RAPORTTI 3 KIINA-JAPANI SUHDE ELOKUU ESITEVERSIO - vain näytteet artikkeleista. Esiteversio vain näytteet artikkeleista.
|
|
- Erkki Järvenpää
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 RAPORTTI 3 KIINA-JAPANI SUHDE ELOKUU 2006 ESITEVERSIO - vain näytteet artikkeleista. Lorem ipsum dolor sit amet, consectetuer 1
2 UNIFIN RAPORTTI 3 ELOKUU 2006 Sisältää artikkelit: s.3 Analyysi: Kiinan ja Japanin suhteen ongelmakohtia s.7 Katsaus: Kiina-Japani taloussuhde s.9 Katsaus: Itä-Aasian energiahuolto Sekä liite: Japanilaisyritykset ja japanilaisvastaisuus Kiinassa UNIFIN Oy Hämeentie 153 B, 7. kerros PL 30, Helsinki Puhelin / 2 Fax HENKILÖKUNTA toimitusjohtaja Jaakko Iloniemi tutkimusavustaja Martti Setälä SÄHKÖPOSTIT etunimi.sukunimi@unifin.fi Esiteversio vain näytteet artikkeleista. Toimitusjohtajan tervehdys: Itä-Aasia kiistojen ja yhteistyöpyrkimysten ristipaineissa Kiinan talouden ripeä kasvu sekä Japanin pitkään jatkuneen stagnaation päättyminen osuvat ajankohtaan, jolloin energian kysyntä on nopeassa nousussa ja sen hinta on voimakkaasti kohonnut. Samaan vaikuttaa myös Intian talouskasvun voimistuminen sekä Korean kehitys. Nämä maat tehostavat toimiaan energian saatavuuden varmistamiseksi kaikissa tilanteissa. Se kuvastuu myös niiden varustelupolitiikassa. Nationalismin vahvistuminen samanaikaisesti sekä Kiinassa että Japanissa on ilmiö, jolla saattaa olla haitallisia vaikutuksia maiden väliselle monipuoliselle ja kasvavalle taloudelliselle yhteistyölle. Tässä raportissa valotamme Itä-Aasian suurimpien maiden, Kiinan ja Japanin kehityksen potentiaalisia ongelmakohtia. Se, onnistutaanko näkyvissä olevat ongelmat ratkaisemaan sovinnollisesti, saattaa vaikuttaa paljonkin maailmantalouteen. Teemme myös katsaukset maiden taloussuhteeseen ja Itä-Aasian energiahuoltoon. Liitteessä käsitellään lyhyesti Kiinan liiketoimintariskejä japanilaisyritysten näkökulmasta. Japanin syyskuussa pidettävät vaalit sekä ensi vuonna pidettävä Kiinan kommunistisen puolueen 17. puoluekokous voivat vaikuttaa olennaisesti tulevan kehityksen suuntaan. Täydennämme tätä raporttia toteutuvan kehityksen myötä. Tulemme muutoinkin seuraamaan Itä-Aasian kehitystä entistä tarkemmin johtuen sen suuresta maailmantaloudellisesta merkityksestä. Raportti on pyritty pitämään suppeana, mutta annamme mielellämme pyydettäessä tausta- ja lähdetietoja. Seuraava UNIFIN-raportti lähetetään syys-lokakuun vaihteessa. Helsingissä Toimitusjohtaja Jaakko Iloniemi 2
3 KIINAN JA JAPANIN SUHTEEN ONGELMAKOHTIA Yhteenveto Kiinan ja Japanin välisellä kilpailulla tulee olemaan suurta merkitystä Itä-Aasian yhdentymis-, talous- ja poliittiselle kehitykselle lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä. Maiden välinen taloussuhde on tiivistynyt ja sen merkitys erityisesti Japanille kasvaa. Diplomaattisuhteet sitä vastoin ovat heikentyneet merkittävästi pääministeri Koizumin valtakaudella 2000-luvulla ja molemminpuolinen epäluulo on lisääntynyt. Poliittisen suhteen ongelmat ovat heijastuneet myös liike-elämään. Useat yritykset kärsivät keväällä 2005 Kiinassa levinneistä japanilaisvastaisista mielenosoituksista ja ostoboikoteista. Alue- ja historiantulkintakiistat voivat johtaa uusiin mielenilmauksiin ja kasvava kansallismielisyys ja patriotismi voivat kaventaa poliitikkojen kompromissimahdollisuuksia. Molempien maiden kasvava riippuvuus tuontienergiasta ja kiihtyvä kilpailu resursseista energiantuottajien dominoivilla markkinoilla voivat aiheuttaa konflikteja. Jos maiden välit kiristyvät, sillä on pidempikantoisia vaikutuksia talouskasvulle ja alueelliselle integraatiolle. Konflikteja voivat aiheuttaa myös merkittävä kysymys Taiwanin asemasta ja USA:n poliittiset ratkaisut alueella. Myös Intian rooli on ollut kasvussa, mitä kehitystä tulee seurata Aasian ja energiapolitiikan kontekstissa. Talouskasvu ja ulkopolitiikan nousu Kiinan talouskasvun arvellaankin jatkuvan vahvana vielä ainakin 5-15 vuotta. Ulkopoliittisesti Kiina on aktivoitunut 1990-luvulta lähtien keskittyen energiavarojen saannin varmistamiseen ja kauppasopimusten solmimiseen. Sen ulkopoliittinen painoarvo lisääntyy ja toiminta laajenee useammille sektoreille. Maa pitää kuitenkin vielä virallisesti kiinni kehitysmaa-asemastaan. Kommunistipuolueen keskeisin tavoite on pysyä vallassa ja pitää maa yhtenäisenä. Talouskasvu on tärkein yhtenäisyyden takaaja. Kiinan ulkopolitiikka onkin ollut maltillista (paitsi Japania kohtaan), jotta talouskasvun edellytykset eivät heikkenisi. Japanin deflaatiovaihe näyttäisi olevan ohi ja taloudelle ennustetaan 1-2 % kasvua lähivuosina. Kasvu on ollut kotimarkkinavetoista, mutta Itä-Aasian, erityisesti Kiinan, kaupan merkitys kasvaa. Japani on pyrkinyt muuttamaan ulkopoliittisen asemansa normaaliksi suurvallaksi. Pasifistisesta perustuslaista pyritään eroon, ja samalla kehitetään asevoimien kykyä osallistua kansainväliseen kriisinhallintaan. Lisäksi vaaditaan taloudellista painoarvoa ja kehitysavun määrää vastaavaa vaikutusvaltaa kansainvälisissä organisaatioissa. Aloitteellisuus alueellisissa kysymyksissä on lisääntynyt. Muutoksia liittosuhteissa Kiinan ja Japanin sotilaspoliittinen kehitys koetaan molemminpuolisena uhkana. Kiina haluaa nostaa asevoimansa taloudellista mahtiaan vastaaviksi. Se suhtautuu epäluuloisesti USA:n rooliin lähiympäristössään ja pelkää joutuvansa saarroksiin. Kiinan varustelumenot ovat kasvaneet yli 10 % vuodessa jo 1990-luvulta. Ne ovat viidenneksi suurimmat USA:n, Ison Britannian, Ranskan ja Japanin jälkeen (2005). Maa on energiakuljetusten suojaamiseksi kehittänyt avomerilaivastoa sekä etsinyt satamia ja kumppaneita huoltoreittien varrelta. Lisäksi asevoimien maihinnousukykyä kehitetään Taiwania silmälläpitäen. Kiinan sotilasmenot ja epätietoisuus sen tavoitteista ahdistavat Japania. Japani on saarivaltiona täysin riippuvainen merikuljetuksista ja siksi Kiinan merivoimien vahvistuminen on erityinen huolenaihe. Kiinan alueellisen vallan kasvu ja USA:n vaikutuksen heikentyminen on huomattu. Pohjois-Korean ydinohjelma ja ohjuskokeet ovat merkittävä uhka Hiroshiman ja Nagasakin kokeneelle maalle. Ydinohjelman lisäksi huolenaiheena on alueellisen tasapainon järkkyminen se [ ] 3
4 KIINA-JAPANI TALOUSSUHDE Yhteenveto Japanin kannalta Kiinan merkitys on lisääntynyt jatkuvasti sekä kaupassa että suorien ulkomaisten investointien kohteena. Kiinan näkökulmasta Japanin osuus kaupasta ja investoinneista on vähentynyt, mutta edelleen merkittävä. Kehitysavun osalta Japani vähentää tukeaan Kiinalle. Kiistat mm. aluerajoista ja historiantulkinnasta haittaavat suhteen kehitystä. Kauppa Vuonna 2004 Kiinan ja Japanin kaupan arvo nousi $168 miljardiin. Samalla Kiina nousi USA:n ohi Japanin suurimmaksi kauppakumppaniksi. Vuonna 2005 Kiinan osuus Japanin tuonnista oli 21 % ja viennistä 13,4 %. Molemmat osuudet olivat kasvussa. Vaikka Japanin kauppatase oli $80 mrd. ylijäämäinen, se oli Kiinan suhteen $29 mrd. alijäämäinen. Kiinan merkitys Japanille tulee lisääntymään entisestään. Japan Center for Economic Research arvioi, että vuonna 2015 neljännes Japanin viennistä menee Kiinaan ja tuonnista kolmannes tulee Kiinasta. Kiinalle Japanin osuus viennistä on 11 % (4. kohdemaa) ja tuonnista 16 % (1. tuojamaista) (tammilokakuu 2005). Suorat ulkomaiset investoinnit Japani ja Kiina eroavat suhteessa suoriin ulkomaisiin investointeihin (FDI). Japaniin niitä on suuntautunut vähän (kokonaiskanta $97 mrd.). Kiinassa sitä vastoin kokonaismäärä oli $245 miljardia. Kiina on ollut suurin kohdemaa maailmassa vuodesta 2002 mitattaessa vuosittaista investointivirtaa [$72,4 mrd./2005]. Ulospäin suuntautuvan FDI:n osalta Japanin kokonaiskanta oli $371 mrd. kun taas kiinalaisten kanta oli vain $39 miljardia. Kiinalaisten ulkomaille suuntautuvien investointien määrä on kuitenkin kasvussa erityisesti energiahuoltoon liittyen. (UNCTAD 2004.) Suurin osa kiinalaisten ulkomaille tekemistä investoinneista liittyy pääoman kierrättämiseen suoraan takaisin kotimaahan. Japani on merkittävimpiä todellisten ulkomaisten suorien investointien tekijöitä maassa. Japanin ulkomaankauppaorganisaatio JETRO:n mukaan Japanin FDI virta Kiinaan on kasvanut $0,9 miljardista (2000) $6,6 miljardiin (2005). [vrt. Kiinan ulkomaisten investointien virta vuonna 2005 oli $6,9 mrd.] Investointivirran kasvu oli vilkkainta vuosikymmenen alkupuolella. Vuoden 2005 kasvuarvio on 12 %. Vuotuinen virta Japanista Kiinaan on noin miljardin pienempi kuin EU:hun ja puolet USA:han suuntautuneesta. Vuonna 2005 Japanin kiinainvestointien kokonaismäärä oli $24 miljardia (USA:ssa $149 mrd. ja EU:ssa $91 mrd.). Japanin kiinainvestointien kasvu on kuitenkin hidastumassa. Japan Economic Review:n (April- May 2006) luettelemia syitä ovat mm. 1) Kiina+1 politiikka (japanilaisyritykset hajauttavat riskiä investoimalla Kiinan lisäksi muihin Aasian valtioihin), 2) huono intellektuaalisen omaisuuden suoja ja 3) nationalistiset mielenosoitukset. Muina riskeinä mainitaan sähkökatkojen aiheuttamat tuotantokatkokset sekä valuutan heilahtelut. Myös oikeusvaltioperiaatteen heikkoa toteutumista pidettiin ongelmana. Vaihtoehtoisina kohdemaina Kiina+1 politiikan johdosta ovat mm. Intia ja Vietnam. Kehitysapu Japani on ollut merkittävä kehitysapulainojen myöntäjä Kiinalle. Kiinan Japanilta saaman avun määrä on laskenut 60 % huippuvuoden 2000 $2 miljardista vuoteen Sekä Intia että Indonesia ovat nousseet Kiinan edelle lainojen kohteena. Kiinan ja Japanin tulehtunut poliittinen suhde heijastui lainanantoon keväällä Japani jäädytti $650 miljoonan lainan, joka lopulta vapautettiin nostettavaksi kesäkuussa. Alueelliset kauppasuhteet Japani ja Kiina ovat kilpailleet siitä, kumpi ehtii tekemään enemmän bilateraalisia [ ] 4
5 ITÄ-AASIAN ENERGIAHUOLTO Yhteenveto Etelä-Korea ja Japani ovat jo riippuvaisia tuontienergiasta. Kiinan tuontiriippuvuus kasvaa merkittävästi samalla kun sen kokonaisenergiankulutus kasvaa ja omat varannot ehtyvät. Tästä on seurannut kiihtyvä kilpailu öljy- ja kaasuvaroista maiden kesken. Myös Intian rooli kilpailussa on merkittävä. Ratkaisuna on ollut kahdenvälisten eksklusiivisten energiantuotantosopimusten tekeminen, mikä vaikeuttaa markkinoiden toimintaa ja voi aiheuttaa konflikteja kuluttajamaiden välille. Kiistat aluerajoista energiarikkaalla Itä-Kiinan merellä lisäävät epävakautta. Pyrkimys kuljetusreittien turvaamiseen on johtanut lisääntyvään varustautumiseen. Energiavalikoimaa on pyritty laventamaan mm. kaasun ja ydinvoiman osuutta kasvattamalla. Ympäristöongelmat ovat merkittäviä erityisesti Kiinassa. Mikäli energiaturvallisuusyhteistyö kangertelee, voivat talouskasvun edellytykset heikentyä mm. korkeiden hintojen, öljy- ja kaasupulan tai alueellisten konfliktien vuoksi. Keskeiset taustatrendit Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n mukaan USA ja Eurooppa ovat merkittävimmät energiankuluttajat noin 50 % osuudella globaalista kulutuksesta. Maailman kokonaisenergiankulutus kasvanee vuoteen Energialähteet, Globaali / EIA Arvio 24 % 5 % 8 % Öljy 24 % 39 % Maakaasu Kivihiili Atomivoima Vesivoima ja uusiutuvat 2030 mennessä 50 %. Samalla eri energiamuotojen osuus kulutuksesta säilynee muuttumattomana. Vuonna 2004 Kiinan osuus maailman öljynkulutuksesta oli 8 % eli 6,6 miljoonaa barrelia päivässä (mb/d) kun taas Pohjois- Amerikan kulutus oli 25,14 mb/d. Kehittyvien maiden kulutuksen kasvu on kuitenkin kehittyneitä maita suurempaa. Arvio Kiinan kulutuksen vuosikasvusta on 2,9 % vuoteen 2030 asti. Samalla Intian kulutus kaksinkertaistunee saavuttaen 5,2 mb/d. Euroopan kasvu jäänee 0,3 %, mutta USA:ssa kulutuskasvua tullee enemmän. Suurimpien kuluttajamaiden omat varannot ehtyvät. Energiaraaka-aineiden (erityisesti maakaasu ja öljy) kulutus- ja tuotantoalueet eriytyvät voimakkaasti. Merkittävimmät tulevaisuuden energiavarannot sijaitsevat epävakailla alueilla Lähi-Idässä, Venäjällä, IVY-maissa, Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Konflikteilla voi olla merkittäviä vaikutuksia maiden kykyyn ja haluun toimia luotettavana energiantoimittajana. Energiaa käytetään myös enenevässä määrin välineenä poliittisten päämäärien ajamiseen, mikä on ollut erityisen selvää Venäjän ja Venezuelan tapauksissa. Perinteisesti monikansalliset öljy-yhtiöt (big oil) ovat taanneet energian saatavuuden luvulla 85 % maailman öljyvarannoista oli niille avoimia kun taas nykypäivänä niillä on avoin pääsy vain 16 % varannoista (65 % kansallisilla yhtiöillä ja 19 % rajoitettu pääsy). Kansainväliset yhtiöt eivät enää pääse helppoihin varantoihin käsiksi, vaan niiden rooliksi on tullut hyödyntää ääriolojen varantoja sekä kehittää vaihtoehtoisia energiamuotoja. Kansalliset öljy-yhtiöt eivät ole investoineet riittävästi uusien varantojen etsintään ja hyödyntämiseen, mikä on jo aiheuttanut tuotannon laskua mm. Venezuelassa ja Venäjällä. Lisäksi ulkomaisia investointeja on rajoitettu, vaikka niistä olisi apua osaamis- ja teknologiapääoman kannalta. On vaikea arvioida miten tahallista tämä tuotannon [ ] 5
6 Liite 1 Raportti 3 Elokuu 2006 YRITYKSET JA JAPANILAIS- VASTAISUUS KIINASSA Toimintaympäristön haasteet Kiinassa: Japanilaisen Nomura tutkimuslaitoksen varajohtaja Shingo Konomoto on arvioinut japanilaisten yritysten liiketoimintariskiä Kiinassa. Hänen mielestään maariskien (country risk) merkitys (poliittinen vakaus, rakenteiden ja politiikkaohjelmien vakaus, makrotalouden vakaus, valuutan ja investointien säännökset, jne.) japanilaisyrityksille vähenee, mutta liiketoimintariskit (business risks) lisääntyvät. Niihin kuuluvat 1) kova kilpailu, jossa on mukana kolme osapuolta: ulkomainen pääoma, valtionyritykset ja yksityisyritykset; 2) jatkuva ylituotanto ja paineet hintojen alennuksiin; 3) lyhenevät tuotantosyklit; 4) nopeat muutokset kilpailuympäristössä; sekä 5) kilpailu osaavasta työvoimasta. Näiden lisäksi hän nostaa esiin nousevan japanilaisvastaisuuden merkittävänä riskinä. Kansallismieliset tunteet voivat nousta pintaa spontaanisti kansalaisten keskuudessa tai keskus- ja paikallishallinnon lietsomina. Internetillä ja medialla on tässä merkittävä rooli. Kärjistyneimmillään seurauksena voi olla mellakoita ja japanilaisyritysten tiloihin ja tuotteisiin kohdistuvaa vandalismia. Heikentyneistä suhteista voi kuitenkin seurata taloudellisesti merkittävämpiä ja pitkäkestoisempia ongelmia. Konomoto nostaa esiin seuraavat ongelmat: Tuotteiden ostoboikotti Ongelmia saada julkisia urakoita Brandien julkisuuskuva heikkenee Heikkenevät suhteet kumppaniyrityksiin Ongelmia saada ja pitää osaavaa työvoimaa Ongelmia rakentaa luottamusta japanilaisten ja paikallisten työntekijöiden välille Ongelmia politisoituneissa liike-, henkilöstö ja työvoimasuhteissa Konomoto esittää keinoina parempaan riskien hallitaan ja ennakointiin: Parempi kyky reagoida muutoksiin - tuotantosyklin lyhentäminen, jotta investointi saadaan takaisin nopeammin - panostaminen jakelukanaviin ja kyky muuttaa niitä tarpeen mukaan - nopeisiin päätöksiin perustuva ja hyvin informoidun paikallisen päätöksentekorakenteen kehittäminen Jatkuva liiketoiminnan rakenteiden kehittäminen (mm. kumppanuus- ja investointi-) Kriisinhallintarakenteen kehittäminen - kriisinhallinta oltava paikallista (tehokas tiedonhankinta ja päätöksenteko) - tehtävä sisäinen ohje kriisitilanteita varten ja jaettava se läpi koko organisaation - tehtävä varautumissuunnitelmat (jakelukanavat, kuluttajat ja media) - riski-indikaattorien seuraamisesta ja arvioinnista tehtävä osa jatkuvaa rutiinia - ylimmän johdon tulee olla aktiivisesti mukana riskinhallinnassa ja seurannassa Vahvempi ja strateginen PR suhteiden hoito - ylläpidettävä päivittäisiä suhteita mediaan - otettava huomioon internetin kasvava merkitys - aktiivinen jatkuva tiedottaminen oman internetsivuston kautta - jatkuva sivustojen seuranta kuluttajien mielipideilmaston arvioimiseksi. Konomoto, Shingo: Responses by Japanese Companies to Business Risks in China (NRI Papers No. 98, ) Raportti saatavilla kokonaisuudessaan osoitteesta /pdf/np pdf
Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos
Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!
LisätiedotRiittääkö öljy ja millä hinnalla? Kansantaloudellinen Yhdistys Economicum Paavo Suni 26.9. 2006
Riittääkö öljy ja millä hinnalla? Kansantaloudellinen Yhdistys Economicum Paavo Suni 26.9. 26 1 Raakaöljyn dollarihinta kohosi kesällä 26 uusiin ennätyksiin 8 7 6 5 4 3 2 1-1 M:198/1 M:1985/1 M:199/1 M:1995/1
LisätiedotIlmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?
Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous
LisätiedotEnergiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013
Energiasektorin globaali kehitys Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Maailman primäärienergian kulutus polttoaineittain, IEA New Policies Scenario* Mtoe Current policies scenario 20
LisätiedotEnergia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK
Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat
LisätiedotPÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Istuntoasiakirja 20.6.2013 B7-****/2013 PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS suullisesti vastattavan kysymyksen B7-****/2013 johdosta työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan mukaisesti EU:n
LisätiedotICC Open Market Index 2013. Ennakkotiedot 10.5.2013 ICC OPEN MARKET 2013 INDEX
ICC Open Market Index 2013 Ennakkotiedot 10.5.2013 ICC OPEN MARKET 2013 INDEX ICC OPEN MARKET INDEX INTRO ICC OPEN MARKET INDEX 2013 Tausta Talouden taantumassa yrityselämässä koettiin huolta markkinoilla
LisätiedotTeknologiateollisuuden talousnäkymät
Teknologiateollisuuden talousnäkymät 30.3.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 31.3.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus Suomen suurin elinkeino 51 % Suomen koko viennistä. Alan yritykset investoivat
LisätiedotMaailmantalouden tila, suunta ja Suomi
ICC - INFO Q 3-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 3 / 2014 Maajohtaja Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 Maailmantalouden
LisätiedotVenäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki
Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää
LisätiedotRiittääkö Aasian veto maailmantalouden pelastamiseen? Johtava asiantuntija Simo Karetie
Riittääkö Aasian veto maailmantalouden pelastamiseen? Johtava asiantuntija Simo Karetie Taloudelliset ulkosuhteet Aasia maailmantaloudessa - merkitys Suomelle Kasvumarkkinat Toimintaympäristö ja kauppajärjestelmän
LisätiedotEuro & talous 4/2015. Kansainvälisen talouden tila ja näkymät Tiedotustilaisuus
Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Kansainvälisen talouden tila ja näkymät Tiedotustilaisuus 24.9.2015 24.9.2015 Julkinen 1 Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikka
LisätiedotAasian taloudellinen nousu
Aasian taloudellinen nousu Iikka Korhonen Suomen Pankki 27.4.2011 Maailmantalouden painopiste siirtyy itään Japanin ja myöhemmin Etelä-Korean taloudellinen nousu antoi ensisysäyksen modernin Aasian taloudelliselle
LisätiedotKääntyykö Venäjä itään?
Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %
LisätiedotSuomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi
Raportin on laatinut FiHTAn toimeksiannosta Harri Luukkanen, Eco-Intelli Ky, 29.8.. 1 Yhteenveto kokonaiskehityksestä Lääkintälaitteiden vienti jatkuu aikaisemmalla korkealla tasolla Useimmat viennin pääryhmät
LisätiedotSäästämmekö itsemme hengiltä?
Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-7) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 28.9.2018 1 SUOMEN JA
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-5) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 31.7.2018 1 SUOMEN JA
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-1) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 29.3.2018 1 SUOMEN JA
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-3) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2018 1 SUOMEN JA
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-2) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 30.4.2018 1 SUOMEN JA
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-10) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 31.12.2018 1/23 SUOMEN
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2019 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2015-2019(1-2) Mrd. 7 6 5 4 3 2 1 0-1 2015 2016 2017 2018 2019 Kauppatase Vienti Tuonti 30.4.2019 1/23 SUOMEN
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2019 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2015-2019(1-3) Mrd. 7 6 5 4 3 2 1 0-1 2015 2016 2017 2018 2019 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2019 1/23 SUOMEN
LisätiedotMakrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus
Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus Markku Kotilainen, ETLA ETLA 21.11. ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Suomen talous kasvuun viennin kasvun myötä Viennin kasvua rajoittaa hidas
LisätiedotTerveysteknologian kauppa Terveysteknologian kauppa
Terveysteknologian kauppa 2016 Terveysteknologian kauppa 2016 1 Suomen terveysteknologian vienti ylitti 2 miljardia euroa vuonna 2016 Tuotteiden vienti kasvoi lähes 10% Tuotekaupan ylijäämä oli 1,0 miljardia
LisätiedotMaailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen
Maailmantalouden voimasuhteiden muutos Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Ennakoitua nopeampi muutos Jo pitkään on odotettu, että Kiinan ja Intian talouksien
LisätiedotMiten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?
Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5
LisätiedotSuorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina
Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina 17.4.2013 Topias Leino Suomen Pankki Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Maksutasetoimisto Esityksen sisältö Mitä tarkoitetaan suorilla ulkomaisilla
LisätiedotMaailmantalouden trendit
Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2017 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2013-2017(1-3) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 2017 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2017 2 SUOMEN JA
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2017 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2013-2017(1-6) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 2017 Kauppatase Vienti Tuonti 31.8.2017 2 SUOMEN JA
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2017 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2013-2017(1-9) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 2017 Kauppatase Vienti Tuonti 30.11.2017 2 SUOMEN
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-9) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 30.11.2016 2 SUOMEN JA SUOMEN
LisätiedotEnergia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi
Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian
LisätiedotLiikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa
Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800
LisätiedotSuhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa
LisätiedotEuroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017
Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n
LisätiedotSuomen elintarviketoimiala 2014
Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun
@Finnlines @Bore Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun Kirsi-Maria Viljanen, MKK 0 Ilmastonmuutoksen vaikutukset merenkulkuun Globaali ilmiö Vaikutukset: Suorat vaikutukset
LisätiedotKutsuuko Itä?: Liikemahdollisuudet Venäjällä
Kutsuuko Itä?: Liikemahdollisuudet Venäjällä 1) Venäjä yhä tärkeä Suomen taloudelle 2) Sanktiot eivät ole pääsyy Venäjän-vientimme laskuun 3) Venäjä suuri mahdollisuus, muttei lähitulevaisuudessa 4) Venäjän
LisätiedotMihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND
Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 Esityksen rakenne 1. Venäjän talouden kansallisia erikoispiirteitä 2. Tämän hetken talouskehitys 3.
LisätiedotTalouden näkymiä Reijo Heiskanen
Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista
LisätiedotMARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016
EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.216 Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun aasialaisten yöpymiset kasvavat kovaa vauhtia
LisätiedotTulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas
Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian kehitys Ympäristöpolitiikan kehitys 19.4.2010 2 Globaali
LisätiedotMatkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä
Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä 11.12.2012 Jouni Vihmo TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Matkailu ja Ravintolapalvelut MaRa ry Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut
LisätiedotEU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.
EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan
LisätiedotGLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA
GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA Suomen Kaasuyhdistyksen kaasupäivä 18.11.2014 18.11.2014 HEIKKI PIKKARAINEN NESTEJACOBS.COM Kehittyvät taloudet ovat kasvun vetureita energiamarkkinoilla MOE= Miljoonaa
LisätiedotSuorat ulkomaiset investoinnit maailmalla ja Suomessa 2014
Suorat ulkomaiset investoinnit maailmalla ja Suomessa 2014 FDI vuonna 2014 Globaali katsaus Globaali FDI 2014 - ennakkotiedot Globaalit investointivirrat kaukana huippuvuosista 2014 laskua 8 % (1260 mrd
LisätiedotSuomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa
Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus
LisätiedotElintarvikeyrityksen rooli arvoketjussa. Mika Ala-Fossi, Toimitusjohtaja, Atria Suomi Oy
Elintarvikeyrityksen rooli arvoketjussa Mika Ala-Fossi, Toimitusjohtaja, Atria Suomi Oy 23.11.2016 Isot globaalit muutokset ja valtasiirtymät Teollisuuden työpaikat siirtyneet Kiinaan Kasvun keskukset
LisätiedotKAUPPAPOLITIIKAN UUDET SUUNTAUKSET
KAUPPAPOLITIIKAN UUDET SUUNTAUKSET Aiempaa näkyvämpi osa EU:n ulkoista toimintaa; kauppapolitiikan politisoituminen Aiempaa enemmän esillä EU:n kilpailukykypolitiikassa johtuen globaaleista arvoketjuista
LisätiedotPaniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä. Pasi Kuoppamäki. Imatra
Maailmantalouden kasvu hiipuu Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Imatra 23.8.2011 2 Markkinalevottomuuden syitä ja seurauksia Länsimaiden heikko suhdannekuva löi
LisätiedotENNUSTEEN ARVIOINTIA
ENNUSTEEN ARVIOINTIA 23.12.1997 Lisätietoja: Johtaja Jukka Pekkarinen puh. (09) 2535 7340 e-mail: Jukka.Pekkarinen@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville
LisätiedotÖljyn hinnan romahdus
Samu Kurri Suomen Pankki Öljyn hinnan romahdus Hiekkaa vai öljyä maailmantalouden rattaisiin? 21.5.215 Julkinen 1 Teemat Hinnan laskun välittömät seuraukset Vaikutukset talouden toimijoihin Markkinat,
LisätiedotKauppasotaa ja velkakurimusta miten Kiinalle nyt näin kävi?
Juuso Kaaresvirta Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT), Suomen Pankki Kauppasotaa ja velkakurimusta miten Kiinalle nyt näin kävi? Talous tutuksi -kiertue, syyskuu 219 Mitä kauppasotatoimia on tehty?
LisätiedotPTT-ennuste: Metsäsektori
MSO 17.10.2014 PTT-ennuste: Metsäsektori syksy 2014 Paula Horne Sahatavaran tuotanto jatkunut vientivetoisena Sahatavaran vientihinta Suomesta, 3kk keskiarvo 250 240 230 220 210 200 190 180 Sahatavaran
LisätiedotEuroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva
Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva 9.2.2016 Lähde: komission ennuste Euroalueen vakausyksikkö Maailmantalouden kasvunäkymät heikentyneet - Kehittyneiden maiden kasvu alle keskiarvon - Kiinan tilanne
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2011-2015 7 Mrd. e 6 5 4 3 2 1 0-1 -2 2011 2012 2013 2014 2015 Vienti Tuonti Kauppatase 31.8.2015
LisätiedotAasian taloudet nouseeko uusi aamu idästä?
Aasian taloudet nouseeko uusi aamu idästä? Seija Parviainen Suomen Pankki Vaasa 17.9.29 Miksi Aasialla on väliä Suomen taloudelle? Asian kehittyvät taloudet pitäneet maailmantalouden pyörät pyörimässä
LisätiedotVanerintuotanto ja -kulutus.
Vanerintuotanto ja -kulutus Vanerintuotanto ja kulutus 2000, 2005, 2010, 2015 ja 2016 (milj. m 3 ) Vanerintuotanto ja kulutus 120,0 100,0 80,0 60,0 40,0 20,0 - Production Consumption CAGR 2000 2016 3,8%
LisätiedotTeknologiateollisuuden tilanne ja näkymät
Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät Jukka Palokangas, pääekonomisti Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 2,1=1 27 26 25 24 23 22 21 2 19 18 17 16 15 14 13 12 11 1 9 8 7 Muutos: 1-7,28/1-7,27,%
LisätiedotGlobaaleja kasvukipuja
Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden
LisätiedotKallista vai halpaa? Oikea aika ostaa, pitää vai myydä?
Kallista vai halpaa? Oikea aika ostaa, pitää vai myydä? Sijoitusristeily 23.-24.3.2007 Tomi Salo Pj Helsingin Osakesäästäjät Toiminnanjohtaja, Osakesäästäjien Keskusliitto Pitkää nousua takana pörssinousu
LisätiedotMaailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, %
Venäjä Brasilia Muu it. Eurooppa Meksiko Muu Lat. Am. Lähi-itä ja Afrikka Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 216 Bkt:n kasvu 216 / 215, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Pohjois- Amerikka Kasvu
LisätiedotMaailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät
Samu Kurri Suomen Pankki Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät Euro & talous 1/2015 25.3.2015 Julkinen 1 Maailmantalouden suuret kysymykset Kasvun elementit nyt ja tulevaisuudessa
LisätiedotVTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka
VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentorunko Luennon lähtökohdat riittääkö ruoka? Kriisit: Vuosien 2007-2008 ruokakriisi Väestönkasvu
LisätiedotSUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA
SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA 2.4.2011 Petteri Pihlajamäki Executive Vice President, Pöyry Management Consulting Oy Esityksen
LisätiedotKatsaus kansainvälisiin öljymarkkinoihin vuonna 2015
Katsaus kansainvälisiin öljymarkkinoihin vuonna 2015 Keskeisiä tekijöitä öljymarkkinoilla Globaalista lamasta aiheutui noin 2,5 miljoonan barrelin ylituotanto. Raakaöljyn hinta oli alhaalla. Opecin päätös
LisätiedotTalouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017
Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 217 Bkt:n kehitys 217 / 216, % Pohjois-Amerikka: +2,2 % USA +2,2 % Kanada +2, % Etelä- ja Väli-Amerikka: +2,1 % Brasilia +1,2 % Meksiko +2,2 % Argentiina
LisätiedotKotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka. Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan
Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan Kauppapolitiikka (Wikipedia) Kauppapolitiikka käsittää toimintalinjoja ja menettelytapoja, jotka liittyvät
LisätiedotKasvu vahvistunut, mutta inflaatio vaimeaa
Hanna Freystätter Toimistopäällikkö, Suomen Pankki Kasvu vahvistunut, mutta inflaatio vaimeaa Euro & talous 4/2017: Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 28.9.2017 Teemat Maailmantalouden ja euroalueen
LisätiedotKauppapolitiikka Mistä kauppapolitiikassa on kyse?
Kauppapolitiikka Mistä kauppapolitiikassa on kyse? 19.3.2019 Hämeen vaalipiiri, Suomen Lasimuseo Suomen kauppapolitiikan johdonmukainen perusta Suomen etuna monenkeskinen yhteistyö, sääntöpohjainen kv.
LisätiedotLEIJONA JA LOHIKÄÄRME
LEIJONA JA LOHIKÄÄRME Suomen ja Kiinan taloussuhteet Ville Kaitila Markku Kotilainen Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla Kustantaja: Taloustieto Oy Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla Sarja B276 ISSN 0356-7443
LisätiedotJohdattelu skenaariotyöskentelyyn. Tapio Huomo, Toimitusjohtaja HMV PublicPartner
Johdattelu skenaariotyöskentelyyn Tapio Huomo, Toimitusjohtaja HMV PublicPartner 1.-2.6.2010 Majvik 1 Skenaariotyöskentelyn tausta ja tavoitteet Virittäydytään työskentelyyn World Economic Forumin WEF)
LisätiedotEU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma
EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta
LisätiedotLIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016
Q3 Detection Technology Oyj LIIKETOIMINTAKATSAUS Tammi-Syyskuu 2016 DETECTION TECHNOLOGY OYJ:N LIIKETOIMINTAKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2016 Detection Technology Q3: Myynti kaksinkertaistui Heinä-syyskuu 2016
LisätiedotLiiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille. - alustavia tuloksia. Samuli Rikama
Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille - alustavia tuloksia Samuli Rikama Ilmiön taustaa Talouden rakennemuutos, globalisaatio Monikansalliset yritykset veturina Tietotekniikka
LisätiedotNouseeko aurinko idästä: Kiinan talouden näkymiä
Nouseeko aurinko idästä: Kiinan talouden näkymiä Esitys talousopettajille Tampereella 8.9.2011 Generation uro Students Award on kolmekierroksinen joukkuekilpailu. Kilpailun tavoite on tutustuttaa opiskelijat
LisätiedotMara-alan yritykset odottavat hyvää kesää
KUVA KUVA KUVA Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää 19.5.216 Ekonomisti Jouni Vihmo KUVA Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Yritykset odottavat hyvää kesää majoitusyritykset
LisätiedotTaantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola
Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa
LisätiedotSuhdannekatsaus. Pasi Kuoppamäki
Suhdannekatsaus Pasi Kuoppamäki 6.10.2015 2 Maailmantalous kasvaa keskiarvovauhtia mutta hitaampaa, mihin ennen kriisiä totuttiin Ennusteita Kehittyvät maat heikko lenkki kaikki on tosin suhteellista 3
LisätiedotMetsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR
1 Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR Eurooppa Aasia 77 % 11 % Muut 16 % Pohjois-Amerikka Afrikka Latin. Amerikka 7 % 2 % 1 % USA 7 % Oseania Päämarkkinamaat Saksa 1 % 18 % Muu Eurooppa
LisätiedotSuhdanne 2/2017. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
Suhdanne 2/2017 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 19.09.2017 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Vuosien 2017-2019 näkymät: tiivistelmä Euroalueen ja
LisätiedotTalouden näkymät. Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti. Elpymisen edellytykset voimistuneet
Talouden näkymät Elpymisen edellytykset voimistuneet Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti 21.11.2013 2 Länsimaat kohti kasvua Kehittyvillä talouksilla hitaampi vaihe Keväällä ja kesällä nousua länsimaissa. Talousluvut
LisätiedotSuomi on kestänyt vielä melko hyvin Saksan ja globaalin teollisuuden viimeaikaisen stagnaation
Talouskatsaus 10.9.2019 Jukka Palokangas 9.9.2019 Teknologiateollisuus 1 Suomi on kestänyt vielä melko hyvin Saksan ja globaalin teollisuuden viimeaikaisen stagnaation 9.9.2019 Teknologiateollisuus 2 Teknologiateollisuus
LisätiedotTalouden näkymät vuosina
Talouden näkymät vuosina 211 213 Euro & talous 5/211 Pääjohtaja Erkki Liikanen Talouskasvu hidastuu Suomessa tuntuvasti 18 Talouden elpyminen pysähtyy Prosenttimuutos edellisestä vuodesta (oikea asteikko)
LisätiedotEK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat
EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki Kansainväliset koulutusmarkkinat Seppo Hölttä Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Higher Education Group
LisätiedotTYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN
Kasvulle on erinomaiset edellytykset Matkailu- ja ravintolaala on merkittävä toimiala Hannu Hakala Majoitus- ja Ravitsemispalvelut MaRa 8.10.2015 LAUREA Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa
LisätiedotPk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa
Pk-yritysbarometri, kevät 2 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 7 7 Rakentaminen Kauppa Palvelut Muut 2 2 4 7 2 2: Henkilökunnan määrän muutosodotukset seuraavan vuoden aikana,
LisätiedotPuhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri
Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla
LisätiedotBioenergia ry 6.5.2014
Bioenergia ry 6.5.2014 Hallituksen bioenergiapolitiikka Hallitus on linjannut energia- ja ilmastopolitiikan päätavoitteista puhtaan energian ohjelmassa. Hallitus tavoittelee vuoteen 2025 mennessä: Mineraaliöljyn
LisätiedotPienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla
Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla Pikokaasu loppuseminaari 13 kesäkuuta 2013 Tatu Lyytinen VTT Teknologian Tutkimuskeskus 2 Tatu Lyytinen
LisätiedotAhlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2008
Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 28 28.1.28 Toimitusjohtaja Risto Anttonen Heinä-syyskuu 28 lyhyesti Liikevaihto 451,2 miljoonaa euroa (444,9 milj. euroa), kasvua 1,4 % edellisestä vuodesta ja
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0009/55. Tarkistus. Marine Le Pen ENF-ryhmän puolesta
27.1.2016 A8-0009/55 55 Johdanto-osan A kappale A. toteaa, että TiSA-neuvotteluilla olisi tehostettava kansainvälistä sääntelyä, ei heikennettävä kansallista sääntelyä; A. toteaa, että TiSA-neuvotteluissa
LisätiedotPTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014
PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous syksy 2014 Maatalous Maailman viljantuotanto Syksyllä korjataan jälleen ennätyssuuri sato Määrää nostaa hyvä sato kaikkialla Varastot kasvavat hieman Hintojen lasku
LisätiedotTaloudellisen tilanteen kehittyminen
#EURoad2Sibiu Taloudellisen tilanteen kehittyminen Toukokuu 219 KOHTI YHTENÄISEMPÄÄ, VAHVEMPAA JA DEMOKRAATTISEMPAA UNIONIA EU:n kunnianhimoinen työllisyyttä, kasvua ja investointeja koskeva ohjelma ja
LisätiedotTaloudellinen katsaus
Taloudellinen katsaus Kevät 2019 Tiedotustilaisuus 4.4.2019 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 4.4.2019 Jukka Railavo, finanssineuvos Talousnäkymät Nousukauden lopulla: Työllisyys on korkealla ja työttömyys
LisätiedotRAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj
RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj Agenda Taloudellinen kehitys Johtaminen megatrendejä hyödyntäen Johtaminen tämän päivän epävarmassa ympäristössä
LisätiedotIlmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous?
Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Oras Tynkkynen, Helsinki 21.10.2008 Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Vesipula 1,5 ºC:n lämpötilan nousu voi altistaa vesipulalle 2 miljardia ihmistä
Lisätiedot