BIOMODE LIIKETOIMINTASUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "BIOMODE LIIKETOIMINTASUUNNITELMA"

Transkriptio

1

2

3 Pekka Peura Merja Pakkanen Tuukka Järvinen Alpo Kitinoja BIOMODE LIIKETOIMINTASUUNNITELMA Biokaasun liikennekäyttö Vaasan seudulla Tiivistelmä 3 1. Tavoitteet ja tarkoitus 5 2. Biokaasun liikennekäytön arvoketju Vaasassa Arvoketjun yleiset edellytykset ja rakenne 2.2 Biokaasun tuotanto 2.3 Jalostus 2.4 Varastointi ja siirto 2.5 Jakelu 2.6 Käyttö 3. Biokaasun liikennekäytön kannattavuus Vaasassa Kustannukset 3.2 Tuotot 3.3 Pääoman tarve ja rahoitus 3.4 Kannattavuus 3.5 Omistus ja organisaatio 4. Tausta Yleisiä taustatekijöitä 4.2 Biokaasu liikennepolttoaineena laatua ja riittävyyttä 4.3 Liikennekäytön markkinapotentiaali LIITE 32 VAASA 2009

4 2

5 Tiivistelmä Tämän liiketoimintasuunnitelman tavoitteena on kiteyttää liikeidea, jonka mukaan tuotetaan ja myydään biokaasua liikennepolttoaineeksi Vaasan seudulla. Suunnitelma pyrkii antamaan potentiaalisille investoijille riittävät tiedot päätöksenteon tueksi. Työ on osa BIOMODE hankeohjelman ensimmäistä vaihetta, jonka tavoitteena on käynnistää biokaasun liikennekäyttö Seinäjoen ja Vaasan seuduilla. Samalla pyritään luomaan yhteys muihin vireillä oleviin suunnitelmiin. Pidemmällä tähtäyksellä BIOMODE ohjelman tavoitteena on vähitellen synnyttää uutta biokaasuliiketoimintaa sekä hyödyntää erityisesti pohjalaisen maaseudun biokaasupotentiaalia. BIOMODE hanketta ovat rahoittaneet Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan EAKR-ohjelma, Vaasan kaupunki, Laihian kunta ja VASEK sekä Seinäjoen seudun elinkeinokeskus. Biokaasun liikennekäytön käynnistäminen edellyttää monen ongelman ratkaisemista. Kysyntä ja tarjonta on kyettävä luomaan samalla kertaa, ja jo käynnistysvaiheessa on voitava varmistaa tuotannon ja käytön kriittinen massa. Olennaista on ratkaista ns. muna kana ongelma ( kukaan ei tuota biokaasua ellei kukaan hanki biokaasuajoneuvoja; kukaan ei hanki biokaasuajoneuvoja ellei kukaan tuota biokaasua ). BIOMODE hankkeen tehtävänä on ollut varmistaa, että nämä ehdot voidaan täyttää. Kuitenkin selvää on, että koko järjestelmän elinehto pitkällä tähtäyksellä on se, että kokonaisuus ja sen kaikki osat ovat taloudellisesti kannattavia. Biokaasun liikennekäytön arvoketjuun kuuluvat biokaasun tuotanto, jalostus (puhdistus ja paineistus), siirto ja varastointi, jakelu ja käyttö. Sen rakentuminen Vaasassa perustuu seuraaviin alustaviin neuvotteluihin: Jätehuoltoyhtiö Stormossenin tuottamasta biokaasusta osa jalostetaan liikennekäyttöön. Tässä suunnitelmassa vaihtoehdoiksi on valittu 75 ja 150 Nm 3 /h reaktorikaasua. Jalostettuna ne vastaavat noin tai l bensiiniä ja noin 250 tai 500 henkilöauton kulutusta. Vaasassa toimiva Wärtsilän moottorilaboratorio käyttää jalostettua biokaasua niin, että vaadittava menekki voidaan taata. Ajoneuvokäyttäjiä hankitaan aktiivisesti (kaupunki ja muut julkiset organisaatiot, yritykset, taksit, yksityiset) osana hanketta. Biokaasun jakelusta vastaa energiayhtiö St1 jakeluasemallaan Vaasan Palosaarella. Vaasa Vesi asentaa kaasuputken lieteputken yhteyteen välille Palosaari Stormossen. Aikataulusyistä alkuvaiheessa kaasu siirretään kolmella kontilla. Investointien kokonaismäärä 75 Nm 3 /h tuotannolla on 0,8 ja 150 Nm 3 /h tuotannolla noin 1,31 miljoonaa ja käyttö- ja rahoituskulut vastaavasti ja Ensimmäisen vuoden kustannuksiksi tulee siten pienemmällä tuotannolla 0,97 ja isommalla 1,38 miljoonaa. Vaasaan perustettava biokaasun liikennekäyttöjärjestelmä näyttää laskelmien perusteella hyvin kannattavalta investoinnilta. Kun biokaasun myyntihinnaksi oletetaan 0,70 /l bens (bensiinilitraa vastaava energiamäärä; alv 0), on jalostuksesta jakeluun ulottuvan arvoketjun takaisinmaksuaika pienemmällä tuotantomäärällä noin 3,7 vuotta ja isommalla tuotannolla noin 2,4 vuotta, ja niissä kassavirta tulee voitolliseksi neljäntenä ja kolmantena vuonna vastaavasti. Autojen suurkäyttäjille (oletuksena ajoa km, kulutus 8 l/100 km, vertailuhinta 1,25 /l) takaisinmaksuaika on vain 1 vuosi ja vuotuinen säästö polttoainekuluissa BIOMODE hanke ei voi tehdä päätöksiä järjestelmän toteuttamisesta tai siihen liittyvistä yksityiskohdista. Esimerkiksi kaikki hinta-, investointi- ja käyttökustannustiedot ovat laskelmiin valittuja lähtöoletuksia tavoitteena on ollut valita mahdollisimman oikeita lukuja, mutta lopullisesti ne kaikki jäävät tarkemmin sovittaviksi järjestelmän toteuttamiseen osallistuvien yritysten kesken. Biokaasu on päästöiltään ja muilta ympäristövaikutuksiltaan ylivoimainen verrattuna mihin tahansa uusiutuviin ja erityisesti fossiilisiin polttoaineisiin. Tätä suurta hyötyä ei kuitenkaan ole voitu ottaa huomioon liiketoimintasuunnitelman talouslaskelmissa. 3

6 4

7 1. Tavoitteet ja tarkoitus Tämän liiketoimintasuunnitelman tavoitteena on kiteyttää ja konkretisoida liikeidea, jonka mukaan on tarkoitus tuottaa ja myydä liikennepolttoaineeksi uusiutuvaa biokaasua Vaasan seudulla. Suunnitelma pyrkii antamaan potentiaalisille yhteistyökumppaneille ja sijoittajille riittävät tiedot päätöksenteon tueksi. Liiketoimintasuunnitelma on osa BIOMODE hankeohjelmaa, jonka tavoitteena on edistää ja demonstroida biokaasun liikennekäyttöä Suomessa. Nyt käynnissä on ohjelman ensimmäinen vaihe, jonka tavoitteena on perustaa kaksi alueellista infrastruktuuria (biokaasun tuotanto, jalostus, siirto, jakelu ja käyttö) kohteina Seinäjoen seutu sekä Vaasan ja Laihian seutu. Lisäksi pyritään luomaan yhteys Jyväskylässä ja mahdollisesti muuallakin samanaikaisesti vireillä oleviin suunnitelmiin. Pidemmällä tähtäyksellä BIOMODE ohjelman tavoitteena on vähitellen synnyttää uutta liiketoimintaa biokaasun ympärille, levittää hyviä käytäntöjä ja tietoa sekä selvittää ja hyödyntää erityisesti pohjalaisissa maakunnissa maaseudun biokaasupotentiaalia. BIOMODE hankeohjelman ensimmäisen vaiheen tärkein tehtävä on varmistaa biokaasun liikennekäytön käynnistyminen sekä valmistella investointeja, jotka tarvitaan Vaasan ja Seinäjoen seudulla. Nyt käsillä oleva liiketoimintasuunnitelma on keskeinen osa tätä valmistelutyötä Vaasassa, ja sen tarkoituksena on hakea aktiivisesti sekä palvella potentiaalisia investoijia. Liiketoimintasuunnitelman tärkeimmät osat ovat biokaasun liikennekäytön arvoketju Vaasassa (kappale 2) sekä talous (kappale 3). Tässä esitettävät tiedot ovat siinä mielessä alustavia, että varsinaiset investoijat ja järjestelmään osallistuvat toimijat tekevät lopulliset päätökset investoinneista ja keskinäiset sopimukset toiminnan ehdoista. Uuden polttoaineen käyttöönotto ja uuden infrastruktuurin perustaminen osaksi toimivaa ja vahvaa järjestelmää on monesta osasta koostuva kokonaisuus, joka edellyttää useiden toimijoiden sitoutumista. Edellytyksenä on myös näiden osien ja toimijoiden tunnistaminen ja laaja ymmärtäminen. Siksi tähän liiketoimintasuunnitelmaan on liitetty taustatietoa biokaasusta ja sen liikennekäytöstä (kappale 4). Biokaasun tuottaminen ja jalostaminen liikennepolttoainekäyttöön on kannattavaa liiketoimintaa, jossa investointien takaisinmaksuajat ovat energia-alalla totuttuun nähden poikkeuksellisen lyhyet. Tulevaisuuden polttoaineena biokaasu on laadukas ja edullinen. Koko arvoketju tuotanto, jalostus, varastointi ja siirto, jakelu ja käyttö muodostaa toimivan kokonaisuuden, joka hyödyttää niin investoinneissa mukana olevia yrityksiä kuin biokaasun käyttäjiäkin. Vaasalla on hyvä mahdollisuus rakentaa nyt ensimmäinen teollisen mittakaavan infrastruktuuri puhtaasti biokaasun liikennepolttoainekäyttöön, mikä sopii erinomaisesti Vaasan energiakaupunki-imagoon ja luo kaupungistamme kuvaa suunnannäyttäjänä. 5

8 6

9 2. Biokaasun liikennekäytön arvoketju Vaasassa 2.1 Arvoketjun yleiset edellytykset ja rakenne Biokaasun liikennekäytön käynnistämisessä on olennaista ratkaista ns. muna kana ongelma ( kukaan ei tuota biokaasua ellei kukaan hanki biokaasuajoneuvoja; kukaan ei hanki biokaasuajoneuvoja ellei kukaan tuota biokaasua ), jonka mukaan järjestelmä ei synny normaalisti markkinoiden ehdoilla. Seuraavat ehdot on välttämätöntä täyttää jo järjestelmän perustamisvaiheessa: On saavutettava biokaasun menekin ja kysynnän kriittinen massa, jotta investointien kannattavuus varmistetaan On kyettävä perustamaan koko järjestelmä biokaasun tuotannosta käyttöön samalla kertaa, ja avaintoimijoiden on sitouduttava järjestelmään ja investointeihin yhteisellä päätöksellä etukäteen BIOMODE hankkeen tehtävänä on ollut varmistaa, että nämä ehdot voidaan täyttää. Aiheen uutuus Suomessa, tarvittavat kohtalaiset taloudelliset panostukset sekä monen toimijan ja asian yhteensovittamisen välttämättömyys ovat vaatineet yhteiskunnallista markkinointia ja pitkäkestoisia keskusteluita eri osapuolten kanssa. Kuitenkin selvää on, että koko järjestelmän elinehto pitkällä tähtäyksellä on se, että kokonaisuus ja sen kaikki osat erikseen ovat taloudellisesti kannattavia. Tarkoituksena onkin, että ajan mittaan biokaasun käyttö liikennepolttoaineena tulee markkinaehtoiseksi ja kaikella tavalla normaaliksi liiketoiminnaksi. Vaasassa hankkeen tavoitteena on toteuttaa biokaasun tuotanto ja jalostus teollisessa mittakaavassa ja luoda edellytykset järjestelmän laajenemiselle jatkossa. Näin mahdollistetaan se, että biokaasusta tulee todellinen vaihtoehto liikenteen polttoaineeksi. Tässä kappaleessa on selostettu Vaasaan perustettavan biokaasun liikennekäytön arvoketjun konkreettiset vaiheet olennaisilta osiltaan toimijat, toimintatavat, vaihtoehdot sekä kunkin ketjun osan vaikutus kokonaisuuteen. BIOMODE hanke on motivoinut ja saattanut eri toimijat yhteen ja siten vaikuttanut kokonaisuuden syntymiseen. Luonnollisesti hanke ei voi tehdä päätöksiä tai sopimuksia järjestelmän toteuttamisesta tai siihen liittyvistä yksityiskohdista, vaan ne kaikki jäävät tarkemmin päätettäviksi ja sovittaviksi järjestelmän toteuttamiseen osallistuvien yritysten kesken. Käsillä oleva liiketoimintasuunnitelma perustuu neuvotteluihin ja alustaviin suullisiin sopimuksiin seuraavien avaintoimijoiden kanssa: Stormossen Oy: Vaasan seudulla jätehuollosta vastaavan Stormossenin tuottamasta biokaasusta osa jalostetaan liikennekäyttöön (Stormossenin hallitus odottaa vielä ennen lopullista päätöstään maan hallituksen päätöstä biokaasun syöttötariffista) 7

10 Wärtsilä Oy: Vaasan keskustan lähellä toimiva Wärtsilän moottorilaboratorio käyttää liikennekäyttöön jalostettua biokaasua niin, että vaadittava menekki voidaan taata (toimitusjohtajan ilmoituksen mukaan vakava kiinnostus, mutta lopullinen päätös tehdään taloudellisten ja muiden laskelmien perusteella) St1: Biokaasun jakelusta liikennekäyttöön vastaa energiayhtiö St1, jolla on jakeluasema Vaasan Palosaarella (johtoryhmän kannanotto; lopullinen päätös tehdään taloudellisten laskelmien perusteella) Vaasa Vesi Oy: Kaasuputki asennetaan välille Palosaari Stormossen rakennettavan Vaasan Veden suunnitteleman lieteputken yhteyteen (toimitusjohtajan ilmoitus ja vireillä oleva suunnitelma) Sitovia sopimuksia ei toistaiseksi ole toimijoiden kesken tehty, ja toisaalta mukaan saattaa jo alkuvaiheessa tai myöhemmin tulla myös muita kuin nyt mukana olevat ja tässä liiketoimintasuunnitelmassa mainitut yritykset. Koska biokaasun liikennekäytön taloudelliset edellytykset näyttävät hyviltä, on järjestelmän laajeneminen hyvin todennäköistä. Siksi osa toimijoista saattaa olla valtakunnallisia, jopa kansainvälisiä, varsinkin kaasun siirrossa ja jakelussa sekä liiketoimintamallista ja organisoitumisen tavasta riippuen kokonaisuuden hallinnassa. Osa taas on selvästi paikallisia tai alueellisia toimijoita erityisesti kaasun tuotannossa ja käytössä. 2.2 Biokaasun tuotanto Jätehuoltoyhtiö Stormossen vastaa biokaasun tuotannosta Vaasan alueella. Raakaaine tulee seitsemän kunnan alueelta (Vaasa, Mustasaari, Isokyrö, Vähäkyrö, Maalahti, Vöyri Maksamaa ja Korsnäs). Biokaasun tuotannon raaka-aineena käytetään kuntien alueelta koottavaa yhteiskuntajätettä. Lisäksi laitos käsittelee yhdyskuntien jätevesilietteitä sekä teollisuuden jätteitä. Stormossen tuottaa kahdessa biokaasureaktorissa yhteensä noin 300 Nm 3 /h (normikuutiota tunnissa) biokaasua, jonka metaanipitoisuus on noin 65 %. Lisäksi Stormossenin kaatopaikalta syntyy kaatopaikkakaasua, jonka määrä nykyisellään on vajaat 200 Nm 3 /h. Osa biokaasusta käytetään Botnia-hallin lämmitykseen, ja osa hyödynnetään tuottamalla sähköä uudella sähkögeneraattorilla. Tällä hetkellä osa tuotettavasta biokaasusta jää kuitenkin hyödyntämättä, ja nykyisen käyttömäärän ja oman tarpeen yli jäävä kaasu poltetaan soihdussa ( soihdutetaan ). Biokaasun jalostaminen liikennepolttoaineeksi on Stormossenille houkutteleva vaihtoehto taloudellisen kannattavuutensa takia. Johdon ilmoituksen mukaan se sopii hyvin Stormossenin toimenkuvaan, jossa omalle tuotteelle haetaan nykyistä parempaa jalostusarvoa ja taloudellista tuottoa ja sen myötä edullisempaa jätehuoltoa. Samalla se täydentää kaasun jalostuksen kokonaisuutta, joka koostuu useasta menetelmästä. Sen sijaan vastuun ottaminen kaasun jakelusta ja liiketoiminnan harjoittaminen liikenteen polttoaineen jakelijana ei sellaisenaan kuulu yhtiön toimialaan. Näin ollen Stormossenille todennäköisesti luontevin rooli biokaasun liikennekäyttöjärjestelmässä on toimia biokaasun tuottajana ja jalostajana. 8

11 Biokaasun tuotanto sinänsä ei vaadi Stormossenilta uusia investointeja, koska kaasua tuotetaan tälläkin hetkellä. Nyt suunniteltu järjestely ja erityisesti kaasun johtaminen putkella kaupunkiin ja lähelle useita potentiaalisia käyttäjiä voi tulevaisuudessa kuitenkin lisätä biokaasun kysyntää niin, että kaasun tuotantoa olisi mahdollista tehostaa ja lisätä Stormossenilla. Tällaisessa tilanteessa biokaasun tuotantoon tarvitaan uusia raaka-aineita lähiseuduilta. Stormossenin kapasiteetti tuottaa biokaasua liikennepolttoaineeksi on selkeästi tässä liiketoimintasuunnitelmassa käytettyjä määriä suurempi, mikä antaa mahdollisuudet biokaasun liikennekäyttöönkin tarkoitetun tuotannon lisäämiseen tuntuvasti jo lähitulevaisuudessa. Eri toimijoiden tarpeiden selvittäminen ja kannattavuuksien laskenta ei kuitenkaan kuulu tähän työhön. 2.3 Jalostus Arvoketjun toinen vaihe on biokaasun jalostus, jossa toteutetaan seuraavat toimenpiteet: Puhdistus: Raakabiokaasu puhdistetaan biometaaniksi, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että raakakaasusta poistetaan pääosin hiilidioksidia ja osin eräitä muita epäpuhtauksia. Suomessa ei toistaiseksi ole liikennebiokaasun laatustandardia, mutta käytännössä kaasun tulee täyttää seuraavat laatuvaatimukset: - CH 4 (metaanipitoisuus): % - CO 2 +O 2 +N 2 < 4 % - O 2 < 1 % - NH 3 < 20 mg/m 3 - H 2 O < 32 mg/m 3 Paineistus: Kaasu paineistetaan joko kuljetusta ja siirtoa tai jakelua varten. Siirrossa tarvittava paine riippuu siirtotekniikasta: konttiratkaisussa kaasun paineeksi tulee bar ja putkisiirrossa 2 10 bar. Jakeluasemalla paineeksi tulee bar. Tarkoitus on, että Stormossen investoi jalostuksessa tarvittavaan laitteistoon, ja että se ottaa huolehtiakseen myös tämän osan liiketoiminnan. Alustavien keskusteluiden sekä tarjolla olevien teknisten ratkaisujen perusteella tässä liiketoimintasuunnitelmassa on laskelmien pohjaksi otettu kaksi vaihtoehtoa liikennekäyttöön jalostettavan biokaasun tuotantomääräksi: 75 Nm 3 /h raakakaasua, joka vastaa: - noin 25 % Stormossenin reaktorikaasun kokonaistuotannosta - noin litraa perinteistä polttoainetta (bensiini tai diesel) 150 Nm 3 /h raakakaasua, joka vastaa: - noin 50 % Stormossenin reaktorikaasun kokonaistuotannosta - noin litraa perinteistä polttoainetta (bensiini tai diesel) 9

12 Jalostuksessa tarvittavia teknisiä ratkaisuja on olemassa useita, mutta suurin osa niistä soveltuu huomattavasti nyt suunnitteilla olevia kaasumääriä suuremmille volyymeille. Pyydettyjen ja saatujen budjettitarjousten perusteella ainut Stormossenin ja Vaasan järjestelmän kokoluokkaan soveltuva ratkaisu sekä volyymiltään että hinnaltaan on Metener Oy:n tarjoaman jalostusyksikkö, joka samalla on ainut tarjolla oleva kotimainen ratkaisu. Metener on Laukaalla sijaitseva biokaasuteknologiayritys, jolla itsellään on ollut tällainen jalostusyksikkö käytössään jo vuosia ilman toimintaongelmia. Jalostettavan kaasumäärän vaihtoehdot on valittu siten, että pienempi määrä tuotettaisiin yhdellä ja suurempi kahdella yksiköllä. Jalostusyksiköt ovat siten moduuleja, joita voidaan hankkia tarvittaessa lisää. 2.4 Varastointi ja siirto Arvoketjun kolmas vaihe on biokaasun varastointi ja siirto jakelupaikalle. Siirto voidaan järjestää joko konteissa kuljettaen tai putkea pitkin. Putkiratkaisu soveltuu vain sellaisiin kohteisiin, joissa tuotanto-, jalostus- ja jakelupaikat sijaitsevat kohtalaisen lähellä toisiaan. Vaasassa kuitenkin putken rakentaminen on kannattavaa, koska se voidaan toteuttaa yhdessä lieteputken kanssa. Putken rakentamisen aikataulun takia alkuvaiheessa biokaasun varastointi ja siirto jakelupaikalle on todennäköisesti tarkoituksenmukaista järjestää konteissa. Myöhemmässä vaiheessa, kun kaasuputki otetaan käyttöön, hankitut kontit voidaan siirtää Laihian, mahdollisesti Seinäjoen tai muiden vastaavien kohteiden tarpeisiin. Konttikuljetus Yleisin tapa siirtää puhdistettu biokaasu eli biometaani paineistettuna jakelupaikalle on kuljetus konteissa. Jakelupaikalla kontit toimivat kuten polttoainetankit, joista kaasu otetaan suoraan jakeluautomatiikkaan ja sen kautta ajoneuvoihin. Konttien kuljetuksen voi hoitaa ulkopuolinen kuljetusyhtiö, joita on useita sopivia Vaasassa (esim. Velj. Risberg tai Halmesmäki) ja Vaasan ulkopuolisia. Kontteja on saatavissa useita kokoja ja malleja; mallin ja koon valinta riippuu liikennekäyttöön tuotettavan ja jalostettavan biokaasun määrästä sekä kaasun siirron kokonaisratkaisusta. Tässä liiketoimintasuunnitelmassa on oletuksena käytetty ruotsalaisen yrityksen mallia (Processkontroll Ab; kuva 1), josta on saatavissa kahta eri kokoa, noin 2600 ja noin 3700 Nm 3 vetävät kontit. Konttien tekniset tiedot ovat seuraavat: Pieni kontti: - kokonaistilavuus Nm 3 - paino 14,3 tonnia - sisältää 100 kpl 90 litran teräspulloja Iso kontti: - kokonaistilavuus Nm 3 - paino 19 tonnia - sisältää 142 kpl 90 litran teräspulloja Processkontroll Ab:n ratkaisu on valittu tässä työssä suunnitelman lähtökohdaksi siitä syystä, että yritys on uskottava ja luotettava ja sillä on pitkä kokemus vastaavista toimituksista Ruotsiin ja myös Suomeen Gasum Oy:n maakaasun jakelujärjestelmään. 10

13 Kuva 1. Biokaasun kuljetus kontilla (esimerkki Ruotsista; lähde: Processkontroll Ab:n budjettitarjous). Suunnitelmassa on oletettu, että alkuvaiheessa kontteja hankitaan kolme kappaletta, periaatteessa niin, että yhtä voidaan täyttää jalostuskohteessa, yhtä voidaan tyhjentää jakelupaikalla, ja yksi voi toimia varastona. Käytännössä luonnollisesti käyttötapa voi olla mikä tahansa muukin. Liiketoimintasuunnitelma ei ota kantaa siihen, millaisella rahoitusmallilla kontit hankitaan tai kuka kontteihin investoi. Siirto putkea pitkin Vaasassa suunnitellaan mittavan rakennushankkeen toteuttamista, jossa rakennetaan 11 kilometrin pituinen maanalainen putki jätevesilietteen johtamiseksi Påttin puhdistamolta Palosaarelta Stormossenille Koivulahteen (Kuvassa 2 esimerkinomaisesti yksi linjausvaihtoehto). Hanke on tarkoitus toteuttaa vuoden 2012 loppuun mennessä. Lieteputken rakentaminen mahdollistaa kaasuputken rakentamisen Stormossenilta Palosaarelle samanaikaisesti sekä teknisesti että taloudellisesti hyvin edullisesti; kaasuputki onkin liitetty osaksi hankesuunnitelmaa. Näin Stormossenin tuottaman kaasun siirrolle saadaan pysyvä ratkaisu, joka tulevaisuudessa mahdollistaa kaasun käytön ja sen myötä tuotannon huomattavan tehostamisen ja lisäämisen. Stormossenin ja Påttin välisen runkoratkaisun lisäksi tarvitaan vain lyhyt erillisputki jakeluasemalle. 11

14 Kuva 2. Påttin puhdistamon Stormossenin välinen lieteputki, reittivaihtoehto Jakelu Liikennekäyttöön tarkoitetun biokaasun jakelu hoidetaan alkuvaiheessa yhdeltä asemalta Vaasassa. Myöhemmässä vaiheessa voi olla tarkoituksenmukaista aloittaa biokaasun jakelu myös suoraan Stormossenilla, jolloin esimerkiksi jätehuoltoautojen tankkaaminen olisi helppoa. Tuotantoyksikön viereen sijoitettu tankkauslaite on suhteellisen edullinen. Järjestelmän yleistyessä ja laajetessa on luonnollista lisätä jakeluasemien määrää. Tässä liiketoimintasuunnitelmassa on kuitenkin lähtökohtana perustaa yksi asema, jolla voidaan tankata myös maakaasua. Jakeluasemien toimittajia on useita, ja luonnollisestiinvestoinnin tekijä valitsee toimittajan tarjousten perusteella. Tässä suunnitelmassa on käytetty oletuksena ja investointilaskennan perusteena ruotsalaisen Processkontroll Ab:n kokonaistoimitusta, joka sisältää jakeluasema toimituksen Vaasaan, asennuksen ja koekäytön. Jakeluaseman varustukseen kuuluvat seuraavat osat: Rakennus, joka sisältää seuraavat osat ja toiminnot: - kiinteä kaasuvarasto, 12 kpl 90 l metallipulloja, paine 250 bar, volyymi 350 Nm 3 - kompressori ja hydrauliikka (paineen tasaus tankkaukseen) - sähköistys, valvonta ja kauko-ohjaus Kaasuvarasto: - konttialue, josta kaasu otetaan tankkaukseen - kiinteän kaasuvaraston laajennusmahdollisuus Tankkausyksikkö (dispenseri) - 2 tai 1 pistoolia per yksikkö - mittaus ja maksuyksikkö (kortti tai kassa mahdollisia) 12

15 Tankkausasemilta ajoneuvoihin tankattavan kaasun tulee olla hajustettua. Alustavien neuvotteluiden mukaan energiayhtiö St1 on kiinnostunut ottamaan jakelun vastuulleen ja investoimaan tarvittavaan jakeluaseman laitteistoon. Todennäköinen ja sijainniltaan sopivin jakeluaseman paikka on Palosaarella jo nykyisin oleva St1 polttoaineiden jakeluasema. Esimerkki tavalliselle huoltoasemalle sijoitetusta kaasun tankkauspisteestä on kuvassa 3. Kuva 3. Kaasun tankkausasema. 2.6 Käyttö BIOMODE hankkeen tehtävänä on varmistaa liikennekäyttöön tuotettavan biokaasun menekki. Tämä on välttämätöntä, jotta investointien ja koko arvoketjun kannattavuus voidaan turvata. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että lähes kaikelle liikennebiokaasulle on löydettävä käyttö jo ennen päätöksiä investoinneista. Hankkeessa on varattu suuri työpanos käyttäjien sitouttamiseen etukäteen aktiivisesti niin, että eri toimijat hankkivat mahdollisimman paljon kaasukäyttöisiä ajoneuvoja. Kuitenkin jo etukäteen on ollut selvää, että riittävän ajoneuvomäärän saaminen koko menekin varmistamiseksi heti järjestelmän käynnistysvaiheessa on mahdotonta. Tästä syystä jalostetun biokaasun suurkäyttäjän löytäminen on ollut välttämätöntä. 13

16 Vaikka hankkeen tarkoituksena on ensisijaisesti edistää biokaasun liikennekäyttöä, on potentiaalisia suurkäyttäjiä haettu myös teollisuudesta. Suurkäyttäjän roolina järjestelmän kannalta on taata kriittinen massa ja riittävä menekki biokaasulle. Toiminnan vakiinnuttua biokaasun liikennepolttoainekäyttöä voidaan lisätä vähitellen. Samalla voidaan etsiä myös muita käyttäjiä esimerkiksi teollisuudesta. Ajan myötä on hyvinkin pian mahdollista, että kulutus ja menekki ylittävät alkuvaiheen tuotannon määrän. Tällöin ajankohtaiseksi tulevat kaasuntuotannon lisääminen Stormossenilla ja muissa kohteissa ja järjestelmän laajentaminen. Biokaasun teollisuuskäyttö Alustavissa neuvotteluissa biokaasun käytölle on osoittanut kiinnostusta Wärtsilä, joka tekee lopullisen päätöksen kaasun käytöstä talouslaskelmien ja tarkempien neuvotteluiden perusteella. Tarkoituksena on, että Wärtsilä käyttää jalostettua biokaasua Vaasan keskustassa sijaitsevassa moottorilaboratoriossa tehtävissä kokeissa muiden energialähteiden ohella. Wärtsilän polttoaineen tarve ja potentiaalinen biokaasun käyttömäärä on erittäin suuri, eivätkä tässä suunnitelmassa kaavaillut biokaasun tuotantomäärät riitä lähellekään kattamaan koko tarvetta. Tarkoitus onkin pyrkiä sopimukseen, jonka mukaan Wärtsilä käyttää kaiken kaasun, joka ei kulu liikennekäytössä. Tässä suunnitelmassa ei voida ottaa kantaa käytön ajoittumiseen ja profiiliin tai muihin teknisiin yksityiskohtiin, kuten varastointiin, toimitustapaan ja maksuliikenteeseen. Oletuksena on käytetty kokonaismäärällä tehtävä kauppa, jossa polttoaineen veroton hinta on sama teollisuuden ja liikenteen käytössä. Tässä vaiheessa kokonaismenekin varmistaminen on oleellinen ja riittävä tieto investointilaskelman luotettavuuden kannalta. Liikennekäyttö Tämän suunnitelman mukaiset vaihtoehdot biokaasun tuotannolle liikennekäyttöön ovat 75 ja 150 Nm 3 /h Stormossenin reaktoreiden raakakaasua. Ne vastaavat noin tai litraa bensiiniä. Määrää voidaan verrata suoraan bensiiniin, koska biokaasua käyttävien ajoneuvojen polttoaineen kulutus ja moottoreiden tehot ovat hyvinkin samanlaiset. Kaasulla olisi mahdollista päästä selvästi parempaan tehokkuuteen, koska jo reaktoribiokaasun oktaaniluku on noin 140. Kuitenkin käytännössä nykyisin suurin osa kaasua käyttävistä ajoneuvoista käyttää rinnakkain myös bensiiniä (tai dieseliä), minkä vuoksi säätöjen täytyy vastata bensiinikäyttöä; tästä syystä potentiaalinen tehokkuus jää hyödyntämättä. Taulukkoon 1 on koottu kaasun jalostusvaihtoehtoja vastaavat määrät liikennepolttoainetta sekä niiden kuluttamiseen tarvittavat määrät ajoneuvoja. Laskennassa käytetyt polttoaineen kulutuksen ja ajomäärien oletusarvot on merkitty taulukon alle. Arvio osoittaa, että tuotettava liikennebiokaasu riittää hyvin suuren ajoneuvomäärän kulutukseen. Kääntäen tämä tarkoittaa, että menekin varmistamiseksi esimerkiksi suuremmalla tuotantomärällä tarvittaisiin jopa 500 normaalikäyttöistä henkilöautoa. Vastaavasti takseja (tai muita paljon ajavia autoja) ja busseja tarvittaisiin vähemmän. Joka tapauksessa tällaisen automäärän hankkiminen kestää järjestelmän perustamisen kannalta liian kauan. Tämän vuoksi Wärtsilän rooli on merkittävä, ja samalla saadaan aikaa ajoneuvokannan synnyttämiseksi vähitellen. 14

17 Taulukko 1. Biokaasun tuotantoa (vaihtoehdot 75 ja 150 Nm 3 /h) vastaavat autojen lukumäärät. 75 Nm 3 /h 150 Nm 3 /h Biokaasua; 1000 Nm 3 /a Metaania; 1000 Nm 3 /a Bensiinivastine; 1000 l/a Dieselvastine; 1000 l/a Autoja; kpl Henkilöautot * Taksit ** Bussit *** * 8 l/100 km; km/a ** 8 l/100 km; km/a *** 40 l/100 km; km/a Biokaasukäyttöisiä autoja on saatavilla lähes kaikilta autonvalmistajilta. Keski- ja Etelä- Euroopassa kaasulla käyviä autoja on liikenteessä useita miljoonia, joskin tärkein polttoaine on maakaasu. Ruotsissa, jossa kaasun jakeluverkko ei toistaiseksi ole koko maan kattava, on yleisesti käytössä ollut runsaasti malleja, jotka kykenevät käyttämään sekä kaasua että bensiiniä (tai jotain muuta polttoainetta) samanaikaisesti. Tällöin nämä ajoneuvot eivät ole riippuvaisia yksin kaasun jakeluverkostosta. Tämä on hyvin tärkeää myös Suomessa, jossa maakaasuverkosto on vasta syntymässä, ja biokaasua jaellaan vain yhdessä paikassa (Erkki Kalmari, Laukaa). Kuvassa 4 on esimerkki biokaasutaksista, joka toimii Laukaalla. Kuva 4. Biokaasutaksi. 15

18 Jatkossa biokaasun jakelualueella investointi kaasukäyttöiseen autoon kannattaa pienellekin yritykselle. Esimerkiksi yksittäinen taksiautoilija maksaa biokaasuauton lisäinvestoinnin (tavallisen ja biokaasulla käyvän auton hinnan erotus) takaisin yhdessä vuodessa. Laskelma perustuu seuraaviin oletuksiin: - Ajomäärä: km/a - Bensan kulutus: 8 l/100 km - Vertailuhinta (bensiini): 1,25 /l - Biokaasun hinta: 0,85 e/bensalitraekvivalentti - Biokaasuauton lisäinvestointi: euroa - Investoinnin takaisinmaksuaika: 1 vuosi Taksiautoilija vaihtaa ajoneuvoa keskimäärin kolmen vuoden välein, joten kahden jälkimmäisen vuoden ajan hän saa merkittäviä säästöjä polttoainekuluissa (noin vuodessa). Vaasa energiakaupunkina on sitoutunut hankkeeseen ja ilmoittanut olevansa valmis hankkimaan kaasukäyttöisiä ajoneuvoja. Se omistaa yhteensä noin 150 autoa, joista kaupungin kuljetustoimella on käytössä noin 100 autoa. Lisäksi ajoneuvokantaa on Vaasan Vesi Oy:llä, joka tekee autoinvestoinnit itsenäisesti. Kaupungilla on myös hyvä huolto- ja kunnossapito-organisaatio, joten autojen huolto sujuu heti aloitusvaiheessa. Vaasan kaupungin rooli suunnannäyttäjänä ja muiden motivoijana on merkittävä, mutta kaupungin itsensä hankkima ajoneuvokanta ei ole riittävä koko järjestelmän kannalta. Biokaasun liikennekäytön asiakkaiksi tavoitellaan erityisesti alueella toimivia julkisia organisaatioita ja yrityksiä. Investoinnin takaisinmaksuaika on varsin houkutteleva sellaisilla organisaatioilla, joilla ajokilometrejä kertyy paljon, ja selvästi edullisemman polttoaineen ansiosta säästöä kertyy merkittävästi. Toisaalta biokaasun liikennekäytön käynnistämiseksi olisi tärkeää saada kysyntää volyymin kautta, ja siksi polttoainetta paljon käyttävät yritykset ovat tärkeitä. Yksityisautoilijoiden kynnys ryhtyä piloteiksi on suurempi, ja toisaalta keskimääräisillä ajokilometreillä laskettuna biokaasuautoon investoinnin takaisinmaksuaika on yksityisautoilijalle pidempi. 16

19 3. Biokaasun liikennekäytön kannattavuus Vaasassa Tässä kappaleessa kuvataan biokaasun liikennekäytön arvoketjun eri vaiheiden kustannuksia ja tuottoja. Lisäksi esitetään laskelmat pääoman tarpeesta, rahoituksesta ja kannattavuudesta sekä pohditaan erilaisia organisoitumisen vaihtoehtoja. 3.1 Kustannukset Biokaasun liikennekäytön aloittamisen arvioidut kustannukset ja aikataulut perustuvat erilaisiin selvityksiin, asiantuntija-arvioihin sekä tarjouslaskelmiin. Seuraavassa niitä on selostettu arvoketjun vaiheittain. Biokaasun tuotannon kustannukset Biokaasu tuotetaan Stormossenilla jätteistä, ja kunnilta perittävät porttimaksut kattavat kaasun tuotantokustannukset. Kaasua syntyy enemmän kuin sitä pystytään tällä hetkellä kuluttamaan, ja ylimääräinen biokaasu poltetaan soihdussa eli soihdutetaan, jolloin sen taloudellinen arvo on negatiivinen. Liikennekäyttöön puhdistettava kaasu on tätä ylijäämäkaasua, joten lisäkustannuksia ei synny. Uusien biokaasulaitosten perustaminen ja jatkolaskelmat vaativat taloudellisen tarkastelun, johon kuuluvat biokaasulaitoksen muutkin osatekijät kuten investoinnit, porttimaksut sekä lannoite- ja muut sivutuotetulot. Jalostuksen kustannukset Jalostusvaiheen investointikustannukset muodostuvat biokaasun puhdistukseen ja paineistukseen tarkoitetuista puhdistusyksiköistä. Investoinnin suuruus perustuu Metener Oy:n tarjoukseen, jonka mukaan laitteisto toimitetaan avaimet käteen sopimuksella asiakkaan perustuksille ja koekäytettynä. Yhden yksikön puhdistuskapasiteetti on 75 Nm3 raakakaasua tunnissa. Yksikön hinta on (alv 0 %). Mikäli liikennekäyttöön jalostettavan biokaasun tuotantomääräksi päätetään 150 Nm3/h, jalostusyksiköitä tarvitaan kaksi, ja investointikustannus on Jalostuksen käyttökustannukset laitevalmistajan tietojen mukaan sekä rahoituskulut on koottu taulukkoon 2. Taulukko 2. Biokaasun jalostuksen käyttökustannukset ( /a) ensimmäisenä vuonna eri jalostusmäärillä (75 ja 150 Nm 3 /h). 75 Nm 3 /h 150 Nm 3 /h Muuttuvat kustannukset Investoinnin poistot (tasapoisto 1/7) Rahoituskustannukset YHTEENSÄ

20 Siirron kustannukset Investointilaskelmassa lähtökohtana on biokaasun siirto konteissa seuraavasti: Jalostettavan määrä 75 Nm 3 /h: - kolme konttia - kunkin tilavuus noin 2600 Nm 3 - kokonaisinvestointi (alv 0%) Jalostettavan määrä 150 Nm 3 /h: - kolme konttia - kunkin tilavuus noin 3700 Nm 3 - kokonaisinvestointi (alv 0%) Siirron käyttökustannukset konttivaihtoehdossa ensimmäisenä vuonna eri biokaasumäärille on koottu taulukkoon 3 laitevalmistajilta ja kuljetusliikkeiltä saatujen tietojen mukaan laskettuna. Laskelmissa on noudatettu varovaisuusperiaatetta siten, että kustannukset eivät jäisi ainakaan liian pieniksi, ja että laskelmat eivät olisi liian optimistisia. Taulukko 3. Biokaasun siirron käyttökustannukset ( /a) ensimmäisenä vuonna eri jalostusmäärillä (75 ja 150 Nm 3 /h). 75 Nm 3 /h 150 Nm 3 /h Muuttuvat kustannukset Investoinnin poistot (tasapoisto 1/7) Rahoituskustannukset Ostot jalostusportaalta YHTEENSÄ Siirron kustannukset siinä vaihtoehdossa, että biokaasu kuljetetaan putkea pitkin Stormossenilta Palosaaren jakeluasemalle ja siitä edelleen Wärtsilälle, ovat arviolta runsaat 1,2 miljoonaa euroa. Biokaasuputken rakentamiseen on kuitenkin mahdollista hakea ja hyvä todennäköisyys saada mittavat investointiavustukset. Kustannusarvio perustuu asiantuntija-arvioon (Vaasan Vesi Oy:n toimitusjohtaja Pertti Reinikainen) ja muodostuu karkean arvion mukaan seuraavasti: Biokaasuputken rakentaminen lieteputken vetämisen yhteydessä noin Biokaasuputken jatko Palosaaren St1 -asemalta Wärtsilälle noin

BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi

BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi BIOMODE Ohjelma toteutetaan Vaasan ja Seinäjoen seutujen yhteistyönä, johon osallistuvat alueen kaupungit ja kunnat sekä Merinova Oy ja Vaasan

Lisätiedot

BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi

BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi BIOMODE Ohjelma toteutetaan Vaasan ja Seinäjoen seutujen yhteistyönä, johon osallistuvat alueen kaupungit ja kunnat sekä Merinova Oy ja Vaasan

Lisätiedot

Miten bussiliikenne saatiin kulkemaan biokaasulla Vaasassa?

Miten bussiliikenne saatiin kulkemaan biokaasulla Vaasassa? Miten bussiliikenne saatiin kulkemaan biokaasulla Vaasassa? Johan Saarela, Ab Stormossen Oy Puh. +358 (0)50 376 5054 S-posti. johan.saarela@stormossen.fi BioE-logia, Liminka, 25.9.2014 Sisältö Historia

Lisätiedot

BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa

BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa Tausta Tiekartta laadittu Oulun yliopiston/kajaanin yliopistokeskuksen toimeksiantona.

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Joutsan seudun biokaasulaitos

Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan biokaasulaitos Alueellinen biokaasulaitos, paikalliset maataloustoimijat sekä ympäristöyrittäjät Alueen jätteenkäsittely uusittava lyhyellä aikajänteellä (Evira) Vaihtoehdot:

Lisätiedot

Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto

Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto Biokaasun hyödyntämiskaavio Ruskossa 2,0 milj. m 3 biokaasua (9

Lisätiedot

Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä

Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä Liikenne ja ilmasto -seminaari 22.9.2009, Jyväskylä Eeli Mykkänen Jyväskylä Innovation Oy www.biokaasufoorumi.fi 1 Biokaasuprosessin raaka-aineet Biohajoavat

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasuteknoloia On ympäristö- ja eneriateknoloiaa Vertailtava muihin saman alan teknoloioihin / menetelmiin:

Lisätiedot

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Hallitus 20.12.2013 Hyödyntämisratkaisua ohjaavat päätökset Euroopan unionin ilmasto- ja energiapaketissa on vuonna 2008 päätetty asettaa tavoitteiksi

Lisätiedot

Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa

Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa Selvitykset tehty Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen -hankkeessa vuosina 2008-2009 Eeli Mykkänen Joulukuu 2009 Tässä koosteessa on kuvattu

Lisätiedot

Stormossen Oy. Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto. Leif Åkers

Stormossen Oy. Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto. Leif Åkers Stormossen Oy Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto Leif Åkers Aiheet Ab Stormossen Oy Biokaasun käyttö Suomessa Biokaasun käyttö Stormossenilla Kaasu-/biokaasuvisio Perustettu 1985 Asukkaita

Lisätiedot

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100%

Lisätiedot

Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen

Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen Bioenergiasta elinvoimaa -klusterin tulosseminaari 8.12.2010 Saarijärven kaupungintalo Eeli Mykkänen Jyväskylä Innovation Oy 1 Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen -hanke

Lisätiedot

Maatalouden biokaasulaitos

Maatalouden biokaasulaitos BioGTS Maatalouden biokaasulaitos Sähköä Lämpöä Liikennepolttoainetta Lannoitteita www.biogts.fi BioGTS -biokaasulaitos BioGTS -biokaasulaitos on tehokkain tapa hyödyntää maatalouden eloperäisiä jätejakeita

Lisätiedot

Biokaasua Espoon Suomenojalta

Biokaasua Espoon Suomenojalta Biokaasua Espoon Suomenojalta Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 8.11.2012 Tommi Fred, vs. toimialajohtaja 8.11.2012 1 HSY ympäristötekoja toimivan arjen puolesta Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Johdatus liikennebiokaasun liiketoimintaketjun teknologiaan

Johdatus liikennebiokaasun liiketoimintaketjun teknologiaan 1. Kansallinen liikennebiokaasuseminaari Liikennebiokaasu ja Suomi, Tiedepuisto, Joensuu 31.5.2010 Johdatus liikennebiokaasun liiketoimintaketjun teknologiaan Ari Lampinen, projektipäällikkö Joensuun Seudun

Lisätiedot

Turun liikennebiokaasuhanketyöryhmän

Turun liikennebiokaasuhanketyöryhmän Turun liikennebiokaasuhanketyöryhmän työ ja ehdotukset Fredrik Klingstedt, ympäristötoimiala, ys 25.9.2013 1 Tavoite: Paikallinen, innovatiivinen ja kestävä toimintamalli Khpäätti 14.11.2011 selvityttää

Lisätiedot

Biokaasun jakelu Suomessa

Biokaasun jakelu Suomessa JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Turussa 10.6.2010 12.00-16.00 Biokaasun jakelu Suomessa 2 GASUMIN TUNNUSLUVUT 2009 Maakaasun myynti 40,6 TWh Henkilökunta 220 Siirtoputkiston pituus 1186 km Liikevaihto

Lisätiedot

Biovakan yritysesittely

Biovakan yritysesittely Biovakan yritysesittely Biokaasulaitos Vehmaalla Ensimmäinen suuren mittaluokan yksikkö Suomessa Toiminta alkanut 2004 Käsittelee erilaisia biohajoavia materiaaleja 120 000 tn/v Menetelmänä mesofiilinen

Lisätiedot

Biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena. Informaatiotilaisuus 16.4.2015 Jari Kangasniemi

Biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena. Informaatiotilaisuus 16.4.2015 Jari Kangasniemi Biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena Informaatiotilaisuus 16.4.2015 Jari Kangasniemi Osakeyhtiö perustettu 1.1.2015, sitä ennen liikelaitoksena vuodesta 1995 Oulun kaupungin 100 %:sti omistama

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -

Lisätiedot

Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010. Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa

Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010. Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa 1 Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010 Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa 2 Gasumin perustehtävä Hallitsemme energiakaasuihin perustuvat ratkaisut ja toimimme alan edelläkävijänä.

Lisätiedot

Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute

Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute Biokaasun hyödyntäminen liikenteessä Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute Kaasuautojen Edellytykset Suomessa Kaasukäyttöiset autot muodostavat varteenotettavan vaihtoehdon. Päästöt ovat huomattavan

Lisätiedot

Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy

Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa TUKIRATKAISUJEN ESITTELY Tämän aineiston tarkoitus On auttaa biokaasulaitosta harkitsevaa yrittäjää tai toimijaa hahmottamaan saatavilla olevat tukiratkaisut

Lisätiedot

24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1

24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1 24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1 BIOKAASULLA LIIKENTEESEEN GASUMIN RATKAISUT PUHTAASEEN LIIKENTEESEEN HINKU LOHJA 29.10.2013 24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 2 Kaasu tieliikenteen polttoaineena Bio- ja

Lisätiedot

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa Juha Luostarinen Metener Oy Tausta Biokaasulaitos Kalmarin tilalle vuonna 1998 Rakentamispäätöksen taustalla navetan lietelannan hygieenisen laadun parantaminen

Lisätiedot

From waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu

From waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu From waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu PERUSTIETOA HANKKEESTA Nimi: From waste to traffic fuel (W-FUEL) Kesto: 1.9.2009 31.12.2011 Kokonaisbudjetti:

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

Energiantuotantoinvestointien taustaraportti (Luonnosversio 25.01.2011) Arvioita hake-, pelletti- ja olkilämmityksestä.

Energiantuotantoinvestointien taustaraportti (Luonnosversio 25.01.2011) Arvioita hake-, pelletti- ja olkilämmityksestä. 8.2.211 Energiantuotantoinvestointien taustaraportti (Luonnosversio 25.1.211) Arvioita hake-, pelletti- ja olkilämmityksestä Seppo Tuomi TTS Yleistä raportista Selvityksen tavoite, käyttötarkoitus ja kohderyhmä

Lisätiedot

BIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN

BIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN BIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN BIOKAASUN TAUSTAA JA TAVOITTEITA 1) UUSIUTUVAN ENERGIAN EDISTÄMISOHJELMA 2003 2006 Biokaasun hyödyntäminen 2001 0,75 PJ = 208 GWh Tavoite:

Lisätiedot

Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä

Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä Watrec Oy Energia- ja ympäristöklusterin kehittämishankkeen loppuseminaari Hotelli Keurusselkä 13.2.2014 Watrec Oy - suomalainen cleantech kasvuja vientiyritys

Lisätiedot

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Lähivuosien kehitysnäkymät sekä pitkän tähtäimen suunnitelma Julkaisu on laadittu Suomen liikennekaasualan yritysverkoston sekä

Lisätiedot

Juuan kunta Vesihuoltolaitos JUUAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN LIIKETALOUDELLINEN ENNUSTE 2012-2030

Juuan kunta Vesihuoltolaitos JUUAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN LIIKETALOUDELLINEN ENNUSTE 2012-2030 Juuan kunta Vesihuoltolaitos JUUAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN LIIKETALOUDELLINEN ENNUSTE 212-23 Juuan kunnan vesihuoltolaitokselle on laadittu liiketaloudellinen analyysi ja kehitysennuste vuoteen 23 saakka.

Lisätiedot

Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä 10.12.

Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä 10.12. Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä 10.12.2009 Gasum Oy Myyntipäällikkö Jussi Vainikka jussi.vainikka@gasum.fi

Lisätiedot

Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus. 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä

Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus. 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä 1 Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen Eeli Mykkänen Projektipäällikkö Jyväskylä

Lisätiedot

Biolaitostoiminta osana kiertotaloutta Metener Oy palvelut ja tuotteet. 29.10.2014 Juha Luostarinen

Biolaitostoiminta osana kiertotaloutta Metener Oy palvelut ja tuotteet. 29.10.2014 Juha Luostarinen Biolaitostoiminta osana kiertotaloutta Metener Oy palvelut ja tuotteet 29.10.2014 Juha Luostarinen Tausta Biokaasuntuotanto Laukaassa Kalmarin lypsykarjatilalla alkoi vuonna 1998, tavoitteena mikrobien

Lisätiedot

Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys. BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke

Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys. BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke 1 Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke 2 Toteutusselvityksen tavoite Selvityksen tavoitteena on esimerkkitilan

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus

Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus Sanna Marttinen Jätehuoltopäivät Scandic Hotel Rosendahl, Tampere 5.-6.10.2011 Biokaasun energiapotentiaali Suomessa Teoreettinen 24,4 TWh (metaania

Lisätiedot

Lannan ravinteet ja energia talteen Biokaasun tuotannon mahdollisuudet Punkalaitumella

Lannan ravinteet ja energia talteen Biokaasun tuotannon mahdollisuudet Punkalaitumella Excellence by Experience Lannan ravinteet ja energia talteen Biokaasun tuotannon mahdollisuudet Punkalaitumella Punkalaidun 15.3.2014, Päivi Piispa Excellence by Experience. Biokaasun tuotannon mahdollisuudet

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Resca-tuloksia Turusta ja Turun liikennebiokaasuhanke

Resca-tuloksia Turusta ja Turun liikennebiokaasuhanke Resca-tuloksia Turusta ja Turun liikennebiokaasuhanke Fredrik Klingstedt, ympäristötoimiala, ys 17.3.2014 1 Turun pilotit Biokaasun käyttöönotto joukkoliikenteen ja muun kaupungin toimintojen aiheuttaman

Lisätiedot

Biokaasua muodostuu, kun mikrobit hajottavat hapettomissa eli anaerobisissa olosuhteissa orgaanista ainetta

Biokaasua muodostuu, kun mikrobit hajottavat hapettomissa eli anaerobisissa olosuhteissa orgaanista ainetta 1. MITÄ BIOKAASU ON Biokaasu: 55 70 tilavuus-% metaania (CH 4 ) 30 45 tilavuus-% hiilidioksidia (CO 2 ) Lisäksi pieniä määriä rikkivetyä (H 2 S), ammoniakkia (NH 3 ), vetyä (H 2 ) sekä häkää (CO) + muita

Lisätiedot

LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN.

LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN. LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN. ENERGIATEHOKASTA JA YMPÄRISTÖ- YSTÄVÄLLISTÄ. Luonnonkaasu on tarjonnut suomalaiselle teollisuudelle turvallisen, energiatehokkaan ja kokonaishinnaltaan

Lisätiedot

GasHighWay Promoting the Uptake of Gaseous Vehicle Fuels, Biogas and Natural Gas, in Europe

GasHighWay Promoting the Uptake of Gaseous Vehicle Fuels, Biogas and Natural Gas, in Europe GasHighWay Promoting the Uptake of Gaseous Vehicle Fuels, Biogas and Natural Gas, in Europe Maakaasun käytön valvojien neuvottelupäivät 10.6.2009, Vierumäki Eeli Mykkänen Jyväskylä Innovation Oy 1 GasHighWay

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Liikenteen biopolttoaineet

Liikenteen biopolttoaineet Liikenteen biopolttoaineet Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 1.2.2012 Pohjois-Karjalan amk,joensuu 1 MTK:n energiastrategian tavoitteet 2020 Uusiutuvan energian osuus on 38 % energian loppukäytöstä 2020

Lisätiedot

Investointipäätöksenteko

Investointipäätöksenteko Investointipäätöksenteko Ekstralaskuesimerkkejä Laskentatoimen Perusteet, Syksy 2015 Katja Kolehmainen KTT, Apulaisprofessori Neppi Oy valmistaa neppejä ja nappeja. Käsityöpiireissä se on tunnettu laadukkaista

Lisätiedot

UUSIUTUVA ENERGIA KESTÄVÄ ENERGIA. Kohti energiaomavaraista maatilaa Nurmeksen työpaja. 28.11.2013 Pekka Peura

UUSIUTUVA ENERGIA KESTÄVÄ ENERGIA. Kohti energiaomavaraista maatilaa Nurmeksen työpaja. 28.11.2013 Pekka Peura UUSIUTUVA ENERGIA KESTÄVÄ ENERGIA Kohti energiaomavaraista maatilaa Nurmeksen työpaja 28.11.2013 Pekka Peura Kestävä energiahuolto Energian järkevä käyttö (RUE) - Energian säästö - Energiatehokkuus Uusiutuvat

Lisätiedot

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön

Lisätiedot

FINNGULF LNG LNG TERMINAALI

FINNGULF LNG LNG TERMINAALI FINNGULF LNG LNG TERMINAALI YVA-selostus 19.8.2015 Gasum Gasumin vuosi 2014 Liikevaihto 1 079 milj. euroa Liikevoitto 5,1 milj. euroa Taseen loppusumma 1 621 milj. euroa Investoinnit 51,5 milj. euroa Gasumin

Lisätiedot

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus FM Johanna Kalmari-Harju Kokeet 190 pv ja 90 pv panoskokeet tiloilla käytettävissä olevista massoista. Massat Massojen suhteet N1 Munintakananlanta + heinä 3:1 N2

Lisätiedot

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008

Lisätiedot

Biokaasuntuotannon kannattavuus

Biokaasuntuotannon kannattavuus Biokaasuntuotannon kannattavuus Ville Kuittinen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Biotalouden keskus Sisältö Biotila hankkeen laskelmat Toni Taavitsainen, Envitecpolis PKAMK:n biokaasulaskurin tuloksia

Lisätiedot

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100% omistama energiayhtiö

Lisätiedot

Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen

Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen Kaasun käytön valvojien neuvottelupäivät Maakaasun käyttäjäpäivät 13.14.9.2011, Tallinna Gasum Oy, Liikennepalvelut, Liiketoimintayksikön päällikkö Jussi

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Edullisempi vaihtoehto luonnolle ja lompakolle.

Edullisempi vaihtoehto luonnolle ja lompakolle. TANKKAA AUTOOSI PUHTAAMPAA. VALITSE LUONNONKAASU. Edullisempi vaihtoehto luonnolle ja lompakolle. Suomessa asiat ovat hyvin. Voit valita autosi polttoaineeksi puhtaamman vaihtoehdon luonnonkaasun. Maakaasu

Lisätiedot

22.10.2015 Gasum Tuomas Niskanen 1

22.10.2015 Gasum Tuomas Niskanen 1 22.10.2015 Gasum Tuomas Niskanen 1 BIOKAASUMARKKINOIDEN KEHITYS SUOMESSA BIOLAITOSYHDISTYKSEN JUHLASEMINAARI 21-22.10.2015 22.10.2015 Gasum Tuomas Niskanen 2 Biokaasun tuotanto jäteraaka-aineista MÄKIKYLÄ,

Lisätiedot

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT Agrifood Research Finland Biokaasu Kaasuseos, joka sisältää

Lisätiedot

BIOKAASU LIIKENNEPOLTTOAINEENA

BIOKAASU LIIKENNEPOLTTOAINEENA BIOKAASU LIIKENNEPOLTTOAINEENA BioG: Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla Mikko Aalto, Oamk Kuva: Lea Ruotsalainen, Ammattiopisto Lappia BIOKAASU LIIKENNEPOLTTOAINEENA

Lisätiedot

Kilpailutus ja kuntien mahdollisuus vaikuttaa

Kilpailutus ja kuntien mahdollisuus vaikuttaa Kilpailutus ja kuntien mahdollisuus vaikuttaa Ari Lampinen (etunimi.sukunimi()liikennebiokaasu.fi) Projektipäällikkö, Pohjois-Karjalan liikennebiokaasuverkoston kehityshanke Puheenjohtaja, Suomen biokaasuyhdistys

Lisätiedot

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ MAA- JA BIOKAASUN MAHDOLLISUUDET 2 1 Luonnonkaasusta on moneksi 3 Gasumin kaasuverkosto kattaa puolet suomalaisista Korkeapaineista kaasun siirtoputkea 1 286 km Matalan paineen jakeluputkea

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit. 6.5.2014 Erkki Kalmari

Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit. 6.5.2014 Erkki Kalmari Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit 6.5.2014 Erkki Kalmari Prosessikaavio Jalostus -Liikenne -Työkoneet Biokaasu -Lämmöntuotanto -CHP Lanta Energiakasvit Jätteet (porttimaksut) Biokaasuprosessi

Lisätiedot

Biokaasutuotannon tuet. Maa- ja metsätalousministeriö

Biokaasutuotannon tuet. Maa- ja metsätalousministeriö Biokaasutuotannon tuet Maa- ja metsätalousministeriö MMM Biokaasutuotannon tuet Maatilainvestoinnit Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Bioenergiatuotannon avustus TEM Syöttötariffi Energiatuki

Lisätiedot

Forssan seudun liikennöitsijöiden kiinnostus kaasuautoiluun. Järkivihreä energiapäivä 24.4.2013 Antti Laine

Forssan seudun liikennöitsijöiden kiinnostus kaasuautoiluun. Järkivihreä energiapäivä 24.4.2013 Antti Laine Forssan seudun liikennöitsijöiden kiinnostus kaasuautoiluun Järkivihreä energiapäivä 24.4.2013 Antti Laine Vastaajien koostumus Sähköinen kysely Vastaajien määrä 19 Henkilöliikenne (taksi, linja-auto,

Lisätiedot

LIIKENNEKAASUT JA ASEMAVERKOSTO PORI 24.05.2016. 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 1

LIIKENNEKAASUT JA ASEMAVERKOSTO PORI 24.05.2016. 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 1 LIIKENNEKAASUT JA ASEMAVERKOSTO PORI 24.05.2016 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 1 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 2 Gasum s year 2015 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 3 24.05.2016 Gasum Oy Jussi

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Lämpöyrittäjyys Toiminnan ja kannattavuuden tarkastelua

Lämpöyrittäjyys Toiminnan ja kannattavuuden tarkastelua Lämpöyrittäjyys Toiminnan ja kannattavuuden tarkastelua Lämpöyrittäjyyden perusteet to 2.2.2012, Nurmes Lasse Okkonen FT, tuntiopettaja biotalouskoordinaattori Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, Biotalouden

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011

Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011 Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011 Hannu Kauppinen Havainto Observation Liuskekaasuesiintymiä ja varoja on ympäri maailmaa Unconventional gas resources are estimated to be as large as conventional

Lisätiedot

Energiaomavaraisten kylien kehittäminen Pohjanmaan maakunnissa 19/01/15

Energiaomavaraisten kylien kehittäminen Pohjanmaan maakunnissa 19/01/15 Energiaomavaraisten kylien kehittäminen Pohjanmaan maakunnissa Projektisuunnitelmasta Hankkeen tärkeimmät tavoitteet olivat seuraavat: l Energiaomavaraisuuden lisääminen kohdealueilla hyödyntämällä paikallisia

Lisätiedot

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Yrittäjän oppikoulu Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015 Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Sisältö Mitä on yrityksen taloudellinen tila? Tunnuslukujen perusteet

Lisätiedot

Liikenteen aiheuttamia paikallisia vaikutuksia ovat terveyshaitat (sydän- ja keuhkosairaudet), materiaalivauriot

Liikenteen aiheuttamia paikallisia vaikutuksia ovat terveyshaitat (sydän- ja keuhkosairaudet), materiaalivauriot Pauliina Uusi-Penttilä, projektipäällikkö Jyväskylän Teknologiakeskus Oy Biokaasu liikennepolttoaineena Biokaasua on käytetty liikennepolttoaineena vuosia eri kaupungeissa ympäri Eurooppaa. Tekninen puoli

Lisätiedot

Vaasan Ekonomien hallituksen ehdotus yhdistyksen syyskokoukselle selvitystyön aloittamiseksi oman mökin tai lomaasunnon 26.11.2010

Vaasan Ekonomien hallituksen ehdotus yhdistyksen syyskokoukselle selvitystyön aloittamiseksi oman mökin tai lomaasunnon 26.11.2010 » Vaasan Ekonomien hallituksen ehdotus yhdistyksen syyskokoukselle selvitystyön aloittamiseksi oman mökin tai lomaasunnon hankkimiseksi 26.11.2010 Lähtökohdat selvitystyölle 1/3 2 Hallitus esittää yhdistyksen

Lisätiedot

LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN EE045. Yhteenveto suunnitelman tekemisestä

LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN EE045. Yhteenveto suunnitelman tekemisestä LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN EE045 Yhteenveto suunnitelman tekemisestä Liiketoimintasuunnitelman merkitys pakotta miettimään liikeideaa järjestelmällisesti ja varmistamaan, että markkinapotentiaali

Lisätiedot

Uusiutuvan liikenne-energian projektipäällikkö, Joensuun Seudun Jätehuolto Oy (www.liikennebiokaasu. )

Uusiutuvan liikenne-energian projektipäällikkö, Joensuun Seudun Jätehuolto Oy (www.liikennebiokaasu. ) SETCOM-seminaari Biokaasuliikenne matkailualalla Ari Lampinen (etunimi.sukunimi at liikennebiokaasu. ) Uusiutuvan liikenne-energian projektipäällikkö, Joensuun Seudun Jätehuolto Oy (www.liikennebiokaasu.

Lisätiedot

Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Laukaaseen ja Tampereelle 26. 27.10.2010

Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Laukaaseen ja Tampereelle 26. 27.10.2010 Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Laukaaseen ja Tampereelle 26. 27.10.2010 BIOWAY- tiedonvälityshanke järjesti bioenergia-aiheisen yritysvierailumatkan Laukaaseen

Lisätiedot

Kaasutus tulevaisuuden teknologiana haasteita ja mahdollisuuksia

Kaasutus tulevaisuuden teknologiana haasteita ja mahdollisuuksia Kaasutus tulevaisuuden teknologiana haasteita ja mahdollisuuksia Prof. Ulla Lassi, Jyväskylän yliopisto, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Kokkola 24.2.2011 24.2.2011 1 HighBio-hanke Päärahoittaja: EU

Lisätiedot

Biokaasubussit Vaasaan

Biokaasubussit Vaasaan Biokaasubussit Vaasaan Kestävien hankintojen vuosiseminaari 6.5.2015 Tampere Markku Järvelä Teknisen toimen johtaja Vaasan kaupunki Vaasa pähkinänkuoressa Vaasalaisia 67 000 noin 1% vuosittainen kasvu

Lisätiedot

Maatilan rahoituksen suunnittelu

Maatilan rahoituksen suunnittelu Maatilan rahoituksen suunnittelu Investoijalle 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Aloita suunnittelu ajoissa Laita laskelmien pohjaksi realistiset pohjatiedot Toimita verotiedot rahoittajalle analysoitavaksi Mieti

Lisätiedot

Biokaasun tuntematon, ansiokas menneisyys - Biokaasun käyttöä Suomessa 80 vuotta

Biokaasun tuntematon, ansiokas menneisyys - Biokaasun käyttöä Suomessa 80 vuotta Suomen Biokaasuyhdistyksen biokaasuseminaari Missä menet biokaasu Ympäristötekniikan messut, Helsingin messukeskus 11.10.2012 Biokaasun tuntematon, ansiokas menneisyys - Biokaasun käyttöä Suomessa 80 vuotta

Lisätiedot

Kaasuvisio energia- ja ilmastotiekarttaan 2050

Kaasuvisio energia- ja ilmastotiekarttaan 2050 Kaasuvisio energia- ja ilmastotiekarttaan 2050 Kohti älykästä energiajärjestelmää Mistä älykäs, fiksu energiajärjestelmä koostuu? Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Älykkään energiajärjestelmän

Lisätiedot

Biokaasun tuotannon kannattavuus - Onko biopolttoaineiden kestävä tuotanto ylipäänsä mahdollista?

Biokaasun tuotannon kannattavuus - Onko biopolttoaineiden kestävä tuotanto ylipäänsä mahdollista? Biokaasun tuotannon kannattavuus - Onko biopolttoaineiden kestävä tuotanto ylipäänsä mahdollista? JAMK, Biokaasu-opintomatka 26.9.2014 Erika Winquist & Pellervo Kässi, MTT Biokaasutuotannon vaihtoehdot

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011 Biopolttoaineet maatalouden työkoneissa Hajautetun tuotannon veroratkaisut Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso Säätytalo 01.02.2011 Toimialapäällikkö Markku Alm Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

BL20A1200 Tuuli- ja aurinkoenergiateknologia ja liiketoiminta

BL20A1200 Tuuli- ja aurinkoenergiateknologia ja liiketoiminta BL20A1200 Tuuli- ja aurinkoenergiateknologia ja liiketoiminta Tuulipuiston investointi ja rahoitus Tuulipuistoinvestoinnin tavoitteet ja perusteet Pitoajalta lasketun kassavirran pitää antaa sijoittajalle

Lisätiedot

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Aate Laukkanen Suomen Bioetanoli Oy

Aate Laukkanen Suomen Bioetanoli Oy Aate Laukkanen Suomen Bioetanoli Oy Bioetanoli liikennepolttoaineena RES - direktiivi (artikla 3(4)): uusiutuvien energialähteiden osuus liikenteen energiankulutuksesta koko EU:ssa 10 % vuoteen 2020 mennessä

Lisätiedot

Kokkolan biokaasulaitos

Kokkolan biokaasulaitos Kokkolan biokaasulaitos Biokaasuyhdistyksen seminaari 6-7.11.2013 Hannu Turunen / Econet Oy ECONET -konserni lyhyesti Vesi- ja ympäristöalan monipalveluyrityksen tausta 2002 perustettu Skanskan ympäristörakentamispuolen

Lisätiedot

Mädätys HSY:n jätevedenpuhdistamoilla. Mädätyksen rakenne- ja laitetekniikka seminaari 15.10.2013

Mädätys HSY:n jätevedenpuhdistamoilla. Mädätyksen rakenne- ja laitetekniikka seminaari 15.10.2013 Mädätys HSY:n jätevedenpuhdistamoilla Mädätyksen rakenne- ja laitetekniikka seminaari 15.10.2013 HSY - Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä HSY tuottaa jäte- ja vesihuoltopalveluita yli miljoonalle

Lisätiedot

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA Skaftkärr Skaftkärr hankkeen tavoitteena on rakentaa Porvooseen uusi energiatehokas 400 hehtaarin suuruinen, vähintään 6000 asukkaan asuinalue. Skaftkärr Koko projekti

Lisätiedot

Petri Saari HSL Helsingin seudun liikenne 07.09.2010 JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ

Petri Saari HSL Helsingin seudun liikenne 07.09.2010 JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Petri Saari HSL Helsingin seudun liikenne 07.09.2010 JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Joukkoliikenteen uudelleenorganisointi 1.1.2010 alkaen HKL HKL-Rv HKL-Metro HKL-Infra SL Oy Helsingin seudun liikenne

Lisätiedot

Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö

Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö Biokaasuasioiden vastuutahoja MMM:ssä MMM Maatalousosasto (MAO) - Bioenergiatuotannon edistämistoimet (investointi-

Lisätiedot

Kaasuauto. Autoalan opettaja- ja kouluttajapäivät 23.-24.4.2015 Tampere. www.kvlakk.fi. Jussi Sireeni. www.kvlakk.fi

Kaasuauto. Autoalan opettaja- ja kouluttajapäivät 23.-24.4.2015 Tampere. www.kvlakk.fi. Jussi Sireeni. www.kvlakk.fi Kaasuauto Autoalan opettaja- ja kouluttajapäivät 23.-24.4.2015 Tampere Miksi kaasua autoihin? Maa- ja biokaasu on edullinen polttoaine verrattuna öljyjalosteisiin jopa 40% säästöä polttoainekustannuksissa

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot