Paikkatiedon visualisoinnista Maankäytön strateginen suunnittelu Maanmittausalan vienti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Paikkatiedon visualisoinnista Maankäytön strateginen suunnittelu Maanmittausalan vienti"

Transkriptio

1 4/2011 Paikkatiedon visualisoinnista Maankäytön strateginen suunnittelu Maanmittausalan vienti Kaunispään kolmiomittaustorni ja Struve-ketjun jäljillä Lapissa Array algebran ihmeet Yrjö Maunu Sprengtporten Savon kartoittaja Taksa-ajan tarina osa 3 Vientihankkeet Laosissa

2 Rakennustyöt ovat jo hyvässä vauhdissa. Kysy lisätietoja (09) Suomen uusin & nykyaikaisin RTK-tukiasemaverkko: Top Line Lower Line Lower Line Leica Geosystems rakentaa koko Suomen kattavaa tiheää RTK-tukiasemaverkkoa, joka koostuu nykyaikaisista GNSSsensoreista jotka tukevat tulossa olevia GPS L5:n, Galileon ja Compassin uudistuksia sekä Leica Spider RTK-ohjelmistosta. Kaikki GPS/GNSS-käyttäjät vastaanottimesta riippumatta voivat ottaa SmartNet-verkon käyttöönsä. Vuosikymmenen merkittävin RTK-tukiasemaverkko SmartNet kattaa koko Suomen vuoden 2011 aikana. Tervetuloa verkon käyttäjäksi! Leica SmartNet etuja: Säästöä! Huomattavasti edullisempi kuin VRS-verkko nyt Yhteensopiva kaikkien vastaanottimien kanssa Uusin tekniikka = parempi suorituskyky Tiheämpi verkko = yhdenmukaisemmat tulokset Ei tarvitse hankkia tai pystyttää tukiasemaa itse RTCM Master Auxiliary -konsepti on kansainvälinen ja tunnustettu verkko-rtk-standardi Cm-tarkkuus säilyy pidemmilläkin etäisyyksillä RTK-korjausten parempi luotettavuus Useita erilaisia lisenssejä eri tarpeisiin Leica GNSS Spider Korjaukset reaaliajassa RTK MAX, i-max, VRS, FKP, Lähin DGPS/DGNSS verkko-rtcm 1, 2 tai 9, 2 Leica SpiderWeb Jälkilaskentaan RINEX ja Virtual RINEX -lataukset Leica GeoOfficeen integroitu laskentapalvelu Verkkomonitorointi integroituna GNSS QC:hen Käyttökohteita mm. maanmittaus, insinöörimittaus, rakentaminen, koneohjaus, maatalous, GIS & omaisuuden ylläpito... Tutustu miten verkko on jo käytössä Euroopassa: Leica Geosystems Oy Sinikalliontie 3 A, Espoo, (09)

3 s i s ä l t ö 4/ Pekka Lehtonen (pääkirjoitus) Maankäyttöä neljällä vuosikymmenellä 7 Timo Linkola MAANMITTAUSALAN VIENTINÄKYMÄT 13 Kari Suominen ja Sami Jänne Suomalaista paikkatieto-osaamista Laosissa 18 Paula Ahonen-Rainio Kartan viesti perille kunnon suunnittelulla 21 Tapio Toropainen Maankäytön strateginen suunnittelu 24 Irmeli Wahlgren ja Maija-Liisa Seppälä Struven jäljillä vaeltaen Stuorrahanoaiville 29 Markku Poutanen, Jouni Keskinarkaus ja Pekka Tätilä Kaunispään kolmiomittaustorni 34 Pekka Lehtonen (haastattelu) Urho Rauhala tuntee array algebran 37 Erkki-Sakari Harju Göran Magnus Sprengtporten Savon omapäinen kartoit ta ja 41 Raimo Koivistoinen Tarinaa taksa-ajasta Osa 3 46 MAANMITTAUSTA TALLENTAMASSA 47 VETURIMIES 49 UUSIA SÄÄDÖKSIÄ 51 Matti Holopainen Maanmit tausalan koulutus ja t yöelämän tarpeet kohtaavatko NE arjessa? 52 UUTISIA 63 HÄRKÄÄ SARVISTA 66 RESUME 68 PALVELUHAKEMISTO T I M O L I N KO L A S. 7 Paraik aa on menossa maailman tähän asti mittavin k atasterikehitys. VETURIMIES S. 47 Mieleen vaikuttaminen on yllättävän helppoa. MAT TI HOLOPAINEN S. 51 Kohtaavatko koulutus ja tarpeet arjessa? RAIMO KOIVISTOINEN S. 63 Kuntauudistus muistuttaa oloja Libyassa, jossa heimoilla on ollut perinteisesti suuri merkitys. Kustanta jat: Suomen Maanmittausinsinöörien Liitto MIL, Maanmittausalan ammattikorkea koulu- ja opistoteknisten liitto MAKLI ry, Suomen Kartoittajayhdistys SKY Päätoimittaja: Pekka Lehtonen, sähköposti: paatoimittaja maankaytto.fi, puh Kansi: Rovaniemen ammattikorkeakoulun opiskelijat Eveliina Ylitalo ja Jussi Syväjärvi harjoituksessa v Rovaniemen ammattikorkeakoulu.

4 Aikaa varautua. Aikaa pelastaa. Paikkatiedolla on merkitystä. Paikkatieto on entistä merkittävämpi osa päivittäisiä palveluitamme. Oikea tieto sijainnista parantaa resurssien ohjausta, kertoo tuotantoketjun tilannekuvan ja auttaa ostopotentiaalin tunnistamisessa. Paikkatiedolla on arvoa eri toimialojen palveluille. Logican ratkaisut kattavat mm. kartta- ja paikkatietopalvelut, julkisen liikenteen palvelut, yleisen turvallisuuden ratkaisuja ja kuntien paikkatietoratkaisuja. Laajan kartta-aineistotarjontamme, kuten suorakäyttö-, rasteri- ja vektoriaineistot, saa käyttöön aineistoina tai palveluna. Lisätietoja:

5 E nsimmäisen pääkirjoitukseni kirjoitin numeroon 1/1983. Tämä on P Ä Ä K I R J O I T U S Maankäyttöä neljällä vuosikymmenellä viimeinen. Tähän väliin on toimitusvuosia kertynyt noin 20, mutta neljältä vuosikymmeneltä. Legendaarinen Gunnar Balle toimitti Norjan Kart og Plania 34 vuotta 74-vuotiaaksi ja Kay Arne Lauritsen Tanskan Landinspektøren-lehteä 19 vuotta 79-vuotiaaksi. Toimittamisesta näyttää tulevan helposti osa elämää. Kun lopetin ensimmäisen toimittajarupeamani vuonna 1989, silloinen MIL:n toiminnanjohtaja ja aiempi työtoverini Sten Öhman kehui kohteliaasti MIL:n 100-vuotisjulkaisussa lehteä, toimitustyötä ja toimittajien uhrimieltä ja totesi kohdaltani tehtävän jäävän nyt nuoremmalle. Sten kirjoitti tämän siis vuonna 1989! Uusi toimittajajaksoni alkoi vuonna Nyt vuonna 2011 tuntuu, että Stenin teksti on ajatonta. Numero 1/1983 oli 60-sivuinen, mustavalkoinen. Turpeisen Raimo oli hankkinut siihen kiitettävästi mainoksia. Kannessa käytettiin ensimmäisen kerran lisäväriä. Kuvat olivat negatiivifilmille näpsäistyjä mustavalkoisia paperikuvia, jotka semmoisenaan lähetettiin kirjapainoon. Nykyinen lehti on painettu jo vuosia monivärisenä, laajuus yleensä sivua luvulla käytettiin kirjoituskonetta ja kirjepostia. Tekstit lähetettiin liuskoina ladottavaksi. Ladotut vedokset postitettiin kirjoittajille oikoluettavaksi ja toisilla kappaleilla Tiaisen Hannu alkoi tehdä taittoa. Taittajan välineinä olivat sakset, lyijykynä ja paperiliima, joilla tekstiliuskat liimattiin ja kuvien paikat piirrettiin taittomalliin painossa tapahtuvaa asemointia varten. Painosta tuli vedos tarkastettavaksi. Painomenetelmänä oli juuri edellisen päätoimittajan, Jürgen Grönforsin, aikana otettu käyttöön offset kohopainon sijaan. Näin aikaisemmin kalliit kuvat eivät enää kurittaneet taloutta samassa määrin. Lehden vuosikerroista koottiin muutama nidottu kirja, jollaisia on nähtävänä esimerkiksi Aalto-yliopiston Maanmittaustieteiden laitoksen kirjastossa. Jürgenin kaudella syntyi myös Maankäyttö entisen Maanmittausinsinöörin sijaan, kun kustannuspohjaa laajennettiin Lehden toimittamisen suunnaksi on valittu ammatillinen yleisluettavuus. Maanmittariidentiteetin ylläpito on lehden keskeinen tehtävä. nykyiseen kolmeen ammattijärjestöön. Näiden edeltäjä, Suomen Maanmittariyhdistyksen Aikakauskirja, on muuten Suomen vanhin tekninen aikakauslehti, perustettu v. 1892! Toimituskauteni hauskimpana juttuna pidän numerossa 3/1987 julkaistua Heikki Hakkilan muistelusta hänen auskultanttiajaltaan Maanmittaushallituksessa Kirkkokadulla. Sillä hauskuutettiin uudelleen numerossa 3/2008. Koskettavinta oli Konginkankaan bussiturma, jossa muiden nuorten ohella menehtyi pylkönmäkeläinen teekkarineito poikaystävineen. Lehteen tuli spontaanisti kaksi muistokirjoitusta: toinen työpaikalta ympäristöhallinnosta ja toinen opiskelijakavereilta se oli runo. Vaikeatajuisin mutta kuitenkin kiehtova on tässä numerossa juttu, joka käsittelee hämmästyttävän kansainvälisen uran tehneen Urho Rauhalan ajatuksia. Nykyään kirjoittaminen on teknisesti vaivatonta. Kirjeenvaihto sujuu sähköpostilla. Jaana Jäntti ja Arto Tenkanen käyttävät erikoisohjelmistoja taittoon ja kuvien käsittelyyn, ja taittoversio tulee nettiin sekä toimituksen että kirjoittajien tarkastettavaksi. Digitaalisia kuvia voi valikoida, käsitellä ja kuvata rajattomasti. Lehti arkistoidaan kaikkien ulottuville Internetiin, jossa on myös välineet artikkelihakuun. Ammattijärjestöihin kuuluminen oli 1980-luvulla jotensakin selvyys. Nyt yhdistykset joutuvat ponnistelemaan jäsenkuntansa säilyttämiseksi ja uusien jäsenten hankkimiseksi. Lehteä on pidetty tutkimusten mukaan tärkeänä jäsenetuna tuolloin ja nyt. Neljä vuosikymmentä sitten työskenneltiin lähinnä kiinteistö- tai karttapuolella, yhdyskuntasuunnittelijoina tai kiinteistöarvioijina. Nykyisin hakeudutaan entistä monilukuisempiin tehtäviin erilaisilla koulutuspohjilla. Maanmittausalan rajat ovat laajentuneet ja hämärtyneet ja tieto syventynyt. Tänään ammattilehden on vaikea palvella lukijoitaan laajasti oman erityisosaamisen kartuttamiseksi. Siihen on lukuisasti yritys- ja sektorilehtiä ja kohdennettua koulutusta. Niinpä lehden suunnaksi on hallituksessa valittu ammatillinen yleisluettavuus. Tieteellisiä Maankäyttö

6 artikkeleja varten Suomessa on kaksikin erillistä julkaisua, joten yleisluettavuuden valitseminen on luontevaa. Kustantajajärjestöjen tavoitteissa korostetaan toimimista alan sisäisenä tiedotus- ja keskustelufoorumina julkaisemalla mm. eri sektoreiden artikkeleita, haastatteluja, uutisia jne. Sijansa kuuluu myös mielipidekirjoituksille, kolumneille ja pakinoille ja myös maanmittauksen historialle. Niillä kaikilla on ammatti-identiteettiä kokoava merkitys. Selkeän ammattiryhmän yhteisin tavoittein on mahdollista vaikuttaa esimerkiksi alan koulutukseen, jotta se tehokkaammin palvelisi yhteiskunnan tarpeita. Vaikka mielipidekirjoittaminen omassa lehdessä on jotensakin vilkasta, olemme laajempaan julkiseen keskusteluun osallistujina, harvoin poikkeuksin, pidättyväisiä. Yhteiskunnallisesti merkittävistä aiheista ei olisi pulaa. Esimerkiksi poliitikkojen yksiselitteisesti aiheuttama tonttipula vaatisi jatkuvaa kritiikkiä ja rautalangasta vääntämistä. Suomalainen maankäyttö ja kiinteistörakenne toimivat kovin eri lailla kuin muualla läntisessä Euroopassa. Suomessa yhdyskunta- ja kiinteistörakenteet ovat pitkälti tehottomia ja pirstoutuneita. Ne ovat syntyneet maanomistamisen ehdoilla. Tämä ei ole oikeudenmukaista eikä vastaa kiristyvän talouden ja kestävän kehityksen tarpeisiin. Syntyy kuva, että paikkatiedon hallinta riittäisi maanmittausalan missioksi. Arvelen vielä tulevan ohraleivän ottavan päivän, jolloin kysytään, mikä oli kiinteistönmuodostuksen rooli, kun Suomen yhdyskunta- ja kiinteistörakenteet pirstottiin. Julkiseen keskusteluun tarvittaisiin lisää pekkavvirtasia, vastuuntuntoisia teräväkynäisiä asiantuntijoita! Lehden tekijälle ovat hyvät verkostot arvokkaita. Kiitos siis kaikille Teille, jotka olette yhteistyössä lehteä tehneet: kirjoittajille, avustajille ja auttajille, ilmoittajille ja muille yhteistyökumppaneille sekä toimituksen sisäpiirille ja lehden yhteistyöhakuiselle hallitukselle. Kiitos myös lukijoille, jotka olette tekijöitä pitsihansikkain kohdelleet. Pekka Lehtonen plehtonen1 elisanet.fi UUTUUS: Täysin uusi Faro laserkeilain Faro Laser Scanner Focus 3D Pieni ja kevyt mittausratkaisu 3D-mittauksiin Vaihe-eromittaukseen perustuva mittaus, säästää mittausaikaa 50% Tarkkuus parempi kuin 2 mm Mittausnopeus pistettä/s Sisäänintegroitu kamera Eräaikainen jälkikäsittely Kysy lisää Geostarista! p Geostar Oy Tulppatie B Helsinki Puh

7 M a a n m i t ta r i t m a a i l m a l l a Timo Linkola Maanmittausala on nyt vahvemmin mukana Suomen kehitysyhteistyössä kuin koskaan aiemmin. Suomi on tukenut Sansibarin maahallintoa vuodesta 1989 alkaen. Monet suomalaiset maanmittarit ovat käyneet näillä palmurannoilla. Suomalaiset maanmittarit ovat toimineet yli 50 maassa. Maarekisteröintiin sijoitetaan maailmalla enemmän kuin koskaan ennen. Maanmittausalan vientinäkymät Timo Linkola Maanmittausala on mukana Suomen kehitysyhteistyössä vahvemmin kuin koskaan aiemmin. Ilmakuvia, orto- ja viivakarttoja, paikkatietoja, maarekisteröintiä, kaavoitusta, maapolitiikkaa ja alan asiantuntemusta tarvitaan kaikkialla. Tärkeimmät tilaajat ja kohdemaat Suomen kehitysyhteistyöllä on kahdeksan pitkäaikaisen kehitysyhteistyön kohdemaata: Etiopia, Kenia, Nepal, Mosambik, Sambia, Tansania, Vietnam ja Nicaragua. Lisäksi Suomi voi rahoittaa hankkeita sovituissa määräaikaisen, alueellisen tai temaattisen yhteistyön kohdemaissa. Suomen ja EU:n jäsenmaiden kehitysyhteistyöhankkeet ovat avoinna kansainväliselle kilpailulle. Suomen rahoittamia hankkeita voi toteuttaa ulkomainen organisaatio, ja suomalaiset voivat toteuttaa muiden EU-maiden ja EU:n rahoittamia hankkeita. Ulkoasiainministeriö on viime vuosina muodostunut entistä merkittävämmäksi maanmittausalan kansainvälisen toiminnan rahoittajaksi. Katasteriala ei ole ollut aiemmin niin laajan Suomen kehitysyhteistyön kohteena kuin nyt. Ministeriö tähtää mm. köyhyyden vähentämiseen, ihmisoikeuksien edistämiseen, kes- tävään ympäristökehitykseen, demokratiaan ja hyvään hallintoon. Maanmittausala palvelee mainiosti näitä tavoitteita. Vanhemman neuvonantajan DI Anu Saxenin mukaan on tärkeätä turvata mm. naisten ja köyhien maaoikeudet ja rajoittaa landgrabbing- toimintaa. Viime mainitussa on kyse mm. Kiinan, Intian ja Saudi-Arabian viime vuosina harjoittamasta maatalousmaan kansainvälisestä vuokrauksesta ja ostoista, joilla paikallisväestö ajautuu ulos omilta viljelyalueiltaan. Maanmittausinsinöörien Liiton tunnustuspalkinto annettiin 2011 ansaitusti ulkoasiainministeriölle. Ministeriön rahoituksella projekteja on menossa mm. kartta-alalla Laosissa (aiemmin Bangladeshissa, Egyptissä, Nepalissa, Tansaniassa) ja katasterialalla Etiopiassa, Kamputseassa, Palestiinassa, Tansanian Sansibarissa (aiemmin Egyptissä). Paraikaa on menossa maailman tähän asti mittavin katasterikehitys. Maankäyttö

