Varhaiskasvatussuunnitelma

Transkriptio

1 Varhaiskasvatussuunnitelma Tulkkilan päiväkoti 1. Toimintayksikön kuvaus Tulkkilan päiväkoti sijaitsee kaupungintalon yhteydessä Kokemäen keskustassa. Rakennuksen toisessa kerroksessa olevissa tiloissa on 50 päivähoitopaikkaa kahdessa 2-5-vuotiaille tarkoitetussa ryhmässä. Ryhmät on nimetty Leppäkertuiksi ja Perhosiksi. Vakinaista henkilökuntaa on 8, kaksi lastentarhanopettajaa, neljä lastenhoitajaa, ryhmäavustaja ja laitosapulainen. 2. Toimintayksikön toiminta-ajatus ja arvot 2.1. Toiminta-ajatus: Lapsille luodaan turvallinen, viihtyisä, lämminhenkinen ja oppimiseen innostava kasvuympäristö, jossa on tilaa leikille, yksilöllisyydelle, omatoimisuudelle ja sosiaalisten taitojen kehittymiselle, sekä tuetaan lasten fyysistä ja psyykkistä kasvua ja kehitystä yhteistyössä vanhempien ja eri alojen asiantuntija- ja yhteistyötahojen kanssa. Eli ajatus tiivistettynä: Päiväkoti lapsia varten Arvot: Arvot ovat osa päiväkodin jokapäiväistä toimintaa ja niitä arvioidaan, pohditaan ja päivitetään lasten, vanhempien ja työntekijöiden vuorovaikutuksessa. Tärkeimpinä arvoina päiväkodissamme pidämme seuraavia: 1. Turvallisuus Lapsen fyysinen ja psyykkinen turvallisuus on huomioitava jatkuvasti. Fyysinen turvallisuus sisältää riittävän valvonnan, sisä- ja pihaalueiden turvallisuuden, leikkivälineiden- ja telineiden asianmukaisen kunnon, turvallisuussäännöt, sekä turvallisuus- ja pelastussuunnitelman. Lapsen psyykkisen turvallisuuden takaamiseksi päiväkodin ilmapiiri on positiivinen ja henkilökunta on ammattitaitoista ja ystävällistä. Ilmapiiriä kehitetään 1

2 käymällä erilaisia keskusteluja ja luomalla yhtenäistä toimintakulttuuria. Ammattitaitoa ylläpidetään koulutuksella, joka voi olla sekä omaehtoista, että kunnan kustantamaa ja järjestämää. Mahdolliseen kiusaamiseen puututaan valvonnalla, päiväkodin säännöillä, tapakasvatuksella, yhteistyöllä vanhempien kanssa (huolen puheeksi ottaminen) ja jatkuvalla pienryhmätoiminnalla. Varhaiskasvatukselle on laadittu Kiva päiväkoti -aineisto, joka ohjaa positiivisella tavalla lasten sosiaalista kanssakäymistä. Omalla läsnäolollamme ja läheisyydellämme luomme lapsille turvallisen olon päiväkodissamme, eli lapsiryhmässä ollessamme olemme lasten käytettävissä. Tarkkailemme, havainnoimme, kuuntelemme lasta ja vastaamme hänen tarpeisiinsa, jotka menevät henkilökunnan tarpeiden edelle. 2. Työyhteisöllisyys Työyhteisöllisyys sisältää yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot, sekä työhyvinvoinnin ylläpitämisen ja edistämisen. Yhteistyötaitoja on jatkuvasti kehitettävä, jotta pystytään toimivaan ja laadukkaaseen työskentelyyn asiakkaiden ja muiden yhteistyötahojen kanssa ja koko päivähoidon sisällä. Vuorovaikutustaidot sisältävät toisten kuuntelemisen, huomioonottamisen, hyvän käytöksen ja yhteisen vastuun työilmapiiristä. Työyhteisöllisyys edellyttää perustehtävän ymmärtämistä, yhteisiä tavoitteita, päämääriä ja kasvatus- ja toimintaperiaatteita, joihin henkilökunta sitoutuu. Toimiva yhteistyö ja vuorovaikutus, sekä hyvä työilmapiiri edistävät työhyvinvointia ja sitä kautta asiakastyytyväisyyttä. Työyhteisöllisyyttä edistäviä ja ohjaavia asiakirjoja ovat tiimisopimukset, päiväkotisopimus ja laatukäsikirjat. 