Viisas Raha ,50

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Viisas Raha 4 2010 9,50"

Transkriptio

1 18 SIJOITUSDEBATTI: ONKO INFLAATIOSTA HYÖTYÄ VAI HAITTAA? Viisas Raha ,50 RAHASTOJEN KREIKAN TAUTI 6 SÄHKÖÄ YHTIÖ- KOKOUKSISSA 9 KASVUA METSÄSTÄ 22 Salkunhoitaja Mikko Ripatti on HULLUNA BRASILIAAN 12

2 TOIMITTAJALTA Tarinoita kasvusta Tämä lehti tarjoaa kiinnostavia tarinoita kasvusta. Toimittaja Ismo Virta analysoi metsäteollisuuden näkymiä. Lähtökohta on ilmeinen: perinteisten painopaperien myyminen länsimarkkinoille ei enää ole kasvubisnes. Siitä huolimatta Helena Ranta-aho helena.ranta-aho metsäyhtiöiden kurssit alkuvuonna nousseet rajusti. Mitä ihmettä metsäteollisuudessa oikein tapahtuu? Virran analyysi kuuluu lyhykäisyydessään näin: metsäyhtiöillä on kasvutarinoita, eivätkä ne kuulosta ihan saduilta. Huikea osakekurssien nousu on nähty myös Brasiliassa, josta toimittaja Pekka Rinne on kirjoittanut reportaasin tähän lehteen. Maata katsellaan sijoittajan, FIMin salkunhoitajan Mikko Ripatin silmin. Hänen vastuullaan on ainoa Suomesta käsin hoidettava Brasiliaan sijoittava rahasto. Ei ole suuri yllätys, että Brasiliaan keskittyvän rahaston hoitaja näkee maan tulevaisuuden lupaavan ja uskoo, että se ennen pitkää kykenee lunastamaan siihen ladatut odotukset. Hän kuitenkin varoittaa odottamasta tältä vuodelta liikoja: osakekurssit kirivät Brasiliassa päätä huimaavaa vauhtia jo viime vuonna, tänä vuonna parhaat tuotot pitää hakea muualta. Ennen kun Brasiliasta tai mistään muustakaan nopeasti kasvavasta maasta innostuu liikaa, kannattaa lukea vielä Aalto-yliopiston rahoituksen professorin Markku Kaustian haastattelu. Hän muistuttaa, että sijoittajan tuotto jää aina huonoksi, jos hän on maksanut sijoituskohteistaan liikaa. SISÄLTÖ 4/ Me haluamme kasvaa päästöttömässä energiassa, sanoo UPM:n taloudesta, rahoituksesta ja strategiasta vastaava johtaja Tapio Korpeinen. Viisas Raha Osakesäästäjien Keskusliitto ry:n jäsenlehti JULKAISIJA: Osakesäästäjien Keskusliitto ry Freesenkatu 3 A 2, Helsinki, PÄÄTOIMITTAJA: Sari Lounasmeri TOIMITUS: Toimituspäällikkö Helena Ranta-aho, Toimitussihteeri Tuula Kontiainen, AD Kristian Lindbohm, Kuvatoimittaja Laura Vuoma KUSTANTAJA: Alma Media Lehdentekijät Oy PL 502, Helsinkipuh , faksi , ILMOITUSMYYNTI: Jani Folland, puh. o5o , Kare Uotila puh , REPRO: Aste Helsinki Oy PAINO: PunaMusta Oy, Joensuu ISSN OSOITELÄHDE: Osakesäästäjien Keskusliitto ry:n jäsenrekisteri OSOITTEENMUUTOKSET: Kun teet osoitteenmuutoksen Osakesäästäjien Keskusliiton toimistoon, muutos koskee tällöin automaattisesti myös Kauppalehden sekä Viisas Rahan osoitteita. Sinun ei siis tarvitse tehdä kuin yksi osoitteenmuutos ja osoitteesi muutetaan automaattisesti edellä mainittuihin lehtiin. Voit lähettää osoitteenmuutokset sähköpostitse: tai soittamalla Kannen kuva: Lucas Zappa 2 Viisas Raha 6KREIKAN TAUTI RAHASTOISSA

3 Pääkirjoitus Itsesääntely kehittyy arvopaperimarkkinoilla Markkinoilta Rahastotkin potevat Kreikan tautia Puheenjohtajalta Kannattaako ps-tili? Sähköä ja sähinää yhtiökokouksissa Sähköinen ennakkoäänestys ja hallitusten esiinmarssi saa kiitosta, nollaosingot ja Kemiran pilkkominen harmittavat Leppiniemi Listautumisen esteet hauku oikeaa puuta Hulluna Brasiliaan Brasilia rahaston hoitaja Mikko Ripatti ei usko Brasilian yltävän tänä vuonna tuottokärkeen. Viiden vuoden päästä tilanne saattaa olla toinen Sijoitusdebatti Nopeampi inflaatio helpottaisi velkaisia valtioita, sanoo Taaleritehtaan Rahastoyhtiön toimitusjohtaja Esko Immonen. Inflaatio vaarantaisi talouskasvun, vastaa Suomen Pankin viestintäpäällikkö Mika Pösö. Metsästä kuuluu kasvutarinoita Metsäteollisuuteen sijoittava voi päästä nauttimaan vielä kasvustakin, jos jaksaa odottaa. Osakepuntari Alea ilmassa Rahastopuntari Rahasto, joka testaa teoriaa Elämäni ja sijoitukseni Helsingin Pörssi on yksi Euroopan kansainvälisimmistä kauppapaikoista, kehuu NasdaqOMX Helsingin toimitusjohtaja Lauri Rosendahl. Tapahtumat Tutkitusti totta Pienet ja velkaiset kotimarkkinayritykset kertovat toiminnastaan niukemmin kuin suuret pörssiyhtiöt. 35 ANTTI MIIHKINEN 18 ESKO IMMONEN Lauri Rosendahl 12 BRASILIA KASVAA 30 Viisas Raha 3

4 Pääkirjoitus Itsesääntely kehittyy arvopaperimarkkinoilla Sääntelyn pelko nousee tietämättömyydestä. Juuso Jääskeläisen diplomityö selvitti pörssilistautumisen esteitä Suomessa. Todettiin, että pörssiyhtiöitä koskevaa sääntelyä ei tunneta, mutta pelätään asetettuja vaatimuksia. Tutkimuksessa ehdotetaan, että parempi tiedottaminen poistaisi listautumisen esteitä. Useammat yhtiöt siis uskaltautuisivat pörssiin, jos tuntisivat säädökset ja sääntelyjärjestelmämme paremmin. Tai huomaisivat, ettei siinä olekaan niin paljon tunnettavaa kuin mitä he pelkäsivät. Tietämättömyys koskee sekä varsinaista lainsäädäntöä että itsesääntelyä. Itsesääntelyalueella on useita suosituksia ja ratkaisuehdotuksia antavia elimiä. Tämä on omiaan kasvattamaan huolestuneisuutta. Kuinka pörssiyhtiöt pystyvät seuraamaan kaikkia näitä ohjeita? Ja kuinka monta itsesääntelyelintä Suomen kokoiseen maahan mahtuu? Meillä on suosituksia julkaiseva Arvopaperimarkkinayhdistys, ratkaisuehdotuksia antava Arvopaperilautakunta sekä molempia tekevä Yrityskauppalautakunta. Ensiksi mainittu on dokumentoinut hyväksi koettuja käytäntöjä yrityksen hallinnointipuolella corporate governance-koodissaan. Seuraava on useiden organisaatioiden yhdessä luoma riitojen ratkaisuelin, joka käsittelee arvopaperimarkkinoilla palveluntarjoajan ja asiakkaan välisiä kiistoja. Näistä vain viimeinen, yritysjärjestelyihin keskittyvä Yrityskauppalautakunta, mainitaan laissa. Itsesääntelykulttuuri on suomalaisilla arvopaperimarkkinoilla vielä nuorta. Useilla muilla markkinoilla, kuten UK:ssa ja Ruotsissa, lainsäädännön ulkopuolella itsenäisesti syntyneillä ja toimivilla elimillä on pitkä historia. Itsesääntelyn hienous piilee siinä, että toimiala voi näin itse määritellä hyvät toimintatavat ja ohjeet. Tällainen sääntely on perinteistä, pakottavaa lainsäädäntöä joustavampaa. Alan toimijat muodostavat itsesääntelyelimet. Suosituksia hyvistä toimintatavoista luodaan keräämällä näkemyksiä toimialalta. Itsesääntelyelimet ovat usein myös toimialan rahoittamia. Kun kyse on riidanratkaisuelimestä, on tärkeätä, että edustettuina ovat eri osapuolia edustavat tahot. Osakesäästäjien Keskusliitto onkin osapuolena Arvopaperilautakunnassa. On herätetty kysymys siitä, voivatko viranomaiset olla mukana itsesääntelyelimissä. Minusta mukanaolo on luontevaa ja ristiriidatonta. Itsesääntely lähtee toimialan tarpeesta, mutta viranomaiset voivat tuoda osaamistaan riidanratkaisuelimiin ja toimia myös puolueettomina asiantuntijoina. Hyvä yhteistyö toimialan ja viranomaisten välillä auttaa yhdistämään lainsäädännön ja itsesääntelyn. Näiden tulee olla linjassa ja toisiaan täydentäviä. Kuitenkin kummallakin on oma roolinsa, eikä toinen voi täysin korvata toista. Arvopaperimarkkinalainsäädäntöämme kehitetään parhaillaan. Myös itsesääntelyelinten roolista keskustellaan. On hienoa, että toimiala pyrkii aktiivisesti edistämään parhaita toimintatapoja. Joitakin itsesääntelyelimiämme on kritisoitu. Tämä on osa kehitysprosessia. Tässä vaiheessa kritisoisin kuitenkin enemmän niitä alueita, joilta itsesääntelyelimet puuttuvat. Pörssilistautumista harkitseville yhtiöille toteaisin, että ehkä on kuitenkin helpompi toimia, kun parhaat käytännöt on kirjoitettu auki. Itsesääntelyn kautta hiljainen tieto muuttuu näkyviksi suosituksiksi ja ratkaisukäytännöiksi. Sari Lounasmeri päätoimittaja 4 Viisas Raha

5 Tarjoan sinulle erilaisen näkökulman aktiiviseen osakekaupankäyntiin. Kun haluat käydä aktiivista osakekauppaa, soita henkilökohtaiselle meklarillesi. Hän toteuttaa toimeksiantosi ja toimii keskustelukumppaninasi. Häneltä saat myös suositukset ja kaupankäynti-ideat tehokkaaseen osakekaupankäyntiin. Nordea Pankki Suomi Oyj Soita maksutta ja sovi aika tapaamiseen. Tervetuloa. Nordea Private Banking on Pohjoismaiden paras varallisuudenhoitaja vuonna 2010 (Euromoney-lehden tutkimus). nordeaprivatebanking.fi

6 markkinoilta Teksti: Helena Ranta-aho Kuvitus: Kristian Lindbohm Rahastotkin potevat Kreikan tautia Sijoittajalle ei ole euroalueellakaan yhdentekevää, minkä valtioiden lainoihin hänen valitsemansa korkorahasto varansa sijoittaa. Euroalueen valtioiden liikkeeseen laskemia lainoja pidettiin markkinoilla pitkään luottotappioriskeiltään lähes samanveroisina. Sen saattoi päätellä lainojen riskilisistä, joiden erot olivat parhaimmillaan tai pahimmillaan hyvin pienet. Sijoittajat olivat siis lähes varmoja, että he saavat eräpäivänä sijoittamansa pääoman takaisin ja sen päälle vielä sovitun koron, olipa lainanottajana Saksa, Suomi tai vaikkapa Kreikka. Oi niitä aikoja. Varmuuden on tänä keväänä korvannut äärimmäinen epävarmuus. Se painaa myös pitkän koron rahastoja, jotka keskittävät sijoituksensa eurovaltioiden liikkeeseen laskemiin lainoihin. Varovaisimmin sijoittajat ovat tänä keväänä suhtautuneet Kreikkaan, Portugaliin, Espanjaan, Irlantiin ja Italiaan. Näiden maiden lainoja on Suomessa yksityishenkilöille myytävien korkorahastojen salkuissa yleensä melko paljon. Se, kuinka suuri niiden osuus tarkkaan ottaen on, riippuu pitkälti rahaston vertailuindeksistä ja salkunhoitajan ratkaisuista. Vertailuindeksi vetää raamit Salkunhoidon suuret linjat voi useimmiten päätellä korkorahaston vertailuindeksistä. Se asettaa raamit, joiden puitteissa salkkua hoidetaan. Aktiivisesti hoidetut korkorahastot voivat poiketa vertailuindeksistä, mutta poikkeamat ovat yleensä varsin pieniä. Silloin kun indeksistä poiketaan, salkunhoitajat puhuvat sijoituskohteen tai markkina-alueen ali- tai ylipainottamisesta. Sillä tarkoitetaan, että kyseisten sijoituskohteiden osuus rahaston salkussa on pienempi tai suurempi kuin se on vertailuindeksissä. Viime kuussa pahimpia miinoja olivat Kreikan, Portugalin ja Espanjan lainat. Koko kolmikon luottokelpoisuusluokitukset sukelsivat. Kreikka painui suoraan roskalainaluokkaan, Portugalin ja Espanjan luokitukset heikentyivät yhdellä pykälällä. Muutokset pudottivat lainojen markkina-arvoa ja olivat myrkkyä myös rahastojen kautta lainoihin sijoittaneille. Portugali on markkinoilla ja rahastoissa tyypillisesti pieni tekijä, mutta Kreikan paino oli 6 Viisas Raha

7 valtionlainamarkkinoita kuvaavissa indekseissä ennen kriisin puhkeamista kuuden prosentin tietämissä, josta se sittemmin on pudonnut alle viiteen. Espanjan paino on kymmenen prosentin tuntumassa. Italian paino on selvästi suurempi, tyypillisesti parinkymmenen prosentin luokkaa. Näin laskien pahoin velkaantuneiden eteläeurooppalaisten maiden paino keskivertoindeksissä ja rahastosalkuissa nousee yhteensä 30 ja 40 prosentin välille. Eniten merkitystä on tietysti sillä, miten Italia asiansa hoitaa. Jos sijoittajat alkaisivat säikkyä saapasmaankin velkapapereita todenteolla, jälki rahastosalkuissa olisi huomattavasti huhtikuussa nähtyä rumempaa. Vielä viime kuussa tuottolukujen miinukset jäivät tyypillisesti pariin prosenttiin tai sitä pienemmiksi. Joukossa on myös erikoisrahastoja ja suppeampaa lainavalikoimaa kuvaavia indeksejä. Mitä suppeampi indeksi, sitä suuremmaksi kasvaa yksittäisen alueen tai sijoituskohteen paino. Kapeampaa indeksiä seuraa esimerkiksi IceCapitalin inflaatioon kytketty indeksirahasto, joka sijoittaa kaikki varansa yhdysvaltalaisen rahastojätin Vanguardin vastaavaan indeksirahastoon. Tämä rahasto on puolestaan kopio Barclays Capitalin Inflation Linked Bond -indeksistä, joka kuvaa euroalueen inflaatioon kytkettyjen lainojen markkinoita. Ne ovat olennaisesti perusmarkkinoita suppeammat. Maaliskuun lopulla rahaston varoista oli sijoitettu piirun verran alle kuusi prosenttia Kreikan lainoihin, mutta Italian lainojen osuus oli peräti 43 prosenttia. Salkunhoitaja hienosäätää Indeksirahaston salkun painotukset muuttuvat, kun indeksiä päivitetään. Päivityksen reunaehdot vaihtelevat indeksitalosta toiseen. Selvää on, että nykytilanteessa päivityksen vaikutukset voivat olla suuria. Esimeriksi Icecapitalin rahaston salkun rakenne muuttuisi tuntuvasti, jos luokituslaitoksista Fitch tai Moody s päättäisi seurata Standard & Poor sin esimerkkiä ja pudottaa Kreikan valtion lainat roskaluokkaan. Siinä tapauksessa Kreikan lainat putoaisivat Barclaysin indeksistä ja rahaston salkusta. Barclaysin ratkaisu ei kuitenkaan ole alan standardi: eri indeksitalot voivat päätyä erilaisiin ratkaisuihin. Aktiivisten salkkujen hoitajille on tässäkin yleensä enemmän liikkumavaraa. Heihin kuuluvat esimerkiksi Nordean korkorahastojen hoitajat. Heidän ei ole pakko myydä Kreikan tai minkään muunkaan euromaan lainoja, vaikka roskalainaluokitukseen päätyisivät kaikki kolme merkittävää luottokelpoisuuden arvioitsijaa. Hinnoissa on jo niin paljon pahaa, ettei velkaongelmien kanssa kamppailevien maiden lainojen myyminen välttämättä ole osuuden omistajien edun mukaista, Nordea Rahastoyhtiön toimitusjohtaja Jari Kivihuhta perustelee. Salkunhoitajien harkinta tai arvaukset voivat osua oikeaan tai olla osumatta. Nordean salkunhoitajat voivat kuitenkin onnitella itseään päätöksestään alipainottaa Kreikan, Portugalin, Irlannin, Espanjan ja Italian lainoja: Nordean valtiolainarahastot selvisivät huhtikuusta (28.4. mennessä) kolmen kymmenyksen miinuksella. OP-Rahastoyhtiössä otettiin päinvastainen näkemys. Salkunhoitajat päättivät tarttua poliittisiin Mustaa ja valkoista Jos riskisijoittajan ei tarvitsisi kantaa huolta Kreikasta eikä muista velkaisista valtioista, tämän vuoden näkymät olisivat melkeinpä pelottavan hyvät. Korot ovat edelleen ennätysmatalalla ja yritysten alkuvuoden tulokset ovat tarjoilleet voittopuolisesti myönteisiä yllätyksiä. Paljon hyviä uutisia on kuultu myös makrotaloudesta. On nähty merkkejä siitäkin, ettei kasvu olisi enää valtioiden elvytyksen varassa. Jos kuluttajat ryhtyvät kuluttamaan ja yritykset investoimaan, kasvu alkaa ruokkia itse itseään. Kasvuluvut saavat tosin kasvun näyttämään todellistakin paremmalta: kun lähtötaso on matala, prosenttimuutokset kasvavat helposti isoiksi. Hitainta kasvu on Euroopassa, eikä valtioiden velkaongelmat ainakaan kasvua kiihdytä. Lyhytaikaista vetoapua Eurooppa tosin saa heikentyvästä eurosta. Kansainvälinen valuuttarahasto ennustaa Euroopalle prosentin kasvua tänä vuonna, Yhdysvaltojen se arvioi yltävän kolmen prosentin kasvuun. Maailmaan talouden se ennakoi yltävän yli neljän prosentin kasvuun kehittyvien maiden ansiosta. Sijoittajalle on tarjolla myös paljon vaikeasti arvioitavia poliittisia riskejä sekä kehittyneillä että kehittyvillä markkinoilla. Paljon riippuu siitä, miten viisaita ratkaisuja poliitikot ja keskuspankkiirit osaavat tehdä. Kehittyvillä markkinoilla riesana ovat yleinen poliittinen rauhattomuus, ripeä kasvu, joka uhkaa nostaa inflaation laukkaan ja houkuttelee pääomaa näihin maihin liiankin kanssa. Huonossa tapauksessa kehittyvissä maissa ylikuumenevat sekä taloudet että arvopaperimarkkinat. riskeihin ja niiden mahdollistamiin korkeampiin tuotto-odotuksiin. He löivät vetoa sen puolesta, että Kreikassa ja muissa euromaissa saadaan tehtyä poliittisia päätöksiä, jotka vakuuttavat markkinat ja joiden ansiosta Kreikka kykenee vastaamaan sitoumuksistaan. Pankin obligaatiorahastot päätyivät ylipainottamaan Kreikkaa ja euroalueen muita reunavaltioita maltillisesti. Rahastojen miinus oli huhtikuussa noin prosenttiyksikön pidempi kuin Nordean rahastojen. Mutta tilanne elää. Voi olla, että Op:n näkemys vielä osoittautuu oikeaksi. l Kehittyvien maiden uhkana on talouskasvun hyytyminen. Siitä kantaa huolta myös Varman sijoitusjohtaja Risto Murto. Hänen mielestään keskeinen epävarmuuden lähde liittyy massiivisesta elvytyksestä irtautumiseen: Mitä tapahtuu, kun talousdopingia ryhdytään vetämään takaisin? Hänen toinen keskeinen huolenaiheensa liittyy elvytyksen kääntöpuoleen: Julkisen sektorin velka ei voi kasvaa loputtomiin. Jossain vaiheessa päädytään kriisiin, joka on isompi kuin Kreikan aiheuttamat ongelmat. Varman Risto Murto vastaa lähes 31 miljardin euron sijoitusomaisuudesta. Miika Kainu Viisas Raha 7

8 markkinoilta Ottaako sydämestä? Älä ota enempää sijoitusriskiä kuin pääsi tai kukkarosi kestää, kuuluu tuttu sijoitusneuvo. Voi olla, että sijoittajia pitäisi muistuttaa ottamaan huomioon myös sydämensä. Yhdysvaltalaisen Duken yliopiston lääketieteellisen keskuksen tutkijoiden alustavien havaintojen mukaan osakekurssien laskulla ja sydänkohtausten määrällä saattaa olla yhteys. Tutkimusaika kattoi ajan vuoden 2008 tammikuusta vuoden 2009 heinäkuuhun. Sinä aikana sydänkohtausten määrä näytti lisääntyvän, kun kurssit laskivat. Kyse voi tosin olla myös sattumasta: kun tutkijat ottivat huomioon kausivaihtelun (sydänkohtauksia on enemmän talvella), kurssikehityksen ja kohtausten yhteys ei enää näyttänyt yhtä selvältä. Mediakritiikkiä Buffettilta Sijoitusguru Warren Buffett antaa tämänvuotisessa kirjeessään Bershire Hathawayn osakkeenomistajille palautetta myös toimittajille: Viimevuotisessa osakkeenomistajien kirjeessä oli sanaa ja niihin sisältyi lause: Olemme varmoja esimerkiksi siitä, että talous kompuroi koko vuoden 2009 ja todennäköisesti pitkään sen päättymisen jälkeenkin mutta johtopäätös ei kerro mitään siitä, nousevatko hinnat (osake) markkinoilla vai laskevatko ne. Monet tiedotusvälineet raportoivat lauseen ensimmäisen osan suorastaan huusivat sen julki mutta eivät maininneet loppuosaa lainkaan. Tällainen journalismi on minusta kammottavaa: väärää informaatiota saaneet lukijat tai katselijat saattoivat kuvitella, että Charlie (Charlie Munger, Buffettin oikea käsi) ja minä ennustimme huonoja asioita osakemarkkinoille, vaikka olimme edellä mainitussa lauseessa ja monessa muissa yhteyksissä tehneet selväksi, että emme ennusta markkinoiden kehitystä lainkaan. Sensaatiohakuisten journalistien harjaan johtamat sijoittajat maksoivat kovan hinnan: Dow Jones -indeksin pisteluku oli kirjeen julkistamispäivänä pistettä. Viime vuoden lopussa se oli Puheenjohtajan palsta Kannattaako ps-tili? Ennen kuin avaa ps-tilin on tarkkaan mietittävä, kenen kelkkaan kannattaa lähteä. Se oma, tuttu ja turvalliselta tuntuva pankki kun ei aina ole edullisin vaihtoehto. Ennen vertailua täytyy tietenkin miettiä kannattaako tiliä ylipäätänsä avata vai olisiko parempi säästää suoraan. Tiliä puoltaa veroetu eli oikeus vähentää tilille talletettava summa verotuksessa sekä sijoitusten tuottojen verottomuus säästöaikana. Sen jälkeenhän veroa maksetaan kaikesta pääomaveron verran. Oletetaan, että säästäjä tallettaa euroa kertasijoituksena ps-tilille. Hänen käteen jäävä tulonsa vähenee euroa. Varat sijoitetaan osakkeisiin kymmenen prosentin vuosituotolla, mistä osinkotuoton osuus on neljä prosenttiyksikköä. Kaikki osingot sijoitetaan edelleen. Säästäjä jää eläkkeelle 30 vuoden kuluttua. Silloin hänellä on säästössä euroa, mistä täytyy maksaa veroa nykyprosentein euroa. Nettoa jää siis euroa. Jos hän olisi tehnyt samansuuruisen nettosijoituksen suoraan, olisi hänellä vastaavasti euroa, mistä verojen jälkeen jäisi euroa. Tässä kohtaa on hyvä huomata että vaikka säästäjä hyötyy, kysymyksessä ei ole veronhuojennus, vaikka moni niin on väärin ymmärtänyt ja lakia sillä perusteella vastustanut. Todellisuudessa tässä tapauksessa verottaja saa verotuloja tilin kautta tehdyille säästöille euroa, mutta suoraan sijoittavalta vain euroa! Verottaja siis hyötyy myös, tosin joutuu odottamaan saataviaan pitempään kuin suoraan sijoittavien kohdalla. Tälle odotukselle verot- taja saa kuitenkin ihan kohtuullisen viiden prosentin tuoton. Säästäjä hyötyy tässä tapauksessa siis euroa. Laskelmassa ei ole kuitenkaan huomioitu kuluja, joiden merkitys näin pitkäaikaisessa säästämisessä on oleellinen. Jos esimerkiksi ylimääräisiä kuluja aiheutuu yksi prosentti vuodessa, putoaa hyöty euroon. Kulujen kasvaessa tietenkin hyöty pienenee, 1,8 prosentin kuluilla säästäjä jää jo tappiolle. Kymmenen prosentin tuottoodotus on melko suuri. Jos tuotto jää pienemmäksi, myös kulut syövät hyödystä entistä suuremman osan. Kolmen prosentin tuotolla säästötilistä hyötyy vain euroa, yhden prosentin kulujen jälkeen hyötyä ei enää ole lainkaan. Verotuskin voi muuttua tulevaisuudessa, mutta muutosten vaikutusta ei kannata liikaa pelätä. Vaikka alkuperäisessä esimerkissä verottaja veisi puolet varojen nostohetkellä, olisi tilistä edelleen hyötyä yli euroa! Timo Rothovius Kirjoittaja on Osakesäästäjien Keskusliiton puheenjohtaja 8 Viisas Raha

9 Teksti: Risto Pennanen Kuvat: Lauri Olander/KL Sähköä ja sähinää YHTIÖKOKOUKSISSA Sähköinen ennakkoäänestys ja hallitusten esiinmarssi paransivat yhtiökokousten antia tänä keväänä. Eniten harmittivat nollaosingot ja Kemiran pilkkominen. Useimmat pörssiyhtiöt yrittävät yhtiökokouksissaan vastata myös piensijoittajien tarpeisiin. Pisin harppaus yhtiödemokratiassa nähtiin tänä keväänä Eforen ja Nokian kokouksissa. Niissä otettiin ensimmäisinä Suomessa käyttöön sähköinen ennakkoäänestys. Se on erinomainen työkalu sekä kauempaa tuleville että ihmisille, jotka ovat osakkaina monissa yrityksissä. Sähköisen ennakkoäänestyksen käyttö lisääntyy varmasti niin, että viimeisenä tulevat yhtiöt, joissa pelätään omistajien ääntä, sanoo Eforen kokouksessa uutta järjestelmää käyttänyt Espoon-Kauniaisten Osakesäästäjien toiminnanjohtaja Jaakko Ravald. Etukäteisäänestys voi nousta ratkaisevaan rooliin etenkin tilanteissa, joissa vaaditaan kahden kolmasosan määräenemmistöä. Tällaisia päätöksiä ovat muun muassa yhtiöjärjestyksen muuttaminen ja suunnattu osakeanti. Sähköinen äänestys ei korvaa kuitenkaan kokonaan paikalle tuloa. Ennakkoäänestäjältä jäävät sosiaaliset kontaktit, johdon katsaukset ja pullakahvit. Lisäksi sähköisesti voi äänestää vain päätösehdotuksista, jotka ovat etukäteen tiedossa. Kansainvälinen käytäntö on menossa siihen suuntaan, että kokouspaikalla ei yleensä nouse kovin yllättäviä päätösehdotuksia, pohtii uutta järjestelmää pörssiyhtiöille tarjoavan Euroclear Finlandin johtaja Anu Saarinen. Saarisen mukaan järjestelmän suunnittelutyössä oli kymmenen yritystä, ja valtaosa suurista listayhtiöistä on ollut ainakin kiinnostunut järjestelmästä. Hallitukset yhä aktiivisempia Edellisvuosia suuremmat osallistujamäärät kertovat, että osakesijoittajat haluavat Viisas Raha 9

10 w myös vaikuttaa ja seurata sijoituskohteidensa menestystä. Kokouksissa on ollut yllättävän paljon myös nuoria opiskelijoita, sanoo vuosien ajan yhtiökokouksien menoa tarkkaillut sijoittaja Erkki Sinkko. Yritysjohto on vastannut lisääntyneeseen kiinnostukseen entistä paremmilla esityksillä. Tämä tosin voi olla myös yksi syy kasvaneeseen osallistumisaktiivisuuteen, sillä pörssijohtajien anti on parantunut vuosi vuodelta. Tänä keväänä myös hallitukset ovat tulleet esiin kammioistaan entistä näyttävämmin. Hallitusten puheenjohtajat ovat käyttäneet lähes poikkeuksetta puheenvuoron. Se on ollut tärkeä uutuus, sillä sijoittaja on saanut esityksistä selvää lisäarvoa, sanoo Sinkko. Yhtiökokousten puheenjohtajista kiitosta saavat ne, jotka kunnioittavat omistajia mutta toimivat jämäkästi. Jämäkkyyttä kaivataan erityisesti tilanteissa, joissa sijoittajat alkavat puhua asioista, jotka eivät kuulu yhtiökokoukselle. Tällaista keskustelua kuultiin muun muassa Pohjola Pankin yhtiökokouksessa, jossa osakkaat alkoivat puhua henkilökohtaisista vakuutusriidoista. Yhtiökokouksissa nähtiin myös pienomistajien ja kokousten puheenjohtajien näkemysten yhteentörmäyksiä. Pahimman tyrmäyksen Ravald kokee saaneensa, kun ei saanut Osakesäästäjien edustajana esitystään käsittelyyn muotovirheen takia. Aloitteeseen ei ollut täsmällisesti kirjoitettu yhtiöjärjestyksen pykäliä. Siksi se oli puheenjohtajan mukaan väärin tehty eikä sitä voitu käsitellä. Siinä ammattiasianajaja saivarteli sanoilla, joilla ei ollut merkitystä, puhisee Ravald. Kemira kuohuttaa Eniten pienomistajia suututti lainsäätäjä. Tikku- Tarjoilu kuntoon Yhtiökokousten tarjoilu vaihtelee suuresti kahvista ja leivonnaisesta kunnon lounastarjoiluun. Erkki Sinkko kiittää UPM- Kymmeneä, joka tarjosi tuhannelle hengelle lounaan: He olivat järjestäneet kaikille istumapaikat pöydässä, jossa oli valkoiset liinat. Tämä on tärkeä asia, koska suuri osa osallistujista on vanhempaa väkeä, jolle seisaaltaan syöminen ei ole helppoa. Sijoittajia on ilahduttanut myös se, että yhä useamman pörssiyhtiön johto on tullut mukaan kokouksen jälkeiseen ruokailutilaisuuteen. Juristeriaa ja hyviä syitä Fortumin yhtiökokouksessa Osakesäästäjät ehdottivat, että esitys hallintoneuvoston lopettamisesta olisi käsitelty ennen hallintoneuvoston jäsenten valintaa eikä viimeisten asioiden joukossa. Näin olisi vältetty kaksinkertainen keskustelu samasta asiasta. Tomas Lindholm, miksi ette kokouksen puheenjohtajana suostuneet ehdotukseen? Kokouskutsussa oli vahvistettu käsittelyjärjestys. Ennakkoon laaditun esityslistan muuttaminen olisi voinut synnyttää sekaannusta. Esimerkiksi ulkomaiset osakkeenomistajat antavat edustajilleen äänestysohjeita, jotka perustuvat asioiden numerointiin. Esityslistan muuttamiseen tulee olla perusteltu syy. Puheenjohtaja voi toki päättää tai tarvittaessa alistaa yhtiökokouksen päätettäväksi, muutetaanko rilan irrottaminen toi Kemiran omistajille merkittävät osinkoverot, joita suurimmat omistajat ja säätiöt eivät kuitenkaan joudu maksamaan. Tämä sai osakesäästäjät luonnollisesti raivostumaan niin, että osansa saivat pääomistajat. Vika ei ole kuitenkaan yhtiössä vaan eduskunnassa, joka on säätänyt lain. Eihän pilkkominen synnyttänyt osinkotuloa, vaan kyseessä oli omaisuuden siirtäminen pinosta toiseen. Siksi ei ole mitään järkeä maksaa veroa tapahtumasta, josta ei syntynyt tuloakaan, sanoo Ravald. Suuri harmistus purkautui myös monissa yhtiöissä, jotka eivät maksaneet osinkoa ollenkaan. Helsingin pörssissä tällaisia yrityksiä on 40. Tästä aiheesta on kuultu kokouksissa reipasta purnaamista ja kärkeviä puheenvuoroja, koska vapaata omaa pääomaa olisi löytynyt pienen osingon maksamiseen. Perustelut ovat olleet kuitenkin niin hyviä, että äänestyksiin ei ole menty, sanoo Erkki Sinkko. Myös hallituspalkkiot ovat herättäneet närää monessa yhtiökokouksessa. Suurinta kritiikki on ollut huonoa tulosta tehneissä yrityksissä, joissa kaikki muut hallitusta lukuun ottamatta ovat joutuneet säästökuurille. Jos hallitus on tehnyt vääriä linjavetoja, pitäisi palkkioita alentaa ja hallituksen jäseniä vaihtaa, sanoo Sinkko. Näyttävin mielenosoitus nähtiin Neste Oilin yhtiökokouksessa, mistä järjestysmiehet poistivat seitsemän osakkeenomistajaa ja omistajien avustajaa, jotka kritisoivat yhtiön palmuöljyn käytöstä syntyviä ympäristö- ja ihmisoi- järjestystä. Nyt ei kuitenkaan ollut riittäviä syitä muuttaa järjestystä. Rautaruukin yhtiökokouksessa Osakesäästäjien ehdotus hallintoneuvoston lopettamisesta jäi osittain käsittelemättä muotoseikkojen vuoksi. (Solidiumin esitys samasta asiasta tosin johti samaan lopputulokseen.) Mikä neuvoksi, jottei hyvä esitys kaadu muotoseikkoihin? Selkeä lähtökohta on, että se joka tuo ehdotuksen yhtiökokoukselle vastaa siitä, että ehdotus on sisällöltään lainmukainen. Siltä osin kuin ehdotus ei ole lainmukainen, sitä ei voida käsitellä. Monesti on suositeltavaa pohjustaa ja selvittää ehdotuksen käsittelyä olemalla yhteydessä yhtiöön ennen yhtiökokousta. Ilmarisen Anna Hyrske uskoo, että ulkomaiset omistajat aktivoituvat äänestämään, jos heidän näkemyksillään on mahdollisuus tulla hyväksytyiksi. keusongelmia. Palmuöljyn käyttö ei kuulunut yhtiökokouksen puheenjohtajan mielestä yhtiökokouksen puheenaiheisiin. Vuosien ajan yhtiökokouksia kolunneet kävijät eivät olleet vastaavanlaista episodia aiemmin nähneet. Ulkomaalaisten ääni hukkuu Ehkä pahimman vähättelyn kohteeksi ovat joutuneet ulkomaiset omistajat, jotka ovat kirjauttaneet monessa yhtiökokouksessa vastalauseensa pöytäkirjaan ilman äänestystä. Suomessa liikkuu vahva käsitys, että kyseessä on pelkästään amerikkalaisten rahastojen tapa turvata oma selustansa siltä varalta, että joku rahas- Tomi Parkkonen 10 Viisas Raha

11 tosijoittaja haastaisi rahastonhoitajat oikeuteen huonoista päätöksistä. Ulkomaisilla sijoittajilla on todellisuudessa paljon asioita, joita he oikeasti vastustavat, sanoo vastuullisen sijoittamisen asiantuntija Anna Hyrske eläkevakuutusyhtiö Ilmarisesta. Ulkomaiset sijoittajat ovat vastustaneet esimerkiksi suuria johdon optio-ohjelmia, liian lyhyttä optioiden merkintäaikaa ja suuria osakeantivaltuuksia. Myös toimitusjohtajan nousu hallitukseen herättää usein vastustusta. Ulkomaisten omistajien vastustus ei ole johtanut äänestykseen useinkaan siksi, että heitä edustava suomalainen pankki ei ole halunnut pitkittää kokousta äänestyksellä, joka ei johtaisi mihinkään. Siksi myös ulkomaisten omistajien näkemykset ovat hukkuneet pöytäkirjoihin. Ulkomaisten sijoittajien roolia vähätellään jossain määrin, koska ei ole ymmärretty, mitä siinä on taustalla. Mutta jonain päivänä se äänestys voi tulla, jos ääniä on luvassa riittävästi. Näin kävi pari vuotta sitten Ericssonin yhtiökokouksessa, sanoo Hyrske. l Tiiviimpiä kokouksia Yhtiökokousten pituus puuduttaa ainakin joitain osakesäästäjiä. Erkki Sinkko näkee, että osa toimitusjohtajista on pitänyt liian pitkiä esityksiä, vaikka esitysten sisältö onkin parantunut vuosien aikana oleellisesti. Jotkut ovat pitäneet 40 minuutin esityksiä, mutta kyllä puoli tuntia on jonkinlainen maksimipituus. Useimmissa esityksissä on löysää, jota voisi tiivistää, sanoo Sinkko. Sinkko muistuttaa, että esityksiin liittyy yleensä hyvää kuvamateriaalia, joka kertoo sijoittajille paljon. Lisäksi Sinkko löytää tiivistämisen mahdollisuuden esityslistan viidestä viimeisestä kohdasta, joissa annetaan erilaisia valtuuksia yhtiön johdolle. Jokaiselle jaetaan nämä tekstit hyvissä ajoin ennen kokousta, joten nämä kohdat voisi kuitata muutamalla sanalla. Sijoittajat toivovat myös, että pörssiyhtiöt yrittäisivät välttää nykyistä paremmin yhtiökokoussumaa. Nyt kokoussuma kuormittaa omistajia, hallituksia, kokousten puheenjohtajia ja kokouspaikkoja. Siksi koordinointia voisi parantaa, sanoo Jaakko Ravald. Kolumni Listautumisen esteet hauku oikeaa puuta Pörssiin listautuminen ei Suomessa ole viimeaikoina näyttänyt kuuluvan kovinkaan monen yrityksen suunnitelmiin. Toisaalta nykyisellä pörssilistalla on paljon tosiasiassa pörssiyhtiöinä kuolleita yhtiöitä, joiden osakkeilla ei käydä kauppaa ja jotka näin muodostavat merkittävän riskin pörssiin luottavalle sijoittajalle. Kohtuullista on odottaa, että pörssissä on vain yhtiöitä, joiden osakkeiden hinta muodostuu jatkuvasti merkittävän kysynnän ja tarjonnan pohjalta. Keskeinen syy siihen, ettei uusia pörssiyhtiöitä viimeaikoina ole nähty johtuu varmaankin kurssien romahtamisesta. Nykyisillä arvostustasoilla omistajat eivät ole valmiita ottamaan uusia omistajia pörssikelpoisten yhtiöiden piiriin. Moni näkee sen oman varallisuutensa devalvoimisena. Tilanne korjaantunee: joko kurssinousun johdosta tai sillä perusteella, että nykyisiin arvostustasoihin totutaan. Erityisesti lähellä markkinapaikkaa kirotaan verotusta, koska pörssin ulkopuolisten yhtiöiden osinkoverotus on kevyempää. Tosiasiassa tässä on kysymys selittelystä: markkinapaikka ei ole onnistunut osoittamaan kykenevänsä tarjoamaan uusille listautujille lisäarvoa. Tätä osoittaa edellä viitattu pörssiyhtiönä kuolleiden yhtiöiden määrä. Osinkoverotuksen haitta omistajaa kohden on enintään 28 % x euroa eli euroa. Pörssiyhtiölle paljon tärkeämpi osakekaupan varainsiirtoverottomuus vallitsee, pörssin ulkopuolella osakekaupoista maksetaan vero. Itse asiassa osinkoverokynnys on hyvä koetinkivi sille, että pörssiinmenosta nähdään tulevan aitoja hyötyjä ja syntyy mahdollisuus aidon uuden pörssiyhtiön tulemiseen markkinoille. Jos hyödyt eivät riitä kompensoimaan osinkoverotuseroa ottaen vielä huomioon varainsiirtoverosuosinnan, pörssiin lienee tältä osin tarjolla vain uusia kuolleita yhtiöitä. Todellinen pörssiintulon este on siitä aiheutuvat korkeat kustannukset. Pörs- siyhtiöiltä vaaditaan runsaasti tiedottamista. Vain osa on perusteltua oikean kurssin muodostumiseksi. Merkittävä määrä tiedosta on turhaa, jopa näennäistä, kustannuksia aiheuttavaa ja sijoittajan mielenkiintoa tappavaa. Paljon turhia tietovaatimuksia on määrätty lakisääteisiksi. Pörssin corporate governance -säännöstö määrää vielä toisen mokoman: monet joko päällekkäisiä tai lähellä lakisääteisiä vaatimuksia. Ja vielä: yhtiöllä on mahdollisuus jättää corporate governance -säännöksiä noudattamatta, kunhan perustelee noudattamatta jättämisen. Käytännössä näennäisperustelut riittävät. Turhat pörssissä noteeraamisen kustannukset ovat paitsi listautumisaste, myös ylimääräinen rasite useille jo pörssissä oleville yhtiöille. Pienille ne ovat taloudellinen rasite, kaikille oikeudellinen riski. Tarvittaisiin ryhtiliike: olisi käytävä läpi, mitä kannattaa tai on EU:n takia pakko vaatia ja tältä osin pitää tiukasti kiinni tietojen asiallisesta antamisesta. Lopusta tulisi luopua. Näin myös sijoittaja saisi tiiviin ja merkityksellisen tietopaketin päätöstensä tueksi. Sijoittajan kevätväsymystä ei tule lisätä turhilla vertailukelvottomilla luvuilla ja mitäänsanomattomilla, yleiselle tasolle kirjoitetuilla ja pahimmillaan ohjeista kopioiduilla standarditarinoilla. Jarmo Leppiniemi Osakesäästäjien Keskusliiton kunniapuheenjohtaja Viisas Raha 11

12 Teksti: Pekka Rinne Kuvat: Lucas Zappa Loistava Brasilia Vanhan sanonnan mukaan Brasilia on tulevaisuuden maa, mutta sen tulevaisuus ei vain ikinä toteudu. Pitääkö sanonta paikkansa? 12 Viisas Raha

13 Palataan aluksi viime vuoden lokakuun 19. päivään. FIM:n Brasilia-rahaston salkunhoitaja Mikko Ripatti on kotona, mutta seuraa vielä tuntia ennen keskiyötä Bloombergin sivuilta Brasilian markkinoiden kehitystä. Yhtäkkiä salkunhoitaja kiroaa. Brasiliaan ulkomailta tuleville osake- ja korkosijoituksille on yllättäen pantu kahden prosentin finanssivero. Brasiliassa on 2000-luvulla pyritty määrätietoisesti siihen, että sovituista pelisäännöistä pidetään kiinni, ja sitten tulee puskista tämä, Ripatti kiihtyy vielä puoli vuotta myöhemmin. Eivät yön yli tapahtuvat äkkipäätökset latinalaisessa Amerikassa harvinaisia ole. Ripatin brasilialainen appiukko muistaa varsin hyvin, kun aikanaan kuuli aamu-uutisista, että säästötileillä olevat varat on jäädytetty vuodeksi. Finanssiveron käytännön vaikutus ei ole ollut kovin merkittävä, mutta psykologinen järkytys oli sitäkin suurempi. Mieliin juontui Brasilian takavuosikymmenien synkkä taloushistoria. Veron ensimmäisenä voimassaolopäivänä ulkomaisia sijoituksia lähti maasta 581 miljoonan dollarin arvosta, osakemarkkinoita kuvaava Bovespa-indeksi putosi liki kolme prosenttia ja real heikkeni 2,5 prosenttia suhteessa dollariin. Ripatin Brasilia-rahaston kannalta hyvää on, ettei vero koske maassa jo olevaa rahaa, eikä myöskään New Yorkin pörssissä listattujen brasilialaisyhtiöiden osakkeita. Jos en kotiuta sijoituksia, ei mene veroakaan. Brasilian sisällä voin myydä ja ostaa. w Mikko Ripatti ei ehdi Brasilian lämmöstä nauttia. Hän kiersi viime käynnillään 18 yrityksessä, tapasi poliittisen konsultin ja Suomen suurlähettilään, kävi valtion omistamassa Caixa Económica Federal -pankissa, valtiovarainministeriössä, ulkoministeriössä ja Casa Civil -ministeriössä. Tällä kertaa tapasin normaalia vähemmän yritysten edustajia ja enemmän viranomaisia, sillä normaalisti käyn yrityksessä. Viisas Raha 13 w

14 Jos luulee, että etf:ien kautta pääsee hyvin hajautetusti Brasilian osakemarkkinoille, erehtyy. w Kyseessähän oli lähtökohtaisesti positiivinen ongelma, joka on syntynyt, koska maahan virtaa euroja ja dollareita ovista ja ikkunoista. Ripatti pyrkii käymään Brasiliassa 4 5 kertaa vuodessa. Viimeksi hän kiersi maata maalis-huhtikuun vaihteessa. Millainen tunnelma siellä vallitsi? Tunnelmat olivat positiiviset. Sen tunsi ja näki kaikkialla. Keskiluokan koko ja varallisuus kasvavat koko ajan. Hyvä talouskehitys on jatkunut pitkään. Ripatti kävi pääkaupunki Brasiliassa, Rio de Janeirossa ja São Paulossa. Hän tapasi yritysjohtajia ja vieraili myös valtionvarainministeriössä, missä hän otti esiin myös finanssiveron. Uskon, että vero poistetaan jossain vaiheessa. Ainakaan mikään ei viitannut siihen, että veroa nostettaisiin. Paradoksaalista on, että aina aikaisemmin Brasiliassa on pelätty dollareiden pakenevan maasta ja sitä on yritetty estää kaikin voimin. Nyt yritetään väkisin padota dollareiden tuloa maahan. Sanoin, ettei tämä voi olla kestävä ratkaisu, koska suunnitteilla on erittäin isoja, ulkomaista pääomaa tarvitsevia investointeja. Lisäksi tulossa ovat jalkapallon maailmanmestaruuskisat vuonna 2014 ja olympiakisat vuonna Jos ne aiotaan kunnialla hoitaa, maahan tulee virtaamaan paljon rahaa. Siksi ratkaisu ei voi olla sisään tulevan rahan verottaminen. Tarvitaan rakenteellisia muutoksia, jotta raha pystytään ottamaan vastaan. Olivat ehdottomasti samaa mieltä ja painottivat, että vero oli vain väliaikainen toimenpide. Talous on vakaa Brasilia on nyt yksi parhaista Latinalaisen Amerikan talouksista. Pari vuotta sitten luottoluokituslaitokset nostivat Brasilian valtion investment grade -luokkaan. Valtio on nettovelkoja, inflaatio on liki keskuspankin 4,5 prosentin tavoitetasolla, korkotaso on ollut vakaa, ja pankkisektorin luurangot on kolisteltu ulos komeroista ajat sitten. Keskuspankin viitekorko on tosin korkea 8,75 prosenttia, mutta on silti Brasilialle historiallisen alhainen.lisäksi Brasiliassa pankkien joh- 14 Viisas Raha

15 Vaimo lavatansseista Mikko Ripatti on asunut 15 vuotta elämästään Brasiliassa. Hänen isänsä oli Brasiliassa Outokummun projektitöissä, minkä vuoksi Ripatti asui ensimmäisen kerran maassa 1970-luvun lopulta 1980-luvun alkupuolelle. Voi hyvin sanoa, että miehellä on kaksi kotimaata. Vaikka Ripatin olemus on supisuomalainen, eleet ja vilkkaus viittaavat Latinalaiseen Amerikkaan. Brasiliasta Ripatti puhuisi luultavasti tauotta vuorokausitolkulla. Vuodesta 1995 Ripatti on reissannut Suomen ja Brasilian väliä. Vaimo, Suomessa tohtoriksi väitellyt lääkäri Luciana Duque löytyi Rio de Janeiron ja São Paulon puolivälin tienoilla olevan viipurilaisen puutarha-arkkitehdin Toivo Uuskallion johdolla vuonna 1929 perustetun suomalaisen Penedon siirtokunnan lavatansseista. Jotain perinteitä pitää säilyttää, vaikka ollaan kaukana kotimaasta, Ripatti nauraa. Hänen hoitamansa Brasilia-rahasto on ainoa Suomesta käsin hoidettu yksinomaan Brasiliaan keskittynyt rahasto. Pääomaa rahastossa on 180 miljoonaa euroa. Onko se vähän vai paljon? Se on vähän siihen verrattuna, että Brasilian pörssin Bovespan päivävaihto lisättynä New Yorkin pörssissä listattujen yhtiöiden osakkeiden vaihdolla on 5 6 miljardia euroa. Määrä on paljon, jos sitä vertaa vaikkapa Suomen 600 miljoonan euron Brasilia-vientiin, Ripatti pohtii. Brasilian osakemarkkinat ovat Ripatin mukaan erittäin likvidit. Listattujen yhtiöiden yhteenlaskettu markkina-arvo on tuhat miljardia euroa. Pörssissä on vaihdoltaan ja volyymiltaan kolme yli muiden: Petrobras, kaivosyhtiö Vale sekä Itaupankki. Ripatti ei malta olla vertaamatta omaa rahastoaan ja pörssinoteerattuja rahastoja (etf). Jos luulee, että etf:ien kautta pääsee Brasilian osakemarkkinoille hyvin hajauttaen, erehtyy. Niiden kautta sijoitettaessa käytännössä puolet varoista päätyy kolmeen yritykseen. Minä en saa sijoittaa puolta rahaston rahoista kolmeen yhtiöön. FIM:n Brasilia-rahaston arvo on noussut yli 120 prosenttia vuodessa. Brasilia ei tule olemaan tämän vuoden kovin nousija, koska viime vuosi oli niin vahva. Hänen mielestään sijoitusajan pitää olla vähintään viisi vuotta, jotta Brasiliaan kannattaa sijoittaa. Hän uskoo, että vahvimmin nousevat paikalliset sykliset yhtiöt kuten pankit, rakennusyhtiöt ja vähittäiskauppa. Ne hyötyvät keskiluokan ostovoiman kasvusta. Maan vahva asema raaka-aineiden ja elintarvikkeiden tuottajana kuitenkin säilyy. Brasilian kiertomatkan seurauksena Mikko Ripatti otti rahaston salkkuun yhden uuden yrityksen, laittoi kaksi tarkkailulistalle", vähensi yhden painoa, sai vahvistuksen, että yhden yhtiön myynti keväällä oli oikea ratkaisu ja yhtä logistiikkayritystä ei vielä kannata ostaa. Ja niin kuin aina, sain paljon uusia ideoita ja ajatuksia. Positiivisuuden tuntee ja näkee kaikkialla. Keskiluokan koko ja varallisuus kasvavat koko ajan. don henkilökohtainen vastuu on poikkeuksellisen suuri. Ripatti arvioi koron lähiaikoina hieman nousevan, mikä hänen mielestään on vaalivuonna vain positiivinen asia. Eipähän päästä syyttämään löysäilystä vaalien alla. Ripatti kuitenkin uskoo, että pidemmän ajan kuluessa korot kääntyvät laskuun. Korkea korko on peruja ajalta, jolloin dollareiden pakoa hillittiin korolla. Yksi seuraus korkeasta tasosta on, että paikalliset eläkesijoittajat ovat panneet rahansa ainakin periaatteessa turvallisiin valtion joukkovelkakirjoihin mieluummin kuin tuotannollista toimintaa harjoittaviin yhtiöihin. Ripatti uskoo, että korkotason laskiessa rahaa tulee virtaamaan myös pörssiin. Asuntokuplaa Brasiliassa ei tarvitse pelätä, koska asuntolainojen osuus bkt:stä on vain kaksi prosenttia. Esimerkiksi Chilessä vastaava luku on 13 prosenttia. Ei 8,75 prosentin korolla asuntolainaa juuri oteta. mutta ongelmiakin on Brasilian, kuten muidenkin Latinalaisen Amerikan maiden, taloutta jäytäviä ongelmia ovat raskas verotus ja huonosti allokoidut verotulot. Infrastruktuuri ja koulutus kaipaisivat kipeästi lisää rahaa, mutta iso osa verotuloista häviää kuin mustaan aukkoon. Korruptio ja yritystoimintaa haittaava veronkierto ovat yleisiä. Mikko Ripatti ei Nokian Brasilian toimiston leivissä ollessaan vuosina korruptioon törmännyt. Hänen mukaansa tilanne olisi ollut toinen, jossa hän olisi ollut myymässä esimerkiksi asfalttikilometrejä pienelle kunnalle. Ripatti kertoo, että yritystä korruption kitkemiseen kyllä on, parhaillaankin vankilassa istuu liittovaltiopiirin kuvernööri José Roberto Arruda. Käry kävi, kun esimieheensä suivaantunut alainen kuvasi hänet ottamassa vastaan lahjusrahaa. Oman vaikeutensa Brasilian talouden sisäiselle vakaudelle luo Euroopan kokoisen maan w Viisas Raha 15

16 w Kuva Brasilian taloudesta on ollut negatiivinen ja siihen on ollut hyvät syytkin. Nyt tilanne on oikeasti muuttunut. hallinto. Liittovaltiossa on kuntaa tai kaupunkia ja 26 osavaltiota ja liittovaltiopiiri, jossa pääkaupunki Brasilia sijaitsee. Ja kaikki vetävät tietysti kotiinpäin isolla intohimolla. Yksi ison riidan aihe on se, miten tulevat öljytulot jaetaan 26 osavaltion kesken. Rion osavaltion kuvernööri uhkasi jo, että jos Rio ei saa osuutta tulevista öljytuloista, olympiakisoja ei järjestetä ja jalkapallon maailmanmestaruuskisat ovat vaarassa. Uhkaus on jalkapallohullussa Brasiliassa liki pahin mahdollinen. Lisäksi suurkaupungit ovat turvattomia rikolliskartellien takia. Ei olisi oikein olympiaaatteen mukaista, että vuonna 2016 Rion kaduilla partioisivat tankit kuten vuoden 1992 ison ympäristökokouksen aikana. Vaaleissa piilee riski Maanosan suurimpia riskejä on poliittinen epävakaus. Vaaleissa luvataan ummet ja lammet ja sitten tehdään tasan päinvastoin. Hyvä kehitys voi päättyä kuin kanan lento. Presidentin asema on vahva ja presidentin vaihtumisen seuraus on usein ollut täydellinen suunnan muutos ja epävarmuus esimerkiksi talouspolitiikan linjauksista. Ikäviä seurauksia ovat olleet protektionismi, maksamattomat velat ja hyperinflaatio. Pahimmillaan Brasilian vuosiinflaatio oli prosenttia. Brasiliassa on tämän vuoden lokakuussa kolmet vaalit. Maalle valitaan uusi presidentti, kongressin ala- ja ylähuoneen jäsenet sekäsenaattoreita. Nykyisen presidentin, hyvin pragmaattisesti maata johtaneen Luiz Inácio Lula da Silvan kaudella Brasilian talous on kehittynyt hyvin vakaasti. Uudeksi presidentiksi on kaksi vahvaa ja Ripatin arvion mukaan vakaan tulevaisuuden kannalta vaaratonta ehdokasta: Dilma Rousseff ja José Serra. Mustan hevosen mahdollisuus on erittäin pieni. Ennusteet lupaavat Brasilialle hyvää. Niissä arvioidaan maan nousevan parissa vuosikymmenessä maailman viidenneksi suurimmaksi taloudeksi Kiinan, USA:n, Intian ja Japanin jälkeen. Kaikki eväät ovat olemassa: valtavat luonnonvarat, kukoistava elintarviketeollisuus, energiaa, erittäin vahvoja globaaleja yrityksiä ja keski-iältään nuori väestö. Lähes 200 miljoonasta asukkaasta iso osa on hyvin koulutettua. Kuva taloudesta on ollut negatiivinen ja siihen on ollut hyvät syytkin synkän taloushistorian takia. Nyt tilanne on kuitenkin oikeasti muuttunut, Mikko Ripatti korostaa. Brasilia Pinta-ala 8,5 milj. neliökilometriä Väkiluku 192,3 miljoonaa Bkt miljardia dollaria Bkt/asukas dollaria Bkt:n kasvuennuste ,6 % Inflaatioennuste 2010e 5,29 % Ulkomainen velka/bkt 12 % Valuuttareservit 240 miljardia dollaria Lähde: Brasilian keskuspankki Maailmanhistorian suurin anti Onnistumisen edellytykset ovat olemassa, jos Brasilia kykenee toteuttamaan tarvittavat jättimäiset investoinnit ja jos se pystyy noudattamaan kurinalaista talouspolitiikkaa. Siis kaksi kertaa ja aika isosti jos. Suurinvestointeja sekä teollisuuteen että infrastruktuuriin on jo käynnistymässä. Mittakaava on niin iso, etteivät brasilialaiset pysty yksin viemään niitä läpi. Pelkästään öljyesiintymien hyödyntämiseen tarvitaan jopa 500 miljardin dollarin investoinnit. Projekteihin ovat tyrkyllä kaikki alan globaalit yhtiöt. Yksi Brasiliaan sijoittavista maista on riskejään hajauttava ja voimakkaasti öljysektorillakin aktivoitunut Kiina, josta tuli viime vuonna Brasilian suurin kauppakumppani Yhdysvaltojen pudotessa toiseksi. Mikäli jo löydetyt raakaöljyesiintymät pystytään hyödyntämään, Brasiliasta tulee re- 16 Viisas Raha

17 serveiltään maailman kahdeksanneksi suurin öljymaa. Reservitkin kasvavat, koska esiintymiä löytyy koko ajan lisää. Öljyinvestointejaan rahoittaakseen valtion omistama Petrobras suunnittelee jättimäistä osakeantia. Suurimmillaan anti voisi olla arviolta miljardia dollaria. Se olisi ilmeisesti maailmanhistorian suurin. Ripatin arvion mukaan jonkinlainen päätös annista tulee kesään mennessä. Tiesittekö muuten, että sinivalkoisissa siivissä on enemmän kuin ripaus brasilialaista osaamista? Viimeksi Brasiliaan lentäessään Ripatti laski ajankulukseen, että liki kolmannes Finnairin konekapasiteetista on brasilialaisen Embraerin valmistamaa. Teksti: Pekka Rinne Kasvu ei takaa tuottoa Useiden tutkimusten mukaan (esimerkiksi Jay R. Ritter: Economic growth and equity returns) bruttokansantuotteen kasvulla asukasta kohti ja sijoitusten tuotolla on ollut negatiivinen korrelaatio sekä kehittyvissä että myös suurimmassa osassa kehittyneistä markkinoista. Kuitenkin sijoittajaa houkutellaan usein sillä, että maan talous kasvaa. Jos sijoittajan valintatilanne parasta tuottoa haettaessa on vaikea, keskusteluissa nousee helposti esiin talous, jossa kasvu on kovinta. Sitä on helppo markkinoida varsinkin, jos sekä sijoittaja että sijoitusneuvoja ovat valmiiksi asennoituneet samalla tavalla. Olen sen verran keskustellut sijoitusneuvojien kanssa, että uskon bruttokansantuotteen kasvun tulevan edelleen helposti myyntikeskusteluissa esiin, sanoo Aalto-yliopiston rahoituksen professori Markku Kaustia. Yleensähän ajatellaan, että talouskasvu nostaa yritysten voittoja ja yritysten myyntiä. Niinhän se tekeekin, mutta se ei suinkaan tarkoita, että tuotto olisi parempi. Tuotto riippuu lähtötasosta ja odotustasosta. Osaketuottojen yhtälökomponentti on yritysten tuloskasvun lisäksi sijoitushetken arvostustaso. Jos arvostustaso on korkea tulokseen nähden, tuloksen pitää kasvaa paljon, että tuottoa tulisi lainkaan. Jos kasvuodotukset ovat kovempia, silloin hinnatkin ovat kovempia. Tuotot voivat jäädä arvioitua heikommiksi, jos on ylipainotettu kasvuodotuksia ja kurssit ovatkin olleet yliarvostettuja. Saattaa käydä niin, että jälkikäteen katsottaessa kovan talouskasvun maissa tuotot olivat huonot, koska sellaisiin maihin sijoittajat yli-investoivat. Kaustia korostaa, että kasvuun keskittyessään sijoittaja usein unohtaa tuottoarvioistaan yhden komponentin, osinkotuoton. Se on funktio paitsi osingoista myös sijoitushetken hintatasosta. Pitkän tähtäimen tuotto riippuu paljolti osinkotuotosta ja siitä, kuinka paljon osinkotuotto ja osinkotuotto osaketta kohti ovat. Kaustia antaa muutaman neuvon. Olisi hyvä miettiä, mistä tuotto muodostuu. Tuottoarviossa unohtuvat useimmiten tärkeät komponentit eli arvostustasot ja niiden muutokset. Aktiivisessa sijoittamisessa olennaista on, että sijoittaja tai rahastonhoitaja pystyy löytämään aliarvostettuja osakkeita, mutta silloin sijoituspäätöksellä ei ole enää paljon tekemistä talouskasvun kanssa. Paras tuotto voi löytyä maasta, missä talouskasvu on ollut kaikkein alhaisin. Jos taas et spekulatiivisesti yritä olla ovelampi kuin muut ja löytää aliarvostettuja osakkeita, vaan mietit fundamentteihin nojaten, mistä saisin parasta pitkän aikavälin tuottoa, silloinkaan parasta tuottoa ei missään tapauksessa voi laskea bruttokansantuotteen kasvun varaan. Kasvu kasvattaa kustannuksia Bruttokansantuotteen kasvusta hyötyvät lähinnä yksityiset ihmiset, työntekijät, mutta sen sijaan osakesijoitusten tuotto ei kasva läheskään bruttokansantuotteen kasvun verran. Kasvu aiheuttaa useimmiten yritysten kiinteiden kustannusten, esimerkiksi työvoimakustannusten nousun, joka heikentää tulosta ja tuottoa. Juuri näinhän tapahtuu Kiinassa. Esimerkiksi Amer Sports on harkinnut siirtävänsä osan tuotannostaan pois Kiinasta tuotantokustannusten nousun takia. Kustannusten nousua ei pysty kovassa kilpailutilanteessa siirtämään lopputuotteiden hintoihin, se onnistuu vain monopoliasemassa olevalle yritykselle. Sinänsä kasvu on tietysti positiivinen asia, mutta olennaisia kysymyksiä ovat esimerkiksi, mistä kasvu johtuu ja kenelle hyöty kanavoituu. Johtuuko kasvu esimerkiksi korkeasta säästämisasteesta ja työvoiman tarjonnan lisääntymisestä vai saadaanko se aikaan velkaantumalla kuten nyt. Tilanne on ainutlaatuinen, eikä kukaan tiedä mitä tapahtuu, historiasta ei löydy vertailupohjaa. Elvytykseen käytetyn rahan seurauksena markkinoilla oleva valtava likviditeetti nostaa Kaustian mukaan inflaatiota. On eletty 30 vuotta alhaisen inflaation aikaa, mutta nyt inflaatioriski on todellinen. Kaustia varoittaa: Sijoittajat unohtavat herkästi inflaation vaikutuksen tuottoihin. Jäädään tuijottamaan nimellistuottoja eikä havaita inflaation syövän reaalituottoja. l Viisas Raha 17

18 sijoitusdebatti Teksti: Juha Europaeus Kuvat: Miika Kainu Olisiko inflaatiosta Esko Immonen Taaleritehtaan Rahastoyhtiön toimitusjohtaja: Inflaatio helpottaisi julkisten velkojen hoitoa Ennen euroalueen syntyä hinnat nousivat länsimaissa huomattavasti nykyistä nopeammin. Silloin inflaatiosta hyötyivät lähinnä asuntovelalliset. Nykyisin keskuspankit kiinnittävät paljon huomiota hintojen vakauteen. Inflaatiota on opittu pitämään yhtenä vakaan talouskehityksen suurimmista uhista. Taaleritehtaan Rahastoyhtiön toimitusjohtaja Esko Immonen kuitenkin näkee inflaation nykyoloissa enemmin mahdollisuutena kuin mörkönä. Keskeinen inflaation hyöty liittyy tarpeeseen tasapainottaa julkinen talous. Teollistuneen maailman velkaongelmaa voi olla liian tuskallista hoitaa pelkästään veroja korottamalla ja menoja leikkaamalla. Hänen näkemyksenä mukaan inflaatiosta voi olla apua, koska sen kiihtyessä nimelliset verotulot kasvavat. Valtioiden ja kuntien menot sitä vastoin pienenevät, koska kaikkia niiden menoja ei ole sidottu indekseihin, jotka kytkisivät menot edelleen inflaatioon. Sekin osa menoista, joka on sidottu indekseihin, seuraa toteutunutta inflaatiota viipeellä. Lisäksi julkisen talouden reaalinen velka pienenee. Toinen nykyistä korkeampaa inflaatiota puoltava tekijä on työllisyys. Historiasta tiedetään, että kiihtyvä inflaatio parantaa työllisyyttä jossain määrin, koska työn hinta eli palkat seuraavat inflaatiota viipeellä. Inflaatiota pidetään tulonsiirtona tallettajilta velallisille eikö se ajan mittaan rohkaise leväperäiseen taloudenpitoon? Rohkaisee kyllä, mutta taloudenpito julkisella sektorilla on jo leväperäistä. Seuraavaksi täytyy löytää tie velkaongelman hoitamiseksi. Inflaatio olisi tässä hyvä apu. Inflaatio ei vaaranna kasvua Immonen ei usko inflaation jarruttavan investointeja, joita talous tarvitsee kasvaakseen. Investoinnit kärsivät yleensä vain inflaation iskiessä yllättäen ja korkotason noustessa reippaasti. Inflaation hallinnan merkitys on siis suuri. Im- w 18 Viisas Raha 18 Viisas Raha

19 hyötyä vai haittaa? Mika Pösö Suomen Pankin viestintäpäällikkö: Inflaatio vääristää taloudellisia päätöksiä Suomen Pankin viestintäpäällikkö Mika Pösö muistuttaa, että keskuspankkien ensisijainen tavoite on hintavakaus eli rahan ostovoiman turvaaminen. Hän ei usko, että hallittu, nykyistä korkeampi inflaatio antaisi tilaa rahapolitiikalle ja helpottaisi valtionvelkojen maksua: Nykyistä nopeampi inflaatio itse asiassa toimisi päinvastoin, eli veisi rahapolitiikalta tilaa tukea kasvua ja nostaisi valtioilta perittävää korkoa. Nopea inflaatio ja odotukset siitä tulisivat automaattisesti leivotuiksi markkinaja lainakorkoihin. Sijoittajat haluavat varmistaa, että lainatun rahan ostovoima ei lainan eräännyttyä ole pienempi kuin se oli lainaa annettaessa. Tärkeä on myös hintavakautta tavoittelevan rahapolitiikan uskottavuus. Jos rahapolitiikka ei ole uskottavaa, sijoittajat vaativat valtioiltakin korkeampaa korkoa siinä pelossa, että inflaation annettaisiin kiihtyä laina-aikana. Inflaation kiihtymiseen Suomessa tai muualla euroalueella ei keskuspankeissa uskota. Euroopan keskuspankin ja Suomen Pankin viimeisimpien ennusteiden mukaan inflaatio pysyy lähivuosina alle kahdessa prosentissa. Euroalueella hintavakaus on määritelty inflaatiovauhdiksi, joka on hieman alle kaksi prosenttia. Koska hintavakautta uhkaavia inflaatioriskejä ei ole näköpiirissä, EKP:n neuvosto on voinut painaa korkotason poikkeuksellisen alhaiseksi, mikä on elvyttävää talouspolitiikkaa ajatellen hyvä asia. Osakkeista saa turvaa Keskuspankkien näkemyksen mukaan hintojen pitää siis nousta juuri sopivasti. Jos tavaroiden ja palveluiden hinnat nousevat laajasti ja nopeasti, rahan ostovoima heikkenee ja rahamääräisten säästöjen arvo laskee. Nopea inflaatio myös vääristää taloudellisia päätöksiä ja hidastaa talouden kasvuvauhtia. w Viisas Raha 19 Viisas Raha 19

20 sijoitusdebatti w Nykyistä korkeampi inflaatio edistäisi työllisyyttä, sanoo Esko Immonen. w monen löytää tukea historiasta: Korkeamman inflaation ajanjaksot eivät näytä erityisen huonoilta talouskasvun tai investointien kausilta. Sen sijaan inflaatio- ja korkopiikit ovat lamaannuttaneet taloutta. Immonen myöntää, että inflaation kiihtyessä sen hallinta vaikeutuisi. Hän ei halua arvioida, mikä olisi sopiva ja hallittavissa oleva inflaatioprosentti. Tärkeintä ei ole yksittäinen prosenttiluku vaan se, onko inflaatio suhteessa odotuksiin poikkeuksellisen kovaa. Kaksinumeroiset inflaatioluvut voivat olla ongelmallisia nimenomaan inflaatiovauhdin ennakoinnin näkökulmasta. Hän korostaa myös, että nimelliskorkoja tärkeämpää on pitää huolta inflaatio-odotuksista ja siten varmistaa, etteivät reaalikorot pääse kohoamaan liian korkeiksi. Länsimaiden nykyisen räjähtävän velkaantumisen hoitamiseksi ei ole näköpiirissä hyviä vaihtoehtoja. Menojen leikkaukset ja verojen kiristykset ovat aivan liian vaikeita toteutettaviksi siinä mittakaavassa, mitä velkaantumisen edellyttäisi. Niinpä inflaatio on lopulta se pienimmän harmin tie. l w Vielä ikävämmät seuraukset on hintatason yleisellä laskulla. Deflaatio on inflaatiotakin vaarallisempi, Pösö sanoo. Deflaation oloissa velat pitää maksaa takaisin arvokkaammalla rahalla kuin ne on otettu, ja siksi deflaatiot ovat monesti johtaneet velkakriiseihin ja konkurssien määrän kasvuun. Mikä on paras suoja mahdollista inflaation kiihtymistä vastaan? Mitä mieltä olet osakesijoituksista niin sanottuna turvasatamana? Osakkeiden antama inflaatiosuoja riippuu siitä, kuinka hyvin yritys voi siirtää nousevan kustannustason eli inflaation tuotteidensa hintoihin, Pösö vastaa. Sijoittaminen laajaan osakeindeksiin tasaa yrityksen välisiä eroja tässä mielessä ja antaa inflaatiosuojaa. Pösö muistuttaa, että markkinoilla on myös tuotteita, jotka on kehitetty suojaamaan sijoittajia inflaatiolta. Niihin kuuluvat inflaatioon kytketyt valtioiden joukkovelkakirjalainat. l Nopea inflaatio kohtelisi epäoikeudenmukaisesti säästäjiä, sanoo Mika Pösö. esko immonen Korkeampi inflaatio helpottaisi julkisten velkojen hoitoa. Hallittu inflaation kiihtyminen voisi edistää työllisyyttä. Korkean inflaation jaksot eivät ole aiemmin jarruttaneet talouskasvua. Mika Pösö Hintavakaus tukee parhaiten talouskasvua ja työllisyyttä. Inflaatio vääristää taloudellisia päätöksiä ja luo epävakautta. Hajautetut osakesijoitukset suojaavat inflaatiolta. 20 Viisas Raha

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Helsingin pörssin lupaavimmat osakkeet 2007

Helsingin pörssin lupaavimmat osakkeet 2007 AVAIMESI VAHVAAN VARAINHOITOON Helsingin pörssin lupaavimmat osakkeet 2007 Markus Salin Salkunhoitaja Elina Pankkiiriliike Oy www.elinavh.fi Elina Pankkiiriliike Oy Elina on sitoutumaton kotimainen varainhoitoyhtiö

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Elokuu 2015

Markkinakatsaus. Elokuu 2015 Markkinakatsaus Elokuu 2015 Talouskehitys EK:n heinäkuussa julkaisemien luottamusindikaattoreiden mukaan Suomen teollisuuden näkymät ovat edelleen vaimeat Saksan teollisuuden näkymiä kuvaava Ifo-indeksi

Lisätiedot

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Korkosijoitukset Korkosijoituksiin luokitellaan mm. pankkitalletukset, rahamarkkinasijoitukset,

Lisätiedot

Korkosalkun rakentaminen matalan koron aikaan. lokakuu 2012

Korkosalkun rakentaminen matalan koron aikaan. lokakuu 2012 Korkosalkun rakentaminen matalan koron aikaan lokakuu 2012 Miltä maailma näyttää 12 kk:n horisontilla? Globaali kasvu jatkuu ja elpyy 2013 Kiina ja Yhdysvallat elvyttävät Euroopan velkakriisi laimenee

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Kesäkuu 2015

Markkinakatsaus. Kesäkuu 2015 Markkinakatsaus Kesäkuu 2015 Talouskehitys EK:n luottamusindikaattorit edelleen toukokuussa pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella, rakentamisessa ja kaupan alalla kuitenkin merkkejä paremmasta Euroalueen

Lisätiedot

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Ennustamisen vaikeus Maailma Eurooppa Suomi Talouden näkymät; 2008, 2009, 2010,

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Helmikuu 2016

Markkinakatsaus. Helmikuu 2016 Markkinakatsaus Helmikuu 2016 Talouskehitys Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) alensi maailmantalouden kasvuennustetta kuluvalle vuodelle 0,2 prosenttiyksiköllä tasolle 3,4 prosenttia Euroalueen tammikuun

Lisätiedot

Osakekaupankäynti 1, peruskurssi

Osakekaupankäynti 1, peruskurssi Osakekaupankäynti 1, peruskurssi Tervetuloa webinaariin! Webinaarissa käydään läpi mm. mikä osake on, miten pörssi toimii ja miten osakesäästämisen voi aloittaa. Lisäksi tutustutaan Nordnetin työkaluihin.

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Lokakuu 2015

Markkinakatsaus. Lokakuu 2015 Markkinakatsaus Lokakuu 2015 Talouskehitys Maailmanpankki laski Itä- ja Kaakkois-Aasian sekä Kiinan kasvuennusteita Kansainvälinen valuuttarahasto laski globaalin kasvuennusteen tasoille 3,1 prosenttia

Lisätiedot

- Kuinka erotan jyvät akanoista. Petri Kärkkäinen salkunhoitaja

- Kuinka erotan jyvät akanoista. Petri Kärkkäinen salkunhoitaja - Kuinka erotan jyvät akanoista Petri Kärkkäinen salkunhoitaja eq Suomiliiga eq Suomiliiga on Suomeen sijoittava osakerahasto Rahasto sijoittaa varansa suomalaisiin ja Suomessa noteerattujen yhtiöiden

Lisätiedot

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Stagflaatio venäläinen kirosana Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Putin ei välitä talouden alamäestä Ukrainan kriisi ajaa Venäjän talouden ahtaalle, mutta se ei Putinin menoa hidasta Venäjän talous on painumassa

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Maaliskuu 2016

Markkinakatsaus. Maaliskuu 2016 Markkinakatsaus Maaliskuu 2016 Talouskehitys Maailmantalouden kasvunäkymät heikentyneet, IMF varoitti kasvaneista riskeistä Suomen BKT kasvoi viime vuonna ennakkotietojen mukaan 0,4 prosenttia Euroalue

Lisätiedot

Sijoittajabarometri Lokakuu 2016

Sijoittajabarometri Lokakuu 2016 Sijoittajabarometri Lokakuu 2016 Tämän tutkimuksen on tehnyt Tietoykkönen Oy Osakesäästäjien Keskusliitto ry:n ja Pörssisäätiön toimeksiannosta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää yksityissijoittajien

Lisätiedot

Aloita säännöllinen rahastosäästäminen sijoita tulevaisuuteen jo tänään

Aloita säännöllinen rahastosäästäminen sijoita tulevaisuuteen jo tänään Aloita säännöllinen rahastosäästäminen sijoita tulevaisuuteen jo tänään Rahastot ja elämästä nauttiminen. Elämästä nauttiminen ei ehkä ensiksi tule mieleesi, kun kuulet sanan rahasto. Säännöllinen rahastosäästäminen

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Huhtikuu 2015

Markkinakatsaus. Huhtikuu 2015 Markkinakatsaus Huhtikuu 2015 Talouskehitys Suomen viennin arvo oli helmikuussa ennakkotietojen mukaan noin 4,2 mrd euroa eli neljä prosenttia alhaisempi kuin vuotta aikaisemmin Euroalueella ostopäällikköindeksit

Lisätiedot

SIJOITTAJAN OPAS ETF-rahastoihin

SIJOITTAJAN OPAS ETF-rahastoihin SIJOITTAJAN OPAS ETF-rahastoihin Pörssinoteerattu rahasto eli ETF (Exchange-Traded Fund) on rahasto, jolla voidaan käydä kauppaa pörssissä. ETF:ien avulla yksityissijoittajalla on mahdollisuus sijoittaa

Lisätiedot

OP-Local Emerging Market Debt -erikoissijoitusrahasto

OP-Local Emerging Market Debt -erikoissijoitusrahasto OP-Local Emerging Market Debt -erikoissijoitusrahasto Kehittyvien maiden talouskasvu jatkuu vahvana 10 % 9 % 8 % 2007 2008 Lähde: Consensus Economics 10/2007 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % 0 % Turkki Brasilia

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Toukokuu 2015

Markkinakatsaus. Toukokuu 2015 Markkinakatsaus Toukokuu 2015 Talouskehitys IMF ennustaa maailmantalouden kasvavan kuluvana vuonna 3,5 prosenttia ja ensi vuonna 3,8 prosenttia IMF:n mukaan euroalueen talous on piristymässä vähitellen,

Lisätiedot

Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics www.hanken.fi

Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics www.hanken.fi Sijoittajan sanastoa Pörssisäätiön sijoituskoulu VERO 2014 Prof. Minna Martikainen Hanken School of Economics, Finland Sijoitusmaailman termistö ja logiikka, omat toimet ja näin luen. SIJOITUSMAAILMAN

Lisätiedot

Osakesäästämisen abc. Talous tutuksi syksy 2011 Antti Jylhä

Osakesäästämisen abc. Talous tutuksi syksy 2011 Antti Jylhä Osakesäästämisen abc Talous tutuksi syksy 2011 Antti Jylhä Mihin säästää? Taloudellinen epävarmuus, moni miettii mitä tehdä Pitäisi säästää eläkepäivien varalle, mutta mihin sijoittaa Korkotaso (12 kk

Lisätiedot

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Erkki Liikanen Suomen Pankki Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Kesäkuu 2015 Eduskunnan talousvaliokunta 30.6.2015 Julkinen 1 Sisällys Keveä rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä EU:n tuomioistuimen

Lisätiedot

Professori Jarmo Leppiniemi SIJOITUSYMPÄRISTÖ TÄNÄÄN Mitä Suomi, pörssiyhtiöt ja palveluiden tuottajat tarjoavat tänään?

Professori Jarmo Leppiniemi SIJOITUSYMPÄRISTÖ TÄNÄÄN Mitä Suomi, pörssiyhtiöt ja palveluiden tuottajat tarjoavat tänään? SIJOITUSRISTEILY 2007 Osakesäästäjien keskusliitto 24.3.2007 Professori Jarmo Leppiniemi SIJOITUSYMPÄRISTÖ TÄNÄÄN Mitä Suomi, pörssiyhtiöt ja palveluiden tuottajat tarjoavat tänään? Le Figaro 17.3.2007:

Lisätiedot

Oletko Bull, Bear vai Chicken?

Oletko Bull, Bear vai Chicken? www.handelsbanken.fi/bullbear Handelsbankenin bull & Bear -sertifikaatit Oletko Bull, Bear vai Chicken? Bull Valmiina hyökkäykseen sarvet ojossa uskoen markkinan nousuun. Mikäli olet oikeassa, saat nousun

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Eurojärjestelmän perusteista ja euron kriisistä 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: http://www.ecb.int/home/html/index.en.html

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Syyskuu 2016

Markkinakatsaus. Syyskuu 2016 Markkinakatsaus Syyskuu 2016 Talouskehitys Talouden makroluvut vaihtelevia viime kuukauden aikana, kuitenkin enemmän negatiivisia kuin positiivisia yllätyksiä kehittyneiden talouksien osalta Euroopan keskuspankki

Lisätiedot

Vaurastu osakesäästäjänä 24.4.2010. Sari Lounasmeri Toimitusjohtaja Pörssisäätiö

Vaurastu osakesäästäjänä 24.4.2010. Sari Lounasmeri Toimitusjohtaja Pörssisäätiö Vaurastu osakesäästäjänä 24.4.2010 Sari Lounasmeri Toimitusjohtaja Pörssisäätiö Suomen Pörssisäätiö Riippumaton aatteellinen säätiö Tehtävänä arvopaperisäästämisen ja arvopaperimarkkinoiden edistäminen

Lisätiedot

AMERIKKA SIJOITUSRAHASTO

AMERIKKA SIJOITUSRAHASTO AMERIKKA SIJOITUSRAHASTO UNITED BANKERS - OMAISUUDENHOITO- UB Amerikka patentoidulla sijoitusprosessilla tuloksiin UB Amerikka on Yhdysvaltain osakemarkkinoille sijoittava rahasto, jonka salkunhoidossa

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Marraskuu 2015

Markkinakatsaus. Marraskuu 2015 Markkinakatsaus Marraskuu 2015 Talouskehitys EK:n suhdannebarometrin mukaan Suomessa teollisuuden tilauksiin odotetaan hienoista piristymistä loppuvuonna Saksan talouden luottamusta kuvaava IFO-indeksi

Lisätiedot

Markkinakatsaus. tammikuu 2017

Markkinakatsaus. tammikuu 2017 Markkinakatsaus tammikuu 2017 Talouskehitys IMF:n odotukset Maailman BKT-kasvun suhteen ennallaan (3,4 prosenttia 2017 ja 3,6 prosenttia 2018). Talousennusteisiin liittyy kuitenkin tällä hetkellä tavallista

Lisätiedot

PS-tilillä. valinnalla on merkitystä

PS-tilillä. valinnalla on merkitystä PS-tilillä säästämiskohteen valinnalla on merkitystä Sijoitusristeily 27.03.2010 Tomi Salo Osakesää äästäjien Keskusliitto ry TS 27.03.2010 1 Mieti tulevaisuuteen Sijoitusjaksoni on -ikuisuus Warren Buffett

Lisätiedot

Talouden näkymät Pörssi-ilta Tampere 27.11.2013 Kim Gorschelnik, pääanalyytikko Arvopaperivälitys LähiTapiola Pankki Oyj

Talouden näkymät Pörssi-ilta Tampere 27.11.2013 Kim Gorschelnik, pääanalyytikko Arvopaperivälitys LähiTapiola Pankki Oyj Talouden näkymät Pörssi-ilta Tampere 27.11.2013 Kim Gorschelnik, pääanalyytikko Arvopaperivälitys LähiTapiola Pankki Oyj Talouden näkymissä aiempaa positiivisempaa virettä myös suomalaisten yhtiöiden kannalta

Lisätiedot

Osakemarkkinoille indeksien kautta. 2.9.2014 Lassi Järvinen, Nordea Markets

Osakemarkkinoille indeksien kautta. 2.9.2014 Lassi Järvinen, Nordea Markets Osakemarkkinoille indeksien kautta 2.9.2014 Lassi Järvinen, Nordea Markets Mrd. dollaria Pörssinoteerattujen tuotteiden määrä kasvanut merkittävästi 2000-luvulla 6 000 3 000 5 000 2 500 4 000 2 000 3 000

Lisätiedot

HEINOLAN KAUPUNKI ENERGIARAHASTON SIJOITUSPERIAATTEET KH 3.9.2007, KH 25.11.2013 (esitys muutoksin)

HEINOLAN KAUPUNKI ENERGIARAHASTON SIJOITUSPERIAATTEET KH 3.9.2007, KH 25.11.2013 (esitys muutoksin) 1 HEINOLAN KAUPUNKI ENERGIARAHASTON SIJOITUSPERIAATTEET KH 3.9.2007, KH 25.11.2013 (esitys muutoksin) SIJOITTAMISEN PERIAATTEITA Sijoittaminen tapahtuu rahastojen kautta käyttäen vähintään kahta varainhoitajaa.

Lisätiedot

Sampo Oyj, 14.4.2011. Hallituksen puheenjohtaja

Sampo Oyj, 14.4.2011. Hallituksen puheenjohtaja Sampo Oyj, varsinainen yhtiökokous 2011 14.4.2011 Björn Wahlroos Hallituksen puheenjohtaja BKT USA, Euroalue ja Suomi %, vuosimuutos kvartaaleittain Suomi USA Euroalue Lähde: Reuters EcoWin Valtioiden

Lisätiedot

Markkina romuna milloin tämä loppuu?

Markkina romuna milloin tämä loppuu? FIM ON PALANNUT! Olemme jälleen henkilöstön omistama, riippumaton, suomalainen varainhoitotalo - jatkamme työtämme aktiivisena ja kantaaottavana sijoittajan pankkina Vesa Engdahl / 18.11.2008 Markkina

Lisätiedot

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma?

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? 18.5.2016 Sijoitusten jakaminen eri kohteisiin Korot? Osakkeet? Tämä on tärkein päätös! Tilanne nyt Perustilanne Perustilanne Tilanne nyt KOROT neutraalipaino OSAKKEET

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Elokuu 2016

Markkinakatsaus. Elokuu 2016 Markkinakatsaus Elokuu 2016 Talouskehitys Brexit -tulos yllätti finanssimarkkinat, mutta sen aiheuttama volatiliteetti markkinoilla jäi suhteellisen lyhytaikaiseksi IMF laski kuitenkin globaalia kasvuennustettaan

Lisätiedot

SIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA. Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014

SIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA. Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014 SIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014 2 Ilmarinen lyhyesti HUOLEHDIMME YLI 900 000 SUOMALAISEN ELÄKETURVASTA 529 000 työntekijää TyEL

Lisätiedot

Syksyn 2007 sijoitusnäkymät Arvopaperilehti. 27.9.2007 Vesa Ollikainen

Syksyn 2007 sijoitusnäkymät Arvopaperilehti. 27.9.2007 Vesa Ollikainen Syksyn 2007 sijoitusnäkymät Arvopaperilehti 27.9.2007 Vesa Ollikainen Osakkeissa jälleen parhaat tuotot 124 120 Euroopan osakkeet 116 112 108 Maailman osakkeet 104 Euro-rahamarkkina 100 Euro-valtionobligaatiot

Lisätiedot

Maailmantaloudessa suotuisaa kehitystä ja uusia huolia

Maailmantaloudessa suotuisaa kehitystä ja uusia huolia Hanna Freystätter Vanhempi neuvonantaja, Suomen Pankki Maailmantaloudessa suotuisaa kehitystä ja uusia huolia Euro ja talous 1/2017: Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 30.3.2017 Julkinen 1 Teemat

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

Mitä kotitalouden pitää tietää taloudesta? Pasi Sorjonen 12.9.2012 18.3.2013 Markets

Mitä kotitalouden pitää tietää taloudesta? Pasi Sorjonen 12.9.2012 18.3.2013 Markets Mitä kotitalouden pitää tietää taloudesta? Pasi Sorjonen 1.9.1 18.3.13 Markets OSAA TÄMÄ PÄÄSET PITKÄLLE Budjettirajoite oma talous on tasapainossa, nyt ja yli ajan Korkomatematiikka haltuun lainat, sijoitukset,

Lisätiedot

Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät

Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät Samu Kurri Suomen Pankki Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät Euro & talous 1/2015 25.3.2015 Julkinen 1 Maailmantalouden suuret kysymykset Kasvun elementit nyt ja tulevaisuudessa

Lisätiedot

Ekonomistin katsaus: suhteellisuutta velkakeskusteluun

Ekonomistin katsaus: suhteellisuutta velkakeskusteluun Ekonomistin katsaus: suhteellisuutta velkakeskusteluun Velat ja velkaantuminen ovat olleet jatkuvia puheen ja huolen aiheita jo usean vuoden ajan. Danske Bankin johtava neuvonantaja Lauri Uotila muistuttaa

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Toukokuu 2016

Markkinakatsaus. Toukokuu 2016 Markkinakatsaus Toukokuu 2016 Talouskehitys Maailmantalouden kasvunäkymät edelleen heikkoja, IMF laski ennusteensa maailmantalouden vuoden 2016 ja 2017 kasvulle Euroalueen ensimmäisen neljänneksen BKT:n

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Syyskuu 2015

Markkinakatsaus. Syyskuu 2015 Markkinakatsaus Syyskuu 2015 Talouskehitys Suomen vienti hienoisessa kasvussa heinäkuussa Pk-yritysten työllistämisnäkymät ovat Suomessa parantuneet keväästä Euroopan keskuspankki (EKP) valmis tarvittaessa

Lisätiedot

Osakekaupankäynti 2, jatkokurssi

Osakekaupankäynti 2, jatkokurssi Osakekaupankäynti 2, jatkokurssi Tervetuloa webinaariin! Webinaarissa käydään läpi käsitteitä kuten osakeanti, lisäosinko sekä perehdytään tunnuslukuihin. Lisäksi käsittelemme verotusta ja tutustumme Nordnetin

Lisätiedot

Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä. Pasi Kuoppamäki. Imatra

Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä. Pasi Kuoppamäki. Imatra Maailmantalouden kasvu hiipuu Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Imatra 23.8.2011 2 Markkinalevottomuuden syitä ja seurauksia Länsimaiden heikko suhdannekuva löi

Lisätiedot

Osakesijoittamisen alkeet. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Osakesijoittamisen alkeet. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Yleistä rahoitusmarkkinoista Rahoitusmarkkinoilla tarkoitetaan markkinoita, joilla rahoituksen tarvitsijat kohtaavat rahoituksen tarjoajat. Rahoitusmarkkinoilla

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011 Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Hanna Freystätter, VTL Ekonomisti Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

Euro & talous 4/2011. Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Euro & talous 4/2011. Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Euro & talous 4/2011 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Pääjohtaja Erkki Liikanen 19.9.2011 1 Aiheet Maailmantalouden näkymät heikentyneet Suomen Pankin maailmantalouden kasvuennustetta laskettu Riskit

Lisätiedot

KTT Petri Kuosmanen Kansantaloustieteen laitos

KTT Petri Kuosmanen Kansantaloustieteen laitos SUOMEN KANSANTALOUS Suomen talous sijoittajan näkökulmasta KTT Petri Kuosmanen Kansantaloustieteen laitos Suomen BKT Valtion budjetti Eläkeläiset ja työikäiset Työn tuottavuuden kasvutrendi Suomessa ja

Lisätiedot

DANSKE BANK OYJ:N OSAKETALLETUS 2/2014

DANSKE BANK OYJ:N OSAKETALLETUS 2/2014 Danske Bank Oyj, www.danskebank.fi DANSKE BANK OYJ:N OSAKETALLETUS 2/2014 Tietoa Osaketalletuksesta: Talletuksen vastaanottaja: Danske Bank Oyj OSAKETALLETUS 2/2014 Osaketalletus 2/2014 kohde-etuudeksi

Lisätiedot

Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle. Simo Pinomaa 18.5.2015

Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle. Simo Pinomaa 18.5.2015 Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle Simo Pinomaa 18.5.2015 Aiheita Mikä on lähtöpiste? Muutos vai taso? Reaaliset vai nimelliset yksikkötyökustannukset? Miten Suomen

Lisätiedot

Makrokatsaus. Elokuu 2016

Makrokatsaus. Elokuu 2016 Makrokatsaus Elokuu 2016 Osakkeet nousussa elokuussa Osakemarkkinat ovat palautuneet entiselle tasolleen Brexit-päätöksen jälkeen. Elokuussa pörssin tuotto oli vaisua tai positiivisella puolella useimmilla

Lisätiedot

Mitä metsänomistajan on hyvä tietää hajauttamisesta. Risto Kuoppamäki, Nordea Varallisuudenhoito

Mitä metsänomistajan on hyvä tietää hajauttamisesta. Risto Kuoppamäki, Nordea Varallisuudenhoito Mitä metsänomistajan on hyvä tietää hajauttamisesta Risto Kuoppamäki, Nordea Varallisuudenhoito 3.9.2016 Sisältö Metsä sijoituskohteena: hyvät puolet ja riskit Eri sijoitusvaihtoehdot ja niiden pääpiirteet

Lisätiedot

Sampo Pankin Sijoittajatutkimus 2010

Sampo Pankin Sijoittajatutkimus 2010 24.11. 2010 Sampo Pankin Sijoittajatutkimus 2010 Sampo Pankin TNS Gallupilla teettämän Sijoittajatutkimuksen mukaan suomalaiset ovat hyvin turvallisuushakuisia sijoittajia, jotka haluavat mieluiten säästää

Lisätiedot

Miten valitsen osakkeita? Hannu Huuskonen Oulunseudun osakesäästäjät

Miten valitsen osakkeita? Hannu Huuskonen Oulunseudun osakesäästäjät Miten valitsen osakkeita? Hannu Huuskonen Oulunseudun osakesäästäjät Tausta-ajatuksia Maailma on yhä tiiviimmin integroitunut, kilpailu yritysten kesken on yhä useammin kansainvälistä eivätkä kotimarkkinayrityksetkään

Lisätiedot

Indeksiosuusrahastot eli ETF-rahastot

Indeksiosuusrahastot eli ETF-rahastot Indeksiosuusrahastot eli ETF-rahastot ETF = Exchange-Traded Funds (Pörssinoteerattu rahasto) Rahastoyhtiön ylläpitämä, yleensä passiivinen sijoitusrahasto Seuraa tiettyä markkinaa, yleensä jotain indeksiä

Lisätiedot

Talouden näkymät ja Suomen rahoitusmarkkinat

Talouden näkymät ja Suomen rahoitusmarkkinat Talouden näkymät ja Suomen rahoitusmarkkinat Suomen arvo-osuusjärjestelmä 2 vuotta Juhlaseminaari 1.5.212 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Päätalousalueiden kehitys eritahtista

Lisätiedot

Osakekaupankäynnin alkeet

Osakekaupankäynnin alkeet Osakekaupankäynnin alkeet Sisältö 1. Mikä on osake? 2. Kuinka sijoitan osakkeisiin? 3. Osakesijoittamisen edut 4. Verotus 5. Nordnet osakesijoittajan tukena 6. Katsaus sijoittajan työkaluihin Mikä on osake?

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Maailmantalouden trendit

Maailmantalouden trendit Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1

Lisätiedot

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Juhana Brotherus Ekonomisti 21.3.212 13 12 11 1 99 98 97 96 95 94 93 92 Yhdysvallat kasvoi loppuvuonna muiden kehittyneiden markkinoiden taantuessa

Lisätiedot

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus Talousnäkymät Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus 1 2 Maailma elpymässä kehittyvien maiden vetoavulla 140 Indeksi, 2005=100 Teollisuustuotanto Indeksi 2005=100 140

Lisätiedot

DANSKE BANK OYJ:N OSAKETALLETUS 1/2014

DANSKE BANK OYJ:N OSAKETALLETUS 1/2014 Danske Bank Oyj, www.danskebank.fi DANSKE BANK OYJ:N OSAKETALLETUS 1/2014 Tietoa Osaketalletuksesta: Talletuksen vastaanottaja: Danske Bank Oyj OSAKETALLETUS 1/2014 Osaketalletus 1/2014 kohde-etuudeksi

Lisätiedot

Sijoittajabarometri Syys-lokakuu 2014

Sijoittajabarometri Syys-lokakuu 2014 Sijoittajabarometri Syys-lokakuu 2014 Tämän tutkimuksen on tehnyt Tietoykkönen Oy Osakesäästäjien keskusliitto ry:n, Pörssisäätiön ja Viisas Raha lehden toimeksiannosta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää

Lisätiedot

Markkinakatsaus. helmikuu 2017

Markkinakatsaus. helmikuu 2017 Markkinakatsaus helmikuu 2017 Talouskehitys Trumpin ajamien veronkevennysten uskotaan siivittävän USA:n talouskasvua selvästi lähivuosina, mikä vauhdittaisi maailmankaupan kasvua. Talouspoliittisista uudistuksista

Lisätiedot

Parempi suunnitelma varoillesi

Parempi suunnitelma varoillesi Parempi suunnitelma varoillesi xx.xx.2014 Presentation name / Author 16.9.2014 2 Tapaamisessa tänään 1. Esittäytyminen 2. Oma tilanteesi 3. Omat tavoitteesi 4. Ratkaisumme sinun tarpeisiisi 5. Päätökset

Lisätiedot

Yrityslainoista lisätuottoa sijoitussalkkuun

Yrityslainoista lisätuottoa sijoitussalkkuun 1 Yrityslainoista lisätuottoa sijoitussalkkuun Tommi Kokkarinen Head of Credit Pohjola Varainhoito 8.5.2012 Rahamarkkinat/Valtiolainat - Matala korkotaso pakottaa hakemaan tuottoja muualta 2 Korot ennätysalhaalla,

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

Kansainvälinen sijoitusstrategia Ylös, alas vai vaakalentoa. Investment Strategy and Advice Syyskuu 2011

Kansainvälinen sijoitusstrategia Ylös, alas vai vaakalentoa. Investment Strategy and Advice Syyskuu 2011 Kansainvälinen sijoitusstrategia Ylös, alas vai vaakalentoa Investment Strategy and Advice Syyskuu 2011 Markkinat reippaassa pudotuksessa Omaisuuslajien kehitys, viimeiset 12 kk 2 Osakkeet eivät saavuttaneet

Lisätiedot

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016 Makrokatsaus Huhtikuu 2016 Positiiviset markkinat huhtikuussa Huhtikuu oli heikosti positiivinen kuukausi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Euroopassa ja USA:ssa pörssit olivat tasaisesti plussan

Lisätiedot

Yksinkertainen on tehokasta. Jaana Timonen Seligson & Co Rahastoyhtiö Oyj 13.5.2009. www.seligson.fi

Yksinkertainen on tehokasta. Jaana Timonen Seligson & Co Rahastoyhtiö Oyj 13.5.2009. www.seligson.fi ETF vai tavallinen osakerahasto? Jaana Timonen Seligson & Co Rahastoyhtiö Oyj 13.5.2009 1 PERUSKÄSITTEET Yksinkertainen on tehokasta. ETF vai rahasto? ETF on nimensä mukaisesti pörssinoteerattu tt rahasto

Lisätiedot

ETF vai tavallinen osakerahasto?

ETF vai tavallinen osakerahasto? ETF vai tavallinen osakerahasto? Jaana Timonen Seligson & Co Rahastoyhtiö Oyj 1 PERUSKÄSITTEET Yksinkertainen on tehokasta. ETF vai rahasto? ETF on nimensä mukaisesti pörssinoteerattu rahasto - siis sijoitusrahasto,

Lisätiedot

Elina Pankkiiriliike. 5. huhtikuuta 2008. Elina Pankkiiriliike Oy, Uudenmaankatu 7, 00120 Helsinki, p. 09 6120 750, www.elinapl.fi, info@elinapl.

Elina Pankkiiriliike. 5. huhtikuuta 2008. Elina Pankkiiriliike Oy, Uudenmaankatu 7, 00120 Helsinki, p. 09 6120 750, www.elinapl.fi, info@elinapl. Varainhoito Rahastot Pääomaturvatut Elina Pankkiiriliike 5. huhtikuuta 2008 Elina Pankkiiriliike Oy Elina on sitoutumaton kotimainen varainhoitoyhtiö Elina toimii Rahoitustarkastuksen myöntämällä toimiluvalla

Lisätiedot

Venäjä ei nopeasti nouse. Sanna Kurronen Maailskuu 2015

Venäjä ei nopeasti nouse. Sanna Kurronen Maailskuu 2015 Venäjä ei nopeasti nouse Sanna Kurronen Maailskuu 2015 Talous on lamassa Talous supistuu selvästi vuonna 2015 ja yhä 2016 Venäjän talous supistuu tänä vuonna noin neljä prosenttia ja edelleen hieman vuonna

Lisätiedot

Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9.

Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9. Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014 Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9.2015 Kun euroa ajatellaan, on ajateltava suuria Tarkastusvaliokunta (TrVM

Lisätiedot

ETF vai tavallinen osakerahasto?

ETF vai tavallinen osakerahasto? ETF vai tavallinen osakerahasto? Jaana Timonen Seligson & Co Rahastoyhtiö Oyj 1 KUSTANNUSTEN MERKITYS? Yksinkertainen on tehokasta. Lähtötilanne: 100 000 euron sijoitus 25 vuodeksi Tuotto-oletus: 10 %

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Tutkimus Marraskuu 2005 *connectedthinking Sisällysluettelo Yhteenveto... 3 Yleistä... 3 Kyselytutkimuksen tulokset... 3 Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla...

Lisätiedot

3.4.2014 Tehokas sijoittaminen TERVETULOA! Hannu Huuskonen, perustajayrittäjä

3.4.2014 Tehokas sijoittaminen TERVETULOA! Hannu Huuskonen, perustajayrittäjä 3.4.2014 Tehokas sijoittaminen TERVETULOA! Hannu Huuskonen, perustajayrittäjä Sijoittamisen rakenteellinen murros rantautumassa myös Suomeen Sijoitustoimialan kehitystä Suomessa helppo ennustaa: innovaatiot

Lisätiedot

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat J uhana B rotherus Ekonomis ti 26.11.2014 Talouskasvu jäänyt odotuksista 2 USA kohti kestävää kasvua Yritykset optimistisia Kuluttajat luottavaisia 3 Laskeva öljyn hinta

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015. Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio

ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015. Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015 Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 KESKEISTÄ VUONNA 2015 Hyvä sijoitustuotto Hyvä vakavaraisuus Kustannustehokas toiminta Hyvitykset ennätystasolla TyEL-vakuutettujen

Lisätiedot

Makrokatsaus. Toukokuu 2016

Makrokatsaus. Toukokuu 2016 Makrokatsaus Toukokuu 2016 Osakkeet nousivat toukokuussa 2 Oslon pörssi kehittyi myönteisesti myös toukokuussa 1,8 prosentin nousulla. Öljyn tynnyrihinta nousi edelleen ja oli kuukauden lopussa noin 50

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

OP-Säästö tulevaisuuteen -sijoituskori Myyntiesite/säännöt

OP-Säästö tulevaisuuteen -sijoituskori Myyntiesite/säännöt OP-Säästö tulevaisuuteen -sijoituskori Myyntiesite/säännöt Voimassa 24.9.2014 alkaen. OP-Säästö tulevaisuuteen -sijoituskori OP-Säästö tulevaisuuteen -sijoituskori (jäljempänä sijoituskori) tarjoaa valmiin,

Lisätiedot

ETF vai tavallinen osakerahasto?

ETF vai tavallinen osakerahasto? ETF vai tavallinen osakerahasto? Jaana Timonen Seligson & Co 1 KUSTANNUSTEN MERKITYS? Yksinkertainen on tehokasta. Lähtötilanne: 100 000 euron sijoitus 25 vuodeksi Tuotto-oletus: 10 % vuodessa Kaksi vaihtoehtoa:

Lisätiedot

Kvalt liite 2 Kv 9.12.2014. Sijoitustoiminnan perusteet SUOMUSSALMEN KUNTA

Kvalt liite 2 Kv 9.12.2014. Sijoitustoiminnan perusteet SUOMUSSALMEN KUNTA 2015 Kvalt liite 2 Kv 9.12.2014 Sijoitustoiminnan perusteet SUOMUSSALMEN KUNTA 2 SIJOITUSTOIMINNAN PERUSTEET Kuntalain 13 mukaan kunnanvaltuuston tulee päättää kunnan sijoitustoiminnan yleisistä perusteista.

Lisätiedot

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2012. Lehdistötilaisuus 23.8.2012 Toimitusjohtaja Harri Sailas

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2012. Lehdistötilaisuus 23.8.2012 Toimitusjohtaja Harri Sailas ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2012 Lehdistötilaisuus 23.8.2012 Toimitusjohtaja Harri Sailas KESKEISIÄ HAVAINTOJA ALKUVUODESTA 2012 Sijoitustuotto kohtuullinen, 3,3 prosenttia Pitkän aikavälin reaalituotto

Lisätiedot

OPTIOT Vipua ja suojausta - mutta mitä se maksaa? Remburssi Investment Group 23.5.2000

OPTIOT Vipua ja suojausta - mutta mitä se maksaa? Remburssi Investment Group 23.5.2000 OPTIOT Vipua ja suojausta - mutta mitä se maksaa? Remburssi Investment Group 23.5.2000 MARKKINAKATSAUS AGENDA Lyhyt johdanto optioihin Näkemysesimerkki 1: kuinka tehdä voittoa kurssien laskiessa Näkemysesimerkki

Lisätiedot

Rahoitusinnovaatiot kuntien teknisellä sektorilla

Rahoitusinnovaatiot kuntien teknisellä sektorilla Rahoitusinnovaatiot kuntien teknisellä sektorilla Oma ja vieras pääoma infrastruktuuri-investoinneissa 12.5.2010 Tampereen yliopisto Jari Kankaanpää 6/4/2010 Jari Kankaanpää 1 Mitä tiedetään investoinnin

Lisätiedot

Pohjoismaiden osakkeet ulottuvillasi Taurus tekee sijoittamisesta helpon. Taurus Capital Ltd 24.04. 2010

Pohjoismaiden osakkeet ulottuvillasi Taurus tekee sijoittamisesta helpon. Taurus Capital Ltd 24.04. 2010 Pohjoismaiden osakkeet ulottuvillasi Taurus tekee sijoittamisesta helpon Taurus Capital Ltd 24.04. 2010 The Little Book that Beats the Market 2006 ilmestyi kirja, jonka tekijä väitti kehittäneensä osakevalintamenetelmän

Lisätiedot

Osakemarkkinoiden näkymät Oulu 21.11.2012

Osakemarkkinoiden näkymät Oulu 21.11.2012 Osakemarkkinoiden näkymät Oulu 21.11.2012 Markus Sourander Nordea Investment Strategy & Advice Sijoittajilla haastava vuosituhat 2 mutta viime aikoina parempaa Lähde: ThomsonReuters 3 Osinkotuotto houkuttelee

Lisätiedot

ALMA MEDIA OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS NIMITYSTOIMIKUNNAN TARKOITUS JA TEHTÄVÄT

ALMA MEDIA OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS NIMITYSTOIMIKUNNAN TARKOITUS JA TEHTÄVÄT ALMA MEDIA OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS 1 NIMITYSTOIMIKUNNAN TARKOITUS JA TEHTÄVÄT 2 Alma Media Oyj:n ( Yhtiö ) osakkeenomistajien nimitystoimikunta ( Toimikunta ) on yhtiön

Lisätiedot

Talouden näkymät ja riskit. Reijo Heiskanen Pääekonomisti

Talouden näkymät ja riskit. Reijo Heiskanen Pääekonomisti Talouden näkymät ja riskit Reijo Heiskanen Pääekonomisti Maailmantalouden kasvuennusteessa pientä laskupainetta, mutta iso kuva pitkälle ennallaan Maailmantalouden kasvu uhkaa jäädä hieman aiempia arvioita

Lisätiedot

Älä tee näin x 10... Fisher nyt... Helsingin kovimmat kasvajat... Osinkoaristokraatteja New Yorkista... Kasvu ja Gordonin kaava... Burton G.

Älä tee näin x 10... Fisher nyt... Helsingin kovimmat kasvajat... Osinkoaristokraatteja New Yorkista... Kasvu ja Gordonin kaava... Burton G. Sisältö Esipuhe... Alkusanat... Benjamin Graham Osta halvalla!... Omaperäisyydellä tuottoihin... Sijoittaminen vastaan spekulaatio... Defensiivinen sijoittaja... Tarmokas sijoittaja... Suhteellisen epäsuositut

Lisätiedot