E18. Hoitourakoiden paalupaikka DESTIAN SIDOSRYHMÄLEHTI 4/2008

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "E18. Hoitourakoiden paalupaikka DESTIAN SIDOSRYHMÄLEHTI 4/2008"

Transkriptio

1 via DESTIAN SIDOSRYHMÄLEHTI 4/2008 E18 Hoitourakoiden paalupaikka Suururakat näyttö osaamisesta Infra-alan monipuolisuus yllättää Liikennemelu kuriin uusin keinoin Monien mahdollisuuksien Saaristokatu

2 pääkirjoitus Suurprojektien valmistuessa Tajunnan räjäyttävä kokonaisuus, luonnehti valtiovarainministeri Jyrki Katainen vihkiäispuheessaan näkemyksensä Saaristokaupunki-hankkeen avajaisissa. Hän kehotti muita kaupunkeja tulemaan paikan päälle Kuopioon katsomaan, millaista suomalainen oivaltava ja osaava kaupunkirakentaminen parhaimmillaan on. Destia on vastannut Saaristokadun kokonaisuudesta suunnittelusta toteutukseen. Projektin vihersuunnittelu käynnistettiin jo talvella 2004, mutta rakentamaan päästiin erinäisten lykkäysten jälkeen keväällä Poikkeuksellisen hankalasti rakennettavaan maastoon vedetty katu on valmistunut nopeasti. Tänä syksynä on valmistunut monta muutakin pitkään rakenteilla ollutta suurprojektia: E18 Muurla Lohja -moottoritie, Tampereen läntinen kehätie ja Vuosaaren satama. Valmistuvilta projekteilta vapautuu resursseja, työvoimaa ja kalustoa. Taantuma koettelee rakennusalaa, mut- ta infrarakentamisen ja -ylläpidon työllisyysnäkymät voitaisiin turvata kaukonäköisellä julkisen sektorin investointipolitiikalla ja lisäämällä rahaa perusliikenneväylien kunnossapitoon. Hallituksen elvytyspaketin perustienpitoon osoittamat 20,25 miljoonaa euroa ovat siten hyvin tervetulleita. Valtion taloudenpidon kannalta olisi toivottavaa aikaistaa joitakin vuosille suunniteltuja hankkeita alkamaan jo ensi vuonna. Lisää tajunnan räjäyttäviä kokonaisuuksia saadaan aikaan ensi vuonnakin varmasti, osaavista toteuttajista ei maassamme ole pulaa. Tulevaisuudessa sen sijaan pulaa osaajista infra-alalla tulee olemaan. Siksi Destia panostaa jatkossakin sekä rekrytointiin, osaamisen kehittämiseen että destialaisten töissä jaksamiseen ja viihtymiseen. Hyvää Joulua ja menestyksellistä rakentamisen vuotta 2009! Miia Apukka VIA 4/2008 DESTIAN SIDOSRYHMÄLEHTI. Julkaisija Destia, Kumpulantie 11, PL 73, Helsinki. Vaihde PÄÄTOIMITTAJA Miia Apukka, , TOIMITUSKUNTA Sampo Hietanen, Kalevi Katko, Hannu Kulju, Pirjo Lappalainen, Johanna Otranen ja Sakari Suominen. TOIMITUS Sanoma Magazines Finland, Yritysjulkaisut: toimituspäällikkö Kimmo Holappa, tuottaja Hannu Virtanen ulkoasu Sirpa Ärmänen toimitusrepro Reeta Kukkola, Tuukka Palmio ja Raimo Tommila. Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetettyjen artikkeleiden tai kuvien palauttamisesta eikä säilytyksestä. KUSTANTAJA Sanoma Magazines Finland, Yritysjulkaisut (09) OSOITTEENMUUTOKSET Uusimaa Oy, Porvoo ISSN Lehti on painettu ympäristöystävälliselle paperille. KANSI Seppo Kaikkonen ja Petri Suomi, kuva Olli Häkämies.

3 via4/ Oikealla tiellä Infra-alan monipuolisuus voi yllättää alalle töihin tulevan nuoren. 9 Kyvyt käyttöön Henkilöstön osaaminen on starategian ydintä. 10 Ammattina haasteet Hanne Lindqvist vastaa innolla EU-projektien haasteisiin. 12 Savolaista saarihyppelyä Ympäristörakentamisen taidonnäyte Saaristokatu otettiin käyttöön Kuopiossa Suururakoiden hallintaa Suururakat ovat osoitus vahvasta osaamisesta. 18 Liukastellen radalla Destian maalaamat tiemerkinnät mahdollistavat liukkaanajon harjoittelun. 20 Turvallisempaa liikennettä iliitu helpottaa liikenneturvallisuuden suunnittelua kunnissa. 22 Hoitourakoiden paalupaikka E18-moottoritien hoitourakkaan on valmistauduttu huolella. 26 Palkittua osaamista Destia palkitsi vuoden parhaan opinnäytteen. 28 Liikennemelu kuriin Liikenteen melu otetaan entistä tarkemmin huomioon väylien suunnittelussa. 31 Koordinaatit uusiksi Saaristomittaukset ovat osa koordinaatistojärjestelmän uusimista uutiset 32 in brief 34 VIA 4/2008

4 Oikealla tiellä Infra-ala kaipaa uusia osaajia. Alalle on monipuolisia opiskelumahdollisuuksia, mutta tulijoita saisi olla enemmän. Monella nuorella onkin mielenkiintoisesta alasta väärä mielikuva. Kaksi lahjakasta ja työhönsä intohimoisesti suhtautuvaa suunnittelijaa osoittavat, että miesvaltaisella alalla on paljon tarjottavaa myös naisille. Teksti Outi Pippuri Kuvat Tanja Mikkola ja Juha Salminen Olen sillansuunnittelija, sanoo Siihen aikaan ajattelin vielä, että haluaisin joskus opiskella arkkitehdiksi. Hanna-Maija Innanen jämäkästi. Naisen energisyys säteilee hymystä ja Talosuunnitteluasiat kiinnostivat ja tykkäsin työn konkreettisuudesta. Eräällä- äänestä kuultaa ammattiylpeys. Silloissa on hienointa se, että niitä kin kurssilla suunnittelimme omakotitalon ja teimme siihen rakennuslupapiirus- on niin erilaisia. Suunnittelutyö on todella vaihtelevaa. Koen, että minulla on tukset. edelleen paljon opittavaa. Siitä erityisesti pidänkin tässä työssä. On kivaa, että työ Määrätietoisuusauttoi eteenpäin on vaihtelevaa. Innasen mieli unelma-ammatista muuttui Nuori, vaalea nainen istuu rennosti kuitenkin hieman arkkitehtitoimistossa Destian aulassa Tampereen toimitiloissa. Tilat ovat suhteellisen uudet ja naapu- Arkkitehdin työt vaikuttivat mielen- suoritetun työharjoittelun jälkeen. rissa rakennustyömaan nosturit kurottavat edelleen kohti taivaita. Innaselle uu- kiinnostaa yhä enemmän rakenteet ja niikiintoisilta, mutta minua alkoi kuitenkin den rakentamisen ja luomisen keskellä den suunnittelu. Totesin, että insinööri touhuaminen on tuttua puuhaa. Vuoden ammattina voisikin olla minulle oikeampi vaihtoehto, etenkin kun matematiik toukokuussa valmistunut nainen on nimittäin ehtinyt työelämän keskellä jo ka on aina ollut minulle helppoa ja mieluisaa. täydentääkin opintojaan. Alkujaan Innasen tie sillansuunnittelijaksi alkoi osittain sattumalta. Peruskoutyi ilmoitus, jossa silloinen Tieliikelaitos Kuin tilauksesta koulun seinälle ilmeslun jälkeen hänelle oli selvää, ettei pelkkä ilmoitti etsivänsä teknistä avustajaa. lukio olisi oikea vaihtoehto, vaan että ammatin opiskeleminen oli tärkeää. kea työpaikkaa, Innanen nauraa. Olin juuri valmistunut, ja päätin ha- Hervannan ammattioppilaitoksen Vaikka tuoreella suunnitteluassistentilla avoimien ovien päivän kautta Innanen oli vankka usko omaan osaamiseensa, yllättyi hän silti, kun kuuli saaneensa työn. löysikin tiensä koulun suunnitteluassistenttilinjalle ja suoritti kolmessa vuodessa kaksoistutkinnon. kasi minut ja otti siipiensä suojaan. Sillansuunnittelutiimin vetäjä palk- Hän myös kannusti minua tarttumaan insinööriopintoihin, eikä nähnyt opiskelun ja työnteon yhdistämisessä mitään ongelmaa. Niinpä määrätietoinen nainen päätti hakea ammattikorkeakouluun lukemaan rakennustekniikkaa ja suunnitelmat olivat heti selvillä. Tiesin, että minusta tulisi sillansuunnittelija. Ymmärsin, että työtä olisi vaikea tehdä ilman mitoituskurssien opintoja. Niinpä menin statiikan- ja lujuusoppikurssien takia opiskelemaan talonrakennustekniikkaa. Ammattikorkeakoulut eivät tarjoa varsinaista sillansuunnittelukoulutusta ja infrasuunnittelun puolella käsitellään enemmän väyliä ja tiesuunnittelua, Innanen sanoo. Työn monipuolisuus yllätti Alalle kaivataan uusia nuoria osaajia, mutta tietoa alan monipuolisuudesta ja kiehtovuudesta ei omaa alaansa etsivien nuorten keskuudessa tunnu olevan. Itselläni kävi hyvä tuuri. Kun hain työtä, minulla ei ollut aavistustakaan siitä, mitä sillan suunnitteleminen on. Vasta täällä huomasin, että tämähän on todella monipuolinen työ, josta oppii jatkuvasti lisää VIA 4/2008

