293 3) Noora Mikkonen 290 4) Marja Leinonen 281 5) Laura Kemppainen 274 6) Silja Haapaluoma 266 7) Noora Härkönen 262 8) Eveliina Karppinen 260 9) Elsa Mertanen ) Kirsi Tolonen ) Piia Mikkonen ) Johanna Pyykkönen 13) Meri Heikkinen ) Kirsi Kemppainen ) Marjo Mäkäräinen ) Laura Leinonen ) Johanna Leimu ) Marjut Mäkäräinen ) Elina Leimu 146. V VI pojat pituus: 1) Atte Leinonen 308 2) Aki Valtanen 301 3) Aleksi Karppinen 300 4) Simo Niskanen 290 5) Henri Kemppainen 278 6) Teemu Inkinen 259 7) Juha Pääkkönen 214 8) Niko Oikarinen 176. VII lk tytöt pituus: 1) Johanna Määttä 259 2) Milla Leinonen 234 3) Marja Suutari 141. VII lk pojat pituus: 1) Petri Torvinen 357 2) Juha Oikarinen 331 3) Miikka Keränen 310 4) Harri Heikkinen 309 5) Tuomas Möttönen 272 6) Antti Möttönen 248. VIII lk tytöt pituus: 1) Anna- Leena Härkönen 334 2) Milla Suutari 309 3) Ilona Heikkinen 301. VIII lk pojat pituus: 1) Jaakko Mäkäräinen 423 2) Ari Keränen 345 3) Jyrki Nurminen 320 4) Joonas Möttönen 288 5) Pasi Heikkinen 216. IX lk tytöt pituus: 1) Suvi Pyykkönen 350 2) Salla-Mari Kemppainen 318 3) Laura Heikkinen 295 4) Mervi Leinonen 257 5) Essi Härkönen 165. IX lk pojat pituus: 1) Henri Haapaluoma 480 2) Tuomas Kinnunen 422 3) Juuso Pätynen 384 4) Heikki Pulkkinen 352 5) Olli Karppinen 340 6) Ville Pääkkönen 242. Esikoulu pallonheitto: 1) Visa Laakso 13,36 2) Jere Juntunen 12,47 3) Janne Pääkkö 11,85 4) Olli Kemppainen 8,50 5) Antti Huusko 7,80 6) Samu Peräjärvi 6,25. I lk tytöt pallonheitto: 1) Eini Tolonen 15,89 2) Elisa Vornanen 15,21 3) Taina Savikko 9,54 4) Emma Karppinen 9,43 5) Tiia Niskanen 9,17 6) Roosa Koskela 9,10 7) Silja Hutri 8,31 8) Taija Heikkinen 7,91 9) Pauliina Oikarinen 5,94 10) Iiris Heikkinen 5,45. I lk pojat pallonheitto: 1) Antti Karjalainen 18,69 2) Severi Kurkinen 17,06 3) Eetu Heikkinen 16,52 4) Hannes Karjalainen 10,56 5) Aleksi Härkönen 7,77 6) Alpo Kemppainen 6,69 7) Jere Peräjärvi 6,19. II lk tytöt pallonheitto: 1) Elina Karhu 14,73 2) Salla Kaartinen 13,92 3) Heidi Kemppainen 10,10 4) Raija Kemppainen 9,65 5) Ira Mäkäräinen 9,50 6) Sonja Kemppainen 9,15 7) Inka Kähkönen 8,02. II lk pojat pallonheitto: 1) Pyry Laakso 24,70 2) Ali Härkönen 19,06 3) Taneli Heikkinen 17,80. III IV lk tytöt kuula: 1) Riitta- Liisa Hutri 5,63 2) Suvi Kurkinen 5,58 3) Helmi Möttönen 4,67 4) Ruut Heikkinen 3,84 5) Anni Kähkönen 2,07. III IV lk pojat kuula: 1) Esko Karjalainen 6,14 2) Joel Juntunen 596 3) Nikke Kemppainen 5,60 4) Tuomo Leinonen 5,25 5) Jori Valtonen 5,22 6) Miikka Moilanen 4,71 7) Risto Kemppainen 4,34 8) Johannes Koskela 4,17 9) Janne Härkönen 4,04 10) Vertti Tuomivaara 3,98 11) Samuli Kaikkonen 3,89 12) Markus Oikarinen ) Henri Tolonen 3,04. V VI lk tytöt kuula: 1) Heli Karhu 7,57 2) Marjo Mäkäräinen 6,13 3) Kirsi Kemppainen 6,13 4) Marja Leinonen 6,05 5) Silja Haapaluoma 5,89 6) Eveliina Karppinen 5,19 7) Elsa Mertanen 5,10 8) Laura Kemppainen 5,04 9) Noora Härkönen 4,84 10) Enni Trumf 4,63 11) Henna Kemppainen 4,60 12) Kati Kähkönen 4,59 13) Meri Heikkinen 4,46 14) Piia Mikkonen 4,23 15) Maiju Okkonen 4,12 16) Kirsi Tolonen 4,10 17) Elsa Mertanen 4,04 18) Johanna Leimu 3,87 19) Elina Leimu 3,80 20) Marjut Mäkäräinen 3,60. V VI lk pojat kuula: 1) Atte Leinonen 10,19 2) Simo Niskanen 8,59 3) Teemu Inkinen 6,36 4) Emmi Härkönen 6,31 5) Aki Valtanen 6,27 6) Atte Leinonen 5,92 7) Aleksi Karppinen 5,61 8) Niko Oikarinen 5,19. VII lk tytöt kuula: 1) Marja Suutari 6,66 2) Johanna Määttä 5,49. VII lk pojat kuula: 1) Mikko Karhu 9,93 2) Miika Keränen 8,85 3) Juha Oikarinen 8,18 4) Tuomas Möttönen 7,55 5) Harri Heikkinen 6,68 6) Santeri Kurkinen 6,32 7) Mikko Kemppainen 5,90 8) Antti Möttönen 4,73. VIII lk tytöt kuula: 1) Anna- Leena Härkönen 7,76 2) Milla Suutari 7,67 3) Veronika Tuomivaara 6,17 4) Riikka Ritola 6,07. VIII lk pojat kuula: 1) Jaakko Mäkäräinen 10,86 2) Ahti Kemppainen 10,11 3) Jyrki Nurminen 9,65 4) Ari Keränen 9,38 5) Joonas Möttönen 7,83 6) Pasi Heikkinen 6,64. IX lk tytöt kuula: 1) Suvi Pyykkönen 7,28 2) Annika Hyttinen 5,60 3) Mervi Leinonen 5,27 4) Essi Härkönen 3,95. IX lk pojat kuula: 1) Tuomas Kinnunen 12,44 2) Juha-Matti Savikko 11,93 3) Jukka Huovinen ) Heikki Pulkkinen 10,59 5) Henri Haapaluoma 10,48 6) Ville Kemppainen 8,45 7) Joonas Leimu 7,95 8) Mikko Suutari 6,77. Nuorten ohjaajakoulutus alkaa Ristijärvellä Moniammatillisena yhteistyönä toteutettava nuorten ohjaajakoulutus alkaa marraskuussa Ristijärvellä. Koulutus on tarkoitettu vuotiaille nuorille, koulutuksen kesto on 60 tuntia. Oman tekemisen ja kokemisen kautta opitaan ohjaamisen perustaitoja kuten kerhojen ja leirien suunnittelua ja toteuttamista sekä projektinomaista toimintaa. Koulutus toteutetaan Mannerheimin Lastensuojeluliiton Kainuun piirin Nuoli-projektin, Ristijärven kunnan, Ristijärven seurakunnan, Ristijärven 4H-yhdistyksen, Ristijärven Pyryn, Kainuun Liikunnan ja Kainuun Nuorisotoimen koordinointihankkeen yhteistyöllä. Nuorten koulutus alkaa yhteisellä alkuleirillä ja jatkuu tapaamisilla koulun jälkeen kerran viikossa. Koulutusohjelmaan sisältyy myös oman kerho- tai muun ryhmätoiminnan ohjaaminen. Ohjaajakoulutuksen hinta on 10 e, joka palautetaan koulutetuille ohjaajille takaisin koulutusjakson päätyttyä. Koulutukseen ilmoittaudutaan mennessä Raili Lassilalle, puh Lisätietoja: Raili Lassila/ Ristijärven kunta , raili.lassila@ristijarvi.fi tai Katri Schadewitz/MLL:n Kainuun piirin Nuoli-projekti , katri.schadewitz@mll.fi NUOKKARIN AUKIOLOAJAT Pe Ti To Ti To Pe Ti To Pe Ti To Pe Ti Ti Pe Ti Ti Pe Ti Kerhomummu- ja ukkitoimintaan kaivataan vapaaehtoisia Ristijärvellä Kajaanissa on kehitelty MLL:n Kainuun piirin Nuoli-projektin ja Kainuun Lapsi -hankkeen kanssa kerhomummu- ja ukkitoimintaa. Siinä vapaaehtoiset kerhomummut ja -ukit tapaavat päiväkotiryhmiä, viettävät aikaa silloin tällöin lasten kanssa, kertovat kokemuksia ja tarinoita vuosien varrelta. Lapset saavat mukavia yhdessäolon hetkiä ja oppivat mitä elämä oli