Julkaisija: Vankilavirkailijain Liitto VVL r.y Joulukuu nro

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Julkaisija: Vankilavirkailijain Liitto VVL r.y Joulukuu nro 6 2008"

Transkriptio

1 Julkaisija: Vankilavirkailijain Liitto VVL r.y Joulukuu nro

2 Nro Asiantuntijoiden naamoja ei Eduskuntatalon portailla Seppo Mäntynen ja Tapio Lindholm pitivät Vankilavirkailijain Liiton lippua korkealla. Sen alle kokoontuivat nyt paljoa näkynyt. Sen sijaan löytyi poliittista tukea lakkautettaviksi esitetyille vankiloille ja ymmärrystä henkilöstöjärjestöjen myös muut vankeinhoitoalan liitot. Asia ja uhka on yhteinen. mielenilmaisulle. Lisää mielenilmaisun syistä ja sepistä sivuilla 4-7 Osapuolten kannanotoista lisää sivuilla 8-11 HelsinkiMissio järjesti Katajanokalla väkivaltaseminaarin, enteilikö jo kenties tulevaa vankeinhoidossa? Sivut Jukka Wuolijoen kommentointia vankeinhoidosta ja sen uhkista: Vankeinhoitolaitoksen osalta uskon edelleen kirjoittamani raportin esitysten tarpeellisuuteen ja myös ajankohtaisuuteen. En myöskään näe järkevänä vankilapaikkojen nopeaa alasajoa, sillä en usko vankiluvun nopeaan alenemiseen, eikä tietämäni mukaan vankiaines mitenkään ole aikaisempaa avolaitoskelpoisempaa, vaan päinvastoin. Ettei vain kävisi samoin kuin -70 ja luvuilla mielisairaaloiden lakkauttamisessa kävi. Tilalle piti tulla avohoitopaikkoja, mutta niitä joko ei tullut tai niitä ei saatu toimimaan ja avuntarvitsijat joutuivat lopulta heitteille kaduille. Sitä satoa niitämme mm. vankeinhoitolaitoksessa ja sosiaalisissa ongelmissa, mukaanlukien seuraavan sukupolven syrjäytyminen surullisine seuraamuksineen. (Jukka Wuolijoki ) Kansikuva: Vannomatta lienee paras?...mutta ainakin varoitettu on. 2

3 Usko, toivo ja Rise Helsinki Vankilavirkailijain Liitto VVL r.y:n äänenkannattaja Perustettu vuonna 1899 Ilmestyy 6 kertaa vuodessa, jatkossa 4 nroa/vuosi Tilaushinta 20 euroa/vsk (15 e/2009 -) Päätoimittaja Ahti Granat Painopaikka: Lappeenrannan Kirjapaino Oy Kirjoituksia ja kuvia ei palauteta, ellei niistä ole erikseen sovittu. Henkilöuutiset, merkkipäivät ja kiitosilmoitukset ovat maksuttomia Toimisto: Viherniemenkatu 5, Helsinki puh faxi Puheenjohtaja Jari Tuomela Varapuheenj. Ilpo Nummela Sihteeri Olli-Pekka Olkkonen Edustajiston pj Kari Virtanen Järjestösihteeri Ahti Granat Toimistonhoitaja Eila Niska Lomakohteet: Muonion maja (Varaukset liitosta) Avaimet Muonion Esso, ma-pe 7-21, la 8-20 ja su Muina aikoina Esso Huoltovastaava Lauri Rauhala puh, Pyhärannan lomakoti Varaukset kesäaikana puh Lomaisäntä Jorma Lehtonen Linnatonttu (Tonttutie 1a) Varaukset liitosta Avaimet: Tahkopalvelu Oy Laitisenmäentie 11, puh , klo Lappeenrannan Kirjapaino Oy - Lappeenranta 2008 Uskossa on hyvä elää" ja "toivotaan parasta, sanotaan. Mutta mitä tekee Rise? Juuri tätä: uskoo ja toivoo. Viime pääkirjoituksen lopuksi totesin varsinaisen väännön kehittämisohjelmasta organisaatiomuutoksen ja vankipaikkojen sopeuttamisen osalta käytävän hallituksen iltakoulussa. Näin tapahtuu, mutta paljon on vääntöä käyty ja tapahtunut tässä välilläkin. Vankiloiden sulkemista perustellaan tuottavuusohjelman säästövelvoitteilla. Samoin erilaisilla tarpeilla muuttaa täytäntöönpanon ja sijoittelun painopistettä avoseuraamuksiin. Nämä tavoitteet toteutettaisiin Konnunsuon ja Pelson sulkemisilla. Arviolta 400 suljettua paikkaa vähennettäisiin ja samalla saavutettaisiin henkilöstösäästöjä. Kun tähän lisätään Seutulan avovankilaosaston paikkoin edessä oleva muutto Keravan nuoriso-osaston tiloihin, vähenisi suljettuja vankipaikkoja n. 480 ja yhteensä n. 300 henkilötyövuotta. Tosin henkilötyövuosien säästöjä pitäisi jakaa suljettuihin ja avolaitoksiin, valvotun koevapauden valmisteluun ja valvontaan sekä vapauttamisyksiköihin. Nämä laskelmat ovat kuitenkin luvattoman sekavia eikä kunnollista vertailua nykytilan ja tulevan välillä ole tehty. Esitettyjen tavoitteiden ensimmäinen ongelma on kuitenkin se, että seuraamusjärjestelmää yritetään rukata tuottavuusohjelman toteuttamiseksi. Vielä suurempi ongelma on näin tapahtuva avoseuraamusten lisääminen. Tavoite on sinänsä hyvä ja hallitusti sitä ehkä voitaisiinkin tehdä. Nyt nämä tavoitteet menevät todella uskon ja toivon piikkiin. Kysyn tässäkin yhteydessä kysymyksiä, joita olen jo useasti esittänyt mm. yt-kokouksissa: Kenen pahaa tahtoa on ollut se, että suljetut vankilat pidetään yliasutettuina ja avolaitoksia vajaakäytöllä? Sijoittajayksiköiden johtajienko? Eivätkö he halua siirtää vankeja avolaitoksiin? Kenties vankiloiden johtajien? Eivätkö he halua luopua vangeistaan? Vai pääjohtajan? Onko Rise itse suljettujen vankiloiden yliasutuksen ja avolaitosten vajaakäytön takana? Entä miksi avoseuraamuksiin ei ole siirretty jo esim. 150 vankia, siellähän vasta tilaa onkin? Vastaus kaikkiin näihin kysymyksiin on: soveliaita vankeja ei ole löytynyt. Pääjohtaja Esa Vesterbackan mukaan tähän auttaa sähköinen valvonta, jolla vangit voidaan paikantaa. Kuitenkin kaikki avolaitoksissa työskentelevät tietävät, että todellisia ongelmia sähköinen valvonta ei poista. Sijoittamalla huomattavasti vaikeampia vankeja avolaitoksiin tehdään päinvastoin siellä jo olevien, toistaiseksi kunnollisempien, vankien asema tukalaksi. Surullisen kuvaavaa tilanteelle on monien näkemä ja kuulema pääjohtajan kommentti mtv3:n 45 minuuttia -ohjelmassa: Jos vanki pidetään koko vankeusajan tiukasti eristettynä ja hänet yhtäkkiä vapautetaan, se jos mikä on turvallisuusriski yhteiskunnalle. Lausahdus varmasti vetoaa kansaan. Se kenties näkee mielessään kylmänkolkon, rautaovisen eristyssellin, betonisen lavitsan ja vessapytyn sen nurkassa. Alan ihmisille vangin tiukka eristys tarkoittaakin jotain kuvatun tapaista. Tällaisista olosuhteista vapauttaminen on kuitenkin erittäin harvinaista. Vankien lomakäytäntö on ollut yli 30 vuotta vapauteen valmentavaa toimintaa. Muita lomia saa tarvittaessa esim. vapautumisasioiden valmistelua varten. Juuri vapauteen valmentamista varten meillä on jo avolaitoksia. Suljetuissa vankiloissakin mielletään nykypäivänä vapauteen valmentaminen työn arkipäivään kuuluvaksi. Kieltämättä tämä työ on painottunut vankiloiden kuntoutus- ja koulutussektorille. Vankeuslain myötä kaikki virkamiehet, eikävätkä vähiten vankeinhoitoesimiehet, on tänään jo kytketty mukaan vapauttamiseen valmentavaan työhön. Entäpä sijoittajayksiköt: eikö siellä ole jo rangaistusajan suunnitelmaa tehtäessä ja sen sisältöä muokattaessa tähtäimenä vangin vapautuminen ja sen jälkeinen aika? Kaikkea tätä työtä kohtaan pääjohtajan edellä siteerattu televisiolausunto tuntuu populismilta ja oman virkamieskunnan työn vähättelyltä. Kentän ja Risen johdon välillä vallitsee tällä hetkellä todella syvä kuilu. Huonoja uutisia on tullut kerta toisensa perään. Työnantajaviraston aitoa välittämistä henkilökunnasta sekä oikeisiin ongelmiin puuttumista ei ole koettu. Vaikka hallitus tekisikin myönteisen ratkaisun Konnunsuon ja Pelson osalta, nyt syntyneet haavat eivät varmasti umpeudu kunnolla koskaan. Jari Tuomela 3

4 Rikosseuraamusalan aluejakoselvitys on valmistunut Rikosseuraamusvirasto tiedottaa Rikosseuraamusalan aluejakomalleja selvittänyt työryhmä on saattanut työnsä päätökseen. Työryhmä esittää Rikosseuraamusvirastolle luovuttamassaan selvityksessä viittä vaihtoehtoista aluejakomallia. Malleista kaksi perustuu neljälle täytäntöönpanoalueelle. Lopuissa kolmessa mallissa on kussakin kolme aluetta. Työryhmän aluejakomallit perustuvat linjaukselle, jonka mukaan vuoteen 2012 mennessä suljettuihin laitoksiin sijoittuu 65 % vangeista ja avolaitoksiin 35 %. Pyrkimyksenä on ollut luoda laitosrakenteeltaan ja paikkaluvuiltaan keskenään tasapainoisia alueita. Kaikkien mallien vaihtoehdoissa laitosten käyttöaste yltää enimmillään 95 prosenttiin. Esitetyissä malleissa nykyinen laitoskanta muodostaa yhdessä uusien vapauttamisyksiköiden kanssa valtakunnallisesti tarkoituksenmukaisia täytäntöönpanokokonaisuuksia. Ajatus toiminnan tehostamisesta sekä oletetut vankimäärien ja alueellisen väestökehityksen muutokset näkyvät työryhmän esittämien alueiden laitosrakenteessa. Kriminaalipoliittisten linjausten mukaisesti mallit ennakoivat avoseuraamusten lisääntyvää käyttöä. Malleissa hyödynnetään pitkälti nykyistä avolaitoskantaa sekä esitetään sitä edelleen vahvistettavaksi. Työryhmä esittää lisäksi erityisten vapauttamisyksiköiden perustamista suurimpiin kasvukeskuksiin. Täytäntöönpanon alueellinen uudelleenorganisointi edellyttää työryhmän mukaan myös nykyisen laitoskannan palvelurakenteellista ja taloudellista tarkastelua. Selvityksessä ehdotetut supistukset kohdistuvat varsinkin etäällä kasvukeskuksista sijaitseviin huonokuntoisiin suljettuihin laitoksiin, joista osaa työryhmä esittää lakkautettavaksi. Työryhmä on tuottanut selvitystä varten laitoskohtaiset arviot vankiloiden nykytilanteesta. Laitoskannasta on kartoitettu nykyiset vankipaikat, laitoskohtaiset mahdollisuudet lisävankipaikkoihin, laitosten tekninen ja rakenteellinen kunto sekä investointitarpeet vuokravaikutuksineen. Lisäksi tarkastelussa ovat olleet laitosten sijainti, etäisyydet ympäristön muihin palveluihin sekä sidosryhmäyhteistyön edellytykset. Aluejakomalleja valmisteltaessa on lisäksi pyritty huomioimaan henkilöstön rekrytointimahdollisuudet pidemmällä aikajaksolla. Pääjohtaja Esa Vesterbacka muodostaa Rikosseuraamusviraston kannan selvityksessä esitettyihin aluejakomalleihin johtoryhmä- ja yt -käsittelyiden jälkeen. Rikosseuraamusviraston kanta julkistetaan tiedotustilaisuudessa keskiviikkona Aluejakoselvitys liitteineen on luettavissa Rikosseuraamusviraston www-sivuilla osoitteessa htm Lisätietoja: Hankepäällikkö, aluevankilan johtaja Mika Antikainen, Kaakkois-Suomen aluevankila, puh , Hankejohtaja Tuula Asikainen, Rikosseuraamusvirasto, puh , Ylijohtaja Maija Kukkonen, Rikosseuraamusvirasto, puh ja tässä henkilöjärjestöjen vastaus kuin suoraan Kiasman seinältä: 4

5 Vallan rappusille saakka: Vankeinhoitoalan liitot yhdessä Eduskuntatalon portailla Ohessa julkaistusta, Rikosseuraamusviraston virallisesta tiedotteestahan oli - ja yhä on - kysymys. Vankeinhoitoalan järjestöt olivat kyllä keskusviraston yt-kokouksessa jo päiviä aiemmin edellyttäneet, että aluejohtaja Mika Antikaisen valmistunut selvitys olisi julkistettu heti. Viraston ottama hyshyslinja oli taas kerran merkki työnantajan avoimuuden puutteesta. Siitä on toki saatu riittävästi kokemusta koko 2000-luvun ajan. Niinpä VVL, kuten alan muutkin ammattijärjestöt, ovat joutuneet tiedottamaan jäsenistölleen lähes kaikesta siitä, mikä kaiken järjen ja jo pelkän kohtuudenkin mukaan olisi kuulunut myös työnantajalle. Mielenilmaisuun saapui reilusti yli kaksisataa alan ammattiliittojen jäsentä. Tukea sille portailla antaneet toistakymmentä kansanedustajaa olivat useimmat todella tuoreen tiedon äärellä. Risen virallinen tiedotus näinkin merkittävästä asiasta kun annettiin ulos vasta samana iltapäivänä. Ohessa valikoitua kuvamateriaalia toistaiseksi aivan poikkeuksellisesta tämän julkisen sektorin ammattialan mielenilmaisusta. Poikkeuksellinen on myös sen aiheuttanut lähtökohta, oikeastaan useampikin. Hiljaista valmistelua kabineteissa Edellisessä lehdessä viitattiin luottamusmiespäivillä kuultuun ajankohtaistiedotukseen vankien sijoittelurakenteen, aluevankiarakenteen ja joidenkin vankiloiden mahdolliseen muuttumiseen samassa yhteydessä. Kovin täsmällistä tietoa ei - hyvistä yrityksistä ja työnantajan järjestämistä kuulemistilaisuuksista huolimatta - saatu työnantajaviraston kautta henkilöstölle. Niinpä syntyi jälleen tilaa myös villeille huhuille. Virastohan on toistuvasti pääjohtajansa suullakin varoitellut näistä puolivalmiiden asioiden ja puolitotuuksien levittämisestä. Nyt voi sanoa, että tähän farisealaisuuden syntiin virasto syyllistyi taas itse pahemman kerran. Koko viimeiset puoli vuotta, jopa pian sen jälkeen, kun ministeri oli juuri puhunut aivan päinvastaista, virasto alkoi suunnitella valtion tuottavuusohjelman mukaisia vankiloiden henkilöstösäästöjä. Niiden alasajoesitysten toteutus ikäänkuin sisältyi nykyisen aluevankilarakenteen kosmeettiseen pikarationalisointiin, eli peräti yhden aluevankilan poistamiseen. Yhden aluevankilan pesuveden seassa olikin sitten loka-marraskuun pikaselvityksessä yllättäen monta lasta. Nyt jo tiedetään, että Rikosseuraamusvirasto ajoi hallituksen iltakoulun poliittiseen lahtipenkkiin niin Pelson lampaat kuin Konnun lehmätkin. Mikäli samalla menisi sadoilta ihmisiltä heille käytännössä korvaamaton työpaikka, eipä tuo tunnu työnantajavirastoa tai sen johtoa suuremmin riipaisevan. Ojassa oltiin ennenkin, muttei sentään ryvetty Ikävä melkein tulee Vahon entistä supervelkaannuttajaa, K.J. Långia. Hän sentään otti haltuun jo muuten konkurssikypsiä, mutta kehityskelpoisia avolaitosyksiköitä, joita nyt ei olekaan lakkautettavien listoilla. Jaa miksikö ei? Koska ne pantiin ajallaan kuntoon ja toimimaan. Ihmisille tarjottiin niissä työn jatkumista ja toimeentuloa, vaikka laitokset korvessa sijaitsevatkin, eivät kaupungeissa. KooJiillä oli visio siitä, että vankien avolaitosolosuhteet toimivat suoraan siviiliin valmentavina elementteinä. Sitä hän ei kyennyt kokemuksestaan (jatkuu seur. sivulla) 5

6 (jatkoa ed. sivulta) huolimatta näkemään, että vankien moniongelmaisuus ei ollut suinkaan vähenemään päin, ja että valtio aikoo lisätä tuottavuuttaan omien työpaikkojensa lakkautuksen kustannuksella. Ei myöskään sitä, että suljettujen vankipaikkojen tarve pysyy hyvin vakiona, päinvastaisista hyvistäkään yrityksistä ja uudesta vankeuslaista huolimatta. Ketä kiinnostaa, oikeesti? Kaikki on tietenkin suhteellista: sadat ja tuhannet tuottavaa työtä tekevät ovat Suomessakin jo saaneet - tai vähintään uhassa saada - litviikin joko määräajaksi tai loppuelämäksi nykyisestä työstään. Hallituspolitiikasta vastaavat ja näitä herkällä korvalla sekä nöyrällä mielellä kuulteleva työnantajavirasto voivat helposti sanoa, että mitäpä siinä konkurssissa nyt muutama valtion työpaikka merkitsee. Osallistutaan vaan talkoisiin! Valtio ei kuitenkaan saa olla pelkästään saneeraaja. Sen on vastattava monella tasolla vankeinhoidon jatkuvuudesta, turvallisuudesta, laatutasosta sekä toimivasta ja riittävästä laitoskannasta. Vankien ahtaminen toimintatila- ja työpaikkaköyhiin, yli satavuotisiin kaupunkivankiloihin - eikä suinkaan halvalla - on aivan uusi viritys koko Suomen vankeinhoitopolitiikassa. Kysymykset nää vaille vastausta jää Totta: tilaa on kaupungeissa rakentaa vanhankin vankilan tontille kerroksia, toinen toistensa päälle. Mutta: mitä ajattelee keskelle kaupunkia kasvavasta, suljetusta vankilasta vähempään vankiliikenteeseen tottunut ja totutettu kaupunkiympäristö? Miten monipuolisiin vankien aktiivitoimintoihin ja vankien päivittäiseen huoltoon ääriään myöten täynnä oleva tiilitalo mahdollisine uuskerroksineen todella kykenee? Monelleko erityisosaajalle joudutaan uusia virkoja perustamaan näiden välttämättömien puutteiden vuoksi ja jopa niiden seurauksena? Paljonko joudutaan ostamaan lisää palveluja ulkopuolelta? Toimiiko etukäteen perusteena pidetty aluehallinnon koordinaatio paremmin tai edes halvemmin tällaisella keskityksellä? Ja miten kalliiksi tällainen investointien marssijärjestys lopulta tuleekaan, koska myös mahdollisesti lakkautettavien vankiloiden henkilöstöstä olisi kyettävä huolehtimaan? Avoseuraamusten jäljet Vankien vapauttaminen olosuhteisiin, joissa valvonta väistämättä vähenee ja ohenee näillä mekaanisilla ja henkilöresursseilla, on yhteiskunnan tietoisesti ottama riski. Riittääkö poliittinen ja virkamiesvastuu ensimmäisten epäonnistumisten kantamiseen? Vai vaietaanko kenties koko asiasta, kuten kävi mielenterveyspotilaiden siirrossa avohoitoon? Pahimpia kärsijöitä koko sopassa olisi työpaikkansa menettävä ja uuteen sijoittumiskurimukseen joutuva henkilökunta. Epävarmuuden aika, joka esitysten, lopullisten päätösten sekä vielä varsinaisen 6 Vakhea edustivat Ari Lyytikäinen ja Erkki Palm Tiukat ilmeet. Tiukka kanta on liittojen yhteisessä lehdistötiedotteessa, s. Puheenjohtaja Päivi Räsänen Kd on ollut tiukkana mm. eduskunnan kyselytunneilla vankiloiden lakkauttamisista. Entinen oikeusministeri Johannes Koskinen Sd sanaili portailla terävästi nykyisen oikeusministeri Tuija Braxin Vihr kanssa. Heidi Hautala Vihr ja lakkauttamisia myös vastustanut satakuntalainen kansanedustaja Krista Kiuru Sd toimivat tämän ratkaisemattoman duellin sekundantteina. toteutuksen välillä vallitsee, lienee tässäkin prosessissa se pahin kohdattava. Vankien epävarmuus ei kaiketi olisi samoista syistä johtuvaa. Mahdollinen vankien sijoitusmääräysten muutos sekä itse siirto edellyttäisi monia uusia valmiuksia siellä, mihin siirrot tehtäisiin. Avoseuraamuksiin siirrettäväksi aiottu-

7 Kansanedustajat vankiloiden lakkauttamisia vastaan:...tero Rönni Sd, Timo Korhonen Kesk., Sampsa Kataja (Korhosen takana) ja Lyly Rajala Kok... Anneli Kiljunen Sd, Aila Paloniemi Kesk, Merja Kyllönen Vas... Oikeusministeri Tuija Brax puhui seinistä, mutta yhtä hyvin hän olisi voinut puhua seinille kuin yleisölleen. VVL:n tai Vakhen puheenjohtajia eivät ministerin perustelut vakuuttaneet...ja Reijo Paajanen Kok. senkään enempää. Tapahtumalla oli myös virallinen valvoja, kuten lain mukaan kuuluu. Valvontavelvollisten sympatiat olivat yksioikoisesti portailla seisovien puolella. jen 35%:n jättäminen ilman 24h riittävää seurantaa ja valvontaa näkyisi jollain viivellä koko yhteiskunnassa. Vapauttamiseen valmentaminen, niin jalo aate kuin se joidenkin mielestä onkin, edellyttää useimmiten rankkaa fyysistä sekä psyykkistä tehokuuria per capita myös avoimemmissa olosuhteissa. Tällaiseen vapauteen valmentautumisboosteriin ei vankeinhoitolaitoksessa ole ollut mitään pysyviä lääkkeitä, eikä niitä ole nähtävissä vastaisuudessakaan. Pelkkä vankeuslain kirjaimen yksioikoinen tulkinta avoimempiin olosuhteisiin sijoittamisesta ei tässä asiassa riitä. Turha ennakoida... Tätä kirjoitettaessa on vielä useita päiviä siihen tilaisuuteen, jolloin hallituksen poliittista kantaa asiassa harkitaan. Pitäisi kaiketi olla optimisti, joka luottaa ihmisen järkeen tajuta realiteetit. Kuitenkin tähän optimismiin sisältyy lähes poikkeuksetta omia kielteisiä kokemuksia siitä, että realiteetit ovat alisteisia aivan muille kuin järjellisille perusteille. Politiikassa puhutaan usein tahtotiloista. Niiden toteutus lähentelee usein periaatteellisten ja henkilökohtaisten valta-asetelmien puolustamista. Luopuminen, vaikka vain järjen voitoksi, koetaan tappiona. Siksi vääriäkin realiteetteja puolustetaan viimeiseen asti. Asia itsessään tai sen seuraukset eivät enää olekaan niin tärkeitä. Onko muuttumattomuus sitten joku hyve? Eikö vankilarakenteita pidäkään uudistaa, jos niin halutaan? Saavatko henkilöstöjärjestöt määrätä vankeinhoitopolitiikan suunnan johdon ideologisen näkemyksen vastaisesti?...mutta ainahan markkinoilla voidaan spekuloida Hyviä kysymyksiä, joita lienee pohdittu äskettäin vankeinhoitoalan johdonkin seminaareissa, ainakin käytäväkeskusteluissa. Samalla voitaisiin esittää edellä lueteltuihin retorisiin kysymyksiin vastakysymyksiä ja yhtä oikeutetusti: Onko kalliiden johto-organisaatioiden perustaminen niinkään perusteltua ja vankilarakenteiden muutos puolestaan aina perusteltavissa pelkillä säästösyillä? Saako pelkkä valtiovarain- tai oman ministeriön johdon tahtotila määrätä rakenteiden uudistamista, vai olisiko ensin selvitettävä myös henkilöstön kanssa perusteellisesti tulevat tarpeet ja tarkoitukset? Ja eikö henkilöstöjärjestöjen edustajien kuuluisikin istua suunnittelupöydissä jo silloin, kun tällaisia muutoksia ryhdytään valmistelemaan? (AG) Kuvat: Pekka Kortetjärvi ja Ahti Granat Nenäpäivän aatto näkyi myös kapunkikuvassa. 7

8 "VVL:n näkemyksen mukaan" - eli Mika Antikaisen ensimmäiseen versioon annetun yhteisen kannanoton tiivistelmät - Avoseuraamuksilla perustellaan ne tuottavuusohjelman edellyttämät säästöt, joita ei OM: n linjaamien selvitysten (ruokahuolto, työtoiminta, vanginkuljetus, terveydenhoito ja koulutus) perusteella ole saatu. Mahdollisesti tavoitellaan jopa suurempaankin yhteismitallista säästöä. Tällä tavoin tarkoitushakuisesti tehtyjä laskelmia ei voida hyväksyä. - Muuttuvassa tilanteessa on sinänsä perusteltua tarkastella investointitarpeita kriittisesti. Yksiköiden lakkauttamisten sijaan on toteutettava vaihtoehto, jossa kustannuksiltaan isoimmissa yksiköissä (Pev, Kov) tehdään vain osittainen peruskorjaus ja vankipaikkaluku sopeutetaan näiden investointien mukaiseksi. Senaatin kanssa on samalla neuvoteltava sopimus, jossa käyttämättömistä tiloista ei makseta vuokraa. Lähtökohtana on kuitenkin oltava, että henkilökunta voi sopeutua muutoksiin joustavasti ja ilman irtisanomisia. Pidemmällä tähtäimellä saadaan mahdollisuuksia myös vankiluvun todellisen seurannan kehittämiseen, ts. voidaan nopeasti reagoida vankiluvun nousuun jo olemassa olevalla laitoskannalla. Kuluneet vuodet osoittavat, että ko. tilanteessa ei apua saada tilojen eikä edes henkilöstöresurssien lisäämiseen. Esitetty leikkauslinja ei tarjoa mitään joustoa tilanteessa, jossa ennusteisiin sekä toteutumaan tulisi pienikin muutos. - Vankiluvun kehityksen arviointi perustuu optimismiin, jolle ei ole todellisia perusteita. Sinänsä rangaistusten täytäntöönpanon siirto entistä enemmän avoseuraamuksiin on oikea tavoite, kunhan se tehdään realistisesti. Onnistumista ei voida arvioida ennen niitä 8 Tämä Konnu......Vai tuoko, Mikkeli? kokemuksia, joita saadaan vasta vähitellen. Tämän vuoksi ei voida perustella nyt esitettyjen yksiköiden täydellistä alasajoa. Sen sijaan voidaan laatia huolellisesti harkittu ja hillitty sopeuttamissuunnitelma vähenevään vankipaikkatarpeeseen. Toiminnallisia muutoksia paikkalukuun ja investointeihin on myös tehtävä yhteistyössä näiden yksiköiden kanssa.

9 VVL r.y.:n ja Vakhe:n yhteinen lehdistötiedote Vankiloiden lakkauttaminen vailla perusteita Valtion tuottavuusohjelman Rikosseuraamusalalle asettamasta 329:n henkilötyövuoden (htv) säästötavoitteesta on v loppuun mennessä säästetty 119 htv. Jo päätetyt säästötoimet tuovat lisäksi n. 60 htv:n säästöt ja loput säästötavoitteesta aiotaan toteuttaa aluejohtaja Mika Antikaisen pikaisesti toteuttaman, valmistuneen selvitysluonnoksen perusteella vankiloita sulkemalla. Keppihevosena käytetään rangaistusten painopisteen muuttamista avoseuraamuksiin. Tuottavuusohjelma ei kuitenkaan voi toimia seuraamusjärjestelmää ja rangaistuskäytäntöjä ohjaavana tekijänä. Avoseuraamuksilla pyritään oikeuttamaan tuottavuusohjelman edellyttämät säästöt. Niitä ei ole löydetty muutoin eri vankeinhoidon osa-alueita käsittävien konsulttivetoisten selvitysten perusteella. Tavoite satojen vankien siirtämisestä onnistuneesti avoseuraamuksiin on epärealistinen. Tällä hetkellä on vaikea löytää avoseuraamusten ehdot (mm. päihteettömyys, rikoksettomuus) täyttäviä vankeja. Sijoittamisperusteiden väljentäminen tarvitsisi lainsäädännöllisiä muutoksia. Samalla tämä lisäisi epäjärjestystä avolaitoksissa sekä aiheuttaisi turvattomuutta yhteiskunnassa, jolloin rangaistusjärjestelmän uskottavuus murentuisi. Jo nyt avolaitosten järjestyshäiriöt ovat selvästi lisääntyneet. Yhdeksän suljettua vankilaa on edelleen yliasutettuina. Jos suljettuja vankipaikkoja vähennetään, on ennakoitavissa yliasutuskierteen jatkuminen ja paheneminen. Vankeinhoitolaitos on jo kuuden vuoden ajan kärsinyt vankiloiden yliasutuksen lisäksi korkeista ylityömääristä sekä henkilökunnan korkeasta työkuormituksesta sekä sairastavuudesta. Ouluko? Nyt säästöt näyttävät kohdistuvan vain vankien kanssa lähityötä tekevään henkilöstöön. Hallinnon säästöjä ei ole tuotu selvityksessä esiin. Henkilösäästöjen toteuttaminen on kuitenkin aloitettava hallintorakenteista ja johtotehtävistä. Myös toimivia avolaitoksia on esitetty lakkautettaviksi. Selvitys sekä lakkautusesitykset on tehty käymättä niissä paikan päällä. Tämä kuvaa kiirettä ja valmistelun tasoa. Tosin ennakkotiedon mukaan selvityksen II-versiossa nämä avolaitosten sulkemiset olisi jo peruttu. Vastaavasti esitetään vapauttamisyksiköiden perustamista muutamien suurimpien kaupunkien keskustoihin. Vielä keväällä investointiohjelmaluonnoksessa esitettiin mm. Konnunsuon vankilan peruskorjausta eli täysin päinvastaista ratkaisua kuin nyt. Tämä kuvastaa Rikosseuraamusalan johtamisen tasoa ja linjattomuutta. Investointikohteiden uudelleen tarkastelulla ei investointien määrää tarvitsisi juurikaan kasvattaa nyt esillä olleista. Näin voidaan pitää nykyiset vankilat toiminnassa hieman supistetussa muodossa. Tärkeintä on joka tapauksessa pitää yllä riittävää suljettujen vankipaikkojen kapasiteettia. Nimenomaan Konnunsuon ja Pelson lakkauttaminen on vastoin maan hallituksen aluepoliittisia linjauksia ja alueellistamista. Allekirjoittaneet Rikosseuraamusalan ammattijärjestöt vastustavat vankiloiden sulkemista. Vaadimme kunnollista, valtion tuottavuusohjelmasta vapaata sekä vankeinhoidollisiin realiteetteihin pohjautuvaa selvitystä. Selvityksessä on myös hyödynnettävä henkilökunnan asian- ja vankituntemusta sekä noudatettava yhteistoimintamenettelyn periaatteita. Rikosseuraamusalan henkilöstöpolitiikan linjan on muutoinkin muututtava huomioimaan henkilöstön mielipiteet ja sallittava alan sisäinen kriittinen keskustelu. Jari Tuomela puheenjohtaja Vankilavirkailijain Liitto VVL r.y. Ari Lyytikäinen Vankeinhoidon ja Kriminaalihuollon henkilöstöyhdistys...vai yhä Pelso? 9

10 Vaalan kunta vastustaa Pelson vankilan lakkautusta Vaalan kunnanhallitus on omasta aloitteestaan perustanut työryhmän selvittämään Pelson vankilan säilyttämisen tarpeellisuutta aluekehityksen ja Vaalan kunnan kannalta. Toimeksiantonsa mukaisesti työryhmä on valmistellut asiassa Valtioneuvostolle ja asianomaisille ministereille kannanoton, joka saatetaan myös rikosseuraamusviraston tietoon. Vaalan kunta katsoo, että Pelson vankilan toimintaa tulee ehdottomasti jatkaa ja kehittää osana toimivaa vankeinhoitoa. Valtion ei pidä lakkauttaa vaikealta rakennemuutosalueelta 130 pysyvää työpaikkaa. Uhat aluetaloudelle Pelson vankila on Vaalan toiseksi suurin työnantaja, heti kuntakonsernin jälkeen. Vankilan 132 työpaikkaa ovat lähes 12 % Vaalan kaikista työpaikoista. Lisäksi on huomattava välilliset työllisyysvaikutukset: vankilan palvelutarpeiden ja henkilöstön ostovoiman ansiosta työllistyy merkittävä määrä mm. kaupan, kuljetusalan ja huollon työntekijöitä. Vankilan työtoiminta on monipuolisesti verkottunut alueen yritystoimintaan, toimien sekä asiakkaana että alihankkijana alueen yrityksille. Myös vankien koulutus- ja kuntoutustoiminta vaikuttaa verkottumisen kautta alueen palveluntarjoajiin. Esimerkiksi alueella uraauurtavaa työtä myös muussa erityisopetuksessa tekevä Piippolan Käsi- ja taideteollinen opisto on tarjonnut vankilalle lähes neljän henkilötyövuoden panoksen. Vankilan toiminnassa tämä merkitsee sitä, että noin 15 % Pelson vangeista osallistuu opiston ylläpitämään työelämään valmentavaan opetukseen. Vankilan lakkauttaminen heikentäisi näin myös opiston toimintaedellytyksiä. Kaikkiaan vankilan lakkauttamisen vaikutukset olisivat tuhoisia aluetaloudelle. Viime vuonna laitoksen liikevaihto oli 10,3 milj., tästä palkkasumma ilman työnantajakuluja oli noin 5 miljoonaa euroa. Mainitaan vertailun vuoksi, että päivittäistavarakaupan myynti Oulujokilaaksossa oli noin 33 miljoonaa euroa. Uhka kunnan palvelutuotannolle Vankilan lakkauttaminen romahduttaisi Vaalan kunnan tulotalouden. Kunnassa on nyt 3478 asukasta, joista 75 on töissä vankilalla. Vankilan lakkauttaminen pudottaisi kunnallisveron tuotosta noin , siis 4,5 % koko kertymästä, kuluvan vuoden veroprosentin mukaan laskettuna. Välillisesti aiheutuvista työpaikkojen menetyksistä voidaan arvioida seuraavan vähintään samansuuruinen verotulojen lasku, joten kunnan verotu- 10 lojen menetys tullee olemaan vähintään /vuodessa. Kun korvaavien työpaikkojen saaminen Vaalaan on nykynäkymissä epätodennäköistä, joudutaan varautumaan ainakin 75 työikäisen muuttamiseen pois kunnasta. Kunnan valtionavuissa tämän voidaan arvioida aiheuttavan euron menetyksen. Näin kokonaisvaikutukset kunnan tulotalouteen tulisivat olemaan vähintään , euroa vuodessa. Tämä olisi kohtalon isku Vaalan kunnalle, koska koko mainittu summa olisi pois kunnan peruspalvelutuotannosta. Väkilukuun suhteutettuna Person työpaikkojen menetykset vaikuttaisivat Vaalan kuntaan yhtä tuhoisasti, kuin 350 työpaikan menetys Kemijärvellä, työpaikan menetys Kajaanissa tai työpaikan lakkauttaminen Oulussa. Lisäksi Vaalan kunnan selvitystyöryhmä on kiinnittää huomiota Pelson alueelle jo tehtyihin mittaviin valtion ja kunnan investointeihin. Valtio on viime vuosikymmeninä sijoittanut Pelson vankilan korjauksiin ja uudisrakennuksiin noin euroa. Kunta puolestaan on rakentanut alueelle laajan vesi- ja viemäriverkoston. Aluejakotyöryhmän selvitys puutteellinen ja harhaanjohtava Kunnan näkökulmasta Risen aluejakotyöryhmän selvitys ei herätä luottamusta. Selvitys on laadittu suppeasta näkökulmasta ja ilmeisen tarkoitushakuisesti. Erityisesti Pelson vankilaa koskevat kustannuslaskelmat ovat tosiasialliseen tarpeeseen nähden moninkertaiset. Saadun tiedon mukaan ko. laskelmat onkin vedetty kokonaan toisesta asiayhteydestä, joten niiden käyttöä selvityksessä voi pitää vähintäänkin harhaanjohtavana. Vaalan kunnanhallitus kiinnittää huomiota myös siihen, ettei Rikosseuraamusalan selvityksessä ole lainkaan otettu huomioon Pelson vankilan merkittäviä työtuloja, joiden ansiosta Pelson vankilan todelliset nettokustannukset jäävät huomattavasti laskelmissa esitettyjä pienemmiksi. Huomiotta jää myös Pelson rooli alkuperäiskarjarotujen (Suomen lammas ja lapinlehmä) säilyttämisessä, johon Suomen valtio on kansainvälisin sopimuksin sitoutunut. Vaalan kunta huomauttaa, että kaikkiaan aluetyöryhmän aikataulu on hankkeen vaikuttavuus huomioon ottaen liian kireä. Selvitys pohjautuu perusteettomiin vankilukuennusteisiin, eikä esitettyjen lakkautusten kokonaistaloudellisia vaikutuksia ei ole edes yritetty arvioida. Valmistelussa asianosaisia ei ole kuultu hyvän hallintotavan mukaisesti. Valtio joutumassa kaksoisrooliin Pelson vankilan lakkautushanke asettaa Suomen valtion kummalliseen kaksoisrooliin. Valtioneuvosto nimesi Kajaanin seutukunnat äkillisen rakennemuutoksen alueiksi vuoden 2010 loppuun saakka. Kajaanin seutukunnan muodostavat Kajaani, Paltamo, Ristijärvi, Sotkamo ja Vaala. Äkillisen rakennemuutoksen alueille jaettavilla varoilla pyritään minimoimaan työpaikkojen menettämisen vaikutukset. Pelsolaisten rivistöä ja mielipiteitä Eduskuntatalon portailla.

11 VVL:n hallituksen entinen jäsen Pelsolta: Olen pian 30 vuoden ajan tehnyt lähityötä vankeinhoidon eri tehtävissä. Arkikokemukseni nojalla pidän vireillä olevia vankiloiden lakkautussuunnitelmia huolestuttavina ja huonosti harkittuina. 80-luvun alussa vankiloissa toimittiin olosuhteissa, jotka tämän päivän näkökulmasta eivät kestäisi lähempää tarkastelua. Vankiloissa oli valtava yliasutus. Esimerkiksi Pelsolla oli tuolloin 204 vankipaikkaa ja vankiluku hipoi parhaimmillaan 320. Eniten tästä luonnollisesti kärsivät vangit, joilla ei käytännössä juuri ollut intimiteettisuojaa, puhumattakaan mahdollisuudesta olla hetkeäkään yksin. Vankien pahoinvointi purkautui mm. päivittäisiin itsensä viiltelyihin ja keskinäiseen väkivaltaan, jonka seurauksia jouduin sairaanhoitajana näkemään ihan liikaa. Pitää muistaa, että vangit ovat ihmisiä. Ei heitä voi survoa kuin sillejä purkkiin tai sijoittaa kaikkia ahtaisiin kaupunkivankiloihin kivimuurin taakse. Ennen kaikkea olisi hyvä säilyttää palvelurakenteen monipuolisuus. Olen kokemukseni perusteella vakuuttunut siitä että sopiva väljyys vankilassa ei ole tehottomuutta vaan laadun tae. Maailmalla on paljon tutkittua tietoja siitä, että ahtaus ja vaihtoehdottomuus lisäävät stressiä ja aiheuttavat konflikteja. Ihminen on vaarallisimmillaan silloin, kun hänellä ei ole mitään menetettävää. Olen tutustunut muutamiin Keski- Euroopan ahtaisiin ja tarkoin vartioituihin kaupunkivankiloihin. Siellä sekä vankien itsemurhat että vakavat järjestyshäiriöt ovat huomattavasti yleisempiä kuin meillä ja kadehditaan Suomen vangeille Hyvä Tuomas vai paha Nuutti, siinä pulma? Kaija Hanni tarjolla olevia mahdollisuuksia mielekkääseen toimintaan Toinen seikka on se että vangin näkökulmasta vankeusrangaistus on muusta elämästä irrallista aikaa joka on jotenkin jäsennettävä. Monille vangeille mahdollisuus mielekkääseen toimintaan auttaa ylläpitämään mielenterveyttä ja toimintakykyä. Suljettaviksi kaavailluissa vankiloissa on tarjolla käytännössä testattuja toimintaohjelmia sekä monenlaisia työtehtäviä. Työtoiminta luo myös puitteita vankien ja henkilökunnan väliselle rakentavalle vuorovaikutukselle, jota nykyisin kutsutaan lähityöksi. Pelsolle Konnulle Uusi, uljas rikosseuraamusjärjestelmä saattaa paperilla näyttää järkevältä. Sen ainoa ongelma lienee, että se tuskin toimii käytännössä. Vankeinhoitolaitos ei toimi oikeuspoliittisessa akvaariossa vaan suomalaisessa yhteiskunnassa. Sekä myönteiset että valitettavasti enenkaikkea kielteiset yhteiskunnalliset muuttujat vaikuttavat rikollisuuteen ja siten myös vankeusrangaistusten määriin. Nurinkuriselta tuntuu ajatus, että valtion tuottavuusohjelman nimissä suljetaan toiminnaltaan vakiintuneita yksiköitä ja saman tien perustetaan uusia, joiden toimintakulttuuri ja kustannusvaikutukset ovat vasta visioiden tasolla. Suomalainen vankila ei ole mikään tuhannen riemun onnela, mutta on kuitenkin jotenkin toimivaa kokonaisuus. Sitä ei kannattaisi romuttaa jonkin ratkaisevasti paremman ihanassa toivossa. Voimassaoleva hallitusohjelma painottaa selkeästi syrjäseutujen kehittämistä. Maamme hallitus on sopinut edistävänsä vakaata kuntapolitiikkaa sekä turvaavansa kuntien vetovoimaa työnantajana. Hallitus on myös ilmoittanut tavoittelevansa pienempiä kehityseroja alueiden välillä sekä aluepolitiikan tehostamista erityisesti heikoimmilla alueilla. Hallitus haluaa mm. valtionhallinnon työpaikkojen alueellistamisella tasaisesti maan eri osiin parantaa maaseudun työllisyyttä. Kaija Hanni Vaala (Kaijan kirjoitus julkaistiin tuoreeltaan myös suurimmassa valtakunnallisessa päivälehdessä.) Vallitsevassa tilanteessa Pelson vankilan lakkauttaminen olisi aluekehittämisen näkökulmasta tuhoisaa ja hallitusohjelmaan nähden nurinkurista. Vaalan kunnan tiedote

12 Jatkoaika vankiloiden sulkemiselle Rikosseuraamusalan henkilöstön valtakunnallinen ulosmarssi klo Vankilavirkailijain Liitto VVL r.y. ja Vankila- ja Kriminaalihuoltotyön henkilöstö Vakhe ry eivät hyväksy Rikosseuraamusviraston päätöstä esittää Pelson ja Konnunsuon vankiloiden sulkemista osana valtion tuottavuusohjelman säästötavoitteita. Valtion tuottavuusohjelman Rikosseuraamusalalle asettamat henkilötyövuosisäästöt (329) luovat väärän perusteen seuraamusjärjestelmän olennaiselle muutokselle kohti avoseuraamuksia. Suljettujen vankiloiden yliasutuksen jatkuttua jo kuuden vuoden ajan, ei ole uskottavaa, että avoseuraamuksiin voidaan siirtää ongelmitta satoja vankeja. Katsomme, että avoseuraamuksiin sijoitettaessa on edelleen noudatettava vankeuslaissa määriteltyjä soveltuvuusehtoja (päihteettömyys, rikoksettomuus rangaistusaikana, sitoutuminen avoseuraamusten sääntöihin). Viittaamme myös juuri ilmestyneeseen vankien terveydentilaa koskeneeseen selvitykseen, jossa kahdella kolmasosalla todettiin jokin persoonallisuushäiriö. Lisäksi puolella tutkittavista todettiin alkoholiriippuvuus ja kahdella kolmasosalla jokin muu päihteidenkäyttödiagnoosi. Tällöin ei riitä, että ko. vankia valvotaan avoseuraamuksissa esim. sähköisesti. Tällä voidaan todentaa vain vangin luvaton poistuminen, mutta ei järjestyshäiriöitä, päihteidenkäyttöä tai muuta luvatonta toimintaa. Uskomme tällaisen seuraamusjärjestelmän muutoksen kasvattavan poliisin työtaakkaa ja näkyvän kansalaisten turvattomuuden lisääntymisenä. Lopputuloksena on myös jäljelle jäävien suljettujen vankiloiden yliasutus, koska avoseuraamusten käyttöönotto suunnitellussa mittakaavassa ei toteudu. Rikosseuraamusalan ja erityisesti vankeinhoidon rakennemuutosta koskeva selvitys on tehty reilussa kuukaudessa ilman, että henkilöstö on yhteistoimintamenettelyn edellyttämällä tavalla pystynyt osallistumaan selvityksen valmisteluvaiheeseen. Vaikka Rikosseuraamusvirasto lupaa työtä kaikille lakkautettavien vankiloiden työntekijöille, suurella osalla ei käytännössä ole mahdollisuutta muuttaa työn perässä esim. Etelä-Suomeen. Molemmat vankilat sijaitsevat rakennemuutosalueilla, joilla työpaikat ovat rajusti muutoinkin vähentyneet. Todennäköisesti merkittävä osa henkilöstöstä jäisikin työttömäksi. Edellytämme, että valtiovalta käyttää asiassa päätösvaltaansa ja Pelson ja Konnunsuon vankiloiden toiminta jatkuu. Tästä huolimatta vankeinhoidollisena tavoitteena voidaan pitää siirtymistä kohti avoseuraamuksia, kunhan se tehdään hallitusti ja myös henkilöstöä kuulemalla. Jari Tuomela puheenjohtaja/pääluottamusmies Vankilavirkailijain Liitto VVL r.y. Ari Lyytikäinen puheenjohtaja Vankila- ja Kriminaalihuoltotyön henkilöstö Vakhe ry. Hallituksen iltakoulu ei tehnyt ratkaisevaa päätöstä pitämässään istunnossa Pelson ja Konnunsuon vankiloiden, tai ylipäätään alaa koskevien linjausten osalta. Pöydälle on varmasti hallituksessa noussut mm. aluepolitiikka, jota ei aluejohtaja Mika Antikaisen tai Risen esityksessä huomioitu mitenkään. Aluepolitiikka on käsitteenä melko hahmoton, mutta muuttuu konkreettiseksi puhuttaessa työpaikkojen säilymisestä tai niiden menettämisestä. Suomi näyttää syöksyvän syvään taantumaan ja tulevaisuus synkältä varsinkin heille, jotka menettävät työpaikkansa. Työn perässä muuttaminen ei valitettavasti sekään käy lääkkeeksi läheskään kaikille. Toivoa asiassa siis vielä on, mutta rahaa vankiloiden säilyttäminen vaatii. Sitä vaatii itse asiassa jo ensi vuodesta selviäminen, sillä näillä näkymin vaje on jo ensi vuodelle niin suuri, ettei säästöjä saada toimintojen järjestelyillä ja ylityökielloilla kasaan. Lomautukset ovat tällä menolla edessä myös Rikosseuraamusalalla. Tosin tämä olisikin tasapuolinen vaihtoehto kohdistuessaan yhtä hyvin pääjohtajaan kuin vartijaan. Ministerin tapaaminen Juuri ennen hallituksen iltakoulua viisi alan eri ammattijärjestöjen edustajaa tapasi oikeusministeri Tuija Braxin ja KPO:n ylijohtajan Jarmo Littusen. Oikeusministeriltä ei juuri ymmärrystä järjestöjen näkemyksille herunut, joskaan hän ei aivan suoraan ottanut kantaa myöskään Pelson ja Konnunsuon sulkemisen puolesta. Samoin kuin Antikaisella ja Risellä, on oikeusministerillä luja usko vankilukuennusteisiin. Samoin vapausseuraamusten onnistumiseen sekä näkemys väestöpohjaennusteiden valossa siitä, missä vankiloiden tulee sijaita. Mikään ei myöskään näissä ennusteissa tuo mitään yllätysmomenttia, vaan vankien määrä vähenee yhdessä alenevan rikollisuuden kera. Tätä uskoa on kuitenkin vaikea jakaa. Puolestapuhujaa oikeusministeristä ei siis saatu Pelsolle ja Konnunsuolle. Kyv:n Johtaja Rauno Lund kielsi ehdottomasti henkilökuntaa poistumasta vankilasta klo mutta ei sentään kieltänyt tulevia pikkujoulujuhlia. Sukevalaisten ulosmarssi taas luisti hyvillä hankikeleillä toisin kuin etelässä. 12

13 Hallitus * käsiteltiin ja hyväksyttiin liiton edustajistolle lähetettävää materiaalia, kuten VVL:n toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2009 sekä merkittiin tiedoksi ao. luonnoksiin hallituksen tekemät tekniset korjaukset ja sisältötäsmennykset * hyväksyttiin VVL:n Avovankilaosaston tekemä esitys eläketiedotuksen järjestämisestä näistä asioista kiinnostuneille, samoin hallituksen lausunto kyseiseen edustajiston kokousaloitteeseen * päätettiin halllituksen omana aloitteena esittää edustajistokeskustelua vartijan työtehtävien sisältöjen kehittämisestä * käsiteltiin alakohtaisten ves-neuvottelujen etenemistä järjestelyvarojen suuntaamisessa * myönnettiin VVL:n tunnustusstipendit Tarja Uppalalle Tuv ja Kauko Savoselle Tuv MM- ja EM-tasoisista mitalisuorituksista voimanostolajeissa * tarkasteltiin hyvin kriittisesti KSA:n aluejohtajan Mika Antikaisen vetämän työryhmän esityksen vaihtoehtoja, joissa oli esillä 4-5 avoimen ja suljetun laitoksen sulkeminen valtion tuottavuusohjelman toteuttamiseksi * käytiin läpi ja hyväksyttiin liiton valmistelema lausuntoluonnos tähän esitykseen sekä päätettiin tiedustella myös alan muiden ammattijärjestöjen halukkuutta liittyä liiton kannanottoon * todettiin paikallisten liiton osastojen toimihenkilöiden velvoite toimia esityksessä olleita lakkautustavoitteita vastaan käyttämällä mm. omia poliittisia vaikutuskanavia * päätettiin erityisen mielenilmaisun järjestämistä , jolloin Rise oli ilmoittanut julkistavansa oman tiedotteensa ao. asiasta * mielenilmaisu päätettiin järjestää Eduskuntatalon portailla ja siihen liittyvien yksityiskohtien valmistelu, kuten tiedottaminen, aikataulut, kustannusten Pääjohtajan ja Sulkavan vankilan johtajan virheellinen menettely Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Petri Jääskeläinen totesi VVL:n kantelun pohjalta antamassaan päätöksessä pääjohtaja Esa Vesterbackan ja Sulkavan vankilan johtaja Timo Ryynäsen syyllistyneen v virheelliseen menettelyyn virantäyttöä koskevassa asiassa, koska he olivat jättäneet nimitysmuistiossa osan virkaa hakeneista huomioimatta. Lieventävänä asianhaarana Jääskeläinen totesi ko. ajankohtana tapahtuneiden virkajärjestelyiden monilukuisuuden. Näin ollen hän piti riittävänä, että hän saattoi käsityksensä virheellisestä menettelystä pääjohtajan tietoon. korvaaminen jne annettiin liiton työvaliokunnalle ja paikallinen järjestämisvastuu liiton ammattiosastoille Hallitus * tarkasteltiin meneillään olevaa tilannetta alakohtaisissa järjestelyvaraneuvotteluissa ja todettiin mm., että työnantajan edellisissä neuvotteluissa esittämä vaativuutasojen oikaisu ei sellaisenaan kelpaa, koska sen vaikutukset ovat ylemmissä vaativuustasoissa liian suuria * käydyn keskustelun perusteella todettiin, että suuntaamisvaihtoehdoissa halutaan valvontasektorilla painottaa myös kerrosvartijan normaalia työpanosta suhteessa jo aiemmin hallituksessa hyväksyttyyn linjaan palkita mm. henkilöstön laitoskoulutuksesta ja muusta erityisosaamisesta * keskeiseksi tavoitteeksi jatkoneuvotteluissa asetettiin järjestelyvaraerän mahdollisimma laaja kattavuus jäsenistölle * mielenilmaisun Eduskuntatalolla todettiin sujuneen hyvin, mukana Naamioituneena esiintyminen kuuluu vain työnantajalle, viestittää tämä kuva. Hyvää joulua ja yhtenäistä uutta vuotta. Kaikesta huolimatta joulu ja uusivuosi tulevat ajallaan. Alan virkamiehillä on takanaan vaikea vuosi. Kuitenkin huonot asiat yhdistävät ja tässä suhteessa on ollut hienoa havaita jäsenistön, liittojen ja ylipäätään alan virkamiesten olevan yhtenäisiä ja valmiita näyttämään yhtenäisyyttään. Yksin ei kukaan voi taistelua voittaa, ei jäsen, liitto tai vaikkapa viime väännöissä vankilaa puolustava kuntakaan, mutta yhdessä asioihin voidaan vaikuttaa. Näitä vääntöjä riittää tulevillekin vuosille. Jari Tuomela olleiden tyytyväisiä ja osanoton olleen runsasta lähes kaikista laitoksista * tilaisuuden mediajulkisuus ei ehkä täysin täyttänyt odotuksia, mutta sen katsottiin olleen kuitenkin oikeassa suhteessa ko. päivän muuhun uutisantiin ja kansanedustajien osallistuminen itse meilenilmaisuun sekä myöhempi istuntosaliesiintyminen olivat positiivisia; ainoan poikkeuksen näihin alaa tukeviin kannanottoihin teki oikeusministerin puheenvuoro portailla, jossa tämä viittasi investointien turhuudesta pelkkiin seiniin * todettiin, että viime vaiheessa Mika Antikaisen esityksestä oli jätetty pois kaikki lakkautettaviksi nimetyt avolaitokset sekä Pyv ja jäljelle Risen esitykseen ministerille iltakouluun vietäväksi olivat jääneet enää Pelson ja Konnunsuon suljetut vankilat * merkittiin tiedoksi Pelson henkilökunnan tuleva ulosmarssi ko. Risen esityksen vuoksi * keskusteltiin useista tuki- ja jatkotoimista, kuten mm. oikeiden investointiarvioiden tekemisestä Pelsoa ja Konnunsuota koskien, poliisjärjestöjen liiton julkisesta tuen ilmaisusta sekä alan liittojen yhteisesiintymisestä ennen hallituksen iltakoulua * päätettiin jatkaa yhteistyötä muiden vankienhoitoalan ammattijärjestöjen kanssa, joskin esitettiin aiheellista epäilyä akavalaisen Jukon halukkuudesta osallistua järjestöllisiin toimiin * keskusteltiin jatkotoimien yksityiskohdista ja päätettiin velvoittaa ammattiosastojen johtokunnat käsittelemään asiaa sekä toimimaan liiton hallituksen päivittämien ohjeiden mukaan Hallitus * korjattiin edellisen pöytäkirjan ilmansuuntavirhe, eli VR:n ja Risen sopimusta vankivvaunuliikenteen alasajo koskee Länsi-Suomen reittiä, ei itäistä * todettiin, että hyötyä työnantajan uusista laskelmista ei henkilöstöjärjestöjen edustajille ollut ves-neuvottelujen edistämiseksi, koska työnantaja piti edelleen kiinni vaativuustaulukoiden oikaisusta, jota alan liitot Jukoa lukuunottamatta vastustavat * liiton hallitus keskusteli tehtäväkohtaisten linjaustensa täsmentämisestä neuvotteluissa edelleen * todettiin Pev:n henkilöstön ulosmarssin laitoksen sulkemisuhan vuoksi sujuneen odotetusti, vaikka alkuun sattuikin pieni väärinkäsitys myös johtajan osallistumisesta siihen * merkittiin tiedoksi eri toimenpiteet, joilla on pyritty ja pyritään edelleen vaikuttamaan halllituksen iltakoulussa esillä olevaan Risen esitykseen ja sen vaikutuksiin laitoskantaan * käytiin läpi ohjeistus kaikkia laitoksia koskevasta ulomarssista , jolloin iltapäivällä kaikista laitoksista lähtevät ainakin VVL:n ja Vakhen jäsenet laitosturvallisuutta silti vaarantamatta sekä käynnistämällä iltatoimet laitosten työjärjestysten mukaisesti 13

14 Vankilavirkailijain Liiton edustajisto Oulussa : Ei ymmärrystä vankiloiden sulkemiselle tai avolaitoskelpoisuuden muuttamiselle Liiton edustajisto piti sääntömääräisen kokouksensa tällä kertaa Oulussa. Sitä edelsi ammatillinen luentopäivä, jonka aamupäivän aiheet olivat kuumimmat siten 1998 työaikakiistan. Edustajistossa oli esillä huoli Konnunsuon ohella n. 100 kilometrin päässä olevasta Pelson vankilasta. Molempia suljettuja vankiloitahan uhkasi vielä kokoushetkelläkin lakkautus. Lehden julkaisuajankohdassa ollaan jo kenties selvillä, mikä on poliittisen päätöksenteon tuomio vankeinhoidon laitosrakentamisesta ja -rakenteesta lähivuosina. Riseala hankkeeseenhan on nidottu oikeusministeriön vankka oletus vankiluvun merkittävästä vähentymisestä suljetuissa laitoksissa. Eräänä vaikuttimena tähän olisi myös avoseuraamusten huomattavasti laajempi toteutus. Luentopäivän alustuksista, niistä kuumimmista, vastasivat Riseala hankkeen vetäjä Tuula Asikainen ja Risen pääjohtaja Esa Vesterbacka. Heidän viestinsä olivat tuttuja jo aiemmilta alustuskerroilta liiton koulutustilaisuuksissa. Virallinen optimismi vankikäsittelyn ja organisaatioiden pelkkää hyvää tekevistä muutoksista sekä virallinen pessimismi rahojen riittämättömyydestä olivat nyt saaneet seurakseen ainoan vaihtoehdon hokemisen. Tällaista vaihtoehdottomuuden mantraa vieroksuttiin kyllä kuulijoiden joukossa. Edustajisto sai omille näkemyksilleen vankiluvun todellisesta kehityksestä parempaa tukea varsinkin Oulun seudun apulaispoliisipäällikön Juhani Sarankin katsauksesta. Saranki esitteli omassa hallinnossa menossa olevan suuren organisaatiouudistuksen vaikutuksia alueen poliisitoimintaan. Toisena iltapäiväalustajana ennen Sarankia oli Eduskunnan oikeusasiamiehen toimiston tuttu mies, tarkastaja Reima Laakso. Hän kertoi pääasiassa EOA:n toimiston ja vankeinhoidon kytkennöistä, mutta otti kantaa myös vankeinhoidon nykytilaan. Sitä se mun uneni tiesi... Liiton puheenjohtaja Jari Tuomela viittasi luentopäivän avauksessaan parin vuoden takaiseen edustajistoon Turussa. Jo siellä hän ounasteli, että tulevalla edustajistokaudella juuri tuottavuusohjelman edellyttämistä säästöistä uhkaa tulla melkoinen vääntö myös vankeinhoitoalalla. Eikä väärässä ollutkaan. Myöhemmät konsulttiselvitykset osoittivat kuitenkin, että esimerkiksi ns. vankeinhoidon määrättyjä tukitehtäviä on lähes mahdoton ulkoistaa säästöperusteisesti. Viraston aiemmissa yhteistyökokouksissa oli jo aihepiiriin liittyvät VVL:n sekä muidenkin alan ammattijärjestöjen edustajien puheet pidetty. Jari Tuomelan mukaan nyt oli liiton virallisten kokousedustajien aika päästä tenttaamaan hankevetäjän sekä vankeinhoidon ylimmän johdonkin näkemyksiä. Hanke ei visioitaan muuta Ennustettava ja oikeudenmukainen rikosseuraamusjärjestelmä edellyttää hankejohtajan Tuula Asikaisen mielestä enemmän avoseuraamuksia, verkostoitumista, vaikuttavuutta sekä tehokkuutta. Kaikki sanoja, joiden syvempää merkitystä analysoitaessa kirkastuu varmasti jokaiselle, mihin vankeinhoitoa ollaan kehittämässä 2010-luvulla? Lopputuloksenahan tavoitellaan palvelukykyistä ja tehokasta täytäntöönpano-organisaatiota. Kaksi maagista sanaa edellisten lisäksi ovat yhteinen tulosohjaus sekä ohjauksen sekä johdon tukeminen. 14 Vieraat olivat luentopäivänä äänessä, mutta kyllä edustajatkin puhuivat aiheista. Käsiksi on aluksi käyty viraston organisaatiomuutokseen, johon jo aiemmin on usein viitattu tässä lehdessä. Risen uusi nimi (mikä?) pitänee sisällään neljän luukun organisaation. Sen rakennetta ensi kertaa katsellessaan on vaikeaa uskoa, että mikään juuri muuttuisi. Toivottavaahan se olisi. Nämä em. neljä luukkua ovat oikeudellinen, yleishallinto-, talous- sekä toimintojen kehitys- ja laatuyksiköt. Vetäjinä on osaksi entisiä ja nykyisiä hallintovirkahenkilöitä. Yksiköitä johtaa pääjohtaja tukenaan toistaiseksi määräaikainen prosessijohto. Johdon tukiryhmään kuuluvat lisäksi viestintä ja kansainvälisten asioiden hoito. Uuteen, aloittavaan, keskusvirastoon sulautettu Kriminaalihuoltolaitos saa joksikin aikaa toki pitää nykyisen ylijohtajansa - miten lienee sitten jatkossa. Vuoteen 2011 mennessä virastossa pitäisi olla enintään 82 virkaa ja tointa, eli vähennystä tämän päivän tilanteeseen tulisi kokonaiset kuusi työvuotta.

15 Riksun edustajan tiukka mutru huulessa ei tarttunut Vantaan Mauriin. Johtajien valmennus meneillään Johtajia tai johtotehtäviksi luonnehdittuja postinhoitajia koulutetaan alkuperäisen suunnitelman mukaan. Tuula Asikainen totesi näille jo järjestetyn viisi alueellista tilaisuutta, joihin on ottanut osaa 160 johtotason henkilöä. Jotenkin ajan kuvaan liittynee, että em. johdon koulutuksessa keskityttiin talousjohtamiseen. Johdon myöhempään työseminaariin saatiin koolle vielä 80 johtajaa, joten tuo puoli lienee hoidettu niin hyvin kuin se on kyetty ja siihen rahaa on saatu. Työseminaari pohti, ei nyt niinkään talousmurheita, vaan miten strategiat muutetaan toiminnaksi. Sitäpä onkin varmasti mielenkiintoista seurata, vaikka johdon valmennus olikin nyt vielä vaiheessaan ja päättyy vasta keväällä Edustajistoa kiinnosti useammassa puheenvuorossa, miten niinkin pienellä hallinnolla kuin vankeinhoidolla on varaa moiseen määrään pelkkiä hallintovirkoja? Yksityinen palvelufirma tai jopa kunnallinen yksikkö olisi joidenkin mielestä ollut nurin jo aikapäiviä, mikäli sillä olisi henkilöstöön suhteutettuna yhtä paljon johtoa. Lohdutuksena johdon ja koulutuksen epäilijöille Tuula Asikainen kyllä vakuutti, että seuraavaksi koulutusta ulotetaan jo väliesimiehiin. Mitä yhteiskunta vankeinhoidolta oikein odottaa? Tuula Asikainen uskalsi väittää, että nykyään vankeinhoidon tehtäväksi odotetaan muutakin kuin eristäminen, rankaiseminen ja säilyttäminen. Vankeinhoidon edellytetään valmentavan vankeja rikoksettomaan elämään. Ei hän kiistänyt vankeinhoidon perustehtäviäkään, mutta halusi painottaa Suomessa ja muuallakin maailmassa uusia tavoitteita rikosseuraamusten vakuuttavuuden ja vaikuttavuuden luomisessa. Päätehtäväksi kirkastuu siis vapauttamisvalmennus. Myös ulkopuolisten sidosryhmien, kuten muiden hallinnonalojen, kuntien ja jopa kolmannen sektorin apua tarvitaan tässä visiossa. Olikohan puhdasta muutosvastarintaa, vai sittenkin karua todellisten mahdollisuuksien raakaa esittelyä, koska päivittäin vankien kanssa työtä tekevät eivät visiointiin yhtyneet? Päinvastoin. Epäiltiin mm., uskooko vankeinhoidon johto tähän asiaan vähän kuin pukki suuriin sarviinsa. MIten onnistutaan esimerkiksi alan profiilin nostamisessa, kun koko ajan ns. normaaliakin vankeinhoitoa heikennetään? Lähityöhön ei tällaisella visioinnilla nähty saatavan yhtään lisää väkeä. Avoseuraamusten jääräpäisen lisäämisen sijaan haluttiin kehitettävän vankiloiden työtoimintaa niissä yksiköissä, joissa siihen on parhaita mahdollisuuksia, kuten juuri Pelsolla ja Konnunsuolla. - Työn opettaminen on parasta vapautumiseen valmennusta, eikä kotona lusiminen, kiteytti Osmo Mustonen kentän näkemyksen. "Oulun polliisin" eli apulaispoliisipäällikkö Juhani Sarankin käsitys rikollisuuden kehityksestä poikkesi melkoisesti taululle jääneestä Risen rikosten uusimistorjuntatavoitteesta. Miten rikollisuus kehittyy Tuula Asikainen pyrki todistelemaan yhteiskunnassa vallalla olevaa trendiä rikollisuuden pohjan muuttumisesta. Suurin osa nuorista on yhä kunnollisempaa ja alkoholin yhteys rikollisuuteen on laskussa. Tutkittua juttua, joiden valopilkuista pitäisi olla hänen mukaansa paitsi vakuuttunut, myös pelkästään iloinen. Jostain syystä yleisö ei tätäkään visiota niellyt. Viitattiin edessä häämöttävään talousahdinkoon seurauksineen, joista vielä edellisiä, 90-luvun jälkeisiä, on vasta äskettäin eletty läpi. Vankien heikko perusterveydentila ja moniongelmaisuus,,joita on myös äsken perusteellisesti tutkittu, ovat arkityötä tekevän mielestä todellisena esteenä avoseuraamusten tavoitellulle laajentamiselle. Tuula Asikaiselta haluttiin lopuksi tietoa, mikä hänen mielestään vankeinhoidossa on nykyisellään mennyt niin pieleen, että se ei kelpaa? - Ajat ja aatteetkin vaihtuvat, oli vastaus. (AG) Itä Pyv Heikki Koskinen ja länsi Vav Pekka Mujunen kohtasivat kokouksessa. 15

16 Esa Vesterbacka: Yrittäkää edes ymmärtää, vaikka ette hyväksyisikään! Tällaisen, mielestään varsin kohtuullisen, vaatimuksen eteen Rikosseuraamusviraston pääjohtaja Esa Vesterbacka asetti kuulijansa edustajiston kokouksessa. Hän viittasi yleisiin käsityksiin sekä myös tutkimuksiin, joita vankeinhoidon alalta on tehty. Pelkästään niiden varassa ei voida kokonaan vankeinhoitoa tehdä, vaan yhteiskunnassa on oma demokraattinen järjestelmänsä ja sen kaikelle julkiselle toiminnalle asettamat reunaehdot. - Pakko mikä pakko -tyylikin voisi olla vaihtoehto, mutta syvemmältäkin on puhuttava, tiivisti pääjohtaja reunaehdot omaan alustukseensa. Peliä pelataan by the book Määrärahoja saadaan budjettiin vuotuista toimintaa varten, jos ja kun niiden saamiseen esitetään kestävät perusteet. Rahojen käyttäjät ovat siis tässä avainasemassa. Ketjun alkupäässä ovat valtion virastot, sitten valiokunnat, joissa käydään kuultavina ja lopuksi eduskunta joko hyväksyy tai muuttaa vielä budjettiesitystä. - Ei riitä, etä rahaa pyydetään ja saadaan, on myös osoitettava sen käyttötarkoitukset, vakuutti Esa Vesterbacka. Vakioitua tilannetta ei oikeastaan rahojen ja resurssien suhteen ole, esimerkkinä vaikkapa rikoksenuusijoiden määrän, 35%, pudottamisvaatimus 32 %:in. Tämä kolme prosenttia, ilman budjetin lisäpanostusta, lienee nimettävissä vaikuttamistuottavuudeksi? Esa Vesterbackan mielestä vankiloissa ei ole mitään vankien vakiojoukkoa, joka tulisi kerta toisensa jälkeen uudelleen ehdottomalle tuomiolle. Sen vuoksi edellä esitetty ja uusijoiden ryhmään kohdennettu vaikuttavuusvaatimus vankeinhoidolle on hänen mielestään vain kohtuullinen. Eduskuntakin on hänen mielestään aidosti kiinnostunut, mitä alalle myönnetyllä rahalla saadaan todella aikaan. Vaikuttavuuden mittarina ovat tulosnäytöt. - Ja vaikka ennenkin on tehty hyvää työtä: nyt on nyt. Rahaahan kuluu - joten sopeutetaan Talousarvioiden perustana on edelleen, että toiminta on sopeutettava talouden mukaan. Lisärahaa on nyt saatu lähinnä palkkausjärjestelmän nopeutetulle läpiviennille. Lisärahareikiä ovat silti energia, elinkustannusten nousu ja mm. vankipuheluiden hinnoittelu. Sopeuttamistoimina, joihin tässä tilanteessa on jouduttu, pääjohtaja mainitsi Iskolan lakkauttamisen lisäksi päihde- ja kuntayhteistyön vähentämisen. - Ensi vuonna on 3-4 miljoonaa euroa uutta sopeuttamistavoitetta, oli pääjohtajan vähemmän innostava viesti. Eipä paljoa lohduta, että myös muut ministeriöt kamppailevat samojen vaatimusten edessä. Samaan hengenvetoon pääjohtaja oli jo valmiiksi pessimisti: näitä 3-4 miljoonaa ei ensi vuonna saada, joten edessä on nöyrtyminen VM:n kehysbudjettien niukkenevaan linjaan myös vankeinhoidossa. - VM:n asettamat kehykset on otettava vakavasti, varoitteli - oikeaan suuntaan yhä lojaali - virkamies Esa Vesterbacka. Rakenneuudistuksen seurauksena vankiloihin luvatut 80 lisävirkaa eivät sitten koskaan päätyneetkään lähityön siunaukseksi. Siihen ei pääjohtajalla ollut muuta vastausta kuin: - Hyvät tavoitteet eivät auta, lisärahaa ei tule. Pääjohtaja Esa Vesterbacka. Raamia vai raatoja lisää? Hallituksen iltakoulu on siis jo lehden ilmestymisajankohdan kannalta historiaa. Silti edustajistossa muutamaa päivää tätä ennen haluttiin tietää, mitä vaihtoehtoja tarjonnee Pelson ja Konnun lakkauttaminen ja/tai jossain yhteyksissä taas väläytetyt henkilöstön pakkolomat. Esa Vesterbacka viittasi jälleen bud- 16 jetin kehyksiin, joihin em. laitosten säilyttäminen ja korjaaminen merkitsisi viimeisimpien laskelmien mukaan n miljoonan euron lisäystä. - Löytyykö rahaa ja mitä muuta voidaan tehdä? aprikoi Rikosseuraamusviraston pääjohtaja. Hänellä ei ollut myöskään uskoa muiden ministeriöiden osallistumisesta talkoisiin rikoksenuusijoiden em. kolmen prosentin alentamistavoitteessa. Kyse on Vesterbackan mukaan vankeuslain edellytyksistä sekä eduskunnan tahdosta. Epäselväksi ei jäänyt, etteikö rahaa olisi eduskunnalta haettu viraston ja alan henkilöstöjärjestöjen yhteisvoimin, vaikka varsinaisesti se ei ammattijärjestöille kuuluisikaan. Tosin hallituksen emeritusjäsen, Veikko Anttonen, oli vahvasti sitä mieltä, että jonkun (V.A.:ta tulkiten mitä ilmeisimmin viraston ylimmän johdon) olisi vihdoin rajanveto tehtävä, ettei säästettäisi itseä lopulta hengiltä... Lomautuksiin voisi olla, huonona vaihtoehtonakin, parempi lähteä kuin nykyiseen höyläämiseen, jatkoi Esa Vesterbacka melankolian seuraavassa huoneessa. Se ainakin kohtelisi kaikkia hallinnon tasoja tasapuolisimmin. Tätä näkemystä ei kyllä kuulijoiden kesken täysin jaettu. Yksityissektorista poiketen julkisen palvelualan, erityisesti vankeinhoidon, tilauskirjoissa ei nähty vastaisuudessakaan rahan tai ihmisten mentäviä aukkoja. Risen vastuunpakoilua ei ymmärretty saati hyväksytty lainkaan tässä asiassa. - Vartijoiden tilipussistako tässä pitäisi sopeuttaminen alkaa? kysyi liiton varapuheenjohtaja Ilpo Nummela. Ja vaikka hänkin piti lopulta jopa lomautusta parempana vaihtoehtona kuin laitosten lakkauttamista, oli viesti selvä: Risen on oltava voimakkaammin lisärahoitusesityksen takana. Aluevankilaorganisaation tuoma lisäarvo Esa Vesterbackalta kysyttiin myös monia vaivannutta aluevankiloiden ja täytäntöönpanoyksiköiden kustannushyöty -suhteesta ja yleensä sen aiheuttamista kokonaiskustannuksista vankeinhoidolle. Sen pahempi, että tämä aluevankilaorganisaatioita yksipuolisesti ruokkiva hyötysuhde näyttää syövän muutenkin jo toimintojensa riskirajoilla sinnittelevien vankiloiden pöydistä. Pääjohtaja ei nähnyt tässä ongelmaa, koska hänen mielestään aluevankilat juuri purkivat aiempia päällekkäisyyksiä mm. täytäntöönpanon osalta. Aluevankilaorganisaation uudelleenjärjestelyn oletetaan säästävän peräti 10 htv:ta. Sijoittajayksiköiden tehtävät on hoidettava

17 edelleen, asiakasprosessi keskeisenä tavoitteena. Muutenkin pääjohtajan mielestä n.10%:n hallintohenkilöstö on vuotuisen läpivirtaavan vankimäärän vuoksi välttämätön. Henkilöstöjärjestöjen väittämää, että johtotasoon luettavia virkoja on merkittävästi lisätty organisaatiouudistuksen jälkeen, on tulkittu kyllä keskusvirastossa aivan eri suuntaan. Tuottavuusohjelma taloudesta riippumatta Pääjohtaja muistutti, että tuottavuusohjelmaa on toteutettu jo viitisen vuotta. Nykyinen hallitus tosin lisäsi siihen useita satoja htv-säästöjä oikeusministeriöllekin, joista kolmisensataa sälytettiin vankeinhoidolle. Valtiovarainmimisteriön edellyttämät aiemmat säästötoimet, kuten vankeinhoidon tukipalvelujen perkaaminen, eivät oikein tuottaneet toivottuja tuloksia. Niinpä jatkoviesti finanssiministeriöstä oli karu: säästätte sitten jostain muualta! Nykyisen hallituksen linjana oli (ja on ehkä yhä) turvata työvoiman saanti luvun jälkeen - ainakin yksityiselle sektorille. Koska yli kolmestasadasta htv:sta on vielä toteuttamatta parisensataa, ei pääjohtajan mielestä voida tuottavuusohjelman loppuvaatimustakaan ohittaa. Edustajiston kokous luentopäivän jälkeen oli huomattavan rauhallinen. Liiton talouden erinomainen tila oli varmasti eräs rauhoittava tekijä. Osastoille palautettavan jäsenmaksun 100 %:n korotuksesta ensi vuodelle saattoi myös olla näiden muutoin ankeiden aikojen lievittäjäksi. Hyvään talouskehitykseen liittyen päätettiin edustajistossa yksimielisesti maksaa liiton toiselle pääneuvottelijalle, liiton varapuheenjohtajalle, kunnon kuukausikorvaus menetetystä työajasta. Nämä kulut lisättiin vuoden 2009 talousarvioon. Eräänä liiton tulevaan kulukehitykseen vaikuttaa vähentävästi järjestösihteerin siirtyminen oas-aikaeläkkeelle vuoden 2009 alusta. Toisaalta esimerkiksi nyt ensi vuodeksi alennettu liiton maksama työttömyyskassan jäsenmaksu saattaa olla jo seuraavana vuonna taas korkeampi, mikäli huono talouskehitysmaassa jaktkuu pitkään. Helsingin vankilan osaston ja Avovankilaosaston edustajakokousesityksiin laaditut halllituksen lausunnot hyväksyttiin sellaisinaan. Liiton hallituksen itsensä edustajiston keskustelukysymykseksi nostama aktiivinen vaikuttaminen muuttuvaan vartijan työroolin todettiin yksimielisesti myös hallitusta vastaisuudessa velvoittavaksi neuvotteluaiheeksi. Kriminaalihuollon henkilöstön pääluottamusmies Seppo Suojoki edusti tällä kertaa Vakhea tervehtiessään VVL:n edustajistoa. Hän katsoi järjestäytymisen ja yhteistyön tiivistämisen olevan päivän sana niin työnantaja- kuin työntekijäleireissäkin. Suojoki ei halunnut vankein- Pääjohtajaa muistutettiin, ehkä aiheettakin, että maailmantalous on jo muuttunut sitten tuottavuusohjelman viimeisimpien vaatimusten. Siksi koko valtion henkilöstön leikkauksiksi osoittautunut ohjelma edellyttäisi uudelleenarviointia. Lakkautusuhan alaisissa vankiloissa ollaan luonnollisesti hyvin huolissaan työllistymisvaihtoehdoista. Pääjohtajan vastaus uudelleensijoittautumisesta sinne, mihin muut eivät tule ei paljoa tätä tulevaisuuden huolta poistanut. Eipä saatu valaistusta Mika Antikaisen muistiossa esille putkahtaneista, uusista vapauttamisyksiköistäkään. Tosin ne oli painettu myös Risen viimeisimmässä esityksessä ikäänkuin taka-alalle - silti tuskin ideana unohdukseen saakka? Pääjohtaja ei nähnyt lopultakaan uudelleen sijoitettavien virkojen määrää suurena ongelmana, koska mm. eläköitymisiä sattuu ylimenokaudelle melko paljon. Muita siirtymäongelmia lienee odotettavissa enemmän. Optimismia, utopiaa ja muita ennusteita Lopuksi Esa Vesterbacka palasi tuttuun vankeinhoidon optimismia ruokkivaan aiheeseen, eli vankiluvun alenemiseen liittyviin virallisiin odotuksiin. Osana tätä yleistä odotusarvoa tehdään toki uusia avauksia seuraamusjärjestelmään, kuten elektronisen valvonnan ja koevapauksien lisääminen. Näihin keskusviraston - ja kenties koko oikeusministeriönkin - toimiin, mutta erityisesti sen toiveisiin ja odotuksiin, sisältyy vielä paljon arvailun makua. Uuden tekniikan suljettuja paikkoja vähentävä vaikutus ei välttämättä tuo säästöjä. Sen sijaan turvallisuusriskiä vankiloiden ulkopuolella saatetaan lisätä. Samaa riskinottoa tuo välttämättä avolaitossijoitusten kasvattaminen nykyisillä resursseilla. Vankien tutkittu ja yleisestikin heikoksi havaittu terveydentila ei ainakaan tue ympärivuorokautisen seurannan radikaalia purkamista. Eri näkemykset vankien määrästä tulevaisuudessa hallinnossa ja kentällä voivat aivan hyvin olla yhtä oikeita tai vääriä. Senhän osoittaa vasta itse elämä. Ennenaikainen todistelu saati kiistelykään kehityksen suunnasta tuskin ketään hyödyttää. Kaikkein vahingollista on silti jättää ottamatta huomioon henkilöstön esittämiä vasta-argumentteja, jos ja kun omat näkemykset eivät perustu paljoa toiveita parempiin tosiasioihin. (AG) Edustajakokouksen päätöksissä ei yllätyksiä hoito-oppia sen enempää idästä kuin lännestäkään, vaan hyvää ja itsenäistä suomalaista vankeinhoitoa sen kaikissa seuraamusmuodoissa. Avauspuheenvuoron tunnot Edustajiston puheenjohtajan Kari Virtasen kokouksen avauspuheenvuoro purki silti parhaimmin useimman edustajan tunnot elettävästä edustajiston kaudesta, joten se lainattakoon tähän kokonaisuudessaan. Ensi vuosi ei tule olemaan yhtään helpompaa kuin mennyt vuosi oli. Näihin sanoihin päätin edustajiston avauspuheeni En kuitenkaan olisi voinut edes kuvitella, mitä kaikkea vuosi 2008 on tuonut mukanaan. Pääjohtaja Esa Vesterbacka on asettunut ennustavan oraakkelin asemaan ja todennut, että mm. väestörakenteen sekä rikollisuuden kehityksen, vankeuslain, sakon muuntorangaistusta koskevan lainmuutoksen sekä valmisteilla olevien rangaistusseuraamusten kehittämistoimien perusteella rangaistustaan suorittavien määrä on laskussa. Tämän vuoksi 400 suljettua vankipaikkaa voidaan korvata muilla vaihtoehdoilla. Pelson ja Konnunsuon vankiloiden sulkemista perustellaan niiden maantieteellisellä sijainnilla ja hatusta vedetyillä luvuilla laitosten investointitarpeista. Ilmeisesti on niin, että vangin pitää asua kävelymatkan päässä vankilasta, vaikka osoite olisi vailla vakituista poste restante. Vankeja - vai pitäisikö sanoa Mika Antikaisen sanoin rikosseuraamusasiakkaita - on tarkoitus siirtää avolaitoksiin, koevapauteen ja vapauttamisyksiköihin pois suljetuista laitoksista. Vanha totuus kannetun veden pysymättömyydestä kaivossa pätee tähänkin tilanteeseen. Lainsäätäjän tarkoitus tuskin oli, että lyhyttuomioisia ensikertalalsia siirretään valvottuun koevapauteen. Eiköhän tarkoitus ollut, että pidempituomioiset ja moniongelmaiset vangit vapautetaan valvotusti? Mutta tietysti on olemassa uusi, uljas vapauttamisyksikköjärjestelmä, jossa nuoret vartijat perheineen potkaistaan asunnostaan pihalle ja rikosseuraamusasiakas muuttaa tilalle. Asuu siiinä kuukauden eikä tule tämän jälkeen enää koskaan rikosseuraamusjärjestelmän rikosseuraamusasiakkaaksi. Olisi varmasti aika käydä laajempaa yhteiskunnallista keskustelua suunnasta, mihin vankeinhoitoa ollaan viemässä. Tuskin poliisi ja muut turvallisuusalojen viranomaiset vähentävät virkojaan sen vuoksi, että vankeinhoitolaitos muuttaa rikolliset yhteiskuntakelpoisiksi veronmaksajiksi erilaisten toimintaohjelmien ja avoimempiin oloihin siirtämisen avulla. Tähän loppuun vielä lainaus Sisäministeriön julkaisusta Sisäinen turvallisuus : Hyvä sisäinen turvallisuus syntyy monen eri tekijän yhteisvaikutuksesta. Turvallisuutta edistävät turvallinen koti-, asuin- ja työympäristö, toimivat peruspalvelut, hyvin suunniteltu liikenneympäristö, avun saanti silloin, kun sitä tarvitaan ja varmuus siitä, että rikoksiin syyllistyneet joutuvat edesvastuuseen teoistaan. " (Kari Virtasen puheesta lainasi AG) 17

18 Yksittäisen liiton jäsenen ajatuksia liitosta ja sen merkityksestä: Ihmettelen joskus jäsenistön suhtaumista liittoon ja sen tekemisiin. Mielestäni viimeaikainen arvostelu liittoa kohtaan on ollut melkoinen. Esimerkiksi: onko liiton kalenterille katetta, tai: me erotaan liitosta, kun liitto ei tee mitään. Pitäisi kai muistaa, että liitonhan muodostavat jäsenet eivätkä sen toimihenkilöt. Eli kun moittii liittoa, moittii myös itseään. Tärkeää on osallistuminen eri luottamustehtäviin omassa ay-osastossaan, sillä sitä kautta voi vaikuttaa ja edetä jopa liiton hallitukseen ja luottamustehtäviin. Ja kokeilla, onnistuisiko paremmin liiton tehtävissä kuin nykyiset toimihenkilöt. Kun olen seurannut liiton toimintaa, se esiintyi eduskunnan portailla, pääuutislähetyksessä sekä alueuutisissa. Kaikki tämä on osa liiton toimintaa. Entä jos ei olisi mitään VVL:toa, ketkä eduskunnan portailla olisivat seisseet? Ja olisivatko kansanedustajat olleet vastassa yksittäisiä työntekijötä, jotka eivät olisi kuuluneet mihinkään liittoon? Järjestäytynellä liitolla ja sen jäsenillä on voimaa ja vaikutusta tässä yhteiskunnassa huomattavasti enemmän kuin yksityishenkilöillä. Eihän tämä VVL mikään täydellisyys ole, eikä voi toimia kaikkien jäsenten mieliksi. Joku toinen liittohan voisi ajaa meidän asioitamme kenties paremmin, jos noihin erilaisiin kirjoituksiin on uskominen. En tiedä, pitäisi kai kokeilla. Kannattaisikin ehkä kilpailuttaa näitä muita liittoja. Toivon että maan hallitus arvioisi tuottavuusohjelmaa uudestaan, ja että lakkautusuhan alla olevat vankilat säilyisivät. Vartija Kari Mäntynen kalenteri v:sta 1973 Mitä, mitä siellä vankeinhoidossa nykyään tapahtuu? Onko mitään enää jäljellä siitä vankeinhoidosta, jota aikoinaan koulutuskeskuksessa opetettiin ja käytännössä yritimme parhaamme mukaan toteuttaa? Olen edelleen seurannut vankeinhoitolaitoksen tapahtumia, vaikka vähemmän julkisuudessa kuin ennen. Kun vertaa nykymenoa entiseen, sanottakoon sitä vaikka Långin ajaksi, on mielestäni vankeinhoito tehnyt ulostulossaan 360 asteen käännöksen. * * * Hoitotyötä ohjaavat periaatteet on aikoinaan määritellyt ja laittanut tärkeysjärjestykseen joku ihmisyyden korkeita ominaisuuksia arvostava henkilö. Periaatteet yltävät vankeinhoitotyöhönkin, vaikka ohjeistus lienee alun perin tarkoitettu sairaan- ja vanhustenhoitoon. Ne ovat tärkeysjärjestyksessään seuraavat: 1. Inhimillisyys 2. Yksilöllisyys 3. Kokonaisvaltaisuus 4. Tehokkuus 5. Taloudellisuus Nyt pitäisi tietää kuka yhteiskunnassa ja kuka vankeinhoitolaitoksessa on kääntänyt ohjeistuksen sellaiseksi, jossa ensimmäisenä ja ainoana näkyy olevan taloudellisuus. On muistettava, että hoitotyö, ihmisten hoito, ei ole kännykäntekoa. Muutoksen tekijät eivät saa mennä piiloon poliittisen puolueen taakse. Puo- 18 lue ei itsenään mitään tee. Ei hyvää ei pahaa. Piilosta on kaivettava henkilöt, jotka muutoksen hoitotyöhön ovat saaneet aikaan. Kuka on se henkilö tai henkilöt vankeinhoitolaitoksessa, jotka talousasioilla kumoavat hoitotyön periaatteet romukoppaan? Muutoksentekijöiden kuulisin mielellään puolustavan mielipiteitään. * * * Myönnän, etten enää pysy perässä vankeinhoidon muutoksissa. Näyttää kuin organisaatiomuutokset olisivat päätarkoitus vankeinhoitotyön tuloksellisuudessa. Muutetaan vankiloiden nimiä, lisätään johtajapohjaisia nimikkeitä, jaetaan maata osiin. Vankiloiden johtajat eivät näytä tulevan ainakaan urakierrosta. Mistä, siitä ei ota selvää Erkkikään, saati eläkeukko. * * * Arvoisat aluevankilan johtaja Mika Antikainen, rikosseuraamusviraston pääjohtaja Esa Vesterbacka, oikeusministeri Tuija Brax ja poliitikot: ennen kuin ryhdytte lyömään vankiloita poikki ja pinoon, ajatelkaa vankeinhoitotyön tarkoitusta ja laitosten kykyä selviytyä annetusta tehtävästään. Ei vankeinhoitotyötä voi ennustaa talous- tai vankiluvuilla. Koko vankeinhoidon tuloksellisuus mitataan muurien ulkopuolella. Yhteiskunta maksaa vankiloiden kustannukset, mutta myös mahdolliset seuraukset, jos vankeinhoito epäonnistuu. Lopuksi: älkää viekö vankeinhoitotyöltä tarkoitusta loputtomilla muutoksillanne. Jos työnteolta viedään tarkoitus, ei koko touhulla ole mitään mieltä. Älkääkä lopettako uusia vankiloita. Ainakaan ennen kuin paljut ovat hävinneet vanhoista vankiloista. Hyvää Joulua kumminkin. t: Veijo Tuunanen alias Duke Veenas Löyhään hirteen, taistelun välivaiheessa Hallituksen iltakoulun päätös jätti Konnunsuon ja Pelson vankilat roikkumaan kuuluisaan löyhään hirteen. Siinä köyden sijasta kuristaa pelkkä epätietoisuus ja tulevan ajattelu. Mukavuussyistä olisi kenties positiivista ajatella, että päätöksen siirtyminen tammikuulle 2009 olisi alan henkilöstöjärjestöjen, VVL:n ja Vakhen, sekä alueilla toimivien jäsenten aktiivisuuden tulosta. Näin varmasti osaksi onkin. Jäsenistön mielenilmaisut eduskuntatalon portailla sekä ulosmarssit ovat olleet toiminnan näkyvintä saldoa. Niiden toivoisi ja uskoisi vahvistavan yhteistä rintamaa. Paine ei ole silti suinkaan ohi. Taistelun saati ajankaan voittaminen ei merkitse koko sodan voittamista. Siksi työn on jatkuttava kaikilla rintamilla eikä nyt saavutetun tulitauon voi antaa hämätä ketään. Joulurauhaa tuskin lienee päätöksen perusteella vielä saavutettu kummassakaan - yhä lakkautusuhan alla räytyvässä - laitoksessa. Rikosseuraamusviraston, ministerin samoin kuten ministeriön Kriminaalipoliittisen osaston tahtotilat on jo moneen kertaan saatu kuulla ja lukea. Työnantajatahojen apuun tai enempään tukeen turvaaminen vankiloiden korjausinvestontien vaatimiseksi ja työpaikkojen säilyttämiseksi ei jatkossakaan tuone tulosta. Olen ollut havaitsevinani, että VVL:n omassa jäsenjoukossa on vallalla kieron kielteistä aluejattelua. Jostain historian loukosta on kaivettu esiin jopa maaseutu-kaupunki -vastakkainasettelun luurankoja? Tällainen asetelma sopii vallan mainiosti työnantajalle ja sen valitsemalle linjalle. Tulkaa nyt hyvät toverit ja kaverit pois sieltä niitä vanhoja luita kalistelemasta! Kyllä jäsenistön enemmistön juuret ovat edelleen maalla, vaikka oksat kaupungeissa kuinka vihertäisivät. Ja te urbaanit, joilta nuo juuret ovat jo kukaties kuivettuneet: mikä teiltä on pois, jos osa jäsenistöstä haluaakin tehdä työtään maaseutuvankiloissa, kaupunkeihin kaipaamatta? Viime kädessä on kyse kaikkien työpaikoista sekä niiden yleisestä hyvinvoinnista, maankolkasta täysin riippumatta. Samoin siitä uskottavuudesta, jolla tätä työtä tehdään vielä nykyisten päättäjienkin purressa apilanjuuria. Hyvää Joulua VVL:n jäsenistölle ja tulevaisuususkoa Uudelle Vuodelle!

19 Kaiken muutospaineen keskellä ja raskaan syksyn aiheuttaman väsymyksen uhalla päätimme Keravalla hieman heittäytyä viihteelle. Aihekin oli suhteellisen helppo löytää: Vankilavirkailijain Liiton Keravan osasto täytti tänä vuonna peräti kahdeksankymmentä vuotta. Sen kunniaksi päätimme jo vuosikokouksessa keväällä, että johtokunta suunnittelee jotain kivaa jäsenilleen. Niinpä loppujen lopuksi järjestimme aivan viihteeseen keskittyvän reissun Turun suuntaan ja laivalle. Tupakinmittainen tauko paikalla. Keravan osasto täytti 80 vuotta Seppo Mäntynen saa VVL:n viirin. Matkaan lähtikin 35 osaston nykyistä jäsentä sekä lisäksi kutsutut kaksi kunniajäsentä, Kokon Markku ja Liukkosen Veikko, molemmat aikanaan erittäin aktiivisia vaikuttajia liiton ja osaston toiminnassa. Oli todella suuri kunnia ja ilo saada heidätkin mukaan matkaan. Mittavuosia muistettiin Jo linja-automatkalla tunnelma kohosi odotetulla tavalla, parin pysähdyksen ja kahvitauon suomien jaloitteluhetkien reipastamina matka joutui satamaan. Laivaan nousu, pikapikaa sonnustautuminen juhlatamineisiin ja seisovan pöydän antimista nauttimaan. Vaikkakaan sitä kabinettia meille ei ollut järjestetty, kuultiin osaston puheenjohtajan tervetulotoivotuksen jälkeen pari juhlavaa puhetta niin kunniajäseniltä kuin liiton puheenjohtajalta, Tuomelan Jarilta, joka on myös osastomme jäsen. Myös 50 vuotta täyttänyt Mäntysen Seppo sai osakseen huomiota liiton viirin kera. Liukkosen Veikkoa, joka on kunniakkaasti vanhentunut osaston kanssa ja vielä samalla vuosikymmenellä, muistettiin sisäisellä ja ulkoisella lämmikkeellä....reissusta kotia palata Ilta pimeni ja tunnelma tiheni muun muassa Mamban esiintymiseen, yökukkujat jatkoivat sen jälkeen vielä discon jytkeessä. Aamupalalla näkyi hieman kalpeita kasvoja, kuka minkäkin vuoksi Iloksi taas kuitenkin synkkyys muuttui päivän edetessä ja jo päivällisellä olivat taas kaikki yhdessä, vai olivatko? Kotimatkaa piristi hampurilaistauko Paimiossa. Vaan eipä muutoinkaan paluu ollut niin synkkä kuin usein paluut ovat. Arpajaiset ja runsaat palkinnot kohottivat vielä paluumatkan tunnelmia. Kiitokset kohdalleen Itse, yhtenä matkanjärjestäjistä, tahdonkin vielä kiittää kaikkia mukana olleita täsmällisistä paikallaoloista, hyvästä joukkuehengestä ja hauskasta matkasta. Se täytyy yrittää muistaa, että pikku kommelluksiahan aina sattuu, kun on liikkeellä näinkin isolla porukalla. Mutta: kaikki päättyi onnellisesti ja kaikki pääsivät lopulta kotiin. Kiitän myös Jokelan osastoa onnitteluista sekä liittoa sen osuudesta matkan järjestämiseen, ja tietysti oman johtokuntamme jäsenten osuutta matkan onnistumisessa. Samalla toivotan kaikille osastomme jäsenille, kaikkien muiden osastojen jäsenille Hyvää ja Rauhallista Joulua, Jaksamista ja Edes Hieman Valoa Vuoteen 2009!!! Keravan osaston puheenjohtaja Taru Naapuri Takana: Markku Kokko, Matti Korhonen ja Esa Innanen, edessä Anu Kantola ja jutun kirjoittaja Taru Naapuri (Väliotsikot toimituksen) 19

20 Presidentti Martti Ahtisaaren tervehdys Katuväkivaltaseminaarin osallistujille: "Viimeaikaiset yhteiskuntaamme järisyttäneet tapahtumat osoittavat Ei uhria ilman tekijää -seminaarin ajankohtaisuuden. Tragediat ovat kertomus meistä suomalaisina, kansalaisina ja seminaariin osallistujina. Kuluneen vuoden aikana julkisuudessa käyty keskustelu on ohittanut väkivallanteon takana olevan inhimillisen tragedian ja keskittynyt lähinnä seuraamus- rangaistus- ja valvontakäytäntöihin. On vaikea ajatella sellaista pahuutta, jonka me kuvittelemme vaikuttaneen väkivallantekijän valintoihin. On helppo asettua uhrin asemaan, koska me tiedämme, että se voi tapahtua kenelle tahansa meistä. Toivon, että tämä seminaari voisi olla käynnistämässä keskustelua, jossa katsotaan väkivallantekojen ja väkivallantekijän taakse. Väkivallantekijän asemaan asettuminen on meille kaikille vaikeaa. On kuitenkin tärkeää nähdä, ketkä valintoja ovat tekijän puolesta tehneet. Nähdä, kuinka me itse kukin olemme mahdollistaneet sellaisen yksilöllisen kehityksen. Me kaikki haluamme välttyä uusilta uhreilta. Meidän on aika muuttua. Ja me voimme muuttua. Ammatillinen osaaminen ja verkostoituminen on merkittävä päänavaus. Mutta sen rinnalla on tärkeää kansallinen muutos. Tarvitaan todellinen asennevallankumous ja sosiaalisesta lamasta irti pääseminen, puhumattomuudesta puhumiseen ja jakamattomuudesta jakamiseen." Katuväkivaltaan keskittynyt Aikalisäprojekti kokosi toistasataa auttajien ammattilaista Helsinkiin Katuväkivalta oli nimiaiheena kyseisen projektin primus motorilla eli HelsinkiMissiolla. Käytännön järjestelyistä järjestäjän puolelta oli kaksikko Kriko Huhta sekä Petri Salakka. Arvovaltaiseksi seminaarin suojelijaksi oli saatu Suomen viimeisin nobelisti Martti Ahtisaari. Vieraileviksi ulkomaisiksi luennoitsijoiksi oli kutsuttu ja saatu mm. brittiläinen psykiatri Philip Lucas sekä Guatemalasta entinen katujengiläinen Gustavo Cifuentes. Kotimaisina vetovastuullisina asiantuntijoina toimivat HelsinkiMissiosta perheterapeutti Olavi Sydänmaanlakka, psykiatrian erikoislääkäri Gustaf Schulman, psykiatrian dosentti ja psykiatrisen vankisairaalan ylilääkäri Hannu Lauerma, rikoskomisario Jari Koski, MLL:n ohjelmajohtaja Marie Rautava sekä sosiaalialan moniammattilainen Pekka Holm. Yhtä työryhmää monista veti myös tutkija Mikko Salasuo VTT:sta. Kaksijakoinen alustus Iso-Britanniasta Kaksipäiväisen seminaarin aloitti psykiatri saarivaltakunnasta, Philip Lucas. Hän lähti aluksi selvittämään väkivallan ja sen tekijän päänsisäisiä lainalaisuuksia psykoanalyyttiseltä kannalta. Tämänkin maailman Lucas jakoi vielä kahteen ideaalityyppiin. Toinen väkivallan muoto on hänen selvityksensä mukaan minäkeskeinen ja osittain jopa itsesuojeluun perustuva, luonteeltaan räjähtävä ja reaktiivinen. Toinen, ja varmasti muille kuin itselle vaarallisempi katuväkivallan muoto, on sado-masokistinen väkivaltatyyppi. Siinä kärsijä on lähes poikkeuksetta ulkopuolinen väkivallan ja sen muotojen liittyessä useimmiten tekijän omaan vallanhaluun ja sen toteuttamiseen. Kaksijakoisuus näkyy myös siinä, että ensimmäinen tyypitys väkivaltaa on yksilökeskeistä ja toinen sen sijaan jengiväkivallan ilmentymä. Tilastoharhaako Philip Lucas esitteli jengiväkivallan sosio-ekonomisia eli suomeksi asuinympäristön ja taloudellisen tilanteen taustavaikutuksia Koillis-Lontoon jengien toimiessa tässä matkaoppaina. Tässä osassa pääkaupunkia tehdyssä tutkimuksessa esiintyvät mm. kaupunginosajengeille tyypilliset painotukset respektin 20 Philip Lucas, Iso-Britannia eli kunnioituksen ja valta-aseman hakemisessa väkivallan keinoin. Iso-Britannian voimakas sosiaaliluokkien eriytyminen leimaa osaltaan tätä väkivallan taustaa. Jotta sitä voisi ymmärtää tai siihen vaikuttaa, on kyettävä analysoimaan erityisesti ryhmäkäyttäytymistä suhteessa niiden sosio-ekonomiseen taustaan sekä ryhmissä itsessään esiintyviä käyttäytymisprosesseja. Sosiaaliluokkien eritymisestä Iso-Britanniassa on ollut hieman ristiriitaistakin kehitystietoa. Lehdissä on melko äsken kerrottu mm. siitä, että sosiaalierot olisivat maassa kaventuneet. Ehkä kehitys on silti hitaampaa Lontoossa, koska Philip Lucas kytki väkivallan ilmentymiseen em. taloudellisen ja sosiaalisen eriarvoisuuden, huonot asuinolosuhteet ja muutkin ajan ilmiöt, kuten avioerojen yleistyminen sekä yhä nuorempien lasten aseistautuminen ja väkivallan uhreiksi joutuminen. Suomi onkin tilastollisesti tarkastellen sosiaalisesti ja yleiseltä hyvinvoinniltaan lapsilleen tasa-arvoisempi maa kuin Iso- Britannia. Philip Lucas osoitti kuitenkin, että tilastoissa tästä huolimatta Suomella on myös Iso-Britanniaa korkeammat henkirikos- ja itsemurhaluvut. Ei ensin linnaan vaan hoitoon Väkivaltaisesta häiriökäyttäytymisestään leimautuneet eivät Philip Lucasin mukaan ole saaneet apua ongelmiinsa vankilatuomioidensa aikana. Jos sivusta tähän jotain sanoisi, olisi se myös tilastollinen huomautus. Iso-Britannian

Kohti avoimempaa täytäntöönpanoa Yhdyskuntaseuraamukset ja vaiheittainen vapauttaminen yhteiskunnan turvallisuuden edistäjinä

Kohti avoimempaa täytäntöönpanoa Yhdyskuntaseuraamukset ja vaiheittainen vapauttaminen yhteiskunnan turvallisuuden edistäjinä Kohti avoimempaa täytäntöönpanoa Yhdyskuntaseuraamukset ja vaiheittainen vapauttaminen yhteiskunnan turvallisuuden edistäjinä Naisjohtajat Risessä 13.6.2016 Ylijohtaja Tuula Asikainen ORGANISAATIO Rikosseuraamuslaitos

Lisätiedot

RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN TYÖJÄRJESTYS

RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN TYÖJÄRJESTYS RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN TYÖJÄRJESTYS Annettu 7. päivänä huhtikuuta 2016 Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtajan päätöksen mukaisesti määrätään Rikosseuraamuslaitoksesta 27 päivänä marraskuuta 2009 annetun

Lisätiedot

Vuoden 2017 säästötoimenpiteet

Vuoden 2017 säästötoimenpiteet Yhtymähallitus 4 26.01.2016 Yhtymähallitus 27 23.02.2016 Yhtymähallitus 51 26.04.2016 Vuoden 2017 säästötoimenpiteet 23/00.01.02/2015 Yh 26.01.2016 4 Valtio leikkaa ammatillisen koulutuksen kustannuksia

Lisätiedot

VALIOKUNNAT. * tnjx*.* ^

VALIOKUNNAT. * tnjx*.* ^ EDUSKUNTA VALIOKUNNAT ASIAKIRJAVIHKO * tnjx*.* ^ Valtiopäiväasia, 19/2005 E Sivu 1/1 Lakivaliokunta Saapunut 11.04.2005 Käsittely päättynyt 14.04.2005LaVP 29/2005 vp 3 Käsittely päättynyt 23.09.2005 La

Lisätiedot

Opetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten.

Opetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten. Annettu Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 2006 Valtioneuvoston asetus nuorisotyöstä ja -politiikasta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, säädetään 27 päivänä

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

TERVEYSMINISTERIÖ 9.2.2005

TERVEYSMINISTERIÖ 9.2.2005 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ PÄÄTÖS 9.2.2005 STM/316/2005 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN PÄÄTÖS ERÄIDEN RAUTATIELIIKEN- TEESSÄ TYÖSKENTELEVIEN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖPAIKKOJEN TYÖSUOJELU- VALVONNAN SIIRTÄMISESTÄ

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 184/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua

Lisätiedot

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat 29.11.2004 allekirjoittaneet neuvottelutuloksen tulopoliittiseksi sopimukseksi vuosille 2005 2007.

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat 29.11.2004 allekirjoittaneet neuvottelutuloksen tulopoliittiseksi sopimukseksi vuosille 2005 2007. TES : 313011 PL: 01-06 P ö y t ä k i r j a Merenkulkulaitoksen ja Merenkulkulaitoksen tekniset toimihenkilöt MERTE ry:n välisestä työehtosopimusneuvottelusta, joka pidettiin Merenkulkulaitoksessa 9.12.2004.

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Läsnä pj. Arto Satonen /kok vpj. Jukka Gustafsson /sd (1 5 ) jäs. Susanna Haapoja /kesk (1 5 ) Merja Kyllönen /vas (1 2 ) Esa Lahtela /sd

Läsnä pj. Arto Satonen /kok vpj. Jukka Gustafsson /sd (1 5 ) jäs. Susanna Haapoja /kesk (1 5 ) Merja Kyllönen /vas (1 2 ) Esa Lahtela /sd TYÖELÄMÄ- JA TASA-ARVOVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 41/2009 vp Torstai 28.5.2009 kello 12.15 14.17 Läsnä pj. Arto Satonen /kok vpj. Jukka Gustafsson /sd (1 5 ) jäs. Susanna Haapoja /kesk (1 5 ) Hannakaisa Heikkinen

Lisätiedot

Hankinnat hallitusohjelmassa - kommenttipuheenvuoro

Hankinnat hallitusohjelmassa - kommenttipuheenvuoro Hankinnat hallitusohjelmassa - kommenttipuheenvuoro PTCS:n julkisten hankintojen ajankohtaisfoorumi 17.11.2011 Asiantuntija Jukka Lehtonen, EK Julkisia hankintoja koskevat kirjaukset EK ei näe tarvetta

Lisätiedot

P-klubin palautekysely 2012

P-klubin palautekysely 2012 P-klubin palautekysely 2012 P-klubi keräsi toiminnastaan jälleen vuoden 2012 keväällä palautetta, jotta jatkossa yhdistystä voitaisiin kehittää entistä enemmän palvelemaan jäsenistönsä toiveita. Klubikyselyyn

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina

Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina 2016-2018 Mirja Kettunen Verkostokoordinaattori Lapin liitto Arjen turvan lähtökohta Palvelut Toimeentulo

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SEUTERVEYSKESKUS KOKOUSKUTSU 3/2012 PERUSTERVEYDENHUOLLON LIIKELAITOS JÄRJESTÄMISTOIMIKUNTA

KESKI-SUOMEN SEUTERVEYSKESKUS KOKOUSKUTSU 3/2012 PERUSTERVEYDENHUOLLON LIIKELAITOS JÄRJESTÄMISTOIMIKUNTA KESKI-SUOMEN SEUTERVEYSKESKUS KOKOUSKUTSU 3/2012 PERUSTERVEYDENHUOLLON LIIKELAITOS ESITYSLISTA 12.10.2012 Kokousaika pe 12.10.2012 klo 9.00 Kokouspaikka Keskussairaala, Caterina, Kabinetti 1 Jäsenet Jari

Lisätiedot

48 LISÄMÄÄRÄRAHA / KISKOBUSSILIIKENTEEN YHTEYKSIEN PARANTAMISEN KUNTARAHAOSUUS... 98

48 LISÄMÄÄRÄRAHA / KISKOBUSSILIIKENTEEN YHTEYKSIEN PARANTAMISEN KUNTARAHAOSUUS... 98 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2016 SISÄLLYSLUETTELO 48 LISÄMÄÄRÄRAHA / KISKOBUSSILIIKENTEEN YHTEYKSIEN PARANTAMISEN KUNTARAHAOSUUS... 98 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2016 97 KUNNANHALLITUS Kokouksen paikka

Lisätiedot

Arviointikeskuksen toiminta

Arviointikeskuksen toiminta Vanki-infopäivä 5.4.2011 Arviointikeskuksen toiminta yksilöllinen arviointi, rangaistusajan suunnitelma ja tarkoituksenmukainen laitossijoitus Länsi-Suomen rikosseuraamusalueen arviointikeskus Piia Virtanen

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2002 Julkaistu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 2002 N:o 96 98 SISÄLLYS N:o Sivu 96 Laki Pohjoismaiden välillä valtioiden eläkejärjestelmien

Lisätiedot

KINNULAN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA sivu ELINKEINOLAUTAKUNTA 6/ Valtuustosali, kunnanvirasto JÄSEN. Taipale Kari Witas Oy X

KINNULAN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA sivu ELINKEINOLAUTAKUNTA 6/ Valtuustosali, kunnanvirasto JÄSEN. Taipale Kari Witas Oy X ELINKEINOLAUTAKUNTA 6/2013 39 KOKOUSAIKA Keskiviikko 11.9.2013 klo 10-10.50 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä kuka toimi puheenjohtajana Valtuustosali, kunnanvirasto JÄSEN Kinnunen

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa?

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? 8.9.2015 Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja Seminaarin teema Mikä on turvallisuuden nykytila ja haasteet harvaan asutulla

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

Organisaatiomuutokseen liittyvät virkajärjestelyt

Organisaatiomuutokseen liittyvät virkajärjestelyt Kaupunginhallitus 382 28.11.2016 Kaupunginhallitus 404 05.12.2016 Organisaatiomuutokseen liittyvät virkajärjestelyt KH 28.11.2016 382 Valtuusto päätti 20.1.2016 Lohjan kaupungin virkaorganisaation uudesta

Lisätiedot

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä 1 Linjaukset Palkkatuettu työ vähenee välityömarkkinoilla Tarkoituksena on tarjota työvälineitä paikallisen yhteistyön kehittämiselle

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän perussopimuksen muuttaminen

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän perussopimuksen muuttaminen YHDISTYMISHALLITUS 110 28.11.2012 YHDISTYVÄN RAAHEN 23 10.12.2012 KAUPUNGINVALTUUSTO Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän perussopimuksen muuttaminen 1667/06/0600/2012 YHALL 110 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto )

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto ) Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto 27.10.2015) 1. Ikäsi Yhteensä 31 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue

Lisätiedot

MAAKUNTAHALLINNON UUDISTUS

MAAKUNTAHALLINNON UUDISTUS MAAKUNTAHALLINNON UUDISTUS 27.1.2016 1 10.00 10.05 AVAUSPUHEENVUORO: Maakuntahallituksen pj. Jukka Kopra 10.05 10.35 VALTION ALUEHALLINNON JA MAAKUNTAHALLIN-NON UUDISTAMINEN: Selvityshenkilö Lauri Tarasti

Lisätiedot

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA SOPIMUS SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 334/2007 (jatkossa yhteistoimintalaki) mukaan työnantajan tulee antaa henkilöstölle oikea-aikaisesti riittävästi

Lisätiedot

Vakaumusten tasa-arvo VATA ry / Petri Karisma (hallituksen puheenjohtaja) Yliopistonkatu 58 B (6. kerros) 33100 Tampere

Vakaumusten tasa-arvo VATA ry / Petri Karisma (hallituksen puheenjohtaja) Yliopistonkatu 58 B (6. kerros) 33100 Tampere Vakaumusten tasa-arvo VATA ry / Petri Karisma (hallituksen puheenjohtaja) Yliopistonkatu 58 B (6. kerros) 33100 Tampere Etelä-Suomen aluehallintovirasto Kirjaamo Birger Jaarlin katu 15 PL 150 13101 Hämeenlinna

Lisätiedot

MUONION SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA sivu 1(11) Kirkkoneuvosto 4/2010 5.10.2010. OSALLISTUJAT läsnä poissa

MUONION SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA sivu 1(11) Kirkkoneuvosto 4/2010 5.10.2010. OSALLISTUJAT läsnä poissa MUONION SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA sivu 1(11) KOKOUSTIEDOT Aika 5.10.2010 klo 16-18.20 Paikka Kanttorila OSALLISTUJAT läsnä poissa Puh. johtaja Lepistö Jouko vt. kirkkoherra x Alaoja Raimo jäsen, vpj. x Liikavainio

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/ (1) Kasvun ja oppimisen lautakunta. 10 Asianro 1323/ /2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/ (1) Kasvun ja oppimisen lautakunta. 10 Asianro 1323/ /2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 10 Asianro 1323/12.01.02/2013 Oikaisuvaatimus kasvun ja oppimisen lautakunnan päätöksestä 27.11.2012/Jari Vartiainen Perusopetusjohtaja Kari Raninen Perusopetus-

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Maaseutuvirasto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jaakko Rinne 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Sähköpostilla kaikille oikeustoimittajille Vastausprosentti 61. Tämä on pulma, koska julkisuusratkaisun

Sähköpostilla kaikille oikeustoimittajille Vastausprosentti 61. Tämä on pulma, koska julkisuusratkaisun Sähköpostilla kaikille oikeustoimittajille Vastausprosentti 61 Jäseniä 77 Vastauksia 47 Lomakkeen täytti 33 Ei osaa vastata 14 Tuskin. No eipä voi sanoa. Tavoite eli julkisuuden lisääntyminen ei ole näkynyt

Lisätiedot

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus 30.10.2014 Petri Puroaho Kehittämispäivän tavoitteet YHTEISTYÖ: Vahvistaa välityömarkkinatoimijoiden ja TEhallinnon välistä yhteistyötä VAIKUTTAVUUS

Lisätiedot

Valvottu koevapaus -- VKV. Anni Karnaranta Lakimies Länsi-Suomen rikosseuraamusalue

Valvottu koevapaus -- VKV. Anni Karnaranta Lakimies Länsi-Suomen rikosseuraamusalue -- VKV Anni Karnaranta Lakimies Länsi-Suomen rikosseuraamusalue Laki valvotusta koevapaudesta voimaan vuonna 2014 Lähtökohtana: 1) Koevapauteen sijoitettujen lisääminen vastuullisesti: ---) Valvontavastuun

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle TYÖELÄMÄ- JA TASA- ARVOVALIOKUNNAN LAUSUNTO 15/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle varhennettua vanhuuseläkettä ja osa-aikaeläkettä koskevien säännösten muuttamiseksi Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Lisätiedot

Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HUMAKO. Hallituksen ohjesääntö

Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HUMAKO. Hallituksen ohjesääntö Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HUMAKO Hallituksen ohjesääntö 15.11.2016 Sivu 1 / 5 Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan hallituksen ohjesääntö I LUKU Yleistä 1 Soveltaminen

Lisätiedot

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(5) Viestitie KAJAANI Tarkastuslautakunta nro 6/2014

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(5) Viestitie KAJAANI Tarkastuslautakunta nro 6/2014 Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(5) KOKOUSAIKA Maanantai 17.11.2014 kello 16.00 17.30 KOKOUSPAIKKA Kainuun jätehuollon kuntayhtymän toimisto 87700 KAJAANI SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä

Lisätiedot

Sastamalan kaupungintalo hallituksen kokoushuone

Sastamalan kaupungintalo hallituksen kokoushuone PÖYTÄKIRJA 6/2015 1 Elämänhallintatyöryhmä Aika 17.09.2015 klo 09:00 Paikka Sastamalan kaupungintalo hallituksen kokoushuone Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 31 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3

Lisätiedot

UusiKunta-taloustoimikuntaa avustava henkilöstövastaavien työryhmä

UusiKunta-taloustoimikuntaa avustava henkilöstövastaavien työryhmä UusiKunta-taloustoimikunnan esitys selvityshenkilö Osmo Soininvaaralle Uuden Kunnan henkilöstöjohtamisen periaatteiksi mukaan otettavaksi yhdistymissopimukseen tai sen liitteeseen UusiKunta-taloustoimikuntaa

Lisätiedot

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi Aineopettajaliiton (AOL ry) lausunto lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

Hankkeen riippumattoman arvioinnin keskeisiä havaintoja. Janne Vesa

Hankkeen riippumattoman arvioinnin keskeisiä havaintoja. Janne Vesa Hankkeen riippumattoman arvioinnin keskeisiä havaintoja Janne Vesa 19.11.2015 Arvioinnin tavoite Arvioinnin tavoitteena oli arvioida hankkeen: tavoitteita tehdäänkö oikeita asioita? toteutusta tehdäänkö

Lisätiedot

Etelä-Savon maakuntaliitto ASIALISTA No 1/2017 1

Etelä-Savon maakuntaliitto ASIALISTA No 1/2017 1 Etelä-Savon maakuntaliitto ASIALISTA No 1/2017 1 Kokousaika 11.1.2017 kello 13:00 Kokouspaikka Juvan paloasema, Yhdystie 3, 51900 Juva Asialista: Sivu 1 Kokouksen avaus 3 2 Hallituksen linjaukset pelastustoimen

Lisätiedot

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä?

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Seija Friman 6.5.2015 Tilaisuus, Esittäjä Työajan kohdentaminen Kiekun myötä Kustannuslaskenta & tuottavuusnäkökulma Työajan kohdentaminen mahdollistaa kustannusten

Lisätiedot

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen.

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Tutkittua tietoa & punnittuja näkemyksiä. Osallistu, innostu

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/ (5) Kaupunginhallitus Ryj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/ (5) Kaupunginhallitus Ryj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2015 1 (5) 738 Lausunto työ- ja elinkeinoministeriölle luonnoksesta hallituksen esitykseksi kuluttajapalveluiden turvallisuusvalvonnan valtiollistamisesta ja keskittämisestä

Lisätiedot

Ketterän. Hannu Salmela, Mikko Hallanoro, Seppo Sippa, Tommi Tapanainen, Jari Ylitalo organisaation IT

Ketterän. Hannu Salmela, Mikko Hallanoro, Seppo Sippa, Tommi Tapanainen, Jari Ylitalo organisaation IT Ketterän Hannu Salmela, Mikko Hallanoro, Seppo Sippa, Tommi Tapanainen, Jari Ylitalo organisaation IT Talentum Helsinki 2010 Talentum Media Oy ja tekijät ISBN 978-952-14-1505-0 Kansi: Jarkko Nikkanen Taitto:

Lisätiedot

Kainuun maakunta -kuntayhtymä, Kauppakatu 1, neuvotteluhuone 2. krs, Kajaani. Kainuun ikäihmisten neuvottelukunta Sosiaali- ja terveyslautakunta

Kainuun maakunta -kuntayhtymä, Kauppakatu 1, neuvotteluhuone 2. krs, Kajaani. Kainuun ikäihmisten neuvottelukunta Sosiaali- ja terveyslautakunta Ikääntymispoliittinen strategia -esiselvityshanke 1.5. 31.10.2010 PL 400 87070 Kainuu OHJAUSRYHMÄN 2. KOKOUS Aika: tiistai 3.8.2010 kello 9.06 11.07 Paikka:, Kauppakatu 1, neuvotteluhuone 2. krs, Kajaani

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

Hyvä vapaaehtoistoiminnan kehittäjä ja aktiivi, lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna!

Hyvä vapaaehtoistoiminnan kehittäjä ja aktiivi, lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna! Hyvä vapaaehtoistoiminnan kehittäjä ja aktiivi, lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna! Ensi vuotta käynnistämme innolla vapaaehtoistoiminnan juhlavuotena. Kutsumme sinutkin mukaan yhteiseen

Lisätiedot

Etelä-Savon maakuntaliitto MUISTIO No 1/2017 1

Etelä-Savon maakuntaliitto MUISTIO No 1/2017 1 Etelä-Savon maakuntaliitto MUISTIO No 1/2017 1 Pelastustoimi valmistelutyöryhmä 11.01.2017 Kokousaika 11.01.2017 kello 13:00 13:50 Kokouspaikka Juvan paloasema, Yhdystie 3, 51900 Juva Asialista: Sivu 1

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Kunta- ja aluehallinto-osasto Finanssineuvos Teemu Eriksson 5.5.2015

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Kunta- ja aluehallinto-osasto Finanssineuvos Teemu Eriksson 5.5.2015 VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Kunta- ja aluehallinto-osasto Finanssineuvos Teemu Eriksson 5.5.2015 IITIN KUNNAN MAAKUNNANVAIHTOESITYKSEN HYLKÄÄMINEN (VM/2013/00.01.01.00/2011) Iitin kunnan esitys Maakuntajakolaki

Lisätiedot

Kevan toimintaympäristötutkimus 2016

Kevan toimintaympäristötutkimus 2016 Kevan toimintaympäristötutkimus 2016 Tutkimuksesta Keva seuraa toimintaympäristönsä keskeisiä ja ajankohtaisia muutoksia säännöllisesti toteutettavalla tutkimuksella. Otos: kuntaorganisaatiot, joissa on

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUKSEN POLIITTINEN OHJAUSRYHMÄ

VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUKSEN POLIITTINEN OHJAUSRYHMÄ VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUKSEN POLIITTINEN OHJAUSRYHMÄ aika Maanantai 19.12.2016 klo 14.05 15.33 paikka Varsinais-Suomen liitto (Ratapihankatu 36, Turku), nh. Tammi läsnäolijat Pöytäkirjan

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jussi Salo 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Palvelualueiden tarkemmat talousarviomuutokset ovat eriteltyinä oheisissa liitteissä.

Palvelualueiden tarkemmat talousarviomuutokset ovat eriteltyinä oheisissa liitteissä. Kunnanhallitus 144 23.06.2014 Vuoden 2014 talousarvion muutokset KHALL 144 Hallintojohtaja Kunnanvaltuusto on hyväksynyt 23.12.2013 130 talousarvion vuodelle 2014. Talousarvion hyväksymisen jälkeen kunnassa

Lisätiedot

Kemijärven kaupungin yhteistoimintaneuvotteluiden päättäminen ja henkilöstömenoihin kohdistuvat säästötavoitteet

Kemijärven kaupungin yhteistoimintaneuvotteluiden päättäminen ja henkilöstömenoihin kohdistuvat säästötavoitteet Kaupunginhallitus 41 08.02.2016 Kaupunginhallitus 61 22.02.2016 Kemijärven kaupungin yhteistoimintaneuvotteluiden päättäminen ja henkilöstömenoihin kohdistuvat säästötavoitteet 526/02/024/2015 KH 08.02.2016

Lisätiedot

Suomen Nuorisovaltuustojen Edustajisto Säännöt

Suomen Nuorisovaltuustojen Edustajisto Säännöt Suomen Nuorisovaltuustojen Edustajiston työvaliokunta/paavilainen Sääntömuutosehdotus Edustajiston sääntöihin Versio 280215 Edustajiston syksyn kasvokkaistapaamisen pohjalta Suomen Nuorisovaltuustojen

Lisätiedot

TALOYHTIÖN PERUSKORJAUKSET Mauri Niemelä

TALOYHTIÖN PERUSKORJAUKSET Mauri Niemelä TALOYHTIÖN PERUSKORJAUKSET 7.11.2007 Mauri Niemelä www.oulunisannoitsijatoimisto.fi Oulun Isännöitsijätoimisto Oy perustettu 1982 Oulun Seudun Talokeskus Oy omistajiksi 7/2004 Niemelä Mauri ja Arja nimen

Lisätiedot

Kemijärven kaupungin organisaatio- ja päätöksentekorakenne

Kemijärven kaupungin organisaatio- ja päätöksentekorakenne Kaupunginhallitus 195 08.06.2015 Kaupunginvaltuusto 59 15.06.2015 Kaupunginhallitus 278 07.09.2015 Kaupunginvaltuusto 81 21.09.2015 Kaupunginhallitus 232 06.06.2016 Kemijärven kaupungin organisaatio- ja

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Ympärivuotisen opiskelun edistäminen keskustelutilaisuus Johtaja Hannu Sirén

Ympärivuotisen opiskelun edistäminen keskustelutilaisuus Johtaja Hannu Sirén Ympärivuotisen opiskelun edistäminen keskustelutilaisuus 17.4.2015 Johtaja Hannu Sirén Mitä ympärivuotisen opiskelun edistämisellä tarkoitetaan? Korkeakoulupoliittisena tavoitteena ollut jo pitkään, että

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut nuorisovaltuutetut.

Lisätiedot

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 110/2009 vp Laki vakuutetun sairausvakuutusmaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun suuruudesta vuonna 2010 ja sairausvakuutuslain 7 luvun :n ja 18 luvun :n muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN

Lisätiedot

Kauppakamari voi lisäksi hoitaa muita sille määrättyjä julkisia tehtäviä.

Kauppakamari voi lisäksi hoitaa muita sille määrättyjä julkisia tehtäviä. OULUN KAUPPAKAMARIN SÄÄNNÖT 1 Kauppakamarin nimi ja kotipaikka Oulun kauppakamari toimii kauppakamarilaissa tarkoitettuna kauppakamarina Keskuskauppakamarin sille määräämällä toiminta-alueella kotipaikkanaan

Lisätiedot

puheenjohtaja Paatero Sirpa, Kotka SDP I varapuheenjohtaja Andersson Markku, Jyväskylä Kok. II varapuheenjohtaja Tölli Tapani, Tyrnävä Kesk.

puheenjohtaja Paatero Sirpa, Kotka SDP I varapuheenjohtaja Andersson Markku, Jyväskylä Kok. II varapuheenjohtaja Tölli Tapani, Tyrnävä Kesk. Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 8/2016 Kokoustiedot Aika 23.11.2016 klo 10.04-13.20 Paikka Kuntatalo Toinen linja 14, Helsinki Päätöksentekoon osallistuneet puheenjohtaja Paatero Sirpa, Kotka I varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

JOUTSAN SEURAKUNTA KOKOUSKUTSU 4/2015 KIRKKOVALTUUSTO

JOUTSAN SEURAKUNTA KOKOUSKUTSU 4/2015 KIRKKOVALTUUSTO JOUTSAN SEURAKUNTA KOKOUSKUTSU 4/2015 Kokousaika 17.12.2015 klo 18.00 Kokouspaikka Joutsan seurakuntakoti Käsiteltävät asiat 38 Kokouksen avaus 39 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 40 Pöytäkirjantarkastajat

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5)

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) 143 Lausunto ehdotuksesta valtionhallinnon viestintäsuositukseksi HEL 2016-010244 T 00 01 06 Päätös Päätöksen perustelut toteaa valtioneuvoston kanslialle lausuntonaan

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a MAAHANMUUTTOVIRASTON Strateg a 2013 2017 VISIO 2017 Maahanmuutosta kansalaisuuteen johtava asiantuntija, yhteistyökumppani ja palveluosaaja. Maahanmuuttovirasto on johtava toimija oleskeluluvan käsittelystä

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman tilannekatsaus

Maaseudun kehittämisohjelman tilannekatsaus Maaseudun kehittämisohjelman tilannekatsaus MYR 13.3.2015 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Sivu 1 16.3.2015 Työryhmät MYR asettanut kaksi työryhmää maaseudun kehittämisohjelman tueksi: biotalouden

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTO HUTK, historiatieteet PÖYTÄKIRJA

OULUN YLIOPISTO HUTK, historiatieteet PÖYTÄKIRJA Aika Ma 14.9.2009, klo 10 Paikka HU 110 yliopistonlehtori Reija Satokangas yliopistonlehtori Kari Väyrynen Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 10.15. 2 Edellisen kokouksen muistio Edellisen kokouksen pöytäkirja

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Ylitarkastaja VM/1497/ /2013 Suvi Savolainen

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Ylitarkastaja VM/1497/ /2013 Suvi Savolainen VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Ylitarkastaja 11.6.2015 VM/1497/00.01.01.00/2013 Suvi Savolainen ESITYS KUNTAJAON MUUTTAMISESTA VIHDIN KUNNAN JA ESPOON KAUPUN- GIN VÄLILLÄ Esitys Esityksen perustelut

Lisätiedot

sidosryhmäselvitys 2015 Tiivistelmä Valtiontalouden tarkastusvirasto

sidosryhmäselvitys 2015 Tiivistelmä Valtiontalouden tarkastusvirasto Valtiontalouden tarkastusviraston sidosryhmäselvitys 2015 Tiivistelmä 9.12.2015 Valtiontalouden tarkastusvirasto Tutkimuksen lähtökohdat ja toteutus Tavoitteena oli selvittää valtiontalouden tarkastusviraston

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET 2013 LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN HALLINTOMALLI PÄÄTÖKSENTEON VUODENKIERTO

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET 2013 LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN HALLINTOMALLI PÄÄTÖKSENTEON VUODENKIERTO Kokousaika Keskiviikko 24.4. klo 17 Kokouspaikka Lempoisten srk-talo, pieni sali 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 KOKOUKSEN AVAUS VARAPUHEENJOHTAJAN VALINTA LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers Tiedettä elämää varten Tieteentekijöiden liiton jäsenyys on tärkeä osoitus oman ammatillisen identiteetin

Lisätiedot

TYÖELÄMÄTOIMIKUNNAN OHJESÄÄNTÖ

TYÖELÄMÄTOIMIKUNNAN OHJESÄÄNTÖ TYÖELÄMÄTOIMIKUNNAN OHJESÄÄNTÖ 1 SEFEn hallitus asettaa toimintakautensa ensimmäisessä kokouksessa työelämätoimikunnan. Puheenjohtajan lisäksi toimikuntaan kuuluu vähintään viisi ja enintään kahdeksan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Päätös 1 / 5. Valmistelijat / lisätiedot: Mustonen Eila, puh. (09) 816 23006 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Espoon kaupunki Päätös 1 / 5. Valmistelijat / lisätiedot: Mustonen Eila, puh. (09) 816 23006 etunimi.sukunimi@espoo.fi Espoon kaupunki Päätös 1 / 5 2905/00.01.00/2012 80 19.11.2012 80 Lausunto Eteva kuntayhtymän perussopimuksen muutosehdotuksista Valmistelijat / lisätiedot: Mustonen Eila, puh. (09) 816 23006 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

LASTEN KOTIHOIDONTUEN KUNTALISÄ / ALOITTEET 75/08.050/2010 142/08.050/2009. Ptltk 40 Liitteet 1-2.

LASTEN KOTIHOIDONTUEN KUNTALISÄ / ALOITTEET 75/08.050/2010 142/08.050/2009. Ptltk 40 Liitteet 1-2. Perusturvalautakunta 40 07.04.2010 Kunnanhallitus 79 12.04.2010 Perusturvalautakunta 48 21.04.2010 Kunnanhallitus 93 26.04.2010 Perusturvalautakunta 56 19.05.2010 Kunnanhallitus 127 07.06.2010 Kunnanvaltuusto

Lisätiedot

SIL2020 Strategia. Avainhenkilöpäivät Eila Pohjola

SIL2020 Strategia. Avainhenkilöpäivät Eila Pohjola SIL2020 Strategia Avainhenkilöpäivät 26.10.2014 Eila Pohjola Keskustelun tavoite Käydä avointa keskustelua liiton toiminnasta, sen kehittämisestä sekä lajitoimikuntien toiveista liittyen SIL 2020 strategiaan

Lisätiedot

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014 Hallitusohjelman kirjaukset Valtio: Nykyinen valtionhallinnon tuottavuusohjelma korvataan uudella vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla,

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Toimintasuunnitelma 2014 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin osana

Lisätiedot

TOIMITILOJEN SUUNNITTELUPERUSTEET

TOIMITILOJEN SUUNNITTELUPERUSTEET TOIMITILOJEN SUUNNITTELUPERUSTEET Toimintamalli tarveselvitys ja hankesuunnitteluvaiheissa KV seminaari 14.9.2015 Tekninen johtaja Anu Näätänen MIKSI OHJEITA PÄIVITETÄÄN Edelliset ohjeet vuodelta 2002

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

HE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden

HE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuntajakolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden kunnan valtuuston toimikautta ja järjestelytoimikunnan asettamista

Lisätiedot

Lausunnon antamisen määräaika on 15.1.2016. Lausuntopyyntö ja valitus ovat kokonaisuudessaan nähtävänä kaupunginhallituksen kokouksessa.

Lausunnon antamisen määräaika on 15.1.2016. Lausuntopyyntö ja valitus ovat kokonaisuudessaan nähtävänä kaupunginhallituksen kokouksessa. Kaupunginhallitus 10 11.01.2016 Lausunto Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle valitukseen koskien valtuuston päätöstä vuoden 2016 talousarvion hyväksymisestä Poikeluksen päiväkodin sulkemisen osalta / Koskela

Lisätiedot

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Valmisteluvaihe ja tausta Tiedotus Osallistaminen Pilotointiprosessin toteutus Itsearviointi-istunnot Tietojen koonti ja syöttö Mitä maksoi? Hyödyt: Organisaatiolle

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot