Soveli. Jari Tissari tarttui kahvakuulaan. soveltavan liikunnan asiantuntija Kansanterveysjärjestöjen. rahoitus auki

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Soveli. Jari Tissari tarttui kahvakuulaan. soveltavan liikunnan asiantuntija 2. 2009. Kansanterveysjärjestöjen. rahoitus auki"

Transkriptio

1 Soveli soveltavan liikunnan asiantuntija Jari Tissari tarttui kahvakuulaan Kansanterveysjärjestöjen liikunnan rahoitus auki Liite: Yhdistykset ja kunnat soveltavat yhdessä Lounais-Suomessa

2 Soveli soveltavan liikunnan asiantuntija -lehteä julkaisee Soveltava Liikunta SoveLi ry Toimitusneuvosto Susanna Hakuni, tiedottaja, Lihastautiliitto Kati Multanen, järjestösuunnittelija, Diabetesliitto Merja Mäkelä, viestinnänsuunnittelija, Turun kaupunki Toni Piispanen, projektipäällikkö, Liikuntatieteellinen Seura Marjo Rinne, tutkija, UKK-insituutti Heidi Hölsömäki, tiedottaja, SoveLi Soveltava Liikunta SoveLi ry on valtakunnallisten vammaisja kansanterveysjärjestöjen yhteinen liikuntajärjestö. Jäsenjärjestöissä liikunnalla on keskeinen asema vammaisten ja pitkäaikaissairaiden terveyden edistämisessä, sairauksien ja oireiden ehkäisyssä sekä hoidossa ja kuntoutuksessa. SoveLin hallitus 2010 Helena Ylikylä-Leiva, puheenjohtaja, Suomen MS-liitto Annukka Ala-Pappila, Suomen Sydänliitto Janne Haarala, Hengitysliitto Heli Tomi Kaasinen, Suomen CP-liitto Veijo Kivistö, Aivohalvaus- ja dysfasialiitto Timo Peltovuori, Mielenterveyden Keskusliitto Tinja Saarela, Suomen Reumaliitto Anne Taulu, SoveLi, esittelijä ja sihteeri Soveli soveltavan liikunnan asiantuntija Sisältö näkökulmia muuttuvaan liikuntalakiin 6 Kansanterveysjärjestöjen liikunnan rahoitus epäselvä heidi hölsömäki 8 Liikuntalain muutoksessa huomioitava erityisryhmät susanna huovinen yhdistykset liikuttavat 10 Pienetkin tuet tärkeitä yhdistysliikunnassa heidi hölsömäki 12 KKI-ohjelma tukee soveltavaa liikuntaa sari kivimäki 21 Koulutuksesta ideoita, intoa ja yhteistyötä liikuntatoimintaan heidi hölsömäki 24 Tulle Törmä käynnisti Parkinson-kerhon liikuntatoiminnan Vaasaan heidi hölsömäki liikuntaa ja lajeja 17 Kuntoa ja voimaa kahvakuulasta! elina kujala 26 Vesi kantaa kipeitä niveliä Jaakonpäivästä jouluun katri kovasiipi 28 Yks kaks kol hyppy! Pistä jalalla koreasti elina kujala toimintaa ja tapahtumia 14 Esteettömyys on ihmisoikeuskysymys sari kivimäki 32 Tuki- ja liikuntaelinohjelma koskee meistä jokaista ilkka vuori 36 Jukka Parviainen Soliaan Malike kerää ideoita perheiden liikkumiseen 38 Likkojen lenkki kutsuu kaikki likat Tampereelle kirsi mustalahti vakiot lyhyet 4, 33, 34 liikkujan kolumni 25 uusia aineistoja 13, 35 saksittua 20 koulutukset 22 Yhteystiedot SoveLi ry Suvilinnantie 2, Turku gsm Jäsenjärjestöt ja niiden yhteystiedot ovat lehden takakannessa. Soveli-lehti ISSN Päätoimittaja Sari Kivimäki Toimitussihteeri Heidi Hölsömäki Painopaikka Painohäme Oy, Ylöjärvi Soveli-lehti ilmestyy 2 kertaa vuodessa; seuraava lehti ilmestyy toukokuussa Kansi ja sisältösivun kuva Jari Tissarin mielestä kahvakuula on erinomainen laji ja sopii myös selkä- ja niskasairaille. Kannen kuva Anna Huovinen Lehden aineistot ja lisätiedot Soveli-lehti Aleksanterinkatu 21 A, 5. krs Tampere gsm Toimitus pidättää oikeuden muokata ja lyhentää tekstejä. Lehdet ovat pdf:nä osoitteessa: > Julkaisut

3 PÄÄKIRJOITUS Virvelillä saatiin tulosta SoveLin viime vuosien tärkeä hanke Virveli virtaa verkostoihin liikunnasta, on päättynyt. Tämän lehden välissä on Virvelin tuloksia esittelevä liite, johon on koottu niitä vahvoja näyttöjä, joita hankkeen aikana kertyi muun muassa sektorirajat ylittävän yhteistyön merkityksestä. Soveltava liikunta otti Virvelin viidessä pilottikunnassa aimo harppauksen eteenpäin, kiitos hyvän ja määrätietoisen yhteistyön. Virvelin idean mukaisesti yhteen hiileen puhaltamista, tai paremminkin ehkä yhteisen puhallustikan puhaltamista, on treenattu kuntien ja yhdistysten kesken. Ja keskelle tikkataulua on osuttu! Varsinaisena napakymppinä voidaan pitää sitä, että pilottikunnissa on terveytensä kannalta riittämättömästi liikkuvien määrä vähentynyt Virveli-hankkeen aikana. Tähän on päästy muun muassa toimivien yhteistyömallien luomisella, yhdistysten liikuntavastaavien roolien selkiyttämisellä ja soveltavan liikunnan tuntemuksen lisäämisellä. Virveli-hanke saavutti tavoitteensa ja pääsi hyviin tuloksiin, joten tästä on hyvä jatkaa. Työtä on nimittäin vielä tehtävä, jotta hankkeen aikana pilottikunnissa kehitetyt monet erinomaiset käytännöt saataisiin levitettyä koko muuhun maahan. Soveltavan liikunnan hyödyt liikkujalle ovat vähintään samaa luokkaa kuin liikunnan ylipäätään kenelle tahansa, usein paljon enemmänkin. Niinpä sovellettua liikuntaa voidaan perustellusti pitää yhtenä parhaista tavoista, millä kansanterveysjärjestöjen paikalliset yhdistykset voivat jäsenistöään palvella. Pilottikunnat ovat nyt myös nähneet, miten valtava voimavara yhdistyskenttä voi olla. Edellytykset soveltavan liikunnan menestystarinalle ovat siis olemassa. Virvelin idean mukaisesti yhteen hiileen puhaltamista, tai paremminkin ehkä yhteisen puhallustikan puhaltamista, on treenattu kuntien ja yhdistysten kesken. Ja keskelle tikkataulua on osuttu! Mikään hanke ei ole menestys itsessään, vaan tavoitteisiin pääseminen on aina riippuvainen mukana olevien toimijoiden osaamisesta ja innosta. Virvelillä oli tässä suhteessa onnea. Erityinen kiitos kuuluu pilottikuntien yhteyshenkilöille, jotka uskoivat hankkeen tavoitteisiin ja veivät asiaa omissa kunnissaan tinkimättömästi eteenpäin. Heidän ja lukemattomien muiden yhteisten ponnistelujen ansiota on, että SoveLi voi nyt ylpeänä Virvelinsä tuloksia esitellä. b Helena Ylikylä-Leiva Soveltava Liikunta SoveLi ry:n hallituksen puheenjohtaja PS Liikuntalaista Opetusministeriö on asettanut liikuntalain uudistusta pohtivan työryhmän kuluvan vuoden alussa. Työryhmän nyt syksyllä antama lakiesitys on herättänyt huolta kansanterveysjärjestöjen keskuudessa siitä, miten jatkossa turvataan pitkäaikaissairaiden ja vammaisten järjestölähtöinen liikuntatoiminta. Työryhmä nimittäin lähtee esityksessään siitä, että valtionavustuksen piiriin voidaan hyväksyä vain järjestö, jonka pääasiallinen toiminta on liikunta. Aiheesta kerrotaan tarkemmin sivuilla 6 9. SoveLi tulee laatimaan lakiesityksestä oman lausuntonsa, jota jäsenjärjestöt saavat kommentoida ennen sen toimittamista ministeriölle. Liikuntalain uudistuksen vaiheita kannattaa seurata myös SoveLin www-sivuilta. Sieltä löytyy ajantasaista tietoa lainsäädäntöhankkeen etenemisestä: > Uutiset

4 L Y H Anne Taulu aloittaa SoveLin toiminnanjohtajana tammikuussa YE S T I Soveltava Liikunta SoveLi ry:n uutena toiminnanjohtajana aloittaa tammikuun alussa 2010 turkulainen terveystieteen maisteri Anne Taulu, 31. Odotan innolla, että pääsen tekemään työtä vammais- ja kansanterveysjärjestöjen parissa terveyden edistämiseksi soveltavan liikunnan keinoin, Anne Taulu sanoo. Soveltavan liikunnan tarpeen ja sen merkityksen yhä näkyvämmäksi tekeminen, sitä tarvitsevien etujen ajaminen sekä sen pitkäjänteinen kehittäminen ovat asioita, joihin tulen panostamaan vahvasti. Taulu on aikaisemmalta koulutukseltaan sairaanhoitaja ja terveystieteiden maisteri. Hänen työn alla olevan väitöskirjansa aiheena on esikoulu- ja alakouluikäisten lasten ylipainon ja lihavuuden ennaltaehkäiseminen ravitsemus- ja liikuntaintervention avulla. Anne Taulu on työskennellyt aiemmin muun muassa Rauman perusterveydenhuollossa terveyden edistämisen asiantuntijana sekä Rauman kaupungin liikuntatoimessa liikuntatoimenjohtajana. Hänellä on kokemusta myös hanketyöstä. SoveLin toiminnanjohtajan pestiä vuosina hoitanut Sari Kivimäki jatkaa SoveLin kouluttajana. Vahvistusta SoveLin koulutukseen ja viestintään SoveLi on perustanut uuden suunnittelijan toimen ja valinnut siihen fysioterapeutti, työnohjaaja Raija Luona-Helmisen, 47. Syyskuun alussa tehtävässä aloittanut paimiolainen Luona-Helminen vastaa SoveLin koulutuksen kehittämisestä. Moni tuntee Raija Luona-Helmisen Suomen Ladun luottamustehtävistä ja hänen aiemmasta työstään SoveLin toiminnanjohtajana. Suunnittelijan tehtävässä pääsen keskittymään koulutuksen kehittämiseen, mikä on aina ollut lähellä sydäntäni. Myös SoveLin viestintä vahvistui syyskuun alussa, kun osaaikaisena tiedottajana vuodesta 2004 alkaen työskennellyt tamperelainen toimittaja Heidi Hölsömäki, 35, siirtyi kokopäiväiseksi työntekijäksi. Hölsömäki on koulutukseltaan sosiaaliohjaaja ja yhteiskuntatieteiden kandidaatti, pääaineenaan tiedotusoppi. Hänellä on yli 10 vuoden ajalta kokemusta sosiaali- ja terveysalan järjestöviestinnästä. Lisäksi hän on työskennellyt toimitussihteerinä Taloussanomissa ja taittavana toimittajana Aamulehdessä. ITE-itsearvioinnista väline yhdistysliikunnan kehittämiseen SoveLi kehittää Kuntaliiton kanssa vapaaehtoisille tarkoitettua työkalua pilotoimalla ITE-itsearviointilomaketta jäsenjärjestöjensä kanssa. Tavoitteena on saada pilottivaiheen toiminnoista malleja ITEn käytöstä ja liikuntatoiminnan kehittämisestä valmisteilla olevaan ITE-työkirjaan. ITE-itsearviointilomake on ikäänkuin muis tilista, jonka avulla arvioidaan hyvin konk reettisesti 25 yhdistyksen liikuntatoiminnan aluetta. Kukin arvioi kohdat nollasta viiteen ja valitsee itse tärkeinä pitämänsä kehittämiskohteet. Esimerkiksi lomakkeen kohdassa 14 arvioidaan, onko liikuntavastaava selvillä siitä, miten liikuntavälineitä hankitaan tai saadaan lainaksi. Vapaaehtois-ITE on tarkoitus julkaista ITEn käyt täjäpäivillä Kuntaliitossa marraskuussa Päivien osallistujat edustavat julkista, yksityistä ja kolmatta sektoria. Soveltavan liikunnan lehti 4 Soveli 2/2009

