E18. Hoitourakoiden paalupaikka DESTIAN SIDOSRYHMÄLEHTI 4/2008

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "E18. Hoitourakoiden paalupaikka DESTIAN SIDOSRYHMÄLEHTI 4/2008"

Transkriptio

1 via DESTIAN SIDOSRYHMÄLEHTI 4/2008 E18 Hoitourakoiden paalupaikka Suururakat näyttö osaamisesta Infra-alan monipuolisuus yllättää Liikennemelu kuriin uusin keinoin Monien mahdollisuuksien Saaristokatu

2 pääkirjoitus Suurprojektien valmistuessa Tajunnan räjäyttävä kokonaisuus, luonnehti valtiovarainministeri Jyrki Katainen vihkiäispuheessaan näkemyksensä Saaristokaupunki-hankkeen avajaisissa. Hän kehotti muita kaupunkeja tulemaan paikan päälle Kuopioon katsomaan, millaista suomalainen oivaltava ja osaava kaupunkirakentaminen parhaimmillaan on. Destia on vastannut Saaristokadun kokonaisuudesta suunnittelusta toteutukseen. Projektin vihersuunnittelu käynnistettiin jo talvella 2004, mutta rakentamaan päästiin erinäisten lykkäysten jälkeen keväällä Poikkeuksellisen hankalasti rakennettavaan maastoon vedetty katu on valmistunut nopeasti. Tänä syksynä on valmistunut monta muutakin pitkään rakenteilla ollutta suurprojektia: E18 Muurla Lohja -moottoritie, Tampereen läntinen kehätie ja Vuosaaren satama. Valmistuvilta projekteilta vapautuu resursseja, työvoimaa ja kalustoa. Taantuma koettelee rakennusalaa, mut- ta infrarakentamisen ja -ylläpidon työllisyysnäkymät voitaisiin turvata kaukonäköisellä julkisen sektorin investointipolitiikalla ja lisäämällä rahaa perusliikenneväylien kunnossapitoon. Hallituksen elvytyspaketin perustienpitoon osoittamat 20,25 miljoonaa euroa ovat siten hyvin tervetulleita. Valtion taloudenpidon kannalta olisi toivottavaa aikaistaa joitakin vuosille suunniteltuja hankkeita alkamaan jo ensi vuonna. Lisää tajunnan räjäyttäviä kokonaisuuksia saadaan aikaan ensi vuonnakin varmasti, osaavista toteuttajista ei maassamme ole pulaa. Tulevaisuudessa sen sijaan pulaa osaajista infra-alalla tulee olemaan. Siksi Destia panostaa jatkossakin sekä rekrytointiin, osaamisen kehittämiseen että destialaisten töissä jaksamiseen ja viihtymiseen. Hyvää Joulua ja menestyksellistä rakentamisen vuotta 2009! Miia Apukka VIA 4/2008 DESTIAN SIDOSRYHMÄLEHTI. Julkaisija Destia, Kumpulantie 11, PL 73, Helsinki. Vaihde PÄÄTOIMITTAJA Miia Apukka, , TOIMITUSKUNTA Sampo Hietanen, Kalevi Katko, Hannu Kulju, Pirjo Lappalainen, Johanna Otranen ja Sakari Suominen. TOIMITUS Sanoma Magazines Finland, Yritysjulkaisut: toimituspäällikkö Kimmo Holappa, tuottaja Hannu Virtanen ulkoasu Sirpa Ärmänen toimitusrepro Reeta Kukkola, Tuukka Palmio ja Raimo Tommila. Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetettyjen artikkeleiden tai kuvien palauttamisesta eikä säilytyksestä. KUSTANTAJA Sanoma Magazines Finland, Yritysjulkaisut (09) OSOITTEENMUUTOKSET Uusimaa Oy, Porvoo ISSN Lehti on painettu ympäristöystävälliselle paperille. KANSI Seppo Kaikkonen ja Petri Suomi, kuva Olli Häkämies.

3 via4/ Oikealla tiellä Infra-alan monipuolisuus voi yllättää alalle töihin tulevan nuoren. 9 Kyvyt käyttöön Henkilöstön osaaminen on starategian ydintä. 10 Ammattina haasteet Hanne Lindqvist vastaa innolla EU-projektien haasteisiin. 12 Savolaista saarihyppelyä Ympäristörakentamisen taidonnäyte Saaristokatu otettiin käyttöön Kuopiossa Suururakoiden hallintaa Suururakat ovat osoitus vahvasta osaamisesta. 18 Liukastellen radalla Destian maalaamat tiemerkinnät mahdollistavat liukkaanajon harjoittelun. 20 Turvallisempaa liikennettä iliitu helpottaa liikenneturvallisuuden suunnittelua kunnissa. 22 Hoitourakoiden paalupaikka E18-moottoritien hoitourakkaan on valmistauduttu huolella. 26 Palkittua osaamista Destia palkitsi vuoden parhaan opinnäytteen. 28 Liikennemelu kuriin Liikenteen melu otetaan entistä tarkemmin huomioon väylien suunnittelussa. 31 Koordinaatit uusiksi Saaristomittaukset ovat osa koordinaatistojärjestelmän uusimista uutiset 32 in brief 34 VIA 4/2008

4 Oikealla tiellä Infra-ala kaipaa uusia osaajia. Alalle on monipuolisia opiskelumahdollisuuksia, mutta tulijoita saisi olla enemmän. Monella nuorella onkin mielenkiintoisesta alasta väärä mielikuva. Kaksi lahjakasta ja työhönsä intohimoisesti suhtautuvaa suunnittelijaa osoittavat, että miesvaltaisella alalla on paljon tarjottavaa myös naisille. Teksti Outi Pippuri Kuvat Tanja Mikkola ja Juha Salminen Olen sillansuunnittelija, sanoo Siihen aikaan ajattelin vielä, että haluaisin joskus opiskella arkkitehdiksi. Hanna-Maija Innanen jämäkästi. Naisen energisyys säteilee hymystä ja Talosuunnitteluasiat kiinnostivat ja tykkäsin työn konkreettisuudesta. Eräällä- äänestä kuultaa ammattiylpeys. Silloissa on hienointa se, että niitä kin kurssilla suunnittelimme omakotitalon ja teimme siihen rakennuslupapiirus- on niin erilaisia. Suunnittelutyö on todella vaihtelevaa. Koen, että minulla on tukset. edelleen paljon opittavaa. Siitä erityisesti pidänkin tässä työssä. On kivaa, että työ Määrätietoisuusauttoi eteenpäin on vaihtelevaa. Innasen mieli unelma-ammatista muuttui Nuori, vaalea nainen istuu rennosti kuitenkin hieman arkkitehtitoimistossa Destian aulassa Tampereen toimitiloissa. Tilat ovat suhteellisen uudet ja naapu- Arkkitehdin työt vaikuttivat mielen- suoritetun työharjoittelun jälkeen. rissa rakennustyömaan nosturit kurottavat edelleen kohti taivaita. Innaselle uu- kiinnostaa yhä enemmän rakenteet ja niikiintoisilta, mutta minua alkoi kuitenkin den rakentamisen ja luomisen keskellä den suunnittelu. Totesin, että insinööri touhuaminen on tuttua puuhaa. Vuoden ammattina voisikin olla minulle oikeampi vaihtoehto, etenkin kun matematiik toukokuussa valmistunut nainen on nimittäin ehtinyt työelämän keskellä jo ka on aina ollut minulle helppoa ja mieluisaa. täydentääkin opintojaan. Alkujaan Innasen tie sillansuunnittelijaksi alkoi osittain sattumalta. Peruskoutyi ilmoitus, jossa silloinen Tieliikelaitos Kuin tilauksesta koulun seinälle ilmeslun jälkeen hänelle oli selvää, ettei pelkkä ilmoitti etsivänsä teknistä avustajaa. lukio olisi oikea vaihtoehto, vaan että ammatin opiskeleminen oli tärkeää. kea työpaikkaa, Innanen nauraa. Olin juuri valmistunut, ja päätin ha- Hervannan ammattioppilaitoksen Vaikka tuoreella suunnitteluassistentilla avoimien ovien päivän kautta Innanen oli vankka usko omaan osaamiseensa, yllättyi hän silti, kun kuuli saaneensa työn. löysikin tiensä koulun suunnitteluassistenttilinjalle ja suoritti kolmessa vuodessa kaksoistutkinnon. kasi minut ja otti siipiensä suojaan. Sillansuunnittelutiimin vetäjä palk- Hän myös kannusti minua tarttumaan insinööriopintoihin, eikä nähnyt opiskelun ja työnteon yhdistämisessä mitään ongelmaa. Niinpä määrätietoinen nainen päätti hakea ammattikorkeakouluun lukemaan rakennustekniikkaa ja suunnitelmat olivat heti selvillä. Tiesin, että minusta tulisi sillansuunnittelija. Ymmärsin, että työtä olisi vaikea tehdä ilman mitoituskurssien opintoja. Niinpä menin statiikan- ja lujuusoppikurssien takia opiskelemaan talonrakennustekniikkaa. Ammattikorkeakoulut eivät tarjoa varsinaista sillansuunnittelukoulutusta ja infrasuunnittelun puolella käsitellään enemmän väyliä ja tiesuunnittelua, Innanen sanoo. Työn monipuolisuus yllätti Alalle kaivataan uusia nuoria osaajia, mutta tietoa alan monipuolisuudesta ja kiehtovuudesta ei omaa alaansa etsivien nuorten keskuudessa tunnu olevan. Itselläni kävi hyvä tuuri. Kun hain työtä, minulla ei ollut aavistustakaan siitä, mitä sillan suunnitteleminen on. Vasta täällä huomasin, että tämähän on todella monipuolinen työ, josta oppii jatkuvasti lisää VIA 4/2008

5 Hanna-Maija Innanen toivoo, että nuoret olisivat nykyistä paremmin selvillä infra-alan monipuolisuudesta. VIA 4/2008 5

6 Hanna-Maija Innasen mielestä jatko-opiskelu kannatti. Työt muuttuivat entistä mielenkiintoisemmiksi ja palkkataso nousi. Destia palkitsi Innasen opinnäytetyön kunniamaininnalla vuosittain järjestämässään kilpailussa. Sana rakennusinsinööri tuokin monen mieleen lähinnä talot, mutta Innanen painottaa nimikkeen pitävän sisällään myös paljon muuta. Hänen mielestään ala kaipaisikin enemmän mainostusta tietoisuuden lisäämiseksi. Innasen ammattikorkeakouluopinnot kestivät neljä vuotta. Välit työnantajaan pysyivät koko opiskelun ajan aktiivisina. Opiskelujen ohessa oli ihanaa olla töissä. Moni koulussa teoreettisesti käsitelty asia tuli työssä käytäntöön, joten työn tekeminen tuki opintoja hyvin, Innanen sanoo. Jatko-opiskelu kannatti monessakin mielessä. Kouluttautuminen nosti palkkatasoa ja työtehtävät muuttuivat monipuolisemmiksi ja alkoivat sisältää enemmän vastuuta. Suunnitteluassistenttina Innanen piirsi puhtaaksi suunnittelijoiden piirustuksia. Nykyään hän pääsee suunnittelemaan itse. Silti työssä oppiminen jatkuu läpi uran. Vaikka olen nyt insinööri, en vieläkään voi millään osata kaikkea. Siksi onkin tärkeää, että työkaverit auttavat ja tukevat. On hienoa, että ympärillä on kokeneita suunnittelijoita joilta voi kysyä neuvoa. Meillä on töissä hyvä henki. Työ ja yhdessä tekeminen opettavat jatkuvasti. Sillat ovat myös taidetta Innostavimmaksi työvaiheeksi Innanen nimeää uuden projektin aloittamisen. Uuden lähtöaineiston saaminen käsiin innostaa joka kerta. Tänä vuonna Innanen on ollut mukana Ratahallintokeskuksen massiivisessa projektissa rakennesuunnittelijana. Suunnittelin meluesteitä, mikä oli taas hieman erilaista kuin sillan suunnitteleminen. Projektissa oli otettava huomioon erilaiset rata-asiat ja esimerkiksi sähköturvallisuudesta oli huolehdittava, hän kertoo. Suosikkisillan nimeäminen osoittautuu siltasuunnittelijalle vaikeaksi tehtäväksi. Maailmassa on niin paljon hienoja siltoja! Mikä niistä voisi olla hienoin, hän huudahtaa. Täytyy sanoa, että ihailen vanhoja kivisiltoja yli kaiken. Ne ovat todella kauniita! Suuremmista silloista voisin nimetä esimerkiksi New Yorkin Brooklyn Bridgen insinööritaidon näytteenä. Lähinnä ihailenkin niitä, jotka ovat ne sillat suunnitelleet. Yksi Innasen siltasuosikeista löytyy yllättävän läheltä. Hämeensilta on aika tyylikkään näköinen. Kun sitä katsoo kauempaa, se istuu kauniisti maisemaan. Moni ei ehkä edes huomaa katsoa siltaa sillä tavalla. Sillat ovat toisinaan lähinnä kulkemista helpottavia käyttörakenteita, mutta toisinaan niillä on myös puhdasta taidearvoa. Ajoittain ilmaa halkovasta kaaresta muodostuu todellinen maamerkki. Merkittävällä paikalla oleva silta on myös taidetta. Silloin projektissa voi olla mukana myös arkkitehti. Ehkä kotimaisissa silloissa saisi olla mukana enemmänkin taidetta. Usein vastaan nousee erikoisempien rakenteiden korkeammat kustannukset sekä ilkivallalta suojaamisen vaikeus, Innanen pohtii. Osaamisesta palkittiin Tällä hetkellä Innasen ala tarjoaa ilahduttavan paljon töitä. Suomessa on reilusti muun muassa korjausikään tulleita siltoja. Niitä Innanen käsitteli Destian palkitsemassa opinnäytetyössään. Vaikka horjuva taloustilanne huolestuttaa useiden alojen työntekijöitä, Innanen ei ole liiaksi huolissaan tulevasta. Toimivia teitä ja siltoja tarvitaan aina myös taloustaantumien aikana. Sen sijaan ajatus diplomi-insinööriksi opiskelemisesta ei tunnu Innasesta lainkaan mahdottomalta. Nuori nainen sen sijaan on edelleen infra-alalla valitettavan harvinainen näky. Innasen vuosikurssilla oli ensimmäisenä vuonna kaksi naista ja noin 25 miestä. En tiedä eivätkö naiset uskalla läh- 6 VIA 4/2008

7 Infra-alalla jokainen hanke on erilainen, Anu Ilander iloitsee. teä alalle, vai eikö se vain kiinnosta heitä. Miksei nainen voisi olla insinööri? Kyllähän se on kuitenkin ammattitaito, jolla on merkitystä, Innanen sanoo ja toteaakin viihtyvänsä miesvaltaisella alalla hyvin. Minua ei ole koskaan haitannut olla ainoana naisena miesjoukossa. Miehet ovat mielestäni rentoja työkavereita. Asiat hoituvat aina ilman kyräilyjä. Entä mikä sillan suunnittelussa viehättää eniten? Onhan se hieno ajatus, että suunnittelen tänä päivänä siltoja, joita ihmiset voivat käyttää vielä sadankin vuoden päästä. < Oppimista ja opettamista Infra-ala pitää sisällään niin paljon, että harvoin kukaan infra-alan osaaja hallitsee koko aluetta, aloittaa infra-alaa ammattikorkeakoulu Metropoliassa (ent. Stadia) opettava ja Destiassa projektipäällikkönä toimiva Anu Ilander. Hän muistuttaa, että infra-ala kattaa periaatessa kaiken sen, mikä jää talojen rakentamisen ulkopuolelle. Kun lähdet ulos talosta näet kadut, tiet, radat, kaatopaikat, puistot ja niin edelleen. Ne kaikki ovat infra-alalla työskentelevien kädenjälkeä, Ilander jatkaa. Opetustyö on tuonut Ilanderille hyvän käsityksen siitä, kuinka paljon ja minkälaista porukkaa infra-alalle on lähivuosina koulujen tieto-taito-hautomoista pulpahtamassa. Metropoliassa infra-alaa opetetaan rakennustekniikan koulutusohjelman alla. Samasta koulutusohjelmasta oppilaat voivat kuitenkin suuntautua myös rakennetekniikkaan tai rakennustuotantoon. Oma suuntautumisalue valitaan vasta toisena opiskeluvuotena, ja valitettavasti infra-ala tuntuu jäävän vähän jalkoihin. Pelkästään rakennustuotanto vetää tällä hetkellä opiskelijoista lähes puolet, Ilander kertoo. Ilanderin mielestä oppilaiden epätasainen jakautuminen eri aloille kertoo jotain aloihin liittyvistä mielikuvista ja arvostuksista. Talonrakennuspuoli on jostain syystä ollut oppilaiden keskuudessa infra-alaa arvostetumpaa. Olen kuullut joidenkin oppilaiden sanovan, että infra on leimautunut heille liian rennoksi puoleksi, hän sanoo. Lisäksi talonrakennus on viime ai- 44 VIA 4/2008 7

8 Työelämän ja oppilaitosten yhteistyön pitäisi olla entistä aktiivisempaa. koina ollut kuuma trendi, joka on vaikuttanut myös alan palkkoihin myönteisesti. Mutta sitä opiskelijat eivät tajua, että infra-alalla talouden vaihtelut eivät tunnut heti. Toisin on talonrakennustyömailla. Siellä työt keskeytetään välittömästi, kun rahahanat ehtyvät. Miesvaltaisuus luo väärää mielikuvaa Infra-alan opiskelijoista ainakin vielä selvä enemmistö on miehiä. Miksi niin harva nainen löytää alan? Infra-alaa parhaiten kuvaava sana on maarakentaminen. Se ei taida kuulostaa kovin feminiiniseltä, Ilander naurahtaa. Mutta aina muutama rohkea nainen sujahtaa miesten sekaan. Tyypillisellä luokalla on noin 14 poikaa ja kolmesta neljään tyttöä. Tytöt saisivat ehdottomasti uskoa enemmän siihen, että naisetkin pärjäävät tällä alalla, huudahtaa elävä esimerkki itse. Ilander kertoo erityisesti alan monipuolisuuden viehättävän. Jokainen suunnittelu- ja toteutushanke on aina erilainen ja haasteellinen. Jottei touhu menisi liian yksinkertaiseksi, muistuttaa Ilander infra-alan opintojen jakautuvan vielä kahteen osaan: suunnitteluun ja työmaatoteutukseen. Tuntuu hassulta, että suunnittelupuolelle on vielä vähemmän tulijoita, vaikka se on todella mielenkiintoista ja suunnittelukokemuksesta olisi hyötyä jokaiselle alalle haluavalle, hän sanoo. Ilander epäileekin, etteivät opiskelijat tiedä mitä kaikkea alan työtehtävät sisältävät. Jotta tekijöitä löytyisi tulevaisuudessakin, pitäisi työnkuvaa ehdottomasti saada tunnetummaksi. Hänen mielestään myös työelämän ja oppilaitosten yhteistyön pitäisi olla entistä aktiivisempaa, sillä siitä hyötyisi kumpikin osapuoli. Halu oppia kannustaa Ilander on itse hyvä esimerkki onnistuneesta urasuunnistuksesta. Vaikkakaan tie ei ole ollut koko ajan selvänä edessä. Pienet hypähdykset sivupoluille ovat pitäneet naisen aktiivisena ja kehittäneet hänen omaa ammattitaitoaan. Anu Ilanderin matka infra-alalle alkoi teknillisen korkeakoulun rakennusosastolta, joka kiinnosti matematiikasta ja teknisestä ongelmanratkaisusta viehättynyttä naista. Lisäksi isäni on työskennellyt lvipuolella ja isoisäni oli rakennusmestari. Niinpä rakentamisen maailma oli minulle tavallaan jo entuudestaan tuttu, Ilander sanoo. Diplomityö käsitteli tiepenkareen geoteknisiä laskelmia ja silloisesta Uudenmaan tiepiiristä tuli sen jälkeen hänen ensimmäinen työpaikkansa. Sen jälkeen olen liikkunut aika paljon ja päässyt osalliseksi erilaisiin hankkeisiin. Minulla on aina ollut hirveä tiedonjano ja halu kehittyä. Se on tuonut laajan näkemyksen infra-alasta. Ilanderilla on tällä hetkellä projektipäällikön ja suunnittelijan tehtävien lisäksi tuntiopetusta Metropoliassa noin kuusi tuntia viikosssa. Kahden erilaisen työn ongelmana on kyllä välillä aikataulut ja liiallinen hässäkkä Pelkkänä opettajana luisuu jo muutamassa vuodessa irti siitä, mitä infra-alalla tapahtuu. Lisäksi ala on opetettavana aineena niin laaja, ettei yksi opettaja voi hallita kaikkea. Siksikin tarvitaan erilaisia erityisosaajia. Työt eivät infra-alalla lopu Ilander haluaa korostaa, että infraala tarjoaa työntekijälle monta suuntautumisväylää. Lisäksi ala on hänen mielestään työntekijän näkökulmasta turvallinen. Työt eivät tästä maasta lopu. Alan palkkataso oli joskus kuopassa, mutta nyt sekin asia on paremmalla mallilla. Infra-ala tarjoaa paljon etenemismahdollisuuksia, jjos tekijällä vain on tahtoa ja halua. Henkilöstöstä on tällä hetkellä vajetta, joten haastavampiinkin tehtäviin voi päästä suhteellisen nopeasti. Se, joka tekee ahkerasti töitä, kehittää itseään ja on uusista asioista kiinnostunut, etenee alalla varmasti. Mielestäni jokaisen kannattaisi lähteä rohkeasti mukaan uusiin juttuihin, Ilander innostuu. Lisäksi infra-alaan liittyviä mielikuvia pitäisi ehdottomasti muuttaa, sillä oikeasti ala on monipuolinen, hauska ja mielenkiintoinen. Eivätkä insinöörit ole kuivia eivät ainakaan infrapuolella! < 8 VIA 4/2008

9 Kyvyt käyttöön Destia kytki vuoden 2008 alussa henkilöstön osaamisen kehittämisen osaksi konsernin strategiaydintä. Talent Management on kehitysprosessi, jonka tavoitteena on saada Destiassa olevat kyvyt parhaaseen käyttöön, ja se kattaa henkilön koko työuran talossa. Teksti Maarit Seeling Piirros Petri Rotsten Yrityksen menestys perustuu sen palveluksessa olevien ihmisten ammattitaitoon ja motivaatioon. Johtaja Esko Pyykkönen uskoo, että suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle, työntekijöiden osaamiskuilut sekä vanhentuneet henkilöstöjohtamisen menetelmät muodostavat yrityksille todellisen uhan. Maailma ympärillämme muuttuu ja meidän on muututtava sen mukana. Monilla aloilla on jo nyt pulaa asiantuntijoista. Kokeneita työntekijöitä siirtyy pois työmarkkinoilta. Monissa yrityksissä odotetaan lähitulevaisuudessa rekrytointiongelmia. Kilpailu osaajista kiristyy, Pyykkönen listaa. Destian ylimmässä johdossa tilanne nähtiin niin vakavaksi, että henkilöstön kehittäminen haluttiin kytkeä palvelemaan konsernin liiketoimintastrategiaa. Talent management tarkoittaa, että strategisella tasolla tunnustetaan työntekijöiden olevan ainoa asia, joka erottaa kilpailevat yritykset toisistaan. Osaamisen johtaminen on työkalu tavoitteiden saavuttamiseksi. Tärkeää on pitkän aikavälin osaamisesta huolehtiminen. On oltava selvillä, millaisia työntekijöitä tarvitsemme nyt, huomenna ja tulevaisuudessa, Pyykkönen kiteyttää. Destiassa Talent management tarkoit- taa käytännössä koulutuksen ja muiden kehittämistoimien entistä tarkempaa kohdentamista. Rönsyilyn aika on ohi. Yrityksen kasvusta, kannattavuuden parantamisesta tai kansainvälistymiseen liittyvistä tavoitteista irrallista koulutusta ei enää järjestetä. Talent Management -prosessiin liittyen henkilöstölle rakennetaan osaamisen ja ammattitaidon kehityspolkuja tehtävien ja työssä menestymisen mukaan. Ammatti- ja yleisosaamista, suorituskykyä ja työmotivaatiota tuetaan koulutus-, kehittämis- ja palkitsemisohjelmilla. Prosessiin kuuluu myös seuraajasuunnittelu sekä tiedon ja osaamisen siirtäminen. Nuorissa on voimaa Destian Talent management -mallissa kiinnitetään erityistä huomiota uusien osaajien rekrytointiin ja oppilaitosyhteistyöhön. Destiassa on nimetty valituille oppilaitoksille vastuuhenkilöt, ja esimerkiksi opettajiin pidetään eri tavoin säännöllisesti yhteyttä. Yhtenä oppilaitosyhteistyön mallina Pyykkönen mainitsee Rovaniemellä paikallisten ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen kanssa toteutetun hankkeen, jossa Destia rakensi yh- teistyössä alan opiskelijoiden kanssa kevyen liikenteen väylän. Tärkeä rekrytoinnin kanava on myös Destudia-ohjelma, johon valitaan vuosittain parikymmentä, pääsääntöisesti infrastruktuurialan opiskelijaa. Heidät perehdytetään Destian toimintoihin, projekteihin, konserniin sekä sen strategiaan ja tavoitteisiin. Nyt käynnissä on kolmas ohjelmakokonaisuus. Pyykkönen kertoo opiskelijoiden kiinnostuksen Destudia-ohjelmaa kohtaan kasvaneen tasaisesti. Viimeisimpään ohjelmaan ei voitu ottaa kaikkia halukkaita. Destia tarjoaa ohjelmaan mukaan päässeille mahdollisuutta muun muassa opinnäytetöiden tekemiseen, kesätöitä ja harjoittelupaikkoja. Vastaanotto näissä molemmissa oppilaitosyhteistyön muodoissa on ollut todella rohkaisevaa. Opiskelijat saavat tarvitsemaansa käytännön kokemusta. Destia taas pystyy varmistumaan siitä, että saa aikanaan palvelukseensa asiantuntevia työntekijöitä. Esimiestaidot puntariin Vielä 2000 luvun alussa Destia oli voimakkaasti sopeuttava organisaatio. Nyt siitä on tullut rekrytoiva. Olemme lähivuosina palkkaamassa uutta työntekijää. Se on aika suuri määrä. Siksi meidän täytyy pystyä eri tavoin tehostamaan rekrytointien osuvuutta niin, että ne palvelevat parhaalla mahdollisella tavalla toimintaamme. Talent Management -prosessilla tähtäämme tulevaisuuteen sen sijaan, että olisimme kiinni vain tässä hetkessä, Pyykkönen selvittää. Destian johtoryhmä myös seuraa säännöllisesti prosessin etenemistä. Liiketoimintojen eri osa-alueille on asetettu omat mittarinsa ja tavoitteensa. Ensi vuoden yhdeksi painopistealueeksi on valittu esimiestyön ja johtamisen kehittäminen. Toimintaympäristömme monimutkaistuu, ja esimiestaidoilta vaaditaan aina vain enemmän. On oltava yhä parempi ja monipuolisempi. Koulutuksella voimme tukea esimiehiä näissä haasteissa. Tarkoitus on muun muassa kehittää tulos- ja kehityskeskusteluja niin, että ne koetaan entistä mielekkäämmiksi, Pyykkönen kertoo.< VIA 4/2008 9

10 Ammattina haasteet Destia on yhtenä toimijana mukana viidessä eri EU-projektissa, joiden tavoitteena on liikenteen sujuvuuden parantaminen. Ensimmäinen projekteista päättyy kuluvan vuoden lopussa. Projektipäällikkö Hanne Lindqvist odottaa jo innolla uusia haasteita. Teksti Maarit Seeling Kuva Heli Saarela Euroopan laajuisten kehitysprojektien avulla Destia kehittää palveluitaan ja hakee uusia ideoita ja ajatuksia. EU-projektit vievät Destia Trafficissa projektipäällikkönä työskentelevän Hanne Lindqvistin eri puolille Eurooppaa vähintään kerran kuussa. Vielä hän ei ole kyllästynyt reissaamiseen, vaan toteaa lähtevänsä innolla mukaan jokaiseen uuteen kohteeseen ja projektiin. Yleensä matkoja osuu yksi kuukautta kohden. Takana on juuri Hollannin matka, seuraavaksi on tapaaminen Sveitsissä. Tapaamisten plussaksi Lindqvist nimeää sen, että niiden aikana tutustuu muihin ihmisiin. Samalla näkee, miten muualla asiat hoidetaan. Joustavuus on varmasti yksi asia, jota tässä oppii. Eri maissa on aika erilaisia tapoja suhtautua työhön. Se, mikä Suomessa tarkoittaa heti, saattaa muualla tarkoittaakin joskus, Lindqvist pohtii. Destian palvelukseen hän tuli runsas kaksi vuotta sitten. Sitä ennen hän oli ehtinyt olla talossa jo kesätöissä. Diplomityönsä Teknillisen korkeakoulun maanmittausosastolle Lindqvist teki Destiassa liikenteen matka-aikatiedosta. Ennen diplomi-insinöörin tutkintoa hän oli ehtinyt valmistua Helsingin yliopistolta maantieteilijäksi. Sattuma avitti uravalinnassa Lindqvist kertoo, että alkujaan hänen ei suinkaan olut tarkoitus ryhtyä ansioitumaan liikenteen alalla. Kuten monissa muissakin elämän suurissa ratkaisuissa, tässäkin valinnassa sattuma puuttui peliin. Nettisivuilta hän näki Destian etsivän kesätöihin nuorta ja innovatiivista ihmistä Hanne Lindqvist päätti kokeilla kepillä jäätä. Hän haki paikkaa, ja sai sen. Nuori nainen vakuuttaa olevansa tyytyväinen urakehitykseensä. Tulin taloon aika sopivassa vaiheessa. Kesällä 2006 liikenteen tietopalveluyksikkö oli perustettu vasta muutamaa kuukautta aikaisemmin. Kaikilla ei ollut vielä valmiita työnkuvia, joten olen pystynyt itse aika paljon vaikuttamaan omaani, Lindqvist arvioi. Alkujaan hänen toimenkuvansa Destiassa koostuikin paljolti muista asioista kuin EU-projekteista. Vähitellen hän kuitenkin huomasi luisuvansa niihin yhä syvemmälle. EU:n tutkimusprojekteissa asiantuntijana toimiminen istuu kuin hansikas kansainvälisistä asioista ja kielistä kiinnostuneelle Lindqvistille. Hän naureskelee, ettei esimieskään vaikuttanut olevansa pahoillaan, kun huomasi alaisensa innokkuuden. Haastavinta näissä hankkeissa on ehkä niiden laajuus. Kysymys on todella isoista kokonaisuuksista. Pitäisi tietää monista asioista ainakin jotain. Itse en ole mielestäni kovin tekninen ihminen, joten tietyt asiat ovat vaatineet todella paneutumista, Lindqvist pohtii. Destia haluttu kumppani Destian EU-projektit liittyvät liikenteeseen tai älykkääseen liikenteeseen. Lindqvist mainitsee yhdeksi suosikikseen kotimaisen matka.fi:n yleiseurooppalaisen sukulaisen Wisetrip-projektin. Sen tavoitteena on yhdistää erilaisia paikallisia, alueellisia ja kansallisia reittiopaspalveluita tarjoavia järjestelmiä Euroopan kattavaksi reittioppaaksi, jonka avulla on mahdollista yhdistää myös erilaisia liikennemuotoja. Hanke kestää vuoden 2010 elokuuhun. Wisetrip-projektissa olen itse ollut alusta asti mukana ja koen, että olen myös voinut vaikuttaa sen sisältöön ja painopisteisiin. Tuntuu hienolta nähdä työnsä tuloksia. Projekteihin haluavia organisaatioita on yleensä useita, ja mukaan pääsystä joutuu kilpailemaan. Noin neljännekselle hakemuksista myönnetään rahoitus. Lindqvist toteaa, että Destian maineesta kertoo paljon se, että kaikkiin hankkeisiin, joiden hakemusprosessiin se on osallistunut, on saatu rahoitus. Destia onkin haluttu yhteistyökumppani. Projektit kestävät yleensä kahdesta neljään vuoteen. Mukana olevien kumppanien määrä vaihtelee reilusta kymmenestä vajaaseen 60:een. Suomi koordinoi kahta hanketta. Roadidean tarkoitus on luoda uusia, innovatiivisia liikennepalveluita yhdistämällä tietotekniikan avulla eri lähteistä tulevaa dataa. Hankkeista viimeisimpänä viime kesäkuussa käynnistynyt TeleFOT puolestaan tutkii autoon jälkikäteen asennettavien laitteiden, kuten navigaattoreiden, vaikutusta liikenneturvallisuuteen. 10 VIA 4/2008

11 EU-projektit antavat mahdollisuuden jatkuvaan itsensä kehittämiseen. Ei yksin työstä EU -tutkimushakkeiden työkieli on luonnollisesti englanti, mutta Lindqvist kertoo kansainvälisten projektien innoittamana aloittaneensa myös ranskan opinnot. Näiden lisäksi hän puhuu ruotsia, saksaa, espanjaa sekä jonkin verran italiaa. Tottahan on, että englanti on nykyään se kieli, jota yleensä käytetään. Pohjoismaalaisetkin keskustelevat keskenään helpommin englanniksi kuin ruotsiksi. Silti on kiva, kun pystyy vieraassa maassa kommunikoimaan vaikka kaupassa tai ravintolassa paikallisella kielellä. Täytyy hyödyntää kielitaitoa aina kun se on mahdollista, Lindqvist pohtii. Espoossa asuva Lindqvist kertoo menneensä naimisiin viime kesänä. Perheeseen kuuluu miehen lisäksi koira, 4-vuotias chihuahua nimeltään Jaffa. Aikaisemmin myös mieheni joutui työnsä takia matkustamaan paljon. Nyt hänellä on säännöllisempi työ, joten ehdimme nähdä muutenkin kuin vain ohimennen eteisessä, Lindqvist naurahtaa. Vakavoiduttuaan hän lähes samaan hengenvetoon vakuuttaa, että vaikka työ Destiassa ja EU -tutkimushankkeiden parissa onkin vaativaa, niin se ei silti tarkoita sitä, että työn takia pitäisi rehkiä kellotaulun ympäri. Yleensä asiat hoituvat normaalin työpäivän rajoissa, joten aikaa jää myös vapaa-ajan viettoon ja omille harrastuksille kuten liikunnalle. EU -projektit antava mahdollisuuden jatkuvaan itsensä kehittämiseen. Ehkäpä kun kokemusta on karttunut riittävästi pääsen koordinaattoriksi johonkin hankkeeseen, Lindqvist visioi. < Olen pystynyt itse aika paljon vaikuttamaan työnkuvaani, Hanne Lindqvist kertoo. VIA 4/

12 Kuopio tarjoaa Savolaista saarihyppelyä Saaristokatu on oivallus, josta Kuopio tunnetaan pian paremmin kuin toristaan tai Puijon tornistaan. Oikotie Kallaveden yli toi Kuopiolle runsaasti tonttimaata lähelle keskustaa. Asuntomessuille vuonna 2010 kuljetaan Saaristokadun kautta. Teksti Riitta Eskola Kuvat Tapio Kalliomäki ja Ari-Pekka Keränen Sade ja syysmyrsky säestivät Saaristokadun avajaisia Kuopiossa lokakuun lopulla. Säätä säikähtämättä kuopiolaiset pyöräilivät ja patikoivat vihkimään nelikilometrisen maisemakadun. Destian suunnittelema ja toteuttamana katu vie pienten saarien kautta keskustasta Kuopion eteläisiin niemiin, joita kutsutaan Saaristokaupungiksi. Saaristokatu on asukkaan oikotie keskustaan ja kotitie myös Lehtoniemen asuntomessualueen asukkaille. Lyhimmillään Saaristokaupungista torille on nyt matkaa neljä kilometriä, pisimmillään 12. Jos Kuopion rantaviiva vedetään suo- raksi, sitä riittää reilusti Brysseliin saakka. Kuopio on itsessäänkin miltei saari, jonka Kallansillat on pohjoisessa vuodesta 1932 yhdistänyt mantereeseen. Sitä ennen autot kuljetettiin Puijonsarvesta Kallaveden yli junalla. Tulevina vuosina myös Kallansillat saanevat uuden linjauksen. Pohjois-Kallavedelle on aikeissa rakentaa tie Neulaniemestä Laivonsaareen, jonne haaveillaan asuinaluetta. Selkeästä tarjouspyynnöstä ripeästi kaduksi Katupäällikkö Ismo Heikkinen on vastannut kaupungin puolesta Saaristokadun rakentamisesta. Hän toteaa yhteistyön en- tisen työnantajansa Destian kanssa sujuneen mallikkaasti. Olimme laatineet tarjouspyynnön niin yksityiskohtaisesti, että siihen oli helppo vastata. Kumpikaan osapuoli ei urakan aikana pikkuasioista napissut, ja aikatauluissa pysyttiin. Pikkuasiaksi laskettiin myös työjärjestyksen muutos, jolla Kumpusaareen rakennettiin Bella-veneille teollisuusalue kesken Saaristokatuprojektin. Siikaniemeen rakennettiin katua ja vesihuoltoa välillä aika kiireelläkin, Heikkinen sanoo. Rakentaminen eteni kaupunginpuoleisesta rannasta Keilakantaan, jonne Destia oli jo edelliskesänä urakoinut 16 metriä korkean sillan. Olisi varmaan ollut mah- 12 VIA 4/2008

13 dollista rakentaa Saaristokatua kummastakin päästä yhtä aikaa, mutta kiviainesten rahtaamisessa säästettiin luontoa ja työvoimaakin, Heikkinen toteaa. Saaristokatu varmistaa myös saaristokaupunkilaisten kaukolämmön katkeamattomuuden. Kuopion Energian kaukolämpö kiertää Saaristokaupungissa täyden ympyrän. Kaukolämmön huoltovarmuus saatiin Saaristokadun avulla sataprosenttiseksi. Selvityksiin voisi sukeltaa Saaristokadun neljän sillan rakentaminen saarien väliin ei varsinaisesti sisältänyt mitään ylisuuria rakennusteknisiä haastei- Halkotarhanmäestä tuli tietä Saaristokadun pengertämiseen katosi kokonainen mäki halkotarhan vierestä Kumpusaaresta. Siitä saatiin tonnia rakennuskiveä. Neljännesmiljoota. Rakentaminen oli istutuksia myöten viimeisen päälle hyvin suunniteltu, sanoo projekti-insinööri Aki Korkalainen Destiasta. Korkalaisen pesti on urakan aikana vaihtunut projektipäälliköksi Valtatie 17:n työmaalle lentokentän lähelle. Destia Konsultointi suunnitteli alihankkijoineen kaiken muun paitsi sillat, joista vastasivat Suunnittelukide Oy ja Siltanylund Oy. Tien olisi voinut rakentaa Kallaveden rannalta suoraan järven yli kohteesta A kohteeseen B, mutta nyt katu tehtiin osaksi ainutlaatuista järvimaisemaa. Veden ja liito-oravien suojeleminen teetti paljon paperityötä, jota kuivalle maalle tietä tehdessä ei tarvita. Luvissa, hakemuksissa ja selonteoissa voisi uida. Vedestä otettiin insinöörityönä säännöllisesti näytteitä. Näin voitiin todeta, että rakentaminen sekoitti vettä vain paikallisesti. Virtaukset eivät kuljettaneet liejua minnekään, Korkalainen sanoo. Liito-oravatkin asuvat yhä Lehtoniemessä ja Kärängässä, jonka pohjoisosa on niiden takia rakennuskiellossa. 44 VIA 4/

14 Saaristokadulla arvioidaan liikkuvan ajoneuvoa vuorokaudessa. nan kiintokuution seasta valittiin myös sopivat kivet meluaitoihin, jotka ladottiin aidoiksi huolella käsin. Kiviset melumuurit vaihtuvat silloilla lasisiksi meluaidoiksi. Lasikaiteet päästävät läpi maiseman, mutta estävät liikenteen äänien kantautumisen vettä pitkin. Saaristokadun valaistuksella voidaan tunnelmoida. Jouluna tietokoneohjatut katuvalot saatetaan sytyttää punaisina tai valtiovierailuja voidaan juhlistaa lippujen värein. Kaupunkilaiset varmasti keksivät Saaristokadulle vielä paljon vetovoimaisia tapahtumia. Saarille on nyt esteetön pääsy autolla. Ennen tarvittiin aina vene, Korkalainen sanoo. Sillat omistettu kuvataiteilijoille Lähinnä keskustaa on Ellen Thesleffin 280-metrinen silta. Se vie Kumpusaaresta, jossa Thesleff asui lapsuutensa, Pölhönsaareen. Pölhönsaareen on rakennettu komea nuotiopaikka kajakkilaitureineen. Pölhönsaaren ja Lammassaaren välinen 30-metrinen silta on nimetty kuopiolaissyntyisen Johan Fridolf Weurlanderin mukaan. Anton Lindforssin silta puolestaan on 22-metrinen. Se yhdistää Kalliosaaren ja Korkeasaaren. Unto Koistisen 160-metrinen silta valmistui viimeksi Korkeasaaresta Käränkään, jossa Koistisella oli aikoinaan huvila. Insinööritoimisto Seppo Rantala Oy aliurakoi Destialle Saaristokadun sillat. Rantalan siltatyöstä on nautittu Kuopiossa aiemminkin. Särkiniemen silta on toimiston käsialaa. Särkilahden kaupunginosa täyttyi sillan ansiosta ennätysajassa, Ismo Heikkinen mainitsee. < Katupäällikkö Ismo Heikkinen (vas.), valtiovarainministeri Jyrki Katainen ja kaupunginjohtaja Petteri Paronen leikkasivat palan historiallista nauhaa. Monien mahdollisuuksien reitti Saaristokadun avajaishumuun osallistui myös Rentolan perhe. Perheen pojat seurasivat toissa kesänä tiiviisti Keilakannan sillan rakentamista ja käyvät nyt usein katsomassa Kuopion korkeimpien kerrostalojen nousemista sillan kummallekin rannalle Keilakannan siltavahdeiksi. Eljas ja Johan Rentola tulivat polkupyörillään kotoaan Rautaniemestä. Viiden kilometrin matkan äitinsä Helin kuljetttamissa rattaissa matkustivat Lauri ja Saana. Siellä on isoja nostureita, Eljas kertoo. Saaristokadun tietyöt räjäytyksineen eivät ole Rautaniemeen kuuluneet, vaikka perheen koti on tietyömaan tuntumassa. Enemmän meteliä on kuulunut naapurin rivitalotyömaalta, ja siitäkin pojat ovat olleet ainoastaan mielissään, Heli Rentola nauraa. Saaristokatu otettiin arkireitiksi Rentoloilla heti. Miehen työmatka ja lasten terveyskeskusmatkat lyhenevät puoleen. Saaristokaupungissa on alakoulu, mutta se on jatkuvasti niin täynnä, että lasten eskari- ja koulumatkat saattavat hyvinkin kääntyä muutamiksi alkuvuosiksi Saaristokadun kautta keskustaan. Ihanaa uusi pyörätie! Muut ilakoivat työ- ja torimatkojensa lyhenemistä, mutta Riitta Karhunen hurraa työmatkansa pitenemistä parilla kilometrillä. Saaristokatu avasi hänelle vaihtoehtoisen pyöräilyreitin. Moottoritietä pääsee edelleen keskustaan nopeimmin, mutta se ei Karhusta liikuta. Hän pyöräilee noin kilometriä vuodessa ja työmatkat aina. Kuopiossa on paljon kauniita pyöräreittejä ja rännikatuja, Karhunen kehuu. Kelikin on aina hyvä! Yli kymmenen kilometrin työmatkansa Karhunen polkee 40 minuutissa. Aivan hyvin matka menisi 25 minuuttiin, mutta en koskaan polje yli kahtakymppiä pyöräteillä, jossa on lapsia ja koiria. Kiertoajelulle bussilla Osa kaupunkilaisista valitsi neitsytmatkalleen Saaristotielle bussin. Linjat 23 ja 19 ovat jatkossakin Kuopion kiertoajeluja, jotka kiertävät keskustan ja Saaristokaupungin. Bussista maiseman näkee korkeammalta kuin henkilöautosta. Saaristokadun arkiseksi käyttäjämääräksi on arvioitu noin kulkuneuvoa. Tältä pohjalta on laskettu, että kadun hinta kuittautuu noin vuosikymmenessä säästyneenä aikana ja polttoainekuluina. Osa kaupunkilaisia vastusti Saaristokadun rakentamista siksi, että sen ajateltiin nielevän varoja sosiaali- ja terveystoimesta. Laskelmien mukaan sosiaali- ja terveysbudjettia pyörittää Saaristokadun hinnalla vain muutaman viikon. 14 VIA 4/2008