ennen, arkipäivän tarinoiden kautta. Jokainen toimii kerhomummuna tai -ukkina omalla tavallaan, omien vahvuuksien kautta Samankaltaiselle toiminnalle on tarvetta myös Ristijärvellä, joten etsimme vapaaehtoisia ihmisiä, joilla on aikaa ja halua olla lasten parissa, kokoontumaan yhteen kahvikupin äärelle, kertomaan kuulumisia ja miettimään millaista yhteistoimintaa Ristijärvellä voisi olla. Kutsumme kaikki kiinnostuneet koolle tiistaina Ristijärven yhteispalvelupisteeseen klo alkaen. Lisätietoja: Raili Lassila/ Ristijärven kunta, tai Katri Schadewitz/ MLL:n Kainuun piirin Nuoli -projekti,

17 Ristijärvi tiedottaa 17 VAPAA-AIKATOIMI TIEDOTTAA RISTIJÄRVEN PYRY TIEDOTTAA Lentopallojaosto tiedottaa: SILJA SPURT -liikuntatapahtumat Ristijärvellä Kesän 2004 Power Cup -lentopalloturnaus pelattiin Lapin sykkivässä sydämessä Rovaniemellä Pyrystä poweriin osallistui yksi B-poikajoukkue. Pojat sijoittuivat Nuori Suomi -sarjassa kahdeksan joukkueen sakissa seitsemänneksi. Matka tehtiin Urhon taksibussilla. Nuori Suomi yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa järjestää liikunnallisen iltapäivän, jonka aikana : ala-asteelaisille järjestetään hauskoja toimintapisteitä, mm. pienpelejä ja sirkustelua : toimintaa klo : toimintapaikkana Keskuskoulun liikuntasali ja koulun ympäristö :: yläasteelaisille paintballin pelaamista : tyttöjen pelivuoro klo 13 15, poikien pelivuoro klo 15 lähtien : pelipaikkana kunnan varikko : pelaamisen hinta 5 euroa/osallistuja + lisäpatruunat (5 e/100 kpl) TERVETULOA SILJA SPURTTIIN! Ristijärven, Paltamon ja Vuolijoen yhteishanke sai Silja Liikkuva Iltapäivä -kannusteen Joukkue torstaiaamun lähtötunnelmissa. Vas. Olli-Petteri Karppinen, Jukka Huovinen, Jaakko Mäkäräinen, Mikko Kemppainen, Ari Pietilä, Juho Nurminen, Ville Rouhiainen ja Tuomas Kinnunen. Vetäjä-huoltaja Matti ja Pirjo Nurminen. Nuori Suomi jakoi Siljan Liikkuva Iltapäivä -kannusteen 15 iltapäivähankkeelle. Sen avulla 21 paikkakunnan iltapäivätoimintaan palkattiin Silja Spurt -liikunnanohjaaja. Yhteishankkeen Silja Spurt -liikunnanohjaajaksi Paltamoon, Ristijärvelle ja Vuolijoelle on palkattu Kainuun Liikunnasta Piia Ärväs. Hänen tehtävänään on toiminnan koordinointi, muiden ohjaajien kouluttaminen ja käytännön ohjaustuokiot sekä seurojen ja kuntien yhteistyön lisääminen. Silja Spurt -ohjaaja työskentelee yhtenä päivänä viikossa Paltamossa, yhtenä Ristijärvellä ja kahtena hakijakunnassa Vuolijoella. Hankkeen tavoitteena on lisätä liikunnan määrää ja laatua. Ristijärvellä Silja Spurt -liikunnanohjaaja liikuttaa tiistaisin kaiken ikäisiä. Syyskauden ohjaustuokioista on sovittu niin koulun, päiväkodin kuin eläkeläisryhmien kesken ja kevätkauden suunnitelmat valmistuvat ennen vuodenvaihdetta. 