Tampere University of Technology Institute of Software Systems

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tampere University of Technology Institute of Software Systems"

Transkriptio

1 Tampere University of Technology Institute of Software Systems Kirsti Ala-Mutka (toim.) Tietotekniikka opetuksen tukena ohjelmistotekniikan laitoksella Report 27 November 2001

2

3 Tampere University of Technology Software Systems Laboratory Report 27 Tietotekniikka opetuksen tukena ohjelmistotekniikan laitoksella Kirsti Ala-Mutka (toim.)

4

5 Alkusanat Monella ohjelmistotekniikan opettajalla on tapana helpottaa työtehtäviään erilaisten tietotekniikan sovellusten avulla. Pienimuotoiset kokeilut eivät välttämättä jalostu pitkäaikaiseen tai yleiseen käyttöön, mutta niiden avulla voidaan löytää apukeinoja, jotka ratkaisevat myös suurempia ongelmia. Silti hyvätkin ratkaisut jäävät usein vain tekijän omaan tietoon. Opettaja ei itse pidä menetelmäänsä erikoisena tai ajattele sen soveltuvan muuhun käyttöön. Niinpä eri paikoissa pyörää keksitään yhä uudelleen ja samoja virheitä toistetaan moneen kertaan. Tämä laitosraportti kokoaa yhteen käytäntöjä ja kokemuksia kurssien hallinnoinnin, opetuksen, oppimisen ja toimintatapojen kehittämisestä tietotekniikan avulla. Raporttiin on kerätty tietoja sellaisista vuosien työkaluista ja kokeilluista käytännöistä, jotka Tampereen teknillisen korkeakoulun ohjelmistotekniikan laitoksen henkilökunta on arvioinut hyödyllisiksi. Toiset kokeiluista ovat olleet enemmän, toiset vähemmän onnistuneita. Jokainen niistä on silti tallennettu tähän raporttiin, jotta saatua tietoa voitaisiin hyödyntää jälkeenpäin. Useimmat esitellyt ratkaisut tai toteutusten takana olevat ajatukset ja ongelmanratkaisukeinot ovat hyödynnettävissä myös muualla kuin esitellyissä yhteyksissä. Todennäköisesti muutkin kuin ohjelmistotekniikan opetukseen keskittyneet lukijat löytävät näistä kokeiluista ideoita, joita he voivat kehittää ja soveltaa omien opetustehtäviensä tueksi. Tampereella Kirsti Ala-Mutka Tampereen teknillinen korkeakoulu Ohjelmistotekniikan laitos

6 4 Alkusanat

7 Sisältö 1 Tietotekniikan yleinen käyttö kursseilla Historiaa sähköpostista uutisiin...2 Hannu-Matti Järvinen 1.2 Seitin käyttöönotto...3 Hannu-Matti Järvinen 1.3 Verkon käyttö ohjelmistotekniikan laitoksen opetuksessa...5 Kirsti Ala-Mutka 1.4 Seittiohjelmoinnin kurssin välpät...7 Vespe Savikko 2 WWW tiedonvälityksessä Ennakkoilmoittautuminen kurssin harjoitustyöhön...12 Jyke Jokinen 2.2 Yleisötilaisuuksien ilmoittautumisjärjestelmä...13 Manu Setälä, Kirsti Ala-Mutka 2.3 Kurssipalautteen kerääminen...15 Kirsti Ala-Mutka 2.4 Opinto-oppaan päivitysjärjestelmä...17 Juhana Helovuo 2.5 KuHa-kurssinhallintajärjestelmä...18 Jarmo Palviainen 3 Suoritusten seuranta ja käsittely Viikkoharjoitusten kirjaus ja seurantajärjestelmä...24 Jyke Jokinen 3.2 Osasuoritusten tallennus ja seuranta...25 Manu Setälä 3.3 Kokonaissuoritusten koonti ja arkistointi...26 Hannu-Matti Järvinen 4 Harjoitustöiden laadun kehittäminen C++-kielen tyylianalysaattori Style Kirsti Ala-Mutka, Toni Uimonen 4.2 Muistinhallintaa avustava kirjasto Tutnew...48 Matti Rintala 4.3 Automaattinen tarkastustyökalu Ceilidh...56 Kirsti Ala-Mutka

8 4.4 Ohjelmointiharjoitustöiden kopiopaljastin Plakki...61 Toni Uimonen, Kirsti Ala-Mutka 5 Harjoitustehtävien palautus ja hallinta Viikkoesseiden numerointi...66 Jyke Jokinen, Manu Setälä 5.2 Sähköpostipalautusten ja tarkastustilanteen hallinta...68 Kirsti Ala-Mutka 5.3 Kaksivaiheinen harjoitustöiden automaattitarkastus sekä tarkastusprosessin hallinta...74 Kirsti Ala-Mutka 5.4 Semi-automatic Exercise Checking via the Internet...82 Masahiko Ide 5.5 Tietorakenteiden kurssin jatkoautomatisointi...94 Kirsti Ala-Mutka 6 WWW-opetusmateriaalit Titepk:n etäopetusmateriaali (http://www.cs.tut.fi/etaopetus/titepk) Kirsti Ala-Mutka 6.2 Geneerinen toimintatapamalli HYTT (http://www.cs.tut.fi/ohj/laatu) Jari Peltonen 7 Yhteistyöopetushankkeet Videoluentojen avulla TKK:lta TTKK:lle välitetty tietoturvakurssi Kirsti Ala-Mutka, Jari Ikonen 7.2 TaY:n ja TTKK:n yhteinen poikkitieteellinen opintokokonaisuus Yksilö, yhteiskunta ja tekniikka Kirsti Ala-Mutka

9 1 Tietotekniikan yleinen käyttö kursseilla Koska TTKK:n ohjelmistotekniikan laitoksella työntekijät ovat jo alansakin puolesta paljon tietokoneiden kanssa tekemisissä, tietoteknisiä apuvälineitä käytetään ja kokeillaan luontevammin kuin useimmissa muissa työympäristöissä. Esimerkiksi käsinkirjoitettuja luentokalvoja ei laitoksella ole yleisesti käytetty enää vuosikymmeneen. Myös suoritus- ym. tietojen tallentamista digitaaliseen muotoon on pidetty luonnollisena ja lähes ainoana järkevänä tapana jo pitkän aikaa. Koska tietotekniset välineet ovat tuttuja ja niiden käyttö yleistä, opettajia ei ole tarvinnut erikseen innostaa tietotekniikan hyödyntämiseen opetukseen liittyvissä tehtävissä. Opettajien yhteinen ohjeistus on kuitenkin tarpeen, jotta voitaisiin tarjota opiskelijoille kaikilla laitoksen kursseilla mahdollisimman yhtenäiset tiedotus- ym. käytännöt. Laitostasolla onkin kiinnitetty erityistä huomiota kurssien yhtenäisten käytäntöjen pohtimiseen sekä annettu opettajille tähän tavoitteeseen liittyviä toimintatapaohjeita. Tässä luvussa käsitellään kursseille yhteisiä perusjärjestelmiä sekä käytäntöjä, luodaan pieni yleiskatsaus laitoksella käytettäviin verkon hyödyntämismuotoihin sekä esitellään esimerkinomaisesti erään opettajan omalle kurssilleen kehittämiä sekä käyttöönottamia apuvälineitä.

10 2 Tietotekniikan yleinen käyttö kursseilla 1.1 Historiaa sähköpostista uutisiin Hannu-Matti Järvinen Ohjelmistotekniikan laitos ja aiemmin Tietojenkäsittelytekniikan laitos otti, luonteensa mukaisesti, tietokoneet hyvin nopeasti osaksi opetustoimintaa muutenkin kuin harjoitustöiden tekolaitteina. Tärkeä kynnys tässä suhteessa tavoitettiin 1984, kun laitoksen PDP11/24-tietokone päätetiin vaihtaa pysyvästi Unix-käyttöjärjestelmää käyttäväksi. Alkuperäinen RSX-11D ei nimittäin sisältänyt sähköpostia eikä uutisryhmiä. Unix kuitenkin mahdollisti sähköpostin käytön yhtenä kommunikaatiomuotona. Alussa sähköpostin käyttö oli enemmänkin satunnaista, mutta koska henkilökunnan sähköpostiosoitteet julkaisiin, opiskelijat osasivat tarvittaessa ottaa yhteyttä. Alkuvaiheessa sähköposti toimi lähinnä erityisten ongelmatilanteiden selvittämiseksi tai niistä tiedottamiseksi. Seuraava merkittävä kynnys oli uutisryhmien (network news, usenet; kunnollista suomennosta ei ole) luonti kursseille. Uutisryhmät mahdollistivat näppärän tavan tiedottaa suurille ryhmille asioista. Myös harjoitustehtäviä voitiin levittää tällä tavoin tarvitsematta kopioida niitä viikottain. Uutisryhmät ovat vieläkin käytössä ohjelmistotekniikan kursseilla, sillä niiden avulla saadaan aikaan myös keskustelua kursseista ja niiden sisällöstä. Opiskelijoita kannustetaan seuraamaan uutisryhmiä aktiivisesti, koska siellä henkilökunta pystyy vastaamaan kysymyksiin siten, että muutkin kurssin osallistujat näkevät ongelman ratkaisuineen. Tutkimalla ryhmän aiempia viestejä opiskelija voi löytää sieltä helposti ratkaisun omaan ongelmaansa jo valmiiksi vastattuna. Uutisryhmiä seuraamalla myös opettajat pysyvät selvillä siitä, mitkä asiat aiheuttavat kurssin opiskelijoiden keskuudessa eniten keskustelua tai ongelmia ja palaamaan asiaan mahdollisesti luennolla tai kurssin harjoitustehtävissä. Uutisryhmien myötä harjoituksia ja harjoitustöitä levitettiin sähköisesti. Kovin suuri askel ei ole siihen, että harjoitustöiden vastaanotto muutetaan sähköiseksi. Tästä on ollut erilaisia versioita: joko koko harjoitustyö on pitänyt paketoida yhdeksi tiedostoksi, tai sitten on pitänyt ilmoittaa hakemisto, josta opettaja harjoitustyön löytää. Jälkimmäinen tapa on jäänyt myöhemmin pois käytöstä, koska opettajilla ei (yleensä) enää ole ylikäyttäjän oikeuksia koneilla, ja kopioinnin estämiseksi hakemistot on suojattava muilta käyttäjiltä. Sähköinen ohjeidenjako ja vastaanotto vähentää tarvittavia paperimääriä. Kuitenkaan kaikkiin tapauksiin tämä käytäntö ei sovi, minkä vuoksi osalla kursseista täytyy lopputyö yhä palauttaa paperilla. Parhaiten sähköinen palautus sopii

11 Tietotekniikan yleinen käyttö kursseilla 3 ohjelmointitöihin, joissa palautuksen ulkoasu on tekstimuotoinen (eli vältetään ongelmat erilaisten tekstinkäsittelyohjelmien kesken) ja jotka on mahdollista jatkokäsitellä ohjelmallisesti. 1.2 Seitin käyttöönotto Hannu-Matti Järvinen Kukin edellisessä kohdassa kuvattu askel on ollut laitokselle "luonnollinen", eli vaiheet ja käytännöt ovat syntyneet ilman erityistä päätöstä niiden käyttöönotosta: opettajat vain ovat ottaneet työkalut käyttöönsä. Näin kävi myös seittisivujen (WWW) kohdalla: eri kursseille alkoi syntyä omia kotisivuja. Tämä tekniikka loi kuitenkin ongelmia, joita ei voinut ratkaista kukin opettaja yksinään. Ensimmäinen ongelma on kurssin kotisivun osoite. Kun kotisivuja tehtiin opettajien kotisivuille, oli niiden paikka ilmoitettava joka vuosi uudelleen. Lisäksi ongelmaksi tuli se, että opettajan vaihduttua oli opiskelijoilla yhä linkkejä edellisen opettajan sivuille, mikä aiheutti sekaannusta. Ongelman ratkaisemiseksi tehtiin hakemisto kurssit, josta kurssinumerolla pääsee suoraan kurssin kuvaustietoihin käsiksi. Esimerkiksi kurssin kotisivu löytyy osoitteella "http://www.cs.tut.fi/kurssit/81180". Tämä ratkaisee sen, että opiskelijat löytävät oikeat kurssisivut, mutta viittaukset vanhoihin tietoihin voivat yhä aiheuttaa ongelmia. Toinen ongelma oli käytettävyyteen ja tekniseen toteutukseen liittyvä. Pitkän keskustelun jälkeen päädyttiin silloisessa tilanteessa (1997) toteuttaa sivut HTML:n versiolla 3.2 ilman kehyksiä. Kehykset yksinkertaistavat joitain asioita, mutta tekevät hankalaksi viitteiden asettamisen käyttäjän kirjanmerkkeihin (bookmark). Ongelma oli tuolloin nykyistä vaikeampi. Tärkeämpää olikin sitoutua käyttämään vain HTML:n standardiversiota, jotta sivut voidaan lukea kaikilla selaimilla. Osana käytettävyyttä päätettiin tehdä sivuista joustavasti mahdollisimman samankaltaisia sisältäen suurin piirtein samat tiedot ja samannäköisinä kaikista kursseista. Referenssirakenteena toimivat käyttöjärjestelmäkurssin kotisivut. Päätösten jälkeen on luonnollista lipsumista varsinkin ulkonäön suhteen ollut, mutta olennaista on, että sivuilta löytyvät selkeästi mm. luentoaikataulut, harjoitukset, harjoitustyöt, arvosteluperiaatteet ja tenttiarkisto. Lisäksi sivuilla on henkilökunnan osoitteet ja linkki kurssin uutisryhmään. Kolmas ongelma ei liity suoraan WWW-tekniikan käyttöön, vaan on yleisempi: kun opettaja vaihtuu, miten saada uudelle opettajalle tieto siitä, millainen kurssi on ollut? On joskus hyvin vaikea selvittää vanhaa tilannetta, varsinkin, jos edellinen opettaja on poistunut TTKK:n palveluksesta. Tämän takia jokaiselle kurssille pää-

12 4 Tietotekniikan yleinen käyttö kursseilla tettiin tehdä oma käyttäjätunnus, jonne kerätään tiedot paitsi kurssin kotisivuista, myös muusta siihen liittyvästä materiaalista. Samalla sovittiin, että laittamalla materiaali tänne kotisivuille, tekijä antaa käyttö- ja päivitysoikeuden materiaaliin laitokselle, vaikka varsinaiset tekijänoikeudet säilyvätkin tekijällä itsellään. Näin kotisivut ankkuroituivat yhteen paikkaan, ja sinne on voitu kerätä tietoa kurssin toteutuksesta usemman vuoden ajalta. Uutena yhtenäisenä käytäntönä syksyn 2001 alusta on otettu kurssipäiväkirjojen keruu. Jokainen kurssi kerää merkintöjä kurssin etenemisestä ja vastaantulevista ongelmista kurssikohtaiseen dokumenttiin viikoittain. Näitä kurssipäiväkirjoja voidaan hyödyntää kurssin toteutumista arvioidessa ja kurssin seuraavaa toteutusmiskertaa suunnitellessa. Kuten yhtenäisen näköiset kotisivutkin, nämä ensimmäiset kurssitunnukset tehtiin kesällä Kurssitunnusten ongelmana on se, että niitä pitäisi käyttää useiden henkilöiden, ja salasanojen muuttaminen ja tiedottaminen on hankalaa. Tämän ratkaisemiseksi tehtiin komento "kurssi", jonka avulla käyttäjä voi vaihtaa käyttäjätunnuksensa kurssitunnukseksi. Vaihtaakseen tunnusta käyttäjän tulee kuulua kurssin ryhmään ja antaa vaihdon yhteydessä _oma_ salasanansa. Näin kurssin tietoja pystyvät muuttamaan ne, joiden nimet on kurssin ryhmäluettelossa (ja vain he). Komento "kurssi" on toteutettu siten, että kukin käyttäjä tekee omaan komentoja sisältävään hakemistoonsa (tavallisesti ~/bin) linkin kurssin käyttäjätunnuksen nimellä tähän komentoon. (Antaa komennon "ls -s /opt/local/bin/kurssi kurssinimi".) Tämän jälkeen hän voi "muuttua" kurssikäyttäjäksi antamalla komennoksi kurssin käyttäjätunnuksen Järjestelmän toimivuudesta Kuvattu järjestelmä sisältää suuren osan oppimisympäristöjen toiminnallisuudesta. Osaa oppimisympäristöjen toiminnoista ei ole edes kaivattu, osa on toteuttu avoimempana ratkaisuna, mutta tietenkin on myös paljon sellaista, mitä tämä järjestelmä ei tue. Järjestelmässä kuka tahansa voi käydä tutkimassa kurssin suoritusperusteita, jaettavaa materiaalia tai lukea uutisryhmiä; vastaavat toiminnot on oppimisympäristöissä usein rajattu jollain tavoin. Järjestelmä perustuu kolmeen eri tekniikkaan: seittisivuihin (jotka on toteutettu HTML:n avulla, mutta osittain myös erilaisilla skripteillä ja vastaavilla), sähköpostiin ja uutisiin. Tietotekniikan koulutusohjelman opiskelijoilla ei ole vaikeuksia käyttää näitä kolmea perustekniikkaa kurssin seuraamisessa, varsinkin, kun nykyiset selaimet sisältävät liittymät näihin kaikkiin. Muiden koulutusohjelmien lukijoilla uutisjärjestelmä (network news) on usein outo, ja heille tämän tekniikan käyttö tuottaa jos ei ylipääsemättömiä, niin ainakin henkisiä esteitä. Opetushenkilökunnalle tekniikan osa-alueet ovat luonnostaan olleet tuttuja, joten niiltä osin ongelmia ei ole ollut. Laajempaa käyttöä hidastanee se, että sivujen

13 Tietotekniikan yleinen käyttö kursseilla 5 ylläpito vaatii HTML-sivujen teon osaamista, eikä tähän tarkoitukseen ole kunnollisia, laajasti levinneitä ohjelmia olemassa. Suunnitteilla on työkalu, jonka avulla kurssisivuston rakenteen luonti ja ylläpito olisi helppoa myös HTML-kieltä vähemmän käyttäneílle. Perusteiltaan järjestelmä on erittäin toimiva, koska se ei vaadi opiskelijakäyttäjiltään (erityisesti ohjelmistotekniikan alalla) mitään sellaista ohjelmistoa, mitä he eivät muutenkin olisi opetelleet tai hankkineet käyttöönsä. 1.3 Verkon käyttö ohjelmistotekniikan laitoksen opetuksessa Kirsti Ala-Mutka Kuten kohdassa 1.2. käy ilmi, ohjelmistotekniikan laitoksella on jo pitkään käytetty tietotekniikkaa ja tietoverkkoa kiinteänä osana opetuksen organisointia. Tietoverkkopohjaisen opetuksen tultua muotiin laitoksella onkin ollut vaikea havaita, miten se eroaisi aiemmasta, muutenkin verkon käyttöön vahvasti tukeutuvasta toimintatavasta. On kuitenkin nähtävissä, että tietoverkon käytön yleisyydestä huolimatta sitä käytetään ohjelmistotekniikan laitoksella melko vähän varsinaiseen kurssin opetukseen. Verkkoa käytetään enemmänkin opiskelijan itsenäistä opiskelua tukevien työkalujen tarjoamiseen sekä erityisesti opettajien ja opiskelijoiden rutiinitehtävien helpottamiseen. Tämä on ollut ainoa mahdollinen tapa selvitä suurista opiskelijamääristä vähäisillä resursseilla. Esimerkiksi vuoden 2000 tilastojen mukaan ohjelmistotekniikan laitoksella suoritettiin noin opintoviikkoa, eli runsas 10% koko korkeakoulun opintoviikkomäärästä (147000). TTKK:lta valmistuneista 702 diplomi-insinööristä 91 hlöä (13%) teki diplomityönsä ohjelmistotekniikasta. Kuitenkin opetushenkilökuntaa laitoksella oli vain 25,5 henkilöä (7%) koko korkeakoulun 358 henkilön opetushenkilökunnasta. Näiden käytännön rajoitteiden vuoksi opetuksen organisoinnista ja kurssiprosessin hallinnasta on ollut pakko tehdä mahdollisimman tehokasta. Laitoksella ollaankin hyvin pitkällä opetuksen tietoverkkopohjaisessa organisoinnissa. Myös perusratkaisut opiskelijoiden ohjaukseen sähköpostin ja uutisryhmien sekä WWW-sivujen avulla toimivat hyvin. Lisäksi joiltain kursseilta löytyy verkon kautta tarjottavaa oppimista edistävää tukimateriaalia, sekä interaktiivisia oppimista auttavia sovelluksia. Verkosta löytyvät materiaalit on kuitenkin pääasiassa suunniteltu tukemaan edelleen runsaasti lähiopetusmuotoja käyttävien kurssien suoritusta. Varsinaista verkon kautta tapahtuvaa jatkuvaa opiskelijoiden opiskeluprosessin ohjausta tai suunniteltua kurssiin liittyvää verkkotyöskentelyä ei yleisesti ole käytössä. Opiskelijat ovat itse vastuussa etenemisestään ja oppimisestaan,

14 6 Tietotekniikan yleinen käyttö kursseilla verkon kautta valvotaan ja ohjataan lähinnä kurssien palautettavien harjoitustehtävien tekemistä määräajassa ja hyväksyttävästi. Taulukko 1 kokoaa yhteen tietotekniikan ja erityisesti tietoverkkojen käyttömuotoja ohjelmistotekniikan laitoksen kursseilla syksyn 2001 tiedon mukaan. Taulukko osoittaa kuinka laitoksen kurssit suhtautuvat listattuihin käyttötapoihin luokittelemalla kurssit käyttöasteen mukaan kolmeen kategoriaan. Mahdollisia tietotekniikan hyödyntämistapoja on toki muitakin, taulukkoon on listattu tällä hetkellä laitoksen kursseilla yleisimmin käytetyt. Verkolla tarkoitetaan yleisesti kurssin toteutukseen osallistuville henkilöille tietokoneiden välityksellä saatavilla olevia palveluja. Nämä palvelut voivat olla esimerkiksi World Wide Webissä, saavutettavissa laitoksen UNIX-verkon kautta tai käytettävissä sähköpostitse. Suhteelliset osuudet on laskettu kaikista kyselyyn vastanneista kursseista. Joukossa on myös kursseja, joilla ei esim. ole harjoitustehtäviä tai -töitä, jolloin kyseinen kohta on jätetty vastaamatta ja taulukossa näkyvä vastanneiden kurssien summa jää kohdassa alle 100 prosentin. Taulukko 1.1 Tietoverkkojen käyttö ohjelmistotekniikan kursseilla syksyllä Tietotekniikan ja -verkon hyödyntämistapa kurssilla jonkin verran ei lainkaan runsaasti Kurssin harjoitustehtävät ja -ohjeet ovat saatavilla verkossa 11 % 89 % Kurssiin liittyvä ajantasainen tiedotus (opetusajat, -paikat, aikataulumuutokset jne.) löytyvät verkosta Tiedot tuloksista (tenttipisteet, harjoituspisteiden seuranta) löytyvät verkosta (tarkemmin kuin Oinfosta) Kurssin harjoitustehtävät ja -työt voi palauttaa opettajalle verkon välityksellä Opiskelijat saavat opetushenkilökunnalta palautetta ja ohjausta verkon välityksellä Kurssilla on käytössä sovelluksia opiskelijoiden rutiinien helpottamiseksi, esim. harjoitusryhmiin ilmoittautuminen Kurssilla on käytössä sovelluksia opettajan rutiinien helpottamiseen, esim. harjoituspalautusten käsittely, arvostelutulosten hallinta Kurssin opiskelijoille tarjotaan sovelluksia opiskelun tukemiseen, esim. harjoitustyöstä automaattista palautetta antavia välineitä tai kirjastoja Kurssilla käytetään erityisesti sitä varten suunniteltua verkossa opiskeltavaa materiaalia 100 % 22% 44% 30% 30 % 26 % 37 % 15 % 41 % 44 % 30 % 18 % 52 % 22 % 37 % 41 % 41 % 37 % 22 % 63 % 33 % 4 %

15 Tietotekniikan yleinen käyttö kursseilla Seittiohjelmoinnin kurssin välpät Vespe Savikko Johdanto Kurssilla Seittiohjelmointi suoritusvaatimuksina ovat henkilökohtainen harjoitustyö ja tentti. Opetusmateriaali koostuu prujusta (kalvoista) ja kurssin WWW-sivuista. WWW-sivujen sisältö on osin staattista ja osin dynaamista (esim. erilaiset esimerkki- ja palautejärjestelmät). Tässä esittelyssä keskitytään lähinnä niihin järjestelmiin, jotka suoranaisesti liittyvät opetukselliseen infrastruktuuriin. Toisin sanoen pelkästään Seittiohjelmoinnin esimerkkeinä toimivat järjestelmät jätetään käsittelyn ulkopuolelle. Koska kaikki käytetyt opetusjärjestelmät on koodattu Pythonilla, niin parempi termi lienee skripti. Tehdyt skriptit käydään läpi sovelluskohdejärjestyksessä. Aloitetaan prujusta ja päädytään lopulta kokonaissuoritusten käsittelyyn. Esiteltyjen skriptien lisäksi kurssiin kuuluu muiden laitoksen kurssien tapaan kurssin oma uutisryhmä, jossa opiskelijat voivat esittää kysymyksiä ja saada vastauksia muilta kurssin opiskelijoilta sekä henkilökunnalta. Kurssin henkilökunta vastaa aktiivisesti myös opiskelijoilta saapuviin sähköposteihin sekä päivittää kurssin tietoja ja materiaalia kurssin WWW-sivuille Pruju Seittiohjelmoinnin pruju on kirjoitettu LaTeX-ladontaohjelmalla. Oleellisia skriptejä ovat kirjoittamisen apuna oleva acronyms.py, joka yhdessä LaTeXin acronyms-paketin kanssa helpottaa lyhenteiden hallintaa ja toc2html.py, joka generoi prujun sisällysluettelosta HTML:ää (http://www.cs.tut.fi/~seitti/luennot/) WWW-sivut WWW-sivujen kirjoittamisessa on käytetty hyödyksi template.py-skriptiä, joka osaa älykkäästi hakea uudelle sivulle oikean sivupohjan. Raadollisemmin ilmaistuna skripti lähtee liikkeelle työhakemistosta ja kulkee hakemistopuussa ylöspäin etsien tietynnimistä tiedostoa, jonka se löytäessään kopioi sivupohjaksi. Etenkin kytkettynä Emacsin uuden tiedoston luomiseen skripti säästää kirjoittajaa aikaisemmalta käsityöltä. Tosin sittemmin mekanismin staattisuus on osoittautunut turhan rajoittavaksi, koska kerran luodun sivun sivupohjaa ei voida enää automaattisesti muuttaa. Edellisessä luvussa mainitun prujun sisällysluettelon lisäksi toinenkin staattinen WWW-sivu generoidaan aika ajoin. Linkit-sivulla (http://www.cs.tut.fi/~seitti/lin-

16 8 Tietotekniikan yleinen käyttö kursseilla kit/) olevat linkkiluettelot rakennetaan links.py-skriptillä sivulla olevien HTMLkommenttien ja skriptin käyttäjän Netscape-kirjanmerkkien pohjalta. Seittiesimerkit sisältävät kaikenlaisia kanavia palautteen antamiseen (mm. pari vieraskirjatoteutusta) mutta pari palautekanavaa on "virallisemmassa" mielessä yli muiden: kurssipalaute-esimerkki (http://www.cs.tut.fi/~seitti/esim/cgi/palaute/) ja kurssin kotisivulla oleva anonyymipalautelomake. Esimerkkeihin liittyen voisi mainita show.py-skriptin, jota käytetään koodiesimerkkien lähdekoodin näyttämiseen Harjoitustyöt Harjoitustöiden käsittelyyn käytetään alunperin kurssin Laaja ohjelmointi tarpeisiin rakennettua hallintajärjestelmää (luku 5.2). Ainoa suurempi lisäys on skripti fifo.py, joka hakee tarkastettavaksi (eli kutsuu hallintajärjestelmän skriptiä co.py) seuraavaksi tarkastusvuorossa olevan työn. Nyt jo useamman vuoden koeteltu harjoitustyöjärjestelmä on osoittanut toimivuutensa: bugeja ei ole ilmennyt ja järjestelmän käyttöönottokynnys on uusillekin tarkastajille sangen matala. Ainoa vuosittain harmittava piirre on järjestelmän konfigurointi kulloisiakin harjoitustyöaiheita ja bumerangien määrää varten. Kattavasta dokumentaatiosta huolimatta ensimmäisellä kerralla menee jotakin pieleen, yleensä jokin procmail-sääntö, deadline-päivämäärän formaatti tai harjoitustyöhakemistohierarkian tiedosto-oikeudet Tentti Tenttien tarkastamiseen käytetään Ecsam-ohjelmistoa, joka on Pythonilla kirjoitettu, graafisen käyttöliittymän omaava sovellus. Ecsam lukee tentin yksityiskohdat (kurssitiedot, päivämäärä, tarkastettujen papereiden tiedot) määrämuotoisesta tiedostosta, arvostelee tentit ja tuottaa tulokset useassa eri formaatissa (teksti, LaTeX, HTML, ecsamdb-tietokanta). Vaikka Ecsam ei ole Seittiohjelmointisidonnainen, niin se olettaa, että tentti koostuu kuudesta tehtävästä, joista viiden ensimmäisen maksimipisteet on kuusi pistettä ja viimeisen yksi piste eli tentin maksimipistemäärä on 31 pistettä. Arvosanaskaala on nollasta viitoseen. Graafisesta käyttöliittymästä on hyötyä tenttiä arvosteltaessa. Ruudulla näkyy kutakin opiskelijaa vastaava sininen neliö sijoitettuna kaavioon, jossa pystyakselilla on pistemäärät ja vaaka-akselilla opiskelijat. Pisterajat näkyvät näkyvät viivoina, joita voidaan siirtää hiirellä, jolloin myös arvosanamääriä ilmoittavat luvut päivittyvät.

17 Tietotekniikan yleinen käyttö kursseilla 9 Kuva 1.1 Ecsam-ohjelman arvosanan skaalaamiseen käytettävä näkymä Kokonaissuoritukset Seittiohjelmoinnin suoritusvaatimukset ovat harjoitustyö ja tentti. Arvosana määräytyy yksinomaan tentin perusteella, joten harjoitustyö ainoastaan hyväksytään tai hylätään. Kurssilla on käytössä liberaali linja: tentti ja harjoitustyö voidaan tehdä vaikka eri vuosina. Valitun linjan käytännön ongelmana on harjoitustyö- ja tenttisuoritusten yhdistäminen. Tätä varten on rakennettu järjestelmä, jota kutsutaan nimellä ecsamdb. Järjestelmä yhdistää Ecsamin generoimat tenttisuoritukset seittityot.py-skriptin (joka on osa harjoitustöiden hallintajärjestelmää, kts. kohta ) generoimien harjoitustyösuoritusten kanssa. Kustakin tentistä annetaan kokonaissuoritus vain kertaalleen ja mikäli samalla kerralla olisi mahdollista antaa samalle opiskelijalle useampi kokonaissuoritus (esimerkiksi jos harjoitustyö on tehty vasta kahden tenttikerran jälkeen), niin ainoastaan paras suoritus kirjataan. Tarkemmin sanottuna ecsamdb-järjestelmä koostuu kahdesta skriptistä: ecsamdb.py, joka suorittaa raakageneroinnin ja db2tex, joka muokkaa syntyneen tiedoston pohjalta LaTeX-tiedoston, josta moninkertaiset suoritukset on poistettu. Eri skriptien kutsut ja lopullisen suorituslomakkeen luonti (eli ajaminen LaTeXin läpi) on kätketty Makefilen syvyyksiin, joten käyttäjän vastuulle jää oikeastaan

18 10 Tietotekniikan yleinen käyttö kursseilla vain pitää huoli siitä, että harjoitustyö- ja tenttisuoritukset ovat järjestelmän kannalta ajan tasalla.

19 2 WWW tiedonvälityksessä Kurssien omilla WWW-sivuilla tiedotetaan systemaattisesti kaikista kurssiin liittyvistä asioista, kuten opetusajoista ja -paikoista, kurssin järjestelyistä, opetusryhmistä ja -ajoista, materiaalista, kurssin etenemisestä jne. Yleisenä tapana on ollut kirjata kurssien kotisivuille kaikki kurssia koskeva pysyvä tieto, jonka halutaan olevan opiskelijoiden saatavilla koko kurssin suorituksen ajan. WWW-sivuille sijoitetut lomakkeet ja CGI-skriptit mahdollistavat myös tiedon välittämisen ja keräämisen toiseen suuntaan: opetukseen osallistujilta kurssin järjestäjille. Esimerkiksi WWW-sivujen kautta tehtävä harjoitusryhmään ilmoittautumisen kirjaus vähentää huomattavasti sekä opiskelijoiden että opettajien työmäärää. Tässä luvussa esitellään muutama käytäntö ja menettelytapa, joilla WWW-sivujen kautta on kerätty tietoja, jotka ovat selkeästi auttaneet opetuksen järjestämistä. Viimeisessä kohdassa esitellään kokonainen laajempi WWW-selaimella käytettävissä oleva kurssinhallintajärjestelmä Kuha, joka on havaittu erittäin hyödylliseksi kursseilla, joissa opiskelijat itse muodostavat harjoitustyöryhmiä ja varaavat kurssin aikana assistenteilta ryhmäkohtaisia tapaamisaikoja.

20 12 WWW tiedonvälityksessä 2.1 Ennakkoilmoittautuminen kurssin harjoitustyöhön Jyke Jokinen Tausta Korkeakoulun kursseille on olemassa periaatteellinen vaatimus ennakkoilmoittautumisesta. Ennakkoilmoittautuneiden määrä ei kuitenkaan yleensä vastaa kurssin todellista osanottajamäärää. Niinpä kurssin osallistujien lukumäärää ei ole käytännössä saatavilla kurssin alkaessa, luennoija voi lähinnä yrittää arvioida sitä edellisen vuoden osallistujamäärän perusteella. Joillakin kursseilla tuntiopettajat haluavat sopia etukäteen esimerkiksi montako harjoitustyötä he tarkastavat kurssin aikana. Tämä on lähes mahdotonta, jos kurssille osallistuvien opiskelijoiden lukumäärä ei ole tiedossa. Asia on ratkaistu kurssin harjoitustyöhön vaadittavalla erillisellä WWW:n avulla tapahtuvalla ennakkoilmoittautumisella, joka on suoritettava kuukauden sisällä kurssin alkamisesta. Näin kurssin vastuuhenkilö saa jatkopäätöksiä varten tarkan luvun kurssin harjoitustyön suorituksen aloittavista opiskelijoista ja samalla varmistetaan opiskelijoiden jako ajoissa ryhmiin (jos harjoitustyö suoritetaan ryhmätyönä) Toteutus Opiskelijoille ilmoitetaan WWW-sivu, jossa olevalla lomakkeella ilmoittautuminen tapahtuu määräpäivään mennessä. Käytetyssä järjestelmässä harjoitustyö suoritetaan kahden hengen ryhmissä, joten opiskelijoiden on sovittava/löydettävä harjoitustyöpari ennen ilmoittautumisen suorittamista. Opiskelijat syöttävät lomakkeelle harjoitustyöparin nimet, opiskelijanumerot ja sähköpostiosoitteen, josta ryhmän tavoittaa. Järjestelmä numeroi ryhmät ilmoittautumisjärjestyksen mukaan ja kirjaa ryhmän tiedot yksinkertaiseen UNIX-tiedostojärjestelmässä olevaan hakemistorakenteeseen (kukin hakemisto on ryhmän numerolla ja hakemistossa olevassa tiedostossa on ryhmän tiedot). Ilmoittautumisajan umpeuduttua kurssin opettaja sulkee WWW-lomakkeen ja saa laskettua ilmoittautuneista ryhmistä (ryhmien lukumäärä x 2) harjoitukseen osallistuvien määrän. Ryhmät voidaan jakaa tarkastajille halutuissa suhteissa, esimerkiksi: ensimmäiset 30 ryhmää assari JJ ja loput assari NN (opiskelijoiden oma ilmoittautumisjärjestys on "sekoittanut" kurssilaiset keskinäiseen epäjärjestykseen) Käyttökokemukset ja opetukset Erillinen ilmoittautuminen kurssin harjoitustyötä tekemään vaatii toimiakseen hyvän ennakkomainostuksen (aloitusluennolla, kurssin uutisryhmässä ja WWW-

21 WWW tiedonvälityksessä 13 sivulla), jotta mahdollisimman moni suoritusta aikova muistaa ilmoittautumisen tehdä. Tästä huolimatta aina löytyy "mattimyöhäisiä", jotka viikko pari ilmoittautumisajan jälkeen haluavat mukaan suorittamaan työtä. Näihin tapauksiin valitettavasti joutuu aina varautumaan, mutta kun assistenttiresurssit ovat rajalliset, niin johonkin rajan joutuu kuitenkin vetämään. Kekseliäisyydestään kuulut teekkarit myös yrittävät huijata ilmoittautumislomaketta. Muutaman kerran on tullut ilmi täysin kuvitteellisia ilmoittautumisia (esim. Tasavallan presidentti, ja varsinkin jostain syystä useat opiskelijat, jotka haluavat tehdä harjoitustyön yksin, ovat ilmoittaneet kuvitteellisen työparin sen sijaan, että olisivat neuvotelleet asiasta kurssin henkilökunnan kanssa. Koska opiskelijanumeroissa ei ole tarkistussummaa (enää) ja opiskelijarekisterin käyttö tarkastamiseen ei tietosuojasyistä ole mahdollista, niin kurssin vastuuhenkilön tulee käydä ilmoittautumiset yksitellen "käsin" lävitse ennen kuin ne otetaan käyttöön kurssin informaationa automaattisessa käsittelyssä. Näistä haitoista huolimatta järjestelmän avulla on saatu hyvin luotettava (+-10 opiskelijaa) ennakkotieto harjoitustyötä suorittavien opiskelijoiden lukumäärästä. Samalla harjoitustyöpareihin jakautuminen on "pakotettu" kurssin alussa, mikä on varmasti aikaistanut harjoitustyön pohdiskelun aloittamista muutoinkin. 2.2 Yleisötilaisuuksien ilmoittautumisjärjestelmä Manu Setälä, Kirsti Ala-Mutka Tausta Ohjelmistotekniikan laitos järjestää vuosittain muutamia yleisötapahtumia. Nämä yleisötapahtumat ovat ilmaisia, joten osallistujamäärän arviointi tuottaa ongelmia. Suurta osallistujamäärää ei pieneen saliin saa ja suuressa salissa ei esitys muutamalle läsänäolijalle tunnu mielekkäältä. Toinen ongelma aiheutuu tilaisuuteen osallistujien ruokailujärjestelyistä: jo muutama kymmenen yllättävää ylimääräistä syöjää ja kahvinjuojaa aiheuttaa ravintolalle ongelmia. Erityisesti yritysten osallistujat usein haluavat myös tavallisen ruokalaruoan sijasta hieman parempaa ruokaa, joka pitäisi tilata erikseen. Paitsi osallistujien myös tilaisuuden aikataulun kannalta nämä asiat ovat tärkeitä: kun ruoka-ja kahvitauot sujuvat mahdollisimman sujuvasti, ohjelma pysyy paremmin aikataulussa. Ilmaisen tapahtuman valmisteluihin ei kuitenkaan haluta sitoa kovin paljon henkilötyövoimaa, joten ilmoittautumisia varten kehitettiin www-pohjainen sovelluksen, jonka keräämien tietojen perusteella saadaan järjestelyt hoidettua sujuvasti.

T harjoitustyö, kevät 2012

T harjoitustyö, kevät 2012 T-110.4100 harjoitustyö, kevät 2012 Kurssiassistentit T-110.4100@tkk.fi Tietotekniikan laitos Perustieteiden korkeakoulu Aalto-yliopisto 31.1.2012 Yleistä Kurssin osasuoritteita ovat kaksi osatenttiä,

Lisätiedot

T harjoitustehtävät, syksy 2011

T harjoitustehtävät, syksy 2011 T-110.4100 harjoitustehtävät, syksy 2011 Kurssiassistentit Tietotekniikan laitos Perustieteiden korkeakoulu Aalto-yliopisto T-110.4100@tkk.fi Yleistä Kurssin osasuoritteita ovat kaksi osatenttiä ja harjoitustehtävät

Lisätiedot

WINHAWILLE 1 (6) Opiskelijasivut Opiskelijan ohjaus/hh/versio2 27.9.2012

WINHAWILLE 1 (6) Opiskelijasivut Opiskelijan ohjaus/hh/versio2 27.9.2012 WINHAWILLE 1 (6) 1 Käyttäjätunnus ja salasana WinhaWillen opiskelijaliittymä on toteutettu web-versiona ja pääset käyttämään opiskelijasivuja vain antamalla henkilökohtaisen tunnuksen ja salasanan. Käyttäjätunnuksena

Lisätiedot

Suvi Junes/Pauliina Munter Tietohallinto/Opetusteknologiapalvelut 2014

Suvi Junes/Pauliina Munter Tietohallinto/Opetusteknologiapalvelut 2014 Tietokanta Tietokanta on työkalu, jolla opettaja ja opiskelijat voivat julkaista tiedostoja, tekstejä, kuvia ja linkkejä alueella. Opettaja määrittelee lomakkeen muotoon kentät, joiden kautta opiskelijat

Lisätiedot

Kuva: Ilpo Okkonen

Kuva: Ilpo Okkonen OodiHOPS OHJAAJAN OHJE 14.2.2017 Kuva: Ilpo Okkonen OodiHOPS Oulun yliopistossa Oulun yliopiston koulutusneuvosto on päättänyt, että OodiHOPS-toiminto otetaan käyttöön vähintään aloittavilla opiskelijoilla

Lisätiedot

AVOIMEN YLIOPISTON MOODLE-OPAS OPISKELIJALLE

AVOIMEN YLIOPISTON MOODLE-OPAS OPISKELIJALLE AVOIMEN YLIOPISTON MOODLE-OPAS OPISKELIJALLE OHJEITA MOODLEN KÄYTTÖÖN Moodle on avoimeen lähdekoodiin perustuva verkko-oppimisympäristö. Omalta Moodlealueeltasi löydät kurssin materiaalit, tehtävät, uutiset/tiedotteet,

Lisätiedot

Informaatiotekniikan kehitysyksikkö

Informaatiotekniikan kehitysyksikkö SAVONIA Savonia RPM Käyttöopas Informaatiotekniikan kehitysyksikkö 18.8.2011 Sisällysluettelo 1. Perusnäkymä... 3 2. Kirjautuminen... 4 3. Rekisteröinti... 5 4. Idean jättäminen... 6 4. Arviointi... 8

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE Ohje hyväksytty osastoneuvostossa 17.8.2005 1 Sisällys 1. Kandidaatintyö ja sen tarkoitus...2 2. Kandidaatintyön aihe ja tarkastaja...3 3. Kandidaatintyön

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE. Servia. S solutions

KÄYTTÖOHJE. Servia. S solutions KÄYTTÖOHJE Servia S solutions Versio 1.0 Servia S solutions Servia Finland Oy PL 1188 (Microkatu 1) 70211 KUOPIO puh. (017) 441 2780 info@servia.fi www.servia.fi 2001 2004 Servia Finland Oy. Kaikki oikeudet

Lisätiedot

Metsähallituksen Tarjouspalvelu.fi toimittajaportaalin esittely. Taimikonhoidon ja istutuksen hankinnat

Metsähallituksen Tarjouspalvelu.fi toimittajaportaalin esittely. Taimikonhoidon ja istutuksen hankinnat Metsähallituksen Tarjouspalvelu.fi toimittajaportaalin esittely Taimikonhoidon ja istutuksen hankinnat Tarjouspalvelu.fi -toimittajaportaali https://tarjouspalvelu.fi/metsähallitus Tämän palvelun kautta

Lisätiedot

OHJE 1 (14) Peruskoulun ensimmäiselle luokalle ilmoittautuminen Wilmassa

OHJE 1 (14) Peruskoulun ensimmäiselle luokalle ilmoittautuminen Wilmassa OHJE 1 (14) Peruskoulun ensimmäiselle luokalle ilmoittautuminen Wilmassa Wilman hakemukset ja muut lomakkeet EIVÄT NÄY mobiililaitteisiin asennettavissa Wilma-sovelluksissa. Huoltajan tulee siis käyttää

Lisätiedot

Salasanojen turvallinen tallentaminen KeePass ohjelmalla

Salasanojen turvallinen tallentaminen KeePass ohjelmalla Salasanojen turvallinen tallentaminen KeePass ohjelmalla KeePass on vapaasti saatavilla oleva, avoimen lähdekoodin ohjelma, jonka tarkoituksena on auttaa salasanojen hallinnassa. Tämä KeePass ohje on päivitetty

Lisätiedot

4. Lue ja arvioi vastauksia

4. Lue ja arvioi vastauksia 4. Lue ja arvioi vastauksia Tenttipalvelu lähettää sinulle kerran viikossa sähköpostiviestin, jos tenttiisi on tullut suorituksia. Jos opiskelija on vastannut tenttiin, voit mennä lukemaan vastaukset Lue

Lisätiedot

Opettajan ohje 1/2. Tentin luominen. Tenttiakvaarion tukisivut: 1. Aloitus

Opettajan ohje 1/2. Tentin luominen. Tenttiakvaarion tukisivut:  1. Aloitus Opettajan ohje 1/2 Tentin luominen 1. Aloitus Kirjoita selaimen osoitekenttään: https://tenttiakvaario.it.helsinki.fi/hallinta/ Kirjautuminen tenttijärjestelmään tapahtuu syöttämällä yliopiston käyttäjätunnuksesi

Lisätiedot

Testausdokumentti. Sivu: 1 / 10. Ohjelmistotuotantoprojekti Sheeple Helsingin yliopisto. Versiohistoria

Testausdokumentti. Sivu: 1 / 10. Ohjelmistotuotantoprojekti Sheeple Helsingin yliopisto. Versiohistoria Sivu: 1 / 10 Testausdokumentti Ohjelmistotuotantoprojekti Sheeple Helsingin yliopisto Versiohistoria Versio Päivitykset 0.4 Lisätty mod_form.php -tiedostoon liittyvät testit 0.5 Lisätty johdanto 1.0 Dokumentti

Lisätiedot

FORMATIIVINEN ARVIOINTI

FORMATIIVINEN ARVIOINTI FORMATIIVINEN ARVIOINTI (OHJEISTUKSESSA KÄYTETTY VISMAN YLEISIÄ OHJEITA FORMATIIVISEN ARVIOINNIN TEKEMISESTÄ. LISÄTIETOJA VISMA.FI) 1 OPETTAJAN ARVIOINTINÄKYMÄ Opettaja pääsee tekemään formatiivista arviointia

Lisätiedot

Osallistavan suunnittelun kyselytyökalu

Osallistavan suunnittelun kyselytyökalu Osallistavan suunnittelun kyselytyökalu Käyttöohje ARFM- hankkeessa jatkokehitetylle SoftGIS-työkalulle Dokumentti sisältää ohjeistuksen osallistavan suunnittelun työkalun käyttöön. Työkalu on käytettävissä

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

Kurssijärjestelyt. ME-C2300 Verkkojulkaisemisen perusteet (5 op) Mari Hirvi Informaatioverkostot / Mediatekniikan laitos

Kurssijärjestelyt. ME-C2300 Verkkojulkaisemisen perusteet (5 op) Mari Hirvi Informaatioverkostot / Mediatekniikan laitos Kurssijärjestelyt ME-C2300 Verkkojulkaisemisen perusteet (5 op) Mari Hirvi Informaatioverkostot / Mediatekniikan laitos (Alkuperäiset luentokalvot: Markku Laine) 8. syyskuuta 2015 Luennon sisältö Kurssin

Lisätiedot

Maali Esiehdot Toimijat Testitapauksen suoritus ja hyväksytyt lopputilat. Käyttäjä. Käyttäjä. Käyttäjä

Maali Esiehdot Toimijat Testitapauksen suoritus ja hyväksytyt lopputilat. Käyttäjä. Käyttäjä. Käyttäjä Testitapaus ) Sisäänkirjautuminen ) Uloskirjautuminen J V # Maali Esiehdot Toimijat Testitapauksen suoritus ja hyväksytyt lopputilat voi kirjautua än syöttämällä validin käyttäjätunnuksen ja salasanan.

Lisätiedot

Tentti erilaiset kysymystyypit

Tentti erilaiset kysymystyypit Tentti erilaiset kysymystyypit Monivalinta Monivalintatehtävässä opiskelija valitsee vastauksen valmiiden vastausvaihtoehtojen joukosta. Tehtävään voi olla yksi tai useampi oikea vastaus. Varmista, että

Lisätiedot

Kurssijärjestelyt. CS-1180 Verkkojulkaisemisen perusteet (5 op) Hanna Hämäläinen Informaatioverkostot / Mediatekniikan laitos

Kurssijärjestelyt. CS-1180 Verkkojulkaisemisen perusteet (5 op) Hanna Hämäläinen Informaatioverkostot / Mediatekniikan laitos Kurssijärjestelyt CS-1180 Verkkojulkaisemisen perusteet (5 op) Hanna Hämäläinen Informaatioverkostot / Mediatekniikan laitos (Alkuperäiset luentokalvot: Markku Laine) 10. Tammikuuta 2017 Luennon sisältö

Lisätiedot

Helsingin yliopisto WebOodi 1 Opiskelijarekisteri Versio 3.2. Tenttityökalu

Helsingin yliopisto WebOodi 1 Opiskelijarekisteri Versio 3.2. Tenttityökalu Helsingin yliopisto WebOodi 1 Tenttityökalu Tenttityökalu on oiva väline laitos- ja tiedekuntatenttien tekemiseen. Esimerkiksi tiedekuntatentissä voi tenttiä samana päivänä kymmeniä eri opintojaksoja.

Lisätiedot

Aloita uusi kartoitus -painikkeesta käynnistyy uuden kartoituksen tekeminen

Aloita uusi kartoitus -painikkeesta käynnistyy uuden kartoituksen tekeminen it-arvi Ohjeet sovelluksen käyttöön KÄYNNISTYS: - Sovellus käynnistetään tuplanapauttamalla kuvaketta Esteettomyysarviointi.exe. ETUSIVU: Aloita uusi kartoitus -painikkeesta käynnistyy uuden kartoituksen

Lisätiedot

OPISKELIJAN REKISTERÖITYMINEN JA TYÖTILA-AVAIMEN KÄYTTÖ. 1. Mitä kaikkea saan käyttööni samoilla tunnuksilla?

OPISKELIJAN REKISTERÖITYMINEN JA TYÖTILA-AVAIMEN KÄYTTÖ. 1. Mitä kaikkea saan käyttööni samoilla tunnuksilla? OPISKELIJAN REKISTERÖITYMINEN JA TYÖTILA-AVAIMEN KÄYTTÖ 1. Mitä kaikkea saan käyttööni samoilla tunnuksilla? Rekisteröitymällä saat käyttöösi koulusi hankkimat sähköiset opetus- ja oppimateriaalit. Pääset

Lisätiedot

Ohjeita kirjan tekemiseen

Ohjeita kirjan tekemiseen Suomen Sukututkimustoimisto on yhdessä Omakirjan kanssa tehnyt internetiin uuden Perhekirja-sivuston. Se löytyy osoitteesta: www.omakirja.fi -> Kirjat -> Perhekirja tai http://www.omakirja.fi/perhekirja?product=6

Lisätiedot

Asko Ikävalko, k0201291 22.2.2004 TP02S-D. Ohjelmointi (C-kieli) Projektityö. Työn valvoja: Olli Hämäläinen

Asko Ikävalko, k0201291 22.2.2004 TP02S-D. Ohjelmointi (C-kieli) Projektityö. Työn valvoja: Olli Hämäläinen Asko Ikävalko, k0201291 22.2.2004 TP02S-D Ohjelmointi (C-kieli) Projektityö Työn valvoja: Olli Hämäläinen Asko Ikävalko LOPPURAPORTTI 1(11) Ratkaisun kuvaus Käytetyt tiedostot Tietuerakenteet Onnistuin

Lisätiedot

RockID-varastonhallintajärjestelmän käyttöohje. v. 1.0

RockID-varastonhallintajärjestelmän käyttöohje. v. 1.0 RockID-varastonhallintajärjestelmän käyttöohje v. 1.0 Yleistä Rockstar lukijakäyttöliittymä Tuotteiden lukeminen lähtevään tilaukseen Tilaukseen kuulumattomat tuotteet Tuotteiden lukeminen tilauksesta

Lisätiedot

1 YLEISTÄ TIETOA HELMESTÄ ETUSIVU YHTEENVETO LUKUJÄRJESTYS / KOTITEHTÄVÄT / MERKINNÄT VIESTIT KOKEET...

1 YLEISTÄ TIETOA HELMESTÄ ETUSIVU YHTEENVETO LUKUJÄRJESTYS / KOTITEHTÄVÄT / MERKINNÄT VIESTIT KOKEET... OHJE OPPILAALLE 2 / 21 1 YLEISTÄ TIETOA HELMESTÄ... 3 2 ETUSIVU... 4 2.1 YHTEENVETO... 4 2.2 LUKUJÄRJESTYS / KOTITEHTÄVÄT / MERKINNÄT... 4 2.3 VIESTIT... 6 2.4 KOKEET... 6 3 VIESTIT... 7 3.1 UUSI VIESTI...

Lisätiedot

Menetelmäraportti - Konfiguraationhallinta

Menetelmäraportti - Konfiguraationhallinta Menetelmäraportti - Konfiguraationhallinta Päiväys Tekijä 22.03.02 Ville Vaittinen Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 1.1 Tärkeimmät lyhenteet... 3 2. Konfiguraationhallinnan tärkeimmät välineet... 4 2.1

Lisätiedot

Vältä Internet Explorer selainta WebOodin käytössä ilmenneiden ongelmien vuoksi

Vältä Internet Explorer selainta WebOodin käytössä ilmenneiden ongelmien vuoksi Versiopäivitys 4.4., versiomuutoksia WebOodissa Vältä Internet Explorer selainta WebOodin käytössä ilmenneiden ongelmien vuoksi Kirjautumisen aikakatkaisu (30 min.): selaimen kysely ja muistutukset istunnon

Lisätiedot

Elisa Toimisto 365. Pääkäyttäjän pikaopas

Elisa Toimisto 365. Pääkäyttäjän pikaopas Elisa Toimisto 365 Pääkäyttäjän pikaopas Päivitetty 10/2016 Tämän pikaoppaan avulla pääset alkuun Elisa Toimisto 365 -palvelun käyttöönotossa. Lisää ohjeita löydät osoitteesta http://www.elisa.fi/toimisto365-ohjeet/

Lisätiedot

LAY - WEBOODI 3.3 PIKAOHJE OPISKELIJOILLE. 1 WebOodin käyttäjätunnukset. 2 Opintojaksojen ja aikataulujen haku

LAY - WEBOODI 3.3 PIKAOHJE OPISKELIJOILLE. 1 WebOodin käyttäjätunnukset. 2 Opintojaksojen ja aikataulujen haku LAY - WEBOODI 3.3 PIKAOHJE OPISKELIJOILLE 1 WebOodin käyttäjätunnukset... 1 2 Opintojaksojen ja aikataulujen haku... 1 3 Henkilötiedot... 2 4 Opetukseen / tentteihin ilmoittautuminen... 3 5 Suoritusotteen

Lisätiedot

Valintakoepisteet ja opintomenestys vuosina

Valintakoepisteet ja opintomenestys vuosina Minna Parviainen Valintakoepisteet ja opintomenestys vuosina 2002 2006 TIETOJENKÄSITTELYTIETEIDEN LAITOS TAMPEREEN YLIOPISTO D 2007 10 TAMPERE 2007 TAMPEREEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYTIETEIDEN LAITOS

Lisätiedot

WebOodin opetustapahtumat -ohje

WebOodin opetustapahtumat -ohje WebOodin opetustapahtumat -ohje versio 2.6 Sisältö Sisäänkirjautuminen... 1 Vinkkejä WebOodissa navigointiin... 1 Valikko... 1 Nuolikuvakkeet... 1 Opetustapahtumien lisäys... 2 Kurssitapahtuman lisääminen...

Lisätiedot

Osallistavan suunnittelun kyselytyökalu

Osallistavan suunnittelun kyselytyökalu Osallistavan suunnittelun kyselytyökalu Käyttöohje InnoGIS- hankkeen aikana kehitetylle pilottiversiolle Dokumentti sisältää pilottiversiona toimivan kyselyn laatimiseen ja vastaamiseen liittyvän ohjeistuksen.

Lisätiedot

1 KR-Laskut Mallitiliöinnit Kommenttikentän käyttö mallitiliöinneissä Mallitiliöinnin tallennus-sivu...

1 KR-Laskut Mallitiliöinnit Kommenttikentän käyttö mallitiliöinneissä Mallitiliöinnin tallennus-sivu... 2016-12-02 1 (7) Doc. kind Mallitiliöinnin teko ja muokkaus Status of document Valmis Project name Phase of project Creator name Mika Vähäkoski Distribution Sisällysluettelo 1 KR-Laskut... 2 1.1 Mallitiliöinnit...

Lisätiedot

Distribution Cert Verkostoasentajan osaamiskartoitus Käyttöohje Oskari.net.

Distribution Cert Verkostoasentajan osaamiskartoitus Käyttöohje Oskari.net. Distribution Cert Verkostoasentajan osaamiskartoitus Käyttöohje Oskari.net http://www.oskari.net Sisältö Oskari.net osaamiskartoituksen käyttöohje... 3 Johdanto... 3 Ohjelman käynnistäminen... 3 Tutkinnon

Lisätiedot

Kurssit-toiminnon ohjeet

Kurssit-toiminnon ohjeet Kurssit-toiminnon ohjeet 2 Optima Kurssit-toiminto Sisällysluettelo 1. Yleistä Kurssit-toiminnosta... 3 2. Kurssit-toiminnon käyttöönotto... 3 3. Metatietokentät... 5 4. Kurssipohjat... 7 5. Kurssiarvosanan

Lisätiedot

Google Forms / Anna Haapalainen. Google Forms Googlen lomake-työkalu

Google Forms / Anna Haapalainen. Google Forms Googlen lomake-työkalu Google Forms Googlen lomake-työkalu Google Forms / Anna Haapalainen Googlen lomaketyökalulla on helppoa tehdä sähköisiä kyselyitä, tehtäviä tai kokeita. Voidaksesi luoda Googlen lomakkeita, sinulla tulee

Lisätiedot

Sonera Viestintäpalvelu VIP

Sonera Viestintäpalvelu VIP Sonera Viestintäpalvelu VIP Loma- ja Poissaoloviestitoiminnallisuuden käyttöopas v 1.2 Toiminnallisuuden kuvaus Poissaoloviestin aktivoit päälle suorittamalla seuraavat toimenpiteet: Valitse aktiviteetiksesi

Lisätiedot

Opintokohteiden muokkaus

Opintokohteiden muokkaus 1 Opintokohteiden muokkaus Näiden ohjeiden avulla hahmottuu kuinka opintokohteita voidaan muokata Opinto-oppaassa. Ohje on suunnattu käyttäjille, joilla on WebOodiin OpasMuokkaaja-oikeudet. WebOodin käyttölupia

Lisätiedot

ESRC:n uusiutumassa olevat kotisivut on toteutettu WordPress-ohjelmalla (WP). Samaa ohjelmaa käyttävät menestyksellä ainakin SSql, HSRC ja JSK.

ESRC:n uusiutumassa olevat kotisivut on toteutettu WordPress-ohjelmalla (WP). Samaa ohjelmaa käyttävät menestyksellä ainakin SSql, HSRC ja JSK. PIKAOHJEET VIESTIEN KÄYTTÖÖN ESRC:N KOTISIVUILLA Versio 3, 27.12.2006 ESRC:n uusiutumassa olevat kotisivut on toteutettu WordPress-ohjelmalla (WP). Samaa ohjelmaa käyttävät menestyksellä ainakin SSql,

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

OpasOodi. Ilmari Hyvönen Opiskelijarekisteri

OpasOodi. Ilmari Hyvönen Opiskelijarekisteri OpasOodi Ilmari Hyvönen 19.10.2004 Opiskelijarekisteri OpasOodi Taustaa: Oodissa on tiedot opintojaksoista ja myös opetuksesta, mikäli järjestelmää on käytetty ilmoittautumiseen Idea: Oodi-tietojärjestelmä

Lisätiedot

SOVELLUSPROJEKTIN ARVIOINTILOMAKE

SOVELLUSPROJEKTIN ARVIOINTILOMAKE SOVELLUSPROJEKTIN ARVIOINTILOMAKE Arviointilomake on tarkoitettu Sovellusprojektin vastaavan ohjaajan arvioinnin tueksi, eikä sillä siten tule korvata erillistä projektilausuntoa. Useaa arviointikohtaa

Lisätiedot

moodle-opiskelijan opas AD-tunnuksien käyttäjille SISÄLLYSLUETTELO

moodle-opiskelijan opas AD-tunnuksien käyttäjille SISÄLLYSLUETTELO moodle-opiskelijan opas AD-tunnuksien käyttäjille SISÄLLYSLUETTELO 1 Kirjautuminen moodleen...1 2 Kirjautuminen ulos...2 3 Salasanan vaihtaminen...2 4 Oman kuvan lisääminen moodleen...2 5 Uutiset ja keskustelualueet...4

Lisätiedot

Etäkokousohjeet HUS:n työntekijöille, joilla on Lync/Skype asennettuna työasemalle

Etäkokousohjeet HUS:n työntekijöille, joilla on Lync/Skype asennettuna työasemalle Etäkokousohjeet HUS:n työntekijöille, joilla on Lync/Skype asennettuna työasemalle Tämä ohje on tarkoitettu HUS:n sisäisille työntekijöille, eli käytössä täytyy olla HUS:n antamat tunnukset, joita käytetään

Lisätiedot

Yksilötilaajan ohje. TIEKE

Yksilötilaajan ohje. TIEKE Yksilötilaajan ohje TIEKE Yksilötilaajan ohje 1 (9) Yksilötilaajan ohje in lyhyesti Olet tilaamassa ja tekemässä testiä, jossa arvioit omia tieto- ja viestintäteknisiä taitojasi. Tämä ohje auttaa sinua

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE / Ver 1.0 / Huhtikuu WordPress KÄYTTÖOHJE Sotkamo 2016

KÄYTTÖOHJE / Ver 1.0 / Huhtikuu WordPress KÄYTTÖOHJE Sotkamo 2016 / / WordPress KÄYTTÖOHJE Sotkamo 2016 Sisältö Sisältö 1. Yleistä 2. Kirjautuminen ylläpitoon 2.1. Kirjaudu osoitteessa: http://sotkamo.valudata.fi/admin Myöhemmin: http://www.sotkamo.fi/admin 2.2 Salasana

Lisätiedot

EURA 2007 EU:N RAKENNERAHASTOJEN HALLINTAJÄRJESTELMÄ. Projektin toteuttajan yhteystietojen ylläpito ja salasanan vaihtaminen

EURA 2007 EU:N RAKENNERAHASTOJEN HALLINTAJÄRJESTELMÄ. Projektin toteuttajan yhteystietojen ylläpito ja salasanan vaihtaminen EURA 2007 EU:N RAKENNERAHASTOJEN HALLINTAJÄRJESTELMÄ Projektin toteuttajan yhteystietojen ylläpito ja salasanan vaihtaminen Käyttöohje projektien toteuttajille SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä järjestelmästä...3

Lisätiedot

EVTEK-PROJEKTORI KÄYTTÖOHJE Tekijä: Teemu Tammivaara VBP04S

EVTEK-PROJEKTORI KÄYTTÖOHJE Tekijä: Teemu Tammivaara VBP04S EVTEK-PROJEKTORI KÄYTTÖOHJE 2007 Tekijä: Teemu Tammivaara VBP04S SISÄLLYS 1 Projektorin käyttö... 3 2 Projektien julkinen haku ja selailu... 4 2.1 Hakuvaihtoehdot... 4 2.2 Tarkennettu haku... 5 3 Rekisteröityminen

Lisätiedot

Miten hyväksyn SoleOPSissa opiskelijat omalle opintojakson toteutukselle?

Miten hyväksyn SoleOPSissa opiskelijat omalle opintojakson toteutukselle? Miten hyväksyn SoleOPSissa opiskelijat omalle opintojakson toteutukselle? Syksystä 2014 lähtien uusien aloittavien vuosikurssien osalta opintojakson toteutukselle ilmoittautuneiden opiskelijoiden hyväksyminen

Lisätiedot

H Prosessi- ja kokonaisarkkitehtuurityökalu palveluna Liite 17 Käytettävyyden arviointi

H Prosessi- ja kokonaisarkkitehtuurityökalu palveluna Liite 17 Käytettävyyden arviointi H087-12 Prosessi- ja kokonaisarkkitehtuurityökalu palveluna Liite 17 Käytettävyyden arviointi Tämän dokumentin tarkoituksena on määrittää kilpailutukseen H087-12 liittyvää käytettävyyden arviointia Tässä

Lisätiedot

Tietoturvan ja tietosuojan oppimisympäristö

Tietoturvan ja tietosuojan oppimisympäristö Projektikoodi A30387 31.7.2009 Tietoturvan ja tietosuojan oppimisympäristö Käyttöohjeet Lapin sairaanhoitopiirin ky PL 8041 96101 Rovaniemi Katuosoite Porokatu 39 D 96100 Rovaniemi Y-tunnus 0819616-7 Puhelinvaihde

Lisätiedot

KULTA2-JÄRJESTELMÄN KÄYTTÖOPAS Liikunta-, kulttuuri-, nuoriso-, hyvinvointiavustukset

KULTA2-JÄRJESTELMÄN KÄYTTÖOPAS Liikunta-, kulttuuri-, nuoriso-, hyvinvointiavustukset KULTA2-JÄRJESTELMÄN KÄYTTÖOPAS Liikunta-, kulttuuri-, nuoriso-, hyvinvointiavustukset Sisällysluettelo: 1. Sisällysluettelo s. 1 2. Kulta2-järjestelmän käyttäminen ensimmäistä kertaa s. 2-3 3. Kirjautuminen

Lisätiedot

Tentti erilaiset kysymystyypit

Tentti erilaiset kysymystyypit Tentti erilaiset kysymystyypit Kysymystyyppien kanssa kannatta huomioida, että ne ovat yhteydessä tentin asetuksiin ja erityisesti Kysymysten toimintatapa-kohtaan, jossa määritellään arvioidaanko kysymykset

Lisätiedot

Ohje Tutkintopalveluun rekisteröitymiseen. Osaamispalvelut

Ohje Tutkintopalveluun rekisteröitymiseen. Osaamispalvelut Ohje Tutkintopalveluun rekisteröitymiseen Osaamispalvelut 1.2.2008 2 (9) Ohje tutkinnon suorittajan rekisteröitymiseen Tutkintopalveluun TIEKEn tutkintoja hallinnoidaan Tutkintopalvelussa, jonka osoite

Lisätiedot

Oliosuunnitteluesimerkki: Yrityksen palkanlaskentajärjestelmä

Oliosuunnitteluesimerkki: Yrityksen palkanlaskentajärjestelmä Oliosuunnitteluesimerkki: Yrityksen palkanlaskentajärjestelmä Matti Luukkainen 10.12.2009 Tässä esitetty esimerkki on mukaelma ja lyhennelmä Robert Martinin kirjasta Agile and Iterative Development löytyvästä

Lisätiedot

LUKUKAUSI-ILMOITTAUTUMINEN

LUKUKAUSI-ILMOITTAUTUMINEN LUKUKAUSI-ILMOITTAUTUMINEN 15.8.2014 Yleistä Opiskelija voi ilmoittautua läsnä- tai poissaolevaksi myös WebOodin kautta. Läsnäolevaksi ilmoittautuva opiskelija voi maksaa ylioppilaskunnan jäsenmaksun,

Lisätiedot

Ohje musiikin perusteet-ryhmän hallinnointiin Wilmassa kevät 2015

Ohje musiikin perusteet-ryhmän hallinnointiin Wilmassa kevät 2015 Ohje musiikin perusteet-ryhmän hallinnointiin Wilmassa kevät 2015 Kuopion konservatorio, Tossavainen Marjo Ohje musiikin perusteiden arvioinnin antamiseen Wilmassa Musiikin perusteiden suoritusmerkinnän

Lisätiedot

A4.1 Projektityö, 5 ov.

A4.1 Projektityö, 5 ov. A4.1 Projektityö, 5 ov. Kurssin esitietovaatimuksia Kurssin tavoitteista Kurssin sisällöstä Luentojen tavoitteista Luentojen sisällöstä Suoritustavoista ja -vaatimuksista Arvostelukriteereistä Motivointia

Lisätiedot

Opettajan pikaopas Opintojaksopalaute-järjestelmään

Opettajan pikaopas Opintojaksopalaute-järjestelmään Opettajan pikaopas Opintojaksopalaute-järjestelmään Yleistä... 3 Sijainti... 3 Kirjautuminen... 3 Kyselyn rakenne... 3 Opettajan toiminnot kirjautumisen jälkeen... 3 Lukuvuoden opintojaksojen listaaminen...

Lisätiedot

Tik-76.612 Ohjelmistoprojektien Hallinta

Tik-76.612 Ohjelmistoprojektien Hallinta Tik-76.612 Ohjelmistoprojektien Hallinta Tervetuloa kurssille! 2 Kurssin yleisinfo Kurssin tausta Katsaus luentoihin Aloitusluennon agenda Luennoitsijoiden esittely Harjoitustyön läpikäynti Muut käytännön

Lisätiedot

KURSSIPALAUTE KÄYTÄNNÖSSÄ: MITÄ JA MITEN?

KURSSIPALAUTE KÄYTÄNNÖSSÄ: MITÄ JA MITEN? KURSSIPALAUTE KÄYTÄNNÖSSÄ: MITÄ JA MITEN? Terhi Skaniakos Erikoissuunnittelija Strateginen kehittäminen Kurssipalautejärjestelmä Tarkoituksena on kerätä systemaattista palautetta yliopiston kaikista tutkinto-opiskelijoille

Lisätiedot

Liite 1: KualiKSB skenaariot ja PoC tulokset. 1. Palvelun kehittäjän näkökulma. KualiKSB. Sivu 1. Tilanne Vaatimus Ongelma jos vaatimus ei toteudu

Liite 1: KualiKSB skenaariot ja PoC tulokset. 1. Palvelun kehittäjän näkökulma. KualiKSB. Sivu 1. Tilanne Vaatimus Ongelma jos vaatimus ei toteudu Liite 1: skenaariot ja PoC tulokset 1. Palvelun kehittäjän näkökulma Tilanne Vaatimus Ongelma jos vaatimus ei toteudu Palvelun uusi versio on Palveluiden kehittäminen voitava asentaa tuotantoon vaikeutuu

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 15.3.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 15.3.2010 1 / 56 Tiedostoista: tietojen tallentaminen ohjelman suorituskertojen välillä Monissa sovelluksissa ohjelman

Lisätiedot

Tietokantojen hallinta

Tietokantojen hallinta Tietokantojen hallinta 1. Yleistä Ensimmäinen vaihe ennen Odoo käytön aloittamista, on varmuuskopioiden tekeminen. Se kannattaa tehdä riittävän usein. Kun Odoo toimii omalla koneella, on tietokantojen

Lisätiedot

Ohjelmointi 1 / syksy /20: IDE

Ohjelmointi 1 / syksy /20: IDE Ohjelmointi 1 / syksy 2007 10/20: IDE Paavo Nieminen nieminen@jyu.fi Tietotekniikan laitos Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto Ohjelmointi 1 / syksy 2007 p.1/8 Tämän luennon rakenne

Lisätiedot

opiskelijan ohje - kirjautuminen

opiskelijan ohje - kirjautuminen opiskelijan ohje - kirjautuminen estudio on Edupolin kehittämä e-oppimisympäristö koulutusryhmän verkkoalustana perinteisen luokkaopetuksen tukena tai etäopiskelussa ja -opetuksessa kotoa tai työpaikalta.

Lisätiedot

Sonera Viestintäpalvelu VIP

Sonera Viestintäpalvelu VIP Sonera Viestintäpalvelu VIP Loma- ja Poissaoloviestitoiminnallisuuden käyttöopas v 1.2 Toiminnallisuuden kuvaus Poissaoloviestin aktivoit päälle suorittamalla seuraavat toimenpiteet: Valitse aktiviteetiksesi

Lisätiedot

Pikaohjeet A&O oppimisympäristön käytön aloittamiseen

Pikaohjeet A&O oppimisympäristön käytön aloittamiseen Pikaohjeet A&O oppimisympäristön käytön aloittamiseen 1. Kirjaudu A&O-ympäristöön Verkkopalvelun sisällöntuotanto kurssilla käytettävä A&O alusta löytyy verkko-osoitteesta: http://ao4.ee.tut.fi/hypermedia/

Lisätiedot

Nuorisoavustuspalveluiden ohjeistus. Asioijan käyttöliittymä. Nuorisoavustuspalveluiden ohjeistus. Espoo Sähköinen asiointi

Nuorisoavustuspalveluiden ohjeistus. Asioijan käyttöliittymä. Nuorisoavustuspalveluiden ohjeistus. Espoo Sähköinen asiointi Nuorisoavustuspalveluiden ohjeistus Asioijan käyttöliittymä 00180 Helsinki sähköposti info@tiera.fi Kotipaikka Helsinki 1/15 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1 Yleistä avustushakemuksista... 3 1.1

Lisätiedot

JÄRJESTELMÄN TEKNINEN KÄYTTÖOHJE

JÄRJESTELMÄN TEKNINEN KÄYTTÖOHJE JÄRJESTELMÄN TEKNINEN KÄYTTÖOHJE TEKNINEN OHJE OSAAJAPLUS- JÄRJESTELMÄN KÄYTTÖÖN OsaajaPlus -järjestelmä on luotu siten, että sen käyttöön tarvittavat ohjelmat ovat maksutta ladattavissa internetistä.

Lisätiedot

OODIHOPS OPISKELIJAN OHJE

OODIHOPS OPISKELIJAN OHJE OODIHOPS OPISKELIJAN OHJE 14.2.2017 Kuva: Juha Sarkkinen Sisältö OODIHOPS OPISKELIJAN OHJE... 1 Sisältö... 2 Taustaa... 3 Aloitus... 4 Uuden OODIHOPSin luominen... 4 Tavoitteet ja itsearviointi... 6 Opintojen

Lisätiedot

HumakPro-uudistuksia ja -parannuksia / kevät 2013:

HumakPro-uudistuksia ja -parannuksia / kevät 2013: HumakPro-uudistuksia ja -parannuksia / kevät 2013: Pikavalikon hallinnointi koskien HALLINTO-osion toimintoja: Henkilöstöllä on mahdollisuus luoda itselleen valikko josta pääsee navigoimaan suoraan tiettyyn

Lisätiedot

Opetuksen suunnittelu

Opetuksen suunnittelu Asio-Tilavarausohjelmisto/ Opetuksen suunnittelu Opetuksen suunnittelu Suljettujen aikojen määritys Kiinteiden opetusaikojen määritys Opetuperiodit Kaikissa vaiheissa tilanteen mukainen yhteys opiskelijahallinto-ohjelmistoon

Lisätiedot

2 Miten näen ohjattavien opiskelijoiden HOPS:ien tilanteen?

2 Miten näen ohjattavien opiskelijoiden HOPS:ien tilanteen? SoleHopsin ohjeita henkilökunnalle Ohjaajan tehtävät (opinto-ohjaaja/ opettajatuutori) 1 Yleistä 1.8.2014 ja sen jälkeen opintonsa aloittaneet opiskelijat suunnittelevat opiskelunsa SoleOPSissa olevan

Lisätiedot

Tonttihakemuksen tekeminen

Tonttihakemuksen tekeminen Tonttihakemuksen tekeminen Tontinluovutuksen periaatteet ja hyväksyttävän hakemuksen ehdot on kuvattu Espoon kaupungin internet-sivuilla osoitteessa. Tärkeitä huomioita tonttihakuun osallistumisessa: 1)

Lisätiedot

CVS. Kätevä väline usein päivitettävien tiedostojen, kuten lähdekoodin, hallitsemiseen

CVS. Kätevä väline usein päivitettävien tiedostojen, kuten lähdekoodin, hallitsemiseen CVS Versionhallintajärjestelmä Kätevä väline usein päivitettävien tiedostojen, kuten lähdekoodin, hallitsemiseen Käytetään komentoriviltä, myös graafisia käyttöliittymiä saatavilla CVS Kaikki tiedostot

Lisätiedot

SILMAT-INTRANET -OHJE

SILMAT-INTRANET -OHJE SILMAT-INTRANET -OHJE Sisällysluettelo 1 Intranet... 3 2 Etusivu... 3 3 Ohjelmat... 3 3.1 Kalenteri... 4 3.1.1 Tapahtuman lisääminen... 4 3.1.2 Tapahtuman muokkaaminen... 4 3.2 Kehyskysely... 5 3.3 Kirjastot...

Lisätiedot

Palaute. Asetukset: Nimeä palaute ja kirjoita kuvaus tai ohjeet.

Palaute. Asetukset: Nimeä palaute ja kirjoita kuvaus tai ohjeet. Palaute Palaute -työkalulla opettaja voi rakentaa kyselyn, johon opiskelijat vastaavat joko anonyymisti tai nimellään. Opettaja voi tarkastella vastauksia koosteena tai yksitellen. Asetukset: Nimeä palaute

Lisätiedot

DIPLOMITYÖN, PRO GRADU TUTKIELMAN, KANDIDAATIN TYÖN TAI LISENSIAATINTUTKIMUKSEN TALLENTAMINEN LUTPUBIIN (DORIA-PALVELIMELLE)

DIPLOMITYÖN, PRO GRADU TUTKIELMAN, KANDIDAATIN TYÖN TAI LISENSIAATINTUTKIMUKSEN TALLENTAMINEN LUTPUBIIN (DORIA-PALVELIMELLE) DIPLOMITYÖN, PRO GRADU TUTKIELMAN, KANDIDAATIN TYÖN TAI LISENSIAATINTUTKIMUKSEN TALLENTAMINEN LUTPUBIIN (DORIA-PALVELIMELLE) Ole hyvä ja lue nämä 15-sivuiset tallennusohjeet huolellisesti läpi. Huomaa,

Lisätiedot

PERSONEC HR-JÄRJESTELMÄ/Käyttöohje/Opetus- ja tutkimushenkilöstö

PERSONEC HR-JÄRJESTELMÄ/Käyttöohje/Opetus- ja tutkimushenkilöstö PERSONEC HR-JÄRJESTELMÄ/Käyttöohje/Opetus- ja tutkimushenkilöstö Personec HR-järjestelmä sisältää valtion palkkausjärjestelmän (yliopistot) arviointilomakkeet, joihin tallennetut tiedot siirtyvät järjestelmässä

Lisätiedot

24MAGS PIKAOHJE HALLINTAPANEELIN KÄYTTÖÖN

24MAGS PIKAOHJE HALLINTAPANEELIN KÄYTTÖÖN 24MAGS PIKAOHJE HALLINTAPANEELIN KÄYTTÖÖN 24Mags Asiakaspalvelu support@24mags.com 020 734 0570 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Uuden julkaisun luominen 3 1.1 Julkaisun nimi 3 1.2 Ladattava PDF-tiedosto 3 1.3 pakkauslaatu

Lisätiedot

WWW-sivut HTML-kielellä esitettyä hypertekstiaineistoa

WWW-sivut HTML-kielellä esitettyä hypertekstiaineistoa WWW ja tietokannat WWW-sivut HTML-kielellä esitettyä hypertekstiaineistoa tekstiä, kuvia, hyperlinkkejä Staattiset sivut kirjoitettu kerran, muuttaminen käsin ongelmana pysyminen ajantasalla Ylläpito hankalaa,

Lisätiedot

Valppaan asennus- ja käyttöohje

Valppaan asennus- ja käyttöohje Versio Päiväys Muokkaaja Kuvaus 0.9 16.2.2006 Tuukka Laakso Korjattu versio 0.1 Antti Kettunen Alustava versio Sisällysluettelo 1 Johdanto...2 2 Valppaan asennus...3 2.1 Valppaan kääntäminen...3 2.2 Valmiiksi

Lisätiedot

OP-eTraderin käyttöopas

OP-eTraderin käyttöopas OP-eTraderin käyttöopas Tämä käyttöopas on lyhennetty versio virallisesta englanninkielisestä käyttöoppaasta, joka löytyy etrader - sovelluksen Help-valikosta tai painamalla sovelluksessa F1 -näppäintä.

Lisätiedot

Kaupungin varauspalvelu, venepaikan varaus

Kaupungin varauspalvelu, venepaikan varaus Kaupungin varauspalvelu, venepaikan varaus kirjautuminen palveluun: https://asiointi.rauma.fi/epermit/fi/reservation Tämän ohjeen alussa kerrotaan miten luodaan käyttäjätunnus palveluun ja link itetään

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 2.3.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 2.3.2009 1 / 28 Puhelinluettelo, koodi def lue_puhelinnumerot(): print "Anna lisattavat nimet ja numerot." print

Lisätiedot

Opiskelijan WinhaWILLE-ohjeet (Wille)

Opiskelijan WinhaWILLE-ohjeet (Wille) 2016 Opiskelijan WinhaWILLE-ohjeet (Wille) Tämä ohjeistus sisältää seuraavat osiot: 1. Osoitteen muutos 2. Ilmoittautuminen lukuvuodelle 3. Ilmoittautuminen toteutukselle (opinnolle) 4. HOPS / suoritusten

Lisätiedot

Pirkanmaan Maakunnallinen verkkokurssitarjotin

Pirkanmaan Maakunnallinen verkkokurssitarjotin Pirkanmaan Maakunnallinen verkkokurssitarjotin (http://www.seututarjotin.fi) Opo info 22.3.2012 Minna Helynen PAOK Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelma minna.helynen@tampere.fi http://paokhanke.ning.com

Lisätiedot

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan?

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Matkailun laatu laatukäsikirja osaksi yrityksen sähköistä liiketoimintaa Sähköinen aamuseminaari matkailualan toimijoille 24.8.2010 Riitta Haka

Lisätiedot

Opetustapahtumaan ilmoittautumisen yhteydessä tehtävät tarkistukset (hylkäyksen syyt)

Opetustapahtumaan ilmoittautumisen yhteydessä tehtävät tarkistukset (hylkäyksen syyt) Helsingin yliopisto WinOodi Sivu 1 (7) Opetustapahtumaan ilmoittautumisen yhteydessä tehtävät tarkistukset (hylkäyksen syyt) Kun opiskelija ilmoittautuu opetustapahtumaan WebOodissa, järjestelmä tarkistaa

Lisätiedot

Tämän lisäksi listataan ranskalaisin viivoin järjestelmän tarjoama toiminnallisuus:

Tämän lisäksi listataan ranskalaisin viivoin järjestelmän tarjoama toiminnallisuus: Dokumentaatio, osa 1 Tehtävämäärittely Kirjoitetaan lyhyt kuvaus toteutettavasta ohjelmasta. Kuvaus tarkentuu myöhemmin, aluksi dokumentoidaan vain ideat, joiden pohjalta työtä lähdetään tekemään. Kuvaus

Lisätiedot

Oppimisympäristön ominaisuudet

Oppimisympäristön ominaisuudet Oppimisympäristön ominaisuudet Skholen oppimisympäristö Skholessa voit opiskella tietokoneella, mobiililaitteella tai tabletilla Kaksikielinen käyttöliittymä suomeksi ja englanniksi Kirjautuminen osoitteista

Lisätiedot

Ohjeita Heili-kirjastojen Rockway.fi-palvelun käyttäjälle

Ohjeita Heili-kirjastojen Rockway.fi-palvelun käyttäjälle Ohjeita Heili-kirjastojen Rockway.fi-palvelun käyttäjälle Oppitunteja seurataan nettiselaimilla Youtube-tyylisen video-ohjelman kautta, eikä mitään erillistä ohjelmaa tarvitse asentaa. Palvelua voi käyttää

Lisätiedot

TU-A Itsensä tunteminen ja johtaminen Tervetuloa kurssille!

TU-A Itsensä tunteminen ja johtaminen Tervetuloa kurssille! TU-A1140 - Itsensä tunteminen ja johtaminen Tervetuloa kurssille! Kurssin avaus 7.1. 2016 Eerikki Mäki eerikki.maki@aalto.fi Opiskelijapalautetta vuoden 2015 kurssista Kurssi poikkesi todella paljon verrattuna

Lisätiedot

Action Request System

Action Request System Action Request System Manu Karjalainen Ohjelmistotuotantovälineet seminaari HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos 25.10.2000 Action Request System (ARS) Manu Karjalainen Ohjelmistotuotantovälineet

Lisätiedot

OpasOodi Opintokohteiden muokkaus

OpasOodi Opintokohteiden muokkaus 1 OpasOodi Opintokohteiden muokkaus Näiden ohjeiden avulla hahmottuu kuinka opintokohteita voidaan muokata n OpasOodissa. Ohje on suunnattu käyttäjille, joilla on in OpasMuokkaaja-oikeudet. n käyttölupia

Lisätiedot