15 5 000 kilometriä vuodessa pyöräilevä Riitta Karhunen aikoo nauttia täysin siemauksin uudesta vaihtoehtoisesta työmatkareitistään. Elias (oik.), Johan ja Lauri nauttivat välipalaa äitinsä Heli Rentolan kanssa Pölhoönsaren nuotiopaikalla Saanan nukkuessa päiväuniaan lastenvaunuissaan. Kallavesj, Kallavesj Kaupunkilaisten virkistysalue Saaristokadun rannoista varmasti tulee. Rauhanlahti Road Runnersin maratoonarien etujoukko testasi Saaristokadun tossutuntuman. Juosten, pyöräillen tai miten vain omatoimisesti liikkuen pääsee kiertämään 20 kilometrin lenkin. Kyllä passaa katsella muutakin kuin tossunkärkiä, vitsaili eräs tuulta vasten nojannut kuntoilija. Koleassa syysmyrskyssä uuden reitin vihkivät käyttöön valtiovarainministeri Jyrki Katainen ja kaupunginjohtaja Petteri Paronen. He leikkasivat katupäällikkö Ismo Heikkisen kanssa palan historiallista nauhaa. Uusi tieyhteys lyhentää Joona Hämäläisen (vas.) ja Kasperi Pöyhösen koulumatkaa. Neea Roivanen joutuu vielä odottamaan pääsyä rullaluistelemaan Saaristokadulle. Kaikenkansan kuntokatu Kuopiolaisten kuntoa Saaristokatu varmasti nostaa. Urheilulukiolaiset Joona Hämäläinen ja Kasperi Pöyhönen olivat jo aamupäivällä palaamassa keskustasta aamutreeneistä. Mahtavaa, kun nyt pääsee pyörällä kouluun ja kaupunkiin, eikä tarvitse enää mennä bussilla, Saaristokatua kovasti odottaneet urheilijat kehuivat. Kuntoilija pienimmästä päästä, Neea Roivainen 2,5, odotteli vielä rattaissa, että neljä pyörää voisi vaihtaa kahteen kuusipyöräiseen, ja hän pääsisi isin kanssa rullaluistelemaan. Vihkiäisiä juhlisti Mieskuoro Kuopio- Kvartetti, jossa lauloi myös Destian projekti-insinööri Aki Korkalainen. Koko kuoro paleli, mutta tilaisuus jäi varmasti kaikkien mieleen, tenori totesi.< Rauhanlahti Road Runnersin joukkue kävi juoksemassa Saaristokadun neljä siltaa heti tuoreeltaan. Reitti sai kiitosta maisemistaan eikä kolea sääkään menoa haitannut. VIA 4/

16 Suururakat näyttö osaamisesta Destian viiden vuoden suururakka päättyy, kun Tampereen läntinen kehätie otetaan kokonaisuudessaan käyttöön tammikuussa. Ratarakentamisen mallia Destia on näyttänyt Vuosaaren sataman radan päällysrakenteiden teossa. Teksti Hannu Virtanen Kuvat Tapio Kalliomäki Valtatie 3:n Tampereen länsipuolella kulkeva 21 kilometrin tieosuus Kuljun moottoritieltä Ylöjärvelle muodostaa kehätien, jonka välityskyky on tärkeä sekä valtakunnallisen että seudullisen liikenteen kannalta. Destia aloitti tien uusimisen syksyllä 2003 voitettuaan Tiehallinnon järjestämän kaksiosaisen urakkakilpailun molemmat osat. Vanha moottoriliikennetien ja valtatien yhdistelmä rakennettiin nykyaikaiseksi kaksiajorataiseksi kaupunkimoottoritieksi, jossa on runsaasti liityntäliittymiä. Hanke toteutettiin kahdessa vaiheessa. Lokakuussa 2006 valmistunut ensimmäinen vaihe kattoi Kalkun ja Pirkkalan välisen osuuden. Heti tämän jäl keen käynnistyneessä toisessa vaiheessa rakennettiin välit Kalkusta Sopenmäkeen ja Pirkkalasta Lakalaivaan. Kaikkinensa tämä on ollut yksi Suomen suurimmista tieurakoista. Se, että uusi ajorata on rakennettu vanhan, kaiken aikaa käytössä olleen tien viereen, on tehnyt urakasta erityisen haastavan. Ilmeisesti olemme kuitenkin onnistuneet haittamaan varsin vähän liikenteen sujumista. Näin ainakin, jos asiaa mitataan saamamme julkisen palautteen perusteella, projektipäällikkö Arto Kari kertoo. Hanke on pysynyt myös hyvin aikataulussaan. Itse asiassa Destia sai tien valmiiksi etuajassa jo marraskuussa vaikka tämän syksyn sateet haittasivatkin esimer Destia sai viisi vuotta kestäneen Tampereen läntisen kehätien rakentamisen valmiiksi etuajassa. 16 VIA 4/2008

17 kiksi päällytystöitä. Päällystystä ei voi laadullisista syistä tehdä kovan sateen aikana. Päällystystöiden siirtyminen puolestaan siirtää myös tämän jälkeen tehtäviä töitä. Urakkaaikamme päättyy ja sen suhteen olemme kuitenkin edenneet selvästi etuajassa. Aliurakoitsijoita Destialla on ollut työmaalla useita kymmeniä. Enimmillään töissä on ollut noin 250 työntekijää keskimääräisen vahvuuden ollessa henkilöä. 70 uutta siltaa Hankkeessa on rakennettu 11 eritasoliittymää, joista viisi äysin uutta. Uusia siltoja on valmistunut kaikkiaan 70. Mittavin niistä on 300 metriä pitkä Pyhäjärven ylittävä Rajasaaren siltä. Lisäksi kahdeksan siltaa peruskorjattiin. Pitkänniemen eritasoliittymässä rakennettiin hyvin pienelle alueelle olemassa olevan liittymäalueen päälle 20 siltaa. Se oli varsin tiukka paikka, Kari kuvaa. Ramppeja urakkaan sisältyi kaikkiaan 33 kilometriä. Muita teitä ja katuja on rakennettu 20 kilometrin verran ja kevyen Vuosaaren uuteen satamarataan sisältyy kahdeksanraiteinen ratapiha. liikenteen väyliä kymmenen kilometriä. Melusuojausta tien varteen on tehty 16 kilometrin matkalle ja pohjavesisuojausta viiden kilometrin matkalle. Satamarata tehtiin tunneliin Marraskuussa käyttöön otettu Vuosaaren satama Helsingissä sai oman raideyhteyden pääradan varrelta Keravalta. Vajaan 20 kilometrin pituisesta radasta 14 kilo metriä kulkee tunnelissa. Satamaradan rakentamisessa on hyödynnetty Destian rataosaamista. Työyhteenliittymä Vuolin Veturi, johon kuuluvat Destia ja sen tytäryhtiö MVH-Yhtiö Oy (Maansiirto Veli Hyyryläinen Oy), toimi urakoitsijana radan kaksi vuotta kestäneessä päällysrakentamisessa. Urakka kattoi radan raidesepelit ja pölkyt sekä kiskojen ja vaihteiden asentamisen. Siihen sisältyivät vastaavat työt myös kahdeksanraiteisella ratapihalla. Vuolin Veturi on niin ikään asentanut suoja-aidat ratapihan kallioleikkauksiin. Urakan valvojat Kai Kilpi Swecomo CMU Oy:stä ja Pekka Korpivaara RN- Rakennuttajapalvelu Oy:stä ovat pitäneet Vuosaaren satamarataa yhtenä Suomen vaativimmista päällysrakenneurakoista. Erityisen haasteelliseksi hankkeen teki se, ettei Suomessa ole koskaan aiemmin rakennettu yhtä pitkää rataosuutta tunneliin. Työn alla kaksi isoa kohdetta Työn alla olevia Destian suururakoita ovat Hakamäentie Helsingissä ja Kemin ohitustien rakentaminen moottoritieksi. Ensi syksynä valmistuvan Hakamäentien rakentaminen aloitettiin kesällä Hakamäentiellä kulkee noin autoa vuorokaudessa ja sen alta suhahtaa lähes tuhat junaa joka päivä. Liikenteen solmukohtaan rakennetaan yli kolme kilometriä uutta väylää, 26 siltaa ja tunneli siten, että liikenne soljuu koko ajan mahdollisimman hyvin. Kemissä Destia aloitti valtatie 4:n parantamisen menneenä kesänä. Työmaa on suunnittele ja toteuta -hanke. Se sisältää muun muassa toisen ajoradan rakentamisen kaupungin kohdalla nykyisen tien viereen. Keskustan eteläpuolella tie tehdään kokonaan uuteen paikkaan viiden kilometrin matkalla. Kaikkinensa tielle tulee mittaa vajaat 16 kilometriä ja se sisältää kolme eritasoliittymää sekä 19 siltaa. Tien pitää olla käytössä syksyllä < VIA 4/

18 Vauhtia ja vaarattomia tilanteita Kulloossa Porvoon liepeillä sijaitseva Premier Parkin ajoharjoittelurata tarjoaa elämyksiä ja oppimista kaikentasoisille kuljettajille. Radan teknisessä toteutuksessa on hyödynnetty Destian tiemerkintäpalveluja. Teksti Ari Rytsy Kuvat Rami Lappalainen Pitkän suoran päässä katumaasturiauto ajaa maantienopeutta ja matkustajat istuvat siinä mitään aavistamatta. Kaikki tuntuu hyvältä ja turvalliselta. Ajokaista lyhenee lyhenemistään kunnes auton eteen ponnahtaa hirvi. Tilannetta seuraa nopea jarrutus ja väistöliike, joka jää aavistuksen vajaaksi. Tällä kertaa selvittiin kuitenkin pelkällä säikähdyksellä, sillä auton keulaa hipaissut tiekeila ei onneksi vastannut massaltaan 350-kiloista metsän kuningasta. Harjoitustilanteen vaikeuskerrointa lisäsi vedellä liukastettu väistöalue, jonka pinta koostuu suojateistä tutusta tiemerkintämassasta. Seuraavaksi maasturin ratissa istuva Oy Premier Events Ab:n toimitusjohtaja Henrik Sundberg demonstroi radan kaarrejarrutuspisteen tarkoitusta. Sadetusjärjestelmän kastelemassa mutkassa polyure- taani toimii peililiukkaan jään korvikkeena. Samalla tavalla voideltu tiemerkintämassa puolestaan jäljittelee normaalia talvista tienpintaa. Tällä kertaa auto pysähtyy hallitusti keilojen sisäpuolelle. Destian tekemät pinnoitteet vastaavat hyvin oikeita ajo-olosuhteita, Sundberg kiittelee. Kokeilematta on vielä erillinen luistoympyrä, johon merkintämassa on kahdesta aikaisemmasta paikasta poiketen tehty sprayautolla. Näiden lisäksi Destian tiemerkintäpalvelujen kädenjälki näkyy Premier Parkin parin kilometrin mittaisen asfalttiradan molemmilla reunoilla. Itse asiassa kyseiset reunaviivat ovat urakan ainoa perinteinen osa. Käytimme tiemerkintämassaa ensimmäistä kertaa tämäntyyppiseen tarkoitukseen. Siksi suurin osa urakasta syntyi kokeilun kautta. Pintaa tehtiin sekä kahteen jarrutuspaikkaan että luistoympyrään 18 VIA 4/2008

19 Destian tekemä ratapinnoite antaa aidon tuntuman hankalista ajokeleistä ja opettaa siten hallitsemaan ääritilanteita, Topi Serjala (vas.), Vesa Aartolahti, Henrik Sundberg ja Kai Salminen toteavat. noin kolmen millin vahvuinen kerros, Destian projektipäällikkö Kai Salminen kertoo. Täyden palvelun ajoharjoittelupaikka Premier Park on pohjoismaisessa mittakaavassa tarkasteltuna varsin innovatiivinen elämys. Yhdentoista hehtaarin alueella on mahdollista perehtyä taloudellisen ajamisen saloihin, tutustua maastoautoilun erikoispiirteisiin Offroad-radalla sekä kehittää taitojaan vaihtelevissa tilanteissa ja tieolosuhteissa. Viimeisenä mainitun Premier Safety Driving -ajokoulun haasteena on tarjota kuljettajille mahdollisimman autenttisia ja turvallisia harjoituskokemuksia. Niihin kuuluvat muun muassa erilaiset väistötilanteet ja luistoympyrässä toteutettava sivuluisun hallinta. Useita vuosia ajoharjoittelubisneksen parissa toiminut Sundberg kertoo lopputuloksen olevan huolellisen suunnittelun tulos. Premier Parkin rataprofiili on kouluttajinamme toimivien huippuosaajien käsialaa. Myös radan pinnoitteet on valittu kokemustemme perusteella. Premier Parkissa on tietoisesti panostettu laatuun, sillä perinteisten yritysasiakkaiden ohella sen ratoja tahkoavat automaailman vaativat edustajat. Vierai- lijoiden tähänastiselta listalta löytyy muun muassa Porsche Road Show. Premier Parkin autokalustona on Audin autoja tavallisista henkilöautoista Q7 maastureihin. Korkean profiilin asiakkaat ja Premier Parkin avoin kaupallisuus eivät sulje pois toiminnan arkista liikenneturvallisuusnäkökulmaa, eikä huolta ympäristöstä ja polttoaineen kulutuksesta. Eco Driving eli taloudellisen ajotaidon koulutusohjelma ympäristöä säästäen on suosittu asiakkaiden keskuudessa. Sen kiinnostus lisääntyy koko ajan ja on useassa yrityksessä turvallisen ajamisen rinnalla tärkeimpiä autoiluun liittyviä asioita. Jokainen täällä käynyt lähtee varmasti pois parempana kuljettajana. Tarkoituksenamme on yhdistää sekä autoilun hauskuus että hyödyllisyys, summaa Sundberg Premier Parkin toimintafilosofiaa. Tiemerkintämassojen laatuvaatimukset kiristyneet Destian tekemistä maalauksista jarrutusalueissa on käytetty suojatiemerkinnöistä tuttua massaa. Käytännössä se eroaa reunaviivoissa ja luistoympyrässä käytetystä tuotteesta vain heijastavuutta parantavien pintasirotteluhelmien kautta. Kyseiset helmet myös pienentävät kitkaa, joten kastelun voimin jäljitelty talvikeli on niissä paikoissa astetta liukkaampi. Vaikka tiemerkintämassa toimiikin Premier Parkissa eräänlaisena talviolosuhteiden simulaattorina, eivät sen siinä korostetusti hyödynnettävät ominaisuudet vaikuta normaalin tienkäyttäjän arkeen. Tiemerkintämassoihin kohdistuvat laatuvaatimukset ovat tiukentuneet melkoisesti. Niiden kitkaa on lisätty erilaisin keinoin. Jos esimerkiksi nämä pinnat olisi tehty kaksi vuotta sitten käytössä olleella massalla, olisivat ne huomattavasti liukkaampia, sanoo Salminen. Jokainen täällä käynyt lähtee pois parempana kuljettajana. Nykyiset tiemerkintämassat kestävät myös mekaanista kulutusta edeltäjiänsä paremmin. Premier Park tarjoaa siinä mielessä ihanteellisen testilaboratorion, että siellä nastat ja teiden talvihoito eivät turmele merkattuja pintoja. Muuten kulutus on kuitenkin normaalia kovempaa. On mielenkiintoista nähdä, miten massa kestää pelkästään renkaista aiheutuvaa kulutusta, Destian projektivastaava Vesa Aartolahti miettii. < VIA 4/

20 iliitu auttaa liikenneturvallisuuden suunnittelussa Destian kehittämän liikenneturvallisuuden analysointityökalun tavoitteena on helpottaa kuntien tekemän liikenneturvallisuustyön systemaattisuutta. Nettiselaimen kautta tehtävät kartta- ja taulukkohaut sisältävät informaatiota liikenneonnettomuuksista, toimenpiteistä ja koulutustyöstä. Teksti Ari Rytsy Kuva Olli Häkämies Destian iliitu-nimeä kantava interaktiivinen liikenneturvallisuuspalvelu on kehitetty viimeisen kolmen vuoden aikana yhteistyössä Kaakkois-Suomen tiepiirin kanssa. Palvelun perusajatuksena on projektiluontoisen liikenneturvallisuustyön jalostaminen jatkuvaksi prosessiksi. Tätä kautta saavutettavilla tehostamishyödyillä parannetaan liikenneturvallisuustavoitteiden saavuttamista ja kannustetaan kuntia aktiiviseen toimintaan. Yleensä kuntatason liikenneturvallisuussuunnitelmat ovat kertaluonteisia projekteja. Niitä tehdään noin 5 10 vuoden välein. Tietojen ajan tasalla pitäminen on haastavaa, sillä toimintaympäristö muuttuu koko ajan. Tällaisessa tilanteessa liikennevalistuksen ja -kasvatuksen eteenpäin vieminen vaatii suuria ponnisteluja, johtava konsultti Christel Kautiala Destian konsulttipalveluista arvioi. iliitu muokkaa totuttua toimintamallia siten, että työn tilaajan osuus kevenee ja konsultin rooli siirtyy projektikonsultoinnista jatkuvan liikenneturvallisuuspalvelun toteuttajaksi. Samalla työn koordinointi ja liikenneturvallisuuden integrointi muihin toimintoihin helpottuvat. Valmiit mallit ja internetin hyödyntäminen pitävät huolen siitä, että ajankohtaista tietoa on aina saatavilla. Internetiä ei ole aikaisemmin hyödynnetty liikenneturvallisuustyössä näin tehokkaasti. Edessä on uusi aika, Kautiala luonnehtii. iliitu-työkalun avulla seutukunnan toiminta on helposti linkitettävissä kuntakohtaisiin hankkeisiin. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi tiepiirien ja kuntien välisen yhteistyön ja tiedonsiirron lisäämistä. Hankkeita voidaan koordinoida entistä helpommin, jolloin vältytään mahdollisilta päällekkäisyyksiltä. Onnettomuustilastointi uudistuu Innovatiivisuutensa ohella iliitu tuo uusia mahdollisuuksia ja toimintatapoja onnettomuustilastointiin. Jatkossa vastuu onnettomuuksien tilastoinnista ja luovuttamisesta on Tilastokeskuksella. Tiehallinnon päätös onnettomuusrekisteriensä ulkoistamisesta tarkoittaa luovutettavien tietojen kohdalla siirtymistä Tilastokeskuksen datahinnoitteluun. Tilastokeskus tarkistaa henkilövahinkoon johtaneet ja eläinonnettomuudet. Tulevaisuudessa valmiiksi paikannetut onnettomuudet tulevat poliisilta. Heidän tavoitteenaan on päästä vuoden 2009 aikana tilanteeseen, jossa vain 3 5 prosenttia onnettomuuksista jää paikantamatta, Kautiala sanoo. Tällä hetkellä iliituun on koottu koko Suomen kattavaa onnettomuusdataa viiden vuoden ajalta. Tietomäärän karttuessa järjestelmästä on saatavissa entistä enemmän liikenneturvallisuustyössä hyödynnettävää informaatiota. Käyttäjän valinnan mukaan tietokannasta saadaan ulos yksityiskohtaisia onnettomuusanalyysejä joko kartta- tai raporttimuodossa. Kaavio- ja taulukkoanalyysit ovat raportointia varten siirrettävissä PDF-, Word- tai Excel-muotoon. Karttapalvelun avulla tehtävät haut voidaan luokitella esimerkiksi tienpitäjän tai vaikkapa kiireellisyysluokan mukaan. Toimenpideluettelo-osion kautta pääsee puolestaan tarkastelemaan hankkeiden perustietoja. Liikenneturvallisuustyövalikosta löytyy perustietoja työstä sekä eri hallintokuntien toimintasuunnitelmia. Kehitteillä olevan mittariosion tarkoituksena on tarjota kunnille suoraan vertailukelpoisia tilastoja. Ylläpitoikkunan kautta palvelun käyttäjän on mahdollista syöttää järjestelmään ajankohtaista tietoa. iliitu-portaalista löytyvät järjestelmän käyttöohjeet. Uskon, että niiden ja pienen koulutuksen avulla käyttäjät pääsevät helposti liikkeelle, kertoo 20 VIA 4/2008

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Opetusmateriaali. Fermat'n periaatteen esittely

Opetusmateriaali. Fermat'n periaatteen esittely Opetusmateriaali Fermat'n periaatteen esittely Hengenpelastajan tehtävässä kuvataan miten hengenpelastaja yrittää hakea nopeinta reittiä vedessä apua tarvitsevan ihmisen luo - olettaen, että hengenpelastaja

Lisätiedot

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Johtamisen tuloksellisuus Pyry Airaksinen Laurea P2P projektiryhmä: Jani Moisiola, Jenni Rajakallio, Anssi Rajala, Joel Reikko, Anselmi Tuominen, Vera Veremenko 9/14/2012

Lisätiedot

PALKKAKYSELY PALKKAKYSELY

PALKKAKYSELY PALKKAKYSELY 1. PALKKAKYSELY 1 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RILin jäsenille tehtiin lokakuussa 2016 työmarkkinatutkimus internet-kyselynä. Kysely toteutettiin yhteistyössä Tekniikan Akateemisten Liitto TEKin vastaavan

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tutkimuksen tavoi.eet ja toteutus Tutkimuksen tavoite Tutkimuksessa selvitesin nuorten työnömien työnömyyden ja työssä olemisen kestoa, ajatuksia työllistymisen

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

22 vastausta. Tiivistelmä. Olen. Vuosiluokkani on. Alakouluni oli. Muokkaa tätä lomaketta. Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot

22 vastausta. Tiivistelmä. Olen. Vuosiluokkani on. Alakouluni oli. Muokkaa tätä lomaketta. Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot vastausta Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot vesa.raasumaa@gmail.com Muokkaa tätä lomaketta Tiivistelmä Olen 5% Tyttö 5 % Poika 5 % 5% Vuosiluokkani on 8,% 3,8% 7. 5 % 8. 8. % 9. 7 3.8 % 5% Alakouluni

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Uusia tuulia uraohjauksessa. Yhdessä koulutustakuuseen

Uusia tuulia uraohjauksessa. Yhdessä koulutustakuuseen Uusia tuulia uraohjauksessa Ohjauksen käsikirja osana hanketta Anu Heinonen 6.10.2016 Uudellamaalla joka viides (22 %) 20-24-vuotias oli ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa vuonna 2014. Yhteensä tällaisia

Lisätiedot

Lyhyesti - Tavoitteista,urasta, tekemisestä

Lyhyesti - Tavoitteista,urasta, tekemisestä Lyhyesti - Tavoitteista,urasta, tekemisestä lauri.i.niskanen@gmail.com 2016-11-15 1 Työhistoria-viidellä-pointilla LinkedIn: Lauri Niskanen, Email: lauri.i.niskanen@gmail.com Big Data tuotteen ohjelmistoarkkitehti

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Yhteispohjoismaiset markkinat tulevat vai tulevatko?

Yhteispohjoismaiset markkinat tulevat vai tulevatko? Yhteispohjoismaiset markkinat tulevat vai tulevatko? Hoidon toimivuusvaatimukset Pekka Liisanantti Sisältö YIT:n yleisiä kokemuksia hoitourakoista ja asiakirjojen toimivuudesta Toimivuusvaatimukset Palvelulupaus:

Lisätiedot

Kalvomateriaalia: SCI-A0000 Johdatus opiskeluun

Kalvomateriaalia: SCI-A0000 Johdatus opiskeluun Kalvomateriaalia: SCI-A0000 Johdatus opiskeluun 2016 Luento #3 Tiedeyhteisö ja työelämä Kysymyksiä parin viikon takaa Toinen kotimainen kieli https://into.aalto.fi/display/filc/toinen+kotimainen+kieli

Lisätiedot

ARVIOIJIIN LIITTYVÄT ASIAT. Nina Harjulehto

ARVIOIJIIN LIITTYVÄT ASIAT. Nina Harjulehto ARVIOIJIIN LIITTYVÄT ASIAT Nina Harjulehto 1 ARVIOINTI TAPAHTUU VUOROVAIKUTUSTILANTEENA, JOHON VAIKUTTAA MONET ASIAT 2 TUTKINNON SUORITTAJA Kaikenikäisiä (yli 18v.), kaiken kokoisia ja kaikennäköisiä kaikenlaisissa

Lisätiedot

Tehtävä 1. Ajankäyttö. Seurasin viikon ajan vuorokauden ajankäyttöäni ja tein siitä taulukon ja sektoridiagrammin. Läksyjen teko.

Tehtävä 1. Ajankäyttö. Seurasin viikon ajan vuorokauden ajankäyttöäni ja tein siitä taulukon ja sektoridiagrammin. Läksyjen teko. Venla Koskelainen Tehtävä 1. Ajankäyttö Seurasin viikon ajan vuorokauden ajankäyttöäni ja tein siitä taulukon ja sektoridiagrammin. Päivämäärä Nukkuminen Syöminen Koulussa olo Läksyjen teko Harrastukset

Lisätiedot

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tammikuu 2014 Joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tervetuloa

Lisätiedot

Liikenneturvallisuuden ja sujuvuuden parantaminen tiemerkinnöin

Liikenneturvallisuuden ja sujuvuuden parantaminen tiemerkinnöin Liikenneturvallisuuden ja sujuvuuden parantaminen tiemerkinnöin Esittäytyminen PANK RY Tiemerkintävaliokunta Informaatiota Tiemerkinnästä Mitä asioita tutkitaan Suomessa nyt Tulevaisuuden näkymät 1 Harri

Lisätiedot

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin

Lisätiedot

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu Reflektoiva oppiminen harjoittelussa 17.9.2015 Insinööritieteiden korkeakoulu Psykologi, uraohjaaja Seija Leppänen Reflektointiprosessi aloittaa oppimisen 1. Orientoituminen ja suunnittelu: millainen tehtävä

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Vesiliikenne TOT 5/03. Luotsikutterin kuljettaja putosi mereen TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Luotsikutterin kuljettaja.

Vesiliikenne TOT 5/03. Luotsikutterin kuljettaja putosi mereen TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Luotsikutterin kuljettaja. TOT-RAPORTTI 5/03 Luotsikutterin kuljettaja putosi mereen TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Luotsikutterin kuljettajat NN (58 v.) ja MM olivat lähdössä suorittamaan työtehtävää. MM nousi kutteriin

Lisätiedot

Maahanmuuttajat Suomen tieliikenteessä. Anna-Liisa Tarvainen Rovaniemi

Maahanmuuttajat Suomen tieliikenteessä. Anna-Liisa Tarvainen Rovaniemi Maahanmuuttajat Suomen tieliikenteessä Anna-Liisa Tarvainen Rovaniemi 16.11. Lähde: Tilastokeskus ja, vuosi 2015 ennakkotietoja Kansalaisuus onnettomuuksissa 2015 5000 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Muuttuva opettajuus 3 pointtia

Muuttuva opettajuus 3 pointtia Muuttuva opettajuus 3 pointtia Toimitusjohtaja Petri Lempinen Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry @LempinenPetri #ammatillinenkoulutus #amke www.amke.fi 1. Ympäristön muuttuessa koulutus uudistuu

Lisätiedot

Henkilöpeli Uusia kasvoja viestintätiimissä

Henkilöpeli Uusia kasvoja viestintätiimissä Henkilöpeli Uusia kasvoja viestintätiimissä Posted on 14.8.2015 by helehilt Kirjaston viestintätiimi sai kesän lopulla lisäystä, kun Sofia Blanco Sequeiros aloitti korkeakouluharjoittelunsa viestinnän

Lisätiedot

Infra-alan aktiivinen vaikuttaja

Infra-alan aktiivinen vaikuttaja Infra-alan aktiivinen vaikuttaja 2 Suomalaisen kilpailukyvyn puolesta Infra-alan yrittäjäyhdistysten tehtävänä on parantaa jäsenyritystensä toimintaedellytyksiä ja rakentaa perustaa Suomen kilpailukyvylle

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy T-Media Oy T-Media tarjoaa parhaat palvelut maineen ja sidosryhmäsuhteiden johtamiseen. Palvelemme asiakkaitamme

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.

Lisätiedot

1 YLEISTÄ LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMASTA

1 YLEISTÄ LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMASTA Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Pirkkalan, Vesilahden ja Ylöjärven 7 1 YLEISTÄ LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMASTA 1.1 Työn tavoitteet Hyvä liikenneturvallisuus syntyy monista tekijöistä. Liikenneonnettomuuksien

Lisätiedot

AMMATILLINEN OSAAMISKARTOITUS rakennus- ja lvi-ala. Pasi Ollikainen

AMMATILLINEN OSAAMISKARTOITUS rakennus- ja lvi-ala. Pasi Ollikainen AMMATILLINEN OSAAMISKARTOITUS rakennus- ja lvi-ala Pasi Ollikainen 8.9.2016 Amiedu yli 40 vuoden kokemus koulutuksesta Vuonna 2015 yli 22 000 opiskelijaa 300 aikuiskoulutuksen asiantuntijaa ja laaja yhteistyöverkosto

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

Puhelinpalvelutyön työolokysely 2011

Puhelinpalvelutyön työolokysely 2011 Puhelinpalvelutyön työolokysely 2011 1 Taustaa I Vastausaika 3.-21.2.2011 Kysely kohdistettu ensisijaisesti isompien vahinkovakuutusyhtiöiden toimihenkilöille, mutta muutkin saivat vastata Vastaajia yhteensä

Lisätiedot

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti YHDEKSÄN N + 1 KYSYMYSTÄ YSEILLE Pohjois-Karjalan kauppakamari ja Pohjois-Karjalan Aikuisopisto toteuttivat 13.-24.11.2006 Yhdeksän + 1 kysymystä yseille internetkyselyn Pohjois-Karjalan peruskoulujen

Lisätiedot

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn PÄÄTTÖTYÖOPAS SISÄLLYSLUETTELO Mikä on päättötyö... 1 Päättötyö ja päättötodistus... 2 Milloin päättötyön voi suorittaa... 3 Miten päättötyö suoritetaan... 4 Portfolio... 5 Näitä asioita voisit portfoliossasi

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

3. luokan kielivalinta

3. luokan kielivalinta 3. luokan kielivalinta A2-kieli Pia Bärlund, suunnittelija Sivistyksen toimiala - Perusopetus 014-266 4889 pia.barlund@jkl.fi 1.2.2016 Yleistietoa Jyväskylässä valittavissa A2-kieleksi saksa, ranska, venäjä

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

YHTEISTÄ JA OMAA OSAAMISTA -Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kehittämispäivät Koulutusjohtaja Heljä Misukka

YHTEISTÄ JA OMAA OSAAMISTA -Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kehittämispäivät Koulutusjohtaja Heljä Misukka YHTEISTÄ JA OMAA OSAAMISTA -Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kehittämispäivät 16.4.2012 Koulutusjohtaja Heljä Misukka Miten toimintaympäristömme muuttuu yhteiskunnassa? Talouden epävakaus ja

Lisätiedot

NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET

NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET RUDOLF KOIVU NÄYTTELYYN LIITTYVÄ NUKKETEATTERI NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET Itsekseen tekeville Nukketeatterissa voi leikkiä teatteriesitystä kokeilemalla nukeilla näyttelemistä erilaisissa lavasteissa.

Lisätiedot

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 1.1.-28.2.2011

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 1.1.-28.2.2011 1 RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 1.1.-28.2.2011 Peruspalvelukuntayhtymä Kallio / Pirttirannan päiväkoti Peruspalvelukuntayhtymä Kallio / Peltopuiston päiväkoti Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä Oulaisten

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4.

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4. 1 Mervi Matinlauri Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö RAPORTTI 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA Paikka Veszprém, Unkari Aika 18.3. 12.4.2007 1. Taustatyö ja kohteen kuvaus Tavoitteenani

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Ajatuksia oppimisesta

Ajatuksia oppimisesta Ajatuksia oppimisesta Turun normaalikoulun kouluttajat Tampereen normaalikoulun 3. 6. sekä 7. 9. luokkalaiset Tampereen yliopiston 2.vsk luokanopettajaopiskelijat OPPIMINEN ON MUUTOS. Luonto ja opetus

Lisätiedot

HARAVA kyselyn tulokset. Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille!

HARAVA kyselyn tulokset. Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille! HARAVA kyselyn tulokset Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille! Vastaajat Vastaajat Yhteensä 252 vastausta Vastaajista 68 % naisia, 32 % miehiä Suurin osa vastaajista oli 18 64 vuotiaita, työikäisiä

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä TKI-toiminnan kirjastopalvelut Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä Sisältö 1. Esityksen taustaa 2. Tietoasiantuntijat hankkeissa 3. Ammatilliset käytäntöyhteisöt vs Innovatiiviset

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA 14.02.2017 TAAVETIN JA LAPPEENRANNAN VÄLI ON VILKKAASTI LIIKENNÖITY JA RUUHKAINEN Valtatie 6:n osuudella Taavetti Lappeenranta liikennöi päivittäin noin 9 000 autoa Tästä poikkeuksellisen

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Asiakaspalvelu 30 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa toimia käytännön asiakaspalvelutehtävissä ja osoittaa ammattitaitonsa palvelutilanteessa,

Lisätiedot

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä 6.10. 14.11.2014 Sisustusrakennusalan opiskelijat Anne Kinnunen ja Johanna Laukkanen Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto Ajatuksena oli lähteä työharjoittelujakson

Lisätiedot

Kundit Kuntoon terveyden edistämisen päivä

Kundit Kuntoon terveyden edistämisen päivä Kundit Kuntoon terveyden edistämisen päivä 6.9.2016 Ammattiopisto Lappian Tornion toimipisteen juhlasalissa tekniikan alan 1. ja 2. vuoden opiskelijoille. Palautteeseen vastanneita oli 155. 1. Sukupuoli

Lisätiedot

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. M istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. Poika meni metsään. Hän katseli ympärilleen ja huomasi satuja

Lisätiedot

Kalliorakentamisen kilpailukyky ohjelman esittely ja saavutettuja tuloksia. Prof. Pekka Särkkä johtoryhmän puheenjohtaja

Kalliorakentamisen kilpailukyky ohjelman esittely ja saavutettuja tuloksia. Prof. Pekka Särkkä johtoryhmän puheenjohtaja Kalliorakentamisen kilpailukyky ohjelman esittely ja saavutettuja tuloksia Prof. Pekka Särkkä johtoryhmän puheenjohtaja 1 STRATEGIA JA VISIO Laadulliset ja toiminnalliset tavoitteet KALLIORAKENTAMISEN

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Tietyömaiden merkitseminen. Autoliitto Pekka Petäjäniemi

Tietyömaiden merkitseminen. Autoliitto Pekka Petäjäniemi Tietyömaiden merkitseminen Autoliitto 31.5.2016 Pekka Petäjäniemi Tietyömaiden liikennejärjestelyiden periaatteet ja tavoitteet 30.1.2016 2 Tiepidon tekniset ohjeet - sivuilta 20.1.2015 3 Tilaajan asettamat

Lisätiedot

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville.

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. etwinning on eurooppalainen kansainvälistymisen verk kotyökalu opettajille, oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. Satojentuhansien opettajien joukosta löydät helposti kollegoita, joiden kanssa

Lisätiedot

WEBINAARI SYSTEEMISESTÄ KONSTELLAATIOSTA. Jani Roman

WEBINAARI SYSTEEMISESTÄ KONSTELLAATIOSTA. Jani Roman WEBINAARI SYSTEEMISESTÄ KONSTELLAATIOSTA Jani Roman YLI 20 VUOTTA TUTKIMUSTA Oivallus, joka muutti työurani 1995: Todellinen muutos on suhtautumisen muutos. MIKSI Systeeminen ymmärrys aikaansaa pieniä

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta: PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA

Sijoittumisseuranta: PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA Sijoittumisseuranta: Vuosina 2008 ja 2010 Lapin yliopistosta valmistuneet taiteen maisterit PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA Anne Keränen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Kevät 2012

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2017 1 (5) 38 Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2016 HEL 2017-000445 T 08 00 00 Hankenumero 0861_8 Päätös päätti merkitä tiedoksi tutkimuksen, jossa on selvitetty helsinkiläisten

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

ABIEN VANHEMPAINILTA 20.1.2016. Jatko-opinnot Opinto-ohjaajat Terhi Kurri ja Noora Ranta

ABIEN VANHEMPAINILTA 20.1.2016. Jatko-opinnot Opinto-ohjaajat Terhi Kurri ja Noora Ranta ABIEN VANHEMPAINILTA 20.1.2016 Jatko-opinnot Opinto-ohjaajat Terhi Kurri ja Noora Ranta Ajankohtaista abien ohjauksessa OP1-kurssin abivuoden opotunnit ovat olleet 1. ja 3. jaksossa. Hakuinfo järjestetään

Lisätiedot

Arvoisa Ville Niinistö,

Arvoisa Ville Niinistö, Arvoisa Ville Niinistö, Olitte haastateltavana TV 2:ssa eräänä iltana. Suoraselkäisesti ja rohkeasti, suorastaan intohimoisesti puolustitte Suomeen tulleitten pakolaisten oikeuksia. Hienoa. Heistä saadaan

Lisätiedot

Raportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone

Raportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone heli.kiemunki (Lapin ammattiopisto), olet kirjautuneena sisään. 10. maaliskuuta 2011 10:21:05 Your boss is {0} Kirjaudu ulos Etusivu Kyselyt Raportointi Asetukset Käyttäjätiedot Ota yhteyttä Oppaat Help

Lisätiedot

Agility Games Gamblers

Agility Games Gamblers Agility Games Gamblers Games-lajeista ehkä hieman helpommin sisäistettävä on Gamblers, jota on helppo mennä kokeilemaan melkein ilman sääntöjä lukematta. Rata koostuu kahdesta osuudesta: 1. Alkuosa, jossa

Lisätiedot

MONIKONESIMULAATTORI. Uuden sukupolven ratkaisu työkonekoulutukseen

MONIKONESIMULAATTORI. Uuden sukupolven ratkaisu työkonekoulutukseen MONIKONESIMULAATTORI Uuden sukupolven ratkaisu työkonekoulutukseen Ylänäkymä 20 Ajoneuvon kohdealue Törmäys 10 Simulaattoriharjoitusraportti 17.4.2016 14:47:47 Tulos: Hyväksytty [m] 0 Arvo Pisteet -10

Lisätiedot

Työpaikkavalmentajana työllistyvän työssä jaksamisen tukena

Työpaikkavalmentajana työllistyvän työssä jaksamisen tukena a työllistyvän työssä jaksamisen tukena Sisältö Esimerkkinä ja puskurina toimiminen suhteessa työyhteisöön Kiireen kesytys ja tylsyyden karkotus Stressinhallinta Voimavara-akku Lyhyt palautumisen kysely

Lisätiedot

KYSELYTUTKIMUS HELSINGIN KATU- JA VIHERALUEIDEN KÄYTTÄJILLE. Kirjekysely ja verkkokysely 2011

KYSELYTUTKIMUS HELSINGIN KATU- JA VIHERALUEIDEN KÄYTTÄJILLE. Kirjekysely ja verkkokysely 2011 KYSELYTUTKIMUS HELSINGIN KATU- JA VIHERALUEIDEN KÄYTTÄJILLE Kirjekysely ja verkkokysely 2011 Kesä 2011 JOHDANTO Tässä raportissa on tulokset helsinkiläisille kohdistetusta kyselytutkimuksesta, jonka katu-

Lisätiedot

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014 VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto Mwanza, Tanzania Nimikkohankeraportti 1/2014 Hankenumero 14106 115 Nyakato Luterilainen Koulutuskeskus perustettiin

Lisätiedot

Uusi Myllypuron Ostari

Uusi Myllypuron Ostari Citycon on aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Ostari Citycon on kauppakeskusten aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä. Luomme puitteet menestyvälle

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat

FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tammikuu Joulukuu 2015 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Ketunpolku 3, PL 52, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tervetuloa päivittämään

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Nykypäivänä englannin osaaminen on lähtökohta mitä kieliä valitaan sen

Lisätiedot

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta 30-60 minuuttia valmentajan aikaa, ja Harjoituslomake ja kynä noin 1-2 viikkoa oman työn tarkkailuun. Tavoitteet Harjoite on kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Supported by the European Union in the framework of the Health Programme 2008-2013. The views expressed herein can in no way be taken to reflect the

Supported by the European Union in the framework of the Health Programme 2008-2013. The views expressed herein can in no way be taken to reflect the Supported by the European Union in the framework of the Health Programme 2008-2013. The views expressed herein can in no way be taken to reflect the official opinion of the European Union. TYÖMATKAPYÖRÄILYN

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys - kommenttipuheenvuoro

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys - kommenttipuheenvuoro Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys - kommenttipuheenvuoro Tuottavuus ja työhyvinvointi Toimihenkilöiden työsuhdepäivät 0.2.20 M/S Silja Symphony Johtaja Jukka Ahtela EK 2 3 Suomi on palvelutalous

Lisätiedot

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja 30.1.2013 Arvioinnin opas Arvioinnin suunnittelu Arvioinnista tiedottaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimisen arviointi Osaamisen

Lisätiedot

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Raportti Tutkimusraportti 3.2.2010 23.3.2010 TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Tutkimusjohtaja Tutkija Suvi Kovero Mikko Kesä Innolink Research Oy Oy. 2009-2010 2010 Perustiedot

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu Elina Lappalainen & Pia Perälä Suunnittelemamme käsityön kokonaisuuden teemana on joulu. Projekti on suunniteltu kuudesluokkalaisille. Projektin esittelyvaiheessa

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot