Haasteena kansainvälisyys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Haasteena kansainvälisyys"

Transkriptio

1 Ruotuväki, PL 25, HKI MP2 Itella Oyj Sotilaslehtien edustajat Suomessa Valtiosihteeri Marcus Rantala avasi liiton vuosikokouksen uutiset, sivu 4 puolustusvoimien uutislehti 51. vuosikerta n:o 19 (1130) verkossa > Haasteena kansainvälisyys Mikä saa monikansallisessa omistuksessa olevan yrityksen panostamaan yksittäisen maan huoltovarmuuden ylläpitoon? Yritysten ei voida enää olettaa uhraavan pelkässä isänmaallisuuden hengessä aikaa ja resursseja huoltovarmuustyölle. Soneran julkishallinnosta vastaavan johtajan Krister Kaipion mukaan työ huoltovarmuuden ylläpitämiseksi mielletään yrityksissä arvokkaaksi. Huoltovarmuustyössä nähdään mahdollisuus kehittää yrityksen palvelujen laatua ja jatkuvuutta. uutiset, sivu 3 Varusmiespalveluksesta toivotaan hyötyä urakehitykseen uutiset, sivu 5 MilFight on paitsi täyttä vääntöä, myös kapinaa läskiä vastaan kentällä, sivu 10 Kuva: Konsta Linkola Idolstähdet laskeutuivat Uttiin vapaalla, sivu 15

2 2 ruotuväki 19/2013 pääkirjoitus Avoimuus mahdollisuus ja uhka nurkka Nato, Trotski ja Suomi Uutisointiin puolustusvoimista ja viranomaisista ylipäätään liittyy aina varovaisuus. Kun puhutaan kansallisesta turvallisuudesta ja puolustuksesta, on syytä valita sanansa tarkkaan. Viimeistään suorituskykyjä ja varautumiseen kuuluvia asioita kysyttäessä tietävän vastaus on hyvin nopeasti, että kyllä, mutta niistä emme kerro. Erityisen vahvaa vaikeneminen tuntuu olevan uusilla puolustusaloilla, kuten kyberpuolustuksessa (RV 18/2013).Vaikeneminen on toki helppoa, mutta onko siitä enemmän hyötyä vai haittaa? On nimittäin asioita, joista on päätetty pu- Salailun tulee perustua rehellisyyteen. hua avoimesti. Esimerkiksi maavoi- tornitouhua mien uudistettua taistelutapaa ja strategiaa on esitelty lukuisissa julkaisuissa. Ihan hyvin siitä voitaisiin yrittää vaieta. Avoimuudella halutaan osoittaa vastustajalle, että puolustuskykyjä ylipäätään on olemassa. Että tänne ei kannata hyökätä. Toisaalta vaikenemisen puolesta puhuvat jo ikivanhat sotateoreetikot: Sunzin Sodankäynnin taidossa todetaan, että et ole vaarassa tuhannessakaan taistelussa, jos tunnet vastustajasi. *** Puolustusvoimat tasapainoilee avoimuuden ja vaikenemisen välissä. Niin on aina ollut, ja hyvä niin. Todellisuudessa monista asioista on tarpeen, ettei tieto ole kaikkien saatavilla. Kuitenkin viime aikojen tietovuodot ja vakoilutapaukset herättävät kysymyksen, mitä oikeastaan kannattaa salata? Jos emme salaa sitä, kuinka paljon ilmavoimilla on käytössä Horneteja 62, niin miksi emme kertoisi kyberaseista, joita puolustusvoimilla on käytössä? Tieto kun on joka tapauksessa vastapelaajan tiedossa ennemmin tai myöhemmin. Helpommin tai vaikeammin, mutta tiedusteltavissa. *** Avoimuus puolustuksen saralla on hyödyksi varsinkin kotirintamalla. Kyse on tietysti rahasta. Puolustusvoimat ja yleinen asevelvollisuus taistelee olemassaolostaan päivittäin. Jos emme riittävästi tiedä, mitä rahalla ja vaivalla saa, on järjestelmää vaikea kannattaa. Kohtuus on kuitenkin pidettävä siinä, mitä kerrotaan. Mahtailu tai voimalla pullistelu poikii välittömästi vastareaktion. Tietoverkkohakkereiden löyhä yhteenryhmittymä Anonymous on monien pienten toimijoiden voimalla hyökännyt esimerkiksi Britannian ministeriöiden sivuja vastaan. Tietoverkkohyökkääjät luultavasti muistelevat tarinaa Daavidista, joka sankarina kukisti Goljatin. Suomen ei kannata olla liioin puolustuksen Goljat kuin Daavidkaan. *** Puhuttiin tai vaiettiin puolustusasioista, totuuden on kestettävä päivänvaloa. Suomessa valtion ja yritysten salailun tulee perustua rehellisyyteen. Paradoksaalista kyllä, mutta meidän tulee miltei tietää se, mitä meiltä salataan. Yksityiskohdat puolustusasioissa ovatkin usein kokonaisuuden ja kansalaisen kannalta merkityksettömiä. > Nato on trotskilainen organisaatio se on jatkuvassa vallankumouksen tilassa. Istuin päivän natotettavana sotilasliiton päämajassa Brysselissä muutama viikko sitten. Puolalaisen briiffaajan tarkoituksella raflaaviksi valitut sanat herättivät minut pohtimaan koko organisaation tilaa ja suomalaisten omaa Nato-suhdetta. Molempiin liittyy Suomessa tietynlaisia näköharhoja. Ensimmäinen on, että Nato on jollakin tavalla eheä tai monoliittinen kokonaisuus. Sanat sotilasliitto Nato luovat vaikutelman määrätietoisesta ja yksituumaisesta sotakoneesta, joka toteuttaa operaatioitaan tiukan järjestelmällisesti ja tehokkaasti. Käsitys Natosta maailmanpoliisina istuu tiukassa kotimaisessa keskustelussamme. *** Naton todellisuus on kuitenkin toisenlainen. Vaikka Yhdysvallat on kokonsa ja voimansa takia aina tasaveroisempi jäsen kuin muut, niin kyseessä on kuitenkin demokraattisten jäsenvaltioiden muodostama yhteisö. Jämäkän toiminnan sijaan Naton todellisuus on usein varsin toraisan keskustelukerhon. Natossa sotilasliiton arjen ensimmäinen uhri ei ole totuus, vaan kyky saavuttaa kunnianhimoisia yhteisiä tavoitteita ja toimia. Yhdysvallat saa varsin harvoin tahtonsa läpi. Edes kylmän sodan armoton vastakkainasettelu ei varmistanut Naton jäsenmaiden vankkurien pysymistä tiukasti ringissä. Yhä useammin vaikuttaa siltä, että omaa globaalia rooliaan pohtiva USA on kykenemätön ja yhä useammin jopa haluton astumaan johtorooliin Natossa. Tuloksena on etenkin suomalaisen julkikuvansa vastaisesti reaktiivinen sotilasliitto. Saman briiffaajan sanoin, Nato toimii useimmiten julkilausutuista strategioistaan huolimatta ja useimmiten jopa niitä vastaan. Yllättävät tapahtumat pakottavat Naton toimiin, joihin ei välttämättä haluta ryhtyä, eikä ainakaan ole osattu etukäteen riittävästi varautua. Toinen kotimainen harhakuva on, että Suomi määrittelee oman Nato-suhteensa sitten aikanaan jahka sotilasliitto on valmis. Tämän käsityksen taustalla väikkyy ajatus siitä, että Suomella on pysyväisluontoinen Nato-optio, jonka se itse niin halutessaan voi lunastaa. *** Nato on kuitenkin prosessi, jolla ei ole mitään selvää päätepistettä. Maailma muuttuu ja Nato sen mukana. Myös oman turvallisuuspoliittisen asemamme kannalta keskeisen Ruotsin Nato-suhde elää koko ajan. Samoin on mahdollisen jäsenyytemme kannalta tärkeän Venäjän ja Naton suhteiden kehittymisen laita. Tämä ei tarkoita, että Suomen tulisi hakea jäsenyyttä. Voi olla, että presidentti Sauli Niinistön elokuun suurlähettiläspäivien puheessaan esiin nostamansa aidalla istuminen palvelee Suomea hyvin. Samalla lienee kuitenkin hyvä tiedostaa, että Nato-option mahdollinen lunastaminen tai lunastamatta jättäminen ei välttämättä ole yksinomaan Suomen omissa käsissä. Hiski Haukkala Kansainvälisen politiikan ma. professori Tampereen yliopistossa kysymys mielipide Päivystäjälläkin on oikeus lepoon Jokainen palvelustaan suorittava varusmies on varmasti tuskaillut päivystyspöydän takana yön pikkutunneilla. Varusmiestä väsyttää jo pelkkä ajatus seuraavan palveluspäivän koulutuksista univajeessa. Kolmetuntiset päivystysvuorot katkaisevat unet täysin, jolloin intin aikana saatu niukka lepo vähenee entisestään. Unenpuutteen takia seuraavan päivän koulutuksiin keskittyminen on lähes mahdotonta. Apupäivystäjän taakkaa on pyritty keventämään sillä, ettei tämä osallistu seuraavan päivän koulutuksiin, mikäli ne suuntautuvat kauas kasarmilta. Palvelusajalla ei kuitenkaan ole tilaisuutta nukkua unenpuutetta pois, jolloin tuo rennompi päivä valuu hukkaan. Ehdotankin siis, että yön valvoneet apupäivystäjät vapautettaisiin palveluksesta seuraavan aamupäivän ajaksi. Ei kai kahden varusmiehen puuttuminen harjoituksista ole ratkaisevaa koko Kerro mielipiteesi! Vaikka nimimerkillä. Lähetä meille korkeintaan merkin pituinen kirjoitus yhteystiedoillasi varustettuna. komppanian tai joukkueen koulutuksen kannalta? Tällä toimenpiteellä me varusmiehet saisimme tarvittavan levon yöpäivystyksen jälkeen. Lopulta käytännöstä hyötyisivät myös kouluttajat, kun opetustilanteisiin osallistuisi skarppeja ja hyvin levänneitä varusmiehiä. Väsynyt päivystäjä Edellisessä lehdessä kysyimme: Pitäisikö kyberpuolustukseen kouluttaa varusmiehiä? Kyllä 66% 34% Ei Seuraava kysymys: Pidätkö globalisaatiota uhkana huoltovarmuudelle? Vastaa lähettämällä tekstiviesti Äänestykseen voi osallistua myös Ruotuväen RV K (kyllä) tai RV E (ei) numeroon16308 www-sivuilla osoitteessa > KUSTANTAJA: Puolustusvoimat TILAUS-, LASKUTUS- JA OSOITEASIAT: Puh Seuraava numero ilmestyy ISSN (painettu) ISSN (verkkolehti) PÄÄTOIMITTAJA Mikko Ilkko Puh Fax UUTISPÄÄLLIKKÖ Juha Heikkinen Puh Fax TUOTANTOSIHTEERI Helena Hyvönen Puh Fax LEVIKKISIHTEERI Kaartinjääkäri Otso Lukka Puh TOIMITTAJAT Kokelas Taneli Kontiainen Puh Alikersantti Janne Erola Puh Alikersantti Riikka Karppinen Puh Alikersantti Olli Rytkönen Puh Kaartinjääkäri Leo Jaakkonen Puh Kaartinjääkäri Eemeli Peltonen Puh Kaartinjääkäri Pietari Vappula Puh GRAAFIKKO Kaartinjääkäri Otso Teperi VALOKUVAAJA Kaartinjääkäri Svante Gullichsen Puh arkisin kello Pirkanmaan Lehtipaino Oy Tampere 2013 Toimituksen ja palvelupisteen käyntiosoite: Pääesikunta, C-rakennus, Fabianinkatu 2, Helsinki, postiosoite: PL 25, Helsinki, puhelinvaihde: internet-osoite: >

3 ruotuväki 19/2013 uutiset 3 Globalisaatio haastaa huoltovarmuuden Valtio ja elinkeinoelämä tekevät tiivistä yhteistyötä huoltovarmuusasioissa. Yritykset saavat konkreettista hyötyä osallistumisestaan. Eemeli Peltonen Talouden kansainvälistyminen on tuonut uusia haasteita suomalaiselle huoltovarmuudelle. Valtion on entistä enemmän pyrittävä yhteistyöhön elinkeinoelämän kanssa uusien haasteiden ja uhkien torjumiseksi ja kotimaan huoltovarmuuden turvaamiseksi. Huoltovarmuus riippuu paljolti siitä, kuinka hyvin pystymme sopeutumaan nykyiseen, uuteen maailmanjärjestykseen ja kuinka osaavia ja kilpailukykyisiä olemme tässä maailmassa, toteaa Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Ilkka Kananen. Huoltovarmuudella tarkoitetaan kykyä ylläpitää yhteiskunnan keskeisiä toimintoja ja väestön elinmahdollisuuksia vakavissa häiriö- ja poikkeustilanteissa. Suomessa vastuu huoltovarmuuden ylläpidosta, kehittämisestä ja rahoituksesta on Huoltovarmuuskeskuksella. Suomalaisen huoltovarmuuden erityispiirre on huoltovarmuuden perustuminen julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyölle. Pääomasijoittajat ja tytäryhtiötalous ovat esimerkkejä globalisaation aiheuttamista uhista, jotka vaikeuttavat huoltovarmuuden järjestelemistä. Pääomasijoittajat eivät ole kiinnostuneet pitkän aikavälin teollisesta kehittämisestä, vaan lyhyestä voitontavoittelusta, Kananen kuvailee. Tytäryhtiötaloudessa Kanasen mukaan päätöksenteko karkaa Suomesta, mikä voi vaikuttaa negatiivisesti huoltovarmuuden kannalta keskeisen infrastruktuurin ylläpitoon ja toimivuuteen. Globalisaatio tuo vaihtoehtoja Kuva: Konsta Linkola Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Ilkka Kanasen mukaan on vaikeaa kuvitella, että huoltovarmuutta voitaisiin järjestää ilman yrityksiä. Ainutlaatuinen järjestelmä Eemeli Peltonen Suomen malli huoltovarmuuden järjestämiseksi on kansainvälisesti ainutlaatuinen. Keskeinen erityispiirre sille on valtion ja elinkeinoelämän saumaton yhteistyö. Koordinaatiosta, rahoituksesta ja Globalisaatiota ei kuitenkaan voida nähdä vain negatiivisena asiana Suomen huoltovarmuudelle. Kansainvälistyminen luo uusia mahdollisuuksia toteuttaa ja järjestellä huoltovarmuutta. Kansainvälistymisellä on se positiivinen puolensa, että se tarjoaa lisää erilaisia toimintamalleja ja hankintakanavia verrattuna tilanteeseen, jossa toimintaa olisi vain yhdessä maassa, Kananen tiivistää. Valtio on lainsäädännöllä asettanut kriittisille aloille varautumisvelvoitteita, jolloin yritysten on käytännössä pakko huolehtia huoltovarmuudesta. Silti suurin osa valtion ja elinkeinoelämän yhteistyöstä perustuu täysin vapaaehtoisuuteen. Mikä saa yrityksen panostamaan aikaa ja rahaa yksittäisen valtion huoltovarmuuteen? Työ huoltovarmuuden parissa koetaan yritysmaailmassa arvokkaaksi ja tärkeäksi. Huoltovarmuuden sateenvarjon alla nähdään mahdollisuus kehittää palvelujen laatua ja toiminnan jatkuvuutta, jotka ovat yrityksille elintärkeitä asioita, Soneran julkishallinnosta vastaava johtaja Krister Kaipio kertoo. Huoltovarmuustyön seurauksena yritykset oppivat toimimaan isojenkin katkosten ja häiriötilanteiden edessä. Tämä on niin kuluttajan, kuin yrityksenkin etu. Erilaiset häiriötilanteet ovat osa normaalia liiketoimintaa, joihin täytyy suunnitelmallisesti varautua. Palveluiden pitää toimia poikkeustilanteissakin, Kaipio jatkaa. Omistajuudella on merkitystä Sonera on yksi huoltovarmuuden kannalta kriittisistä yrityksistä. Sen tärkeästä roolista kertoo myös yhtiön oma panostus huoltovarmuuden eteen. Suomen organisaatiossamme on useita työntekijöitä, jotka kokopäivätoimisesti tekevät työtä huoltovarmuuden ja sitä kautta jatkuvuuden kehittämisen parissa. Konsernitasolla heitä on vielä enemmän, Kaipio kertoo. Kanasen mielestä on selvää, että kehittämisestä vastaa Huoltovarmuuskeskus. Huoltovarmuusjärjestelmä on kehittynyt paljon historian saatossa. Toisen maailmansodan jälkeen huoltovarmuus perustui suuriin, keskitettyihin varastoihin luvulla varastointi kyseenalaistettiin ja nykyisin ei juuri lopputuotteita, kuten ruokaa ja vettä, varastoida, dosentti Ilkka Seppinen kertoo. Seppinen on tutkinut huoltovarmuden historiaa ja kirjoittanut aiheesta kirjan. Elinkeinoelämän rooli järjestelmässä on vain kasvanut ajan kuluessa. Globalisaatio on viimeistään tehnyt toiminnasta kansainvälistä, Seppinen jatkaa. Seppisen mukaan globalisaation uhkakuvat ovat muuttuneet suuresti. Enää esimerkiksi suursotaa ei pidetä todennäköisenä vaihtoehtona. Nyt riskeinä pidetään luonnonkatastrofeja, tuontimateriaalien saantihäiriöitä ja erilaisia kyberuhkia. yritysten tulee saada jotkin konkreettista yhteistyöstä valtion kanssa huoltovarmuusasioissa. Yritykset eivät enää uhraa aikaa ja resursseja asialle pelkässä isänmaallisuuden hengessä. Entäpä jos yritys onkin täysin kansainvälisessä omistuksessa? En näe mitään syytä sille, mikseivät olisi mukana tässä toiminnassa. Huoltovarmuustyö on voimavara yrityksille, Kaipio vastaa. Kanasen mukaan erityisen tärkeillä aloilla valtion omistajuus on kuitenkin edelleen ehdottoman tärkeää, jotta huoltovarmuus säilyisi. Joissakin tapauksissa valtion omistajuus on perusteltua huoltovarmuuden turvaamiseksi. Näin on esimerkiksi kaasu-, sähkö- ja öljyhuollossa. Käytännössä valtionomistus on aina viimekätinen keino turvata huoltovarmuus, Kananen summaa. Lepoa ja harjoitusta Naton alusosasto vieraili Helsingissä Miinantorjunnan valmiusosasto on osa Naton nopean toiminnan joukkoja, ja siksi se on jatkuvassa valmiudessa. Kuva: Svante Gullichsen Olli Rytkönen Naton monikansallinen miinantorjunnan valmiusosasto vieraili neljän päivän ajan Helsingin Katajanokalla lokakuuta. Osasto koostui miinanetsintäaluksista Alankomaista, Belgiasta, Norjasta, Puolasta, Saksasta ja Virosta. Kapteeniluutnantti Arto Vesasen mukaan kyseessä oli rutiininomainen vierailu, jonka tavoitteena oli ennen kaikkea täydentää alusten varastot sekä antaa henkilöstölle mahdollisuus lepoon ennen pidempiaikaista merellä oloa. Miehistö sai esimerkiksi käydä maissa syömässä, elokuvissa sekä tutustua nähtävyyksiin. Maalla myös liikuntamahdollisuudet ovat laivaa paremmat. Merivoimat isännöi vierailun merisotakoulun voimin laivastoperinteitä kunnioittaen. Haluamme osoittaa normaalia vieraanvaraisuutta, jota meillekin on aina osoitettu. Myös siviiliyleisöllä oli viikonlopun aikana mahdollisuus tutustua aluksiin sekä niiden toimintaan. Suomi mukana harjoitustoiminnassa Miinantorjunnan valmiusosasto on osa Naton nopean toiminnan joukkoja, ja siksi jatkuvassa valmiudessa. Valmiustehtävään liittyen se harjoittelee myös toiminta-alueella olevien muiden maiden joukkojen kanssa. Suomeen saapumista edeltävällä viikolla osasto harjoitteli yhteistoiminnassa venäläisten kanssa. Meiltä satamakäynnin jälkeiseen harjoitustoimintaan osallistui Hamina-luokan ohjusvene Tornio, kapteeniluutnantti Vesanen kertoo. Kaksipäiväinen harjoitus ei koskenut niinkään miinanraivauskykyä, vaan merimiestaidollisia tehtäviä, kuten muodostelma-ajoa, kommunikointia sekä meripelastusta. Olemme uudistamassa miinantorjuntakykyämme, joten tästä johtuen uudet alukset ovat vasta koeajossa. Vesanen myös korostaa, että Suomi osallistuu harjoitustoimintaan yhteistyössä Naton kanssa, ei sen alaisuudessa.

4 4 uutiset ruotuväki 19/2013 lyhyesti Uudesta tutkahankinnasta päätös Puolustusministeri Carl Haglund on ilmavoimien tekemän esityksen perusteella valtuuttanut puolustusvoimat tilaamaan yhden KEVA2010-tutkajärjestelmän. Syy sille, miksi järjestelmä hankintaan on Raahen alueen tuulivoimarakentamisen tutkavalvonnalle aiheuttama katve, joka hankittavalla järjestelmällä korvataan, puolustusministeriön erityisasiantuntija Riikka Pitkänen kertoo. Rahoitus tutkajärjestelmän hankintaan on myönnetty vuoden 2013 ensimmäisessä lisätalousarviossa. KEVA2010-tutkajärjestelmän hinta on arviolta noin 15 miljoonaa euroa. EPe Maanpuolustusta pohtiva ryhmä kokoontui Maanpuolustuksen haasteita selvittävä parlamentaarinen työryhmä aloitti työnsä perjantaina Työryhmä perehtyy puheenjohtajansa Ilkka Kanervan (kok.) johdolla maanpuolustuksen pidemmän ajan ongelmiin ja niiden ratkaisuihin. Tavoitteena on luoda kansanedustajille yhteinäinen kuva siitä, mikä on maanpuolustuksen nykytila, puolustusministeri Carl Haglund kertoo. Kansanedustajia jokaisesta eduskuntapuolueesta sisältävän työryhmän on tarkoitus saada työnsä päätökseen ensi keväänä. Selvitys on tärkeää eduskuntavaalien alla käytävän keskustelun kannalta. LJa Ilmavoimat osallistui BRTE-harjoitukseen Suomi oli mukana lokakuuta järjestetyssä kansainvälisessä ilmavoimien Baltic Region Training Event -yhteisharjoituksessa. Naton järjestämän harjoituksen tarkoituksena oli Itämeren alueen turvallisuuden ja valvonnan kehittäminen. Kahdella F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjällä harjoituksen lentotoimintaan osallistuneen Suomen tavoitteena oli kehittää pohjoisen Itämeren alueen ilmavoimien yhteistyötä ja edistää Naton ja sen rauhankumppaneiden välistä toimintakykyä. BRTE-harjoituksia on järjestetty säännöllisesti vuodesta Suomi on ollut mukana neljästi. LJa Kamppailupäivät käytiin Helsingissä Vuosittaiset sotilasurheiluliiton kamppailupäivät järjestettiin lokakuuta Helsingissä Santahaminan varuskunnassa ja Myllypuron Liikuntamyllyssä. Lajit olivat nyrkkeily, vapaaottelu, vapaapaini, sotilaspenkkipunnerrus, sotilaspaini, judo, kreikkalais-roomalainen paini sekä sisäsoutu. Osanottajia nähtiin yhteensä lähes 300 kaikista puolustushaaroista ja rajavartiolaitokselta. Kisat on ehdottoman tärkeä järjestää, sillä kamppailutaidot kuuluvat sotilaan ominaisuuksiin, kertoo kilpailuorganisaation johtaja, kapteeni Lauri Keinänen Kaartin jääkärirykmentistä. LJa EMPA toi sotilaslehtien edustajat Suomeen Suomalainen asevelvollisuus kiinnostaa ulkomailla. Helsingin kokouksessa aloitettiin järjestön tulevaisuustyö, Helsinki-prosessi. Riikka Karppinen Suomi isännöi ensimmäistä kertaa historiassaan eurooppalaisten sotilaslehtien liitto EMPAn (European Military Press Associatio) vuosikokous. Yhteensä 46 edustajaa eri sotilaslehdistä 12 Euroopan maasta saapui Suomessa lokakuuta järjestettyyn tapaamiseen. Tämänvuotisen tapaamisen teemana olivat asevelvollisuusasiat. Liiton puheenjohtajan, latvialaisen Liga Lakucan mukaan suomalaista asevelvollisuuskeskustelua seurataan mielenkiinnolla Euroopassa. Yksi pääkiinnostuksenaiheistamme on nähdä, millainen suomalainen asevelvollisuusjärjestelmä on. Perehdytystä puolustusvoimiin Vierailun aihepiiri oli merellinen. Vieraat tutustuivat muun muassa Merisotakouluun Suomenlinnassa ja Suomenlahden meripuolustusalueeseen Upinniemessä, jossa he pääsivät seuraamaan Uudenmaan prikaatin rannikkojääkäreiden taistelunäytöstä. Vierailuun kuului myös asiantuntijaesittelyitä suomalaisesta maanpuolustuksesta. Puolustusvoimien nykytilanteesta ja puolustusvoimauudistuksesta kertoi lippueamiraali Veijo Taipalus, Suomenlahden meripuolustusalueesta ja varusmieskoulutuksesta kommodori Markus Aarnio. Merisotakoulun johtaja, kommodori Sakari Martimo tutustutti vieraat Merisotakouluun sekä upseerien koulutukseen. Tavoitteena tasapainottaminen Tapahtuman järjestelyistä vastasi Pääesikunnan viestintäosasto ja Ruotuväki-lehti. Ruotuväen päätoimittaja Mikko Ilkon mukaan tapahtuma järjestettiin käytännössä kolmen hengen voimin. Muissa maissa vastaavissa kokouksissa on huomattavasti suuremmat taustavoimat. Taneli Kontiainen Prikaatikenraali Michael Peischel Itävallasta, sveitsiläinen Regula Ferrari, latvialaiset Ieva Plesuma ja EMPAn puheenjohtaja Liga Lakuca tutustuivat Suomen kokouksen yhteydessä Suomenlahden meripuolustusalueeseen ja ohjusveneisiin. Torstaina 10. lokakuuta pidetyssä vuosikokouksessa vieraille puhui puolustusministeriön valtiosihteeri Marcus Rantala, joka korosti puheessaan eurooppalaisen ja pohjoismaisen puolustusyhteistyön tärkeyttä. Resursseja leikataan kaikkialla, joten kukaan ei pysty toimimaan yksin. Vuosikokous keskittyi liiton tulevaisuudensuunnitelmien kartoittamiseen. Järjestön tavoitteena on tarjota tapahtumistaan entistä enemmän käytännön hyötyä jäsenilleen, jakaa tietoa eri turvallisuusfoorumeista Euroopassa ja lisätä yhteistyötä Euroopan Unionin sotilaskomitean kanssa. Esiin nousi jäsenmaiden epätasapainoinen asema järjestössä. Kaikista Euroopan maista ei ole edustajaa liitossa, kun taas osassa maista edustajia on useita, Ilkko kertoo. Vuosikokouksessa palkittiin Jäseniä 20 maasta Riikka Karppinen Kouluttajat luottavat osaamiseensa European Military Press Association (EMPA) on vuonna 1977 perustettu eurooppalaisten sotilaslehtien liitto, jonka jäseninä on 20 maata. Ruotuväki on ollut liitossa mukana vuodesta 2009 lähtien. Liiton puheenjohtajana toimii latvialainen Liga Lakuca. Tänä vuonna EMPAn vuosikokous järjestettiin ensimmäistä kertaa liiton historiassa Suomessa. Lakuca kertoo, että suomalainen asevelvollisuus ja siitä tällä hetkellä käytävä keskustelu kiinnostavat eurooppalaisia alan toimijoita. Lakucan mukaan vuosikokous herättää mielenkiintoa sotilasalan toimijoissa ja kerää näkyvyyttä mediassa, josta Suomi saa järjestäjämaana osansa. Viime vuonna kokous järjestettiin Tsekin Prahassa ja ensi vuonna vuorossa ovat Viron Tallinna ja Tarto. Kuva: Lasse Perkkiö myös eurooppalaisten sotilaslehtien paras kuva ja artikkeli. Parhaimman kuvan palkinnon voitti latvialainen Gatis Indrevics kuvallaan NORTH. Parhaimmasta artikkelista vastasi irlantilainen Paul O'Brien tekstillään At the Gates of Hell. Suomessa järjestetty konferenssi keräsi vierailta kiitosta. Erityisesti vieraat pitivät kolmipäiväisen tapahtuman retkistä, joissa varusmiesten arkea nähtiin käytännössä. Uudenmaan prikaatin rannikkojääkäreiden taistelunäytös oli konkreettinen esimerkki siitä, miltä suomalaisten varusmiesten toiminta maastossa näyttää. Oli hienoa nähdä varusmiehet todellisissa toimissaan, puheenjohtaja Lakuca kertoo. Puolustusvoimien kouluttajat luottavat omiin kykyihinsä kouluttaa varusmiehiä. Asia selvisi kyselystä, jonka puolustusvoimat kohdisti nyt ensimmäistä kertaa varusmiehiä kouluttaville henkilökunnan jäsenille. Pääesikunnan koulutussektorin osastoesiupseeri, majuri Timo Hänninen kuvaa tuloksia kehittäviksi. Kyselyllä halusimme selvittää kentällä vallitsevaa koulutuskulttuuria. Eroja joukko-osastojen välillä tietysti on, mutta arviot omasta osaamisesta ja valmiuksista ovat korkealla tasolla, Hänninen sanoo. Kouluttajilta kysyttiin esimerkiksi heidän valmiuksiaan suunnitella ja johtaa taistelukoulutusta. Viisiportaisella asteikolla 90,3 prosenttia vastaajista arvioi taitonsa ylimmälle tai toiseksi ylimmälle tasolle. Keskiarvo oli 4,3. Kainuun jääkäripataljoonan kouluttaja, ylikersantti Janne Karppinen näkee koulutuksen tuottavan osaavia varusmiehiä. Koulutuksessa sen näkee joukon toiminnasta. Hyvä joukko on kiinteä, toisiinsa luottava ja sillä on hyvät johtajat, Karppinen toteaa. Yleisesti ottaen kouluttajille suunnatut opinnot nähdään riittävinä. Kyselyn perusteella kehitettävää on esimerkiksi kouluttajien taidoissa simulaattoriavusteisissa koulutuksissa. Tämä tuli ehkä hiukan yllätyksenä. Tuleville vuosille on kuitenkin jo nyt suunniteltu isoja koulutuksia simulaattoriavusteisista harjoituksista, ja kyselyn tulokset tullaan tietysti huomioimaan, Hänninen sanoo. Panssarintorjuntakouluttajana 3. jääkärikomppaniassa toimiva Karppinen näkee omalta osaltaan, että koulutuksia on ylipäätään ollut saatavilla riittävästi. Lisäksi meillä on myös tapana sellainen, että jos joku käy kurssilla, niin hän kouluttaa sen muulle henkilökunnalle, Karppinen toteaa. Kyselyt ovat kokonaisuus Hänninen toteaa kouluttajakyselyn olevan tarpeellinen lisä kyselyjen kokonaisuuteen, jotka suunnataan pääasiassa varusmiehille. Useilla kyselyillä saadaan tarkempaa tietoa kehittämistarpeista. Pyrkimyksenä on saada parhaat käytännöt sieltä missä asiat tehdään hyvin sinne, missä on parannettavaa, Hänninen sanoo. Kyselyyn vastasi 847 henkilöä suurimman henkilöstöryhmän ollessa aliupseerit. Kysely sisälsi 114 väittämää, joilla tutkittiin vastaajien näkemyksiä koulutuksen sisällöstä, suhtautumisesta asevelvollisuuteen sekä kouluttajien ja varusmiesten valmiuksia. Kouluttajat suhtautuvat täydennyskoulutukseen myönteisesti. Kuva Kaartin jääkärirykmentin varusmiesten koulutustapahtumasta. Kuva: EMPA

5 ruotuväki 19/2013 uutiset 5 Varusmiespalveluksesta hyötyä urakehitykseen Riikka Karppinen Poliittisten nuorisojärjestöjen edustajat kokoontuivat Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) järjestämään foorumiin pohtimaan suomalaista maanpuolustusjärjestelmää ja sen tulevaisuutta. Päivän aikana järjestettiin työryhmäkeskustelua sekä paneeli, johon poliittisten nuorisojärjestöjen edustajat osallistuivat. Sanoma foorumissa oli selkeä: nuoret toivoivat varusmiespalveluksesta olevan enemmän hyötyä varusmiesten ura- ja elämänkehitykselle. Rauhan aikana puolustusvoimien toivottiin myös hyödyttävän enemmän suomalaista siviiliyhteiskuntaa. Suomalaisista vuotiaista nuorista puolet on sitä mieltä, että suomalaisten olisi puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta. Erilaisista asevelvollisuusmalleista suosituin on nykyinen järjestelmä, jossa asevelvollisuus koskee vain miehiä ja naisilla on mahdollisuus vapaaehtoisen asepalveluksen suorittamiseen. Mallia kannattaa 40 prosenttia nuorista. Puolustusvoimien kyky huolehtia Suomen sotilaallisesta turvallisuudesta saa myönteisen kokonaisarvion, 57 prosenttia. Tiedot selviävät MTS:n nuorisotutkimuksessa, joka julkistettiin Helsingissä järjestetyssä foorumissa 11. lokakuuta. Taneli Kontiainen Puolustusvoimien poliisille antama virka-apu on erityisen tärkeää vakavissa äkkitilanteissa. Esimerkiksi Jokelan koulusurmissa puolustusvoimien toiminta oli ylikomisario Timo Leppälän mukaan ensimmäisen 1 3 tunnin aikana erityisen merkittävää. Tällaisissa tilanteissa pitää paikalle alueen eristämiseksi ja evakuoimiseksi saada puolustusvoimilta järeää kalustoa, esimerkiksi panssariajoneuvoja. Kaluston mukana tarvitaan tietysti myös kaluston käyttäjiä. Keski-Uudenmaan poliisilaitoksella valvonta- ja hälytystoimintayksikön johtajana toimiva Leppälä näkee puolustusvoimien myös pystyvän toimimaan riittävän nopeasti äkkitilanteissa. Hän puhui Poliittisten nuorisojärjestöjen edustajat toivovat siviilielämän osaamisen huomioimista varusmiespalveluksessa. Silti Suomen pitää edelleen kyetä kouluttamaan sodan ajan joukko, joka pystyy puolustamaan maata uskottavasti, oikealla istuva Lauri Kangasniemi (kd.) muistutti. Haglund luottaa nykyiseen asevelvollisuusjärjestelmään Tilaisuudessa puhui puolustusministeri Carl Haglund, joka luotti vahvasti nykyiseen asevelvollisuusjärjestelmään. Nykyinen malli on Suomelle toimivin ja kustannustehokkain tapa puolustaa maata, Haglund totesi. Haglund piti tärkeänä, että nuoret osallistuvat aktiivisesti maanpuolustuksesta käytävään keskusteluun. Ehdotus naisille pakollisesta asevelvollisuudesta ei saa ministerin kannatusta: hänen mielestään asepalveluksen suorittavien määrää ei ole tarvetta kaksinkertaistaa. Sen sijaan hän toivoo, että naiset saisivat enemmän tietoa asepalveluksen suorittamisesta ja että naisille asepalvelukseen hakeutuminen olisi helpompaa. Haglundin mukaan on kestämätöntä, jos maanpuolustuksen Ääritilanteissa virka-apu on tärkeää Ylikomisario Timo Leppälän mukaan kriisitilanteita johdettaessa on koko ajan mietittävä, mitä tehdään seuraavaksi. Hän puhui Maanpuolustuskorkeakoulun arvoseminaarissa perjantaina 11. lokakuuta. Kuva: Svante Gullichsen määrärahojen leikkaamista jatketaan. Poliittisten nuorisojärjestöjen edustajat toivoivat molemminpuolista synergiaa varusmiespalveluksen ja siviiliyhteiskunnan välille. Heidän mielestään varusmiesten siviilielämän koulutusta ja osaamista tulisi hyödyntää enemmän varusmiespalveluksessa ja vastaavasti varusmiespalveluksesta saatavia oppeja pitäisi hyväksilukea tehokkaammin siviilissä. perjantaina 11. lokakuuta Maanpuolustuskorkeakoululla järjestetyssä arvoseminaarissa kriisitilanteiden johtamisesta peilaten toimintaa muun muassa Hyvinkään ampumatapaukseen. Kriisitilanteisiin tulee varautua ennakolta. Leppälän mukaan esimerkiksi Jokelassa paljon pelasti se, että tilannetta johtanut, kokenut ylikonstaapeli oli aiemmin pitämässään koulutuksessa käynyt läpi toimintaa vastaavanlaisessa tilanteessa. Oikean tilannearvion tekeminen on tärkeää. Sen saavuttamiseksi meidän pitää etukäteen miettiä, että mitä jos meillä käy näin. Leppälä myös totesi, että johtamisessa täytyy päästä mahdollisimman nopeasti menneestä tulevaan. Koko ajan on mietittävä, mitä tehdään seuraavaksi. On myös hyväksyttävä, että tilanne ei aina mene niin kuin johtaja on sen ajatellut menevän. Kuva: Svante Gullichsen tähtäimessä Kurssiverkkareissa sotilaskotiin? Eemeli Peltonen Kurssiverkkarit ovat varusmiesten keskuudessa suosittu asuste. Kurssiverkkarit eivät ole aivan uusi juttu, sillä varusmiehet ovat hankkineet niitä jo usean vuosikymmenen ajan. Periaatteet kurssiverkkareiden käytöstä eivät kuitenkaan ole aivan päivänselvät. Ovatko kurssiverkkarit tarkoitettu vain liikuntakoulutukseen, vai saako niillä käydä esimerkiksi sotilaskodissa tai muonituskeskuksessa iltapalalla? Pääesikunnan huoltopalveluiden toimialajohtaja, everstiluutnantti Aarne Veijalainen, saako kurssiverkkareissa käydä esimerkiksi sotilaskodissa? Kurssiverkkareiden käytössä pätevät samat säännöt, kuin muillakin liikuntavarusteilla. Liikuntavarustusta käytetään liikuntakoulutuksen aikana. Liikuntavarustusta on mahdollista käyttää myös iltaisin kasarmeissa palveluksen jälkeen. uutisia muualta Venäjän armeija harjoitteli äärimmäisissä olosuhteissa Saako varuskunnan ulkopuolella käydä lenkillä kurssiverkkareissa? Kyllä saa. Jokainen joukkoosasto toki itse ohjeistaa varuskuntakohtaisesti nämä käytännöt. Mitä päähinettä tulee käyttää kurssiverkkareiden kanssa? Pääsääntöisesti sotilas käyttää päähinettä ulkona liikkuessaan. Yleensä joukon yhtenäinen pukeutuminen on se tekijä, joka ratkaisee. Kysymys siitä, onko päähine pakollinen, riippuu aina tietenkin kouluttajasta, joka viime kädessä tekee päätöksen. Onko kurssiverkkareiden hankinta aina varusmiesten vastuulla? Puolustusvoimat ei hanki kurssiverkkareita. Kurssiverkkareiden hankinta ja rahoitus tapahtuvat oppilaskuntien tai kannatusyhdistysten kautta. Mitä kurssiverkkareissa saa tai ei saa olla? Vakiintunut käytäntö on, että mainostekstejä ei olisi kurssiverkkareissa tai että ne eivät olisi liian selvästi näkyvillä. Kurssin nimi yleensä voi olla mukana. Tästä asiasta ei kuitenkaan ole aivan yksiselitteistä ohjeistusta. Venäjän armeijan erikoisjoukot harjoittelivat ensimmäistä kertaa arktista sodankäyntiä, kertoo uutistoimisto Ria Novosti. Harjoitus on osa suunnitelmaa, jonka tavoitteena on vahvistaa Venäjän sotilaallista läsnäoloa arktisella alueella. Kuolan niemimaalla pidettyyn harjoitukseen osallistui erikoisjoukkojen tiedusteluyksikön sotilaita. Läntisen sotilasalueen edustajan, eversti Oleg Kochetkovin mukaan yksikkö suoritti muun muassa selviytymisharjoituksia, kuten juomaveden tai ruuan etsintää. Sotilaat harjoittelivat myös näkymättömissä liikkumista asumattomilla alueilla. Ria Novosti Haglund: Materiaalipula on puolustusvoimien suurin haaste Suomen puolustusministeri Carl Haglund kertoi Yleisradiolle materiaalipulan olevan tällä hetkellä puolustusvoimien suurin haaste. Tosiasia on, että materiaali-investointeihin ei ole tarpeeksi rahaa tällä hetkellä. Se on asia, mistä varmasti keskustellaan etenkin eduskuntavaalien alla, Haglund sanoo. Puolustusvoimissa eletään tällä hetkellä haastavia aikoja, kun puolustusvoimauudistuksen myötä haetaan kustannustehokkaampaa järjestelmää maanpuolustukseen. Materiaalipulan lisäksi asepalveluksen keskeyttäminen on ollut puolustusvoimien murheenkryyni. Monella nuorella on elämäntapahallintaan tai kuntoon liittyviä haasteita, kuten mielenterveysongelmia tai päihdeongelmia. Vapaaehtoisesti siviilipalvelukseen hakevien määrä ei suinkaan ole kasvanut. YLE Puolustusvoimat on monelle tärkeä asiakas Pietari Vappula Helppoa, mutkatonta, luottamuksellista. Talousvarikolle materiaalia toimittavien yritysten edustajat kehuvat kilpaa yhteistyötään puolustusvoimien kanssa. Länsi-Suomen huoltorykmentin Talousvarikon päällikön, everstiluutnantti Tero Ukonahon mukaan varikon yhteistyökumppanit vaihtelevat vuosittain kulloinkin tilattavan materiaalin ja tarjouskilpailun voittaneiden yritysten vuoksi. Tämän hetken suurimpia yhteistyökumppaneita Talousvarikollemme ovat muun muassa kantolaitejärjestelmää valmistava Finn- Savotta Oy ja varsikenkiä valmistava Sievin Jalkine Oy. Pikaisesti joitakin mainitakseni. Lisäksi on vielä monia muitakin suuria materiaalin toimittajia, Ukonaho kertoo. Finn-Savotan toimitusjohtaja Anita Halmeen mukaan yhtiön liikevaihto perustuu vuoden 2016 syksyyn asti 60-prosenttisesti puolustusvoimien hankinnoille. Halme ja kankaita puolustusvoimille toimittavan Foxa osakeyhtiön toimitusjohtaja Jukka Sipilä osallistuivat lokakuun alussa Länsi-Suomen huoltorykmentin Talousvarikon 95-vuotispäiville. Foxa osakeyhtiön liikevaihdosta noin prosenttia tulee puolustusvoimien hankinnoista. Puolustusvoimat on yrityksemme suurin asiakas, suoraan ja välillisesti. Esimerkiksi maastopuvun M05 kangas toimitetaan vaatteiden valmistajalle, joka myy valmistuksen jälkeen valmiin tuotteen, tässä tapauksessa maastopuvun M05, puolustusvoimille, Sipilä sanoo. Medal of Honor myönnettiin Yhdysvalloissa Yhdysvaltain armeijan kapteeni William D. Swensonille on myönnetty korkein mahdollinen, Medal of Honor -sotilasansiomitali, kertoo Ilta-Sanomat. Swenson on kuudes amerikkalainen, joka on palkittu kyseisellä kunnianosoituksella viime vuosikymmenen sodissa Irakissa ja Afganistanissa ja joka on jäänyt eloon vastaanottamaan mitalin. Kapteeni Swenson sai ansiomitalin toiminnastaan taistelussa, jossa hän miehineen joutui kolmen suunnan ristituleen Afganistanissa. Swenson vaaransi henkensä pelastamalla sekä amerikkalaisia että näiden puolella sotineita afganistanilaisia. Swenson palasi tulialueelle useaan kertaan saadakseen mukaan myös kaatuneiden ruumiit. Ilta-Sanomat Toimittanut Otso Lukka

6 6 maailmalla ruotuväki 19/2013 lyhyesti Kazakstan siirtyy palkka-armeijaan Kazakstanin puolustusministeriöstä tiedotetaan, että Kazakstan siirtyy palkka-armeijaan vuoteen 2016 mennessä. Armeija koostuu nyt sekä varusmiehistä että palkkasotilaista. Palkattujen sotilaiden osuus koko armeijasta on 65 prosenttia, ja vuonna 2016 se tulee olemaan 99 prosenttia. Ammattisotilaiden rekrytointi aloitetaan ensi vuoden alussa. Palkan lisäksi armeija pyrkii tarjoamaan jokaiselle varusmiehelle asuintalon vuoteen 2017 mennessä. Tänä vuonna armeija on vastaanottanut yli hakemusta vakituiseen virkaan. (Ria- Novosti 9.10.) PVa Karzai tylytti Natoa Pian väistyvä Afganistanin presidentti Hamid Karzai kritisoi voimakkaasti Naton toimintaa Afganistanissa. Karzain mukaan sotilasliitto Nato ei ole onnistunut pitkällisistä ponnisteluistaan huolimatta vakauttamaan Afganistania. Karzain mielestä Nato on kymmenen vuoden aikana onnistunut aiheuttamaan lähinnä vain kärsimystä afganistanilaisille. Karzain virkakausi presidenttinä päättyy kuuden kuukauden kuluttua. Karzain BBC:n Newsnight-ohjelmalle antaman haastattelun on määrä olla yksi viimeisistä Karzain antamista haastatteluista presidenttinä. (BBC 7.10.) EPe Gotlantiin panssarivaunuja Ruotsin puolustusvoimat sijoitti keskiviikkona kahdeksan panssarivaunua Gotlantiin. Yhteensä saarelle menee 14 ruotsalaisversiota saksalaisesta Leopard-mallisesta panssarivaunusta. SVT:n mukaan Gotlantiin sijoitetaan ensi viikolla myös taisteluajoneuvoja ja muuta materiaalia. Prikaatikenraali Stefan Anderssonin mukaan on hyvä, että Ruotsi on hankkinut itselleen toimintavapauden, jos heidän turvallisuuspoliittinen tilanteensa huononisi. Mikäli paikalle pitäisi vielä tuoda lisähenkilöstöä niin silloin ainakin panssarivaunut olisivat valmiina odottamassa. (SVT) JEr Virossa 15 naista asepalvelukseen Viro on aloittanut naisten kouluttamisen sotilastehtäviin. Tänä vuonna palveluksessa aloitti 15 naista, joista kymmenen koulutetaan miehistötehtäviin ja viisi saa erikois- tai johtajakoulutuksen. Suurin osa naisista palvelee Etelä-Virossa Kuperjanovin pataljoonassa. Suomen sotilasasiamies Virossa, everstiluutnantti Pekka Sviili toteaa, että Viro pyrkii naisten vapaaehtoisella asepalveluksella laajentamaan ammattisotilaidensa rekrytointipohjaa. Kiinnostusta palvelukseen kyllä löytyy. Naisten vapaaehtoinen asepalvelus on muutenkin otettu Virossa vastaan myönteisesti. TKo Kansallissankareista terroristeiksi Somalialainen al-shabaab on muuttunut maanpuolustajasta terroristijärjestöksi. Suomalaisen mahdollista mukanaoloa Westgate-iskussa tutkitaan. Leo Jaakkonen Kenian pääkaupungissa Nairobissa 21. syyskuuta Westgate-ostoskeskukseen kohdistui terrori-isku. Neljä päivää kestäneen aseellisen hyökkäyksen aikana menehtyi ainakin 72 ja loukkaantui satoja ihmisiä. Somalialainen islamistinen al- Shabaab-liike ilmoitti sekä tiedotteessaan että Twitterissä olevansa iskun takana. Ryhmä ilmoitti myös, että iskun tehneiden hyökkääjien joukossa olisi terroristi, jolla on Suomen kansalaisuus. Minkälaisesta liikkeestä on kyse? Rahoitusta ulkomailta Al-Shabaabin perustamisesta ei ole tarkkoja tietoja. Luultavimmin liike oli alun perin islamistisen oikeusistuintenliiton nuoriso-osasto. Vuonna 2007 liitto koki tappion Etiopian tukemalle väliaikaishallitukselle, jolloin alkoi al-shabaabin vastarinta. Perustajansa ja johtajansa Adan Hashi Ayron johdolla al-shabaab koulutti nuoria miehiä taistelemaan islaminuskon ja Somalian suvereniteetin puolesta. Toimintaa rahoitettiin ympäri maailmaa asuvien somalien avustuksilla. Vuodesta 2007 vuoteen 2009 al-shabaabilla oli paljon kannattajia ja rahoittajia niin suomalaisten kuin muidenkin pohjoismaalaisten somalien keskuudessa. Ryhmän Otso Lukka Al-Shabaab sai aikaan suurta tuhoa iskettyään Westgate-ostoskeskukseen Nairobissa syyskuun lopulla. Kuvassa räjähdyksen kohteena ollut parkkihalli. nähtiin taistelevan Somalian puolesta. Heitä pidettiin kansallissankareina, kertoo al-shabaabia tutkinut somalitaustainen toimittaja Wali Hashi. Viron kyberpuolustus on viime vuosina kehittynyt yhdeksi maailman parhaista. Osaamisen taustalla ei alunperin ollut suurta valtiovallan suunnitelmaa, vaan asiantuntevien kansalaisten huoli maansa puolustuksesta. Viron suojeluskuntajärjestö Kaitseliitin virallisen Kaitse Kodu! -lehden päätoimittajan, Liivi Reinholdin mukaan maan kyberturvallisuudesta huolestuttiin vuonna 2007 maan jouduttua vakavien kyberhyökkäyksien kohteeksi. Muun muassa sanomalehtien ja pankkien toiminta meni sekaisin. Kohtasimme täysin uudenlaisen uhan, emmekä osanneet varautua siihen, Reinhold kertoo. Iskujen seurauksena joukko turvallisuus- ja it-alan asiantuntijoita sai idean kyberpuolustuksen kehittämisestä, ja loi eräänlaisen puolustusverkoston. Kansalaisten omasta aloitteesta syntynyt kyberpuolustuksen keskus kasvoi, ja se liitettiin osaksi Viron suojeluskuntaa. Vapaaehtoisuuteen perustuvana maanpuolustusjärjestönä suojeluskunta oli looginen paikka kyberpuolustusosastolle, jossa lähes kaikki osallistujat toimivat tehtävissä varsinaisten päivätöidensä ohella. Viron osaaminen kyberasioissa Syyskuussa 2009 ryhmä julkaisi videon, jossa se vannoo uskollisuutta al-qaidan perustajalle ja entiselle johtajalle Osama bin Ladenille. Al-Shabaab on myöhemmin ilmoittanut olevansa al-qaidan liittolainen. Vuoden 2010 jälkeen, kun etiopialaiset olivat jo poistuneet Somaliasta, al-shabaabin toiminta muuttui. Siitä tuli ääri-islamistinen terroristijärjestö, joksi se nykyään luokitellaankin. Se on muun muassa kivittänyt ja tehnyt itsemurhaiskuja, joiden kohteena ovat olleet siviilit, kuten opiskelijat ja turistit. Ryhmä on jopa tehnyt murhaiskuja moskeijoihin. Al-Shabaabin toiminta on muuttunut poispäin kansallisaatteellisesta liikkeestä väkivaltaisemmaksi, al-qaida-ideologiaa ajavaksi järjestöksi. Se on ilmeisesti vähentänyt muualla asuvien somalien kiinnostusta järjestöä kohtaan, sanoo suojelupoliisin terrorismiasiantuntija Tuomas Portaankorva. Grafiikka: Otso Teperi ei enää rajoitu pelkkään vapaaehtoistoimintaan. Maan puolustusvoimilla on oma informaatoteknologian osastonsa, joka huolehtii jokapäiväisistä tietoturvatehtävistä. Lisäksi Virolle on suotu vastuuta myös kyberin kansainvälisillä kentillä: Naton alaisuudessa toimivan Cyber Center of Excellencen päätoimipiste operoi Tallinnassa. Tänä päivänä on vaikea kuvitella, että kukaan kannattaisi liikettä. Muualla asuvat somalit ovat kääntäneet selkänsä al-shabaabille, Hashi jatkaa. Mukana suomalaisia? Al-Shabaabin tiedetään hankkivan nuoria miehiä riveihinsä lähettämällä saarnaajia keskustelemaan heidän kanssaan. Saarnaajat etsivät syrjäytyneitä nuoria somalimiehiä esimerkiksi vankiloista. He tarjoavat rahaa ja vaatteita ja vakuuttavat, että kaikki on paremmin jos miehet lähtevät heidän mukaansa. Tällaista toimintaa on nähty jossain muodossa myös Suomessa. Suomessa ei ole tapahtunut järjestäytynyttä värväämistä, vaan enemmänkin pienen mittakaavan kehottamista ja kannustusta, jota on erittäin vaikea valvoa, Portaankorva kertoo. Kyse on yksittäistapauksista, dokumentin al-shabaabin riveihin lähteneestä suomalaisesta tehnyt Hashi sanoo. Järjestö kertoi Westgate-iskun yhteydessä helsinkiläisen somalimiehen olleen mukana hyökkäyksessä. Tiedot iskun tekijöistä ovat vaihdelleet paljon. Aluksi tekijöitä sanottiin olleen jopa 15, myöhemmin Kenian viranomaiset ovat kertoneet hyökkäyksessä olleen neljästä kuuteen terroristia. Westgate-hyökkäyksestä kerrotut tiedot ovat hyvin epäselviä. Aluksi Kenian hallitus ei kertonut mitään, yhtäkkiä he löysivätkin hyökkääjät, Hashi kommentoi. Tietysti on mahdollista, että suomalaisia oli mukana hyökkäyksessä. Olemme Keniasta saatavan tiedon varassa. Tämänkaltaisille tapauksille on ominaista, että aluksi liikkuu huhuja. Tiedot täsmentyvät tutkinnan edetessä, Portaankorva sanoo. Tällä hetkellä näyttää todennäköisemmältä, ettei suomalaisia ollut mukana Westgate-iskussa, mutta tutkimme asiaa. Viron kyberosaamisen juuret ovat vapaaehtoistoiminnassa Maa on ottanut jalansijaa myös kansainvälisellä kyber-kentällä. Yksi Viron kyberpuolustuksen tärkeimmistä toimijoista on suojeluskuntajärjestö Kaitseliit. Kuva: Lehtikuva Grafiikka: Otso Teperi

7 ruotuväki 19/2013 reportaasi 7 Kuvat: Svante Gullichsen Uudenmaan prikaatin rannikkojääkärit rantautuivat Lammassaarelle eurooppalaisten sotilaslehtien toimittajien seuratessa harjoitusta. Lammassaaren maihinnousu Uudenmaan prikaatin rannikkojääkärit järjestivät taistelunäytöksen Kirkkonummen Lammassaaressa. Näytökset yhdistävät taisteluharjoittelun ja edustustoiminnan. Riikka Karppinen Syksyinen viima käy mereltä päin ja tempoo kylmyyden kellastamia lehtiä puista. Maa kahisee askelten alla. Rantaviivaa koristavat kivilohkareet ovat kosteat ja liukkaat. Sisemmällä saaressa kasvusto tihenee korkeaksi, synkäksi metsäksi. Metsän rajalla puhe käy kirjavana, kun 46 sotilaslehden edustajaa 12 Euroopan maasta on kokoontunut kalliolle ja ihailee suomalaista syysmaisemaa värikkäissä tuulipuvuissaan. Täällä on kauniit ruskan värit, yksi heistä huomauttaa. Kauempana merellä Uudenmaan prikaatin rannikkojääkärit valmistautuvat antamaan ulkomaisille vieraille taidonnäytteen suomalaisten taistelijoiden osaamisesta. Näytökset osana harjoittelua Vieraiden juodessa kahvia Kirkkonummen Lammassaaren helmassa, noin kymmenen minuutin venematkan päässä Upinniemen varuskunnasta, meren pauhuun sekoittuu alati voimistuvaa moottoreiden jylinää. Rantakasvuston välistä erottuu kolme Jurmo-luokan joukkojenkuljetusvenettä, jotka lähestyvät vauhdilla kalliokkoa. Vieraat siirtyvät rantaan katsomaan.taistelijat rantautuvat hämmästyttävän nopeasti. Hetkessä vielä äskettäin vesillä olleet veneet ovat kiinnitettyinä rantaan ja rannikkojääkärit vilahtavat veneistä helminauhana Lammassaaren risukoiden suojiin. Toiminta on nopeatempoista ja hallittua. Rannikkojääkärit ovat merivoimiin kuuluvia rannikkoalueen puolustukseen erikoistuneita jalkaväkijoukkoja, joita koulutetaan Uudenmaan prikaatin alaisessa Vaasan rannikkojääkäripataljoonassa Raaseporin Dragsvikissa. Valtaosa varusmiehistä on ruotsinkielisiä, mutta mukana on myös suomenkielisiä taistelijoita, jotka palveluksen ohessa tahtovat kehittää toista kotimaista kieltään. Taisteluharjoitukset ovat osa varusmiespalvelusta ja naisten vapaaehtoista asepalvelusta suorittavien tavanomaista koulutusta.toisinaan harjoitukset yhdistyvät näytöksiksi, joissa toimintaa harjoitellaan yleisön läsnä ollessa. Komentaja Sami Nurmen mukaan näytösten määrä vaihtelee suuresti. Tällä viikolla taistelunäytöksiä on yhteensä kahdeksan, hän kertoo. Kun ensimmäinen paukkupatruunasta kantautuva laukaus kajahtaa ilmaan, taistelijoiden huuto täyttää metsän. Kärki ja rj etenee, tuki tukee! metsässä kaikuu. Kun taistelijat nousevat juoksuun, vihollisen aseet yltyvät taukoamattomaan meteliin. Taistelijat syöksyvät ja liikkuvat metsässä niin sulavasti, että hetkittäin he katoavat näkökentästä kokonaan: puiden suojaan, mättäiden taakse ja risukoiden lomaan. Joukko etenee uhmakkaasti ja nopeatempoisesti vihollista vasten. Tuleen ei jäädä makaamaan. Arvovaltaisia vieraita Kansainväliset vieraat seuraavat harjoitusta mielenkiinnolla. Täydellistä, yksi toimittajista toteaa kameran ruutua katsoessaan. On hienoa, että pääsemme näkemään varusmiesten arkea ja oikeita harjoituksia näin läheltä, eurooppalaisten sotilaslehtien liiton puheenjohtaja, latvialainen Liga Lakuca sanoo. Komentaja Sami Nurmi kertoi vieraille rannikkojääkäreiden toiminnasta ja Uudenmaan prikaatista. Varusmiehille taistelunäytökset tarjoavat taisteluharjoitusta esiintymispaineiden alla useiden silmäparien tarkkaillessa. Kahdessa näytöksessä mukana ollut aliupseerioppilas Henrik Vuornos ei kuitenkaan jännitä, vaikka näytökset poikkeavatkin ilmapiiriltään tavallisista harjoituksista. Näytöksiä varten harjoiteltiin edellisenä päivänä ja vielä aamulla. Ennen näytöstaisteluiden alkua meitä ohjeistettiin käyttäytymään fiksusti ja olemaan edustavia. Varusmiehet toki tietävät, keitä yleisön joukossa on. Yhdessä näytöksessä Vuornoksen yleisöön lukeutui eurooppalaisten sotilaslehtien edustajia, toisessa muutamia maanpuolustuskurssille osallistuneita kansanedustajia. Kaikki varusmiehet eivät kuitenkaan pääse näytöksiin osallistumaan. Osa Vuornoksenkin palvelustovereista oli samaan aikaan leirillä Syndalenissa. "Kokoon!" Laukaukset räiskyvät metsän syvyyksissä. Taistelijat ovat kadonneet syvälle sisämaahan ja ranta, josta äsken vielä erottui maastopukuisten vilahduksia, on tyhjä ja pysähtynyt. Metsän sisuksista leijuu sakea, vaaleanharmaa ja ruudintuoksuinen savupilvi, joka peittää näkyvyyden. Saari muuttuu utuiseksi kuin lastensatujen aavemaisemat. Taistelijat saavuttavat vihollisen tasan. Vihollinen on lyöty. Hiljaisuudesta kantautuu "kokoon!"-huuto, joka toistuu huutoina puiden katveesta, kumpujen takaa ja kallion suojista. Taistelijoita nousee ylös yksi kerrallaan. Rannan tuntumaan muodostuu selkeälinjainen käskynantomuoto. Ulkomaiset vieraat ikuistavat naamiokasvoisia saarenvaltaajia kuviinsa. Täydellistä, yksi toimittajista toteaa kameran ruutua katsoessaan. Näytös on päättynyt. Taistelijat käyttivät näytöksessä Jurmo-luokan joukkojenkuljetusveneitä, joilla myös vieraat kuljetettiin saarelle.

8 8 RYHMÄHENKI ruotuväki 19/2013 Teksti TktiJanne Erola Ulkoasu Otso Teperi Nyt on Kottilan paikka ratkaista tämä ottelu. Siinä on paikka a ja Vasara upottaa maalin! Ensimmäisellä kosketuksella tekee Vesa Vasara maalin. Tämä on kaikkien aikojen tärkein maali tämä on suomalaisen jalkapalloilun suurin voitto. HJK menee Mestareiden liigaan. J-P Jalo Aki Riihilahti Vuonna 1998 Helsingin jalkapalloklubi (HJK) voitti ranskalaisen Metzin ja eteni Mestareiden liigan lohkovaiheeseen historian ensimmäisenä suomalaisseurana. Joukkueessa pelasi silloin parikymppinen nuori mies, HJK:n keskikentän moottori Aki Riihilahti. Henkisesti olimme vahvin kaikista Suomessa näkemistäni joukkueista. Vaadimme toisiltamme paljon kentällä, ja sen ulkopuolella vietimme runsaasti aikaa yhdessä, Riihilahti kertoo. Meillä oli pieniä yhteisiä asioita, kuten matkustus-, lämmittely- ja musiikkirutiinit. Kuva: Henri Keränen Ryhmähenki antaa joukolle mahdollisuuden voittaa Everstiluutnantti, valtiotieteiden tohtori Juha Mälkki korostaa, että ryhmähenki muodostuu kahden tai usemman henkilön joukossa, jolla on yhteinen päämäärä. Esimerkiksi taistelussa tai urheilussa yhdistävänä tekijänä on vastustaja, joka täytyy voittaa. Ryhmähenkeä tarvitaan, jotta joukko voi toimia, ja tehtävä voidaan toteuttaa. Kova harjoittelu oli yhdistävä tekijä vuoden -98 HJK:ssa. Joukkueen yhteinen päämäärä ja pelaajien henkilökohtaiset tavoitteet olivat linjassa keskenään ja yhdistivät porukkamme. Sinä kautena meillä oli tavoitteena nostaa tasoamme pelaajina ja joukkueena, mikä mahdollisti pärjäämisen Euroopan kentillä, Riihilahti muistelee. Koripalloa harrastanut varusmies kertoi esimerkin omasta joukkueestaan. Heillä oli yhtenä kautena joukkue, johon muodostui kaksi erillistä porukkaa. Jakautuminen tapahtui, koska pojat eivät olleet ehtineet pelata yhdessä kauaa ja tasoerot joukkueen sisällä olivat suuria. Varusmiehen mukaan pelaaminenkaan ei tuntunut hyvältä, kun joukkuehenki oli hajalla. Seuraavana kautena porukka hitsautui takaisin yhteen ja koripallo maistui jälleen, jonka johdosta myös joukkue saavutti hyviä tuloksia. HJK:ssa meillä oli hyvä sekoitus kokemusta ja nuoruuden nälkää. Joukkueessamme oli poikkeuksellisen paljon henkistä vahvuutta. Saimme kaikkien vahvuudet käyttöön ja ne tukivat toisiaan, Riihilahti valaisee. On kahdenlaisia organisaatioita Yksilöt muodostavat organisaation. Seura kasataan pelaajista. Organisaatio voi olla virallinen tai epävirallinen. Virallisella organisaatiolla tarkoitetaan armeijan kontekstissa virallisia Herran edessä ei ole arvojärjestystä, vaan armojärjestys. käskytyssuhteita, jolloin esimies antaa käskyn alaisilleen organisaation suuntaamiseksi tarkoituksenmukaisella tavalla. Käskyä toteuttava ryhmä, esimerkiksi tupakaverukset toimivat käskyn eteen ja muodostavat näin epävirallisen organisaation. Sillä on kuitenkin aina joku johtaja, kuten tuvan esimies tai joukkueen valmentaja. Mälkki antaa esimerkin elokuvasta Tuntematon sotilas, jossa virallisen organisaation luutnantti Lammio antoi käskyn alaisilleen. Sen välitti ruohonjuuritasolle vänrikki Koskela, joka edusti epävirallista organisaatiota. Jokaisella tuvalla, pienellä ryhmällä on oma salaisuutensa, joka synnyttää ryhmähenkeä. Se hautuu joukon keskuudessa, jolloin salaisuus muuttuu heidän keskinäiseksi jutukseen. Se voi olla esimerkiksi yksittäinen hauska tai jopa traumaattinen kokemus, jota muistellaan ryhmän kesken, Mälkki selittää. Riihilahden mukaan henki kukoistaa silloin, kun voi heittää herjaa ja vaatia paljon muilta kanssapelaajilta. Se kertoo välittämisestä. Yhdessä tehdyt asiat ovat hengen luomisessa suuresti esillä. Yksittäisissä ryhmissä koetut kokemukset muodostuvat ryhmähengen kannalta oleellisiksi. Esimerkiksi kovan taistelun jälkeen saavutettu voitto nostaa itseluottamusta ja ryhmän sisäistä Everstiluutnantti Juha Mälkki henkeä. Näin tapahtui, kun HJK nousi Mestareiden liigaan. Joukkue oli vahvempi kuin koskaan. Toisaalta myös tappion tuoma tuska lähentää joukkuetta, koska samasta häviöstä kärsii koko joukkue yhdessä. Mikäli organisaation jäsen tekee asioita, joita ei pitäisi tehdä, henki voi kääntyä negatiiviseksi. Tuvassa varusmiehet alkavat siivota, mutta osa luistaakin siitä. Siivoavat henkilöt närkästyvät, jolloin henki alkaa rakoilla ja organisaation teho katoaa. Toimiva ryhmä kannustaa parempiin suorituksiin. Luottamus ryhmähengen ydin Utin jääkärirykmentin helikopteripataljoonan pataljoonaupseeri, majuri Tero Tarkiaisen mukaan helikoperipataljoonan hyvä ryhmähenki johtuu pienestä porukasta. Heidän työnsä sisältää maapelastustoimintaa, kuten metsäpalojen sammuttamista tai etsintätehtä- Kuva: Svante Gullichsen

9 ruotuväki 19/2013 RYHMÄHENKI 9 vien suorittamista sekä Rajavartiolaitoksen tukemista meripelastustoiminnassa. Pienen porukan ansios- ta kaikki miehistön jäsenet tuntevat toisensa ja pysty- vät luottamaan toisiinsa. Meillä saattaa välillä olla pitkiäkin lentoja yhdes- sä. Silloin on välttämä- töntä puhaltaa yhteen hiileen, Tarkiainen toteaa. Pintapelastaja, yli- luutnantti Toni Lan- kinen pitää tärkeänä, että kaikki miehistön jäsenet ovat lennoilla samanarvoisia. Vaikka helikopterissa on pelas- tustehtävässä samaan aikaan isoilla natsoilla varustettuja her- roja ja vähän alempiarvoisia so- tilashenkilöitä, ei pelastamisesta tulisi mitään, jos sotilashierarkia näkyisi tehtävän aikana. Jo edesmennyt kenraali Adolf Ehrnrooth totesi; Herran edessä ei ole arvojärjestystä, vaan armojärjestys. Alokaskauden aikana Upinniemen varuskunnassa asusti muuan Turku-komppania. Se oli joukko-osaston kolmas komppania, johon kuului viisi joukkuetta. Viidennellä joukkueella oli kouluttajan mukaan poikkeuksellisen hyvä ryhmähenki, joka tuli esille viimeistään Salon Kiikalassa pidetyllä alokasleirillä. Siellä miehet olivat yhtä joukkueen alijohtajien ja kouluttajan kanssa. Turku-komppanian viides joukkue oli ryhmä, jolla oli henki. Ja se oli hyvä. Kiikalassa kävimme peseytymässä läheisessä lammessa. Siellä me porskuttelimme kouluttaja ja alijohtajat mukaanlukien. Jaksoimme muiden tsempin voimalla, joukkueeseen kuulunut, nykyinen matruusi Lassi Tamminen kuvailee. Melkein jokainen heistä harrasti joukkueurheilua, ja se näkyi, koska moni oli oppinut toimimaan ryhmässä. Nimensä mukaisesti lähes koko komppania oli koottu turkulaisista, mitä voidaan pitää myös osasyynä hyvälle joukkuehengelle. Monet tunsivat toisensa entuudestaan aivan kuten suomalaiset sotilaat talvisodassa. Meidän joukkueessamme kaikki auttoivat toisiaan, eikä ketään jätetty yksin, Tamminen jatkaa. Hyvät suhteet alijohtajiin ja kouluttajaamme olivat ryhmähenkemme salaisuus. Ryhmähenkeä ei ole armeijan kontekstissa ilman johtajia. Johtajan tehtävänä on suunnata toimintaa järkevästi ja välittää ylhäältä tulevia käskyjä alaspäin. Toisaalta, jos johtaja ei ymmärrä, miten joukko saadaan toimimaan tehokkaasti, ryhmien tehokkuus kärsii. Ryhmät lähtevät hajoilemaan, eikä tehtävää voida toteuttaa, Mälkki kuvailee. Sodassa joukko ei saa hajota. Henkemme oli positiivinen, kannustava ja vaativa. Partioissa on helpompi toimia Maavoimien uudistettu taistelutapa tekee sotimisesta tulevaisuudessa tehokkaampaa, kun siirrytään partiotoimintaan eli kolmen hengen taisteluryhmiin. On todettu, että kolmen hengen ryhmissä toimiminen takaa parhaimman lopputuloksen. Psykologisesti ajateltuna esimerkiksi kuuden tai kymmenen hengen porukat ovat liian isoja, jolloin ideoita tulee liikaa. Kahden hengen taistelupari on vastaavasti liian pieni ryhmä. Partiossa jokaisen taiste- Turku-komppanian viidennen joukkueen taistelijat pitivät tetsaamisesta. Joukkueen hyvä henki johtui siitä, että he auttoivat toisiaan eikä ketään jätetty yksin. Kuva: Olli Tuominen lijan on helppo toimia, eikä eriäviä mielipiteitäkään synny loputtoman paljon. Partiossa toimiminen takaa parhaimman ryhmähengen ja suorituskyvyn, joka samalla parantaa uuden taistelutavan tehokkuutta, Mälkki jatkaa. Ryhmähenki korostuu uudessa taistelutavassa, kun ollaan paljon erillään. Se vaatii partiolta paljon. Kunnioitus on syvä, kun 95-vuotias jatkosodassa sotilaspapin virkaa hoitanut veteraani, kapteeni Pentti Tapio kertoo kokemuksistaan kotonaan Pieksämäellä. Monen kaverinsa ja muun muassa oman pataljoonansa komentajan ruumiin rippeet todistanut Tapio sanoo tiukkaan äänensävyyn. Kaveria ei jätetä! Tapio muistaa esimerkin, jossa kaatuneen sotilaan arkkuun laitettiin hänen tavaransa, ja se lähetettiin omaisille, kuten na oli. Yksi kaveri pisti menehty- tapaneen toverinsa arkkuun lisäksi 20 markkaa mukaan, koska oli kaverilleen een jäänyt sen velkaa. Talvisodassa ten ryhmähenki perustui luottamukseen. Tärkeää oli, että miehistö pystyi luottamaan aan esimiehiinsä. Sotatilanne tilanne on niin rankka, että on pakko turvautua ua toiseen oli se sitten paras toveri tai vihamies mikäli haluaa selviytyä taistelusta hengissä. Sodasta sel- suomalaisviäminen perustuu nimenomaan ryhmässä toimimiseen. Jokainen taistelija a kokee sen saman tilanteen. He mahdollisesti lisesti tävät läheisen ystävän tai perheenjäsenen, eenjäsenen, mutta muiden kanssa jaetut saman- menetlaiset kokemukset vahvistavat sitoutumista i ryhmään. Se takaa ryhmän vahvistumisen. Ryhmähengen kannalta sodassa ja urheilussa pätee sama periaate. Riihilahti ei halua kuitenkaan verrata niitä keskenään. Joukkueurheilussa kovan harjoittelun ja toisten kohtaamisen kautta tulee rehellisyyden ja kunnioittamisen ilmapiiri. Silloin vaikeat asiat voidaan kohdata yhdessä, Riihilahti sanoo. Olihan se rankkaa, kun taistelutovereita ja ennen kaikkea hyviä ystäviä kaatui vierestä. Me elossa olevat pidimme kuitenkin koko ajan yhtä. Rintamalla se toveruus näkyi. Muistan, kun ensimmäisenä jouluna sodan aikaan toiset saivat lahjoja kotirintamalta, mutta jotkut jäivät tyystin ilman. Lahjat kuitenkin jaettiin tasapuolisesti kaikkien kesken kuten kaverukset tekevät, Tapio kertoo. Meillä oli teltassa katosta roikkuva joulukuusi, jonka koristelimme kiväärinluotien hylsyillä. Lauloimme myös joululauluja ja luimme evankeliumia. Se loi hyvää oloa sodan keskelle. Vuoden 1998 sensaatio ei ole sittemmin toistunut. Riihilahti valittelee, että nykypäivänä kilpailemisesta puuttuu henkinen vahvuus. Vuonna 1998 uskoimme omiin vahvuuksiimme ja omissa rooleissa ratkaisimme tilanteita niin, että saimme tuloksia silloinkin, kun taito ei riittänyt. Kaikki tämä johti siihen, että jokainen halusi ja uskalsi tehdä joukkueen ja toisten pelaajien puolesta enemmän. Henkemme oli positiivinen, kannustava ja vaativa.

10 10 kentällä ruotuväki 19/2013 lyhyesti Vahingonlaukaus Karjalan prikaatissa Kymen jääkäripataljoonan harjoituksessa torstaina 10. lokakuuta syntyi vaaratilanne, kun kevyt kertasinko laukesi varmistimen viallisuuden takia. Pahkajärven harjoitusalueella tapahtuneen tilanteen johdosta taisteluvälinepaikan henkilöstöön kuuluneet sopimussotilas ja upseerikokelas altistuivat laukaisumelulle. Suuremmalta vaaralta selvittiin, sillä ase oli oikeaoppisesti suunnattu vaarattomaan suuntaan. Karjalan prikaatista tiedotetaan, että kaksi altistunutta henkilöä ovat jo palanneet takaisin palvelukseen. Heille tehdyissä kuulotutkimuksissa ei löytynyt mitään poikkeavaa. JEr Reserviupseerikurssi 243 alkoi Maavoimien reserviupseerikurssi 243 alkoi Haminassa perjantaina 18. lokakuuta. Talvikurssille osallistuu yhteensä noin 700 upseerioppilasta. Kainuun prikaatista reserviupseerikurssille osallistuva Oskari Pihl, 19, kertoo odottavansa kurssista raskasta ainakin fyysisesti. Uusia haasteita on tulossa, ja myös tekninen osaaminen voi olla haasteena viestikomppanian hallintalinjalla, Pihl arvelee. Tapahtumista hän odottaa etenkin Kirkkojärven marssia ja johtamisharjoitusta. Upseerioppilaat palaavat upseerikokelaina joukko-osastoihinsa 23. tammikuuta TKo Tarkastustoiminnassa eroja Helsingissä syyskuun lopulla pidetty pohjoismaisten puolustushallintojen sisäisten tarkastajien konferenssi toi esiin eroavaisuuksia sisäisten tarkastajien käytänteistä eri maiden välillä. Vaikka toimimmekin hyvin samalla kentällä, eroja kansallisesti on paljon. Esimerkiksi tanskalaisilla on hyvin vapaata konsultointia, meillä puolestaan ei. Me keskitymme enemmän tarkastamiseen, Katariina Heikkinen Pääesikunnan tarkastusyksiköstä kertoo. Konferenssi sai esitelmöitsijöiksi Suomesta arvovaltaisia vieraita muun muassa puolustusministeriöstä. ORy Erikoisjoukkojen lääkintäkykyä kehitetään Suomesta neljä aliupseeria osallistuu pohjoismaiseen erikoisjoukkojen lääkintäkoulutukseen. Kyseessä on ensimmäinen pohjoismaisen puolustusyhteistyöelimen, Nordefcon puitteissa toteutettu koulutusyhteistyö. Meillä on jo puhtaasti kansallinen tarve erikoisjoukkojen lääkintäkyvyn kehittämiseen normaalia korkeamman riskitason tehtäviin, eversti Ali Mättölä Maavoimien esikunnasta toteaa. Koulutus alkoi lokakuun alussa Ruotsissa ja kestää yhteensä 20 viikkoa. Suomessa koulutetaan muun muassa kylmiin olosuhteisiin liittyviä lääkintätaitoja. TKo MilFight on täyttä vääntöä Lajin lähtökohtana on se, että kamppailu on sotilaan perustaito, mutta tärkeintä on taistelu läskiä vastaan. Military Fight on kehitetty yhdistelemällä noin kamppailulajin parhaiten toimivat tekniikat. Asta Mutanen Syyskuun toiseksi viimeisenä viikonloppuna Vaasassa oli mahdollista tutustua hieman tuntemattomaan kamppailulajiin nimeltä Mil- Fight (Military Fight) aloittelijoiden tiiviskurssilla. Lajin on kehittänyt komentaja evp. sekä tuvallisuusalan kouluttaja Hannu Maunula, joka on harrastanut kamppailulajeja 1970-luvun alusta asti. Mistä MilFightissa on kyse? Laji on suunnattu erityisesti aikuisille reserviläisille. Sen lähtökohtana on, että kamppailu on sotilaan perustaito, mutta emme kuitenkaan harjoita pataan lyömistä. Itsepuolustus on harjoittelun sivutuote, mutta tärkeintä on taistelu läskiä vastaan, kertoo lajin perustaja Hannu Maunula. Nimestä voisikin aluksi luulla, että MilFightissa on kyse kovemmista sotilasotteista. Maunula kuitenkin selventää, että vammauttavia tekniikoita ei harrasteta, vaan ne kuuluvat lähitaisteluun, mitä tämä ei ole. Muistelisin, että olen harrastanut noin kamppailulajia, joiden pohjalta kehitin MilFightin yhdistelemällä parhaiten toimivia tekniikoita. Lajin syntyyn vaikutti erityisesti toimintani Vaasan sotilaspoliisikillassa 90-luvun puolivälissä. Koin, että tälle lajille oli tilausta, vaikkakin kamppailulajien kirjo on laaja. Perustin lajin, jollaista itse tahtoisin harrastaa. En halua kuulla harjoitellessa, että ei näin voi tehdä, tämä ei kuulu lajiin. Opettamiani tekniikoita voi aina kyseenalaistaa, mikäli ne eivät toimi tosielämän kamppailutilanteessa, hän selventää. Ensin keskitytään perusasioihin Kurssi alkoi aamuyhdeksältä potku-, lyönti- ja torjuntaharjoituksilla. Paikalle oli saapunut viitisentoista henkeä, suurin osa salskeita miehiä, mutta joukossa oli pari naistakin siippojensa innostamana. MilFightin potkut ja lyönnit ovat saaneet vahvasti vaikutteita filippiiniläisistä lajeista. Maunulan mukaan juuri näissä lajeissa tekniikat ovat käytännönläheisimpiä. Täällä ei harrasteta turhaa akrobatiaa. Korkeita potkuja ei juuri kolumni Aamuja! MilFightissa pyritään löytämään toimivimmat tekniikat todellista puolustautumistilannetta ajatellen. Ohjaajan opetuksia on siis lupa kyseenalaistaa, jos jokin tekniikka ei toimi. Puolustautuminen maassa on keskeisessä osassa, koska sinne voi joutua kamppailutilanteessa, halusi tai ei. harjoitella muuten, kuin että opitaan torjumaan niitä. Myös sellaiset rannelukot, jotka eivät oikeassa tilanteessa onnistu, on pyritty karsimaan pois. Tarkoitus on treenata tekniikkaa, joka toimisi oikeassa puolustautumistilanteessa. Itämaisissa lajeissa kumarretaan Lähestyessään hän teki sormistaan nollan painamalla etusormen ja peukalon pää yhteen ja alkoi soittamaan ilmakitaraa. Aamujen huutelulle, sormien läpsyttelylle ja nollien näyttämiselle on pitkät, jokseenkin hienot perinteet. Ymmärtäähän sen, että kunniakkaasti palveluksensa loppuun suorittanut haluaa ilmaista vielä valtion leivissä "kärsivälle", kuinka ihanasti reservin aurinko hänelle paistaa. Joskus jaksan kuitenkin ihmetellä, miten joillakuilla riittää intoa kertoa muille suorittamastaan asepalveluksesta käsimerkein tai huuteluin. Kävelin taannoin palvelusviikon jälkeen Helsingin keskustassa lomille suunnaten. Minua ja palvelustoveriani vastaan käveli mies, jonka jo kymmenien metrien päästä huomasin hymyilevän katsoen meitä varusmiehiä. Lähestyessään hän teki sormistaan nollan painamalla etusormen ja peukalon päät yhteen ja alkoi soittamaan ilmakitaraa. vastustajalle, mutta me kättelemme, koska kunnioitamme omia perinteitämme, hän selventää. Harjoituksessa opetellaan lyömään niin, että omat vammat minimoidaan. Potkuharjoitukset tehdään tyynyihin, joita pari pitää reiden korkeudella. Iltapäivällä siirrytään mattotekniikoihin, joita pyritään lajissa harjoittelemaan runsaasti. Myös puukkovääntö tulee tutuksi, tosin tämä harjoitus tehdään tylsillä puukoilla ja muoviastaloilla. Ensimmäisen päivän harjoitukset kestävät puoli viiteen saakka ja Kyseinen mies oli erittäin innoissaan ilmaistessaan nuorille varusmiehille käyneensä armeijan. Hän oli arvioni mukaan vähintään 35-vuotias ja suorittanut asepalveluksensa takuulla yli kymmenen vuotta sitten. Mikä saa hänet naljailemaan palveluksessa oleville? Syy huuteluun voi hyvinkin olla ylpeys. Kohtaamamme miehen tapauksessa on varsin mahdollista, että hän kokee ylpeyttä suorittamastaan palveluksesta. Ehkä kävellessämme häntä vastaan miehelle tuli mieleen muistot inttiajoilta: kuinka hienoa olikaan kantaa armeijan vihreitä ja kulkea ihmisten keskellä. Näyttää sotilaalta. Aina kyseessä ei kuitenkaan ole ylpeys, ei sinne päinkään. Useat minulle aamuja huudelleet reserviläiset ovat olleet nuoria, minua vain pari vuotta vanhempia. Näissä tapauksissa uskon vahvasti, että syy huuteluihin on hiljattain päättynyt palvelus. Vapauden tunne on niin mahtava, että vastaan tulevalle "kurkkusalaattiin" sonnustautuneelle pitää heti ilmoittaa aamujen olevan ohi. Ymmärrän jossain määrin huutelut, kun kotiutuminen lähestyy tai palvelus on juuri päättynyt. Etenkin omille palvelustovereille Kuva: Hannu Maunula Kuva: Asta Mutanen kovin vääntö on ainakin tällä kertaa painottunut parille viimeisimmälle tunnille. Tässä vaiheessa on tottumaton treenaaja jo aika kovilla ja välipalaa on hyvä olla matkassa. MilFightissa harjoittelun pääpaino on urheilutyyppisessä harjoittelussa. Pisteitä ei kuitenkaan lasketa, vaan homma päättyy vastustajan hallintaan tai luovuttamiseen. Voittajia ja häviäjiä ei varsinaisesti ole, mutta jokaisen harjoittelijan tulee tietää, kuka on missäkin treenin osa-alueessa se alfauros tai -naaras. Mitään egoilua emme kuitenkaan harjoituksissa salli, kertoo Maunula. Omat rajat on tunnettava Toinen kurssipäivä aloitetaan kaatumisharjoittelulla. Tässä kohtaa kouluttajan judotausta, josta hänellä on 1. dan, tulee vahvasti esille. Lajissa on myös eri taitotasoja kuvaavat merkit, joita halukkaat voivat suorittaa. Tasokokeisiin ei kuitenkaan voi harjoitella tekniikoita ulkoa, vaan kokeessa ne on osattava. Saavutettu taitotaso ei ole itseisarvo, vaan se millainen kamppailija oikeasti on sekä taidoiltaan että henkiseltä kehitystasoltaan. Merkin nyrkkiin puristunut käsi kuvaa tahtoa, ei aggressiota. Taustalla oleva salama symboloi tehoa. Merkit vastaavat kooltaan puolustusvoimien hihamerkkejä. Iltapäivällä harjoitellaan mattotekniikkaa sekä teräaseilta puolustautumista. Maunula korostaa tässä vaiheessa, että itseään ei kannata rikkoa, mikäli treenaaminen tuntuu pahalta. Täytyy siis oppia tuntemaan myös omat rajansa. Pitempään lajia harrastaneet tekevät vieressä omaa treeniään, sekä neuvovat aloittelijoita oikeiden tekniikoiden löytämisessä. Lopuksi osallistujat hierovat toistensa hartioita sekä kättelevät jonomuodossa. Viikonlopun jälkeen harjoitukset jatkuvat viikoittaisina, ja treenaamaan pääsee neljä kertaa viikossa. Suunnitteilla on myös ohjaajakoulutuksen aloittaminen, koska toivoisin että laji säilyisi myös sitten kun itse kasvan horsmaa, sanoo Maunula lopuksi. Leo Jaakkonen > leikillään huuteleminen kasarmilla on normaalia. Kadulla jo useamman kerran kohtaamani nollan näyttelyt ja aamuja-huudot ovat kuitenkin epäkorrekteja. En toki vedä hernettä nenääni, vaikka eivät huutelut mieltä kevennä, varsinkaan, kun on vielä tukku aamuja jäljellä. Itse en ala huutelemaan uusille saapumiserille kadulla muiden ihmisten kuullen. En voi kuitenkaan luvata, etteikö seuraajani tulisi aamujensa määristä palveluspaikoilla kuulemaan. Sen verran tulen itsekin olemaan ylpeä suorittamastani palveluksesta.

11 ruotuväki 19/2013 kentällä 11 Sluupin mukana meritaisteluun palveluksessa Vesille lasketun tykkisluupin kyytiin pääsee ensi kesänä. Suomenlinnassa kolmen vuoden ajan rakennetun aluksen tulevaisuus näyttää hyvältä. Pietari Vappula Suomessa tehtiin historiaa heinäkuun 9. päivä. Helsingin Hietalahdessa laskettiin telakkanosturilla vesille ensimmäinen tykkisluuppi 200 vuoteen. Vesillelaskun yhteydessä varmistui, että alus on vedenpitävä. Vesillelasku onnistui, ja rakennustöitä jatketaan talven ajan Suomenlinnan kuivatelakalla. Tykkisluuppiprojektin päällikön Jaakko Kurttilan mukaan sadoilla tykkisluupeilla oli tärkeä rooli Ruotsin kuninkaan Kustaa III:n meritaisteluissa. Alukset olivat täsmäaseita Suomen saaristossa sillä niillä pystyttiin saattamaan vastustaja paitsioasemaan. 60 soutajaa vaatineet tykkisluupit olivat aikaansa edellä, ketteriä, niillä oli pieni osumapinta-ala ja ne olivat todella tulivoimaisia, Kurttila kuvailee. Tykkisluuppeja rakennettiin Suomenlinnassa aina 1800-luvulle asti, kunnes markkinoille tulivat höyrylaivat. Ehrensvärd-seuran ja Viaporin telakkasäätiön yhteisvoimin toteuttama hanke on onnistunut tuomaan kadonneen palan historiaa takaisin Suomenlinnaan. Projektilla on pyritty myös työllistämään nuoria. Tykkisluuppiprojektiin on osallistunut tänä vuonna 30 nuorta joko laivanrakennuksen tai hallinnon tehtävissä. Lisäksi Metropolian ammattikorkeakoulun mediaopiskelijat ovat kuvanneet koko ruotuväki 40 vuotta sitten Otso Lukka Everstiluutnantti Jyri Raitasalo siirtyi lokakuun 1. päivänä strategian pääopettajaksi Maanpuolustuskorkeakoulun Strategian laitokselle. Työskentelin Pääesikunnassa neljä ja puoli vuotta ennen nykyistä tehtävääni. Näistä viimeiset kolme vuotta toimin puolustusvoimain komentajan adjutanttina ja sitä ennen suunnitteluosastolla puolustusvoimien strategisessa suunnittelussa. Olen palvellut aikaisemmin kahdesti Maanpuolustuskorkeakoulussa Strategian laitoksella. projektista dokumenttia, joka ilmestynee joulukuun alussa, Kurttila kertoo. Monta tulevaisuudensuunnitelmaa Ovet kiinni, mieli maassa eteenpäin Projektin päällikkö Jaakko Kurttila esittelee tykkisluuppia, joka on sijoitettu Suomenlinnan kuivatelakalle talven ajaksi. Olet prässännyt lomapukusi, kammannut tukkasi ja laskostanut päivärahasi siististi taskuun. Katse on kirkas ja iltaloma mukavasti aluillaan. Mutta ravintolan ovella saattaa vahtimestarin suuri koura nousta esteeksi etenemisellesi. Useilla varusmiehillä eri puolella maata on karvaita kokemuksia siitä, että sotilaspukuinen varusmies ei suinkaan ole tervetullut kaikkiin paikkoihin. Ravintola saattaa olla "täynnä" tai kaikki pöydät varattu, toisaalla ilmoitetaan suoraan, että varusmiehille asetettu "kiintiö" on jo ylitetty. Lakien ja asetusten mukaan kaikki ravintola-asiakkaat ovat samanarvoisia. Mitään erillistä käytäntöä varusmiesten suhteen ravintoloilla ei ole, vakuuttaa maisteri Jouko Kuisma Suomen hotelli- ja ravintolaliitto ry:stä. Kuisma kertoo, että ravintoloilla on oikeus valikoida asiakkaitaan säilyttääkseen esimerkiksi järjestyksen ja ravintolan tason. Maisteri Kuisman korviin ei ole tihkunut tietoja varusmiesten ravintoloissa aiheuttamasta epäjärjestyksestä, muttei myöskän ravintoloiden varusmiehille aiheuttamista hankaluuksista. Kuisma uskoo varusmiesten viihtyvän enimmäkseen olut- ja viiniravintoloissa, joihin heillä lienee suhteellisen turvallinen sisäänpääsy. Jos on olemassa jonkinlaisia "pantteja" tai varusmieskiintiöitä, ne ovat ravintoloiden itsensä laatimia sääntöjä. Kuisma ei pidä mahdottomana sitä, että joillain ravintoloilla olisi käytössä "pantteja", joilla varmistetaan, että varusmies maksaa laskunsa. Paluu akateemisen työn pariin Väittelin valtiotieteiden tohtoriksi Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa syksyllä Vuonna 2010 minulle myönnettiin Maanpuolustuskorkeakoulun strategian ja turvallisuuspolitiikan dosentin arvo. Nykyisessä työssäni vastuullani on Maanpuolustuskorkeakoulun strategian opetus kaikilla kurssitasoilla. Tässä työssä tukenani on pätevä strategian opettajien joukko. Käytännön opetustyön lisäksi nykyisessä tehtävässäni korostuvat muun muassa opetuksen suunnittelu, strategian alaan kuuluva tieteellinen tutkimus sekä asiantuntijatoiminta. Strategian pääopettajan tehtävässä pystyn hyödyntämään helposti ja mielekkäällä tavalla viimeisen vuosikymmenen aikana kertyneitä kokemuksia niin tutkijaupseerin, opettajan, osastoesiupseerin kuin adjutantinkin tehtävien hoitamisesta. Urani työtehtävien erilaisuus on kaiken kaikkiaan kasvattava kokemus ja hyödyllinen. On ollut erittäin mielenkiintoista tarkastella kansainvälisiä turvallisuuskysymyksiä sekä puolustusvoimia koskevia turvallisuus- ja puolustuspoliittisia asiakokonaisuuksia sekä akateemisen tutkimuksen ja opetuksen että Pääesikunnassa palvelevan upseerin silmin. Tykkisluupin kyytiin pääsee ensimmäisen kerran kesäkuun 2014 puolivälissä. Yritykset ja koululaisryhmät voivat halutessaan varata aluksen soutaakseen tai purjehtiakseen sillä. Päivittäiset kierrokset tulevat kuvaamaan 1700-luvun lopun historiallisia meritaisteluja draaman keinoin. Näytelmien lähtökohtana tulee olemaan Ruotsinsalmen kaksi meritaistelua. Päähenkilöksi on mietitty laivan entistä kipparia Carl Fredric Arnkihlia, joka palveli aluksella juuri tuohon aikaan, Kurttila toteaa. Ennen kesää 21-metrisen alukseen tullaan vielä sijoittamaan viisi tykkiä, joista neljä on toimintakuntoisia. Purjehduksen sallivat kymmenmetriset purjeet ovat vielä asentamatta. Valmistuttuaan aluksen kaavaillaan osallistuvan muun muassa Merisotakoulun kadettipäiville Kotkassa. Unelmamme on, että rakentaisimme yhteistyötä myös Ruotsin puulaiva- ja museoväen kanssa. Tykkisluupit ovat tärkeä osa Ruotsin historiaa. Erityisen hienoa olisi päästä Karlskronaan tai Tukholmaan edustamaan Ruotsin laivaston Suomen osastoa, Kurttila kertoo. Everstiluutnantti Jyri Raitasalon työtehtävät muuttuivat suuresti. Kuva: Pietari Vappula Kuva: Ruotuväki Kuva: Puolustusvoimat Janne Erola NIMI JA SOTILASARVO IKÄ Jarno Karjalainen, alikersantti res. 42 TOIMENKUVA Kenttäsairaanhoitaja PALVELUSPAIKKA Haminan varuskuntasairaala KOULUTUS Sisätautien ja kirurgian sairaanhoitaja JOTAIN MUUTA, MITÄ? Toivotan lukijoille erittäin antoisaa loppuvuotta ja tsemppiä kehityskeskusteluihin. Haavojen parantaja Kenttäsairaanhoitaja Jarno Karjalainen on mukava mies. Hän on ystävällinen ja auttavainen persoona. Mies täyttää siis kaikki kenttäsairaanhoitajan tunnusmerkit. Ennen Haminaan tuloa työskentelin 12 ja puoli vuotta noin 220 varusmiehen varuskunnassa, Kirkonmaan linnakkeella Kotkan edustalla olevalla saarella, Karjalainen aloittaa. Olin viimeisinä vuosinani paikan ainut hoitaja. Linnakkeella oli lääkintäaliupseeri ja neljä lääkintämiestä. Kotkasta Haminaan Reservin alikersantti Karjalainen siirtyi Haminan varuskunnan terveysasemalle kenttäsairaanhoitajaksi viime syksynä, koska Kirkonmaan linnake lakkautetaan tämän vuoden lopussa. Kenttäsairaanhoitaja toimii siviilivirkaisena. Viran kannalta olisi hyvä, että kenttäsairaanhoitajalla olisi käytynä varusmiespalvelus, mutta pakollista se ei ole, Karjalainen sanoo. Koulutukseltani olen sisätautien ja kirurgian sairaanhoitaja. Ennen puolustusvoimia työskentelin Kymenlaakson keskussairaalassa eri osastoilla ja ambulanssissa sairaanhoitajana. Kenttäsairaanhoitajan työnkuva vaihtelee paljon varuskunnan terveysaseman mukaan. Itse pidin vastaanottoa, koulutin varusmiehiä ja huolehdin materiaalin kunnossapidosta Kirkonmaalla. Haminassa on kunnon varuskuntasairaala, joten työnkuvani pysyy suhteellisen samanlaisena. Vastaanottoa en kuitenkaan enää juurikaan pidä, sillä Haminassa on sitä varten eri hoitajat. Karjalaiselle kertyy vuodessa noin sotaharjoitusvuorokautta. Harjoituksissa hän toimii ASUINPAIKKA KOTKA lääkinnällisenä pelastustoimen johtajana ja ammuntojen varohenkilönä. Kriisinhallintatehtävissä ikimuistoisia hetkiä Karjalaisesta saa heti vaikutelman, että miestä on varsin helppo lähestyä. Avoimuus ja kuuntelevaisuus ovatkin kenttäsairaanhoitajalle varsin tärkeitä ominaisuuksia. Olen kenttäsairaanhoitajan työn ohella opettanut ensiapua kouluissa. Karjalaisen mukaan kenttäsairaanhoitajan työ on monipuolista ja haastavaa. Miehen omana aikana armeijan leivissä kenttälääkintä on parantunut huomattavasti. Varsinkin materiaalisesti kenttälääkintä on mennyt huimasti eteenpäin. Tietenkin tekniikka parantuu ajan mittaan. Myös taisteluteknisen ensiavun eli TCCC:n koulutus on huomattavasti lisääntynyt. Myös ulkomaankomennukset ovat tuttuja Karjalaiselle. Hän on ollut kriisinhallintapalveluksessa Kosovossa, Intian Valtamerellä, ilmavoimien valmiusjoukkojen koulutuksessa Saksassa ja maavoimien valmiusjoukoissa. Ikimuistoisimmat hetket liittyvät kriisinhallintaoperaatioihin. Päällimäisenä mielessä ovat hyvät muistot ilmavoimien valmiusjoukkojen koulutuksen läpiviennistä hyvin arvosanoin Naton arvioinnissa, Karjalainen kertoo. Mies myöntää, että jätti haikein mielin Kirkonmaan linnakkeen taakseen. Se on ymmärrettävää, sillä varmasti monet muistot verestyivät Kotkassa. Nyt odottavat kuitenkin uudet haasteet, joista Karjalainen nimenomaan työssään pitää. Odotan Haminan terveysasemalla työteon olevan haastellista, monipuolista ja antoisaa.

12 12 kentällä ruotuväki 19/2013 Patria kehitti uuden panssariajoneuvon AMV:n pohjalta suunniteltiin tilavampi ja tehokkaampi versio pyöräpanssariajoneuvosta. Vielä nimetön ajoneuvo on myös AMV:tä painavampi. Taneli Kontiainen Enemmän muunneltavuutta, tilaa ja tehoa. Kantaa Patrian AMV:tä (armoured modular vehicle eli panssaroitu modulaarinen ajoneuvo) suuremman kuormamäärän, mutta painaa enimmillään jopa 30 tonnia. Patria esitteli uuden, vielä nimettömän panssariajoneuvokonseptinsa syyskuussa Lontoossa järjestetyillä DSEI messuilla. Ajoneuvo on suunniteltu Patrian tunnetun kahdeksanpyöräisen AMV:n pohjalta. Uusi ajoneuvokonsepti on tähdätty tulevaisuuden kasvaviin asiakasvaatimuksiin, jotka joissakin projekteissa tulevat ylittämään AMV:n tarjoaman suorituskyvyn. Markkinoinnissa Patria kuvaa uutta ajoneuvoa 21. vuosisadan sotilaiden menopeliksi. Tämä johtuu paitsi kasvaneesta tekniikan määrästä, myös siitä, että sotilaiden digitaalisia laitteita on mahdollista kytkeä suoraan auton järjestelmiin. Ajoneuvon sähköntuotantokykyä on myös lisätty. Messuilla esitellyssä, miehistönkuljetukseen tarkoitetussa versiossa on tilaa kymmenelle jalkautuvalle sotilaalle ja kolmen hengen vaunumiehistölle. Matkustajamäärä on tosin riippuvainen valitusta ajoneuvon mallista. Kamerat ja sisätiloihin sijoitetut näyttöruudut helpottavat sotilaiden tilanteenseuraamista. Kestävätkö sillat painon? Varustelun lisääntyessä Patrian uuden ajoneuvon kokonaispaino on kasvanut. Jopa kiloa painava ajopelin haasteiksi ulkomaankomennuksilla voivat nousta huono maasto ja heikot sillat. Patrian mukaan panssariajoneuvo Patrian uusi ajoneuvokonsepti Pituus/leveys/korkeus: 8,4/2,8/2,4 metriä Hyötykuorma: kg Kokonaispaino: kg Moottori: 450 kw 6-sylinterinen diesel Vaihteisto: automaatti Huippunopeus: >100 km/h Kuva: Patria kuitenkin säilyttää hyvän maastoliikkuvuutensa painonnoususta huolimatta. Tämä on lisätyn tehon ja integroidun maastonhallintajärjestelmän ansiota. Siinä kuljettaja valitsee ajo-olosuhteiden mukaisen esiasetuksen, jolloin ajoneuvon voimalinja ja alusta asettuvat automaattisesti olosuhteissa toimiviin säätöihin. Uusi kahdeksanpyöräinen panssariajoneuvo on myös edeltäjiensä tapaan saatavilla uivana. Vedessä ajoneuvo liikkuu varustuksesta riippuen 6 10 kilometriä tunnissa, kun taas maantiellä nopeutta löytyy parhaimmillaan yli sata kilometriä tunnissa. Kilpailu alalla on kovaa Kilpailu panssariajoneuvoalalla on kovaa. Patria on kuitenkin AMV:llään saavuttanut markkinajohtajan aseman modernien panssaroitujen pyöräajoneuvojen kategoriassa noin ajoneuvolla, joista Patrialla on sopimukset seitsemään eri maahan. Valmistaja painottaa uuden ajoneuvokonseptin osalta muuntelumahdollisuuksia. Tilaajan tarpeen mukaan muunnellaan yhtä hyvin sisätiloja kuin ajoneuvon suojaustasoa. Vaihtoehtona on tehdä niin, että rauhan aikana koulutuskäytössä käytetään matalampaa suojaustasoa käyttökustannusten minimoimiseksi. Suojaustasoa voidaan sitten nostaa, kun ajoneuvot lähetetään esimerkiksi kriisinhallintatehtäviin. Valmistajan kuva uudesta ajoneuvokonseptista. Patria painottaa tuotteessaan tilaajan tarpeiden huomiointia. Niin sisätilat kuin ajoneuvon suojaustasokin ovat muunneltavissa. huomio! verkossa Jenkit jyräävät sotavideorintamalla Nakkisuojassa. Lähetä meille osoitteeseen oma ehdotuksesi Huomio!-kuvaksi ja liitä mukaan yhteystietosi. Julkaistusta kuvasta saa palkinnon. Kuva: Theo Pynttäri Pietari Vappula Combat Camera -joukkueessa asepalvelustaan suorittavat varusmiehet kuvaavat ja editoivat lähes kaikki DefenceForcesFinland-kanavan videot. Netissä kilpaillaan katsojista eri puolustusvoimien tuottamien videoiden välillä. Videot julkaistaan pääosin Youtube-videopalvelun kautta. Puolustusvoimien Combat Camera -joukkueen tuottamat videot DefenceForcesFinland-kanavalle keräävät katseluita aina Kanadasta Espanjaan asti. Combat Cameran joukkueenjohtajan, kersantti Ville Multasen mukaan Suomen suurin yhteistyökumppani on Försvarsmakten-kanavan kautta videoita julkaiseva Ruotsi. Siellä ammattimiehet tuottavat videot. Heidän kanssaan on hyvä tehdä yhteistyötä, sillä projekti on ollut pitempään käynnissä Ruotsissa, ja videoiden tekijät ovat kokeneita. Muita maita, joilla on vastaavanlaisia projekteja käynnissä ovat muun muassa Iso- Britannia, Yhdysvallat ja Kanada, Multanen kertoo. Yhdysvaltojen sotaväen videoita julkaisee monta eri kanavaa, joista vanhin on vuonna 2005 perustettu Marines. Kanava keskittyy kuvaamaan merijalkaväkisotilaiden arkea ja koulutusta Amerikassa. Kanavalla on yli tilaajaa Youtubessa. Tilaajien määrä heijastuu kanavan videoiden näyttökertoihin. Marines-kanavan yli videota on katsottu yli 14 miljoonaa kertaa ympäri maailmaa. Iso-Britannian ArmyWeb-kanavalla on 325 videota joita on katseltu yhteensä yli viisi miljoonaa kertaa. Vuonna 2010 perustettua Suomen DefenceForcesFinland-kanavaa seuraa noin henkilöä. Kanavan videoilla on yhteensä yli kolme miljoonaa näyttökertaa. Katselijoiden määrällä on meille suuri merkitys, sillä siitä näkee, että ihmisiä kiinnostaa tekemisemme. Videon suosio näkyy myös runsaan palautteen määrässä kommenttien muodossa, Multanen muistuttaa. Suosittuja videota yhdistää erilaisuus Yhdysvalloissa videoiden tekoa Kuva: Combat Camera varten koulutetaan omat videospesialistit, jotka kuvaavat videoita oikeista taisteluista ja harjoituksista. Videot eroavat muista sotilaskanavista niiden rennon otteen ansiosta. Muilla sotavideokanavilla turvaudutaan dokumentaarisempiin tuotoksiin. Yksi Marines-kanavan huvittavimmista ja suosituimmista videoista on nimeltään Soldier trash talks Marine, gets whooped eli vapaasti suomennettuna Sotilas puhuu pahaa merijalkaväen sotilaasta ja saa turpaan. Katsojia kyseisellä videolla on kappaletta. Välillä yllättävätkin videot keräävät eniten katsojia, Multanen naurahtaa. DefenceForcesFinland-kanavan suosituin video on yli katselukertaa kerännyt ja toukokuussa julkaistu Tulen keskellä. Videossa näkyy miten kenttätykistön tuli vaikuttaa maalialueeseen, jossa kamerat ovat. Arvelen kyseisen videon keränneen eniten katsojia, sillä sen esittämä kuvamateriaali on harvinaista koko maailmassa, Multanen kertoo Maanpuolustuskorkeakoulun tuottamasta videosta.

13 ruotuväki 19/2013 vapaalla 13 Kuvat: Puolustusvoimat Toisen erän tekninen tyrmäys toi Santeri Junttilalle (vas.) vapaaottelumestaruuden kamppailupäivillä. Voittamaton sotilaspoliisi Armeijassa annettavasta koulutuksesta on hyötyä vapaaottelijalle. Leo Jaakkonen Häkin reunat helisevät. Ohjeita huudetaan niin häkin reunalta kuin katsomostakin. Käynnissä on Suomen sotilasurheiluliiton kamppailupäivien alle 65-kiloisten kilpasarjan vapaaottelufinaali. Toinen kamppailijoista kaatuu maahan pidellen polveaan, ja tuomari pistää pelin poikki. Ottelu on ohi, ja on voittajan julistamisen aika: Mestaruus menee teknisellä tyrmäyksellä siniseen kulmaan, tykkimies Santeri Junttila! Upinniemessä palvelustaan suorittava Santeri Junttila katseli 14-vuotiaana televisiosta vapaaottelua ja innostui. Vuotta myöhemmin hän aloitti lajin harrastamisen, kun pelkkä kavereiden kanssa painiminen ei enää riittänyt. Lajissa kiehtoo sen monipuolisuus. Se, että adrenaliini virtaa ja saa tehdä melkein mitä haluaa, mies toteaa. Kamppailupäivien ottelu on Junttilalle uran ensimmäinen. Ennen armeijaa oli tarkoitus otella SM-kisoissa. Se olisi kuitenkin vaatinut vähintään yhden ottelun alle. Kaksi peruuntunutta ottelua ja keväinen rintalastan murtuma estivät ottelemisen. Armeijan päätyttyä on tarkoitus päästä ottelemaan. Tähtäimessä ovat ensi vuoden SM-kisat. Niitä ennen ottelen matsin tai kaksi, Junttila kertoo. Hyötyä armeijasta Maaliskuussa reserviin siirtyvä Junttila on Upinnimessä sotilaspoliisikomppaniassa. Koulutuksessa opetettavat voimankäytön taidot tulevat tarpeeseen omassa lajissa. Vastaavasti ennen armeijaa opitut kamppailutaidot ovat hyödyksi koulutuksessa. Myös runsas urheilun määrä on hyväksi miehen kunnon ylläpitämiselle. Sotilaspoliisina oleminen on paras vaihtoehto minulle. Siitä saan suurimman hyödyn vapaaottelijana, Junttila toteaa. Voittoonsa tyytyväinen Santeri Junttila viettää armeijassa vapaa-aikansa punttisalilla. Järvenpäässä harjoitteleva Junttila ehtii armeijan aikana käymään lajiharjoituksissa hyvin epäsäännöllisesti. Iltavapaat tulee kuitenkin vietettyä pitkälti kuntosalilla. Harjoitusvapaita myönnetään melko vähän. Lajitreeni jääkin siksi hyvin vähäiseksi, mies harmittelee. Kilot pois saunomalla Kamppailupäivillä käyty ottelu vaati tiukan valmistautumisen. Punnitusta varten piti tiputtaa muutama kilo, joten hiilihydraatit jätettiin lähes kokonaan pois jo viikko ennen ottelua. Vettä Junttila joi jopa yhdeksän litraa päivässä. Syötyä tuli vähän, mutta vessassa juoksin sitäkin enemmän, Junttila naurahtaa. Yleensä jos punnitusaamuna paino ei ole haluttu, sauna hoitaa homman. Tällä kertaa sitä ei tarvittu. Junttilan esikuva, Conor Mc- Gregor, ottelee maailman seuratuimman vapaaotteluorganisaation Ultimate Fighting Championshipin (UFC) riveissä. Hän on sellainen nouseva tähti, kuten koko lajikin. Kamppailupäivillä saatu voitto on hyvä alku uralle. Otteleminen vaatii Junttilan mukaan paljon enemmän kuin harjoitteleminen. Kaikki pitää antaa, mitä kropasta lähtee. Pitää olla tarkkana, ettei tee mitään väärää, mies sanoo. Voitosta tekee erityisen makean se, että hävinnyt osapuoli kuului kantahenkilökuntaan. tupavisa 1. Kuinka monta perättäistä Veikkausliigan mestaruutta HJK on voittanut? 2. Mikä on Suomen kansalliskala? 3. Kuka on viimeinen elossa oleva Mannerheim-ristin ritari? 4. Minkä maan Lontoon suurlähetystössä Wikileaksin päätoimittaja Julian Assange majailee? 5. Minä vuonna Maanpuolustuskorkeakoulu perustettiin? 6. Kuka on Ruotsin pääministeri? 7. Mikä on pinta-alaltaan Suomen suurin kunta? 8. Mikä on Kanadan pääkaupunki? 9. Kuka näytteli Batmania Christopher Nolanin ohjaamassa trilogiassa? 10. Minkä jääkiekkoseuran logo on kuvassa? vastaukset 1. Viisi, 2. Ahven, 3. Tuomas Gerdt, 4. Ecuadorin, , 6. Fredrik Reinfeldt, 7. Inari, 8. Ottawa, 9. Christian Bale, 10. Philadelphia Flyers

14 14 vapaalla ruotuväki 19/2013 kirjat kirjat Mannerheim-ristin ritarit Kirjoittaja Antti Tuuri Kustantaja Kustannusosakeyhtiö Paasilinna Julkaisuvuosi 2013 Uransa aikana Antti Tuuri on kirjoittanut romaaneja, novelleja, näytelmiä, elokuvakäsikirjotuksia, elämänkertoja ja historiikkeja. Viimeisimmässä teoksessaan Mannerheim-ristin ritarit Tuuri sekoittaa monipuolisena kirjailijana elämänkerroille tyypillistä kirjoitustyyliä, novellikokoelman luonnetta ja historiikin faktapitoista tekstiä luetteloidessaan kaikkien 191 Mannerheim-ristin ritarin tarinan. Jokaisen ritarin lyhyt elämäkerta tallentuu Tuurin 400-sivuisen tietokirjan sivuille. Tarinat on pakattu jokaisen sotilaan kohdalla 1 3 sivuun. Tämä vaikuttaa kirjan sisältöön siten, että kertomusten tarinat on rajattu hyvin pieneen muottiin. Tarinoissa keskitytään kuvaamaan sotilaan toimia sodan aikana; missä hän palveli ja millä perusteella hän sai ritarin arvomerkin. Elämästä ennen ja jälkeen sotaa ei kerrota paria lausetta enempää. Tarinoiden pituuden takia kirjan rakenne on varsin lukijaystävällinen, mutta kokonaisena lukukokemuksena se on raskasta luettavaa. Kirja on syytä lukea pienissä osissa, jotta yksittäiset kokonaisuudet hahmottaa paremmin. Jokainen luku on oman kokonaisuutensa ja lukuja yhdistää paria poikkeusta lukuun ottamatta vain se, että sotilaat saivat kaikki Mannerheim-ristin. Yhteys on varsin laiha, kun miettii kirjaa kokonaisuutena. Teos on hyödyllinen lisä suomalaisen kirjallisuuden kartalle. Tarinoiden sisällä on paljon mielenkiintoisia faktoja kuten se, että marsalkka Mannerheim oli itse järjestyksessä vasta 18. ristin saanut ritari. Teokseen kannattaa paneutua, mikäli on valmis kaivamaan herkut sopan keskeltä. Pietari Vappula Sotilaat operoivat ilmatorjuntatykkiä Kollaalla. Kollaanjoen tapahtumat kertautuvat tänä syksynä tietokirjan ja sarjakuva-albumin kansien välissä. Kuva: SA-kuva Leijonan varjo Kirjoittaja Tero Somppi Kustantaja Myllylahti Julkaisuvuosi 2013 Kollaan tarina kestää monet kannet Eletään lähitulevaisuutta ja maatamme hallitsee äärioikeistolainen diktatuuri. Suomi on eronnut EU:sta ja Isänmaallinen poliisi pitää huolta siitä, että toisinajattelijat pysyvät hiljaa. Kaikki ulkomaiseen kulttuuriin viittaava on poistettu tai muokattu perisuomalaiseen muotoon. Tero Sompin uuden romaanin ehdoton vahvuus on sen hyvin rakennettu, pelottavan todentuntuinen miljöö. Somppi on luonut Suomesta dystopian, jonka aggressiivisen isänmaallisuuden karu kuvailu saa lukijan etsimään jatkuvasti yhtäläisyyksiä nyky-suomen epäkohtiin. Tutuista tapahtumapaikoista muokatusta uudesta Suomesta on mielenkiintoista lukea, ja Sompin viljelemät tarkat yksityiskohdat vievät lukijan yhä syvemmälle romaanin maailmaan. Kirjan päähenkilö Pekka Gerber on hieman yllätyksetön valtiovallan vastarannan kiiski. Gerber on pitkän linjan konstaapeli ja nähnyt maan sekä ennen että jälkeen Suomi-puolueen vallankaappauksen. Diktatuuriin läpeensä kyllästyneen poliisin muisteluiden kautta Somppi avaa lukijalle uuden ja vanhan Suomen eroja, mikä toimii kerronnan keinona hyvin. Leijonan varjon juoni soljuu koko kirjan läpi sujuvasti eikä eksy liiallisille sivupoluille. Dekkarin viihdyttävyys rakentuu hienosti kuvaillun miljöön, värikkäiden henkilöhahmojen ja aidosti yllättävän loppuratkaisun ympärille. Tämä resepti toimii, ja Sompin teos lähentelee lajin tunnetuimpien suomalaisdekkarien tasoa. Parannettavaa riittää vielä tietyissä kielellisissä seikoissa: teksti ei aina ole niin sulavaa kuin jännittävien tapahtumien keskellä sen toivoisi olevan. Otso Lukka Talvisodassa käydyt Kollaanjoen taistelut tarjoavat otollisen aiheen kenelle tahansa kirjailijalle. Kollaan sanotaan kuvastaneen talvisodan ihmettä, sitä kuinka pieni kansa onnistui puolustamaan maataan itseään monin kerroin suuremmalta viholliselta. Taistelu kiinnostaa edelleen. Sen todistaa syksyn kaksi kirjauutuutta: Petri Nevalaisen tietokirja Kollaanjoen taistelut sekä Jone Nikulan käsikirjoittama ja Marko Tiaisen kuvittama sarjakuva-albumi Kollaa. Keskustellessani uuden kirjan aiheesta kustantajani kanssa huomasin, ettei Kollaanjoen taisteluista ole kirjoitettu paljoa. Viimeisin teos, joka käsittelee yksinomaan Kollaan taisteluita, on vuonna 1941 julkaistu Erkki Palolammen Kollaa kestää, tietokirjan kirjoittanut Nevalainen taustoittaa. Idea sarjakuva-albumin teosta lähti liikkeelle kuvittaja Tiaisen aloitteesta. Aiheen valitsin siksi, että Kollaa lienee tunnetuimpia talvisodan ihmeitä. Siellä korostui henki siitä, että periksi ei anneta, teoksen käsikirjoittanut Nikula kertoo. Ihmiset luovat tarinat Kollaalla taisteltiin talvisodan aikana joulukuusta 1939 maaliskuun 13. päivään asti, jolloin rauhansopimus astui voimaan. Sataviisi päivää kestänyt rintamasota oli yksi talvisodan verisimmistä: Kollaanjoella kaatui suomalaista sotilasta. Taisteluihin osallistuivat muun muassa Aarne Marokon kauhu Juutilainen, sekä tarkka-ampuja Simo Häyhä, jotka selvisivät sodasta hengissä. Juuri näiden hahmojen mielenkiintoiset persoonat kiehtoivat Nevalaista kirjoitustyössä. Johtohahmot, kuten Juutilainen, Häyhä ja Carl von Haartman, loivat esimerkillään alaisiinsa sinnikkään halun estää vihollisen eteneminen. Sotafiktioksi lukeutuva sarjakuva-albumi paneutuu myös näihin talvisodan hahmoihin. Tarina on sidottu maastoon ja historiaan, mutta päähenkilöhahmot ovat keksittyjä. Tiainen kertoo kolunneensa sota-ajan kuva-arkistoja ja kierrelleensä tunteja sotamuseota ympäri, jotta kuvitus olisi mahdollisimman todenmukainen. Oman kansakunnan historian tunteminen on äärimmäisen tärkeää. Käsikirjoittaja voi olla suurpiirteinen, kun piirtäjä on tarkka, Nikula hymyilee. Fiktiivisen kerronnan avulla faktan luut saavat lihaa ympärilleen, mikä auttaa ymmärtämään ihmiskohtaloja tapahtumien jälkeen. Historian tunteminen tärkeää Kustannusosakeyhtiö Paasilinnan päällikkö Jan Erola kuvaa Nevalaisen popularisoineen ja avanneen Kollaan taistelujen tarinoita auki myös nuoremmille sukupolville. Oman kansakunnan historian tunteminen on äärimmäisen tärkeää. Jos ei tunne jatko- ja talvisodan tapahtumia, niin mielestäni silloin on hyvin vaikea nähdä nyky-yhteiskunnan peruspilareita, Nevalainen sanoo. Vaikka tekemisen lähtökohta ja teosten luonteet eroavat toisistaan merkittävästi, yhdestä asiasta teosten kirjoittajat ovat samaa mieltä: sodalla ei saa mässäillä. Nevalaisen mukaan kiihkoton lähestymistapa on paras, sillä siinä ei lähdetä ihannoimaan sodan hulluutta. Sodan ylistäminen on sisällöntuottajan näkökulmasta hyvin epäkunnioittavaa ja tarinankerrannollisesti aikansa elänyttä. Olen halunnut kertoa pienistä ihmiskohtaloista isoissa tapahtumissa, Nikula tiivistää. Pietari Vappula levyt Motörhead: Aftershock Valve Brittibändi Motörheadin tuorein pitkäsoitto Aftershock on veteraaniyhtyeelle jo 21. studioalbumi. Maanantaina julkaistu albumi tarjoaa vauhtia, asennetta ja rajua meininkiä. Neljäntoista raidan ralli alkaa räväkällä Heartbrakerilla. Uuden aallon brittimetallia soittavalle Motörheadille tyypillinen nopea tempo starttaa albumin juuri kuten olettaa saattaa. Kappaleet päättyvät suureksi osaksi kuin seinään, jonka jälkeen uusi raita alkaa samantien. Tämä luo teokseen aggressiivista tunnelmaa. Kuuntelija ei ainakaan ehdi tylsistyä. Albumin soundikirjoa värittävät bluesihtavat Lost Woman Blues sekä Dust And Glass. Motörhead aloittikin uransa juuri bluesvaikutteisella rockilla, joka vuosikymmenten jälkeen on edelleen kuultavissa yhtyeen kappaleissa. Vuonna 1975 perustettu Motörhead on yhtye, jonka levyn jaksaa vain vaivoin kuunnella alusta loppuun tauotta. Hevimättö alkaa pursua korvista ulos viimeistään kahdeksannen raidan kohdalla. Tämä on tyypillistä nopetempoiselle ja raskaita riffejä sisältävälle metallille. Tosifani tuskin vikisee neljänkääntoista kappaleen jälkeen. Yhtyeen perustaja ja ainoa alkuperäinen jäsen Lemmy Kilmister on ollut ongelmissa terveytensä kanssa tänä vuonna. Toivottavasti jouluaattona 68 vuotta täyttävä rock-kukko pysyy kunnossa ajatellen yhtyeen loppuvuoden kestävää kiertuetta. Suomeen hevitrio saapuu keikalle 10. joulukuuta. Konsertti on yhtyeen 33. esiintyminen Suomessa. Brittipapat ovat saaneet uutukaisestaan hyvän paketin. Albumiin tyytyväinen yhtyeen keulahahmo Lemmy kehottaa kuuntelijoita: "Osta jos pystyt, varasta jos täytyy." Itse suosittelen vaihtoehdoista ensimmäistä. Leo Jaakkonen Stig: Niks ja naks The Fried Music Stig heitti muutama vuosi sitten nimestään dogg -liitteen roskakoriin ja vaihtoi tyyliään akustisemmaksi. Tuolloin käyttöön otetut letkeät kitarariffit ja latotansseista lainatut viulunvingutukset soivat jälleen miehen uudella Niks ja naks -albumilla. Vanha, rivo Stig Dogg -tyyli ei kuitenkaan ole kokonaan mennyttä: se elää yhä miehen yliampuvan kornissa ulkoasussa ja härskeissä sanoituksissa. Stigin edellisen, Puumaa mä metsästän -pitkäsoiton tapaan albumin tekijäkaartiin kuuluu artistin itsensä lisäksi Matti Mikkola, DJPP ja Paula Vesala. Levyllä vierailee Kaija Koo, joka kinastelee Stigin kanssa Kissankarvoja -duetossa. Levy yllättää siinä mielessä, että sanoitukset eivät käsittele vain märkiä baari-iltoja. Niks ja naks on laulettu kaihoisan, rakastuneen suomalaisen miehen suulla. Kuuntelija itse päättäköön, kuinka tosissaan Stigin lurittamat rakkauslaulut voi ottaa. Vesalan kanssa yhteistyössä tehdyt sanoitukset ovat kuitenkin paikka paikoin nokkelia ja jopa vakavia. Helposti kuunneltavien juomalaulujen kategoriaa levyllä parhaiten edustaa levyn ensimmäinen sinkku Viheltelen. Radiossa rankasti kulutetusta kappaleesta löytyvät kaikki Stig-hitin perinteiset ominaisuudet: koukuttava melodia, puolituhma sanoitus ja alkoholipainotteinen aihe. Äärimmäisiä musiikkielämyksiä etsivän kannattanee kiertää Stigin uusi albumi kaukaa. Kevyttä kuultavaa, letkeää ryypiskelymeininkiä tai huumorimusiikkia halajavalle Niks ja naks saattaa olla juuri täydellinen tunnelman asettaja. Omassa, stigmäisen kornissa luokassaan levy on nimittäin hauskan menevä. Otso Lukka

15 ruotuväki 19/2013 VAPAALLA 15 Lauri Ylönen Sini Sabotage Jussi 69 Jone Nikula Teksti Riikka Karppinen Kuvat Lasse Perkkiö Ulkoasu Otso Teperi Tuotantoyhtiö toi menestysformaattinsa Utin jääkärirykmenttiin. Pysähdymme Utin jääkärirykmentin parkkipaikalle suuren helikopterihallin viereen. Korkealle kaartuva halli peittää takanaan pilkottavan syysauringon selustaansa. Hallin sisällä tulvii spottivalojen häikäiseviä keiloja ja utuista sähkönsinistä hohtoa. Näkymä siivilöityy katon korkeuksista ripustetun repaleisen naamioverkon läpi. Lattialla luikertelee johtoja kuin käärmeitä. Ohitsemme kävelee mies, jonka tummanpuhuvista, korkealle tupeeratuista hiuksista sojottaa satunnaisia mustia sulkia. Hiustyyli tekee tunnistamisesta helppoa: mies on Lauri Ylönen. Hallin perällä näkyy kaksi krominharmaata Hornet-hävittäjää, tummalla kankaalla verhottu pöytä ja esiintymislava, jonka päällä päivätorkuilla makoilee juontajakuuluisuus Heikki Paasonen. Mistä ihmeestä nyt on kysymys? Suuret soikionmuotoiset laatat sen paljastavat: Idols, ne julistavat. Toimintakulttuurit kohtaavat Miksi Idolsin teatteriviikonloppu kuvataan Utissa? Ei tässä mitään sen kummempaa mystiikkaa ole, vastaava tuottaja Jenni Lähteenmäki naurahtaa. Lähteenmäen mukaan kaikki sai alkunsa villistä ideasta. Kunnianhimoiset ohjelmantekijät halusivat tuoda uusia ja erilaisia elämyksiä katsojille. Ajatus armeijaympäristön ja laulukilpailun yhdistämisestä ei toki maailmalla ole ennenkuulumaton. Lähteenmäki kertoo, että esimerkiksi Yhdysvalloissa koelauluja on järjestetty muun muassa army base campeissa. Kun ajatus Idolsin teatteriviikonlopun järjestämisestä Utissa oli syntynyt, ideaa lähdettiin toteuttamaan. Valmistelu kesti kuukausia, mutta itse lavasteiden koonti vei Utissa vain päivän. Toteutukseen ja järjestelyiden sujuvuuteen Lähteenmäki on ollut hyvin tyytyväinen. Siitä hän kiittää puolustusvoimia. Suunnittelun ja toteutuksen aikana syntyi hyvä yhteistyö. Ilman puolustusvoimiahan me olisimme täällä kuin kala kuivalla maalla. Utti tarjoaa mahtavat puitteet, Lähteenmäki iloitsee. Lähteenmäki huomauttaa, että tuotantoyhtiön ja puolustusvoimien toimintakulttuurit ovat yllättävän samanhenkiset. Molemmat toimivat sillä periaatteella, että jokainen hoitaa oman tonttinsa, aikataulut ovat tiukat ja niissä pitää pysyä, hän tiivistää. Lennä, sukella, hyppää! Kilpailijat majoittuivat Utin jääkärirykmentissä koko kolmipäiväisen teatteriviikonlopun ajan. Pinkan ja punkan tekemistäkin päästiin harjoittelemaan, kilpailijat Viia Koivula, Joseph Miettinen, Catharina Zühlke, Samuli Pesonen, Niko Brotkin, Alma Miettinen ja Mitra Kaislaranta kertovat. Teatteriviikonlopun paikka ja luonne pidettiin salassa julkisuudelta, mutta myös itse kilpailijoilta. Kun totuus valkeni Utin jääkärirykmentin portilla, tunnelma oli katossa ja kilpailijat kirkuivat bussissa. Mä arvasin tän. Mä luulin, että ulkomaille! Mut huikee yllätys tää on, kilpailijat hehkuttavat. Lähteenmäen mielestä kuvaukset kysyvät turnauskestävyyttä ja venymiskykyä, jota puolestaan myös musiikkibisneksessä niin kuin armeijassakin vaaditaan. Utin jääkärirykmentin slogan Lennä, sukella, hyppää! kuvastaa hyvin sitä, miten kilpailijoidenkin täytyy kyetä heittäytymään. Kilpailijat ovat kovassa prässissä. Olosuhteet tuovat kilpailuun oman jännityksensä. Fokuksen pitää olla kasassa. Talon tavoilla Kilpailijoiden taukohallina toimivasta, toisesta helikoptereiden huoltohallista, kuuluu kevyttä kitaransoittoa, yhteislaulua ja hersyvää naurua. Tauolla musisoidaan spontaanisti, mutta huoleton hauskanpito riittää sekin osoittamaan kilpailijoiden lahjakkuuden. Hallin viereen parkkeerattu sotilaskotiauto tarjoaa virvokkeita vapaa-ajan varalle. Armeijan arkeenkin on ehditty jo tutustua. Ensimmäisenä iltana harjoiteltiin pinkan ja punkan tekoa, alikersantit Piia Peltonen ja Markus Djerf hymyilevät. Rötväys on kilpailijoille käsitteenä tuntematon, mutta käytännössä hyvinkin tuttu. Intin sängyt ovat loistavat, yksi kilpailijoista huomauttaa kokemuksen rintaäänellä. Alikersanteille kuvausapulaisten nakki napsahti odottamatta. Peltonen kertoo, että ilmoittautumalla vapaaehtoiseksi saattoi joko voittaa tai hävitä, sillä ennalta työtehtävää ei paljastettu. Kysyttiin vapaaehtoisia, ja vasta viikko ennen kuvauksia saimme tietoon, mistä oikein on kysymys. Olemme opastaneet kilpailijoita ja olleet yhteyslinkki puolustusvoimien ja tv-projektin välillä, Peltonen täsmentää. Varusmiehet yleisönä Utissa järjestetystä teatteriviikonlopusta ei yllätyksiä puuttunut. Kilpailijat luulivat esiintyvänsä vain tuomareille ja tv-kameroille, mutta yhtäkkiä yleisöön marssikin 200 varusmiestä. Se toi lisäpotkua tähän menoon, tuomarina toiminut Lauri Ylönen naurahtaa. Tänä vuonna Idolsia tuomaroivat Ylösen lisäksi Jone Nikula, Jussi 69 ja Sini Sabotage. Heidän osaltaan teatteriviikonloppu alkoi helikopterilennolla. Tietysti tärkeimmät ensin, Jussi 69 naurahtaa. Ensin helikopterilennolle ja vasta sit- pikkupoika! Tuomareiden kesken ilmapiiri on mutkaton. Teatteriviikonlopun viimeisenä, eli kolmantena päivänä, huumoria heitetään lennokkaasti. Nyt ollaan oltu jo kolme päivää kerosiinin katkussa. Alkaa olla kepeä tunnelma! Ylönen vitsailee. Kun Utissa kerran ollaan, puheeksi tulee pian myös asepalveluksen suorittaminen. Valtaosalle nuorista kilpailijoista inttiympäristö on tuntematon, mutta sitä se on myös Ylöselle ja Jussi 69:lle. Kumpikaan miehistä ei ole suorittanut asepalvelusta. Taustalla ei ole mitään eettisiä syitä. Joka ikisten kutsuntojen edessä oli aina levyntekoa ja keikkarundeja. Ja yhtäkkiä en ollutkaan enää teinipoika, Jussi 69 kertoo. Idols-formaatti on tunnettu siitä, että se avaa ovia lahjakkaille laulajalupauksille. Tällä kertaa formaatti avasi portit myös puolustusvoimiin. Vastaava tuottaja Jenni Lähteenmäki ei lupaa mitään, mutta arvata saattaa, että ohjelma yllättää katsojat vielä tulevaisuudessakin. Vastaava tuottaja Jenni Lähteenmäki näkee tuotantoyhtiön ja puolustusvoimien toiminnassa monia yhtäläisyyksiä.

16 16 takakansi ruotuväki 19/2013 potretti Orpopoikien auttaja Janne Erola Valkoisen omakotitalon oven tulee avaamaan hyvässä kunnossa oleva vanha herra. Hän on 95- vuotias Pentti Tapio ja tämä on hänen tarinansa. Tapio syntyi rehellisessä Varkaudessa 8. syyskuuta vuonna 1918 perheeseen, johon kuului 12 henkeä. Vuonna 1937 Tapio valmistui ylioppilaaksi ja meni sen jälkeen vapaaehtoisena asepalvelukseen Viipuriin. Ajattelin, että on hyvä hoitaa armeija pois alta ja päästä nopeasti opiskelemaan. Siitä tulikin sitten seitsemän vuoden juttu. Kranaatin sirpale oli lopettaa Tapion elämän Talvisodassa Tapio palveli Tolvajärvellä ja jatkosodassa hän taisteli Karjalankannaksella. Opetusneuvos Tapio oli alunperin tulenjohtaja ja myöhemmin hän toimi patterin päällikkönä. Vuodesta 1944 sodan päättymiseen asti Tapio hoiti myös sotilaspapin tehtäviä. Tolvajärvi oli siitä merkityksellinen paikka, että siellä saavutimme sodan ensimmäisen torjuntavoiton, Tapio muistelee. Samoilla oljilla sodassa mentiin, vaikka sotilaspapin virkaakin tuli hoidettua siinä samassa. Tärkeintä oli, että kuljin miesten mukana. Olin tukena ja turvana. Se riitti, mutta toki esimerkiksi hartauksiakin pidettiin. Kovaa peliähän se oli, mutta piti vaan ajatella, että tapa tai tule itse tapetuksi. Tapio kaivaa povitaskustaan lompakon. Siinä on kolikon kokoinen reikä. Se ei ole kuitenkaan syntynyt lanttien runsaudesta vaan kranaatin sirpaleesta, joka löytyy pienen kaivannan jälkeen kolikkotaskusta. Sirpale pysähtyi lompakkoon ja sen takana olleeseen pieneen kirjaseen. Vaimoni antoi minulle kirjasen, kun läksin sotaan. Siinä on jokaiselle päivälle yksi Raamatun lause, Tapio kertoo. Siinä on vielä vertakin, kun 95-vuotias Tapio polkee kuntopyörää päivittäin. Oikealla olevassa kuvassa Tapio pitää kädessään kraantin sirpaletta, joka pysähtyi hänen lompakkoonsa. tuli sellainen pintanaarmu kranaatin sirpaleista. Elämisen kannalta se tärkein sirpale pysähtyi povitaskun kohdalle. Muuten se olisi ollut hengenmenoa. Partaharju oli monelle pojalle tärkeä paikka Sotien jälkeen vuonna 1945 Tapio vihittiin papiksi. Alkoivat uudet ajat. Tapio ryhtyi poikatyöhön, orpojen poikien auttajaksi. Pieksämäen Partaharjulta löytyi paikka leirikylälle, jonne poikakoti sijoitettiin. Se oli rakkautta luontoon ensisilmäyksellä. Ajatus poikatyöstä sai alkunsa siitä, kun olin itse menettänyt isäni espanjantaudin seurauksena ollessani puolivuotias. Halusin auttaa toisia orpoja. Tapio muistelee, että Partaharjulla hänen eläköityessään vuonna 1983 oli käynyt poikaa. Siellä on viettänyt aikaansa myös muutamia kenraaleiksi ylenneitä miehiä. Elämisen kannalta tärkein sirpale pysähtyi rintataskun kohdalle. Olin Tampereella sotaveteraanien tilaisuudessa, jossa esittelin itseni paikalla olleelle everstille. Hän totesi minulle, ettei sinun tarvitse esittäytyä. Hän tietää kuka olen, koska oli itsekin ollut Partaharjulla. Toisella puolen pöytää istunut apulaiskapunginjohtaja sanoi myöhemmin samat sanat. Kyllähän se paikka on ollut monelle tärkeä. Partaharjulla askarreltiin ja urheiltiin. Joka aamu nostettiin lippu ja pidettiin aamuhartaus. Iltaisin kerrottiin tarinoita nuotiolla. Tarina piti keskeyttää aina jännittävään kohtaan, jotta sitä voitiin jatkaa seuraavana iltana. Partaharjulle tuli Kansanopisto vuonna Kaksi vuotta myöhemmin Tapiosta tuli toiminnanjohtaja, jona hän työskenteli eläkkeelle siirtymiseensä asti. Kansanopistossa oli ensin vain poikia, mutta myöhemmin myös tyttöjä tuli mukaan. Tapio kierteli ympäri maata ja vieraili poikapäivillä säännöllisesti, joissa kävi sadoittain poikia. Siellä oli askartelu- ja laulukilpailuja. Muutamia nykyisiäkin artisteja on noussut esille sieltä. Kansanopiston toiminta päättyy tämän vuoden lopussa. Valtionavut loppuvat ja pienet kansanopistot joutuvat sijaiskärsijöiksi. Pentti Tapio on sangen vaatimaton mies. Hän ei halua itseään nostettavan esille. Hän kuitenkin toteaa, että on tyytyväinen elämäänsä. Meillä oli ilo perustaa vaimoni kanssa hieno perhe, johon kuuluu neljää poikaa ja yksi tyttö. Heistä yksi on upseeri ja loput neljä ovat teologeja. Tapio rukoilee aina iltaisin. Tietysti. Se tuo mieleen muistoja, niin hyviä kuin huonojakin. Sota-ajat elävät edelleen vahvasti mielessä. Olen myös erittäin kiitollinen 62 vuotta kestäneestä pitkästä yhteisestä taipaleesta edesmenneen vaimoni kanssa. Siinä on nuorille miehille tavoiteltavaa, Tapio hymyilee. Pentti Tapio Ikä: 95 vuotta Asuinpaikka: Pieksämäki Ammatti: Pappi ja Partaharjun toiminnanjohtaja (eläkkeellä) Koulutus: Teologian maisteri Sotilasarvo: Kapteeni Kuvat: Svante Gullichsen poiminta Puolustusvoimat näkyvillä Skiexpossa Otso Lukka Ilmavoimat esittelevät messuilla toimintaansa muun muassa kaluston avulla. Kuva: Lasse Perkkiö Suomen ilmavoimat ja Utin jääkärirykmentti esittäytyvät jälleen pohjoismaiden suurimmassa talviurheilun messutapahtumassa Skiexpossa. Ilmavoimien osastolla on mahdollisuus tutustua ilmavoimien toimintaan sekä perehtyä varusmiespalveluksen suorittamiseen alalla. Ilmavoimien toimintaa esittelevät alansa ammattilaiset sekä meillä palvelustaan suorittavat varusmiehet. Osastolla pääsee tutustumaan esimerkiksi hävittäjälentäjän varustukseen ja pelastautumispakkauksen sisältöön, kertoo ilmavoimien viestintäkeskuksen tiedottaja Suvi Juurikka. Utin jääkärirykmentin esittelyssä painotetaan joukko-osaston alaisuuteen kuuluvia erikoistehtäviä. Messut ovat hyvä paikka välittää tietoa laskuvarjo- sekä helikopterialan koulutuksistamme. Skiexpossa käyvä kohderyhmä on juuri sopiva: nuori ja liikunnallinen, sanoo rykmentin tiedottaja Pia Enroos. Kohderyhmän lisäksi myös messujen ajankohta on erikoistehtäviin rekrytoimisen kannalta täydellinen: koulutusmahdollisuudet ehditään esitellä hyvin ennen hakuajan päättymistä 6. joulukuuta. Skiexpo Helsingin Messukeskus marraskuuta kalenteri Maanpuolustuskorkeakoulu Helsingin Kirjamessuilla Kirjamessut, Helsingin Messukeskus MPKK on mukana Messukeskuksessa pidettävillä Kirjamessuilla. Sotilasyliopisto ottaa osaa Tiedetoriin, jonka suunnittelussa se on myös ollut mukana. MPKK osallistuu kolmeen eri paneeliin, joissa puolustusvoimia edustavat kapteeni Antti Paronen, everstiluutnantit Torsti Sirén ja Jari Rantapelkonen sekä eversti Mika Hyytiäinen. Rakuunasoittokunta mukana yhteiskonsertissa Syyskonsertti Lappeenranta-salissa Ratsuväen musiikkiperinnettä pidetään taas yllä, kun Rakuunasoittokunta esiintyy syksyisessä konsertissa yhdessä Montolan puhallinorkesterin kanssa. Lappeenranta-salissa järjestettävän tapahtuman kapellimestareina toimivat musiikkimajuri Riku Huhtasalo ja Inka Puhakka. Solistina on Diandra. Kamarimusiikki-illat Turku, Sibelius-museo klo Pöytyä, Seurakuntatalo klo Laivaston soittokunnan muusikot ja pianisti Pasi Helin esittävät kamarimusiikkia peräkkäisinä iltoina Turussa ja Pöytyällä. Konserteissa kuullaan musiikillisia elämyksiä laidasta laitaan: ohjelmistosta löytyy hieman perinteisemmän klarinettidueton lisäksi muun muassa jazz-vaikutteista kamarimusiikkia sekä sävellys vaskikvintetille.

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Havaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012

Havaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012 Havaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012 Esityksen sisältö Merkinnät 1-10, 2-10, 1-11 ja 2-11 tarkoittavat seuraavaa: 1-10 = vuoden 2010 heinäkuussa kotiutuneiden varusmiesten vastaukset = kesä

Lisätiedot

Suomen puolustusjärjestelmä

Suomen puolustusjärjestelmä Suomen puolustusjärjestelmä "Millainen puolustusjärjestelmä Suomessa mielestäsi tulisi olla?" Kuva Yleinen asevelvollisuus miehille ja vapaaehtoinen varusmiespalvelus naisille Vapaaehtoinen varusmiespalvelus

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä

Lisätiedot

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Yleistä tutkimuksesta 2 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Kaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja

Kaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja Kaiken varalta harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja taitojen hyödyntäminen suunnitelmallisesti normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa tukee yhteiskunnan

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ RESERVILÄISLIITTO ON AVOIN KAIKILLE Reserviläisliitto on Suomen suurin maanpuolustusjärjestö, johon kuuluu lähes 40.000 suomalaista. Joukossa on sekä miehiä että naisia.

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA

VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA VASTAANOTTOKESKUKSESSA TOIMIVILLE VAPAAEHTOISILLE VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA Olemme Punaisen Ristin Ruissalon osaston vapaaehtoisia Punainen Risti ja Punainen Puolikuu tunnetaan

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Kyber uhat. Heikki Silvennoinen, Miktech oy /Safesaimaa 6.9.2013

Kyber uhat. Heikki Silvennoinen, Miktech oy /Safesaimaa 6.9.2013 Kyber uhat Heikki Silvennoinen, Miktech oy /Safesaimaa 6.9.2013 Taustaa Kyberturvallisuus on kiinteä osa yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta Suomi on tietoyhteiskuntana riippuvainen tietoverkkojen ja -järjestelmien

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus Yhteiskunnan turvallisuudesta huolehtiminen on valtiovallan keskeisimpiä tehtäviä ja yhteiskunnan elintärkeät

Lisätiedot

Tietoturvan johtaminen suomalaisen liikkeenjohdon näkökulmasta

Tietoturvan johtaminen suomalaisen liikkeenjohdon näkökulmasta Tietoturvan johtaminen suomalaisen liikkeenjohdon näkökulmasta Suomalaisen tietoturvayhtiö Silverskin Information Securityn tilaamassa tutkimuksessa kysyttiin sadan yritysjohtajan näkemyksiä tietoturvan

Lisätiedot

Varautumisseminaarin arvoisat osanottajat, hyvät naiset ja herrat,

Varautumisseminaarin arvoisat osanottajat, hyvät naiset ja herrat, PUOLUSTUSMINISTERI JYRI HÄKÄMIES 1 (7) FÖRSVARSMINISTER JYRI HÄKÄMIES Pelastusalan varautumisseminaari/ritarihuone Puhe 2.12.2009 Varautumisseminaarin arvoisat osanottajat, hyvät naiset ja herrat, Talouskriisi

Lisätiedot

Tiedotejakelun trendit 2014!

Tiedotejakelun trendit 2014! Tiedotejakelun trendit 2014 Riina Vasala Toimitusjohtaja epressi.com epressi.com epressi.com on kotimainen yksityisesti omistettu yritys. Tarjoaa yritysviestinnän ammattilaisille työkalun mediajulkisuuden

Lisätiedot

Puolustusvoimien kilpailutoiminta

Puolustusvoimien kilpailutoiminta Puolustusvoimien kilpailutoiminta Ohje Puolustusvoimien kilpailu- ja valmennustoiminnasta 1. Johdanto 1.1 Kilpaurheilun perusteet Puolustusvoimien kansallinen ja kansainvälinen kilpailutoiminta tähtää

Lisätiedot

Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen. Arto Nokkala 21.3.2012

Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen. Arto Nokkala 21.3.2012 Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen Arto Nokkala 21.3.2012 Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen Asevelvollisuus ja muutoksen mahdollisuus: kolme näkökulmaa 1: Suomalaisen

Lisätiedot

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta tärkeänä ja haluaa osallistua sen tuottamiseen ja ylläpitää

Lisätiedot

IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY

IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY It-päättäjäbarometri 2016 Atean it-päättäjäbarometri toteutettiin kuudetta kertaa huhtikuun 2016 aikana sähköisenä kyselylomakkeena. Kyselyyn vastasi määräaikaan

Lisätiedot

Suorituskykyjen kehittäminen 2015+

Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ PE Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ Puolustusvoimien hankepäivä 25.9.2012 1 Suorituskykyperusteisuus Suomen sotilaallisen puolustamisen toteuttaminen edellyttää turvallisuus-ympäristön sotilaalliseen

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Pääotsikko tähän. Alaotsikko. Etunimi Sukunimi XX.XX.XXXX

Pääotsikko tähän. Alaotsikko. Etunimi Sukunimi XX.XX.XXXX Pääotsikko tähän Alaotsikko Etunimi Sukunimi XX.XX.XXXX Tietopalvelualan trendit mihin ala on menossa? Janne Järvinen Toimitusjohtaja LM Tietopalvelut LM toimipisteet 2011: Helsinki, Suomi Tukholma, Ruotsi

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva 1.1 Tämä on STT-Lehtikuva STT-Lehtikuva on Suomen johtava, kansallinen uutis- ja kuvatoimisto. Uutispalveluiden lisäksi STT tuottaa muita palveluita medialle ja viestintäpalveluita johtaville yrityksille,

Lisätiedot

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS Aika Perjantaina 20.5.2016, kello 13.05-16.23 Paikka Hotelli Haaga, Nuijamiestentie 10, Helsinki 1 KOKOUKSEN AVAUS Valtuuston puheenjohtaja Eero Rämö avasi

Lisätiedot

Työvoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 ETTA PARTANEN MEIJU AHOMÄKI SAMU HÄMÄLÄINEN INNOLINK RESEARCH OY TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Reserviläisliiton 2013 tutkimusraportti. Tutkimuksella selvitettiin

Lisätiedot

(SLMV) Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät 9.6.2015

(SLMV) Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät 9.6.2015 Suomenlahden merivartiosto (SLMV) Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät 9.6.2015 Kapteeniluutnantti Tuomas Luukkonen Sisällys Merivartiosto osana Rajavartiolaitosta Suomenlahden merivartiosto

Lisätiedot

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Lehdistötiedote 6.3.2015 Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Naisjohtajien määrässä on ollut havaittavissa hidasta laskua viimeisen

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Häjyjen pj:n kommentti Simo Nikulan Ilkassa 25.7.2014 olleeseen kirjoitukseen, jossa hän käsitteli E-P:n liikuntatapahtumia.

Häjyjen pj:n kommentti Simo Nikulan Ilkassa 25.7.2014 olleeseen kirjoitukseen, jossa hän käsitteli E-P:n liikuntatapahtumia. Sippolan Eero hei! Olen Hölkkä- ja kuntoliikuntaseura Häjyt ry:n puheenjohtaja. Toivon, että julkaisette ao. tekstini Ilkassa ja mahd. muissakin Ilkka-konsernin julkaisuissa. Asia koskee mm. Nikun kommenttia

Lisätiedot

Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen

Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen "Pitäisikö Suomen mielestänne pysyä sotilaallisesti liittoutumattomana vai pyrkiä liittoutumaan sotilaallisesti?" Koko väestö Pysyä liittoutumattomana

Lisätiedot

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Sisältö Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Mediaviestintä Kriisiviestintä Seuraviestintä sisäinen viestintä Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Hyvä sisäinen viestintä

Lisätiedot

Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä

Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä Kuopiossa järjestettiin turvallisuuspoliittinen seminaari 21.11.2015 Best Western Hotel Savonialla. Seminaarin järjestivät

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Lukijatutkimus 2015. Tutkimusraportti 11.8.2015 Focus Master Oy

Lukijatutkimus 2015. Tutkimusraportti 11.8.2015 Focus Master Oy Lukijatutkimus 05 Tutkimusraportti.8.05 Focus Master Oy Lukijaprofiili () työtehtävät % työnantaja % toimittaja 9 tuottaja / toimitussihteeri toimituksen esimies / päällikkötoimittaja freelancetoimittaja

Lisätiedot

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE 8 ASIAA, JOTKA KANNATTAA HUOMIOIDA, KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA 8 ASIAA, JOKTA KANNATTAA HUOMIOIDA KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA Olen kerännyt

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014 Miksi tiedottaa median kautta? Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti laajan yleisön tietoisuuteen

Lisätiedot

Suomalainen Klubi 26.1.2015. Jukka Heikkilä

Suomalainen Klubi 26.1.2015. Jukka Heikkilä Suomalainen Klubi 26.1.2015 Jukka Heikkilä 1 Perustettu 18.1.1944 nimellä Sotamuistoyhdistys ry. V. 1949 Sotamuseoseura ry. V. 1957 Sotahistoriallinen Seura ry. > sotahistoriallinen yleisseura Vuonna 2004

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta

MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta AJOLUPAKURSSI 10.2.2014 Ajolupakursseille haluaa moni. Nyt se on taas mahdollista. Seuraava B-ajolupakurssi järjestetään maanantaina 10.2.2014. Kurssi on henkilökunnan

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

LOGHU3. Kokemuksia ja suosituksia

LOGHU3. Kokemuksia ja suosituksia LOGHU3 Kokemuksia ja suosituksia 31.3.2011 Pekka Rautiainen ja Irmeli Rinta-Keturi, Talent Partners Oy LOGHU3 on Huoltovarmuuskeskuksen, puolustusvoimien ja liikenne- ja viestintäministeriön yhteishanke,

Lisätiedot

Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen. Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti

Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen. Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti Kuka on maahanmuuttaja? Milloin lakkaa olemasta maahanmuuttaja? Turun ammatti-instituuttiin tulevat maahanmuuttajaopiskelijat

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta

Lisätiedot

NATO Keskustelutilaisuus Suomi-Algarve seura Eliisa Ahonen YTK, Jyväskylän Yliopisto Yrittäjä, eläkkeellä

NATO Keskustelutilaisuus Suomi-Algarve seura Eliisa Ahonen YTK, Jyväskylän Yliopisto Yrittäjä, eläkkeellä NATO Keskustelutilaisuus Suomi-Algarve seura Eliisa Ahonen YTK, Jyväskylän Yliopisto Yrittäjä, eläkkeellä Miksi Natosta keskustellaan nyt niin paljon? Ukrainan kriisi: Hyvin sekava Krimin valtaus myös

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Kolmannen luokan luokkalehti

Kolmannen luokan luokkalehti Kolmasluokkalainen 5 Pääkirjoitus 6 Sähkökatkos koulussa 8 Lumiluola 10 Erityisopettajan haastattelu 12 Rehtorin haastattelu 14 Maalivahti Miikka Kiprusoff 16 Kuviskerho 18 3. luokan sarjakuvia 3 Kolmasluokkalainen

Lisätiedot

Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset

Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset Suomi sinun kielelläsi - Finland in your language www.infopankki.fi Mitä tutkittiin? Ketä Infopankin käyttäjät ovat ja miten he löytävät Infopankin? Palveleeko sivuston

Lisätiedot

SVEITSIN ASEVELVOLLISUUS. Seppo Haario 21.3.2012 1

SVEITSIN ASEVELVOLLISUUS. Seppo Haario 21.3.2012 1 SVEITSIN ASEVELVOLLISUUS Seppo Haario 21.3.2012 1 Sveitsin pinta-ala 41,285 km 2 Suomi on kahdeksan kertaa suurempi Etäisyydet: pohjoinen - etelä 220 km länsi - itä 348 km Jürg Hänggeli/Seppo Haario 21.3.2012

Lisätiedot

Siviili- ja varusmiespalvelukseen valikoituminen

Siviili- ja varusmiespalvelukseen valikoituminen Siviili- ja varusmiespalvelukseen valikoituminen Tutkimuspäällikkö Valdemar Kallunki Asevelvollisuuden tulevaisuus seminaari 21.3.2012 Aineisto - Kysely helmi-kesäkuussa 2011 - Alokasvaiheen varusmiehille

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Uuden koulu nimi. Mansikka-ahon koulu 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen. Lasten- ja nuorten lautakunnalle

Uuden koulu nimi. Mansikka-ahon koulu 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen. Lasten- ja nuorten lautakunnalle 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen Lasten- ja nuorten lautakunnalle Uuden koulu nimi Mansikka-ahon ja Tornionmäen koulut yhdistyvät ja koulutyö jatkuu uudessa koulurakennuksessa syksyllä 2014. Kouluun tulee

Lisätiedot

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 TAUSTATIEDOT TUTKIMUKSEN TOTEUTUS & TIETOA VASTAAJISTA! Sähköpostikutsu Päihteet työelämässä - tutkimukseen

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

JUURILLA. Joukkue vahvoilla tamperelaisilla

JUURILLA. Joukkue vahvoilla tamperelaisilla Joukkue vahvoilla tamperelaisilla JUURILLA Vuosi 2015 on Tapparan juhlavuosi, sillä vuonna 1955 perustettu Tappara täyttää 60 vuotta. Tapparan kiekkoperinteet ulottuvat kuitenkin aina vuoteen 1932, jolloin

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa

Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa 1 Laittoman toiminnan suosio kasvussa (IEA/CIVED 1999 ja IEA/ICCS 2009; Nuorisotutkimus 1/2012) 2 sosiaalisten opintojen autiomaa Syrjäyttävä

Lisätiedot

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiverkoston haastattelut Haluttiin selvittää mallin nykyistä käyttöä ja kehittämistarpeita panostaminen oikeisiin kehittämiskohteisiin Haastattelut touko-elokuussa

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 1. Johdanto Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry edustaa lähes 140 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa. Vuonna 2013 SAMOKilla

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Pääesikunnan päällikkö, vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö, kenraalimajuri Sakari Honkamaa EK Puolustusvoimauudistuksen aikataulu

Lisätiedot

Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina

Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina Millä ajoneuvolla matkustitte % Henkilöauto, pakettiauto, maasturi 62 Matkailuauto 18 Moottoripyörä 10 Fly & Drive 5 Auton ja matkailuvaunun yhdistelmä

Lisätiedot

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Keväällä tapahtuu paljon (touko-kesäkuu) Heinäkuussa hiljenee vaikka kv-kisoja ympäri maailmaa- nyt olisi tiedottamisen paikka Elokuussa jälleen tahti kiihtyy

Lisätiedot

Erotu joukosta. Miksi seurojen on oltava aktiivisia tiedottajia. Arja Vartia

Erotu joukosta. Miksi seurojen on oltava aktiivisia tiedottajia. Arja Vartia Erotu joukosta Miksi seurojen on oltava aktiivisia tiedottajia Arja Vartia Toimitusten resurssit Urheilutoimituksissa on yleensä viikonloppuisin vain muutama toimittaja Medioiden kustannuspaineet ovat

Lisätiedot

Esiintymisvalmennus, 6h

Esiintymisvalmennus, 6h Esiintymisvalmennus, 6h Vaikuttavuudella epäreilua kilpailuetua " Erilaisuus, avoimuus, aitous ja rohkeus huokui valmentajasta. Mari Seppänen 1 / 9 Oletko esiintyessäsi epämukavuusalueella? Kuunnellaanko

Lisätiedot

Haastattelut tehtiin 26.9. 13.10.2013. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Haastattelut tehtiin 26.9. 13.10.2013. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa. 1 SAATTEEKSI Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) haastattelututkimuksessa on selvitetty kansalaisten mielipiteitä Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta. Mukana oli myös kysymyksiä

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Dynaamisessa liiketoimintaympäristössä on valtavasti informaatiota mutta vähän tietoa. Koska suurin osa yrityksistä ja ihmisistä

Lisätiedot

Viremittari osana Innokkaan kasvutarinaa Sonja Heiskanen, Henry Foorumi 9.11.2010, Hotel Crowne Plaza

Viremittari osana Innokkaan kasvutarinaa Sonja Heiskanen, Henry Foorumi 9.11.2010, Hotel Crowne Plaza Viremittari osana Innokkaan kasvutarinaa Sonja Heiskanen, Henry Foorumi 9.11.2010, Hotel Crowne Plaza Medical- brändien taustalla vuodesta 1994 Innokas Medical Oy 20 000 Perustettu Oulussa vuonna 1994

Lisätiedot

Kampanjan toimenpiteet 2010 Insinöörit Uusi sukupolvi Insinooriksi.fi Ingenjor.fi. Vesa Vilenius Markkinointiviestinnän suunnittelija HAMK

Kampanjan toimenpiteet 2010 Insinöörit Uusi sukupolvi Insinooriksi.fi Ingenjor.fi. Vesa Vilenius Markkinointiviestinnän suunnittelija HAMK Kampanjan toimenpiteet 2010 Insinöörit Uusi sukupolvi Insinooriksi.fi Ingenjor.fi Vesa Vilenius Markkinointiviestinnän suunnittelija HAMK Tutkimuksessa u haastateltiin t City Cty lehden säännöllisiä 15

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa

Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa Asiakkuusjohtaja Heikki Härtsiä Millog Oy 17.3.2015 17.3.2015 1 Strateginen kumppanuus Puolustushallinnon kumppanuusstrategia (Puolustusministeriön

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe,

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, toimeenpano ja henkilöstövaikutukset Puolustusvoimain komentaja kenraali Ari Puheloinen Tiedotustilaisuus, Helsinki 6.6.2014 Puolustusvoimauudistuksen syyt ja tavoite

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot