OPETUSSUUNNITELMA. Päivitys Muutokset kursivoidulla tekstillä Sivistyslautakunta :t 46, 47 Sivistyslautakunta

Transkriptio

1 OPETUSSUUNNITELMA Päivitys Muutokset kursivoidulla tekstillä Sivistyslautakunta :t 46, 47 Sivistyslautakunta

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 TOIMINTA-AJATUS ARVOPERUSTA TOIMINTAKULTTUURI OPPIMISKÄSITYS JA TYÖTAVAT OPISKELUYMPÄRISTÖ VIEREMÄN LUKION TIETO- JA VIESTINTÄSTRATEGIA TUNTIJAKO ITSENÄISET SUORITUKSET TAVOITTEET JA KESKEISET SISÄLLÖT OPPIAINEITTAIN JA KURSSEITTAIN Äidinkieli ja kirjallisuus Ruotsi toisena kotimaisena kielenä VIERAAT KIELET Englanti Saksa Venäjä..26 MATEMATIIKKA Pitkä matematiikka Lyhyt matematiikka Biologia Maantiede Fysiikka Kemia Evankelis-luterilainen uskonto Filosofia Historia Yhteiskuntaoppi Psykologia Musiikki Kuvataide Liikunta Terveystieto Opinto-ohjaus Tietotekniikka Lukiodiplomit EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET OHJAUSTYÖN SUUNNITELMA OPISKELIJAHUOLTO OPISKELUN ERITYINEN TUKI KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ YHTEISTYÖ LÄHISEUDUN MUIDEN TOISEN ASTEEN OPPILAITOSTEN KANSSA MUU VIEREMÄN LUKION HARJOITTAMA YHTEISTYÖ OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI JA TOIMINNAN KEHITTÄMINEN LIITE I VIEREMÄN LUKION OPISKELUUN LIITTYVIÄ YHTEISIÄ PELISÄÄNTÖJÄ 107 LIITE II VIEREMÄN KOULUJEN KIELIOHJELMA LIITE III OHJAUSTYÖNJAKO LIITE IV OPPILASHUOLLON TERVEYSTARKASTUKSET LIITE V VIEREMÄN KOULUJEN KANSAINVÄLISTYMISSUUNNITELMA

3 1 TOIMINTA-AJATUS Vieremän lukio jatkaa kunnan perusopetuksen opetus- ja kasvatustehtävää. Paikkakunnan ainoana toisen asteen oppilaitoksena toimiminen tarkoittaa tasa-arvoisten jatkokoulutusmahdollisuuksien turvaamista kunnan nuorille. Päätehtävänä on antaa riittävät valmiudet lukion oppimäärään perustuviin jatko-opintoihin tarjoamalla yleissivistävää opetusta. Pienellä maaseutulukiolla on omat erityiset mahdollisuutensa opintojen järjestämiseen. Arkisessa koulun toiminnassa otamme erityisesti huomioon nämä mahdollisuudet ja tuemme meille sopivien arvojen sekä nuorten lukiokoulutukselle asetettujen valtakunnallisten tavoitteiden toteutumista. 2 ARVOPERUSTA Lukion sivistysihanteena on pyrkimys totuuteen, inhimillisyyteen ja oikeudenmukaisuuteen. Lukiokoulutuksen tulee edistää avointa demokratiaa, tasa-arvoa ja hyvinvointia. Opiskelija ymmärretään oman oppimisensa, osaamisensa ja maailmankuvansa rakentajaksi. Opetuksessa tulee ottaa huomioon, että ihminen havainnoi ja jäsentää todellisuutta. Lukio-opetuksen lähtökohtana on elämän ja ihmisoikeuksien kunnioitus. Ihmisoikeuksia määrittäviä keskeisiä asiakirjoja ovat YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus, Lapsen oikeuksien sopimus sekä Euroopan ihmissoikeussopimus. Vieremän lukion johtoarvoja ovat yksilöllisyys, yhteisöllisyys, rohkaisu ja edistyksellisyys. Seuraavassa niitä on kuvattu tarkemmin: YKSILÖLLISYYS. Edistämme alueellista koulutuksellista tasa-arvoa tarjoamalla turvallisen ja joustavan oppimisympäristön kunnan nuorille. Pienissä opetusryhmissä otetaan huomioon opiskelijoiden yksilöllinen kehitystaso ja erilaiset tavoitteet. Lukiossamme tuetaan terveen itsetunnon ja persoonallisuuden kehitystä. Yhteisömme näkee niin opiskelijoiden, opettajien kuin tukihenkilöstön erilaisuuden voimavarana ja kannustaa persoonia toimimaan vastuullisesti itsensä ja yhteisön hyväksi. YHTEISÖLLISYYS. Ei ole sama missä Vieremän nuoret lukionsa käyvät. Lukio on osa Vieremän kunnan yhteisöllistä olemista - nykyaikaisen maalaisjärjen hengessä. Paikallisuus nähdään meillä mahdollisuutena ja vieremäläiset osaamisvahvuudet hyödynnetään opetustyössä. Lukio toimii kiinteässä yhteistyössä perusopetuksen kanssa, tarjoten tarkan jatkumon opinnoissa. Hyvää ilmapiiriä ja yhteishengen vahvistumista pyritään tukemaan koulussamme aktiivisesti. ROHKAISU. Yhteisömme suhtautuu myönteisesti jäsentensä esittämiin ideoihin koulun toiminnan kehittämiseksi. Omatoimisuutta rohkaistaan myönteisellä ja positiivisella asenneilmastolla sekä riittävällä resurssien kohdentamisella. Ideasi, jotka eivät ole ristiriidassa lukiokoulutuksen valtakunnallisten tavoitteiden kanssa, saadaan tällöin mahdollisimman usein vähintään kokeiluasteelle. Toteuta luovasti itseäsi! EDISTYKSELLISYYS. Voiko oppilaitos olla muuta kuin edistyksellinen? Meillä se tarkoittaa tämän opetussuunnitelman voimassaolon ajan sitä, että olemme pärjäävän pienen kunnan pärjäävä pieni lukio. Osaltamme haluamme edistää positiivisen kuvan syntymistä koulustamme ja mahdollisuuksista Vieremällä. Työskentelemme niin, että tarjoamme opiskelijoille myös eväät pärjätä kansainvälisessä maailmassa. 3

4 3 TOIMINTAKULTTUURI Vieremän lukiossa tuetaan toimintatapoja, joissa opiskelija ottaa itse vastuuta työskentelystään. Tehtäviä tai opintosuorituksia laadittaessa tai vastaanotettaessa huomioidaan myös yhteisvastuuseen ja vuorovaikutteisuuteen kasvaminen. Niin opiskelijoiden kuin henkilökunnankin oma työ nähdään osana suurempaa yhteistä tehtävää yksilön ja yhteisön kasvua. Koulunkäynnin, suoritusten ja arvioinnin suhteen on opettajien ja oppilaskunnan kesken yhdessä sovittu noudattamistamme säännöistä (Liite I). Toimintakulttuuri tulee esiin yksilö-, ryhmä- ja yhteisötasolla. Tavoitteena on, että lukion KAIKKI käytännöt rakennetaan johdonmukaisesti tukemaan kasvatus- ja opetustyölle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Myös aihekokonaisuuksien tulee konkretisoitua lukion toimintakulttuurissa. Tavoitellun ja toteutuneen toimintakulttuurin yhtäpitävyyden arviointi on perusedellytys lukion jatkuvalle kehittämiselle. Toimintakulttuurin pääpiirteet tulee kuvata opetussuunnitelmassa. 4 OPPIMISKÄSITYS JA TYÖTAVAT Nykyaikaisen oppimiskäsityksen mukaan tietoa ei kaadeta oppilaan päähän, vaan oppilaan aiemmat tiedot ja taidot ovat pohjana hänen itsensä tai ryhmässä prosessoimille uusille tietorakenteille. Oppiminen nähdään elinikäisenä prosessina, jossa tulee huomioida henkilökohtaiset oppimisstrategiat. Opiskelijaa ohjataan asettamaan omien edellytystensä mukaisia tavoitteita. Opiskelijan tietoisuutta omista opiskelutaidoistaan ja tiedoistaan lisätään asiantuntevalla ohjauksella. Hän kehittää omia oppimaan oppimisen kykyjään ja ymmärtää, että oppimisen taidot kehittyvät vaiheittain. Oppimistilanteet suunnitellaan siten, että opiskelija voi kokea oppimisensa merkitykselliseksi ja mielekkääksi. Opiskelijoiden yksilöllisyyden ja erilaisuuden vuoksi opetus- ja opiskelumuotojen tulee olla monipuolisia. Opiskelijalle luodaan mahdollisuuksia oman oppimisensa ja ryhmässä toimimisen kautta kokea myönteisiä kasvukokemuksia ja elämyksiä, jotka saattavat muuttaa hänen asenteitaan, käyttäytymistään ja persoonallisuuttaan. Tämä oppimiselle myönteinen opiskeluilmapiiri mahdollistaa opiskelijalle ilon ja tyydytyksen löytymisen jokapäiväisestä työstä. 5 OPISKELUYMPÄRISTÖ Luokkamuotoinen ja aineopettajan ohjauksessa tapahtuva opetus on nuorille suunnatun lukioopetuksen pääasiallinen kulmakivi. Lukion käytössä olevien luokkien varustus ja viihtyisyys tuleekin pitää korkealla tasolla, jotta opiskelu ja opetus voi olla monipuolista. Lukio opiskeluympäristönä, koulun viihtyisät tilat ja ajanmukaiset laitteet sekä oppimisessa käytettävät työtavat innostavat opiskelijaa jatkuvaan oppimiseen ja itsensä kehittämiseen. Tällä hetkellä Vieremän lukion opetustilat sijaitsevat yhteisessä rakennuksessa peruskoulun vuosiluokkien 7-9 kanssa. Käytetyt luokat ovat pääosin samoja peruskoulun aineluokkien kanssa. Lukioiden on lukiolain ja valtakunnallisten perusteiden mukaan luotava sellaisia opiskeluympäristöjä, joissa opiskelijat voivat asettaa omia tavoitteitaan ja oppia työskentelemään itsenäisesti ja yhteistoiminnallisesti erilaisissa ryhmissä ja verkostoissa. Vieremän lukio on mukana itä-suomalaisessa oppimisverkostossa (ISOverkosto). Verkosto mahdollistaa etenkin Vieremän lukion kieliohjelmaan kuulumattomien vieraiden kielten opiskelun itsenäisesti. 4

5 Oppimisympäristönä toimii myös seutukunnan toisen asteen oppilaitosten yhteistyöverkosto MAHIS, jonka puitteissa on mahdollista käydä neljässä vuodessa kaksoistutkinto. Myös muissa oppilaitoksissa on mahdollista suorittaa opintoja, joiden hyväksi lukemisesta lukion kursseiksi päättää rehtori. Opittujen tietojen ja taitojen soveltamista käytäntöön harjoitellaan mm. koulun opintoretkillä yliopistojen tutkimusasemille ja ystävyyskouluille ulkomaille. 6 VIEREMÄN LUKION TIETO- JA VIESTINTÄSTRATEGIA Tavoitteita ja visioita Vieremän lukion tieto- ja viestintästrategian keskeinen tavoite on, että lukion opiskelijat saavat riittävät valmiudet koulun jätettyään selviytyä osaamis- ja vuorovaikutusyhteiskunnassa. Jotta tämä toteutuisi, tavoitteena on myös, että opettajissa herää ja säilyy halu kehittyä tieto- ja viestintätekniikan (tvt) käytössä. Näistä syistä opettajia kannustetaan jatkuvaan ja työn tarpeet huomioon ottavaan tvt -koulutukseen. Vastaavasti koulun tvt -varustus pyritään pitämään teknologialtaan ajantasaisena. Opetusministeriön valtakunnallisen vision mukaisesti tavoitteena on, että verkostopohjaisen opetuksen toimintatapa vakiintuisi tasokkaaksi. Tätä edellyttävät myös valtakunnalliset oppiaineisiin sisältyvät aihekokonaisuudet. Laadukkuuteen pyrkimisestä esimerkkinä mainittakoon mm., että muutaman vuoden takaisissa valtakunnallisissa kommunikaatiovalmiuksien testauksessa Vieremän lukio sijoittui tiedonhallintataidoissa erinomaisesti. Erinomaisesti on menestytty myös kyseisen kommunikaatiovalmiuksien testauksen ongelmanratkaisuneuvottelujen osiossa. Yhteisöllistä vuorovaikutusta halutaan kehittää tästä edelleenkin. Verkostopohjaista, kansainvälistä vuorovaikutusta oppilaille on tulossa sitä kautta, että opettajia on mukana kansainvälisissä järjestöissä ja hankkeissa. Tieto- ja viestintätekniikan käyttö avoimessa oppimisympäristössä Tieto- ja viestintätekniikan on tarkoitus olla yhdistyneenä oppiaineissa kulloiseenkin opiskeltavaan asiaan ja eheyttämistä palvelevissa, oppiainerajat ylittävissä hankkeissa aihekokonaisuuksiin. Koska lukio toimii kiinteästi yhteistyössä peruskoulun kanssa, käytössä on pitkälti yhteinen tvt. Oma haasteensa ovat valtakunnalliset ja kansainväliset hankkeet. Näissä kaikissa tietotekniikan tehtävä on helpottaa ja monipuolistaa opetusta ja yhteydenpitoa. Tvt on osaltaan tukemassa lukion pyrkimystä yksilöllistää opetusta ja toimia entistä enemmän avoimessa oppimisympäristössä. Jo nyt kurssitarjontaa on laajennettu ns. ISO -verkkokurssien avulla vieraisiin kieliin. Edelleen pyritään lisäämään sekä opetuksessa että opiskelussa läheisen kunnankirjaston ja eri oppiaineissa tarpeellisten sähköisten tiedostojen ja tietoverkkojen käyttöä sekä oppilaiden taitoa käyttää monenlaisia tieto- ja viestintäteknisiä laitteita. Avoimessa oppimisympäristössä opiskelu on arkista koulutyötä. Jotta opiskelu olisi tehokasta, medialukutaitoa ja tiedonhallintataitoja halutaan kehittää edelleen kohti syvempää ja kriittisempää näkemystä, mutta kuitenkin peruskoulun päättövaiheen taitojen pohjalta. (Ks. Vieremän peruskoulun ops:n tiedonhallintataitojen tavoitteita.) 5

6 Oppilaan itseohjautuvuus on pitkällisen ja ohjausta vaativan oppimisen tulos. Tästä syystä opettajia halutaan kannustaa tukemaan opiskelijoita tvt-taitojen omaksumisen kaikissa vaiheissa. Opiskelijoiden syrjäytymisvaaraan ja sen ehkäisyyn tvt:n käytössä halutaan kiinnittää huomiota. Opettajien koulutus Silloin, kun eri aineiden opiskelutilanteissa tarvitaan avuksi tietotekniikkaa, opettajilla tulisi olla riittävät tvt-taidot, jotta voidaan keskittyä itse opiskeluun. Opettajien pedagogisesti taitavaan ja monipuoliseen tvt:n käyttöön pyritään yksilölliset tarpeet huomioivalla kohdennetulla koulutuksella, esimerkiksi ope.fi -koulutuksen tavoitteiden mukaisesti. Koulutustarjonnan tulee tavoittaa kaikki halukkaat. Koulutuksen lisäksi tvt:n opetuskäytön keskeinen edellytys on opettajien saama tekninen tuki, jota sen vuoksi kannattaa pyrkiä järjestämään. Lisäksi opettajia kannustetaan liittymään erilaisiin yhteistyö- ja tukiverkostoihin, mm. aineryhmittäisiin ja seudullisiin, jota kautta myös on mahdollista saada tukea tvt:n käytössä. Tekninen tuki, laitteet ja ohjelmat Kunnan kouluverkoston kokoisessa yksikössä ja erityisesti opettajien käytännön työn tueksi tarvitaan tieto- ja viestintätekniikkaan keskittyvää henkilöä. Ensisijaisesti it -henkilö avustaisi opettajia oppimisympäristöjen luomisessa ja pitkäjänteisen opetuksen tvt:n suunnnittelussa. Ithenkilön vastuulla olisi myös huoltaa, pitää kunnossa ja koordinoida laitteet ja ohjelmat sekä vastata tietoturvasta. Erityistä huomiota tulee kiinnittää tvt-laitteiden ja -ohjelmien tarkoituksenmukaisuuteen, yhteensopivuuteen ja toimivuuteen. Tarkoituksena on, että laitteisto, tilat ja ohjelmisto saatetaan vähitellen ajan tasalle. Nykyisillä resursseilla tähän ei ole mahdollisuuksia. Tieto- ja viestintätekniikan tietoturva Tieto- ja viestintäteknisiä laitteita käyttävät koulukeskuksessa peruskoulun, lukion ja kansalaisopiston opettajat, muu henkilöstö ja oppilaat. Vaikka monenkirjavan käytön seurauksena laitteet ja ohjelmistot eivät aina toimi odotetulla tavalla tai ovat kadoksissa tai rikottuja ja vaikka tällainen on jossain määrin väistämätöntäkin, tietoyhteiskunnan kansalainen halutaan kouluttaa noudattamaan yhteisesti sovittuja pelisääntöjä myös silloin, kun hän työskentelee tieto- ja viestintäteknologian parissa. Siksi pyritään noudattamaan tietoverkossa olevien koneiden läheisyydestä löytyviä kunnan yleisiä tietoturvaohjeita. Esilläolo ja tiedottaminen Lisääntyvän kansainvälistymisen ja muun yhteydenpidon näkökulmasta on tärkeää, että kehitetään koulun julkisuuskuvaa ja tiedotustoimintaa. Mahdollisuuksien mukaan tulee mm. uusia kotisivuja niin, että ne ovat entistä vaivattomammin hyödynnettävissä opetuksen, tiedotuksen ja hallinnon tarpeisiin, eikä ole syytä rajata pois kattavampiakaan kehitysideoita. Lukion opiskelijoita 6

7 kannustetaan osallistumaan tiedotustoimintaan, ja heitä ohjataan siinä. (Ks. mm. Journalistikurssi Äi10) Hankinnat, seuranta ja arviointi Pyritään siihen, että koulun tvt-määrärahoja käytettäisiin sekä tasapuolisesti että tarkoituksenmukaisesti ja että itsenäisten hankintojensa ohessa tvt-taidoissaan edistyneimmät opettajat sekä it-henkilö avustaisivat toisia opettajia hankintaesittelyjen valmisteluissa. Tvtstrategian edistyminen tulee ottaa esille säännöllisesti. 7

8 7 TUNTIJAKO Oppiaine Pakolliset Valtakunnalliset syventävät Koulukohtaiset syventävät Äidinkieli ja kirjallisuus Kielet Perusopetuksen vuosiluokilta 1-6 alkava A-kieli (ENA1 ja SAA2 molempia ko. tunnit) Koulukohtaiset soveltavat kurssit Perusopetuksen vuosiluokilta 5 2 ½ alkava B-kieli (RUB1) muut kielet (SAB2, SAB3) 16 (8 yhtä aikaa) 2(SAB3)1(SAB2+SAB3) Matematiikka lyhyt oppimäärä (MA00) pitkä oppimäärä (MA00) Ympäristö- ja luonnontieteet Biologia Maantiede Fysiikka Kemia Humanistiset tieteet Uskonto/elämänkatsomustieto 3 2 Filosofia 1 3 Psykologia 1 4 Historia 4 2 Yhteiskuntaoppi Taito- ja taideaineet 5 seuraavista: Liikunta Musiikki Kuvataide Muut Terveystieto 1 2 Opinto-ohjaus 1 1 Pakolliset kurssit Syventävät kurssit vähintään 10 Soveltavat kurssit Yhteensä vähintään 75 Tietotekniikka 4 8

9 8 ITSENÄISET SUORITUKSET Ympäröivä yhteiskunta tarvitsee itsenäisiä ja vastuullisia nuoria. Itsenäiset suoritukset peilaavat opiskelijalle hyvin hänen työskentely- ja ajankäyttötaitojaan ja voivat tuoda esiin opiskelijalle hänen piilossa olevia kykyjään. Itsenäiset suoritukset saattavat auttaa häntä ymmärtämään paremmin oman työpanoksen ja tulosten välistä riippuvuutta ja opettaa siten oman työskentelyn analysointitaitoja. Itsenäinen kurssien suorittaminen myös valmistaa opiskelijaa jatko-opintojen itseohjautuvaan opiskeluun. Siksi on suositeltavaa, että jokainen opiskelija jossakin lukion vaiheessa suorittaa opintokokonaisuuksia myös itsenäisesti. Hyvien tulosten kannalta opettajan antama aineopetus on kuitenkin ensisijaisesti käytetty vaihtoehto. Itsenäiset suoritukset Kurssin voi suorittaa itsenäisesti joko kokonaan tai osittain. Itsenäisiä suorituksia ei tule käyttää pakollisten aineiden opiskelussa. Syventävien opintojen osalta suoritetaan itsenäisesti tilanteissa, joissa kaksi eri aineen kurssia on lukujärjestysteknisistä syistä päällekkäin. Näin turvataan se, että opiskelijat saavat ylioppilaskokeessa kuulusteltavilla lukion opinto-ohjelmaan kuuluvilla kursseilla halutessaan lähiopetusta omassa lukiossa. Soveltavilla kurssi voidaan suorittaa itsenäisesti, mikäli se sopii kurssin luonteeseen. Opiskelija anoo itsenäisen suorituksen oikeutta lukion kansliasta saatavalla lomakkeella. Opiskelija ja itsenäisen suorituksen vastaanottava opettaja täyttävät yhdessä kurssisisältöjä sekä suoritustapaa ja -aikaa koskevat kohdat. He sopivat myös siitä, miten ja millaista ohjausta opiskelijan on mahdollista saada itsenäisen suorituksen aikana. On tärkeää, että opiskelija saa ohjausta kurssiin kuuluvien töiden aikatauluttamiseksi ja tekemiseksi. Lomake toimii myös opettajalle ohjaukseen kuluneen ajan merkintäpaikkana ja korvausperusteena. Opiskelija saa itselleen kopion itsenäisen suorituksen lomakkeesta, kun lukion rehtori on hyväksynyt itsenäisen suorituksen suunnitelman. Työmäärältään itsenäinen suoritus vastaa normaalia kurssisuoritusta. Sen kurssikoe voi olla tavanomaista kurssikoetta laajempi ja monipuolisempi oppiaineen erityispiirteet huomioiden. Itsenäisistä suorituksista lasketaan opiskelijan kurssimäärään mukaan vain hyväksytysti suoritetut kurssit. Jos opiskelija saa itsenäisestä kurssisuorituksesta hylätyn arvosanan, hänen on mahdollista välittömästi saatuaan tietää arvosanansa täydentävään suoritukseen. Jos täydentävä suoritus ei muuta arvosanaa, opiskelija voi suorittaa kurssin vain osallistumalla kyseisen kurssin opetukseen. Muulla tavalla suoritetut kurssit Lukion uudistuvan toimintakulttuurin myötä lukiosta tulee yhä vuorovaikutteisempi ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Oppimista voi tapahtua paitsi koulun sisällä, myös mitä erilaisimmissa oppilaitoksissa mitä erilaisimmilla tavoilla: eri korkeakouluissa, kesälukiossa, etälukiossa, ulkomailla vaihto-opiskelijavuotena, virtuaaliopiskeluna jne. Opiskelijalla on oikeus suorittaa lukio-opintojaan myös muissa oppilaitoksissa. Hänen on muistettava hyväksyttää opintosuunnitelmansa omassa lukiossaan ennen opintojen aloittamista toisessa oppilaitoksessa. Opiskelijalta voidaan edellyttää täydentäviä opintoja, jos katsotaan, että opinnot eivät suurelta osin vastaa oman lukion opetussuunnitelman sisältöä. Opiskelijan saamat arvosanat kirjataan pääosin sellaisenaan hänen suorituksiinsa, ellei lisänäyttöä edellytetä. 9

10 9 TAVOITTEET JA KESKEISET SISÄLLÖT OPPIAINEITTAIN JA KURSSEITTAIN Valtioneuvosto on päättänyt asetuksella 955/2002 lukio-opetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta. Kaikissa valtakunnan lukioissa on tehtävä mahdolliseksi opiskella tuntijaon mukaiset kurssit. Lisäksi koulut voivat tarjota koulukohtaisia syventäviä ja soveltavia kursseja. Tuntijaon pohjalta Opetushallitus (OPH) on määrännyt nuorille tarkoitetun lukiokoulutuksen perusteet Opetussuunnitelmat laaditaan kouluissa niiden pohjalta ja niiden sisältöjä ei voi jättää toteutumatta. Vieremän lukion opetussuunnitelmassa OPH:n perusteita ei ole lähdetty toistamaan. Tavoitteet ja sisällöt kursseilla on kukin aineenopettaja kuvannut parhaaksi katsomallaan tavalla. Kaikkien valtakunnallisten kurssien sisällöt noudattavat kuitenkin OPH:n perusteita. Kunkin aineen tai kurssin tarkat perusteet löytyvät lukiolla olevista kirjamuotoon painetuista perusteista tai verkosta osoitteesta: Opetussuunnitelmaan tehdyt kurssikuvaukset ovat kunkin aineen opettajan tekemiä tai vakinaisen viranhaltijan puuttuessa on kirjattu OPH:n perusteiden teksti ko. aineesta. 10

11 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Lukion äidinkieli ja kirjallisuus tarjoaa opiskelijalle aineksia kehittää kielellistä ja kulttuurista yleissivistystään. Oppiaine opastaa arvostamaan omaa kulttuuria ja kieltä ja sen kautta suvaitsemaan ja ymmärtämään myös monikulttuurisuutta ja monikielisyyttä. Oppiaineen luonteen mukaisesti kaikilla kursseilla ollaan tekemisissä viestinnän ja mediataitojen kanssa. Opetus tähtää sellaisiin opiskelijan taitoihin, että hänellä on riittävät edellytykset niin jatko-opintoihin kuin muuhunkin aktiivisen kansalaisen viestintään.. Arviointi Arviointia pyritään kohdistamaan tarkoituksenmukaisesti lukemiseen, kirjoittamiseen, puheilmaisuun, kieleen ja kirjallisuuteen sekä mediataitoihin. Arvioinnin pohjana olevien kurssitavoitteiden, kurssisisältöjen ja palautteen avulla opiskelija voi sekä seurata omaa edistymistään että kehittää itsearviointitaitojaan. Pakolliset kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä. Kaikki pakolliset ja syventävät kurssit arvioidaan numeroin sekä soveltavista kursseista Ai11 ja Ai12. PAKOLLISET KURSSIT Äi1 Kieli, tekstit ja vuorovaikutus Tavoitteet: Opiskelija syventää tekstikäsitystään ja on entistä tietoisempi tulkintaansa ohjaavista seikoista, kielenkäytöstään, lukemistavoistaan ja viestinnästään. Hän totuttelee huoltamaan tuottamiensa tekstien kieliasua. Hän syventää tietojaan ryhmäviestinnästä. Keskeiset sisällöt: Tekstien tulkintaa ja tuottamista ohjaavia perustekijöitä, tekstikäsityksen syventämistä, erilaisten tekstien havainnointia ja harjoittelua, referointia ja kommentointia, oman viestinnän ja vuorovaikutuksen arviointia. Suoritustapa: Osallistuminen opetukseen, tehtävät ja mahdollinen koe. Äi2 Tekstien rakenteita ja merkityksiä Tavoitteet: Opiskelija oppii tekstien arvioimisessa ja erittelyssä tarvittavia käsitteitä, kykenee soveltamaan niitä ja tottuu työstämään tekstejään sekä asettamaan sanomalleen tavoitteita. Hän oppii tiedonhankintastrategioita, käyttää erilaisia tietolähteitä ja löytää käyttökelpoista ja luotettavaa tietoa kirjoitelmansa tai puhe-esityksensä pohjaksi. Keskeiset sisällöt: Tekstuaalisia keinoja, informatiivinen puheenvuoro, kirjoittaminen prosessina. Suoritustapa: Osallistuminen opetukseen, tehtävät ja mahdollinen koe. Äi3 Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa Tavoitteet: Opiskelija syventää tietojaan kielen kuvallisuudesta ja monitulkintaisuudesta sekä 11

12 kirjallisuuden lajeista ja ominaispiirteistä. Hän kehittyy fiktiivisten tekstien analysoijana tarpeellisia kirjallisuustieteellisiä käsitteitä käyttäen, oppii perustelemaan tulkintaansa teksteistä ja harjaantuu käyttämään kielen keinoja omassa ilmaisussaan. Keskeiset sisällöt: Kirjallisuuden erittelyä ja tulkintaa perusteltua käsitteistöä ja lähestymistapaa hyödyntäen sekä kirjallisuuden lajien erityispiirteitä. Kirjallisuuden keinojen käyttöä omissa teksteissä. Suoritustapa: Osallistuminen opetukseen, tehtävät ja mahdollinen koe. Äi4 Tekstit ja vaikuttaminen Tavoitteet: Opiskelija syventää medialukutaitojaan. Hän osaa perustella näkemyksiään, arvioida vaikuttamispyrkimyksiä ja luotettavuutta sekä myös kirjallisuuden välittämiä arvoja. Keskeiset sisällöt: Suora ja epäsuora vaikuttaminen sekä vaikuttamaan pyrkivien tekstien lajeja. Argumentointitapoja ja retorisia keinoja, kantaa ottavia puheenvuoroja, tietoisesti vaikuttamaan pyrkivää kirjallisuutta ja muita kantaa ottavia tekstejä. Tekstien ideologisuus, lähde- ja mediakritiikki sekä viestijän vastuu. Suoritustapa: Osallistuminen opetukseen, tehtävät ja mahdollinen koe. Äi5 Tekstit, tyyli ja konteksti Tavoitteet: Opiskelija oppii tarkastelemaan niin fiktiivisiä tekstejä kuin asiatekstejäkin niiden kulttuurikontekstissa ja suhteessa toisiin teksteihin. Hän oppii erittelemään tyylin elementtejä ja vaikutusta tekstin kokonaisuuteen. Hän pystyy itsenäisen kirjoitusprosessin kautta oman pohdiskelevan tekstin laadintaan ja kehittää ilmaisutapaansa ja kirjallista tyyliään. Keskeiset sisällöt: Tekstejä kaunokirjallisuuden eri aikakausilta ja kulttuurisen kontekstin näkökulmasta. Tyylin aineksien vaikutus tekstiin. Pohdiskeleva teksti, oman tyylin hiontaa ja huoltoa. Suoritustapa: Osallistuminen opetukseen, tehtävät ja mahdollinen koe. Äi6 Kieli, kirjallisuus ja identiteetti Tavoitteet: Opiskelija oppii tuntemaan suomen kielen kehityksen vaiheita, ymmärtää eurooppalaisten kontaktien vaikutuksen suomalaisen kulttuurin muotoutumiseen ja jatkuvaan muutokseen, arvostaa nyky-suomen monikulttuurisuutta ja ymmärtää äidinkielen merkityksen jokaiselle ihmiselle. Hän tuntee suomalaisen kirjallisuuden keskeisiä teoksia ja teemoja ja osaa arvioida niiden merkitystä kulttuurisen ja yksilöllisen identiteetin rakentajana. Keskeiset sisällöt: Teksti suullisessa ja kirjallisessa traditiossa, suomen kielen muotoutuminen ja muuttuminen kansainvälisessä ympäristössä sekä kielenohjailun periaatteet lukio-opiskelijan näkökulmasta. Kielen ja kirjallisuuden merkitys kansallisen identiteetin rakentamisessa, suomalaista kaunokirjallisuutta aika- ja kulttuurikontekstissaan sekä keskeisiä teoksia ja teemoja. Opiskelijan 12

13 tuotoksia kurssin teemoihin liittyvistä aiheista. Suoritustapa: Osallistuminen opetukseen, tehtävät ja mahdollinen koe. SYVENTÄVÄT KURSSIT Äi7 Puheviestintä ja ilmaisutaito Tavoitteet: Opiskelija syventää puheviestinnällisiä tietojaan ja kehittää sekä ilmaisuvarmuuttaan että ryhmätaitojaan. Hän tunnistaa ja osaa arvioida luotettavuuteen vaikuttavia tekijöitä. Keskeiset sisällöt: Ilmaisutaidon harjoituksia, vuorovaikutustilanteita ja niiden ominaispiirteitä, esiintymis- ja ryhmätaitojen harjoittelua, puheviestinnän kulttuurisia piirteitä. Suoritustapa: Osallistuminen tunneille, tehtävät, koe ja mahdollinen valmisteltu esitys. Äi8 Tekstitaitojen syventäminen Tavoitteet: Opiskelija vahvistaa taitojaan lukea analyyttisesti ja kriittisesti erilaisia tekstejä ja varmentaa kirjoitustaitojaan. Keskeiset sisällöt: Keskeisten tekstityyppien ja -lajien syventävä kertaamista, tekstin rakentamisen ja analyysin harjoittelua. Kielenhuoltoa. Suoritustapa: Osallistuminen tunneille, tehtävät ja mahdollinen koe. Äi9 Kirjoittaminen ja nykykulttuuri Tavoitteet: Opiskelijan kulttuurinen lukutaito ja kirjallinen ilmaisu varmentuu, ja hän kykenee käsittelemään ajankohtaisia kielen, kirjallisuuden ja viestinnän teemoja. Hän kykenee arvioimaan ajankohtaisia tekstejä osana yhteiskunnallista keskustelua ja löytää kirjallisuudesta itseään kiinnostavia tekstejä. Keskeiset sisällöt: Nykykirjallisuutta, ajankohtaisia suullisia ja kirjallisia puheenvuoroja kielen ja kulttuurin aiheista, mediatekstien ajankohtaisaiheista, ilmaisukeinoista ja vaikutuksista. Osallistumista lukija- ja kirjoittajayhteisöön. Suoritustapa: Osallistuminen tunneille, tehtävät ja mahdollinen koe. SOVELTAVAT KOULUKOHTAISET KURSSIT Äi00 Peruskoulun äidinkielen kertaus- ja tukikurssi Tavoitteet: Opiskelija kertaa entisiä ja oppii uusia kieliopin normeja ja käytänteitä sekä tutustuu kielen kuvaustapoihin. Lukemisen ja kirjoittamisen perustaitojen harjoittelua. Keskeiset sisällöt: Kieliopin sääntöjä ja harjoituksia sekä kielen kuvaustapoja. Lukemisen 13

14 ymmärtämisen harjoituksia ja kirjoitusharjoituksia. Omien tekstien hiontaa. Kielen kuvaustapoja. Suoritustapa: Osallistuminen tunneille ja tehtävät. Kurssia suositellaan lukio-opintojen alkuun. Äi10 Journalistikurssi Tavoitteet: Opiskelija syventää ja monipuolistaa osaamistaan viestintä- ja mediaympäristössä, harjaantuu tiedonhallintataidoissaan ja kehittyy aktiivisena, kriittisenä ja vastuunsa tuntevana kansalaisena sekä kouluyhteisössä että yhteistyössä median kanssa. Keskeiset sisällöt: Opiskelija hankkii aktiivisesti aineistoa mm. osallistumalla koulutapahtumiin, retkille, oppilaskunnan tiedotustoimintaan tms., tuottaa itsenäisesti ja ryhmässä mediatekstejä sekä välittää ja julkistaa niitä. Hän havainnoi ja arvioi mediamaailmaa ja itseään sen osana. Suoritustapa: Perehdyttämistunneille osallistuminen, yksilöllisen suunnitelman mukaan eteneminen, näytöt sekä koe. Kurssi suoritetaan lähinnä omatoimisesti, ja sen aloittamisesta on sovittava erikseen opettajan kanssa. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä. Äi11 Draamailmaisu Tavoitteet: Opiskelija saa perustiedot nykydraamasta ja sen tekniikasta sekä harjoitusta omaan ilmaisuvalmiuteensa. Keskeiset sisällöt: Ilmaisutaidon harjoituksia, ideoiden ja tekstien työstämistä esityskuntoon. Teatteri- ja elokuvavierailut. Suoritustapa: Perehdyttämistunneille, harjoituksiin ja esityksiin osallistuminen. Valmisteltu esitys ja muut näytöt sekä koe. Kurssi suoritetaan omatoimisesti ja ryhmässä, ja sen aloittamisesta on sovittava erikseen opettajan kanssa. 14

15 RUOTSI TOISENA KOTIMAISENA KIELENÄ Ruotsin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja. Se antaa heille ruotsin kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja sekä tarjoaa heille mahdollisuuden kehittää pohjoismaista yhteiskuntaa ja kulttuuria koskevaa tietoisuuttaan, ymmärtämystään ja arvostustaan. Se auttaa opiskelijoita syventämään tietojaan kaksikielisestä Suomesta. Ruotsin kielen opetus antaa opiskelijoille valmiudet ruotsin kielen omaehtoiseen opiskeluun auttamalla heitä ymmärtämään, että viestintätaidon saavuttaminen edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Ruotsin kieli oppiaineena on taito-, tieto- ja kulttuuriaine. Opetuksen tavoitteet Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti: Oppimäärä Kuullun ymmär- Puhuminen Luetun ymmär- Kirjoittaminen täminen täminen A-oppimäärä B2.1 B1.2 B2.1 B1.2 B-oppimäärä B1.2 B1.1 B1.2 B1.1 Tavoitteena on myös, että opiskelija osaa viestiä ruotsin kielelle ja sen kulttuurialueelle ominaisella tavalla osaa arvioida kielitaitoaan suhteessa tavoitteisiin tuntee omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijänä ja kielen opiskelijana osaa kehittää kielitaitoaan kehittymistarpeensa ja opiskelu- ja viestintätehtävän kannalta tarkoituksenmukaisin strategioin. Arviointi Oppiaineen arvioinnissa otetaan huomioon kielitaidon kaikki alueet kurssikuvausten painotusten mukaisesti. Kurssit Kurssien aiheita käsitellään oman kulttuurin sekä suomenruotsalaisen ja pohjoismaisen kulttuurialueen kannalta niin, että opiskelijoille tarjoutuu mahdollisuus vertailuihin. Aiheiden käsittelyssä otetaan lisäksi huomioon aihekokonaisuuksissa esiin tuodut näkökulmat. Kullakin kurssilla voidaan käsitellä myös muita aiheita opiskelijoiden harrastuneisuuden ja toisaalta ajankohtaisuuden vaatimusten huomioon ottamiseksi. Opiskelijoilla tulee olla jokaisella kurssilla tilaisuuksia kuunnella, lukea, puhua ja kirjoittaa ja sanaston tuntemuksen laajentamiseen ja käytön monipuolistamiseen ja tarkkuuteen kiinnitetään huomiota kaikilla kursseilla kummankin oppimäärän tavoitteiden mukaisesti. Huomiota kiinnitetään äidinkielisen ja ruotsinkielisen viestinnän eroihin ja eroja selittäviin kulttuurisiin 15

16 tekijöihin. Kaunokirjallisuus ja muu autenttinen materiaali tarjoaa tähän mahdollisuuksia. Kulttuurisen herkkyyden kehittymiseksi opiskelijoita tulee ohjata tiedostamaan oman toiminnan ja omien arvostusten kulttuurisidonnaisuus. Opiskelijoiden opiskelutaitoihin kiinnitetään huomiota jokaisella kurssilla. Heitä ohjataan tunnistamaan omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijöinä ja kielen opiskelijoina. Heitä ohjataan käyttämään strategioita, jotka ovat tarkoituksenmukaisia heidän oman kehittymistarpeensa ja kulloisenkin opiskelu- ja viestintätehtävän kannalta. Koska aidot kielenkäyttötilanteet luovat onnistumisen elämyksiä ja vahvistavat oppijoiden itsetuntoa, pyritään mahdollisuuksien mukaan yhteistyöprojekteihin pohjoismaisten koulujen kanssa, esim. Pohjola-Nordenin kautta sekä vierailemaan ruotsinkielisissä teattereissa ja nuorisokonserteissa. PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKILLA 7 9 ALKANUT OPPIMÄÄRÄ (B1) PAKOLLISET KURSSIT RUB1 Koulu ja vapaa-aika (Aktiv ungdom) Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa opiskelijoiden tarpeen mukaan. Aihepiireinä ovat opiskelu ja nuorten harrastukset, ja kieli on tuttavallista ja epämuodollista. Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita. Oppilaat perehdytetään taitotasotavoitteisiin. RUB2 Arkielämää Pohjoismaissa (Unga röster i Norden) Kurssilla jatketaan sanaston ja rakenteiden vahvistamista ja painotetaan puheviestinnän harjoittamista sekä kirjoittamista lyhyiden viestinnällisten tehtävien avulla. Kurssilla jatketaan nuorten elämän, opiskelun, työn, harrastusten, palveluiden ja vapaa-ajan tarkastelua. Aihekokonaisuudet hyvinvointi ja turvallisuus ja viestintä- ja mediaosaaminen antavat näkökulmia kurssin aiheiden tarkasteluun. Vankennetaan suullisen viestinnän strategioiden hallintaa ja kiinnitetään huomiota ilmaisuvarmuuteen. RUB3 Suomi, Pohjoismaat ja Eurooppa (Finland ett nordiskt land i Europa) Aihepiireinä ovat kotimaa, suomenruotsalaisuus, vertailu muihin Pohjoismaihin sekä Suomi pohjoisena valtiona Euroopassa. Aihekokonaisuus kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus tarjoaa mahdollisuuksia käsitellä kurssin aiheita. Viestintästrategioista paneudutaan kirjoittamiseen tuottamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. Kurssilla harjoitetaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita. RUB4 Elämää yhdessä ja erikseen (Livets ansikten) Aihepiireinä ovat elämänarvot, ihmissuhteet, sukupuolten ja ikäryhmien kohtaaminen opiskelussa ja työssä sekä ajankohtaiset yhteiskunnan ilmiöt. Aihekokonaisuuksista korostuu hyvinvointi ja turvallisuus. Kurssilla vahvistetaan erityisesti suullista kielitaitoa. 16

17 RUB5 Elinympäristömme (Tiden lider världen förändras) Aihepiireinä ovat luonto, muuttuva elin- ja työympäristö sekä joukkoviestimet. Aihekokonaisuudet kestävä kehitys, teknologia ja yhteiskunta sekä viestintä- ja mediaosaaminen tarjoavat näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Harjoitellaan ymmärtävän lukemisen strategioita ja hiotaan kirjallista ilmaisua kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. SYVENTÄVÄT KURSSIT RUB6 Puhu ja ymmärrä paremmin Kurssilla harjoitellaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa tavoitteiden mukaisesti. Puhumisen harjoittelun aiheina ovat ajankohtaiset pohjoismaiset tapahtumat ja muiden kurssien aihepiirit. Kurssi parantaa myös jokapäiväisen elämän kielenkäyttötilanteissa tarvittavaa suullista kielitaitoa. Puhumista harjoitellaan kyseisiin aiheisiin liittyvien tekstien ja puheen ymmärtämistä harjoittavien tekstien avulla RUB7 Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen (Internationalisering och globalt ansvar) Aihealueita ovat maailmanlaajuiset ilmiöt ja kansainvälinen vaikuttaminen. Kurssilla käsitellään yhteiskunnallisia asioita, päätöksentekoon osallistumista sekä kansainvälistä vaikuttamista ja vastuuta. Kurssilla painotetaan ymmärtämisvalmiuksien lisäämistä entistä vaativamman kieliaineksen avulla. Vahvistetaan eurooppalaisen taitotasoasteikon mukaisesti itsenäisen kielitaidon perustason valmiuksia tekstinymmärtämisessä ja kirjallisessa tuottamisessa. SYVENTÄVÄT KOULUKOHTAISET KURSSIT RUB8 Yo-kokeisiin valmentava ABI -kurssi (1/2 1 kurssia) Vahvistetaan kaikkia yo-kokeen osa-alueita ja tehtävätyyppejä. Täsmennetään idiomien käyttöä. Kuullunymmärtämis- ja tiivistelmätehtävissä käytetään myös videomateriaalia (elokuvat, haastattelut yms.) 17

18 VIERAAT KIELET ENGLANTI Kursseja on kahdeksan (8), joista kurssit ENA 1-6 ovat pakollisia ja kurssit EAS 7-8 syventäviä. Lisäksi soveltava abiturientti kurssi. Kielistudion monipuolinen käyttö aloitetaan heti ensimmäisellä kurssilla. Kansainvälistä yhteistyötä kehitetään edelleen mm. ystävyyskoulu- ja Nord Plushankkeilla. Arviointi Pakolliset ja syventävät kurssit (7-8) arvioidaan lukioasetuksen määrittämin numeroarvosanoin. Muissa oppilaitoksissa suoritettujen opintojen hyväksilukemisessa noudatetaan opiskelijan arviointiosassa esitettyjä ohjeita. PAKOLLISET KURSSIT ENA 1 Nuori ja hänen maailmansa Tavoitteet: Kurssi on niveltävä. Tarkoituksena on vahvistaa peruskoulun sanastoa ja perusrakenteiden hallintaa, kehittää oppilaan suullista kielitaitoa ja perehdyttää oppilas lukion työrytmiin ja -tapoihin. Sisältö: Tutustutaan brittiläiseen elämään nuorten näkökulmasta. Tekstit vaihtelevat dialogien ja haastattelujen puhekielestä asiaproosaan sekä autenttisiin, eri tyylilajeja edustaviin kirjallisuusotteisiin. Kieliopista käsitellään aktiivin yleis- ja kestoaikamuodot, ehtovirkkeet, sekä liitekysymys että sanajärjestys. Kurssin kommunikatiivinen osa harjoittaa toimimista jokapäiväisissä tilanteissa, joita ovat esim. keskustelun aloittaminen ja ylläpitäminen, tapaaminen, tutustuminen, esitteleminen, small talk jokapäiväisissä elämäntilanteissa, henkilö- ym. tietojen kysyminen, mielipiteen tiedustelu ja ilmaiseminen, ulkonäöstä ja kuvasta kertominen, tulevaisuuteen liittyvien kysymysten kysyminen jne. ENA 2 Nuori, viestintä ja vapaa-aika Tavoitteet: Kurssilla jatketaan puheviestinnän harjoittamista ja kirjallista viestintää. Painopistealue on suullisen kielitaidon kehittäminen. Sisältö: Kurssin aihepiirejä ovat urheilu ja harrastukset, erilaiset elinympäristöt hyvine ja huonoine puolineen sekä matkailu ja kansalliset erikoispiirteet. Aihepiireissä liikutaan eri puolilla maailmaa, huomiota kiinnitetään amerikkalaiseen todellisuuteen sekä britti- ja amerikanenglannin eroihin. Kieliopista käsitellään ja kerrataan artikkelit ja niiden käyttö, yksikkö ja monikko, persoona-, refleksiivi- ja possessiivipronominit, genetiivit, muodolliset subjektit, demonstratiivipronominit sekä indefiniittipronomineja. Kurssin kommunikatiivinen osa harjoittaa mm. harrastusten esittelyä, kysymyksiin ja ehdotuksiin reagoimista, ihmisten ja asioiden kuvailemista, työparin haastattelemista, ääntämistä, sanelua, tarinan kertomista, ystävällistä keskustelua ja toisen kuuntelemista sekä kodista ja matkustamisesta kertomista. 18

19 ENA 3 Nuori, opiskelu, uranvalinta ja työ Tavoitteet: Kurssilla harjoitellaan vaativampaa suullista ja kirjallista viestintää sekä opitaan ymmärtämään ja käyttämään myös vierasluontoista kieltä. Myös puheenymmärtämistaidon parantaminen sekä mahdollinen projekti- työskentelyyn totuttaminen kuuluvat kurssin keskeisiin tavoitteisiin. Sisältö: Kurssilla keskitytään opiskelutaidon kehittämiseen ja oman oppimistyylin tuntemiseen. Työhön ja uranvalintaan tulevaisuuden näkökulmasta liittyviiin teksteihin tutustutaan myös. Kurssilla harjoitellaan oman ansioluettelon ja työpaikkahakemuksen tekemistä. Tärkeä aihepiiri on kotimaa, josta saadaan vankkaa perustietoa sekä opetusmateriaalin että oman tiedonhankinnan avulla. Kurssin kielioppi käsittää passiivin ja passiivin vastineet, interrogatiivipronominit, epäsuoran esityksen, adjektiivien vertailun sekä adverbien muodostuksen ja vertailun. ENA 4 Nuori, yhteiskunta ja ympäröivä maailma Tavoitteet: Kurssilla jatketaan vaativamman kirjallisen ja suullisen viestinnän harjoittelua. Kielitaidon kartuttamis- ja harjoittelumuotona harjoitellaan tiivistelmän laatimista. Sisältö: Tekstit käsittelevät eri kulttuureja ja elintapoja, yhteiskuntaa ja sen laitoksia, ympäristömme ekologiaa ja meidän rooliamme kuluttajilla, identiteettiämme yhteiskunnassa sekä omaa hyvinvointiamme. Kieliopista opiskellaan mm. vaillinaiset apuverbit, relatiivilause, sananmuodostusta, isot alkukirjaimet ja välimerkit sekä paljoussanat. ENA 5 Nuori, tiede, teknologia ja tiedonvälitys Tavoitteet: Kurssin painopiste on tekstinluvussa. Tekstit ovat haastavia ja kasvattavat tekstinlukutaitoa tuntuvasti. Muita kielitaidon osa-alueita ylläpidetään erilaisin harjoituksin. Sisältö: Kurssilla käsitellään kolmannen vuosituhannen kehitysnäkymiä, talouselämässä menestymistä, kehittyviä tietoyhteyksiä, sanomalehteä tiedonvälitysmuotona sekä tutustutaan huomattaviin tiedemiehiin ja kilpailijoihin. Kieliopista käsitellään lauselyhenteet, ing-muoto ja infinitiivi, etuliitteet sekä laina- ja yhdyssanojen monikot. ENA 6 Nuori ja kulttuuri Tavoitteet: Tavoitteena on tutustuttaa opiskelijat kulttuurin perusalueisiin, kuten kirjallisuuteen, näyttämötaiteeseen, elokuvaan, kuvataiteeseen, arkkitehtuuriin, valokuvaukseen ja musiikkiin. Sisältö: Aihepiirinä on kulttuuri, sen koko kirjo, sekä maailmannäyttämö, joka rakentuu tieteen ja teknologian osuudesta ja yhteisestä kulttuuristamme. Suullisia esityksiä. Kieliopista artikkelit, fraasiverbit, lukusanat, välimerkit ja isot alkukirjaimet. SYVENTÄVÄT KURSSIT 19

20 EAS 7 Nuori, ihmiskunta, ihmisen elinympäristö ja maapallo Kurssin tavoite ja keskeinen sisältö: Kurssilla keskitytään erilaisten tekstien monipuoliseen käsittelyyn ja tuottamiseen. Aihepiireinä ovat maailman luonto, elinympäristö ja luonnonsuojelu. Kieliopissa kerrataan mm. verbioppi. EAS 8 Nuori ja laajeneva maailmankuva Kurssin tavoite ja keskeinen sisältö: Keskitytään erilaisten tekstien monipuoliseen käsittelyyn ja tuottamiseen. Kurssi suuntaa huomion tähän päivään ja tulevaisuuteen se käsittelee meidän aikaamme ja maailmaamme, usein opiskelijan tulevia tarpeita painottaen. Kieliopissa kerrataan substantiivit, pronominit, adjektiivit, adverbit, prepositiot ja lauseoppi. SYVENTÄVÄT KOULUKOHTAISET KURSSIT EA 9 Soveltava abiturientti kurssi Kurssin tavoite ja keskeinen sisältö: Kertauskurssi, jossa kerrataan keskeisiä asioita. Arviointina käytetään osallistunut/ei osallistunut. 20

21 SAKSA Saksan kieltä Vieremän lukiossa voi opiskella A2-kielenä (peruskoulun 4. luokalta alkanut vapaaehtoinen kieli), B2-kielenä (peruskoulun 8.luokalta alkanut valinnainen kieli) tai B3-kielenä (lukiossa alkanut valinnainen kieli). Erilaajuisilla oppimäärillä on omat tavoitteensa, sisältönsä ja painotuksensa, mutta jokaisella kurssilla opiskelijoilla on tilaisuus kuunnella, lukea, puhua ja kirjoittaa erilaisia tarkoituksia varten ko. kielellä. Saksa oppiaineena on taito-, tieto- ja kulttuuriaine. Vieremän lukiossa saksan opetuksessa pyritään ottamaan huomioon opiskelijoiden yksilölliset kehitystasot ja erilaiset tavoitteet, koska ryhmäkoot ovat usein melko pieniä. Opiskelijoita kannustetaan käyttämään rohkeasti kieltä. Opiskelutaitoihin kiinnitetään huomiota ja opiskelijoita ohjataan tunnistamaan omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijöinä ja kielen opiskelijoina. Myönteisen asenteen syntymistä opiskelua kohtaan tuetaan ottamalla huomioon myös opiskelijoiden opetuksen sisältöä ja menetelmiä koskevat toivomukset. Kursseilla käytetään autenttista, audiovisuaalista, tietoteknistä (esim. kielistudion hyväksikäyttö jo 4. luokalta aina lukion loppuun saakka) sekä kaunokirjallista materiaalia oppikirjojen ohella. Pyrkimyksenä on myös avartaa opiskelijan näkemyksiä saksan kielialueesta ja kulttuuritietoudesta sekä edistää kansainvälistä yhteisymmärrystä. Arviointi Oppiaineen arvioinnissa otetaan huomioon kielitaidon kaikki alueet kurssikuvausten painotusten mukaisesti. Arviointi ei perustu vain mahdollisiin kirjallisiin ja suullisiin kokeisiin, vaan myös opintojen edistymisen jatkuvaan havainnointiin ja opiskelijan tietojen ja taitojen arviointiin. Opiskelijan itsearviointia voidaan myös käyttää hyväksi. Pyritään kokonaisnäkemykseen, jossa huomioidaan opiskelijan aktiivisuus, reaktioherkkyys, hyvä ääntäminen ja kotitehtävien/annettujen tehtävien suorittaminen. SYVENTÄVÄT KURSSIT B3- JA B2-KIELESSÄ Yleistavoitteena sekä B3- että B2-kielessä on, että opiskelija - osaa viestiä saksalle ja sen kulttuurille ominaisella tavalla - osaa arvioida kielitaitoaan suhteessa tavoitteisiin - tuntee omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijänä ja kielen opiskelijana - osaa kehittää kielitaitoaan kehittymistarpeensa ja opiskelu- ja viestintätehtävän kannalta tarkoituksenmukaisin strategioin B3-kieli Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa kielitaidon kuvausasteikon tasot seuraavasti: - kuullun ymmärtäminen A2.1-A2.2 - puhuminen A2.1-A2.2 - luetun ymmärtäminen A2.1-B1.1 - kirjoittaminena1.3-a2.2 B2-kieli 21

22 Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa kielitaidon kuvausasteikon tasot seuraavasti: - kuullun ymmärtäminen A2.2 - puhuminen A2.1-A2.2 - luetun ymmärtäminen A2.2-B1.1 - kirjoittaminen A2.1-A2.2 SAB31 Guten Tag! Kurssissa käsitellään ihmisen jokapäiväistä elämää. Keskitytään puhevalmiuksien kehittämiseen. Puhetilanteet ovat arkielämän perusviestintää: tervehdykset, esittäytyminen, tapaamisesta sopiminen, tien neuvominen, asioiminen jne. SAB32 Und so geht es! Kurssissa laajennetaan jokapäiväiseen elämään liittyvää sanastoa: opitaan keskustelemaan lomanvietosta, opitaan matkustamiseen, ateriointiin, ostoksiin, huoneen varaamiseen, säähän, kortin kirjoittamiseen ja vapaa-aikaan liittyvää sanastoa. Painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista. SAB33/SAB21 Freizeit und Hobbys Kurssin tavoitteena on oppia kertomaan itsestä ja perheestä, tutustua saksalaiseen arkielämään ja koulumaailmaan, oppia kertomaan vapaa-ajasta ja harrastuksista. Keskeinen peruskoulussa opittu kieliaines kerrataan. Painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, mm. mielipiteen ilmaisua. SAB34/SAB22 Jugend und Umgebung Kurssin tavoitteena on oppia toimimaan arkipäivän asioimistilanteissa, tutustua saksalaiseen asumiseen maalla ja kaupungissa, oppia kertomaan asumisesta ja tutustua saksalaiseen arkeen ja juhlaan. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, vahvistetaan perusrakenteita ja harjoitellaan kirjoittamistaitoa viestinnällisten tehtävien avulla. SAB35/SAB23 Mein Heimatland Tavoitteena on oppia kertomaan Suomesta, tutustua ulkomaalaisten käsityksiin Suomesta, tutustua suomalaisiin ilmiöihin ja verrata suomalaista ja saksalaista elämänmuotoa ennen ja nyt. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteita. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. SAB36/SAB24 Studium und Zukunft Tavoitteena on lisätä saksankielisten maitten maantuntemusta. Aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää. SAB37/SAB25 Kultur Kurssin tavoitteena on esitellä kulttuurin monimuotoisuutta, antaa tietoa kulttuurin eri alueista, lisätä saksalaisen kulttuurin tuntemusta ja oppia kertomaan omista mieltymyksistä kulttuurin alalla. Kurssilla harjoitellaan kielitaidon kaikkia osa-alueita. 22

23 SAB38/SAB26 Unsere gemeinsame Welt Kurssissa käsitellään oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan ja maapallon tilaan ja tulevaisuuteen liittyviä tekstejä, myös mediatekstejä. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti. SAB39/SAB27 Wissenschaft und Technik Kurssin lähtökohtana on eri tieteenaloihin, tekniikkaan ja viestinnän eri muotoihin liittyvät yleistajuiset tekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista. SAB310/SAB28 Natur und dauerhafte Entwicklung Kurssin aihepiireinä ovat luonto ja sen ilmiöt ja luontoon suhtautuminen omassa ja kohdekielen kulttuurissa. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista. SYVENTÄVÄT KOULUKOHTAISET KURSSIT SAB311/SAB29 Abitur machen Kurssissa käsitellään entisiä ylioppilaskirjoituksia ja keskitytään tiettyihin osaalueisiin opiskelijoiden toiveiden pohjalta. A2-KIELI: Tavoitteet: Tavoitteena on, että opiskelija - osaa viestiä saksalle ja sen kulttuurille ominaisella tavalla - osaa arvioida kielitaitoaan suhteessa tavoitteisiin - tuntee omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijänä ja kielen opiskelijana - osaa kehittää kielitaitoaan kehittymistarpeensa ja opiskelu- ja viestintätehtävän kannalta tarkoituksenmukaisin strategioin Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa kielitaidon kuvausasteikon tasot seuraavasti: - kuullun ymmärtäminen B1.1-B1.2 - puhuminen B1.1 - luetun ymmärtäminen B1.2 - kirjoittaminen B1.1-B1.2 PAKOLLISET KURSSIT SAA21 Jugend und ihre Welt 23

24 Keskustellaan jokapäiväiseen elämään liittyvistä asioista, tilanteet liittyvät henkilökohtaiseen kanssakäymiseen ja ihmissuhteisiin, hyvinvointiin ja turvallisuuteen. Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita. Vahvistetaan sanaston ja perusrakenteiden hallintaa. SAA22 Medien und Freizeit Millaista on olla nuori? Aiheena nuorisokulttuuri, musiikin rooli nuorten elämässä ja nuorten kokemukset monikulttuurisessa yhteiskunnassa. Tutustutaan nuorten erilaisiin elämäntyyleihin ja valintoihin, keskustellaan heidän ihanteistaan ja tavoitteistaan.aiheina korostuvat viestintä ja mediaosaaminen.kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla, puheviestintää vankennetaan. SAA23 Schule, Studium und Job Aiheena koulu, opiskelu, ammatit ja työelämä, tietotekniikan ja viestinnän uudet mahdollisuudet. Harjoitellaan myös muodollisten tilanteiden vaatiman kielen ymmärtämistä ja käyttämistä. SAA24 Zusammenleben und Gesellschaft Aiheena saksalainen yhteiskunta ennen ja nyt. Nykypäivän ongelmia ja ilmiöitä. Kurssilla painotetaan puhumista ja tekstin ymmärtämistä vaativahkolla tasolla. Myös kirjallisen ilmaisun harjoittelua sopivin tekstein. SAA25 Kurtur Aiheena kulttuuri laaja-alaisesti. Viestinnän ja mainonnan maailma. Esitellään kulttuurin tekijöitä ja teoksia. Opiskelijat voivat valmistaa myös itse valitsemastaan aiheesta laajahkon tuotoksen ja esittelevät sen. SAA26 Wissenschaft und Forschung Aiheina tiede, tutkimus, tekniikan saavutukset, viestinnän eri muodot ja talouselämä. Kehityksen nopea vauhti, siihen liittyvät mahdollisuudet ja uhat. Jatketaan lukemisstrategioiden harjoittelua ja hiotaan kirjallista ilmaisua. SYVENTÄVÄT KURSSIT SAA27 Natur und dauerhafte Entwicklung Kurssi antaa valmiuksia ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin ja kestävän kehityksen aihepiiriin liittyvää kieltä. Harjoitellaan erityisesti suullista ja kirjallista tekstin tiivistämistä ja otetaan kantaa maapallon tilanteeseen. SAA28 Unsere gemeinsame und internationale Welt Aiheina yleismaailmalliset kehityslinjat, ajankohtaiset tapahtumat ja erilaisiin maailmankuviin liittyvät asiat. Harjoitellaan kielen kaikkia osa-alueita. SYVENTÄVÄ KOULUKOHTAINEN KURSSI 24