8 Timo Linkola Alamme suosituin vientituote on digitaalinen ilmakuva ja ortokuvakartta. Niitä on suomalaisvoimin tehty ainakin 36 maassa. Maaseutukylää Makedoniasta. Maailmanpankki panostaa nyt vahvasti kiinteistötekniikkaan. Pankissa land-tenure-politiikan, Itä-Euroopan ja Keski-Aasian kysymysten parissa yli kolme vuotta työskennelleen Anu Saxenin mukaan merkittävä osa kansantalouksien tuotannosta liittyy maahan. Investoinnit ja tuotanto eivät toimi tehokkaasti ilman kiinteistöjen rekisteröinnin turvaa. Neuvostoliiton ja vanhakantaisen sosialismin kaatuminen ovat tuoneet markkinatalouden kiinteistötekniset haasteet ajankohtaisiksi. Tekniikka tekee kiinteistöjen käsittelyn ja rekisteröinnin entistä helpommaksi. Pitkälti Maailmanpankin lainoituksella paraikaa on menossa maailman tähän asti mittavin katasterikehitys. Isoja projekteja on vireillä Itä-Euroopassa, Balkanilla, Keski-Aasiassa, Etelä- ja Väli-Amerikassa. Maailmanpankin rahoitus on pääosin lainaa, joka vastaanottajien on maksettava takaisin. Köyhimmät maat, kuten pääosa Afrikan maista, eivät voi ottaa lainaa vaan toivovat lahja-apua katasterijärjestelmiensä kehittämisen. Maailmanpankin hankkeet toteuttaa pääasiassa kohdemaiden henkilökunta. Kehitysyhteistyö ja Maailmanpankin hankkeet tehdään usein yhteistyössä siten, että ulkomaiset ekspertit opastavat paikallisviranomaisia hankkeiden toteutuksessa. Maailmanpankin ohella tärkeä rahoittaja on Väli-Amerikan kehityspankki. Suomalaiset toimivat paraikaa maailmanpankin rahoituksella katasteritehtävissä mm. Hondurasissa (aiemmin mm. Belizessä, Maanhallintahankkeilla tähdätään köyhyyden vähentämiseen, ihmisoikeuksien ja naisten aseman vahvistamiseen. Etiopian Amharan kyläläispariskunta on ylpeä uudesta maakirjastaan. Niras Makedoniassa ja Tadžikistanissa). Maanhallinnan asiantuntijoitamme on toki liikkunut muuallakin. Jukka Kangasmaan mielestä Maailmanpankin katasterihankkeet on valmisteltu usein puutteellisesti. Aikataulut on saatettu puristaa epärealistisen lyhyiksi, eihän esim. lainsäädännön kehittäminen tai kansalaisdemokratia voi olla pelkästään konsultin vastuulla. Neljä vuotta on kansallisen katasterin kuntoon panoon kovin vähän. Urakkaprojektissa maahallinnon kehittäminen voi jäädä puolitiehen. Alalla on kova kilpailu, selvää alihinnoittelua, ja halvimman tarjoajan valinta on vienyt useita hankkeita kriisiin. Epäonnistumisista Maailmanpankki yleensä moittii kohdemaan hallintoa, eikä tunnusta omia puutteitaan. FCG:n Mikko Punkarin mielestä Maailmanpankin asiantuntijatehtävistä pääosa on tarkoitettu yksittäisille eksperteille, ei firmoille. Maailmanpankin missioilla näkyvät usein samat vakioasiantuntijat. Jos haluamme vahvistaa suomalaisvientiä, meillä pitäisi olla erityisosaamista, ehkä jopa suomalaistuotteita. FAO:ssa on menossa osin suomalaisrahoituksella open source -pohjainen kiinteistöjen rekisteröintijärjestelmän kehitys, jossa modernia mittaus- ja tietotekniikkaa käyttäen kenttätyön tulokset siirretään lähes automaattisesti kiinteistörekisteriin. Tätä testataan paraikaa mm. Etiopiassa, Nepalissa ja Samoalla. Pohjana on Maanmittauslaitoksen osaaminen. Öljymaista Libya ja Saudi-Arabia olivat aiemmin viennin kohdemaiden kärjessä. Yhteistyö Libyassa niin kartoitus- kuin kaavoitusalalla oli vuoden 2011 alussa jälleen alkamassa mutta sisällissota sotki markkinat. Saudi-Arabiassa kartoitusta on jatkuvasti menossa. Myös muissa arabimaissa on tarpeita, mutta ei tuoretta suomalaiskokemusta. Tarpeita on esim. johtokartoille, mutta niiden vienti Suomesta on ollut vähäistä. Geotek Oy teki Saudi-Arabiassa aikanaan merikarttoja, mutta niiden vienti on tyrehtynyt. Suomalaiset ovat kehitysyhteistyön ansiosta vahvasti mukana Aasian pienten maiden markkinoilla, mutta Kiina ja Intia ovat itse varsin päteviä ja niiden alamme globaalisti valtavat markkinat ovat ulkomaiden yrityksiltä lähes suljettuja. Kiinalaisia toki kiinnostavat teknologian kehittämishankkeet, joissa he oppivat uutta, mutta sitten he tekevät työnsä itse. Maanmittausjohtaja Matti Kantanen Mikkelistä kertoo, että Maanmittauslaitoksen Itä-Suomen asiantuntijoiden Venäjäosaajien verkosto on hoitanut jo pitkään Karjalan tasavallan ja Leningradin oblastin pilottikohteissa katasterikehityksen neuvontaa. Noin euron vuotuinen lähialuerahoitus on tullut 8 Maankäyttö

9 ulkoministeriöstä. Mukana on viranomaisia myös Murmanskin alueelta ja Moskovasta. Ala on Venäjällä äskettäin organisoitu Rosreestrin alle. Sillä ja maanmittauslaitoksella on yhteistyösopimus ja pääjohtajilla elävä yhteys. Venäläiset pitävät maa-asiat omissa käsissään, eikä sinne päästetä ulkomaisia ilmakuvaajia tai kartoittajia. Kaupallinen toiminta on mahdollista vain venäläisfirmojen kautta. Ruotsin Swedesurvey on vastikään luopunut venäläisestä tytäryhtiöstään. Baltian maiden itsenäistymisen jälkeen oli tilaa ja tarvetta Baltian kartasto- ja katasterilaitosten kehittämistuelle. Baltian maareformit on jo tehty. Maat ovat EU:n jäseniä, ulkopuolista tukirahaa ei enää jaeta, mutta joitakin projekteja ne pystyvät kilpailuttamaan. Suomalaisyritykset ovat olleet mukana näissä tehtävissä. Maanmittauslaitos on sopinut yhteistyöstä Baltian maiden sisarlaitostensa kanssa. Suomalaiset voivat tehdä alan hankkeita EU:n jäsenvaltioiden karttalaitoksille. Ruotsin maastokarttoja on tehty myös Suomessa. Norjalaiset ilmakuvaajat ovat toimineet Suomessa, ja maastokarttojamme on työstetty osin Indonesiassa. Kilpailu Euroopan sisällä kovenee. Ilman paikallista etabloitumista Euroopassa on vaikea kilpailla. Vahvuudet ja puutteet Kambodžassa toteutettu katasteriprojekti, missä suomalaiset ovat merkittävässä roolissa, tunnetaan Maaailmanpankissa yhtenä maailman onnistuneimmista projekteista alalla. Kamputseassa on rekisteröity miljoonia kiinteistöjä. Mainio saavutus on myös suomalaisvetoinen Gazan katasterihanke, jossa noin 70 % Gazan kiinteistöistä rekisteröitiin. Tommi Tennon mielestä Suomessa niin kiinteistö- kuin kaavoitusalalla on moderni ja kehittynyt lainsäädäntö. Alamme koulutus on varsin hyvää, ja maanmittarin ammattia arvostetaan. Suomesta löytyy useita Best Practise -esimerkkejä. FM-International FINNMAP on kuvannut tai kartoittanut koko Bangladeshin, Egyptin, Guatemalan, Kambodžan, Laosin, Myanmarin, Nepalin, Salvadorin ja Thaimaan, eli Suomi mukaan luettuna olemme hoitaneet alan valtakunnallisia projekteja ainakin kymmenessä maassa. On syytä muistaa myös suomalaisprofessoreiden osuus globaalin geodesian alalla ja roolimme FIG:ssä. Kokoomme nähden olemme yksi maailman kilpailukykyisimmistä maista maanmittausalalla. Anu Saxenin mielestä olemme turhan vaatimattomia, vaikka osaamisemme on usein huippuluokkaa. Emme osaa tai halua aina tuoda esille kykyjämme. Toisaalta Suomen rahoitusresursseilla ei kehitysapurintamalla paljoa kannata uhota. FIG:n toiminnanjohtajan Markku Villikan mielestä suomalaiset eivät tuo itseään esille. Se näkyy alan markkinoinnissa ja sosiaalisissa suhteissa. Esim. FIG:n kongresseissa suomalaiset eivät laajemmin verkostoidu. Tommi Tennon mielestä suora ja jäyhä insinöörimentaliteettimme on joskus ongelma, emme ole kovin kohteliaita emmekä diplomaattisia. Suomessa erityisesti katasterialalla on liian vähän päteviä ja halukkaita vientieksperttejä. Muutamat asiantuntijamme kiertävät hankkeesta ja organisaatiosta toiseen, ja uusien nuorten ja naisten ei ole helppo päästä mukaan. Suomalaisprojekteihin joudutaan usein hankkimaan ulkomaisia asiantuntijoita. Kehitysmaiden katasterihankkeissa tarvitaan kehitysmaaolojen tuntemusta ja avaria näkemyksiä. Meille köyhien, Ketkä ovat viennissä mukana? Vuonna 2010 Suomen Konsulttitoimistojen Liiton jäsenyritysten maanmittausalan vienti oli 11,4 milj. euroa. Se oli 4,6 % koko konsulttiviennistämme. Maailmassa maanmittausalan projekteissa pyörii vuosittain muutama miljardi euroa. FM-International Oy-FINNMAP (aiemmin Kunnallistekniikka Oy ja Finnmap Oy) on toiminut vuodesta 1951 alkaen noin 40 maassa. Sen vientilaskutus 2010 oli 8,7 milj. euroa. Sen osuus SKOL:n jäsenyritysten viennin laskutuksesta alallamme on noin 67 %. Vuodesta 2004 yhtiö on osa japanilaisomisteista PASCO Groupia. Yhtiön henkilökunta viime vuosina on ollut noin asiantuntijaa ja projektien kenttähenkilökunta mukaan lukien noin työntekijää. Koko PASCO Group työllistää noin henkeä, pääosa japanilaisia. Vientipäällikkö DI Jukka Kangasmaan ja juuri eläkkeelle siirtyneen DI Paavo Martinmaan mukaan kansainvälinen kilpailu on entisestään kiristynyt. Digitaalinen ilmakuvaus, digitaalisten ortokuvakarttojen nopea tuotanto, Lidar-tekniikka, monipuolinen paikkatietojen hallinta ja tiivis yhteistyö niin japanilaisomistajan kuin useiden muiden kumppanien kanssa ovat keinoja, joilla kilpailussa selvitään. Niras (aiemmin Finnagro, Scanagri) on tanskalaisjohtoinen säätiö, jolla on kotitoimistot neljässä Euroopan maassa ja aluetoimistot 16 kehitysmaassa. Projektijohtaja DI Tommi Tennon mukaan Niras Finland työllistää noin 100 henkeä, näistä 7 maanmittausalan asiantuntijoita vientitehtävissä. Koko Niras työllistää noin henkeä ja laskuttaa noin 22 milj. euroa/v. Nirasin osuus Suomen kehitysyhteistyön konsulttipalveluista eri aloilla on suurempi kuin minkään muun yrityksen. Niras Finlandin vienti maanmittausalalla on noin 2 3 milj. euroa/v. Yhtiö keskittyy alalla erityisesti kehitysmaiden maaseudun maanhallintaan ja katasterihankkeisiin. Blom Kartta Oy (aiemmin FM-Kartta Oy) on osa norjalaista Blomkonsernia. Tuotepäällikkö DI Paavo Uutun mukaan Blom Kartta Oy, jolla on noin 30 työntekijää, toimii sekä Suomessa että konsernin osana Länsi- Euroopan markkinoilla ja Baltiassa. Sen laskutus Suomen ulkopuolelta on noin 0,5 1 milj. euroa/v. Pöyry on maamme suurin konsulttitoimisto. Pöyry Finlandilla oli vuoden 2011 alussa työntekijää. Näistä vain muutama toimii maanmittausalalla. Pöyryn vientilaskutus maanmittausalalla v oli 0,4 milj. euroa. Entinen Maa- ja Vesi Oy sulautui Pöyryyn kauan sitten. DI Jukka Mäkelän mukaan Pöyry käyttää laajalti paikkatietojärjestelmiä, erityisesti 3D-tiedonkeruuta, ja tehtävät ovat usein osa luonnonvarojen, metsien, infran, ympäristön ja teollisuuden hankkeita. FCG Finnish Consulting Group (entiset Suunnittelukeskus Oy, Helsinki Consulting Group ja Efeko Oy) on monialainen konsulttiyhtiö ja yhdyskuntasuunnittelun merkittävin yritys kotimaassa. Fil. tri Mikko Punkarin mukaan yhtiö on vahvasti mukana viennissä, ja sen ympäristöja metsäasiantuntijat käyttävät jatkuvasti paikkatieto-ohjelmia. Yhtiön merkittävimmät paikkatiedon vientihankkeet ovat viime aikoina olleet Keski-Aasiassa. Yhtiön paikkatietoalan vientilaskutus on noin 0,5 milj. euroa/v. WSP-Yhtiöt (mm. entinen Liikennetekniikka) on tällä hetkellä maamme merkittävin yhdyskuntasuunnittelun vientiyhtiö. Tosin koko tuon alan vienti on viime aikoina ollut vain 0,3 milj. euroa/v. AIP-Mittaus Oy toimii talonrakentamisen, saneeraukseen ja kiinteistöjen hallinnan mittauksissa. Yhtiö on suorittanut kansainvälisesti mm. laivanrakennukseen, öljynporauslauttoihin ja paperikoneiden asennukseen liittyviä mittauksia. Sen vienti on noin 0,2 milj. euroa/v. Yhtiön koko henkilömäärä kotimaan toiminta mukaan luettuna on noin 19 henkeä. Maankäyttö

10 FM- International Oy-FINNMAP Yksi maailman onnistuneimpia katasterihankkeita on Maailmanpankin ja Suomen tuella toteutettu Kambodžan maarekisteröinti. Projektin kuluessa maanomistajat tarkistavat, miten heidän maaalueensa on alustavasti kirjattu rekisteriin. lukutaidottomien, kylämaatalouden, slummien, uuskolonialismin, post-sosialismin ja korruption keskellä tapahtuva toiminta ei ole tuttua. Kaikkialla ei ole mahdollista ajatella esim. rajojen tarkkaa mittaamista. Jossakin voi kiinteistön silmämääräisen keskikohdan sijainti ja silmämääräinen pinta-alan arviointi olla rekisteröintiä varten riittävää. Kaskiviljelyä harjoittavassa kylässä ei ehkä ole syytä erottaa erillisiä kiinteistöjä. Kylän rajojen rekisteröinti saattaa riittää. Katasteriasiantuntijalla tulisi olla myös näkemystä maapolitiikan, keinottelun, korruption ja kansalaisdemokratian aloilta Alamme kansainvälisen katasterijuridiikan tunnetuin suomalaisasiantuntija lienee OTT Jukka Pekka Tolvanen. Hänen lisäkseen moni muu suomalainen ei tunne alan kansainvälistä lainsäädäntöä. Alalla on tullut vastaan esim. hieman ylitehokas amerikkalainen professori, jolla on salkkumikrossaan kymmenien maiden lainsäädäntö, toteutusohjeet ja malliasiakirjat, ja jolle uuden maan katasterisäännöstön luonnostelu onnistuu hetkessä vanhalta pohjalta vaikkapa vain maan nimeä vaihtamalla. Kokoomme nähden olemme yksi maailman kilpailukykyisimmistä maista maanmittausalalla. Tämän artikkelin kirjoittaja on monissa maissa tuonut esille kuntien roolin ja kunnallisen maapolitiikan merkitystä. Liian usein paikallishallinnon rooli maapolitiikassa on heikko, ja hankkeita hoidetaan vain keskushallinnon kanssa. Vientiä harjoittavat firmamme kilpailevat keskenään, kohdistavat fokuksensa eri maihin eivätkä juuri tee yhteistyötä. Tämä merkitsee sitä, että alamme vientiresurssit ovat hajallaan. Tarvitaan yhteistyön tehostamista. Kannattaisiko perustaa epävirallinen Vientimittareiden Klubi? Kenen kanssa kilpailemme? Maanmittausalan kansainvälinen kilpailu on viime vuosina johtanut suureneviin globaaleihin yhtymärakenteisiin ja niiden mukana alan tärkeimpien entisten suomalaisfirmojen siirtymiseen ulkomaiseen omistukseen. Maailmalla on kolme alan johtavaa yritysryhmää: norjalaisjohtoinen Blom, hollantilaisjohtoinen Fugro ja japanilaisjohtoinen Pasco. Globalisaatio on ollut välttämätöntä useista eri syistä. Alan huipputekniikka kuten kamerat, plotterit ja lidar-tekniikka on kallista ja vaatii nopeaa uusiutumista. Vauhdissa pysyminen vaatii jatkuvasti investointeja, joihin pienillä firmoilla ei ole varaa. Kansainvälisesti kilpailtavien projektien koko on suurentunut. Se vaatii yhteistyötä ja työnjakoa suuremman konsortion sisällä. Osasyy projektien koon kasvuun on, että paikallisfirmat usein pystyvät hoitamaan alan pienemmät tehtävät. Ruotsin maanmittauslaitoksen omistama Swedesurvey hoiti aiemmin laajalti Ruotsin kehitysapuhankkeita ja keskittyy edelleen niihin. Alan tultua eurooppalaisen kilpailun piiriin Swedesurveyn 10 Maankäyttö

11 asema on vaikeutunut, ja yhtiö on supistanut toimintaansa. Sen liikevaihto vuonna 2010 oli 4,6 miljoonaa euroa. Swedesurvey omistaa osuudet Kreikassa ja Kiinassa toimiviin katasterialan tytäryhtiöihin. Ruotsin maanmittauslaitoksella on monien maiden maanmittauslaitosten kanssa kehitysapurahoitteisia twinninghankkeita. Norjalaiskonserni Blomilla on toimistot tai tytäryhtiöt 13 maassa. Sen yhtiöissä oli v työntekijää ja lisäksi Indonesiassa ja Itä-Euroopassa 570 työntekijää. Sekä Blom-konsernissa että muissakin alan yrityksissä monien eurooppalaisten hankkeiden sisätöitä tehdään Aasiassa. Koko konsernin liikevaihto v oli 79 miljoonaa euroa. Konserni kertoo olevansa Euroopan suurin paikkatiedon tuottajaorganisaatio. Blom on panostanut varsin paljon mm. rakennuskannan 3D-mallintamiseen, piktometriaan, jossa ohjelmistojen käyttöoikeusriidat häiritsevät toimintaa. Arabimarkkinoilla vahvat eurooppalaiset kilpailijamme löytyvät Ranskasta, Saksasta ja Hollannista. Dutch Cadaster edustaa varsin korkeaa osaamista ja Hollannissa koulutetaan laajalti kehitysmaiden asiantuntijoita. Tanskalaisten yksityinen maanmittausala on myös varsin kilpailukykyinen. Keski- ja Etelä-Amerikassa espanjalaiset ovat vahvoja. Halvat intialaisfirmat kilpailevat erityisesti arabimarkkinoilla. Australialaiset kilpailevat Kaakkois-Aasiassa. Yksittäisten asiantuntijoiden tehtäviä Eri YK järjestöt ( FAO, UN-Habitat, UNEP) ja Maailmanpankki tarjoavat alamme asiantuntijoille muutamia tehtäviä. Tosin vain harva suomalainen on ollut näissä tehtävissä äskettäin. Tekn.tri Mika Törhönen on keväällä 2011 siirtynyt FAO:sta Maailmanpankkiin Washingtoniin. Tekn.tri Tuomo Heinonen on siirtynyt FAO:on Roomaan. DI Markku Villikka on jo pitkään toiminut FIG:n toiminnanjohtajana. Eri maiden nuorille asiantuntijoille on tarjolla YK:n järjestöissä muutamia Young Professionals -posteja. Näihin edellytetään loppututkintoa, riittävää kielitaitoa ja alle 32 vuoden ikää. Hakuaika on vuosittain määritelty. Ulkoministeriön kehitysyhteistyöhankkeiden asiantuntijapaikoille edellytetään aika kovaa kokemusta. Hankkeissa on kuitenkin yleensä mukana myös nuoren asiantuntijan paikka, joka ei vaadi laajaa kokemusta. Useita nuoria suomalaismaanmittareita on toiminut näissä tehtävissä. Useita kollegojamme on liikkunut maailmalla myös tavallaan alamme ulkopuolisissa tehtävissä. Yksi on ollut lähettiläänä, toinen kaupallisena sihteerinä ja tämän kirjoittaja edistämässä kunnallishallinnon ja kaupunkikehityksen osaamista. Maanmittarin koulutus on hyvä pohja moniin kansainvälisiin tehtäviin. Maanmittauslaitos ja koulutus viennin tukena Maanmittauslaitoksella on rooli alan viennissä, vaikka sen tehtävät ja organisaatio onkin suunnattu kotimaahan. Laitoksella ei ole omaa rahoitusta vientiin, mutta se palvelee tilanteen ja tarpeen mukaan ulkopuolisista toimeksiannoista. Yli-ins. Pekka Tätilän mukaan pääjohtaja vastaa laitoksen linjauksista kansainvälisissä tehtävissä. Vientipalvelut kuuluvat laitoksen työjärjestyksen mukaan Kehittämiskeskukselle. Maanmittauslaitos on vuosikymmenien kuluessa valmistellut, hallinnoinut tai valvonut useita edellä mainittuja Suomen kehitysyhteistyöhankkeita. Tällä hetkellä laitoksella on sopimus ulkoasiainministeriön Aasian ja Oseanian yksikön kanssa kehitysyhteistyöhankkeiden valvonta- ja asiantuntijatehtävistä. Pari Suomessa erityisesti katasterialalla on liian vähän päteviä ja halukkaita vientieksperttejä. vuotta sitten Maanmittauslaitos kokosi ulkoministeriön käyttöön näyttävän esitteen suomalaisista alan resursseista. Maanmittauslaitos osallistuu aktiivisesti kansainvälisiin konferensseihin ja tuo niistä tietoa kotimaiseen toimintaansa. Tilaisuuksissa tavataan muiden maiden kollegoita, ja tarpeita yhteistyölle voi ilmetä. Laitoksessa käy usein ulkomaisia vieraita perehtymässä suomalaiseen alan hallintoon ja toimintaan. Laitos suhtautuu myönteisesti henkilökuntansa virkavapausanomuksiin kehitysyhteistyöhön osallistumiseksi. Laitos voisi ehkä vielä vahvistaa rooliaan kumppanina maanmittauslaitosten kehittämiselle kehitysmaissa. Tarvetta on monessakin maassa. Twinning-toiminnalle on useita rahoituslähteitä. Aalto-yliopiston nettisivut kertovat, että kiinteistötekniikan alalla tutkimustoiminta on viime aikoina suuntautunut erityisesti kehitysmaiden ja Itä-Euroopan maareformien ja kiinteistöjärjestelmien kehittämiseen. Kiinteistötekniikan professori Arvo Vitikainen kertoo, että Maanmittaustieteiden laitos on toteuttanut EU:n Tempus-ohjelman rahoituksella useita hankkeita ulkomaisten yliopistojen maanmittausalan opetuksen tukemiseksi. Niissä on osin yhdessä ruotsalaisten kanssa mm. suunniteltu opetusta sekä harjoitettu niin opettajien kuin opiskelijoiden vaihtoa. Yhteistyötä on ollut mm. Makedonian, Serbian, Ukrainan, Uzbekistanin ja Valko-Venäjän suuntiin ja Etiopia on alkamassa. Aalto-yliopistossa on tehty alan vientiin liittyen ainakin kaksi väitöskirjaa (Heinonen, Törhönen) ja viitisen diplomityötä. Myös ammattikorkeakoulujen alan opetuksessa vienti on hieman ollut esillä. Alamme oppilaitoksissa kannattaisi ehkä vielä keskustella vientikoulutuksen tehostamisesta. Ruotsin SIDA:ssa aikanaan sovellettu käytäntö, jossa SIDA rahoitti kehitysyhteistyöhön liittyviä opinnäytteitä ja tutkimusta ansaitsisi keskustelua Suomen ulkoasiainministeriössä. Kehityssuuntia Sen lisäksi, että alan yritykset ovat Suomessa siirtyneet pitkälti ulkomaiseen omistukseen ja ketjuuntuneet osiksi isompia kansainvälisiä yritysryhmiä, on alalla nähtävissä useita muitakin kehityssuuntia. Takavuosina alan suomalaisfirmat tekivät kansainväliset hankkeensa pääosin itse ja suomalaistyövoimalla. Suomalainen ja muukin eurooppalainen työ on nyt varsin kallista. Kenttä- ja stereotyöt on syytä usein teettää joko kohdemaiden omalla tai muiden halvempien maiden työntekijöillä. Tämä voi sisältää myös alihankintamenettelyjä. Lisäksi on usein tavoitteena kohdemaan osaamisen vahvistaminen. Suomalaisten osuudeksi hankkeissa jäävät usein vain management, koulutus ja asiantuntijatehtävät. Näin alamme vienti on jo muuttunut työn viennistä asiantuntemuksen vienniksi. Maankäyttö

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 7 Rakentaminen Kauppa 14 1 16 16 Palvelut 9 61 Muut 1 3 1 2 3 4 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy 216

Lisätiedot

BEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto

BEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto BEAM-ohjelma KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto 2 Tarve Suomen talouden elinehto on elinkeinoelämän uudistuminen ja kasvaminen. Suomalaisilla yrityksillä

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 4 7 Rakentaminen Kauppa 13 1 1 16 Palvelut 61 68 Muut 1 2 3 4 6 7 8 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin 2 2:

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, kevät 5 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 6 6 7 Palvelut 5 59 Muut 0 0 0 50 60 70 Pk-yritysbarometri, kevät 5 alueraportti, : Henkilökunnan

Lisätiedot

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA 2.4.2011 Petteri Pihlajamäki Executive Vice President, Pöyry Management Consulting Oy Esityksen

Lisätiedot

Kommentteja FinELibin strategiaan

Kommentteja FinELibin strategiaan 24.11.2011 Kommentteja FinELibin strategiaan 2012 2015 http://www.kansalliskirjasto.fi/attachments/5l4xoyz0b/62qj3tbul/files/currentfile/finelib_strategia_2012 2015.pdf Yleistä strategiasta Tiivis esitysmuoto

Lisätiedot

Kepan sopeutettu ohjelma

Kepan sopeutettu ohjelma Kepan sopeutettu ohjelma 2016-2018 Esitys Kepan syyskokoukselle 20.11.2015 Ohjelmajohtaja Outi Hannula Kehy ja järjestöt kritiikin kohteena Ennen eduskuntavaaleja: Matti Kääriäinen ja Kehitysavun kirous

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Kuntalaki. Tausta ja tulkinnat. Heikki Harjula Kari Prättälä

Kuntalaki. Tausta ja tulkinnat. Heikki Harjula Kari Prättälä Kuntalaki Tausta ja tulkinnat Heikki Harjula Kari Prättälä TALENTUM Helsinki 2012 8., uudistettu painos Copyright Talentum Media Oy ja tekijät ISBN 978-952-14-1473-2 Kansi: Mika Petäjä Kannen toteutus:

Lisätiedot

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville.

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. etwinning on eurooppalainen kansainvälistymisen verk kotyökalu opettajille, oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. Satojentuhansien opettajien joukosta löydät helposti kollegoita, joiden kanssa

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

Ruotsi-klinikka Lahti Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes

Ruotsi-klinikka Lahti Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes Ruotsi-klinikka Lahti 22.1.2016 Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes Team Finland Tavoitteena pk-yritysten viennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä. Team Finland vie Suomea

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Suomen Saappaanheittoliitto ry. Strategiamalli (Liite 2) Faktoja

Suomen Saappaanheittoliitto ry. Strategiamalli (Liite 2) Faktoja Suomen Saappaanheittoliitto ry Strategiamalli 21.11.2008 (Liite 2) Suomen Saappaanheitoliitto ry Faktoja perustettu 1992 1.1.2008 aktiiviheittäjiä 1393 1.1.2008 jäsenmaksun maksaneita seuroja 31 1.1.2008

Lisätiedot

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Lähde: Antti Vanhatalo, Group Vice President, Business Development, Konecranes Kuvat: Konecranes www.konecranes.fi 9.9.2008 Taustaa Konecranes

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Virpi Hämäläinen, Hanna Maula, Kimmo Suominen DIGIAJAN STRATEGIA

Virpi Hämäläinen, Hanna Maula, Kimmo Suominen DIGIAJAN STRATEGIA Virpi Hämäläinen, Hanna Maula, Kimmo Suominen DIGIAJAN STRATEGIA Copyright 2016 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi: Janne Harju Taitto: Maria Mitrunen 978-952-14-2494-6 978-952-14-2495-3 (sähkökirja)

Lisätiedot

Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi

Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Suomen silmät ja korvat maailmalla Mitä ulkoministeriö tekee? Ulkoministeriö edistää Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Toimii turvallisen ja oikeudenmukaisen

Lisätiedot

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Tuoteluettelo / 2014 RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Maatalous Teollisuus & materiaalin käsittely Ympäristönhoito Kevytperävaunut Muut laitteet THE SKY IS NOT THE LIMIT STARCO FINLAND

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus AALTO PK-JOKO 79 Uuden sukupolven johtamisvalmennus Kenelle PK-JOKO soveltuu? Pienten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajille nykyisille ja tuleville avainhenkilöille tulosyksiköiden johdolle Joilla

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät 2016. Alueraportti, Pirkanmaa

Pk-yritysbarometri, kevät 2016. Alueraportti, Pirkanmaa Pk-yritysbarometri, kevät 016 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 7 9 Rakentaminen Kauppa 1 1 1 16 Palvelut 60 61 Muut 1 1 0 0 30 40 0 60 70 : Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

ANTTI ISOKANGAS & RIKU VASSINEN

ANTTI ISOKANGAS & RIKU VASSINEN ANTTI ISOKANGAS & RIKU VASSINEN Me kirjoittajat tapasimme toisemme ensimmäisen kerran alkuvuodesta 2008 haastattelun merkeissä. Riku oli juuri aloittanut tuolloin maailman suosituimman verkkoyhteisön,

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry 1 Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry Rauman Yrittäjät Yrittäjän asialla, paikallisesti 2 Rauman

Lisätiedot

Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta

Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta Miten lisää arvoa? Kuinka saada lisää arvoa kalalle ja kalan kasvattajalle? Osallistujat ohjattiin ideoimaan keinoja kalan ja kalankasvattajien

Lisätiedot

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa kuvaa Reserviläisliitosta, sekä jäsenten että ulkopuolisten silmin Esim. mitä toimintaa jäsenet pitävät

Lisätiedot

Metsähallituksen uusi toimintamalli

Metsähallituksen uusi toimintamalli Metsähallituksen uusi toimintamalli 17.2.2011 Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Liikelaitos METSÄHALLITUS -KONSERNI nykyisellään PÄÄJOHTAJA Metsähallituksen yhteiset konserniyksiköt

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

RAOS Project Oy. Turvallisen ja ilmastoystävällisen ydinvoimalaitoksen toimittaja. Esityksen otsikko yhdellä tai kahdella rivillä

RAOS Project Oy. Turvallisen ja ilmastoystävällisen ydinvoimalaitoksen toimittaja. Esityksen otsikko yhdellä tai kahdella rivillä Esityksen otsikko yhdellä tai kahdella rivillä t RAOS Project Oy Suurhankevalmennus 17.3.2016 Outi Pelkonen Turvallisen ja ilmastoystävällisen ydinvoimalaitoksen toimittaja Kokenut ja asiantunteva RAOS

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS

SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS MAATALOUSKONETEOLLISUUS JA AGROTEKNOLOGIAVERKOSTO Suomalaisen maatalouskoneteollisuuden liikevaihto ja vienti on kasvanut huomattavasti 1990-luvun alusta Alan liikevaihto

Lisätiedot

Infrarakentamisen kansainvälistyminen

Infrarakentamisen kansainvälistyminen Alveo Consulting Infrarakentamisen kansainvälistyminen XLI Rakennuskonepäivät 3.11.2016 3.11.2016 Suomalaisten rakennusyritysten kansainvälistyminen Suomalaisista nykykonserneista infraa ulkomaille: Lemminkäinen

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Ilmastorahoitus ja Suomen toimeenpanosuunnitelmat

Ilmastorahoitus ja Suomen toimeenpanosuunnitelmat Ilmastorahoitus ja Suomen toimeenpanosuunnitelmat Ilmastobisnestä yrityksille seminaari Ilmastorahoitusvelvoitteen taustaa YK:n ilmastonmuutosta koskeva puitesopimus (UNFCCC) Teollisuusmaaosapuolilla tukivelvollisuus

Lisätiedot

JOHTAMINEN ULKOASIAINHALLINNOSSA

JOHTAMINEN ULKOASIAINHALLINNOSSA JOHTAMINEN ULKOASIAINHALLINNOSSA Apulaisosastopäällikkö Klaus Korhonen ulkoasiainministeriö, itäosasto Helsingin yliopisto 2.10.2008 2 Mun kolme pointtia - eli miksi ja miten teemme tätä työtä Suomen etu

Lisätiedot

Kokemuksia PK-yritysten kansainvälistymisestä. Bioenergia ja Keski-Eurooppa

Kokemuksia PK-yritysten kansainvälistymisestä. Bioenergia ja Keski-Eurooppa Kokemuksia PK-yritysten kansainvälistymisestä Bioenergia ja Keski-Eurooppa Zellwatt Bioenergie Freiburg, Saksa www.zellwatt.com Markku Rinne Markku Rinne 12 Tammikuuta 2010 Toimipisteemme sijaitsee Freiburgissa,

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Verkkopalvelu suomalaisille museoille. tutkija, hankekoordinaattori Maria Virtanen Asiantuntijuus jakoon -seminaari

Verkkopalvelu suomalaisille museoille. tutkija, hankekoordinaattori Maria Virtanen Asiantuntijuus jakoon -seminaari Verkkopalvelu suomalaisille museoille tutkija, hankekoordinaattori Maria Virtanen Asiantuntijuus jakoon -seminaari 1.2.2013 Kuinka kaikki alkoikaan? Suomen valokuvataiteen museolla mietittiin - miten palveltaisiin

Lisätiedot

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 1 Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 Hyvä yhdistysväki Tässä kirjeessä kerrotaan seuraavista asioista: Liiton organisaatiouudistus Revanssin toimituksen uudet yhteystiedot Yhdistysten juhlista ja tapahtumista

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Rahapelilainsäädäntö. ja markkinat. Mikko Alkio

Rahapelilainsäädäntö. ja markkinat. Mikko Alkio Rahapelilainsäädäntö ja markkinat Mikko Alkio TALENTUM Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Mikko Alkio Kansi: Lauri Karmila Sivunvalmistus: NotePad, www.notepad.fi ISBN 978-952-14-1838-9

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2011

SUHDANNEKATSAUS 2/2011 SUHDANNEKATSAUS 2/2 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1989...212 16 14 12 Ennuste 1 8 6 4 2 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 12 SUUNNITTELU- JA KONSULTTITOIMISTOJEN LIITTO SKOL RY Eteläranta

Lisätiedot

YIT:n maantieteellinen laajentuminen

YIT:n maantieteellinen laajentuminen 1 YIT:n maantieteellinen laajentuminen Hannu Leinonen Toimitusjohtaja Tilaisuus, analyytikoille, sijoittajille ja medialle 30.5.2008 2 Sisältö Maantieteellisen laajentumisen strategian toteuttaminen YIT:n

Lisätiedot

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala Proxion 19.10.2015 Proxion BIM historiikkia Kehitystyö lähtenyt rakentamisen tarpeista Työkoneautomaatio alkoi yleistymään 2000 luvulla

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti 27.1. 29.4.2016 Tule osakkaaksi Ylläksen Markkinointi Oy:hyn - mukana olosi on tärkeää. mm. Kolarin kunta on jatkossa vahvasti mukana. Yhteismarkkinoinnista

Lisätiedot

TITANIC TEMPPU, vaan ei karille

TITANIC TEMPPU, vaan ei karille TITANIC TEMPPU, vaan ei karille Mikko Mäkelä Tuomo Rintamäki 17/10/10 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences 1 Metropolia- ammattikorkeakoulusta Suomen suurin ammattikorkeakoulu, joka aloitti

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

TIEMERKINTÄPÄIVÄT Radisson Blu, Oulu (Hallituskatu 1) Torstai

TIEMERKINTÄPÄIVÄT Radisson Blu, Oulu (Hallituskatu 1) Torstai TIEMERKINTÄPÄIVÄT 7-8.2.2013 Radisson Blu, Oulu (Hallituskatu 1) Torstai 14:00 14:30 Tiemerkinnät ELY:n näkökulmasta Markku Tervo / POP-ELY 1 PUHEENVUORON TEEMAT 1. Tiemerkintöjen tilanne ELYn näkökulmasta

Lisätiedot

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma Piirihallituksen hyväksymä _16._2_.2004 Taustaa Tässä viestintäsuunnitelmassa kuvataan SPL Keski-Suomen piirin tiedottamisen menettelyt. Yhdistyksen säännöissä

Lisätiedot

Saimaan ammattikorkeakoulu Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen

Saimaan ammattikorkeakoulu Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen Saimaan ammattikorkeakoulu 10.5.2016 Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta - Julkisen tutkimuksen Tekes-hankkeet - Tutkimuksesta uutta tietoa ja liiketoimintaa (Tekes)

Lisätiedot

Hakeminen käytännössä: osallistujaportaali ja hakemuksen kirjoittaminen Elina Holmberg Infotilaisuus

Hakeminen käytännössä: osallistujaportaali ja hakemuksen kirjoittaminen Elina Holmberg Infotilaisuus Hakeminen käytännössä: osallistujaportaali ja hakemuksen kirjoittaminen Elina Holmberg Infotilaisuus 10.2.2016 Hakuprosessi Rahoitusta tutkimukseen ja innovointiin 4. Lataa hakemus osallistujaportaaliin

Lisätiedot

PELASTAKAA LAPSET RY - Kansainvälinen kansalaisjärjestö

PELASTAKAA LAPSET RY - Kansainvälinen kansalaisjärjestö PELASTAKAA LAPSET RY - Kansainvälinen kansalaisjärjestö Hanna Markkula-Kivisilta Pääsihteeri Pelastakaa Lapset ry 2.11.2016 Mistä olemme tähän tulleet? Save the Children Fund perustettu Englannissa v.1919

Lisätiedot

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin?

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin? KTT, dosentti Saila Saraniemi, Oulun yliopisto, markkinoinnin laitos Rokua 24.8.2013 Mikä ihmeen brändi Mitä brändäämisellä tarkoitetaan Miten erottautua Entä kannattaako brändäys yksin 1 2 Jokainen tuo

Lisätiedot

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi Raportin on laatinut FiHTAn toimeksiannosta Harri Luukkanen, Eco-Intelli Ky, 29.8.. 1 Yhteenveto kokonaiskehityksestä Lääkintälaitteiden vienti jatkuu aikaisemmalla korkealla tasolla Useimmat viennin pääryhmät

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

Ohjelma, perjantai klo

Ohjelma, perjantai klo Ohjelma, perjantai 9.12. klo 8.30-15.00 Valmentajat: Marikka Heikkilä ja Hilkka Halla, Turun kauppakorkeakoulu, Timo Makkonen, Koneyrittäjien liitto. 8.30 Mikä on tärkeää metsäalan liiketoiminnassa? Osallistujien

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

MAKSULIIKEUUTISET 1 (5) JOULUKUU 2010. Yritysasiakkaat suosittelevat e laskua Kultalinkki ja taloushallinnon ohjelmistot SEPA aikaan

MAKSULIIKEUUTISET 1 (5) JOULUKUU 2010. Yritysasiakkaat suosittelevat e laskua Kultalinkki ja taloushallinnon ohjelmistot SEPA aikaan MAKSULIIKEUUTISET 1 (5) JOULUKUU 2010 Yritysasiakkaat suosittelevat e laskua Kultalinkki ja taloushallinnon ohjelmistot SEPA aikaan MAKSULIIKEUUTISET 2 (5) E laskulla rahanarvoisia etuja Tässä Maksuliikeuutisten

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Ilmansuojeluyhdistys ry. Luftvårdsföreningen rf. Finnish Air Pollution Prevention Society

Ilmansuojeluyhdistys ry. Luftvårdsföreningen rf. Finnish Air Pollution Prevention Society 1 ILMANSUOJELUYHDISTYKSEN VUOSIKOKOUS 2/2015 Aika: 26.11.2015 klo 15.00 Paikka: THL, Mannerheimintie 168 B ESITYSLISTA: 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin sekä kahden pöytäkirjantarkastajan

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

Tieisännöinnin- ja Tieisännöitsijän työn tehostaminen!

