JOENSUUN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA

Transkriptio

1 JOENSUUN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA Ylioppilaskunnan tarkoituksena on olla jäsentensä yhdyssiteenä ja edistää heidän yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä sekä opiskeluun ja opiskelijan asemaan yhteiskunnassa liittyviä pyrkimyksiä. SÄÄNNÖT

2

3 YLIOPISTOLAKI /645 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Soveltamisala Tässä laissa tarkoitettuja yliopistoja ovat: --- 2) Joensuun yliopisto; luku Erinäiset säännökset 40 Ylioppilaskunta ja osakunta [1-3 mom.] Kaikki yliopiston opiskelijat, jotka on otettu opiskelijoiksi alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin, kuuluvat ylioppilaskuntaan. Ylioppilaskunta voi hyväksyä jäsenikseen myös muita yliopiston opiskelijoita. Ylioppilaskunnan tarkoituksena on olla jäsentensä yhdyssiteenä ja edistää heidän yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä sekä opiskeluun ja opiskelijan asemaan yhteiskunnassa liittyviä pyrkimyksiä. Ylioppilaskunnilla on itsehallinto. Tarkemmat säännökset ja määräykset ylioppilaskunnasta annetaan asetuksella ja ylioppilaskunnan säännöillä Voimaanpano Tämän lain voimaanpanosta säädetään erikseen lailla. Helsingissä 27 päivänä kesäkuuta 1997 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI 1

4 Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen Laki yliopistolain voimaanpanosta N:o 646/1997 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Yliopistolaki (645/1997) tulee voimaan 1 päivänä elokuuta Yliopistolain 18 :n 1 momentin säännöstä yhdestä korkeakoulututkintoon johtavasta opiskelupaikasta sovelletaan ensimmäisen kerran lukuvuotta koskevissa opiskelijavalinnoissa. Ennen yliopistolain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. 2 Yliopistolain tullessa voimaan kumotaan seuraavat lait, niistä muut kuin 2, 10, 12, 14, 16, 21, 23, 25, 27, 29 ja 32 kohdassa mainitut lait niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen: --- 4) Joensuun yliopistosta 21 päivänä tammikuuta 1983 annettu laki (128/1983); Jos asian käsittely on kesken yliopistolain tullessa voimaan, jatkotoimet siirtyvät sille hallintoelimelle, jolle asia yliopistolain tai sen nojalla annettavan asetuksen taikka yliopiston sisäisten määräysten mukaan kuuluu. 8 Tämän lain täytäntöönpanosta säädetään tarvittaessa asetuksella. 9 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä toimenpiteisiin sen täytäntöönpanemiseksi. Helsingissä 27 päivänä kesäkuuta 1997 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI 2

5 Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen YLIOPPILASKUNTA-ASETUS N:o 116/1998 Opetusministerin esittelystä säädetään 27 päivänä kesäkuuta 1997 annetun yliopistolain (645/1997) 40 :n nojalla: 1 Soveltamisala Tämä asetus koskee yliopistolain (645/1997) 1 :ssä mainittujen yliopistojen ylioppilaskuntia sekä Helsingin yliopiston ja Teknillisen korkeakoulun osakuntia. Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan, Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunnan, Kuvataideakatemian, Sibelius-Akatemian, Teatterikorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaskunnan kielinä ovat suomi ja ruotsi. Åbo Akademin ylioppilaskunnan ja Svenska handelshögskolanin ylioppilaskunnan kieli on ruotsi. Muiden ylioppilaskuntien kieli on suomi. 2 Hallinto Ylioppilaskunnan päätösvaltaa käyttävät ylioppilaskunnan edustajisto ja hallitus siten kuin ylioppilaskunnan säännöissä tarkemmin määrätään. Hallinto- ja toimeenpanovaltaa käyttää hallitus. Ylioppilaskunnan taloutta koskevissa asioissa voidaan ylioppilaskunnan päätös-, hallinto- ja toimeenpanovaltaa säännöissä määrättävällä tavalla siirtää edustajiston asettamalle toimielimelle. Toimielimen jäsenistä enintään puolet voidaan valita ylioppilaskunnan ulkopuolisista, talouselämään perehtyneistä henkilöistä. Puheenjohtajan tulee kuitenkin olla ylioppilaskunnan jäsen. Tarkempia määräyksiä ylioppilaskunnan hallinnosta annetaan ylioppilaskunnan säännöissä, jotka edustajisto hyväksyy ja yliopiston rehtori vahvistaa. 3 Hallintoelinten valinta Ylioppilaskunnan jäsenet valitsevat edustajiston suhteellisilla vaaleilla. Ylioppilaskunnan edustajisto asettaa hallituksen. Ylioppilaskunnan vaaleissa on äänioikeus ainoastaan yliopistoon läsnäolevaksi opiskelijaksi ilmoittautuneella ylioppilaskunnan jäsenellä. Vaaleissa on kaikilla äänioikeutetuilla yhtäläinen äänioikeus. Vaalikelpoinen edustajiston ja hallituksen jäseneksi on jokainen äänioikeutettu, jollei ylioppilaskunnan säännöissä erityisestä syystä määrätä toisin. 3

6 4 Talous Ylioppilaskunnan tarkoituksen toteuttamiseen soveltuvasta toiminnasta aiheutuvat menot suoritetaan ylioppilaskunnan omaisuudesta ja toiminnasta saaduilla tuloilla sekä jäsenmaksuilla, joita edustajistolla on oikeus määrätä ylioppilaskunnan jäsenten suoritettavaksi. Jäsenmaksun vahvistaa rehtori. Jäsenmaksun kantamista valvoo yliopisto. 5 Osakunnat Osakuntien tarkoituksena on tukea ja kehittää jäsentensä henkisiä harrastuksia sekä edistää heidän sosiaalisia olojaan. Helsingin yliopistossa on osakuntia, jotka vastaavat määrättyjä maan alueita. Sama alue voi kuitenkin olla kahden tai useamman osakunnan yhteisenä osakunta-alueena. Opiskelija voi kuulua vain yhteen osakuntaan. Teknillisessä korkeakoulussa on ruotsinkielinen osakunta. Liittyminen osakuntaan on vapaaehtoista. Osakunnan jäsenistä, hallinnosta ja muusta toiminnasta sekä jäsenten velvollisuudesta suorittaa maksuja osakunnalle määrätään osakunnan säännöissä. 6 Muutoksenhaku Ylioppilaskunnan päätökseen haetaan muutosta valittamalla lääninoikeuteen niin kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Sen lisäksi, mitä hallintolainkäyttölaissa säädetään, ylioppilaskunnan jäsen saa hakea muutosta ylioppilaskunnan edustajiston ja hallituksen sekä 2 :n 2 momentissa tarkoitetun toimielimen päätökseen sillä perusteella, että päätös on syntynyt laista, asetuksesta tai ylioppilaskuntaa koskevista määräyksistä poikkeavassa järjestyksessä tai on muuten lain, asetuksen taikka ylioppilaskuntaa koskevien määräysten vastainen. 7 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta Tällä asetuksella kumotaan seuraavat asetukset, niistä muut kuin 5, 17 ja 18 kohdassa mainitut niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen: 1) Helsingin yliopiston ylioppilaskunnasta ja osakunnista 17 päivänä marraskuuta 1972 annettu asetus (756/1972); 4

7 2) Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnasta 17 päivänä marraskuuta 1972 annettu asetus (758/1972); 3) Oulun yliopiston ylioppilaskunnasta 27 päivänä syyskuuta 1979 annettu asetus (755/1979); 4) Joensuun yliopiston ylioppilaskunnasta 31 päivänä lokakuuta 1975 annettu asetus (832/1975); 5) Kuopion yliopiston ylioppilaskunnasta ja osakunnista 25 päivänä huhtikuuta 1984 annettu asetus (334/1984); 6) Turun yliopiston ylioppilaskunnasta 29 päivänä marraskuuta 1974 annettu asetus (879/1974); 7) Tampereen yliopiston ylioppilaskunnasta 29 päivänä marraskuuta 1974 annettu asetus (878/1974); 8) Åbo Akademi-nimisen yliopiston ylioppilaskunnasta 20 päivänä marraskuuta 1981 annettu asetus (774/1981); 9) Vaasan korkeakoulun ylioppilaskunnasta 24 päivänä helmikuuta 1978 annettu asetus (168/1978); 10) Lapin korkeakoulun ylioppilaskunnasta 29 päivänä helmikuuta 1980 annettu asetus (164/1980); 11) teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunnasta ja osakunnasta 31 päivänä toukokuuta 1972 annettu asetus (442/1972); 12) Tampereen teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunnasta 3 päivänä marraskuuta 1972 annettu asetus (729/1972); 13) Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunnasta 9 päivänä toukokuuta 1975 annettu asetus (338/1975); 14) Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnasta 29 päivänä marraskuuta 1974 annettu asetus (880/1974); 15) Svenska handelshögskolan nimisen kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnasta 23 päivänä kesäkuuta 1975 annettu asetus (512/1975); 16) Turun kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnasta 30 päivänä syyskuuta 1977 annettu asetus (707/1977); 17) Sibelius-Akatemian ylioppilaskunnasta 13 päivänä helmikuuta 1981 annettu asetus (131/1981); ja 18) taideteollisen korkeakoulun ylioppilaskunnasta 28 päivänä maaliskuuta 1980 annettu asetus (311/1980). Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanemiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin. 8 Siirtymäsäännökset Kumottujen asetusten mukaan valitut ylioppilaskuntien hallintoelimet jatkavat tehtävissään toimikautensa loppuun. Tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olevat ylioppilaskuntien ja osakuntien säännöt ovat edelleen voimassa siltä osin kuin ne eivät ole ristiriidassa yliopistolain tai tämän asetuksen kanssa, kunnes uudet säännöt annetaan. Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1998 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI 5

8 Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen Joensuun Yliopiston Ylioppilaskunta JOENSUUN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNNAN SÄÄNNÖT 1. LUKU Ylioppilaskunta, sen jäsenet ja tarkoitus 1 Lainsäädännöllinen asema Joensuun Yliopiston Ylioppilaskunta on yliopistolain (645/1997) 40 :n sekä ylioppilaskuntaasetuksen (116/1998) mukainen itsehallintoon oikeutettu julkisyhteisö. Ylioppilaskunnan nimi on Joensuun Yliopiston Ylioppilaskunta, josta käytetään lyhennettä JoYY, ja sen kotipaikka on Joensuun kaupunki. 2 Ylioppilaskunnan tarkoitus Ylioppilaskunnan tarkoituksena on olla jäsentensä yhdyssiteenä ja edistää heidän yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä sekä opiskeluun ja opiskelijan asemaan yhteiskunnassa liittyviä pyrkimyksiä. 3 Jäsenet Kaikki Joensuun yliopiston opiskelijat, jotka on otettu opiskelijoiksi alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin, kuuluvat ylioppilaskuntaan. Ylioppilaskunta voi hyväksyä jäsenikseen myös muita Joensuun yliopiston opiskelijoita. Ylioppilaskunnan jäsentä ei voida vapauttaa jäsenmaksuvelvoitteesta. 4 Päätösvalta Ylioppilaskunnan päätösvaltaa käyttää edustajisto siten, kuin näissä säännöissä määrätään. Edustajiston valitsema hallitus käyttää ylioppilaskunnan hallinto- ja toimeenpanovaltaa sekä päätösvaltaa siten, kuin näissä säännöissä määrätään. 5 Jäsenen oikeudet Edustajiston on pidettävä huolta siitä, että ylioppilaskunnan jäsenillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa ylioppilaskunnan toimintaan. Ylioppilaskunnan on tiedotettava jäsenilleen vireillä olevista asioista, asioiden käsittelystä, tehdyistä ratkaisuista ja niiden vaikutuksista. Jäsenille on myös tiedotettava, millä tavoin asioista voi esittää kysymyksiä ja mielipiteitä valmistelijoille ja päättäjille. Ylioppilaskunnan asiakirjat ovat jäsenille julkisia. 6

9 6 Jäsenen aloiteoikeus ja kirjallinen kysymys Ylioppilaskunnan jäsen voi jonkin asian edistämiseksi tehdä aloitteen. Hallituksen tulee käsitellä asia ja antaa vastaus kolmen kuukauden kuluessa edustajiston kokouksessa. Vähintään 20 ylioppilaskunnan jäsenellä on oikeus esittää hallitukselle kirjallinen kysymys ylioppilaskunnan toimintaan liittyvästä asiasta. Hallituksen tulee käsitellä asia ja antaa vastaus seuraavassa koolle kutsuttavassa edustajiston kokouksessa. 7 Äänioikeus Ylioppilaskunnan vaaleissa on äänioikeus ainoastaan yliopistoon vaalijärjestyksen mukaisesti ennalta läsnäolevaksi ilmoittautuneella ylioppilaskunnan jäsenellä. Vaaleissa on kaikilla äänioikeutetuilla yhtäläinen äänioikeus. Vaaleissa ei saa äänestää valtakirjalla. Ylioppilaskunnan vaaleista säädetään tarkemmin vaalijärjestyksessä. 8 Vaalikelpoisuus Vaalikelpoinen edustajiston ja hallituksen jäseneksi on jokainen äänioikeutettu jäljempänä mainituin poikkeuksin. Vaalikelpoisia edustajiston jäseneksi eivät ole: 1) pääsihteeri ja päätoimittaja; sekä 2) ylioppilaskunnan omistamien tai enemmistöomistamien yhtiöiden johtavat toimihenkilöt. Ylioppilaskunnan palveluksessa olevat henkilöt ovat palvelussuhteen aikana esteellisiä toimimaan edustajiston jäsenenä. Vaalikelpoisia hallituksen jäseneksi eivät ole: 1) ylioppilaskunnan palveluksessa olevat henkilöt; sekä 2) ylioppilaskunnan omistamien tai enemmistöomistamien yhtiöiden palveluksessa olevat henkilöt. 9 Luottamushenkilön asema Luottamushenkilön tulee edistää ylioppilaskunnan ja sen jäsenten parasta sekä toimia luottamustehtävässään arvokkaasti tehtävän edellyttämällä tavalla. Ylioppilaskunnan toimielimen valitsema luottamushenkilö voidaan erottaa toimestaan, jos hän käyttää hyödykseen tai muille ilmaisee luottamusasemassaan tietoonsa saamaa seikkaa, joka ei ole julkinen, tai on menettelyllään ylioppilaskunnassa tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut ylioppilaskuntaa. 10 Esteellisyys 7

10 Toimielimen jäsen tai esittelijä on esteellinen käsittelemään asiaa siten, kuin hallintolain (434/2003) 28 :ssä säädetään. 2. LUKU Edustajisto 11 Toimielin Edustajistoon valitaan suhteellisella vaaleilla kolmekymmentäyksi (31) henkilöä. Edustajiston toimikausi alkaa tammikuun 1. päivänä ja kestää kaksi (2) vuotta. Edustajisto järjestäytyy ennen toimikauden alkua. Edustajistovaalien toimittamista varten ylioppilaskunnan edustajisto asettaa keskusvaalilautakunnan ja hyväksyy vaalijärjestyksen. 12 Varajäsenyys Jos edustajiston jäsen menettää vaalikelpoisuutensa, eroaa edustajistosta kesken toimikautensa, valitaan hallituksen jäseneksi tai on muuten esteellinen tai estynyt osallistumasta edustajiston kokoukseen, hänen sijaansa tulee varajäsen siten, kuin edustajiston työjärjestyksessä ja vaalijärjestyksessä määrätään. Vaalikelpoisuuden menettämisen toteaa edustajisto. Varajäsen toimii edustajana edustajiston toimikauden loppuun tai, milloin hänet on kutsuttu tilapäisesti estyneen edustajan sijaan, niin kauan kuin este kestää. Edustajisto voi yksimielisesti todeta jäsenensä tai varajäsenensä poissaolevaksi, jos on ilmeistä, ettei kyseinen henkilö tule osallistumaan edustajiston toimintaan. Poissaolevaksi todettu henkilö voi palata edustajiston toimintaan ilmoittamalla asiasta ylioppilaskunnan puheenjohtajalle. 13 Ylioppilaskunnan puheenjohtajiston valinta Edustajisto valitsee toimikaudekseen järjestäytymiskokouksessaan varsinaisista jäsenistään puheenjohtajan ja kaksi varapuheenjohtajaa järjestyksessä. Edustajiston valitsemaa puheenjohtajaa kutsutaan ylioppilaskunnan puheenjohtajaksi ja varapuheenjohtajia ylioppilaskunnan varapuheenjohtajiksi. Kunnes puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat on valittu, johtaa puhetta edustajiston iältään vanhin jäsen. 14 Puheenjohtajan vaihtaminen Mikäli ylioppilaskunnan puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja menettää vaalikelpoisuutensa, eroaa tai erotetaan tehtävästään, valitsee edustajisto tilalle toisen henkilön edustajiston jäljellä olevaksi toimikaudeksi. 8

11 Ylioppilaskunnan puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja voidaan erottaa epäluottamuslauseella. Asiaan sovelletaan, mitä säädetään 28 :ssä luottamuskysymyksestä. 15 Puheenjohtajan tehtävät Ylioppilaskunnan puheenjohtajan tehtävänä on: 1) kutsua koolle edustajiston kokoukset ja johtaa niissä puhetta; 2) edustaa ylioppilaskuntaa edustuksellisissa tilaisuuksissa; 3) huolehtia ja valvoa, että ylioppilaskunnan toiminnassa tarkoin noudatetaan voimassa olevia säännöksiä, sääntöjä ja määräyksiä; ja 4) vahvistaa sääntövaliokunnan hyväksymät sääntötulkinnat. 16 Varapuheenjohtajien asema Ylioppilaskunnan puheenjohtajan ollessa esteellinen tai estynyt hoitamasta tehtäviään, on varapuheenjohtajan pidettävä niistä huolta siten, kuin puheenjohtajien työnjaosta työjärjestyksessä säädetään. 17 Koolle kutsuminen Kutsu edustajiston kokoukseen ja esityslista on lähetettävä tai muutoin toimitettava kirjallisesti vähintään seitsemän (7) päivää ennen kokousta kaikille edustajiston jäsenille ja edustajiston järjestäytymiskokouksessaan päättämälle määrälle varajäseniä. Lisäksi kokouksesta on ilmoitettava ylioppilaskunnan virallisilla ilmoitustauluilla. Kutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka. 18 Edustajiston kokoontuminen Edustajisto kokoontuu 1) järjestäytymiskokoukseen hallituksen kutsumana toimikautta edeltävän joulukuun ensimmäisen ja viidennentoista päivän välisenä aikana, jolloin käsitellään 27 :n kohdat 1,2 ja 3; 2) milloin ylioppilaskunnan puheenjohtaja tai hallitus katsoo sen tarpeelliseksi; 3) päättäminään aikoina; ja 4) silloin, kun vähintään seitsemän (7) edustajiston jäsentä ylioppilaskunnan puheenjohtajalta sitä kirjallisesti ilmoittamansa asian käsittelyä varten pyytää, milloin edustajisto on kutsuttava koolle viipymättä. 19 Päätösvaltaisuus Edustajiston kokous on päätösvaltainen, kun vähintään puolet edustajiston jäsenistä, mukaan lukien puheenjohtaja tai jompikumpi varapuheenjohtajista, on läsnä. 20 Käsiteltävät asiat Edustajisto voi kahden kolmasosan (2/3) äänten enemmistöllä ottaa käsiteltäväkseen kokouskutsussa mainitsemattoman asian, ei kuitenkaan määräenemmistöä edellyttävää päätöstä. 9

12 Asia ratkaisuvallan pidättämisestä tai otto-oikeuden käyttämisestä hallituksen tai muun toimielimen päätökseen voidaan ottaa käsiteltäväksi yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. 21 Esitys- ja aloiteoikeus edustajistossa Esityksiä edustajistolle voivat tehdä hallitus, edustajiston valiokunnat ja ylioppilaskunnan puheenjohtaja. Kokouksessa esitysoikeus on äänivaltaisilla edustajiston jäsenillä. Edustajiston jäsenet voivat tehdä edustajistoaloitteita, joihin hallituksen on vastattava seuraavassa koolle kutsuttavassa edustajiston kokouksessa. 22 Läsnäolo- ja puheoikeudet edustajiston kokouksessa Jokaisella ylioppilaskunnan jäsenellä, työjärjestyksessä mainitulla tiedotusvälineellä ja ylioppilaskunnan palveluksessa olevalla henkilöllä on edustajiston kokouksessa läsnäolo-oikeus. Edustajisto tai ylioppilaskunnan puheenjohtaja voivat kutsua edustajiston kokoukseen asiantuntijoita kuultavaksi tai vieraita seuraamaan kokousta sekä myöntää heille puhe- ja läsnäolooikeuden. Ylioppilaskunnan hallituksen jäsenillä sekä sihteeristöllä on edustajistossa läsnäoloja puheoikeus. Kokouksen puheenjohtaja voi myöntää puheoikeuden muullekin läsnäolooikeutetulle. Edustajisto voi kahden kolmasosan (2/3) enemmistöllä erityisestä syystä päättää, että asia kokonaan tai osittain käsitellään suljetussa istunnossa. 23 Jäsenäänestys Edustajisto voi kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä päättää, että ylioppilaskunnalle kuuluvasta asiasta toimitetaan jäsenäänestys. Jäsenäänestys on neuvoa-antava. Kaikilla äänioikeutetuilla on yhtäläinen äänioikeus. Äänestys on salainen ja suljettu. 10

13 24 Edustajistoryhmät Edustajiston jäsenet ja varajäsenet kuuluvat sen vaalilistan tai vastaavan edustajistoryhmään, jolta heidät on edustajistoon valittu. Edustajiston jäsenellä on edustajistokauden aikana oikeus erota vaalituloksen mukaisesta edustajistoryhmästään ja perustaa uusi edustajistoryhmä ilmoittamalla asiasta kirjallisesti ylioppilaskunnan puheenjohtajalle. Edustajiston jäsen voi myös liittyä toiseen edustajistoryhmään. Varajäsenet nousevat sijaan alkuperäisen vaalituloksen perusteella. 25 Sääntövaliokunta Edustajisto valitsee keskuudestaan sääntövaliokunnan. Kaikilla edustajistoryhmillä on oikeus saada edustaja sääntövaliokuntaan. Valiokuntaan valitaan kuusi jäsentä tai korkeintaan niin monta jäsentä kuin edustajistossa on ryhmiä. Edustajisto valitsee valiokunnan puheenjohtajan valiokunnan jäsenten keskuudesta. Valiokunta valitsee varapuheenjohtajan keskuudestaan. Sääntövaliokunnan tehtävänä on: 1) avustaa ylioppilaskunnan puheenjohtajaa hänen tehtäviensä hoidossa; 2) valmistella ylioppilaskunnan säädösmuutokset; 3) hyväksyä ylioppilaskunnan ylioppilaskuntaa sitovat sääntötulkinnat; ja 4) antaa lausuntonsa ylioppilaskunnan muille toimielimille niiden käsitellessä muutoksenhakuun liittyviä asioita. 26 Valmisteluvaliokunta Edustajisto asettaa keskuudestaan valmisteluvaliokunnan, johon kuuluvat ylioppilaskunnan puheenjohtajisto, edustajistoryhmien puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat. Valiokunnan puheenjohtajana toimii ylioppilaskunnan puheenjohtaja. Valmisteluvaliokunnan tehtävänä on: 1) toimia yhteydenpitovälineenä edustajistoryhmien välillä; 2) tutustua ennalta edustajiston käsiteltävänä oleviin asioihin tarvittaessa; 3) tehdä esitys ratkaisuvallan pidättämisestä; ja 4) tehdä esitys otto-oikeuden käyttämisestä. Valmisteluvaliokunnassa edustajistoryhmien puheenjohtajilla on edustamiensa edustajistopaikkojen mukainen äänimäärä. 27 Edustajiston tehtävät Edustajiston tehtävänä on: 1) valita edustajiston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja; 2) valita hallituksen muodostaja; 3) asettaa hallitus ja vapauttaa hallitus tehtävästään siten kuin säännöissä määrätään; 11

14 4) valita Joensuun ylioppilaslehden toimitusneuvosto ja sen puheenjohtaja; 5) valita ylioppilaskunnan keskusvaalilautakunta ja sen puheenjohtaja edustajiston toimikauden toisen vuoden tammikuussa kuten vaalijärjestyksessä määrätään; 6) valita ylioppilaskunnan taloustoimikunta ja sen puheenjohtaja; 7) perustaa enintään toimikaudekseen keskuudestaan valiokuntia asioiden valmistelua varten, jolloin on päätettävä valiokunnan toimenkuva, sekä keskuudestaan tai ulkopuoleltaan työryhmiä samalla päätettyä tiettyä tarkoitusta varten; 8) perustaa toimikaudekseen keskuudestaan sääntövaliokunta ja valmisteluvaliokunta siten, kuin niistä on näissä säännöissä tarkemmin määrätty; 9) päättää luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien perusteista; 10) valita opiskelijajäsenet yliopiston hallintoelimiin, ei kuitenkaan laitosneuvostoihin; 11) valita edustajat ylioppilaskunnan ulkopuolisiin hallintoelimiin, mikäli ylioppilaskunnalla on niissä pysyväisluonteinen ja äänivaltainen edustus, ei kuitenkaan yleisiin kokouksiin tai liittokokouksiin paitsi Suomen ylioppilaskuntien liitto ry - Finlands studentkårers förbund rf:n liittokokoukseen; 12) valita ylioppilaskunnan tilintarkastajat ja heille henkilökohtaiset varahenkilöt; 13) valita ja vapauttaa pääsihteeri ja Joensuun ylioppilaslehden päätoimittaja toimestaan; 14) päättää ylioppilaskunnan toimintasuunnitelman ja talousarvion hyväksymisestä ja lisätalousarvioista hallituksen esityksestä sekä määrätä Joensuun yliopiston rehtorin suostumuksella opiskelijoilta perittävät jäsenmaksut; 15) päättää ylioppilaskunnan tilinpäätöksen hyväksymisestä sekä vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille; 16) hyväksyä hallituksen antama toimintakertomus ylioppilaskunnan toiminnasta ja päättää sen aiheuttamista toimenpiteistä; 17) päättää kahdessa perättäisessä kokouksessa kahden kolmasosan (2/3) enemmistöllä kiinteistön tai tiluksen ostamisesta, myymisestä tai vaihtamisesta sekä kiinteistön, rakennuksen tai laitoksen kiinnittämisestä tai uudisrakentamiseen tai peruskorjaukseen ryhtymisestä; 18) päättää kahdessa perättäisessä kokouksessa kahden kolmasosan (2/3) enemmistöllä ylioppilaskunnan harjoittaman liiketoiminnan aloittamisesta tai lopettamisesta tai oleellisesta laajentamisesta tai supistamisesta; 19) päättää kahdessa perättäisessä kokouksessa kahden kolmasosan (2/3) enemmistöllä säätiön perustamisesta hyväksyen samalla säätiön säännöt; 20) päättää kahdessa perättäisessä kokouksessa kahden kolmasosan (2/3) enemmistöllä ylioppilaskunnan tilikauden ylittävän velan ottamisesta, ylioppilaskunta ei kuitenkaan voi toimia takaajana; 21) päättää ylioppilaskunnan liittymisestä jäseneksi muihin yhteisöihin ja eroamisesta niistä kahden kolmasosan (2/3) enemmistöllä; 22) hyväksyä kahden kolmasosan (2/3) enemmistöllä vaalijärjestys, työjärjestykset, taloussääntö, lehtisääntö sekä muut ylioppilaskunnan säännöt lukuun ottamatta hallituksen perustamien jaostojen sääntöjä; 23) päättää ylioppilaskunnan virallisista ilmoitustauluista; ja 24) päättää muistakin asioista, jotka edustajisto itselleen valmisteluvaliokunnan tai seitsemän (7) edustajiston jäsenen aloitteesta pidättää taikka, jotka hallitus katsoo tarpeelliseksi saattaa edustajiston ratkaistavaksi, ellei säännöissä toisin määrätä. Ensimmäisessä momentin kohdissa määrätyt asiat voidaan päättää yhdessä edustajiston 12

15 kokouksessa, mikäli edustajisto yksimielisesti julistaa asian kiireelliseksi. Tällöin päätös esityksen hyväksymisestä tehdään kahden kolmasosan (2/3) enemmistöllä. 28 Luottamuskysymys Luottamuskysymyksen voi panna vireille seitsemän (7) edustajiston jäsentä. Luottamuskysymys on toimitettava kirjallisesti ylioppilaskunnan puheenjohtajalle, joka toimittaa sen viipymättä luottamuskysymyksen saaneen toimielimen puheenjohtajalle. Kohdistui luottamuskysymys sitten toimielimeen tahi sen yksittäiseen jäseneen, sen käsittelee viipymättä kyseinen toimielin. Luottamuskysymys käsitellään seuraavassa koolle kutsuttavassa edustajiston kokouksessa, joka tulee pitää viimeistään neljätoista (14) päivää luottamuskysymyksen jättämisen jälkeen. Jos edustajisto toteaa, ettei luottamuskysymykseen vastannut toimielin tai hallituksen jäsen nauti edustajiston luottamusta, katsotaan toimielin tai hallituksen jäsen vapautetuksi tehtävästään. Jos edustajisto toteaa, ettei hallituksen puheenjohtaja nauti edustajiston luottamusta, katsotaan hallitus vapautetuksi tehtävästään. 29 Toivomusponnet Edustajisto voi hyväksyä toivomusponsia, jotka hallituksen tulee käsitellä ja ottaa mahdollisuuksien mukaan huomioon toiminnassaan. Hallituksen tulee antaa edustajistolle selvitys toimistaan toivomusponsien toteuttamisen hyväksi viimeistään toisessa toivomusponnen hyväksymistä seuraavassa edustajiston kokouksessa. 30 Äänestäminen ja vaali edustajiston kokouksessa Kokouksessa kullakin edustajiston jäsenellä on yksi ääni ja äänioikeus on henkilökohtainen. Edustajisto ratkaisee asiat yksinkertaisella ääntenenemmistöllä, ellei näissä säännöissä toisin määrätä. Tasatilanteessa ratkaisee puheenjohtajan ääni, paitsi vaaleissa arpa. Mikäli vaalissa täytettäviä paikkoja on yksi ja äänestyksessä kukaan ehdokkaista ei saa yli puolta annetuista äänistä, toimitetaan toinen äänestys. Ellei tässäkään äänestyksessä kukaan saa yli puolta annetuista äänistä, toimitetaan kolmas äänestys kahden toisessa äänestyksessä eniten ääniä saaneen kesken ja valituksi tulee henkilö, joka tässä äänestyksessä on saanut eniten ääniä. Mikäli vaalissa täytettäviä paikkoja on enemmän kuin yksi, noudatetaan suhteellista vaalitapaa työjärjestyksen mukaisesti. 31 Pöytäkirja ja päätösluettelo Edustajiston sihteerinä toimii pääsihteeri. Pöytäkirjan tarkastaa ja hyväksyy kokouksen puheenjohtaja allekirjoituksellaan. Pöytäkirjanpitäjä varmentaa pöytäkirjan allekirjoituksellaan. Pöytäkirja on allekirjoitettava kahden (2) viikon kuluessa kokouksen pitämisestä. Ylioppilaskunnan edustajiston kokouksen päätösluettelo on julkaistava ylioppilaskunnan virallisilla 13

16 ilmoitustauluilla viimeistään seitsemäntenä (7.) päivänä pöytäkirjan tarkastamisesta ja sen on oltava esillä vähintään kaksi (2) kuukautta. 3. LUKU Hallitus 32 Hallituksen kokoonpano Ylioppilaskunnan hallitukseen kuuluu puheenjohtaja ja vähintään viisi (5) ja enintään kahdeksan (8) muuta jäsentä. Hallitus valitaan kalenterivuodeksi. 33 Hallituksen valinta Edustajiston valittua hallituksen muodostajan tulee tämän tehdä esityksensä hallituksen jäsenten lukumääräksi ja kokoonpanoksi samassa edustajiston kokouksessa. Jos edustajisto hyväksyy hallituksen muodostajan esityksen, on tämän esittämät henkilöt valittu hallituksen puheenjohtajaksi ja jäseniksi. Jos edustajisto ei hyväksy esitystä, suoritetaan uusi hallituksen muodostajan vaali. Samalle henkilölle voidaan antaa uudelleen tehtäväksi hallituksen muodostaminen. Vaalimenettelyä jatketaan, kunnes edustajisto hyväksyy hallituksen muodostajan esityksen. Kerran hylätty lista voidaan hyväksyä kahden kolmasosan (2/3) enemmistöllä. Kahdesti hylättyä listaa ei voida esittää uudestaan. Mikäli vähintään yksi kolmasosa (1/3) edustajiston jäsenistä sitä vaatii, on hallitus valittava suhteellisella vaalilla. Tällöin ei valita hallituksen muodostajaa. Ensin valitaan hallituksen puheenjohtaja, toiseksi päätetään hallituksen muiden jäsenten lukumäärästä ja kolmanneksi toimitetaan suhteellinen vaali, kuten työjärjestyksessä säädetään. 34 Hallituksen täydentäminen Milloin hallituksen jäsen kesken toimikauden menettää vaalikelpoisuuden, vapautetaan tehtävästään tai eroaa hallituksesta, voi hallituksen puheenjohtaja esittää edustajistolle ehdokkaan uudeksi hallituksen jäseneksi. Jos edustajisto ei hyväksy ehdokasta, esittää hallituksen puheenjohtaja uuden ehdokkaan. Jos valittavana on useampia, on ehdokaslista sellaisenaan joko hyväksyttävä tai hylättävä. Menettelyä jatketaan, kunnes edustajisto hyväksyy hallituksen puheenjohtajan esityksen. Hallituksen puheenjohtaja ei voi esittää uudelleen jo kerran edustajiston hylkäämää ehdokasta tai ehdokaslistaa. Milloin hallituksen puheenjohtaja kesken toimikauden menettää vaalikelpoisuutensa tai eroaa tehtävästään, kutsuu ylioppilaskunnan puheenjohtaja viipymättä edustajiston koolle valitsemaan uutta hallitusta. 14

17 35 Varapuheenjohtaja Hallitus valitsee keskuudestaan toimikaudekseen varapuheenjohtajan. 36 Koolle kutsuminen Kutsu hallituksen kokoukseen on lähetettävä kolme (3) päivää ennen hallituksen kokousta siten kuin hallitus järjestäytymiskokouksessaan päättää. Kokouskutsuun on merkittävä kokouksessa käsiteltävät asiat. Hallituksen kutsuu koolle puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Hallitus kokoontuu, milloin puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tahi kaksi (2) hallituksen jäsentä sitä vaatii. 37 Päätösvaltaisuus Hallitus on päätösvaltainen, kun puolet hallituksen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan lukien, on läsnä. Hallituksen työskentelystä annetaan tarkempia määräyksiä työjärjestyksessä. 38 Läsnäolo-oikeudet hallituksen kokouksessa Ylioppilaskunnan puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajilla sekä pääsihteerillä ja päätoimittajalla on hallituksen kokouksissa puhe- ja läsnäolo-oikeus. Lisäksi pääsihteerillä ja lehteä koskevissa asioissa päätoimittajalla on hallituksessa esitysoikeus. Hallitus voi halutessaan myöntää puhe- ja läsnäolooikeuden muillekin ja kutsua kokoukseensa asiantuntijoita. 39 Hallituksen tehtävät Hallituksen tehtävänä on: 1)käyttää ylioppilaskunnan puhevaltaa, kantaa ja vastata ylioppilaskunnan puolesta tuomioistuimissa, tehdä ylioppilaskunnan puolesta sopimukset ja muut oikeustoimet sekä muutoinkin edustaa ylioppilaskuntaa; 2) päättää ylioppilaskunnan jäseneksi hyväksymisen perusteista; 3) valita opiskelijajäsenet yliopiston laitosneuvostoihin; 4) valita ja vapauttaa työntekijät, hyväksyä työsopimukset ylioppilaskunnan työntekijöiden kanssa, päättää mahdollisista toimivapauksista; 5) valmistella edustajiston kokoukselle asiat, lukuun ottamatta hallituksen muodostajan vaalia, hallituksen eron myöntämistä ja kokouksen työjärjestykseen liittyviä asioita sekä toivomusponsia; 6) panna täytäntöön edustajiston päätökset; 7) valita työvaliokunta; 8) perustaa asioiden valmistelua, seurantaa tai täytäntöönpanoa varten ylioppilaskunnan jaostoja, hyväksyä jaostosääntö sääntövaliokuntaa kuultuaan ja päättää jaoston lakkauttamisesta; 9) valita jaostojen puheenjohtajat jaostoa kuultuaan ja antaa tarvittaessa jaoston toimintaa ohjaavia määräyksiä; 15

18 10) vastata ylioppilaskunnan hallinnosta ja varainhoidosta, vastata ylioppilaskunnan omaisuudesta ja taloudenhoidon johtamisesta, valvoa taloudenhoidosta huolehtivien toimihenkilöiden toimintaa; sekä 11) hoitaa, käsitellä ja ratkaista muut asiat, joita näissä säännöissä taikka muutoin ei ole määrätty edustajiston tahi muun toimielimen toimivaltaan. Hallitus voi saattaa edustajiston käsiteltäväksi toimivaltaansa kuuluvan asian. Hallitus voi pidättää itselleen ratkaisuvallan asioissa, mitkä kuuluvat jaoston, hallituksen perustaman työryhmän tahi toimihenkilön toimivaltaan. Työjärjestyksissä, muissa säännöissä tai hallituksen kulloinkin erikseen tekemällä päätöksellä voidaan hallituksen hallinto- ja toimeenpanovaltaa sekä päätösvaltaa erikseen määrätyissä asioissa siirtää muulle toimielimelle tai toimenhaltijalle. Hallitus ei voi delegoida ensimmäisen momentin 2, 3, 7 ja 8 kohdissa mainittuja tehtäviään. 40 Työvaliokunta Hallituksen valitsemaan työvaliokuntaan kuuluu hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. Näiden lisäksi hallitus valitsee keskuudestaan työvaliokuntaan 1-2 muuta jäsentä sekä enintään kolme (3) varajäsentä. Työvaliokunnan puheenjohtajana toimii hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtajana hallituksen varapuheenjohtaja ja sihteerinä pääsihteeri. 41 Toimeenpanokielto Jos hallitus katsoo, että edustajiston päätös on lain vastainen tahi syntynyt virheellisessä järjestyksessä tai ei kuulu edustajiston toimivaltaan, on hallituksen kieltäydyttävä päätöksen toimeenpanemisesta ja ilmoitettava siitä viipymättä edustajistolle asian uudelleen käsittelyä varten sekä pyydettävä ylioppilaskunnan puheenjohtajan ja sääntövaliokunnan tulkinta asiasta. Jos ylioppilaskunnan puheenjohtaja katsoo, että ylioppilaskunnan toimielimen päätös on lain vastainen tahi syntynyt virheellisessä järjestyksessä tai ei kuulu toimielimen toimivaltaan, toimielimen päätöstä ei saa toimeenpanna. Ylioppilaskunnan puheenjohtajan on ilmoitettava tästä viipymättä kyseiselle toimielimelle asian uudelleenkäsittelyä varten, sekä pyydettävä sääntövaliokunnan tulkintaa asiasta. 42 Hallituksen toimivalta eräissä tapauksissa Hallitus voi asian kiireellisyyden niin vaatiessa tehdä edustajiston toimivaltaan kuuluvissa 27 :n ensimmäisen momentin kohdissa 10 ja 11 mainituissa asioissa päätöksiä, mikäli edustajistoa ei saada koolle. Tehdyt päätökset on saatettava ylioppilaskunnan puheenjohtajan tietoon viipymättä ja edustajiston tietoon seuraavassa kokouksessa. 43 Pöytäkirja ja päätösluettelo Hallituksen sihteerinä toimii pääsihteeri tai erikseen nimetty pöytäkirjasihteeri. Hallituksen pöytäkirjan tarkastaa ja hyväksyy kokouksen puheenjohtaja allekirjoituksellaan. Pöytäkirjanpitäjä 16

19 varmentaa pöytäkirjan allekirjoituksellaan. Pöytäkirja on allekirjoitettava kahden (2) viikon kuluessa kokouksen pitämisestä. Ylioppilaskunnan hallituksen kokouksen päätösluettelo on julkaistava ylioppilaskunnan virallisilla ilmoitustauluilla viimeistään seitsemäntenä (7) päivänä pöytäkirjan tarkastamisesta ja sen on oltava esillä vähintään kaksi (2) kuukautta. 44 Nimenkirjoittajat Ylioppilaskunnan nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai pääsihteeri, aina kaksi yhdessä. 45 Valtuutus Ylioppilaskunnan hallituksen on annettava valtakirja henkilöille, joilla on oikeus kuitata saapunut arvoposti ja nostaa varoja pankki- ja postisiirtotileiltä. 4. LUKU Työntekijät 46 Toimikaudet Pääsihteerin ja päätoimittajan toimikausi on kaksi (2) vuotta työsuhteen alusta lukien. Sektorisihteerien toimikauden pituus on yksi (1) vuosi työsuhteen alusta lukien. Työsuhteet voidaan hakuilmoituksessa ja työsopimuksessa jaksottaa työtehtävien vaatimuksien mukaisesti. 47 Toimen täyttäminen Ylioppilaskunnan avoinna olevat toimet täytetään hakemuksesta, mikäli työsuhde kestää yli kaksi (2) kuukautta. Pääsihteerin ja päätoimittajan toimiin hakuaika on vähintään kaksikymmentäkahdeksan (28) päivää. Muihin toimiin hakuaika on vähintään neljätoista (14) päivää. Toimi julistetaan haettavaksi ylioppilaskunnan virallisilla ilmoitustauluilla. Toimi voidaan julistaa uudelleen haettavaksi tai hakuaikaa pidentää. Sihteereiden ja päätoimittajan työsuhdetta voidaan jatkaa kerran yhdellä vuodella ilman ensimmäisen momentin hakumenettelyä. 5. LUKU Talous 48 Tilikausi Ylioppilaskunnan tilikausi on kalenterivuosi. 17

20 49 Jäsenmaksusta päättäminen Edustajisto päättää jäsenmaksuista ennen talousarvion hyväksymistä. Rehtori vahvistaa jäsenmaksut. Jäsenmaksun muuttamisesta tulevalle lukuvuodelle edustajisto päättää kahden kolmasosan (2/3) enemmistöllä. Mikäli enemmistöä ei saavuteta, jää vanha jäsenmaksu voimaan. Hallitus päättää maksujen kantamistavasta ja ajasta. 50 Talousarvio Talousarvion toteuttaminen on hallituksen tehtävä. Hallitus ei saa ylittää hyväksyttyyn talousarvioon otettua määrärahaa ilman edustajiston suostumusta. Talousarviosta säädetään tarkemmin talous- ja toimisäännössä. 51 Varainhankinta Ylioppilaskunnalla on oikeus vastaanottaa testamentteja ja lahjoituksia sekä kerätä varoja tarkoituksensa toteuttamiseksi. 52 Rahastot Ylioppilaskunnan voi olla rahastoja, joiden perustamisesta ja lakkauttamisesta edustajisto päättää kahden kolmasosan (2/3) enemmistöllä. Edustajisto päättää rahaston säännöistä kokouksessa, jossa rahasto perustetaan. 53 Tilintarkastajat ja tositetarkastajat Tilikauden tilejä ja hallintoa tarkastamaan edustajisto valitsee kaksi (2) tilintarkastajaa ja heille henkilökohtaiset varahenkilöt. Ainakin toisen tilintarkastajan tulee olla kauppakamarin (HTM), keskuskauppakamarin (KHT) tai julkishallinnon ja -talouden tilintarkastuslautakunnan (JHTT) hyväksymä tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö. Lisäksi edustajisto valitsee keskuudestaan kaksi (2) tositetarkastajaa. 54 Tilinpäätöksen laatiminen Hallituksen on huolehdittava kunkin tilikauden tilinpäätöksen laatimisesta ja annettava tilinpäätös tilintarkastajien tarkastettavaksi viimeistään tilikautta seuraavan maaliskuun 15. päivään mennessä. Samalla on annettava tarkastettavaksi kirjanpito siihen liittyvine asiakirjoineen sekä muut ylioppilaskunnan taloutta ja hallintoa tilikauden aikana selvittävät asiakirjat sekä tilintarkastajien erikseen pyytämät selvitykset ja asiakirjat. Tilintarkastajien on annettava hallitukselle tilintarkastuskertomus kolmen (3) viikon kuluessa siitä, kun tilinpäätös on luovutettu heille. Hallituksen on toimitettava kertomus sekä tehtyjen muistutuksien johdosta tehdyt selitykset 18