4H-TIEDOTTAA RISTIJÄRVEN 4H-YHDISTYKSEN HALLITUS Jorma Härkönen, Hiisijärvi, puheenjohtaja Salla Heikkinen, Pyhännänkylä varajäsen Lauri Härkönen, Koskenkylä varajäsen Heli Kemppainen, Tolosenjoki varapuheenjohtaja Irmeli Heikkinen, Kk Tenho Kemppainen, Salokylä Helka Tolonen, Pihlajavaara varajäsen Pekka Torvinen, Jokikylä Jaana Tolonen, Kk Pentti Tolonen Salokylä, Kainuun 4H-piirin hallituksen jäsen Persaukiset Puliukot saivat vuoden 2004 umpihankiturnauksesta pronssia ja suofutiksesta kultaa. SARJAKAUTEEN PYRY lähtee miesten I- ja II-joukkueella sekä mahdollisesti C-poikajoukkueella. Entiset juniorit alkavat tulla miehen ikään ja uusia kiinnostuneita junioreita tai pikemminkin vetäjiä ei ole näkyvissä. Pojille annetaan lentopallon harrastusmahdollisuus miesten II-joukkueessa, jossa on tarkoitus peluuttaa B- ikäisiä poikia täydennettynä konkaripelaajilla. TYÖPALVELU Välitämme nuoria reippaita 4H-laisia avuksesi siivoukseen, ikkunanpesuun, pihansiivoukseen, ym. pieneen askareeseen. Urakka sopimuksen mukaan tai 11 euroa/h. 4H-DOGSITTERIT 4H:n koulutetut koiranhoitajat hoitavat ja ulkoiluttavat koiraasi, kun olet esim. lomamatkalla. Lisätietoja hinnoista ja koiranhoitajista 4H-toimistolta. 4H-KERHOT KOKOONTUVAT Parillinen viikko Pariton viikko Ma 4H-kerho , Ma Uva , Ti Kokkikerho, Ypp , Ti Hiisijärvi Jukola, Ke Jokikylä, koulu , Ke Mustavaara Kulju , To Heppakerho, Ypp , To Nuorisotilat To Nuorisotilat Ottakaa 4H-passit kerhoon mukaan. Lapset ja nuoret olette tervetulleita mukaan 4H-toimintaan. Aikuisilla on myös mahdollisuus tulla mukaan toimintaan kerhojen aikuisohjaajaksi. Toiminnanjohtaja Eeva Mulari on vuosilomalla NÄISTÄ ASIOISTA LISÄTIETOJA SAATTE toiminnanjohtaja EEVA MULARILTA PUH TAI Alle kouluikäisten lasten liikuntakerho Liikuntakerhot alkoivat koulun salissa keskiviikkona vuotiaat klo vuotiaat klo TERVETULOA ENTISET JA UUDET LAPSET MUKAAN! Liikuntaterveisin Pyry/ ohjaajat Lisätietoja: Kaisa, puh KUNTOSALI TOIMII ENTISEEN TAPAAN PYRYN TALOLLA AVAIMEN SAA CAFÉ 5-STOP:sta. Kuntosalikortteja ja lisätietoja saa Pirjo Nurmiselta, puh tai

18 18 Ristijärvi tiedottaa Keskuskoululla vietettiin Metsäviikkoa Aloite Metsäviikon viettämiseen koulussa tuli Kainuun metsätoimihenkilöiltä, jotka olivat mukana suunnittelussa ja toteutuksessa alusta alkaen. Metsäaiheista teemaviikkoa on vietetty useissa Kainuun kuntien kouluissa aikaisempina vuosina, ja tänä syksynä olivat vuorossa Ristijärven ja Hyrynsalmen koulut. Jokaiselle viikon päivälle oli suunniteltu metsäaiheisia toimintoja ja tehtäviä. Maanantaina yläkoulu vieraili Paltamossa Mieslahden luontonäyttelyssä, Vapon sahalla ja Jannpuulla. Alakoululaiset puolestaan tekivät patikkaretken Rötylän kodalle ratkoen menomatkalla luontoaiheisia toimintatehtäviä. Tiistaina jokainen luokka sai vuorollaan tutustua 4Hyhdistyksen järjestämään sieninäyttelyyn; Mularin Eeva ja Hyttisen Annikki maistattivat leipomaansa sienileipää, ja yllätys, yllätys: sehän olikin hyvää! Esi- ja alkuopetuslaiset viettivät iltapäivällä Metsän juhlaa koulun lähimetsikössä suuren kuusen alla. Keskiviikkona yläkoululaiset kokivat elämyksiä metsässä Taneli Sutisen opastuksella; omia rajojaan sai kokeilla mm. korikiipeilyssä. Torstaina kävi koulun vieressä kuhina, kun paikalle oli saapunut Jari ja Mika Huuskon tukkirekka täydessä lastissaan. Perjantaina Metsäviikko huipentui metsätoimihenkilöiden järjestämään työnäytökseen Saukkovaarassa. Oppilaat saivat istua moton kopissa, seurata metsurin MUISTOJA METSÄVIIKOLTA 9 lk:n pojat istutushommissa. työskentelyä ja päätteeksi istuttaa puun taimen kasvamaan Saukkovaaran kupeeseen. Viikon työn tuloksia näkyi koulun käytävillä ja luokissa metsänpeikkojen, piirrosten, askartelujen ja juttujen muodossa, ja eiköhän viikon aikana tullut opeteltua muutama metsäaiheinen laulukin. Kirjastoon oli Maritta Karjalainen koonnut esitteille metsäaiheista kirjallisuutta, johon koululuokat kävivät tutustumassa. Kaiken kaikkiaan Metsäviikko toi mukavaa vaihtelua syksyn koulutyöhön, eikä silloin tällöin ripsahtanut sadekuurokaan päässyt latistamaan tunnelmaa. Minna Pyykkönen Rötylän retki Lähdimme aamulla koululta ja sitä ennen teimme eväät. Matkan varrella oli kaikenlaisia rasteja. Kun saavuimme Rötylään siellä oli jo muita luokkia, kuten vitoset. Rötylässä söimme eväät ja paistoimme makkarat. Sitten alkoi sataa. Ohjelmassa oli myös askartelua ja se oli kivaa. Riitta-Liisa Hutri 4. lk Retki Rötylään Lähdimme koululta klo Oli sateinen päivä. Se ei ollut minusta kivaa. Matkalla oli paljon rasteja joissa oli metsään liittyvät tehtävät. Kun tulimme paikalle siellä oli jo 5. lk ja 6. lk. Rötylän kodalla me paistettiin makkaraa ja syötiin leipää. Me teimme onnenkorun. Minusta se oli helppoa hommaa. Minä, Heli, Riitta-Liisa, Petra, Inka ja Ira olimme hippasta. Myöhemmin sinne tulivat myös Krista ja Helmi. Sitten meidän piti lähteä. Minusta matka meni paljon nopeammin. Jaana Kaltygina 4. lk Retki Rötylän kotaan Kun menimme viitostien yli, niin kohta alkoi polku. Lähdimme kävellen polkua pitkin. Kului jonkin aikaa kun oltiin perillä. Tuvassa söimme eväitä. Jotkut paistoi makkaraa. Me teimme onnenamuletit. Kun lähdimme niin alkoi sataa vettä. Joillakin oli sateenvarjo. Kun tulimme koululle, niin oli ruoka. Ruuan jälkeen koristelimme onnenamuletit. Sitten pääsimme kotiin. Loppu. Kati Mikkonen 4. lk Retki Rötylään Lähdettiin koululta kymmeneltä kävellen ja matkan varrella oli tehtäviä. Ensimmäinen tehtävä oli tervehtiä kuusta ja sanoa: Hyvää päivää kaunis kuusi, ja muita tehtäviä esimerkiksi mitä puita tähän on istutettu ja askelparien mittaus ja kuinka monta metriä on marjasangolle ja valokuvaaminen ja maassa makaaminen ja ottaa rennosti. Sitten oli etsittävä havunneulanen ja siihen piti etsiä puolukoita, mustikoita ja muita marjoja. Viimeisessä tehtävässä piti etsiä joku luontoon kuuluva kasvi. Sitten se piti viedä Rötylän kodalle ja laittaa se sellaiseen tauluun ja Rötylällä sai paistaa makkaran ja syödä leipää ja siellä myös tehtiin onnenamuletti. Salla Kaartinen 2.lk *********************************************** Metsäjuhlissa me leikittiin ja laulettiin ja opettajat jopa kertoi tarinan. Sitten meidän piti