3. Asiakaskeskeisyys Asiakkaiden, eli lasten ja perheiden tarpeet otetaan huomioon resurssien mahdollistamissa puitteissa. Kunnioittava suhtautuminen on asiakaskeskeisyyden perusta. Kun työyhteisö toimii työyhteisöllisyyden periaatteiden mukaisesti, asiakaskeskeinen työskentely toteutuu. 3. Pedagoginen visio Kiireettömän ja kokonaisvaltaisen oppimisen malli, jossa varhaiskasvatuksen orientaatiot ja oppisisällöt nivotaan perushoitoon ja tukemaan kulloinkin toteutettavaa vuositeemaa. 2

3 4. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen 4.1. Lapselle ominainen tapa toimia Varhaiskasvatusympäristön tulee mahdollistaa lapselle ominainen tapa toimia leikkien, liikkuen, kokien, taiteiden avulla itseään ilmaisten sekä tutkien Oppimisympäristö Lapsen kasvun ja oppimisen kannalta ympäristöllä on suuri merkitys. Hyvä oppimisympäristö on turvallinen, toimiva ja esteettinen. Oppimiselle, sosiaalisten suhteiden kehittymiselle, vuorovaikutukselle ja vertaisoppimiselle on asianmukaiset tilat ja välineet ja kulloinkin käsiteltävänä oleva teema näkyy ympäristössä. Oppimisympäristö mahdollistaa myös uusien toimintamallien kokeilemisen ja käyttöön ottamisen. Päiväkodin tiloja ei ole alun perin rakennettu päiväkotikäyttöön, joten siitä aiheutuvia rajoituksia on eliminoitu toimintamalleja muuttamalla. Tällä hetkellä lapsiryhmät ulkoilevat eri aikaan ja tästä johtuen toiminta-aikana kaikki sisätilat ovat yhden ryhmän käytössä. Sisätiloissa lapsiryhmä jaetaan pienryhmiin esimerkiksi iän mukaan. Pienryhmätoiminnan toteuttaminen luo hyvät edellytykset oppimisympäristön hyödyntämiselle ja kiireettömälle, positiiviselle, rauhalliselle ja hyväksyvälle ilmapiirille, joka kannustaa leikkiin ja aktiiviseen toimintaan. Tavoitteena on pienryhmien mahdollisimman suuri pysyvyys. Ryhmät muotoutuvat kuitenkin tilanteen mukaan joustavasti riippuen esimerkiksi henkilökunnan määrästä ja lasten kiinnostuksen kohteesta. Myös kalustehankinnoilla ja kalusteiden sijoittelulla pyritään järjestämään rauhallisia, muunneltavia leikki- ja toimintanurkkauksia Leikki Lapsilla on tilaa, aikaa ja välineitä leikille ja mahdollisuus halutessaan sen jatkamiseen. Aikuisen rooli leikissä voi olla tarkkailijan, läsnäolijan, tai ohjaajan ja opastajan rooli. Leikki oppimisen välineenä on osa lapsikeskeisyyttä. Pienryhmätoiminnalla varmistetaan, että leikkiaikaa jää päivittäin riittävästi.(liite 1) 4.4. Työtavat Työskentelyn keskeisimpinä periaatteina ovat lasten ohjaaminen omatoimisuuteen, lapsikeskeisyyden toteuttaminen mm. pienryhmätoiminnalla ja lasten kasvun ja kehityksen edistäminen kaikissa tilanteissa. Työtapojen päivitystä teh- 3

4 dään jatkuvasti keskustelemalla asioista tiimeissä ja henkilökuntakokouksissa. Käytössä olevat päiväkoti- ja tiimisopimukset ovat hyvä keino työtapojen tarkasteluun Perushoitokäytännöt Ruokailu, ulkoilu, päivälepo ja siisteyskasvatus ovat perushoidon keskeiset osa-alueet, jotka toimivat oppimisen välineinä ja kehittävät lasten omatoimisuutta. Ruokailussa ovat läsnä ryhmän kaikki aikuiset ja sijoittumalla lasten pöytiin he varmistavat ruokailun sujuvuuden ja rauhallisuuden. Ulkoilu toteutetaan ryhmittäin. Toimintamalleja ja tapoja arvioidaan säännöllisesti mm. päiväkoti- ja tiimisopimusten avulla. Lapsille opetetaan oikeita ravintotottumuksia yhteistyössä ruokapalvelun kanssa ja hyviä ruokailutapoja harjoitellaan. Riittävä ulkoilu ja päivälepo ylläpitävät fyysistä kuntoa ja terveyttä. Päivälepoajasta pyritään tekemään mahdollisimman rauhoittava hetki musiikin, satujen ja johdonmukaisten toimintamallien avulla. Riisumis- ja pukemistilanteissa tuetaan lasten omatoimisuutta. Nukkuva lapsi herätetään kesken päiväunien ainoastaan perustellusta syystä. Siisteyskasvatuksessa yli kolmevuotiailla keskitytään käsihygieniaan. Myös toimintatilojen siisteys ja esteettisyys ja työskentelyvälineiden kunnossa pitäminen edistävät viihtyvyyttä ja opettavat yhteisvastuuseen. (Liite 3) Huolen esille ottaminen Päivittäisissä keskusteluissa, varhaiskasvatuskeskusteluissa ja vanhempientilaisuuksissa otetaan esille lapsen ikä- ja kehitystasoon liittyviä asioita, jotka voivat aiheuttaa ongelmatilanteita sekä kotona, että päivähoitopaikassa. Henkilökunnan avoin, rehellinen ja asiallinen suhtautuminen on tärkeää ja koko ajan on muistettava, että vanhemmat ovat lapsensa parhaita asiantuntijoita. Henkilökunnan tehtävänä on tukea lasten kotikasvatusta ja yhdessä vanhempien kanssa toimia positiivisessa hengessä ratkaisukeskeisesti lapsen parhaaksi. Vuorovaikutustaidot ovat tässä suhteessa avainasemassa. Muihin yhteistyötahoihin ja asiantuntijoihin otetaan yhteyttä ainoastaan vanhempien luvalla. Lastensuojelulliset näkökohdat ovat kuitenkin poikkeuksena. Päiväkodissa on käytettävissä huolen puheeksi ottamisen-materiaali lomakkeineen. Varhaiskasvatuksessa toimivat tukiryhmät mahdollistavat myös huolen esille ottamisen. Tukiryhmät toimivat kunnallisena, alueellisina ja lapsikohtaisina. 4

5 5. Varhaiskasvatuksen orientaatiot 5.1. Kieli ja vuorovaikutus Kielen avulla tuetaan lapsen ajattelun, sosiaalisuuden, tunteiden, vuorovaikutustaitojen ja oppimisprosessin kehittymistä. Lapsen mielikuvitukselle ja ajatuksille annetaan aikaa, tilaa ja rauhaa kehittyä ja lasta rohkaistaan ja ohjataan aktiiviseksi puhujaksi ja kuuntelijaksi. Itseilmaisun tukemiseen käytetään draamaleikkejä ja kielellistä tietoisuutta tuetaan kielellä leikkien, loruillen ja monipuolisesti kirjallisuuteen tutustuen. Samalla luodaan pohja luku- ja kirjoitustaidolle. Kirjaimiin tutustutaan erilaisten tehtävien avulla ja oman nimen kirjoittamista harjoitellaan. Pienryhmätoiminta tukee sekä lasten välistä, että lasten ja aikuisten välistä kielellistä kommunikaatiota. Myös mahdolliset kielellisen kehityksen häiriöt havaitaan helpommin ja niitä voidaan korjata.(liite 2) 5.2. Matematiikka Tarkoituksena on, että lapsi kiinnittää huomioita normaaleissa arkipäivän tilanteissa ilmeneviin matemaattisiin ilmiöihin. Näin luodaan myönteinen suhtautuminen matematiikan oppimiseen, joka edellyttää käsitteiden ymmärtämistä, johdonmukaisia opetusmenetelmiä, välineitä ja kieltä. Luokittelun, vertailun ja järjestämisen avulla lapsi tutkii ja jäsentää ympäristönsä esineitä, eliöitä, kappaleita, kuvioita, aineita ja ilmiöitä muotojen, määrien sekä muiden ominaisuuksien perusteella. Aikuisen tehtävänä on rakentaa oppimisympäristö, joka tukee ja edistää lapsen yksilöllisen matemaattisen ajattelun kehittymistä. Hyviä matemaattisten valmiuksien kehittäjiä ovat pelit, sääntöleikit, liikunta, musiikki ym. Numeroihin tutustutaan lähinnä lukualueella Luonnontieteet Lasta ohjataan ymmärtämään ja arvostamaan luontoa, erilaisia ihmisiä ja kulttuureita, sekä toimimaan ympäristöä säästävällä tavalla ja sitä hoitaen. Lapsen tulee kokea elinympäristönsä turvalliseksi ja kiinnostavaksi tutkimus- ja leikkipaikaksi. Luonnontieteisiin tutustuminen perustuu tutkivaan lähestymistapaan, jossa lähtökohtana ovat ympäristön erilaiset asiat, ilmiöt ja tapahtumat. 5

6 Havaintoja tekemällä ja kaikkia aisteja käyttämällä lapsi saa tietoa ympäröivästä maailmasta. Lähialueretkien suunnitelmallinen toteuttaminen on hyvä toimintamalli sekä luonnontieteisiin, että historiaan ja yhteiskuntaan tutustuttaessa. Päiväkodin sijainti antaa tähän erinomaisen mahdollisuuden. Kävelymatkan päästä löytyvät kirjasto, kirkko, Kokemäenjoki, palvelut, leikkikenttiä, liikuntamahdollisuudet ja luonto Historia / yhteiskunnallinen Toiminnassa keskitytään lapsen kokemuspiiriin ja elämänkokemukseen liittyviin sisältöihin. Lapsen ja perheen elämänkaarta seuraten tutustutaan perinteisiin, ajankohtaisiin asioihin, tapakasvatukseen, jossa aikuisen malli on tärkeä, yhteiskunnan tarjoamiin palveluihin ja työhön, sekä lapsikeskeisyyttä hyödyntäen tarjotaan lapsille ärsykkeitä ongelman ratkaisun pohjaksi. Päiväkodin lähialue tarjoaa tähänkin orientaatioon liittyviä hyviä tutustumiskohteita Esteettinen Esteettinen kasvatus antaa lapselle välineitä itseilmaisuun ja persoonalliseen kasvuun. Se luo pohjaa oman kulttuurin ymmärtämiselle painottaen kasvu- ja toimintaympäristön kokemuksellisuutta ja elämyksellisyyttä. Laajapohjaisen toiminnan avulla tuotetaan uusia elämyksiä ja kokemuksia, tutustutaan erilaisiin materiaaleihin ja toimintatapoihin, sekä kehitetään aistihavaintoja, lapsen kauneustajua ja halua vaalia elinympäristöään. Esteettinen kasvatus tukee lapsen motorisia valmiuksia ja vahvistaa itsetuntoa ja itseilmaisua. Lapsi oppii havainnoimaan ja tarkastelemaan ympäröivää maailmaa kriittisesti. Esteettinen kasvatus kuuluu kaiken ikäisille ja sen avulla tähdätään koko persoonallisuuden kasvun tukemiseen luovan toiminnan avulla, tiedollisia ja taidollisia valmiuksia kehittämällä ja sosiaalista kasvua edistämällä. Mm. kädentaitoja harjoitellaan monipuolisesti ja uusiin työtapoihin ja välineisiin tutustutaan pienemmissä ja isommissa ryhmissä, siten, että myös leikille jää riittävästi aikaa. (Liite 4) 5.6. Eettinen Eettinen kasvatus sisältyy kaikkeen toimintaan ja on kaikille yhteistä. Se lähtee itsetunnon kehittymisestä ja laajentuu ihmisten välisiin sosiaalisiin suhteisiin, sekä edelleen elinympäristöön ja globaaliseen tietoisuuteen. Eettiseen kasvatuksen sisältöjä käsitellään lasten kanssa keskustellen ja erilaisia roolileikkejä hyväksi käyttäen. Eettinen kasvatus antaa lapsille valmiuksia 6

7 kohdata erilaisia ihmisiä, olosuhteita, tilanteita ja tunteita elämässään. Sen avulla edistetään tasa-arvoa, suvaitsevaisuutta, toisten huomioon ottamista, erilaisuuden hyväksymistä, yleistä tapakulttuurin tuntemusta ja arvomaailman kehittymistä. Päiväkodin turvallisuuskansio sisältää runsaasti eettisen kasvatuksen sisältöjä ohjeineen ja sääntöineen mm. päiväkodin järjestyssäännöt ja kiusaamisen vastustamissuunnitelman. Henkilökunnan esimerkki, hyvät käytöstavat ja työilmapiirin kehittäminen edesauttavat osaltaan eettisen osa-alueen tavoitteiden ja sisältöjen toteuttamisessa. Henkilökuntaa ohjaavat asiaa koskevat päiväkodissa yhdessä laaditut asiakirjat ja sopimukset. Tällaisia ovat mm. edellä mainitut turvallisuusohjeisto, laatukäsikirja ja päiväkoti- ja tiimisopimukset Uskonnollis-katsomuksellinen Uskonnollis-katsomukselliseen orientaatioon kuuluu eettisen osa-alueen sisältöjä. Varsinaisen uskontokasvatuksen tavoitteena on kohdata uskontoon liittyviä asioita, tutustua uskonnolliseen kulttuuriin ja uskonnon keskeisimpiin sisältöihin jokaisen henkilökohtaista vakaumusta kunnioittaen. Lapsille annetaan myös mahdollisuus hiljentymiseen, kuuntelemiseen ja rauhoittumiseen. Seurakunnan kanssa tehdään yhteistyötä kuukausittaisten aamunavausten ja erilaisten kirkollisten tilaisuuksien muodossa Kokemäkeläisyys Paikkakunnan historiaa, kulttuuritaustaa, elinkeinoelämää, keskeisimpiä nähtävyyksiä ja palvelukulttuuria tehdään tutuksi lasten ikä- ja kehitystason mahdollistamalla tavalla. Lapsia opetetaan hahmottamaan kotikaupunkimme sijainti Suomen ja maailman kartalla 5.9 Varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen jatkumo Varhaiskasvatus on osa sivistystointa. Erilaisilla yhteistyötavoilla varmistetaan jatkumo esiopetukseen ja perusopetukseen. Lapsilla on mahdollisuus tutustua tulevaan esiopetus- ja perusopetusympäristöön, henkilökuntaan ja kavereihin etukäteen. Tarvittavat tiedot siirretään esiopetushenkilöstölle yhdessä vanhempien kanssa täytettävän siirtolomakkeen avulla siirtokeskusteluissa. Koulujen oppilashuoltotyöryhmää vastaavat kunnallinen tukiryhmä, joka koordinoi erityisvarhaiskasvatusta monialaisesti, ja sen ohjauksessa olevat alueelliset tukiryhmät, joissa puheenjohtajina toimivat päiväkotien johtajat ja muina jäseninä ovat mm. neuvolan, perhepäivähoidon, sosiaalitoimen edustajat sekä 7

8 varhaiskasvatuksen erityisopettaja ja psykologi. Alueellisten tukiryhmien tavoitteena on tukea alueen lapsiperheiden hyvinvointia, tiivistää yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa, kehittää nivelvaiheiden toimintamuotoja monialaisesti, kehittää kodin ja varhaiskasvatuksen yhteistyötä sekä arvioida lasten ohjaustoimintaa. Raportti vuoden aikana tehdyn työn arvioinnista toimitetaan ohjausryhmälle keväisin. Ryhmät toimivat ja kokoontuvat oman alueensa tarpeiden mukaisesti. Tulkkilan perusaluetiimi kokoontuu yksi - kaksi kertaa vuodessa. Oppilaanohjaus varhaiskasvatuksessa toteutuu varhaiskasvatussuunnitelmien muodossa, Vanhemmat osallistuvat lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laatimiseen ja saavat tietoa varhaiskasvatuksen sisällöistä monin eri tavoin. (Ks. kuntavasu) OPPILAANOHJAUKSEN OHJAUSRYHMÄ PJ. yhteiskoulun rehtori moniammatillinen, kokoontuu n. 2-3 kertaa vuodessa Arviointi Varhaiskasvatuksen kunnallinen tukiryhmä Pj. varhaiskasvatusjohtaja moniammatillinen, kokoontuu 2-3 kertaa vuodessa Oppilashuoltotyöryhmät koulukohtaisesti, kokoontumiset koulujen tarpeiden mukaan käsittelee pedagogista selvitystä ja erityisen tuen päätöstä Alueelliset tukiryhmät monialaisia kokoontuvat alueen tarpeiden mukaan pj. päiväkodin johtaja Tulkkila Peipohja Kauvatsa 8

9 6. Yhteistyö 6.1. Kasvatuskumppanuus Kasvatuskumppanuus perustuu yhteisiin tavoitteisiin, periaatteisiin, keskinäiseen luottamukseen ja kunnioitukseen, sekä kasvatusvastuun asianmukaiseen jakamiseen. Vanhemmilla on lastensa ensisijainen kasvatusvastuu ja oikeus ja päiväkodin henkilökunnalla ammatillinen tieto ja osaaminen yhteistyön ja kasvatuskumppanuuden tukemiseksi. Päiväkodin henkilökunta on osallistunut kasvatuskumppanuuskoulutukseen. Kun lapsi on valittu päiväkotiin, vanhemmat ottavat yhteyttä henkilökuntaan ja sopivat tutustumisajankohdasta. Tutustuminen voi tapahtua myös pitkällä aikavälillä perheen ja lapsen tarpeiden mukaan. Palvelusopimus tehdään ennen hoidon aloittamista ja lapsen varhaiskasvatussuunnitelma hoidon kestettyä n. kaksi kuukautta. Arviointia suoritetaan toimikauden aikana lapsen syntymäpäivän tienoilla. Päiväkodin aukioloaika voi vaihdella vuosittain hoidontarpeen mukaan. Ilta- ja viikonloppuhoitoa ei Tulkkilan päiväkodissa järjestetä. Vanhemmilla on mahdollisuus keskusteluun lasta tuodessaan ja hakiessaan ja erilaisissa heille järjestetyissä tapahtumissa ja tilaisuuksissa. He voivat tiedottaa asioista päiväkotiin myös puhelimitse ja sähköpostitse. Perushoitokäytäntöjen suhteen vanhempien toivomuksia ja lapsen tarpeita otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon. Vanhemmille tiedotetaan päiväkodin toiminnasta suullisesti, kirjallisesti ja sähköisesti. Asiakkaiden tarpeita ja asiakastyytyväisyyttä kartoitetaan säännöllisesti tehtävillä