5 Marja-Liisa Jokinen kokeili Apuväline09-messujen Liikuntamaassa esiteltyä maastorollaattoria, joka olisi ollut hänen mukaansa käyttökelpoinen perheen ruskaretkellä. Rollaattorin liu utettavalla istuimella voi tarvittaessa levähtää. Rollaattoria ja monia muita menopelejä voi lainata Solian ja Malikkeen vuokraamoista, ks. sivu SoveLin hallitus uudistui Heidi Hölsömäki Liikettä järjestökentällä Soveltava Liikunta SoveLin liikuntaperheeseen liittyi kuluvana vuonna uutena jäsenjärjestönä Suomen Nivelyhdistys. Liikunta on yksi nivelyhdistyksen ja sen 40 vertaistukiryhmän toimintamuodoista ja sillä on noin henkilöjäsentä. Juttu sivulla 26 tarjoaa syvemmän katsauksen liikunnan ja nivelrikon maailmaan. SoveLin jäsenjärjestöistä Elinsiirtoväen liikuntaliitto ELLI sulautuu vuodenvaihteessa uuteen Suomen Vammaisurheilu- ja liikunta VAU ry:hyn. VAUhun yhdistyivät myös Suomen Invalidien urheiluliitto SIU, Suomen Kehitysvammaisten Liikunta ja Urheilu SKLU ja Näkövammaisten keskusliiton liikuntatoiminta. SoveLi on käynyt yhteistyöneuvotteluja tulevan VAUn kanssa muun muassa koulutusasioissa. Lue lisää SoveLin koulutuksista ja yhteistyöstä sivulta 21. Soveltava Liikunta SoveLi on vammais- ja kansanterveysjärjestön yhteinen liikuntajärjestö. Jäsenjärjestöjen paikallisyhdistykseen kuuluu noin henkilöjäsentä. Liikunta on keskeinen osa yhdistysten toimintaa. Liikunnalla on tavallista suurempi merkitys jäsenjärjestöjen edustamien ihmisten terveydelle ja hyvinvoinnille. SoveLin syyskokouksessa uusiksi hallituksen jäseniksi (varajäseniksi) valittiin: Aivohalvaus- ja dysfasialiiton aluesihteeri Veijo Kivistö (Lihastautiliiton aluesihteeri Sirpa Kälviäinen), Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Timo Peltovuori (Psoriasisliiton kuntoutusjohtaja Sonja Bäckman), Hengitysliitto Helin liikunnan suunnittelija Janne Haarala (Suomen mielenterveysseuran projektikoordinattori Satu Turhala). Hallitus kokonaisuudessaan sivulla 2. Mikä SoveLi? SoveLin vuosittainen jäsenmaksu on 400 euroa, jolla jäsenjärjestöt saavat muun muassa Soveli-lehtiä, muita julkaisuja alennusta SoveLin koulutuksista ja aineistoista liiton tapahtumien Teosto ja Gramex -maksut. Mahdollisuuden olla mukana SoveLi-yhteisössä kehittämässä soveltavaa liikuntaa ja edistämässä liikunnan harrastamista. soveli.fi > jasenpalvelut Soveltavan liikunnan lehti 5 Soveli 2/2009

6 LIIKUNTALAIN MUUTOS ETENEE Kansanterveysjärjestöjen liikunnan rahoitus epäselvä Liikuntalakiehdotus keikuttaa vammais- ja kansanterveysjärjestöjen asemaa liikunnan toimijoina. Opetusministeriön työryhmä esittää urheilun lajiliittojen ja liikuntajärjestöjen valtionapuperusteiden uudistamista. Tärkeä kansanterveysjärjestöjä koskeva ehdotus on, että valtionapukelpoisuus voidaan kumota järjestöiltä, joiden pääasiallinen toiminta ei ole liikunta. Lakiuudistuksessa taustalla on työryhmän mukaan järjestöjen runsas määrä ja monimuotoisuus sekä tästä aiheutuva avustamiskriteerien epäyhtenäisyys. Kaikki valtionapukelpoisuudet kumotaan ja otetaan uudestaan sisään. Muutosten on tarkoitus astua voimaan jo vuonna 2012 eli seuraavat kaksi vuotta mietitään, miten kokonaisuus rakennetaan, opetusministeriön ylitarkastaja Hannu Tolonen kertoi SoveLin keskustelutilaisuudessa marraskuussa. Lajiliittojen avustus- ja tuloskriteerejä on jo tarkennettu. Muiden järjestöjen liikuntaa arvioidaan epämääräisellä pääasiallisuudella. Miten tulkitaan esimerkiksi tilannetta, jossa laaja-alaisen kansanterveysjärjestön jäsenyhdistysten pääasiallinen toiminta on liikunta? Anna Huovinen Pääkaupunkiseudun selkäyhdistysten Tervettä meininkiä -lajikokeiluillassa kuka tahansa sai tulla Helsingin Liikuntamyllyyn kokeilemaan muun muassa asahia. Suomen Selkäliitto ei saa liikuntatoimintaansa opetusministeriön toiminta-avustusta. Kansanterveysjärjestöjen liikunta halutaan turvata SoveLin jäsenjärjestöistä yhdeksän (ks. lehden takakansi) saa nykyisin opetusministeriöstä toiminta-avustusta liikuntaan, yhteensä vajaat euroa. Osa muistakin jäsenjärjestöistä on hakenut valtionapukelpoisuutta, mutta uusia avustuksia ei ole voinut saada lakivalmistelun keskeneräisyyden vuoksi vuoden 2004 jälkeen. Suomen CP-liiton toiminnanjohtaja Tomi Kaasinen peräsi keskustelutilaisuudessa opetusministeriön vastuuta liikunnan turvaamisessa. Näen tämän ihmisoikeuskysymyksenä. Liikunta on perusoikeus ja tosiasia on, että yleiset liikuntapalvelut eivät sovi kaikelle. Opetusministeriön pitää kantaa keskushallinnon vastuu, Kaasinen sanoi. Hannu Tolosen mukaan kansanterveysjärjestöjen liikuntatoimintaa ei olla ajamassa alas. Haluamme turvata kehityksen ja sellaiset tukiverkot, ettei kukaan tipahda pois. Tavoitteena on turvata liikuntatoiminta, jota järjestöissä on rakennettu 15 vuotta. Kokonaisvaltaista suunnitelmaa vammaisten ja pitkäaikaissairaiden järjestöliikunnan kehittymiselle ei ole vielä esitetty. Tolonen näkee SoveLin kansanterveysjärjestöjen Soveltavan liikunnan lehti 6 Soveli 2/2009

7 yhteisenä mahdollisuutena: SoveLin ja sen jäsenjärjestöjen kannalta on hyvä, että SoveLi on jo valtionapukelpoinen järjestö. SoveLin resursseja vahvistamalla olisi enemmän palveluja, joita kansanterveysjärjestöt voisivat hyödyntää. Lakiehdotus mahdollistaa esimerkiksi hankeavustusten delegoinnin liikuntajärjestön kautta. Suomen Sydänliiton pääsihteeri Tor Jungmanin mielestä hankerathoitus ei ole ratkaisu. SoveLi on yhteistoimintajärjestö, joka toimii jäsentensä kautta. Liikuntatoiminta organisoituu järjestöissä ja on vaikea ajatella, että kaikki jäsenyhdistykset liittyvät SoveLiin, Jungman sanoi. Liikuntajärjestöstatus SoveLin kautta? Myös Raha-automaattiyhdistyksen kohdennettuja avustuksia on vilauteltu liikuntatoiminnan tukemisessa, koska pääasiallinen rahoitus vammais- ja kansanterveysjärjestöille tulee sieltä. Järjestöjohtajat epäilevät RAY-kanavaa. Istun RAY:n hallituksessa ja mielestäni tämä on utopiaa. Perustoiminnan rahoituksena se näyttää vaikealta, paitsi jos RAY:ltä siirretään isoja ryhmiä pois, Lihastautiliiton toiminnanjohtaja Leena Koikkalainen totesi. Järjestöjen raha-avustuksia tärkeämpänä kysymyksenä on pidetty liikuntajärjestöstatuksen menettämistä. Kuntien liikunta-avustuksia myönnettäessä ministeriön järjestölistaa katsotaan paikoin tarkasti. Ainakin mielenterveyspuolella vähätkin rovot ovat finaalissa, jos status menee. Toisaalta, jos Sove- Lin jäsenjärjestöillä on oikeus käyttää suoraan liikuntajärjestöstatusta, yhdistykset voisivat muodostaa paikallisia yhteenliittymiä SoveLin mandaatilla, Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Timo Peltovuori pohti. b Heidi Hölsömäki Työryhmän lakiehdotus, sitä koskevat lausunnot ja uutiset päivitetään sivulle soveli.fi > uutiset teejiiltä Kenen liikunta on arvokkainta? Kolumni eskustelu liikuntalain uudistuksesta herättää K monia pohdintoja. Lakiehdotuksen selkeä viesti on, että seuran tai yhdistyksen pääasiallinen toiminta on liikunta, mutta miten se mitataan? Määrällä, laadulla, taloudellisuudella vai yhteiskunnallisella hyödyllä? Kansanterveysjärjestöissä liikunta on aivan oikein osa muuta toimintaa. Se ei kuitenkaan poista sitä laadullista liikuntatoimintaa ja -osaamista, jota muun muassa Sove- Lin jäsenjärjestöillä ja niiden paikallisyhdistyksellä on. Liikunta on arvokasta, mutta voidaanko mitata, kenen liikunta on arvokkainta? Paikallisyhdistysten liikuntaryhmät toimivat kuntoutuksen rinnalla tarjoten osallistujille terveyttä edistävän tai ylläpitävän liikuntaharrastuksen vertaisryhmässä. Liikunta on monelle välttämätöntä, ei pelkästään tarpeellista! Yhdistyksen liikuntaryhmä saattaa olla myös ainoa säännöllinen liikuntaharrastus niille, jotka eivät ole kuntoutuksessa. Se tarjoaa turvallisen ja tutun paikan harrastaa ja olla oma itsensä oireineen ja rajoituksineen. Yhdistysten työ on valitettavan näkymätöntä. Vapaaehtoiset eivät usein pidä ääntä itsestään, kilpailutoiminta on vähäistä ja osallistujaryhmät pieniä. Ehkä näistä syistä kansanterveysjärjestöjen yhdistystoiminta jää muiden liikuntajärjestöjen jalkoihin ja liikuntatoiminnan sisällöstä on vääriä käsityksiä. Sari Kivimäki, SoveLin toiminnanjohtaja Liikuntalakiehdotus selkeyttänee nykytilannetta, ja kannustaa seuroja ja yhdistyksiä arvioimaan omaa toimintaansa. Parhaimmillaan se siis myös rohkaisee toiminnan uudistamiseen ja yhteistyöhön. Toivottavaa olisi, että lakiuudistus toisi tullessaan myös kehittämisen työkaluja, joiden avulla rakennetaan toimintaa laadullisempaan suuntaan. On tärkeää, että liikuntalaki mahdollistaa yhdistysliikunnan kehittämisen ja antaa järjestöille mahdollisuuden tukea paikallistoimijoita. Jäsenjärjestöjemme yhdistykset ja niiden noin 600 liikuntavastaavaa tarvitsevat tietoa, tukea ja uusia toimijoita liikunnan toteuttamiseen. Paikallistoimijat ovat aktiivinen ja välttämätön voimavara liikuntakentässä! Bjarke Ström Soveltavan liikunnan lehti 7 Soveli 2/2009

8 SPARRAAJA HAASTAA KEHITTÄMÄÄN LIIKUNTAA SUSANNA HUOVINEN Tämänkertainen sparraaja on kansanedustaja (sd.), valtion liikuntaneuvoston varapuheenjohtaja ja erityisliikunnan jaoston puheenjohtaja Liikuntalain muutoksessa huomioitava erityisryhmät Liikuntalakia pohtinut työryhmä on saanut työnsä valmiiksi. Urakka ei varmasti ollut helppo, muutospaineita tuntui olevan runsaasti. Pääosin työryhmän ehdotukset ovat ymmärrettäviä, mutta jotkut esityksistä herättävät kysymyksiä. Työryhmän ehdotus valtion liikuntaneuvoston rakenteesta ja kansanterveysjärjestöjen asemasta on erikoinen. Voi olla, että olen jäävi arvioimaan liikuntaneuvoston rakennetta olenhan nykyisen erityisliikunnan jaoston puheenjohtaja. Lakityöryhmähän esittää, ettei jaostomme enää jatkossa olisi lakisääteinen jaosto. Erityisliikunnan jaosto ei kuitenkaan ole vielä tehnyt itseään tarpeettomaksi. Jo viime keväänä jaosto otti kantaa lakityöryhmän työhön ja totesi, että jaoston työtä tullaan todennäköisesti tulevillakin kausilla tarvitsemaan. Tosiasia on nimittäin se, että liikunnan integraatio- ja inkluusiokehitys ei ole vielä edennyt siihen vaiheeseen, jossa erityisen tuen tai huomion tarve poistuu. Myös alan kansainvälinen organisaatiorakenne (IPC ja IFAPA) ja laaja toiminta korostavat tarvetta erityisliikunnan työn koordinaatiossa myös Suomessa. Nämä samat syyt olemme esittäneet lausunnossamme valmiista lakityöryhmän työstä. Pidämme edelleenkin hyvin ongelmallisena sitä, että työryhmä esittää erityisliikunnan jaoston rajaamista lakisääteisten jaostojen ulkopuolelle. Jos erityisliikunnan jaostoa ei mainita liikuntalaissa tai -asetuksessa toisin kuin voimassaolevassa laissa pitää jaoston mielestä vuoden 2011 aikana tehdä perusteellinen tilannearvio siitä, miten erityisliikunnan asema suomalaisessa liikuntakulttuurissa turvataan ja kenelle integraation ja inkluusion koordinaatio ja strateginen arviointi jatkossa kuuluu. Tässä työssä Kansanterveysjärjestöjen kautta on saatu kuluneiden 20 vuoden aikana liikuntatoiminnan piiriin yli uutta aktiiviharrastajaa, joita perinteiset liikuntajärjestöt eivät ole kyenneet edes tavoittamaan saati aktivoimaan. haluamme nykyisenä jaostona olla asiantuntemuksen osalta mukana. Henkilökohtaisesti pidän erikoisena myös työryhmän esitystä uudesta arviointijaostosta. Miksi pitää olla erityinen arviointiin liittyvä jaosto, kun koko neuvoston keskeinen tehtävä on arviointi? Liikuntalakityöryhmän työn eri vaiheissa kuulin kritisoitavan sitä, että liikuntapoliittinen jaosto käsittelee samat asiat kuin varsinainen neuvostokin. Eikö sama ongelma synny mahdollisen arviointijaoston kanssa? Elämänlaatua ja liikunnan iloa Työryhmä esittää myös muutoksia valtakunnallisten liikuntajärjestöjen avustuskäytäntöihin. Tässä asiassa erityisliikunnan jaoston huolena ovat mahdollisten muutosten vaikutukset kansanterveysjärjestöjen asemaan. On erikoinen linjaus, jos kansanterveysjärjestöjen asemaa valtakunnallisina liikuntalain perusteella tuettavina järjestöinä päädytään heikentämään. Samaan aikaan koko yhteiskunta keskustelee kansanterveyden merkityksestä ja liikunnan tärkeydestä kansanterveystyössä. Kansanterveysjärjestöjen kautta on saatu kuluneiden 20 vuoden aikana liikuntatoiminnan piiriin yli uutta aktiiviharrastajaa, joi- Soveltavan liikunnan lehti 8 Soveli 2/2009

9 Bjarke Ström/easerfoto.dk Neurologisten vammaisjärjestöjen ja Aivovoimaa-hankkeen yhteisessä liikuntapäivässä kokeiltiin lokakuussa muun muassa puistogolfia, sisä-curlingia, frisbeegolfia ja tasapainoilua. Ismo ja Ritva Kiuru (vas.) sekä Åke ja Raili Nyberg (oik.) treenaavat Sari Kivimäen opastuksella ulkokuntosalilaitteilla. ta perinteiset liikuntajärjestöt eivät ole kyenneet edes tavoittamaan saati aktivoimaan. Kansanterveysjärjestöjen liikuntatoiminnalla on kyetty parantamaan pitkäaikaissairaiden ihmisten elämänlaatua. Näin on pystytty myös vähentämään yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia merkittävästi. Taloudellisesti haasteellisina aikoina tämän näkökulman luulisi painavan vaakakupissa. Tärkeämpää on kuitenkin se, että ihmiset saavat liikunnan parissa osallisuuden ja onnistumisen kokemuksia sekä voivat löytää harrastuksensa parista elinikäisiä ystäviä kuten kaikki muutkin liikunnanharrastajat. Pienellä panoksella moninkertainen hyöty Voi myös kysyä, miten paljon ehdotettu muutos vaikuttaa valtiontaloudellisesti tai hallinnollisesti keventävästi? Nythän kansanterveysjärjestöjen opetusministeriöltä vuosittain liikuntaan saama taloudellinen tuki on ollut noin euroa. Summaan nähden saavutetut hyödyt ovat jaostomme mielestä olleet moninkertaiset ja siksi ihmettelemme hinkua tehdä muutoksia juuri tähän osa-alueeseen. Erityisliikunnan jaostolla on vielä työtä. Jaoston työssä on viimeisten vuosikymmenten aikana voitu kannustaa ja tukea uusia liikunnanharrastajia tavoittavia järjestöjä. Jaosto on kiistatta ollut myös merkittävä uuden tiedon välittäjä ja jakaja urheilu- ja liikuntajärjestöjen ja kansanterveysjärjestöjen välillä. Kaikkien strategioiden ja linjausten mukaan tärkeintä on se, että toimintaan saadaan mukaan mahdollisimman paljon uusia liikkujia. Vähemmän tärkeää kai pitäisi olla sen, kuinka monta järjestöä tähän työhön tarvitaan. b Susanna Huovinen Soveltavan liikunnan lehti 9 Soveli 2/2009

10 kuvaktesti Pirkko Veckman hoitaa islanninhevosta Kello ry:n maastoratsastustunnin jälkeen. Hevosen hoito on tärkeä osa ryhmän toimintaa: kun huomio kiinnittyy hevoseen, omat murheet unohtuvat väistämättä hetkeksi. Ratsastus käynnistyi KKI-hankkeessa. Pienetkin tuet tärkeitä Mielenterveysyhdistys Kello läpäisi ensimmäisenä SoveLin jäsenjärjestön yhdistyksenä opetusministeriön seuratukiseulan. Jyväskyläläiset ovat osoittaneet, että paikallisyhdistys voi olla vakavasti otettava liikunnan toimija. Mielenterveysyhdistys Kello sai euroa opetusministeriön toiminnallista seuratukea liikuntatoiminnan kehittämiseen, yhtenä viidestä vammais- ja kansanterveysyhdistyksestä. Muut yhdistykset olivat Itä-Hakkilan Kilpa, Kuopion Invalidit, Kirkkonummen kehitysvammaisten tuki ja Keski-Suomen Näkövammaiset. Kello ry:n puheenjohtaja ja liikuntavastaava Ilkka Rautiainen rohkaisee muitakin jättämään hyviä seuratukihakemuksia. Vinkiksi hakemiseen Rautiainen antaa hyvän pohjatyön ja yhteistyöverkoston. Rahaa jakavat tahot haluavat, että järjestöt ja ihmiset tekevät yhteistyötä, ja se on mielestäni oikein. Ei puuhastella vain itsekseen ja tehdä päällekkäistä työtä vaan autetaan toinen toistamme. Tämä säästää esimerkiksi isoissa hankinnoissa, Rautiainen kertoo. Kello ry haki seuratukea aikuisten liikuntakokeiluihin. Pohja toiminnalle luotiin KKIohjelman rahoittamassa Liikkuva mieli -hankkeessa, joka oli avoin kaikille mielenterveyskuntoutujille. Siinä kokeiltiin eri liikuntamuotoja, kuten jousiammuntaa, joogaa, rivitanssia, melontaa ja maastoratsastusta. Jäsenistö motivoituu helpommin vaihtelevaan toimintaan. Ryhmä pysyy myös paremmin kasassa, kun kokeilemme erilaisia juttuja. Jos tehdään yhtä asiaa, kaikki eivät tykkää tai suoriudu yhtä hyvin. Kuntoutujilla on myös erilaisia liikunnan esteitä. Yksi este on raha. Seuratuen ja kaupungin tarjoamien maksuttomien tilojen ansiosta moni on päässyt kokemaan liikunnan ilon. Kuntoutujat ovat usein pienituloisia ja kuntoutustuki on lähes olematon. Ilman tukia monella olisi varaa harrastaa vain kävelemistä. Rahoitusmuodot täydentävät toisiaan Seuratuen kehittämistuki ja KKIohjelman tuki ovat rahoituksina samankaltaisia. Erona niillä on muun muassa se, että KKI-tuki on tarkoitettu vain yli 40-vuotiaiden liikuttamiseen, jolloin esimerkiksi paikallisyhdistysten nuoret ovat saatta- Soveltavan liikunnan lehti 10 Soveli 2/2009

11 Ilkan vinkit seuratuen hakijoille: > Suunnittele hyvin, mitä aiotte tehdä. > Määrittele, mitä tuella saavutetaan, ettei raha mene hukkaan. > Tee yhteistyötä eri toimijoiden, varsinkin seurojen, kanssa. > Rajaa se, mitä teette, pystytte olemaan tehokkaampia. > Tee realistinen hakemus, ei utopiaa vaan se mitä on mahdollista toteuttaa. > Tee pohjatyö ennen kuin rahat tulevat, jotta voit ryhtyä heti toimimaan! Kello ry:n liikuntavastaava Ilkka Rautiainen saa liikunnasta voimaa myös vapaaehtoistyöhön. Usein askeleet vievät metsäpoluille kameran kera. Seuratuki 2010 > Liikuntatoiminnan kehittämiseen voi hakea seuratukea. > Seuratoiminnan kehittämistukea voi hakea lasten ja nuorten urheiluun (jaossa euroa) tai aikuisten terveyttä edistävään liikuntaan (jaossa euroa). > Veikkausvaroista myönnettävän tuen suuruus on euroa. > Seuraava haku päättyy ja hankkeet on toteutettava > Tukea hakevan vammais- tai kansanterveysyhdistyksen taustayhteisön pitää olla liikuntajärjestö, kuten SLU:n aluejärjestö, SoveLi tai muu liikuntajärjestö. Paikallisyhdistykselle riittää, että sen emojärjestö kuuluu SoveLiin. > Lisätietoa hakemisesta ja hakukriteereistä: seuratuki.fi ja SoveLin toiminnanjohtaja, puh yhdistysliikunnassa neet jäädä tuen ulkopuolelle. Pystyisimme ennaltaehkäisemään sairastumista, jos voisimme vaikuttaa nuoriin aikaisemmin. Molemmat tuet ovatkin tarpeellisia ainakin niin kauan, kun KKI-ohjelman ikärajaus on voimassa, Ilkka Rautiainen sanoo. Haasteina Rautiainen pitää sitä, että puolet rahoituksesta pitää hankkia hankkeissa itse. Jyväskylässä omarahoitus on saatu kasaan. Olemme saaneet kaupungilta tukea liikuntatilojen muodossa ja omavastuista kertyy muutamasta eurosta maastoratsastuksen 17 euroon kerta. Rautiaisen mukaan ihmiset maksavat mielellään pientä ja suurempaakin osallistumismaksua, kun toiminta on mielekästä. Esimerkiksi salibandyn turnausmaksut ovat kalliita, mutta jostain lajista innostuneet harrastajat vain saavat summan kasaan. Jostain muusta se on tietysti pois. Vertaisvoimaa ja lajiosaamista Rautiainen kannustaa muitakin yhdistyksiä ottamaan yhteyttä eri toimijoihin. Yhteistyötarpeet löytyvät jäsenistöä kuunnellen. Moni jäsenistämme oli puhunut pesäpallosta, että olisi kiva taas pelata, kun se oli aikoinaan koulussa niin mukavaa. Niinpä pyysimme Jyväskylän Kiriä opastamaan lajissa. Seuraava seuratukihakemuksemme liittyykin pesäpalloilun lisäämiseen. Maastoratsastuskokeilu poiki jäsenten innostuksesta ja kokeilusta syntyi ratsastusryhmä Pollesta Potkuun ry:n kanssa. Salibandy-seura Happee auttaa Kipinä-salibandynturnausten tuomaroinnissa ja rivitanssiyhdistys Grainville Country Dancers on ohjannut tanssiryhmiä. Jokaisessa liikuntamuodossa on hyvät puolensa. Uimaseuran kanssa viritellään uutta yhteistyötä. Rivitanssi sopii aroille ihmisille, koska siinä saa olla omassa rauhassa muiden keskellä. Uinti taas on turvallinen aloittelijan liikuntamuoto, se sopii ylipainoisenkin nivelille, tuo ihmisiä yhteen mutta tarjoaa myös haastetta vesijuoksun viestikilpailussa. Tärkeä verkoston tehtävä on tiedottaminen. Liikkujat tavoitetaan parhaiten henkilökohtaisesti. Tätä tehtävää hoitivat Katulähetys, Vaajakosken Suvannon päiväkeskus, YAD, Suvimäen klubitalo, aikuispsykiatrian osastot ja Mielenterveyden keskusliiton Turvanen. Tiedotimme ihmisille, että tämmöistä toimintaa on ja sinulla on mahdollisuus tulla mukaan. Kun Soveltavan liikunnan lehti 11 Soveli 2/2009

12 jokainen toimija saa konkreettisesti kertoa ihmisille, niin laput eivät häviä ilmoitustauluille jos sinne koskaan edes päätyisivät. Mikseivät ihmiset sitten voisi mennä suoraan seuratoimintaan tai yleisiin liikuntapalveluihin? Monelle mielenterveyskuntoutujalle on tiukka paikka mennä kaikille avoimiin juttuihin, on esimerkiksi sosiaalisia pelkoja. On parempi, että on turvallinen ryhmä, jossa saa olla sitä mitä on, Rautiainen kertoo. b Teksti Heidi Hölsömäki b Kuvat Ilkka Rautinen Kommentti Liikuntaa saa kehittää muttei päätoimisesti? Seura- ja yhdistystoiminnan kehittämiseen on luotu viime vuosina rahoituskanavia, joilla koetetaan lisätä liikkujia. Pyrkimys on hyvä. Seuratuen palkkatuki on aiheuttanut hämmennystä. Liikuntaseuroihin palkataan seuratuella työntekijöitä, noin 200 henkilöä. Samaan aikaan valtakunnallista työtä tekevät Sove- Lin jäsenjärjestöt ponnistavat terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseen ilman yhtäkään työntekijää. Toiminnan kehitäminen vaatii henkilöstöresursseja, kuten seuratoiminnassa on huomattu. Tilanne on luonnollisesti samanlainen myös SoveLin jäsenjärjestöissä. SoveLin jäsenjärjestöjen paikallisyhdistyksillä oli mahdollisuus hakea palkkatukea, mutta ainakaan vielä siihen ei yhdistyksissä ehditty tarttua. Hakukierros oli yhdistystoimintaan liian nopea. b Sari Kivimäki Kello ry aloitti viime kesänä yhteistyötä Jyväskylän Kirin kanssa. Kuvan syöttäjä on Kirin ensi kauden superpesisjoukkuessa pelaava Henri Ikonen, joka opasti Kellon porukoita pesäpalloharjoituksissa. Sekä palloilua että yhteistyötä jatketaan. KKI-ohjelma on tärkeä paikallisen soveltavan liikunnan tukija Kunnossa kaiken ikää -ohjelma koettaa löytää tehokkaita keinoja siihen, että liian vähän liikkuvat yli 40-vuotiaat innostuvat liikkumaan terveytensä kannalta riittävästi. Tavoitteen toteuttamiseksi se jakaa muun muassa hanketukia kaksi kertaa vuodessa. KKIohjelman paikallishankkeita toimii eri puolilla Suomea yli 700. Tänä vuonna KKI-ohjelman hankkeille on myönnetty valtionavustusta yhteensä euroa. Esimerkiksi kesäkuussa hanketukea myönnettiin yhteensä 105 hankkeelle. Hakijoita oli 175 ja tukisumma oli yhteensä euroa. Hankkeiden saama tuki vaihteli 300:sta euroon. Soveltavaan liikuntaan viimeksi noin euroa KKI-ohjelman hanketukea saavat pääosin muut paikallisen tason toimijat kuin urheiluseurat. Hankerahoituksen saajajoukko on moninainen: joukossa on ikäihmisille, työpaikkaliikkujille ja eri sairauksien riskiryhmille sekä esimerkiksi syrjäytymisen uhan alla oleville suunnattuja hankkeita. Erityisryhmille eli vammaisille ja pitkäaikaissairaille jaettiin kesäkuussa runsaat 20 hankeavustusta, yhteensä noin euroa. Lisäksi useammassa hankkeen kohderyhmänä oli laaja osallistujaryhmä; yli 40-vuotiaat liian vähän liikkuvat, pitkäaikaissairaat ja riskiryhmään kuuluvat. Niissä, joissa mainittiin pitkäaikaissairas, avustuksen määrä oli yhteensä noin euroa. SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistyksistä hanketukea myönnettiin 14 yhdistykselle. SoveLin jäsenjärjestöjen paikallisyhdistyksistä aktiivisempia olivat mielenterveysasiakkaat ja sydänryhmät. Hakijoiden joukossa oli myös diabetes-, aivohalvaus- ja dysfasia sekä selkäyhdistyksiä. Opetusministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön rahoittaman ohjelman toteutuksesta vastaa Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES. Seuraava KKI-hakukierros päättyy maaliskuun 2010 lopussa. Hakuohjeet: b Sari Kivimäki Soveltavan liikunnan lehti 12 Soveli 2/2009

13 L Y H KKI-ohjelman aineistot tarjoavat kättä pidempää yhdistysten liikuttajille YE S T I Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma julkaisee erilaista terveysliikuntaan ja terveellisiin elämätapoihin liittyvää materiaalia. Kesän ja syksyn uutuusmateriaaleissa keskitytään erityisesti painonhallinnan, kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja kuntoutuksen teemoihin. Tutustu myös muihin KKI:n kunto-oppaisiin, joita on suunnattu yli 40-vuotiaille, yli 60-vuotiaille, miehille sekä painonhallintaan. Kaikki tässä esitellyt materiaalit ovat maksuttomia, mutta suuremmissa erissä tilaaja maksaa toimitus- ja postituskulut. Materiaaleja voi tilata sähköpostiosoitteen tai sähköisen tilauspalvelun likes.fi/kauppa/orders.asp kautta. Materiaalien kuvaukset verkkosivuilla Paino hallintaan -opaskirjanen Paino hallintaan -opaskirjanen on tarkoitettu tueksi painonhallinnan ja pysyvien elämäntapamuutosten toteuttamiseen. Tavoitteena on painonhallinta, jonka perustana on rento suhtautuminen niin syömiseen, liikkumiseen kuin muihinkin elämäntapoihin. Asiantuntijoina toimivat sisätautien erikoislääkäri, professori Pertti Mustajoki sekä ravitsemustutkija Patrik Borg. Opas on tuotettu yhteistyössä HyväTerveys-lehden ja Finfood Suomen Ruokatieto ry:n kanssa. Tartu tilaisuuteen, ota tavaksi! -opas Tartu tilaisuuteen, ota tavaksi! -opas johdattaa pysyvien elämäntapamuutosten kautta painonhallintaan ja liikunnallisempaan arkielämään. Opas on uudistettu versio vanhasta Tartu tilaisuuteen -oppaasta. Oppaassa on 32 viikon liikuntaohjelma sekä tietoa hyvästä ruokavaliosta, liikunnasta, arkiaktiivisuudesta, ongelmatilanteiden kohtaamisesta ja viisaista valinnoista. Hyvinvoinnin lähteillä Hyvinvoinnin lähteillä on artikkelikokoelma, jossa käsitellään asiantuntijoiden johdolla hyvinvoinnin eri osa-alueita. Teemoina ovat asuinympäristö, koti, ihmissuhteet, liikunta, työ ja toiminnallisuus, lepo ja rentoutuminen, ravinto, kulttuuri sekä toimeentulo. Lisäksi kokoelma sisältää tehtävän omien voimavarojen kartoittamiseen. Aiheeseen johdattelee onnellisuusprofessori Markku Ojanen. Kokoelma on tuotettu yhteistyössä Suomen Mielenterveysseuran kanssa. KKI-kunto-opas: Lonkat kuntoon Lonkat kuntoon -opas ohjaa turvallisin ohjein harjoittamaan lonkkaa ja heikompaa jalkaa entistä toimintakykyisemmäksi. Opas sisältää kahdeksan viikon kotiharjoitteluohjelman, jossa keskitytään lihaskunnon, koordinaation ja tasapainon vahvistamiseen sekä lantion hallintaan. Opas soveltuu lonkkaleikattujen tai leikkaukseen valmistautuvien kotikuntoutukseen. Tavoitteena on saada molemmat jalat yhtä vahvoiksi ja päästä jatkamaan liikkumista rennosti entiseen tapaan. Soveltavan liikunnan lehti 13 Soveli 2/2009

14 Wolff: Esteettömyys on Gävlessä pidetyssä IFAPA-kongressissa perehdyttiin soveltavan liikunnan nykyteemoihin. Eija Koivumäki Ryhmäkuvassa Suomen osallistujat: Alarivi: Pauli Rintala, Elli Knuutila, Toni Piispanen, Tiina Siivonen. Keskirivi: Kari Koivumäki, Jyrki Vilhu, Virpi Remahl, Jaana Huovinen, Sari Kivimäki, Päivi Mäkilä, Tarja Javanainen-Levonen, Maija Koljonen, Kati Karinharju, Mirel Riihimäki. Ylärivi: Aija Saari, Marja Kannelsuo, Sari Rautio. Kuvasta puuttuvat suomalaisosallistujista Riikka Juntunen ja Tuula Henttu. Prinsessa Victorian juhlallisesti avaamassa IFAPA -kongressissa aikana kuultiin esityksiä niin Afrikan maista kuin Euroopasta ja uudelta mantereelta. Kehittyvien maiden erityisliikuntaa käsitelleessä symposiumissa kuultiin esityksiä muun muassa Keniasta ja Ugandasta, jossa erilaiset tuen tarpeessa olevat lapset ja nuoret oli saatu yhteisön toimintaan liikunnan avulla. Kongressin ohjelmaan oli sisällytetty terveysliikunnan näkökulmaa, esimerkkinä professori Bengt Saltin luento elämäntapojen merkityksestä terveyteen eri tavoin vammaisilla henkilöillä. Keskeinen johtopäätös oli, että ilman aktiivista liikuntaa myös vammaisilla henkilöillä lisääntyvät monet elintasosairaudet, kuten erityisesti diabetes. Liikunnallinen aktiivisuus ehkäisee merkittävästi erilaisia metabolisia ongelmia sekä myös masennusta ja jopa riskiä sairastua Alzheimerin tautiin. Saltinin tutkimuksen mukaan askeleen sijaan 1500 askelta kahden viikon ajan viskulaarirasva veressä kasvoi 7 prosenttia, ja vaikutti näin hyvin edullisesti insuliinin määrään. Eli Wolff Bostonin yliopistolta pohti liikuntaa ihmisoikeusnäkökulmasta. Hän totesi, että liikuntatutkimuksessa on ollut paljon nk. tutkimusta, jossa ei huomioida vammaisuuden mukanaan tuomaa erilaisuutta. Hän totesi esteettömyyden ja saavutettavuuden olevan mitä suurimmassa määrin ihmisoikeuskysymyksiä. Hän peräänkuulutti vammais- ja erityisliikunnan kentän aktiivisuutta ja yhteistoimintaa. Päivien aikana teemana olivat myös asenteet erityisliikuntaa/erityisliikkujaa kohtaan, josta tarvitaan enemmän tietoa ja syvempää tutkimusta. Mikä oikeasti vaikuttaa asenteisiin, miten niitä muutetaan? Jos käytäntöjä muutetaan, muuttuvatko asenteet? Kongressin kutsusymposiumeissa teemoina olivat mm. inkluusiotutkimukset, motorisen oppimisen aihealueet ja vammaisurheilun tutkimukset. Myös ikäihmisten liikunnan alueelta oli järjestetty oma tutkimussessionsa. Suomessa toteutetut inkluusiohankkeet herättivät myönteistä kiinnostusta. Kongressi oli hyödyllinen tieto- ja verkostotapahtuma, jossa oli mahdollista kuulla, miten meillä ja muualla edetään erityisliikunnassa. b Sari Kivimäki Kansainvälinen IFAPA-kongressi 2009 > Kansainvälinen erityisliikunnan kongressi järjestetään joka toinen vuosi > Se kokoaa erityisliikunnan tutkijoita ja -kouluttajia yhteiseen tapahtumaan. > Viime kesäkuussa Ruotsin kuuden päivän mittaiseen tapahtumaan osallistujia n. 250, joista suomalaisten 18 hengen osallistujaryhmä oli muihin maihin verrattuna suuri. > Ensi vuonna Suomessa järjestetään eurooppalainen EUCA- PA-kongressi ja erityisliikunnan päivät. Soveltavan liikunnan lehti 14 Soveli 2/2009

15 Ministry of Education ihmisoikeuskysymys ERITYISLIIKUNNAN PÄIVÄT 2010 Valtakunnalliset Erityisliikunnan päivät järjestetään Jyväskylässä, Paviljongissa. Päivillä kaikki alan toimijat tapaavat kollegoita, asiantuntijoita ja harrastajia sekä paneutuvat soveltavan liikunnan järjestöjen ja tutkijoiden töihin. Ohjelma koostuu kaikille yhteisistä pääluennoista, teemaseminaareista, demonstraatioista, näyttelyistä ja iltajuhlasta. SoveLi osallistuu päiville omalla demolla. TEEMASEMINAARIT 1. Erityisliikunta muuttuvassa kuntakentässä Teemaseminaarissa käydään läpi uuden erityisliikunnan arviointiraportin perusteella mm. kuntarakenteen muutosten vaikutuksia erityisliikuntatyöhön. 2. Vammaisliikunnan tulevaisuus ja uusi järjestö Aiheena muun muassa miten saasaada verkostoitumisen tehokkaaksi myös paikallistasolla ja paralympiakomitean strategia vastuunjaon selkiyttäjänä. 3. Kohti tasa-arvoisempaa erityisliikuntaa Teemaseminaarissa pohditan muun muassa lasikattoja ja syrjintää. Onko mahdollisuuksia maahanmuutajille, vaikeasti vammaisille tai syrjäseutujen asukkaille? Onko vammaisella ihmisellä samat mahdollisuudet harrastamiseen, ohjaamiseen ja ammattilaisuuteen kuin muilla? Miten askelletaan ja kelataan kohti tasa-arvoisempaa erityisliikuntaa? Erityisliikunnan päivät Main Organizers University of Jyväskylä Finnish Society of Sport Sciences (FSSS) Collaborators European Federation of Adapted Physical Activity City of Jyväskylä Ministry of Education in Finland Congress Secretariat Finnish Society of Sport Sciences Olympic Stadium FI Helsinki, FINLAND Mr. Jari Kanerva tel.int fax.int Jyväskylän Paviljonki Lasten ja nuorten soveltava liikunta Miten vastataan heterogeenistyvien ryhmien liikunnan haasteeseen ja samalla varmistetaan, että jokaisella lapsella ja nuorella olisi aidosti oikeus liikkua joka päivä? 5. Iäkkäiden erityisliikunnan kehityshaasteet Miten tavoitat, kohtaat ja ohjaat näitä iäkkäiden erityisryhmiä? Tule kuulemaan asiasta ja keskustelemaan kokemuksista! 6. Integraatiotyötä järjellä ja sydämellä Teemaseminaarissa pureudutaan haasteisiin, joihin integraatiotyötä tekevät ovat törmänneet viedessään eteenpäin integraatio- ja inkluusioohjelmia. Vastaavaa työtä tehdään myös paikallistasolla, jossa kehityskumppanina toimivat ovat yleensä erityisliikunnanohjaajia. Seminaari toimii ratkaisukeskeisesti työpajaperiaatteella. Lisätietoja: erityisliikunta.fi EUROOPPALAINEN EUCAPA 2010 > Suomi on City of Jyväskylä saanut järjestettäväkseen The Jyväskylä Euroo- high-quality cultural activities and beautiful natural environment. region can be reached easily by road, rail pan and air. soveltavan The journey from Helsinki to Jyväskylä by air takes about liikunnan 35 minutes. Jyväskylä can be kongressin (EUCAaccomplished in three hours. University of Jyväskylä PA), and sports medicine joka as well as sport pedagogy pidetään and are major subjects in the Faculty. Congress Venue toukokuuta 2010 same roof right in Jyväskylässä. the city centre. Jyväskylä, whose population amounts to nearly inhabitants, is a dynamic new wave town. It is famous for its excellent achievements in science and technology, Using the Pendolino fast train, the journey from Helsinki to The Faculty of Sport and Health Sciences at the University of Jyväskylä is the sole university level institution of sport sciences in Finland. The APA, physiotherapy, gerontology sociology, biomechanics, exercise physiology and coaching Jyväskylä Paviljonki is a unique congress and trade fair centre in the heart of Finland. Paviljonki provides superb facilities for meetings, conferences, exhibitions and trade fairs as well as diverse entertainment events. The meeting rooms, exhibition halls and restaurants are all under the First Announcement Adapted Physical Activity Over Life-Span First Announcement European Congress of Adapted Physical Activity (EUCAPA) In conjunction with The Finnish Congress of Adapted Physical Activity May 6-8, 2010 Jyväskylä, Finland > Kongressi kokoaa alan tutkijat ja spesialistit ympäri Eurooppaan esittelemään uusimpia tutkimuksia ja pohtimaan alaan liittyviä kysymyksiä. > Kongressin pääteemat ovat: (1) Soveltava liikunnanopetus (2) Ikäihmisten liikunta (3) Vammaisurheilu: kaikille avoimesta liikunnasta huippu-urheiluun (4) Integraatio ja Inkluusio (5) Virkistysliikunnasta huippu-urheiluun. > Järjestäjät: Liikuntatieteellinen Seura yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa. > Lisätietoja: eucapa2010.org OSALLISTUMISMAKSUT Erityisliikunnan päivät: 250 euroa, opiskelijat 150 euroa 200 euroa LTS:n henkilö- ja yhteisöjäsenet 125 euroa LTS:n opiskelijajäsen ERLI+EUCAPA: 400 euroa Hinnat sisältävät seminaarimateriaalit, tarjoilut ja iltatilaisuuden. Kysy hintoja opiskelijaryhmille, Soveltavan liikunnan lehti 15 Soveli 2/2009

16 Soveltavan liikunnan lehti 16 Soveli 2/2009 Vuokko Raivio näyttää, miten mumma painii kahvakuulan kanssa. Jari Tissari ohjaa häntä tempausliikkeen oikeaan suoritukseen kahdeksan kilon kahvakuulalla.

17 Kuntoa ja voimaa kahvakuulasta Jari Tissari innostui kahvakuulasta ja kannustaa muitakin kokeilemaan Fysioterapeutti, F.A.F. personal trainer ja Compact Girya -kahvakuulaohjaaja Jari Tissari on ollut koko ikänsä kiinnostunut urheilusta. Kuntosali on miehelle tuttu paikka, kuten myös fudiskenttä ja koripallosali. Kahvakuulaan tutustuin ensimmäisen kerran kaksi vuotta sitten, kun kollega esitteli sitä minulle ja kysyi, haluaisinko saada kuulan lainaan. Se olikin niin sanotusti rakkautta ensisilmäyksellä. En ole ikinä innostunut mistään lajista heti näin paljon, Tissari kertoo. Hän harjoittelee nykyään kahvakuulan kanssa 4 5 kertaa viikossa, ja perheenisän päiväjärjestykseen sopii oikein hyvin se, että tehokkaan treenin voi tehdä kuntosalin sijasta kotona tai kesällä vaikka mökin rannassa. Kahvakuula on kotiharjoittelulaitteista ehdoton ykkönen. Se on kestävä, ei vaadi tilaa tai säätämistä ja on helppo ottaa mukaan minne vain. Kuntoilija saa positiivisen palautteen nopeasti. Kahvakuulaharjoittelu on helppoa, nopeaa ja tehokasta! Työnsä takia Tissari tutustuu jatkuvasti kuntoilun tuoreisiin trendeihin. Osa uusista lajeista ja välineistä tarjoaa hetken huuman, jotkut ovat pysyviä. Tissari uskoo, että kahvakuula kuuluu jälkimmäiseen joukkoon. Kahvakuulaharjoittelu on erittäin monipuolista. Työtä tekevät isot lihasryhmät ja liikeradat ovat laajoja ja hallittuja, joten syke nousee korkealle ja lihaskunnon lisäksi myös aerobinen kunto kohoaa. Heidi Hölsömäki Voimaa arkeen Työssään Jari Tissari tapaa päivittäin erilaisista tuki- ja liikuntaelinvaivoista kärsiviä asiakkaita. Harjoittelussa käytetään hyväksi kehon omaa mekaniikkaa, ja kahvakuulaharjoitus myös korjaa sitä, joten laji on hyvä vaihtoehto myös selkä- ja niskavaivoista kärsiville, kertoo Tissari. Hänen mielestään kahvakuulaharjoittelu sopii kenelle tahansa perusterveelle ihmiselle, joka halua pitää huolta lihaskunnostaan. Erityisen suositeltavaa se on niille, jotka tarvitsevat työssään voimaa, esimerkiksi hoitoalan väelle, varastossa työskenteleville tai vaikka maanviljelijöille. Kahvakuulaharjoittelu kohdistuu juuri niihin liikkeisiin, joita tuiki tavallinen ihminen arjessaan tarvitsee, esimerkiksi kantamiseen ja nostamiseen. Oikea tekniikka on tärkeä, joten alussa on suotavaa perehtyä lajiin ammattitaitoisen kahvakuulaohjaajan johdolla, jos sellaista ohjausta vain on saatavilla. Sinänsä lajin perusteiden oppiminen on helppoa ja onnistuu varmasti monelta internetistä löytyvien ohjeidenkin perusteella, Tissari kannustaa. b Teksti Elina Kujala b Kuva Anna Huovinen Yleensä naiset aloittavat kahvakuulaharjoittelun 8 kilon ja miehet kilon kuulalla. Soveltavan liikunnan lehti 17 Soveli 2/2009

18 Kahvakuulaharjoittelun perusliikkeet Kahvakuula-harjoittelun perustan muodostavat rytmikkäät, suuria lihasryhmiä harjoittavat liikkeet: heilautus, rinnalleveto, työntö ja tempaus. Oikealla tekniikalla suoritetut liikkeet ovat sulavia ja hallittuja ja turvallisia, jos keskittyy siihen mitä tekee ja miten tekee ja kuuntelee omaa kehoa. Ennen liikkeiden aloittamista on tärkeää tehdä lämmittelyliikkeitä, esimerkiksi kyykkyjä ja olkapäiden pyörityksiä. Kahvakuula-harjoitusten liike lähtee aina lantiosta. Lantio ja jalat tekevät suurimman osan lihastyöstä. Käsivarret eivät nosta kuulaa, vaan tarkentavat kuulan suunnan. Ranne on suorana, muuten voi menettää kuulan hallinnan. Kuulan iskeytymistä ranteeseen voi välttää siten, että joustaa vartalolla hieman silloin kun kuulan liikerata on päättymässä. Pidä aina selkä suorana ja vatsalihakset hiukan jännitettyinä. Hengityksen tulee olla rytmissä liikkeiden kanssa. Pidä alussa harjoitukset lyhyinä, noin 10 minuuttia kerralla. Aloita tekemällä 2 3 harjoituskertaa viikossa. Aloita kevyimmillä painoilla, naiset noin 8 kilon ja miehet kilon kuulalla. b Asiantuntijana TtM, fysioterapeutti Kirsi Töyrylä-Aapio Suomen Selkäliitto ry:stä ja fysioterapeutti Jari Tissari. HEILAUTUS Jalat ovat noin hartianlevyisessä haara-asennossa. Kuulaa heilautetaan jalkojen välistä kehon etupuolelle ja annetaan heilahtaa takaisin. Käsi pitää kiinni kuulasta, mutta se ei osallistu kuulan nostamiseen. Voima tulee lantion ojennuksesta. Tee rentoa heilautusliikettä edestakaisin. Korkeutta vartalon edessä voit vaihdella. Heilautusta voi tehdä myös kahdella kädellä. Ennen kuin aloitat kahvakuulaharjoittelun... > Harjoittelun pitää olla harkittua ja maltillista, ei äärirajoille puristamista. > Harjoittelu aloitetaan pienemmillä painoilla, mutta kuulan pitää olla tarpeeksi painava, jotta oikea liikerata löytyy. > Hyvä tekniikka on tärkeä alusta pitäen. > Nostotekniikan opettelu on erityisen tärkeää: kun nostat kuulan lattiasta, purista voimakkaasti, käytä nostamiseen jalkoja ja pidä vartalo tiukkana. Pelkkää kättä ei käytetä missään vaiheessa kuulan nostamiseen. > Kahvakuulaharjoittelu on kunto-ohjelmaa täydentävä tai pääväline. Kahvakuulan käyttö käsipainona ei ole varsinaista kahvakuulaharjoittelua. Soveltavan liikunnan lehti 18 Soveli 2/2009

19 RINNALLEVETO Rinnallevedon tarkoitus on saada kuula rinnalle mahdollisimman pehmeästi. Liike tuotetaan hartioita, yläselkää ja lantiota apuna käyttäen. Rinnallevetoa voi tehdä kahdella eri tavalla: joko heilauttamalla kuulaa jalkojen välistä ylöspäin tai kuula on alussa roikotusasennossa alhaalla ja rinnalleveto tehdään ilman heilautusta, jolloin vaaditaan enemmän voimaa lantiosta. Kun kuula nousee ylös, kyynärpää pysyy lähellä kylkeä ja käsi ikään kuin livautetaan alakautta pystysuoraan ja käännetään. Liikkeen loppuasennossa sormet eivät purista kahvaa ja kuula asettuu ranteen päälle. Loppuasennossa lantio on ns. räkkiasennossa eli työntynyt eteen. TEMPAUS Tempaus on heilautuksen jatke eli kuula heilautetaan jalkojen välistä vauhdikkaasti suoraan suoralle kädelle ylös. Liikkeen pitää olla alusta asti hallittu. Käden ollessa ylhäällä tulee hauiksen olla lähellä korvaa. Voima tehdään liikkeeseen koko keholla ja käsivarsi toimii vain vipuvartena kuulan noustessa ylös. Kuvat Anna Huovinen TYÖNTÖ Kuula viedään rinnalta suoralle kädelle pelkästään jalkojen voimaa käyttämällä, käsi toimii vain kuulaa ohjaavassa roolissa. Rinnallevedon ja työnnön voi tehdä joko yhdellä tai kahdella kädellä ja kahdella kuulalla. Kuula ikään kuin työnnetään liikkeelle jaloilla, jonka jälkeen laskeudutaan kuulan alle kuulan noustessa ylöspäin rinnalta. Ensin suoristetaan käsi ja sitten jalat. Soveltavan liikunnan lehti 19 Soveli 2/2009

20 Saksittua edetessä tanssiminenkin on muuttunut osittain kuntouttavaksi harrastukseksi. b Sinikka Järvinen on Parkinsonia sairastavan Kalle Niemelän avopuoliso. Avain 3/2009 Jooga on auttanut minua, entistä liikunnallisesti lahjakasta ja aktiivista naista, löytämään uuden tavan harrastaa liikuntaa. Lisäksi jooga on minun kauttani auttanut myös monia muita kierrän ohjaamassa joogaa ihmisille, joiden terveydelliset ongelmat estävät niin sanotun normaalin liikkumisen. b Joogasta tuli vakavan aivohalvauksen jälkeen Heidi Viheriälän elämäntapa. Nykyisin hän on erityisryhmiä ohjaava joogaopettaja. Sydän 5/2009 Minulla on tanssiharrastukseni myötä paljon uusia ystäviä. Kun kesä koittaa, suuntaan taas tanssilavoille. Mutta nyt tanssin vain hitaita. b Kahdesta sydäninfarktista toipuva Tapio Halonen koettaa ottaa elämän rauhallisemmin. Parkinsonpostia 3/2009 Golfin ja hiihdon lisäksi metsästän, sienestän ja marjastan ahkerasti. Metsästysaikaan minulla on ollut tapana viettää kuuukausi yhtä kyytiä Lapissa. Kaikenlaisella liikunnalla on valtava merkitys sairastavalle. Liikunta hidastaa taudin etenemistä ja pitää mielen virkeänä. b Parkinsonin tautia sairastava entinen valtionvarainministeri Iiro Viinanen osallistui Suomen Parkinson-liiton hyväntekeväisyys-golfturnaukseen. Kuntoa ylläpitäväksi liikunnaksi emme osanneet tanssia aikaisemmin mieltää, mutta Kallen taudin Hevosen liikkeen avulla opin löytämään ja tunnistamaan lantiopohjan lihaksistoni. Mistään muusta menetelmästä en ollut saanut vastaavaa konkreettista tulosta. Havaitsin, että virtsankarkailu väheni selvästi. b MS-diagnoosin vuonna 1996 saanut nainen Avainlukija-palstalla. Avain 6/2009 Terveenä, hyvinä päivinä pystyn juoksemaan, uimaan ja pyöräilemään niin kuin kuka tahansa 26-vuotias. Tosin nautin joka hetkestä enemmän, sillä tiedän, että ensi kesänä en välttämättä tähän pysty. Se ei kuulosta kuitenkaan pahalta, sillä tulevaanhan ei voi vaikuttaa ja sitä on aivan turha surra etukäteen. b MS-diagnoosin saanut Miia Taipale tähtää Trialthon for fun -kisoihin. AVH 3/2009 Hyvä Hengitys 3/2009 Kaikkien ei tarvitse toimia, mutta kenenkään ei kuitenkaan kannata käpertyä neljän seinän sisälle, kun tarjolla on jumpparyhmiä ja muita vertaistapaamisia. b Kirsi Malinen on vantaalainen Hengitysyhdistyksen puheenjohtaja. Kävely on ennen liikkumattomalle hyvä tapa lisätä liikkumista, sillä sen tehoa on helppo säädellä omien tuntemusten mukaan. Intervallityyppinen kävely tekee keuhkoille hyvää. Itse juoksen kävelylenkeillä ylämäet, mutta yhtä hyvin vauhtileikittelyt voi toteuttaa niin, että kävelee viidestä lyhtytolpan välistä yhden muita rivakammin. b Itsekin astmaa sairastava terveystieteiden tohtori Jaana Suni kannustaa aloittamaan liikkumisen kävelystä. Mielenterveys 4/2009 Onnistunut passi pelikaverille on ilmiömäisen kaunis asia. Siinä maailma loksahtaa hetkeksi kohdalleen. b Kirjailija Petri Tammisen liikunnallinen intohimo on lentopallo. Soveltavan liikunnan lehti 20 Soveli 2/2009

Anne Taulu toiminnanjohtaja, FT, TtM. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija, ft (AMK), liikunnanohjaaja.

Anne Taulu toiminnanjohtaja, FT, TtM. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija, ft (AMK), liikunnanohjaaja. Anne Taulu toiminnanjohtaja, FT, TtM Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija, ft (AMK), liikunnanohjaaja Mikko Vähäniitty Tasavallan presidentti Sauli Niinistö toimii SoveLi 20 vuotta - Liiku

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Malleja paikalliseen, toimivaan, terveyttä edistävään sovellettuun liikuntatoimintaan Lounais-Suomessa Konsultointi- ja kehittämishanke 2006 2009 Soveli-järjestöjen

Lisätiedot

RAPORTTI KUNTIEN ERITYISLIIKUNNANOHJAAJIEN TYÖSEMINAARISTA, Tieteiden talo Helsinki, 18.8.2011

RAPORTTI KUNTIEN ERITYISLIIKUNNANOHJAAJIEN TYÖSEMINAARISTA, Tieteiden talo Helsinki, 18.8.2011 RAPORTTI KUNTIEN ERITYISLIIKUNNANOHJAAJIEN TYÖSEMINAARISTA, Tieteiden talo Helsinki, 18.8.2011 Yleistä Kuntien erityisliikunnanohjaajien vuosittainen työseminaari toteutettiin Helsingissä 18.8.2011 Liikuntatieteellisen

Lisätiedot

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja yhteistyökumppaneille 2009 Webropol sähköpostikysely tehtiin kesä- ja elokuussa 2009 NK vastaukset 53 % (N=38, n=20) YTK vastaukset 30 % (N=57, n=17) Asiaa kannatetaan

Lisätiedot

Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta. Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja

Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta. Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja Riikka Juntunen, Suomen Vammaisurheilu ja liikunta VAU ry 9.11.2015 Suomalaiset liikuntajärjestöt Suomalaisia valtakunnallisia

Lisätiedot

Laatua ja asiantuntemusta soveltavaan liikuntaan

Laatua ja asiantuntemusta soveltavaan liikuntaan Laatua ja asiantuntemusta soveltavaan liikuntaan Soveltava Liikunta SoveLin strategia 2013 2015 Laatua ja asiantuntemusta soveltavaan liikuntaan 2 Laatua ja asiantuntemusta soveltavaan liikuntaan Soveltava

Lisätiedot

Kohti yhteistä liikuntaa. Soveltava liikunta SoveLin strategia

Kohti yhteistä liikuntaa. Soveltava liikunta SoveLin strategia Kohti yhteistä liikuntaa Soveltava liikunta SoveLin strategia Kohti yhteistä liikuntaa SoveLin strategia 2009 2012 Soveltava Liikunta SoveLi ry Työryhmä Heidi Hölsömäki (toim.) leena Jokinen Sari Kivimäki

Lisätiedot

Soveltava Liikunta SoveLi ry:n selvitystyö 10.3.2011 Erityisliikunnan jaoston nimeämälle inkluusion arviointityöryhmälle

Soveltava Liikunta SoveLi ry:n selvitystyö 10.3.2011 Erityisliikunnan jaoston nimeämälle inkluusion arviointityöryhmälle 1 Soveltava Liikunta SoveLi ry:n selvitystyö 10.3.2011 Erityisliikunnan jaoston nimeämälle inkluusion arviointityöryhmälle 2 Sisällysluettelo 1. Selvitystyön tehtävänanto 2 2. Taustaa 2 3. Kyselyn tulokset

Lisätiedot

SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija

SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija Sisältö Esittely SoveLin kansanterveys- ja vammaisjäsenjärjestöt ja järjestöjenliikunnasta

Lisätiedot

Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA

Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA Konsultointi- ja kehittämisprojekti 2013 2015 Liikunta kuuluu kaikille myös neurologista sairautta sairastavalle Liikunnan on todettu

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

2. luento hallinnollinen näkökulma

2. luento hallinnollinen näkökulma JOHDATUS ERITYISLIIKUNTAAN (LPE.A007) Pauli Rintala, erityisliikunnan professori 2. luento hallinnollinen näkökulma erityisryhmien väestöosuudet liikunnan merkitys eri erityisryhmille erityisliikunnan

Lisätiedot

Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija

Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija OKM Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa: liikuntapolitiikan yleisestä johdosta, yhteensovittamisesta ja kehittämisestä

Lisätiedot

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle.

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle. TerveysInfo lihavuus Berliininmunkki ja muita kirjoituksia painonhallinnasta Hercule Poirot laihduttaa, Lihavan mieli, Piiloliikunta sekä muut hauskasti nimetyt kirjoitukset kertovat monipuolisesti ihmisen

Lisätiedot

SoveLin jäsenjärjestöjen liikuntaa 2014. Diasarjaan on koottu kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen keskeisiä liikuntatoiminnan muotoja 2014.

SoveLin jäsenjärjestöjen liikuntaa 2014. Diasarjaan on koottu kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen keskeisiä liikuntatoiminnan muotoja 2014. SoveLin jäsenjärjestöjen liikuntaa 2014 Diasarjaan on koottu kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen keskeisiä liikuntatoiminnan muotoja 2014. SoveLin jäsenjärjestöt 2014 Aivoliitto ry Allergia- ja astmaliitto

Lisätiedot

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Urheilujohtaminen seminaari 2.9.2015 Tampere ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat liikuntalain uudistamisessa Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Henkilökohtainen harjoitusohjelma

Henkilökohtainen harjoitusohjelma Henkilökohtainen harjoitusohjelma Fysio-MM Oy - Laadukasta kuntoutusta asiakkaan parhaaksi Kinesiocenter Bomba Laatija Mika Mustonen Asiakas Leppoisasti liikkeelle PHT Tabata-kahvakuulalla 25.7.2012 Tabata-sarja

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry (LiikU)

Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry (LiikU) Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry (LiikU) Tehtävä LiikU on liikunnan asiantuntija Lounais- Suomessa. Liikutamme lapsia ja aikuisia tapahtumissa ja leireillä. Koulutamme lasten kanssa työskenteleviä,

Lisätiedot

Cross-Border Move for Health 5.-6.6.2013 Joensuu Inkluusion edistäminen liikunnassa ja urheilussa

Cross-Border Move for Health 5.-6.6.2013 Joensuu Inkluusion edistäminen liikunnassa ja urheilussa Cross-Border Move for Health 5.-6.6.2013 Joensuu Inkluusion edistäminen liikunnassa ja urheilussa Aija Saari Tutkimuspäällikkö, Suomen Vammaisurheilu ja liikunta VAU ry aija.saari@vammaisurheilu.fi Sisältö

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

Valtion liikuntaneuvoston toimikausi 2003-2007

Valtion liikuntaneuvoston toimikausi 2003-2007 Valtion liikuntaneuvoston toimikausi 2003-2007 Liikuntakulttuurin kokonaisarviointi: valtionhallinnon toimenpiteiden vaikutusten arviointi liikunnan alueella (Liikuntal. 4, 2 mom.) arvioitu muutamia keskeisiä

Lisätiedot

pyöräile keinu kiipeile kokeile innostu hallitse!

pyöräile keinu kiipeile kokeile innostu hallitse! pyöräile keinu kiipeile kokeile innostu hallitse! LUKIJALLE Varhaislapsuus on kallisarvoista oppimisen ja kehityksen aikaa. Lapsi oppii leikkimällä, liikkumalla, peuhaamalla, tutkimalla ja kokeilemalla.

Lisätiedot

Seuratuki 2013 haku ja arviointi

Seuratuki 2013 haku ja arviointi Seuratuki 2013 haku ja arviointi Seuratuki vuonna 2013 Valtiontalouden tarkastusviraston raportti (VTV 14/2012) OKM jakaa seuratuen eli vastaa koko prosessista Tuen suuruus 3 850 000 euroa (kasvu 2 350

Lisätiedot

SoveLi-info jäsenille 1/2010

SoveLi-info jäsenille 1/2010 SoveLi-info jäsenille 1/2010 SoveLi vieraili erityisryhmien liikunnan jaostossa ELJ:ssä SoveLi kutsuttiin yhdessä VAU ry:n kanssa kuultavaksi opetusministeriön Valtion liikuntaneuvoston erityisryhmien

Lisätiedot

Kaikille avoin liikunta - ohjelma

Kaikille avoin liikunta - ohjelma Kaikille avoin liikunta - ohjelma Suomessa on jo kauan tehty nk. erityisryhmien, vammaisurheilun ja lajiliittojen välistä yhteistyötä: A. Perinteinen tiettyä vammaryhmää/ vammaisurheilulajia koskeva yhteistyö.

Lisätiedot

Kuntokuu. Liiku, osallistu ja voita!

Kuntokuu. Liiku, osallistu ja voita! Liiku, osallistu ja voita! Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n t ovat helmikuu ja syyskuu. Tavoitteena on saada VAU:n jäsenet kuntoilun pariin niin talvella kuin syksylläkin. Raikkaista syys- ja

Lisätiedot

Seuratuen painopisteet

Seuratuen painopisteet Seuratuki 2013 Seuratuki Urheilu- ja liikuntaseurojen perustoiminnan kehittämiseen Seuratoiminnan laadun vahvistamiseen Perustoiminnan uudistamiseen ja kehittämiseen Liikunnan harrastamisen mahdollistamiseksi

Lisätiedot

FITLANDIA-TREENIOPAS. - Juoksijan lihaskunto-

FITLANDIA-TREENIOPAS. - Juoksijan lihaskunto- FITLANDIA-TREENIOPAS - Juoksijan lihaskunto- ASIANTUNTIJA Sanna Malinen Sanna Malinen on 27-vuotias viittä vaille valmis lääkäri. Sanna on harrastanut liikuntaa pikkutytöstä lähtien, ja urheilulajeista

Lisätiedot

HANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI!

HANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI! Miesten jumppaopas HANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI! TÄSMÄLIIKUNTAA KESKIVARTALOON 2-3 kertaa viikossa 15 min. päivässä HARJOITTELE KEHOLLESI HYVÄ PERUSTA rankasi pysyy hyvässä ryhdissä ja löydät

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN LIIKKUVUUS

TOIMINNALLINEN LIIKKUVUUS TOIMINNALLINEN LIIKKUVUUS SUOMEN URHEILUOPISTO VALMENNUSKESKUS Pia Pekonen & Annimari Savolainen ASKELKYYKKY KÄDET YLHÄÄLLÄ Polvissa noin 90 asteen kulma Keskivartalossa pito Käsien vienti yhdessä ylös

Lisätiedot

ME-kävely - kannustiko liikkumaan enemmän?

ME-kävely - kannustiko liikkumaan enemmän? ME-kävely - kannustiko liikkumaan enemmän? Hyvän hoidon puolesta maailmanennätyskävely oli Suomen Reumaliiton ja Roche Oy:n yhteinen hanke Hanke koostui Suomen Reumaliiton paikallisyhdistysten liikuntavastaavien

Lisätiedot

Liikunta ja osallisuus -hanke, Seinäjoen työpaja I, 4.12.2015

Liikunta ja osallisuus -hanke, Seinäjoen työpaja I, 4.12.2015 1 Liikunta ja osallisuus -hanke, Seinäjoen työpaja I, 4.12.2015 Tehtävä 1: Miten Seinäjoen liikunta- ja vapaa-ajan toimijoiden verkostoitumista ja yhteistyötä voitaisiin edistää? Mitä haluaisitte tehdä

Lisätiedot

Lisää toiminnallista voimaa

Lisää toiminnallista voimaa 1 Lisää toiminnallista voimaa Käytä näitä liikkeitä itsenäisenä harjoituksena, alkuverryttelynä kuntosalilla tai valmistautuessasi nostotöihin. Voit käyttää kotona painona esimerkiksi kirjaa. Itsenäisenä

Lisätiedot

Valtakunnallisten liikuntajärjestöjen järjestöpäivät 6-7.9.2003

Valtakunnallisten liikuntajärjestöjen järjestöpäivät 6-7.9.2003 Suomen Mielenterveysseura Valtakunnallisten liikuntajärjestöjen järjestöpäivät 6-7.9.2003 Järjestöjen tietoiskut Mielenterveysseuran liikuntatoiminta ja Liiku Mieli Hyväksi - hanke Suomen Mielenterveysseura

Lisätiedot

Nyt kesäksi voisi olla hyvä tilaisuus tehdä lupauksia omaan elämäntapaan ja siihen tehtäviin muutoksiin.

Nyt kesäksi voisi olla hyvä tilaisuus tehdä lupauksia omaan elämäntapaan ja siihen tehtäviin muutoksiin. LIIKUNTAVINKIT Nyt kesäksi voisi olla hyvä tilaisuus tehdä lupauksia omaan elämäntapaan ja siihen tehtäviin muutoksiin. Näin onnistut elämäntapamuutoksessa aloita elämäntapamuutoksen opettelu levänneenä

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen 19-65-vuotiaiden keskuudessa % Lkm. 1997-1998 14 435.000 2001-2002 16 509.000

Lisätiedot

Kansanterveysja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina

Kansanterveysja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina Kansanterveysja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina Anne Taulu ja Heidi Hölsömäki (toim.) Soveltavan liikunnan julkaisuja Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina Soveltavan liikunnan julkaisuja

Lisätiedot

SoveLi-info 4/2010. Liikuntalain uudistus jäihin. Tilaa SoveLi-Info. ITE-arviointi: Uusi väline liikuntatoiminnan kehittämiseen!

SoveLi-info 4/2010. Liikuntalain uudistus jäihin. Tilaa SoveLi-Info. ITE-arviointi: Uusi väline liikuntatoiminnan kehittämiseen! SoveLi-info 4/2010 Liikuntalain uudistus jäihin Opetus- ja kulttuuriministeriön valmistelema esitys uudesta liikuntalaista on siirtymässä seuraavalle hallituskaudelle. Lakiesitys oli tarkoitus esitellä

Lisätiedot

Auron Liikuntapalvelut

Auron Liikuntapalvelut Auron Liikuntapalvelut Kuntouttavat liikuntaryhmät Terveysliikuntaryhmät Kuntoliikuntaryhmät Löydä itsellesi sopiva liikuntaohjelma ja varaa paikkasi kätevästi netissä: www.auron.fi/liikuntaryhmät Ohjaava

Lisätiedot

Kahvakuula - Aloittelijan opas v1.3

Kahvakuula - Aloittelijan opas v1.3 Kahvakuula - Aloittelijan opas v1.3 Kahvakuula eli girya (englanniksi kettlebell) on kahvallinen rauta- tai teräspallo, jota voidaan käyttää monipuoliseen vastusharjoitteluun. Perinteiset kuulakoot ovat

Lisätiedot

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja

Lisätiedot

SoveLi-info 2/2011. Tilaa SoveLi-Info. SoveLi-messuilla tietoa ja toimintaa bollywoodista paljasjalkarataan

SoveLi-info 2/2011. Tilaa SoveLi-Info. SoveLi-messuilla tietoa ja toimintaa bollywoodista paljasjalkarataan SoveLi-info 2/2011 Mikko Vähäniitty SoveLi-messuilla 8.4. on kokeiltavana kaikille soveltuvia liikuntamuotoja, kuten sisäcurlingia. SoveLi-messuilla tietoa ja toimintaa bollywoodista paljasjalkarataan

Lisätiedot

SoveLi-info jäsenille 2/2010

SoveLi-info jäsenille 2/2010 SoveLi-info jäsenille 2/2010 Uusi liikuntalaki astunee voimaan vuonna 2011 Jo useamman vuoden valmisteilla ollut liikuntalain ja -asetuksen muutos etenee opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotuksen mukaan.

Lisätiedot

Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja. FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo

Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja. FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo Työnjako: Yleisten edellytysten luominen ensisijassa valtion ja kuntien tehtävä. Toiminnasta

Lisätiedot

Lajitekniikka: venyttely

Lajitekniikka: venyttely Alaraajat Etureiden lihakset Seiso ryhdikkäästi. Ota yhdellä tai kahdella kädellä kiinni nilkastasi. Pidä jalat samansuuntaisena ja lantio suorassa. Työnnä lantiota hiukan eteenpäin jännittämällä pakaralihakset.

Lisätiedot

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA 29.9.2014 Eva Rönkkö Eläkeläiset ry Monikulttuurisen työn tavoitteet: - Tukea ikääntyneiden maahanmuuttajien arkea, auttaa heitä löytämään mielekästä

Lisätiedot

Hae vuoden 2013 seuratukea!

Hae vuoden 2013 seuratukea! Hae vuoden 2013 seuratukea! Opetus- ja kulttuuriministeriön seuratukien hakuaika on 24.1. 15.3.2013 Tuen hakuperiaate on muuttunut aiemmista vuosista! Hakemuksen tulee olla perillä OKM:ssä 15.3.2013! Varaa

Lisätiedot

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on

Lisätiedot

SEURASEMINAARI 30.11.2014

SEURASEMINAARI 30.11.2014 SEURASEMINAARI 30.11.2014 Seurakäynnit 2015 / haku OKM:n seuratuki ja työllistämistuki Liiton tuet kaudelle 2014 2015 Ringetteviikko 24.1. 1.2.2015 Tie huipulle -tapahtuma MM-kisat ja Ringette Festivaali

Lisätiedot

Liikuntaneuvonnalla on nyt näytön paikka

Liikuntaneuvonnalla on nyt näytön paikka Liikuntaneuvonnalla on nyt näytön paikka Jyrki Komulainen Ohjelmajohtaja, dosentti Kunnossa kaiken ikää (KKI) ohjelma Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Maakunnallinen liikuntaneuvonta

Lisätiedot

SoveLi-info 6/2010. SoveLi hakee rahoitusta kahdelle uudelle hankkeelle. Tilaa SoveLi-Info. Vuoden 2011 hallitukseen valittiin uusia jäseniä

SoveLi-info 6/2010. SoveLi hakee rahoitusta kahdelle uudelle hankkeelle. Tilaa SoveLi-Info. Vuoden 2011 hallitukseen valittiin uusia jäseniä SoveLi-info 6/2010 SoveLi hakee rahoitusta kahdelle uudelle hankkeelle Soveltava Liikunta SoveLi ry:n syyskokous oli 18.11.2010 Helsingissä, SLU-talolla. Valtakirjoja osallistujineen oli jäsenjärjestöistä

Lisätiedot

Liikuntaohjelma: viikot 1-6

Liikuntaohjelma: viikot 1-6 Liikuntaohjelma: viikot 1-6 Tässä on erinomainen koko kehoa hyödyntävä liikuntaohjelma, joka tarkoitettu aloittelijoille. Se sopii täydellisesti normaaliin elämäntyyliin, sillä voit harjoitella koska sinulle

Lisätiedot

Kevä tkäusi 2015. Loviisan kaupungin liikuntaryhmät. Pieni kaupunki, suuria elämyksiä.

Kevä tkäusi 2015. Loviisan kaupungin liikuntaryhmät. Pieni kaupunki, suuria elämyksiä. Kevä tkäusi 2015 Loviisan kaupungin liikuntaryhmät. Pieni kaupunki, suuria elämyksiä. 2015 Kevätkausi alkaa 5.1.2015 Tammikuun viides päivä polkaistaan käyntiin kaupungin ohjatut liikuntaryhmät. Tarjolla

Lisätiedot

www.gains.fi/kotijumppa 1. Etukyykky 2-4 x 10-20

www.gains.fi/kotijumppa 1. Etukyykky 2-4 x 10-20 www.gains.fi/kotijumppa 1. Etukyykky 2-4 x 10-20 Ota isompi vesikanisteri tai vaikka matkalaukku syliin. Jalat hartianlevyiseen haaraasentoon, jalkaterät suoraan eteenpäin. Polven tulee ehdottomasti mennä

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 VISIO 1 + 2 Jokaisella koululaisella on mahdollisuus liikkua monipuolisesti koulupäivän

Lisätiedot

SoveLi-info 5/2010. Virvelin tulokset rohkaisevat liikunnan yhteistyöhön. Tilaa SoveLi-Info

SoveLi-info 5/2010. Virvelin tulokset rohkaisevat liikunnan yhteistyöhön. Tilaa SoveLi-Info SoveLi-info 5/2010 Virvelin tulokset rohkaisevat liikunnan yhteistyöhön SoveLin Virveli Virtaa verkostoihin liikunnasta -hankkeessa (2006 2009) kehitettiin malleja paikalliseen soveltavaan ja terveyttä

Lisätiedot

Kysy hallitukselta ja henkilökunnalta. Keskustelufoorumi 18.4.2015 klo 10.00

Kysy hallitukselta ja henkilökunnalta. Keskustelufoorumi 18.4.2015 klo 10.00 Kysy hallitukselta ja henkilökunnalta Keskustelufoorumi 18.4.2015 klo 10.00 Kansalliset kilpailut Arvokilpailut 2017 Linjaus tason mukaan Uinnin kilpailukalenteri 2016 Tulonlähde Valmentautuminen FINAn

Lisätiedot

Lisää laatua, enemmän toimintaa

Lisää laatua, enemmän toimintaa Lisää laatua, enemmän toimintaa Seuratuen toimintavuoden tulokset 2014 2015 Johanna Hentunen Salla Turpeinen Janne Pyykönen LIKES-tutkimuskeskus Viitaniementie 15a, 40720 Jyväskylä www.likes.fi Lukijalle

Lisätiedot

Miten liikunta- ja mielenterveysalan kehittämislinjauksia viedään eteenpäin? 28.8.2015 Satu Turhala (SMS) ja Teijo Pyykkönen (LTS)

Miten liikunta- ja mielenterveysalan kehittämislinjauksia viedään eteenpäin? 28.8.2015 Satu Turhala (SMS) ja Teijo Pyykkönen (LTS) Miten liikunta- ja mielenterveysalan kehittämislinjauksia viedään eteenpäin? 28.8.2015 Satu Turhala (SMS) ja Teijo Pyykkönen (LTS) Kehittämislinjaukset 2/15 27.8.2015 3 Helsingin rautatieasemalla oli meneillään

Lisätiedot

TerveysInfo. Haluatko isot lihakset tai pienemmän rasvaprosentin keinolla millä hyvänsä? Tietoa kuntoilijoiden dopingaineiden käytöstä.

TerveysInfo. Haluatko isot lihakset tai pienemmän rasvaprosentin keinolla millä hyvänsä? Tietoa kuntoilijoiden dopingaineiden käytöstä. TerveysInfo kuntoilijat Aitakävelykoulu Aitakävely on levinnyt yleisurheilusta monen muun urheilulajin käyttöön, kun on huomattu harjoitteiden mahdollisuudet erityisesti lantion seudun liikkuvuuden, yleisen

Lisätiedot

LIITTOKOKOUSMERKINTÖJÄ TAMPERE 23.11.2013

LIITTOKOKOUSMERKINTÖJÄ TAMPERE 23.11.2013 LIITTOKOKOUSMERKINTÖJÄ TAMPERE 23.11.2013 TUL:n 28. liittokokous 18-19.5.2013 Kemi Käsiteltyjä asioita: Liikuntapoliittinen ohjelma-asiakirja Tasa-arvo ja yhdenvertaisuusraportti Liiton sääntö-ja päätöksentekorakenne,

Lisätiedot

1933-2013. Voiko kansan kuntoa mitata? Mitä mittarit kertovat? Kuntotestauspäivät

1933-2013. Voiko kansan kuntoa mitata? Mitä mittarit kertovat? Kuntotestauspäivät 1933-2013 Voiko kansan kuntoa mitata? Mitä mittarit kertovat? Kuntotestauspäivät 2013 20.-21.3.2013 TAMPERE, UKK-INSTITUUTTI KESKIVIIKKO 20.3.2013 9.00 ILMOITTAUTUMINEN JA KAHVI 9.30 AVAUS VÄESTÖN KUNTOTESTAUS

Lisätiedot

ERITYISLIIKUNNAN PERUSTIEDOSTO 2013

ERITYISLIIKUNNAN PERUSTIEDOSTO 2013 ERITYISLIIKUNNAN PERUSTIEDOSTO 2013 VLN / Erityisliikunnan jaosto Kari Koivumäki TARKASTELUN SISÄLTÖ 1. LIIKUNNAN ERITYISRYHMIEN VÄESTÖOSUUDET 2. LIIKUNNAN ERITYISMERKITYKSET 3. ERITYISLIIKUNNAN KEHITYSETAPPEJA

Lisätiedot

Projektit muuttavat käsitystä vanhuudesta Vau, mikä vanhuus! 18.10.2013

Projektit muuttavat käsitystä vanhuudesta Vau, mikä vanhuus! 18.10.2013 Projektit muuttavat käsitystä vanhuudesta Vau, mikä vanhuus! 18.10.2013 Eloisa ikä -ohjelma Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Vanhustyön keskusliitto ry reija.heinola@vtkl.fi 1 Eloisa ikä Livfullt liv Movdegis

Lisätiedot

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Suunnittelija Laura Sormunen Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Itä-Suomen Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari, 6.5.2014 Toimenpideohjelman taustat Terveytensä kannalta

Lisätiedot

Liikkeet ovat eritasoisia. Aloita A tason liikkeistä ja siirry pelaajien kehittyessä B tason liikkeisiin ja aina E tasolle asti.

Liikkeet ovat eritasoisia. Aloita A tason liikkeistä ja siirry pelaajien kehittyessä B tason liikkeisiin ja aina E tasolle asti. POLVIKONTROLLI Ohjelman tarkoitus on ennaltaehkäistä polvivammoja parantamalla polvikontrollia, tasapainoa, keskivartalon hallintaa, alaraajojen lihasvoimaa, nivelliikkuvuutta, koordinaatiota sekä hypyn

Lisätiedot

ALKUVERRYTTELY: KÄSIEN PYÖRITTELY, SELKÄRULLAUS JA POLVENNOSTOKÄVELY PAIKALLAAN

ALKUVERRYTTELY: KÄSIEN PYÖRITTELY, SELKÄRULLAUS JA POLVENNOSTOKÄVELY PAIKALLAAN KUNTOPIIRI- OHJELMA KUNTOPIIRITYYPPINEN LIHASKUNTOHARJOITUS Treeni 1 Ikäisesi nuoren suositellaan harrastavan vähintään 3 kertaa viikossa lihaskuntoa, liikkuvuutta ja luiden terveyttä edistävää liikuntaa

Lisätiedot

SEURATIEDOTE SUOMEN GOLFLIITON

SEURATIEDOTE SUOMEN GOLFLIITON SUOMEN GOLFLIITON SEURATIEDOTE Loka-/Marraskuu 2012 SEURATIEDOTE LOKA-/MARRASKUU 2012 Tässä seuratiedotteessa: Green Card suoritukset liittoon IT- ja Viestintäseminaari Golfseurojen seuratuki Juniorigolfohjelman

Lisätiedot

REIPPAASTI KOHTI TURVALLISTA TALVEA

REIPPAASTI KOHTI TURVALLISTA TALVEA REIPPAASTI KOHTI TURVALLISTA TALVEA LIIKU PYSYT PYSTYSSÄ; Kotiharjoittelulla on helppo aloittaa; paranna lihasvoimaa ja tasapainoa Terveysliikuntaa voi harrastaa yksin tai yhdessä HUOMIOI JALKINEET JA

Lisätiedot

SoveLin jäsenjärjestöjen liikuntaa 2015

SoveLin jäsenjärjestöjen liikuntaa 2015 SoveLin jäsenjärjestöjen liikuntaa 2015 Aivoliiton liikuntaa 1/2015 - Kohderyhmät: Aivoverenkiertohäiriön (AVH) sairastaneet ja heidän omaisensa sekä perheet, joissa on todettu lapsen tai nuoren kielellistä

Lisätiedot

Valtion rooli liikunnan pelikentällä. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri

Valtion rooli liikunnan pelikentällä. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Valtion rooli liikunnan pelikentällä Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri OKM Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa: liikuntapolitiikan yleisestä johdosta, yhteensovittamisesta ja kehittämisestä

Lisätiedot

POTILAAN OPAS. Olkapään tekonivelleikkaus. Olkapään/REVERSE harjoitusohjeita!

POTILAAN OPAS. Olkapään tekonivelleikkaus. Olkapään/REVERSE harjoitusohjeita! POTILAAN OPAS Olkapään tekonivelleikkaus Olkapään/REVERSE harjoitusohjeita! Sisältö Tämän oppaan tarkoituksena on tukea kuntoutumistanne tekonivel leikkauksen jälkeen. Kuntoutuminen olkapään tekonivelleikkauksesta

Lisätiedot

Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi. Työterveyslaitos www.ttl.fi Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi Tavoitteet: Edistää kaikkien ihmisten elinvoimaa ja arvokkuutta Lisätä ymmärrystä aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien

Lisätiedot

Seuratuki 2014 - yhteenvetoa, havainnot ja huomiot

Seuratuki 2014 - yhteenvetoa, havainnot ja huomiot Seuratuki 2014 - yhteenvetoa, havainnot ja huomiot Järjestöpäivä 26.5.2014 ylitarkastaja Sari Virta Seuratuki 2014 Avustuksen tarkoitus: perustoiminnan kehittäminen - pois projektimaailmasta suunnitelmalliseen

Lisätiedot

KOTIVENYTTELYOHJELMA REIDEN TAKAOSAN LIHAKSET REIDEN LÄHENTÄJÄT PAKARALIHAKSET

KOTIVENYTTELYOHJELMA REIDEN TAKAOSAN LIHAKSET REIDEN LÄHENTÄJÄT PAKARALIHAKSET KOTIVENYTTELYOHJELMA REIDEN TAKAOSAN LIHAKSET Ojenna toinen jalka suoraksi eteen ja pidä toinen jalka koukistettuna vieressä. Nojaa ylävartaloa eteen kohti venytettävää jalkaa. Pidä selkä suorana.tunne

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosi 2016

Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosi 2016 Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosi 2016 Pyhtään Naisvoimistelijat ry 2 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ... 3 2. SEURAN TOIMINTATAVOITTEET... 3 3. TOIMINNAN KESKEISET HAASTEET...

Lisätiedot

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät

Lisätiedot

KEPPIJUMPAN PERUSLIIKKEITÄ "Keppijumpan isän" Juhani Salakan ohjeita oikeisiin liikesuorituksiin. Perusohje: Aluksi suurin huomio oikeaan suoritustekniikkaan (opetellaan ensin "uimaan" ja mennään vasta

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Kuva Kristiina Törnudd

Kuva Kristiina Törnudd SoveLi-info 1/2011 Kuva Bjarke Strøm/Easerfoto.dk SoveLin koulutuksia on kehitetty viimeksi Liikunta sopii jokaiselle -koulutushankkeessa 2008 2010. Pilottikoulutuksiin osallistui viime vuonna 145 henkilöä

Lisätiedot

Suomen Suunnistusliitto

Suomen Suunnistusliitto Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Päävalmentaja, s (100 %) Päävalmentaja, hs (50 %) NOV / TRE (100 %) + toimintakulut NOV / TKU (100 %) + toimintakulut NOV / HKI (100 %) + toimintakulut

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin!

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Miksi olemme koonneet verkoston? Olemme yhteisellä tutkimusmatkalla

Lisätiedot

Liikunnan avustusten uudistaminen. Alustava valmisteluluonnos

Liikunnan avustusten uudistaminen. Alustava valmisteluluonnos Liikunnan avustusten uudistaminen Alustava valmisteluluonnos Tampereen kaupungin strategiset tavoitteet Kaupunkistrategia Strategiset painotukset ja tavoitteet on ryhmitelty viiteen näkökulmaan yhdessä

Lisätiedot

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä Mikko Ikävalko EteläKarjalan Liikunta ja Urheilu ry 15 64vuotiaiden suomalaisten fyysisen aktiivisuuden toteutuminen suhteessa suosituksiiin (%) Vain

Lisätiedot

Vuoden 2016 kurssit. Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit

Vuoden 2016 kurssit. Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit Vuoden 2016 kurssit Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit Vuoden 2016 kurssit Neuroliiton Avokuntoutus Aksoni tarjoaa valtakunnallisesti ryhmämuotoisia sopeutumisvalmennuskursseja

Lisätiedot

34 minuutin tehovesijumppa aloittelijalle Suomalainen Vesiliikuntainstituutti Oy Julkaisuvapaa, jos lähde (www.vesiliikunta.

34 minuutin tehovesijumppa aloittelijalle Suomalainen Vesiliikuntainstituutti Oy Julkaisuvapaa, jos lähde (www.vesiliikunta. 34 minuutin tehovesijumppa aloittelijalle Suomalainen Vesiliikuntainstituutti Oy Julkaisuvapaa, jos lähde (www.vesiliikunta.com) mainitaan Teksti: Eevaliisa Anttila Kuvat: Tiina Kosonen ja Eevaliisa Anttila

Lisätiedot

PÄÄMÄÄRÄNÄ KAIKILLE AVOIN JA YHTEINEN LIIKUNTA

PÄÄMÄÄRÄNÄ KAIKILLE AVOIN JA YHTEINEN LIIKUNTA VALTION LIIKUNTANEUVOSTO Erityisliikunnan jaosto PÄÄMÄÄRÄNÄ KAIKILLE AVOIN JA YHTEINEN LIIKUNTA - SUOMALAISEN LIIKUNNAN INKLUUSIOKOKEMUSTEN ARVIOINTI 2005-2011 2 VALTION LIIKUNTANEUVOSTO Erityisliikunnan

Lisätiedot

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983)

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) 1. Esiharkinta ei aikomusta muuttaa käyttäytymistä ongelman kieltäminen ja vähätteleminen ei tiedosteta muutoksen tarpeellisuutta

Lisätiedot

Ryhmästä lisävoimaa liikuntaharrastuksen aloittamiseen!

Ryhmästä lisävoimaa liikuntaharrastuksen aloittamiseen! Ryhmästä lisävoimaa liikuntaharrastuksen aloittamiseen! Aluesihteeri Veijo Kivistö Aivoliitto ry p. 040 5430 009 sp. veijo.kivisto@aivoliitto.fi Aivoliitto ry Suomen Parkinson-liitto ry Suomen Parkinson-liitto

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 VISIO 1 + 2 Jokaisella koululaisella on mahdollisuus liikkua monipuolisesti koulupäivän

Lisätiedot

Kunnan sisäinen yhteistyö. luokanopettaja Tapio Ala-Rautalahti Ikaalisten kaupunki Kilvakkalan koulu

Kunnan sisäinen yhteistyö. luokanopettaja Tapio Ala-Rautalahti Ikaalisten kaupunki Kilvakkalan koulu Kunnan sisäinen yhteistyö luokanopettaja Tapio Ala-Rautalahti Ikaalisten kaupunki Kilvakkalan koulu Liikkuva koulu -ohjelma terveelliset elämäntavat oppimisvalmiudet osallisuus kouluviihtyvyys hyvinvointi

Lisätiedot

Yhteisen viestin voima

Yhteisen viestin voima Yhteisen viestin voima Liikkujan polku verkoston viestinnän teemaryhmä O Miten innostamme kaikki viestijöiksi? O Mitä yhteisiä viestejä syntyy? O Miten verkoston viestintä rakennetaan? Ryhmässä: Anne-Mari

Lisätiedot

8.1.2013 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2012

8.1.2013 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2012 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2012 Tämä on raportti Suomen Parkinson-liiton Liikunnan vapaaehtoistoimijoiden (yhdistysten liikuntavastaavat/kerhon liikuttajat) arvio liikuntatoiminnasta

Lisätiedot

Kokemustoimintaverkosto 2016 Lauri Honkala, suunnittelija, Kokemustoimintaverkosto Kokemustoimintaverkostossa mukana 36 valtakunnallista sosiaali- ja terveysalan järjestöä 17 alueellista ohjausryhmää eri

Lisätiedot