Luonnonkukkien päivä

Transkriptio

1 Luonnonkukkien päivä 14 Luonnonsuojelija 3/07 Luonnonkukkien päivä Ahvenanmaa, Finström Retkikohde: Rehevä laidunnettu lehtoalue, kallioalueita, eutrofisen järven rantaa n. 1 km:n päässä Finströmin kirkosta. Järjestäjä: Societas pro Fauna et Flora Fennica, yhteistyössä Ålands Natur och Miljö. Retkenjohtaja: Carl-Adam Hæggström, p. (018) Toinen opas: Eeva Hæggström. Kokoontuminen: Norragatan 13, Mariehamn, lähtö autoilla yhteiskuljetuksena klo 10. Retki klo Ahvenanmaa, Lemland Retkikohde: Nåtö-Jungfruskärs naturreservat. Järjestäjä: Nåtö biologiska station (Societas pro Fauna et Flora Fennica), yhteistyössä Natur och Miljö. Retkenjohtaja: Thomas Kuusela. Kokoontuminen: Biologisen aseman parkkipaikka. Retki klo Asikkala Retkikohde: Iisakkilan kartanon ympäristö. Järjestäjä: Asikkalan luonnonystävät. Retkenjohtaja: Anja Terho. Muut oppaat: Olavi Blomster, Anna-Liisa Helenius. Yhteydenotot: Tuula Wikström, p , tuula.wikstrom@luukku. com. Kokoontuminen: Klo 10 Vääksyssä Päijännetalon luona, os. Meijeritie 1. Matka Vääksystä Kalkkisiin (27 km) tehdään omilla autoilla. Kyytiä tarvitsevat ottakaa yhteyttä Tuula Wikströmiin. Pysäköidään Kalkkisten sataman pysäköintialueelle, jossa suoraan sinne menevien tulee olla klo Retki klo Espoo Retkikohde: Villa Elfvikin luontotalo. Järjestäjä: Villa Elfvikin luontotalo. Yhteyshenkilö: Elise Stenroos, p. (09) , elise.stenroos@espoo.fi. Kokoontuminen: Villa Elfvikin piha, Elfvikintie 4 (Eniron puhelinluettelo 50/DD 78). Perille tuovat bussit 52A, 57, 106, 550. Retki klo Retkikohde: Matalajärven ympäristö. Järjestäjä: Espoon ympäristöyhdistys. Retkenjohtaja: Veikko Solantie, p Kokoontuminen: Noin klo Marketanpuiston pysäköintialueella (Pehtorinkuja, ENIRO:n kartta s. 62, ruutu84/cx). Retki klo Paikalle pääsee mm. busseilla 43 ja 509. Mukaan: Saappaat. Retkikohde: Kauklahden uuden ja vanhan kylämiljöön kasvisto sekä suojeltu Kauklahden kallioketo kasviharvinaisuuksineen. Retkenjohtaja: Terhi Ryttäri, p , terhi.ryttari@ymparisto. fi. Kokoontuminen: Kylätalo Palttinan ulkopuolella (Tegelhagen 4). Paikallisjuna Kauklahteen tuo lähelle kokoontumispaikkaa. Retki klo Retkikohde: Hanikan ulkoilualue ja luontopolku. Järjestäjä: Soukka-seura ry. Retkenjohtaja: Matti Viikkari, p , matti.viikkari@tkk.fi. Muut oppaat: Jukka Kivi ja Ritva Kokkola. Kokoontuminen: Matasaarentien alkupäässä, noin 100 m Suvisaarentien risteyksestä, oleva Hanikan virkistyskeskus. Busseilla 145 ja 145N pääsee Suinonsalmen pysäkille, joka on 300 metrin päässä kokoontumispaikasta. Retki klo Forssa Retkikohde: Salmistonmäen perinnemaisema-alue. Järjestäjä: Lounais-Hämeen Luonnonsuojeluyhdistys ry, LHLY ry, PL 46, Forssa, flhm@surffi.net. Retkenjohtaja: Oskari Härmä. Kokoontuminen: Salmistonmäen parkkipaikka. Ajo Papinsillantieltä 2826, seuraa lintutornin opasteita. Retki klo Halikko Retkikohde: Niittämällä ja jälkilaiduntamalla hoidettu jokivarsiniitty sijaitsee Halikonjoen itärinteellä kirkonkylän lounaispuolella, 110-valtatien ja rautatien välissä. Kulku kohteelle koivukujalta. Järjestäjä: Salon seudun luonnonsuojeluyhdistys ry. Retkenjohtaja: Eija Hagelberg, p , eija.hagelbe rg@vsperinnemaisemat.net. Muut oppaat: Antti Nyman, Sirkka Tuominen. Kokoontuminen: Klo Halikon kirjaston pihalla (ent. Sale), Sähkökuja 1. Kohteeseen jatketaan kävellen, polkupyörällä ja kimppakyydeillä henkilöautoilla. Huom. Retken kesto n. 3 tuntia. Kahvitarjoilu retken päätteeksi. Hamina Retkikohde: Reitkallin entisen puutarhakoulun ympäristö. Järjestäjä: Kaakkois-Kymen Luonto. Retkenjohtaja: Tapio Rintanen, tapio.rintanen@hotmail. com, p Toinen opas: Reija Kivelä. Kokoontuminen: Reitkallin entisen puutarhakoulun tienhaara (Paljakantie), kimppakyyti Haminan linja-autoasemalta klo Retki klo Hanko, Tväminne Retkikohde: Tvärminnen Stormossen. Suo voi olla varsin märkä. Retkeä ei suositella liikuntarajoitteisille eikä pikkulapsille. Järjestäjä: Hangon ympäristöyhdistys yhteistyössä Hangon suomalaisen kansanopiston kanssa. Retkenjohtaja: Kalevi Keynäs, p Toinen opas: Juha Kaunismaa. Kokoontuminen: Kello 14 Tvärminnen tiilitehdas, Ruukintie. Sieltä siirrytään pikkuautoilla suolle. Retki klo Huom. Opastusta saa myös ruotsiksi. Heinävesi Retkikohde: Heinolanmäen luonnonsuojelualue. Järjestäjä: Heinäveden Luonnonystävät. Retkenjohtaja: Olavi Eskelinen, p , olavi. eskelinen@pp.inet.fi. Kokoontuminen: Heinäveden tori Gasthausin luona klo 16. Retki klo Helsinki Retkikohde: Mustikkamaa-Korkeasaari. Järjestäjä: Korkeasaaren eläintarha. Retkenjohtaja: Seppo Turunen, seppo. turunen@hel.fi. Kokoontuminen: Korkeasaaren vastaanottorakennus Mustikkamaalla, bussin 11 päätepysäkki. Paikalle pääsee myös Kulosaaresta kävellen. Retki klo Retkikohde: Suomenlinna. Järjestäjä: Helsingin luonnonsuojeluyhdistys. Retkenjohtajat: Laura Tuomisaari ja Christina Lindén. Tiedustelut: Johanna Oja, p Kokoontuminen: Lähtö HKL:n lauttarannasta Suomenlinnassa. Retki klo Huom. Kaksikielinen. Retkikohde: Savonpuisto, Alppi- ja Lenininpuisto. Yhteistyötaho: Alppilan kirkko. Retkenjohtaja: Antti Okko, p. (09) Kokoontuminen: Alppilan kirkon edusta, Kotkankatu 2. Paikalle pääsee raitiovaunuilla 3B ja 3T. Retki klo Huittinen Retkikohde: Puurijärven ja Isonsuon kansallispuisto. Järjestäjä: Metsähallitus, Etelä-Suomen luontopalvelut. Retkenjohtaja: Biologian lehtori Airi Ala-Juusela, p Kokoontuminen: Puurijärven ja Isonsuon kansallispuisto, Isosuon pysäköintipaikka, osoite Mutilahdentie, Huittinen. Retki klo Hyvinkää Retkikohde: Retki tehdään bussilla. Järjestäjä: Hyvinkään ympäristönsuojeluyhdistys. Retkenjohtaja: Yrjö Ala-Paavola, p , yap@fimug.fi. Toinen opas: Leila Järvinen. Kokoontuminen: Lähtö bussilla klo 10 Linjalasta (Uudenmaank. 8) reittiä Hämeenkatu-Ridasjärvi-Myllykylä-Kaukas-Hyvinkää Linjala. Retki klo Huom: Tilausbussi, retkeläisiltä peritään 2 euroa. Mukaan: Eväät ja kynä. Ilomantsi Retkikohde: Talvisodan sotatuloskasvit Möhkön kylällä ja Norpanvaaran suunnassa. Järjestäjä: Möhkön arboretumin ystävät ry, yhteistyössä Ilomantsin Museosäätiö/Möhkön ruukkimuseo. Retkenjohtaja: Sauvo Henttonen, p Kokoontuminen: Koitajoen sillan korva. Retki klo Imatra Retkikohde: Imatrankosken urbaani kaupunkikasvisto. Järjestäjä: Imatran seudun luonnonsuojeluyhdistys ry, yhteistyössä Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutti. Retkenjohtaja: Kimmo Saarinen, p. (05) , Kokoontuminen: Klo 10 Intersportin paikoitusalueella (Matinkatu 1), aivan kävelykadun kupeessa. Retki klo Inari/Ivalo Retkikohde: Ivalojoen varsi. Retkenjärjestäjä: Metsähallitus, Lapin luontopalvelut. Yhteistyötaho: Inarin Luonnonystävät ry. Retkenjohtaja: Suojelubiologi Mia Vuomajoki. Muut oppaat: Maire Puikko, Anne Nivasalo, Sirkka Palojärvi. Tiedustelut ja ilmoittautumiset mennessä: Siida/Ylä-Lapin luontokeskus p , siida@metsa.fi Kokoontuminen: Inari: Siidan pihalta klo 10. Ivalo: Virastotalon pihalta klo Retki päättyy klo 15. Mukaan: Saappaat ja eväitä. Jalasjärvi Retkikohde: Partiomaja Umpimähkä Kärjenmäessä n. 5 km kirkonkylältä lounaaseen. Järjestäjä: Jalasjärven luontoyhdistys Luhurikka ry. Retkenjohtaja: Harri Maununmaa, harri.maununmaa@jalasjarvi.fi, p Kokoontuminen: Kunnantalon parkkipaikka. Retki klo Joensuu Retkikohde: Noljakan mäen ja lähistön kasvit, Natura-alue mukaan lukien. Järjestäjät: Joensuun seudun luonnonystävät ja Joensuun 4H. Retkenjohtaja: Päivi Hokkanen, p / (työ). Kokoontuminen: Sinkkolan kotieläin- ja perinnepiha, Pesolantie 2. Bussit 3 ja 7. Retki klo Jurva Retkikohde: Tainnusjärven vanhat saaret. Järjestäjä: Jurvan-Kurikan Luontoseura. Retkenjohtaja: Aarre Äystö. Yhteydenotot: Yhdistyksen sihteeri Outi Suurpalo p Kokoontuminen: Pässilän maja Tainnuskylä-Jokiperä -tien varressa. Majalle on opasteet Jurva-Koskenkorva -tieltä. Retki klo Mukaan: Eväät ja kasvio. Juuka Retkikohde: Vanhan maatilan ympäristöä, Pielisen rantaa. Retkenjohtaja: Eila Nieminen. Yhteistyötaho: Juuan Martat. Kokoontuminen: Juuan Matkahuollon piha, josta n. 3 km:n matka retkikohteeseen tehdään kimppakyydein. Retki klo Jyväskylä Retkikohde: Tourujoen luontopolku ja jokilaakson kasvillisuus. Järjestäjä: Jyväskylän seudun luonnonsuojeluyhdistys. Retkenjohtaja: Tiina Lappalainen, p Kokoontuminen: klo 17 Puistokadun ja Tourukadun kulmassa lähellä luontopolun alkupaikkaa. Järvenpää Retkikohde: Vanhankylänniemi. Järjestäjä: Järvenpään ympäristöyhdistys. Retkenjohtaja: Sirkka Savonmäki, p. (09) Toinen opas: Ilpo Mannerkoski. Kokoontuminen: klo 13 Matkailukeskuksen pihassa. Retki klo Kaavi Retkikohde: Kaskiperinnettä vaaliva perinnetila ja luonnonsuojelualue Kaavin koillisosassa. Järjestäjä: Metsähallitus. Retkenjohtaja: Kaija Eisto, p , kaija.eisto@metsa.fi. Muut oppaat: Anna-Riikka Ihantola, Arja Räsänen. Kokoontuminen: Telkkämäen perinnetila, retki klo Mukaan: Eväitä, kasvio, suurennuslasi. Kajaani Retkikohde: Kaupunginlammen ympäristö. Järjestäjä: Kajaanin seudun luonto ry. Yhteistyötaho: Metsähallitus. Retkenjohtaja: Kimmo Kumpulainen, p Muut oppaat: Markku Nykänen ja Kristiina Hoikkala. Kokoontumispaikka: Kajaanihallin pääoven edessä. Retki klo Kemiö Retkikohde: Ekhaminin lehto. Eväät mukaan. Järjestäjä: Kemiönseudun luonnonsuojeluyhdistys. Yhteistyötaho: Metsähallitus/Sinisimpukan luontokeskus. Kokoontuminen: Klo 13 Kesätien alkupäässä. Huom. Retki on kaksikielinen. Kempele Retkikohde: Puutarhaoppilaitoksen ympäristö. Järjestäjä: Kempeleen-Oulunsalon Luonnonsuojeluyhdistys ry. Yhteistyötahot: Kempele-Seura ry ja Kempeleen kunnan ympäristötoimi. Retkenjohtaja: Kaija Koski, p Kokoontuminen: Kempeleen puutarhaoppilaitoksen parkkipaikalla, Piriläntie 145. Retki klo Kesälahti Retkikohde: Kiviniementie. Järjestäjä: Keski-Karjalan Luonto ry. Yhteistyötaho: Tarapaappa. Retkenjohtaja: Hans Colliander, p. (013) Toinen opas: Riitta Aittomäki. Kokoontuminen: Salokylä, Väärämäentien ja Kiviniementien risteys. Retki klo Keuruu Retkikohde: Senhetkinen kauniisti kukkiva luonnonketo. Juhlistetaan myös Linnén 300-vuotisjuhlavuotta. Järjestäjä: Keurusseudun Luonnonystävät ry. Yhteistyötaho: Pohjola-Nordenin Keuruun osasto. Retkenjohtaja: Jouko Pihlainen, p Kokoontuminen: Klo 12 kimppakyydein Keuruu linja-autoasemalta. Varusteet: Omat eväät ja sään mukainen varustus. Kirkkonummi Retkikohde: Kirkkonummen keskusta. Järjestäjä: Kirkkonummen kansalaisopisto yhteistyössä Kirkkonummen ympäristöyhdistyksen kanssa. Retkenjohtaja: retkellä Pekka Borg, p , toinen opas Marja Borg. Ragnvaldsin perinnetilan esittely: Maaret Eloranta, p Kokoontumiset: Retkeläiset Kirkkonummen kirkon ja kirjaston edessä torilla. Retki klo Perinnetilan kokoontujat tilalla, esittely klo Varusteet: Eväät ja kasvio. Huom. Luonnonkukkien päivän tilaisuus koostuu retkestä klo ja Ragnvaldsin perinnetilan kasviesittelystä klo Retki saapuu Ragnvaldsin perinnetilalle klo 13. Retkikohde: Jussarö, Tammisaaren saaristo. Järjestäjä: Kyrklätts Natur och Miljö. Retkenjohtajat: Esko Vuorinen ja Hans- Erik Nyman. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Ulrica Cronström, p tai Dag Munsterhjelm, p Ilmoita myös, jos tulet omalla autolla. Kokoontuminen: Lähtö henkilöautoilla Kirkkonummen keskustasta Sparin takaa parkkipaikalta klo Yhteys Inkoon pienvenesatamasta Delta-kahvilan vierestä Mirellalla klo 10 Jussaröhön. Paluu Kirkkonummelle klo Mukaan: Omat eväät ja kiikarit. Huom. Hinta 20 e jäseniltä, 30 e muilta. Pakolliset ennakkoilmoittautumiset Ulrica Cronströmille, p tai Dag Munsterhjelmille, p Mukaan mahtuu 30 henkeä. Retki on kaksikielinen. Kitee Retkikohde: Partalanmäki. Järjestäjä: Keski-Karjalan luonto. Retkenjohtaja: Mika Pirinen, p Muut oppaat: Kari Antikainen, Tupu Vuorinen, Kalervo Rinne ja Risto Torni. Kokoontuminen: Partalanmäki. Kiteen keskustasta n.7 km Kiteenlahteen, josta käännytään oikealle Havukkalanmäentielle. Sitä ajetaan 2,9 km, sillan jälkeen vasemmalle Par-