5 Hanna-Maija Innanen toivoo, että nuoret olisivat nykyistä paremmin selvillä infra-alan monipuolisuudesta. VIA 4/2008 5

6 Hanna-Maija Innasen mielestä jatko-opiskelu kannatti. Työt muuttuivat entistä mielenkiintoisemmiksi ja palkkataso nousi. Destia palkitsi Innasen opinnäytetyön kunniamaininnalla vuosittain järjestämässään kilpailussa. Sana rakennusinsinööri tuokin monen mieleen lähinnä talot, mutta Innanen painottaa nimikkeen pitävän sisällään myös paljon muuta. Hänen mielestään ala kaipaisikin enemmän mainostusta tietoisuuden lisäämiseksi. Innasen ammattikorkeakouluopinnot kestivät neljä vuotta. Välit työnantajaan pysyivät koko opiskelun ajan aktiivisina. Opiskelujen ohessa oli ihanaa olla töissä. Moni koulussa teoreettisesti käsitelty asia tuli työssä käytäntöön, joten työn tekeminen tuki opintoja hyvin, Innanen sanoo. Jatko-opiskelu kannatti monessakin mielessä. Kouluttautuminen nosti palkkatasoa ja työtehtävät muuttuivat monipuolisemmiksi ja alkoivat sisältää enemmän vastuuta. Suunnitteluassistenttina Innanen piirsi puhtaaksi suunnittelijoiden piirustuksia. Nykyään hän pääsee suunnittelemaan itse. Silti työssä oppiminen jatkuu läpi uran. Vaikka olen nyt insinööri, en vieläkään voi millään osata kaikkea. Siksi onkin tärkeää, että työkaverit auttavat ja tukevat. On hienoa, että ympärillä on kokeneita suunnittelijoita joilta voi kysyä neuvoa. Meillä on töissä hyvä henki. Työ ja yhdessä tekeminen opettavat jatkuvasti. Sillat ovat myös taidetta Innostavimmaksi työvaiheeksi Innanen nimeää uuden projektin aloittamisen. Uuden lähtöaineiston saaminen käsiin innostaa joka kerta. Tänä vuonna Innanen on ollut mukana Ratahallintokeskuksen massiivisessa projektissa rakennesuunnittelijana. Suunnittelin meluesteitä, mikä oli taas hieman erilaista kuin sillan suunnitteleminen. Projektissa oli otettava huomioon erilaiset rata-asiat ja esimerkiksi sähköturvallisuudesta oli huolehdittava, hän kertoo. Suosikkisillan nimeäminen osoittautuu siltasuunnittelijalle vaikeaksi tehtäväksi. Maailmassa on niin paljon hienoja siltoja! Mikä niistä voisi olla hienoin, hän huudahtaa. Täytyy sanoa, että ihailen vanhoja kivisiltoja yli kaiken. Ne ovat todella kauniita! Suuremmista silloista voisin nimetä esimerkiksi New Yorkin Brooklyn Bridgen insinööritaidon näytteenä. Lähinnä ihailenkin niitä, jotka ovat ne sillat suunnitelleet. Yksi Innasen siltasuosikeista löytyy yllättävän läheltä. Hämeensilta on aika tyylikkään näköinen. Kun sitä katsoo kauempaa, se istuu kauniisti maisemaan. Moni ei ehkä edes huomaa katsoa siltaa sillä tavalla. Sillat ovat toisinaan lähinnä kulkemista helpottavia käyttörakenteita, mutta toisinaan niillä on myös puhdasta taidearvoa. Ajoittain ilmaa halkovasta kaaresta muodostuu todellinen maamerkki. Merkittävällä paikalla oleva silta on myös taidetta. Silloin projektissa voi olla mukana myös arkkitehti. Ehkä kotimaisissa silloissa saisi olla mukana enemmänkin taidetta. Usein vastaan nousee erikoisempien rakenteiden korkeammat kustannukset sekä ilkivallalta suojaamisen vaikeus, Innanen pohtii. Osaamisesta palkittiin Tällä hetkellä Innasen ala tarjoaa ilahduttavan paljon töitä. Suomessa on reilusti muun muassa korjausikään tulleita siltoja. Niitä Innanen käsitteli Destian palkitsemassa opinnäytetyössään. Vaikka horjuva taloustilanne huolestuttaa useiden alojen työntekijöitä, Innanen ei ole liiaksi huolissaan tulevasta. Toimivia teitä ja siltoja tarvitaan aina myös taloustaantumien aikana. Sen sijaan ajatus diplomi-insinööriksi opiskelemisesta ei tunnu Innasesta lainkaan mahdottomalta. Nuori nainen sen sijaan on edelleen infra-alalla valitettavan harvinainen näky. Innasen vuosikurssilla oli ensimmäisenä vuonna kaksi naista ja noin 25 miestä. En tiedä eivätkö naiset uskalla läh- 6 VIA 4/2008

7 Infra-alalla jokainen hanke on erilainen, Anu Ilander iloitsee. teä alalle, vai eikö se vain kiinnosta heitä. Miksei nainen voisi olla insinööri? Kyllähän se on kuitenkin ammattitaito, jolla on merkitystä, Innanen sanoo ja toteaakin viihtyvänsä miesvaltaisella alalla hyvin. Minua ei ole koskaan haitannut olla ainoana naisena miesjoukossa. Miehet ovat mielestäni rentoja työkavereita. Asiat hoituvat aina ilman kyräilyjä. Entä mikä sillan suunnittelussa viehättää eniten? Onhan se hieno ajatus, että suunnittelen tänä päivänä siltoja, joita ihmiset voivat käyttää vielä sadankin vuoden päästä. < Oppimista ja opettamista Infra-ala pitää sisällään niin paljon, että harvoin kukaan infra-alan osaaja hallitsee koko aluetta, aloittaa infra-alaa ammattikorkeakoulu Metropoliassa (ent. Stadia) opettava ja Destiassa projektipäällikkönä toimiva Anu Ilander. Hän muistuttaa, että infra-ala kattaa periaatessa kaiken sen, mikä jää talojen rakentamisen ulkopuolelle. Kun lähdet ulos talosta näet kadut, tiet, radat, kaatopaikat, puistot ja niin edelleen. Ne kaikki ovat infra-alalla työskentelevien kädenjälkeä, Ilander jatkaa. Opetustyö on tuonut Ilanderille hyvän käsityksen siitä, kuinka paljon ja minkälaista porukkaa infra-alalle on lähivuosina koulujen tieto-taito-hautomoista pulpahtamassa. Metropoliassa infra-alaa opetetaan rakennustekniikan koulutusohjelman alla. Samasta koulutusohjelmasta oppilaat voivat kuitenkin suuntautua myös rakennetekniikkaan tai rakennustuotantoon. Oma suuntautumisalue valitaan vasta toisena opiskeluvuotena, ja valitettavasti infra-ala tuntuu jäävän vähän jalkoihin. Pelkästään rakennustuotanto vetää tällä hetkellä opiskelijoista lähes puolet, Ilander kertoo. Ilanderin mielestä oppilaiden epätasainen jakautuminen eri aloille kertoo jotain aloihin liittyvistä mielikuvista ja arvostuksista. Talonrakennuspuoli on jostain syystä ollut oppilaiden keskuudessa infra-alaa arvostetumpaa. Olen kuullut joidenkin oppilaiden sanovan, että infra on leimautunut heille liian rennoksi puoleksi, hän sanoo. Lisäksi talonrakennus on viime ai- 44 VIA 4/2008 7

8 Työelämän ja oppilaitosten yhteistyön pitäisi olla entistä aktiivisempaa. koina ollut kuuma trendi, joka on vaikuttanut myös alan palkkoihin myönteisesti. Mutta sitä opiskelijat eivät tajua, että infra-alalla talouden vaihtelut eivät tunnut heti. Toisin on talonrakennustyömailla. Siellä työt keskeytetään välittömästi, kun rahahanat ehtyvät. Miesvaltaisuus luo väärää mielikuvaa Infra-alan opiskelijoista ainakin vielä selvä enemmistö on miehiä. Miksi niin harva nainen löytää alan? Infra-alaa parhaiten kuvaava sana on maarakentaminen. Se ei taida kuulostaa kovin feminiiniseltä, Ilander naurahtaa. Mutta aina muutama rohkea nainen sujahtaa miesten sekaan. Tyypillisellä luokalla on noin 14 poikaa ja kolmesta neljään tyttöä. Tytöt saisivat ehdottomasti uskoa enemmän siihen, että naisetkin pärjäävät tällä alalla, huudahtaa elävä esimerkki itse. Ilander kertoo erityisesti alan monipuolisuuden viehättävän. Jokainen suunnittelu- ja toteutushanke on aina erilainen ja haasteellinen. Jottei touhu menisi liian yksinkertaiseksi, muistuttaa Ilander infra-alan opintojen jakautuvan vielä kahteen osaan: suunnitteluun ja työmaatoteutukseen. Tuntuu hassulta, että suunnittelupuolelle on vielä vähemmän tulijoita, vaikka se on todella mielenkiintoista ja suunnittelukokemuksesta olisi hyötyä jokaiselle alalle haluavalle, hän sanoo. Ilander epäileekin, etteivät opiskelijat tiedä mitä kaikkea alan työtehtävät sisältävät. Jotta tekijöitä löytyisi tulevaisuudessakin, pitäisi työnkuvaa ehdottomasti saada tunnetummaksi. Hänen mielestään myös työelämän ja oppilaitosten yhteistyön pitäisi olla entistä aktiivisempaa, sillä siitä hyötyisi kumpikin osapuoli. Halu oppia kannustaa Ilander on itse hyvä esimerkki onnistuneesta urasuunnistuksesta. Vaikkakaan tie ei ole ollut koko ajan selvänä edessä. Pienet hypähdykset sivupoluille ovat pitäneet naisen aktiivisena ja kehittäneet hänen omaa ammattitaitoaan. Anu Ilanderin matka infra-alalle alkoi teknillisen korkeakoulun rakennusosastolta, joka kiinnosti matematiikasta ja teknisestä ongelmanratkaisusta viehättynyttä naista. Lisäksi isäni on työskennellyt lvipuolella ja isoisäni oli rakennusmestari. Niinpä rakentamisen maailma oli minulle tavallaan jo entuudestaan tuttu, Ilander sanoo. Diplomityö käsitteli tiepenkareen geoteknisiä laskelmia ja silloisesta Uudenmaan tiepiiristä tuli sen jälkeen hänen ensimmäinen työpaikkansa. Sen jälkeen olen liikkunut aika paljon ja päässyt osalliseksi erilaisiin hankkeisiin. Minulla on aina ollut hirveä tiedonjano ja halu kehittyä. Se on tuonut laajan näkemyksen infra-alasta. Ilanderilla on tällä hetkellä projektipäällikön ja suunnittelijan tehtävien lisäksi tuntiopetusta Metropoliassa noin kuusi tuntia viikosssa. Kahden erilaisen työn ongelmana on kyllä välillä aikataulut ja liiallinen hässäkkä Pelkkänä opettajana luisuu jo muutamassa vuodessa irti siitä, mitä infra-alalla tapahtuu. Lisäksi ala on opetettavana aineena niin laaja, ettei yksi opettaja voi hallita kaikkea. Siksikin tarvitaan erilaisia erityisosaajia. Työt eivät infra-alalla lopu Ilander haluaa korostaa, että infraala tarjoaa työntekijälle monta suuntautumisväylää. Lisäksi ala on hänen mielestään työntekijän näkökulmasta turvallinen. Työt eivät tästä maasta lopu. Alan palkkataso oli joskus kuopassa, mutta nyt sekin asia on paremmalla mallilla. Infra-ala tarjoaa paljon etenemismahdollisuuksia, jjos tekijällä vain on tahtoa ja halua. Henkilöstöstä on tällä hetkellä vajetta, joten haastavampiinkin tehtäviin voi päästä suhteellisen nopeasti. Se, joka tekee ahkerasti töitä, kehittää itseään ja on uusista asioista kiinnostunut, etenee alalla varmasti. Mielestäni jokaisen kannattaisi lähteä rohkeasti mukaan uusiin juttuihin, Ilander innostuu. Lisäksi infra-alaan liittyviä mielikuvia pitäisi ehdottomasti muuttaa, sillä oikeasti ala on monipuolinen, hauska ja mielenkiintoinen. Eivätkä insinöörit ole kuivia eivät ainakaan infrapuolella! < 8 VIA 4/2008

9 Kyvyt käyttöön Destia kytki vuoden 2008 alussa henkilöstön osaamisen kehittämisen osaksi konsernin strategiaydintä. Talent Management on kehitysprosessi, jonka tavoitteena on saada Destiassa olevat kyvyt parhaaseen käyttöön, ja se kattaa henkilön koko työuran talossa. Teksti Maarit Seeling Piirros Petri Rotsten Yrityksen menestys perustuu sen palveluksessa olevien ihmisten ammattitaitoon ja motivaatioon. Johtaja Esko Pyykkönen uskoo, että suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle, työntekijöiden osaamiskuilut sekä vanhentuneet henkilöstöjohtamisen menetelmät muodostavat yrityksille todellisen uhan. Maailma ympärillämme muuttuu ja meidän on muututtava sen mukana. Monilla aloilla on jo nyt pulaa asiantuntijoista. Kokeneita työntekijöitä siirtyy pois työmarkkinoilta. Monissa yrityksissä odotetaan lähitulevaisuudessa rekrytointiongelmia. Kilpailu osaajista kiristyy, Pyykkönen listaa. Destian ylimmässä johdossa tilanne nähtiin niin vakavaksi, että henkilöstön kehittäminen haluttiin kytkeä palvelemaan konsernin liiketoimintastrategiaa. Talent management tarkoittaa, että strategisella tasolla tunnustetaan työntekijöiden olevan ainoa asia, joka erottaa kilpailevat yritykset toisistaan. Osaamisen johtaminen on työkalu tavoitteiden saavuttamiseksi. Tärkeää on pitkän aikavälin osaamisesta huolehtiminen. On oltava selvillä, millaisia työntekijöitä tarvitsemme nyt, huomenna ja tulevaisuudessa, Pyykkönen kiteyttää. Destiassa Talent management tarkoit- taa käytännössä koulutuksen ja muiden kehittämistoimien entistä tarkempaa kohdentamista. Rönsyilyn aika on ohi. Yrityksen kasvusta, kannattavuuden parantamisesta tai kansainvälistymiseen liittyvistä tavoitteista irrallista koulutusta ei enää järjestetä. Talent Management -prosessiin liittyen henkilöstölle rakennetaan osaamisen ja ammattitaidon kehityspolkuja tehtävien ja työssä menestymisen mukaan. Ammatti- ja yleisosaamista, suorituskykyä ja työmotivaatiota tuetaan koulutus-, kehittämis- ja palkitsemisohjelmilla. Prosessiin kuuluu myös seuraajasuunnittelu sekä tiedon ja osaamisen siirtäminen. Nuorissa on voimaa Destian Talent management -mallissa kiinnitetään erityistä huomiota uusien osaajien rekrytointiin ja oppilaitosyhteistyöhön. Destiassa on nimetty valituille oppilaitoksille vastuuhenkilöt, ja esimerkiksi opettajiin pidetään eri tavoin säännöllisesti yhteyttä. Yhtenä oppilaitosyhteistyön mallina Pyykkönen mainitsee Rovaniemellä paikallisten ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen kanssa toteutetun hankkeen, jossa Destia rakensi yh- teistyössä alan opiskelijoiden kanssa kevyen liikenteen väylän. Tärkeä rekrytoinnin kanava on myös Destudia-ohjelma, johon valitaan vuosittain parikymmentä, pääsääntöisesti infrastruktuurialan opiskelijaa. Heidät perehdytetään Destian toimintoihin, projekteihin, konserniin sekä sen strategiaan ja tavoitteisiin. Nyt käynnissä on kolmas ohjelmakokonaisuus. Pyykkönen kertoo opiskelijoiden kiinnostuksen Destudia-ohjelmaa kohtaan kasvaneen tasaisesti. Viimeisimpään ohjelmaan ei voitu ottaa kaikkia halukkaita. Destia tarjoaa ohjelmaan mukaan päässeille mahdollisuutta muun muassa opinnäytetöiden tekemiseen, kesätöitä ja harjoittelupaikkoja. Vastaanotto näissä molemmissa oppilaitosyhteistyön muodoissa on ollut todella rohkaisevaa. Opiskelijat saavat tarvitsemaansa käytännön kokemusta. Destia taas pystyy varmistumaan siitä, että saa aikanaan palvelukseensa asiantuntevia työntekijöitä. Esimiestaidot puntariin Vielä 2000 luvun alussa Destia oli voimakkaasti sopeuttava organisaatio. Nyt siitä on tullut rekrytoiva. Olemme lähivuosina palkkaamassa uutta työntekijää. Se on aika suuri määrä. Siksi meidän täytyy pystyä eri tavoin tehostamaan rekrytointien osuvuutta niin, että ne palvelevat parhaalla mahdollisella tavalla toimintaamme. Talent Management -prosessilla tähtäämme tulevaisuuteen sen sijaan, että olisimme kiinni vain tässä hetkessä, Pyykkönen selvittää. Destian johtoryhmä myös seuraa säännöllisesti prosessin etenemistä. Liiketoimintojen eri osa-alueille on asetettu omat mittarinsa ja tavoitteensa. Ensi vuoden yhdeksi painopistealueeksi on valittu esimiestyön ja johtamisen kehittäminen. Toimintaympäristömme monimutkaistuu, ja esimiestaidoilta vaaditaan aina vain enemmän. On oltava yhä parempi ja monipuolisempi. Koulutuksella voimme tukea esimiehiä näissä haasteissa. Tarkoitus on muun muassa kehittää tulos- ja kehityskeskusteluja niin, että ne koetaan entistä mielekkäämmiksi, Pyykkönen kertoo.< VIA 4/2008 9

10 Ammattina haasteet Destia on yhtenä toimijana mukana viidessä eri EU-projektissa, joiden tavoitteena on liikenteen sujuvuuden parantaminen. Ensimmäinen projekteista päättyy kuluvan vuoden lopussa. Projektipäällikkö Hanne Lindqvist odottaa jo innolla uusia haasteita. Teksti Maarit Seeling Kuva Heli Saarela Euroopan laajuisten kehitysprojektien avulla Destia kehittää palveluitaan ja hakee uusia ideoita ja ajatuksia. EU-projektit vievät Destia Trafficissa projektipäällikkönä työskentelevän Hanne Lindqvistin eri puolille Eurooppaa vähintään kerran kuussa. Vielä hän ei ole kyllästynyt reissaamiseen, vaan toteaa lähtevänsä innolla mukaan jokaiseen uuteen kohteeseen ja projektiin. Yleensä matkoja osuu yksi kuukautta kohden. Takana on juuri Hollannin matka, seuraavaksi on tapaaminen Sveitsissä. Tapaamisten plussaksi Lindqvist nimeää sen, että niiden aikana tutustuu muihin ihmisiin. Samalla näkee, miten muualla asiat hoidetaan. Joustavuus on varmasti yksi asia, jota tässä oppii. Eri maissa on aika erilaisia tapoja suhtautua työhön. Se, mikä Suomessa tarkoittaa heti, saattaa muualla tarkoittaakin joskus, Lindqvist pohtii. Destian palvelukseen hän tuli runsas kaksi vuotta sitten. Sitä ennen hän oli ehtinyt olla talossa jo kesätöissä. Diplomityönsä Teknillisen korkeakoulun maanmittausosastolle Lindqvist teki Destiassa liikenteen matka-aikatiedosta. Ennen diplomi-insinöörin tutkintoa hän oli ehtinyt valmistua Helsingin yliopistolta maantieteilijäksi. Sattuma avitti uravalinnassa Lindqvist kertoo, että alkujaan hänen ei suinkaan olut tarkoitus ryhtyä ansioitumaan liikenteen alalla. Kuten monissa muissakin elämän suurissa ratkaisuissa, tässäkin valinnassa sattuma puuttui peliin. Nettisivuilta hän näki Destian etsivän kesätöihin nuorta ja innovatiivista ihmistä Hanne Lindqvist päätti kokeilla kepillä jäätä. Hän haki paikkaa, ja sai sen. Nuori nainen vakuuttaa olevansa tyytyväinen urakehitykseensä. Tulin taloon aika sopivassa vaiheessa. Kesällä 2006 liikenteen tietopalveluyksikkö oli perustettu vasta muutamaa kuukautta aikaisemmin. Kaikilla ei ollut vielä valmiita työnkuvia, joten olen pystynyt itse aika paljon vaikuttamaan omaani, Lindqvist arvioi. Alkujaan hänen toimenkuvansa Destiassa koostuikin paljolti muista asioista kuin EU-projekteista. Vähitellen hän kuitenkin huomasi luisuvansa niihin yhä syvemmälle. EU:n tutkimusprojekteissa asiantuntijana toimiminen istuu kuin hansikas kansainvälisistä asioista ja kielistä kiinnostuneelle Lindqvistille. Hän naureskelee, ettei esimieskään vaikuttanut olevansa pahoillaan, kun huomasi alaisensa innokkuuden. Haastavinta näissä hankkeissa on ehkä niiden laajuus. Kysymys on todella isoista kokonaisuuksista. Pitäisi tietää monista asioista ainakin jotain. Itse en ole mielestäni kovin tekninen ihminen, joten tietyt asiat ovat vaatineet todella paneutumista, Lindqvist pohtii. Destia haluttu kumppani Destian EU-projektit liittyvät liikenteeseen tai älykkääseen liikenteeseen. Lindqvist mainitsee yhdeksi suosikikseen kotimaisen matka.fi:n yleiseurooppalaisen sukulaisen Wisetrip-projektin. Sen tavoitteena on yhdistää erilaisia paikallisia, alueellisia ja kansallisia reittiopaspalveluita tarjoavia järjestelmiä Euroopan kattavaksi reittioppaaksi, jonka avulla on mahdollista yhdistää myös erilaisia liikennemuotoja. Hanke kestää vuoden 2010 elokuuhun. Wisetrip-projektissa olen itse ollut alusta asti mukana ja koen, että olen myös voinut vaikuttaa sen sisältöön ja painopisteisiin. Tuntuu hienolta nähdä työnsä tuloksia. Projekteihin haluavia organisaatioita on yleensä useita, ja mukaan pääsystä joutuu kilpailemaan. Noin neljännekselle hakemuksista myönnetään rahoitus. Lindqvist toteaa, että Destian maineesta kertoo paljon se, että kaikkiin hankkeisiin, joiden hakemusprosessiin se on osallistunut, on saatu rahoitus. Destia onkin haluttu yhteistyökumppani. Projektit kestävät yleensä kahdesta neljään vuoteen. Mukana olevien kumppanien määrä vaihtelee reilusta kymmenestä vajaaseen 60:een. Suomi koordinoi kahta hanketta. Roadidean tarkoitus on luoda uusia, innovatiivisia liikennepalveluita yhdistämällä tietotekniikan avulla eri lähteistä tulevaa dataa. Hankkeista viimeisimpänä viime kesäkuussa käynnistynyt TeleFOT puolestaan tutkii autoon jälkikäteen asennettavien laitteiden, kuten navigaattoreiden, vaikutusta liikenneturvallisuuteen. 10 VIA 4/2008

11 EU-projektit antavat mahdollisuuden jatkuvaan itsensä kehittämiseen. Ei yksin työstä EU -tutkimushakkeiden työkieli on luonnollisesti englanti, mutta Lindqvist kertoo kansainvälisten projektien innoittamana aloittaneensa myös ranskan opinnot. Näiden lisäksi hän puhuu ruotsia, saksaa, espanjaa sekä jonkin verran italiaa. Tottahan on, että englanti on nykyään se kieli, jota yleensä käytetään. Pohjoismaalaisetkin keskustelevat keskenään helpommin englanniksi kuin ruotsiksi. Silti on kiva, kun pystyy vieraassa maassa kommunikoimaan vaikka kaupassa tai ravintolassa paikallisella kielellä. Täytyy hyödyntää kielitaitoa aina kun se on mahdollista, Lindqvist pohtii. Espoossa asuva Lindqvist kertoo menneensä naimisiin viime kesänä. Perheeseen kuuluu miehen lisäksi koira, 4-vuotias chihuahua nimeltään Jaffa. Aikaisemmin myös mieheni joutui työnsä takia matkustamaan paljon. Nyt hänellä on säännöllisempi työ, joten ehdimme nähdä muutenkin kuin vain ohimennen eteisessä, Lindqvist naurahtaa. Vakavoiduttuaan hän lähes samaan hengenvetoon vakuuttaa, että vaikka työ Destiassa ja EU -tutkimushankkeiden parissa onkin vaativaa, niin se ei silti tarkoita sitä, että työn takia pitäisi rehkiä kellotaulun ympäri. Yleensä asiat hoituvat normaalin työpäivän rajoissa, joten aikaa jää myös vapaa-ajan viettoon ja omille harrastuksille kuten liikunnalle. EU -projektit antava mahdollisuuden jatkuvaan itsensä kehittämiseen. Ehkäpä kun kokemusta on karttunut riittävästi pääsen koordinaattoriksi johonkin hankkeeseen, Lindqvist visioi. < Olen pystynyt itse aika paljon vaikuttamaan työnkuvaani, Hanne Lindqvist kertoo. VIA 4/

12 Kuopio tarjoaa Savolaista saarihyppelyä Saaristokatu on oivallus, josta Kuopio tunnetaan pian paremmin kuin toristaan tai Puijon tornistaan. Oikotie Kallaveden yli toi Kuopiolle runsaasti tonttimaata lähelle keskustaa. Asuntomessuille vuonna 2010 kuljetaan Saaristokadun kautta. Teksti Riitta Eskola Kuvat Tapio Kalliomäki ja Ari-Pekka Keränen Sade ja syysmyrsky säestivät Saaristokadun avajaisia Kuopiossa lokakuun lopulla. Säätä säikähtämättä kuopiolaiset pyöräilivät ja patikoivat vihkimään nelikilometrisen maisemakadun. Destian suunnittelema ja toteuttamana katu vie pienten saarien kautta keskustasta Kuopion eteläisiin niemiin, joita kutsutaan Saaristokaupungiksi. Saaristokatu on asukkaan oikotie keskustaan ja kotitie myös Lehtoniemen asuntomessualueen asukkaille. Lyhimmillään Saaristokaupungista torille on nyt matkaa neljä kilometriä, pisimmillään 12. Jos Kuopion rantaviiva vedetään suo- raksi, sitä riittää reilusti Brysseliin saakka. Kuopio on itsessäänkin miltei saari, jonka Kallansillat on pohjoisessa vuodesta 1932 yhdistänyt mantereeseen. Sitä ennen autot kuljetettiin Puijonsarvesta Kallaveden yli junalla. Tulevina vuosina myös Kallansillat saanevat uuden linjauksen. Pohjois-Kallavedelle on aikeissa rakentaa tie Neulaniemestä Laivonsaareen, jonne haaveillaan asuinaluetta. Selkeästä tarjouspyynnöstä ripeästi kaduksi Katupäällikkö Ismo Heikkinen on vastannut kaupungin puolesta Saaristokadun rakentamisesta. Hän toteaa yhteistyön en- tisen työnantajansa Destian kanssa sujuneen mallikkaasti. Olimme laatineet tarjouspyynnön niin yksityiskohtaisesti, että siihen oli helppo vastata. Kumpikaan osapuoli ei urakan aikana pikkuasioista napissut, ja aikatauluissa pysyttiin. Pikkuasiaksi laskettiin myös työjärjestyksen muutos, jolla Kumpusaareen rakennettiin Bella-veneille teollisuusalue kesken Saaristokatuprojektin. Siikaniemeen rakennettiin katua ja vesihuoltoa välillä aika kiireelläkin, Heikkinen sanoo. Rakentaminen eteni kaupunginpuoleisesta rannasta Keilakantaan, jonne Destia oli jo edelliskesänä urakoinut 16 metriä korkean sillan. Olisi varmaan ollut mah- 12 VIA 4/2008

13 dollista rakentaa Saaristokatua kummastakin päästä yhtä aikaa, mutta kiviainesten rahtaamisessa säästettiin luontoa ja työvoimaakin, Heikkinen toteaa. Saaristokatu varmistaa myös saaristokaupunkilaisten kaukolämmön katkeamattomuuden. Kuopion Energian kaukolämpö kiertää Saaristokaupungissa täyden ympyrän. Kaukolämmön huoltovarmuus saatiin Saaristokadun avulla sataprosenttiseksi. Selvityksiin voisi sukeltaa Saaristokadun neljän sillan rakentaminen saarien väliin ei varsinaisesti sisältänyt mitään ylisuuria rakennusteknisiä haastei- Halkotarhanmäestä tuli tietä Saaristokadun pengertämiseen katosi kokonainen mäki halkotarhan vierestä Kumpusaaresta. Siitä saatiin tonnia rakennuskiveä. Neljännesmiljoota. Rakentaminen oli istutuksia myöten viimeisen päälle hyvin suunniteltu, sanoo projekti-insinööri Aki Korkalainen Destiasta. Korkalaisen pesti on urakan aikana vaihtunut projektipäälliköksi Valtatie 17:n työmaalle lentokentän lähelle. Destia Konsultointi suunnitteli alihankkijoineen kaiken muun paitsi sillat, joista vastasivat Suunnittelukide Oy ja Siltanylund Oy. Tien olisi voinut rakentaa Kallaveden rannalta suoraan järven yli kohteesta A kohteeseen B, mutta nyt katu tehtiin osaksi ainutlaatuista järvimaisemaa. Veden ja liito-oravien suojeleminen teetti paljon paperityötä, jota kuivalle maalle tietä tehdessä ei tarvita. Luvissa, hakemuksissa ja selonteoissa voisi uida. Vedestä otettiin insinöörityönä säännöllisesti näytteitä. Näin voitiin todeta, että rakentaminen sekoitti vettä vain paikallisesti. Virtaukset eivät kuljettaneet liejua minnekään, Korkalainen sanoo. Liito-oravatkin asuvat yhä Lehtoniemessä ja Kärängässä, jonka pohjoisosa on niiden takia rakennuskiellossa. 44 VIA 4/

14 Saaristokadulla arvioidaan liikkuvan ajoneuvoa vuorokaudessa. nan kiintokuution seasta valittiin myös sopivat kivet meluaitoihin, jotka ladottiin aidoiksi huolella käsin. Kiviset melumuurit vaihtuvat silloilla lasisiksi meluaidoiksi. Lasikaiteet päästävät läpi maiseman, mutta estävät liikenteen äänien kantautumisen vettä pitkin. Saaristokadun valaistuksella voidaan tunnelmoida. Jouluna tietokoneohjatut katuvalot saatetaan sytyttää punaisina tai valtiovierailuja voidaan juhlistaa lippujen värein. Kaupunkilaiset varmasti keksivät Saaristokadulle vielä paljon vetovoimaisia tapahtumia. Saarille on nyt esteetön pääsy autolla. Ennen tarvittiin aina vene, Korkalainen sanoo. Sillat omistettu kuvataiteilijoille Lähinnä keskustaa on Ellen Thesleffin 280-metrinen silta. Se vie Kumpusaaresta, jossa Thesleff asui lapsuutensa, Pölhönsaareen. Pölhönsaareen on rakennettu komea nuotiopaikka kajakkilaitureineen. Pölhönsaaren ja Lammassaaren välinen 30-metrinen silta on nimetty kuopiolaissyntyisen Johan Fridolf Weurlanderin mukaan. Anton Lindforssin silta puolestaan on 22-metrinen. Se yhdistää Kalliosaaren ja Korkeasaaren. Unto Koistisen 160-metrinen silta valmistui viimeksi Korkeasaaresta Käränkään, jossa Koistisella oli aikoinaan huvila. Insinööritoimisto Seppo Rantala Oy aliurakoi Destialle Saaristokadun sillat. Rantalan siltatyöstä on nautittu Kuopiossa aiemminkin. Särkiniemen silta on toimiston käsialaa. Särkilahden kaupunginosa täyttyi sillan ansiosta ennätysajassa, Ismo Heikkinen mainitsee. < Katupäällikkö Ismo Heikkinen (vas.), valtiovarainministeri Jyrki Katainen ja kaupunginjohtaja Petteri Paronen leikkasivat palan historiallista nauhaa. Monien mahdollisuuksien reitti Saaristokadun avajaishumuun osallistui myös Rentolan perhe. Perheen pojat seurasivat toissa kesänä tiiviisti Keilakannan sillan rakentamista ja käyvät nyt usein katsomassa Kuopion korkeimpien kerrostalojen nousemista sillan kummallekin rannalle Keilakannan siltavahdeiksi. Eljas ja Johan Rentola tulivat polkupyörillään kotoaan Rautaniemestä. Viiden kilometrin matkan äitinsä Helin kuljetttamissa rattaissa matkustivat Lauri ja Saana. Siellä on isoja nostureita, Eljas kertoo. Saaristokadun tietyöt räjäytyksineen eivät ole Rautaniemeen kuuluneet, vaikka perheen koti on tietyömaan tuntumassa. Enemmän meteliä on kuulunut naapurin rivitalotyömaalta, ja siitäkin pojat ovat olleet ainoastaan mielissään, Heli Rentola nauraa. Saaristokatu otettiin arkireitiksi Rentoloilla heti. Miehen työmatka ja lasten terveyskeskusmatkat lyhenevät puoleen. Saaristokaupungissa on alakoulu, mutta se on jatkuvasti niin täynnä, että lasten eskari- ja koulumatkat saattavat hyvinkin kääntyä muutamiksi alkuvuosiksi Saaristokadun kautta keskustaan. Ihanaa uusi pyörätie! Muut ilakoivat työ- ja torimatkojensa lyhenemistä, mutta Riitta Karhunen hurraa työmatkansa pitenemistä parilla kilometrillä. Saaristokatu avasi hänelle vaihtoehtoisen pyöräilyreitin. Moottoritietä pääsee edelleen keskustaan nopeimmin, mutta se ei Karhusta liikuta. Hän pyöräilee noin kilometriä vuodessa ja työmatkat aina. Kuopiossa on paljon kauniita pyöräreittejä ja rännikatuja, Karhunen kehuu. Kelikin on aina hyvä! Yli kymmenen kilometrin työmatkansa Karhunen polkee 40 minuutissa. Aivan hyvin matka menisi 25 minuuttiin, mutta en koskaan polje yli kahtakymppiä pyöräteillä, jossa on lapsia ja koiria. Kiertoajelulle bussilla Osa kaupunkilaisista valitsi neitsytmatkalleen Saaristotielle bussin. Linjat 23 ja 19 ovat jatkossakin Kuopion kiertoajeluja, jotka kiertävät keskustan ja Saaristokaupungin. Bussista maiseman näkee korkeammalta kuin henkilöautosta. Saaristokadun arkiseksi käyttäjämääräksi on arvioitu noin kulkuneuvoa. Tältä pohjalta on laskettu, että kadun hinta kuittautuu noin vuosikymmenessä säästyneenä aikana ja polttoainekuluina. Osa kaupunkilaisia vastusti Saaristokadun rakentamista siksi, että sen ajateltiin nielevän varoja sosiaali- ja terveystoimesta. Laskelmien mukaan sosiaali- ja terveysbudjettia pyörittää Saaristokadun hinnalla vain muutaman viikon. 14 VIA 4/2008

15 5 000 kilometriä vuodessa pyöräilevä Riitta Karhunen aikoo nauttia täysin siemauksin uudesta vaihtoehtoisesta työmatkareitistään. Elias (oik.), Johan ja Lauri nauttivat välipalaa äitinsä Heli Rentolan kanssa Pölhoönsaren nuotiopaikalla Saanan nukkuessa päiväuniaan lastenvaunuissaan. Kallavesj, Kallavesj Kaupunkilaisten virkistysalue Saaristokadun rannoista varmasti tulee. Rauhanlahti Road Runnersin maratoonarien etujoukko testasi Saaristokadun tossutuntuman. Juosten, pyöräillen tai miten vain omatoimisesti liikkuen pääsee kiertämään 20 kilometrin lenkin. Kyllä passaa katsella muutakin kuin tossunkärkiä, vitsaili eräs tuulta vasten nojannut kuntoilija. Koleassa syysmyrskyssä uuden reitin vihkivät käyttöön valtiovarainministeri Jyrki Katainen ja kaupunginjohtaja Petteri Paronen. He leikkasivat katupäällikkö Ismo Heikkisen kanssa palan historiallista nauhaa. Uusi tieyhteys lyhentää Joona Hämäläisen (vas.) ja Kasperi Pöyhösen koulumatkaa. Neea Roivanen joutuu vielä odottamaan pääsyä rullaluistelemaan Saaristokadulle. Kaikenkansan kuntokatu Kuopiolaisten kuntoa Saaristokatu varmasti nostaa. Urheilulukiolaiset Joona Hämäläinen ja Kasperi Pöyhönen olivat jo aamupäivällä palaamassa keskustasta aamutreeneistä. Mahtavaa, kun nyt pääsee pyörällä kouluun ja kaupunkiin, eikä tarvitse enää mennä bussilla, Saaristokatua kovasti odottaneet urheilijat kehuivat. Kuntoilija pienimmästä päästä, Neea Roivainen 2,5, odotteli vielä rattaissa, että neljä pyörää voisi vaihtaa kahteen kuusipyöräiseen, ja hän pääsisi isin kanssa rullaluistelemaan. Vihkiäisiä juhlisti Mieskuoro Kuopio- Kvartetti, jossa lauloi myös Destian projekti-insinööri Aki Korkalainen. Koko kuoro paleli, mutta tilaisuus jäi varmasti kaikkien mieleen, tenori totesi.< Rauhanlahti Road Runnersin joukkue kävi juoksemassa Saaristokadun neljä siltaa heti tuoreeltaan. Reitti sai kiitosta maisemistaan eikä kolea sääkään menoa haitannut. VIA 4/

16 Suururakat näyttö osaamisesta Destian viiden vuoden suururakka päättyy, kun Tampereen läntinen kehätie otetaan kokonaisuudessaan käyttöön tammikuussa. Ratarakentamisen mallia Destia on näyttänyt Vuosaaren sataman radan päällysrakenteiden teossa. Teksti Hannu Virtanen Kuvat Tapio Kalliomäki Valtatie 3:n Tampereen länsipuolella kulkeva 21 kilometrin tieosuus Kuljun moottoritieltä Ylöjärvelle muodostaa kehätien, jonka välityskyky on tärkeä sekä valtakunnallisen että seudullisen liikenteen kannalta. Destia aloitti tien uusimisen syksyllä 2003 voitettuaan Tiehallinnon järjestämän kaksiosaisen urakkakilpailun molemmat osat. Vanha moottoriliikennetien ja valtatien yhdistelmä rakennettiin nykyaikaiseksi kaksiajorataiseksi kaupunkimoottoritieksi, jossa on runsaasti liityntäliittymiä. Hanke toteutettiin kahdessa vaiheessa. Lokakuussa 2006 valmistunut ensimmäinen vaihe kattoi Kalkun ja Pirkkalan välisen osuuden. Heti tämän jäl keen käynnistyneessä toisessa vaiheessa rakennettiin välit Kalkusta Sopenmäkeen ja Pirkkalasta Lakalaivaan. Kaikkinensa tämä on ollut yksi Suomen suurimmista tieurakoista. Se, että uusi ajorata on rakennettu vanhan, kaiken aikaa käytössä olleen tien viereen, on tehnyt urakasta erityisen haastavan. Ilmeisesti olemme kuitenkin onnistuneet haittamaan varsin vähän liikenteen sujumista. Näin ainakin, jos asiaa mitataan saamamme julkisen palautteen perusteella, projektipäällikkö Arto Kari kertoo. Hanke on pysynyt myös hyvin aikataulussaan. Itse asiassa Destia sai tien valmiiksi etuajassa jo marraskuussa vaikka tämän syksyn sateet haittasivatkin esimer Destia sai viisi vuotta kestäneen Tampereen läntisen kehätien rakentamisen valmiiksi etuajassa. 16 VIA 4/2008

17 kiksi päällytystöitä. Päällystystä ei voi laadullisista syistä tehdä kovan sateen aikana. Päällystystöiden siirtyminen puolestaan siirtää myös tämän jälkeen tehtäviä töitä. Urakkaaikamme päättyy ja sen suhteen olemme kuitenkin edenneet selvästi etuajassa. Aliurakoitsijoita Destialla on ollut työmaalla useita kymmeniä. Enimmillään töissä on ollut noin 250 työntekijää keskimääräisen vahvuuden ollessa henkilöä. 70 uutta siltaa Hankkeessa on rakennettu 11 eritasoliittymää, joista viisi äysin uutta. Uusia siltoja on valmistunut kaikkiaan 70. Mittavin niistä on 300 metriä pitkä Pyhäjärven ylittävä Rajasaaren siltä. Lisäksi kahdeksan siltaa peruskorjattiin. Pitkänniemen eritasoliittymässä rakennettiin hyvin pienelle alueelle olemassa olevan liittymäalueen päälle 20 siltaa. Se oli varsin tiukka paikka, Kari kuvaa. Ramppeja urakkaan sisältyi kaikkiaan 33 kilometriä. Muita teitä ja katuja on rakennettu 20 kilometrin verran ja kevyen Vuosaaren uuteen satamarataan sisältyy kahdeksanraiteinen ratapiha. liikenteen väyliä kymmenen kilometriä. Melusuojausta tien varteen on tehty 16 kilometrin matkalle ja pohjavesisuojausta viiden kilometrin matkalle. Satamarata tehtiin tunneliin Marraskuussa käyttöön otettu Vuosaaren satama Helsingissä sai oman raideyhteyden pääradan varrelta Keravalta. Vajaan 20 kilometrin pituisesta radasta 14 kilo metriä kulkee tunnelissa. Satamaradan rakentamisessa on hyödynnetty Destian rataosaamista. Työyhteenliittymä Vuolin Veturi, johon kuuluvat Destia ja sen tytäryhtiö MVH-Yhtiö Oy (Maansiirto Veli Hyyryläinen Oy), toimi urakoitsijana radan kaksi vuotta kestäneessä päällysrakentamisessa. Urakka kattoi radan raidesepelit ja pölkyt sekä kiskojen ja vaihteiden asentamisen. Siihen sisältyivät vastaavat työt myös kahdeksanraiteisella ratapihalla. Vuolin Veturi on niin ikään asentanut suoja-aidat ratapihan kallioleikkauksiin. Urakan valvojat Kai Kilpi Swecomo CMU Oy:stä ja Pekka Korpivaara RN- Rakennuttajapalvelu Oy:stä ovat pitäneet Vuosaaren satamarataa yhtenä Suomen vaativimmista päällysrakenneurakoista. Erityisen haasteelliseksi hankkeen teki se, ettei Suomessa ole koskaan aiemmin rakennettu yhtä pitkää rataosuutta tunneliin. Työn alla kaksi isoa kohdetta Työn alla olevia Destian suururakoita ovat Hakamäentie Helsingissä ja Kemin ohitustien rakentaminen moottoritieksi. Ensi syksynä valmistuvan Hakamäentien rakentaminen aloitettiin kesällä Hakamäentiellä kulkee noin autoa vuorokaudessa ja sen alta suhahtaa lähes tuhat junaa joka päivä. Liikenteen solmukohtaan rakennetaan yli kolme kilometriä uutta väylää, 26 siltaa ja tunneli siten, että liikenne soljuu koko ajan mahdollisimman hyvin. Kemissä Destia aloitti valtatie 4:n parantamisen menneenä kesänä. Työmaa on suunnittele ja toteuta -hanke. Se sisältää muun muassa toisen ajoradan rakentamisen kaupungin kohdalla nykyisen tien viereen. Keskustan eteläpuolella tie tehdään kokonaan uuteen paikkaan viiden kilometrin matkalla. Kaikkinensa tielle tulee mittaa vajaat 16 kilometriä ja se sisältää kolme eritasoliittymää sekä 19 siltaa. Tien pitää olla käytössä syksyllä < VIA 4/

18 Vauhtia ja vaarattomia tilanteita Kulloossa Porvoon liepeillä sijaitseva Premier Parkin ajoharjoittelurata tarjoaa elämyksiä ja oppimista kaikentasoisille kuljettajille. Radan teknisessä toteutuksessa on hyödynnetty Destian tiemerkintäpalveluja. Teksti Ari Rytsy Kuvat Rami Lappalainen Pitkän suoran päässä katumaasturiauto ajaa maantienopeutta ja matkustajat istuvat siinä mitään aavistamatta. Kaikki tuntuu hyvältä ja turvalliselta. Ajokaista lyhenee lyhenemistään kunnes auton eteen ponnahtaa hirvi. Tilannetta seuraa nopea jarrutus ja väistöliike, joka jää aavistuksen vajaaksi. Tällä kertaa selvittiin kuitenkin pelkällä säikähdyksellä, sillä auton keulaa hipaissut tiekeila ei onneksi vastannut massaltaan 350-kiloista metsän kuningasta. Harjoitustilanteen vaikeuskerrointa lisäsi vedellä liukastettu väistöalue, jonka pinta koostuu suojateistä tutusta tiemerkintämassasta. Seuraavaksi maasturin ratissa istuva Oy Premier Events Ab:n toimitusjohtaja Henrik Sundberg demonstroi radan kaarrejarrutuspisteen tarkoitusta. Sadetusjärjestelmän kastelemassa mutkassa polyure- taani toimii peililiukkaan jään korvikkeena. Samalla tavalla voideltu tiemerkintämassa puolestaan jäljittelee normaalia talvista tienpintaa. Tällä kertaa auto pysähtyy hallitusti keilojen sisäpuolelle. Destian tekemät pinnoitteet vastaavat hyvin oikeita ajo-olosuhteita, Sundberg kiittelee. Kokeilematta on vielä erillinen luistoympyrä, johon merkintämassa on kahdesta aikaisemmasta paikasta poiketen tehty sprayautolla. Näiden lisäksi Destian tiemerkintäpalvelujen kädenjälki näkyy Premier Parkin parin kilometrin mittaisen asfalttiradan molemmilla reunoilla. Itse asiassa kyseiset reunaviivat ovat urakan ainoa perinteinen osa. Käytimme tiemerkintämassaa ensimmäistä kertaa tämäntyyppiseen tarkoitukseen. Siksi suurin osa urakasta syntyi kokeilun kautta. Pintaa tehtiin sekä kahteen jarrutuspaikkaan että luistoympyrään 18 VIA 4/2008

19 Destian tekemä ratapinnoite antaa aidon tuntuman hankalista ajokeleistä ja opettaa siten hallitsemaan ääritilanteita, Topi Serjala (vas.), Vesa Aartolahti, Henrik Sundberg ja Kai Salminen toteavat. noin kolmen millin vahvuinen kerros, Destian projektipäällikkö Kai Salminen kertoo. Täyden palvelun ajoharjoittelupaikka Premier Park on pohjoismaisessa mittakaavassa tarkasteltuna varsin innovatiivinen elämys. Yhdentoista hehtaarin alueella on mahdollista perehtyä taloudellisen ajamisen saloihin, tutustua maastoautoilun erikoispiirteisiin Offroad-radalla sekä kehittää taitojaan vaihtelevissa tilanteissa ja tieolosuhteissa. Viimeisenä mainitun Premier Safety Driving -ajokoulun haasteena on tarjota kuljettajille mahdollisimman autenttisia ja turvallisia harjoituskokemuksia. Niihin kuuluvat muun muassa erilaiset väistötilanteet ja luistoympyrässä toteutettava sivuluisun hallinta. Useita vuosia ajoharjoittelubisneksen parissa toiminut Sundberg kertoo lopputuloksen olevan huolellisen suunnittelun tulos. Premier Parkin rataprofiili on kouluttajinamme toimivien huippuosaajien käsialaa. Myös radan pinnoitteet on valittu kokemustemme perusteella. Premier Parkissa on tietoisesti panostettu laatuun, sillä perinteisten yritysasiakkaiden ohella sen ratoja tahkoavat automaailman vaativat edustajat. Vierai- lijoiden tähänastiselta listalta löytyy muun muassa Porsche Road Show. Premier Parkin autokalustona on Audin autoja tavallisista henkilöautoista Q7 maastureihin. Korkean profiilin asiakkaat ja Premier Parkin avoin kaupallisuus eivät sulje pois toiminnan arkista liikenneturvallisuusnäkökulmaa, eikä huolta ympäristöstä ja polttoaineen kulutuksesta. Eco Driving eli taloudellisen ajotaidon koulutusohjelma ympäristöä säästäen on suosittu asiakkaiden keskuudessa. Sen kiinnostus lisääntyy koko ajan ja on useassa yrityksessä turvallisen ajamisen rinnalla tärkeimpiä autoiluun liittyviä asioita. Jokainen täällä käynyt lähtee varmasti pois parempana kuljettajana. Tarkoituksenamme on yhdistää sekä autoilun hauskuus että hyödyllisyys, summaa Sundberg Premier Parkin toimintafilosofiaa. Tiemerkintämassojen laatuvaatimukset kiristyneet Destian tekemistä maalauksista jarrutusalueissa on käytetty suojatiemerkinnöistä tuttua massaa. Käytännössä se eroaa reunaviivoissa ja luistoympyrässä käytetystä tuotteesta vain heijastavuutta parantavien pintasirotteluhelmien kautta. Kyseiset helmet myös pienentävät kitkaa, joten kastelun voimin jäljitelty talvikeli on niissä paikoissa astetta liukkaampi. Vaikka tiemerkintämassa toimiikin Premier Parkissa eräänlaisena talviolosuhteiden simulaattorina, eivät sen siinä korostetusti hyödynnettävät ominaisuudet vaikuta normaalin tienkäyttäjän arkeen. Tiemerkintämassoihin kohdistuvat laatuvaatimukset ovat tiukentuneet melkoisesti. Niiden kitkaa on lisätty erilaisin keinoin. Jos esimerkiksi nämä pinnat olisi tehty kaksi vuotta sitten käytössä olleella massalla, olisivat ne huomattavasti liukkaampia, sanoo Salminen. Jokainen täällä käynyt lähtee pois parempana kuljettajana. Nykyiset tiemerkintämassat kestävät myös mekaanista kulutusta edeltäjiänsä paremmin. Premier Park tarjoaa siinä mielessä ihanteellisen testilaboratorion, että siellä nastat ja teiden talvihoito eivät turmele merkattuja pintoja. Muuten kulutus on kuitenkin normaalia kovempaa. On mielenkiintoista nähdä, miten massa kestää pelkästään renkaista aiheutuvaa kulutusta, Destian projektivastaava Vesa Aartolahti miettii. < VIA 4/

20 iliitu auttaa liikenneturvallisuuden suunnittelussa Destian kehittämän liikenneturvallisuuden analysointityökalun tavoitteena on helpottaa kuntien tekemän liikenneturvallisuustyön systemaattisuutta. Nettiselaimen kautta tehtävät kartta- ja taulukkohaut sisältävät informaatiota liikenneonnettomuuksista, toimenpiteistä ja koulutustyöstä. Teksti Ari Rytsy Kuva Olli Häkämies Destian iliitu-nimeä kantava interaktiivinen liikenneturvallisuuspalvelu on kehitetty viimeisen kolmen vuoden aikana yhteistyössä Kaakkois-Suomen tiepiirin kanssa. Palvelun perusajatuksena on projektiluontoisen liikenneturvallisuustyön jalostaminen jatkuvaksi prosessiksi. Tätä kautta saavutettavilla tehostamishyödyillä parannetaan liikenneturvallisuustavoitteiden saavuttamista ja kannustetaan kuntia aktiiviseen toimintaan. Yleensä kuntatason liikenneturvallisuussuunnitelmat ovat kertaluonteisia projekteja. Niitä tehdään noin 5 10 vuoden välein. Tietojen ajan tasalla pitäminen on haastavaa, sillä toimintaympäristö muuttuu koko ajan. Tällaisessa tilanteessa liikennevalistuksen ja -kasvatuksen eteenpäin vieminen vaatii suuria ponnisteluja, johtava konsultti Christel Kautiala Destian konsulttipalveluista arvioi. iliitu muokkaa totuttua toimintamallia siten, että työn tilaajan osuus kevenee ja konsultin rooli siirtyy projektikonsultoinnista jatkuvan liikenneturvallisuuspalvelun toteuttajaksi. Samalla työn koordinointi ja liikenneturvallisuuden integrointi muihin toimintoihin helpottuvat. Valmiit mallit ja internetin hyödyntäminen pitävät huolen siitä, että ajankohtaista tietoa on aina saatavilla. Internetiä ei ole aikaisemmin hyödynnetty liikenneturvallisuustyössä näin tehokkaasti. Edessä on uusi aika, Kautiala luonnehtii. iliitu-työkalun avulla seutukunnan toiminta on helposti linkitettävissä kuntakohtaisiin hankkeisiin. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi tiepiirien ja kuntien välisen yhteistyön ja tiedonsiirron lisäämistä. Hankkeita voidaan koordinoida entistä helpommin, jolloin vältytään mahdollisilta päällekkäisyyksiltä. Onnettomuustilastointi uudistuu Innovatiivisuutensa ohella iliitu tuo uusia mahdollisuuksia ja toimintatapoja onnettomuustilastointiin. Jatkossa vastuu onnettomuuksien tilastoinnista ja luovuttamisesta on Tilastokeskuksella. Tiehallinnon päätös onnettomuusrekisteriensä ulkoistamisesta tarkoittaa luovutettavien tietojen kohdalla siirtymistä Tilastokeskuksen datahinnoitteluun. Tilastokeskus tarkistaa henkilövahinkoon johtaneet ja eläinonnettomuudet. Tulevaisuudessa valmiiksi paikannetut onnettomuudet tulevat poliisilta. Heidän tavoitteenaan on päästä vuoden 2009 aikana tilanteeseen, jossa vain 3 5 prosenttia onnettomuuksista jää paikantamatta, Kautiala sanoo. Tällä hetkellä iliituun on koottu koko Suomen kattavaa onnettomuusdataa viiden vuoden ajalta. Tietomäärän karttuessa järjestelmästä on saatavissa entistä enemmän liikenneturvallisuustyössä hyödynnettävää informaatiota. Käyttäjän valinnan mukaan tietokannasta saadaan ulos yksityiskohtaisia onnettomuusanalyysejä joko kartta- tai raporttimuodossa. Kaavio- ja taulukkoanalyysit ovat raportointia varten siirrettävissä PDF-, Word- tai Excel-muotoon. Karttapalvelun avulla tehtävät haut voidaan luokitella esimerkiksi tienpitäjän tai vaikkapa kiireellisyysluokan mukaan. Toimenpideluettelo-osion kautta pääsee puolestaan tarkastelemaan hankkeiden perustietoja. Liikenneturvallisuustyövalikosta löytyy perustietoja työstä sekä eri hallintokuntien toimintasuunnitelmia. Kehitteillä olevan mittariosion tarkoituksena on tarjota kunnille suoraan vertailukelpoisia tilastoja. Ylläpitoikkunan kautta palvelun käyttäjän on mahdollista syöttää järjestelmään ajankohtaista tietoa. iliitu-portaalista löytyvät järjestelmän käyttöohjeet. Uskon, että niiden ja pienen koulutuksen avulla käyttäjät pääsevät helposti liikkeelle, kertoo 20 VIA 4/2008

Kuopion Saaristokatu onnistunut kokonaisuus

Kuopion Saaristokatu onnistunut kokonaisuus Kuopion Saaristokatu onnistunut kokonaisuus Katupäällikkö, DI, Ismo Heikkinen, Kuopion kaupunki Projektipäällikkö, DI, Ari Kalliokoski, Destia Oy Kuntatekniikan päivät 2009 Destia Oy on suomalainen infra-

Lisätiedot

KUOPION SAARISTOKATU onnistunut kokonaisuus

KUOPION SAARISTOKATU onnistunut kokonaisuus KUOPION SAARISTOKATU onnistunut kokonaisuus Katupäällikkö, DI, Ismo Heikkinen, Kuopion kaupunki Projektipäällikkö, DI, Ari Kalliokoski, Destia Oy Kuntatekniikan päivät 2009 KUOPION SAARISTOKAUPUNGIN SIJAINTI

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Raportti työharjoittelusta ulkomailla

Raportti työharjoittelusta ulkomailla Eevi Takala PIN10 12.5.2013 Raportti työharjoittelusta ulkomailla Opiskelen pintakäsittelyalan viimeisellä vuodella ja olin puolet (5vk) työharjoitteluajastani Saksassa töissä yhdessä kahden muun luokkalaiseni

Lisätiedot

Vetovoimaa rakennusalalle

Vetovoimaa rakennusalalle Vetovoimaa rakennusalalle Rakennusalan valtteja Koulutus Tulevaisuuden keskeisiä osaamistarpeita Satu Elho Asiamies Rakennus- ja kiinteistöpalvelualan vetovoima ry www.themesta.net Mitä ammattilaiset itse

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Tampereen seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa KÄYTÄNNÖN OSAAJIA Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa HYVÄT TYYPIT PALVELUKSESSASI Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, tekee työelämälähtöistä tutkimus-

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Suuntautumisseminaari Stadiassa 11.10.2007

Suuntautumisseminaari Stadiassa 11.10.2007 Suuntautumisseminaari Stadiassa 11.10.2007 Rakennesuunnittelutoimisto työpaikkana 1 Mitä on rakennesuunnittelijan työ? Rakennuksen tulee kestää sille kohdistuvat kuormat ja ympäristörasitukset koko rakenteen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Vuorovaikutustaidot työnhaussa. Gailla Oy

Vuorovaikutustaidot työnhaussa. Gailla Oy Vuorovaikutustaidot työnhaussa Paritehtävä Esittele itsesi ja ammatillinen osaamisesi vasemmalla puolella istuvalle vierustoverillesi Aikaa 2 min Paritehtävä Esittele (uusi tuttavuus) äskeinen toverisi

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Kummiyritystoiminta on konseptoitu ja pilotoitu Tulevaisuuden ammattiosaajat pk-yrityksissä Etelä-Pohjanmaalla -hankkeessa vuosina 2012-2014 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Liikenneväylät kuluttavat

Liikenneväylät kuluttavat Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittäminen 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten suunnitelmallista

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Oulun seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa ja ammattiopistossa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Tule opiskelemaan ruotsin kieltä ja kulttuuria Ruotsin Västeråsiin! Oletko kiinnostunut ruotsin kielen opiskelusta? Haluatko saada tietoa ruotsalaisesta yhteiskunnasta

Lisätiedot

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Kyselyn tavoite selvittää nuorten tulevaisuuden suunnitelmia ammattiin, opiskeluun sekä opintojen sisältöihin ja oppimisympäristöihin (Mun koulu!) liittyviä

Lisätiedot

Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö

Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö Erika Helin 10.6.2014 Suunnittelun tavoitteet ja eteneminen

Lisätiedot

Mistä uudet osaajat infra-alalle. alalle?

Mistä uudet osaajat infra-alalle. alalle? Mistä uudet osaajat infra-alalle alalle? Panu Tuominen projektipäällikkö MANK ry Tausta MANK:n pitkäaikainen huoli Ala ikääntyy Heikko vetovoima Mistä uudet osaajat? Projektin kesto 2014 2015 1 Ongelma

Lisätiedot

Miten toimit, kun löydät sopivan työpaikkailmoituksen? Lue ilmoitus huolellisesti läpi.

Miten toimit, kun löydät sopivan työpaikkailmoituksen? Lue ilmoitus huolellisesti läpi. Miten toimit, kun löydät sopivan työpaikkailmoituksen? Lue ilmoitus huolellisesti läpi. Selvitä ilmoituksesta pyydetäänkö sinua ottamaan yhteyttä: soittamalla, lähettämällä hakemus tai täyttämällä lomake.

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille

Lisätiedot

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Monet vastavalmistuneista hakeutuvat jatko-opintoihin Studentumin tutkimus nuorten hakeutumisesta koulutukseen keväällä

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

NUORTEN LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN PORISSA

NUORTEN LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN PORISSA NUORTEN LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN PORISSA Kuninkaanhaan koulun liikenneturvallisuuskysely 2014 Yhteenveto oppilaiden vastauksista ja ajatuksista www.ts.fi 1/11 Leena-Maria Törmälä, Ramboll Finland

Lisätiedot

Kampanjan toimenpiteet 2010 Insinöörit Uusi sukupolvi Insinooriksi.fi Ingenjor.fi. Vesa Vilenius Markkinointiviestinnän suunnittelija HAMK

Kampanjan toimenpiteet 2010 Insinöörit Uusi sukupolvi Insinooriksi.fi Ingenjor.fi. Vesa Vilenius Markkinointiviestinnän suunnittelija HAMK Kampanjan toimenpiteet 2010 Insinöörit Uusi sukupolvi Insinooriksi.fi Ingenjor.fi Vesa Vilenius Markkinointiviestinnän suunnittelija HAMK Tutkimuksessa u haastateltiin t City Cty lehden säännöllisiä 15

Lisätiedot

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Esityksen sisältö 1. Aineeton pääoma 2. Miksi vapaaehtoiskysely?

Lisätiedot

Tulevaisuuden tuotteet ja tuotanto

Tulevaisuuden tuotteet ja tuotanto Ohjelmassa toteutetaan uusi kehitys- ja koulutuskonsepti, jossa kehitetään sekä yritysten liiketoimintaa että henkilöstön osaamista ja tutkintotasolta toiselle opiskelua. Ohjelman ytimen muodostaa pitkä

Lisätiedot

Opetusmateriaali. Fermat'n periaatteen esittely

Opetusmateriaali. Fermat'n periaatteen esittely Opetusmateriaali Fermat'n periaatteen esittely Hengenpelastajan tehtävässä kuvataan miten hengenpelastaja yrittää hakea nopeinta reittiä vedessä apua tarvitsevan ihmisen luo - olettaen, että hengenpelastaja

Lisätiedot

3/2014. Tietoa lukijoista

3/2014. Tietoa lukijoista 3/2014 Tietoa lukijoista Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden, Suomen 2. luetuimman päivälehden, kuukausiliite. Se on maaseudulla asuvalle ihmiselle tehty aikakauslehti. Lehti on onnistunut tehtävässään ja

Lisätiedot

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.

Lisätiedot

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 Hei kaikille lukijoille. Olen Tytti Teivonen, matkailualan opiskelija Luksiasta. Olin työssäoppimassa Suzhoussa Kiinassa hotellissa kaksi kuukautta. Hotelli, jossa olin, on

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Olen kokenut etätyön hyväksi työskentelytavaksi Saan etätyöpäivän aikana pääosin tehtyä suunnittelemani työt Ohjeistus etätyön tekemiseen on ollut riittävää

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 Kaavaluonnoksen keskeinen sisältö Yleismääräykset Kehittämisvyöhykkeet

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

Oppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy

Oppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy Oppimalla ammattiin Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy 1 Kyselyn toteuttaminen Oppimalla ammattiin kyselyn kohderyhmänä olivat 16-29 - vuotiaat nuoret. Vastaajia

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN TYÖSSÄOPPIMINEN 1. Neuvottele ensin opettajan kanssa Kerro opettajalle minne työpaikkaan aiot soittaa. Työpaikka: Puhelinnumero: Varaa itsellesi - rauhallinen

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Eurooppa, me ja koulutuksen tulevaisuus

Eurooppa, me ja koulutuksen tulevaisuus Eurooppa, me ja koulutuksen tulevaisuus Jyrki J.J. Kasvi eduskunta, tulevaisuusvaliokunta 24.11. 2009 www.kasvi.org 1 EU on vapaata liikkuvuutta Sisämarkkinoiden neljä vapautta: pääomien, tavaroiden, palveluiden

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - egroupjr - Villihiiret - Karttaketut (aloittelijat) - Karttaketut - Karttaketut aloittelevat - Karttaketut

Lisätiedot

RYYTIPOLUN KATUSUUNNITELMA SEKÄ KATUSUUNNITELMAN MUUTOS SULKULANTIELLÄ RYYTIPOLUN JA RUULAHDENTIEN VÄLILLÄ

RYYTIPOLUN KATUSUUNNITELMA SEKÄ KATUSUUNNITELMAN MUUTOS SULKULANTIELLÄ RYYTIPOLUN JA RUULAHDENTIEN VÄLILLÄ MUISTUTUS 4.2.2014 Kaupunkirakennelautakunta Jyväskylän kaupunki RYYTIPOLUN KATUSUUNNITELMA SEKÄ KATUSUUNNITELMAN MUUTOS SULKULANTIELLÄ RYYTIPOLUN JA RUULAHDENTIEN VÄLILLÄ Jyväskylän kaupunki suunnittelee

Lisätiedot

Loppuraportti OPET-projekti

Loppuraportti OPET-projekti Loppuraportti OPET-projekti HENKILÖTIEDOT Johanna Jussila Omnia, Lakelan toimipiste Tel: 046-8515142 email: johanna.jussila(a)omnia.fi TYÖYKSIKKÖ Hotelli Libyan Princess Main Street, Paleochora 73001,

Lisätiedot

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016 1. Tausta SASKin historian ensimmäinen henkilöstöstrategia oli laadittu vuosiksi 2009 2011. Henkilöstöön liittyviä asioita oli linjattu aikaisemminkin erilaisissa dokumenteissa

Lisätiedot

INFRA13 5.3.2013 Työelämän tarpeet ja tulevaisuuden taidot Reijo Riekkola. Laulukuja 4, 00420 Helsinki, Finland Tel. +358 9530 6540 www.sroy.

INFRA13 5.3.2013 Työelämän tarpeet ja tulevaisuuden taidot Reijo Riekkola. Laulukuja 4, 00420 Helsinki, Finland Tel. +358 9530 6540 www.sroy. INFRA13 5.3.2013 Työelämän tarpeet ja tulevaisuuden taidot Reijo Riekkola Laulukuja 4, 00420 Helsinki, Finland Tel. +358 9530 6540 www.sroy.fi OSATA? TEEMU VEHMASKOSKI RIL Vapaasti kopioitu muutamalta

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA 2014 Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA Kun koulu loppuu -tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yläkoululaisten ja lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmia,

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Valitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä.

Valitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä. Osio 1 - Taustatiedot Toimitko esimiestehtävissä? Kyllä En Osio 2 - Fiilikset Valitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä. Ihan ok, tässähän

Lisätiedot

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 IKÄ % 18 24 9 25-34 35-44 26 45-54 30 55-60 13 Yli 60 7 ASEMA % Työntekijä 23 Alempi toimihenkilö 13 Ylempi toimihenkilö 31 Johtava asema 6 Opiskelija 9 Perhe-/opinto-/vuorotteluvapaalla

Lisätiedot

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Lehdistötiedote 6.3.2015 Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Naisjohtajien määrässä on ollut havaittavissa hidasta laskua viimeisen

Lisätiedot

Liikenneturvallisuuden ja sujuvuuden parantaminen tiemerkinnöin

Liikenneturvallisuuden ja sujuvuuden parantaminen tiemerkinnöin Liikenneturvallisuuden ja sujuvuuden parantaminen tiemerkinnöin Esittäytyminen PANK RY Tiemerkintävaliokunta Informaatiota Tiemerkinnästä Mitä asioita tutkitaan Suomessa nyt Tulevaisuuden näkymät 1 Harri

Lisätiedot

Attitude 2012. Pirkanmaan tulokset

Attitude 2012. Pirkanmaan tulokset Attitude 2012 Pirkanmaan tulokset Kyselyn taustaa Kohderyhmänä toisen asteen toisen vuosikurssin opiskelijat Vastaajia yhteensä 379 12 lukiosta ja ammatillisesta oppilaitoksesta Tampereen kaupunkiseudulta

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

Löydä päivävaelluksen hauskuus

Löydä päivävaelluksen hauskuus Päivävaelluksen suunnittelu FValitse jokin hauska ja mielenkiintoinen retkikohde. Jos liikutte ryhmänä, ota muut huomioon retkikohteen valinnassa. FOta selvää vaellusreitin pituudesta ja siitä, kuinka

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille hääpäivänänne. Onnittelut kihlauksestanne ja kaikkea hyvää tulevaisuuteen!

Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille hääpäivänänne. Onnittelut kihlauksestanne ja kaikkea hyvää tulevaisuuteen! 祝 福 : 结 婚 Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille hääpäivänänne Lämpimät

Lisätiedot

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Ajattelun muuttaminen on ZestMarkin työtä VANHA AJATTELU JA VANHA TOIMINTA " ZestMark on nuorten valmentamisen ja oppimistapahtumien asiantuntija.

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

VALITSE LUKIO-OPINNOT

VALITSE LUKIO-OPINNOT VALITSE LUKIO-OPINNOT OVI MAHDOLLISUUKSIEN MAAILMAAN. Lukio on tärkeä ponnahduslauta tulevaisuuteesi. Se tarjoaa Sinulle hyvät valmiudet ja suoran väylän eri alojen jatko-opintoihin sekä lisäaikaa tulevaisuutesi

Lisätiedot

Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto

Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto Merikaarrontie N Torkkola Vähäkyrö 7 Torkkolan tuulivoimapuisto sijaitsee Vaasassa, Merikaarrontien varrella, Kyrönjoen eteläpuolella. Pinta-ala: noin 1 000

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle? Opiskelijoiden liikkuvuus Pohjoismaissa seminaari 3.12.2009 Kuopio Merja Kuokkanen/Kansainväliset opiskelijapalvelut, Itä Suomen yliopisto, Joensuun kampus Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Lisätiedot

LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS 24.2.2014 24.2.2014 YLEISÖTILAISUUS, LUOSTARINKYLÄ

LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS 24.2.2014 24.2.2014 YLEISÖTILAISUUS, LUOSTARINKYLÄ LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS TIESUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Tiesuunnitelma liittyy osana Lakarin teollisuus- ja logistiikkaalueen kehittämiseen. Uusi

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

Tradenomit työmarkkinoilla

Tradenomit työmarkkinoilla Tradenomit työmarkkinoilla Uudistu ja uudista 2011 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-, työvoima- ja elinkeinopolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Minkälaista osaamista tarvitaan? Yleinen osaaminen korostuu

Lisätiedot

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Sairaanhoitajaopiskelija Terhi, 21v Sairaanhoitaja Noora, 28v Allergia- ja astmahoitaja Kirsi, 34v Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Laatupäällikkö Teija, 50v Yksikönjohtaja

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Turvallisen ja kestävän liikkumisen suunnittelua kuntarajat ylittävänä yhteistyönä

Turvallisen ja kestävän liikkumisen suunnittelua kuntarajat ylittävänä yhteistyönä Turvallisen ja kestävän liikkumisen suunnittelua kuntarajat ylittävänä yhteistyönä Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat Suomessa työpaja Sonja Heikkinen 8.10.2014 Valtakunnallisia liikennepoliittisia

Lisätiedot

Spurtti-projekti. Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua

Spurtti-projekti. Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua 1 Lähtömaakoulutus ja Suomessa alkava kielikoulutus rekrytoidulle Mitä koulutus on: Suomen kielen koulutusta, usein työtehtävään liittyvää, perustietoa työelämästä

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

Infra-alan aktiivinen vaikuttaja

Infra-alan aktiivinen vaikuttaja Infra-alan aktiivinen vaikuttaja 2 Suomalaisen kilpailukyvyn puolesta Infra-alan yrittäjäyhdistysten tehtävänä on parantaa jäsenyritystensä toimintaedellytyksiä ja rakentaa perustaa Suomen kilpailukyvylle

Lisätiedot

Vaihto-oppilaaksi voit lähteä jo lukioaikana tai ammattioppilaitoksesta.

Vaihto-oppilaaksi voit lähteä jo lukioaikana tai ammattioppilaitoksesta. Maailmalle nyt! Löydä oma suuntasi Maailma on täynnä mahdollisuuksia! Voit lähteä ulkomaille opiskelemaan, työharjoitteluun, vapaaehtoistyöhön, töihin tai muuten hankkimaan uusia kokemuksia. Vaihto-oppilaaksi

Lisätiedot

Kandipalaute - Kandidatrespons - Finnish Bachelor's Graduate Survey. Suomi Svenska English

Kandipalaute - Kandidatrespons - Finnish Bachelor's Graduate Survey. Suomi Svenska English Kandipalaute - Kandidatrespons - Finnish Bachelor's Graduate Survey Suomi Svenska English Hyvä opiskelija, Suomalaissa yliopistoissa toteutetaan valtakunnallinen opiskelijapalautekysely Kandipalaute. Kysely

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Aija Rytioja Tuotantoinsinööri Boliden Kokkola Oy

Aija Rytioja Tuotantoinsinööri Boliden Kokkola Oy Aija Rytioja Tuotantoinsinööri Aija Rytioja syntynyt Kokkolassa 1972 opiskellut Oulussa prosessitekniikan diplomiinsinööriksi valmistunut vuonna v. 1999 työskennellyt Suomen ainoassa sinkkitehtaassa vuodesta

Lisätiedot

Miehen paikka, omaishoitoa miesten näkökulmasta seminaari 8.4.2014 Tampere

Miehen paikka, omaishoitoa miesten näkökulmasta seminaari 8.4.2014 Tampere Miehen paikka, omaishoitoa miesten näkökulmasta seminaari 8.4.2014 Tampere Tarve toimia! Toiminta on yhtä tärkeää kuin ruoka ja juoma. Jokaisella tulisi olla fyysistä ja henkistä toimintaa, josta nauttii

Lisätiedot

Kuntien rooli turvallisen työn tilaajana 09.11.2011. Marika Kämppi yhdyskuntatekniikan asiantuntija Suomen Kuntaliitto

Kuntien rooli turvallisen työn tilaajana 09.11.2011. Marika Kämppi yhdyskuntatekniikan asiantuntija Suomen Kuntaliitto Kuntien rooli turvallisen työn tilaajana 09.11.2011 Marika Kämppi yhdyskuntatekniikan asiantuntija Suomen Kuntaliitto Turvallinen työ laaja käsite Turvallisuus kulkee läpi ja poikittain koko infrahankkeen

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus sisältää opettajien koulutuksen,

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Sivustolta löydät yleistietoa energiasta, energia-alan ammateista, työpaikoista ja eri koulutusvaihtoehdoista sekä opetusmateriaalia oppitunteja

Sivustolta löydät yleistietoa energiasta, energia-alan ammateista, työpaikoista ja eri koulutusvaihtoehdoista sekä opetusmateriaalia oppitunteja Sivustolta löydät yleistietoa energiasta, energia-alan ammateista, työpaikoista ja eri koulutusvaihtoehdoista sekä opetusmateriaalia oppitunteja varten. Kaaviot ja tietoja energiasta opetuskäyttöä varten

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8.

STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8. ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM RAUMAN KAUPUNKI STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU 27.8.2010 www.eriarc.fi 1 JOHDANTO 1.1 Selvitysalue Selvityksessä on tarkasteltu

Lisätiedot