OHUTSUOLIAVANNE- JA J-PUSSILEIKATTUJEN RAVITSEMUS JA ELÄMÄNLAATU s. 6. Kesäpäivät Kotkassa s. 10. Kuivaksi-kampanja eduskunnassa s.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OHUTSUOLIAVANNE- JA J-PUSSILEIKATTUJEN RAVITSEMUS JA ELÄMÄNLAATU s. 6. Kesäpäivät Kotkassa s. 10. Kuivaksi-kampanja eduskunnassa s."

Transkriptio

1 JÄSENLEHTI OHUTSUOLIAVANNE- JA J-PUSSILEIKATTUJEN RAVITSEMUS JA ELÄMÄNLAATU s. 6 Kesäpäivät Kotkassa s. 10 Kuivaksi-kampanja eduskunnassa s. 16

2 Pää toimittajalta Terveisiä mökiltä, olen kahden kuukauden aikana viljellyt tomaattia ja kurkkua pienessä kasvihuoneessa. Satoa on tullut kohtalaisesti, vaikka aurinko ei ole paljonkaan hellinyt viljelyksiäni. Tätä juttua kirjoittaessani syksyn sienisato on vielä kysymysmerkki. Sitten kurssiasiaa. Kela on ohjeistanut kurssien matkakorvaukset maksettaviksi vain lääkärin allekirjoittamasta suosituksesta. Kuitenkin kahden Kyyhkylän kurssilaisen matkakorvaukset hylättiin Kelassa, huolimatta mukana olleista lääkärin suosituksista. Vedottiin siihen, ettei kyseessä ollut Kelan oma kurssi. Onneksi valitusteitse korvausasia saatiin kuntoon. Kerrattakoon tässäkin yhteydessä vielä, että RAY:n rahoittamille kursseille lääkärin lausuntoa tarvitaan vain haettaessa jälkeenpäin matkakorvauksia Kelalta. Lääkäri kirjoittaa vapaamuotoisen suosituksen joko hakemukseen sille varatulla paikalla tai erilliselle paperille (tai A-, B-, C- tai D-lausunnon). Jos kurssilainen aikoo maksaa itse matkakulunsa, riittää terveydenhuollon ammattilaisen suositus. Toki kannattaa hakea korvausta Kelalta, jos matka kurssipaikalle on pitkä. RAY:n kursseista poiketen Finnilcon Kelan kursseille vaaditaan aina lääkärin B-lausunto. Eräs RAY:n kurssille hakenut neuvokas henkilö käytti oikotietä kirjoittamalla suosituksen valmiiksi ja pyysi terveyskeskuksen terveydenhoitajaa viemään sen lääkärille allekirjoitettavaksi. Asia hoitui parissa minuutissa eikä maksanut mitään. Lääkärin vapaamuotoisessa suosituksessahan ei tarvitse välttämättä olla monta sanaa, esimerkiksi: Suosittelen Hannu Hanhea Kyyhkylän kurssille , lääkäri se ja se. Antoisaa syksyä! Kai Sjölund Päätoimittaja Finnilco-lehti 3/2008 (114) 33. vuosikerta Julkaisija FINNILCO RY Avanne- ja vastaavasti leikattujen valtakunnallinen keskusjärjestö. Päätoimittaja Kai Sjölund Talvikkitie 5 A Vantaa, puh Toimituspäällikkö Osmo Lindroos Toimitussihteeri Tarja Smalen Toimitus Teija Kalinainen, Outi Laine, Jarmo Salonen Ilmoitukset Kai Sjölund Taitto Taittotalo PrintOne Mikkolantie 20, Helsinki Puh Paino Kirjapaino Gosmo Ilpoistentie 16, Turku ISSN Ilmoitushinnat ¼ sivu 210,- e ½ sivu 370,- e 1/1 sivu 600,- e Värilisä 1 sivu 300,- e Kannatusilmoitus 100,- e Ilmestymisajankohdat Suluissa aineiston viimeinen sisäänjättöpäivä. N:o 1 helmikuu (25.01.) N:o 2 toukokuu (10.04.) N:o 3 syyskuu (5.08.) N:o 4 joulukuu (5.11.) Aineisto päätoimittajalle mieluiten sähköpostilla tai CD-levyllä. Kiitos. (Sähköpostilla lähetettäessä perille tulon varmistamiseksi sekä päätoimittajalle että toimitussihteerille) Toimitus pidättää oikeuden muokata julkaistavaksi tarjottuja tekstejä. Kansikuva: Nuorisoa kesäpäivillä lähdössä koskenlaskuun. 2

3 Näköala paikalta ELÄMÄN ONNESTA Parhaat kesäkuukaudet alkavat pian olla ohitse ja alamme odotella syksyä. Tänä vuonna kesä ei meitä hellinyt lämmöllä eikä auringonpaisteella, vaan saimme värjötellä koleassa säässä ainakin täällä Kymenlaaksossa. On ollut myrskyjä ja sateita aiheuttaen suuriakin taloudellisia vahinkoja. Luonto näyttää meille taas kerran mahtinsa ja saa meidät ymmärtämään oman pienuutemme. Mutta ei se kesäinen, rentoutunut hyvä olo ole yksinomaan sääherran peukalon alla, vaan sen pitäisi olla kussakin meissä itsessämme. Useimmat meistä ilcolaisista ovat joutuneet kokemaan raskaan ja pitkän sairausajan. Toisille sairaus sitä seuranneine suurine, vaativine leikkauksineen ja mahdollisine jälkihoitoineen on tullut eteen aivan yllättäen, kun taas toiset ovat eläneet sairautensa kanssa vuosia ja ovat näin saaneet aikaa miettiä tulevia toimenpiteitä sekä niiden vaikutuksia jokapäiväiseen elämään. Jokaisen meidän on kuitenkin leikkauksen jälkeen läpikäytävä vielä oma sopeutumisprosessimme, joka osalla on jo takana ja osalla vielä työn alla. Sopeutuminen avanteeseen on sellainen työmaa, jota ei hetkessä saada valmiiksi, vaan se vaatii aikaa. Niiden tekijöiden, jotka osaltaan auttavat meitä saamaan jälleen otteen elämään ja tuntemaan itsemme onnellisiksi, löytäminen ei liene vaikeaa, jos opettelemme tunnistamaan pienet, jokapäiväiset hyvät asiat, joita tulee jatkuvasti kohdallemme. On mukavaa kuunnella vaikka vain tuulen suhinaa puissa tai maata pihanurmikolla ja katsella pilvien liikettä taivaalla. Pitää pysähtyä nauttimaan siitä, mitä hyvää elämällä on nyt juuri tällä hetkellä tarjottavana, eikä murehtia sitä, mitä paitsi on ehkä jäänyt. Oma äitini neuvoi minua: Jos illalla tuntuu siltä, että koko päivä on ollut kamala ja kaikki on mennyt pieleen, niin nukkua ei saa ennen kuin on löytänyt edes yhden pienen hyvän asian kuluneesta päivästä. Hyvää syksyn alkua kaikille! Helena Parila Puheenjohtaja Finnilco ry Toimisto Järjestösihteeri Tarja Smalen Santaniitynkatu 7 B Kerava Puh ma-pe klo 9-13 Fax Hallitus Puheenjohtaja Helena Parila Ukonkatu Karhula Puh varapuh.joht. Matti Rönkkö 2. varapuh.joht. Risto Rahkola Jäsenet Niina Haapaniemi, Juha Järvinen, Outi Laine, Jarmo Salonen Varajäsenet Aila Ala-Aho, Teija Kalinainen, Anne Salmi, Raija Halonen, Marita Kumpulainen, Reijo Toivonen Rahastonhoitaja Hannu Luutonen Kunniajäsenet Sakari Aukee, Kalevi Lehikoinen, Osmo Lindroos, Elvi Teräväinen, Risto Westman Jäsenrekisteri ja osoitteenmuutokset Helena Parila Ukonkatu 12, Karhula Puh TÄSSÄ LEHDESSÄ MM.: Ohutsuoliavanne- ja j-pussileikattujen ravitsemus ja elämänlaatu... 6 Lobbaus... 8 Kesäpäivät Kotkassa Ilcolaisten Pietarin-matka Sope-kurssi Rovaniemellä Kuivaksi-kampanja eduskunnassa Me ipaalaiset Nuorisonurkka Sope-kurssi Kyyhkylässä Matkailu avartaa Jäsenyhdistykset Avannepoliklinikat Syksyn 2008 sope-kurssit

4 Från utsikts platsen OM LYCKAN I LIVET De bästa sommarmånaderna är snart förbi och hösten nalkas. I år fick vi inte njuta särskilt mycket av sol och värme utan det har varit mest regn och kyla åtminstone här i Kymmenedalen. Det har regnat och stormat så att det uppstått stora ekonomiska skador. Åter har naturen visat sin makt och fått oss att förstå hur små vi egentligen är. Men inte får vädergudarna styra vår sommarkänsla och avslappning, utan de borde finnas inom oss själva. De flesta av oss ilcomedlemmar har genomgått en lång och tung sjukperiod. För några har sjukdomen och de stora, tunga operationerna med eventuell eftervård kommit plötsligt, medan andra har levt med sin sjukdom i många år och således fått tid att tänka på kommande ingrepp och dess inverkan på det dagliga livet. Efter operationen måste vi dock finna oss till rätta med den ändrade situationen, vilket några redan har gjort och några ännu jobbar med. Att anpassa sig till stomin går inte hux flux, utan det tar sin tid. Att hitta någonting som hjälper oss att få grepp om livet och känna oss lyckliga är inte svårt om vi lär oss att känna igen de små goda saker vi möter varje dag. Det är skönt att bara höra vinden susa i träden eller ligga på gräsmattan och se molnen flyga förbi. Man måste stanna upp och njuta av allt det livet har att bjuda just nu, och inte oroa sig över det man möjligen gått miste om. Min mammas visdomsord lydde: Om det på kvällen känns som om hela dagen varit förfärlig och allting gått åt skogen får man inte sova förrän man hittat åtminstone en bra sak, stor eller liten, om den gångna dagen. Trevlig höst på er alla! Helena Parila Ordförande Översättning: Inka Fried, kand.hum.

5 Ohutsuoliavanne- ja j-pussileikattujen ravitsemus ja elämänlaatu Jatta Puhkala, Kuopion yliopisto, Kliinisen ravitsemustieteen ja kansanterveystieteen laitos Tutkimuksen lyhentänyt Jarmo Salonen Tämä tutkimus on ensimmäinen laajempi selvitys suomalaisten ohutsuoliavanne- ja J-pussileikattujen oireista, ruokailusta, elämänlaadusta ja ruokavalio-ohjauksen toteutumisesta. Tiettävästi ruokavalio-ohjauksen toteutumista ei ole muissakaan aikaisemmissa tutkimuksissa selvitetty tarkemmin, vaikka ruokavalio-ohjauksen riittämättömyys on tullut esille useissa tutkimuksissa. Aineisto Tutkimuksen aineisto saatiin kyselystä, joka kohdistettiin FINNILCO ry:n jäsenrekisteriin viimeksi liittyneille 100 jäsenelle, joille oli tehty ohutsuoliavanne tai J-pussileikkaus. Tavoitteena oli saavuttaa niitä henkilöitä, jotka olivat läpikäyneet leikkauksen äskettäin ja joiden kokemukset vastaisivat nykyisiä hoitokäytäntöjä mahdollisimman hyvin. Leikkausajankohdan ajallinen läheisyys oli tärkeää erityisesti sen takia, että tällöin vastaajilla on paremmin muistissa myös heidän saamaansa ruokavalioohjaukseen liittyvät asiat. Kyselyyn vastanneiden keskimääräinen aika avanneleikkauksesta oli 1,5 vuotta, mikä osoittaa, että tavoite toteutui. Tutkimusaineisto kerättiin FINN- ILCO ry:n jäsenrekisteristä. Siten voitanee olettaa, aineisto edustaa melko hyvin äskettäin Suomessa ohutsuoliavanne- tai J-pussileikkauksen läpikäyneitä henkilöitä. Kyselylomakkeet lähetettiin sadalle ohutsuoliavanne- ja J-pussileikatulle ja niistä palautui yhteensä Erittäin hyvä vastausprosentti kertoo kiinnostuksesta tutkimusaiheeseen. Tutkimusmenetelmät Tutkimusmenetelmäksi valittiin postikysely, koska se mahdollisti määrällisesti ja alueellisesti laajan tutkimusaineiston keräyksen. Tutkimuksessa käytettiin ohut- ja paksusuoliavanneleikatuille kehitettyä elämänlaatumittaria. Suosituksena on käyttää yleisen elämänlaatumittarin sijasta kohderyhmälle tarkoitettua elämänlaatumittaria, joka ottaa huomioon kohderyhmän erityispiirteet, kuten työ- ja toimintakykyyn, avanteen toimintaan ja sosiaalisiin suhteisiin liittyvät aiheet. Elämänlaatumittarin luotettavuutta ja soveltuvuutta ei pystytä vertaamaan muihin tutkimuksiin puuttuvien julkaisujen vuoksi. Avanne-sanan sopivaan käyttöön on elämänlaatumittarin seuraavassa käännöksessä hyvä kiinnittää huomiota, sillä se voi herättää epäselvyyksiä J-pussileikatuissa. Tässä tutkimuksessa muutama J-pussileikattu jätti vastaamatta kohtiin, joissa ohutsuoliavanteesta ja J-pussista käytettiin yhteisesti termiä avanne. Lähes kaikki vastaajat näyttivät kuitenkin ymmärtäneen käännöksen ja vastasivat siihen kattavasti. TULOKSET Ruokavalio-ohjauksen toteutuminen Avanneleikkaus on suuri elämänmuutos, joka merkitsee potilaalle uusia haasteita myös ruokavalinnoissa ja siksi jokaisella ohutsuoliavanne- ja J-pussileikatulla tulisi olla mahdollisuus saada asiantuntevaa ohjausta ruokavalion ja ruokailun toteuttamiseksi. Ruokavalioohjauksen toteutumista on käsitelty hyvin vähän aiemmissa ohutsuoliavanne- ja J-pussileikatuihin suunnatuissa tutkimuksissa. Ruokavalio-ohjauksen tuella voidaan auttaa avanneleikattua löytämään keinoja paitsi oireiden ehkäisemiseksi sekä toisaalta liiallisten ruokavaliorajoitusten välttämiseksi. Tähän tutkimukseen osallistuneista jopa viidennes oli kuitenkin jäänyt kokonaan ilman ohjausta. Ravitsemushoidon toteutuksessa asiakaslähtöisyys, vaikuttavuus ja oikea-aikaisuus ovat keskeisiä näkökohtia. Tämän tutkimuksen perusteella ohutsuoliavanne- ja J-pussileikattujen ruokavalio-ohjauksessa on parantamisen varaa usealla osa-alueella. Ohjauksen laadun on todettu olleen heikkoa myös useassa aikaisemmassa eri sairauksien ravitsemusohjausta selvittäneessä suomalaisessa tutkimuksessa ja selvityksessä. Asiakaslähtöisyyden osalta vastaajat arvioivat ruokavalio-ohjauksen pohjautumisen omaan elämään toteutuneen melko heikosti: omien ruokatottumusten selvittämisen ja elämäntilanteen huomioimisen arvioi toteutuneen huonosti jopa lähes puolet vastaajista. Sen sijaan tarjottu mahdollisuus kysymyksiin ja myöhempään yhteydenottoon olivat toteutuneet hyvin. Ohutsuoliavan-

6 ne- ja J-pussileikattujen ruokavalion erityispiirteisiin liittyvistä aiheista ruokavalio-ohjauksessa riittävästi oli käsitelty vain riittävää nesteen- ja suolansaantia. Heikoiten ohjauksessa olivat toteutuneet vatsavaivojen ehkäisyn ja vitamiinien ja kivennäisaineiden tarpeen käsittely, vaikka ne ovat tärkeitä ohutsuoliavanneja J-pussileikattujen ruokavalioon ja elämänlaatuun liittyviä tekijöitä. Ruokavalio-ohjauksen ajoitukseen osallistujat olivat tyytyväisiä. Useimman mielestä ruokavalio-ohjauksen ajankohta oli sopiva sekä leikkauksen yhteydessä että sen jälkeen annettuna. Tutkimuksen laajuuden vuoksi seurannan ja ruokavalio-ohjauksen jatkuvuuden toteutuminen jouduttiin jättämään selvittämättä, vaikka se onkin oleellista laadukkaassa ravitsemushoidossa. Vastaajien antama kouluarvosana ohjauksesta oli keskimäärin tyydyttävä 7. Tyytyväisyydessä oli eroja vastaajien välillä ja arvosana vaihteli neljän ja yhdeksän välillä. Tyytyväisimpiä olivat ne, jotka olivat saaneet ohjausta ravitsemusterapeutilta tai sopeutumisvalmennuskurssin asiantuntijoilta. Ravitsemusterapeutin vastaanotolle oli päässyt vajaa puolet ruokavalio-ohjausta saaneista. Moni vastaaja kertoi myös muilta avanneleikatuilta saamansa vertaistuen ja ohjauksen olleen hyvin tärkeää ja hyödyllistä. Kaksi kolmesta koki tarvitsevansa lisää ruokavalio-ohjausta. Sekä ruokavalio-ohjauksen että vertaistuen saatavuudessa näytti olevan alueellisia eroja. Tämä asettaa haasteita ruokavalio-ohjauksen ja vertaistukiryhmien saatavuudelle, jota tulisi kehittää tarjontaa lisäämällä. Saatavuutta olisi mahdollista lisätä myös kehittämällä uusia toteuttamiskeinoja, esimerkiksi internetiin perustuvaa etäohjausta ja keskustelukanavia. Ruokailun toteutuminen Avanneleikattujen ruokavaliomuutokset liittyvät pääasiassa erilaisten vatsavaivojen ja suolentukkeumien ehkäisyyn. Joidenkin hyvin sairaiden, esimerkiksi haavaista koliittia sairastavien potilaiden ruokavalio voi kuitenkin jopa laajentua avanneleikkauksen jälkeen. Tässä tutkimuksessa lähes kolme neljästä oli tehnyt vähintään jonkin verran muutoksia ruokavalioonsa ja reilu puolet ruokailuaikoihinsa ohutsuoliavanne- tai J-pussileikkauksen jälkeen. Tulokset tukevat aiempia tutkimuksia, joiden mukaan vähintään puolet ohutsuoli- tai J-pussileikatuista tekee muutoksia ruokavalioonsa leikkauksen jälkeen. Vastaajien ruokavaliostaan vähentämät sekä ruokavalioon lisäämät ruoat ja juomat vaihtelivat yksilöllisesti. Useimmat kertoivat vähentäneensä erilaisten täysjyväviljavalmisteiden, kasvisten, palkokasvien, hedelmien ja marjojen, sitkeän lihan, voimakkaiden mausteiden sekä hiilihappo- ja sokeripitoisten juomien käyttöä. Viljavalmisteet, kasvikset ja hedelmät ovat merkittäviä vitamiinien ja kivennäisaineiden lähteitä ruokavaliossa ja siksi niiden käytön vähentämiseen liittyy riski ravintoaineiden liian vähäisestä saannista. Vastaajat näyttivät korvanneen huonosti sopivia ruokia lisäämällä ruokavalioonsa suolaisia ruokia, puuroja ja erilaisia leipiä, sosemaisia ja nestemäisiä ruokia sekä useita erilaisia juomia. Vastaajat käyttivät esimerkiksi viljavalmisteita puuroina ja kasviksia, hedelmiä ja marjoja mehuina, kiisseleinä ja soseina. Suolan käytön ja nesteiden ja nestemäisten ruokien lisääntynyt käyttö perustuu ilmeisesti neste- ja suolahukan ehkäisemiseen. Osa lisäyksistä voi johtua myös oireiden helpottumisesta avanneleikkauksen jälkeen. Kasvikunnan tuotteiden käyttöuseutta selvittävässä frekvenssikyselyssä vastaajat käyttivät viljavalmisteita keskimäärin kolmesti, lisäkkeitä kerran, kasviksia ja vihanneksia kerran ja hedelmiä ja marjoja vain kerran vuorokaudessa. Ohutsuoliavanne- ja J-pussileikatuille ei ole varsinaisia suosituksia viljavalmisteiden ja kasvisten saannista, mutta väestötasolla suositus on 6-9 annosta täysjyväviljavalmisteita, viisi annosta kasviksia sekä runsaasti perunaa päivässä riittävän ravintoaineiden saannin turvaamista varten (Ravitsemusneuvottelukunta 2005). Tulos viittaa siihen, että vastaajat käyttivät suosituksia vähemmän kaikkia kyselyssä tiedusteltuja ruoka-aineita, mikä voi olla ongelmallista riittävän ravintoaineiden saannin kannalta. Tämä luo haasteen ruokavalio-ohjaukselle. Liiallisia ruokavaliorajoituksia on syytä välttää, jotta ruokavalio ei yksipuolistuisi. Useimmat ohutsuoliavanne- ja J-pussileikatut sietävät mitä tahansa ruokaa kohtuullisina määrinä. Potilasta tulisi kannustaa totuttelemaan uusiin ruokiin useampia kertoja. Toistuvasti oireita aiheuttava ruoka-aine korvataan vastaavalla, paremmin sopivalla ruoka-aineella. Nesteensaantia mittaavan kyselyn perusteella vastaajat käyttivät keskimäärin 3,4 litraa nestettä päivässä. Saanti vaihteli yksilöllisesti. Nesteensaantitestiin sisällytettiin suurin osa tärkeimmistä nesteenlähteistä, kuten juomat ja nestepitoiset ruoat, mutta jonkin verran nestettä saadaan myös muista kiinteistä ruoista. Tutkimusten mukaan ohutsuoliavanne- ja J-pussileikattujen nesteentarve on vähintään 2-3 litraa päivässä. Tutkimuksen tulos viittaa keskimäärin riittävään nesteen saantiin, vaikkakin nesteentarve vaihtelee suuresti avanteen toiminnan mukaan. Tutkimukseen osallistuneilla neste- ja suolatasapainon häiriöt olivat hyvin yleisiä, minkä perusteella nesteen- ja myös suolansaannin voi päätellä olevan ainakin ajoittain riittämätöntä. Kliinisessä potilastyössä nesteensaannin riittävyyttä voi arvioida anamneesin avulla, seuraamalla painonvaihteluita ja yleisvointia sekä biokemiallisin mittauksin. Potilas itse voi arvioida nesteensaannin riittävyyttä virtsan määrää ja väriä seuraamalla.

7 Vastaajien suolansaanti oli melko runsasta Suomen Sydänliitto ry:n suolansaantitestin mukaan. Suolansaannin riittävyyttä ei täysin pystytä tässä tutkimuksessa selvittämään, koska suolantarve on yksilöllinen. Teollistuneiden maiden ruokavalio sisältää runsaasti suolaa ja useimmille avanneleikatuille se riittää. Ylimääräistä suolaa tarvitaan silloin, kun menetys on runsasta, esimerkiksi ripulin ja voimakkaan hikoilun aikana. Riittävään suolansaantiin on kuitenkin aina hyvä kiinnittää huomiota ja seurata suolanpuutteeseen viittaavia oireita, kuten huimausta ja suonenvetoa. Oireet ja elämänlaatu Tässä tutkimuksessa ruoansulatuskanavan ja neste- ja suolatasapainoon liittyviä oireita sekä iho-ongelmia oireita oli ollut useammalla kuin neljällä viidestä edellisen kuukauden aikana. Tutkimuksessa saatiin selville oireiden ilmenemistä, mutta ei oireiden määrää, häiritsevyyttä tai vakavuutta. Tästä syystä avanneleikattujen oireita on voitu myös liioitella tässä tutkimuksessa. Aiemmissa tutkimuksissa erilaisten oireiden on todettu olevan yleisiä, mutta niiden ilmenemisestä ei ole esitetty tuloksia. Terveeseen väestöön nähden ohutsuoliavanne- ja J-pussileikatuilla ruoansulatuskanavaan liittyvät oireet näyttävät kuitenkin olevan huomattavasti yleisempiä: terveestä länsimaisesta väestöstä hieman yli kolmanneksella (38 %) on todettu esiintyvän ruoansulatuskanavan oireita kuten mahakipua, ilmavaivoja tai löysiä ulosteita kuukauden aikana. Useimmilla ohutsuoliavanneja J-pussileikatuilla suoli toimi 5-7 kertaa vuorokaudessa, mikä vastaa aikaisempaa tutkimustietoa. Jopa puolella suoli toimi joka yö ja lähes joka viidennellä useammin kuin kymmenen kertaa vuorokaudessa. J-pussileikatuilla suolen vilkas toiminta on tavallista, mutta ohutsuoliavanneleikatuilla suoli toimii hyvin harvoin näin usein. Tässä tutkimuksessa avanteen tavallista tiheämpi toiminta voi johtua leikkauksesta kuluneesta suhteellisen lyhyestä ajasta. Vastaajien avanneleikkauksesta oli ehtinyt kulua vain keskimäärin puolitoista vuotta. Tiedetään, että suoli toimii tiheästi ensimmäisten yhdestä kahteen vuoden kuluessa avanneleikkauksen jälkeen, minkä jälkeen se rauhoittuu tottumisen myötä. Aikaisemmissa tutkimuksissa suolen toiminnalla on ollut selkeä yhteys avanneleikattujen elämänlaatuun, mutta tässä tutkimuksessa yhteys oli heikko. Haavainen koliitti, jota sairasti valtaosa vastaajista, voi selittää vastaajien suolentoiminnan vähäisen merkityksen elämänlaatuun. Haavaista koliittia sairastavilla suolentoiminta usein jopa harvenee avanneleikkauksen jälkeen. Pienien lukumäärien vuoksi muiden avanneleikkaukseen johtaneiden sairauksien, kuten Crohnin taudin, paksusuolen syövän tai polyyppitaudin yhteyttä elämänlaatuun ei päästy arvioiminaan tässä tutkimuksessa. Erilaisista oireista huolimatta ohutsuoliavanne- ja J-pussileikatut arvioivat elämänlaatunsa hyväksi. Suurin osa oli suhteellisen tyytyväisiä elämäänsä ja arvioi elämänlaa- LOBBAUS Yllä oleva otsikko oli mediassa viime keväänä usein käytetty sana, kun esillä oli politiikan kuuma peruna eli kansanedustajien saama vaaliraha. Sanasta tuli melkeinpä kirosana. Siitä huolimatta rohkenen tunnustaa nyt tässä lehtemme palstalla julkisesti itse syyllistyneeni ns. lobbaukseen. Vieläpä useita kertoja. Joskus yksin mutta useimmiten muiden kanssa luvun puolen välin paikkeilla kävimme me Turun Seudun Ilco ry:n hallituksen jäsenet paikallisen verojohtajan puheilla keskustelemassa avanneleikatuille kuuluvista 8 vähennyksistä verotuksessa. Pari vuotta myöhemmin avannehoitaja Marianne Nymanille ja minulle oli varattu runsaan puolen tunnin pituinen neuvottelu kaupunginhallituksen puheenjohtajan virkahuoneessa turkulaisesta avannesidosten jakelusta ja saannista luvun lopussa kävin oman kouluni johtokunnan jäsenten kanssa neuvottelemassa Turun kaupunginvaltuuston puheenjohtajan luona opinahjomme tulevaisuuteen ja olosuhteisiin liittyvissä kysymyksissä. Välittömiä positiivisia tuloksia näistä lobbauksista ei juurikaan ollut ja jos olikin, niin melkoisella viiveellä. Kaikkinainen yhdistystoiminta, niin myös ilco-toiminta, on tavallaan jatkuvaa lobbausta. Niin paikallis- kuin keskusjärjestötasolla yritämme saada avanne- ja vastaavasti leikattujen elämänolosuhteet niin hyviksi ja normaaleiksi kuin mahdollista. Ponnistelumme ovat tuottaneet tuloksia. Sanonta jos pitää joutua avanne- tai vastaavaan leik-

8 tunsa parantuneen avanneleikkauksen jälkeen. Tulos tukee aiempia ohutsuoliavanne- ja J pussileikatuille suunnattuja elämänlaatututkimuksia. Valtaosa vastaajista myös sairasti haavaista koliittia, mikä voi vaikuttaa elämänlaatuun: useassa aikaisemmissa tutkimuksissa nimenomaan haavaista koliittia sairastavien elämänlaadun on todettu parantuneen avanneleikkauksen jälkeen. Voinnin parantuessa myös elämänlaatu kohenee. Kyselyssä esiin tulleista aiheista vastaajien elämänlaatuun olivat yhteydessä ruoansulatuskanavan ja nestetasapainon häiriöihin liittyvät oireet, iho-ongelmat sekä ruokavalioon ja ruokailuaikoihin tehtyjen muutosten määrä. JOHTOPÄÄTÖKSET Tämän tutkimuksen tuloksista voidaan tehdä seuraavat johtopäätökset: 1. Ruoansulatuskanavan oireet ja ihoärsytys ovat hyvin yleisiä ohutsuoliavanne- ja J-pussileikatuilla. Ripulia, ilmavaivoja ja ihoärsytystä esiintyy noin puolella. Valtaosa kärsii myös erilaisista neste- ja suolatasapainon häiriöihin liittyvistä oireista. 2. Ohutsuoliavanne- ja J-pussileikattujen ravitsemushoidon saatavuudessa ja laadussa on parantamisen varaa. Suurin osa ohutsuoliavanne- ja J-pussileikatuista kaipaa lisää ruokavalio-ohjausta. Moni kaipaa etenkin ravitsemusterapeutin tai avannehoitajan ohjausta. Ravitsemushoitoon tarvitaan nykyistä parempaa kattavuutta ja asiakaslähtöisyyttä sekä riittävää kestoa ja seurantaa. Ruokavalio-ohjauksessa on tarpeen kiinnittää huomiota turhien rajoitusten ehkäisyyn ja ruokavalion ravitsemuksellisen riittävyyden arviointiin. Ruokavalio-ohjauksesta vastaavan terveydenhuoltohenkilöstön valmiuksia laadukkaan ravitsemushoidon toteuttamiseksi tulisi lisätä koulutuksella ja moniammatillisen yhteistyön avulla. Potilailla tulisi halutessaan olla mahdollisuus päästä myös ravitsemusterapeutin ohjaukseen. Mahdollisuutta vertaistuen saamiseen tulisi lisätä ryhmäohjauksen ja sopeutusvalmennuskurssien muodossa. 3. Ohutsuoliavanne- ja J-pussileikatut saavat ruokavaliostaan runsaasti suolaa ja suositusten mukaisesti nestettä. Viljavalmisteiden, kasvisten, hedelmien ja marjojen käyttö on vähäistä. Riittävän ravintoaineiden saannin kannalta tämä voi tuottaa ongelmia. 4. Ohutsuoliavanne- ja J-pussileikattujen elämänlaatu on hyvä. Avanteen toimintaan liittyvät ongelmat, neste- ja suolatasapainon häiriöt sekä toisaalta ruokavalioon ja ruokailuaikoihin tehdyt muutokset ovat kuitenkin yhteydessä heikompaan elämänlaatuun. Jatkotutkimusta tarvitaan ohutsuoliavanne- ja J-pussileikattujen ravitsemustilan arvioimiseksi ravintoanamneesin ja biokemiallisten mittausten avulla. Potilaiden ruokavalion ravitsemuksellista ja määrällistä riittävyyttä on tarpeen arvioida tarkemmin. Jatkotutkimusta tarvitaan myös ravitsemushoidon vaikuttavuudesta sekä hoidon jatkuvuuden ja seurannan toteutumisesta. kaukseen, tapahtukoon se vaikkapa Suomessa -lausahdus ei ole pelkkää ilmaa. Kaikkinainen operaation jälkeinen hoito ja elämä avannehoitajineen, tukihenkilöineen, välinejakeluineen, kursseineen ja sosiaalisine tapahtumineen kestää minkä tahansa kansainvälisen vertailun. Lukemattomat ovat eri henkilöiden eri puolilla maatamme ottamat yhteydet ja keskustelut terveyden- ja sosiaalihuollon päättäjiin. Toiminta vaatii sitkeyttä ja uskoa parempaan, sillä tuloksia näkyy viiveellä. Usein törmätään nuivaan suhtautumiseen ja rahan puutteeseen. On hienoa ollut todeta, että maamme paikallisyhdistyksissä toimihenkilöiden, ja erityisesti puheenjohtajien, toimikaudet ovat venyneet pitkiksi. Näin he ovat pystyneet luomaan alueellaan tärkeitä ihmissuhteita päättäjiin ja tämä jos mikä edesauttaa tulosten synnyssä. Lopuksi haluan tuoda suurella kunnioituksella ja kiitollisuudella esiin1980-luvulla tapahtuneen ja useita vuosia kestäneen valtakunnan tason lobbauksen. Kyseessä on Finnilco ry:n kurssitoimikunta ja nimeltä haluan mainita eräitä sen sitkeitä jäseniä: Osmo Kärkkäinen Kuopiosta, Elvi Teräväinen Imatralta ja Jarmo Salonen Nousiaisista. Tulokset ovat upeita. Meillä suomalaisilla avanne- ja vastaavasti leikatuilla on pitkään ollut mahdollisuus osallistua RAY:n ja Kelan kustantamiin täysin ilmaisiin kursseihin, joita vuosittain järjestetään eri puolilla maatamme tasokkaissa kurssikeskuksissa. Toiminnan laajuus on kansainvälisesti ainutlaatuista ja se on ollut meidän suomalaisten kokousedustajien ylpeyden aihe kongresseissa eri puolilla maailmaa. Pieni tummahko pilvi on valitettavasti ilmestynyt taivaanrannalle. Tänä vuonna ei järjestetä lainkaan Kelan kustantamaa kurssia. Asia varmaan saadaan lähivuosina kuntoon, koska ei ole paras mahdollinen tilanne toimia pelkästään RAY:n varoilla. Tarvitaan lobbausta. Hyvää syksyä! Osmo Lindroos P.S. Suomen kielen perussanakirjassa (vuodelta 1992) lukee: Lobbaaminen on epävirallisten yhteyksien pitämistä päättäjiin t. poliitikkoihin suhdetoimintatarkoituksessa Kevätkokouksessa Valkeakoskella minut kutsuttiin Finnilcon kunniajäseneksi. Arvostan suuresti nimitystä ja esitän lämpimät kiitokseni.

9 KESÄPÄIVÄT KOTKAN SANTALAHDESSA Pertti Seväkivi Pertti Seväkivi Tänä vuonna Finnilcon kesäpäiviä vietettiin Kotkassa lomakeskus Santalahdessa. Mukana oli mukava joukko finnilcolaisia ympäri Suomea, osa kävi lauantaina päiväseltään kesäkisailemassa ja tuttuja tapaamassa ja osa majoittui mökkikylässä. Lauantaina oli perinteisten kesäkisojen lisäksi ohjelmassa mm. arpajaiset (kiitos Matille ja Annikille) ja illalla takkatuvassa illanistujaiset mm. musiikin säestyksellä. Lauloipa meille lauluja myös herra Kanta-Hämeen Ilcosta, kiitokset hänelle. Tikkakisassa vei voiton Kymen Ilcon joukkue, jossa kisasivat Helena Parila ja Pentti Hyyrynen, toiseksi tulivat Savon Ilcon Simo Hirvonen ja Matti Tenhunen. Mölkkykisan voiton ja kiertopalkinnon veivät Ilco Uusimaan Pekat Heinonen ja Nummela ja toiselle sijalle selvisivät Pirkanmaan Pohjolat Pekka ja Asta. Onnittelut näin jälkikäteen heille! Halukkaille oli myös mahdollisuus käydä luontopolulla, jonka varrella oli musiikkiaiheisia kysymyksiä liittyen laulujen sanoihin: Mikä kasvaa vaarin saaressa? tai Milloin mummo sai kaappikellon? jne. Tulipa siinä heitettyä samalla pieni ulkoilulenkkikin luonnon rauhassa. Myös nuorisoa oli tullut mukaan ja heillä oli yhteisen ohjelman lisäksi myös koskenlaskua Kymijoen partaalla Keisarin koskilla (kuva lehden kannessa). Sää suosi kutakuinkin, vaikka lauantai-illasta alkoikin vähän sadella, mutta sehän onkin kuulunut tämän kesän kuvioihin. Nähdään taas seuraavissa tapahtumissa. Mukavia syyspäiviä kaikille!!!! Teija Kalinainen 10

10 KANTA-HÄMEEN ILCON JA ILCO UUSIMAAN JÄSENTEN YHTEINEN PIETARIN-MATKA Matka alkoi Helsingistä n. klo 6.30 matkanjärjestäjä Russian Expressin pikkubussilla. Kuljettajana ja oppaana toimi Janne. Aamuvirkut Sjölundit, Marja-Leena, Tuula Tuutti ja Raili Rajala, kömpivät ensimmäisinä kyytiin. Matka jatkui Riihimäelle, josta mukaan hyppäsi Riihimäen aluesairaalan avannehoitaja Aniitta Virtanen, sitten nokka kohti Turenkia, josta tuli kyytiin Einari Rontu. Hämeenlinnasta kyytiin noukittiin Salmen Anne ja Latva-Pietilän Päivi. Lammin sahtipitäjästä noukimme mukaan Lehtolan Erkin ja Liisan ja siitä sitten kohti Vaalimaan raja-asemaa. Harmiksemme vakiojäsenemme Virran Elvi ja Raimo Iittalasta joutuivat lähtöä edeltävänä iltana perumaan matkan sairastumisen vuoksi. Matka sujui niitä näitä jutellessa ja maisemia katsoessa, Teboil Rajahovissa pysähdyimme ruokailemaan. Rajalla olimme n. klo ja siinä odottelimme huvin vuoksi toista tuntia. Meistä ainakin tuntui siltä, kun ruuhkaa ei ollut mutta mitään ei myöskään tapahtunut. Otettiin vettä, kun oli niin kuuma. Osalla oli evästä mukana, joten varsinaista hätää ei ollut. Perille pääsimme illalla n. klo maissa ja majoituimme hotelli Toaziin, joka sijaitsee Pietarin rautatieaseman lähellä. Hotelli oli pieni ja meidän lisäksemme ei paljon muita asukkaita ollutkaan. Huoneistoihin oli yhteinen sisäänkäynti ja wc:t ja suihkut tai amme olivat sisäänkäynnin varrella. Huoneet olivat tilavia. Lähellä hotellia oli pieni puoti, jossa kauppa kävi vilkkaana, mekin siellä Kai Sjölund Nykyään museona toimivan Verikirkon (Kristuksen ylösnousemuksen katedraali) rakennutti Aleksanteri III paikalle, jossa hänen isänsä, tsaari Aleksanteri II murhattiin. Kirkko vaurioitui vallankumouksen aikoihin ja neuvostoaikana sitä käytettiin vihannesvarastona. Restauroinnin jälkeen kirkko avattiin yleisölle v kävimme ostamassa pientä purtavaa ja juomaa illalla kävimme syömässä läheisessä ravintolassa ja ruoka oli hyvää. Sitten väki nukkumaan, tosin Päivi ja minä katsoimme vielä jääkiekkomatsin televisiosta. Joten aamuyöhön meni aamupalan jälkeen kuskimme Janne ajelutti meitä pitkin Nevan rantaa. Kello oli n ja ruuhka oli melkoinen. Pietarissa nimittäin mennään yleensä töihin klo 10 ja työpäivä päättyy siinä 18 maissa. Eipä ole edes Helsingissä sellaista ruuhkaa, mitä siellä näki ja se autojen parkkeeraaminen, olisi parkkipirkoilla töitä. Mutta siitä huolimatta ei kolareita näkynyt eikä autot tööttäilleet toisilleen. Lehtolan Erkki seuraili aamuisin ahkerien rakennustyöläisten touhuja. Parisen tuntia meni tuumiessa ja sitten alkoivat vasta työt. Kävimme katselemassa muutaman nähtävyyden, mm. Iisakin kirkon. Talot Pietarissa ovat hyvin hoidettuja ja nähtävää riittää voi vain kuulla historian siipien havinaa. Kuskimme toimi myös oppaanamme ja hänellä olikin monta mukavaa tarinaa kerrottavaan. Tämä teki matkanteosta miellyttävän. Kierroksen jälkeen alkoi olemaankin nälkä ja Janne vei meidät paikalliseen pikaruokalaan syömään blinejä kalatäytteellä, oli muuten HYVÄÄ! Jotain sellaista, mitä Suomesta ei saa! Matkamme jatkui Eremitaasiin, jossa oppaamme Tatjana odotti. Sovimme, että Janne tulee noutamaan meidät 2 tunnin kuluttua. Kierros oli mielenkiintoinen ja esineitä on oppaan mukaan n. 3 miljoonaa ja jos jokaista katsoisi minuutin kestäisi kierros 9 vuotta! Niskassa tuntui jo pientä nipistelyä, kun katsoimme kattojen upeita maalauksia. Muitakin ryhmiä oli todella paljon ja jotkin huoneet oli pakko ohittaa vauhdilla. Opas koetti kuljettaa meidät niiden tärkeimpien luo. Osa ryhmäläisistämme lähti puolessa välissä, koska kävely kävi rasittavaksi eikä istumapaikkoja juuri ollut. Jannea siinä sitten oppaan kanssa odottelimme ja opas näytti sillä välin mm. marsalkka Mannerheimin tyttären syntymätalon. Aurinko paistoi kuumasti. Kahvihammasta kolotti ja opas järjesti meidät lähellä olevaan 12

11 Kai Sjölund Matkalaiset Eremitaasin ovella. kahvipaikkaan. Sen jälkeen meillä oli vielä hetki aikaa kierrellä basaarialueella, jotain sieltä kai tuli ostettua. Janne vei meidät hotellille. Hän oli Eremitaasin kierroksella ollessamme järjestänyt illaksi ruokailun Troika-kabareeravintolaan. Sinne saapuessamme odotti yläkerrassa valkoisin liinoin katettu pöytä. Menu johon kuului alkusalaatti, mätipiiras, liharuoka perunoilla, ruokajuomat (olut ja vodkapaukku) ja jälkiruuaksi mustikkapiirakka, maksoi 35 e. Niin ja tietysti sisäänpääsy. Ruokailun lomassa nautimme ihanan miessolistin laulusta ja tanssiesityksistä. Tosin mielestäni miesasiakkaille on huomattavasti Kai Sjölund enemmän paljasta pintaa nähtävillä kuin meille naisille. Miehet tanssivat kummat pitkäthousut jalassa on se niin väärin! Illassa esiintyi myös pieni orkesteri, joka soitti tanssimusiikkia. Ainoa outo juttu olikin se, ettei siellä paikalliset tanssineet olisiko ollut yksi pöytäseurue? Ajattelimme pelastaa suomalaisten maineen Einarin kanssa ja kävimme parketilla pyörähtämässä parit kappaleet. Yhtäkkiä huomasimme, että ihmiset taputtivat ja ottivat valokuvia, bravohuutojen saattelemana palasimme takaisin pöytään. Ilta loppuikin siellä aivan liian pian, joten... Hotellissa kokoonnuimme Monton Marja-Leenan ja Aniittan huoneeseen parantamaan maailmaa. Pussimatkalaisia kun olimme niin ei siellä mitään koruja, vaatteita tai ostoksia esitelty vaan avannepusseja kyllä nauratti. Lopulta uni alkoi painaa ja toiset lähtivät nukkumaan, vaan minä ja Päivi istuimme vielä omassa huoneessamme ja katselimme vastapäisen talon ikkunoita. Yhdessä ikkunassa oli verhot auki ja nuorimies sängyllä katsomassa aikuisviihdettä se mitä näimme lopuksi ei ole painokelpoista ;-) Keskiviikkoaamu sarasti ja aamupalan nautittuamme alkoi kotimatka. Ajoimme Terijoen kautta ja katselimme vähän toisenlaista maisemaa kuin mitä Pietarissa on ja tietenkin Terijoen salavia. Tauko pidettiin Terijoella merenrantaravintolassa ja nautimme kahvit. Summa summarum, kyllä oli mukavaa matkaseuraa ja rentoa meininkiä ja kaikkien vatsat ja pussit kestivät hyvin. Seuraavaa reissua odotellessa! Salmen Anne Bussissa aika kului rattoisasti mm. avannepusseja vertaillessa. Tsaarin vaunut Portti Eremitaasi-museoon. Eremitaasin taide- ja kulttuurihistoriallinen museo sai alkunsa Katariina Suuren keisarillisesta taidekokoelmasta. Nykyisin museo koostuu useista rakennuksista, joiden pääosa on Talvipalatsi. Näyttelysaleissa voi ihailla taidetta ja esineitä eri aikakausilta ja eri kulttuureista. Mukana on teoksia kuuluisilta taiteilijoilta, kuten Rembrandt, da Vinci, Rubens, van Dyck, Michelangelo, Picasso, van Gogh, Matisse jne. 13

12 Avanne- ja vastaavasti leikattu ja läheinen -kurssi Rovaniemellä Koko jookko kurssilaesia Rovaniemellä vietettiin leekattu ja lähheenen -kurssi kesäkuu alussa. Osanottajia ol tullunna ympäri Suomee. Kurssiin kuulu luentoja ja yhteestä ajan viettoo, käättiin keelomassa, heettämässä rispiitä ja käv osa porukkoo uimassakkii. Luenoella tul tärkeetä asioo tietoon leekkaaksista ja niijen mukana tuomiin ongelmiin liittyviä asijoesta, eveäspuoleenkiin suatiin tietoo ruokaexpertiltä, sossiaaliettuuksista ol puhumassa saeraalan sosiualityöimmeinen, neuvo se myös kuenka niitä suap haettua. Paekalla ol myös eri tarvikeevustajia, jotka näätti ja neevo uusien taetoksia ja niihin liittyviä tavaroeta ja niitten tilloomisesta. Kursilla ol mukavia immeesiä ympäri Suomee, kuhan siinä tutustuttiin niin piästiin jutun alkuun. Siinä huomattiin, että kaekilla ol samallaesii ongelmoja asupa tuo missä päen Suomea tahhaansa. Ol mukava huomata, että vaekka ol vaekeeta asijoeta niin huumor ol hyvä apu näessään ongelmissa.vaekka kelit ol viileen sutjakoeta jäe kursissta lämpimät ja mukavat tunnelmat. Kurssin ol järjestännä Finnilco yhessä RAY:n kanssa. Kiitos kuuluu myös Sadulle ja Ristolle onnistuneesta kurssista. Mukavoo syssyn jatkoo toevottaa Savosta Lappiin kulkeetunu lähheene. 15

13 Kuivaksi-kampanja eduskunnassa Kuntien palvelukirjavuus kuriin Inkontinenssipotilaat pitää hoitaa kunnissa ajoissa, ettei sairaus vie ihmistä laitokseen, todettiin eduskunnassa Kuivaksi-kampanjan keskustelutilaisuudessa. Kun ihminen kohtaa inkontinenssin, ovat vitsit vähissä, tiivisti Tampereen kaupungin tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta lähes puolen miljoonan suomalaisen tilanteen eduskunnassa järjestetyssä keskustelutilaisuudessa huhtikuun puolivälissä. Kuusi kansanedustajaa eri puolueista oli tullut paikalle kuulemaan, millaista on elämä inkontinenssin kanssa, joko potilaana tai omaishoitajana. Tilaisuuden järjestivät Kuivaksikampanja ja Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto. Dosentti Pentti Kiilholma kertoi kuulijoille, että inkontinenssi on monen vanhuksen laitostumistien ratkaiseva askel. Samalla inkontinessista tulee yhteiskunnalle merkittäviä menoja, sen kustannukset ovat diabeteksen luokkaa. Hyvällä hoidolla ja hoitotarvikkeiden jakelulla yhä useampi ikääntynyt voisi kuitenkin asua kotona inkontinenssista huolimatta. Väestön ikääntyessä myös inkontinenssi yleistyy ja virtsankarkailu vaikuttaa negatiivisesti ihmisen elämänlaatuun, vaikeuttaen sekä työntekoa että harrastamista. Sairaus johtaa helposti eristäytymiseen ja siihen liittyy häpeää ja masennusta. Virtsankarkailu pyritään usein salaamaan jopa omaisilta. Inkontinenssi on myös usein se viimeinen laitoshoitopäätökseen johtava syy ja kotihoidon ylivoimainen koetinkivi, erityisesti ilman asiallista hoitoa ja tukea. Ulosteinkontinenssi oli vielä vähemmän tunnettu vaiva kuin virt- 16 sanpidätysongelmat. Ulosteinkontinenssipotilaiden nykyiset hoito-ongelmat tuntuivat valitettavasti kansanedustajille vierailta. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin järjestämässä inkontinenssi-koulutuksessa tohtorit Petri Aitola ja Marja Hyöty kuitenkin totesivat ongelman olevan yllättävän laaja; jopa 2-20 %:lla väestöstä esiintyy anaali-inkontinenssia, riippuen eri tutkimusmenetelmistä ja -aineistosta. Pienimilläänkin tämä tarkoittaa Suomessa potilasta! Lisäksi joidenkin tutkimusten mukaan laitoshoidossa olevilla vanhuksilla jopa yli puolella on suolentoiminnan pidätyskyvyttömyyttä. Määritelmänä on käytetty kykyä pidättää kaasuja, juoksevaa tai kiinteää ulostetta. Vaivasta kertominen on kuitenkin hyvin vaikeaa, sillä siihen liittyy paljon häveliäisyyttä. Lisäksi asiatiedon puute aiheuttaa jopa vähättelyä terveydenhuoltohenkilöstön taholta ja näin ei tietenkään saisi koskaan tapahtua. Hyvät lait, huonot käytännöt Niin kansanedustajat kuin yleisökin kokivat suurimmaksi ongelmaksi sen, että kuntien toiminta kotihoidon osalta on liian kirjavaa. Vaikka valtio säätää hyviä lakeja, ne eivät muutu hyväksi toiminnaksi kotikunnissa. Kaksitoista vuotta vaimonsa omaishoitajana toiminut Elis Väänänen tiivisti asian näin: Kunnissa pantataan tietoa, eikä kerrota omaishoitajalle, että hän olisi oikeutettu saamaan vuotosuojia. Itsekin ostin vuoden ajan suojat itse, kunnes kohdalle sattui mukava lääkäri, joka kertoi, että meillä on oikeus saada ne kunnan maksamina. Näille asioille pitäisi vakavasti tehdä jotain, koska muuten kunnat jatkavat velvollisuuksistaan luistamista. Kunnan tulee lain mukaan järjestää asukkaalle maksutta hoitotarvikkeet osana sairaanhoitoa. Hoidollisen perusteen määrittelee hoitava lääkäri. Tarvikkeet joko noudetaan terveyskeskuksesta tai ne toimitetaan kotiin. Jakelua ja käyttöä seurataan yksilökohtaisesti. Kansanedustaja Risto Autio (kesk.) kertoi valtiovallan huomanneen kuntien toiminnan kirjavuuden ja puuttuneen siihen. Valtiontalouden tarkastusvirasto tutkii parhaillaan, miksi valtion informaatio-ohjaus ei toimi kunnissa, eli miksi hyvää tarkoittavat lait jäävät toteutumatta. Niin sanottu tylyttäminen kunnissa on osin tiedon puutetta, totesi Eeva Päivärinta ja jatkoi, että kunnissa käytetään paljon rahaa näiden asioiden hoitamiseen, mutta se kohdistuu väärään paikaan. Muistakaa, ettei kukaan pyydä turhaan apua inkontinenssiin, evästi Omaishoitajat ja Läheiset -Liiton toiminnanjohtaja Merja Salanko- Vuorela päättäjiä. Suomessa on eniten täysin autettavia laitoshoidossa olevia ihmisiä kaikista Pohjoismaista. Kuntien rahoissa pitää tehdä uusjako ja auttaa ihmisiä jo ennen kuin he joutuvat laitoshoitoon. Olemme liian tottuneita raskaaseen jälkihoitoon, kun ongelmat pitäisi ratkaista jo ennen kuin raskasta hoitoa tarvitaan, sanoi Eeva Päivärinta. Myös kansanedustaja Johanna Karimäki (vihr.) peräänkuulutti vahvempia keinoja kuntien ohjaamiseen ja kehotti eri osapuolten laajaan ja avoimeen keskusteluun kunnissa. Kokoomuksen kansanedustaja Sirpa Asko-Seljavaara puolestaan

14 totesi, ettei valtio pysty valvomaan yksittäisten ihmisten kohtaloa, vaan kuntalaisten on vain jaksettava valittaa, jos asiat eivät suju lakien mukaan. Kuivaksi-kampanjan terveiset menivät perille. Syksyllä inkontinenssiasioita esitellään eduskunnan ikäihmisten hyvinvointityöryhmälle. Silloin paneudutaan enemmän siihen, millaista on hyvä inkontinenssihoito Oiva hoiva -mallin mukaan, ja miten kustannustehokasta on auttaa ihmisiä selviytymään kotona inkontinenssin kanssa. Mikä on Kuivaksi-kampanja? Kampanja alkoi vuoden 2005 alussa ja sen tarkoitus on kehittää inkontinenssin hoitoa ja saattaa tietoa inkontinenssista ja sen hoidon ongelmista päättäjien, ammattilaisten, potilaiden ja omaisten tietoon. Kampanjaa luotsaavat Suomen johtavat inkontinenssiasiantuntijat, gynekologian, urologian, geriatrian, neurologian ja sosiologian aloilta. Asiantuntijat ovat kehittäneet Oiva hoiva -mallin, joka määrittää hyvän inkontinenssihoidon perusteet. Tavoitteena on herättää keskustelua aiheesta, lisätä ammattilaisten mielenkiintoa hyvään hoitoon ja rohkaista heitä tiedon hakuun. Kuivaksi kampanjaa tukee SCA Hygiene Products. ELÄMÄSSÄ ETEENPÄIN Avanne- ja vastaavasti leikatuille sekä anaali-inkontinenssipotilaille tarkoitettu yksilökurssi Hotelli Cumuluksessa Jyväskylässä Kurssin tarkoituksena on tarjota kurssilaisille psyykkistä ja fyysistä kuntoutusta. Kurssi sisältää psykologin luennot ja vastaanotot sekä kuntoutuslääkärin, fysioterapeutin ja avanne- ja anaaliinkontinenssihoitajan luennot. Mukana on myös ohjattua ulkoilua ja vesijumppaa sekä yhteistä illanviettoa. Hakuohjeet kurssille ovat tämän lehden takakannessa. Lisätietoja saat Kai Sjölundilta, puh

15 Me Ipaalaiset IPAA-LEIKATTUJEN YKSILÖKURSSI KYLPYLÄHOTELLI PEURUNGASSA Pertti Seväkivi Pertti Seväkivi Saavuimme Peurungan kylpylähotelliin perjantaina n. klo 13. Heti alkuun oli kurssin avaus ja tervetulokahvit. Kurssin vetäjinä olivat ihanat Merja Hakola ja Mira Kemppainen. Ensi alkuun jokainen sai kertoa itsestään, mitä halusi nimen ainakin muuten sai vapaasti kertoa enemmän tai vähemmän. Perjantai menikin tiukasti siellä kokoushuoneessa. Asiaa oli paljon. Illalla sentään ehdittiin vähän rentoutuakin. Osa meni laulamaan karaokea. Lauantaiaamuna meitä oli kymmenkunta reipasta lenkkeilijää. Tutkimme lähiympäristöä. Ilma oli aivan upea, joten päätimme pitää Merjan psykologian luennon ulkona laavulla. Sitä ennen meille luennoi gastroentrologi Timo Tamminen Kanta-Hämeen keskussairaalasta. Hänellä olikin meille paljon mielenkiintoista kerrottavaa. Iltapäivällä osa meistä meni keilaamaan, osa uimaan. Myöhemmin vielä kokoonnuimme ja listasimme vahvuuksiamme ja heikkouksiamme. Illalla taas kokoonnuttiin karaoken merkeissä. Ja osa tanssikin. Sunnuntaiaamunakin löytyi vielä muutama reipas lenkkeilijä. Kävimme tutkimassa korsua ja siellä lauloimme Merjalle nimipäivälaulun. Meille sattuikin tämän viikonlopun aikana useampikin nimipäiväsankari. Merjan lisäksi Terttu ja kaksi Perttiä. Aamupalan jälkeen kokoonnuimme taas ja Teija Kalinainen IPAA-yhdistyksestä kertoi meille mm. sosiaalietuuksista. Lounaan ja huoneitten luovutuksen jälkeen kokoonnuimme vielä tekemään yhteenvedon kurssista ja jättämään jäähyväiset. Kurssilla oli oikein mukavaa, ainakin minusta oli kiva tavata kohtalotovereita ja kuulla, miten muut ovat selvinneet tämän saman asian kanssa. Ja pakkohan on mainita RUOKA. Sitä oli paljon ja se oli hyvää. Kiitos kaikille kurssikavereille ja terveisiä. Samoin Miralle, Merjalle ja Teijalle. Mukavaa syksyä! Päivi Vasemmalta Merja Hakola, Mira Kemppainen ja Teija Kalinainen. 19

16 Nuoriso nurkka LAIVA ON LASTATTU... Norilco-nuorten purjehdusmatka purjelaiva Sørlandetilla Norjassa Ilmoittauduimme Niinan kanssa reissuun once in a lifetime -meiningillä. Vastaavaa tilaisuutta kun ei elämässä useasti eteen osu. Sørlandet on v rakennettu 57 m pitkä fullrigger purjelaiva, ts. kolmimastoinen. Laivalla siis pääsi nauttimaan vanhanajan purjehduksen iloista, kuten purjeiden nostamisesta ja laskemisesta köysien avulla. Juhannusaattona kokoontui Etelä-Norjan Kristiansandin satamaan sekalaista sakkia. Kolme islantilaista nuorta, me Niinan kanssa suomalaisia ja loput 35 nuorta olivat norjalaisia. Reissun pääkieli oli odotetusti siis norja, höystettynä suomella, ruotsilla, englannilla ja islannilla. Pohjoismaista yhteistyötä parhaimmillaan. Matkalaiset olivat joko IPAA-, avanne- tai virtsa-avanneleikattuja tai sairastivat Colitista tai Crohnin tautia ja mukana oli myös muutama osallistuja nuorten sydänsairaiden potilasjärjestöstä. Laivalle tullessa meidät jaettiin kolmeen ryhmään: punaisiin, sinisiin ja valkoisiin. Lisäksi jokainen sai oman numeron, jonka perusteella löytyi petipaikka ja kaappi tavaroiden säilytystä varten. Ja tuo numero vastasi nimeäsi matkan ajan, numeroilla kun pidettiin nimenhuudot vuorojen alussa ja lopussa. Työvuorot olivat neljän tunnin mittaisia, välissä 8 tunnin mittainen vapaa. Meillä valkoisilla työvuorot olivat aamulla klo ja illalla klo Voitte vain kuvitella, miltä tuntuu kun kello 3.30 herätetään työvuoroon ja on tasan puoli tuntia aikaa syödä, pukea suurin piirtein kaikki omistamasi tuulen ja vedenpitävät vaatteet, käydä vessassa ja kavuta kannelle nimenhuutoon, josta myöhästyminen ei ollut hyväksi Rauhaisat aamukahvihetket saivat siis odottaa myöhempiä aikoja. Työvuorot koostuivat erilaisista vastuista ja laivan rutiineista: ruorissa ohjausta ja kurssin pitoa ja palotarkistuskiertoja, lisäksi messingin kiillotusta, kansien ja tuvan pesua, keittiössä auttamista, vessojen ja suihkujen pesua ja tietenkin purjeiden kiskomista milloin ylös ja taas alas. Töitä tehtiin laivan oman miehistön johdolla, meidän ryhmäämme luotsasivat merimiesnaiset Ruotsista ja Itävallasta. Olivatkin todellisia supermimmejä, kun roikkuivat korkealla mastossa pakkaamassa purjeita laivan ollessa täydessä vauhdissa. Laivassa syötiin, oleskeltiin ja nukuttiin samoissa tiloissa, sängyt olivat päivällä penkkejä, nukkumaan mennessä ne koottiin ja ripusteltiin ketjuilla ylä- ja alasängyiksi. Korvatulpat osoittautuivat tarpeellisiksi, kun yritti nukkua muiden joko ollessa työvuorossa tai muuten vain valvoessa. Reissulla saimme kokea kolmessa päivässä säät laidasta laitaan, oli aurinkoista keliä sekä sateista ja myrskyistä. Useimmiten puhaltanut kova tuuli aiheuttikin paljon laivan keinuntaa ja sen myöden merisairaita seilaajia, viimeisenä aamuna oikein jonoksi asti. Ja sai tuolloin eräs norjalainen mehulasit ja täyden aamiaislautasensakin syliinsä. Matkapahoinvointilääkkeitä oli yleisesti jaossa. Matkan tarkoitus oli purjehtia kohti Tanskaa ja Skagenin pikkukaupunkia ylittämällä Skagerrak. Rantautuminen Tanskaan jäi kuitenkin haaveeksi liian kovan tuulen vuoksi. Joten viivyimme täydet kolme päivää kokonaan merellä, yksi yö ankkurissa Tanskan rannikon edustalla. Viimeisenä aamuyönä keli muuttui reissun pahimmaksi: myrskyä ja sadetta. Joten laivan vihdoin rantauduttua Kristiansandiin maanantaina aamupäivällä, moni huokaisi helpotuksesta, vihdoinkin maata jalkojen alla! Lounaalle hotellissa ilmestyi erittäin väsyneitä merimiehiä, joiden edellisestä suihkukäynnistä ja vaatteiden vaihdosta oli kulunut luvattoman paljon aikaa. Maankamaralla 20

17 NUORISOKURSSI MARRASKUUSSA TAMPEREELLA Hotelli Victoriassa Tiedossa rautaista asiaa, vertaistukea, yhdessäoloa ja hubaisaa ohjelmaa! RAY:n tukema nuorisokurssi on tarkoitettu nuorille vuotiaille avanne- ja ipaa- leikatuille, sekä annikolaisille. Kurssille haetaan Finnilcon omalla kurssihakemuslomakkeella, jota saa postitse ja sähköpostilla allekirjoittaneelta, sekä Finnilcon toimistolta tai internet-sivuilta Katso muut hakuohjeet lehden lopusta sopeutumisvalmennuskurssien kohdalta. Hakemukset mennessä. Lisätietoja tulossa postitse nuorisojäsenille syyskuussa. T: Niina Haapaniemi, puh , puimme vielä ryhmissä reissun antia. Tämän jälkeen meitä odotti kauan kaivattu hotellihuone, sänky, jota ei tarvinnut itse koota nukkumaan mennessä, suihku ja puhtaat vaatteet ilman gore-tex-kerrosta. Elämä on koottu pienistä ylellisyyksistä. Kello kolme iltapäivällä vetäydyimme Niinan kanssa päiväunille, olimmehan nukkuneet kaksi tuntia edellisenä yönä ja olleet töissä aamuneljästä. Illalliselle saavuimme freeseinä muiden kanssa. Reissu oli antoisa kokemus ja moni taisi oppia paljon uusia asioita itsestään. Itse opin, että vessassa käynti keskiyöllä, mikä vaatii ensin päällysvaatteiden ja kenkien pukemisen, menee itse asiassa ihan kivasti. Samoin nukkuminen ja syöminen sekä vessojen jakaminen noin 40 muun henkilön kanssa sujui yllättävän hyvin. Ja eikä se samoissa vaatteissa kulkeminen monta päivää yhteen menoon haittaa enää yhtään, yllättävän nopeasti kaikkeen tottuu. Yhteisreissut eivät siis pelota, isommallakaan porukalla tai ahtaissa oloissa. Se vaatii vain seikkailumieltä! Terveisin Numerot 58 ja 56, eli merimieskokelaat Vuokko Lampinen ja Niina Haapaniemi NUORISO- VIIKONLOPPU ISO-SYÖTTEELLÄ järjestetään nuorisolle (18v>) Iso-Syötteellä aktiivinen viikonloppu. Majoitus on mökeissä ja kuljetus tulee tapahtumaan linja-autolla keskeistä päätietä pitkin Etelä-Suomesta, joten matkan varrelta voit hypellä kyytiin. Varaa jo kalenteristasi ko. ajankohta, niin pääset nauttimaan lumen ja valon raikkaudesta. Tarkemmat tiedot ja ilmoittautumiset alkuvuodesta Nuorisotoiminta 21

18 Avanne- ja vastaavasti leikattujen yksilökurssi Kyyhkylässä lon. Syntyi vaikutelma, että kurssi olisi osaavissa käsissä. Ohjelman silmäily viesti, että edessä olisi antoisa viikko. Luento-otsikot lupasivat runsaasti uutta tietoa ja toisaalta kannustusta ja tukea elämään, mutta myös yhdessäoloa ulkoilua unohtamatta. Tämän ensitapaamisen aikana me kurssilaiset esittäydyimme kertoen muutamin sanoin keitä olemme, mistä tulemme ja millainen on oma historiamme siitä miksi olemme täällä. Siinä kuunnellessaan tuli mietittyä, miten paljon onkaan vaadittu voimavaroja ja uskoa, että elämä kantaa. Iltapäivä jatkui, ja vuorossa oli Kyyhkylän kuntoutuskeskuksen edustaja, joka toivotti meidät tervetulleiksi kertoen samalla Kyyhkylän historiasta ja nykypäivästä. Kartanolla on pitkä ja vaiherikas historia, joten on paikallaan siitä tässäkin lyhyesti kertoa. Kyyhkylän kartano sijaitsee seitsemän kilometriä Mikkelistä etelään Saimaan rannalla. Nimi esiintyy asiakirjoissa jo 1500-luvulla ja kartanosta varhaisimmat tiedot ovat peräisin Nuijasodan ajalta. Me muistamme nämä tienoot historian luennoilta Porrassalmen taistelutantereena. En- Olin usein ajatellut hakea Finnilcon kursseille, mutta aina se oli jäänyt milloin milläkin verukkeilla. Nyt kun kurssi järjestettäisiin Kyyhkylässä, päätin lähettää hakemuksen ja jäisi nähtäväksi, tulenko valituksi. Kutsu tuli! Kiitos siitä. Miksi juuri Kyyhkylään? En ollut aikaisemmin Kyyhkylässä käynyt, mutta siellä toiminut hoitolaitos oli tullut minulle tutuksi toisessa yhteydessä hoitolaitoksena, jolla oli vahvat perinteet kokonaisvaltaisen hoidon osaajana. Oli aihetta olettaa, että perinne jatkuu, nyt kuntoutuslaitoksena ja -keskuksena. Finnilcon kurssipaikkana Kyyhkylä toimi ensimmäistä kertaa. Siinä oli haastetta kerrakseen molemmin puolin. Sunnuntaiaamupäivän aikana me kurssilaiset saavuimme kuka mistäkin päin Suomea, tällä kertaa voittopuolisesti Itä-Suomen alueelta, mutta oli tultu niin Oulusta kuin Helsingistäkin. Sunnuntaipäivä jatkui tervetulokahvien merkeissä kartanon salissa. Kurssinjohtaja Kai Sjölund toivotteli meidät tervetulleiksi ja esitteli kurssinvetäjät Marita Kumpulaisen ja avannehoitaja Sanna Moksén-Aaltinen sotilaskartano siirtyi aikanaan vapaussodan invalidien kodiksi. Viime sotiemme aikana kartanoon oli sijoitettu Mikkelin päämajan osastoja. Sodan jälkeen kartano luovutettiin Sotainvalidien Veljesliitolle ja vuonna 2004 siitä muodostettiin yhdessä Mikkelin kaupungin kanssa Kyyhkylä-säätiö. Säätiön vastuulla on laitoskuntoutus ja hoitotoiminnot. Kyyhkylä-säätiö omistaa myös Kyyhkylä Oy:n, joka tuottaa ravintola- ja hyvinvointipalvelut painottuen työhyvinvointi- ja virkistyspalveluihin. Näistä palveluista me Finnilcon kurssilaiset saimme nauttia ohjelmamme puitteissa. Kartanorakennus on vuodelta 1865 ja sen peruskorjaus valmistui v Nykyisin se toimii kartanohotellina tarjoten asiakkailleen viehättävät majoitustilat ja sen asuinkerroksen monet vanhat kalusteryhmät houkuttelevat tuokioksi istahtamaan. Tunnelma on säilynyt aidon kartanohenkisenä se sama tunnelma viipyilee kartanon pihapiirissäkin. Kiire on kadonnut jonnekin. Maanantaiaamuna kokoonnuimme odottavin mielin aloittamaan viikkoa. Luentotilaksi meille oli varattu vanha hirsiseinäinen Puistola. Tilana hieman ahdas, mutta kotoisan oloinen. Aamu alkoi päivänavauksella, josta tuli se odotetuin jokaaamuinen tuokio. Sanna tai Marita viritti avaustekstillä mielet avoimiksi päivän kohtaamiseksi. Sosiaalityöntekijä Meri Halmetojan luento sosiaaliturvasta oli selkeää puhetta, mutta aiheena aina yhtä vaikeasti omaksuttavissa. Apuna oli luentorunko, joka vastaisen varalle on pieni käsikirja. Sosiaalietuuksien viidakossa on syytä kulkea aistit avoimena ja kysyä/ky-

19 seenalaistaa aina silloin kun siihen tuntuu olevan aihetta. Vuorossa oli gastrokirurgin luento Tietoa avanteesta, mutta jokin oli sotkenut aikataulut. Ei hätää! Sanna kokosi aiheen paketiksi, vastasi kysymyksiimme perustellusti ja antoi aikaa asian käsittelemiseksi. Kuin jatkoksi edelliseen Sannan oman keskiviikon luennon aiheena oli Avanteen hoito. Tärkeistä tärkein, aina ajankohtainen asia. Avannehoitajana Sanna hallitsee asian ja halusi jakaa tiedon myös meille. Lisäksi olimme saaneet jokainen henkilökohtaisen avannehoitajan vastaanottoajan. Viimeistään silloin pulmakysymykset avautuivat, jos kohta joutuikin huomaamaan, miten helposti tottumus syrjäyttää paremman vaihtoehdon, mutta Sannalta löytyi vinkki. Tiistaina lehtori Matti Keski- Nisulan aiheena oli Selviytyminen elämän muutoksista ja myllerryksistä. Miten selvitä arjen keinoin ja uskoa, että on lupa joskus olla terveesti itsekäs. Ravintoterapeutti Heli Pyrhösen aiheena oli Avanne ja ravitsemus. Luento sisälsi käytännön tietoa ravitsemuksesta jaoteltuna kunkin avannetyypin mukaan ja lisäksi ohjeita pulmatilanteisiin niin täydennysravintovalmisteiden kuin juomienkin suhteen. Ohjeena ravitsemusongelmien ennaltaehkäisy on huomattavasti helpompaa kuin korjaaminen jälkikäteen. Tämä luentorunko on säilyttämisen arvoinen kaiken varalle, eikä vähiten siksi, että se sisältää hyväksi ensiavuksi koetun Kotitekoinen kuntojuoma- reseptin. Torstai alkoi sidostarvikenäyttelyllä, jossa neljän maahantuojan edustajat kertoivat uutuustuotteista. Tilaisuus herätti kiinnostusta, haluttiin tietää kaikki oleellisesti tärkeä jokaisen uutuustuotteen niin käyttömukavuudesta kuin muistakin ominaisuuksista. Nämä tilaisuudet ovat lähes ainoa mahdollisuus tutustua saatavissa oleviin sidostuotteisiin ja samalla edustaja voi kertoa, onko jokin tuote poistumassa valikoimista. Se on ko. sidoksen käyttäjälle tärkeää tietoa ja aihe hakeutua oman avannehoitajan puheille. Lounaan jälkeen nousimme Kyyhkylän laivalaiturista M/S Jaarlin kannelle seilaten sinisen Saimaan vesiä suoraan historiaan, Astuvansalmen kalliomaalauksille, jotka tutkimusten mukaan ovat 5000 vuotta vanhoja. Punamullalla kivikauden pyyntimiesten elämänvärillä tehdyt piirrokset ovat ikään kuin sarjakuvanomainen viesti menneisyydestä. Paluumatkalla oli tovi aikaa miettiä minkälaisilla paateilla ja minkälaisissa olosuhteissa mahtoivatkaan nuo esi-isät näillä vesillä soudella ja mitä mahtoivat ajatella. Etteivät ajatukset vallan karkaisi mielikuvituksen ulapoille, ilmoitettiin laivaravintolasta päiväkahvin odottavan raparperipiirakka maistui keväältä! Kohta oli aika rantautua, viisi tuntia aurinkoisella Saimaalla oli jäävä muistoihin ja edessä viimeinen ilta Kyyhkylässä. Kurssiohjelmassa luki: Iltaohjelmaa kurssilaiset järjestävät. Sanna ja Marita tälläkin kertaa kantoivat päävastuun, mutta ansiokkaasti kurssilaisetkin kantoivat kortensa kekoon. Leppoisa leikkimielisten kilpailujen ilta. Illan päätteeksi pihasauna odotti saunojia ja myöhäiseltä lenkiltä palaavia saatteli kukkivien tuomien tuoksu. Vielä perjantaiaamuna kokoonnuimme Puistolaan, tämän kurssin viimeiseen yhteiseen hetkeen. Oli palautekeskustelun aika. Koko viikon oli kyselty, keskusteltu ja ihan vähän kritisoitu aina tilanteen mukaan hyvässä yhteishengessä. Kai antoi tilaa mielipiteille ja ajatuksille, taisipa painaa korvan taakse pieniä vinkkejä. Muistoksi saimme todistukset ja vielä viimeiset halaukset. Oli kotiinlähdön aika, mutta sitä ennen lounaalle. Porrassalmen lounasravintola on kuuluisa lounaistaan ja sen mekin saimme kokea kurssiviikkomme aikana, yhtään ateriaa ei jäänyt väliin. Ne iltapalapussit olivat ystävällinen ele henkilökunnalta. Takana oli tiivisohjelmainen viikko luentoja joka päivälle, ja siinä ohessa uima-allas saunoineen houkutteli. Entäs Maritan vesijumppa letkajenkkaa uima-altaassa! Maritan vetämään rentoutumistuokioon hiipi koko porukka ja taisi siinä joku käväistä päiväunillakin. Lenkkipolulle löytyi aikaa, rantasauna tai pihasauna odotti kylpijöitä ja yhtenä iltana metsän siimeksestä löytyi laavu. Sisällä istuintilaa koko joukolle ja grillimakkaroita moneen makuun. Sen verran savua, että hyttyset siirtyivät rantatielle. Sekin ilta kului yhdessäolon merkeissä. Sisältörikas viikko, josta itse kukin saimme eväitä tuleville päiville. Tästä on hyvä jatkaa. Kiitos Kai, Sanna, Marita ja kaikki kurssilaiset. Hyvää syyskesää! A. A-ff Tiesitkö, että? Jos sairaspäivärahasi maksetaan osaksi työantajallesi ja osaksi itsellesi, kannattaa tarkistaa päätöksistä, että pankkitilien numerot ovat oikein. Mikäli Kelan päivärahoja on vahingossa ohjautunut väärin työnantajan tilille, ei työnantaja saa maksaa niitä suoraan työntekijälle, vaan ne Tiesitkö, että? pitää palauttaa Kelaan, joka maksaa ne sitten työntekijälle. Tämä siksi, että Kelan tiedostoihin saadaan oikeat tiedot, keille päivärahoja on maksettu, verotus ja muut maksut menevät oikein ja ennen kaikkea siksi, että työnantaja voi maksaa palkkaa sairasloman ajalta, mutta päivärahoja voivat maksaa vain Kela ja vakuutusyhtiöt. Koonnut Outi Laine 23

20 Matkailu avartaa osa 3 Raija Tatravuorilla Jossain Finnilco-lehden numerossa kerroin lomakokemuksistani. Jatkan nyt tarinaa samasta aiheesta, sillä paljon on sellaista tietämistä, mikä on yhden henkilön hallussa ja voisimme sitä yrittää jakaa toinen toisillemme. Opetin juhannuksen jälkeen pari viikkoa kesäkoulussa Slovakiassa Tencin-nimisessä kaupungissa. Majoituimme asuntolaan, jonka kuudennessa kerroksessa meillä opettajilla oli todella lämpimät oltavat. Ulkolämpötila oli 30 asteen vaiheilla, välillä yli, välillä ali. Paikallisen tavan mukaan vessassa oli pönttö ja kädet käytiin pesemässä kylpyhuoneessa. Siinä sai olla tarkkana, ettei sotkenut mitään paikkoja! En muista, milloin viimeksi jalkateräni ovat olleet niin turvoksissa kuin siellä oli. En vieläkään tiedä, johtuiko turvotus suolan puutteesta vai liian vähästä juomisesta tuskin kuitenkaan helteestä sinänsä. Tästä ja muustakin voisi kertoa joku minua viisaampi ja kokeneempi! Eräänä yönä heräsin käydäkseni vessassa. Yllätys oli melkoinen, kun näin viereisen huoneen asujan irrottaneen vessan vesisäiliön kannen! Pönttöä ei voinutkaan käyttää! Mitä ihmettä tekisin alkoi jo olla viimeiset hetket ehtiä tyhjentämään pussi. Menin kiireesti panemaan yövalvojan silmät kestävää vaatetusta 24 ylle hakeakseni apua ja löytääkseni toisen vessan. Liian myöhään pussi irtosi pohjalevystä. Olo oli aika tukala ja itku lähellä Onneksi kylppärin lavuaari oli sopivalla korkeudella ja sain nipinnapin tyhjennettyä koko komeuden lavuaariin! Onneksi sisältö oli juoksevaa ja kaikki meni viemäriin ilman ongelmia. Vettä reilusti päälle ja siitä ongelmasta oli selvitty. Edelleen onneksi merkittävää sotkua ei ehtinyt syntyä. Kun siitä selvisin, hiippailin rappusia ulko-oven vieressä istuvan yövalvojan luo ja selitin, että vessa olisi tarpeen. Selitin yövalvojalle, että pönttöön ei tule vettä ja että minä ehdottomasti tarvitsen vessaa myös yöllä. Hän vastasi että understood (= ymmärretty) ja selitti, että siellä pohjakerroksessa on vessa. Kyselin, pitääkö minun tulla 6. kerroksesta vessaan alakertaan ja hän vastasi understood. Sitten hän kävi näyttämässä minulle pohjakerroksen vessan. Sanoin, että matka on liian pitkä ja hankala. Hän vastasi understood. Ei siinä auttanut kuin nöyrästi lähteä kiipeämään rappusia 6. kerrokseen. Jälleen onneksi, löysin sieltä käytävältä vessan, joka oli yleisessä käytössä. Opin kesäkoulussa, että Slovakian ja Puolan rajalla on upea Tatravuoristo. Retki sinne Slovakian puoleiselle toiseksi korkeimmalle huipulle kuului kesäkoulun ohjelmaan. Halusin ehdottomasti liittyä siihen porukkaan, joka kiipeää Krivanvuorelle. Matka alkoi huonosti, sillä jätin takkini jonka varta vasten otin mukaani tätä vuoristossa tapahtuvaa maisemamatkailua varten linja-autoon. Koska en ollut kotoa lähtiessäni tajunnut kyseessä olevan todellakin kiipeilyn, otin mukaani ainoastaan kävelykengät. Sillä varustuksella liityin muiden joukkoon. Niinhän siinä kävi, että jäin porukasta. Kävelin, kiipesin ja konttasin kuitenkin yhä ylemmäs ja lopulta pääsin melkein 2300 metrin korkeudelle! Maisemat olivat todella upeat! En tavoittanut Krivanin huippua, mutta olin silti tyytyväinen. Eväitä olin yrittänyt syödä niukasti, jottei tulisi liian kiire vessaan. Niinhän siinä sitten kävi, että pussi alkoi täyttyä ja oli jo vaikea tulla alaspäin vuoren rinnettä. Rinteessä oli kuitenkin niin paljon menijöitä ja tulijoita, ettei meinannut löytyä sopivaa väliä yksityisille asioille. Koska eksyn erittäin helposti ja koska vuorelle meni vain yksi turvallinen polku, en myöskään uskaltanut poiketa polusta kauas. Lopulta kyykistyin kivikkoon ja tein pikatyhjennyksen. Se oli sotkuista puuhaa mutta pakon sanelemaa. Palailin hiljakseen 2100 metriin ja käväisin purolla pesemässä käsiä vielä puhtaammaksi. Varovasti söin eväitä ja odottelin muita. Siinä mietin, mihin kaikkeen avanneleikatut voivatkaan joutua ja mitä pitää ottaa huomioon luonnossa retkeilyssä! Palatessa kesäkoulun vetäjä naureskeli minulle, että Krivan on ehkä liian vaativa tapa aloittaa kuntoilu. Illalla uni maistui rankan retken jälkeen. Olen edelleen tosi tyytyväinen, että selvisin retkestä elävänä. Välillä meinasi jo usko paluuseen loppua Kesän muistoissa, Raija Halonen

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Maanatai aamuna 2.11 hyppäsimme Ylivieskassa junaan kohti Helsinkiä, jossa olimme puolen päivän aikoihin. Lento Pariisiin lähti 16.05. Meitä

Lisätiedot

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus 7.3.2011 17.4.2011 Joni Kärki ja Mikko Lehtola Matka alkoi Oulaisten rautatieasemalta sunnuntaina 16.3. Juna oli yöjuna, ja sen oli tarkoitus lähteä matkaan

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Lapin Martat retki Heinäveden Valamoon ja Imatralle

Lapin Martat retki Heinäveden Valamoon ja Imatralle Lapin Martat retki Heinäveden Valamoon ja Imatralle 4.-7.7.2016 Matkalle lähdettiin bussilla maanantaiaamuna 4.7. kahdeksan aikoihin, Tervolan jälkeen jo tutuksi tullut reitti itäpuolen tielle ja Lautiosaaren

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti!

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Ensimmäinen kohteemme tällä viikolla oli Anttolan palvelukeskus. Aloitimme aamun reippaasti pihapeleillä. Yksi asukkaista ymmärsi petanquen idean

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

ROKE-projektin tuotoksia ja tuloksia. Henna Kosunen Projektipäällikkö, TtM, laill. ravitsemusterapeutti Keliakialiitto

ROKE-projektin tuotoksia ja tuloksia. Henna Kosunen Projektipäällikkö, TtM, laill. ravitsemusterapeutti Keliakialiitto ROKE-projektin tuotoksia ja tuloksia Henna Kosunen Projektipäällikkö, TtM, laill. ravitsemusterapeutti Keliakialiitto Päämäärä Keliakian hyvä hoitotasapaino, joka saavutetaan motivoimalla keliakiaa sairastava

Lisätiedot

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Halusin lähteä ulkomaille työssäoppimaan sekä tutustumaan pieneksi aikaa toiseen maahan ja kulttuuriin. Kuusi

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa Matka Kiinassa Reissu lähti liikkeelle 30.10.2016 Helsinki Vantaa -lentokentältä. Mukaan lähti 7 opiskelijaa ja ensimmäiseksi 1,5 viikoksi kolme opettajaa: Jarno, Arttu ja Heimo. Kaikkia vähän jännitti,

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä Vastaajan nimi: Päivämäärä: Johdanto Tämän lomakkeen kysymykset koskevat päivittäisiä toimintojasi. Pyrimme saamaan käsityksen

Lisätiedot

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU a) TEKSTIVIESTIN KIRJOITTAMINEN Hei Minna! (Hei!) (Kiitos viestistä(si).) Asia lyhyesti Terveisin Minna / T. Minna / Terveisin Minna Aho (MUISTA LÄHETTÄJÄ!!!) Kirjoita tähän

Lisätiedot

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 25.10.2011 Janne Rautiainen TH11K Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 2 / 7 5.9.2012 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Ensimmäinen ohjauskerta... 4 2.1 Ravintoanamneesi... 4 2.2

Lisätiedot

Työssäoppimassa Espanjassa

Työssäoppimassa Espanjassa 1 Johanna Karjalainen M11A Työssäoppimassa Espanjassa 17.2. 3.4.2014 Mistä kaikki lähti? Opettaja kysyi eräänä päivänä koko luokalta ketkä olisi kiinnostuneet lähtemään työssäoppimaan ulkomaille. Totta

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä? Tehtävät 1 ravintoon liittyvät tehtävät 1 4 Opiskelijaelämä ja ruokailu Pohdi, miten ruokailusi on muuttunut opintojen aloittamisen jälkeen. 2 Oma ruokarytmini Millainen on oma ruokarytmisi? Oletko huomannut

Lisätiedot

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Juhla-,kokous- ja muistelumamatka Lappiin Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Kukonlaulun aikaan syyskuun 19.päivänä aloitimme LaaksojenAutoteknillisen yhdistyksen matkan Rovaniemen suuntaan.

Lisätiedot

Entreprenurship Benchmarking Nordplus Junior Latvia

Entreprenurship Benchmarking Nordplus Junior Latvia Entreprenurship Benchmarking Nordplus Junior 31.1.-6.2.2016 Latvia M13a ja 14a ryhmät, opettajat Arja Mäkinen ja Merja Räihä suuntasivat junalla kohti Tikkurilaa sunnuntaina. Lensimme ensin Riikaan ja

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Pakolaisuus-kurssi Andrew Bowo ja Lassi Taskinen

Pakolaisuus-kurssi Andrew Bowo ja Lassi Taskinen Pakolaisuus-kurssi Andrew Bowo ja Lassi Taskinen Alppilan lukio on järjestänyt yhdessä Espoonlahden ja Kauhavan lukioiden sekä Europaschule Langerwehen kanssa yhdessä Opetushallituksen osin tukeman kurssin

Lisätiedot

SM Kuvagalleria /21

SM Kuvagalleria /21 www.saunamafia.fi 6.6.2011 1/21 Linja-autossa on tunnelmaa. Shakkia pelaa Lars! Rantagrillikin löytyi. Erik ja Larissa matkalla mukana. Välillä väsyttää.. Ensimmäinen majapaikkamme Fregat-leirintäalueella.

Lisätiedot

Esityslistaa muokattiin. Ops-asiat lisättiin kohtaan 6. Tämän jälkeen esityslista hyväksyttiin.

Esityslistaa muokattiin. Ops-asiat lisättiin kohtaan 6. Tämän jälkeen esityslista hyväksyttiin. Nefa-Jyväskylä Ry. Esityslista Historian ja etnologian laitos 6/2014 Historica PL 35 40014 Jyväskylän yliopisto nefa-hallitus@lists.jyu.fi 7.5.2014 Hallituksen kokous Aika: 7.5.2014 Klo 16.00 Paikka: Yliopiston

Lisätiedot

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Osa 2: ASKELEET PAREMPAAN ARKIRUOKAAN Panosta oikeisiin asioihin, ruokavalion perusteet kuntoon Arkiruoka kuntoon mikä on oleellista

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

TERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille

TERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille TERVETULOA TOIMENPITEESEEN Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille Hyvä vanhempi Tämä opas on tarkoitettu Sinulle, kun lapsesi on tulossa kita- tai nielurisaleikkaukseen.

Lisätiedot

Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION

Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION 18. elokuuta kello 14.30 Hki- Vantaan kentällä alkoi tämän vuotinen Twinning vierailumme kaksoiskamariimme Stadeen. Lento lähti 17.30, mutta puheenjohtajamme Jarno

Lisätiedot

Matkaraportti. Malta 4.1.-13.2.2013. Anniina Yli-Lahti Iida Toropainen

Matkaraportti. Malta 4.1.-13.2.2013. Anniina Yli-Lahti Iida Toropainen Matkaraportti Malta 4.1.-13.2.2013 Anniina Yli-Lahti Iida Toropainen Johdanto Anniina oli miettinyt jo ensimmäisestä opiskeluvuodesta lähtien ulkomailla työssäoppimista ja viime hetkellä sai myös Iidan

Lisätiedot

Opiskelijatiedote - Studerande info 5.

Opiskelijatiedote - Studerande info 5. Metsäalan Asiantuntijat Skogsbranschens Experter 23. helmikuuta / 23. februari 2016 Opiskelijatiedote - Studerande info 5. HAAPA 2015 HAAPA eli metsäalan opiskelijoiden harjoittelupalkkauskysely tehtiin

Lisätiedot

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä 6.10. 14.11.2014 Sisustusrakennusalan opiskelijat Anne Kinnunen ja Johanna Laukkanen Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto Ajatuksena oli lähteä työharjoittelujakson

Lisätiedot

Reetta Minkkinen

Reetta Minkkinen 28.4.2016 Reetta Minkkinen Perhe Koska kertaus on opintojen äiti (minun) kirjani. (sinun) kirjasi. hänen kirjansa. (meidän) kirjamme. (teidän) kirjanne. heidän kirjansa. Muistatko: 5 perheenjäsentä 5 eläintä

Lisätiedot

Kannelmäen peruskoulun lehti

Kannelmäen peruskoulun lehti Kannelmäen peruskoulun lehti Tämä lehti on kannelmäen peruskoulun oppilaiden tekemä lehti Tässä lehdessä esitetään oppilaiden tekemiä eri töitä, piirroksia ja sarjakuvia sekä raportti Super Schools viikosta

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

Toivotamme hyvää ja rauhaisaa joulunaikaa, ja laulun täyttämää tulevaa vuotta!

Toivotamme hyvää ja rauhaisaa joulunaikaa, ja laulun täyttämää tulevaa vuotta! Puheenjohtaja Sihteeri Taiteellinen johtaja Helena Toivanen Irma Pakarinen Rita Varonen Laulutalo, Kauppakatu 51 Laulutalo, Kauppakatu 51 Kilpisenkatu 14 a 13 80100 Joensuu 80100 Joensuu 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

Kirjoita dialogi (yksi tai monta!)

Kirjoita dialogi (yksi tai monta!) Kirjoita dialogi (yksi tai monta!) Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Maistraatti

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 15.15 palautekeskustelu Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 11.00 Tilaisuuden avaus ja ajankohtaista Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 11.15 Puhtia hyvästä itsetunnosta

Lisätiedot

Maanantai 21.7.2014: Viimeinen kokonainen työviikko!

Maanantai 21.7.2014: Viimeinen kokonainen työviikko! Maanantai 21.7.2014: Viimeinen kokonainen työviikko! Maanantaiaamuna otimme suunnan kohti moision terveyskeskus-sairaalaa. Aamupäivän vietimme Sinivuokko osastolla. Siellä muutamat vanhukset lähtivät heti

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Ulkomailla syntyneiden sairaanhoitokustannusten korvaaminen

Ulkomailla syntyneiden sairaanhoitokustannusten korvaaminen Ulkomailla syntyneiden sairaanhoitokustannusten korvaaminen Vakuutusyhtiöiltapäivä 12.5.2015 Reetta Kyyrö Terveysosasto Kv-sairaanhoitotiimi Ulkomailla syntyneet sairaanhoitokustannukset 1. Äkillinen sairastuminen

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Toivotamme hyvää kesää ja kiitämme yhteistyöstä tästä on kiva jatkaa. Eri puolella Kaakkois-Suomea pilotoitiin luovia osallistavia ryhmätoimintoja

Lisätiedot

SAKSA HOCHSCHULE OFFENBURG. Heikki Lauronen kevät-kesä 2010

SAKSA HOCHSCHULE OFFENBURG. Heikki Lauronen kevät-kesä 2010 SAKSA HOCHSCHULE OFFENBURG Heikki Lauronen kevät-kesä 2010 Valmistelut Hochschule Offenburg Offenburg Gengenbach Asuminen Opiskelut Yhteydenpito kotimaahan Vapaa-aika Mietteitä vaihdosta Kuvia reissusta

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot

Piristyspartio. Viikko 3. Maanantai 15.6.2015 Anttolaa ja Mikkelin siltakemmakat

Piristyspartio. Viikko 3. Maanantai 15.6.2015 Anttolaa ja Mikkelin siltakemmakat Piristyspartio Viikko 3 Maanantai 15.6.2015 Anttolaa ja Mikkelin siltakemmakat Maanantaiaamuna suuntasimme kohti Anttolaa. Vastaanotto oli lämmin sekä ystävällinen ja tunsimme itsemme tervetulleiksi. Aloitimme

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Selvitys Kysely toteutettiin huhtikuussa 2008 Luonteeltaan selvitys:

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN

LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN Sofian vastaanottokoti LIITE 1: Tulotietolomake 1 Päivämäärä Keskusteluissa läsnä LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA LAPSEN PERHE Lapsen vanhemmat Sisarukset Isovanhemmat Muita

Lisätiedot

Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta. 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö

Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta. 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö Diabetesliiton kuntoutus ja koulutus tarjoaa Kuntoutusta ja sopeutumisvalmennusta diabeetikoille asiakaslähtöistä hoidonohjausta

Lisätiedot

Usein Kysytyt kysymykset Kuunari Linden

Usein Kysytyt kysymykset Kuunari Linden ME RAKASTAMME MERTA Usein Kysytyt kysymykset Kuunari Linden Mistä alus lähtee? Lindenin kotisatama on Halkolaituri Pohjoisrannassa. Mikä on ryhmän maksimikoko Lindenillä? Lindenillä voimme ottaa kyytiin

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

Ravitsemusterapeutin palveuiden tarve Lapissa

Ravitsemusterapeutin palveuiden tarve Lapissa Ravitsemusterapeutin palveuiden tarve Lapissa Mihin seutukuntaan kuulut? Vastaajien määrä: Ammattisi Vastaajien määrä: Avoimet vastaukset: muu, mikä? - fysioterapeutti - työterveyshoitaja - perushoitaja

Lisätiedot

Ounaksen Retkiviikko 27.-31.7.2015 OunasTriathlon 1.8.2015. Ohjelma

Ounaksen Retkiviikko 27.-31.7.2015 OunasTriathlon 1.8.2015. Ohjelma Ounaksen Retkiviikko 27.-31.7.2015 OunasTriathlon 1.8.2015 Ohjelma Ounaksen Retkiviikko 27.7. 1.8.2015 Muutokset ja lisäykset ohjelmaan mahdollisia, päivitetty ohjelma löytyy myös Facebookista ja osoitteesta

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

Ulkoilua Kuolimon äärellä!

Ulkoilua Kuolimon äärellä! Ulkoilua Kuolimon äärellä! Kuolimon ympäristö tarjoaa loistavat mahdollisuudet ulkoiluun ja luonnosta nauttimiseen. Rantametsissä on kilometreittäin merkittyjä retkipolkuja ja monin paikoin myös laavuja

Lisätiedot

TALLINNA (OSA 1)

TALLINNA (OSA 1) TALLINNA (OSA 1) 26.-29.5.2016 HOTELLI JA BALETTI SAVOY BOUTIQUE HOTEL VAKIOMESTAMME TALLINNASSA Saavuttuamme Pärnusta luksusbussilla (2 euroa/hlö) kävelimme reilun kilometrin päähän hotelliimme Savoy

Lisätiedot

Kysely narkolepsiaa sairastavia lapsia ja nuoria hoitaville lääkäreille 2012

Kysely narkolepsiaa sairastavia lapsia ja nuoria hoitaville lääkäreille 2012 Liite 21 Kysely narkolepsiaa sairastavia lapsia ja nuoria hoitaville lääkäreille 2012 Hyvä narkolepsiaan sairastuneita lapsia ja nuoria hoitava lääkäri, Olen saanut tietooni, että osallistut sairaalassanne

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta Olli E. Juvonen Talentum Helsinki 2009 Talentum Media Oy ja Olli E. Juvonen ISBN 978-952-14-1446-6 Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Maanantai 25.7 Terveyskeskussairaala /dementiaosasto

Maanantai 25.7 Terveyskeskussairaala /dementiaosasto Maanantai 25.7 Terveyskeskussairaala /dementiaosasto Viikon alkajaisiksi suuntasimme Moisioon, terveyskeskussairaalan dementiaosastolle. Kyseisellä osastolla olimme olleetkin jo aikaisemmin, joten matkaan

Lisätiedot

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi Ammattisi Avoimet vastaukset: muu, mikä? - avohoidon johtaja Työalueesi Avoimet vastaukset: muu, mikä? - kehitysvammahuolto - kotihoito

Lisätiedot

KILPAILU- JA PELIREISSUT. Lapin urheiluakatemia RAVINTO

KILPAILU- JA PELIREISSUT. Lapin urheiluakatemia RAVINTO KILPAILU- JA PELIREISSUT Lapin urheiluakatemia RAVINTO Rasvat edistävät urheilijan energiansaantia, palautumista, terveyttä ja kehitystä. Niukka rasvansaanti häiritsee hormonitoimintaa. Rasvoja saa mm.

Lisätiedot

Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto. Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008

Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto. Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008 Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008 Varjomaailma sarjakuva Sarjakuvaa jaettiin 70 000 kappaletta yli 1000 kouluun, koko Suomen

Lisätiedot

Toinen jakso oli , johon osallistui myös neljä opiskelijaa ja yksi opettaja, joka oli koko ajan mukana.

Toinen jakso oli , johon osallistui myös neljä opiskelijaa ja yksi opettaja, joka oli koko ajan mukana. Ammattiopisto Tavastian Hotelli-, ravintola-, catering- ja elintarvikeosaston opiskelijat (8) ja opettajat (2) osallistuivat Vana-Vigalan Tehnika ja Teeninduskoolin hallinnoimaan Nordplus junior Vocational

Lisätiedot

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa 2009-2013 Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa Suomalainen ajankäyttö Suomalainen viestintä ja käytöstavat Suomalainen elämäntapa Aikatauluja ja sovittuja tapaamisaikoja on hyvä noudattaa täsmällisesti.

Lisätiedot

Marraskuun tapahtumat

Marraskuun tapahtumat Marraskuu on jo onnellisesti takanapäin ja joulu on ihan kohta ovella. Marraskuun tapahtumat Ennen syyskokouksen alkua Tuulia Alanen-Brandt piti mielenkiintoisen luennon vartalon mittalinjoista ja esitteli

Lisätiedot

Perussuomalaisten kannattajien ja vaaleissa nukkuvien luottamus on kateissa

Perussuomalaisten kannattajien ja vaaleissa nukkuvien luottamus on kateissa Tiedote KANSALAISET EIVÄT LUOTA PÄÄTTÄJIIN Luottamus päättäjiin on heikko kaikilla tasoilla. Suomalaisista ainoastaan vajaa viidesosa luottaa erittäin tai melko paljon Euroopan unionin päättäjiin ( %).

Lisätiedot

Usein kysyttyjä kysymyksiä nielurisaleikkauksista

Usein kysyttyjä kysymyksiä nielurisaleikkauksista Tietoa nielurisaleikkauksesta Tämän tiedotteen tarkoituksena on auttaa potilasta voimaan mahdollisimman hyvin ja palaamaan normaaliin ruokavalioon ja normaaleihin aktiviteetteihin mahdollisimman nopeasti

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Omaistuki Jällivaaran kunnassa. Valokuva: andreaslundgren.com

Omaistuki Jällivaaran kunnassa. Valokuva: andreaslundgren.com Omaistuki Jällivaaran kunnassa Valokuva: andreaslundgren.com Julkaisija: Jällivaaran kunnan sosiaalihallinto omaistuen kehittämistä koskevan projektin (2007 2008) puitteissa. Teksti: Ann-Louise Lundgren.

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET 2013 LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN HALLINTOMALLI PÄÄTÖKSENTEON VUODENKIERTO

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET 2013 LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN HALLINTOMALLI PÄÄTÖKSENTEON VUODENKIERTO Kokousaika Keskiviikko 24.4. klo 17 Kokouspaikka Lempoisten srk-talo, pieni sali 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 KOKOUKSEN AVAUS VARAPUHEENJOHTAJAN VALINTA LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015

Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015 Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015 Johdanto Aloimme etsimään työssäoppimispaikkaa ulkomailta, koska olimme kiinnostuneet mahdollisuudesta

Lisätiedot

Alle 1-vuotiaan ruokailu

Alle 1-vuotiaan ruokailu SYÖDÄÄN YHDESSÄ Alle 1-vuotiaan ruokailu Ruokasuositukset lapsiperheille 2016 SYÖDÄÄN YHDESSÄ Lapsen ensimmäinen ruokavuosi rakentaa pohjaa monipuolisille ja terveellisille ruokatottumuksille. Lapsen myötä

Lisätiedot

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on?

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on? POTILAS: SYNTYMÄAIKA: TUTKIJA: PÄIVÄMÄÄRÄ: 1. Mikä vuosi nyt on? 2000 2017 2020 1917 EI MIKÄÄN NÄISTÄ 2. Mikä vuodenaika nyt on? KEVÄT KESÄ SYKSY TALVI 3. Monesko päivä tänään on? 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot

Heippa. Jari Vanhakylä

Heippa. Jari Vanhakylä 1 2 Heippa Kevät on tullut taas siihen pisteeseen, että on aika aloitella kalastuskausi. Kohta jäät sulavat ja mm. siikaonginta kevätauringossa kutsuu. Kun kahden kilon siika on saatu vuorossa on yli kolmen

Lisätiedot

OU! Kirjaston yö taiteissa

OU! Kirjaston yö taiteissa OU! Kirjaston yö taiteissa Taiteiden yön toinen juhlajulkaisu 22.8.2013 1 Pääkirjoitus Taidetta ja remonttia K eskellä pääkirjaston remonttia vietettiin uuden Oulun kaupungin juhlavuoden taiteiden yötä.

Lisätiedot

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin...

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... Sisällys Esipuhe...11 Kirjoittajat... 15 1 Aamu... 17 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... 17 Mitä unen aikana tapahtuu?...18

Lisätiedot

Majoitusliikekysely 2009

Majoitusliikekysely 2009 Lappeenranta ja Imatra Valtakatu 49 :: FIN 53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358 45 137 5099 :: info@takoy.fi :: www.takoy.fi Sisällysluettelo Tiivistelmä... 1 Johdanto... 2 Hotellivierailijoiden matkustaminen...

Lisätiedot

YTK SuomiAreenalla: Työttömyyden tukemisesta työllisyyden tukemiseen

YTK SuomiAreenalla: Työttömyyden tukemisesta työllisyyden tukemiseen UUTISKIRJE lokakuu 2016 Kerro kaverille YTK TIETOA YTK:STA JÄSENPALVELUT ANSIOTURVAN ABC AJANKOHTAISTA YHTEYSTIEDOT Tässä kirjeessä: YTK SuomiAreenalla: Työttömyyden tukemisesta työllisyyden tukemiseen

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Sivu 16 Muistikoordinaattori Helena Hurme-Marttisen puheenvuoro 4 17 Edellisen kokouksen pöytäkirjan tarkastaminen 6 18 Muut asiat 7

Sivu 16 Muistikoordinaattori Helena Hurme-Marttisen puheenvuoro 4 17 Edellisen kokouksen pöytäkirjan tarkastaminen 6 18 Muut asiat 7 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2016 1 Vammaisneuvosto 25.08.2016 KÄSITELLYT ASIAT Sivu 16 Muistikoordinaattori Helena Hurme-Marttisen puheenvuoro 4 17 Edellisen kokouksen pöytäkirjan tarkastaminen 6 18

Lisätiedot

Palautetta nuortenryhmältä

Palautetta nuortenryhmältä Tuija Sane & Marjaana Hänninen Taustaa nuortenryhmästä: Tavoitteena oli koota nuortenryhmä (n. 4-5 nuorta), jolta kerätä palautetta etenkin lastensuojelun toiminnasta ja yhteistyöstä muiden tahojen kanssa.

Lisätiedot

Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa

Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa MAARIT VÄISÄNEN PROJEKTIVASTAAVA VALOT HANKE MIKKELIN SEUDUN OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET RY Tärkeämpää kuin ongelman ratkaiseminen on ongelman

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4.

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4. 1 Mervi Matinlauri Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö RAPORTTI 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA Paikka Veszprém, Unkari Aika 18.3. 12.4.2007 1. Taustatyö ja kohteen kuvaus Tavoitteenani

Lisätiedot