2 Luonnonkukkien päivä Luonnonsuojelija 3/07 15 talanmäelle. Retki klo Retkenjohtajien kyytiin mahtuu muutamia henkilöitä, kyydistä voi sopia puhelimitse, p Mukaan: Saappaat, eväät ja kasvio. Kolari, Äkäslompolo Retkikohde: Kesänkijärven hillapolku. Retki päätetään laavulle, jossa voi syödä omia eväitä. Järjestäjä: Metsähallitus. Yhteistyötaho: Metsäntutkimuslaitos. Retkenjohtaja: FM tutkija, Heikki Kauhanen (METLA), p Toinen opas: Anneli Ovaskainen, Metsähallitus Luontokeskus Kellokas. Kokoontuminen: Kesänkijärvi sijaitsee Äkäslompolon kylässä Ylläksellä. Äkäslompolon tunturitiestä käännytään vasemmalle Kesänkijärven suuntaan, matkaa yht. 2 km. Kokoonnutaan Kesänkijärven parkkipaikalla. Retki klo Huom. Ryhmien toivotaan ilmoittautuvan Luontokeskus Kellokkaaseen mennessä, p Kotka Retkikohde: Vanhaa Sutelantietä Kyminlinnan pohjoispäähän. Järjestäjä: Kotkan Luonto ry, yhteistyötaho Kymenlaakson ls-piiri. Retkenjohtaja: Risto Hamari. Kokoontuminen: Sutelan Prisman paikoitusalueen pohjoispäässä, huoltoaseman kulmalla, josta siirrytään yhdessä Vanhalle Sutelantielle. Retki klo Mukaan: Eväät, kasvio ja suurennuslasi. Kuortane Retkikohde: Virtaniemen lomatila, Virtaniementie 31, Kuortane. Järjestäjä: Suomenselän luonnonystävät. Retkenjohtajat: Terttu Rajala ja Tuija Hakala. Kokoontuminen: Virtaniemen lomatilan piha. Retki klo Kuru Retkikohde: Petäjäjärven vanhojen metsien suojelualue. Järjestäjä: Metsähallitus. Retkenjohtajat: Panu Kunttu, Tuulikki Halla, Seitsemisen luontokeskus, p Kokoontuminen: klo 13 Seitsemisen luontokeskuksella, josta lähdetään omin kyydein retkikohteelle. Ajomatkaa 15 km, parkkeeraus Kurun tien varteen levähdysalueelle. Voi tulla myös suoraan: Kurusta tullessa n. 6 km ennen Luoteen kylää tien vas. puolella levähdysalue. Vanha metsä rajautuu tiehen. Retki klo Mukaan: Saappaat, suurennuslasi. Luuppeja voi lainata. Kuusamo Retkikohde: Oulangan kansallispuisto, Kiutakönkään luontopolku. Järjestäjä: Metsähallitus, Pohjanmaan luontopalvelut. Retkenjohtaja: Tiina Laitinen, p , tiina.laitinen@metsa. fi. Kokoontuminen: Oulangan luontokeskus, retki klo Kuusankoski Retkikohde: Vuohivuoren laskettelumäki ja sen viereinen kallioalue Kymijoen rannalla. Järjestäjä: Järvi-Kymen Luonto. Retkenjohtaja: Jukka Airola, jukka. airola@ymparisto.fi, p. kesäkuussa (05) Kokoontuminen: Paikalle tuovan Vuohivuorentien ylä- eli pohjoispäässä, laskettelualueen reunan puomilla. Retki klo Lappeenranta Retkikohde: Salpausselän etelärinne. Järjestäjä: SLL/Lappeenrannan seudun luonnonsuojeluyhdistys ry. Retkenjohtaja: Juha Jantunen. Toinen opas: Raija Aura, p , raija.aura@luukku. com. Kokoontuminen: Askon ja Sotkan kalustetalojen paikoitusalueella, josta siirrytään retkikohteeseen. Retki klo Mukaan: Kasvio. Laukaa Retkikohde: Kuusaan kanavan seudun luonnonkasviretkikohde. Järjestäjä: Laukaan Seudun Luonto ry, pj. Anna Bagge, anna.bagge@bytl.jyu.fi, p Retkenjohtaja: Ari Jäntti. Kokoontuminen: Kuusaan koskikahvilan p-paikka, sunnuntaina klo 11. Retken arvioitu kesto 2 tuntia, mahdollisuus evästää laavulla, jolloin retkeen tulee varata lisää aikaa. Lieksa Retkikohde: Kinahmon vanha pihapiiri ja niittyjä. Järjestäjä: Lieksan luonnonystävät. Retkenjohtaja: Esko Lappi, p , esko.lappi@pp.inet.fi. Kokoontuminen: klo Rantalan Nesteellä, mistä opastus. Kuljetus pikkuautoilla. Lohja Retkikohde: Hermalan polku. Järjestäjä: Lohjansaaren kyläyhdistys. Retkenjohtaja: Timo Koponen, timo.koponen@helsinki.fi, p Toinen opas: Aune Koponen. Kokoontuminen: Lähtöpaikka on Paavolan kylässä Lohjansaaren seuraintalon piha, Pietiläntie 2. Retki klo Retkikohde: Virkkala. Kokkilan keto ja sen lähimetsät. Järjestäjä: Lohjanseudun ympäristöyhdistys. Retkenjohtaja: Hanna Tuovila, p Kokoontuminen: Virkkalan pururadan pysäköintialue, Hankotien varressa. Linja-autolla pääsee Virkkalaan, josta kävelytietä pururadalle. Retki klo Mukaan: Saappaat. Loppi Retkikohde: Laidunnettu perinneniitty. Järjestäjä: Lopen luonnonystävät ry. Retkenjohtaja: Pirkko Janger. Kokoontuminen: Koulun pihalla. Retki klo Mukaan: Saappaat. Mikkeli Retkikohde: Urpolan jokilaakso ja läheinen niitty. Järjestäjä: Suur-Savon luonnonsuojeluyhdistys ry. Retkenjohtaja: Aune Niiranen, p. (015) , aune.niiranen@kolumbus.fi. Kokoontuminen: Urpolan luontokeskuksen pihassa, Selännekatu 20. Retki klo Kouvola: ks. Valkeala! Kristiinankaupunki Retkikohde: Tiilitehtaanmäen luontopolku. Järjestäjä: Sydbottens Natur och Miljö. Yhteistyötaho: Svenska Odlingens Vänner. Retkenjohtaja: Sonja Grönholm, p. (06) , sonja.gronholm@pp. inet.fi. Toinen opas: Carl-Anders Lundberg. Kokoontuminen: Kristiinankaupungin lähellä, Pitkäsillan itäpuolella, hautausmaan pohjoispuolella, luontopolun alussa infotaulun luona. Retki klo Mukaan: Saappaat, eväitä, kasvio ja suurennuslasi. Huom. Opastus tarvittaessa myös suomeksi. Kuhmo Retkikohde: Luontokeskus Petolan ympäristö. Järjestäjät: Metsähallitus, Luontokeskus Petola, p ja Lentua-seura ry. Retkenjohtaja: Mervi Laaksonen, p , Lentua-seura. Toinen opas: Outi Isokääntä. Kokoontuminen: Luontokeskus Petolan P-paikka, Lentiirantie 342. Retki klo Kuopio Retkikohde: Konttilan tila. Järjestäjä: Kuopion kaupungin ympäristökeskus. Yhteistyötahot: Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys ry, Pohjois-Savon ympäristökeskus. Retkenjohtaja: Timo Perätie. Muut oppaat: Anu Valtonen, Minna Eskelinen. Kokoontuminen: Konttilan pihapiirissä klo 13. Retki klo JENNY KOIVISTO

3 16 Luonnonsuojelija 3/07 Luonnonkukkien päivä Tasavallan presidentti Tarja Halonen on vuoden 2007 Luonnonkukkien päivän suojelijaksi. Päivän teemaan liittyen ryhmä kasvintuntijoita tekee loppukesästä retken Kultarantaan, jossa tutustutaan puutarhan luonnonkasveihin. Osoittautuvatko luonnonkukat vastustamattomiksi puutarhanhoidon ystävä Tarja Haloselle? Vastaus selviää seuraavassa numerossa... Muonio Retkikohde: Olostunturi. Järjestäjä: Muonion luonto. Retkenjohtaja: Markku Kuortti, p Muut oppaat: Aulikki Pöyhtäri ja Linda Yliniemi. Kokoontuminen: Oloksen ylähotellin parkkipaikalla klo 13. Retki klo 13 15, jonka jälkeen voi jäädä hävittämään tulokaskasveja. Kysele kimppakyydeistä retkenjohtajalta. Mukaan: Saappaat, omat eväät ja puutarhahanskat. Mäntsälä Retkikohde: Sandberginpelto Etelä-Mäntsälässä. Järjestäjä: Mäntsälän luonnonsuojeluyhdistys. Retkenjohtajat: Elina ja Matti Vuori, Riiskiläntie 69, Ohkola. Elina, p , Matti, p , fi. Kokoontuminen: Oikoradan huoltotiellä kännykkämaston juurella vastapäätä Sandberginpeltoa radan ja Lahdenteiden toisella puolella. Toinen kokoontumispaikka Riiskiläntien päässä ladolla. Retki klo Naantali Retkikohde: Luolajanjärveä kiertävä luontopolku. Järjestäjä: Naantalin kaupunki. Retkenjohtaja: Veli-Pekka Rautiainen, kasvimuseo, Turun yliopisto, p. (02) , Kokoontuminen: Luolajanjärven länsipuolen (Järveläntie) lintutorni. Retki klo Nilsiä Retkikohde: Huutavanholman lehtojensuojelualue. Järjestäjä: Nilsiän luonnonsuojeluyhdistys ry. Retkenjohtaja: Mauri Tiainen, Laitilantie 19, Nilsiä, p , mauri. Toinen opas: Hanna Hartikainen. Kokoontuminen: Tahkolahden parkkipaikka. Retki klo Mukaan: Saappaat, eväitä ja kasvio. Nokia Retkikohde: Haaviston lehto. Järjestäjä: Nokian Luonto ry. Yhteistyötaho: Siuro-Seura ry. Retkenjohtaja: Lasse Kosonen. Muut oppaat: Kaija Helle ja Hannu Karhe. Yhteydenotot: Anne Viitalaakso-Kaasalainen, p , Kokoontuminen: Klo 13 Nokian Haavistontien ja Melonäyrääntien risteyksessä. Retki klo Kuljetusta tarvitsevia pyydetään ottamaan yhteyttä retken järjestäjiin. Mukaan: Eväät. Nurmo ks. Seinäjoki Oulainen Retkikohde: Polkupyöräretki Pyhäjokivarteen. Järjestäjä: Pyhäjokialueen luonnonsuojeluyhdistys. Retkenjohtaja: Riku Rantala, p Kokoontuminen: Oulaisten kaupunginkirjaston pihalla, retki klo Oulu Retkikohde: Toppilan entinen satamaja teollisuusalue ja Tervatoppilan kartano. Välissä nautitaan pullakahvit. Järjestäjä: Oulun luonnonsuojeluyhdistys yhteistyössä Oulun yliopiston kasvimuseon kanssa. Retkenjohtaja: Kalle Hellström, p , Muut oppaat: Tauno Ulvinen, Lassi Kalleinen ja Erkki Vilpa. Kokoontuminen: Siilotien päässä (n. 100 m päässä Toppilansalmen rannasta). Perille pääsee paikallisliikenteen busseilla, pysäkki Koskelantien ja Satamatien risteyksessä. Retki klo Mukaan: Kasvio Paimio Retkikohde: Paimionjokilaakso Askalan voimalaitoksen tuntumassa. Järjestäjä: Paimion seudun ympäristöyhdistys. Retkenjohtaja: Miia Aaltonen, p Toinen opas: Viri Teppo-Pärnä. Kokoontuminen: Askalankosken leiritalo. Ajo-ohje: n. 6 km Paimion keskustan ainoista liikennevaloista pohjoiseen Sähköyhtiöntietä. Tienviittojen Askalan voimalaitos ja Voimalantie kohdalta käännytään länteen. Tätä tietä jatketaan aina laakson pohjalle asti korkean kirkkaankeltaisen voimalaitoksen luo. Siinä P-paikka. Voimalan kylkeä myöten kohti joen länsirannalla sijaitsevaa punaista leiritaloa, matkaa 100 m, pitkä riippusilta yli joen. Retki klo Pelkosenniemi Retkikohde: Pyhä-Luoston kansallispuistossa sijaitsevan Tunturiaavan luontopolun kasvillisuus. Järjestäjä: Metsähallitus, Lapin luontopalvelut, Pyhätunturin luontokeskus. Retkenjohtaja: Pia Arvola, p Toinen opas: Eila Pesonen. Yhteydenotot: Pyhätunturin luontokeskus, Kerontie 22, Pyhätunturi. p pyhatunturi@metsa.fi. Kokoontuminen: Pyhätunturin luontokeskus, Kerontie 22, Pyhätunturi. Paikalle pääsee linja-autolla. Retki klo Mukaan: Saappaat, eväitä ja kasvio. Pieksämäki Retkikohde: Vanha VR:n alue. Järjestäjä: Pieksämäen seudun Luonnonystävät ry. Retkenjohtaja: Yrjö Snellman, p , yrjo.snellman@pp. inet.fi Toinen opas: Jaakko Savola, p Kokoontuminen: Vanhan Raamattutalon edustalla klo 11. Yhdistys tarjoaa mehut. Pihtipudas Retkikohde: Virkasuo. Järjestäjät: Pihtipudas-seura ja Jyväskylän yliopisto. Retkenjohtajat: Juhani Krook (Pihtipudas-seura), p ja Veli Saari (Jyväskylän yliopisto). Kokoontuminen: Lähtö Korppisen kylätalon pihassa klo 12. Retken kesto n. 3 tuntia. Mukaan: Eväät, saappaat, sopivat varusteet. Pohja Retkikohde: Kirkonkylä/Pappilanketo eli Fjället eli Näsbyn niitty. Järjestäjä: Pohjan Luonto. Retkenjohtaja: Esko Vuorinen, p , esko.vuorinen@gmail. com. Kokoontuminen: Högåsan P-paikka (nuorisoseurantalo ala-asteiden välissä). Retki klo Opastusta myös ruotsiksi. Pudasjärvi Retkikohde: Rytivaaran kruununmetsätorppa Syötteen kansallispuistossa. Retkellä tutustutaan mm. torpan pihapiirin niittylajistoon. Kohteeseen tulee kävelymatkaa polkua pitkin n. 4 km yhteen suuntaan, joten hyvät jalkineet, eväät ja juotavat ovat välttämättömät. Järjestäjä: Metsähallitus, Syötteen luontokeskus. Retkenjohtaja: Markku Lehtelä markku.lehtela@metsa.fi, p Toinen opas: Veikko Virkkunen. Kokoontuminen: Klo Syötteen luontokeskuksessa, josta siirrytään omilla autoilla Ukonvaaran P-paikalle (n. 20 km). Voit myös tulla suoraan Ukonvaaran P-paikalle klo 11. Retki klo Punkalaidun Retkikohde: Punkalaitumen jokivarsi ja kasvit joelta katsottuna lautta-ajelulla ja rannallakin kulkien. Järjestäjä: Huittisten seudun ympäristöyhdistys. Retkenjohtaja: Terttu Routsi, p Toinen opas: Sakari Pärssinen. Kokoontuminen: Punkalaitumen paloaseman piha. Retki klo Mukaan: Saappaat. Raahe Retkikohde: Saloisten vanha kulttuurimaisema ja Satamajärven perinneniityt. Järjestäjä: Raahen Seudun Luonnonystävät. Retkenjohtaja: Jari Särkkä, p. (08) , jari.sarkka@kotinet.com. Toinen opas: Marketta Nivala. Kokoontuminen: Kaupungista lähtö klo linja-autoasema. Kokoonnutaan Saloisten kirkon luona olevalle hautausmaan parkkipaikalle, josta lähdetään maastoon klo 12. Retki klo Kulkuyhteydet: Kimppakyyti kaupungista autottomille. Mukaan: saappaat ja eväitä. Rovaniemi Retkikohde: Mortin tila sekä ranta. Järjestäjä: Lapin luonnonsuojelupiiri. Yhteistyötahot: Lapin ympäristökeskus, Lapin maakuntamuseo, Metsähallitus, Rovaniemen Luonto, Metsäntutkimuslaitos Rovaniemi, Lapin agronomit. Retkenjohtaja: Tuula Leskinen, Lapin luonnonsuojelupiiri, p Muut oppaat: Taina Kojola, Lapin ympäristökeskus, p Piia Juntunen, Marjut Kokko, Liisa Mäenpää, Kimmo Kaakinen, Jouni Puoskari, Eira Järviluoma, Sari Hänninen, Pauliina Kulmala. Kokoontuminen: Metsäntutkimuslaitoksen parkkialue, Eteläranta 55. Retket alkavat klo 11 ja klo 13. Salla Retkikohde: Oulangan kansallispuisto, Oulangan kanjonin seutu. Järjestäjä: Metsähallitus, Pohjanmaan luontopalvelut. Retkenjohtaja: Tiina Laitinen, p , tiina.laitinen@metsa.fi. Kokoontuminen: Hautjärven luontotalo, retki klo Savonlinna Retkikohde: Luontotalo Nestorin pihapiiri ja lähiympäristö, Aino Acktén puistotie 4. Retki klo Järjestäjä: Metsähallitus. Retkenjohtaja: Elina Enho, rantasalmi@saimaaholiday.net, p Seinäjoki Retkikohde: Lellunnevan maakaatopaikka. Järjestäjä: SLL:n Pohjanmaan piiri, yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan lsy. Retkenjohtaja: Hannu Tuomisto, p Kokoontuminen: Maakaatopaikan portilla, puhelinluettelon karttaruutu 44, 64. Retki klo Saappaat jalkaan. Siikainen Retkikohde: Leväsjoen rukoushuoneen niitty, n. 2 km Leväsjoen kyläkaupalta Siikaisiin päin. Järjestäjä: Kankaanpään Seudun Luonnonystävät. Retkenjohtaja: Hilpi Liimatainen, p Kokoontuminen: Leväsjoen rukoushuoneen piha. Retki klo Sodankylä Retkikohde: Tankavaaran ympäristö. Järjestäjä: Metsähallitus, Urho Kekkosen kansallispuisto. Retkenjohtaja: Kristiina Aikio, Urho Kekkosen kansallispuisto/ Koilliskairan luontokeskus, Tankavaara. p , ukpuisto@metsa. fi. Kokoontuminen: Koilliskairan luontokeskuksen alakerran eteisessä, retki klo Mukaan: Saappaat, eväät, kasvio. Somero Retkikohde: Häntälän notkot Kantatietä 52 Salosta 27 km, Somerolta 9 km. Tieltä viitoitukset Häntälä ja Häntälän notkot. Järjestäjä: Hämeen luontokeskus/ Metsähallitus. Retkenjohtajat: Titta Jylhänkangas ja Henna Seppälä, p Kokoontuminen ja pysäköinti: Häntälän kyläkeskus, Häntäläntie 322. Retki klo Mukaan: Saappaat ja eväät. Sotkamo Retkikohde: Erilaiset suoympäristöt. Järjestäjä: Sotkamon Luonto ry. Retkenvetäjä: Alpo Komulainen. Kokoontuminen: Virastotalon piha, Sotkamo. Retkelle lähdetään kimppakyydein. Retki klo Mukaan: Saappaat ja omat eväät. Tammisaari Retkikohde: Raaseporin linnanraunioiden ympäristö. Järjestäjä: Raaseporin luonto ja ympäristö ry ja Tammisaaren luontokeskus. Retkenjohtajat: Peik Grönholm ja Lotta Söderlund. Kokoontuminen: Metsähallituksen Tammisaaren luotokeskuksen edessä klo 11, josta jatketaan omilla autoilla Raaseporin linnaan. Tapaaminen suoraan Raaseporin linnan raunioilla klo Retki klo Mukaan: Saappaat, eväät, kasvio ja suurennuslasi. Retki on ruotsinkielinen. Tampere Retkikohde: Hervanta, Hervantajärvi. Järjestäjä: Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys. Retkenjohtajat: Matti Kääntönen ja Juha Lehmusnotko p , jlehmus@suomi24.fi. Kokoontuminen: Salmenkalliontien päässä oleva uimarannan parkkipaikka. Lähimmäksi kokoontumispaikkaa pääset julkisilla linjalla 33 Arkkitehdinkadun ja Hervannan valtaväylän risteykseen sekä Näyttämönkadun että Näyttelijänkadun pysäkeille. Retki klo Ulvila Retkikohde: Luontopolku Kaasmarkunjoen rannassa. Retkelle lähdetään tilausbussilla. Järjestäjä: Satakunnan piiri. Yhteistyökumppani: Porin kaupungin ympäristötoimi. Retkenjohtajat: Terhi Rajala ja Sakari Lehtonen. Lisätiedot: Terhi Rajala, p , terhi.rajala@suomi24.fi ja Satakunnan luonnonsuojelupiirin tsto, p Kokoontuminen: Tilausbussi lähtee Luontotalo Arkin edestä, Pohjoispuisto 7, klo 9. ja Nakkilan torilta klo Retki klo Huom. Retkelle otetaan max. 50 henkilöä ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautumiset ma alkaen Porin yhteispalvelupiste Hööveliin, os. Promenadikeskus Yrjönkatu 17, Pori, p Uusikaupunki Retkikohde: Tilausbussilla Varanpään Lemmiluodon jalopuumetsä- ja lehtoniittyalueelle sekä edelleen Vasikkakariiin. Järjestäjä: Vakkaopisto. Retkenjohtaja: Sakari Hinneri, Lumikontie 1, Uusikaupunki, p , sahinner@uusikaupunki.fi. Kokoontuminen: Lähtö klo 12 U:gin linja-autoasemalta. Mukaan pääsee myös Lokalahden kirkon edestä klo Retki päättyy klo Lisätietoja: Vakka-Suomen kansalaisopisto, toimisto, p. (02) tai anna-maija.lagerstrom@uusikaupunki. fi. Mukaan: Saappaat, suurennuslasi ja eväät. Huom. Matkakustannukset tilausbussilla 4 5 e osanottajamäärästä riippuen, kerätään retkellä. Valkeala Retkikohde: Utin vallit. Järjestäjä: Pohjois-Kymen luonto, Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri. Retkenjohtaja: Anu Kärkkäinen, p , anu. karkkainen@edukouvola.fi. Muut oppaat: Jorma Taarna, Venla Sainio. Kokoontuminen: Kouvolan kaupungin Mansikka-ahon koulun viereinen keskuskeittiön parkkipaikka, josta lähtö pyörillä ja autoilla (kimppakyyti) klo 12. Retki klo Mukaan: Kasvio, eväitä. Vammala Retkikohde: Lantulan luontopolku. Matkalla nautitaan eväät luontopolun laavulla. Järjestäjä: Vammalan ja Äetsän ympäristöyhdistys. Retkenjohtaja: Eveliina Asikainen, p Toinen opas: Juha Suominen. Kokoontuminen: Lantulan entinen koulu. Retki klo Mukaan: Saappaat, eväät ja kasvio. Vantaa Retkikohde: Vantaankosken maisemat. Järjestäjä: Vantaan kaupungin ympäristökeskus. Retkenjohtajat: Erkki Makkonen, Vesa Järvinen. Yhteydenotot: Vantaan ympäristökeskus, Pakkalankuja 5, Vantaa. Sinikka Rantalainen, p. (09) , toimisto p. (09) Kokoontuminen: Kuninkaantiellä Vantaankosken sillalla, Eniron puhelinluettelon kartta 79/DG-88. Vantaan bussit 50, 51, 53. Retki klo Vihti Retkikohde: Vanhan kirkon niemi ja ranta. Järjestäjä: Vihdin Luonto ry. Retkenjohtaja: Martti Paavilainen, p Kokoontuminen: Vihdin lukion piha, Kirkkoniementie 8. Retki klo Ylöjärvi Retkikohde: Linja-autolla Viljakkalaan. Linja-autokuljetuksen järjestämistä varten ilmoittautumiset to mennessä Timo Tammiselle (p , timoantero. tamminen@elisanet.fi) tai Juha Riihiojalle (p , juha. riihioja@nsn.com). Järjestäjät: Ylöjärven Luonto ry yhteistyössä Viljakkalan puolesta ry:n kanssa. Retkenjohtaja: Anni Kytömäki. Kokoontuminen: Ylöjärven Urheilutalon parkkipaikka. Lähtö klo 10, paluu klo 15 mennessä. Mukaan: Säänmukainen varustus ja eväät. Saappaat suositeltavat. Viljakkalan puolesta ry tarjoaa Vironvuorilla juotavaa ja makkaraa. Muuna aikana järjestettävät kasviretket s.23.

4 Luonnonsuojelija 3/07 17 Tutustu pihapiirisi luonnonkasveihin! Luonnonkukkien päivä Luonnonkukkien päivän havainnot Lähde Pihakasviretkelle Luonnonkukkien päivänä Pihakasviretki on erinomainen tapa viettää kesäistä päivää. Jos et syystä tai toisesta päässyt Luonnonkukkien päivän opastetuille retkille, tai jos et vielä saanut kasvien tunnistamisesta tarpeeksesi, käy tutkimaan omaa pihaasi. Tunnistamista helpottavat hyvä kasvio ja oheinen lista Suomen sadasta yleisimmästä kasvilajista. Pakkaa mukaan retken kruunaavat eväät. Lähde pihalle vaikka koko perheen voimin. Auringon paisteessa ja ruohon kutitellessa jalkapohjia voit käydä tunnistamaan pihasi luonnonkasvilajeja. Saatat yllättyä niiden moninaisuudesta! Osallistu arvontaan ja voita t-paita Mitä lajeja pihalta löytyi? Kertoessasi sen meille osallistut hienojen Luonnonkukkien päivän T-paitojen arvontaan. Voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti. Osallistuminen on helppoa 1. Lähde retkelle pihapiiriisi. 2. Ilmoita tunnistamasi luonnonkasvit viimeistään maanantaina joko internet-lomakkeella osoitteessa www. hatikka.fi/luonnonkukat tai lähettämällä viereinen lomake osoitteeseen Aino Tyyskä, Suomen luonnonsuojeluliitto ry, Kotkankatu 9, Helsinki. Jaa havaintosi muiden kanssa Luonnonkukkien päivän sivujen ( kautta pääset tutustumaan muiden pihakasviretkeläisten havaintoihin. Yhteenvedon Pihakasviretkestä ja muuta tarinaa Luonnonkukkien päivän sujumisesta voit lukea seuraavasta Luonnonsuojelijasta. Valokuvia ja tunnelmia retkeltäsi voit lisätä muidenkin nautittaviksi Ikkuna Suomen Luontoon-sivustolle ( Kuvien lisääminen sivustolle vaatii käyttäjätunnuksen luomisen. Jos haluat tallentaa luontohavaintojasi myöhemminkin, luo itsellesi oma havaintopäiväkirja Hatikkaan ( Sinne tallentamasi havainnot ovat automaattisesti Luonnontieteellisen keskusmuseon tutkijoiden käytössä tieteellisiin ja luonnonsuojelua palveleviin tarpeisiin. AINO TYYSKÄ Luonnonkukkien päivän koordinaattori Havaintopaikkakunta Tarkempi paikka Havainnoitsijan tiedot: Nimi Osoite Puhelin Sähköposti Rastita allaolevista lajeista pihallasi havaitsemasi lajit. Kirjoita muut löytämäsi lajit alle laatikkoon tai erilliselle paperille. ahosuolaheinä Rumex acetosella niittynurmikka Poa pratensis haapa Populus tremula niittysuolaheinä Rumex acetosa harmaaleppä Alnus incana nokkonen Urtica dioica harmaasara Carex canescens nuokkuhelmikkämelica nutans heinätähtimö Stellaria graminea nuokkutalvikki Orthilia secunda hevonhierakka Rumex longifolius nurmihärkki Cerastium fontanum hieskoivu Betula pubescens nurmilauha Deschampsia cespitosa hietakastikka Calamagrostis epigejos nurmipiippo Luzula multiflora hiirenporras Athyrium filix-femina nurmirölli Agrostis capillaris hiirenvirna Vicia cracca nurmitähkiö Phleum pratense huopaohdake Cirsium helenioides ojakärsämö Achillea ptarmica isokarpalo Vaccinium oxycoccos oravanmarja Maianthemum bifolium jokapaikansara Carex nigra pallosara Carex globularis jouhivihvilä Juncus filiformis peltokorte Equisetum arvense juolavehnä Elymus repens peltopillike Galeopsis bifida juolukka Vaccinium uliginosum pietaryrtti Tanacetum vulgare järvikorte Equisetum fluviatile piharatamo Plantago major järviruoko Phragmites australis pihasaunio Matricaria matricarioides kanerva Calluna vulgaris pihatatar Polygonum aviculare kangasmaitikka Melampyrum pratense pihatähtimö Stellaria media karhunputki Angelica sylvestris pihlaja Sorbus aucuparia kataja Juniperus communis pikkulaukku Rhinanthus minor kevätpiippo Luzula pilosa pikkutalvikki Pyrola minor kiiltolehtipaju Salix phylicifolia polkusara Carex brunnescens kissankello Campanula rotundifolia pullosara Carex rostrata kissankäpälä Antennaria dioica puna-apila Trifolium pratense koiranputki Anthriscus sylvestris punanata Festuca rubra korpikastikka Calamagrostis purpurea puolukka Vaccinium vitis-idaea kultapiisku Solidago virgaurea päivänkakkara Leucanthemum vulgare kurjenjalka Potentilla palustris raate Menyanthes trifoliata kuusi Picea abies raita Salix caprea kylänurmikka Poa annua rantamatara Galium palustre lampaannata Festuca ovina rauduskoivu Betula pendula lillukka Rubus saxatilis rentukka Caltha palustris luhtamatara Galium uliginosum riidenlieko Lycopodium annotinum luhtavilla Eriophorum angustifolium rönsyleinikki Ranunculus repens maitohorsma Epilobium angustifolium siankärsämö Achillea millefolium mesiangervo Filipendula ulmaria suohorsma Epilobium palustre mesimarja Rubus arcticus suokukka Andromeda polifolia metsäalvejuuri Dryopteris carthusiana suo-orvokki Viola palustris metsäimarre Gymnocarpium dryopteris suopursu Ledum palustre metsäkorte Equisetum sylvaticum syysmaitiainen Leontodon autumnalis metsäkurjenpolvi Geranium sylvaticum terttualpi Lysimachia thyrsiflora metsälauha Deschampsia flexuosa tuoksusimake Anthoxanthum odoratum metsämaitikka Melampyrum sylvaticum tuomi Prunus padus metsätähti Trientalis europaea tupasvilla Eriophorum vaginatum mustikka Vaccinium myrtillus vadelma Rubus idaeus muurain Rubus chamaemorus valkoapila Trifolium repens mänty Pinus sylvestris vanamo Linnaea borealis niittyleinikki Ranunculus acris variksenmarja Empetrum nigrum Muita lajeja ja tunnelmia: MATTI NIEMINEN Kiitos! Postitathan vastauksesi ma 18.6.

5 18 Luonnonkukkien päivä Luonnonsuojelija 3/07 Kiitos. Leikkaa puolet sivusta irti, taita se kahteen osaan. Sulje kirje nitomalla tai teippaamalla ja lähetä se mennessä. Samalla osallistut Luonnonkukkien päivän t-paitojen arvontaan! Luonnonsuojeluliitto maksaa postimaksun. PIHAKASVIRETKEN HAVAINNOT LUONNONKUKKIEN PÄIVÄNÄ Sukellus kasvitietouteen Arviot Sinikka Piippo, Ulla Salo: Mielen ja rakkauden kasvit. 432 s., WSOY Helsingin yliopiston kasvi- ja sienitieteilijät ovat koonneet kulttuurihistoriallisesti merkittävää tietoa ihmismieleen tavalla tai toisella vaikuttavista kasveista. Mielen ja rakkauden kasvit esittelee kasvien historiaa osana shamanismia, noituutta, lääketiedettä ja ruuanlaittoa. Kauniit kuvataulut tekevät kirjasta nautittavaa luettavaa ja monet kasvit näkyvät uudessa valossa kirjaa lukiessa. Tiesittekö esimerkiksi, että minttu rauhoittaa keskushermostoa, alentaa verenpainetta ja tyynnyttää liiallista seksuaalisuutta? Kirsti Aapala, Marja Aapala: Pääskynhattu, päivänkämmen. Kasvikertomuksia. 239 s., Otava Pääskynhattu ja päivänkämmen on erinomainen teos riippumatossa kesälomaa viettävälle kasviharrastajalle. Kirsti Aapala on kerännyt kirjaan huikean määrän tietoa kasvien nimistä ja niiden perinteisestä käytöstä. Tekstiä siivittävät myös kirjoittajan omat muistot ja koko kirjasta välittyykin aito rakkaus kasveihin. Kasvikirjoista tutut nimet saavat kirjassa rinnalleen hauskoja kansanomaisia nimityksiä. Esimerkiksi rentukkaa on kutsuttu eri puolilla Suomea mm. konnankorvaksi, lohenkukaksi, likakukaksi ja vilukukaksi. Marja Aapalan kuvitus on kesäisen raikasta ja tuo kukkien värit ja tuoksut aisteihin pilvisenäkin päivänä. Seppo Vuokko, Jorma Peiponen: Kasvit Suomen luonnossa. 160 s., Otava 2007 Kasvit Suomen luonnossa on kätevän kevyt opas aloittelevalle kasviharrastajalle. Kirja kulkee hyvin kädessä kesämökin pihalla, eikä paina repussa pidemmälläkään retkellä. Kirja esittelee 170 yleistä tai kiinnostavaa kasvia. Kirjan valokuvat auttavat hyvin kukkien määrittämisessä, joskin suppea lajimäärä ja paikoitellen tuntomerkkien kannalta epäselvät kuvat vaikeuttavat varman määrityksen tekemistä. Kirja soveltuu parhaiten johdatukseksi kasvien maailmaan, kokeneemman harrastajan kannattaa turvautua kattavampiin ja piirroskuvin varustettuihin kasvioihin. Bo Mossberg, Lennart Stenberg: Maastokasvio. 318 s., Tammi 2006 VASTAUSLÄHETYS Sopimus HELSINKI Kotkankatu 9, HELSINKI Suomen luonnonsuojeluliitto ry Moni kasviharrastaja on kaivannut kattavaa värikuvakasviota avuksi maastoon. Maastokasvio on tehty samojen tekijöiden Suuren Pohjolan kasvion pohjalta, joka on hieno ja kattava kasviharrastajan järkäleteos. Maastokasviossa esitellään yli 1000 kasvilajia piirroskuvin. Se mikä pienessä koossa ja kattavuudessa saavutetaan, menetetään kuvien koossa ja tekstien pituudessa. Kirja onnistuu kyllä esittelemään hyvän määrän lajeja, mutta monet tuntomerkit jäävät hämäriksi kuvien pienuuden vuoksi. Kasvimääritysoppaiden kuningattaren paikka säilyy legendaarisella Retkeilykasviolla, mutta voi Maastokasviotakin hyvin suositella niille, jotka haluavat ehdottomasti nähdä kasvit värillisin kuvin esitettynä. KAISA MURDOCH

6 Tätä rataa Luonnonsuojelija 3/07 19 Luomuvaihtoehtoja taajamien vesiensuojeluun Tukkoisia sadevesiviemäreitä, tulvivia katuja ja kylpyhuoneista sisälle nousevaa jätevettä. Rankkasateet ja kaupunkitulvat ovat antaneet viitteitä rakentamisen sekä taajamien sade- ja sulamisvesien eli hulevesien ongelmista. Tiiviissä taajamarakenteessa vedellä ei ole tilaa nousta luontaisille tulvaalueille virtavesien varsilla. Soiden ja kosteikkojen kuivattaminen sekä purojen putkittaminen ja suoristaminen pahentavat tilannetta. Hulevesi ei pääse imeytymään, kun kaupunki peittää yhtenäisenä asfalttimattona maata. Perinteinen hulevesien käsittelymenetelmä nopeasti sadevesiputkeen ja putkesta vesistöön aiheuttaa virtavesissä eroosiota sekä muutoksia ekosysteemeissä. Kunnat ovat alkaneet soveltaa ekologisempia menetelmiä kaavoitukseen ja hulevesien hallintaan. Hulevesi on taajamissa merkittävä vesistöjen kuormittaja. Se kuljettaa kiintoainetta kaduilta ja rakennustyömailta, raskasmetalleja ja öljyjä liikenteen päästöistä, torjunta- Huleveden virtaama hidastuu vihersormessa. Vesi ylläpitää rehevää kasvillisuutta sekä tukee taajamaluonnon monimuotoisuutta Viikin ekoasuinalueella. aineita ja ravinteita puutarhoista sekä bakteereita lemmikkien ulosteista. Maankäytön suunnittelulla on merkitystä vesiensuojelussa Rakentaminen muuttaa aina luontaista veden kiertoa ja rakennettava kohde on osa valuma-aluetta. Ympäristönäkökohtien huomioiminen aluesuunnittelussa ja hulevesien hallinnassa on tärkeää, painottaa tutkija Outi Salminen Teknillisestä korkeakoulusta. Alavat ranta- ja kosteikkoalueet tulisi jättää rakentamatta ja myös taajamissa vesistöjen varsille tulisi jättää kasvillisuuden peittämät suojavyöhykkeet. Taajamatulvia voidaan ehkäistä ennallistamalla virtavesien luontaisia kulkureittejä sekä tulva-alueita. Hulevedet puhtaaksi luonnon omilla menetelmillä Hulevedet voidaan johtaa pihoilta ja kaduilta sadevesiviemäreiden sijaan maaston luontaisia painanteita ja uomia myöten. Kasvillisuus sitoo ja haihduttaa vettä, hidastaa virtausta ja pidättää kiintoainetta. Rakennetussakin maisemassa tulisi säilyttää päällystämätöntä imeytymispintaa. Virtaamia tasaamaan voidaan rakentaa myös imeytys- ja viivytysaltaita tai puhdistuskosteikko, jossa kasvillisuus ottaa hulevedestä tehokkaasti ravinteita ja haitallisia aineita. Taajamaluonnon monimuotoisuutta Lasten suosikkileikkipaikkoja ovat vapaana virtaavat norot ja purot sammakonkutuineen. Pienvesien säilyttäminen taajamissa ja sadeveden tuominen kaupunkikuvaan lisää viihtyisyyttä. Luonnonmukainen aluesuunnittelu ja hulevesien hallinta tukevat luonnon monimuotoisuutta, kertoo Outi Salminen. Kun vettä ei piiloteta maan alle, säilyvät veden rajapinnan ekologisesti rikkaat elinympäristöt. Veden luontaiset kulkureitit tukevat eheitä ekologisia verkostoja Luonnonvaroja kuin rahaakin säästyy, koska päällystemateriaalia ja teknisiä rakenteita tarvitaan vähemmän, lisää Salminen. Luomumenetelmä uutta Suomessa Kuntien suunnittelijat kaipaavat ohjeistusta uusista menetelmistä. Suurimpia haasteita on hallinnollisten vastuiden selvittäminen kuntien ja vesihuoltolaitosten välillä kuka kustantaa rakenteet ja niiden hoidon, kertoo asiantuntija Saijariina Toivikko Vesi- ja viemärilaitosyhdistyksestä. Tampereella Kalkunvuoren ja Vuoreksen alueiden kaavoihin on annettu määräyksiä huleveden imeyttämisestä ja viivyttämisestä. Tampere on herkkää harjualuetta, jossa pohjavesiensuojelu- ja hulevesiselvitykset tehdään jokaisella kaava-alueella, selittää Tampereen kaupungin projektiarkkitehti Jouko Seppänen. Lisää esimerkkejä löytyy mm. Kuopiosta, Mikkelistä ja Vantaalta. Helsingissä Viikin ekologisen rakentamisen koealueella hulevedet johdetaan kasvillisuuden peittämiin painanteisiin, vihersormiin, jotka puhdistavat Viikinojaan virtaavia hulevesiä ja tasaavat virtaamia. HANNELE AHPONEN Kuopion Saaristokaupungin kosteikon ympäristö toimii myös asukkaiden virkistysalueena. Patopenkereen kävelyväylä on suunniteltu niin, että asukkaat ja ohikulkijat voivat käydä tutustumassa kosteikon kasvillisuuteen ja lintuihin. HANNA-KAISA HELLSTEN OUTI SALMINEN OUTI SALMINEN

7 20 Tulevaa Luonnonsuojelija 3/07 Suomen luonnonsuojeluliitto ry Norpan menot Lähetä ilmoitukset: Luonnonsuojeluliiton luonnonharrastuskurssit Keskikesäinen ja monipuolinen viikko maailman luonnonperintöalueella Merenkurkussa ma pe Kurssilla tutustutaan Merenkurkun alueen ainutlaatuiseen saaristoluontoon sekä alueen luontoon että kulttuuriin perehtyen. Viikon ohjelmassa mm. seuraavaa: - tutustutaan Björköbyssä perinne-/ kalastuskulttuuriin - fladoihin ja kluuvijärviin sekä saaristojärviin ja De Geer - moreeneihin. - Valassaarilla tutustuminen linnustonsuojelualueeseen, majakkaan sekä saarten geologiaan (Rogen moreenit) ja kulttuurihistoriaan sekä merivartioston toimintaan ulkosaaristossa. - Tutustuminen Mikkelinsaarten luontoon ja kulttuuriin. - vieraillaan Norrskärin upealla majakkaasaarella Kurssin vetäjänä toimii luontopedagogi /luonto-opas Vesa Heinonen. Lisätietoja kurssin tarkemmasta sisällöstä voit tiedustella Vesalta, p Hinta: jäsenet 480 eur/ muut 510 e (sisältää venematkat, ruokailut, majoitukset ja opastuksen) Ilmoittautuminen: mennessä. Muut luontomatkat (tilanne 24.5.), peruutuspaikkoja kannattaa tiedustella! -Retki Viroon Hiidenmaalle to ma Samalla polulla KOLME PAIKKA VAPAANA! - Kurssi maailman luonnonperintöalueella Merenkurkussa ma pe UUSI - Valokuvauspainotteinen tunturiluontokurssi Kilpisjärvellä la la TÄYNNÄ! - Tunturikasvikurssi Kilpisjärvellä la la KAKSI PAIKKAA VAPAA- NA! - Kesävaellus Ruotsin suurtuntureille la su YKSI PAIKKA VAPAANA! -Kolin talkooleirit ma ma (TÄYNNÄ) ja ke ke (TÄYNNÄ) kysy varasijoja! - Marja- ja sieniviikonloppu Nuuksiossa la su Ruskaviikko Kilpisjärvellä la la TÄYNNÄ! - Kaamosviikko Kilpisjärvellä la la Kursseille ilmoittaudutaan Suomen luonnonsuojeluliittoon (SLL) koulutus- ja järjestösihteeri Heini Jalavalle, p. (09) tai , kurssit(at)sll.fi, fax (09) ETELÄ-HÄME N ä i s t ä ka i k i s t a h a l u a i s i n a i n a k i n o s a l l i s t u a.. 1. Salaperäinen ja suljettu Santahamina kiinnostaa ja sinne on jo monta kertaa pitänyt mennä. kasviretki Santahaminaan to Kesäyön huumaan sopii erinomaisesti: Järvenpään ympäristöyhdistyksen Yölaulajaretki pyörillä Tuusulanjärven ympäri la Jääriin olisi mukava tutustua lähemmin ja Lammin seutu herättää vanhat ja vahvat kenttäkurssimuistot! Siksi Keski-Hämeen ympäristöyhdistyksen Jääräretki Lammin Evolla kutsuu. 4. Tämä on varmasti jännittävä ja geologian ihmeet kiehtovat aina! Keurusseudun Luonnonystävät ry:n retki: Geologisia ihmeitä Multian Kulhan Syväojan rotkolla. 5. Tänne voikin hyvin poiketa töiden jälkeen ja katsastaa taas tämänvuotinen näyttely Kivinokassa! Helsyn retki Kivinokkaan ti klo Ympäristötaiteen yhdistyksen (YTY) näyttelyn yhteydessä. HEINI JALAVA Koulutus- ja järjestösihteeri Asikkalan luonnonystävät: Luonto- ja kulttuurimatka ti-pe Vienan Karjalan kyliin pääkohteina Paanajärvi ja Kalevalan kansallispuisto. Yhteystiedot: p tai tuula.wikstrom@luukku.com Hämeenlinnan seudun luonnonsuojeluyhdistys: Perinnemaisematalkoot Hattulan alueella elokuun alussa. Talkoot järjestetään luonnonsuojelupiirin tämän kesän luontoperheleirin yhteydessä. Tapahtumat ovat elokuun ensimmäisenä viikonloppuna. Tiedustelut ja ilmoittautumiset kesän aikana: p (Heini Neste tai Heikki Niinikangas). Kaunista ja mukavaa perhoskesää kaikille! Keski-Hämeen ympäristöyhdistys Jääräretki la Retki tutustuttaa kovakuoriaisten kiehtovaan maailmaan. Kokoontuminen Lammin Evolla metsäopistolla 11.50, sieltä opastus Pukkivuorentien parkkipaikalle, josta noin kolme tuntia kestävä retki alkaa klo 12. Jussi Vilén opastaa, tutustutaan mm. metsäpaloalueen ja vanhojen puiden kovakuoriaisiin. Maastovarusteet ja vähän evästä mukaan. Retkelle ei erikseen tarvitse ilmoittautua. Lisätiedot Jussi Vileniltä, p Kääpäretki la Kotisten ikimetsään Lammin Evolle. Kaija Helle opastaa kääpien tunnistamisessa ja löytämisessä. Kokoontuminen Evon metsäopistolla klo 10, retki kestää noin kolme tuntia. Maastovarusteet ja vähän evästä mukaan. Lisätiedot Jukka Ruuhijärveltä, p ETELÄ-KARJALA Imatran seudun luonnonsuojeluyhdistys: Perinteinen Linnoituksen iltakävely ke Lappeenrannan seudun lsy järjestää opastetun kasvikierroksen Linnoituksen valleilla, oppaina Juha Jantunen ja Kimmo Saarinen. Kokoontuminen Saimaan luonnonsuojelukeskuksen edessä, os. Katariinantori 6, klo 18. Päiväperhosretki la 30.6., kohteena Vesivalon liittymä kuutostien kupeessa. Kokoontuminen Joutsenon Korvenkylässä Karjalan Portin pihalla klo 11. Retkellä säävaraus; pilvisen sään sattuessa voidaan järjestää kasviretki. Korvenhaan luontoilta to Joutsenon Korvenkylässä klo alkaen. Tule kysymään kasveista, eläimistä tai muista luonnon ihmeistä! Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutin järjestämän tapahtuman yhteydessä on jaossa yhdistyksen materiaaleja. Ruokolahden luontoilta ti Kulttuuripalvelu Kaiku järjestää Ruokolahtitalon pihapiirissä klo 12 alkaen yleisötapahtuman, jossa esitellään mm. riistanhoitoon liittyvää toimintaa. Illan päättää luontoilta, jossa asiantuntijaraati vastaa kysymyksiin klo 18 alkaen. Elokuussa järjestettävän jäkäläretken tai -kurssin ajankohta on vielä avoin. Seuraa paikallislehtiä ja Uutisvuoksen seurapalstaa. KAINUU Kainuun luonnonsuojelupiiri: Kesäkuun lopulla uraanikaivosaiheinen tiedotus- ja keskustelutilaisuus Kuhmossa ja Paltamossa paikkakunnille haettujen kaivosvaltausten johdosta. Heinä-elokuussa suunnitteilla laivaretki Ärjänsaareen. Seuraa tiedottelua. Lisätietoja Kainuun toiminnasta: piirisihteeri Tarja Leinonen, p ja suoraan alueyhdistysten toimijoilta. Kajaanin Seudun Luonto: Retki Laakajärven erämaisille rannoille la 4.8. Lentua-Seura: Perinneniittotalkoot pe klo 8 alkaen Onnelassa. Kari Kemppaisen luontoelokuva ti 24.7 klo 13 Korpi-Kinossa. Ilmaisesitys. Syksyllä tulossa sieniretki. Oppaana Jouni Laaksonen. Sotkamon Luonto: Kotiseuturetki la 1.9. Aiheena ympäristöpalkinnon saajat vuosien varrelta. Retken kohde on ensimmäinen ympäristöpalkinnon saaja Vilho Klemetti, Heiskasenluoma Ällävaara. Mukaan kutsutaan kaikki muutkin palkinnon saajat. Paltamon Luonto: Perinneniittotalkoot heinäkuun lopulla. KESKI-SUOMI Jyväskylän seudun luonnonsuojeluyhdistys: Yhdistyksen uudet kotisivut löytyvät nyt osoitteesta: Sivuilta löydät tietoa yhdistyksen toiminnasta sekä luontoon ja ympäristöön liittyvistä asioista. Sivuilta pääset liittymään Suomen luonnonsuojeluliiton ja samalla paikallisyhdistyksen jäseneksi. Sivuilta voit myös lähettää viestiä yhdistyksen hallitukselle. Jyväskylän seudun luonnonsuojeluyhdistys ry perustettiin vuonna Yhdistyksen toiminta-aluetta ovat Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän maalaiskunta ja Muurame. Yhdistys ottaa kantaa ajankohtaisiin Jyväskylän seutua koskeviin ympäristöasioihin. Tavoitteena on lisätä myös asukkaiden luontotuntemusta ja harrastusta. Yhdistyksen eniten yleisöä tavoittavat toimintamuodot ovat erilaiset luontokuvaillat ja retket. Jäseniä yhdistyksessä on yli 600. Muurame-Säynätsalon ympäristöyhdistys liittyi Jyväskylän paikallisyhdistykseen vuonna Yhdistyksen toimintaa pyörittää vuosittain valittava hallitus. Yhdistyksen puheenjohtajana toimii vuonna 2007 Marja Kupari ja sihteerinä Irma Heiskanen. Keurusseudun Luonnonystävät: Kesäyön auringon laskua ja kesäyön tunnelmaa katsellaan ja kuunnellaan Lintusyrjän harjulta la su klo Korkea mäki, josta näkymä länteen Keurusselälle ja Tiusalaan saakka. Jos vedet ehtivät lämmetä, keskiyön uinti järjestyy Pikkuhiekassa. Paikalla olevalla tulipaikalla makkaranpaistokin onnistuu. Perhosretki Haapamäelle la klo 12. Hopeatäplät, sini- ja kultasiivet tutuiksi. Pikkubussiretki Lohjanjärven ympäristön parhaille luontokohteille la klo Seudun suurin vaahtera ja tammi, Torholan suuri luola, Talpelan hiidenkirnu, Tammiston arboretum ja upeaa länsiuusimaalaista maisemaa. Ilmoittaudu Joukolle 1.7. mennessä. Geologisia ihmeitä la klo 18 Multian Kulhan Syväojan rotkolla, jossa on mm. syvä rakoluola. Lisätietoja retkistä: Jouko Pihlainen, p , ja Pertti Sulkava p. (014) Retkille lähdetää kimppakyydein Keuruu linja-autoasemalta ellei toisin mainita. Omat eväät ja sään mukainen varustus. Lintu-, kasvija luonto-opastus joka retkellä. Useimmat retket ovat lyhyitä käyntejä mielenkiintoisilla luontokohteilla. Tervetuloa mukaan! Korpilahden luonnonsuojeluyhdistys: Perinteinen Yölaulajaretki Putkilahden linturannoille, kesto noin 3 tuntia. Lähtö Korpilahden matkahuollon edestä klo 20.30, tapaamme klo 21 Putkilahden kylätalolla. Aluksi yölaulajien äänten kertausta. Kimppakyydit ja omat eväät. Tuuli- ja sadevaraus. Lisätiedot ja ilmoittautumiset Timo, p. (014) , tai vaarun.vuori@pp.inet.fi Niittytalkoot vaihtoehto Nesteen ilmastopäästörallille. Korospohjassa, Vaarunvuoren juurella Korpilahdella la 4.8. klo 10 alkaen. Paikka on noin 45 km Jyväskylästä etelään, Päijänteen itärannalla Putkilahden valtakunnallisesti arvokkaassa perinnemaisemassa (n. 20 km Jyväskylä-Tampere -tieltä). Omat kyydit. Enimmät työkalut paikalla, omat välineet avuksi. Ilmoittautuneille (max. 10) niitynreunaeine ja kahvit/teet. Ilmoittautumiset viim. ke 1.8. Jussille ja Heljälle, p. (014) , vaarun.vuori@pp.inet.fi Vaarunniittutalkoot, kts. Korpilahtilehti KYMENLAAKSO Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri Kymijoki-päivä la 4.8 eri puolilla Kymenlaaksoa. Odotettavissa on mm. Myllypuron luontopolun opastetut kierrokset, Kyminlinnan retki jne. Lisätietoja jäsenkirjeissä, lehdissä ja järjestöpalstalla. Taiteiden yö pe Kouvolassa. Vaahteratalon Luontoimistolla vietetään perheiden luontoiltaa luontoaskartelun, luomukahvilan yms. merkeissä. Tervetuloa! Mustaviirin niittytalkoot la su Mahdollisuus yöpyä Metsähallituksen tuvassa tai teltassa. Niityn hoidon lisäksi tutustumista saaren luontoon. Täysylöspito! Ilmoittautumiset ja lisätiedot/ Luontotoimisto p Uhanalaistalkoot la Haminassa. Lisätiedot ja ilmoittautumiset/ Luontotoimisto p Kymenlaakson luontokuva kilpailu la asti. Sarjat sekä lapsille että aikuisille! Lisätiedot: tai p. (05) Kymenlaakson luonnonsuojelupiirin Luontotoimisto ja Puoti ovat avoinna myös kesällä ma pe klo sekä la klo Tervetuloa! Järvikymen Luonto: Opastettu retki Tillolan kankaalle klo Oppaina ovat yhdistyksen kasviasiantuntijat. Tarvittaessa kyyditys järjestyy. Kyyti- ja kokoontumisasiasta ilmoitellaan Kouvolan Sanomien seurapalstalla. Lisätiedot: p / Liisa tai p /Leena Perinteiset ketotalkoot omalla nimikkokedolla Iitin Saaraisten Kaaliojalla järjestetään heinä- elokuun vaihteen tienoilla. Talkoista tiedotetaan seurapalstalla. Lisätiedot: p /Liisa tai p /Leena Mielakan hietaneilikkaretki pe Lähtö klo Riihitien päästä. Oppaana Jukka Pehkonen.

8 Luonnonsuojelija 3/07 Tulevaa 21 Sudenkorentoretki to 7.7. Pyydystetään korentoja, opetellaan käsittelyä ja tunnistamista. Retkeen ei liity hyönteisten tappamista tai keräilyä, vaan niitä opetellaan käsittelemään niin, että ne voi vapauttaa vahingoittumattomina. Huonon sään sattuessa tutkitaan rantaliejusta löytyviä toukkia. Omat autot tarpeen, kimppakyytejä sovitellaan. Omat haavit kannattaa ottaa mukaan. Lähtö klo Jaalan Kelopirtin pihasta. Oppaina Petri Parkko ja Petri Metsälä. Järj. Keski-Kymen Luonto, Kyly ja PKL Kotka Luonto: Kevään viimeinen hallituksen kokous ma Elimäellä Mustilassa. Kokouksen jälkeen tutustutaan Mustilan Arboretumiin. Kaikki yhdistyksen jäsenet ovat tervetulleita mukaan kokoukseen ja retkelle. Matkat Elimäelle sujuvasti kimppakyydeillä. Lähtö Kotkasta noin kello 17 (aika tarkentuu myöhemmin, seuraa paikallislehtien järjestöpalstoja). Ilmottautumiset pe mennessä Tiinalle, p Elokuun alussa Kymijokipäivänä yhdistys järjestänee perinteisesti ainakin Vallivaelluksen ja Ötökkäretken. Kymijokipäivän tapahtumista lisää paikallislehdissä lähempänä ajankohtaa. Seuraa ilmoittelua! Pyhtään Luonto-Pyttis Natur Ketotalkoot Munapirtin saarella Hinkabölen museoalueella pidetään jälleen kesällä. Päivämäärät ja ilmoittautumisajat julkaistaan myöhemmin Pyhtäänlehdessä, joten halukkaat pitäkääpä silmällä. LAPPI Lapin luonnonsuojelupiiri: Perinteiset niittotalkoot la su Pelkosenniemen Keminsaarilla Hoidetaan valtakunnallisesti arvokasta perinnemaisemaa. Yöpyminen omissa teltoissa, eväät ja työvälineet järjestäjien puolesta. Mahdollisuus osallistua vain lauantaina. Lisätiedot ja ilmoittautumiset, p Muonion Luonto: Tapahtumista ilmoitetaan tarkemmin Luoteis-Lapin Minne mennä -palstalla. Lintuhavainnot voi ilmoittaa markku. Vaihtopiiri käynnistynyt, lisätietoja Kompostointipäivä ti 5.6., talkoolaisia tarvitaan Kotailta pe Unikeonpäivänä Lapin piirin niittotalkooot la 4.8. Pelkosenniemellä Ilmastonmuutosilta ti 7.8. Suunnitteilla lisäksi: naistenilta (ekologisten pesuaineiden valmistamista), teemakävelyt säännöllisesti ja yrttienkeruuretki PIRKANMAA Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri: Vuokraa mökki! Piirillä on Vilppulan Vuohisaaressa varustukseltaan vaaatimaton kesämökki, jota vuokrataan SLL: n jäsenille. Vuokra on 20 e/vrk, 100 e/vk tai 350 e/kk. Vuodepaikkoja on 5 ja makuupussipaikkoja enemmän. Tuvassa on takka ja keittiössä puuliesi. Saaressa ei ole sähköä. Lisätietoja piirin nettisivulta. Varaukset kari.laamanen(at)lempaala.fi, p Talkooleiri pe su Seitsemisen kansallispuistossa Metsähallituksen Länsi-Suomen luontopalvelujen kanssa. Talkoissa teemme pärekattoa Koverossa, ennallistamme lähdettä ja niitämme pientareita. Perheleiri pe su Lammilla Evon retkeilyalueella Luonto-Liiton Hämeen piirin kanssa. Majoitumme Rahtijärven vanhalla tukkikämpällä ja tutustumme Evon alueeseen. Hiljainen pimeä retki la Nokian Kuljussa. Kokoontuminen klo 18 Siuron koulun pihalla. Pirkanmaan lintutornit ja luontopolut-opasta on saatavana piirin toimistosta. Hinta á 15 e + postikulut. Pirkanmaan kuukkelit -kirja á 5 e + postitus. Tapahtumien lisätiedot ja ilmoittautumiset: piirin toimistoon, p. (03) , Kaija Helle, tai pirkanmaa(at)sll.fi. Osoite: Varastokatu 3 A 4. krs., Tampere. Nokian Luonto, Nokian lintukoulu: Satakieliretki la 9.6. Kesäniemeen. Kokoontuminen Nokian Kuljun Kesäniementiellä klo 21. Tiedustelut Anne Viitalaakso-Kaasalainen, p tai anni.kaasalainen@koti.soon.fi. Kysy myös muita retkiämme, joista voi myös esittää toivomuksia. POHJOIS-POHJAN- MAA Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri: Syyskuussa Pudasjärven Pintamolle. Pohjoisten luonnonsuojelupiirien (kainuu, Lappi ja Pohjois-Pohjanmaa) tapaamisella on uusi ajankohta. Isäntänä toimiva Pohjois-Pohjanmaa kutsuu väkeä koolle viikonlopuksi la su Pudasjärvelle. Kokouspaikkana on Pintamolla sijaitseva leirikeskus (ent. koulu). Lauantaina ollaan maastossa pienvesien partaalla aamupäivästä alkuiltaan. Päivien teemana on nimittäin puroluonto. Käytännön kunnostushommiinkin saatetaan päästä. Sunnuntaina päätetään lounaaseen. Sitä ennen kuullaan vesiaiheisia puheenvuoroja. Osallistumismaksu on muutaman kymmenen euron luokkaa ja sisältää majoituksen ja ruokailut. Jos haluat tapahtumaan mukaan, ota yhteys joko paikallisyhdistykseesi tai aluepäällikkö Merja Ylöseen (p tai merja.ylonen@sll.fi). Tarvittaessa kysy lisätietoja Merjalta. Luonnonhoitotyötä tarjolla. Järjestäjä vastaa työkaluista ja tarjoaa ruokapalkalla hauskaa puuhaa mukavassa seurassa ja komeissa maisemissa. Työn ohessa on mahdollisuus kartuttaa lajintuntemustaan. Ilmoittautuminen on välttämätöntä muonituksen järjestämiseksi. Samalla voi kysyä lisätiedot sijainnista, kulusta ja alkamisajoista jne. Uutuutena ovat tulvaniittytalkoot la Kuusamon Oulangalla sijaitsevalla Haaralammella. Talkoot järjestetään yhdessä Kuusamon Luonnonystävien kanssa. Lisätietoja voi tiedustella paikallisyhdistyksestä Satu Kirsi-Saaniolta (satu.kirsi@gmail.com tai ) tai Merjalta luonnonsuojelukeskuksesta. Luonnonsuojelupiiri jatkaa talkoita myös vakiokohteillaan eli Iin Olhavan Nybyssä ja Pyhäjoen Yppärissä Rajaniemen niityllä. Nybyssä työskennellään torstaista lauantaihin ja Pyhäjoen Yppärissä syyskuun viikonloppuina. Lisäksi Pohjois-Pohjanmaan paikallisyhdistyksillä on lukuisia hoitoniittyjä ja lintuvesiä, joissa on paikka vapaana viikatteen, haravan tai raivaussahan varteen tarttujille. Kempeleen-Oulunsalon luonnonsuojeluyhdistys: Perinteiset niittotalkoot yhdistyksen luonnonhoitokohteella Oulunsalon Kotakarissa perinteiset niittotalkoot kahtena kesäisenä viikonloppuna, la su ja la su (sekä syksyllä niittojätteen poltto erikseen sovittavana aikana). Tule mukaan rantaniittyä raivaamaan! Ilmoittautumiset: Markku Paso, p , markku. paso@baanamail.fi. Lepakkoretki Oppaana matkalle nahkasiipien jännittävään maailmaan toimii biologi Juha Siekkinen. Ilmoittautumiset Juhalle, p Ympäri Suomen hypätään Jaakonpäivänä veteen vesiensuojelun puolesta. Samalla testataan yksinkertaisella testillä vesiensuojelun tilaa. Veden kirkkaus tarkistetaan tiirailemalla vyötärön korkeudelta, miten hyvin varpaat erottuvat veden läpi. Viime vuonna kansalaiset testailivat veden laatua miltei 150 kohteessa. Tietoa löytyy lisää lähempänä Jaakonpäivää osoitteesta Pudasjärven luonnonsuojeluyhdistys: Iijokisoutu Taivalkoski-Pudasjärvi ma la Jo 25:ttä kertaa soudetaan ja melotaan Iijokea. Soudun alkuperäinen tarkoitus, Iijoen jatkorakentamisen lopettamien ja koskiensuojelulaki ovat juhlasoudun kunniaksi jälleen nousseet esiin. Soudun tarkan ohjelman ja tiedot löydät etusivun kautta. Mukaan voi tulla päiväksi tai tai koko viikoksi. Soudun järjestää Pudasjärven luonnonsuojeluyhdistyksen Iijoen soututoimikunta. Kollaja kestää! Oulun luonnonsuojeluyhdistys: Ajankohtaiset tapahtumat: yhdistykset/olsy/ajankohtaista.html Tuoreet retkiuutiset: Retket kesäkuussa: -ajanjaksolla yölaulajaretki -Siltalan yrttitila la 30.6., Yli-Ii -vaellusta Korouomassa, Posiolla -Iin Röytän saari -Karhun katselua Kuhmossa -Paanajärvi, Venäjä -kanootilla Oulujoen suiston saariin -kalastusta ammattikalastajien kanssa -kasviretkiä -luontokuvausta heinäkuussa: -kasviretkiä -luontokuvausta elokuussa: -Signilskär, Ahvenanmaa ke su Tankarin majakkasaari, Kokkola pe lepakoiden tarkkailua -kasviretkiä -Siltalan yrttitila, Yli-Ii Luonnonhoitotyöt -Oulunkajoen tulvaniityt la 21.7., Kuusamo, Kuusamon luonnonystävien kanssa -Haaraojan ketoniitty, Kiiminki ajanjaksolla to ma Nybyn perinnemaisema to la , PPLSP:n kanssa. -Hietasaaren hoitoniityt to la Seuraa kotisivuja ja Luonto Lööppi Sanomia - Tärkeää juuri nyt! -Viinivaaran pohjavesihanke -Jätteenpolttolaitos Luonto Lööppi Sanomat löydät mm. täältä: Meijän Maijan kahvila, kaupungin pääkirjasto, NUKU, K-market Välivainio, K-market Joutsensilta POHJOIS-SAVO Pohjois-Savon luonnonsuojelupiiri: Perheluontoleiri la su Kuopion Karhonsaaressa. Leirillä retkeillään, leikitään, ongitaan, tutkitaan luontoa, uidaan, saunotaan jne. elämyspedagogiikan periaatteita noudattaen. Majoitus teltoissa. Leiri on maksuton SLL:n HANS LEIDENIUS LAHJA LUONNOLLE Tue Luonnonsuojeluliiton toimintaa puhelinlahjoituksella: (5 euroa) (10 euroa) (20 euroa) Palvelun tuottaa TDC Song Tulossa kesä syyskuussa 2007 YMPÄRISTÖHALLINNOSSA JA MINISTERIÖSSÄ Muun muassa ympäristönsuojelulain, kaivoslain ja ympäristövastuudirektiivin kotimaisen toimeenpanon valmistelu jatkuu. Kansallisen metsäohjelman jatkon ja Etelä-Suomen metsiensuojelun (METSO) valmistelu jatkuu. Hakkuita lisätään, entä suojelua? TAPAHTUMIA, TOIMINTAA Kuusamo linturalli pe la php. Suomen luonnonsuojeluliitto on mukana Kuusamon lintumaratonin ekosarjassa. SLL:n perustamassa ekosarjassa rallin aikana saa liikkua vain jalan ja/tai polkupyörällä/soutuveneellä. Luonnonkukkien päivä su Retki-ilmoitukset tässä lehdessä ja osoitteessa Lisätietoja antaa Luonnonkukkien päivän koordinaattori Aino Tyyskä, p. (09) tai aino. tyyska@sll.fi Luonnonsuojeluliiton puhelinkeskus on kiinni Kesällä töissä olevia asiantuntijoita kannattaa kysyä suorista puhelinnumeroistaan. SLL järjestää keskustelun tulvista MTV3:n SuomiAreenalla Porissa ke klo 12. Mukana keskusteluissa mm. ministeri Sirkka-Liisa Anttila, piispa Kari Mäkinen ja SLL:n puheenjohtaja Heikki Susiluoma. Big Jump Jaakonpäivänä ke Ympäri Suomen hypätään veteen Suojelijan kalenteri vesiensuojelun puolesta. Samalla testataan yksinkertaisella testillä vesiensuojelun tilaa. Veden kirkkaus tarkistetaan tiirailemalla vyötärön korkeudelta, miten hyvin varpaat erottuvat veden läpi. Valtakunnallinen uraaniliikkeiden tapaaminen Kolilla pe su Lisätietoa myöhemmin osoitteessa SLL:n yhdistyspäivät Pieksamäellä la su , lisää tietoa s. 9. Yva-päivät Pasilassa ma ke Järjestöille ja opiskelijoille on vapaapaikkoja, joita voi hakea Yva ry:n hallitukselta. Lisätietoja www. saunalahti.fi/yva/ Liikkuminen, ympäristö ja ihminen mahdollisuuksia terveeseen ja ympäristölle ystävälliseen liikkumiseen. Tekry, SLL ja Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri järjestävät yhteistyössä liikkumisen ja liikenteen ympäristö- ja terveysnäkökulmia käsittelevän miniseminaarin Liikkujan viikolla ti 18.9 Helsingissä. Puhujina ovat mm. Johanna Kohl ja Leo Stranius. Lisätietoja Liikkujan viikko su la Ks Osallistu kartoitushankkeisiin havainnoillasi: mm. lintuatlas ( ja kala-atlas ( Luonnontieteellisen keskusmuseon havaintopäiväkirjan ( fi) avulla voit pitää kirjaa kasvi-, eläin-, sieni- ym. havainnoistasi. Myös Luonnonkukkein päivän su kasvihavainnot kerätään hatikkaan.

9 22 Tulevaa Luonnonsuojelija 3/07 Norppaluodolta Yhdistysten luvattu maa Suomi on yhdistysten luvattu maa. Yhdistysrekisteristä löytyy yli yhdistystä. Luontoon ja luonnon harrastamiseen liittyviä yhdistyksiä lienee satoja, laajemmalti vapaa-aikaan luonnossa liikkumiseen, kalastukseen ja metsästykseen liittyviä varmasti yli tuhat. Lähes jokainen suomalainen kuuluu johonkin yhdistykseen, monet useampaan. Varsinais-Suomessa luonnonsuojelupiiri ja Turun luonnonsuojeluyhdistys tarjoavat alueensa luonto- ja ympäristöalan yhdistyksille ja kerhoille tilat, joissa kokoontua jäseniltoihin, hallituksen kokouksiin, esitelmätilaisuuksiin jne. Luonnonsuojelukeskuksessa kokoontuvat niin lintuharrastajat, sienikerholaiset, luontovalokuvaajat, lepakkokerholaiset kuin luonto-liittolaisetkin. Meillä on vireä luontoharrastajien yhteisö, jossa tieto ja palvelut kulkevat sujuvasti joka suuntaan. Yhteistyötä tehdään lausuntojen, valitusten, kurssien ja retkien muodossa. Eri alojen asiantuntijoita on helppo tavoittaa tämän verkoston avulla luontoharrastajien yhteisö pysyy liikkeessä ja luonto hyötyy. Osa erikoistuneiden luontoharrastusjärjestöjen jäsenistä kuuluu myös Suomen luonnonsuojeluliittoon, osa taas ei. Joku voi olla syvällisen kiinnostunut jostakin eliöryhmästä: kasveista, linnuista tai perhosista ja tietysti luonnosta ja luonnonsuojelusta siinä samassa, mutta hän on syystä tai toisesta jäsenenä vain omassa kapealti luontoa harrastavassa yhdistyksessään. On perusteltua tutkia huolellisesti ajatusta, että Suomessa olisi valtakunnallinen luonnonsuojelun ja luontoharrastuksen kattojärjestö Suomen luonnonsuojeluliitto jonka siipien alle mahtuisivat niin On perusteltua tutkia huolellisesti ajatusta, että Suomessa olisi valtakunnallinen luonnonsuojelun ja luontoharrastuksen kattojärjestö. paikalliset luonnonsuojeluyhdistykset kuin harrastusjärjestötkin. Kaikki tasa-arvoisina jäsenyhdistyksinä. Luontoharrastaja voisi itse jäsenmaksun yhteydessä päättää osoittaako osan jäsenmaksustaan lintuharrastukselle, sudenkorennoille, kämmeköille vai sammakoille tai mikä järjestötoiminta jäsenlehtineen häntä ikinä kiinnostaakaan. Yhtä hyvin hän voisi halutessaan osoittaa koko jäsenmaksun yleiselle luonnonsuojelulle: kattojärjestölle piireineen ja yhdistyksineen. Kaikilta jäseniltä menisi kuitenkin aina perusosa jäsenmaksusta yhteiseen työhön luonnon ja luonnonsuojelun hyväksi järjestökoneiston ja luonnonsuojelutyön rahoittamiseksi. Tällainen luontoharrastajien emäjärjestö olisi jäsenmäärältään ja vaikutusvallaltaan suuri ja voimakas. Sillä olisi myös käytössään erikoisosaamista ja tietämystä koko Suomen luonnosta monimuotoisuutta ja tervetullutta lahovikaa kerrakseen. HANNU KLEMOLA Aluepäällikkö Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri Luonnonsuojeluliiton luontomatkoilla voit tutustua mielenkiintoisiin kohteisiin hauskassa seurassa. Viimeiset vapaat paikat luonnonharrastuskursseille löydät tapahtumailmoitusten alussa. jäsenille perheineen (kustannukset katetaan Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistyksen yleisen rahaston stipendillä), muut 30 e / perhe. Lisätiedot; p tai SATAKUNTA Satakunnan piiri: Kasvi- ja linturetki la28.7. Meri-Poriin. Retkellä tutustutaan Preiviikinlahden rantojen kasvi- ja lintumaailmaan. Mukaan kumisaappaat, kiikarit ja hyvät eväät! Lähtö Luontotalo Arkin edestä klo 8, paluu n. klo 14. Ilmoittautumiset Hööveliin ma alkaen, p Retkelle otetaan max. 50 henkilöä ilmoittautumisjärjestyksessä. Oppaina ovat Janne Lampolahti ja Markku Suominen. Retki on maksuton. Ulvilan ympäristöseura: Yölaulaja- ja lepakkoretki pe Kaasmarkunjoen rannassa. Lähtö klo 22 keskisen myllyn parkkipaikalta. Mukaan säänmukaiset varusteet ja mahd. eväät! Oppaana Santtu Ahlman. Souturetki Joutsijärvellä ma Lähtö Varvinrannasta klo 18. Mukaan säänmukaiset varusteet ja eväät (tulentekomahdollisuus). Osallistumismaksu 2 e/hlö, sisältää veneen ja pelastusliivien vuokran. Ilmoittautumiset: Terhi Rajala, p tai terhi. rajala@suomi24.fi. UUSIMAA Helsingin luonnonsuojeluyhdistys: Helsyn retkillä, luennoilla ja kursseilla tutustutaan elolliseen ja elottomaan luontoon asiantuntevien oppaiden johdolla. Ellei toisin mainita, Helsyn retket ja muut tapahtumat ovat maksuttomia eikä ennakkoilmoittautumista tarvita. Retket ym. ovat kaikille avoimia, muutkin kuin jäsenet ovat siis lämpimästi tervetulleita! Helsyn kesän puhelinpäivystysajat ja muita ajankohtaisia asioita löytyy nettisivuilta, Lisätietoja Helsyn toimistosta helsy(at)sll. fi tai p. (09) Kasvi- ja geologiaretki to klo Laajasaloon, kasviosuuden erityisaiheena saniaiset. Lähtö Hevossalmentien ja Laajasalontien risteyksestä. Retkellä kuljetaan Hevossalmesta Tahvonlahteen eikä palata lähtöpaikalle. Jättipalsamin kitkentätalkoot ke 20.6 klo 17 Lauttasaaressa Tapaaminen Vaskiniementien ja rannan ulkoilutien risteyksessä. Hanskat mukaan! Lisätiedot Christina Lindeniltä, p. (09) tai (09) (kesä). Kasviretki Santahaminaan to 5.7. klo , aiheena kasarmialueen kulttuurikasvit. Lähtö Santahaminan varuskunnan portilta. Enintään 25 osallistujaa. Ilmoittautuminen viimeistään ti 3.7. Johanna Ojalle, p Lepakkokerhon retki Herttoniemen kartanolle pe 6.7. klo Tapaaminen kartanon edessä. Kasvi- ja geologiaretki to 2.8. klo Mätäjoelle ja Vantaan Kaivokselaan. Lähtö Myyrmäestä Vaskivuorentien ja Jönsaksentien risteyksestä. Kasviretki Pikku-Huopalahteen ti 7.8. klo Lähtö Tilkantorilta, Tilkankatu 17. Jättipalsamin kitkentätalkoot ke 8.8. klo 17 Lauttasaaressa. Tapaaminen Vaskiniementien ja rannan ulkoilutien risteyksessä. Hanskat mukaan! Lisätiedot Christina Lindeniltä, p. (09) tai (09) (kesä). Lepakkokerhon retki pe klo Seurasaareen. Lähtö Seurasaaren sillan pohjoispäästä. Retki Kivinokkaan ti klo Ympäristötaiteen yhdistyksen (YTY) näyttelyn yhteydessä. Tapaaminen Kulosaaren kartanon pihalla. Vantaanjokivarret pyöräretki yhdessä Helsingin polkupyöräilijöiden (HePo) kanssa. Pysähdyksiä luontokohteissa ja uintimahdollisuus. Tapaaminen Maunulan majalla. Matkaa reissulle kertyy noin km. Kasviretki Vuosaaren täyttömäelle to klo Lähtö Porslahdentien ja Niinisaarentien risteyksestä. Järvenpään ympäristöyhdistys Yölaulajaretki pyörillä Tuusulanjärven ympäri la 9.6. Kokoontuminen klo 23 Postikadun ja Vanhankyläntien risteyksessä Järvenpäässä. Mukaan voi tulla lyhemmällekin matkalle. Oppaana Mikko Savelainen. Lisätiedot, p (Niitepõld) Mäntsälän luonnonsuojeluyhdistys: Sandberginpellon heinätalkoot pe klo 17 alkaen. Ollin-päivän kakkutarjoiluakin on. Tarkemmat tiedot paikallislehtien tapahtumapalstoilla ja kotisivuilla Vantaan ympäristöyhdistys: Vantaan ketotalkoot Voutilan Tuupakanmäellä ti alkaen klo 17 sekä su alkaen klo 10 (säästä riippumatta!) Työvälineet ja juomista yhdistyksen puolesta. Ota rento, säänmukainen asu + hanskat + evästä. Puhelinluettelon kartta Eniro 79:DH/88-89 raja, Fonecta 54: H/3-4 raja, Hommaksentien ja Homm.kujan liittymän itäpuolella. Tiedustelut, p , Vesa Järvinen. Luonnonmukaisesti tervetuloa! Vantaan Luontokoulu: Tervetuloa kursseillemme! Ilmoittautumiset kursseille ja tiedustelut Luontokoululle joko puhelimitse (09) tai sähköpostitse toimisto@vantaanl uontokoulu.fi. Päivystämme puhelinta maanantaisin klo 10 15, muina päivinä voit jättää viestin vastaajaan. Vastaajaan ilmoit?tautuessasi kerro nimesi, osoitteesi, puhelinnumerosi sekä mahdolliset allergiat. Kurssimme löytyvät myös internetsivuiltamme Opintokeskus Visio tukee kurssejamme. Kurssit ovat Luontokoululla Sotungissa, Itä-Vantaalla, Sotungintie 25, ellei toisin ilmoiteta. Osoite- ja yhteystiedot löytyvät internetsivultamme. Retkikasvit kasvit tutuiksi kasviretkellä ti klo Kurssi opastaa tunnistamaan yleisimpiä retkellä vastaa tulevia kasveja. Kurssi antaa erityisesti taitoja ja virikkeitä etenkin koulujen ja päiväkotien luonto-opetuksen toteuttamiseen. Opettajana toimii luontokoulun opettaja, biologi Olli Viding. Kurssimaksu on 10?, maksuton vantaalaisille opettajille ja päiväkotihenkilökunnalle. Ötökkäkurssi ti 4.9. klo Lentäviä, viliseviä ja mönkiviä ötököitä on luonto pullollaan, mutta mitä ne oikeastaan ovat ja kuinka niitä löytää? Kurssi on suunniteltu etenkin koulujen ja päiväkotien opettajille. Pikkuotusten maailma kiinnostaa lapsia aina. Ohjaajana biologi ja luontokoulun?opettaja Olli Viding. Kurssimaksu on 10?, kurssi on maksuton van?taa?laisille opettajille ja päiväkotihenkilökunnalle. Kurssilla on kahvitarjoilu. Myttyskurssi la klo vuotiaiden lasten ryhmien vetämisen taidot ja temput omana kurssinaan. Vetäjänä Suomen metsämörri?toiminnan uranuurtaja Gunilla Cavonius. Hinta 55 e, vantaalaisten päiväkotien ja koulujen henkilökunnalle 45 e. Hinta sisältää opetuksen sekä lounaan ja kahvit. Metsämörriohjaajan peruskurssi TUOVI KURTTIO

10 Luonnonsuojelija 3/07 Tulevaa 23 la su klo Kurssilta saat perustiedot metsämörritoiminnasta ja hyvät eväät oman mörriryhmän vetämistä varten. Ohjaajana on kokenut metsämörrikouluttaja Gunilla Cavonius. Hinta 100 e, vantaalaisten päiväkotien ja koulujen henkilökunnalle 85 e. Hinta sisältää opetuksen ja materiaalit sekä lounaan ja kahvit molempina päivinä. Vihreä lippu energia-teemakoulutus ti klo Kuinka startata omalla koululla energiaan liittyvä projekti? Mitä kaikkea energia on ja mitä siihen liittyy? Mistä energia tulee? Kuinka käsitellä energiaa oppilaiden kanssa koulussa? Kaikkiin näihin kysymyksiin löydät vastauksia energia-teemakoulutuksesta! Kurssille ovat tervetulleita kaikki, jotka ovat aloittamassa Vihreä Lippu -toiminnassaan energiateemaa! Kurssi on avoin myös kaikille, jotka kokevat energia-asiat vaikeiksi opettaa koulussa, tai jotka kaipaavat muuten vain lisäpuhtia energiaopetukseensa! Kurssi on maksuton. VARSINAIS-SUOMI Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri: Perinteinen Saaristomeren kansallispuiston perinnemaisemien kesän hoitotalkooleiri ma su Houtskarin Jungfruskärissä. Ilmoittautumiset ja tiedustelut Varsinais-Suomen piiriin, p. (02) tai Paimion seudun ympäristöyhdistys: Agricola ja yrtit su 1.7. Opastettu retki Agricolan kasvimaailmaan (dos. Terttu Lempiäinen, prof. Kaisa Häkkinen). Paimionjokilaakson ketoleiri ti su Askalankosken leiritalolla ja sen ympäristössä. Talkootoimintaa perinnemaisemassa lapsiperheille ja kaikille muillekin kiinnostuneille! Leirin vetäjänä on poikkeuksellisesti nuorison edustaja, nyt 20-vuotias liikuntakoulutuslinjan opiskelija (Lahden AMK). Iida on jo suunnitellut erikoisesti lasten ja nuorten ottamista syvällisemmin mukaan leiritöihin ja luonnon tarkkailuun. Kokkina leirihistoriamme voimavara Haapasen Leena! Luvassa on perinteisiä leiritöitä nuorekkaasti, hyvää talkooruokaa, vapaa-ajalla saunomista, unitia ja reipasta retkeilyä. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Viri Teppo- Pärnälle, fi, p tai Marjukka Kulmalalle, fi, p LUONTO-LIITTO Sudenkorentoretki Länsi-Uudellemaalle la su Retkeilemme Hangon, Tammisaaren ja Pohjan kunnissa ja liikumme pikkubusseilla. Yövymme Hangossa, omat eväät. Ilmoittautumiset retkelle la mennessä fi tai (09) Lisätietoja retkestä: Vaellus Helvetinjärven kansallispuistoon maisemiin ke ma Vaelluksen aikana harjoitellaan suunnistusta, tulen tekoa, ensiapua ja muita perusretkeilytaitoja. Ilmoittautuminen ma mennessä tai (09) Itämeri-viikko Bengtsårissa pe pe Perustietoa ja uusinta uutta Itämeren suojelusta, toimintakeinoja, leppoisia illanviettoja, melontaretkiä ja saunomista. Ilmoittautumiset pe mennessä tai p Koko perheen sadonkorjuujuhla la 1.9. klo Nuorten Luontotalolla osoitteessa Mechelininkatu 36. Ohjelmassa lapsille elämysrata, perunannostoa, buffetti avoinna. Maistiaispöydässä uuden kauden makuja. Vapaa pääsy. Tapahtuman järjestävät Luonto-Liiton Uudenmaan piiri ja Helsingin 4H-yhdistys. Lisätiedot tapahtumasta: p. (09) Ympäristötoimintapäivät Orivedellä pe su Petolähettiläskoulutus la su Turussa. Lisätietoja osoitteesta tai Leirit: Luonto-Liitto järjestää kesäkuusta syyskuulle leirejä lapsille, nuorille ja perheille! Tervetuloa mukaan! Lasten leirit: Luonto-Liiton Uudenmaan piirin luontoleiriseikkailut Hangon Bengtsårissa. Leirit järjestetään: ma la , pe ke , pe ke , pe ke , Ilmoittautumiset ja lisätiedot Savo-Karjalan Luontopiirin lasten luontoleiri su pe vuotiaille Kuopion Karhonsaaressa. Ilmoittautumiset ja lisätiedot arkisin klo 10 18, p , sakanleirit@luontoliitto. fi Lasten (8 12-vuotiaat) perinteinen luontoleiri ti la Nuuksion Kattilajärvellä. Ilmoittautumiset ja lisätiedot Espoon nuorten ympäristösuojelijoiden toimisto, p. (09) tai eny@saunalahti.fi. Savo-Karjalan Luontopiirin lasten luontoleiri su pe vuotiaille Liperin Pänrävaaralla. Ilmoittautumiset ja lisätiedot arkisin klo 10 18, p , sakanleirit@luontoliitto.fi Nuortenleirit: Savo-Karjalan Luontopiirin nuorten luontoleiri vuotiaille Kuopion Karhonsaaressa. Ilmoittautumiset ja lisätiedot arkisin klo 10 18, p , sakanleirit@luontoliitto.fi Uudenmaan piirin ympäristötaideleiri la la Hangon Bengtsårissa. Ilmoittautumiset ja lisätiedot lup@luontoliitto.fi, p. (09) Keski-Suomen ja Hämeen piirin nuorten luontoleirin ma la Seitsemisen kansallispuistossa. Ilmoittautumiset 15.6 mennessä ja lisätietoja kessu@luontoliitto.fi, p Uudenmaan piirin luonnonharrastusleirin pe pe Hangon Bengtsårissa. Ilmoittautumiset ja lisätiedot lup@luontoliitto.fi, p. (09) Savo-Karjalan Luontopiirin nuorten luontoleiri su pe vuotiaille Liperin Pärnävaaralla. Ilmoittautumiset ja lisätiedot arkisin klo 10 18, p , sakanleirit@luontoliitto.fi Petomainen leiri Kuhmossa, Wild Brown Bear Centerissä. Opi lisää Suomen suurpedoista! Sitovat ilmoittautumiset ja lisätiedot osoitteesta anusalmi@cc.joensuu.fi. Vantaan Luonnonystävien nuorten kesäleiri vuotiaille Ristisaaressa Kotkan edustalla. Ilmoittautumiset toimisto@valu.fi Perheleirit: Espoon Nuorten Ympäristönsuojelijoiden perheluontoleiri ke su Ilmoittautumiset ja lisätiedot eny@saunalahti.fi Uudenmaan piirin ja Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin perheleiri ma pe Ilmoittautumiset 1.7. mennessä ja lisätiedot lup@luontoliitto. fi tai p. (09) Pohjanmaan piirin perheleiri pe su Pohjanmaalla / Familjeläger i Österbotten Ilmoittautuminen viimeistään ja lisätiedot polp@luontoliitto.fi tai Saara Susiluoma, p Koko perheen luontoleiri viikonloppuna elokuussa (todennäköisesti pe su ). Ilmoittautumiset Vantaan Luonnonystäviin p. (09) tai toimisto@valu.fi HLP:n ja Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin yhteinen perheleiri pe su Evolla, Rahtijärven kämpällä. Kyselyt ja ilmoittautumiset hlp@luontoliitto.fi / p Päiväleirit: Vantaan Luonnonystävien lasten päiväleiri Vantaalla. Lisätiedot: toimisto@valu.fi tai p. (09) Uudenmaan piirin päiväluontoleiri ma to Nuorten luontotalolla Helsingissä. Ilmoittautumiset lup@luontoliitto.fi Uudenmaan piirin päiväluontoleiri ma pe Nuorten luontotalolla Helsingissä. Ilmoittautumiset lup@luontoliitto.fi Luonto-Liiton Keski-Suomen ja Hämeen piiri järjestävät yhdessä nuorten luontoleirin ma la Seitsemisen kansallispuistossa. Ilmoittautumiset 15.6 mennessä ja lisätietoja kessu@luontoliitto.fi, p Luonto-Liiton Uudenmaan piiri järjestää luonnonharrastusleirin pe pe Hangon Bengtsårissa. Ilmoittautumiset ja lisätiedot lup@luontoliitto.fi, p. (09) Savo-Karjalan Luontopiirin nuorten luontoleiri su pe vuotiaille Liperin Pärnävaaralla. Ilmoittautumiset ja lisätiedot arkisin klo 10 18, p , sakanleirit@luontoliitto. fi Petomaiselle leirille Kuhmoon oppimaan lisää Suomen suurpedoista! Leiri järjestetään to su Kuhmossa, Wild Brown Bear Centerissä. Sitovat ilmoittautumiset ja lisätiedot osoitteesta anusalmi@cc.joensuu.fi Vantaan Luonnonystävien järjestämä nuorten kesäleiri ti su vuotiaille Ristisaaressa Kotkan edustalla. Ilmoittautumiset toimisto@valu.fi Luonnonkukkien retket sivuilla Muuna aikana järjestettävät kasviretket: Kiiminki la Retkikohde: Haaran niitty. Perillä kahvia, mehua ja pullaa. Järjestäjä: Kiiminkien Luonnonsuojeluyhdistys ry. Yhteistyötaho: Kiiminki-Seura ry. Retkenjohtaja: Esteri Ohenoja, p , esteri.ohenoja@oulu.fi. Toinen opas: Juha Viramo. Kokoontuminen: Lähtö Kiimingin kunnantalolta klo 11, Haarassa tavataan klo Mennään joko polkupyörillä Vehmaansuontietä (vanhaa Kuusamontietä) ja Reposeläntietä pitkin, tai autoilla liikkuvat voivat ajaa uutta Kuusamontietä Reposeläntielle. Retki klo Vöyri-Maksamaa la Retkikohde: Mikkelinsaarten luontopolku sijaitsee Vöyri-Maksamaan ulkosaaristossa kivisellä Kummelskärin saarella. Järjestäjä: Metsähallitus, Terranova Merenkurkun luontokeskus. Retkenjohtaja: Nina Överholm. Yhteydenotot: Terranova Merenkurkun luontokeskus, Metsähallituksen asiakaspalvelupiste, p , terranova@metsa. fi. Kokoontuminen: Mikkelinsaarten luontoaseman laiturilla, Kummelskärsaarella Vöyri-Maksamaan ulkosaaristossa (63 27,6` 21 46,6`). Paikalle voi tulla omalla veneellä tai opastetulla risteilyllä. Risteilyn järjestää Berny skahvila Raippaluodon sillalla ja siihen täytyy ilmoittautua ennakkoon ( Mikkelinsaarten luontoasemalle johtaa merkittyjä väyliä ja asema löytyy käyntisatamien luettelosta. Lisätietoja tapahtumasta ja kuljetuksista saa retkenjohtajalta tai osoitteista ja Retki klo Huom: Kaksikielinen/ tvåspråkig. Orimattila ma Retkikohde: Orimattilan hautausmaa- Yhteistyötaho: Orimattilan seurakunta. Retkenjohtajat: Helena Raikas (FM), p ja Tuula Puttonen (FM), p. (03) Kokoontuminen: Orimattilan hautausmaa, kellotapulin juurella. Retki klo Avoin yliopisto tarjoaa monia mahdollisuuksia Tutkintovaatimusten mukaisia opintoja kaikille kiinnostuneille Opiskella voi iästä ja pohjakoulutuksesta riippumatta Joustavia aikuisopiskelijoille sopivia opetusmuotoja Yleissivistykseksi ja ammattitaidon lisäämiseksi Avoimen yliopiston väylän kautta mahdollisuus hakea mm. LuK-tutkintoon johtavaan ympäristötieteen koulutusohjelmaan Opetustarjonnassa syksyllä 2007 mm.: Biologia, perusopinnot 25 op Etelä-Pohjanmaan opisto Loimaan evankelinen kansanopisto Tampereen kesäyliopisto Turun yliopiston avoin yliopisto Maantiede, perusopinnot 25 op Alkio-opisto Etelä-Pohjanmaan opisto Eurajoen kristillinen opisto Joutsenon opisto Raision työväenopisto Tampereen kesäyliopisto Turun yliopiston avoin yliopisto: verkko-opinnot Ympäristötiede, perusopinnot 25 op Alkio-opisto Etelä-Pohjanmaan opisto yhdessä SeAMKin kanssa Eurajoen kristillinen opisto Loimaan evankelinen kansanopisto Porin ammattiopisto/metsäopisto Suomen ympäristöopisto SYKLI, Helsinki ja Riihimäki Kianta-opisto: Maailmanlaajuiset ympäristöongelmat 3 op Turun yliopiston avoin yliopisto: monimuoto-opinnot ja verkko-opinnot Ympäristötiede, aineopinnot 35 op Alkio-opisto Seinäjoen ammattikorkeakoulu Turun yliopiston avoin yliopisto Opinnoista voi suorittaa myös yksittäisiä jaksoja. Opetustarjonnassa lisäksi kasvatustiede, kulttuurihistoria, matkailu, maisemantutkimus, psykologia, mediatutkimus, oikeustiede ym. Lisätietoja avoimen yliopiston toimistosta puh. (02) VUOKRATTAVANA 102 vuotta vanha mökki Kiininkijoella vuodeksi. Hinta: 1500 euroa/vuosi. Ota yhteyttä: p. (02) , Ilmoitus_Luonnonsuojelija_2007.P , 13:31 1 NORPPATUOTTEITA LUONTOKAUPOISTA! Postimyynti: com Helsinki: Simonkatu 9, Simonkenttä, p. (09) Forssa: Koriste Anna, Torikatu 8, p. (03) Jyväskylä: Kurjenkello, Kauppakatu 5, p. (014) Kouvola: Luontopuoti piirin toimiston yhteydessä, Varuskuntak. 8 Porvoo: Jokikatu 10, p Sodankylä: Jäämerentie 7, p. (016) Tampere: Laukontori 4, p (03) Turku: Kristiinankatu 6,p. (02) Myymälöistä vastaavat itsenäiset yrittäjät.

11 24 Kasvukausi Luonnonsuojelija 3/07 Keräilytaloudessa Kolumni Kiljuin riemusta, kun löysin kevään ensimmäiset kartiohuhtasienet. Ne maistuivat erinomaisilta freesattujen nokkosten kanssa, mutta makunautintoa suurempi taisi sittenkin olla saalistusnautinto. Olen nimittäin intohimoinen sienten metsästäjä, jolle viime syksyn kuivuus oli silkkaa kidutusta. Ilmeisesti geeneissäni elää niukoissa oloissa kasvaneen maalaisihmisen muisto vain yhden sukupolven takaa. Siksi sienestäminen ja marjastaminen ovat kuuluneet elämääni aina. Lapsuuden kesinä maalaismaisemissa ei marjoista ollut pulaa. Pielavedellä tienvieruksella rehottivat makeat mesimarjat. Vasikkahaka taas tarjosi luontaisen ympäristön ahomansikoille. Juvalla oli mainio vatukko, tosin käärmeitä vilisevällä rauniolla. Niinpä tapasin vadelmia poimiessani laulaa käärmeaarioita eläinten poispelottamiseksi. Kun seitsemän vuotta sitten muutin Espoosta maalle Degerbyhyn, arjen keräilytaloudesta tuli yksinkertaista. Sen kun lähdin ovesta ulos ja marjaan, sieneen tai nokkospuskaan. Kesäaamuna on mukavaa tassutella pihalle hakemaan jogurtin kera tuoreita kauden marjoja, mutta marjastaminen ja sienestäminen ovat minulle myös eräänlaista hengen lepoa, jopa suorastaan terapiaa. En voi olla kovin masentunut, kun näkee keltaisten kantarellien tervehtivän lehtien keskeltä tai karpaloiden punaisuuden oranssinruskeaa suosammalta vasten. Kauneutta on asianmukaisesti ihailtava ennen kuin sen rikkoo poimimalla. Marja- ja sieniaika sattuu yleensä samaan vaiheeseen kuin kirjoitustyöni kiihkein osa. Olen oppinut, että työn jumittaessa ei kannata jäädä tietokoneen ääreen, vaan parhaiten solmut aukeavat ulkoilmassa. Moniin saalistuspaikkoihini liittyy kiinteitä muistoja siitä, mitä tekstinpätkää olen niiden äärellä miettinyt, ja niinpä yksi kantarelliesiintymistä on nimeltään Kaitsun kantarellit, koska sommittelin sitä tyhjentäessäni Kaitsu-nimisen henkilön monologia Kun luulit unohtaneesi kirjaan. Toki luonnon antimien keräilyllä on myös ekologisia motiiveja. Mitä enemmän korjaan talteen ilmaista ruokaa, sitä harvemmin minun tarvitsee käydä kaupassa, jonne joudun menemään autolla. Luonnontuotteet ovat lähiruokaa, joihin ei ole ruiskutettu kemikaaleja, geenimanipulaatiosta puhumattakaan. Minun on vaikea ymmärtää lajitovereitani, jotka eivät harrasta keräilytaloutta. Kai sienestyksestä ja marjastuksesta saisi trendikästä korostamalla yhä enemmän tuotteiden terveysvaikutuksia sekä luonnossa liikkumisen kuntoa kohottavia ominaisuuksia. Lentoliikenteen päästötkin vähenisivät, kun ihmiset söisivät tuontihedelmien sijaan kotimaisia marjoja. Trendeillä vaan on paha tapa luoda uusia tarpeita ja lisätä kuluttamista. En tahdo minulle markkinoitavan erityisvalmisteisia sienestyshousuja tai unikkokuvioisia marjanpoimureita! Keräilytalousihmiselle riittävät vanhat verkkarit, jotka yllä ei tarvitse pelätä mustikkatahroja tai ruohonvihreää. Pikemminkin ne kuuluvat asiaan. LEENA LEHTO- LAINEN Kirjailija Pesimärauhaa Aurinko paistaa täydeltä terältä, lämpötila +7 ºC. Näen jo etäältä ruokintapaikalla olevan varsin vilkasta liikettä. Myös kuukkelit Sirpa ja Taneli ovat paikalla. Kuukkelit lennähtävät läheisen kuusen alimmille oksille, alkavat kiertää peräkkäin kuusen runkoa oksalta oksalle hyppien ja samalla nousten kierteen lailla ylöspäin. Koko ajan erilaisia vaimeita ääniä päästellen ne nousevat oksistossa lähes latvaan saakka ja katoavat sitten metsän suojaan Melko lämmin, puolipilvinen päivä. Korppipari lentää ronkkuen yli. Tiaiset ja käpytikka ovat ruokailemassa. Kauempaa kuuluu vaimeasti närhen rääkäisy. Odottelen tovin ja vielä toisenkin. Vihdoin tulevat Sirpa ja Taneli. Ja juuri siitä odottamastani suunnasta. Tiaisten ja käpytikkojen ääntelyn lomasta kuluu kuukkelien vaimeaa, varsin taiturimaista viserrystä ºC, tyyni, aurinkoinen päivä. Ruokinnan ympäristössä kolme käpytikkaa, tali-, sini-, hömö- ja töyhtötiaisia. Lisäksi ylilentävinä käpylintuja, vihervarpusia ja korppi. Lähden kävelemään metsään. Lenkiltä palattuani jään vielä katselemaan elämää ruokintapaikalla. Ja mitä näenkään! Sirpa ja Taneli lehahtavat paikalle ja aivan odottamattomasta suunnasta Lämmin aurinkoinen päivä. Tänään teen vähän pitemmän Tee 30 g Elinkaaren aikana kulutetut uusiutumattomat luonnonvarat yhtä käyttötuntia kohden. Kupillinen maaperää? Kupillinen kahvia (2 dl) kuluttaa noin 300 g maaperää viljelyn aiheuttamana eroosiona. Kupillinen teetä (2 dl) kuluttaa noin 30 g maaperää eroosiona. Teen etu perustuu sekä pienem- pään eroosioon satogrammaa kohden että pienempään grammamäärään kupillista kohden. Myös pintaalaa kuluu teetä varten selvästi vähemmän kuin kahvia varten: dellä neliöllä saadaan vuodessa vil- yhjeltyä 50 teekupillisen, mutta vain 4 kahvikupillisen ainekset. Yksittäisen kupillisen luku saattaa kuulostaa pieneltä, mutta kun jokainen suomalainen (vauvasta vaariin) juo puoli litraa kahvia päivässä, se tekee jo 1,4 miljoonaa tonnia eroosiota ja 1100 neliökilometriä eli Inarijärven pinta-alan verran viljelyalaa pelkkien suomalaisten kahvia varten. Edelliset luvut ovat keskiarvoja, jotka vaihtelevat esimerkiksi viljelypaikan ja -tavan mukaan. Kuukkelin vuosi Lintuharrastaja Eero Heinonen seuraa Virtain Pahalamminvuoren kuukkeleita PIrkanmaalla. Aluetta uhkaavat hakkuut. retken ympäristön metsiin, koska ruokintapaikalla ei kuukkeleita näy. Ovat varmaankin jo hiljentyneet pesimispuuhiinsa. Lähellä järven rantaa pikkukäpylintu varoittelee. Lienee pesä lähellä. Notkelman kuusikossa, joka sekin on merkitty hakattavaksi, pyrähtää pyy edestäni lentoon. Katvepaikan lumessa näkyy metson jälkiä Vein ruokinnalle täydennystä. Komea ukkometso lähti männystä läheltä ruokintapaikkaa Varjopaikoissa vielä jäljellä toissaöistä lunta. Lumessa näkyi metsojen soidinjälkiä. Myös pyy oli kulkenut jalan tien yli Yksinäinen kurki lensi yli etelän suuntaan. Ja tuulihaukka pohjoiseen. Kuukkeleita ei näy Tänään on varsin kesäinen päivä. Tallustelen suuntaan, johon olen kevään aikana nähnyt kuukkelienkin usein liikkuvan. Jossain kaukana kukkuu käki, tuolla laulaa peippo, rautiainen, punarinta, laulurastas. Näen sivullani vilahtavan varjon. Katson auringon suuntaan ja näen korkealla kuusen latvuksessa kuukkelin! Se liikkuu oksan päästä päähän etsien varmaankin jotain syötävää. Kovin on varovainen ja piilotteleva pysyen aivan suurimpien kuusten latvaosissa. Närhi lennähtää vähän matkan päässä. Äkkiä havaitsen kahden kuukkelin syöksyvän närheä kohti ja ajavan sen loitommalle. Olenkohan osunut reviirin ytimeen? EERO HENTUNEN KotiMIPS Sarjassa kerrotaan KotiMIPS-hankkeen tuloksista. Kahvi 300 g Elinkaaren aikana kulutetut uusiutumattomat luonnonvarat yhtä käyttötuntia kohden. EERO HEINONEN

12 Luonnonsuojelija 3/07 Askeleita 25 Kuustonen hidastaa tahtia luonnossa Kuoren alta ARI TALUSÉN Uusia työntekijöitä Tarja toimii Kainuun luonnon puolesta Filosofian maisteri Tarja Leinonen toimii Kainuun piirisiihteerinä. Tarjalla on kirjallisuuden opintojen lisäksi myös media-assistentin ja tietojenkäsittelyn tutkinnot. Kulttuurija media-alan töiden ohella Tarja on toiminut aktiivisesti yhdistystoiminnassa. Kokemukseni yhdistystoiminnasta herätti palon tämänkaltaiseen toimintaan, Tarja kertoo. Piirisihteerinä Tarjan työt ovat monipuoliset. Tehtäviin kuuluu kaikenlaista tiedottamisesta kokousten järjestelyyn, toimistotöistä toiminnan suunitteluun ja lausuntojen kirjaamiseen. Työtä on paljon, mutta nautin siitä, että se on haastavaa ja itsenäistä. Taistelen mielelläni tuulimyllyjä vastaan, sinnikäs Tarja naurahtaa. Tarja on kotoisin Kuhmon maaseudulta. Opinnot veivät välillä useammaksi vuodeksi Joensuuhun, mutta nyt Tarja on palannut Kainuun luontoon. Tarja kokee luonnon ja erityisesti metsäympäristön itselleen läheiseksi ja tärkeäksi voimavarojen ja mielihyvän antajaksi. Vapaa-aika kuluukin pitkälti koiran kanssa ulkoillessa. Metsät ja eläimet ovat minul- le aina olleet mielenkiinnon ja huolen kohteita. Kainuulaisena koen tärkeiksi kainuulaisen maiseman, mäntykankaat, korkeat kuusikot, laajat suot. Haluaisin vaikuttaa siihen, että kainuulaiset oppisivat elämään yhdessä näihin maisemiin kuuluvien suurpetojen, suden ja karhun kanssa. Tarja toivottaa kaikki tervetulleeksi toimistolle. Hän keskustelee mielellään ajankohtaisista luonnonsuojelu- ja ympäristöasioista. Myös ideoita ja ajatuksia toiminnan kehittämiseksi ja Kainuun luontoasioiden eteenpäin viemiseksi tarvitaan. Tarjan tavoittaa numerosta tai osoitteesta Muusikko Mikko Kuustonen janoaa luonnon ääripäitä Ngorongoron kraaterilta Koti-Suomen järvimaisemiin. Suomen Luonto etsii toimitussihteeriä Miten urbanisoitunut bluesmies pärjää Pohjois-Karjalan metsissä? Urbanisoituminen on silmänlumetta; nokipannukaffe voittaa espressot Esplanaadilla mennen tullen. Pohjois-Karjalassa olen samoillut niukasti mutta Savossa sitäkin enemmän. Vietän kesälomani Konnevedellä jossa luonto on jylhä ja puhdas. Miten kuvailisit suhdettasi luontoon? Olen kehitysmaatehtävissä tottununut kohtaamaan luonnon yllätyksellisyyttä; jumalaista kauneutta ja julmaa jälkeä. Liian usein olen ollut myös todistamassa luonnon rappiota, jonka perimmäisenä syynä on ihmisen raskas ekologinen jalanjälki. Niinpä arvostan omassa ympäristössäni luonnon hahmotettavuutta, pieniä asioita ja muutoksia. Puutarhassani on vaahtera, jonka alle vetäydyn tekemään päätöksiä afrikkalaisen tradition mukaisesti. Luonto edustaa minulle myös hidasta elämänrytmiä ja sitkeyttä. Erityisen tärkeitä minulle ovat kivet ja kalliot, johtuneeko siitä, että kasvoin aikuiseksi kaivoskylällä. Minulle parkkihallissakin tuoksuu enemmän poratun kallion luonto kuin pakokaasut. Asteikolla 1 10, kuinka paljon takapuolesi vihertää? Persukseni vihertää yhdellätoista mutta sillä ei välttämättä ole ekologista viestiä... Kyykin mieluusti puskissa lähellä ja kaukana. Olen uteliaisuuden suhteen pataan pudonnut ja janoan nähdä maailmalla luonnon ääripäitä: Ngorongoron kraaterin, Altiplanon ylängöt tai Krakataun tulivuoren. Viime aikoina olen ollut tohkeissani sukeltamisesta ja veden alaisesta luonnosta. Voiko Suomen luontoa suojelemalla auttaa kehitysmaiden ihmisiä? Kestävä kehitys on ehdoton osa luonnon tasapainon turvaamista. Ekologisen ulottuvuuden tulisi olla sisäänrakennettuna jokaisessa kehitysyhteistyö-hankkeessa. Suomen luontoa ei tule ajatella irrallisena vyöhykkeenä vaan osana rikasta maapalloamme, jossa jokaiselle riittää mielekästä tonttia parannettavaksi. Millainen olet kesämökillä? Laiska. Niinkuin pitääkin! Olen vuokramökkeilijä, joten olosuhteet sallivat passiivisuuden. Touhuilen toki kalastuksen parissa ja kävelen luonnossa. Konnevedeltä löytyy poikkeuksellisen upeaa järvimaisemaa sekä koskia, joiden katselemiseen ei väsy. Tyttärilleni teen edelleen luontoon aarteenetsintäpolkuja, vaikka he ovat jo aikuisia teeskentelevät kiinnostuneita... Suomen luonnonkukista läheisin? Kevään ensimmäinen leskenlehti. Kielon tuoksusta irtoaa myös hyvää pössistä. Team Ahma pelastaa sinut Karhu-lenkkareissaan Jaguarisi sammuttua matkalla Ilveksen matsiin, jolloin päätät tehdä biisin sudesta. Miten se alkaa? Isot kissat pyörittää miestä kaatunutta viimeisillä voimillaan hän huokaa apuun sutta... Mikä tässä ajassa on oleellista huomata? Meille länsimaisille maailman rikkaimman viidenneksen ihmisille olisi erityisen arvokasta tiedostaa, että olemme elossa tänään. Toinen merkityssyvyys voisi löytyä siitä, että eettinen ajattelu ja toiminta lisää omaa henkistä hyvinvointiamme. Loppuuko maailma? Loppui tai ei, tänään istutan omenapuun. MATTI NIEMINEN Suomen Luonto on Suomen luonnonsuojeluliitto ry:n julkaisema erikoisaikakauslehti, luonnonystävän ykköslehti, jonka levikki on noin Se on ilmestynyt jo vuodesta Etsimme uudistuvaan Suomen Luontoon TOIMITUSSIHTEERIÄ pysyvään työsuhteeseen. Työsuhde alkaa Palkkaus on Suomen journalistiliiton työehtosopimuksen palkkaryhmä III a:n mukainen. Toimitussihteeri on lehden toimituksellisen prosessin keskushahmo, joka huolehtii Suomen Luonnon kymmenen sivuisen numeron kokoamisesta taittoon, yhteydenpidosta taittajaan ja taiton viimeistelemisestä yhdessä muun toimituksen kanssa. Työhön kuuluu myös osallistuminen lehden numeroiden suunnitteluun, teksti- ja kuvatoimitusta, yhteydenpitoa avustajiin sekä lukuisia muita tehtäviä. Toimitussihteerin on oltava järjestelmällinen, innostunut ja yhteistyökykyinen. Hän on tehokas ja varma editoija ja omaa hyvän kielitajun. Hänellä on mielellään jo kokemusta toimitussihteerin työstä. Myös luonnon- ja ympäristönsuojeluun on oltava kiinnostusta ja tuntumaa. Suomen Luonnon toimituksessa työskentelee seitsemän henkeä. Lehden ulkoasusta ja taitosta vastaa ulkopuolinen taittaja. Suomen Luonnon tekotapa on rento ja yhteistyöhenkinen. Hakemukset on toimitettava perjantaihin mennessä osoitteella Suomen Luonto, Kotkankatu 9, Helsinki tai sähköpostilla päätoimittajalle (jorma.laurila@sll.fi). Lisätietoja antavat päätoimittaja Jorma Laurila ( tai ) sekä toimitussihteerit Ritva Kupari ( ) ja Alice Karlsson ( ).

13 26 Elämäntapa Luonnonsuojelija 3/07 Kourat maassa ja vatsa kylläisenä Viherpiipertäjä PUUTARHANHOIDON KÄÄNTÖPUOLI? SEPPO LEINONEN Tutkimuspäällikkö Päivi Timonen on tarkastellut puutarhanhoitoa esimerkkinä kuluttajien muuttuvista vapaa-ajan arvostuksista. Haave puutarhasta voi olla hyvä selitys suomalaisten halulle muuttaa pientaloihin kaupunkikeskustojen reunoille, Timonen totesi Kaupunkitutkimuksen päivillä. Timosen tarkastelu piirsi esiin myös laajan puutarhaan liittyvän tavaroiden ja palvelujen järjestelmän. Puutarhaharrastus osoittautui hyvin kulutuskeskeiseksi luonnosta nauttimisen paikaksi, jossa arjen nautinnot ja luontohaaveet materialisoituvat pientaloasumisena ja autonkäyttönä, tutkija tiivistää. Timosen nostama näkökulma tuo esiin puutarhanhoidon kääntöpuolen: kyseessä on myös iso bisnes, jonka piirissä myydään kemiallisia torjunta-aineita ja tehotuotettuja taimia. Vaihtoehtoista lähestymistapaa suosii esimerkiksi Hyötykasviyhdistys, jonka tehtävänä on edistää kotiviljelyä, luonnonmukaisia kasvatusmenetelmiä ja vanhoja lajikkeita. Sen sivuilta löytyy hyviä vinkkejä kotipuutarhureille: ANNUKKA BERG Suomen kesä on täydessä kukassa. Viherpiipertäjä kysyi lukijoilta, mitä kaikkea hyödyllistä voi kasvattaa pienelläkin maa-alalla. Paljonko padan täytettä irtoaa takapihalta tai vaikkapa parvekelaatikosta? Kun peukalo vihertää, voi omaviljelyllä välttää tuontiruokia ja siten keventää ravinnon ympäristöjälkeä. Tunnearvolla maustettu Meillä on isonpuoleinen tontti ja hyvä kellari pohjakerroksissa. Niinpä perunat ja juurekset viljellään itse, ja höyrymehuja keitetään kellarissa säilytettäväksi, kertoo Lempäälässä asuva tutkija Riitta. Peruna-juurespohjainen kotiruoka tuntuisi varmaan köyhäilyltä, jos aineet ostettaisiin. Mutta kun ne ovat omia, tunnearvo korvaa samojen ainesten toistumisen. Kukkaro kiittää Luontokartoittajaksi opiskelevan Marikan mukaan omaan tarpeeseen viljelyllä voi olla ympäristöhyötyjen lisäksi myös taloudellista merkitystä. Moni kasvi kasvaa hyvin pienellä työllä ja antaa silti hyvän sadon, hän muistuttaa. Köyliöläisellä pihamaalla kasvaa ruohosipulia, ilmasipulia ja raparperia, joista voi nauttia jo alkukesästä. Kasvihuoneessa kypsyvät tomaatit ja kompostissa kurpitsat. Kun hyödynnämme omenapuiden ja marjapensaiden sadon, ei tarvitse ostaa mehuja ja hilloja talvellakaan. Iso ilo pienestä vihreästä Rakastan viljellä kasveja! Silti asumme rivitalossa. Olenkin vuosien varrella kehitellyt mitä erilaisimpia ratkaisuja, joiden avulla voi viljellä pienessä tilassa paljon suuhunpantavaa, kirjoittaa Vammalassa asuva yrittäjä Elina. Isolle parvekkeelle tai rivitalon seinän viereen voi pystyttää pikkuruisen kasvihuoneen. Tarpeiksi kelpaavat vaikkapa vanha varastohylly ja kasvihuonemuovi. Hyllyille mahtuu pieneen tilaan esimerkiksi minitomaatteja, paprikan taimia tai amppelimansikkaa. ANNUKKA BERG VAATTEET JA AATTEET Viherpiipertäjän seuraava numero käsittelee vaatteita ja ympäristönäkökohtia. Miten tärkeä asia vaatteiden ympäristökuorman pienentäminen on? Mitä itse olet ajatellut ja tehnyt vaatetuksen kestävyyden edistämiseksi? Kerro kokemuksistasi ja vinkeistäsi mennessä osoitteeseen Liitä viestiin mukaan nimesi, ikäsi, ammattisi/harrastuksesi ja kotipaikkasi. KOTIVILJELYN TILAIHMEITÄ Kasvata viikossa napsittavaa salaatteihin tai voileipien päälle! Laita isoon foliovuokaan tai vastaavaan hieman multaa pohjalle ja päälle auringonkukansiemeniä tai liotettuja herneitä. Ripottele päälle ohut kerros multaa ja kastele hyvin. Yrtit kasvavat kätevästi ikkunalaudalla. Lämpimällä kesäilmalla ruukun voi siirtää ulos, jolloin yrtin aromit vahvistuvat. Salaattia, mangoldia ja pinaattia voi kasvattaa halkaisijaltaan leveissä mutta matalissa ruukuissa parvekkeella tai rivitalon takapihalla. Kylvä useampi ruukku parin viikon välein keväällä, niin saat satoa pitkin kesää. Ensimmäiset kylvökset voit peittää harsolla, niin ne kasvavat nopeammin, eivätkä yöhallat haittaa. Kukkapenkin sekaan voi istuttaa marjapensaita. Lisää mukaan myös köynnöskrassia ja kehäkukkaa, joiden lehtiä voi syödä. Lähde: Elina Haapanen Sedimenttejä Teollisuuden voimantarpeen jatkuvasti kasvaessa on vesivoimavarojemme hyväksi käyttämistä jouduttu kiirehtimään. Kuten tunnettua, parhaillaan on rakenteilla useita uusia vesivoimalaitoksia ja suunnitelmia tehdään valtakunnan syrjäisimpienkin osien koskivoiman käytäntöön ottamiseksi. Tämä kehitys on hyvin ymmärrettävä. Vesivoima on ainakin tähän asti ollut halvin energialähteemme, eikä maallamme ole varaa olla käyttämättä tätä luonnon antia. Asialla on kuitenkin myös ikävät puolensa. Vesien säännöstelyyn liittyvät muut haitat ja vahingolliset seuraukset tässä sivuuttaen on todettava, että olemme joutuneet menettämään komean kosken toisensa jälkeen, niiden joukossa matkailunähtävyytenä kansainvälisen maineen saavuttaneen Imatran. Koko maamme eteläpuoliskossa ei enää missään ole suurta vapaana pauhaavaa koskea. Vesivoimalaitosten tuottamasta hyödystä on ollut maksettava kallis hinta, kun on jouduttu uhraamaan niin olennainen puoli maamme luonnosta ja uljas piirre maisemistamme, kuin kosket ovat. Maakunta- ja kansallislaulujemme sanoillakaan ei enää tällä kohdalla ole katetta todellisuudessa. Järjestöjen kirjelmästä valtioneuvostolle Oulangan vesistön suojelemiseksi # HANNU HUTTU/ KUVALIITERI

14 Paikan päällä Luonnonsuojelija 3/07 27 Katugallup OULU Mitä mieltä olet pohjaveden pumppaamisesta Ouluun Utajärven luonnonsuojelualueelta? HUUHDOTAANKO LUONTOARVOT VIEMÄRISTÄ ALAS? Oulun kaupunki suunnittelee siirtymistä talousveden käytössä Oulujoen pintavedestä pohjaveteen. Vettä on tarkoitus pumpata 70 kilometrin päästä Utajärveltä, Viinivaaran-Kälväsvaaran alueelta. Osa hankealueesta sijaitsee Natura 2000-verkostoon kuuluvalla Olvassuon suojelualueella. Pohjavesihankkeen toteutuminen olisi merkittävä uhka alueen luontoarvoille. Jotta hanketta voi viedä eteenpäin, se tarvitsee poikkeusluvan valtioneuvostolta. Poikkeusluvan voi myöntää vain tärkeästä yleisen edun kannalta pakottavasta syystä. Oulun kaupungin vesihuolto on nykyisellään moitteettomasti turvattu, eikä pakottavaa tarvetta pohjaveden käytölle ole. Hanketta on perusteltu veden laatutekijöillä sekä varautumisella kriisitilanteisiin. Talousveden laatu on Oulussa nykyisellään korkea ja täyttää hyvin viranomaisten asettamat vaatimukset. Kriisitilanteisiin varautuminen Oulussa tuntuu hataralta perustelulta sen valossa, että monet muut suuret alueet, esimerkiksi koko Helsingin seutu, saavat vetensä pintavedestä. Pohjaveden käyttöä Oulun talousvetenä on selvitetty 1980-luvulta alkaen. Vain motiivi on matkan varrella muuttunut. Ympäristövaikutusten arvioinnissa hankkeella on todettu olevan EU:n Natura 2000-ohjelman kanssa ristiriitaisia vaikutuksia alueen luonnolle. Suotutkija Olli-Pekka Siiran mukaan hankkeen vaikutukset olisivat dramaattisia: lähteet olisivat vaarassa kuivua, Kälväsvaaran suojeltu harjualue muuttuisi rakentamisen kautta ja uhanalaisten kasvilajien esiintymät olisivat vaarassa tuhoutua. Luontoarvojen lisäksi hanke olisi kohtalokas kuluttajien kukkaroille: vesilasku lähes kaksinkertaistuisi miljoonien eurojen kustannusten myötä. Pohjois-Pohjanmaan piiri ja Oulun luonnonsuojeluyhdistys vastustavat voimakkaasti pohjaveden ottoa ja luontoarvoiltaan ainutlaatuisten alueiden vaarantamista. Katugallup kiertää Luonnonsuojeluliiton 15 piirissä kysymässä paikallisilta asukkailta päivänpolttavista aiheista. Reetta Tätilä, 18, lukiolainen, Oulu Minkä ihmeen takia näin tehtäisiin? Mihin sitä tarvitaan? Eikö vettä saa jostain muualta? Jos alue on määritelty luonnonsuojelualueeksi, niin ei kai siihen pitäisi saada koskea. Ja muutenkin, eikö soiden kuivattaminen vaikuta maailmanlaajuisestikin ilmaston lämpenemiseen. En tiennyt tällaisesta asiasta. Toivoisin, että utajärveläiset saisivat itse pitää oman vetensä. Jaakko Kyllönen, 57, IT-manager, Oulunsalo En tiedä koko asiasta yhtään mitään. Luonnonsuojelualueen kannalta näen tämän enemmänkin teknisenä kysymyksenä. Jos siellä on vettä riittävästi, niin ei kai alueella ole väliä. Jos vesi virtaa ja liikkuu, niin miksei sitä silloin voisi käyttää. Mutta tuskin Utajärveltä kannattaa Ouluun pumpata vettä, se on selvä joka tapauksessa. Tuntuisi, että lähempänäkin on vettä, mitä käyttää hyödyksi. Aira Pätsi, 74, eläkeläinen, Oulu Onko tästä kustannuksia kaupungille? Ei se varmasti olisi pahitteeksi, jos sieltä saadaan hyvää vettä ja vesi ei täällä riitä. Uudistukset ovat aina paikallaan. Tosin tuntuu oudolta ajatella, että vettä tuotaisiin luonnonsuojelualueelta. Riittääkö sieltä vettä? Onko tästä haittaa luonnonsuojelualueelle? Tämän ikäinen kun on tottunut siihen, että puhdas vesi saadaan pihakaivosta. Heikki Räinä, 26, työtön/opiskelija, Oulu Jaa-a. Hankala kysymys. Ei kai minulla mitään sitä vastaan ole, jos se ei riko luonnonsuojelualuetta. Jos se saadaan sieltä alta pumpattua, niin mikäs siinä. Jos siihen tarve on. En näe asiassa ongelmaa, jos homma tehdään kunnolla. Sehän taas riippuu byrokraateista, että miten asia hoidetaan. Suomen luonnonsuojeluliiton keskustoimisto avoinna ma pe klo Puhelinvaihde ja tilaajapalvelu avoinna ma pe klo Kotkankatu 9, Helsinki p. (09) fax (09) toimisto@sll.fi työntekijöiden sähköposti: etunimi. sukunimi@sll.fi materiaalitilaukset: tilaukset@sll.fi TOIMISTO Mirja Breider JÄSENREKISTERI JA TILAAJAPALVELU Irma Kaitosaari TOIMINNANJOHTAJA Eero Yrjö-Koskinen TALOUSPÄÄLLIKKÖ Rauni Järvinen JÄRJESTÖPÄÄLLIKKÖ Tarja Ketola KOULUTUS- JA JÄRJESTÖSIHTEERI Heini Jalava LUONNONSUOJELUPÄÄLLIKKÖ Ilpo Kuronen LUONNONSUOJELUSIHTEERI Tapani Veistola YMPÄRISTÖNSUOJELUKOORDI- NAATTORI Jouni Nissinen METSÄASIANTUNTIJA Harri Hölttä VESIENSUOJELUKOORDINAATTORI Hannele Ahponen VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖ Matti Nieminen LUONNONSUOJELIJA/ INTERNETSIVUT Liisa Hulkko VENÄJÄKOORDINAATTORI Olli Turunen KOTI-MIPS -HANKE, TUTKIJA Satu Lähteenoja MARKKINOINTIVASTAAVA Pirjo Itkonen SUOMEN LUONTO Jorma Laurila, päätoimittaja Alice Karlsson, toimitussihteeri Ritva Kupari, toimitussihteeri Juha Kauppinen) Juha Valste, toimittaja Johanna Mehtola, toimittaja Elina Juva, toimituksen assistentti LUONNONSUOJELIJAN PALVELUKORTTI Suomen luonnonsuojeluliitto ry Haluan liittyä Luonnonsuojeluliittoon. Samalla liityn kotiseutuni luonnonsuojeluyhdistykseen ja saan Luonnonsuojelija-lehden 6 kertaa vuodessa. Lisätietoja jäseneduista Jäsenmaksu 2007 on 28 euroa, perhejäsenmaksu 10 euroa. Muutan osoitettani. Mikäli paikkakunta vaihtuu: haluan en halua vaihtaa yhdistystä Haluan lisätietoja jäsenten matkavakuutuksesta Tilaan Suomen Luonto -lehden (12 numeroa) Kestotilauksena (Jäsenille ja YkkösBonus-Norppakorttilaisille 45,50 euroa, muille 52 euroa) Määräaikaistilauksena (Jäsenille ja YkkösBonus-Norppakorttilaisille 49 euroa, muille 58,50 euroa) Tilaan Suomen Luonto -lehden kuusi numeroa määräaikaistilauksena 32 euroa LUONNONSUOJELUKESKUKSET Lapin luonnonsuojelukeskus Tuula Leskinen, aluepäällikkö Valtakatu 22, Rovaniemi p lappi@sll.fi Pohjois-Pohjanmaan ls-keskus Merja Ylönen, aluepäällikkö PL 326, Oulu (käyntiosoite: Kauppurienkatu 33, Oulu) p. (08) pohjois-pohjanmaa@sll.fi. Saimaan ls-keskus Kaarina Tiainen, aluepäällikkö Katariinantori 6, Lappeenranta p. (05) tai , f. (05) saimaa@sll.fi Varsinais-Suomen ls-keskus Hannu Klemola, aluepäällikkö Martinkatu 5, Turku p. (02) f. (02) varsinais-suomi@sll.fi LUONNONSUOJELUPIIRIT Etelä-Hämeen ls-piiri Anneli Jussila, piirisihteeri Hämeentie 2 A 6 as. 2, Hämeenlinna p.(03) etela-hame@sll.fi Etelä-Savon ls-piiri Eeva Taimisto, piirisihteeri Pappilankatu 3, Savonlinna p. (015) etela-savo@sll.fi Kainuun ls-piiri Tarja Leinonen, piirisihteeri Vienankatu 7, Kajaani p , (ti pe klo 9 16, mahdollisuuksien mukaan) kainuu@sll.fi Keski-Suomen ls-piiri Juhani Paavola, piirisihteeri Kilpisenkatu 8, Jyväskylä p./f. (014) , ti ( 18) keski-suomi@sll.fi Kymenlaakson ls-piiri Hanna Majander, piirisihteeri Varuskuntakatu 8, Kouvola p./f. (05) kymenlaakso@sll.fi Nimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Jäsennumero (jäsenkortista) YkkösBonus Norppa-kortin numero Sähköpostiosoite Osoite muuttuu, uusi osoite: Nimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Suomen luonnonsuojeluliiton ry:n rekistereiden osoitetietoja voidaan käyttää tai luovuttaa tilaus- ja suoramarkkinointitarkoituksiin. Pirkanmaan ls-piiri: Kaija Helle, piirisihteeri Varastokatu 3, 4 krs, tsto Tampere p. (03) , f. (03) pirkanmaa@sll.fi Pohjanmaan ls-piiri Teemu Tuovinen, piirisihteeri Valtionkatu 1, poste restante, Seinäjoki p. (06) pohjanmaa@sll.fi Pohjois-Karjalan ls-piiri Kauppakatu 44, Joensuu p. (013) pohjois-karjala@sll.fi Pohjois-Savon ls-piiri Marja Tenhunen, piirisihteeri Kirkkokatu 35, Kuopio p./f. (017) pohjois-savo@sll.fi Satakunnan ls-piiri Terhi Rajala, piirisihteeri Otavankatu 11, Pori p./f. (02) satakunta@sll.fi Uudenmaan ymp.suojelupiiri Ursula Immonen, piirisihteeri Kotkankatu 9, Helsinki p. (09) f. (09) uusimaa@sll.fi LUONTO-LIITTO Annankatu 26 A, Helsinki p. (09) , f. (09) SUOMEN LUONNONSUOJELUN SÄÄTIÖ Kotkankatu 9, Helsinki Lahjoitukset Suomen Luonnonsuojelun Säätiölle: Sampo SUOMEN LUONNONSUOJELUN TUKI OY Kotkankatu 9, Helsinki p. (09) f. (09) Puhelinmarkkinointi yrityksille: p. (09) f. (09) Postimaksu maksettu. Halutessasi voit tukea liittoa maksamalla itse postimaksun. Suomen luonnonsuojeluliitto Kotkankatu 9, Helsinki VASTAUSLÄHETYS Tunnus HELSINKI

15 28 Maastossa Luonnonsuojelija 3/07 Susitutkija elää petojen kanssa rinnakkain Elää metsässä, ottaa sieltä tarvitsemansa ja tuntee muiden lajien käyttäytymisen. Laskee pennut ulvomalla aamuhämärässä. Susitutkijan elämä muistuttaa suuresti tutkimuskohdettaan. S eppo Ronkainen on pohjoissavolaisessa lähimetsässään kirjaimellisesti omalla maallaan. Vieremän Marttisenjärvi siintää aivan olohuoneen ikkunan alla, ja lähitienoolta löytyvät niin entinen kotitila kuin sisarustenkin maapalstat. Talaskankaan luonnonsuojelualueen erämaan tuntumassa on elintilaa sekä metsän eläimille että Riista- ja Kalatalouden Tutkimuslaitoksen tutkimusmestarille. Alue on petotutkijalle rikasta maaperää, sillä lähimetsissä liikkuu niin susia, ilveksiä, ahmoja kuin karhujakin. Karhuista osa kantaa jo GPS-pantaa, ja Ronkainen on juuri pannoittanut kaksi mäyrää. Tutkimusalueena tämä on mahtava. Jos saisin vielä ilveksiä, ahmoja ja Vieremän susilauman pannoitettua, pystyisi eläinten kanssakäymistä todella tutkimaan, Ronkainen haaveilee. Suden kanssakäyminen niin ihmisten kuin muidenkin eläinten kanssa on tutkijan mukaan paljon monimuotoisempaa kuin usein luullaan, ja lisätieto yhteiselosta olisi tarpeen. Ei pidä paikkaansa, että muut eläimet kaikkoavat suden tullessa alueelle kuten vanhassa kirjallisuudessa kerrotaan. Susi elää metsässä rinnakkain muiden eläinten kanssa. Metsän poika tahdon olla Seppo Ronkainen on kasvanut Vieremällä metsässä ja metsästäjäksi. Olen ajatellut usein, että kasvuympäristöllä on vaikutusta nuoren harrastusten suuntautumiseen. Jos olisin syntynyt esimerkiksi kaupunkiin luonnonsuojeluhenkiseen perheeseen, metsästyksestä ei ehkä olisi tullut minulle harrastusta, Ronkainen pohtii. Mieluisinta miehelle on ollut linnunmetsästys, vaikka hirviporukkaan kuuluminen on myös itsestäänselvyys. Karhun ja suden metsästyskin on tuttua ajalta ennen tutkimusmestariksi nimittämistä. Kiinnostus koiriin, metsästykseen ja metsän eläimiin kasvoi pikkuhiljaa luontokuvausharrastukseksi ja harrastusmaiseksi karhujen pannoittamiseksi, kunnes liikeala vaihtui petotutkijan ammatiksi. Nykyään saalis ei metsässä kulkiessa ole tärkeintä. Susi alistuu herkemmin kuin koira Kun susitutkimusta aloitettiin Suomessa vuonna 1998, ei Pohjoismaissa ollut yhtään pannoitettua sutta. Ensimmäisenä tehtävänään tutkijat saivat selvittää, kuinka pannoittaminen ylipäänsä kannattaisi toteuttaa. Oman kokemukseni perusteella olin varma, että jos suden voi hiihtää kiinni, saa sen myös moottorikelkalla varmasti tavoitettua, Ronkainen kertoo. Näin onkin: susi ajetaan kiinni moottorikelkalla ja otetaan sitten niin sanotulla vimpaimella kiinni. Kaksimetrisen alumiinitangon päässä olevaa hirttosilmukkaa kiristetään tai löysätään tarpeen mukaan. Suden kiinniottaminen ja pannoittaminen on neljän ihmisen tiivistä yhteistyötä. Ronkainen on ottanut vimpaimella suden kiinni toista sataa kertaa ja tietää, että onnistuneen pannoittamisen kannalta ratkaisevin hetki seuraa heti kiinnioton jälkeen. Sinä tuijotat sutta silmiin, painat sen hankeen ja pidät kiinni. Eläimen täytyy vaistota että kiinniottajalla on tilanne hallinnassa. Jos ote herpautuu hetkeksi, susi kyllä käyttää tilanteen heti hyväkseen, Ronkainen kertoo. Yllättävää on kuitenkin se, kuinka helposti susi ihmisen edessä alistuu. Ronkaisen mukaan koirakin yrittää rimpuilla enemmän kuin susi. Kiinnioton jälkeen susi kuljetetaan laatikossa lähimmälle metsäautotielle nukutettavaksi ja pannoitettavaksi. Sen jälkeen pedosta otetaan mitat ja DNA-näyte, ja sille asennetaan korvamerkki. Nuori yksilö viedään sen herättyä takaisin paikalle, josta se löytää laumansa. Vanhemmalle sudelle riittää, että se vapautetaan missä tahansa reviirialueella, se löytää kyllä laumansa. Tutkija on jäänyt susiin kiinni Kuinka susitutkija ymmärtää ihmisten susivihan? Jos on opetellut laskemaan lauman pennut ulvomalla aamuhämärissä ja tuntee pannoitetut sudet läpikotaisin, eikö laiton sudentappo saa tutkijan epätoivoon? Kyllä se turhauttaa, kun pannoitetut sudet häviävät. Joskus liian tiheästi asuttu alue on vain väärä alue susille, toisaalta esimerkiksi Vieremän lauma on oleskellut alueella jo kolme vuotta ilman että yhtään koiraa on mennyt, Ronkainen pohtii. Koirametsästyksessä koiran turvallisuus susialueella on todellinen ongelma, mutta sekin on suhteellista. Minulla on ollut kahdeksan koiraa, joista kolme on jäänyt auton alle ja yhden polkaisi hirvi kuoliaaksi. Meillä on ollut seurannassa 22 eri susilaumaa ja vain kolme laumaa on ryhtynyt tappamaan koiria, Ronkainen huomauttaa. Ronkaisen mielestä susi on uljas eläin, jonka toiminnot ovat yleensä erittäin järkeviä. Häiriötekijöille se on kuitenkin herkkä. SARIANNE HARTONEN RONKAISELLE VUODEN YMPÄRISTÖPALKINTO Susitutkija Seppo Ronkainen palkittiin Suomen luonnonsuojeluliiton vuoden 2007 ympäristöpalkinnolla 5.6. Järvenpäässä. Ronkainen saa erityistä kiitosta rohkeasta ja puolueettomasta susitutkimuksesta. RKTL:n susitutkimusryhmän kenttämestari Seppo Ronkainen on harvinaisen sopiva ympäristönpalkinnon saajaksi, arvioi Suomen luonnonsuojeluliiton hallituksen puheenjohtaja Heikki Susiluoma. Hän on tehnyt arvokasta työtä suden käyttäytymisen kartoittamiseksi ja puolueettoman susitutkimuksen edistämiseksi. Ronkaisen työn merkitys korostuu kun muistaa, millaisia ennakkoluuloja suden olemassaolo monissa herättää. Ronkainen on tässäkin suhteessa osoittanut esimerkillistä rohkeutta esiintymällä asiantuntijana hyvinkin epäkiitollisissa olosuhteissa, Susiluoma kiittää. Kun on elämänsä ollut koiramies, kiinnostaa myös suden käyttäytyminen. Itäsiperianlaika Siska on Ronkaisen lauman nuorin jäsen. SEPPO RONKAINEN