Tieisännöinnin- ja Tieisännöitsijän työn tehostaminen! Tieisännöinnin- ja Tieisännöitsijän työn tehostaminen! Tieisännöitsijöiden neuvottelupäivä 2014 Tampere Kari Äikäs 2014 1 Tehostamisen tavoitteet Parempi taloudellinen tulos Parempi asiakaspalvelu Vähemmän

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Pidä kiinni tulevaisuudesta

Pidä kiinni tulevaisuudesta Pidä kiinni tulevaisuudesta Metropolia Ammattikorkeakoulun tavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Pidä kiinni tulevaisuudesta panosta vahvoihin ammattikorkeakouluihin Työelämäläheisyys takaa Suomelle osaajat,

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen 1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä

Lisätiedot

ProComin rahaston perustaminen Helsingin yliopistoon. Hallituksen ehdotus, Ylimääräinen vuosikokous 10.2.2016

ProComin rahaston perustaminen Helsingin yliopistoon. Hallituksen ehdotus, Ylimääräinen vuosikokous 10.2.2016 ProComin rahaston perustaminen Helsingin yliopistoon Hallituksen ehdotus, Ylimääräinen vuosikokous 10.2.2016 Rahaston tarkoitus Rahasto tukee viestinnän tutkimusta, opetusta ja yhteiskunnallista vuorovaikutusta.

Lisätiedot

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Tuula Väisänen palveluneuvoja, Team Finland koordinaattori, Kainuu puh. 0295 023 590 tuula.vaisanen@tekes.fi Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

VERKOSTOJA KOROSTAVA KANSAINVÄLISYYSOHJELMA JA ESIMERKKEJÄ KANSAINVÄLISTEN VERKOSTOJEN ARVIOINTITYÖKALUISTA

VERKOSTOJA KOROSTAVA KANSAINVÄLISYYSOHJELMA JA ESIMERKKEJÄ KANSAINVÄLISTEN VERKOSTOJEN ARVIOINTITYÖKALUISTA KV-KEVÄTPÄIVÄT 2016 KORKEAKOULUJEN, KAUPUNGIN JA ELINKEINOELÄMÄN YHTEISTYÖN ARVIOINTI KANSAINVÄLISTYMISEN NÄKÖKULMASTA VERKOSTOJA KOROSTAVA KANSAINVÄLISYYSOHJELMA JA ESIMERKKEJÄ KANSAINVÄLISTEN VERKOSTOJEN

Lisätiedot

Professori Seppo Kellomäki Metsätieteiden osasto. Metsätieteellisen koulutuksen vastaus haasteisiin

Professori Seppo Kellomäki Metsätieteiden osasto. Metsätieteellisen koulutuksen vastaus haasteisiin Professori Seppo Kellomäki Metsätieteiden osasto Metsätieteellisen koulutuksen vastaus haasteisiin Metsätieteet yliopistoissa Yliopiston tehtävät Tutkimus, uuden tiedon tuottaminen Opetus, uuden tiedon

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Digitaalisten palveluverkkojen liittäminen maankäytön suunnitteluun. Heli Suuronen

Digitaalisten palveluverkkojen liittäminen maankäytön suunnitteluun. Heli Suuronen Digitaalisten palveluverkkojen liittäminen maankäytön suunnitteluun Heli Suuronen Tausta Ihmettelyn aihe: Miten palvelujen digitalisoituminen vaikuttaa palveluverkkojen suunnitteluun? Miten digitaaliset

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2005

SUHDANNEKATSAUS 2/2005 SUHDANNEKATSAUS 2/25 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 14...25 14 Ennuste 12 1 8 6 4 2 84 85 86 87 88 89 9 91 92 93 94 1 2 3 4 5 6 7 SUHDANNEKATSAUS 2/25 31.1.25 1(3) SUUNNITTELUVIENTI VETÄÄ HYVIN, OSAAVASTA

Lisätiedot

Jalkineiden vienti ja tuonti. Toukokuu 2017

Jalkineiden vienti ja tuonti. Toukokuu 2017 Jalkineiden vienti ja tuonti Toukokuu 2017 Jalkineiden vienti ja tuonti / sisällysluettelo Tekstiili- ja muotialan tuoteryhmät viennin ja tuonnin tilastoissa Keskeiset huomiot 1. Vaatteiden vienti ja tuonti

Lisätiedot

N-PIIRIN KOULUTUSTOIMIKUNNAN STRATEGIA JA HANKKEET

N-PIIRIN KOULUTUSTOIMIKUNNAN STRATEGIA JA HANKKEET N-PIIRIN KOULUTUSTOIMIKUNNAN STRATEGIA JA HANKKEET 2012-2013 2/5 SISÄLLYSLUETTELO 1. Missio 2. Nykytila-analyysi ja johtopäätökset analyyseista 3. Pelikenttä 4. Visio 5. Päämäärät 6. Menestyskonsepti 7.

Lisätiedot

Edessä väistämätön muutos

Edessä väistämätön muutos Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihdossa syvennetään maailmalla oman alan osaamista, kielitaitoa ja kansainvälisiä verkostoja. Vaihdossa hankitut tiedot,

Lisätiedot

Valtiovarainvaliokunta

Valtiovarainvaliokunta Valtiovarainvaliokunta Suomen näkökulmasta ajankohtaiskatsaus ESIR-rahoituksen tilanteesta sekä mahdollisista ongelmakohdista ja kehittämishaasteista Eduskunta 12.4.2016 Globaali talous- ja finanssikriisi

Lisätiedot

Maksuliikenne ja kassanhallinta Venäjällä

Maksuliikenne ja kassanhallinta Venäjällä Maksuliikenne ja kassanhallinta Venäjällä Pohjois-Karjalan Kauppakamari Kevätkokous 22.5.2013 Sami Hirvonen Cash Management-johtaja Danske Bank Oyj Savo-Karjalan Finanssikeskus Sisältö Danske Bank-konsernin

Lisätiedot

Mainonnan kenttä Venäjällä

Mainonnan kenttä Venäjällä Mainonnan kenttä Venäjällä Mainonnan historia nykyvenäjällä 15 vuotta siitä kun se alkoi Viimeisen 10 vuoden aikana isoimmat ketjut ovat rantautunet Venäjälle Koulutus, osaaminen, ja yleinen tietotaito

Lisätiedot

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi TIEDOTE 1 () Valtatie :n parantaminen Ylöjärven ja Hämeenkyrön välillä Alustava yleissuunnittelu valtatie :n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Paikkatietoasiain neuvottelukunta Viestintäsuunnitelma 1 (5) Paikkatietoverkosto Viestintä-kärkihanke

Paikkatietoasiain neuvottelukunta Viestintäsuunnitelma 1 (5) Paikkatietoverkosto Viestintä-kärkihanke Paikkatietoasiain neuvottelukunta Viestintäsuunnitelma 1 (5) Paikkatietoasiain neuvottelukunnan ja n Viestintä ja osallistaminen -kärkihanke: Viestintäsuunnitelma 1. Johdanto Viestintä-kärkihankkeen avulla

Lisätiedot

SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA

SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA Sotkamon kansalaisopiston henkilöstö on työstänyt Osaava - koulutuksen aikana vuosina 2011 2012 opistolle räätälöityä laatukäsikirjaa. Käsikirja on EFQM (European

Lisätiedot

Tekesin rahoituspalvelut kasvuun ja kansainvälistymiseen. Eeva Salminen Palvelujohtaja Startup-yritykset

Tekesin rahoituspalvelut kasvuun ja kansainvälistymiseen. Eeva Salminen Palvelujohtaja Startup-yritykset Tekesin rahoituspalvelut kasvuun ja kansainvälistymiseen Eeva Salminen Palvelujohtaja Startup-yritykset Sisältö - Kasvu & kansainvälistyminen - Rahoituspalvelut - Verkostopalvelut - Ajankohtaista 10-2015

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus 2015 Jyri Luomakoski toimitusjohtaja. Varsinainen yhtiökokous 2016

Toimitusjohtajan katsaus 2015 Jyri Luomakoski toimitusjohtaja. Varsinainen yhtiökokous 2016 Toimitusjohtajan katsaus 2015 Jyri Luomakoski toimitusjohtaja Varsinainen yhtiökokous 2016 Liikevaihto Uponor-konserni, M 2014 2015 Muutos Liikevaihto 1 023,9 1 050,8 2,6 % Orgaaninen kasvu 5,2 % ilman

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot