Kyrkan och vi Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä 3/ Kaikki tiet toivat Tuomiokirkolle. Agricolan

Transkriptio

1 R- Suomen Posti Oyj Kyrkan och vi Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä 3/ Kuolema ja iankaikkisuus kohtaavat Ylösnousemuskappelissa. Sivu 7 Kaikki tiet toivat Tuomiokirkolle. Agricolan ajan Turussa elettiin suurkaupungin vilinässä. Keskiaukeama Murheen mustasta vitivalkoiseen. Hiljaisen viikon värit kertovat pääsiäisestä. Sivu 6 Pääsiäisajan konsertit ja tapahtumat. Sivut 11 ja 16 Musiken speglar stämning inför påsken. Sidan 10

2 KIRKKO JA ME Agricolan lapset SANA OIKEAAN AIKAAN SANOTTU Kaikki kirkonkylät näyttävät samanlaisilta, vanhat maisemat ovat kadonneet. Ehkä siihen tyhjiöön ovat tulleet murteet. Murteet ovat aistien jatke, kotikutoinen asia. Niitä meiltä ei viedä. Voimme toteuttaa itseämme, meillä on oma puheenpoljento itse kullakin. Kirjailija Sinikka Nopola, Kirjastolehti 1/2007 Sanottakoon poliitikkojen luotettavuudesta mitä tahansa, mutta kukaan ei ole niin epäluotettava kuin suomalainen äänestäjä! Toimittaja Pekka Ervasti, Suomen Kuvalehti 11/2007 Aina on asioita, jotka aiheuttavat hämmennystä, kiistoja ja eriarvoisuutta. Silti kaiken keskellä on samanlainen ihminen kuin Raamatun aikana, joka teki erehdyksiä, iloitsi ja kiitti hyväksytyksi tulemisesta ja kaipasi rakkautta, armoa ja anteeksiantoa syvällä sydämessään, jotta elämää olisi helpompi elää. Kirjailija Anu Rohima Mylläri, Sana 11/2007 Rauhanneuvottelumatkalla 450 vuotta sitten kuolleen Mikael Agricolan henki elää edelleen Suomessa. Kirjakielen isän viitoittamaa tietä kulkevat vuosittain kymmenettuhannet ekaluokkalaiset, jotka innolla tarttuvat uutuuttaan jäykkiin aapiskirjoihin. Samalla polulla ovat miljoonat kirjastonkäyttäjät ja lehtien lukijat. Eivätkä reitiltä ole eksyneet myöskään tekstiviestien naputtelijat tai verkkokirjoittajat, jotka kipuilevat uuden sanaston ja tyylin kanssa kaukaisen esikuvansa lailla. * * * Mikael Agricola perehtyi Martti Lutherin ajatuksiin kansankielisestä Raamatusta ensin Turussa Petrus Särkilahden saarnojen perusteella, myöhemmin Wittenbergissä Lutherin luennoilla. Saksaa puhuvat Raamatun henkilöt tekivät Agricolaan syvän vaikutuksen ja herättivät ajatuksen suomenkielisestä raamatunkäännöksestä. Jotta Raamatun antamasta ohjenuorasta olisi ollut apua muillekin kuin oppineille ja papistolle, Jumalan sana oli käännettävä kansankielelle ja kansa opetettava myös lukemaan sitä. Uuden testamentin kääntäminen ja siihen liittyvä suomenkielisen kirjallisuuden perustan luominen olikin Agricolan päätyö. Kääntäessään Uutta testamenttia ja jumalanpalvelustekstejä suomeksi Agricola joutui samalla luomaan suomen kirjakielen. Lounaismurteisiin perustuvaan kirjakieleen Agricola omaksui vaikutteita muiden murteiden lisäksi myös ruotsista, latinasta ja saksasta. Osan sanoista Agricola keksi itse paremman puutteessa. Esimerkiksi sanat hallitus, esikuva ja käsikirjoitus ovat lähtöisin Agricolan kirjoituspulpetin äärestä. Samoin vaikkapa termi jalopeurukainen, joka vastasi Agricolan käsitystä tuosta tuntemattomasta eläimestä, jonka me luontodokumenttien katsojat tunnemme nimellä leijonanpentu. * * * Mikael Agricola oli taipuisa kielenkäyttäjä, jonka sulkakynästä lähtenyt suomen kieli eli tarpeen mukaan. Raamatun opetusten lisäksi Agricola avasi kansakunnalle muitakin tärkeitä ovia. Oma kirjakieli vaikuttaa syvästi tapaamme hahmottaa historiaa ja nykyhetkeä. Se on yksi portti vaikeasti määriteltävään suomalaisuuteen. Samalla kun muistamme suomen kielen suurmiestä, saamme juhlia äidinkieltämme ja sen kaikkia ilmenemismuotoja. Suomen kieli ALUKSI on säilyttänyt ilmaisuvoimansa vuosisatojen ajan. Agricola on juhlavuotensa ansainnut! Mervi Syrjänen MERKINTÖJÄ MAAILMALTA METTU. Lämpimät terveiset kuuman ja kuivan ajan Metusta. Aamut ovat kylläkin niin kylmiä, että kahvimuki on täytynyt ensin lämmittää, jottei suodattamani kahvi jäähtyisi. Seurakuntamme pastori pyysi Nigatua ja minua kouluttamaan uusia pyhäkouluopettajia seurakuntaan. Melkein pari viikkoa valmistimme kurssia, koetimme saada siitä mahdollisimman käytännöllisen harjoituksineen. Seurakunnassa oli ennen jopa 500 lasta pyhäkoulussa. Nyt kun seurakuntia on kolme, lasten lukumäärä on seurakunnassamme tietenkin vähentynyt. Varsinaisessa pyhäkoulussa käy yli 100 lasta, neljästä vuodesta yhteentoista vuoteen. Yli 11-vuotiaille on aloitettu jo ns. rippikouluun valmistavan opetuksen antamista. Se johtuu siitä, että monet nuoret lähtevät 16-vuotiaina muualle opiskelemaan ja rippikoulu tahtoo jäädä käymättä. * * * Muistattehan nuoren vammaisen ystäväni Endeswan. Hän opiskeli täällä Metussa kaksi vuotta ja vielä vuoden Asellassa, 800 kilometrin päässä teknillisessä koulussa. Menimme marraskuussa hänen valmistujaisiinsa. Reissu oli todella mieleenpainuva. Samalla ostimme hänelle sähkölaitteisiin varaosia. Reissulta palattuamme hän alkoi rakennuttaa itselleen pientä työpajaa. Tähän hän sai 4 metriä kertaa 4 metriä kokoisen maapalan ja siihen hän rakennutti kontin tapaisen työpajan. Viime sunnuntaina hän järjesti työpajan vihkiäiset. Menimme sinne evankelista Tammirun kanssa. Hän luki sanaa ja siunasi työpajan ja omistajan. Minun silmäni eivät pysyneet kuivina. Oli niin koskettavaa nähdä Endeswan ilo ja rohkeus aloittaa hyvin vastuullinen työ. Siinä pienessä pajassa istuessamme katselin takanani olevia hyllyjä, jotka olivat täynnä korjattavaksi tuotuja televisioita, nauhureita ym. Työtä pojalla riittää. Hyvän työntekijän maine on jo kiirinyt kaupungissa. Työpaja sai nimekseen Suomi, sähkölaitteiden korjaamo. Pajan perällä hänellä on myös pieni makuutila ja keittiöpuoli. Evankelista Tammiru lupasi aloittaa yksityisen rippikoulun antamisen myös Endeswalle. Regina Hantikainen Suomen Lähetysseuran lähetti Etiopiassa Kansi Mikael Agricolan patsas, kuva Eeva Henttu Narsissit, kuva Rita Suhonen KUUKAUDEN SANA Väärin sammutettu Voittaminen on häviämistä keskimäärin mukavampaa. Ainakin kiekkokaukalossa. Erityisesti silloin kun itse ei ole puolustajana pahemmin mokaillut (ainoastaan yhden oman repun kokemuksella). Aikamme jakaa valitettavan usein ihmiset voittajiin ja häviäjiin - luusereihin. Ajan vaatimukset muokkaavat ihmisestä äkkiä menestymisen pakkoa hakevan koneen. Siksi moni pinnistää viimeiseen asti pitäen kulisseja pystyssä. Liian monen hymyn taakse kätkeytyy itkevä ja särkynyt sydän. Ihmisenä elämiseen ja olemiseen liittyy kuitenkin myös vastoinkäymisiä, jotka parhaimmassa tapauksessa ovat synnyttämässä jotakin uutta ja kaunista. Tosin elämän matkan varrella löytyy aina pikkusieluja, jotka omalla asiantuntemuksellaan lisäävät ihmisen taakkaa. Kirjailija Eeva Kilpi on osuvasti sanonut elämästä: elämän tarkoitus on päästä kotiin. Tätä kodin etsintää moni kantaa sisimmässään; paikkaa, joka antaa rauhan, turvan ja hyväksynnän. Ulkonaisen hyvinvoinnin kes- Kyrkan och vi vuosikerta Julkaisija Utgivare Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Åbo och S:t Karins kyrkliga samfällighet Ilmestyy 11 kertaa vuodessa seuraava Kustantaja Förläggare Kotimaa-yhtiöt M e r v i S y r j ä n e n Toimitusneuvosto Redaktionskomitté Leena Winter, Jarkko Elo, Päivi Leppänen, Yrsa Lindroos, Ann-Mari Rannikko, Petri Sirén kellä sisäinen tyhjyys ja kaipaus ovat kasvava trendi. Jotakin on ihmiseltä kadoksissa, jotakin mikä ei ole ostettavissa. Jeesuksen tie ei ihmissilmin katsottuna ollut menestystarinaa. Hänestä ei olisi ollut Idoliksi tai tähtien tanssittajaksi. Silti ristin tie oli ainoa mahdollisuus. Se johti kärsimykseen ja kuolemaan - asioihin, jotka haluamme pitää mahdollisimman loitolla elämästämme. Samalla se avasi ihmiselle ainutlaatuisen ja ainoan mahdollisuuden toivoon ja iankaikkiseen elämään. Ristin tiellä kyse on ihmisestä, hänen iankaikkisesta parhaastaan. Kodista, jonka todellisuutta voi jo elämän matkalla kantaa sisällään. Päätoimittaja Chefredaktör Paula Heino paula.heino@evl.fi Toimitussihteeri Redaktionssekreterare Mervi Syrjänen mervi.syrjanen@evl.fi Toimittajat Redaktörer Patricia Bruun Rita Suhonen Minna Vesanto Ilmoitukset Annonser Pirjo Seppälä pirjo.seppala@evl.fi Taitto ja kuvankäsittely Ombrytning och fotoarbetning Erkki Kiiski; Kotimaa-yhtiöt Risti ei ollut kaiken päätepiste, unelmien ja toiveiden hautausmaa, vaan uusi alku. Kristillinen kirkko syntyi hautausmaalla Jeesuksen tyhjän haudan todellisuuden äärellä. Se viestittää meille tänään Jumalan mahdollisuuksista ja hyvästä tahdosta ihmistä kohtaan. Pääsiäisen todellisuus avautuu ihmisille siellä, missä Jeesus saa koskettaa, uudistaa ja parantaa sisimmän haavoja. Se koetaan sydämen tasolla siellä, missä ihminen saa kohdata Hänet, joka armahtaa syntisen ja keskeneräisen ihmisen. Pääsiäisenä mahdoton tulee mahdolliseksi. Ihminen jää sivustakatsojan ja ihmettelijän rooliin. Jumala toimii ihmisen parhaaksi yksin rakkaudestaan meitä kohtaan. Ihmiselle ei jää edes sitä kommenttia, jonka hän erinomaisen hyvin osaa: väärin sammutettu!. Hyvää pääsiäisaikaa toivottelee Toimitus Redaktion Tiedotustoimisto, Eerikinkatu 3 PL 922, Turku puhelin (02) faksi (02) turku.tiedotus@evl.fi Painopaikka Tryckeri Hansaprint, Turku/403021/2002 Jakelu Distribution Suomen Posti Oy Jakeluhuomautukset puh Jouni Lehikoinen Mikaelinseurakunnan kirkkoherra

3 Kirkkokahvit telakalla E e v a H e n t t u Isä Peter katolisesta seurakunnasta oli mukana vierailulla jututtamassa puolalaisia työntekijöitä. Mikaelinseurakunta jalkautui kansan keskelle ja tarjosi Aker Yardsin työntekijöille musiikilla rytmitetyt kakkukahvit naistenpäivän kunniaksi. Vierailun tarkoituksena oli luoda yhteyksiä työpaikkoihin. - Tämä on seurakunnan yhteiskunnallista työtä. On tärkeää tulla ihmisten luo ja tehdä seurakunnan kasvot ihmisille tutuiksi, kertoo Mikaelinseurakunnan kirkkoherra Jouni Lehikoinen. Telakka tuntui sopivalta paikalta aloittaa, koska Aker Yards on Mikaelinseurakunnan alueen suurin työnantaja. - Seurakunta ei ole aikaisemmin toiminut tällä tavalla, joten odotan innolla ja jännityksellä miten tämä otetaan vastaan. Arjen keskelle jalkautuminen voi olla hyvänä esimerkkinä muille seurakunnille tai sitten palaamme kirkkoon häntä koipien välissä, Lehikoinen puntaroi. Telakalla tuntui pappeja kuitenkin odottavan lämmin vastaanotto ja lähestyminen koettiin positiiviseksi. - Täällä on tuhansia työntekijöitä, joten varmasti löytyy monenlaista mielipidettä puolesta ja vastaan. Olemme kuitenkin lähteneet tähän mukaan pilke silmäkulmassa ja pyrimme tekemään ihmisiin sellaisen vaikutuksen, ettei kirkon toiminta ole niin totista torven soittoa kuin mitä yleensä kuvitellaan. Mistään tuputtamisesta tässä ei ainakaan ole kyse. Vanha mielikuva papeista karisi Monet telakkalaiset tulivat lähinnä nauttimaan tarjoiluista ja elävästä musiikista, mutta jäipä moni juttusillekin pappien kanssa. - Kyllä tässä on moni tullut keskustelemaan ja antamaan palautetta, niin hyvää kuin huonoakin. On myös useaan otteeseen kiitelty hyvästä ideasta, seurakuntapappi Pasi Jaakkola kertoi innostuneena. Palautetta pappien jalkautumisesta ropisi Jaakkolan kierrellessä juttelemassa telakkalaisten pöydissä. - Erilaisen kuvan sai kyllä papista. Aina ollut sellainen mielikuva, että papit ovat kuivia ja vanhoja, todettiin eräästä kahvipöydästä. Kahvitarjoilu telakalla kuului osana Mikaelinseurakunnan järjestämään operaatio Onnenpotkuun. Eeva Henttu Seurakunnissa tehdään ympäristökatselmusta Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymälle myönnettiin nelivuotinen Kirkon ympäristödiplomi joulukuussa Määräaika on kulumassa umpeen ja nyt on aika valmistautua uusimaan ympäristödiplomi. Ympäristödiplomi on ev.lut. kirkon kirkkohallituksen myöntämä todistus seurakunnalle tai seurakuntayhtymälle, joka on sitoutunut kehittämään toimintaansa ympäristön kannalta jatkuvasti paremmaksi. Kirkon oma ympäristödiplomi noudattelee virallisten laatujärjestelmien periaatteita: suunnittele, tee, tarkista, korjaa. Sen rakenne mukailee kansainvälisten ympäristöjärjestelmien (ISO ja EMAS) rakennetta. Ympäristödiplomin saaminen edellyttää seurakuntayhtymältä, että työntekijät ja päättävät elimet ovat sitoutuneet ympäristöarvoihin ja ympäristön tilan jatkuvaan parantamiseen. Seurakuntayhtymän on tunnettava oman toimintansa ympäristövaikutukset ja varauduttava myös riskeihin. Vastuut ja valtuudet ympäristöasioissa on määriteltävä selkeästi ympäristöohjelmassa. Toiminnan ympäristövaikutuksia ja ympäristöohjelman toteuttamista on myös valvottava. Vuoteen 2007 mennessä ympäristödiplomi on myönnetty kaikkiaan jo 29 seurakunnalle tai seurakuntayhtymälle. Tänä vuonna vietetään vuonna 1807 perustetun Turun hautausmaan 200-vuotisjuhlavuotta. Vuosi tarjoaa oivan mahdollisuuden tutustua hautausmaahan, sen kappeleihin ja siellä lepäävien tunnettujen turkulaisten hautoihin. Juhlavuoden ohjelma alkaa pääsiäisestä ja päättyy pyhäinpäivään. Ohjelma koostuu konserteista, musiikkituokioista, kappeleiden esittelyistä ja koko kesäkauden jatkuvista teemallisista ja opastetuista kävelyistä. Opastuksia vetävät paitsi seurakuntayhtymän asiantuntijat, T imo Jakonen Myös ympäristöohjelma uusiksi Seurakuntayhtymässä kevään mittaan tehtävässä ympäristökatselmuksessa selvitetään, miten ympäristöohjelman kanssa on neljän vuoden aikana eletty: mikä on mennyt hyvin ja toteutunut suunnitellusti, mikä on jäänyt toteuttamatta ja miksi. Toimintaan perehdytään sekä paperilla että käytännössä. Ympäristökatselmuksen yhteydessä seurakuntayhtymän myös hautausmaahan perehtyneet henkilöt ja Turun kaupungin oppaat. Teemakävelyt pidetään tiistaisin klo 18. Varsinainen pääjuhla on sunnuntaina 19. elokuuta klo 14. Tulossa on myös hautausmaan opaskartta, jonka avulla voi tehdä itsekseenkin löytöretkiä 60 hehtaarin suuruisella alueella. Tarkat ohjelmatiedot julkaistaan yhtymän verkkosivuilla ja erillisessä ohjelmalehtisessä, jota tulee jakoon kirkkoihin ja kaupungille. Myös Kirkko ja me -lehti kertoo numeroissaan hautausmaan juhlavuodesta. Turun hautausmaa on tärkeä paitsi siellä lepäävien omaistemme, myös alueen kulttuuriarvojen vuoksi. Kirkkoihin hautaaminen yleistyi 1500-luvulla, mutta vähitellen siitä luovuttiin muun muassa ruton pelossa luvun lopulla turkulaisvainajat haudattiin ainoastaan Tuomiokirkon hautausmaahan, joka oli ainoa tunnettu hautausmaa Turussa. Sopiva paikka uudelle hautausmaalle löytyi Skanssin malmilta kaupungin omistamalta neljän vuoden takainen ympäristöohjelma uudistetaan. Ohjelman tavoitteita tarkennetaan yleisluontoisista tavoitteista realistisiksi tehtäviksi ja määriksi. - Joka ainoassa suunnitelmassa ja hankinnassa on ympäristönäkökulma, ympäristökatselmusta tekevä biologi Marja- Liisa Leinonen muistuttaa. Ympäristötyö on yhteistyötä, jossa luottamushenkilöillä on päätöksentekijöinä keskeinen rooli. Leinonen rohkaiseekin luottamushenkilöitä tuomaan kevään mittaan esiin niitä asioita, joissa yhtymätasolla tai omassa seurakunnassa on heistä ympäristön näkökulmasta kohentamisen tarvetta. Leinosen tavoittaa parhaiten puhelinnumerosta MV Lisää ympäristöasioista seurakuntayhtymässä: > Ajankohtaista > Ympäristöasiat Hautausmaan perennat ovat yksi askel kohti kestävää kehitystä. Perennat vaativat vähemmän vettä sekä lannoite- ja torjunta-aineita kuin perinteiset kesäkukat. Hautausmaalla juhlavuosi maalta. Uuden hautausmaan piirustukset laati arkkitehti Charles Bassi. Kuningas Kustaa Aadolf hyväksyi suunnitelmat Perimätiedon mukaan englantilainen William Archibald Cramp sai kyseenalaisen kunnian olla ensimmäinen uudelle hautausmaalle haudattu vainaja. Hän oli kuollut 1806 ja ehditty jo haudata Tuomiokirkon kirkkomaahan, mutta ruumis siirrettiinkin Skanssin malmille. Paula Heino Henrikinkirkkoon esitetään määrärahaa Sähkötyöt sulkevat Mikaelinkirkon Mikaelinkirkko on suljettu viikoilla 16 ja 17 sähkötöiden takia, jolloin kirkon lähes sata vuotta vanha syöttökaapeli uusitaan. Samalla rakennuksessa tehdään muita pienempiä sähkötöitä. Remontista huolimatta kirkon liiketunnistin ja paloilmaisin toimivat normaaliin tapaan. Juhlavuoden kunniaksi yksi Turun tuomiokirkon kappeleista nimetään uudelleen Mikael Agricolan mukaan. Uudelleen nimettävä kappeli on aikaisemmin tunnettu nimellä Pyhän Ristin kuori. Tuomiokirkkoseurakunta Eeva Henttu tiedotukseen Medianomi Eeva Henttu hoitaa vuoden loppuun saakka tiedottaja Minna Vesannon tehtäviä seurakuntayhtymän tiedotustoimistossa. Loppuvuodeksi Kirkon tiedotuskeskukseen Helsinkiin siirtyvä Vesanto hoitaa huhti-toukokuussa osapäiväisesti Kirkkopäivien viestintää. Henrikinkirkon laajennus pääsee alkamaan vielä tämän vuoden puolella, mikäli yhteinen kirkkovaltuusto niin päättää. Valtuuston kokous on torstaina 29. maaliskuuta. Yhteinen kirkkoneuvosto päätti ylimääräisessä kokouksessaan tiistaina 13. maaliskuuta myöntää tämän vuoden talousarvioon Henrikinkirkon laajennusta varten euroa. Näin lapio voitaisiin iskeä maahan vielä loppuvuodesta. Varsinainen suunnitelmien hyväksyntä ja rakentamispäätös tuodaan vielä erikseen kirkkovaltuuston hyväksyttäväksi myöhemmin. Kirkkoneuvosto päätti myös, ettei Henrikinkirkon laajennus vaikuta muiden investointien toteutukseen, vaan ne toteutetaan sovitun aikataulun mukaisesti. Koko laajennuksen kustannusarvio on 5,2 miljoonaa euroa. Laajennuksen arvioidaan olevan valmis keväällä Henrikinkirkkoon on toivottu lisää työtiloja, tilaa rippikouluille ja diakonian vastaanotolle. Myös keittiötilat vaativat kohennusta. PH Jumalanpalvelus järjestetään kuitenkin poikkeusolosuhteissa remontin keskellä Mikaelinkirkossa sunnuntaina klo 10 tuttuun tapaan. Urkujen sijasta säestys hoituu flyygelillä. Myöskään kirkon äänentoisto ei ole käytössä. MS Agricolalle nimikkokappeli Tuomiokirkkoon R i t a S u h o n e n haluaa nimeämisellä kunnioittaa kirkon uudistajan ja suomen kielen isän elämäntyötä ja hänen jättämäänsä huikeaa kulttuuriperintöä. Agricolan kuolemasta tulee tänä vuonna kuluneeksi 450 vuotta. PH Yleisen tiedottamisen lisäksi Eeva Hentun erityistyöalueena tulee olemaan radio- ja tv-työ.

4 Kirkkopäivät kokoaa tutut ja vieraat turuille ja toreille Kirkko näkyy ja kuuluu Turussa toukokuussa, jolloin kaupungissa järjestetään valtakunnalliset Kirkkopäivät. Joka toinen vuosi eri puolilla Suomea järjestettävä suurtapahtuma toteutetaan paikallisseurakuntien ja Kirkkopalvelujen yhteishankkeena. Turussa päivistä vetovastuun kantavat Jaana ja Tapani Rantala. Pariskunta aloitti Kirkkopäivien valmistelun täyspäiväisesti viime syksynä ja nyt kevättä kohti käydessä eletään vaihetta, jossa päivien kaikki yli sata ohjelmanumeroa on lyöty lukkoon ja aikataulut sekä sisällöt saavat osakseen enää pientä viilausta. - Olemme erittäin mielissämme siitä, että niin moni on sitoutuneen innostuneesti lähtenyt suunnittelemaan ja toteuttamaan Kirkkopäiviä. Erityisesti mieltä lämmittää turkulaisen kulttuuriväen kiinnostus tapahtumaa kohtaan, Rantalat kiittelevät. Turun näköinen tapahtuma Tuomiokirkkoseurakunnan kappalaisen työstä virkavapaalla olevalle Tapanille Kirkkopäivät olivat jo ennestään tuttu juttu. Mies työskenteli Kirkko- E e v a H e n t t u palveluiden kirkkopäiväsihteerinä jo 1990-luvun alussa. - Olin kuitenkin päässyt jo unohtamaan millainen karuselli tämä on. Siksi kai suostuin nyt mukaan uudelleen, hän naurahtaa. Vakavasti puhuen Tapani haluaa kuitenkin korostaa Kirkkopäivien olevan hieno ja haastava mahdollisuus järjestäjilleenkin. - Haluamme tehdä tapahtumasta Turun näköisen. Koska Turun historia on kaikkien suomalaisten yhteistä historiaa, mennyt aika on vahvasti läsnä päivien ohjelmassa erityisesti Mikael Agricolan juhlavuoden myötä. - Turussa olemme kirkkomme juurilla. Historiallinen näkökulma sopii mielestämme osuvasti myös päivien teemaan. Pyhää yksinkertaisuutta on juurille paluu ja yhteyden löytyminen omaan sekä kirkolliseen historiaamme. Siskot ja veljet, yhdistytään taas Muutoinkin päivien teema Pyhä yksinkertaisuus haastaa järjestäjänsä. - Se on vahvasti läsnä ohjelmasisällöissä, mutta ei suinkaan tarkoita sitä, että päivien valmistelussa heittäytyisimme kivikautisiksi ja unohtaisimme nykyajan tekniikan mahdollistamat keinot. Kysymys on enemmänkin ajattelun avartamisesta sekä keskittymistä kaikkeen olennaiseen, pariskunta toteaa. Tulevilla Kirkkopäivillä on sisällöllinen yhteys edellisen kerran Turussa vuonna 1979 järjestettyihin Kirkkopäiviin. - Hiljaisuuden liike sai täältä silloin alkusysäyksensä. Tarina kertoo, kuinka tapahtumaalueen liepeillä olleeseen sähkökaappiin joku päivien osallistuja oli kirjoittanut: Siskot ja veljet, yhdistytään. Samanlaista henkeä toivoisin myös näille tuleville Kirkkopäiville. Odotan keskustelua, kritiikkiäkin. Tarkoitus on nostaa kissa pöydälle monessa asiassa ja antaa päivien kävijöille uutta ajateltavaa, Jaana Rantala kiteyttää. Annika Saarikko Tabermann odottaa Kirkkopäiviltä alkuseurakunnan yhteyttä Vaikka järjesteltävää vielä riittää, Kirkkopäivien langat pysyvät tiukasti Jaana ja Tapani Rantalan käsissä. Masa osallistuu maailman iloisimpaan messuun Turkulainen Matti Aholainen on yksi Kirkkopäivien talkoolaisista. Hän otti itse yhteyttä päivien järjestäjiin. - Rantalan Jaanan kanssa yhteistyöstä on kokemusta ennestään. Toimin hänen tuotantoassistenttinaan musikaalijärjestelyissä 1990-luvulla. Päädyin siihen, että haluan jatkaa yhteistyötä. Matti eli tuttavallisemmin Masa ei vielä ole täysin varmistunut toimenkuvastaan päivien aikana, mutta aikoo olla ainakin keskustelemassa Esteetön yhteys -seminaarissa Pelastusarmeijan tiloissa lauantaina sekä avustamassa sunnuntain Kiitos elämästä -jazzmessussa Kirkkopäivien päälavalla. - Olen kai vähän niin kuin suntion hommissa messussa, hän muotoilee. Selkokielinen jazzmessu on musiikkijumalanpalvelus. Sen toteuttavat kehitysvammaiset laulajat ja soittajat ohjaajineen. Messun sanat ja sävelet, asut ja tanssit ja viittomat syntyivät ryhmän yhteistyönä. Messun nähneet luonnehtivat sitä maailman iloisimmaksi messuksi. - Messuun voi osallistua koko perhe. Laulut ovat helppoja rento ja iloinen svengi tarttuu taatusti kuulijaankin, Jaana Rantala vakuuttaa. Tuulisesta Oulusta Turun toiveisiin Vapaehtoisen avustustyön ohessa Masalla on muitakin menosuunnitelmia Kirkkopäivä-viikonlopun varalle. - Sinkuille kohdistettu ohjelma kiinnostaa, samoin konsertit. Haluaisin löytää päiviltä elämääni jonkun tytön, joka uskaltaisi antaa minulle rakkautta, hän toivoo. Masa osallistui myös Oulun kirkkopäiville pari vuotta sitten. - Junalla matkustin sinne yksin. Vaikka eihän siinä ole mitään epätavallista, reissaan muutenkin paljon. E e v a H e n t t u Matti Aholainen otti yhteyttä vanhaan tuttuunsa Jaana Rantalaan hyvissä ajoin ennen Kirkkopäiviä ja ilmoittautui vapaaehtoiseksi. Oulun päivistä hänelle tulee heti mieleen pari juttua. - Tuulista oli sekä kylmää. Ja näin muuten presidentinkin. Tuleviin toukokuisiin Kirkkopäiviin Masa toivoo hyvää säätä, mutta myös jotakin vielä paljon tärkeämpää. - Odotan, että ihmiset tulisivat lähemmäksi toisiaan päivien aikana. Toivon, että Jumala olisi läsnä. Taitaako sitä järjestäjienkin toivetta juuri tuota paremmin kiteyttää. AS - Pyhä yksinkertaisuus on oiva teema tapahtumalle. Hirveän usein asioista tehdään liian monimutkaisia ja siksi meidän on aina välillä palattava yksinkertaisiin peruskysymyksiin. Pyhyyttä on kaikkialla, kun sen vain haluaa ja kykenee kokemaan, runoilija, kansanedustaja Tommy Tabermann kiittelee. Tabermann esiintyy Kirkkopäivillä kahteen eri otteeseen lauantaina. Raamattupohdinnassa voi kuulla hänen ajatuksiaan lähimmäisyydestä, joita hän jakaa pastori, kirjailija Irja Askolan kanssa. Tabermann osallistuu myös keskustelutilaisuuteen, jossa tuuletetaan näkemyksiä Jumalan kuvasta, kehollisuudesta sekä seksuaalisuudesta. - Saan tilaisuudessa kenties jonkinlaisen vaihtoehtoisella tavalla näkijän roolin, olenhan profiloitunut kirjojeni myötä aistillisuuden ja rakkauden sanansaattajaksi. Uskonnollisuuskaan ei kuitenkaan ole kaukana teoksistani - runoissani käytän paljon uskonnollista muotoa ja kuvastoa. H a n n e N y k ä n e n Henki materian yläpuolelle Tabermann vakuuttaa olevansa innostunut Kirkkopäivistä. - Minua viehättää ajatus niistä kansanjuhlana. Ihmisen kerääntyvät yhteen paljaan taivaan alla. Sen myötä kykenemme jotenkin palaamaan alkuseurakunnan aikoihin, olemme kuin kalastajajoukko. Hän luonnehtii yhteiskunnan nykyistä tilaa puberteettiseksi ajaksi, jota leimaa arvottomuus. Silti hän uskoo, että meillä on kaipuu puhua myös isoista ja tärkeistä asioista. - Olemme eläneet liian pitkään siten, että henki meissä on taka-alalla ihmisillä on suoranainen hapen puute. Henki ja hengellisyys pitää nyt nostaa materian yläpuolelle ja pohtia ihmisten kanssa yhdessä niitä suuria kysymyksiä, joita jokainen joutuu itselleen esittämään. Kuinka olla, kuinka elää, kuinka on oikein käsityksiä riittää tuuletettavaksi ja muureja rikkisoitettavaksi, Tabermann uskoo. Annika Saarikko

5 POSTIA LUKIJOILTA Tällä sivulla voit kertoa mielipiteesi ja osallistua keskusteluun. Kirjeitten enimmäispituus on 25 konekirjoitusriviä. Voit kirjoittaa myös käsin tai lähettää sähköpostia. Voit kirjoittaa erityistapauksessa myös nimimerkillä, kunhan lähetät nimesi ja yhteystietosi lehden toimitukseen. Toimituksella on oikeus tarvittaessa muokata ja lyhentää tekstejä. Toimituksen postiosoite: Kirkko ja me, PL 922, Turku faksi (02) Huhtikuun lehteen tarkoitettujen tekstien tulee olla perillä viimeistään ti Onko Raamattu Jumalan sanaa? Yleisönosastokirjoitus tämän otsikon alla helmikuun Kirkko ja me -lehdessä ilmaisi sen, mitä moni mielessään pohtii, myös minä. Johtopäätös oli oikea. Sanotaan, ettei Raamattu ole kirjaimellisesti tulkittavissa, vaan monet lausumat ovat Raamatussa ilmaistu vertauskuvin. Voiko vertauskuvia kääntää todelliselle kielelle? Muokkaavatko toistuvat käännökset, jotka korjaavat edellisen raamatunkäännöksen lausumia, tekstin sisältöä yhä etäämmäksi siitä viestistä, jonka ensimmäiset muistiinmerkitsijät ihmisille tahtoivat kertoa? Jo ensimmäisetkin muistiot ovat toisen käsityksiä toisen viestistä ja aikaakin jo ehti kulua ensimmäisiin muistioihin, jolloin ihmismuisti on voinut vaikuttaa kuvauksia muuttavasti. Tiedetäänhän, ettei Jeesus kirjoittanut mitään. Muut kirjoittivat. Usein on vaikeata ymmärtää Raamatun viestiä ja Jeesuksen lausumia. Kun lausumaa ei ymmär- Raamattu on Jumalan sanaa Timo Teinikivi pani helmikuun Kirkko ja me -lehdessä kyseenalaiseksi Raamatun Jumalan sanana. Hän kirjoitti, että se on alusta loppuun ihmisten kirjoittama, ihmissanaa. Kymmenestä käskystä kerrotaan, että ne oli Jumalan sormella kirjoitettu laintauluihin, mutta Raamatun muun tekstin ovat ihmiset kirjoittaneet, kylläkin Pyhän Hengen innoittamina. 2. Tim. 3:16: ssa sanotaan, että Raamatun kirjoitukset ovat syntyneet Jumalan Hengen vaikutuksesta. Siitä juuri johtuu Raamatun sanan ainutlaatuinen arvo. Room.3:2:ssa Paavali sanoo Raamattua Jumalan puheeksi ja Apt.7:38:ssa sen kirjoittaja eläviksi sanoiksi. Raamattua lukiessamme emme voi siivilöidä sieltä vain sellaista, mikä on mieluista itsellemme ja toisaalta hyljätä niitä kohtia, joita emme ymmärrä tai joita emme halua ottaa vastaan. Tällai- rä, tekee mieli muuttaa sitä omasta mielestä oikeammaksi. Sitä ei pitäisi tehdä, koska silloin ei enää olla uskollisia alkuperäisille muistiinpanoille, jotka ajan kuluessa voivat avautua ja tulla ymmärrettävämmiksi. Katselin metodistikirkon jumalanpalvelusta 4.3. TV1:stä. Siellä pappi luki jumalanpalveluksen loppupäässä Isä meidän -rukouksen. Hän luki sen kuten Raamattu kertoo Jeesuksen opettaneen. Rukouksesta hän jätti kuitenkin pois sanat joka olet taivaissa. Lausuma on tärkeä, sillä se varmaan kertoo meille jotain oleellista. Monikkomuoto taivasmaailmasta on joillekin papeille arka asia, koska eivät osaa sitä selittää. Monikosta taivaasta puhutaan Raamatussa hyvin usein, juuri Jeesus puhuu. Koska kristillisessä teologiassa Jumalan Sana on Kristus, on Kristuksen antamaa tietoa ja viestiä kaikin keinoin vaalittava ja kunnioitettava. K.T.Vuolo-Äärilä nen menettely on silloin samanlaista kuin jossakin ikävaiheessa tytöillä, jotka riipivät päivänkakkaran terälehtiä: tykkää, ei tykkää, tykkää, ei tykkää. Kautta vuosisatojen on aina hyökätty totuutta ja totuuden puhujia vastaan. Näin oli jo alkuseurakunnan aikoina ja apostoli Pietari totesikin, että muun muassa Paavalin kirjeissä on yhtä ja toista vaikeaselkoista, jota tietämättömät ja vakaantumattomat vääntävät kieroon niin kuin muitakin kirjoituksia; omaksi kadotuksekseen. (2.Piet.3:16) Meidän tulee Jumalan sanaa lukiessamme rukoilla hengellistä ymmärrystä. Ja sanasta kirjoittavien ja siitä puhuvien on syytä palauttaa mieleen Ilmestyskirjan lopussa oleva vakava varoitus olla lisäämättä tai poistamatta siitä yhtään sanaa. Riippumatta siitä, olemmeko niitä käsittäneet. Tuula Okkola S a s k i a S y r j ä n e n Huhupuhetta Huhuilla on yleensä huono maine. Monet huhut muistuttavat perättömiä ja pahantahtoisia juoruja. Silloin kun huhut koskevat ihmisiä, huhut kerrotaan selän takana. Hyvistä uutisista huhutaan vähemmän kuin huonoista. Huhujen levittäjät eivät aina ole kovin kiinnostuneita siitä, ovatko heidän kertomansa tarinat tosia vai eivät. Liioittelu ja epätarkkuus liittyvät huhuihin miltei kaikissa tapauksissa. Mutta voisiko huhuihin kaikesta huolimatta liittyä myös jotain myönteistä? On kiinnostavaa, että erityisesti vallanpitäjät ovat kaikkina aikoina olleet hyvin huolestuneita huhuista. Poliittiset ja yhteiskunnalliset huhut voivat uhata valtaeliittiä. Voisivatko huhut palvella demokratiaa? Poliittiset huhut ovat yleisimpiä yhteiskunnissa, joissa vapaata tiedonvälitystä on rajoitettu. Huhujen avulla vaietuista asioista saadaan tietoa. Mitä tärkeämpi asia, sitä varmemmin poliittinen huhu sensuurin aikana uskotaan I started a blog, an internet diary. No, seriously! It took me almost a year to think it through and I always thought that I make decisions fast. I guess I needed time to get to grips with the idea of adding a whole new - and somewhat foreign - part to my everyday work. Now that I have gotten to writing it I am actually enjoying it very much. I wanted to start a blog in order to be where most of my congregation daily is. I write both in Finnish and English but I do not translate what I ve written from one language to another. It doesn t seem like something that would really add value to the blog. Some days I write in Finnish and others in English. As most of you know my job is a combination of two things: I am both a University Chaplain and the pastor of the Turku Cathedral International Congregation. This blog is firstly although not only - a part of the university chaplaincy. The international students come under the University chaplaincy and, thus, English is naturally the other language of the GALLUP Suomen kielen kaunein sana Saskia Syrjänen Matti Peistola: Kaunein sana on äiti, siihen sisältyy paljon rakkautta ja hellyyttä. Grace and Peace FROM THE INTERNATIONAL CONGREGATION blog. Since my work is among all internationals in Turku and a big part of it is the things we do together as the international congregation the blog is certainly aimed at all who belong to the congregation and moreover to all others who are interested. The address is: miapappi.blogspot.com. I am a person who was not born into a world where everyone had personal computers nor would have recognized the abbreviation pc. In my childhood, televisions were still black and white, the telephone was a simple gadget and it did not have buttons to push nor was it cordless. When I started my studies at the School of Translation - which is what I think it was called at the time, nowadays I think it is the Department of Translation - we still used typing machines to do our translations. It was only during our second year when we moved to a new location, away Anne Vainio: Suomen kielessä on monia kauniita sanoja. Hyvä sana on vaikkapa pullantuoksu. Se ei ole pelkästään kaunis sanana, vaan myös merkityksenä ja tuoksuna. Dear diary, from the Art Museum Hill, when we got a computing class where we could do our work with a computer. However, internet was yet to become a part of the process. I tell you this simply to explain that for me computers have become a part of my life in my early twenties and the internet only in my early thirties. The same of course applies to all who were born in the sixties. Although I do a lot of work with the laptop, computers were not a part of my childhood in the same way as they were for those of you who are now in your early twenties. So, to me starting a blog is very exciting and hip. This is a bit pathetic, isnt it? I don t mind, though. I among others think that the church should found in the internet, too. And it is. The calling - or the job description I have - is that I am called to be where my congregation is. When it comes to the services the congregation Arni Rantala: Ehdottomasti rakkaus. Se on elämää ylläpitävä voima ja tärkeä asia. RÄIKKÄ ja sen kauemmas se leviää. Sodat ovat poliittisten huhujen kultaaikaa, sillä sotasensuurin vallitessa vain sinisilmäinen luottaisi vallanpitäjien antamiin uutisiin. Huhut aiheuttavat valtaeliitille harmia kuitenkin myös aivan tavallisissa oloissa, siihen ei tarvita sensuuria eikä sotaa. Suomessakin elää sitkeä huhu, jonka mukaan euron tuleminen kallisti useiden tuotteiden hintoja. Kupillinen kahvia maksaa nykyisin moninkertaisesti verrattuna markka-aikaan. Huhun mukaan kahvia saisi halvemmalla, ellei euroon olisi siirrytty. Vallanpitäjille tämä huhu on harmillinen, sillä se saattaa lisätä EU-vastaisuutta. Perinteisesti huhuja vastaan on taisteltu kahdella tavalla. Ensinnäkin huhuja on yritetty aktiivisesti kumota virallisilla tiedotteilla ja asiatiedon lisäämisellä. Kaikkia huhuja on kuitenkin hankalaa kumota näin, koska jotkut huhut pitävät olennaisilta osiltaan paikkansa. Kuten saksalainen kirjallisuustieteilijä Hans- Joachim Neubauer sanoo teoksessaan Huhu (1998), paikkansa pitävistä huhuista vallanpitäjien saattaa olla järkevää vain vaieta. Toinen keino uhkaavien huhujen kitkemiseen on ollut vastahuhujen levittäminen. Mikäpä olisi parempi tapa voittaa huhu kuin saattaa liikkeelle sen vastainen voimakkaampi huhu? Tämäkin menetelmä on kuitenkin ongelmallinen, sillä huhuja on vaikeaa hallita. Kirjassaan Secrets (1982) ruotsalaissyntyinen filosofi Sissela Bok kirjoittaa, että disinformaation levittäminen on harvoin pitkällä aikavälillä kannattavaa. Mitä huhuista siis tulisi yleisesti ottaen ajatella? Jotkut huhut ovat johtaneet järkyttäviin murhenäytelmiin kuten juutalaisvainoihin. Toisaalta huhut ovat saaneet aikaan myös hyvää. Huhujen avulla on korjattu yhteiskunnallisia epäkohtia, syrjäytetty diktaattoreita ja kitketty korruptiota. Joskus sanotaan, ettei kriittisen kansalaisen pidä uskoa puskaradion tuomiin uutisiin ja että itsenäinen ajattelu suojaa huhuilta katkaisten populismilta siivet. Samalla on kuitenkin muistettava, että kriittisyys on kriittisyyttä sekä huhuja että virallisia tietoja kohtaan. Silloin kun valtamedia vaikenee jostakin asiasta, kannattaa kysyä: miksi? Muistettakoon lopuksi, etteivät kaikki huhut ole kielteisiä. Esimerkiksi kestävistä tuotteista ja mukavista ruokapaikoista kiertää huhuja. Tällaisten huhujen paikkansapitävyys on helppoa itse testata. Juha Räikkä Käytännöllisen filosofian dosentti comes to where I am and when it comes to other days than Sundays my job is to try to make sure that I am available for you. A part of that is that I am also to be found in the internet. The most important reason for me to be there is that through blogging you can get to know your pastor and her way of thinking a bit better. Sermons will give you glimpses to that, but what I write in my blog will do it in another way. My hope is that through getting to know my thinking and my theology and of course the thinking and theology of other pastors, too, the threshold to church can become at least a bit lower. At the end of the day the church and congregations are made out of your garden variety human beings who want to live lives that reflect the love and mercy of God - be they pastors or not. They do this in a variety of ways and, the thing is, that they are lovely, fallible, unique individuals absolutely worth encountering. Mia Pusa Riikka Oksanen: Äiti, se luo sanana turvallisuuden tuntua. Lisäksi se on kaunis sana kaikkien suusta kuultuna ja myös lauseyhteys on yleensä hyvä.

6 Hiljaisen viikon alussa Kaarinan kirkko on puettu ikkunatekstiileitä myöten violettiin, katumuksen väriin. Kiirastorstain messun jälkeen pappi tyhjentää alttarin seurakuntalaisten avustuksella ja peittää sen sekä alttarikaiteen mustalla kankaalla. Ylösnousemuksen riemusta kertovat pääsiäispäivän valkoiset kirkkotekstiilit, jotka ovat käytössä helluntaihin saakka. Kärsimyksestä iloon Liturgiset värit kertovat pääsiäisen tapahtumista Kirkkovuoden suurimman juhlan pääsiäisen värikirjo on monipuolinen. Erilaiset värit näkyvät pääsiäisenä kotien pääsiäiskoristeissa, mutta myös kirkoissa, joissa liturgiset värit seuraavat pääsiäisen tapahtumia. Kaarinan seurakunnassa pääsiäisen värit tulevat esiin joka vuosi monin eri tavoin. - Liturgiset värit näkyvät alttarin ja saarnatuolin tekstiileissä, papin liturgisissa vaatteissa, kirkkomme tekstiilitaideteoksessa ja alttarikukissa, Kaarinan seurakunnan kirkkoherra Pirjo Vahtola listaa. Palmusunnuntaina alkavan hiljaisen viikon aikana kirkko puetaan kolmeen liturgiseen väriin. Paastonajan ja hiljaisen viikon liturginen väri on violetti tai sininen, joka on katumuksen, odotuksen ja parannuksen väri. Pitkäperjantain ja pääsiäislauantain liturginen väri on taas murheen, surun ja katoavaisuuden musta. Pääsiäispäivänä väri vaihtuu valkoiseen, joka on ilon, kiitoksen, puhtauden ja autuuden väri. Värit seuraavat hiljaisen viikon tapahtumia Hiljaisen viikon aikana on kirkoissa paljon tilaisuuksia, jotka huipentuvat pääsiäisviikon loppupuolella. - Kiirastorstaina kirkoissa vietetään ehtoollisjumalanpalvelusta. Siinä muistetaan sitä, kuinka Jeesus vietti viimeistä ateriaa opetuslasten kanssa. Samassa yhteydessä Jeesus asetti myös ehtoollisen antamalla leivälle ja viinille uuden merkityksen, Vahtola muistuttaa. - Meidän kirkossa on aina ollut tapana päättää kiirastorstain ehtoollisjumalanpalvelus siihen, että riisumme alttarin liturgisista esineistä ja violeteista vaatteista ja verhoamme kirkon jo mustaan väriin, jolloin kirkko jää hämäräksi, Vahtola kuvailee. Kiirastorstaita seuraava pitkäperjantai on Jeesuksen kärsimyksen ja kuoleman päivä. - Pitkäperjantaina tunnelma kirkossa on synkkä. Jumalanpalveluksessa alttari on mustiin verhottu eikä papeilla ole välttämättä päällään alboja vaan pelkät papin puvut. Urkuja ei käytetä vaan surulliset virret lauletaan ilman säestystä ja jumalanpalveluksen tekstit kertovat Jeesuksen kuolemasta. Pääsiäispäivinä, ensimmäisenä ja toisena pyhäpäivänä muistetaan Jeesuksen voittoa kuolemasta ja hänen ylösnousemustaan. - Pääsiäisaamun jumalanpalveluksessa kirkon kokonaisilme ja yleistunnelma on aivan toinen. Kirkossa on paljon kynttilöitä ja vaaleat värit. Kuusiston kirkossa meillä on ollut tapana jakaa pääsiäisjuhlan kunniaksi aamun jumalanpalveluksesta lähtijöille valkoisia pääsiäisliljoja. S a n n a P i t k ä n e n Moderniin kirkkorakennukseen sopivat vuonna 2003 käyttöön otetut tekstiilitaiteilija Helena Hyvösen suunnittelemat ikkunatekstiilit, jotka kertovat kirkkovuoden kulusta. Ahtisaarnat näytelmiksi Vuosien mittaan pääsiäisen ja pääsiäistä edeltävän hiljaisen viikon vietto on muuttunut paljon Kaarinan seurakunnassa. - Nuorena kävin kotiseurakunnassani hiljaisen viikon ahtisaarnoissa. Kun tulin tänne Kaarinaan töihin, pidettiin täällä vielä näitä samoja ahtisaarnoja, joissa luettiin päiville määrätyt raamatun tekstit ja laulettiin virsiä, Vahtola muistelee. Nykyään Kaarinan seurakunnassa hiljaista viikkoa vietetään jumalanpalvelusten lisäksi pääsiäisvaelluksin ja näytelmin. - Pääsiäisnäytelmämme on tänä vuonna suunnattu ala-asteikäisille. Se kertoo koko pääsiäiskertomuksen siitä, kuinka Jeesus ratsasti palmusunnuntaina aasilla kansanjoukon keskellä ja, kuinka hän nousi kuolleista. Viime vuonna Kaarinan seurakunnan pääsiäisnäytelmän tekivät nuoret. Tänä vuonna sitä tekemässä on ollut noin 20 seurakuntalaista ja kymmenisen seurakunnan työntekijää. - Näytelmä on siinä mukana oleville yhteisöllisesti tärkeä sekä merkittävä asia, sillä näytelmän kautta he voivat elää aina uudestaan ja uudestaan pääsiäiskertomuksen ja sen sanoman, Vahtola miettii. Kirkkoherra Pirjo Vahtolan työasu on hiljaisen viikon aikana pääosin violetti, joka on katumuksen, odotuksen ja parannuksen väri. Pääsiäisnäytelmä tavoittaa Vahtolan mielestä seurakunnan nykyinen toiminta ja tarjonta on monimuotoisempaa kuin aikaisemmin ja vastaa niihin tarpeisiin mitä on olemassa. - Ahtisaarnoissa kävi aikoinaan hirveän vähän ihmisiä. Pääsiäisnäytelmän kautta tavoitamme nyt paljon enemmän ihmisiä, mutta tietenkin sellaisen syvyys, johon pääsee jumalanpalveluksissa jää puuttumaan. Toisaalta taas hiljaisuudella on nykyään oma merkityksensä, joka puhuttelee ihmisiä. - Meidän tehtävämme on kertoa pääsiäisen kertomus Jeesuksesta ja hänen kärsimyksestään, kuolemastaan ja ylösnousemuksestaan. Pyrimme tekemään sen tavalla joka on sopivin tähän aikaan. Se, miten se sitten vaikuttaa ihmisiin, on Jumalan Pyhän Hengen vastuulla, Vahtola jatkaa. Paastonaika näkyviin enemmän Kirkkovuosi rytmittää vahvasti seurakunnan elämää. - Ja, kun tässä elää mukana, rytmittää se myös omaa elämää, Vahtola hymyilee. Vahtolan mielestä pääsiäispäivät ovat seurakunnan elämän kannalta kuitenkin keskeisimpiä pyhäpäiviä. - Hiljaista viikkoa ei nykyään osata viettää niin kuin ennen. Viimeisen kymmenen vuoden aikana on paastonajan merkitystäkin yritetty korostaa luterilaisessa kirkossa. Paastonaika ja paastotavat voisivat näkyä seurakunnan ja seurakuntalaisten elämässä enemmän. Sanna Pitkänen

7 K a t r i S a a r e l a Ajasta ikuisuuteen Bryggmanin Ylösnousemuskappeli on silta rajan yli Talvisodan sankarivainajien siunaaminen paljaan taivaan alla Turun hautausmaalla kosketti syvästi arkkitehti Erik Bryggmania. Omaisten tuskan ja surun näkeminen antoivat lisäpontta sodan vuoksi keskeytyneelle siunauskappelin rakennusprojektille, jossa kiteytyivät Bryggmanin ajatukset ajan päättymisestä ja ikuisuuden alkamisesta. Erik Bryggmanin ( ) työ Ikuisuuden näkökulmasta voitti Turun uudesta siunauskappelista käydyn arkkitehtuurikilpailun 1930-luvun lopulla. Kilpailutyössään Bryggman oli luonut muodon kappelille ja sen rakenteille. Talvisota katkaisi rakennustyöt ja antoi lisäaikaa kappelin sisäosien suunnitteluun. Nuorten sankarivainajien ja heidän omaistensa riipaiseva kohtalo eivät jättäneet Bryggmania rauhaan. Hän halusi rakentaa siunauskappelin, joka toisi uskoa ja toivoa luopumisen hetkeen. - Minun oli luotava sellainen kappeli, joka lohduttaa kuoleman ja surun lyömiä omaisia ja ystäviä, kertoi Erik Bryggman kappelista synnystä seurakuntien silloiselle tiedotussihteerille Lisa Ahlbladille luvulla. Juhani Vikaisen sisältä ulos jatkuva taideteos kertoo elämästä, kuolemasta ja ylösnousemuksesta. Ylösnousemuskappeliksi kansan äänin Ylösnousemuskappeli vihittiin käyttöön välirauhan aikana, jolloin sillä ei ollut vielä virallista nimeä. Puhuttiin vuoroin Uudesta kappelista, Turun siunauskappelista, Vasaramäen kappelista tai Bryggmanin kappelista. Symboliikkaa henkivä rakennus sai kaupunkilaiset puolelleen. Hautausmaasta kappeleineen tulikin suosittu sunnuntaikävelyiden kohde. Milloin kappelin ovet olivat suljetut, katsojat tyytyivät kurkistelemaan sisälle ikkunoiden kautta. Vaikeita vaiheita elävä kansa alkoi epävirallisesti kutsua rakennusta Ylösnousemuskappeliksi. Jatkosodan jälkeen vietetyn hautausmaajuhlan jälkeen piispa Aleksi Lehtonen vetosi kirkkovieraisiin, että tämä jo käytössä oleva nimi virallistettaisiin. Näin Bryggmanin kappeli tuli nimeä myöten valmiiksi. Arkkitehdin ensimmäinen saarna Bryggman latasi rakennuksen täyteen symboliikkaa. Ajallisuuden ja ikuisuuden ristiriita havahduttavat kävijän jo kappelin ulkopuolella. Länsipäädyn suuren kullatun ristin alla oleva ristinmuotoinen syvennys, varjoristi haastaa tarkkaavaisen katsojan. - Auringon pitäisi paistaa korkealta luoteesta, että ristin varjo osuisi sen takana olevaan syvennykseen. Se on sula mahdottomuus. Yhtä mahdoton ajatus on ikuisuus ajassa elävälle, sanoo kappeliin vuosikymmenien ajan perehtynyt rovasti Jouko Hallia. Näin arkkitehdin ensimmäinen saarna tavoittaa kävijät jo ennen oven avaamista. Kappelin sisäpuolella ajallisuus ja ikuisuus, kuolema ja ylösnousemus kertautuvat vahvasti lukuisien symbolien voimin. Lasiovet erottavat rakennuksen ahtaan ja pimeän eteisen valoa tulvivasta kirkkosalista. - Kirkonrakentajat ovat osanneet kautta aikain käyttää hämärää ja valoa hyväkseen osana kirkon arkkitehtuuria, mutta Bryggman on oivaltanut ottaa valon ikuisuuden ja hämärän ajallisuuden vertauskuvaksi. Ero noiden kahden tilan välillä on käsin kosketeltava Bryggmanin suunnittelemat ovenkahvat ovat kuin kopioita isoisän taskukellosta. Kirkkosaliin astuttaessa aika menettää merkityksensä, asioita tarkastellaan ikuisuuden näkökulmasta. Mooseksen palava pensas on yksi kappelin pohjoisseinän korkokuvista, joilla Bryggman viittasi sekä ikuisiin että ajallisiin asioihin. Vahvan valkoinen alttari ja vielä hieman hämärässä oleva arkku muistuttavat matkan alkamisesta. Symboli selättää sanat Kappeli on tullut tutuksi Hallialle, joka on toimittanut siellä satoja hautaan siunaamisia. Rakennuksen yksityiskohdat ovat avautuneet vähitellen ja tarjonneet ajattelemisen aihetta kerrasta toiseen. - Symbolit ovat sanoja ja saarnoja vahvempia vaikuttajia. Ne tunkeutuvat ihmismieleen ja alkavat ajatella siellä. Nämä Ylösnousemuskappelin symbolit ovat ajatelleet minussa kohta 40 vuotta. Kappelin pohjoisseinällä on kahdenlaisia korkokuvia. Ajalliset vertauskuvat on puristettu neliömäisen kehyksen sisään, ympyrä puolestaan sulkee sisäänsä ristin ja muut ikuisuuden symbolit. Ajalliset vertauskuvat eivät avaudu yhtä helposti. Palavan pensaan ja mehiläiskeon joukkoon on päässyt myös Marian lilja, joka on Tuomiokirkon suojelijan Neitsyt Marian tunnuskuva. Hallian mukaan Bryggman halusi näin korostaa kappelin asemaa Tuomiokirkon tyttärenä. Katse kuolemaan Luonnonvalo leikkii kappelin seinillä aamusta iltaan. Kirkkosalin etuosan korkean ikkunan värilliset lasit suodattavat keltaisen valon pois ja alttari hohtaa majesteettisen valkoisena. Arkku ja saattoväki saavat lempeää, hieman hämärämpää valohoitoa eteläseinän matalammista ikkunoista. - Bryggmanin luottopuuseppä Sulo Armas Heikolan valmistamat puupenkit ovat mukavat kuin äidin syli. Sieltä on turvallista nostaa katse kohti ikuisuutta ja kuolemaa. Kappelin penkissä istuvalle Hallialle nousee mieleen Seitsemästä veljeksestä tutun Seunalan Annan Sydämeni laulu. Pelottavaakin asiaa on ollut helpompi lähestyä äidin sylistä käsin. Luopumisen hetkellä saattoväki on yhtä myös luonnon kanssa. Vinoon asetetuista penkeistä on suurten ikkunoiden kautta suora yhteys ympäröivään luontoon. Vuoden kierto antaa perspektiiviä myös ihmiselämän päättymiseen. Se muistuttaa katoavaisuudesta ja ajallisuudesta. Sama asia Kokonaissuunnittelu näkyy pienissä yksityiskohdissa. Alttarin kynttelikköön on kaiverrettu rukous: Herra, anna meille armosi ja johdata meidät vaelluksemme päätyttyä sinun luoksesi. toistuu hautauskaavan sanoissa Maasta sinä olet tullut. Maaksi pitää sinun jälleen tuleman. Kohti taivasta Alttarimaalaukseksi Bryggman oli suunnitellut Aarne Niinivirran freskoa. Taiteilijan menehdyttyä tuberkuloosiin Bryggman korvasi alttaritaulun muratti-istutuksilla. Kohti taivasta kurottavat muratit toimivat uskon ja toivon vertauskuvina yhtä vahvasti kuin tilaan alun perin suunniteltu fresko, jonka luonnokset ovat kappelin sakastin seinällä. Ylösnousemuskappelin loppuun saakka harkitut lukuisat yksityiskohdat eivät ole vain koristeita, vaan ne kertovat omalla kielellään Bryggmanin uskosta sekä hänen halustaan tukea omaisia viimeisten jäähyväisten hetkellä. - Arkkitehdin tytärtä Karin Bryggmania haastateltiin 1990-luvun alussa erääseen televisio-ohjelmaan täällä Ylösnousemuskappelissa. Hänen mukaansa Erik Bryggman teki kappelin oman henkilökohtaisen uskonsa vertauskuvaksi. Vuosikymmeniä valmistumisensa jälkeenkin kappeli antaa kävijöille aavistuksen ikuisuudesta ja ylösnousemuksesta. Se on erään arkkitehdin visio ikuisuuden näkökulmasta, hetkestä jolloin aika päättyy ja iankaikkisuus alkaa. Mervi Syrjänen Ylösnousemuskappelin arkkitehtuuri puhuttelee kerta toisensa jälkeen rovasti Jouko Halliaa, joka on pitänyt kappelissa satoja siunauspuheita.

8 Elämää Agric Kirjakielen isä asui Turussa neljännesvuosisadan. Kaupunki oli niihin aikoihin 2000 ihmisen metropoli, jonka keskustaan suunniteltiin jopa toista linnaa. Kun nuori, noin 18-vuotias Mikael Agricola saapui Turkuun Viipurin koulun rehtori Johannes Erasmuksenpojan mukana 1528, matka oli rasittava. Melkein 450 kilometriä hevoskyydillä surkeita teitä pitkin kesti päiväkausia. Toisaalta lopussa kiitos seisoi: perillä odotti suurkaupunki, jossa oli peräti 2000 asukasta. Sellaiseen vilskeeseen saattoi vaikka hävitä ellei pitänyt varaansa. Turun suuruus näkyi siinäkin, että sinne pääsi meren ja joen ohella peräti kolmea tietä: Hämeestä Härkätietä pitkin, Satakunnasta Kalevantietä pitkin ja Viipurista josta siis Agricolakin saapui Suurta Rantatietä pitkin. Ensimmäiset asiat, jotka Agricola kaupungista näki edustivat kahta erilaista vallankäyttäjää, hengellistä ja maallista. Suurelta Rantatieltä nimittäin näkyivät Tuomiokirkko sekä Kerttulinmäen hirsipuut. Tunnelma kaupungissa oli hirsipuineen kaikkineen kansainvälinen. Suomen ohella kaduilla kuuli ruotsia ja saksaa, sillä Turku oli vilkas hansakauppiaiden tukikohta, vaikkei varsinainen Hansa-kaupunki ollutkaan. Jokirannat olivat täynnä kauppiaiden aittoja ja varastoja, Tuomiokirkolta lähti Kirkkotie, joka vei kaupungin toiseen sydämeen: torille, josta koko kaupunki oli saanut nimensä. Aikanaan kun ei menty kaupunkiin vaan turkuun, siis torille. Kirkko rytmitti viikkoa Agricola pääsi heti piireihin, sillä hänestä tuli itsensä piispan kirjuri ja jo vuoden päästä kansleri. Pian hänestä myös leivottiin pappi. Pappien elanto oli hoidettu siten, että he saivat kirkolta eräänlaisia palkkatiloja eli prebendoja, joiden tuotolla sitten elivät. Agricola sai aluksi itselleen Pärttylin prebendan Paattisilta, jolloin hänellä jäi aikaa papin hommiin, kun ei tarvinnut murehtia jokapäiväisestä nauriista. Seurakunta oli nykynäkökulmasta pieni ja kirkkojakin vain yksi, mutta pappeja kaupungissa silti piisasi. Sunnuntaisin pidettiin messu kuten nykyäänkin. Sunnuntaimessujen lisäksi jumalanpalveluksia järjestettiin lukuisten pyhimysten kunniaksi. Kaupungissa nähtiin toisinaan myös pyhimyskulkueita Etelä-Euroopan tapaan. Agricolan ja uskonpuhdistuksen jälkeen pyhimykset saivat huutia ja Kustaa Vaasa lopetti myös luostarilaitoksen. Jumalanpalveluksissa nuori Agricola epäilemättä kohotti muutamia kertoja kulmiaan kuullessaan Pietari Särkilahden saarnoja. Tämä kun oli saanut kovasti vaikutteita Martti Luther -nimiseltä mieheltä. Ilmeisesti Agricola otti nämä sanat ja kätki ne sydämeensä, sillä ei mennyt monta vuotta, kun hän itse puhui samoista asioista. Kurittomat ketaleet Pappisvihkimyksensä jälkeen Agricola lähetettiin Wittenbergiin saamaan lisäoppia. Hän saapui kaupunkiin 1536 ja tapasi siellä itsensä Lutherin, vaikka olikin jo aiemmin tutustunut tämän ajatuksiin. Tästä merkkinä muun muassa se, että Agricola oli jo Wittenbergiin saapuessaan aloittanut Uuden testamentin suomentamisen. Agricola palasi takaisin Turkuun maisterina jo vuonna 1539, joten hänen ahkeruudestaan voisi moni nykyinen turkulainen nk. ikuinen opiskelija ottaa oppia. Tuore maisteri Agricola eli Talonpoika, kuten nimi suomeksi kuuluu, sai hetimiten saman tehtävän kuin moni muukin oppinut nuori mies häntä ennen ja hänen jälkeensä: hänestä tehtiin Katedraalikoulun rehtori. Koulu sijaitsi Tuomiokirkon vieressä, nykyisen Akatemiantalon ja kirkon välissä. Sitä kutsuttiin kreikanlinnaksi ei vain siksi, että talo olisi ollut komea vaan ennen kaikkea siksi, että siellä päntättiin kaikkea erinomaisen maanläheistä kuten kreikkaa. Agricola itse oli aika ajoin varsin tuskastunut jukuripäisiin oppilaisiinsa. Kirjeessään vuodelta 1543 Agricola kirjoittaa: perin hankala toimi on johtaa poikia, noita kesyttömiä eläimiä johonkin hyvään ja varmaan opillisen kasvatuksen tulokseen. Kuitenkin Agricola ilmeisesti piti työstään, sillä kun kuningas Kustaa Vaasa antoi hänelle kenkää rehtorin toimesta, hän olisi halunnut jatkaa työssä. Tai sitten hän vain piti työpaikkansa sijainnista: kun hän aikanaan piispana osti itselleen talon, se sijaitsi aivan kreikanlinnan vieressä, nykyisen Akatemiatalon kohdalla. Neljä korttelia Siihen aikaan mahtimiesten asuinpaikoille ei tosin ollut kauheasti vaihtoehtoja, sillä koko kaupungissa oli pahaiset neljä kaupunginosaa eli korttelia eikä niistä toki ihan mikä tahansa rupulähiö hienostolle kelvannut. Suuria rakennuksia oli oikeastaan vain kaksi: kirkko ja linna. Kirkon ja sen läheisen torin ympärillä oli hieman hienompia taloja varakkaiden porvareiden asuntoja, kaupungin raatimiehen talo sekä erilaisten kiltojen omistamia enemmän tai vähemmän julkisia rakennuksia. Tällaiset talot saattoivat olla peräti kivestä rakennettuja, kun muuten asunnot olivat vaatimattomia hirsihökkeleitä. Neljästä korttelista Kirkkokortteli ympäröi tuomiokirkkoa ja ulottui torille, siis nykyiselle Suurtorille. Kirkon edessä sijaitsi myös toinen tori, Hevostori. Luostarinkortteli alkoi Suurtorilta ja päättyi dominikaaniluostariin nykyisen Kaskenkadun kohdalle. Mätäjärven kortteli sijaitsi Kirkkokorttelin eteläpuolella ja sitä rajasivat Hämeestä ja Viipurista tulleet tiet. Tosin järvi on ehkä hieman turhan hieno nimi plutakko olisi ehkä osuvampi. Joka tapauksessa sen verran Mätäjärvessä oli vettä, että Aurajokeen virtasi sieltä suuri oja, "Krooppi". Pahnanpohjimmaisena oli Aninkaisten kortteli, joka sijaitsi joen länsipuolella, siis toispual jokke. Mikä ihmeen koti? Jos Turussa oli asukkaita pari tuhatta ja oletetaan, että yhdessä talossa asui keskimäärin kymmenen henkeä vaikka kuuden hengen perhe, pari oppipoikaa, mummu ja ammu-vainaa niin taloja olisi ollut pari sataa. Kaupungin neljä korttelia olivat hyvin pienellä alueella, sillä sen ajan mittakaava oli ihmisen kokoinen vain kirkko kohosi korkeuksiin Jumalan kunniaksi. Talojen läheisyys osoittautui sittemmin paloturvallisuuden kannalta muutamaankin otteeseen huonoksi ideaksi, erityisesti vuonna Mutta ei ahtaus pahemmin ihmisiä haitannut. Ylipäänsä Agricolan aikana oltiin vasta opettelemassa, mitä koti nykyisessä merkityksessä tarkoittaa. Enemmän kuin koti talo oli suoja, joka saattoi olla hyvinkin lyhytikäinen: milloin tuli kulkutauti, jota piti lähteä pakoon, milloin sota, milloin tulipalo. Samasta syystä ja tietenkin köyhyydestä johtuen huonekaluja ei ollut paljon. Sisustusta siinä mielessä kuin me sen ymmärrämme

9 olan Turussa ei ollut keksittykään. Oli lankkupöytä, joitakin tuoleja, laverisänky ja matka-arkku, johon omaisuus helposti mahtui. Taloissa oli tyypillisesti yksi iso, lämmitetty tila, jossa tehtiin myös ruoka. Makuuhuoneita ei ollut sellainen hassutus otettiin käyttöön vasta 1700-luvulla. Nykyvastine sen ajan kodille voisi olla eräkämppä Lapissa, joskin Lapin kämpissä on lasi-ikkunat. Agricola nimitettiin ordinariukseksi eli piispaksi Hän oli Kuvituksessa olevista tulkinnoista ja väärinkäsityksistä vastaa kuvittaja. E r k k i K i i s k i luultavasti sen verran mahtimies, että hänellä oli joku toinenkin tila, ehkä työhuoneen tapainen, jossa hän paitsi työskenteli, saattoi ottaa vastaan vieraita. Väkeä luultavasti hyöri jaloissa vaivaksi asti: oman perheen ohella oppilaita, kirjuri, vieraita, varmaan palvelusväkeäkin. Omaan perheeseen kuului Birgitta Olavintytär, jonka kanssa Agricola avioitui tuomiokirkossa luultavasti Seuraavana vuonna perheeseen syntyi poika Kristian. Anna meille jokapäiväinen nauriimme Sikäli kuin sattui kuulumaan varakkaampaan väestöön, ruoasta harvemmin oli varsinaista pulaa. Keskiajalla ihmiset myös söivät ainakin sikäli terveellisemmin kuin nykyään, että heidän ruokavalionsa perustana olivat erilaiset juurekset kuten nauris, porkkana ja lanttu. Lisäksi syötiin paljon puuroa sekä leipää. Niin ikään ruokapöytään kuului liha kellä moiseen oli varaa sekä kuivattu kala. Turkulaisten suolan käyttö oli tietysti jo silloin hälyttävää, sillä sitä käytettiin säilöntäaineena. Toki elo oli hankalampaa, ellei sattunut olemaan varakas. Sosiaalisia turvaverkkoja ei juuri tunnettu. Erilaiset käsityöläisten killat tosin paitsi järjestivät kosteita illanistujaisia, myös huolehtivat jäsenistään ainakin jonkin verran, jos pahat ajat koittivat. Kirkkokin kantoi vastuutaan köyhistä ja lisäksi tiedetään, että spitaalitautisilla oli oma Pyhän Yrjänän hospitaalinsa, jonka arvellaan sijainneen jossain Puolalanmäen tienoilla. Toisaalta, mitäpä köyhistä: jos he elivät kunnon elämän, heitä odotti taivaassa ikuinen autuus, joten ei sen rinnalla pieni nälänhätä tai muu kurjuus paljon tuntunut. Viini maistui Ruoan suhteen oltiin omavaraisia ja taloon yleensä kuului jonkinlainen eläinsuoja elleivät elukat sitten olleet sisällä. Todennäköisesti piispa Agricolankin laumaan kuului seurakuntalaisten ohessa vähintään muutamia kanoja. Koska Stockmannia ei ollut keksitty, ruokatarjonta oli mitä oli, joten on luultavaa, että piispan arvokas toimi ei kauheasti näkynyt Agricolan ruokapöydässä. Paitsi niin, että ruokaa oli kylliksi. Sitä paitsi Agricola oli harras uskon mies eikä protestantismin henkeen kuulunut pröystäily. Sen sijaan ajan tavan mukaan oppineelle Mikael-herrallekin varmasti maistui viini ja olut. Sen ajan oluet pantiin yhteiskuntaluokan mukaan. Vähemmän yllättävästi parhaat ja vahvimmat oluet tarjottiin korkea-arvoisille ihmisille, joihin piispakin kuului. Olut oli yleistä myös palkan osana. Viinanpolton harrastus ei Agricolan aikaan ollut vielä lyönyt Turussa läpi, mutta sen sijaan kaupungista sai kyllä esimerkiksi saksalaisia viinejä. Lääkkeisiin mutta myös likööreihin - tarvittavia yrttejä kasvatettiin perinteisesti luostareissa, joten on luultava, että myös Turusta sai paikallisia munkkien viinejä ja liköörejä. Agricola itsekin oli tutustunut yrtteihin. Kenties hänellä jopa oli oma yrttitarha: Rukouskirjassaan hän ainakin luettelee lukuisia yrttejä sekä niiden käyttötarkoituksia. Tuntematon vapaa-aika Ihmisten ajantaju tai aikakäsitys poikkesi 1500-luvulla melkoisesti nykyisestä. Vuodet elettiin tietysti maatalouden ja vuodenaikojen mukaan, mutta viikkoja ei ollut jaksottamassa Idols tai edes lottoarvonta, vaan kirkko. Vapaa-ajanongelmia ei tunnettu. Pimeän tullessa mentiin nukkumaan ja jos illalla aikaa oli, tehtiin puhde- ja käsitöitä. Agricolalle vapaa-aika tuskin olisi tuottanut ongelmia, sillä hän olisi saanut sen kulutettua helposti laajoihin käännöstöihinsä. Hän julkaisi runsaassa kymmenessä vuodessa noin 2400 sivua tekstiä, mikä olisi kelpo suoritus päätoimiseltakin kääntäjältä ottaen huomioon että käännös piti tehdä kielelle jota ei oikeastaan ollut. Sosiaalisia suhteita piispa hoiti esimerkiksi yhteisillä aterioilla, joita Agricolan luona usein tarjottiin jopa siinä määrin, että rahapula toisinaan kurkki oven takana. Varsinkin, koska Agricola maksoi kirjojensa painatuskustannukset pitkälti omasta taskustaan eikä niistä varsinaisia bestsellereitä tullut, kun maassa vain kourallinen ihmisiä osasi ylipäänsä lukea. Kaksi Turun linnaa Vaikka Agricolan ajan Turku oli Suomen ja Ruotsinkin mittakaavassa mahtava kaupunki, se kuitenkin eli vielä Ruususen unta. Esimakua tulevasta nähtiin vuosi ennen kuin Agricola kuoli. Silloin Juhana-herttua saapui Turkuun ja hänen kunniakseen Agricola piti messun. Jälkeenpäin mentiin jatkoille Turun linnaan ja oli ilmeisesti oikein hulppeat juhlat. Todellinen loisto kaupunkiin saapui kuitenkin vasta neljä vuotta myöhemmin, kun Juhana avioitui Katarina Jagellonican kanssa ja linnassa ryhdyttiin viettämään sellaista hovielämää, jota ei sitä ennen eikä sen jälkeen ole Suomessa nähty. Luuttu vinkui Suurtorille saakka ja linnan ikkunoihin laitettiin oikein lasi-ikkunat. Kustaa Vaasa suunnitteli Juhanaa varten jopa linnan rakentamista peltomaille Aurajoen rantaan nykyisen piispan asunnon tietämille. Valitettavasti Kustaa käytti varat lopulta sotimiseen, joten Turun keskustasta uupuu nyt yksi linna. Agricola ei kuitenkaan näistä suunnitelmista enää tiennyt mitään, sillä hän kuoli Roope Lipasti Juttuun taustamateriaalia on antanut tutkija Tarja-Tuulikki Laaksonen. Tulkinnat ja väärinkäsitykset kirjoittajan omia.

10 10 KYRKOHERDEN Färgernas budskap i kyrkan Påskdagen utgör på många sätt en kontrast till Stilla veckan. Kyrkobesökarna kan uppleva denna kontrast genom vad de hör, men också genom vad de ser i kyrkan. De så kallade liturgiska färgerna kan hjälpa oss att uppleva helgens särart. Den violetta färgen som dominerar kyrkorummet under fastan inbjuder till allvar, bot och bättring. På Långfredagen ersätts den violetta färgen med den svarta, som är dödens och sorgens färg. Men på Påskdagen ser vi den vita färgen, som är ljusets färg. Den kristna veckan börjar med söndagen. På den första veckodagen skapade Gud ljuset. I skapelseberättelsen kan vi läsa: Gud sade: Ljus bliv till! Och ljuset blev till. På veckans första dag uppstod Kristus från de döda. Genom hans uppståndelse bröt det nya ljuset fram. Söndagen kallades av de första kristna för Herrens dag. Vårt svenska söndag betyder egentligen solens dag, ett namn som användes av romarna i förkristen tid, men som i kristnad version säger oss att Kristus är den sanna solen. Påskdagen är söndagarnas söndag och den ljusaste av alla söndagar. Under de första kristna århundradena firades dop i påsknattens gudstjänst. I slutet av dopakten fick de nydöpta en vit dräkt, som de skulle bära under hela den efterföljande veckan. Därför fick denna vecka namnet den vita veckan eller den ljusa veckan. Den senare benämningen betonar att uppståndelsens ljus fortsätter att lysa över oss också efter påskdagen. Påskens liturgiska färg är vit, men det skulle kanske vara ännu riktigare guld som liturgisk färg. Den ljusa färgen dominerar kyrkorummet under sju veckor. Men på pingstdagen ersätts den vita färgen av den röda färgen, som är eldens, blodets, bekännelsens och kärlekens färg. Denna färg påminner oss om att vi behöver rening och förnyelse. Endast Guds ande kan förnya oss, bränna bort all orenhet och göra oss till äkta kristna. Den röda färgen pryder kyrkan också på apostla- och martyrdagar. Under de många söndagarna, som följer efter pingsten, har vi den gröna färgen. Den gröna färgen som är det växande livets färg påminner oss om att vi skall växa och mogna som kristna. Med de bästa önskningar inför påskhelgen Eero Sepponen T imo Jakonen Fastan, stilla veckan, påsken kyrkomusik när den är som bäst Passionsdramat Maria Magdalena i slutet av maj I samband med de finska kyrkodagarna i Åbo finns det möjlighet att uppleva passionsdramat Maria Magdalena med Ylva Ekblad i titelrollen. Man kan välja mellan två föreställningar: fredagen den 25 maj kl. 20 i Aurelia och Skärtorsdagen 5.4 kl. 14 Nattvardsgudstjänst i Aurelia, Sepponen, Forsman kl. 18 Mässa i Domkyrkan, Sepponen, Forsman, Ellfolk och Kyrkokören kl. 21 Mässa i Henrikskyrkan, Mullo, Ellfolk Långfredagen 6.4 kl. 12 Långfredagsgudstjänst i Mikaelskyrkan, Mullo, Ellfolk och Kyrkokören kl. 15 passionsmusik i Skarpskyttekapellet. Stabat Mater av Giovanni Pergolesi. Eero Sepponen håller kort andakt. lördagen den 26 maj kl. 20 i Martinskyrkan. Ylva Ekblad framför monologen på svenska. Inträdet är 10/7 och biljetter kan bokas på församlingsbyrån i Aurelia, Auragatan 18, tel Påskens program Påskdagen 8.4 kl. 12 Påskdagens högmässa i Domkyrkan, Lundström (lit), Mullo (pred), Ellfolk, Forsman och Kammarkören Tolvan Annandag påsk 9.4 kl. 12 Högmässa i S:t Marie kyrka, Sepponen, Forsman. Efter högmässan serveras kyrkkaffe i S:t Marie prästgård. Kyrkbuss avgår från Ortodoxa kyrkan kl och kör längs Eriksgatan, Allégatan, Martinsbron, Österlånggatan, Nylandsgatan, Aningaisgatan och Raunistula Parkväg till S:t Marie kyrka. Returtransport efter kyrkkaffet. På påsksöndagen ljuder den mäktiga orgeln i Åbo domkyrka igen. Den har tigit i församlingen sedan renoveringsarbetena inleddes i februari. Orgeln anger stämningen, det är starkt, musiken leker med akustiken. Åbo svenska församlings kantor Birgitta Forsman har funderat på att spela Bach efter högmässan på påsksöndagen för dem som vill stanna kvar. Hon talar om Bachs Toccata, Agagio och Fuga i C-dur, ett av de stora orgelverken det passar in i helheten, där finns allt, musiken väntar och växer. Speglar stämning Musiken klär stämningen under fastan, stilla veckan, den tysta långfredagen och påskdagarna. Det handlar om kyrkomusik när den är som bäst. Tiden före påsk är den meditativa musikens tid, säger Forsman. Det är frågan om en successiv nedtrappning. Vi sjunger inte halleluja, inga stora glädjerop, det blir liksom mattare efter fastlagssöndagen. Men också i den här musiken finns en inneboende dynamik. Forsman medverkar själv under två kvällar i Aurelia där Hedvig Långbacka och Maria Wikstedt läser Markusevangeliet. Mellan kapitlen spelar Forsman Bachs inventioner på piano de räcker mellan 1,5 till 2 minuter per styck. Ursprungligen är det inte frågan om påskmusik, utan musik som Bach skrev för sin egen son "i pedagogiskt syfte". Sonen skulle öva upp sin kompositionsteknik. Musiken är skriven för cembalo. Forsman har fastnat för inventionerna, trots att de är ovanliga i konsertsammanhang. De passar in i bilden, tycker hon. Det finns sexton kapitel i Markusevangeliet, inventionerna är femton tvåstämmiga kompositioner, där Bachs kompositionsstil är som mest koncentrerad. Det är både dur och moll. Vänster hand spelar i dialog med höger hand, stämningslägen samtalar. De tysta timmarna På långfredagen har ÅSF andakt i Skarpskyttekapellet utan orgel. Där framförs istället Pergolesis hela Stabat Mater med Marika Kivinen, sopran och Salla Hangaslahti, alt. Texten är på latin, skriven av italienska 1200-tals poeten Jacopo Todi. Den berättar om Maria vid korset. De som sjunger ger uttryck för smärtan, de vill delta i sorgen och P a t r i c i a B r u u n småningom i glädjen vid Jesu uppståndelse. När Jesus dödsstund infaller klockan 15 blir det tyst i kapellet. Ljusen släcks. Skymning blir så småningom mörker. Tystnaden fortsätter under lördagen för att brytas under natten. Passionerna I år uppförs Bachs Matteuspassion i domkyrkan den Hedvig Långbacka som är medlem i församlingsrådet säger att Bach inte utan orsak har kallats för den femte evangelisten. - Det heter att en passion motsvarar trettio predikningar. Bachs passioner är starkt Kantor Birgitta Forsman talar om den lyhörda musiken kring påsk. Föst sker en nedtrappning som slutar i tystnad. På påsksöndagen exploderar musiken. integrerade i den protestantiska påsktraditionen. De är stora dramatiska verk, både musikaliskt och religiöst. Det finns tre passioner av Bach, de som vanligen uppförs är Matteus- och Johannespassionerna. Båda passionsberättelserna bygger på samma dramatik med en solistberättare, d.v.s. evangelisten som alltid är tenor och Jesus som alltid sjungs av en bas. Därtill finns kommenterande solistroller och kören som delvis kommenterar, delvis är folket som ropar: korsfäst, korsfäst. Matteuspassionen är den som anses vara "lättare" att ta till sig. Glädjen tar över Vid påsksöndagens svenska högmässa i domkyrkan är det först kantor Maria Ellfolk som sitter vid orgeln. Birgitta Forsman har en annan roll. Hon dirigerar kammarkören Tolvan som framför Kristus är uppstånden och andra sånger under samma tema. Men sen, efter gudstjänsten, kan Forsman stega upp för trapporna, sätta sig till rätta vid orgeln, låta fötter och händer söka sin plats. Hon trampar igång och låter musiken leka med ekot i katedralen. Glädjen har segrat. Patricia Bruun

11 11 soivat passioissa ja muissa kirkkojen pääsiäisajan konserteissa Pääsiäismusiikkia Lauantai klo 18 J.S.Bach: Matteus-passio BWV 244 Tuomiokirkossa Chorus Cathedralis Iuniorum, Kamarikuoro Adastra, Turun tuomiokirkon nuorisokuoro. Liput 20 / 10 klo 19 Ulf Långbackan sävellyskonsertti Mikaelinkirkossa, kts. s. 12 Sunnuntai 1.4. klo 12 Puolenpäivän urkutuokio Mikaelinkirkossa, Marko Hakanpää, urut. Vapaa pääsy klo 18 Viis Papeista svengaa Varissuon kirkossa. Vapaa pääsy, ohjelma 5 Yhteisvastuun hyväksi Maanantai 2.4. klo 19 Iltamusiikkia Varissuon kirkossa, Alan Ridout, The Seven Last Words - Seitsemän sanaa ristillä, Karmen Kelk, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 5 Yhteisvastuun hyväksi. klo Musikalische Exequien Henrikinkirkossa. Kamarikuoro Utopia, Aapo Häkkinen ja periodisoittajien yhtye. Vapaa pääsy, ohjelma 5 Tiistai 3.4. klo 19 Stabat Mater -konsertti Kaarinan kirkossa. Giambattista Pergolesi: Stabat Mater, Rossini: Agnus Dei, J.S. Bachin lauluja. Leena Kotka, Outi Kangas ja jousikvartetti. Vapaa pääsy, ohjelma 5 Keskiviikko 4.4. klo 19 Virsipassio Henrikinkirkossa, Henrikinseurakunnan kuorot, joht. Olli-Pekka Laakkonen. Vapaa pääsy Pitkäperjantai 6.4. klo 15 Jeesuksen kuolinhetken rukous Pallivahan kirkossa, Arvo Pärt: Stabat Mater, T. Nikkola, J. Haapasalo, O. Vatanen, Verbum Sonans, joht. Marja Haikka, Soitinyhtye, konserttimest. Juha Viljanen, Anne Kanerva, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 2 klo 18 Stabat Mater -konsertti Tuomiokirkossa, Alberto Hold-Garrido, kapellimestari, Sirkka Lampimäki, sopraano, Chorus Cathedralis Aboensis, Seppo Murto, kuoromestari, Hector Berlioz: Tristia, Leevi Madetoja: Marian murhe, Francis Poulenc: Stabat Mater. Liput 19/15/7 Lauantai 7.4. klo 18 Cantio sacra Pyhän Katariinan kirkossa, Patrik Kleemola, kitara. Vapaa pääsy 1. pääsiäispäivä 8.4. klo 18 Pääsiäinen uruilla Martinkirkossa. Kari Vuola, urut. Vapaa pääsy 2. pääsiäispäivä 9.4. klo 18 Surusta ylösnousemuksen iloon -konsertti Ylösnousemuskappelissa, Heikki Rainio, tenori, Juha-Pekka Vikman, viulu,anu Åberg, urut. Vapaa pääsy Pääsiäisen tapahtumat näkyvät myös kirkkomusiikissa. Hiljaisella viikolla kirkoissa hiljennytään kuuntelemaan kärsimyksen ja pääsiäispyhinä ylösnousemuksen säveliä. Passio on kärsimyksen tulkki Passion sävelet kuuluvat monen suomalaisen pääsiäisperinteeseen. Passio kuvaa nimensä mukaisesti Jeesuksen kärsimyksiä kyseisen evankelistan mukaan kerrottuna. Passioperinne syntyi kirkoissa 1600-luvulla, mutta sen juuret johtavat pidemmälle. Jo ennen uskonpuhdistusta kirkoissa oli tapana piinaviikoilla lukea tai laulaa Jeesuksen kärsimyshistoriaa. Passion tarinaa eteenpäin johdattavat evankelistan eli kertojan, Jeesuksen ja muiden henkilöiden resitatiivit sekä kuoro-osuudet. Aariat puolestaan kuvaavat henkilöiden omia reaktioita kärsimyshistorian tapahtumiin. Lisäksi passioissa kuullaan koraaleja eli virsiä, joihin entisaikaan osallistuivat myös kuulijat. J.S. Bach sävelsi uransa aikana kaikkiaan viisi passiota, joista kuitenkin vain kaksi on säilynyt nykypäivään asti. Yli kolmetuntinen Matteus-passio on Bachin passioista tunnetuin, ja monet sen koraalien sävelistä ovat meille tuttuja myös virsikirjasta. Usein kirkoissa kuullaan pääsiäisenä myös Bachin Johannes-passiota. Turun kirkkojen musiikillinen pääsiäisaika alkaa lauantaina Tuomiokirkossa, jossa kaikuvat Bachin Matteuspassion sävelet. Keskiviikkona 4.4. passion äärelle voi hiljentyä Henrikinkirkossa, jossa käydään virsien sävelin läpi Jeesuksen kärsimyshistorian tapahtumia evankelista Markuksen mukaan. Jeesuksen viimeisten elinpäivien tunnelmiin voi syventyä myös maanantaina 2.4. Varissuon kirkossa, jossa kuullaan Alan Ridout n teos Seitsemän sanaa ristillä. Urkuosioiden välissä lauletaan kärsimysajan virsiä. Samoihin hiljaisiin tunnelmiin vie myös Heinrich Schützin alun perin hautausmusiikiksi säveltämä teos Musikalische Exequien, joka kuullaan Henrikinkirkossa maanantaina 2.4. Äiti Marian kyyneleet Pääsiäisen musiikissa muistellaan usein paitsi Jeesuksen, myös hänen äitinsä kärsimystä ja tunteiden kuohua. Äiti Marian kyyneliä ristiinnaulitsemisen aikana kuvastaa elävästi 1200-luvulta peräisin oleva katolinen Stabat Mater hymni. Sitä pidetään yhtenä vaikuttavimmista keskiaikaisista latinankielisistä runoista. Hymnin tekstiin on tehty yli 400 erilaista sävellystä, joista vanhimmat ovat peräisin 1400-luvulta ja uusimmat nykyajalta. Stabat Materin melodia ja teksti luovat kuulijalleen lohdullisen ja rauhoittavan elämyksen. Sanoissa pyydetään, että kristitty kumartuisi Marian kanssa ristin äärelle suremaan kuollutta Jeesusta. Näin Stabat Materin kuulija voi samaistua yhtä aikaa sekä pyhän äidin että Pojan kärsimykseen. Jeesuksen äidin tunteisiin voi syventyä latinaksi ja suomeksi pitkäperjantaina 6.4. Tuomiokirkossa kuultavassa Stabat Mater -konsertissa. Samana päivänä voi hiljentyä kuulemaan myös virolaissäveltäjä Arvo Pärtin Stabat Materia Pallivahan kirkossa Jeesuksen kuolinhetken hartaudessa. Kaarinan kirkossa soi Giambattista Pergolesin tunnettu Stabat Mater tiistaina 3.4. Matteus-passio avaa CCI:n juhlavuoden 20-vuotiaan CCI:n juhlavuoteen mahtuu perinteistä ja uutta. Pääsiäispyhinä surusta riemuun Pääsiäispyhänä kirkkomusiikki vaihtuu riemulliseksi ja valoisaksi ylösnousemuksen kunniaksi. Musiikin tyylilajin muuttuminen näkyy myös jumalanpalvelusten virsissä ja urkumusiikissa. Juhlavat äänikerrat ja duurivoittoiset melodiat kertovat Jeesuksen ylösnousemuksesta ja kristittyjen riemusta. Pääsiäispäivänä 8.4.kuullaan Martinkirkossa Kari Vuolan urkumatinea. Toisena pääsiäispäivänä 9.4. pääsiäisen tapahtumia heijastelee Ylösnousemuskappelissa kuultava konsertti Surusta ylösnousemuksen iloon. Rita Suhonen Turun tuomiokirkon poikakuoro Chorus Cathedralis Iuniorum täyttää tänä vuonna 20 vuotta. Juhlavuotensa CCI aloittaa lauantaina klo 18 Tuomiokirkossa J.S. Bachin Matteus-passiolla. Matteuspassiossa ovat mukana myös Tuomiokirkon nuorisokuoro sekä Turun NMKY:n kamarikuoro Adastra. Kansainvälistä väriä esitykseen tuovat Tallinnan ja Riikan barokkiorkesterit, jotka soittavat periodisoittimilla eli vanhoilla soittimilla. Myös passion solistit ovat nimekkäitä. Jorma Hynninen laulaa Jeesuksen osan, Piia Komsi sopraanoaariat, Mati Turi tenoriaariat, Teele Jõks alttoaariat ja Elja Puukko sekä Joose Vähäsöyrinki Pilatuksen osan. Teoksen johtaa ja evankelistan osuudet laulaa poikakuoron taiteellinen johtaja Heikki Rainio. Kuoron varsinainen juhlakonsertti pidetään syyskuussa. Juhlakonserttiin on tilattu Agricola-kantaatti säveltäjä Osmo Toloselta, solistina laulaa Esa Ruuttunen. Lisäksi konsertissa kuullaan toinen tilausteos Markku Klamilta, joka on entisiä CCI-poikakuorolaisia. Kuoron juhlavuoteen kuuluvat perinteisen joulukonsertin lisäksi vielä esiintyminen Pori Organ Festival urkuviikoilla yhdessä urkuri Markku Hietaharjun kanssa sekä syksyllä Verdin Requiemin esittäminen Turussa ja Hämeenlinnassa.

12 AALLON PITUUKSILLA tv netti radio Seurapuheita elämän varrelta Miten on eloa eletty ja kohtaloa koettu? Mitä aatoksia elämä ja toimiminen ihmisten keskellä synnyttää? Seurapuhe kuullaan Turun Radiossa 94,3 MHz torstaisin noin klo ja uusintana lauantaisin Toivoa pyhäaamuun Toivo2000 -makasiiniohjelma vie pyhäpäivään Radio Majakassa 89,0 MHz sunnuntaisin aamuyhdeksältä. Huppe Hurme avaa näkökulmia kuluvan kirkkovuoden teemoihin. Ajankohtaispaketti lähetetään uusintana keskiviikkoisin muuttuneeseen aikaan klo ja Toivon vieras tavataan jälleen perjantaina klo Toimittajina Johanna Kemppainen, Juho Niemelä ja Sanna Joronen. Pääsiäisen messuja televisiossa ja radiossa Pitkäperjantaita, pääsiäistä ja 2. pääsiäispäivän Agricola-juhlaa vietetään koko valtakunnassa turkulaisissa merkeissä. Pitkäperjantain jumalanpalvelus televisioidaan Turun Martinkirkosta YLEn TV1:ssä 6.4. klo 10. Kappalainen Seppo Riihimäki toimittaa liturgian, kirkkoherra Tuomo Norvasuo saarnaa, kanttorina on Pekka Elo ja kuoronjohtajana kanttori Jukka Kuninkaanniemi. Martinkirkon kuoro avustaa pitkäperjantain jumalanpalveluksessa. Pääsiäispäivään herätään Turun tuomiokirkon kellojen soitolla klo 10. Pääsiäistä juhlitaan TV1:llä suorana lähetyksenä. Pääsiäispäivän messussa liturgina toimii Anna-Liisa Varhiala. Tuomiorovasti Rauno Heikola saarnaa. Kanttorina toimii Jukka Pietilä ja urkurina Markku Hietaharju. Chorus Cathedralis Aboensis -kuoroa johtaa Anni Wilkman. Agricolan juhlavuoden valtakunnalliseen päätapahtumaan kokoonnutaan Turkuun toisena pääsiäispäivänä 9.4. Tapahtumapäivä alkaa juhlajumalanpalveluksella Turun tuomiokirkossa klo 10. Juhlajumalanpalvelus toteutetaan Mikael Agricolan aikaisen Messun eli Herran Ehtoollisen (1549) mukaisesti. Agricolan perinnettä muistellaan jopa siten, että jumalanpalveluksessa käytetään Agricolan aikaista suomen kielen kieliasua. Juhlamessussa saarnaa arkkipiispa Jukka Paarma. Liturgina toimii rovasti Kai Vahtola. Tuomiokirkon kuoro Novaa johtaa kanttori Jukka Pietilä ja Chorus Cathedralis Iuniorum -kuoroa Heikki Rainio. Juhlajumalanpalvelus televisioidaan YLE TV1:ssä ja radioidaan YLE Radio 1:ssä klo 10 alkaen. Turku TV:llä nähdään perhemessu Pallivahan kirkosta sunnuntaina 22. huhtikuuta. Perhemessu on samalla Yhteisvastuukeräyksen päätösmessu. Perhemessussa liturgina toimii Johannes Alaranta ja saarnaa Katri Rinne. Kanttorina ja urkurina toimii Ulla Vuola. Messu nähdään Turku TV:ssä sunnuntaina klo 15 ja uusintana maanantaina klo 17. Toivon iltapäivässä leffoja ja kyläpaikkoja Näkökulmia uutisviikkoon tarjoillaan Maininkeja -sarjassa Radio Dein 107,3 Mhz luterilaisessa Toivon iltapäivä -makasiinissa maanantaina klo ja uusintana perjantain paikallistunnilla klo Maija Hangisto arvioi uutuusleffoja Kinoteekissä perjantaisin klo sekä paikallisuusintana samana päivänä klo Toimittaja Heidi Rautionmaa astuu toisella tavalla uskovien pyhäkköön Kylässä-radiosarjassa Toivon iltapäivässä maanantaisin klo Radio Dein päivittäiset ohjelmatiedot löytyvät internet-osoitteesta 12 Uusi musiikki soi Yhteisvastuulle Mikael Agricola-juhlavuosi huipentuu toisena pääsiäispäivänä 9. huhtikuuta klo 10, jolloin Tuomiokirkossa järjestetään jumalanpalvelus Agricolan ajan messun mukaisesti. Jumalanpalveluksessa käytetään Agricolan aikaista suomen kielen kieliasua, myös osa musiikkiesityksistä on samalta ajalta. Juhlamessussa saarnaa arkkipiispa Jukka Paarma, liturgina toimii rovasti Kai Vahtola. Tuomiokirkon kuoro Novaa johtaa kanttori Jukka Pietilä ja Chorus Cathedralis Iuniorum -kuoroa Heikki Rainio. Juhlajumalanpalvelus televisioidaan YLE Kantaesitykset tähdittävät Mikaelinkirkossa lauantaina klo 19 järjestettävää Yhteisvastuu-konserttia. Illan aikana kuullaan peräti viisi Ulf Långbackan kantaesitystä. Åbo Akademin sinfoniaorkesteri, naiskuoro Florakören johtajinaan Sauli Huhtala ja Ulf Långbacka, nuorista Suomen kärkipuhaltajista koostuva Arktinen hysteria sekä turkulaisille tuttu lauluyhtye Camerata Aboensis takaavat huipputason konsertti-illan. Florakören esittää konsertissa teokset O magnum mysterium naiskuorolle ja orkesterille sekä Förundrans sånger naiskuorolle ja pianolle. Ulf Långbackan uusi puhallinkvintetto saa ensiesityksensä Arktisen hysterian esittämänä. Bo Carpelanin runoihin sävelletyt laulut kantaesittää Camerata Aboensis. Tampereen filharmonikoiden pasunisti Olav Severeide ja nuori turkulaispianisti Martin Segerstråle esittävät uuden teoksen pasuunalle ja pianolle. Akademiska Orkestern johtajanaan Sauli Huhtala esittää orkesteriteoksen Aningar ja Olav Severeiden kanssa uuden teoksen Musik för alttrombon och stråkorkester. Konserttiin on vapaa sisäänpääsy, kymmenen euron hintainen ohjelma Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Agricola-vuosi huipentuu Turussa TV1:ssä ja radioidaan YLE Radio 1:ssä klo 10 alkaen. Jumalanpalveluksen jälkeen on seppeleenlasku Mikael Agricolan patsaalla, minkä jälkeen Maa- ja kotitalousnaiset ovat varautuneet tarjoamaan kirkkokahvit Vanhan akatemiatalon edessä 800 kirkkovieraalle. Agricola-juhlavuoden valtakunnallista pääjuhlaa vietetään Turun konserttitalossa samana päivänä klo 15. Pääjuhla on elämysmatka Agricolan maailmaan ja juhlavuoden teemaan Oma mieli, oma kieli. Juhlaan jaetaan lippuja konserttitalolla 2.4. kello 12 alkaen. Kesärenkaat alle ja menoksi Lauantaina klo 9-15 kannattaa autoilijoiden suunnata kohti Turun ammatti-instituutin Peltolan koulutaloa, Hamppukatu 2, jossa saavat talvirenkaat kyytiä Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Koulun oppilaat vaihtavat päivän aikana autoihin kesärenkaat 15 eurolla. Koko summa tilitetään Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. H a l u t e s s a a n renkaat voi myös pesettää eri korvausta vastaan. Renkaiden vaihdon jälkeen autoilijat voivat vahvistaa itseään munkilla ja kahvilla ennen kuin lähtevät liikenteeseen kevyin kesärenkain. B e n e d i c t S l o t t e Etsimme nuoria ja lapsia mainoskuvauksiin. Mainoksia tullaan käyttämään osana valtakunnallisten Kirkkopäivien lasten ja nuorten ohjelmaa sekä jatkossa Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän konserteissa videomateriaalina. Esiintyjistä kuvataan huhtikuussa erikokoisia kasvokuvia, joista työstetään kymmenen lyhyttä mainosta. Kuvaukset järjestetään Taideja toimintakeskus Vimmassa, Aurakatu 16, lauantai klo Ohjaajana toimii dokumenttiohjaaja Sami Kuokkanen Staff Onlysta. Esiintyjille Åbo Akademin perinteikäs naiskuoro Florakören esiintyy Mikaelinkirkossa. Kaksi vuotta sitten kuoro esiintyi Yalen yliopiston kirkossa Bostonissa. Musiikki avaa hautausmaan juhlavuoden Kaksisataa vuotta täyttävän Turun hautausmaan juhlavuosi alkaa musiikillisissa merkeissä. Ylösnousemuskappelissa toisena pääsiäispäivänä 9.4. klo 18 järjestettävässä Surusta ylösnousemuksen iloon -konsertissa esiintyvät urkuri Anu Åberg ja tenori Heikki Rainio. Professori Pekka Pitkänen esittelee Ylösnousemuskappelia torstaina klo 18. Illan musiikista vastaa kanttori Olli- Pekka Laakkonen. Maanantaina klo perehdytään Turun hautausmaan edeltäjän Turun tuomiokirkon hautoihin ja hautamuistoihin. Tuomiokirkossa opastavat intendentti Riikka Kaisti sekä Tuomiokirkon oppaat Liselotte Hellberg ja Marja Routi. Toukokuun 8. päivästä lähtien alkavat opastukset hautausmaalla tiistaisin klo 18. Ensimmäisellä teemakävelyllä tutustutaan turkulaisiin kirkonmiehiin rovasti Jouko Hallian opastuksella. Opastetut kävelykierrokset lähtevät Vanhan hautausmaan portilla (Uudenmaantien puolella). Kaikkiin juhlavuoden tapahtumiin on vapaa pääsy. Avustajaksi videoprojektiin? on luvassa kopio mainoksesta DVD-muodossa ja kahvilippu Vimman kahvilaan. Ilmoittautumiset (nimi, osoite, puhelinnumero ja sähköpostiosoite) mennessä: Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kasvatusasiain keskus, p tai johanna.gronqvist@evl.fi. Kuvattaville lähetämme ennakkomateriaalia. Alle 18-vuotiailta kuvattavilta edellytämme huoltajien suostumusta. Lisätietoja: Jani Käsmä, p tai jani.kasma@evl.fi. S1NKKUTOIMINTAA TYÖIKÄISILLE SINKKUILTA ma 2.4. klo Juhlasali Eerikink. 3. Aiheena: Samanlainen erilainen, diakoni Raija Eeva. Kahvit (2 ). Karaokeilta pe klo 18 Eerikinkatu 3, Yläsali MONIRYHMÄILTA ma klo Eerikinkatu3 Kuutamokävely la Ruissalossa. Treffit Hotellilla klo 20. Bussi nro 8 klo Eerikinkadulta. Mukana Tuula Pääsiäinen Naantalissa su 8.4. Bussi 11 kauppatorilta klo 11.30, treffit N:lin linja-autoasemalla klo 12. Mukana Ingmar ja Kaija. Showhat Linnateatterissa to klo 20. Varattu 8 lippua, lunastettava viim , nimellä seurakuntien sinkut tai puh Mukana Aino. Ilmaiskonsertti W. Aaltosen museo ti klo 19. Mukana Aino. Sinkkutoiminnasta tied. Kaija Jokinen, p tai Tiedotteen voi noutaa Tuomiokirkosta arkisin klo 11-13, la-su klo Päiväretket Lähetysjuhlille kesällä Suomen Lähetysseuran Lähetysjuhlat Hyvinkäällä. Retki su Päivä päättyy juhlien kohokohtaan, uusien työntekijöiden siunaamiseen lähetystyöhön. Radiolähetysjärjestö Sanansaattajien Kesäpäivät Tampereella. Retki la Ohjelmaa lapsille ja aikuisille. Lähtö Turusta linja-autolla aamulla, paluu illalla. Helppoa ja edullista. Tied. ja ilm. seurakuntien yhteinen lähetyssiht. puh MERELLINEN SAARISTOLAISRETKI torstaina Retken kohteina Sauvon kirkko, Sagalundin museo, Sinisimpukan luontokeskus ja Söderlångvikin museo. Hinta 30 (bussikuljetus, pääsymaksut, oppaat, lounas ja kahvit). Ilm mennessä Timo Hantulle p Järj. Mikaelinsrk:n merimieskirkkotyö ja Paattisten seurakunta Kiinalainen juttu lähetystyötä kaukoidässä Su klo 15 Mikaelin seurakuntakodissa, Puistokatu 13 rov. Lassi Stenman, Linh Nguyen Vietnamista pianon ääressä, rov. Pentti Kokko ja lähetyssiht. Soile Salonen. Kahvi ja teetarjoilu Mikaelinseurakunnan lähetystyö Martinseurakunnan perinteinen Praasniekkamatka Ilomantsin Iljan Praasniekkaan Poikkeamme Lotta- ja Veteraanimuseossa, Eeva Ryynäsen ateljeessa, purjehdimme Pielisellä ja ihailemme Kolin maisemia. Yhteistä iltaa vietetään Ilomantsilaisten kanssa Mekrijärvellä. Majoitus Kuntoutuskeskus Pääskynpesässä 2hh. Matka ilmastoidulla bussilla. Pakettihinta 290 euroa. Ilm. viim Matti Äärilä p , tai seurakuntasiht. klo p

13 13 KIRKKOPÄIVÄRETKET SEILIN SAARI Pe klo Saaristoristeily. Lähtö: Vaakahuoneen ranta, Linnankatu 38, m/s Lily. Spitaaliset, avioliitoistaan erotetut naiset, mielisairaat ja kehitysvammaiset eristettiin saarelle 1700-luvulta aina 1960-luvulle asti. Saaresta ei ollut paluuta. Hinta 40, sis. lounaan, ohjelman ja risteilyn. MIKAEL AGRICOLA ja hänen seuraajansa La klo Linja-autoretki Turun ympäristökuntiin Lähtö: Vanhan akatemiatalon edessä, Rothoviuksenkatu 2 Mikael Agricola oli suomenkielisen virsirunouden pioneeri, jonka jälkiä seurasivat monet virsiaarteistomme perustan luoneet runoilijat Turun seudulla. Retkellä tutustutaan heidän elämäntyöhönsä ja elinympäristöönsä. Oppaana Jukka Hildén. Hinta 20. VOI PYHÄ PERHE! La klo Merellinen risteily. Lähtö: Auransillan vesibussilaituri, Länt. Rantakatu 13, m/s Jaana. Perheestä on paljon iloa, mutta perhe myös velvoittaa ja haastaa. Koulutustilaisuus nuorille vanhemmille. Lastentarhanopettaja Mari Korhonen, lastenohjaaja Laura Virtanen ja pastori Leena Vainionpää. Laulukapteenina Jukka Salminen, laivaemäntänä Tiina Kangasmaa. Hinta 6 / aikuinen, 2 / lapsi. Ilm. kaikkiin retkiin viim p Varaa etukäteen myös teatteri- ja konserttiliput. ks. Achrenius-seurat 2.pääsiäispäivänä 9.4. klo 15 Mikaelin srk-koti, Puistok.13 Puheenvuoroja: rov. Eero Hyttinen, emäntä Mirja Saarisalo, sair. hoit. Riitta Tunturi, past. Mika Ahtola ja teol.yo Niina Kilpeläinen. Lauletaan vanhoja Achreniuksen lauluja. Säestäjänä Terttu Arola. Teetarjoilu lähetystyön hyväksi. P. Henrikin ekumeeninen taidekappeli Torstaisin klo 18 Hartaus, Martinseurakunta Su klo 18 Yhteisvastuukonsertti,Kamarikuoro Melos, ohjelma 10 Seiskarinkatu 35 p. (02) , avoinna ma la klo 12 16, to ja su LASTEN KESÄ vuotiaat: Kesäkerho arkisin klo tai Hennalan srk.koti - Koivulan srk.koti - Papinholman srk.talo - Poikluoman srk.koti Kesäkerho arkisin klo tai Maarian pappilan talli Kesäkerho arkisin klo Halisten srk.koti - Paattisten srk.talo Sitovat ilm. viim puh Pienille koululaisille: Kesäkerho arkisin klo Ilpoisten srk.koti - Suikkilan srk.koti - Uittamon srk.koti Kesäkerho arkisin klo Hannunniitun srk.talo - Hirvensalon srk.keskus - Littoisten srk.talo Sitovat ilm. viim puh Tuleville 2- ja 3 luokkalaisille - Retkikerho Nuortentalolla arkipäivisin klo Villin lännen -leiri Oriniemen retkeilymajalla Sitovat ilm. viim puh Kaikenikäisille - Raamattua ja taidetta Mikaelinkirkon Kryptassa ti ja to klo tai Alle kouluikäiset aikuisen kanssa ja yli 7-vuotiaat yksin, kaksin. Perheille - Tuomiokirkon Agricolan kappelissa = Pyhän Ristin kappelissa lasten ja perheiden yhteiset kynttilähetket. Lastenohjaajat paikalla arkisin klo Myös lapsiryhmät tervetuloa! - Leppäkertun kesäkolo klo tai Ma Varissuon srk.keskus , Martin srk.talo Ke Henrikinkirkko , Lausteen srk.koti Pe Vienolan srk.koti , Pallivahan srk.keskus Perheretki Sinapin leirikeskukseen ti 26.6 Retkelle sitovat ilm. viim puh / Lisätietoja > Toimintaa > Lapset ja lapsiperheet > Kesätoimintaa tai kasvatusasiain keskuksesta p , , Kerhoissa, leirillä ja retkellä on oltava vähintään 10 ilmoittautunutta, jotta ne toteutuvat. Useimmissa toiminnoissa on ennakkolaskutus. Viimeinen ilmoittautumispäivä kesätoimintoihin pe Seurakuntayhtymä kasvatusasiain keskus Lapsityö Kohti Kirkkopäiviä YKSINKERTAINEN YHTEYS - mietteitä yhteydestä ja sen kaipuusta tiistaina klo Kabinetti, Aninkaistenkatu 1, 2.krs Alustus Anna-Liisa Varhiala Kuukauden kävelyretki Ke klo 9.15 tutustumme Matti Kaitilan ja Urpo Kivikarin opastamina Turun kauppakorkeakouluun, Rehtorinpellonk. 3. Jatkamme Hämeenkadulle ruotsinkielisen Metodistiseurakunnan vieraaksi. Lounas Kupittaan paviljongissa. Hinta 20 e sis. opastukset ja lounaan. Sitovat ilm. seurakuntasiht. p Tuomiokirkkosrk:n lähetystyö Johtajuus-koulutus! Löydä Jumalan antama tehtävä, tunnista hengelliset lahjasi. Katariinanseurakunnassa, Varissuon kirkolla la ja klo tied. Vesa Thureson , Asko Juopperi , Jarmo Saari Yhteyden messu ma 9.4. klo 17 Varissuon kirkko, Kousank 6 Mm. Mikko goes to heaven -bändistä Mikko ja Sami. Saarnaa Hannu Uusmies Kangasalta. Ehtoollinen, iltapala ja lasten omat solut. Katariinansrk& Kansanlähetys Työikäisten kohtaamispaikka Puutarhakatu 22 / Diakoniakeskus kahvia, päivänlehdet ja ystävällistä seuraa vapaaehtoisten kanssa Avoinna: ma 10 15, ti pe Teemapäivät: ke Yhteislaulua munkin tuoksuisessa kahvilassa. ke 9.5 klo 12 Runoryhmä ti Halkoretki. Ilmoittaudu! Vilkku suljettu: ,1.5. Vanhusten tuki- ja kohtaamispaikka Humalistonkatu 7b Avoinna klo puh SATULINTU Lasten taidenäyttely Henrikinkirkolla, Peltolant.2 la klo Luolavuoren koulun 4B-luokan oppilaiden työt esillä. Yleisöäänestys parhaasta työstä (1 /ääni). Kaikki taiteilijat palkitaan! Äänestäjien kesken arvonta mm.tuulikki Tukiaisen akvarelli Kultalintua odotellessa Myyjäiset samaan aikaan. Henrikinseurakunnan lähetystyö Taidekerho perheille Tervetuloa lapset, vanhemmat, mummit, ukit ja kummit! Kerho on suunnattu noin 3-13 vuotiaille. Pe klo vierailemme Tuomiokirkossa. Itse tekemisen iloa koemme ma ja ke klo 18 Kupittaan seurakuntakodissa. Lisätietoja Helena Pihl, p tai helena.pihl@evl.fi Varhaisnuorten kevätleiri Kunstenniemessä 7-14 vuotiaille. Maksu 20 euroa. Tarkemmat tiedot leirikirjeessä. Ilm. viim ja tied: Tommi Santala p tommi.santala@evl.fi Perheiden retki Heinänokkaan, to klo ohjelmassa ulkoilua, saunomista, iltapalaa sekä iltahartaus kappelissa. Iltapalamaksu 2 euroa, alle 2v ilmaiseksi. Omin kyydein. Ilm. Marjaana Erkamaalle p viim klo 12. Varhaisnuorten perheretki Korkeasaareen la Lähtö klo 10 ja paluu n. klo 19 Mikaelinseurakunnan varhaisnuorisotyö järj. kuljetuksen. Pääsyliput jokainen kustantaa itse (aik.5, v. 3 ). Alle 15-v. osallistujilla tulee olla mukanaan aikuinen huoltaja. Ilm. viim Pauliina Liukkoselle p Perheleiri Sinapissa Hinnat: 2-6 v 15, 7-17 v 20 e ja aikuiset 30 e, mahd. yhteiskuljetukseen. Ilm. viim Marjaana Erkamaalle p Järj. Martinseurakunnan perhe- ja diakoniatyö Valtakunnallinen Sankarit-leiri Partaharjulla, Pieksämäellä v. tytöille ja pojille. Hinta on 75 e, sis. myös kuljetuksen. Viim. ilm oman seurakunnan työntekijälle. Tuomiokirkkoseurakunnan perhetyö Hengellistä rakentumista ja yhdessäoloa! Katariinanseurakunnan aikuisten ja opiskelijoiden yhteinen leiri Heinänokassa Tied. ja ilm. Rauno Vesti, tai Jari Laaksonen DIAKONIALEIRIT Sinapin leirikeskuksessa Kakskerrassa HENRIKINSEURAKUNTA Maahanmuuttajien leiri, tied. ja ilm. Marjo Hurme ti ja to p viim Perheleiri, tied. ja ilm. M. Hurme ti ja to p viim Eläkeläisten leiri, tied. ja ilm.tuija Hartola ti ja to p viim Leiri isovanhemmille ja lastenlapsille, tied. ja ilm. Aira Putkonen ti ja to p viim KAARINAN SEURAKUNTA Eläkeläisten virkistysleiri, tied. ja ilm. Kaisa Rauma ti ja pe 9-11 p viim Leiri isovanhemmille ja lastenlapsille, tied. ja ilm. Anu Aarnivala ti ja pe 9-11 p viim KATARIINANSEURAKUNTA Perheleiri, tied. ja ilm. Varissuon diakoniatoimistoon pe p Diakonialeiri, tied. ja ilm. pe p MAARIAN SEURAKUNTA Leiri 70-vuotiaille, tied. ja ilm. Sirkku Ahtovuo ti ja to 9-11 p viim Perheleiri, tied. ja ilm. Helena Korhonen ti 9-11 p viim Leiri maahanmuuttajille ja suomalaisille, ilm. Pirkko Mesihää ti ja to 9-11 p viim Perheleiri, tied. ja ilm. Erja Perälä ti ja to 9-11 p viim Eläkeläisleiri, ilm. Ulla Valtonen ti ja to 9-11 p viim MARTINSEURAKUNTA Perheleiri, tied. ja ilm.katja Suominen ti 9-10 ja to 9-11 p viim Perheleiri, tied. ja ilm. Krista Helppilä ti 9-10 ja to 9-11 p viim Eläkeläisten leiri, tied. ja ilm. Pirkko Larkela ti 9-10 ja to 9-11 p viim MIKAELINSEURAKUNTA Leiri isovanhemmille ja lastenlapsille, tied. ja ilm. Marita Heinonen ma ja to 9-11 p viim Eläkeläisten leiri, tied. ja ilm. ma ja to 9-11 p viim Eläkeläisten leiri, tied. ja ilm. ma ja to 9-11 p viim SEURAKUNTA Leiri nuorekkaille ti klo 19 Urkukonsertti, Kari Vuola VARISSUON KIRKKO, Kousankatu 6 ke klo 19 Kamarimusiikki-ilta. Orkesterivierailu Moskovasta. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. pe klo 12 Varissuon kirkko 10 vuotta. Päivämusiikkia. Keväisiä tunnelmia Virosta. Laulajina, soittajina: Dagmar Rannak, Evelin Ojalo, Evi Rebina ja Karmen Kelk. Vapaa pääsy, ohjelma 5 euroa Kahvikonsertti Su 22.4.klo 14 Kupittaan seurakuntakoti Sirkkalankatu 4 Kampuksen kamariorkesteri joht. Markus Yli-Jokipii. Solistina sellisti Samuli Paavilainen. Kahvitarjoilu ja arpajaiset Hanna-työn hyväksi. Kevätlaulajaiset ke klo 18 Maarian kirkko Maunu Tavastinkatu 2 Maarian lapsi- ja nuorisokuoro, joht. Ulla Vuola, Anne Saarni Tule ja juo elämän lähteestä -ilta! Launtaina klo 18 Varissuon kirkko, Kousank.6 Yhteislauluja, rukousta ja opetusta. Mukana oma bändi ja opetuksesta vastaa Tuukka Salmenkorva. Katariinanseurakunta eläkeläisille, tied. ja ilm. Hanna Saari ti ja pe 9-11 p viim Eläkeläisleiri, tied. ja ilm. ti ja pe 9-11 p viim TURUN RUOTSALAINEN SEURAKUNTA Perheviikonloppu, tied. ja ilm. ti ja to 9-11 p viim Eläkeläisten leiri tied. ja ilm. ti ja to 9-11 p viim VAMMAISTYÖ Kehitysvammaisten lastenleiri, tied. Tarja Mäntyvaara p Kehitysvammaisten nuorten leiri, tied. p Kehitysvammaisten lasten perheleiri, tied. p Näkövammaisten lasten perheleiri, tied.helvi Lähteenmäki p Ilm. vammaistyön leireille vammaistyön kotisivuilta tai diakoniakeskuksesta saatavalla hakemuksella viim

14 14 Pappi tavattavissa rippiä ja sielunhoitoa varten maanantaisin klo 16 18, torstaisin klo 12 keskipäivän ehtoollisen jälkeen ja lauantaisin klo 18 alkavan iltakirkon jälkeen. Tapaamisesta voidaan sopia erikseen myös puhelimitse. Lähetyskahvila Domcafé Tuomiokirkon porrastasanteella on avoinna sunnuntain jumalanpalveluksen jälkeen. Ryhmätilaukset p Jumalanpalvelukset: Su 1.4. klo 10 Palmusunnuntain perhekirkko, Hokkanen, Jokinen, Åberg, Hietaharju. Su klo 10 sanajumalanpalvelus, Bäckman, Pätsi, Åberg, Hietaharju sekä Resonus-kuoro, joht. Terhi Lehtovaara. Jumalanpalvelukseen kutsutaan erityisesti kuluva vuonna 70 vuotta täyttäviä seurakuntamme jäseniä. Su klo 10 messu, Heikola, Bäckman, Åberg, Hietaharju sekä TYY:n kuoro, joht. Markus Yli-Jokipii. Diakonissa Sari Leppälä siunataan virkaansa. Pe klo 10 Kansallisen veteraanipäivän sanajumalanpalvelus. Saarnaa emeritusarkkipiispa John Vikström, Kairavuo, Pietilä ja Hietaharju. Viikkomessut: Aamuehtoollinen ke klo 8 Keskipäivän ehtoollinen to klo 12 Iltaehtoollinen la klo 18 Muita tapahtumia: Tuomiokirkossa: La klo 18 Matteuspassio, ks. s. 11 Ke klo 17 Virsistä voimaa -virsilauluhetki Tarkk ampujan kappeli Toimitalossa, Eerikink 3A. Su 1.4. klo 16 Herännäisseurat (kahvit klo 15.30). Su klo Kirkkokahvit, johon kutsutaan erityisesti kuluvana vuonna 70 vuotta täyttäviä seurakuntamme jäseniä. Su klo Kirkkokahvit ja diakonissa Sari Leppälän tulojuhla Kupittaan srk-koti, Sirkkalank.4 To klo 9.30 Lähetyspysäkki, mukana Eeli Vuola. To klo Gospel-jumppa (joka to, ei 5.4.). Kertamaksu 2 e. Ohjaajana fysioterapeutti Sari Linneri. Ke 11., 18. ja klo Oivalluksesta omaksumiseen. Ilosanoma Johanneksen mukaan (joka vko). Su klo 9.30 Katulähetyksen Kotikirkko, Kairavuo. Su klo 14 Keväinen kahvikonsertti, ks. s. 13 Pienryhmiä: Raamattu- ja keskusteluryhmät Ma klo 13 Betel-piiri Yläsali Ti 3., 10., 17. ja klo 18 Tiistaipiiri Yläsalissa, Aninkaistenk krs. (joka vko), Juha Hyrsky. To klo 10 Naisten Raamattuja keskustelupiiri tutkii Johanneksen evankeliumia Kabinetissa, Varhiala. To ja klo Domin Raamis Domcaféssa tutkii Apostolien tekoja, Timo Rantanen. Kirjallisuutta ja matkakumppanuutta Ti 3., 10, 17. ja klo 9.30 Lyhdyn luova kirjoittajapiiri Kabinetissa (joka tiistai), Hilkka Pulli. Ke 4. ja klo 17 Kirjallisuuspiiri Salongissa, Aninkaistenk krs., Harri Raitis. To klo 13 Runopiiri, Kupittaan srk-koti, Sirkkalank 4., Ulla Puranen ja Raila Räty. Kohti kirkkopäiviä: ks.s. 13 Ke klo 16 Huonokuuloisten hengellinen ryhmä, Mielivirteni sanoin ja sävelin, Yläsalissa, Kairavuo. Tuomiokirkkoseurakunnassa alkaa ke klo 18 Aninkaistenk.1, 2 krs, Kabinetti, pastori Anna-Liisa Varhiala. Ilm. ja tied. viim Auli Hynönen-Rinne, p Hiljaisuuden Rymättylän Tammilehdossa Palmusunnuntai 5.4. Kiirastorstai 6.4. Pitkäperjantai 8.4. Pääsiäispäivä Pääsiäispäivä, Mikael Agricolan päivä Kiirastorstaista pääsiäiseen Leena Rantakokko, Kyllikki Krapinoja 110,-/ 88,- turkulaiset ja kaarinalaiset Erämaan isien opetuksia Pentti Kokko, Leena Rantakokko 63,./ 50,- turkulaiset ja kaarinalaiset Kevään luontoretriitti Krapinoja, Jarmo Rauhala, dos. Lennart Saari 73,-/ 60,- turkulaiset ja kaarinalaiset Kesän retriitti Kaarinan Morbackassa Krapinoja, Jari Laaksonen Katso syyskauden retriitit Tied. ja ilm. p tai auli.hynonen-rinne@evl.fi Ke klo 18 Sururyhmä, ks s.14 Lisätietoja pienryhmistä ja Kupittaan srk-kodin toiminnasta: pastori Anna- Liisa Varhiala, p , tai anna-liisa.varhiala@evl.fi To klo Miesten saunailta Esikko, Uittamont. 7, Bäckman Diakonian kerhotoimintaa: Ke ja klo 13 Tuolijumppa Juhlasalissa (Eerikink 3A). Keskiviikkokerho: klo 13 yhtä aikaa sekä Juhlasalissa (Eerikink 3A) että Vuorikodissa (Vuorik 8). Perhetyö: Tuomiokirkko pe klo Taidekerho tutustuu Turun tuomiokirkkoon. Nuortentalo, Eerikink 1: To 29.3., ja klo Perhekerho. Kupittaan seurakuntakoti Su 15.ja klo 12 Pyhäkoulu (ei su 1.4., koska perhekirkko Tuomiokirkossa). Su Pyhäkoulun kevätretkipäivä. To 29.3., 12.4., ja klo Perhekerho. Ke klo 18 Taidekerho perheille, ks. s.13 Hiljaisella viikolla ei ole piirejä eikä perhekerhoa. Lähetystyö: Toimitalo, Eerikink 3: Pe klo 17 Rukousteam TOIVON AAMU Kokoussalissa, mukana Toni Pätsi. Ti 17. ja klo 13 Eerikinkadun Lähetyspiiri Yläsalissa, Soile Ahlqvist mukana Toni Pätsi ja Anna-Liisa Varhiala. Pe klo 17 Rukousteam TAIVAS- ILTA Kokoussalissa, mukana Kari Haikonen. Kupittaan seurakuntakoti, Sirkkalank 4: To 12. ja klo Lähetyspysäkki - to mukana Tuula Vainio ja mukana Elna Seppänen. Lähetyspysäkin vetäjinä Marja Tuomola, Irja Pihlaja ja Saimi Räihä. To klo Lähetystiimi Hannat. Hiljaisella viikolla ei ole piirejä eikä perhekerhoa. Nuorten toimintaa: Tuomiokirkko: Su klo 18 Nuorten iltakirkko, Kairavuo. MIKAELINKIRKKO, Puistokatu 16 Torstaisin klo 12 Keskipäivän esirukoushetki (29.3., 5.4., 12.4., kirkon remonttitöiden vuoksi ja kokoontuminen Mikaelin srkkodissa) La klo Sävellyskonsertti Yhteisvastuukeräykselle, ks. s.12 Su 1.4. klo 10 Palmusunnuntain messu, Kokko, Parikanniemen orpokotisäätiön toim. joht., past. Markku Liukkonen, Hakanpää, Seppänen. Kirkkokahvit ja päiväseurat messun jälkeen Mikaelin seurakuntakodissa,. Pyhäkoulu lapsille Kryptassa. Kimppabussi: klo 9.15 Kans.palv. talo-vakka-suomentie-kustavintie- Talinkorventie-Suikkilantien. klo 9.20-Artukaistentie- Hyrköistentie-Pernontie n. klo 9.30-Messukentäntie-Vienola- Suikkilantie-Pansiontie-Kanslerintie n. klo 9.35 Iso-Heikkilän ymp.- Nuutinkatu-Mikaelinkirkko. Kyytiin kaikilta pysäkeiltä. Paluu samaa reittiä klo klo 12 Puolenpäivän urkutuokio - klo 18 Turun Konservatorion konsertti Ke klo 18 Iltamessu, Hanttu, Seppänen Su klo 10 Konfirmaatiomessu, Niittynen. Pyhäkoulu lapsille Kryptassa. Kirkkokahvit lähetystyön hyväksi - klo 15 Hyväntekeväisyyskiertue Rahab- Centerin hyväksi (Aids-orpojen ja -leskien hyväksi), past. Margaret Musungu, Luokkakallio - klo 18 Jumalanpalvelus afrikkalaiseen tapaan Su Hanttu, rov. Jorma Osari (Katulähetyksen kirkkopyhä), Jakoleff, Mikaelin Laulajat, Katulähetyksen lauluryhmä. Pyhäkoulu lapsille Kryptassa. Kirkkokahvit merimieskirkkotyön hyväksi. Katulähetyksen ohjelma jatkuu Mikaelin srk-kodissa. MIKAELIN SRK-KOTI, Puistokatu 13 - CBSI- avoin Raamattupiiri (klubi) keskiviikkoisin klo Su 1.4. klo Kirkkokahvit ja päiväseurat (Parikanniemen orpokotisäätiö), Johannes Pelkonen, Markku Liukkonen, Hannu Tolvanen ja Kokko Ma 9.4. klo 15 Achrenius-seurat, ks. s. 13 Ke klo 13 Yhteislauluhetki Ke klo Lihakeittolounas lähetystyön hyväksi Su klo Ruokailu ja ohjelmaa (Turun Katulähetys) - klo 15 Kiinalainen iltapäivä - lähetysnäkymiä Kaukoidässä, ks. s. 12 SUIKKILAN SRK-KOTI, Konstanzankatu 1 Su 1.4. klo 12 Palmusunnuntain messu; Paakkanen, Seppänen Su klo 12 Messu, Kokko, teol. yo Niina Kilpeläinen, lauluryhmä Gospel Angels, joht. Jaakko Paakkanen HÄRKÄMÄEN SRK-KOTI, Säkäkuja 1 Su 8.4. klo 18 Pääsiäisilta, Ahlamo Su klo 12 Perhekirkko, Ahlamo Ma klo Sanan ja rukouksen ilta PAAKARLAN SRK-KOTI, Laivateollisuudenk. 28 Naistenpiiri joka kk:n toinen ti klo 19 TIISTAISIN MARTINKIRKOSSA klo 19 Tunnettuja julistajia ja Tuula Ekbom, Lassi Erpiö sekä ylistyskuoro. Rukouspalvelua illan päätteeksi. HUOM! 3.4 Pelastusarmeijassa Hämeenk. 18 klo piiri.net Radio Deissä 107,3 MHz maanantaisin nauhoitettuja iltoja klo 22, ja 7.5. klo 19 jne.(parittomat viikot). Kristillisen toipumisen te ta to klo Pallivahan srk-keskuksessa, Paltankatu 2 "Mielipideriippuvuus- miksi en uskalla kulkea omia polkujani..? Psykoterapeutti Seija Leppänen. Kahvitarjoilu klo 18 Järj. Maarian srk ja Kansan Raamattuseura Nuorekkaat Eläkeläiset ma klo 14 Eerikinkatu 3, 2 kerros Valitse mieleisesi aihe: Hyvät tavat ja pukeutuminen eri tilanteissa. toimitusjoht. Tryggve Forssell tai Ristikuvioiden symboliikka pastori Toni Pätsi. Kahvimaksu 2 Tuomiokirkkoseurakunta/ Raija Eeva puh Su 1.4. klo 13 Palmusunnuntain hartaus, Hildén Su klo 15 Soppakemut Paakarlan alueen lapsille ja nuorille Ke klo 18 Lähetysjuhla ja kevätmyyjäiset, Mika Laiho, teol.yo Niina Kilpeläinen, Kokko, Salonen PATTERINHAAN SRK-KOTI, Kanslerintie 10 Raamattupiiri torstaisin klo VIENOLAN SRK-KOTI, Vienolanrinne 2 - Torstaisin klo 17 Kotinurkan askartelukerho aikuisille Ke klo 14 Eläkeläiskerho MIKONMÖKKI, Puutarhakatu 24 Nuorisotyö: Ke klo Varkkarikahvila luokkalaisille (25.4.) Pe klo 18 Nuorten ilta - klo Nuorisokahvila. Nuoret aikuiset: NAMI-ilta God s Gasissa joka toinen la klo (31.3., 14.4.) - Keskustelua ja pientä ohjelmaa nuorille aikuisille. YLEISÖLUISTELU Turkuhallissa Lauantaisin klo Sisään pääovesta. Ei mailoja kentälle. (31.3., 7.4. ja kevään viimeinen luistelu) SAUNAILLAT Merimieskirkolla, Suikkilantie 2 Iltapala, keskustelua. Naisten saunailta ke 2.5. klo 19, Luokkakallio Miesten saunailta ma klo 18, Lehikoinen TUOLIJUMPPA: Maksu 2 Suikkilan srk-koti: To klo 13 OPETTAJIEN YHTEYSILTA Su klo 18 Mikonmökissä, Jaakkola MARTINKIRKKO, Huovinkatu Su 1.4. klo 10 Perhemessu, Seppo Riihimäki, Ilona Hägglund- Viljanen, Pekka Elo, Jukka Kuninkaanniemi, (ei pyhäkoulua). Ota mukaan virpomisoksat siunattavaksi. Kirkkohetkeen osallistuvat Hirvensalon perhekerho, päiväkerhot, ja touhusukat, pyhäkoululaiset. Kaikki muutkin tervetuloa! Su klo 10 Messu, Tuomo Norvasuo, Lasse Mustonen, Mikko Salakari, Kuninkaanniemi Su klo 10 Messu, Hägglund- Viljanen, Sanna Lehtinen, Elo, Salakari Ke klo 19 Israel-ilta, puhujana Jürgen Bühler, tulkki Juha Ketola, Norvasuo Pyhäkoulu kirkon tornikappelissa jumalanpalveluksen aikana klo 10, 7.4. klo 22 Mikaelinkirkossa Sinitaivassali, Rauhank. 15 D su 1.4. klo 18 Hiljaisuuden iltamessu Taizé-lauluja, rukoushiljaisuutta, ehtoollinen. su klo 17 Naisten kesken- iltapäivä Toivon ja lohdutuksen lauluja, puhujavieraana runoilija Anna-Mari Kaskinen la klo Seppo Jokisen seminaari Haavoittunut identiteetti Maksu 15 e, ilm. viim Suomen Liikemiesten Lähetysliiton toimistoon Riitta Saariselle p , riitta.saarinen@missionmen.fi lähetyspyhäkoulu 22.4., lähetyssihteeri Mirja Metso vierailee, vapaaehtoinen kolehti. HIRVENSALON KIRKKO, Honkaistentie 85 Pe 30.3., ja klo 9-11 Lapsiparkki, ilmainen lapsiparkki 2-6 vuotiaille, ilm. Marjaana Erkamaa (ke klo 12-14) La klo 14 4-vuotissynttärit seurakunnan 4-vuotiaille perheineen Ke klo 18 Arki-illan ehtoollinen, Hägglund-Viljanen, Metso MARTIN SRK-TALO, Temppelinkatu Su klo 18 Sanan ja ylistyksen ilta, Kari Ylinen, lastenhoito järjestetty Ma 2.4. ja klo 16 Kylväjäpiiri (joka toinen ma) Ma 2. ja ti 3.4. klo Pääsiäismyyjäiset, ks ilm.s. 15 UITTAMON SRK-KOTI, Rusthollinrinne 1 Su 1.4. klo 15 Pyhäpäivän messu, Lehtinen, Elo, kahvihetki YRJÄNÄN SRK-KOTI, Itäinen Pitkäk. 49 Pe ja klo 18 Lähetyksen puuhapiiri (joka toinen pe) La klo Diakoniaruokailu (työttömille ja muille tarvitseville). Ruokailun (ruoka, juoma, leipä, kahvi/tee) hinta on 1, lapset ilmaiseksi Ke 4.4. ja klo 14 Keniapiiri (joka toinen ke) TUIKKU, Myllymäentie 22 Su klo Ison kirjan roistot ja sankarit, tokaluokkalaisille ja sitä vanhemmille, seikkailua, suunnistusta, ristikoita, sanasokkeloita, pelejä ja pientä purtavaa, tied. Orkkuli Kuisma p DIAKONIATYÖ Teemapäivä Sinapissa eläkeläisille ma klo aiheina Kokonaisvaltainen terveys ja Miten säilytän mielenvireyteni. Hinta 10 sis. kuljetuksen, lounaan ja kahvin. Ilm. Krista Helppilälle tai ti klo PYHÄN KATARIINAN KIRKKO keskiviikkoisin klo Yhteinen leipä viikkomessu; 11., 18., ja perjantaisin klo 17 Hiljaisen rukouslaulun ryhmä: 30.3., 13.4., palmusunnuntai 1.4. klo 10 Messu, Vesti, Liisa Kuusela, Kelk su klo 10 Konfirmaatiomessu, Paatere, Laukkanen (av.), Lautjärvi su klo 10 Messu, Liisa Kuusela, Viirros, Kelk, jälkikahvit VARISSUON KIRKKO maanantaisin klo 8.30 Rukouspiiri; 2.4., 16.4., tiistaisin joka toinen viikko klo 13 Varttuneen väen kerho; 10.4., keskiviikkoisin klo 18 Raamattu- ja rukouspiiri; 4.4., 11.4., 18.4., torstaisin klo Perhekerho; 29.3., 12.4., palmusunnuntain messu 1.4. klo 12 Vesti, Liisa Kuusela, Kelk - klo 18 Yhteislaulua Yv:n hyväksi, Viis Papeista -yhtye, kahvi- ja teetarjoilu. la klo 18 Tule ja juo Elämän Lähteestä su klo 12 Messu, Turun työväen kirkkopyhä, Forsström, Kelk, kirkkokahvit klo 16 Rauhanyhdistyksen seurat su klo 12 Sanajumalanpalvelus, Laukkanen, Kelk klo 17 Yhteyden messu, Laukkanen, Kuusela, saarna: Riitta Heino HANNUNNIITUN SRK-TALO (Hiljaisella viikolla ei kerhoja) tiistaisin joka toinen viikko klo 13 Lähetyksen päiväkaffe; sunnuntaisin klo pyhäkoulu: 1.4., 15.4., keskiviikkoisin joka toinen viikko klo 13 Varttuneen väen kerho; 11.4., torstaisin klo Perhekerho; 29.3., 12.4., perjantaisin joka toinen viikko klo rukouspiiri; 30.3., 13.4., to klo 18 Siionin kanteleen lähetysilta

15 15 NUMMEN SEURAKUNTAKOTI (Hiljaisella viikolla ei kerhoja) tiistaisin joka toinen viikko klo Lähetyksen päiväkaffe; 10.4., tiistaisin joka toinen viikko klo13 Varttuneen väen kerho; NUMMEN PUNAINEN TUPA tiistaisin joka toinen viikko klo 10 perhekerho; 10.4., torstaisin joka toinen viikko klo 13 Noomit; 29.3., HURTTIVUOREN SRK-TALO (Hiljaisella viikolla ei kerhoja) tiistaisin joka toinen viikko klo 13 Varttuneen väen kerho; tiistaisin klo 18 Raamattuopetusta 2.Kor.kirje ; Heikki Suomi; 3.4., 10.4., 17.4., PETKELTIEN KERHOHUONE ke klo 12 Ehtoollishartaus, Viirros, Kelk MAARIAN KIRKKO Su 1.4. klo 10 palmusunnuntain messu, Paavonperä, Rajamäki, Vuola Su klo 10 messu, Törmä, Ahlamo, Vuola Su klo 10 messu, Rajamäki, Törmä, Niemi Ke klo 18 kevätlaulajaiset, ks. s. 13 PALLIVAHAN KIRKKO Su 1.4. klo 11 palmusunnuntain messu, Sirén, Ahlamo, Haikka -klo 12 kirkonmäellä Ti klo 13 diakonia- ja lähetyspiiri (jtv.) To klo 13 muuttolinnut maahanmuuttajille ja suomalaisille suunnattu ryhmä Pe klo 9 aamurukouspiiri Su klo 11 messu, Paavonperä, Pekka Huhtinen, Rainio, Jap. läh.piirin kevätjuhla To klo 18 kahvitus klo kristillisen toipumisen te ta Su klo 11 messu, Antola, K.Rinne, Vuola, Yhteisvastuukiitosjuhla, Turku tv klo 12 kirkonmäellä -klo 15 Sanan ja rukouksen iltapäivä RUNOSMÄEN SRK.KOTI Ti klo 10 ystävän tupa (jv.) Ma 2.4. klo 11 omaishoitajat Ma 2.4. klo raamattupiiri (jtv.) Ke 4.4. klo 13 ehtoollisenvietto Ke klo 13 lähetyspiiri (jtv) To klo 10 ystävän tupa (jv.) TASKULAN SRK.KOTI Ti klo 13 päiväpiiri (jtv.) HEPOKULLAN SRK.KOTI Ti klo 13 päiväpiiri (jtv.) klo 18 puuhakerho klo paastonajan ehtoollisenvietto Pe klo 18 kässäkerho Ma 2.4. klo 8.30 päiväkerho (jv.) klo 14 vauvamuskari (jv.) klo 15 perhemuskari (jv.) klo 17 musiikki-, askartelu- ja kokkikerho (jv.) klo 18 raamattupiiri (jv.) Ti 3.4. klo tuolijumppaa (jtv.) Ke 4.4. klo päiväkerho (jv.) To 5.4. klo 18 puuhakerho(jv.) To klo 13 lähetyspiiri RAUNISTULAN SRK.KOTI Ti klo 18 muotinäytös partiotyön hyväksi, järjestäjänä partioäidit klo 19 partioäidit (jtv.) Ma 2.4. klo 13 raamattu- ja keskustelupiiri Ti 3.4. klo 13 päiväpiiri (jtv), ehtoollisenvietto Ke 4.4. klo 8 aamuehtoollinen KOTIMÄEN SRK.KOTI Pe klo 9.30 perhekerho (jv.) Su 1.4. klo 16 perhejumalanpalvelus, Ahlamo, Niemi Ti klo 14 kahvitupa Ke klo 13 päiväpiiri (jtv) Pe klo 9.30 perhekerho Ma klo 18 naistenpiiri (jv.) Ti klo 14 kahvitupa, tuolijumppaa (jv) PAPPILA Ti 3.4. klo 10 leafiläisten kahvitupa (jv.) Ti klo 13 päiväpiiri (jtv:) HALISTEN SRK.KOTI Su 8.4. klo kuukausilounas Ma klo 18 avoin raamattu- ja rukousryhmä Paavalin jalanjäljillä, Laurén. JAP.LÄH. KOTIPIIRI Ke klo 18 Rauha Pasasella Tammispaltantie 9E 38 Ke klo 18 Liisa ja Jukka Thurénilla Saramäentie 4 HENRIKINKIRKKKO, Peltolantie 2 Päivähartaus tiistaisin klo 13 (ei 3.4.) Aamurukous keskiviikkoisin klo 7.30 Perhekerho torstaisin klo 9.30 Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 10 Lapsikuoro keskiviikkoisin klo 17 Kirkkokuoro keskiviikkoisin klo 18 La klo Kevätmyyjäiset, Eija Kalliala Su 1.4. klo 9.50 Virsitreenit, klo 10 Messu, Anssi Miettinen, Petri Laitinen, Virpi Metsätähti, lapsikuoro. - klo 17 Sohvalla on tilaa. Houseband, ehtoollinen, lastenhoito. Ma 2.4. klo Konsertti, ks. s. 12 To klo 19 Rukousilta, Seppo Juntunen. Rukouslaulua klo Su klo 10 Messu, Mäntylä, Kalliala. Su klo 10 Veisuumessu, Kalliala, Sisko Raitis, Laakkonen, Metsätähti, Henrikin kirkkokuoro ja lapsikuoro. Herättäjä-yhdistyksen kirkkopyhä. Kirkkokahvi klo Seurat ISPOISTEN SRK-KOTI, Kaarlentie 2 Perhekerho maanantaisin klo KOIVULAN SRK-KOTI, Sävelkuja 3 Perhekerho perjantaisin klo Seniorikahvila tiistaisin klo 14. La klo 17 Sanan, rukouksen ja ylistyksen ilta, Esa Keuru, Esa Aarnio, Laitinen. Ti klo 18 Cafetoivo, Arjen helmiä. Olet tervetullut mukaan nainen ja mies yksin tai yhdessä! Laitinen, Selin, Putkonen. Su klo 15 Kevätlaulajaiset, Odell, Metsätähti, Selin. LAUSTEEN SRK-KOTI, Maistraatinpolku 1 Perhekerho torstaisin klo 10. Kaikenmaailmankerho maahanmuuttajanaisille ja lapsille tiistaisin klo 17. La klo Partiomyyjäiset PAATTISTEN KIRKKO pe klo 19 Rukousilta Turun puolesta su 1.4. klo 10 sanajumalanpalvelus Turun seudun ekumeeninen piiri ti klo Kupittaan seurakuntakoti, Sirkkalankatu 4 Sisko Raitis puhuu rukoilevaisuudesta Katulähetyksen kirkkopyhä su Sanajumalanpalvelus klo 10 Mikaelinkirkossa Kirkon jälkeen ohjelmallinen ruokailutilaisuus Mikaelin seurakuntakodissa Järj. Turun Katulähetys, Katulähetysliitto ja Mikaelinseurakunta su klo 10 messu, mukana Eläkeliiton Turun seudun yhdistys ja eläkeliiton kuoro, kirkkokahvit su klo 10 perhe- ja kummikirkko, tervetuloa erityisesti lapset kummeineen SEURAKUNTATALO maanantaisin klo näytelmäkerho - klo 19 kirkkokuoro tiistaisin klo 9.30 avoin kerho ke 4.4. koulujen ja seurakunnan yhdessä rakentama pääsiäisvaellus, ohjatut kierrokset seurakuntatalolta klo 18, ja ke klo 13 seniorien syntymäpäiväjuhlat PAPPILA maanantaisin klo tyttökerho keskiviikkkoisin klo diakonin päivystys joka toinen ke klo 18 kuutoskerho ma klo 18 miesten ilta, Paimion seurakunnan miesten piiri vierailee KINKERIT su 1.4. klo 12 Tortinmäen kinkerit Jaakolassa, Terttu ja Seppo Lahdella, Jaakolantie 103 MUUTA to Merellinen saaristolaisretki mm. Sauvoon ja Kemiöön, ks. s.12 KAARINAN KIRKKO, Voudinkatu 2 su 8.4., ja klo Pyhäkoulu ma 2.4.,16.4. ja klo 11 Raamattupiiri ti 3.4.,10.4., ja klo 9 Äiti Teresan peittopiiri to 29.3., ja klo 9.30 Perhekerho ke 4.4., 11.4., ja klo 8 Rukouspiiri to ja klo 18 Miesten piiri su 1.4. klo 10 Palmusunnuntain perhekirkko, Mäkitalo, Haataja- Hynynen, Husso ti 3.4. klo 19 Stabat mater konsertti ke 4.4. klo 14 Perheenemännät ke klo 13 Eläkeläisten opintopiiri -klo Kaarinan kirkkokuoro su klo 10 Messu, Kuoppala, Mäkitalo, piparikahvit ma klo 13 Diakoniapiiri ke klo 14 Perheenemännät - klo Kaarinan kirkkokuoro to klo 13 Hovirinnan lähetyspiiri su klo 10 Konfirmaatiomessu, Mäkitalo, Lautjärvi -klo 17 Kaarinamessu, Auer, Ostela, Lautjärvi, kirkkokahvit, leikkinurkka ja pyhäkoulu ke klo 13 Eläkeläisten opintopiiri -klo Kaarinan kirkkokuoro KUUSISTON KIRKKO su 1.4. klo 10 Messu, Laakkonen, Lautjärvi su klo 10 Messu, Haataja- Hynynen LITTOISTEN SRK-TALO su 1.4., 8.4., ja klo Pyhäkoulu ti 3.4., 10.4., ja klo 18 Kita-Risti tiimi to 29.3., ja klo 9.30 Perhekerho HARTAUDET JA PIIRIT to klo 13 Littoisten lähetyspiiri, Värttinä ti 3.4. klo Hartaus ja ehtoollinen, Kuovinkadun toimintakeskus to 5.4. klo 10 Kiirastorstaihartaus ja ehtoollinen, Värttinä ti klo Hartaus ja ehtoollinen, Hovirinnan palvelukeskus ke klo 13 Hartaus, Kaarinan Vaari to klo 13 Kuusiston lähetyspiiri Tuomisella, Räfnäsintie 202 Ylös Jerusalemiin pääsiäisnäytelmä Kaarinan kirkossa su 1.4. klo 16 ja 18 ma 2.4. klo 18 to 29.3 kl. 19 Mässa i Skarpskyttekapellet, Mullo lö 31.3 kl. 15 Kaffekonsert i Aurelia till förmån för Gemensamt. Kammarmusik med kaffe och dopp, inträde 5 euro. sö 1.4 kl. 12 Högmässa i Domkyrkan, Mullo (lit), Sepponen (pred), Ellfolk, Forsman må 2.4 kl.19 Passionsandakt i Aurelia, Sepponen, Ellfolk ti 3.4 kl. 19 Passionsandakt i Aurelia, Sepponen, Ellfolk, LaVonne Gräsbeck och Lovsångsgruppen ons 4.4 kl. 19 Passionsandakt i Aurelia, Sepponen, Forsman ti 10.4 kl Taizémässa i Skarpskyttekapellet, Sepponen - kl. 19 Lovsång och förbön i Aurelia, Ralf Karlsson: Herren lever, våga tro det ons 11.4 kl Familjegruppen i Aurelia -kl. 12 Frukostklubben för herrar på Svenska klubben -kl. 13 Onsdagsträffen för äldre i Aurelia: Bibliska kvinnor i konsten, värd: Eija Kallionsivu to 12.4 kl. 19 Mässa i Skarpskyttekapellet, Sepponen sö 15.4 kl. 12 Högmässa i Henrikskyrkan, Lundström, Ellfolk. Kyrkkaffe efter mässan. Kyrktaxi kan beställas senast fre 13.4 kl. 12 på tel kl. 16 Familjemässan Människa kom fram! i Aurelia, Lundström m.fl. må 16.4 kl. 14 Missionskretsen i Aurelia ti 17.4 kl. 19 Lovsång och förbön i Aurelia, Anders Lundström: Hoppet får kraft igen PÄÄSIÄISMYYJÄISET HENRIKINKIRKOLLA, Peltolantie 2 la klo Leivonnaisia, eineksiä, käsi- ja askartelutöitä Kaikenlaista pikkutavaraa Halpapöydältä 0,20 0,50 1 Suurarpajaiset; mm. 10 lounaslippua 2 hengelle tunnettuihin ravintoloihin, rikkaimuri, pöytälamppu Lisäksi Joka arpa voittaa!-arvonta. Lasten taidenäyttely ja äänestys! Kahvio, hernekeittolounas, ym. Järj. Henrikinseurakunnan lähetys- ja merimieskirkkotyö, Kuurojen lähetys, Vasaramäen Martat klo Martin seurakuntatalolla, Temppelink.1 Leivonnaisia, pääsiäisaskarteluja, käsitöitä, arpajaiset, kahvila Järj. Martinseurakunnan lähetys- ja diakoniatyö Lähetysjuhla ja kevätmyyjäiset ke klo 18 Paakarlan seurakuntakodissa, Laivateollisuudenk. 28 Mukana Mongolian lähetti Mika Laiho, rov. Kokko ja teol.yo. Niina Kilpeläinen, kahvitarjoilu, monenlaista myyjäistavaraa, arvontaa. Mikaelinseurakunnan lähetystyö, Paakarlan lähetyspiiri ons 18.4 kl Familjegruppen i Aurelia -kl. 13 Onsdagsträffen för äldre i Aurelia: Volontär i Taizé, gäst: Heidi Salmi, värd: Eija Kallionsivu to 19.4 kl Hembesökarna går till Konstmuseet, träff utanför Aurelia -kl. 19 Mässa i Skarpskyttekapellet, Sepponen sö 22.4 kl Gudstjänst i Aurelia, predikant Magnus Enkvist, Sepponen, Forsman -kl. 12 Högmässa i Domkyrkan, Sepponen, Forsman må 23.4 kl. 19 Församlingsfaddrarnas månadsträff i Aurelia ti 24.4 kl. 19 Lovsång och förbön i Aurelia, Bror Borgar: Se, jag gör allting nytt ons 25.4 kl Familjegruppen i Aurelia -kl. 12 Frukostklubben för herrar på Svenska klubben, Åsa Ringbom: Murbruksdatering äntligen ett slut på gissandet? -kl. 13 Onsdagsträffen för äldre i Aurelia: Vill du bli frisk? Erik Ewalds tankar om själavård, värd: Mary Aho Su 1.4. klo 12 Messu Tuomiokirkon Tarkk ampujan kappeli, kirkkokahvit Domcafé. Ke 4.4. klo 13 Ahtisaarna, ehtoollinen Salmelassa Haankuja 4. Ke 11. ja klo 12 Keskiviikkopiiri Puutarhakatu Retki Savonlinnaan Kuurojen Lähetyksen vuosikokousja juhla. To klo 12 Kuurojen lähetyksen askartelupiiri Puutarhakatu 22 Diakoni Marja-Leena Lehtonen lomalla YHTEINEN LEIPÄ -ehtoolliskirkkoa vietetään lukukausien aikana Pyhän Katariinan kirkossa keskiviikkoisin klo Oppilaitospapit ovat koko oppilaitosyhteisön - opiskelijoiden ja henkilökunnan käytettävissä. Kun etsit ihmistä, jonka kanssa keskustella luottamuksellisesti elämän iloista ja suruista ja kaikesta sillä välillä, kun harkitset väliin jääneen rippikoulun käymistä, kun tarvitset pappia kasteeseen, vihkimiseen tai muuhun kirkolliseen toimitukseen - ota yhteys! OPPILAITOSPASTORI Atte Airaksinen ammatillisissa oppilaitoksissa p , , atte.airaksinen@evl.fi YLIOPISTOPAPPI Peter Gustavson p , peter.gustavson@evl.fi, ti klo Kårenin kansliassa, Palveleva puhelin klo Ke 4.4. klo 18 Martinkirkossa Ilona Hägglund-Viljanen ja Värinä. Mukana toteutuksessa ovat Martinseurakunnan nuoret. Messun jälkeen kirkkokaffet. Järj. yhteistyönä Martin-, Mikaelin- ja Tuomiokirkkosrk:n nuorisotyön voimin. Hämeenk. 22, 3. krs, p , to klo Ylioppilastalo B 206, Rehtorinpellonkatu 4-6 B, p YLIOPISTOPAPPI Mia Pusa p , mia. pusa@evl.fi, ti klo Ylioppilastalo B 206, Rehtorinpellonkatu 4-6 B, ke klo Kasvatusasiain keskus, Eerikink. 3 A, 5. krs, p HOLY COMMUNION SERVICES Sundays April 1st (Palm Sunday), 8th (Easter Day) and 29th Tarkk'ampuja Chapel of the Cathedral 4 p.m. Lutheran Holy Communion Service. Sunday April 15th Tarkk ampuja Chapel 4 p.m. Anglican Holy Communion Service. Sunday April 22nd St. Henry's Church (Peltolantie 2, bus 61) 4.30 p.m. Family Holy Communion Service. Maundy Thursday April 5th Tarkk ampuja Chapel of the Cathedral 5.30 p.m. Anglican Holy Communion Service. ANGLICAN SUNG EVENSONG Thursday April 19th at 6 p.m. the Mayor's Chapel of the Cathedral. PALM SUNDAY (April 1st, 4 p.m.) weather permitting the service starts outside with a procession from near the statue of Mikael Agricola to the right of the Cathedral. YOU ARE WARMLY WELCOME. For more information please call the Revd. Mia Pusa, or write to mia.pusa@evl.fi. Office hours: Tuesday 2 p.m. - 3 p.m Yo-talo B, room 205, Rehtorinpellonkatu 4-6 (opposite the main entrance of the Turku School of Economics). Regular days off are Friday and Saturday Ostergottesdienst mit Abendmahl einschl. Kindergottesdienst in der Scharfschützenkapelle des Doms, danach Kirchkaffee im Gemeindezentrum, Kaskenkatu 1. "MIEHEN ARVOT - ARMON MIEHET" MIESTEN YÖ pe klo 18 Meri-Karinan toimintakeskuksessa, Seiskarinkatu 35 Hannu Takkula ja entinen muslimi Murat Inhanli keskustelevat ihmisyydestä, arvoista ja uskosta Heimo Enbuska ja AK-trio, Tuomo Norvasuo, Jorma Kalajoki, Pauli Heikkinen ja Koirasen poikien tiimi. Välillä syödään hyvin ja nautitaan kaffetta. Yöehtoollinen Pyhän Henrikin ekumeenisessa taidekappelissa. Ohjelma- ja ruokapiletti 10 KRS:n miestyö

16 16 Pääsiäisen aika Maanantai 2.4. klo 19 Ehtoolliskirkko, Pätsi, Åberg MARTINKIRKKO Pääsiäisnäytelmä Pyhiinvaeltaja, esitykset klo 16, 17, 18 ja 19, kesto noin ½ tuntia MAARIAN KIRKKO klo 19 Messu, H. Rinne, Antola, Haikka KAARINAN KIRKKO klo 18 Ylös Jerusalemiin -pääsiäisnäytelmä Tiistai 3.4. klo 19 Ehtoolliskirkko, Varhiala, Åberg. MARTINKIRKKO Pääsiäisnäytelmä Pyhiinvaeltaja, esitykset klo 16, 17, 18 ja 19, kesto noin ½ tuntia PYHÄN KATARIINAN KIRKKO Kirkkotie 46 klo Via Dolorosa kärsimysnäytelmä ja Pyhä Hetki VARISSUON KIRKKO klo 19 Ahtisaarnahartaus, Kiviniemi- Rosqvist, Kelk MAARIAN KIRKKO klo 19 Messu, Sirén, Loukiala, Vuola HENRIKINKIRKKO klo 18 Nuorten messu, Laitinen Kiirastorstai 5.4. klo 12 Keskipäivän ehtoollinen, Varhiala, Hokkanen, Pätsi, Hietaharju. Pohjoiselta ovelta esteetön pääsy klo Ehtoolliskirkko, Pätsi, Kairavuo, Pietilä, Hietaharju MIKAELINKIRKKO klo 13 Ehtoolliskirkko vanhemmalle väelle, Hildén, Jaakkola, diakoniatyöntekijät avustavat. Maksuton kirkkoauto: klo Kans. palv.talo - Vakka- Suomentie - Kustavintie - Talinkorventie - Suikkilantie - n. klo Artukaistentie - Hyrköistentie - Pernontie - n. klo Messukentäntie - Vienola - Suikkilantie - Pansiontie - Kanslerintie - n. klo Iso-Heikkilän ympyrä - Nuutinkatu - Mikaelinkirkko. Kyytiin kaikilta pysäkeiltä. Paluu samaa reittiä messun jälkeen (n. klo 14) klo 19 Ehtoollinen, Jaakkola, Lehikoinen MARTINKIRKKO klo 19 Messu, Hildén, Norvasuo, Kuninkaanniemi, Martinkirkon kuoro HIRVENSALON KIRKKO, Honkaistentie 85 klo 20 Messu, Hägglund-Viljanen, Riihimäki KAKSKERRAN KIRKKO Kakskerran kirkkotie 110 klo 18 Messu, Hägglund-Viljanen, Riihimäki PYHÄN KATARIINAN KIRKKO klo 19 Messu, Paatere, Liisa Kuusela, Lautjärvi MAARIAN KIRKKO klo 10 Messu, H.Rinne, Alaranta, Rainio PALLIVAHAN KIRKKO klo 11 Messu, Loukiala, Sirén, Niemi klo 12 kirkonmäellä HENRIKINKIRKKO klo 10 Messu, Odell, Mäntylä, Laakkonen, Henrikin kirkkokuoro. Jumalanpalveluksen jälkeen pääsiäisjuhla. Kirkkoauto: Lähtö klo 9.15 Lauste 9.25 Lehmusvalkama 9.30 Saga 9.35 Ispoisten srkkoti 9.40 Koivula 9.50 kirkko. Paluukuljetus klo ISPOISTEN SRK-KOTI, Kaarlentie 2 klo 14 Laulun ja sanan hetki, Miettinen, Matti Jarvansalo, Laakkonen PAATTISTEN KIRKKO klo 10 Sanajumalanpalvelus KAARINAN KIRKKO klo 10 Messu, Haataja-Hynynen, Kuoppala, Kaarinan kirkkokuoro Kaarina Peltosen johdolla KUUSISTON KIRKKO klo 7 Pääsiäisaamun messu, Haataja-Hynynen, Kuoppala 2. Pääsiäispäivä 9.4. klo 10 Agricola messu. Saarnaa arkkipiispa Jukka Paarma, liturgina rovasti Kai Vahtola, Tuomiokirkonkuoro NOVA, joht. Jukka Pietilä ja CCI-kuoro joht. Heikki Rainio. (televisoidaan YLE TV1:ssä ja radioidaan YLE Radio 1:ssä klo 10 alkaen, kirkkoon viim. klo 9.45). Keskiviikko 4.4. klo 8 Aamuehtoollinen, Jokinen klo 19 Ehtoolliskirkko, Bäckman, Hietaharju MIKAELINKIRKKO, klo 18 Iltamessu, Kokko, Seppänen MARTINKIRKKO klo 13 Ehtoollinen, Jaatinen, Riihimäki, Kuninkaanniemi klo 18 Nuorten pääsiäismessu, Hägglund-Viljanen, Niina Kilpeläinen PYHÄN KATARIINAN KIRKKO klo Pysähdys Ristin tiellä VARISSUON KIRKKO klo 18 Ahtisaarnahartaus, Kuusela, Toljamo, Kelk MAARIAN KIRKKO klo 19 Nuorten messu, Antola, Niemi PALLIVAHAN KIRKKO Paltankatu 2 klo pääsiäishartaus perheille, K.Rinne, Maarian lapsi- ja nuorisokuoro, Vuola RUNOSMÄEN SRK-KOTI Munterinkatu 15 klo 13 Ehtoollisenvietto HENRIKINKIRKKO klo 13 Vanhusten ehtoolliskirkko, Kalliala, Laakkonen. Kirkkoauto: Lähtö klo Lauste Lehmusvalkama Saga Ispoisten srk-koti Koivula kirkko. Paluukuljetus klo KAARINAN KIRKKO, klo 19 Hiljaisen viikon ilta, Heino VARISSUON KIRKKO klo 19 Messu, Laukkanen, Viirros, Kelk MAARIAN KIRKKO klo 19 Messu, Ahlamo, Törmä, Rinne, Vuola PALLIVAHAN KIRKKO klo 19 Messu, Sirén, K.Rinne, Alaranta, Rajamäki, Niemi HENRIKINKIRKKO klo Perheiden ehtoollinen, Kallio, Metsätähti, lapsikuoro klo 19 Iltamessu, Mäntylä, Sirén, Metsätähti PAATTISTEN KIRKKO klo 18 Kiirastorstain ehtoollinen KAARINAN KIRKKO klo 19 Ehtoollinen, Haataja-Hynynen, Kaarinan kirkkokuoro Kaarina Peltosen johdolla KUUSISTON KIRKKO Linnanrauniontie 157 klo 19 Ehtoollinen, Vahtola Pitkäperjantai 6.4. Jokinen, Hokkanen sekä Tuomiokirkonkuoro NOVA, joht. Jukka Pietilä MIKAELINKIRKKO Niittynen, Hanttu VIENOLAN SRK-KOTI Vienolanrinne 2 klo 14 Ehtoolliskirkko, Jaakkola MARTINKIRKKO Riihimäki, Norvasuo, Elo, Kuninkaanniemi, Martinkirkon kuoro, jumalanpalvelus televisioidaan suorana TV 1, seurakuntalaisten toivotaan olevan paikalla kirkossa klo 9.30 PYHÄN KATARIINAN KIRKKO Forsström, Laaksonen, Lautjärvi, Pyhän Katariinan kuoro klo 15 Kristuksen kuolinhetken hartaus, Gustavson VARISSUON KIRKKO klo 12 Sanajumalanpalvelus, Forsström, Laaksonen, Kelk MAARIAN KIRKKO Rajamäki, Vuorio, Niemi HENRIKINKIRKKO Sirén, Miettinen, Laakkonen klo 15 Kristuksen kuolinhetken hartaus, Kallio. PAATTISTEN KIRKKO klo 10 Gregoriaaninen jumalanpalvelus KAARINAN KIRKKO Vahtola, Heino, Lautjärvi, Cantilenakuoro Hiljainen lauantai 7.4 klo 23 Pääsiäisyön messu, Bäckman, Pätsi, Pietilä, Hietaharju MIKAELINKIRKKO klo 22 Pääsiäisyön tuomasmessu PYHÄN KATARIINAN KIRKKO klo 24 Pääsiäisyön messu, jonka jälkeen ateria Nummen srk-kodissa, Gustavson Pääsiäispäivä 8.4. klo 10 Messu, Varhiala, Heikola, Pietilä, Hietaharju sekä CCA-kuoro, joht. Anni Wilkman. (YLE televisioi, kirkkoon viimeistään klo 9.45). MIKAELINKIRKKO klo 10 Messu, Luokkakallio, Ahlamo, Jakoleff, Mikaelin Laulajat. Pyhäkoulu lapsille Kryptassa. Kirkkokahvit Viron työn hyväksi klo 17 Rakkauden iltapäivä - Gospelmessu, Jaakkola, Hildén, Laura Virtanen, No Status-bändi HÄRKÄMÄEN SRK-KOTI Säkäkuja 1 klo 18 Pääsiäisilta, Ahlamo PATTERINHAAN SRK-KOTI Kanslerintie 10 klo 14 Pääsiäishartaus, Luokkakallio, Seppänen MARTINKIRKKO klo 10 Messu, Jaatinen, Riihimäki, Salakari, Kuninkaanniemi KAKSKERRAN KIRKKO klo 12 Messu, Mustonen, Elo PYHÄN KATARIINAN KIRKKO klo 10 Messu, Kiviniemi-Rosqvist, Laukkanen, Lautjärvi, Pyhän Katariinan kuoro, pääsiäisnarsissien jako VARISSUON KIRKKO klo 12 Messu, Kiviniemi-Rosqvist, Laukkanen, Kelk, kirkkokahvit MIKAELINKIRKKO klo 10 Konfirmaatiomessu, Lehikoinen, Pertti Arola, Seppänen MIKAELIN SRK-KOTI, Puistokatu 13 klo 15 Achrenius-seurat MARTINKIRKKO klo 10 Messu, Hägglund-Viljanen, Hildén, Elo, Salakari PYHÄN KATARIINAN KIRKKO klo 10 Messu, Kuusela, Toljamo, Lautjärvi VARISSUON KIRKKO klo 12 Sanajumalanpalvelus, Toljamo, Kelk klo 17 Yhteyden messu, Kiviniemi-Rosqvist, Kuusela, saarna: Hannu Uusmies MAARIAN KIRKKO klo 10 Messu, Vuorio, Loukiala, Niemi PALLIVAHAN KIRKKO klo 11 Messu, Rajamäki, Törmä, Vuola klo 12 kirkonmäellä HENRIKINKIRKKO klo 10 Koraalimessu, Miettinen, Sirén, Metsätähti. PAATTISTEN KIRKKO kirkkokuoron 30-v juhlat srk-talolla jumalanpalveluksen jälkeen KAARINAN KIRKKO Heino, Auer LITTOISTEN SRK-TALO, Kampakuja 1 klo 16 Perhekirkko, Mäkitalo, kirkkokahvit Musiikit sivulla 11.