VAASAN KAUPUNKI VASA STAD

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VAASAN KAUPUNKI VASA STAD"

Transkriptio

1 VAASAN KAUPUNKI VASA STAD VAASAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2005

2 Lasten kommentteja Kivaa on Pihaleikit, kaverit, piirtäminen, majaleikki, välipala, keinuminen, retket UNO peli ja Afrikan tähti, jumppa Turtles näytelmä itse tehtynä, kaverit Piirtäminen, komero, ulkoleikit Ruoka Askartelu Muovaileminen Linnojen tekeminen, majojen rakentaminen Ei kivaa Piirtäminen Kun ruokapöydässä on meteliä kun pojat höpöttää Jos pitää leikkiä yksin Huiliminen Välillä ikävä äitiä ja isiä, tehtävät tylsiä, uudet asiat pelottaa Syöminen, kun joskus on pahaa ruokaa Se kun tytöt rikkoi meidän lumilinnan ja se kun Elmeri löi mua kammalla päähän Kun pitää laittaa kurahousut ja kun pojat kiusaa ja rikkoo leikkejä Mitä olen oppinut/haluaisin oppia Olemaan hiljaa, pukemaan itse, lauluja, numeroita ja kirjaimia Huovuttamaan Perhosten nimiä Selviytymään ilman äitiä, tullut rohkeammaksi Mä olen oppinut kirjoitta kaikki nimi ja piirtämään kaikki kuvia No, luistelemaan opin Osaan yhdellä jalalla pomppia Päivät, päivän numerot, erilaisia ruokia Maalaamaan Leipomaan Eri kissarotuja/koirarotuja Haluaisin oppia rakentamaan raketin Ei mitään Kaikenlaista mitä en vielä osaa Mä haluun oppia numeroita, kirjoittamaan 100, tekemän leipää äidille, tehdä ruokaa Neulomista, vielä rohkeammaksi Piirtämään karhun, turtlesin, spidermanin Juoksemaan kovempaa ja laskemaan pidemmälle (tuhanteen) Piirtämään taitavasti ja lukemaan

3 Johdanto Perusteena Vaasan varhaiskasvatuksen suunnitelmalle ja sen laadinnalle ovat olleet: - Varhaiskasvatuksen valtakunnalliset linjaukset (2002), jotka sisältävät yhteiskunnan järjestämän ja valvoman varhaiskasvatuksen keskeiset periaatteet ja kehittämisen painopisteet - Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2003), jotka ohjaavat valtakunnallisesti varhaiskasvatuksen sisältöä, laatua ja kuntien varhaiskasvatussuunnitelmien laatimista. - Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet (2000), jotka ohjaavat valtakunnallisesti Esiopetuksen sisältöä, laatua ja paikallisten opetussuunnitelmien laatimista. - Vaasan lapsi- ja perhepoliittinen ohjelma (2002) - Vaasan kaupungin esiopetussuunnitelma (2001) - Vaasan kaupungin visio ja sitä tukevat strategiat (2002) Vaasan varhaiskasvatussuunnitelmaa on alettu valmistella yhdessä koko varhaiskasvatuksen henkilöstön ja vanhempien kanssa marraskuussa Ensisijaisena tavoitteena on lapsen hyvinvointi. Vaasan varhaiskasvatussuunnitelman ensimmäinen osa, Vaasan varhaiskasvatuksen linjaukset, sisältävät Vaasan varhaiskasvatusta ohjaavat periaatteet sekä laatimisprosessin kuvauksen. Niissä korostetaan herkkyyttä lasta kohtaan, varhaista auttamista ja tukea, kasvatuskumppanuutta sekä ilon kokemista lapsesta ja hänen ainutlaatuisuudestaan. Linjaukset hyväksyttiin sosiaalilautakunnassa sekä varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunnassa Toinen osa käsittää varhaiskasvatuksen sisällöllisen toteuttamisen. Siinä konkretisoidaan vaasalaisen varhaiskasvatuksen sisällöt ja toimintatavat. Tässä varhaiskasvatussuunnitelmassa kuvataan henkilöstön ja vanhempien käsitys hyvästä ja tavoiteltavasta varhaiskasvatuksesta Vaasassa. Visiona: Hyvä lapsuus hyvän elämän alku Vaasassa Sinikka Starck Varhaiskasvatusjohtaja Kasvatus- ja opetusvirasto Varhaiskasvatusosasto

4

5 VAASAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN LAATIMISPROSESSI TYÖN ORGANISOINTI JA TYÖRYHMÄT Valtioneuvoston periaatepäätös varhaiskasvatuksen valtakunnallisista linjauksista (2002) ja Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2003) ovat pohjana kuntien tehdessä omia varhaiskasvatussuunnitelmiaan. Ensimmäisessä vaiheessa laaditaan kunnan varhaiskasvatuksen linjaus, jossa huomioidaan myös paikalliset lasta koskevat ohjelmat ja strategiat. Työn organisoinnissa Vaasassa tavoitteena on ollut koko henkilöstön ja vanhempien laaja osallistuminen. Vaasan varhaiskasvatussuunnitelman laatimiseksi luotu organisaatio on kuvattu seuraavassa kaaviossa: Kuvio 1. Vasu-organisaatio Ryhmien kokoonpano I vaiheen osalta ilmenee tarkemmin linjausten liitteissä. 3

6 VAASAN VARHAISKASVATUKSEN LINJAUSTEN LAATIMISPROSESSI Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden tavoitteena on edistää varhaiskasvatuksen yhdenvertaista toteuttamista koko maassa ja ohjata sen sisällöllistä kehittämistä sekä lisätä varhaiskasvatushenkilöstön ammatillista tietoisuutta, vanhempien osallisuutta ja moniammatillista yhteistyötä sellaisten eri palvelujen kesken, joilla tuetaan lasta ja perhettä ennen oppivelvollisuuden alkamista. Perusteet ohjaavat kaikkia toimintamuotoja yhteiskunnan järjestämässä ja valvomassa varhaiskasvatuksessa. Kyseessä on varhaiskasvatukselle ominainen ja omaleimainen asiakirja, mikä jokaisessa kunnassa konkretisoidaan. Ensimmäinen vaihe käsittää vaasalaista varhaiskasvatusta ohjaavien periaatteiden laatimisen ja toinen vaihe varhaiskasvatuksen sisällöllisen toteuttamisen. Järjestöjen, seurakunnan ja sosiaali- ja terveystoimen edustajille on järjestetty vasu-prosessista informaatiotilaisuus ja saadut kannanotot on huomioitu. Prosessia tukevat mentorit, työryhmätyöskentely, ajantasainen, jatkuva koulutus sekä ytimenä vasukirjeet. Vasu-kirjeet Vaasan varhaiskasvatuksen linjaukset perustuvat vahvasti päivähoidon henkilöstön ja vanhempien osallisuuteen. Tämä osallisuus on mahdollistettu Vasu-kirjeiden avulla. Varhaiskasvatuksen linjausten pohjaksi Vasu-kirjeitä on luotu kolme: Vasu-kirje 1 lähetettiin jokaiseen työyhteisöön marraskuussa Kirje käsitteli juuri ilmestynyttä Varhaiskasvatuksen suunnitelman perusteita. Kysyttiin henkilöstön näkökulma ja mielipide Vasun perusteiden painotuksista, vanhempien ja henkilöstön yhteisistä kasvatuksen arvoista sekä Vaasan kaupungin päivähoidon visiosta. Vasu-kirje 1 pyysi päivähoidon henkilöstöä kirjaamaan palautteeseen myös niitä asioita, jotka Vasu-työryhmän tulee ottaa huomioon laatiessaan Vaasan kaupungin varhaiskasvatuksen linjauksia. Ruotsinkielisten perusteiden valmistuttua maaliskuussa 2004, lähetettiin vastaava vasu-kirje 1 ruotsinkielisille työyhteisöille ja saatu palaute on huomioitu linjauksissa. Vasu-kirje 2 ja 3 sisälsivät kasvatuskumppanuutta, lapsen osallisuutta varhaiskasvatuksessa sekä varhaiskasvatuksen jatkumon turvaamista lapsen siirtyessä päivähoidon sisällä yksiköstä toiseen, päivähoitomuodosta toiseen, esiopetukseen tai kouluun. Vasu-kirje 2 oli kohdennettu varhaiskasvatushenkilöstölle ja Vasu-kirje 3 vanhemmille. Vanhemmat vastasivat, joko suoraan vanhempien ryhminä tai vanhempaintoimikuntien edustuksella kyselyyn. Vasu-kirjeiden kautta Vasu-työryhmä sai arvokasta ja välitöntä tietoa hyvistä käytänteistä, päivähoidon osaamisesta ja ammatillisesta toiminnasta, joka kirjattiin Vaasan varhaiskasvatusta koskevaan linjaukseen. Vasu-kirjeissä jokainen päivähoidon työntekijä sai vaikuttaa linjaustekstiin, niihin painotuksiin ja kehittämisen kohteisiin, jotka ovat vaasalaiselle päivähoidolle tärkeitä. Vaasan varhaiskasvatussuunnitelman laatimisprosessissa käytetään jatkossakin Vasu-kirjeitä. Vasu Mentor Varhaiskasvatuksen linjausten ja suunnitelman laatimisprosessissa Mentor avaa ja syventää varhaiskasvatuksen suunnitelman perusteita. Mentorin tehtävä on vahvistaa osallistujien valmiuksia, tukea ja toteuttaa kunnan ja yksikkökohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman laatimista ja siihen liittyvää koulutusta ja yhteistoimintaa (Vasu Mentor koulutus-materiaali 2004, Helsinki). Mentor on saanut tehtäväänsä koulutuksen. Vaasan varhaiskasvatuksen perusteiden organisaatiossa mentoreita on kaksi, suomenkielinen ja ruotsinkielinen mentor. He ovat mukana ydintyöryhmässä ja ohjaustyöryhmässä, jotka valmistelevat ja organisoivat Vasu-prosessin etenemistä. Mentorit ovat laatineet Vasu-kirje-ehdotukset, joiden avulla koko päivähoidon henkilöstö ja vanhemmat pääsevät osallisiksi Vasun tekemisen kokonaisuuteen. Mentorit myös kokosivat ja analysoivat Vasu-kirjeiden kautta tulleen tiedon ja palautteen. Mentorit ovat tukena työyksiköissä tehtävälle Vasutyölle. Heitä voi pyytää yksittäisiin päivähoidon henkilöstön tilaisuuksiin kertomaan Vasusta tai tukemaan työyhteisöjä näiden omissa Vasuprosesseissa. 4

7 VAASAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN TOTEUTTAMISEN LAATIMISPROSESSI Vasu-kirjeet jatkuivat syksyllä Koko päivähoitohenkilöstö pystyi näin osallistumaan varhaiskasvatussuunnitelman laatimisprosessiin. Vasu-kirje 5 oli informatiivinen ja pohjusti jatkotyöskentelyä. Vasu-kirje 5 antoi työyhteisöille tehtäväksi tutkia omaa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista ympäristöään Päivi Pihlajan kontekstianalyysin avulla. Vaasan varhaiskasvatuksen suunnitelman prosessi syksyllä 2004 painottui varhaiskasvatusympäristöihin. 15 päiväkodin, seitsemän ryhmäperhepäiväkodin ja perhepäiväkodin sisä- ja ulkoilutiloja valokuvattiin. Kuvat muokattiin CD-levyksi. Näin saatiin arvokasta koulutusmateriaalia oman varhaiskasvatusympäristön tarkasteluun. Kuvien ensikatselu oli joulukuun alussa varhaiskasvatuksen kuukausikokouksessa esimiesten kesken. Vasu-kirje 6 antoi ohjeet Lapselle ominainen tapa toimia pohtimiseksi. Työyhteisöissä käytettiin hyväksi aiemmin tehtyä kontekstianalyysiä sekä Liisa Heinämäen Vartu -projektista saatuja apukysymyksiä. Vasu 6 kutsui halukkaita Helmityöryhmiin. Tammikuussa 2005 käynnistyi varhaiskasvatussuunnitelman laatimisprosessin toinen vaihe. Vasun sisältöä pohtimaan perustettiin Helmityöryhmät. Työryhmiin osallistuivat halukkaat. Vasu-ohjausryhmä valitsi ryhmille vetäjät. Helmityöryhmiä oli kaikkiaan 9: 1. Matemaattinen orientaatio 2. Luonnontieteellinen orientaatio 3. Historiallis-yhteiskunnallinen orientaatio 4. Esteettinen orientaatio 5. Eettinen ja uskonnolliskatsomuksellinen orientaatio 6. Erityinen tuki varhaiskasvatuksessa 7. Eri kieli- ja kulttuuri, kielikylpy ja vaihtoehtopedagogiikat 8. Lapselle ominainen tapa toimia 9. Lapsen yksilöllinen varhaiskasvatussuunnitelma. Helmiryhmä 8 Lapselle ominainen tapa toimia kokoontui ensin ja kokosi vasu-kirje 6:n koosteen perusteella ohjeet muille ryhmille työskentelyä varten. Helmityöryhmät työskentelivät itsenäisesti maaliskuun lopulle asti ja antoivat tuloksen koontiryhmälle organisaatiokuvion mukaisesti. Tulokset ovat olleet kommentoitavina päivähoitomuodoista kootuissa työryhmissä, jonka jälkeen tulokset ovat saaneet lopullisen sanamuotonsa mentoreiden ja koontityöryhmän vetäjien yhteistyön tuloksena. Valmiit tuotokset menivät vielä vasuohjausryhmän hyväksyttäväksi. Osa helmityöryhmistä työsti osioitaan omassa aikataulussaan. Erityiseen tukeen liittyvä helmityöryhmä 6 koostui osallistujista, jotka olivat mukana Liisa Heinämäen Vartu -hankkeessa ja laativat sen mukaisesti Vaasan vasuun mallia suunnitelmalliselle arjen toiminnalle. Myös lapsen varhaiskasvatussuunnitelma -lomake laatimisprosessina (helmi 9) oli niin iso, että sen työstäminen vei enemmän aikaa. Lomake tuli syksyllä 05 koekäyttöön ennen sen varsinaista käyttöön ottoa. Helmityöryhmien rinnalla toimi myös vasu-kirje 7. Jokaisessa työyhteisössä katseltiin varhaiskasvatusympäristöistä otetut kuvat ja niiden pohjalta pohdittiin omia oppimisen ympäristöjä. Vasukirjevastauksissa kerrottiin asioista, jotka toteutuivat hyvin omassa hoitoympäristössä sekä niistä asioista, joihin oli syytä paneutua ja miettiä tarkemmin toiminnan toteuttamiseksi toisin. Kevään aikana jaettiin vanhemmille päivähoitopaikoista kuukausitiedote ja sen mukana tietoa prosessin etenemisestä, sisällöllisten orientaatioiden merkityksistä ja Vaasan varhaiskasvatuksen osallisuudesta Vartu -projektiin yhtenä pilottikuntana. Varhaiskasvatussuunnitelman laatimisprosessia tukemaan järjestettiin paljon koulutusta. Koulutus oli suunnattu monipuolisesti antamaan eväitä arjen toimintaan ja rakenteisiin sekä tukemaan varhaiskasvatuksen esimiesten toimintaa. Myös sisällöllisiä orientaatioita avattiin koulutuksen avulla. Kasvun kansion käytöstä oli perhepäivähoitajille koulutusta ja päiväkotiväki vaihtoi aiheesta hyviä käytänteitä. Suunnittelun merkitys nousi esiin monen vasukirjeen kommenteissa ja sitä pohdittiin varhaiskasvatuksen kuukausikokouksessa esimiesten voimin. Vasu-kirjeet 8 (henkilöstö) ja 9 (vanhemmat) laadittiin kevään -05 viimeisiksi vasu-kirjeiksi. Kirjeissä pyydettiin kommentteja suunnitelmaluonnoksesta. Esimiehille jaettiin myös koulutusmateriaalia, jonka avulla vasua saattoi esitellä syksyn ensimmäisissä vanhempainilloissa. Mentoreiden rooli vasuprosessissa on ollut tukea työyhteisöjä, jakaa tietoa varhais-kasvatuksesta vanhemmille ja lautakunnalle sekä kertoa Vaasan vasuprosessin mallista pyydettäessä laajemminkin. Eri työryhmien tukena mentorit ovat tehneet kokoavaa työtä. Työyhteisöjen arviointi- ja suunnittelupäivinä mentorit ovat olleet kertomassa vasuprosessin jatkumosta omiin työyksiköihin ja näin tukeneet esimiesten työtä henkilöstön perehdyttämisessä yhteiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja sen merkitykseen yksittäisen lapsen ja lapsiryhmän kannalta. 5

8

9 I OSA VAASAN VARHAISKASVATUKSEN LINJAUKSET Hyväksytty: - Sosiaalilautakunta Varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunta / Tarkistettu

10 SISÄLLYSLUETTELO 1 VARHAISKASVATUSPALVELUT SUOMESSA VARHAISKASVATUSPALVELUT VAASASSA PÄIVÄHOITOPALVELUT (päiväkodit, vuorohoito, perhepäivähoito, leikkitoiminta) ESIOPETUS LASTEN KOTIHOIDON JA YKSITYISEN HOIDON TUKI YKSITYISET VARHAISKASVATUSPALVELUT SEKÄ JÄRJESTÖJEN JA SEU- RAKUNNAN JÄRJESTÄMÄ MUU AVOIN VARHAISKASVATUSTOIMINTA... 3 KESKEISET LINJAUKSET JA STRATEGIAT VAASASSA VAASAN KAUPUNGIN LAPSI- JA PERHEPOLIITTINEN OHJELMA VAASAN KAUPUNGIN VISIO JA SITÄ TUKEVAT STRATEGIAT VAASAN KAUPUNGIN ESIOPETUSSUUNNITELMA VARHAISKASVATUSTA OHJAAVAT PERIAATTEET VAASASSA VARHAISKASVATUKSEN ARVOPOHJA JA VISIO KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT LAPSET VARHAISKASVATUKSESSA Lapsen oma vaikuttaminen ja osallistuminen Lapsi ryhmässä Lapsen varhainen auttaminen ja tuki Lapsen hyvän kasvun ja oppimisen edellytykset Vaasa lapsen kasvuympäristönä VANHEMMAT VARHAISKASVATUKSESSA Ennen päivähoidon aloittamista Päivähoidon alkaessa Päivähoidossa Päivähoidon jatkumo lapsen siirtyessä uuteen lapsiryhmään tai Päivähoitopaikkaan HENKILÖSTÖ VARHAISKASVATUKSESSA Henkilöstön lapsinäkemys Kasvatuskumppanuus henkilöstön näkökulmasta Henkilöstön ammatillinen osaaminen varhaiskasvatuksessa VERKOSTOYHTEISTYÖ ARVIOINTI, KEHITTÄMINEN JA SEURANTA Liitteet 8

11 1 VARHAISKASVATUSPALVELUT SUOMESSA Suomalainen varhaiskasvatus perustuu YK:n Lapsen oikeuksien sopimukseen, kansalliseen lainsäädäntöön ja muihin ohjaaviin asia-kirjoihin. Varhaiskasvatus on lapsen eri elämänpiireissä tapahtuvaa kasvatuksellista vuorovaikutusta, jonka tavoitteena on edistää lapsen tervettä kasvua, kehitystä ja oppimista. Vanhemmilla on lastensa ensisijainen kasvatusoikeus ja vastuu ja yhteiskunnan tarjoamat varhaiskasvatuspalvelut tukevat lapsen kotikasvatusta. Vanhemmat valitsevat lastensa varhaiskasvatuspalvelut. (Valtakunnallinen varhaiskasvatuksen linjauk-sen periaatepäätös, 2002) Kuvio 2. Varhaiskasvatuspalvelut Suomessa 9

12 Lasten kotihoidontuen ja kunnan järjestämän päivähoidon vaihtoehtona perheet voivat valita lapselleen yksityisen järjestämän päivähoidon lakisääteisen yksityisen hoidon tuen turvin. Varhaiskasvatuspalvelut muodostuvat kunnan tai yksityisen järjestämästä päivähoidosta ja esiopetuksesta sekä muusta varhaiskasvatustoiminnasta. Muuta varhaiskasvatustoimintaa on esimerkiksi seurakuntien ja järjestöjen kerhotoiminta tai kuntien lapsille ja lapsiperheille järjestämä avoin varhaiskasvatustoiminta. Päivähoito eri muotoineen on vallitsevin yhteiskunnallisen varhaiskasvatuksen toimintaympäristö. Päivähoitopalvelujen tulee olla monipuolisia ja eri palvelu-muotojen tasapuolisesta kehittämisestä tulee huolehtia. varhaiskasvatus koostuu hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuudesta, jossa lapsen omaehtoisella leikillä on keskeinen merkitys. Varhaiskasvatuksessa on oleellista lasten, varhaiskasvatuksen henkilöstön sekä vanhempien vuorovaikutus ja kasvatuksellinen kumppanuus. Varhaiskasvatusta toteutetaan yhteistyössä lasta ja perheitä palvelevan verkoston kanssa. Varhaiskasvatuksen keskeinen voimavara on ammattitaitoinen henkilöstö. Laadukkaan varhaiskasvatuksen kannalta on olennaista, että kasvatusyhteisöillä ja yksittäisellä kasvattajalla on vahva ammatillinen tietoisuus. (Valtakunnallinen varhaiskasvatuksen linjauksen periaatepäätös, 2002.) Yhteiskunnan järjestämä, valvoma ja tukema 10

13 2 VARHAISKASVATUSPALVELUT VAASASSA 2.1 PÄIVÄHOITOPALVELUT Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen tavoit-teena on tukea lapsen tasapainoista fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kehitystä. Toiminnassa halutaan korostaa leikin merkitystä sekä eettistä ja esteettistä kasvatusta. Päivähoidon päivä sisältää monenlaista toimintaa. Leikkiessään lapsi oppii elämisen taidot ja säännöt. Hän saa tilaisuuden kehittää kättensä taitoja, ajatteluaan, luovaa ilmaisuaan, tunteiden ilmaisua ja kielellisiä valmiuksiaan. Yhdessä toisten lasten kanssa hän osallistuu jokapäiväisiin askareisiin, joita tehdessään hän oppii ymmärtämään työn merkityksen. Päiväkoti Päiväkodit tarjoavat koko- ja osapäivähoitoa alle kouluikäisille lapsille. Lapsiryhmät voivat olla alle 3- vuotiaiden tai erilaisia ryhmiä 3-6-vuotiaille, sisarusryhmiä tai erityispäivähoitoa tarjoavia ryhmiä. Vaasassa esiopetus toteutetaan päiväkodeissa. Kaikille 6-vuotiaille lapsille taataan mahdollisuus osallistua esiopetukseen perheiden tarpeiden mukaan joko kokopäivä- tai osapäivä-ryhmässä. Päiväkodit ovat avoinna tavallisimmin klo , mutta kaupungissa toimii myös ilta-, yö- ja viikonloppuhoitoa tarjoavia vuoropäiväkoteja. Päiväkodeissa huolehditaan alle kouluikäisten lasten varhaiskasvatuksesta ja esiopetuksesta, josta vastaa lain- ja asetuksen mukainen koulutettu henkilökunta. Toiminta on tavoitteellista ja suunnitelmallista huomioiden lapsen iän, yksilöllisyyden sekä erilaiset kehitystarpeet. Varhaiskasvatus toteutuu hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuutena. Henkilökunta ohjaa ja havainnoi lasta yksilönä ja osana isompaa ryhmää vertaisryhmän merkitys lapsen kehitykselle on olennainen osa varhaiskasvatusta päiväkodissa. Toiminnassa korostetaan palvelujen monipuolisuutta. Neljässä vaasalaisessa päiväkodissa annetaan kielikylpyopetusta 5-6-vuotiaille lapsille. Montessori-suuntautunutta opetusta on kahdessa päiväkodissa. Valmentavaa taiteen perusopetusta on seitsemässä päiväkodissa lähinnä 6-vuotiaille yhteistyössä kulttuuriviraston kanssa. Kuula-opiston musiikkileikkikoulu toimii samaten seitsemässä päiväkodissa antaen musiikinopetusta 3-6- vuotiaille. Perhepäivähoito Perhepäivähoitomuotoja ovat: Perhepäivähoitajan omassa kodissa tapahtuva perhepäivähoito Ryhmäperhepäivähoito Kolmiperhepäivähoito, jossa perhepäivähoitaja toimii lasten omissa kodeissa Lapsen omassa kodissa tapahtuva perhepäivähoito Perhepäivähoitoryhmät ovat eri-ikäisten päivähoitolasten pienryhmiä. Yhdellä perhepäivähoitajalla voi olla neljä kokopäiväistä ja yksi osapäiväinen esikoululainen tai koululainen hoidossaan. Perhepäivähoidossa huolehditaan hoitolasten varhaiskasvatuksesta, josta vastaa koulutettu hoitaja. Toiminta on suunnitelmallista ja tavoitteellista ja se perustuu päivähoidon kasvatustavoitteisiin. Perhepäivähoidossa perushoito on tärkeä osa varhaiskasvatusta. Pieni lapsi oppii lähellä hoitajaa elämällä ja leikkimällä. Hoitaja tuntee ja tietää lapsen tarpeet ja osaa tukea lapsen kehitystä. Pieni, eri-ikäisten lasten hoitoryhmä antaa mahdollisuuden oppia yksilöllisesti ja turvallisesti. Kiinteä vuorovaikutus lapsen, hänen vanhempiensa ja hoitajan välillä auttaa hoitajaa muodostamaan hoitopäivästä lapsen kasvua ja kehitystä tukevan ja päivähoitopalvelusta lapsi- ja perhelähtöisen. Koska hoito tapahtuu hoitajan kotona, luo ympäristö luonnolliset, kotoisat puitteet lapsen kasvulle ja kehitykselle. Perhepäivähoitajien yhteistyö ja alueen yhteinen toiminnan suunnittelu mahdollistaa lapselle ohjatun ja omaehtoisen toiminnan ja leikin myös suuremmassa ryhmässä, sekä tutustumisen varahoitajaan turvallisesti oman hoitajan kanssa. Ryhmäperhepäiväkoti Ryhmäperhepäiväkodissa on kaksitoista kokopäiväpaikkaa ja kolme hoitajaa tai kahdeksan kokopäiväpaikkaa ja kaksi hoitajaa. Ryhmäperhepäivähoito on oma päivähoitomuotonsa, jossa on pieni lapsiryhmä, kodinomaiset tilat, turvallinen ja kasvatuksellinen perushoito, toiminnan tavoitteellisuus ja suunnitelmallisuus sekä hoitajien yhteistyö. Osa ryhmäperhepäivähoitokodeista toimii myös lasten ensisijaisen perhepäivähoidon varahoitopaikkana. Ryhmäperhepäivähoitokotien suhteellisen pieni lapsiryhmä mahdollistaa aktiivisen yhteistyön lasten vanhempien kanssa. 11

14 Perhepäivähoitolasten varahoito Jokaiselle lapselle sovitaan kaksi varahoito-paikkaa oman hoitajan ollessa estynyt. Varahoitopaikkana voi olla varahoitokoti, toinen perhepäivähoitaja tai päiväkoti. Esiopetus perustuu Opetushallituksen hyväksymiin esiopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin, joiden pohjalta Vaasassa on laadittu koko kuntaa koskeva yhteinen opetussuunnitelma. Vaasan kaupungin esiopetuksen opetussuunnitelma on pohjana päiväkotien omille esiopetuksen opetussuunnitelmille. Vuorohoito Ympärivuorokautinen päiväkoti, ryhmäperhepäiväkoti ja yksittäiset kotona hoitavat perhepäivähoitajat palvelevat niitä perheitä, joissa vanhemmat työnsä luonteesta johtuen tarvitsevat lapsilleen ilta-, yö- ja viikonloppuhoitoa. Lisäksi on ilta- ja lauantaihoitoa tarjoavia päivähoitoyksikköjä. Leikkitoiminta ja avoimet päiväkodit Leikkitoiminta tarjoaa vapaamuotoista toimintaa lapsille ja lapsiperheille leikki-puistoissa, leikkikerhoissa ja avoimissa päiväkodeissa. Leikkipuistoissa järjestetään ohjattua ja valvottua leikkitoimintaa alle kouluikäisille lapsille, jotka pystyvät omatoimiseen liikkumiseen. Koululaisille järjestetään valvottua vapaa-ajan toimintaa. Avoimissa päiväkodeissa lapset ja aikuiset voivat tavata toisiaan. Avoimen päiväkodin toiminta on perheiden kasvatustoimintaa tukevaa työtä sekä yhdyskuntatyötä. Avoimissa päiväkodeissa toimii kotona hoidettavien n. 3-4-vuotiaiden lasten kerhoja 1-2 kertaa viikossa. Leikkitoiminta ja avointen päiväkotien toiminta on suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa, jota kehitetään yhdessä lasten ja heidän vanhempiensa kanssa. 2.2 ESIOPETUS Kunnan järjestämä lakisääteinen, maksuton esiopetus on tarkoitettu kaikille alle kouluikäisille lapsille vuotta ennen lapsen oppivelvollisuuden alkamista. Vaasassa esiopetus toteutetaan päiväkodeissa, neljä tuntia päivässä. Esiopetus noudattaa pääsääntöisesti koulun toiminta-aikoja. Esiopetus päiväkodissa on osa laajempaa varhaiskasvatuksen kokonaisuutta, joka alkaa jo lapsen aloittaessa päivähoidossa. Päiväkodin esiopetus on suunnitelmallista ja pitkäjänteistä opetusta ja kasvatusta. Opetuksen tavoitteena on lapsen kokonaisvaltaisen kasvun ja kehityksen tukeminen ennen kouluikää. Tavoitteena on myös tukea lapsen oppimaan oppimisen taitoja sekä oppimisen ilon kokeminen. 2.3 LASTEN KOTIHOIDON JA YKSITYISEN HOIDON TUKI Kun vanhempainrahakausi on päättynyt, isä tai äiti voi jäädä hoitovapaalle alle kolmivuotiaan lapsen hoidon vuoksi ilman että työsuhde katkeaa. Vanhemmat eivät voi olla hoitovapaalla samanaikaisesti. Alle kolmivuotiaan lapsen hoitamiseksi kotona voi kotiin jäävä vanhempi hakea Kelalta lasten kotihoidon tukea. Vaihtoehtona kunnan järjestämälle päivähoidolle vanhemmat voivat valita muun hoitotavan ja hakea Kelasta lasten yksityisen hoidon tukea, jos perheen alle kouluikäistä lasta hoitaa yksityinen päivähoidon tuottaja. Perhe ei voi saada samanaikaisesti sekä kotihoidon tukea että yksityisen hoidon tukea. Alle kouluikäisen lapsen vanhemmilla tai muulla huoltajalla on oikeus saada lapselleen kunnan järjestämä päiväkoti- tai perhepäivähoitopaikka vanhempainrahakauden päättymisestä siihen saakka kunnes lapsi aloittaa koulun. 2.4 YKSITYISET VARHAISKASVATUS- PALVELUT SEKÄ JÄRJESTÖJEN JA SEURAKUNNAN JÄRJESTÄMÄ MUU AVOIN VARHAISKASVATUSTOIMINTA Ostopalvelupäiväkoteja on seitsemän: Folkhälsan, Kolibrilaakson päiväkoti, Manna, Pax, Steinerpäiväkoti Tiitiäinen, Rantapääsky-Strandsvalan ja Tuulenpesä. Päiväkodit noudattavat toiminnassaan Vaasan kaupungin suunnitelmia ja niiden pohjalta yhteistyössä vanhempien kanssa luomiaan tavoitteita ja painopistealueita. Avustuksen piirissä on yksityisenä leikki-toimintana Englantilainen leikkikoulu 3-7-vuotiaille. Setlementin varhaiskasvatuksen kohderyhmät ovat Setlementtikeskuksessa ja Setlementti Vestiksessä lapset, joita hoidetaan kotona. Setlementin Arkipaja on tarkoitettu tukemaan äidin ja lapsen vuorovaikutusta ja arjessa selviytymistä erityisesti niiden vanhempien osalta, joilla neuvola tai sosiaalitoimi on havainnut ongelmia. Perhekahvila -toiminnalla annetaan virikkeitä lapsiperheiden arkeen ja tuetaan perheitä lasten kasvatuksessa. Alueelliset kohtaamispaikat kotona lastaan hoitaville perheille ovat tärkeitä vanhempien jaksamisessa ja vertaisryhmien syntymiselle. 12

15 Vaasan seurakunnan lapsi- ja perhetyössä noudatetaan valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman perusteita, sen varhaiskasvatuksen arvopohjaa ja kasvatuspäämääriä. Sisällöllisistä orientaatioista seurakunnan lapsi- ja perhetyössä korostetaan uskonnollis-katsomuksellista orientaatiota muita kuitenkaan unohtamatta. Seurakunta tukee päivähoidon kulttuurista katsomuskasvatusta sekä uskonnollista kasvatusta. Vaasan seurakunnan lapsi- ja perhetyön toimintaa ovat: - Päiväkerhot 4-6-vuotiaille lapsille. Kerhot kokoontuvat kaksi kertaa viikossa kolmeksi tunniksi kerrallaan. Kerhopisteitä on yhdeksän eri puolilla kaupunkia. - Vekkulikerhot 3-vuotiaille. Kerhot kokoontuvat 1-2 kertaa viikossa kahdeksi tunniksi kerrallaan. - Pyhäkoulut 4-14-vuotiaille lapsille kerran viikossa 12:ssa pisteessä eri puolilla kaupunkia. - P e r h e k e r h o t ( m m. ä i t i - l a p s i p i i r i t, toimintatuokiot, vanhempain raamattupiiri ym.). Osassa kerhoista lapset ja aikuiset toimivat yhdessä, osassa lapsille on järjestetty hoito aikuisten keskustelun ajaksi. - Perheleirit ja retket, vanhempainkurssit, maahanmuuttajatyö, perhetapahtumat. 13

16 3 KESKEISET LINJAUKSET JA STRATEGIAT VAASASSA 3.1 VAASAN KAUPUNGIN LAPSI- JA PERHEPOLIITTINEN OHJELMA Lapsi- ja perhepoliittinen ohjelma hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa Samalla hyväksyttiin esitetyt tavoitteet kaupungin yleisiksi lapsipoliittisiksi tavoitteiksi, joiden toteutumista seuraamaan kaupunginhallitus on myöhemmin nimennyt ohjelmaa valmistelleen työryhmän. Työryhmän tehtävänä on koota eri hallintokunnissa toteutetut tavoitteiden mukaiset toimenpiteet ja raportoida niistä vuosittain kaupunginhallitukselle ja ao. hallintokunnille. Ohjelma linjaa yleistä ennaltaehkäisevää työtä, mikä koskee kaikkia vaasalaisia alle 18-vuotiaita lapsia, nuoria ja heidän perheitään. Ohjelman periaatteiden mukaan lapsuus nähdään ihmiselle tärkeänä elämänvaiheena, joka on sinällään arvokas. Päämääränä on elämäntaitojen hallinta niin, että lapsi oppii ymmärtämään, miten maailma toimii ja itseään osana sitä. Ohjelmassa on neljä tavoitetta: Vaasan kaupunki toimii siten, että vaasalaisella lapsella on 1. Oikeus vanhempiin ja aikuisen tukeen. Vanhemmilla on ensisijainen vastuu lapsen kasvatuksesta, jota palvelut tukevat. Hyvä lapsuus syntyy, kun lapsella on vanhempien ja muiden aikuisten aikaa ja mahdollisuus pitkiin ihmissuhteisiin. Sen järjestämisessä kannustetaan ja tuetaan isiä ja äitejä tekemään valintoja. 2. Oikeus olla lapsi. Lapsuus nähdään arvokkaana elämänvaiheena ja lapsi voimavarana, joka heti maailmaan tultuaan on valmis vuorovaikutukseen ympäristönsä kanssa. Leikille, luovuudelle ja mielikuvitukselle annetaan tilaa ja aikaa. 3. Oikeus turvallisuuteen. Ihmisellä, joka tuntee olonsa turvalliseksi, on varaa suvaita, kohdata erilaisuutta ja antaa tilaa. 4. Yhteisvastuu on välittämistä. Auttaminen ja ongelmiin puuttuminen on sekä kulttuurisesti että eettisesti hyväksyttävää. Vanhempainkurssit. Vertaisryhmätoiminta. Isien mukaanottaminen. Yhteistyö maahanmuuttajaperheiden kanssa. Henkilöstön kouluttaminen vanhempien kohtaamiseen. - Palveluista ja eri vaihtoehdoista tiedottaminen. - Peruspalvelujen hyvä taso. - Lasten kuulemisen ja huomioonottamisen kulttuurin edistäminen. Päivähoidon hyvä ilmapiiri tukee lasten osallistumista ja mahdollistaa lapsilähtöisten menetelmien kehittämisen. - Lapsen kaikkien aistien, ilmaisutapojen ja ajattelun kehittäminen. Toiminnassa lasten kanssa huomioidaan kaikki lasten kulttuurin osa-alueet tasapuolisesti.tärkeää on saada mahdollisuudet kaikille lapsille. - Kestävän kehityksen edistäminen ja lasten ja nuorten osallistuminen yhteisen ympäristön hoitovastuuseen. - Ennaltaehkäisyn tehostaminen peruspalveluissa. Tavoitteena lasten ongelmien tunnistaminen ja hoitaminen varhaisessa vaiheessa verkostona osana arkea. - Päiväkotien ja lastenneuvoloiden yhteistyön kehittäminen mm. 5-vuotistarkastukset. - Oppilashuoltoryhmän kaltaisen moniammatillisen, nopeasti ja joustavasti koolle kutsuttavan verkoston kehittäminen varhaiskasvatuksen tueksi. - Päivähoidon erityistyöntekijöiden(puheterapeutit ja kiertävät erityislastentarhanopettajat) riittävien resurssien turvaaminen oppimisvaikeuksien havaitsemiseen, häiriöiden korjaamiseen, kielellisen kehityksen tukemiseen lasten arjessa, pienryhmien vetämiseen sekä henkilökunnan opastukseen. - Psykologipalvelujen turvaaminen pienille lapsille. - Lasten kanssa työskentelevää henkilökuntaa tuetaan heidän kasvatus- ja opetustyössään. Tavoitteiden toteuttamisessa nousivat esille varhaiskasvatuksen osalta seuraavat strategiat: - Kodin kasvatuksen tukeminen ja yhteistyö kotien kanssa /kasvatuskumppanuus. Lapsen edun mukaista on,että vanhemmat ja oheiskasvattajat tuntevat toisensa ja toimivat yhdessä. Kasvatuskeskustelut. 14

17 3.2 VAASAN KAUPUNGIN VISIO JA SITÄ TUKEVAT STRATEGIAT Vaasan kaupungin visio ja sitä tukevat kolme strategialausetta on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Ne ovat seuraavat: Visio: 3.3 VAASAN KAUPUNGIN ESIOPETUS- SUUNNITELMA Vaasan kaupungin esiopetussuunnitelma on otettu käyttöön Se perustuu Opetushallituksen h y v ä k s y m i i n e s i o p e t u k s e n opetussuunnitelman valtakun-nallisiin perusteisiin, joita Vaasa on ollut mukana laatimassa. Esiopetuksen erityisenä tavoitteena on edistää yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssa lapsen kehitys- ja oppimisedellytyksiä, vahvistaa lapsen sosiaalisia taitoja ja tervettä itsetuntoa leikin ja myönteisten oppimiskokemusta avulla sekä ennaltaehkäistä mahdollisia vaikeuksia (Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja asetus tuntijaosta 2001). Esiopetuksen toiminta-ajatus Vaasassa on: Strategialauseet: 1. Merellinen menestyjä Vaasa on asukkaan kaksikielinen kulttuurin ja oppimisen keskus. 2. Kaupungissa on laadukkaat palvelut ja ihmisillä turvallinen elämä puhtaassa ja virikkeellisessä ympäristössä. 3. Kansainvälinen Vaasanseutu muodostaa monialaisen energiaosaamiseen painottuvan verkoston, joka luo yritystoiminnalle ja työpaikkojen kehitykselle hyvät edellytykset Vaasan kaupungin vision toteuttamisessa nousivat esille varhaiskasvatuksen osalta seuraavat strategiat: - Ihmisen ja luonnon kunnioittaminen/rannat ja saaristo - Luovuus - Tasa-arvo - Monikulttuurisuus ja kaksikielisyys - Yhteisöllisyys, vuorovaikutteisuus ja asiakaskeskeisyys - Palvelujen valinnaisuus ja taso - Yrittäjyyskasvatus - Osallistuminen ja suora vaikuttaminen - Seudullisuus - Imago Vaasan kaupungin esiopetuksen suunnitelman todettiin olevan Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymän vision kanssa painotuksiltaan hyvin yhteneväinen, tukevan sitä. Tuemme yhdessä kotien kanssa vaasalaisen lapsen, Tytön ja pojan, yksilöllistä ja yhteisöllistä kehitystä ja tervettä itsetuntoa esiopetuksen monipuolisessa, kiireettömässä ja turvallisessa leikki- ja oppimisympäristössä. Lapsella on mahdollisuus vuorovaikutuksessa toisten kanssa oppimiseen sekä Luovuuteen ja oivaltamisen iloon. 15

18 4. VARHAISKASVATUSTA OHJAAVAT PERIAATTEET VAASASSA 4.1 VARHAISKASVATUKSEN ARVOPOHJA JA VISIO Vaasan päivähoidossa on yksiköissä käyty kasvatuksellisia arvokeskusteluja vanhempien ja henkilökunnan kanssa. Näissä keskusteluissa on haluttu nostaa esiin vanhempien ja henkilökunnan näkemykset kasvatuksessa tärkeimmiksi koetuista arvoista. Vanhempien kanssa on kartoitettu myös niitä kasvatuksen arvoja, millaiseksi vanhemmat haluaisivat lapsensa kasvavan. Näin muodostuneet arvot ovat pohja eri yksiköiden toiminnalle. Arvopohjaa tarkas-tellaan ja pohditaan säännöllisin välein. Koska päivähoidon yksiköissä oli jo aiemmin käyty näitä arvokeskusteluja, otettiin nämä olemassa olevat, yksiköiden tärkeimmiksi koetut arvot Vaasan varhaiskasvatuksen linjausten työskentelyn pohjaksi. Ne koottiin yhteen kyselyllä, joka toteutettiin Vasukirjeellä eri päivähoitoyksiköihin. (Kts. kohta 2,Vasukirjeet) Vasu-kirjeellä saaduista vastauksista työryhmä teki yhteenvedon. Aineistosta nousi selkeästi esiin kolme keskeistä asiakokonaisuutta. Näiden pohjalta luotiin arvopohja vaasalaiselle varhaiskasvatukselle. Tärkeimmäksi koetut Vaasan varhais-kasvatuksen arvot ovat: Vuorovaikutustaidot ja toisen kunnioittaminen Turvallisuuden tunne - rajat ja rakkaus Terve itsetunto Nämä arvot nousivat perustaksi myös päivähoidon visiolle, joka peilaa myös Vaasan kaupungin visioon ja strategioihin sekä Lapsi- ja perhepoliittiseen ohjelmaan. (Kts. kohta 5.2) Vaasan varhaiskasvatuksen visio on: 4.2 KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT Varhaiskasvatuksessa on tärkeää painottaa lapsuuden itsearvoista luonnetta, vaalia lapsuutta ja ohjata lasta ihmisenä kasvamisessa. Kasvatuspäämäärät ovat: 1. Jokaisen lapsen yksilöllisyyttä kunnioitetaan niin, että kukin lapsi voi toimia ja kehittyä omana ainutlaatuisena persoonallisuutenaan.. 2. Jokainen lapsi oppii ottamaan huomioon ja välittämään toisista. Lapsi suhtautuu myönteisesti itseensä, toisiin ihmisiin, erilaisiin kulttuureihin ja ympäristöihin. 3. Itsenäisyyden asteittaisen lisäämisen päämääränä on auttaa lasta kasvamaan siten, että hän aikuisena kykenee huolehtimaan itsestään ja läheisistään ja tekemään elämäänsä koskevia päätöksiä ja valintoja. Lapsi saa iloita oppiessaan huolehtimaan itsestään ja hän saa luottaa omaan osaamiseensa. Hän saa oppia omatoimisuutta niin, että tarpeellinen huolenpito ja turva ovat kuitenkin koko ajan lähellä.. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet, 2003) 4.3 LAPSET VARHAISKASVATUKSESSA Varhaiskasvatus on prosessi, joka edistää lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista ja jossa lapsi on aktiivinen tekijä. Lapsi toimii tietoisesti ja tavoitteellisesti suunnitellussa kasvu- ja oppimisympäristössä yhdessä aikuisten ja muiden lasten kanssa. Laadukas varhaiskasvatus tasoittaa lasten elinolosuhteista seuraavia eroja ja tarjoaa siten kaikille lapsille yhtäläiset mahdollisuudet kehittyä omien edellytystensä mukaisesti (Valtakunnallinen varhaiskasvatuksen linjauksen periaatepäätös 2002). Varhaiskasvatuksen tavoitteena on hyvinvoiva lapsi. Lapsella on oikeus huolettomaan, turvalliseen ja säännölliseen, hänelle merkitykselliseen ja mielekkääseen elämään. Lapsesta koettu ilo ja hänen ainutlaatuisuutensa näkyvät varhaiskasvatuksessa. Näin lapsi voi hyvin ja hänellä on mahdollisimman hyvät kasvun, oppimisen ja kehittymisen edellytykset. 16

19 4.3.1 Lapsen oma vaikuttaminen ja osallistuminen Lapsen kielellisen kehittymisen ja vuorovaikutuksen perustana on, että lapsi on kuullut ja kuunnellut, hän on tullut itse kuulluksi, hän on puhunut ja hänelle on puhuttu, hänen kanssaan on keskusteltu, hän on kysellyt ja hänelle on vastattu (Vaasan kaupungin esiopetussuunnitelma 2001). Lapsilähtöisen toiminnan perustana on lapsen todellinen kuuleminen ja herkkyys lasta kohtaan. Aito vuorovaikutus lapsen ja aikuisen välillä on mahdollista ainoastaan kiireettömässä ja turvallisessa ilmapiirissä. Kasvattaja luo pienryhmätoiminnan kautta läheisen suhteen lapseen ja saa näin selville lapsen kiinnostuksen kohteet. Kasvattaja luottaa lapsen omaan kykyyn ajatella ja toimia itse aktiivisesti. Lapsi osaa myös arvioida omaa toimintaansa. Elinehto ihmisenä kehittymiselle on tulla nähdyksi, kuulluksi ja arvostetuksi. Havainnoinnit lapsen toiminnasta ja keskustelut lapsen kanssa ohjaavat kasvattajaa valitsemaan lapselle tärkeitä toimintoja. Lapsen omat näkemykset otetaan varhaiskasvatuksessa huomioon lapsen iän mukaisesti. Sadutuksen avulla kasvattaja pääsee lapsen omaan maailmaan. Saduttamisella tarkoitetaan lasten omien kertomusten, satujen ja tarinoiden kuuntelemista, kirjaamista ja lukemista, heidän ajatustensa ja kielensä tallentamista ja tätä kautta heidän mielipiteidensä esille nostamista. Saduissaan ja tarinoissaan kertomansa kautta lapsi ilmaisee ajatuksiaan, erilaisia tunteitaan, toiveitaan ja unelmiaan. Saduttaminen työmenetelmänä antaa aikuiselle mahdollisuuden pysähtyä kuuntelemaan ja ymmärtämään lasta sekä toimintaa suunnitellessaan ja toteuttaessaan ottamaan huomioon lapsi ainutlaatuisena yksilönä (Vaasan kaupungin esiopetussuunnitelma 2001) Lapsi ryhmässä Leikki on lapselle keskeistä toimintaa. Varhaiskasvatuksessa leikki ja monipuolinen toiminta toteutuu vertaisryhmässä muiden lasten sekä aikuisten kanssa. Hyviä tapoja, suvaitsevaisuutta ja yhteistyökykyä opetellaan samalla, kun opetellaan kaveruutta, leikkitaitoja ja toisen auttamista. Vertaisryhmässä lapsi peilaa omaa osaamistaan, harjoittelee taitojaan, kehittää luovuuttaan ja rakentaa ystävyyssuhteita. Varhaiskasvatuksessa huolehditaan etnisen sekä sukupuolten välisen tasa-arvon toteuttamisesta ottaen huomioon tyttöjen ja poikien erot. Jokaisella lapsella on oikeus omaan äidinkieleensä ja kulttuuriinsa, mutta myös oikeus kasvaa suomalaisen yhteiskunnan jäseneksi Lapsen varhainen auttaminen ja tuki Kaikilla lapsilla on oikeus tulla hyväksytyksi ja saada tarvitsemaansa hoitoa, kasvatusta ja opetusta osana arkea, mahdollisimman pitkälle yleisten varhaiskasvatuksen palvelujen yhteydessä. Jokainen lapsi tarvitsee yksilöllistä ja kannustavaa tukea. Varhaiskasvatuksen tulee mahdollistaa lapselle turvallisten ja pysyvien kiintymyssuhteiden kehittyminen. Tämä on ihmisenä kasvamisen lähtökohta ja hyvän kasvun ja oppimisen perusta. H u o l e n a i h e e t k ä s i t e l l ä ä n v ä l i t t ö m ä s t i varhaiskasvatushenkilöstön ja vanhempien kesken keskustellen ja mahdolliset tukitoimet lapselle aloitetaan heti, kun tuen tarve on havaittu. Varhaiskasvatuksen tukena ovat Vaasassa kiertävät erityislastentarhanopettajat, puheterapeutit ja moniammatillinen yhteistyöverkosto Lapsen hyvän kasvun ja oppimisen edellytykset Jokaisella lapsella on erilainen ennen esiopetusta ja koulua kuljettu matka, varhaiskasvatuksen polku. Vanhemmilla on omat suunnitelmat, jotka perustuvat lapsen kokemuksiin, tämän hetken tarpeisiin ja tulevaisuuden näkymiin, lapsen mielenkiinnon kohteisiin, vahvuuksiin ja lapsen yksilölliseen tuen ja ohjauksen tarpeisiin. Aikuisen herkkyys kuunnella lasta on edellytys sille, että lapsi voi vaikuttaa omaan arkipäiväänsä. Lapsi tuo ajattelunsa esiin vuorovaikutuksessa, satujen, tarinoiden ja leikkinsä kautta. Kasvattajan tulee tukea leikin toteutumista. Annetaan lasten tutkimusten ja ihmettelyjen aiheiden kasvaa toiminnaksi. Lapsi tarvitsee aikuisen tukea ponnistellessaan, yrittäessään ja kehittyessään, voidakseen kokea onnistumisen ja oppimisen iloa. Aito vuorovaikutus ja lapsen ajattelun ymmärrys edellyttävät aikuiselta tahtoa paneutua lapsen maailmaan kokonaisvaltaisesti. Lapsen oma vaikuttaminen ei rajoitu vain leikkikaverien tai leikkipaikan valintaan, vaan syvempi tietoisuus lapsen kehitysvaiheesta takaa oikeanlaisen varhaiskasvatuksellisen tuen lapsen kasvuun omana itsenään. Lapsi kehittyy vuorovaikutuksessa toisten lasten ja aikuisen kanssa. Ilmapiirin tulee olla iloinen, myönteinen ja kiireetön. Kasvattajan rooli lapsen kuuntelijana ja turvallisten rajojen asettajana on tärkeä. Kasvattaja luo edellytykset yksilölliselle työskentelylle pienryhmätoiminnan kautta. Pienissä ryhmissä voi luonnollisesti ja helposti opetella vuorovaikutusta aikuisen ja toisten lasten kanssa. Pienryhmän etuna on paitsi vuorovaikutuksen helppous, myös toiminnan joustavuus ja 17

20 suunnittelu lasten kehitys- ja oppimistarpeiden ehdoilla. Pienessä ryhmässä lapsi näkyy paremmin ja hän oppii mieltämään päivän struktuurin. Tämä luo turvallisuutta ja selkeyttä lapsen maailmaan. Lapsen varhaiskasvatuksen tuen tarve toteutetaan yleisten varhaiskasvatuspalvelujen yhteydessä ja aloitetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, tietoisesti tehostaen varhaiskasvatuksellista arjen toimintaa. Pienryhmätoiminnan avulla on myös mahdollista puuttua heti mahdollisiin kiusaamistilanteisiin. Kasvun kansiolla tarkoitetaan lapsen kansiota, jonka sisältö kertoo lapsen kasvusta, kehityksestä ja oppimisesta. Siinä on läsnä lapsen näkökulma. Kasvun kansio näyttää myös vanhemmille, että olemme kiinnostuneita juuri heidän lapsestaan. Kansioon kerätään lapsen töitä ja ajatuksia. Kasvun kansiolla on merkitystä lapsen minäkuvan ja itsetunnon vahvistajana, se toimii lapsen muistin tukena ja sillä on merkitystä lapselle itselleen, hänen vanhemmilleen ja henkilökunnalle. Kasvun kansiota tutkitaan vuorovaikutuksessa lapsen ja katsojan kanssa, näin saadaan tietoa lapsen ajatuksista ja osallistumisesta. Kasvun kansio sisältää lapsen töiden lisäksi esim. perhekuvan, lapsen haastatteluja ja dokumentointia lapsen ja aikuisen yhteisestä toiminnasta päivähoidon arjessa Vaasa lapsen kasvuympäristönä Vaasalainen lapsi kokee meren ja metsän, kuulee kahta kieltä, aistii vanhaa historiaa raunioilla ja rakennuksissa, näkee korkeatasoista taidetta, elää nykypäivää, johon vanha on jättänyt jälkensä, nykypäivää, jolla on yhteydet koko Ympäröivään maailmaan. Vaasan kaupungin esiopetussuunnitelma 2001 Lapselle kaikki leikki- ja oppimisympäristön tilat ovat yhtä tärkeitä. Kasvattajat järjestävät tilat niin, että niitä voidaan joustavasti muuttaa, kun lapsi kasvaessaan ja kehittyessään oppii lisää. Myös lapsi rakentaa oppimisympäristöään. Oppimisympäristössä on mahdollisuus sadun ja leikin maailmaan, lepoon ja liikkumiseen yksin, pienessä ja isommassa lapsiryhmässä. Siinä lapsi voi harjoitella oikeaa tekemistä, kokea rauhaa, läheisyyttä, turvallisuutta ja kauneutta. Lapsen ympäristön tulee laajentua lähiympäristöön, jossa lapsi voi havainnoida, kokeilla, tutkia, ajatella ja liikkua käyttäen kaikkia aistejaan. Lapsen hoitoympäristöt voivat olla omaleimaisia, riippuen päivähoitopaikan sijainnista, verkostoista ja painotuksista. Suomalaisen lapsen leikki- ja oppimisympäristössä luonto on aina näkyvillä ja sitä hyödynnetään monipuolisesti sisällä ja ulkona. 4.4 VANHEMMAT VARHAISKASVATUKSESSA Lasten vanhemmilla on ensisijainen kasvatusoikeus ja vastuu. Lasten, varhaiskasvatuksen henkilöstön ja vanhempien kasvatuksellinen kumppanuus, vuorovaikutus ja yhteistyö on hyvän varhais-kasvatuksen olennainen osa. Kasvatuskumppanuus on vanhempien ja varhaiskasvatushenkilöstön tasavertaista vuorovaikutusta, jossa vanhempien ja henkilökunnan erilainen asiantuntemus ja tietämys yhdistyvät. Kasvatuskumppanuudessa on kysymys paitsi vanhempien ja henkilöstön asennoitumisesta yhteiseen kasvatustehtävään myös sen konkreettisesta organisoinnista ja sopimisesta molemmille osapuolille sopivalla tavalla. Vanhempien tulee saada osallistua oman lapsensa kodin ulkopuoliseen varhaiskasvatukseen sekä sen suunnitteluun ja arviointiin (Valtakunnallinen varhaiskasvatuksen linjauksen periaatepäätös 2002) Ennen päivähoidon aloittamista Vanhemmat valitsevat lapsensa varhaiskasvatuksen toimintaympäristöt. Voidakseen valita, vanhempien on saatava riittävästi tietoa yhteiskunnan järjestämistä varhaiskasvatuspalveluista sekä niiden erilaisista kasvatuksellisista, opetuksellisista ja hoidollisista tehtävistä. Sekä kirjallinen että suullinen tieto siitä, millainen on lapsen päivä päivähoidossa, on vanhemmille olennaista tietoa. Jokaisella päivähoitoyksiköllä on oma esite toiminnastaan ja Kelan esitteet pienten lasten hoidon tuista. Monelle perheelle ensi kosketus päivähoitoon tapahtuu leikkitoiminnan kautta. Leikkitoiminnalla ja avoimen päiväkodin toiminnalla on tärkeä rooli hyvän vaikutelman ja tiedon luomisessa päivähoidosta. Valintavaihtoehtoja miettiessään on tärkeätä tarjota vanhemmille kasvatuksellista tukea ja mahdollisuutta ammatilliseen keskusteluun lapsen varhaiskasvatuspalveluista. 18

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Hyvää hoitoa vuorotta! Amurinlinna on ympärivuorokauden auki oleva päiväkoti. Tarjoamme hoitoa lapsille, joiden vanhemmat tekevät

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Päiväkoti Saarenhelmi

Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi sijaitsee Saarenkylässä kauniilla paikalla Kemijoen rannalla. Läheiset puistot ja talvella jää tarjoavat mahdollisuuden

Lisätiedot

Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa

Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari 21.9.2016 Jyväskylä Marja-Liisa Keski-Rauska, KT ylitarkastaja (varhaiskasvatus) Länsi-

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Onnenkenkä sijaitsee Orimattilassa Pennalan kylässä. Vieressä toimivat koulu sekä kaupungin päiväkoti, joiden kanssa teemme yhteistyötä. Lasten kanssa teemme retkiä

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Liite 1 Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma HENKILÖSTÖN JA HUOLTAJAN YHDESSÄ LAATIMA ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Perustiedot Lapsen nimi: Syntymäaika: Osoite: Huoltajien yhteystiedot: Päiväkoti

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen vasun tekeminen perustuu varhaiskasvatuslakiin. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

MÄKITUVAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

MÄKITUVAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA MÄKITUVAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2014 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. ARVOT 2.1 VASTUULLISUUS 2.2 AVOIMUUS 2.3 UUDISTUMISKYKY 2.4 YHTEISTYÖ JA PALVELUHENKISYYS 3. TOIMINTA-AJATUS 4.

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 1. YKSIKKÖ Aitohelmen päiväkoti Klaukkalantie 72, 01800 KLAUKKALA Piccolot ja Pillipiiparit kokopäiväesiopetusryhmät Vikkelät ja Nokkelat osapäiväesiopetusryhmät 2. TOIMINTA-AIKA

Lisätiedot

Villilän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Villilän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Villilän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta ajatus: Villilän päiväkoti toimii yhteistyössä perheiden kanssa lapsuutta ja lapsen tulevaisuutta kunnioittavan hyvän ja turvallisen leikki ja oppimisympäristön

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

Melukylän Päiväkoti. Alatalo Välitalo Ylätalo. Varhaiskasvatussuunnitelma

Melukylän Päiväkoti. Alatalo Välitalo Ylätalo. Varhaiskasvatussuunnitelma Melukylän Päiväkoti Alatalo Välitalo Ylätalo Varhaiskasvatussuunnitelma Melukylän päiväkodin VASU:n sisällysluettelo: Melukylän päiväkodin talot ja ryhmät Päiväjärjestys Arvot Visiot Toiminta-ajatus Kasvatuskumppanuus

Lisätiedot

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Tesoman päiväkodissa toimimme lasta kuunnellen ja kunnioittaen. Annamme lapselle turvaa, aikaa sekä mahdollisuuksia kokea ja tuntea onnistumisia

Lisätiedot

Hämeenkyrön varhaiskasvatus, palautekysely vanhemmille 2016

Hämeenkyrön varhaiskasvatus, palautekysely vanhemmille 2016 Hämeenkyrön varhaiskasvatus, palautekysely vanhemmille 2016 Päivähoidon aloittaminen Päivähoidon aloittamisvaihe on tarkoitus suunnitella yksilökohtaisesti lapsen ja vanhempien tarpeet huomioiden. Tutustumiskäynnillä

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA TAHINIEMEN PÄIVÄKOTI Päiväkotimme sijaitsee Tahiniemessä, Pieksäjärven rannalla, rauhallisella omakotialueella. Lähistöllä on uimaranta ja metsikköä,

Lisätiedot

LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Iso ja pieni on yhdessä kaksi. Kaksi voi yhdessä leikkiä. Ei tunne itseään vieraaksi. Hellyydellä voi täyttyä. Iso ylettyy helposti korkealle, pieni taas mahtuu

Lisätiedot

PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN

PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN - laadittu keväällä 2009, päivitetty 2012 PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN Perhepäivähoito on kodinomainen päivähoitomuoto, jossa toimitaan ammatillisesti ja tavoitteellisesti yhdessä sovittujen periaatteiden

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö.

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. Varhaiskasvatussuunnitelma Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. 2014 Ypäjän varhaiskasvatuspalvelut Päiväkoti Heporanta: Pollet, Ponit ja Varsat

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Varhaiskasvatuspalvelut

Varhaiskasvatuspalvelut Varhaiskasvatuspalvelut Graafinen ohjeisto Päiväkotihoito Kemin päiväkodit tarjoavat lapsiperheille yksilöllistä, korkeatasoista ja monipuolista varhaiskasvatusta. Toiminta on sekä tavoitteellista, että

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma Havusten varhaiskasvatussuunnitelma 2010 2011 Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 SAARENKYLÄ Havusten ryhmän puh. 050 5710814 Puh.klo16.30 jälk. 040 5197574 Tervetuloa Havusiin! Havuset on tällä hetkellä

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Lintulammen päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Lintulammen päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Lintulammen päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Päiväkoti on pieni, turvallinen ja sijaitsee rauhallisella esikaupunkialueella. Luonnon läheisyys kannustaa lasta luonnon tutkimiseen ja

Lisätiedot

Näsipuiston päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Näsipuiston päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Näsipuiston päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kasvua keskellä kaupunkia Päiväkotimme sijaitsee keskustan tuntumassa Hämeenpuiston pohjoispäässä. Keskeinen sijaintimme suo mahdollisuuden

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Tervetuloa esiopetusiltaan!

Tervetuloa esiopetusiltaan! Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetus Järvenpäässä toimintakaudella 2010-2011 Esiopetuksen hakemusten palautus 19.2. mennessä Tiedot esiopetuspaikasta 31.5. mennessä Esiopetus alkaa 1.9.2010 ja päättyy

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (Lapsen vasu) on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien yhteinen työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia siitä, miten kunkin lapsen yksilöllistä

Lisätiedot

Marttilan kunnan varhaiskasvatussuunnitelma

Marttilan kunnan varhaiskasvatussuunnitelma Marttilan kunnan varhaiskasvatussuunnitelma Sosiaalilautakunta 16.2.2012 13/ liite no 4 1 SISÄLTÖ 1. Johdanto 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Kasvatus ja opetusmenetelmät 4. Yhteistyö 5. Erityinen tuki

Lisätiedot

Pappilan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Pappilan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Pappilan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma YHTEYSTIEDOT Yksilönä yhdessä Pappilan päiväkodin toiminta ajatus Pappilan päiväkoti Päiväkodin puh. Takahuhdinkatu 77 040 824 4601 33560 Tampere Johtajan

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014 Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset Kevät 2014 Laatukysely 2014 Rovaniemen varhaiskasvatuspalveluissa laatua arvioitiin uudistetun laatukyselyn avulla. Kyselyn uudistamisella haluttiin kohdentaa

Lisätiedot

Märynummen varhaiskasvatusyksikön varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelma

Märynummen varhaiskasvatusyksikön varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelma Joku hajatelma, lausahdus tähän etusivulle. Märynummen varhaiskasvatusyksikön varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelma Yhdessä käsikkäin samaan suuntaan matkaamme, elämän pienillä poluilla. Tervetuloa

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Kiireettömyys, turvallisuus, lasten osallisuus ja kasvattajan aito läsnäolo arjessa ovat päiväkodissamme tärkeitä.

Toiminta-ajatus. Kiireettömyys, turvallisuus, lasten osallisuus ja kasvattajan aito läsnäolo arjessa ovat päiväkodissamme tärkeitä. Toivion päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta-ajatus Kiireettömyys, turvallisuus, lasten osallisuus ja kasvattajan aito läsnäolo arjessa ovat päiväkodissamme tärkeitä. Päiväkodissamme toteutamme

Lisätiedot

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena

Lisätiedot

RAITIN PÄIVÄKOTI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2015 -> Mitä se on Miten lapsilähtöisyys meillä toteutuu Liikkumisen riemu Pienryhmätoiminta Leikki

RAITIN PÄIVÄKOTI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2015 -> Mitä se on Miten lapsilähtöisyys meillä toteutuu Liikkumisen riemu Pienryhmätoiminta Leikki RAITIN PÄIVÄKOTI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2015 -> SISÄLTÖ: 1. PÄIVÄKOTIMME 2. TOIMINTA-AJATUKSEMME 3. PÄIVÄKOTIMME ARVOT 4. KASVATUSKSELLISET TAVOITTEEMME 5. LAPSILÄHTÖISYYS Mitä se on Miten lapsilähtöisyys

Lisätiedot

KONTIOLAHDEN KUNNAN. Onttolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

KONTIOLAHDEN KUNNAN. Onttolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma KONTIOLAHDEN KUNNAN Onttolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Onttolan päiväkodin henkilökunta: Touhula (3-5 v.) 040 5781151 Päiväkodinjohtaja Mervi Ignatius Lastentarhanopettaja Mirja Torniainen

Lisätiedot

JOUPIN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI

JOUPIN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI JOUPIN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI Joupin ryhmis sijaitsee Joupin viihtyisällä asuntoalueella hyvien ulkoilumahdollisuuksien läheisyydessä. Ulkoilemme paljon läheisillä leikkikentillä sekä teemme metsäretkiä Kultavuoressa.

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen nimi: syntymäaika Päivähoitopaikka: HELAPUISTON PÄIVÄKOTI PÄÄSKYSEN PÄIVÄKOTI PPH KESKUSTELUN päivämäärä: osallistujat: Lapsen ja vanhemman aiemmat kokemukset päivähoidosta:

Lisätiedot

Ulvilan varhaiskasvatuksen laatukysely vastaukset

Ulvilan varhaiskasvatuksen laatukysely vastaukset Ulvilan varhaiskasvatuksen laatukysely 2016 vastaukset Lapseni hoitopaikka (Kaikki) 1. Lapseni ikä on Lapseni hoitopaikka (Kaikki) 2. Lapseni on Palvelut ja tiedottaminen (Kaikki) 1. Olen saanut riittävästi

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma Tämä on lapsen varhaiskasvatussuunnitelma, joka sisältää esiopetuksen oppimissuunnitelman sekä mahdollisen tehostetun eli varhaisen tai

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma 1 Kurikka lapsen nimi Kansilehteen lapsen oma piirros Lapsen ajatuksia ja odotuksia esiopetuksesta (vanhemmat keskustelevat kotona lapsen kanssa ja kirjaavat) 2 Eskarissa

Lisätiedot

YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI

YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI Paula Loukkola Oulun yliopisto Varhaiskasvatus Yhdessä lapsen parhaaksi - seminaari 3.2.2011 Haapajärvi PUHEENVUORON SUUNTAVIIVOJA varhaiskasvattajien ja vanhempien välinen yhteistyö

Lisätiedot

Asiakasraati Hannamaija Väkiparta

Asiakasraati Hannamaija Väkiparta Asiakasraati 16.2.2016 Hannamaija Väkiparta 24.2.2016 Varhaiskasvatuslaki Voimassa 1.8.2015 alkaen Varhaiskasvatuksen määrittely: Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen laadunarviointimalli

Varhaiskasvatuksen laadunarviointimalli Varhaiskasvatuksen laadunarviointimalli Laatukriteereitä PALVELUTASO SAATAVUUS tieto erilaisista varhaiskasvatusvaihtoehdoista ja niihin hakemisesta on helposti saatavilla varhaiskasvatuspalveluja pystytään

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Suunnitelmallinen kiusaamisen ehkäisy osana varhaiskasvatuksen suunnitelmaa

Suunnitelmallinen kiusaamisen ehkäisy osana varhaiskasvatuksen suunnitelmaa Suunnitelmallinen kiusaamisen ehkäisy osana varhaiskasvatuksen suunnitelmaa Erikoistutkija Liisa Heinämäki, THL Yksikön päällikkö Päivi Lindberg, THL 16.4.2010 Esityksen nimi / Tekijä 1 Kiusaaminen varhaisvuosina?

Lisätiedot

HALLILAN PÄIVÄKOTI. Varhaiskasvatussuunnitelma - VASU

HALLILAN PÄIVÄKOTI. Varhaiskasvatussuunnitelma - VASU HALLILAN PÄIVÄKOTI Varhaiskasvatussuunnitelma - VASU Päiväkodissamme toimii 6 ryhmää: Nuput Pallerot Tenavat Naperot Nappulat Muksut Toiminta-ajatus Meille on tärkeää, että lapsi kokee olonsa turvalliseksi

Lisätiedot

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja:

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Kopio vasusta siirtyy huoltajan mukana lapsen vaihtaessa varhaiskasvatuspaikkaa Sivu 1 / 14 Lomake täytetään tekstaamalla LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: / 20 Syntymäaika: Päiväkoti/perhepäivähoitaja:

Lisätiedot

Alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho

Alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho Alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho Pois syrjästä hanke Säkylän kehittämisosio Sisällys 1 Mikä on Timantti -kerho?... 3 2 Tavoitteet... 3 3 Resurssit... 4 4 Kerhotoiminta...

Lisätiedot

KYÖSTIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

KYÖSTIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA KYÖSTIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA Kyöstin päiväkoti Kyöstin päiväkoti on 105-paikkainen yksikkö, joka on kahdessa eri rakennuksessa toimiva kokonaisuus. Idyllisessä Kartano-rakennuksessa

Lisätiedot

Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012

Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012 Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012 Isokallion päiväkoti Puistotie 15 05200 Rajamäki 2. TOIMINTA-AIKA Esiopetussuunnitelma ajalle 16.8.2011 31.5.2012. Päivittäinen toiminta-aika klo 8.30 12.30.

Lisätiedot

VASU17- Kainuu ja Kajaani. Sirpa Kemppainen Varhaiskasvatuksen johtaja Kajaani Kaukametsä opisto

VASU17- Kainuu ja Kajaani. Sirpa Kemppainen Varhaiskasvatuksen johtaja Kajaani Kaukametsä opisto VASU17- Kainuu ja Kajaani Sirpa Kemppainen Varhaiskasvatuksen johtaja Kajaani 8.11.2016 Kaukametsä opisto Johtoryhmä mukana Vasu17- luonnoksen työstämisessä OPH:n tilaisuuksissa Ohjausryhmän perustaminen

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpaja III. Opetushallitus

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpaja III. Opetushallitus Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2017 Teematyöpaja III Opetushallitus 22.1.2016 TEEMATYÖPAJAN 22.1.2016 OHJELMA / PROGRAM 9.30 10.00 Ilmoittautuminen ja kahvi/ Anmälan och kaffe, Monitoimisalin aula

Lisätiedot

Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma. Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla

Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma. Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Atalan päiväkoti Metsästäjän päiväkoti Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla Toiminta-ajatus Luomme

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA POSION KUNTA / PÄIVÄHOITO Lapsen nimi LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Kasvatuskumppanuus on yhteistyötä, jossa vanhemmat ja henkilöstö yhdessä sitoutuvat toimimaan lapsen parhaaksi kasvun, kehityksen

Lisätiedot

Kalkun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalkun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalkun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Meidän päiväkoti Arvot ja strategiaperusta Vanhempien osallisuus lasten varhaiskasvatuksessa Päiväkotimme sijaitsee Pitkäniemenkadulla Kalkun sydämessä. Pääset

Lisätiedot

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

Lisätiedot

Atalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Atalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Atalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Henkilökunta ja päiväkodin lapsiryhmät YKSIKÖN KUVAUS Atalan päiväkoti sijaitsee itä-tampereella, Atalan liikekeskuksen ja Halimasjärven luonnonpuiston läheisyydessä.

Lisätiedot

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja & Erika Niemi Mitä osallisuus tarkoittaa? Kohtaamista, kunnioittavaa vuorovaikutusta, äänen antamista, mielipiteiden

Lisätiedot

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa VI Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä Rakennetaan lapsen hyvää arkea Oulu 6.5.2010 Anu Määttä, kehittämiskoordinaattori,

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA ELMERIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Sisällysluettelo 1. Arvot 2. Toiminta-ajatus 3. Toimiva kasvattajayhteisö 4. Varhaiskasvatusympäristö 5. Oppimisen ilo 6. Kielen ja vuorovaikutuksen merkitys

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

SUUNNITELMA KASVATTAJAYHTEISÖN TOIMINTA- TAVOISTA

SUUNNITELMA KASVATTAJAYHTEISÖN TOIMINTA- TAVOISTA SUUNNITELMA KASVATTAJAYHTEISÖN TOIMINTA- TAVOISTA Lapsen varhaiskasvatus ja esiopetuksen oppimissuunnitelmat ovat perusta tiimien työn suunnittelulle. Suunnitelma kasvattajayhteisön toimintatavoista on

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Jyväskylän kaupungin esiopetussuunnitelma 2010 Oppilashuollon strategia Lapsen esiopetuksen

Lisätiedot

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja:

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Kopio siirtyy lapsen mukana Sivu 1 / 14 Lomake täytetään tekstaamalla LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: / 20 Ikä: Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lisätiedot

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Liitteet

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Liitteet Kopio siirtyy lapsen mukana Sivu 1 / 13 Lomake täytetään tekstaamalla LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20 Lapsen nimi: Ikä: Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen.

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 Kunnallisen päivähoidon laatukyselyjen tulokset kevät 2009 Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 1 Ketkä käyttivät ja missä yhteydessä? Kysely tehtiin

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016 HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 ARVIOINTI 2016 Toteutus Toteutettiin Wilman kyselytoiminnolla huhtikuun 2016 aikana Vastauksia yht. 1118 kpl Perusopetuksen oppilaat (4.,6.,8.lk) oppilaat 610 kpl Lukion

Lisätiedot

LAUKAAN KUNTA. Maria Kankkio Vs. erityispäivähoidon ohjaaja, Vasu-työryhmän vetäjä

LAUKAAN KUNTA. Maria Kankkio Vs. erityispäivähoidon ohjaaja, Vasu-työryhmän vetäjä LAUKAAN KUNTA Varhaiskasvatussuunnitelma Maria Kankkio Vs. erityispäivähoidon ohjaaja, Vasu-työryhmän vetäjä Prosessin aloitus varhaiskasvatuksen johtoryhmässä helmikuussa 2016 Vasu-työryhmän perustaminen

Lisätiedot

Orientaatioprojekti laadun arviointi 2012

Orientaatioprojekti laadun arviointi 2012 Orientaatioprojekti laadun arviointi 2012 Jyrki Reunamo Orientaatiokonferenssi 23.5.12 Orientaatioprojektin kotisivut: http://blogs.helsinki.fi/reunamo/ Orientaation lähteillä - varhaiskasvatuksen kehittämisprojekti

Lisätiedot

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta Maria Kaisa Aula 18.2.2010 Helsinki 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja koulu Kaikki lapset ovat samanarvoisia Julkisen vallan päätöksissä

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Edivan lomakkeen pohjalta muokattu) Salassa pidettävä, arkistoitava, kopio siirtyy lapsen mukana

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Edivan lomakkeen pohjalta muokattu) Salassa pidettävä, arkistoitava, kopio siirtyy lapsen mukana 1 F:\koti\_Varhaiskasvatus\Vasu\Lapsen-vasulomake-2015.doc Lapsen nimi: (kuva) Synt.aika: Tärkeimmät puh.nrot: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Keskusteluun osallistujat:

Lisätiedot

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 2.4.-1.6.2012 Päiväkoti Huvikumpu, Oulu

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 2.4.-1.6.2012 Päiväkoti Huvikumpu, Oulu RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 2.4.-1.6.2012 Päiväkoti Huvikumpu, Oulu Jokilaakojen koulutuskuntayhtymä Oulaisten ammattiopisto/ sosiaali- ja terveysala Jukka Tervola Sisällysluettelo 1. Yhteenveto.. 3 2. Taustatiedot

Lisätiedot

Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto

Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi 2.4.2014 Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto TYÖELÄMÄN JATKUVA MUUTOS HAASTAA KEHITTÄMÄÄN (Launis,

Lisätiedot

KULHON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

KULHON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KULHON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VARHAISKASVATUS KULHON PÄIVÄKODISSA Kulhon päiväkoti Pönkäniementie 4a2 80910 Kulho p.040 140 8145 p. 040 707 3375 (päiväkodin johtaja/raija Pynnönen) Kulhon

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (VASU) -KYSELY LASTEN VANHEMMILLE JOULUKUUSSA 2016 TULOKSET. Kyselyyn vastanneita 52

VARHAISKASVATUKSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (VASU) -KYSELY LASTEN VANHEMMILLE JOULUKUUSSA 2016 TULOKSET. Kyselyyn vastanneita 52 VARHAISKASVATUKSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (VASU) -KYSELY LASTEN VANHEMMILLE JOULUKUUSSA 2016 TULOKSET Kyselyyn vastanneita 52 Varhaiskasvatuksen vasukysely huoltajille Mitkä arvot ovat Sinulle tärkeitä

Lisätiedot

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen

Lisätiedot