Paikkatiedon visualisoinnista Maankäytön strateginen suunnittelu Maanmittausalan vienti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Paikkatiedon visualisoinnista Maankäytön strateginen suunnittelu Maanmittausalan vienti"

Transkriptio

1 4/2011 Paikkatiedon visualisoinnista Maankäytön strateginen suunnittelu Maanmittausalan vienti Kaunispään kolmiomittaustorni ja Struve-ketjun jäljillä Lapissa Array algebran ihmeet Yrjö Maunu Sprengtporten Savon kartoittaja Taksa-ajan tarina osa 3 Vientihankkeet Laosissa

2 Rakennustyöt ovat jo hyvässä vauhdissa. Kysy lisätietoja (09) Suomen uusin & nykyaikaisin RTK-tukiasemaverkko: Top Line Lower Line Lower Line Leica Geosystems rakentaa koko Suomen kattavaa tiheää RTK-tukiasemaverkkoa, joka koostuu nykyaikaisista GNSSsensoreista jotka tukevat tulossa olevia GPS L5:n, Galileon ja Compassin uudistuksia sekä Leica Spider RTK-ohjelmistosta. Kaikki GPS/GNSS-käyttäjät vastaanottimesta riippumatta voivat ottaa SmartNet-verkon käyttöönsä. Vuosikymmenen merkittävin RTK-tukiasemaverkko SmartNet kattaa koko Suomen vuoden 2011 aikana. Tervetuloa verkon käyttäjäksi! Leica SmartNet etuja: Säästöä! Huomattavasti edullisempi kuin VRS-verkko nyt Yhteensopiva kaikkien vastaanottimien kanssa Uusin tekniikka = parempi suorituskyky Tiheämpi verkko = yhdenmukaisemmat tulokset Ei tarvitse hankkia tai pystyttää tukiasemaa itse RTCM Master Auxiliary -konsepti on kansainvälinen ja tunnustettu verkko-rtk-standardi Cm-tarkkuus säilyy pidemmilläkin etäisyyksillä RTK-korjausten parempi luotettavuus Useita erilaisia lisenssejä eri tarpeisiin Leica GNSS Spider Korjaukset reaaliajassa RTK MAX, i-max, VRS, FKP, Lähin DGPS/DGNSS verkko-rtcm 1, 2 tai 9, 2 Leica SpiderWeb Jälkilaskentaan RINEX ja Virtual RINEX -lataukset Leica GeoOfficeen integroitu laskentapalvelu Verkkomonitorointi integroituna GNSS QC:hen Käyttökohteita mm. maanmittaus, insinöörimittaus, rakentaminen, koneohjaus, maatalous, GIS & omaisuuden ylläpito... Tutustu miten verkko on jo käytössä Euroopassa: Leica Geosystems Oy Sinikalliontie 3 A, Espoo, (09)

3 s i s ä l t ö 4/ Pekka Lehtonen (pääkirjoitus) Maankäyttöä neljällä vuosikymmenellä 7 Timo Linkola MAANMITTAUSALAN VIENTINÄKYMÄT 13 Kari Suominen ja Sami Jänne Suomalaista paikkatieto-osaamista Laosissa 18 Paula Ahonen-Rainio Kartan viesti perille kunnon suunnittelulla 21 Tapio Toropainen Maankäytön strateginen suunnittelu 24 Irmeli Wahlgren ja Maija-Liisa Seppälä Struven jäljillä vaeltaen Stuorrahanoaiville 29 Markku Poutanen, Jouni Keskinarkaus ja Pekka Tätilä Kaunispään kolmiomittaustorni 34 Pekka Lehtonen (haastattelu) Urho Rauhala tuntee array algebran 37 Erkki-Sakari Harju Göran Magnus Sprengtporten Savon omapäinen kartoit ta ja 41 Raimo Koivistoinen Tarinaa taksa-ajasta Osa 3 46 MAANMITTAUSTA TALLENTAMASSA 47 VETURIMIES 49 UUSIA SÄÄDÖKSIÄ 51 Matti Holopainen Maanmit tausalan koulutus ja t yöelämän tarpeet kohtaavatko NE arjessa? 52 UUTISIA 63 HÄRKÄÄ SARVISTA 66 RESUME 68 PALVELUHAKEMISTO T I M O L I N KO L A S. 7 Paraik aa on menossa maailman tähän asti mittavin k atasterikehitys. VETURIMIES S. 47 Mieleen vaikuttaminen on yllättävän helppoa. MAT TI HOLOPAINEN S. 51 Kohtaavatko koulutus ja tarpeet arjessa? RAIMO KOIVISTOINEN S. 63 Kuntauudistus muistuttaa oloja Libyassa, jossa heimoilla on ollut perinteisesti suuri merkitys. Kustanta jat: Suomen Maanmittausinsinöörien Liitto MIL, Maanmittausalan ammattikorkea koulu- ja opistoteknisten liitto MAKLI ry, Suomen Kartoittajayhdistys SKY Päätoimittaja: Pekka Lehtonen, sähköposti: paatoimittaja maankaytto.fi, puh Kansi: Rovaniemen ammattikorkeakoulun opiskelijat Eveliina Ylitalo ja Jussi Syväjärvi harjoituksessa v Rovaniemen ammattikorkeakoulu.

4 Aikaa varautua. Aikaa pelastaa. Paikkatiedolla on merkitystä. Paikkatieto on entistä merkittävämpi osa päivittäisiä palveluitamme. Oikea tieto sijainnista parantaa resurssien ohjausta, kertoo tuotantoketjun tilannekuvan ja auttaa ostopotentiaalin tunnistamisessa. Paikkatiedolla on arvoa eri toimialojen palveluille. Logican ratkaisut kattavat mm. kartta- ja paikkatietopalvelut, julkisen liikenteen palvelut, yleisen turvallisuuden ratkaisuja ja kuntien paikkatietoratkaisuja. Laajan kartta-aineistotarjontamme, kuten suorakäyttö-, rasteri- ja vektoriaineistot, saa käyttöön aineistoina tai palveluna. Lisätietoja:

5 E nsimmäisen pääkirjoitukseni kirjoitin numeroon 1/1983. Tämä on P Ä Ä K I R J O I T U S Maankäyttöä neljällä vuosikymmenellä viimeinen. Tähän väliin on toimitusvuosia kertynyt noin 20, mutta neljältä vuosikymmeneltä. Legendaarinen Gunnar Balle toimitti Norjan Kart og Plania 34 vuotta 74-vuotiaaksi ja Kay Arne Lauritsen Tanskan Landinspektøren-lehteä 19 vuotta 79-vuotiaaksi. Toimittamisesta näyttää tulevan helposti osa elämää. Kun lopetin ensimmäisen toimittajarupeamani vuonna 1989, silloinen MIL:n toiminnanjohtaja ja aiempi työtoverini Sten Öhman kehui kohteliaasti MIL:n 100-vuotisjulkaisussa lehteä, toimitustyötä ja toimittajien uhrimieltä ja totesi kohdaltani tehtävän jäävän nyt nuoremmalle. Sten kirjoitti tämän siis vuonna 1989! Uusi toimittajajaksoni alkoi vuonna Nyt vuonna 2011 tuntuu, että Stenin teksti on ajatonta. Numero 1/1983 oli 60-sivuinen, mustavalkoinen. Turpeisen Raimo oli hankkinut siihen kiitettävästi mainoksia. Kannessa käytettiin ensimmäisen kerran lisäväriä. Kuvat olivat negatiivifilmille näpsäistyjä mustavalkoisia paperikuvia, jotka semmoisenaan lähetettiin kirjapainoon. Nykyinen lehti on painettu jo vuosia monivärisenä, laajuus yleensä sivua luvulla käytettiin kirjoituskonetta ja kirjepostia. Tekstit lähetettiin liuskoina ladottavaksi. Ladotut vedokset postitettiin kirjoittajille oikoluettavaksi ja toisilla kappaleilla Tiaisen Hannu alkoi tehdä taittoa. Taittajan välineinä olivat sakset, lyijykynä ja paperiliima, joilla tekstiliuskat liimattiin ja kuvien paikat piirrettiin taittomalliin painossa tapahtuvaa asemointia varten. Painosta tuli vedos tarkastettavaksi. Painomenetelmänä oli juuri edellisen päätoimittajan, Jürgen Grönforsin, aikana otettu käyttöön offset kohopainon sijaan. Näin aikaisemmin kalliit kuvat eivät enää kurittaneet taloutta samassa määrin. Lehden vuosikerroista koottiin muutama nidottu kirja, jollaisia on nähtävänä esimerkiksi Aalto-yliopiston Maanmittaustieteiden laitoksen kirjastossa. Jürgenin kaudella syntyi myös Maankäyttö entisen Maanmittausinsinöörin sijaan, kun kustannuspohjaa laajennettiin Lehden toimittamisen suunnaksi on valittu ammatillinen yleisluettavuus. Maanmittariidentiteetin ylläpito on lehden keskeinen tehtävä. nykyiseen kolmeen ammattijärjestöön. Näiden edeltäjä, Suomen Maanmittariyhdistyksen Aikakauskirja, on muuten Suomen vanhin tekninen aikakauslehti, perustettu v. 1892! Toimituskauteni hauskimpana juttuna pidän numerossa 3/1987 julkaistua Heikki Hakkilan muistelusta hänen auskultanttiajaltaan Maanmittaushallituksessa Kirkkokadulla. Sillä hauskuutettiin uudelleen numerossa 3/2008. Koskettavinta oli Konginkankaan bussiturma, jossa muiden nuorten ohella menehtyi pylkönmäkeläinen teekkarineito poikaystävineen. Lehteen tuli spontaanisti kaksi muistokirjoitusta: toinen työpaikalta ympäristöhallinnosta ja toinen opiskelijakavereilta se oli runo. Vaikeatajuisin mutta kuitenkin kiehtova on tässä numerossa juttu, joka käsittelee hämmästyttävän kansainvälisen uran tehneen Urho Rauhalan ajatuksia. Nykyään kirjoittaminen on teknisesti vaivatonta. Kirjeenvaihto sujuu sähköpostilla. Jaana Jäntti ja Arto Tenkanen käyttävät erikoisohjelmistoja taittoon ja kuvien käsittelyyn, ja taittoversio tulee nettiin sekä toimituksen että kirjoittajien tarkastettavaksi. Digitaalisia kuvia voi valikoida, käsitellä ja kuvata rajattomasti. Lehti arkistoidaan kaikkien ulottuville Internetiin, jossa on myös välineet artikkelihakuun. Ammattijärjestöihin kuuluminen oli 1980-luvulla jotensakin selvyys. Nyt yhdistykset joutuvat ponnistelemaan jäsenkuntansa säilyttämiseksi ja uusien jäsenten hankkimiseksi. Lehteä on pidetty tutkimusten mukaan tärkeänä jäsenetuna tuolloin ja nyt. Neljä vuosikymmentä sitten työskenneltiin lähinnä kiinteistö- tai karttapuolella, yhdyskuntasuunnittelijoina tai kiinteistöarvioijina. Nykyisin hakeudutaan entistä monilukuisempiin tehtäviin erilaisilla koulutuspohjilla. Maanmittausalan rajat ovat laajentuneet ja hämärtyneet ja tieto syventynyt. Tänään ammattilehden on vaikea palvella lukijoitaan laajasti oman erityisosaamisen kartuttamiseksi. Siihen on lukuisasti yritys- ja sektorilehtiä ja kohdennettua koulutusta. Niinpä lehden suunnaksi on hallituksessa valittu ammatillinen yleisluettavuus. Tieteellisiä Maankäyttö

6 artikkeleja varten Suomessa on kaksikin erillistä julkaisua, joten yleisluettavuuden valitseminen on luontevaa. Kustantajajärjestöjen tavoitteissa korostetaan toimimista alan sisäisenä tiedotus- ja keskustelufoorumina julkaisemalla mm. eri sektoreiden artikkeleita, haastatteluja, uutisia jne. Sijansa kuuluu myös mielipidekirjoituksille, kolumneille ja pakinoille ja myös maanmittauksen historialle. Niillä kaikilla on ammatti-identiteettiä kokoava merkitys. Selkeän ammattiryhmän yhteisin tavoittein on mahdollista vaikuttaa esimerkiksi alan koulutukseen, jotta se tehokkaammin palvelisi yhteiskunnan tarpeita. Vaikka mielipidekirjoittaminen omassa lehdessä on jotensakin vilkasta, olemme laajempaan julkiseen keskusteluun osallistujina, harvoin poikkeuksin, pidättyväisiä. Yhteiskunnallisesti merkittävistä aiheista ei olisi pulaa. Esimerkiksi poliitikkojen yksiselitteisesti aiheuttama tonttipula vaatisi jatkuvaa kritiikkiä ja rautalangasta vääntämistä. Suomalainen maankäyttö ja kiinteistörakenne toimivat kovin eri lailla kuin muualla läntisessä Euroopassa. Suomessa yhdyskunta- ja kiinteistörakenteet ovat pitkälti tehottomia ja pirstoutuneita. Ne ovat syntyneet maanomistamisen ehdoilla. Tämä ei ole oikeudenmukaista eikä vastaa kiristyvän talouden ja kestävän kehityksen tarpeisiin. Syntyy kuva, että paikkatiedon hallinta riittäisi maanmittausalan missioksi. Arvelen vielä tulevan ohraleivän ottavan päivän, jolloin kysytään, mikä oli kiinteistönmuodostuksen rooli, kun Suomen yhdyskunta- ja kiinteistörakenteet pirstottiin. Julkiseen keskusteluun tarvittaisiin lisää pekkavvirtasia, vastuuntuntoisia teräväkynäisiä asiantuntijoita! Lehden tekijälle ovat hyvät verkostot arvokkaita. Kiitos siis kaikille Teille, jotka olette yhteistyössä lehteä tehneet: kirjoittajille, avustajille ja auttajille, ilmoittajille ja muille yhteistyökumppaneille sekä toimituksen sisäpiirille ja lehden yhteistyöhakuiselle hallitukselle. Kiitos myös lukijoille, jotka olette tekijöitä pitsihansikkain kohdelleet. Pekka Lehtonen plehtonen1 elisanet.fi UUTUUS: Täysin uusi Faro laserkeilain Faro Laser Scanner Focus 3D Pieni ja kevyt mittausratkaisu 3D-mittauksiin Vaihe-eromittaukseen perustuva mittaus, säästää mittausaikaa 50% Tarkkuus parempi kuin 2 mm Mittausnopeus pistettä/s Sisäänintegroitu kamera Eräaikainen jälkikäsittely Kysy lisää Geostarista! p Geostar Oy Tulppatie B Helsinki Puh

7 M a a n m i t ta r i t m a a i l m a l l a Timo Linkola Maanmittausala on nyt vahvemmin mukana Suomen kehitysyhteistyössä kuin koskaan aiemmin. Suomi on tukenut Sansibarin maahallintoa vuodesta 1989 alkaen. Monet suomalaiset maanmittarit ovat käyneet näillä palmurannoilla. Suomalaiset maanmittarit ovat toimineet yli 50 maassa. Maarekisteröintiin sijoitetaan maailmalla enemmän kuin koskaan ennen. Maanmittausalan vientinäkymät Timo Linkola Maanmittausala on mukana Suomen kehitysyhteistyössä vahvemmin kuin koskaan aiemmin. Ilmakuvia, orto- ja viivakarttoja, paikkatietoja, maarekisteröintiä, kaavoitusta, maapolitiikkaa ja alan asiantuntemusta tarvitaan kaikkialla. Tärkeimmät tilaajat ja kohdemaat Suomen kehitysyhteistyöllä on kahdeksan pitkäaikaisen kehitysyhteistyön kohdemaata: Etiopia, Kenia, Nepal, Mosambik, Sambia, Tansania, Vietnam ja Nicaragua. Lisäksi Suomi voi rahoittaa hankkeita sovituissa määräaikaisen, alueellisen tai temaattisen yhteistyön kohdemaissa. Suomen ja EU:n jäsenmaiden kehitysyhteistyöhankkeet ovat avoinna kansainväliselle kilpailulle. Suomen rahoittamia hankkeita voi toteuttaa ulkomainen organisaatio, ja suomalaiset voivat toteuttaa muiden EU-maiden ja EU:n rahoittamia hankkeita. Ulkoasiainministeriö on viime vuosina muodostunut entistä merkittävämmäksi maanmittausalan kansainvälisen toiminnan rahoittajaksi. Katasteriala ei ole ollut aiemmin niin laajan Suomen kehitysyhteistyön kohteena kuin nyt. Ministeriö tähtää mm. köyhyyden vähentämiseen, ihmisoikeuksien edistämiseen, kes- tävään ympäristökehitykseen, demokratiaan ja hyvään hallintoon. Maanmittausala palvelee mainiosti näitä tavoitteita. Vanhemman neuvonantajan DI Anu Saxenin mukaan on tärkeätä turvata mm. naisten ja köyhien maaoikeudet ja rajoittaa landgrabbing- toimintaa. Viime mainitussa on kyse mm. Kiinan, Intian ja Saudi-Arabian viime vuosina harjoittamasta maatalousmaan kansainvälisestä vuokrauksesta ja ostoista, joilla paikallisväestö ajautuu ulos omilta viljelyalueiltaan. Maanmittausinsinöörien Liiton tunnustuspalkinto annettiin 2011 ansaitusti ulkoasiainministeriölle. Ministeriön rahoituksella projekteja on menossa mm. kartta-alalla Laosissa (aiemmin Bangladeshissa, Egyptissä, Nepalissa, Tansaniassa) ja katasterialalla Etiopiassa, Kamputseassa, Palestiinassa, Tansanian Sansibarissa (aiemmin Egyptissä). Paraikaa on menossa maailman tähän asti mittavin katasterikehitys. Maankäyttö

8 Timo Linkola Alamme suosituin vientituote on digitaalinen ilmakuva ja ortokuvakartta. Niitä on suomalaisvoimin tehty ainakin 36 maassa. Maaseutukylää Makedoniasta. Maailmanpankki panostaa nyt vahvasti kiinteistötekniikkaan. Pankissa land-tenure-politiikan, Itä-Euroopan ja Keski-Aasian kysymysten parissa yli kolme vuotta työskennelleen Anu Saxenin mukaan merkittävä osa kansantalouksien tuotannosta liittyy maahan. Investoinnit ja tuotanto eivät toimi tehokkaasti ilman kiinteistöjen rekisteröinnin turvaa. Neuvostoliiton ja vanhakantaisen sosialismin kaatuminen ovat tuoneet markkinatalouden kiinteistötekniset haasteet ajankohtaisiksi. Tekniikka tekee kiinteistöjen käsittelyn ja rekisteröinnin entistä helpommaksi. Pitkälti Maailmanpankin lainoituksella paraikaa on menossa maailman tähän asti mittavin katasterikehitys. Isoja projekteja on vireillä Itä-Euroopassa, Balkanilla, Keski-Aasiassa, Etelä- ja Väli-Amerikassa. Maailmanpankin rahoitus on pääosin lainaa, joka vastaanottajien on maksettava takaisin. Köyhimmät maat, kuten pääosa Afrikan maista, eivät voi ottaa lainaa vaan toivovat lahja-apua katasterijärjestelmiensä kehittämisen. Maailmanpankin hankkeet toteuttaa pääasiassa kohdemaiden henkilökunta. Kehitysyhteistyö ja Maailmanpankin hankkeet tehdään usein yhteistyössä siten, että ulkomaiset ekspertit opastavat paikallisviranomaisia hankkeiden toteutuksessa. Maailmanpankin ohella tärkeä rahoittaja on Väli-Amerikan kehityspankki. Suomalaiset toimivat paraikaa maailmanpankin rahoituksella katasteritehtävissä mm. Hondurasissa (aiemmin mm. Belizessä, Maanhallintahankkeilla tähdätään köyhyyden vähentämiseen, ihmisoikeuksien ja naisten aseman vahvistamiseen. Etiopian Amharan kyläläispariskunta on ylpeä uudesta maakirjastaan. Niras Makedoniassa ja Tadžikistanissa). Maanhallinnan asiantuntijoitamme on toki liikkunut muuallakin. Jukka Kangasmaan mielestä Maailmanpankin katasterihankkeet on valmisteltu usein puutteellisesti. Aikataulut on saatettu puristaa epärealistisen lyhyiksi, eihän esim. lainsäädännön kehittäminen tai kansalaisdemokratia voi olla pelkästään konsultin vastuulla. Neljä vuotta on kansallisen katasterin kuntoon panoon kovin vähän. Urakkaprojektissa maahallinnon kehittäminen voi jäädä puolitiehen. Alalla on kova kilpailu, selvää alihinnoittelua, ja halvimman tarjoajan valinta on vienyt useita hankkeita kriisiin. Epäonnistumisista Maailmanpankki yleensä moittii kohdemaan hallintoa, eikä tunnusta omia puutteitaan. FCG:n Mikko Punkarin mielestä Maailmanpankin asiantuntijatehtävistä pääosa on tarkoitettu yksittäisille eksperteille, ei firmoille. Maailmanpankin missioilla näkyvät usein samat vakioasiantuntijat. Jos haluamme vahvistaa suomalaisvientiä, meillä pitäisi olla erityisosaamista, ehkä jopa suomalaistuotteita. FAO:ssa on menossa osin suomalaisrahoituksella open source -pohjainen kiinteistöjen rekisteröintijärjestelmän kehitys, jossa modernia mittaus- ja tietotekniikkaa käyttäen kenttätyön tulokset siirretään lähes automaattisesti kiinteistörekisteriin. Tätä testataan paraikaa mm. Etiopiassa, Nepalissa ja Samoalla. Pohjana on Maanmittauslaitoksen osaaminen. Öljymaista Libya ja Saudi-Arabia olivat aiemmin viennin kohdemaiden kärjessä. Yhteistyö Libyassa niin kartoitus- kuin kaavoitusalalla oli vuoden 2011 alussa jälleen alkamassa mutta sisällissota sotki markkinat. Saudi-Arabiassa kartoitusta on jatkuvasti menossa. Myös muissa arabimaissa on tarpeita, mutta ei tuoretta suomalaiskokemusta. Tarpeita on esim. johtokartoille, mutta niiden vienti Suomesta on ollut vähäistä. Geotek Oy teki Saudi-Arabiassa aikanaan merikarttoja, mutta niiden vienti on tyrehtynyt. Suomalaiset ovat kehitysyhteistyön ansiosta vahvasti mukana Aasian pienten maiden markkinoilla, mutta Kiina ja Intia ovat itse varsin päteviä ja niiden alamme globaalisti valtavat markkinat ovat ulkomaiden yrityksiltä lähes suljettuja. Kiinalaisia toki kiinnostavat teknologian kehittämishankkeet, joissa he oppivat uutta, mutta sitten he tekevät työnsä itse. Maanmittausjohtaja Matti Kantanen Mikkelistä kertoo, että Maanmittauslaitoksen Itä-Suomen asiantuntijoiden Venäjäosaajien verkosto on hoitanut jo pitkään Karjalan tasavallan ja Leningradin oblastin pilottikohteissa katasterikehityksen neuvontaa. Noin euron vuotuinen lähialuerahoitus on tullut 8 Maankäyttö

9 ulkoministeriöstä. Mukana on viranomaisia myös Murmanskin alueelta ja Moskovasta. Ala on Venäjällä äskettäin organisoitu Rosreestrin alle. Sillä ja maanmittauslaitoksella on yhteistyösopimus ja pääjohtajilla elävä yhteys. Venäläiset pitävät maa-asiat omissa käsissään, eikä sinne päästetä ulkomaisia ilmakuvaajia tai kartoittajia. Kaupallinen toiminta on mahdollista vain venäläisfirmojen kautta. Ruotsin Swedesurvey on vastikään luopunut venäläisestä tytäryhtiöstään. Baltian maiden itsenäistymisen jälkeen oli tilaa ja tarvetta Baltian kartasto- ja katasterilaitosten kehittämistuelle. Baltian maareformit on jo tehty. Maat ovat EU:n jäseniä, ulkopuolista tukirahaa ei enää jaeta, mutta joitakin projekteja ne pystyvät kilpailuttamaan. Suomalaisyritykset ovat olleet mukana näissä tehtävissä. Maanmittauslaitos on sopinut yhteistyöstä Baltian maiden sisarlaitostensa kanssa. Suomalaiset voivat tehdä alan hankkeita EU:n jäsenvaltioiden karttalaitoksille. Ruotsin maastokarttoja on tehty myös Suomessa. Norjalaiset ilmakuvaajat ovat toimineet Suomessa, ja maastokarttojamme on työstetty osin Indonesiassa. Kilpailu Euroopan sisällä kovenee. Ilman paikallista etabloitumista Euroopassa on vaikea kilpailla. Vahvuudet ja puutteet Kambodžassa toteutettu katasteriprojekti, missä suomalaiset ovat merkittävässä roolissa, tunnetaan Maaailmanpankissa yhtenä maailman onnistuneimmista projekteista alalla. Kamputseassa on rekisteröity miljoonia kiinteistöjä. Mainio saavutus on myös suomalaisvetoinen Gazan katasterihanke, jossa noin 70 % Gazan kiinteistöistä rekisteröitiin. Tommi Tennon mielestä Suomessa niin kiinteistö- kuin kaavoitusalalla on moderni ja kehittynyt lainsäädäntö. Alamme koulutus on varsin hyvää, ja maanmittarin ammattia arvostetaan. Suomesta löytyy useita Best Practise -esimerkkejä. FM-International FINNMAP on kuvannut tai kartoittanut koko Bangladeshin, Egyptin, Guatemalan, Kambodžan, Laosin, Myanmarin, Nepalin, Salvadorin ja Thaimaan, eli Suomi mukaan luettuna olemme hoitaneet alan valtakunnallisia projekteja ainakin kymmenessä maassa. On syytä muistaa myös suomalaisprofessoreiden osuus globaalin geodesian alalla ja roolimme FIG:ssä. Kokoomme nähden olemme yksi maailman kilpailukykyisimmistä maista maanmittausalalla. Anu Saxenin mielestä olemme turhan vaatimattomia, vaikka osaamisemme on usein huippuluokkaa. Emme osaa tai halua aina tuoda esille kykyjämme. Toisaalta Suomen rahoitusresursseilla ei kehitysapurintamalla paljoa kannata uhota. FIG:n toiminnanjohtajan Markku Villikan mielestä suomalaiset eivät tuo itseään esille. Se näkyy alan markkinoinnissa ja sosiaalisissa suhteissa. Esim. FIG:n kongresseissa suomalaiset eivät laajemmin verkostoidu. Tommi Tennon mielestä suora ja jäyhä insinöörimentaliteettimme on joskus ongelma, emme ole kovin kohteliaita emmekä diplomaattisia. Suomessa erityisesti katasterialalla on liian vähän päteviä ja halukkaita vientieksperttejä. Muutamat asiantuntijamme kiertävät hankkeesta ja organisaatiosta toiseen, ja uusien nuorten ja naisten ei ole helppo päästä mukaan. Suomalaisprojekteihin joudutaan usein hankkimaan ulkomaisia asiantuntijoita. Kehitysmaiden katasterihankkeissa tarvitaan kehitysmaaolojen tuntemusta ja avaria näkemyksiä. Meille köyhien, Ketkä ovat viennissä mukana? Vuonna 2010 Suomen Konsulttitoimistojen Liiton jäsenyritysten maanmittausalan vienti oli 11,4 milj. euroa. Se oli 4,6 % koko konsulttiviennistämme. Maailmassa maanmittausalan projekteissa pyörii vuosittain muutama miljardi euroa. FM-International Oy-FINNMAP (aiemmin Kunnallistekniikka Oy ja Finnmap Oy) on toiminut vuodesta 1951 alkaen noin 40 maassa. Sen vientilaskutus 2010 oli 8,7 milj. euroa. Sen osuus SKOL:n jäsenyritysten viennin laskutuksesta alallamme on noin 67 %. Vuodesta 2004 yhtiö on osa japanilaisomisteista PASCO Groupia. Yhtiön henkilökunta viime vuosina on ollut noin asiantuntijaa ja projektien kenttähenkilökunta mukaan lukien noin työntekijää. Koko PASCO Group työllistää noin henkeä, pääosa japanilaisia. Vientipäällikkö DI Jukka Kangasmaan ja juuri eläkkeelle siirtyneen DI Paavo Martinmaan mukaan kansainvälinen kilpailu on entisestään kiristynyt. Digitaalinen ilmakuvaus, digitaalisten ortokuvakarttojen nopea tuotanto, Lidar-tekniikka, monipuolinen paikkatietojen hallinta ja tiivis yhteistyö niin japanilaisomistajan kuin useiden muiden kumppanien kanssa ovat keinoja, joilla kilpailussa selvitään. Niras (aiemmin Finnagro, Scanagri) on tanskalaisjohtoinen säätiö, jolla on kotitoimistot neljässä Euroopan maassa ja aluetoimistot 16 kehitysmaassa. Projektijohtaja DI Tommi Tennon mukaan Niras Finland työllistää noin 100 henkeä, näistä 7 maanmittausalan asiantuntijoita vientitehtävissä. Koko Niras työllistää noin henkeä ja laskuttaa noin 22 milj. euroa/v. Nirasin osuus Suomen kehitysyhteistyön konsulttipalveluista eri aloilla on suurempi kuin minkään muun yrityksen. Niras Finlandin vienti maanmittausalalla on noin 2 3 milj. euroa/v. Yhtiö keskittyy alalla erityisesti kehitysmaiden maaseudun maanhallintaan ja katasterihankkeisiin. Blom Kartta Oy (aiemmin FM-Kartta Oy) on osa norjalaista Blomkonsernia. Tuotepäällikkö DI Paavo Uutun mukaan Blom Kartta Oy, jolla on noin 30 työntekijää, toimii sekä Suomessa että konsernin osana Länsi- Euroopan markkinoilla ja Baltiassa. Sen laskutus Suomen ulkopuolelta on noin 0,5 1 milj. euroa/v. Pöyry on maamme suurin konsulttitoimisto. Pöyry Finlandilla oli vuoden 2011 alussa työntekijää. Näistä vain muutama toimii maanmittausalalla. Pöyryn vientilaskutus maanmittausalalla v oli 0,4 milj. euroa. Entinen Maa- ja Vesi Oy sulautui Pöyryyn kauan sitten. DI Jukka Mäkelän mukaan Pöyry käyttää laajalti paikkatietojärjestelmiä, erityisesti 3D-tiedonkeruuta, ja tehtävät ovat usein osa luonnonvarojen, metsien, infran, ympäristön ja teollisuuden hankkeita. FCG Finnish Consulting Group (entiset Suunnittelukeskus Oy, Helsinki Consulting Group ja Efeko Oy) on monialainen konsulttiyhtiö ja yhdyskuntasuunnittelun merkittävin yritys kotimaassa. Fil. tri Mikko Punkarin mukaan yhtiö on vahvasti mukana viennissä, ja sen ympäristöja metsäasiantuntijat käyttävät jatkuvasti paikkatieto-ohjelmia. Yhtiön merkittävimmät paikkatiedon vientihankkeet ovat viime aikoina olleet Keski-Aasiassa. Yhtiön paikkatietoalan vientilaskutus on noin 0,5 milj. euroa/v. WSP-Yhtiöt (mm. entinen Liikennetekniikka) on tällä hetkellä maamme merkittävin yhdyskuntasuunnittelun vientiyhtiö. Tosin koko tuon alan vienti on viime aikoina ollut vain 0,3 milj. euroa/v. AIP-Mittaus Oy toimii talonrakentamisen, saneeraukseen ja kiinteistöjen hallinnan mittauksissa. Yhtiö on suorittanut kansainvälisesti mm. laivanrakennukseen, öljynporauslauttoihin ja paperikoneiden asennukseen liittyviä mittauksia. Sen vienti on noin 0,2 milj. euroa/v. Yhtiön koko henkilömäärä kotimaan toiminta mukaan luettuna on noin 19 henkeä. Maankäyttö

10 FM- International Oy-FINNMAP Yksi maailman onnistuneimpia katasterihankkeita on Maailmanpankin ja Suomen tuella toteutettu Kambodžan maarekisteröinti. Projektin kuluessa maanomistajat tarkistavat, miten heidän maaalueensa on alustavasti kirjattu rekisteriin. lukutaidottomien, kylämaatalouden, slummien, uuskolonialismin, post-sosialismin ja korruption keskellä tapahtuva toiminta ei ole tuttua. Kaikkialla ei ole mahdollista ajatella esim. rajojen tarkkaa mittaamista. Jossakin voi kiinteistön silmämääräisen keskikohdan sijainti ja silmämääräinen pinta-alan arviointi olla rekisteröintiä varten riittävää. Kaskiviljelyä harjoittavassa kylässä ei ehkä ole syytä erottaa erillisiä kiinteistöjä. Kylän rajojen rekisteröinti saattaa riittää. Katasteriasiantuntijalla tulisi olla myös näkemystä maapolitiikan, keinottelun, korruption ja kansalaisdemokratian aloilta Alamme kansainvälisen katasterijuridiikan tunnetuin suomalaisasiantuntija lienee OTT Jukka Pekka Tolvanen. Hänen lisäkseen moni muu suomalainen ei tunne alan kansainvälistä lainsäädäntöä. Alalla on tullut vastaan esim. hieman ylitehokas amerikkalainen professori, jolla on salkkumikrossaan kymmenien maiden lainsäädäntö, toteutusohjeet ja malliasiakirjat, ja jolle uuden maan katasterisäännöstön luonnostelu onnistuu hetkessä vanhalta pohjalta vaikkapa vain maan nimeä vaihtamalla. Kokoomme nähden olemme yksi maailman kilpailukykyisimmistä maista maanmittausalalla. Tämän artikkelin kirjoittaja on monissa maissa tuonut esille kuntien roolin ja kunnallisen maapolitiikan merkitystä. Liian usein paikallishallinnon rooli maapolitiikassa on heikko, ja hankkeita hoidetaan vain keskushallinnon kanssa. Vientiä harjoittavat firmamme kilpailevat keskenään, kohdistavat fokuksensa eri maihin eivätkä juuri tee yhteistyötä. Tämä merkitsee sitä, että alamme vientiresurssit ovat hajallaan. Tarvitaan yhteistyön tehostamista. Kannattaisiko perustaa epävirallinen Vientimittareiden Klubi? Kenen kanssa kilpailemme? Maanmittausalan kansainvälinen kilpailu on viime vuosina johtanut suureneviin globaaleihin yhtymärakenteisiin ja niiden mukana alan tärkeimpien entisten suomalaisfirmojen siirtymiseen ulkomaiseen omistukseen. Maailmalla on kolme alan johtavaa yritysryhmää: norjalaisjohtoinen Blom, hollantilaisjohtoinen Fugro ja japanilaisjohtoinen Pasco. Globalisaatio on ollut välttämätöntä useista eri syistä. Alan huipputekniikka kuten kamerat, plotterit ja lidar-tekniikka on kallista ja vaatii nopeaa uusiutumista. Vauhdissa pysyminen vaatii jatkuvasti investointeja, joihin pienillä firmoilla ei ole varaa. Kansainvälisesti kilpailtavien projektien koko on suurentunut. Se vaatii yhteistyötä ja työnjakoa suuremman konsortion sisällä. Osasyy projektien koon kasvuun on, että paikallisfirmat usein pystyvät hoitamaan alan pienemmät tehtävät. Ruotsin maanmittauslaitoksen omistama Swedesurvey hoiti aiemmin laajalti Ruotsin kehitysapuhankkeita ja keskittyy edelleen niihin. Alan tultua eurooppalaisen kilpailun piiriin Swedesurveyn 10 Maankäyttö

11 asema on vaikeutunut, ja yhtiö on supistanut toimintaansa. Sen liikevaihto vuonna 2010 oli 4,6 miljoonaa euroa. Swedesurvey omistaa osuudet Kreikassa ja Kiinassa toimiviin katasterialan tytäryhtiöihin. Ruotsin maanmittauslaitoksella on monien maiden maanmittauslaitosten kanssa kehitysapurahoitteisia twinninghankkeita. Norjalaiskonserni Blomilla on toimistot tai tytäryhtiöt 13 maassa. Sen yhtiöissä oli v työntekijää ja lisäksi Indonesiassa ja Itä-Euroopassa 570 työntekijää. Sekä Blom-konsernissa että muissakin alan yrityksissä monien eurooppalaisten hankkeiden sisätöitä tehdään Aasiassa. Koko konsernin liikevaihto v oli 79 miljoonaa euroa. Konserni kertoo olevansa Euroopan suurin paikkatiedon tuottajaorganisaatio. Blom on panostanut varsin paljon mm. rakennuskannan 3D-mallintamiseen, piktometriaan, jossa ohjelmistojen käyttöoikeusriidat häiritsevät toimintaa. Arabimarkkinoilla vahvat eurooppalaiset kilpailijamme löytyvät Ranskasta, Saksasta ja Hollannista. Dutch Cadaster edustaa varsin korkeaa osaamista ja Hollannissa koulutetaan laajalti kehitysmaiden asiantuntijoita. Tanskalaisten yksityinen maanmittausala on myös varsin kilpailukykyinen. Keski- ja Etelä-Amerikassa espanjalaiset ovat vahvoja. Halvat intialaisfirmat kilpailevat erityisesti arabimarkkinoilla. Australialaiset kilpailevat Kaakkois-Aasiassa. Yksittäisten asiantuntijoiden tehtäviä Eri YK järjestöt ( FAO, UN-Habitat, UNEP) ja Maailmanpankki tarjoavat alamme asiantuntijoille muutamia tehtäviä. Tosin vain harva suomalainen on ollut näissä tehtävissä äskettäin. Tekn.tri Mika Törhönen on keväällä 2011 siirtynyt FAO:sta Maailmanpankkiin Washingtoniin. Tekn.tri Tuomo Heinonen on siirtynyt FAO:on Roomaan. DI Markku Villikka on jo pitkään toiminut FIG:n toiminnanjohtajana. Eri maiden nuorille asiantuntijoille on tarjolla YK:n järjestöissä muutamia Young Professionals -posteja. Näihin edellytetään loppututkintoa, riittävää kielitaitoa ja alle 32 vuoden ikää. Hakuaika on vuosittain määritelty. Ulkoministeriön kehitysyhteistyöhankkeiden asiantuntijapaikoille edellytetään aika kovaa kokemusta. Hankkeissa on kuitenkin yleensä mukana myös nuoren asiantuntijan paikka, joka ei vaadi laajaa kokemusta. Useita nuoria suomalaismaanmittareita on toiminut näissä tehtävissä. Useita kollegojamme on liikkunut maailmalla myös tavallaan alamme ulkopuolisissa tehtävissä. Yksi on ollut lähettiläänä, toinen kaupallisena sihteerinä ja tämän kirjoittaja edistämässä kunnallishallinnon ja kaupunkikehityksen osaamista. Maanmittarin koulutus on hyvä pohja moniin kansainvälisiin tehtäviin. Maanmittauslaitos ja koulutus viennin tukena Maanmittauslaitoksella on rooli alan viennissä, vaikka sen tehtävät ja organisaatio onkin suunnattu kotimaahan. Laitoksella ei ole omaa rahoitusta vientiin, mutta se palvelee tilanteen ja tarpeen mukaan ulkopuolisista toimeksiannoista. Yli-ins. Pekka Tätilän mukaan pääjohtaja vastaa laitoksen linjauksista kansainvälisissä tehtävissä. Vientipalvelut kuuluvat laitoksen työjärjestyksen mukaan Kehittämiskeskukselle. Maanmittauslaitos on vuosikymmenien kuluessa valmistellut, hallinnoinut tai valvonut useita edellä mainittuja Suomen kehitysyhteistyöhankkeita. Tällä hetkellä laitoksella on sopimus ulkoasiainministeriön Aasian ja Oseanian yksikön kanssa kehitysyhteistyöhankkeiden valvonta- ja asiantuntijatehtävistä. Pari Suomessa erityisesti katasterialalla on liian vähän päteviä ja halukkaita vientieksperttejä. vuotta sitten Maanmittauslaitos kokosi ulkoministeriön käyttöön näyttävän esitteen suomalaisista alan resursseista. Maanmittauslaitos osallistuu aktiivisesti kansainvälisiin konferensseihin ja tuo niistä tietoa kotimaiseen toimintaansa. Tilaisuuksissa tavataan muiden maiden kollegoita, ja tarpeita yhteistyölle voi ilmetä. Laitoksessa käy usein ulkomaisia vieraita perehtymässä suomalaiseen alan hallintoon ja toimintaan. Laitos suhtautuu myönteisesti henkilökuntansa virkavapausanomuksiin kehitysyhteistyöhön osallistumiseksi. Laitos voisi ehkä vielä vahvistaa rooliaan kumppanina maanmittauslaitosten kehittämiselle kehitysmaissa. Tarvetta on monessakin maassa. Twinning-toiminnalle on useita rahoituslähteitä. Aalto-yliopiston nettisivut kertovat, että kiinteistötekniikan alalla tutkimustoiminta on viime aikoina suuntautunut erityisesti kehitysmaiden ja Itä-Euroopan maareformien ja kiinteistöjärjestelmien kehittämiseen. Kiinteistötekniikan professori Arvo Vitikainen kertoo, että Maanmittaustieteiden laitos on toteuttanut EU:n Tempus-ohjelman rahoituksella useita hankkeita ulkomaisten yliopistojen maanmittausalan opetuksen tukemiseksi. Niissä on osin yhdessä ruotsalaisten kanssa mm. suunniteltu opetusta sekä harjoitettu niin opettajien kuin opiskelijoiden vaihtoa. Yhteistyötä on ollut mm. Makedonian, Serbian, Ukrainan, Uzbekistanin ja Valko-Venäjän suuntiin ja Etiopia on alkamassa. Aalto-yliopistossa on tehty alan vientiin liittyen ainakin kaksi väitöskirjaa (Heinonen, Törhönen) ja viitisen diplomityötä. Myös ammattikorkeakoulujen alan opetuksessa vienti on hieman ollut esillä. Alamme oppilaitoksissa kannattaisi ehkä vielä keskustella vientikoulutuksen tehostamisesta. Ruotsin SIDA:ssa aikanaan sovellettu käytäntö, jossa SIDA rahoitti kehitysyhteistyöhön liittyviä opinnäytteitä ja tutkimusta ansaitsisi keskustelua Suomen ulkoasiainministeriössä. Kehityssuuntia Sen lisäksi, että alan yritykset ovat Suomessa siirtyneet pitkälti ulkomaiseen omistukseen ja ketjuuntuneet osiksi isompia kansainvälisiä yritysryhmiä, on alalla nähtävissä useita muitakin kehityssuuntia. Takavuosina alan suomalaisfirmat tekivät kansainväliset hankkeensa pääosin itse ja suomalaistyövoimalla. Suomalainen ja muukin eurooppalainen työ on nyt varsin kallista. Kenttä- ja stereotyöt on syytä usein teettää joko kohdemaiden omalla tai muiden halvempien maiden työntekijöillä. Tämä voi sisältää myös alihankintamenettelyjä. Lisäksi on usein tavoitteena kohdemaan osaamisen vahvistaminen. Suomalaisten osuudeksi hankkeissa jäävät usein vain management, koulutus ja asiantuntijatehtävät. Näin alamme vienti on jo muuttunut työn viennistä asiantuntemuksen vienniksi. Maankäyttö

Suomalaista paikkatieto-osaamista Laosissa

Suomalaista paikkatieto-osaamista Laosissa M a a n m i t ta r i t m a a i l m a l l a Auringonlasku Laosissa. Suomalaista paikkatieto-osaamista Laosissa Kari Suominen ja Sami Jänne Kuvat: Kari Suominen ja Lauri Pynnönen Suomen rahoittamasta hankkeesta

Lisätiedot

Maanmittausalan vientinäkymät

Maanmittausalan vientinäkymät M a a n m i t ta r i t m a a i l m a l l a Timo Linkola Maanmittausala on nyt vahvemmin mukana Suomen kehitysyhteistyössä kuin koskaan aiemmin. Suomi on tukenut Sansibarin maahallintoa vuodesta 1989 alkaen.

Lisätiedot

Suomen Metsäosaamisen Vientiseminaari: Kokemuksia ja ajatuksia metsäosaamisen viennin haasteista

Suomen Metsäosaamisen Vientiseminaari: Kokemuksia ja ajatuksia metsäosaamisen viennin haasteista Suomen Metsäosaamisen Vientiseminaari: Kokemuksia ja ajatuksia metsäosaamisen viennin haasteista 17.06 2010 Tapani Oksanen, Indufor Oy Muutama sana Induforista Riippumaton metsäalan neuvonantajaorganisaatio,

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön

Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön Suomen Kartografinen Seura Kevätseminaari Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön 29.3.2012 Antti Vertanen Maa- ja metsätalousministeriö 2001-2010 strategia

Lisätiedot

Team Finland. Pia Salokoski. EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari 2.10.2015

Team Finland. Pia Salokoski. EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari 2.10.2015 Team Finland Pia Salokoski EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari 2.10.2015 Team Finland Tavoitteena pk-yritysten viennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä. Kuinka mahdollistamme

Lisätiedot

KRYSP-seminaari 24.11.2011 MML:n maastotietokannan ylläpito

KRYSP-seminaari 24.11.2011 MML:n maastotietokannan ylläpito KRYSP-seminaari 24.11.2011 MML:n maastotietokannan ylläpito Jurkka Tuokko Maanmittauslaitos Maastotietokanta Maanmittauslaitoksen ylläpitämä valtakunnallinen paikkatietoaineisto, joka sisältää tietoja

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

BEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto

BEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto BEAM-ohjelma KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto 2 Tarve Suomen talouden elinehto on elinkeinoelämän uudistuminen ja kasvaminen. Suomalaisilla yrityksillä

Lisätiedot

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi KHT Antti Ollikainen 23.9.2010 Johdanto: miksi yrityksen pitäisi kasvaa? Suuremmalla yrityksellä on helpompaa esimerkiksi näistä

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Hyvä suunnittelu kannattaa aina. Siitä syntyy rakennuksesi käytettävyys, turvallisuus ja arvo, olipa kohde minkä kokoinen

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin 25.9.2013 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena lisätä suomalaisten

Lisätiedot

Tampereen seudun mittauspäivät. Pasi Puttonen Etelä Savon ammattiopisto

Tampereen seudun mittauspäivät. Pasi Puttonen Etelä Savon ammattiopisto Tampereen seudun mittauspäivät Pasi Puttonen Etelä Savon ammattiopisto Mitä kartoittajan tulee osata? Miksi tehdään tarkkavaaituksia? Mitä eroa on painokairauksella ja tärykairauksella? Mikä on ortokuva?

Lisätiedot

Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen

Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen Access via Finland reittimarkkinointikampanjan tuloksia Teija Suoknuuti/NELI ELLO loppuseminaari 15.3.2012 Kotka 7.4.2010 Tausta ja tavoitteet Logistiikkasektori

Lisätiedot

ETRS89- kiintopisteistön nykyisyys ja tulevaisuus. Jyrki Puupponen Kartastoinsinööri Etelä-Suomen maanmittaustoimisto

ETRS89- kiintopisteistön nykyisyys ja tulevaisuus. Jyrki Puupponen Kartastoinsinööri Etelä-Suomen maanmittaustoimisto ETRS89- kiintopisteistön nykyisyys ja tulevaisuus Jyrki Puupponen Kartastoinsinööri Etelä-Suomen maanmittaustoimisto Valtakunnalliset kolmiomittaukset alkavat. Helsingin järjestelmä (vanha valtion järjestelmä)

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

Kokemuksia paikkatietotaitojen verkko-opetuksesta

Kokemuksia paikkatietotaitojen verkko-opetuksesta Kokemuksia paikkatietotaitojen verkko-opetuksesta PaikkaOppi -hanke 2008-2012 Lounaispaikan Paikkatietopäivä 20.9.2012 Juha Riihelä Turun yliopisto PaikkaOppi pähkinänkuoressa Pilottihanke, jossa kehitettiin

Lisätiedot

FCG GRANT ADVISORS. Osaajia EU rahoituksen hakemiseen ja hyödyntämiseen

FCG GRANT ADVISORS. Osaajia EU rahoituksen hakemiseen ja hyödyntämiseen FCG GRANT ADVISORS Osaajia EU rahoituksen hakemiseen ja hyödyntämiseen Osaamista tarvitaan nyt jos koskaan EU ohjelmakaudella 2014 2020 suomalaisilla on kansallisella tasolla käytössä aiempaa vähemmän

Lisätiedot

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Liite 5 Kesko Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen pöytäkirjaan 1/2015 Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Keskeiset tapahtumat 2014 Kannattavuus pysyi vahvalla tasolla Ruokakaupassa

Lisätiedot

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA 2.4.2011 Petteri Pihlajamäki Executive Vice President, Pöyry Management Consulting Oy Esityksen

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

FINAS päivä Organisaation kasvun strategisen suunnittelun ja toteutuksen haasteet. FINAS-päivä Jukka Verho

FINAS päivä Organisaation kasvun strategisen suunnittelun ja toteutuksen haasteet. FINAS-päivä Jukka Verho FINAS päivä Organisaation kasvun strategisen suunnittelun ja toteutuksen haasteet FINAS-päivä Jukka Verho Inspectan kasvu pienestä kansallisesta tarkastuslaitoksesta kansainväliseksi TIC toimijaksi 1995

Lisätiedot

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5

Lisätiedot

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Voidaanko brändeillä vaikuttaa? Maaliskuu 2006 Professori Helsingin yliopisto Psykologian laitos gote.nyman@helsinki.fi Mistä tiedämme.? Miten voimme toimia.? Kenelle

Lisätiedot

ITS Finland esiselvitys

ITS Finland esiselvitys ITS Finland esiselvitys Raine Hautala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Liikenne- ja viestintäministeriö VTT Jussa Consulting Traficon Oy SysOpen Oyj Raine Hautala # 1 Taustaa Liikennetelematiikan merkitys

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin. Verkoilla maailmalle

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin. Verkoilla maailmalle Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Verkoilla maailmalle 12.6.2013 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena

Lisätiedot

Maanmittauspäivät 2014 Seinäjoki

Maanmittauspäivät 2014 Seinäjoki Maanmittauspäivät 2014 Seinäjoki Parempaa tarkkuutta satelliittimittauksille EUREF/N2000 - järjestelmissä Ympäristösi parhaat tekijät 2 EUREF koordinaattijärjestelmän käyttöön otto on Suomessa sujunut

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 3-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 3 / 2014 Maajohtaja Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 Maailmantalouden

Lisätiedot

9.12.2011. www.kepa.fi

9.12.2011. www.kepa.fi 9.12.2011 www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö. Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää tai niitä seuraavaa järjestöä.

Lisätiedot

Harmonisoidun KuntaGML:n toteuttaminen kuntien tietojärjestelmiin - Kuntien Paikkatietopalvelun rajapintahanke

Harmonisoidun KuntaGML:n toteuttaminen kuntien tietojärjestelmiin - Kuntien Paikkatietopalvelun rajapintahanke HANKE-ESITTELY Toukokuu 2006 Harmonisoidun KuntaGML:n toteuttaminen kuntien tietojärjestelmiin - Kuntien Paikkatietopalvelun rajapintahanke Pasi Lappalainen, Suunnittelukeskus Oy HALLITUS FCG Finnish Consulting

Lisätiedot

RUOKATURVALLISUUSRATKAISUT Viennin vauhdittajina. Jukka Lähteenkorva 8.9.2014

RUOKATURVALLISUUSRATKAISUT Viennin vauhdittajina. Jukka Lähteenkorva 8.9.2014 RUOKATURVALLISUUSRATKAISUT Viennin vauhdittajina Jukka Lähteenkorva 8.9.2014 HANKKEEN TAVOITTEET Tavoitteena on avata markkinoita innovatiivisille ratkaisuille ja yhteistoimintamalleille, joilla yritykset

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin strateginen ohjelma CSO:n strategisia avainteemoja ovat: 1. Strateginen

Lisätiedot

Arvoisa vastaaja. Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan!

Arvoisa vastaaja. Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan! Arvoisa vastaaja Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan! 1) Tämä on vapaaehtoistoiminnan paikalliseen infrastruktuuriin liittyvä kartoitus, joka toteutetaan joulutammikuun

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2020 Kehitysyhteistyötutkimus 2000 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Aldata Solution Oyj. Yhtiökokous 15.4.2004

Aldata Solution Oyj. Yhtiökokous 15.4.2004 Aldata Solution Oyj Yhtiökokous 15.4.2004 Matti Hietala, toimitusjohtaja Aldata Solution Oyj lyhyesti Perustettu 1988 Toimiala Aldata kehittää, markkinoi ja asentaa integroituja kaupan ohjelmistoratkaisuja.

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Brändituotteella uusille markkinoille 26.9.2011 1

Brändituotteella uusille markkinoille 26.9.2011 1 Brändituotteella uusille markkinoille 26.9.2011 1 Abloy Oy Abloy Oy on johtavia lukko- ja rakennushelavalmistajia ja sähköisen lukitusteknologian edelläkävijä. Abloy Oy kuuluu maailman johtavaan ASSA ABLOY

Lisätiedot

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja Boliden Kokkola vastuullinen sinkintuottaja Sinkkiteknologian edelläkävijä Luotettavaa laatua Boliden Kokkola on yksi maailman suurimmista sinkkitehtaista. Tehtaan päätuotteet ovat puhdas sinkki ja siitä

Lisätiedot

Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011

Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011 16.11.2011 Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011 Suomalaiset aikovat sijoittaa muita pohjoismaalaisia innokkaammin tulevina kuukausina finanssikriisistä huolimatta, käy ilmi Danske Invest

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

KIINTOPISTEMITTAUKSET MML:ssa

KIINTOPISTEMITTAUKSET MML:ssa KIINTOPISTEMITTAUKSET MML:ssa ESITYKSEN SISÄLTÖ: Koordinaattijärjestelmän uudistus (EUREF-FIN) Korkeusjärjestelmän uudistus (N2000) MML:n tasokiintopistemittaukset MML:n korkeuskiintopistemittaukset Mittaukset

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus 21.11.2012 Paukkuja uuden kasvun aikaansaamiseksi uusien kasvuyritysten

Lisätiedot

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.04.09 2 LIIKEIDEA Iivari Mononen -konserni valmistaa ja myy infrastruktuurin rakentamisessa tarvittavia korkean

Lisätiedot

Bioenergia ry Bioenergian puolesta

Bioenergia ry Bioenergian puolesta Bioenergia ry Bioenergian puolesta Bioenergia ry Bioenergian puolesta! Bioenergia-ala on yksi maailman nopeimmin kasvavista ja kehittyvistä teollisuuden aloista. Suomi on edelläkävijä. Polttoaineen ja

Lisätiedot

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva 1.1 Tämä on STT-Lehtikuva STT-Lehtikuva on Suomen johtava, kansallinen uutis- ja kuvatoimisto. Uutispalveluiden lisäksi STT tuottaa muita palveluita medialle ja viestintäpalveluita johtaville yrityksille,

Lisätiedot

neuvontapalveluja ja liikekumppanuustukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin

neuvontapalveluja ja liikekumppanuustukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin neuvontapalveluja ja liikekumppanuustukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Liikekumppanuusohjelma Finnpartnership Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima. Tavoitteena lisätä suomalaisten

Lisätiedot

Bitcompin kesäseminaari 4.6.2015

Bitcompin kesäseminaari 4.6.2015 Bitcompin kesäseminaari 4.6.2015 Aikataulu ja esiintyjät Bitcompin Kesäseminaari 4.6.2015 klo 12:30-16:30 Tunnelmallinen ja upea vanhan viilatehtaan pääsali Vantaanjoen kulttuurihistoriallisessa miljöössä:

Lisätiedot

Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut?

Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut? Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut? FinSolar seminaari: Aurinkoenergian kotimarkkinat kasvuun 13.11.2014 Juha Ollikainen / GreenStream Network Oyj GreenStream lyhyesti Energiatehokkuushankkeiden

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin 20.9.2011 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena lisätä suomalaisten

Lisätiedot

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille www.kehys.fi EU:n budjetti 2007-2013 Viisi päälohkoa: Yhteensä 974,7 miljardia 1. Kestävä kasvu 433,0 miljardia 2. Luonnonvarojen kestävä kehitys ja suojelu

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Finnish Water Forum Vettä ja kestävää kehitystä. Markus Tuukkanen Vesipäivän seminaari 19.3.2015

Finnish Water Forum Vettä ja kestävää kehitystä. Markus Tuukkanen Vesipäivän seminaari 19.3.2015 Finnish Water Forum Vettä ja kestävää kehitystä Markus Tuukkanen Vesipäivän seminaari 19.3.2015 Suomen vesifoorumi ry (FWF) perustamisesta nykyhetkeen Tausta Kasvavat globaalit vesihaasteet Suomalaisen

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys

Yhteiskunnallinen yritys Yhteiskunnallinen yritys Mahdollistava ohjelmapolitiikka ja innovatiiviset käytännöt - Ison-Britannian kokemukset 13.5.2011 Oulu Anne Bland Social Business International Oy 1 Globaali liike 2 Britannian

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät 2016. Alueraportti, Pirkanmaa

Pk-yritysbarometri, kevät 2016. Alueraportti, Pirkanmaa Pk-yritysbarometri, kevät 016 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 7 9 Rakentaminen Kauppa 1 1 1 16 Palvelut 60 61 Muut 1 1 0 0 30 40 0 60 70 : Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Kartoituksen tausta ja tavoitteet TäsmäProto-projektin uusiutuvan energian toimialan osaamis-

Lisätiedot

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus AALTO PK-JOKO 79 Uuden sukupolven johtamisvalmennus Kenelle PK-JOKO soveltuu? Pienten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajille nykyisille ja tuleville avainhenkilöille tulosyksiköiden johdolle Joilla

Lisätiedot

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä 2013 ensimmäistä kertaa kouluille suunnatun

Lisätiedot

SOVELLUSALUEEN KUVAUS

SOVELLUSALUEEN KUVAUS Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu SOVELLUSALUEEN KUVAUS LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti Versio: 2.1 Tila: hyväksytty Päivämäärä: 12.12.2000

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Infrastruktuuritarpeet energia-alalla Riitta Kyrki-Rajamäki Lappeenrannan teknillinen yliopisto

Infrastruktuuritarpeet energia-alalla Riitta Kyrki-Rajamäki Lappeenrannan teknillinen yliopisto Infrastruktuuritarpeet energia-alalla Riitta Kyrki-Rajamäki Lappeenrannan teknillinen yliopisto Tutkimusinfrastruktuurin nykytila ja tulevaisuus Helsinki 2.10.2013 Energia yksi ihmiskunnan suurista haasteista

Lisätiedot

Palveluportaali Aila

Palveluportaali Aila Palveluportaali Aila Aineistokatalogi-tilaisuus, Kansallinen rekisteri- ja mikroaineistojen tutkijapalvelu (FMAS) -hanke 28.10.2014 Hannele Keckman-Koivuniemi Tietopalveluasiantuntija hannele.keckman-koivuniemi@uta.fi

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus vastaa kansainvälistymishaasteisiin

Pirkanmaan ELY-keskus vastaa kansainvälistymishaasteisiin Pirkanmaan ELY-keskus vastaa kansainvälistymishaasteisiin Tiina Ropo Kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus, Tiina Ropo, Innovaatiot ja Kansainvälistyvä liiketoiminta / Osaamisesta Kasvua

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 1-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 1 / 2014 Timo Vuori, maajohtaja, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 World Economic

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Hankerahoitusta yrityksille kehitysmaissa ja Venäjällä

Hankerahoitusta yrityksille kehitysmaissa ja Venäjällä Hankerahoitusta yrityksille kehitysmaissa ja Venäjällä Asiantunteva kumppani yritysten kehitysmaahankkeisiin Finnfund on suomalainen kehitysrahoitusyhtiö, joka tarjoaa pitkäaikaisia investointilainoja

Lisätiedot

Viennin rahoituksen kehittäminen vesialan kannalta

Viennin rahoituksen kehittäminen vesialan kannalta Viennin rahoituksen kehittäminen vesialan kannalta Matti Leppäniemi Econet Oy, toimitusjohtaja Finnish Water Forum, hallituksen jäsen 1 Alkuvaiheen rahoituksella mukaan hankkeisiin Finnish Water Forumin,

Lisätiedot

MIKSI MAANTIEKULJETUKSET OVAT KILPAILUKYKYISIÄ?

MIKSI MAANTIEKULJETUKSET OVAT KILPAILUKYKYISIÄ? MIKSI MAANTIEKULJETUKSET OVAT KILPAILUKYKYISIÄ? Luosto Classic Business Forum LIIKENNE JA LOGISTIIKKA Sodankylä 7.8.2015 Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Sakari Backlund SKAL ja maanteiden tavaraliikenne

Lisätiedot

VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu

VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu Suomen Ympäristökasvatuksen Seura ry Aino Alasentie ECO SCHOOLS OHJELMA Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco Schools ohjelmaa Eco Schools

Lisätiedot

Reo Virtanen RAT7SN4

Reo Virtanen RAT7SN4 Reo Virtanen RAT7SN4 Kohdemaa: Norja Kaupunki: Hammerfest Yritys/Firma: Hammerfest eiendom KF Muodollinen päämies on kuningas Harald V Asukasluku 4 785 000 asukasta Pääkaupunki, Oslo Rahayksikkö, kruunu

Lisätiedot

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Tapio Karvonen 7.6.2012 Itämeri-foorumi 0 Sisältö Laivanrakennuksen tila maailmalla Trendit Itämeren alueen maiden meriteollisuuden

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

KARJALAN TASAVALTA BISNESFOKUKSESSA

KARJALAN TASAVALTA BISNESFOKUKSESSA KARJALAN TASAVALTA BISNESFOKUKSESSA Venäjän-kaupan huippuseminaari Lahdessa 3.10.2013 Markinvest Oy, Karjalankatu 35A 15150 LAHTI 03 752 1810 www.markinvest.fi Tehdään oikeita asioita oikein. Asiakkaistamme

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Suvi Lähdevuori 3.6.2015 Finnpartnership tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena lisätä suomalaisten ja

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

Osaamispassi ja erityisosaamistietokanta tulevaisuuden osaajille

Osaamispassi ja erityisosaamistietokanta tulevaisuuden osaajille Osaamispassi ja erityisosaamistietokanta tulevaisuuden osaajille Futurex -seminaari Korkeakoulujen täydennyskoulutusten laatu Helsinki 6.3.2013 Anne-Maritta Tervakari Intelligent Information Systems Laboratory

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4. Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä

Lisätiedot

Materiaali sisältää Powerpoint-diojen selitykset ja oppilaille monistettavia tehtäviä.

Materiaali sisältää Powerpoint-diojen selitykset ja oppilaille monistettavia tehtäviä. DENNIKSEN tarina - opettajan materiaali Opettaja, tämä materiaali on suunniteltu avuksesi. Voit hyödyntää materiaalia joko kokonaan tai osittain. Materiaali soveltuu käytettäväksi sekä luokkatilassa että

Lisätiedot

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Viime aikoina tapahtunutta Hallitus linjasi loppukeväästä Teollisuuspolitiikasta sekä kasvun kärjistä Kasvun

Lisätiedot

Markkinavuoropuhelu cleantech-hankintojen vauhdittajana Motivan neuvontapalvelu

Markkinavuoropuhelu cleantech-hankintojen vauhdittajana Motivan neuvontapalvelu Markkinavuoropuhelu cleantech-hankintojen vauhdittajana Motivan neuvontapalvelu Julkiset hankinnat Cleantech-innovaatioiden edistäjinä seminaari 2.12.2009 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Esityksen sisältö

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

Seve Ehituse AS esittely ja referensseja

Seve Ehituse AS esittely ja referensseja , 12915 Tallinna, Viro Y-tunnus 2252355-8 11.01.13 Helsingin Kaupunki Talous- ja suunnittelukeskus / Kehittämisosasto Aleksanterinkatu 24 (PL 20) 00099 Helsingin Kaupunki 1. Hakijan tiedot esittely ja

Lisätiedot

Kuntainfran palveluiden. organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat. organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat

Kuntainfran palveluiden. organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat. organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat Kuntainfran palveluiden organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat Kuntainfran palveluiden organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat Mikko Belov, Projekti-insinööri Sisältö Kuntien kadunpidon

Lisätiedot

Sähköisen julkaisemisen palvelut TSV:llä nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Lilja 28.9.2015

Sähköisen julkaisemisen palvelut TSV:llä nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Lilja 28.9.2015 Sähköisen julkaisemisen palvelut TSV:llä nyt ja tulevaisuudessa Johanna Lilja 28.9.2015 Sähköisten julkaisupalvelujen historiaa TSV:llä Elektra-yhteistyö 1997 alkaen 2014: 32 lehteä OJS-julkaisualustan

Lisätiedot