etsiä aarrearkku. Se oli vaikeeta mutta sitten löydettiin se. Siellä oli pillimehut ja pullaa. Inka Kähkönen 2.lk Jokainen Rötylän retkeilijä sai tehdä itselleen amuletin, joka tuo onnea metsässä liikkujalle. Markukselle löytyi hieman suurempi puukiekko kuin Tuomolle, Eskolle ja Ristolle. Taisipa Rötylän kodalle syntyä yleisöennätys! ********************************************************************** Ekaluokkalaiset esittävät lauluja ja runoja metsän suuren kuusen alla: Kai sinä muistat millaiselta metsässä tuoksuu syksyllä, kun kirjavahameiset koivut tanssii kirpeän tuulen tahdissa Annikki Hyttinen esittelee syksyn sienisatoa. Toisluokkalaisilla riittää kysyttävää ja kerrottavaa. ********************************************************************** Koululla oli tukkirekka, kävimme siinä istumassa. Siinä oli kartta joka oli niin kuin tietokone ja sänky ja puhelin niin kuin taksissa. Maijusta se oli tosi hieno ja minusta ja Maijusta se oli ihmeellistä, siinä oli kuvana kuusia ja yö, kuuset antoi varjonsa Kirsi Kemppainen 2.lk Metsään kätketty aarre on löytynyt! Joko arkun kansi avataan? Jokainen oppilas sai käydä vuorollaan rekan ohjaamossa. Kakkosluokkalaiset odottavat vuoroaan. Kirjaston lastenosastolla iltapäiväkerholaiset Kirsi, Salla, Inka ja Ira sekä Tiina tutkimassa metsäkirjoja.

19 Ristijärvi tiedottaa 19 KEIKKATYÖ Aholantie 17, Ristijärvi Meiltä saat vaivattomasti apua SIIVOUKSEEN JA KOTITALOUSTÖIHIN HOIVATYÖHÖN RAKENNUSSUUNNITTELUUN VALVONTA- JA VASTAAVAN MESTARIN TEHTÄVIIN SISUSTUSREMONTTEIHIN mm. tapetointi- ja maalaustyöt, kylpyhuone-, keittiö- tai saunaremontit Soita numeroon (08) tai Matkapuhelinnumero päivystää viikon jokaisena päivänä. Syyskausi meneillään: Lounas arkipäivisin klo Ravintolan tulevaa ohjelmistoa: Tanssit Kisällit Karaoketanssit Halloween tanssit Ville Häyrynen Pikkujoulukaudella tanssitaan joka viikonloppu! Nyt on oikea hetki varata pikkujouluaika, parhaat viikonloput jaossa! Puh (vaikka pizzalle kom, kom) KOTI- PARTURI- KAMPAAMO TUULA KARJALAINEN Tenhotie Ristijärvi Puh Vesihuoltoosuuskunnan osakkaat, hallitus ja yhteistyökumppanit. Jättäessäni vesihuoltoosuuskunnan isännöitsijän tehtävät ja jäätyäni eläkkeelle KIITÄN Teitä kaikkia kuluneista vuosista. Martti Kurkinen PARTURI-KAMPAAMO R. VÄISÄNEN Aholantie 20 Puh , Kaikki alan työt 30 v. kokemuksella Avoinna: ARKISIN 9 17, muulloin tilauksesta TB-Huolto Perhovaara Ay Puh. (08) Huolla autosi talvikuntoon lokakuun ajan tarjoushinnoin! * Myös käytettyjen autojen ruostevaurioiden korjaukset ja maalaukset * Meiltä saat varaosat, akut, renkaat, öljyt... * Nyt myös bensa-autojen pakokaasutestit! Kukkakaupasta * Kukat ja laajat asetelmat ja hautalaitteet. * Teleflora-kukkavälitys. Tervetuloa asioimaan palvelevalle huoltoasemalle! Polttoaineet 24 h/vrk P.s. Hara-työntekijä saa korjaamon puolelta paikan. Ota yhteyttä! Puh. (08) * Kahvio * Veikkaus * Matkahuolto * Alkon viinatilauspalvelu * Kaasupullot ja kalastusluvat TERVETULOA!

20 20 Ristijärvi tiedottaa RISTIJÄRVEN YHTEISPALVELUPISTE POLIISI * lupapalvelut; mm. passihakemukset, henkilökorttihakemukset, huviluvat, aseenkantolupahakemukset, arpajaisluvat, järjestysmiesluvat Aholantie 25, Ristijärvi Puh , fax yhteispalvelu@ristijarvi.fi Avoinna ma pe Palvelemme teitä mm. seuraavissa asioissa: MATKAILUINFO * opastus * tiedotus * yritysten esitteiden jakelu TIEHALLINNON INFOPISTE * asiakaspääte * esitejakelu KUNNAN LOMAKE- JA NEUVONTA- PALVELU * kunnan eri hallintokuntien lomakkeet, lomakkeiden täyttöopastus, lomakkeiden palautus KELA * lomakkeet ja lomakkeiden palautus; mm. asumistuki, kotihoidontuki, opintotuki, palautuskuoret YLEISÖPÄÄTE * internet-yhteydet asiakkaiden käytössä maksuttomasti, tulosteista pieni maksu OSKU NETTIPISTE, NUORISONETTI KOPIOINTIPALVELU, FAX-PALVELU MUITA ASIAKASPALVELUITA mm. * yleistiedotus * kunnan julkaisujen myynti * kunnan kokoustilojen varaukset * ilmoittautumiset retkille ja tilaisuuksiin * venepaikkojen vuokraus... LISÄKSI YHTEISPALVELUN TILOISSA: VAPAA-AIKATOIMISTO NUORISO- JA SENIORITILAT 4H-TOIMISTO KUNNAN PUHELINVAIHDE KAHVIPISTE 4H-yhdistyksen ylläpitämä Yhteispalvelupisteessä teitä palvelevat palvelusihteerit Lea Lukkari ja Jouko Möttönen TERVETULOA! TAKSIASEMA PUH h Myydään tarjousten perusteella: avolava Nissan 2,2 D, vm. 86 ajettu km. Auto nähtävänä Puolangantie 7, Ristijärvi. Lisätietoja puh Komulainen. Tarjoukset suljetussa kirjekuoressa mennessä osoitteeseen: Ristijärven vesihuolto-osuuskunta Puolangantie Ristijärvi Heikkinen Hilkka Korhonen Seppo Mara Juha Mäkäräinen Keijo Mäkäräinen Martti KYLÄTAKSIT HIISIJÄRVI JOKIKYLÄ Ristijärvi Tiedottaa 3/2004 Julkaisija: Ristijärven kunta Aholantie Ristijärvi Puh Vastaava toimittaja: Reijo Fredriksson Puh GSM Painopaikka: Paltamon Kirjapaino Ky 2004 RISTIJÄRVEN KIRJASTO avoinna Maklo Ti Ke To Pe Puh. (08) Esko Heikkinen Puh. kotiin Autoon MUSTAVAARA Antti Vuoti Puh Autoon Juha Mara *TAKSI tilaukset (08) *TAKSIBUSSI gsm HYVIN VARUSTELTU TAKSIBUSSI * TV, videot * 2 pyörätuolipaikkaa/paarivarustus PYHÄNNÄNKYLÄ HENKILÖLIIKENNE Urho Mäkäräinen Puh , auto * TAKSI * INVATAKSI * LINJA-AUTOLIIKENNE * TILAUSAJOT UVA Pentti Huovinen puh , autoon