kyselyillä, tulokset julkistetaan ja niiden pohjalta pohditaan kehittämistoimenpiteitä Monialainen yhteistyö Varhaiskasvatuksessa ja päivähoidossa hyödynnetään eri ammattiryhmien ja suoritettujen erilaisten koulutusrakenteiden mukanaan tuomat tiedot ja taidot. Koulutuksissa panostetaan ajankohtaisiin teemoihin, kuten kasvatuskumppanuus ja pienryhmätyöskentely ja koulutustoiveita huomioidaan koulutusvelvoitetta, 3 pv/ vuosi, seuraten. Koulutusten sisältö välitetään koko henkilökunnalle tiimi-ja henkilökuntakokouksissa. Koulutusrakenteet on huomioitu työaikajärjestelyissä siten, että lastentarhanopettajat työskentelevät pääsääntöisesti toiminnalli- 9

10 simpaan aikaan päivästä. Myös päiväkodin hallinnollisille tehtäville järjestetään riittävästi aikaa. Yhteistyö ja tiedottaminen kuntasektorin sisällä, lähipaikkakuntien kanssa ja valtakunnallisesti huomioidaan ja ammattitaidon ylläpitämiseen panostetaan. Mm. lastenneuvolan kanssa on sovittu tietojen siirrosta havainnointilomakkeiden avulla. Ikäryhmäkohtaiset lomakkeet täytetään 3-5- vuotiaista lapsista varhaiskasvatusyksiköissä lapsen syntymäpäivän tienoilla, tiedot tarkistetaan vanhempien kanssa ja siirretään yksiköstä neuvolaan vanhempien suostumuksella Verkostoyhteistyö / kunnallinen, kolmas sektori, seurakunta Yhteistyötahoja ovat mm. sosiaali-, terveys-, ja kulttuuritoimi, seurakunta ja yksityiset palveluntuottajat ja järjestöt. Yhteistyömuodot vaihtelevat tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan. 7. Tuen järjestäminen lapselle 7.1. Päiväkodissa käytettävät tukimuodot Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa tehtäessä laaditaan suunnitelma tuen tarpeesta automaattisesti, jos tuen tarve on tiedossa. Suunnitelma voidaan tehdä myös vanhempien toivomuksesta, jos se nähdään yhteisessä keskustelussa tarpeelliseksi. Tuen tarve voi olla fyysinen, psyykkinen, tiedollinen, taidollinen, tai sosiaaliseen kehitykseen liittyvä. Lapsen tuen tarpeesta eri tahoilla laaditut lausunnot sovitetaan yhtenäiseksi kokonaisuudeksi, ja tiedon kulusta ja yhteistyöstä huolehditaan monialaisesti. Yleiseen tukeen ei tarvita lausuntoja, tehostettuun tukeen riittää lapsiryhmän lastentarhanopettajan antama pedagoginen arvio ja erityiseen tukeen vaaditaan monialainen pedagoginen selvitys. (Ks. kuntavasu) Yleinen tuki, ei lausuntoa Tehostettu tuki, pedagoginen arvio Erityinen tuki, pedagoginen selvitys 10

11 Varhaiskasvatuksen erityisopettaja käy päiväkodissa säännöllisesti konsultoimassa henkilökuntaa tukea tarvitsevien lasten kasvatuksessa ja opetuksessa. Hän antaa lapsille lisäksi pienryhmä- ja yksilöohjausta ja osallistuu ryhmien toimintaan. Toimintamallista sovitaan yksikön tarpeiden mukaan. Käytössä voi olla mm. reissuvihko, jonka avulla varmistetaan tiedon välittyminen kotiin tukea tarvitsevien lasten kohdalla. Yhteistyötä tehdään myös perheneuvolan ja esimerkiksi puhe- ja toimintaterapeuttien kanssa. Päiväkodissa käy terveydenhoitaja tarvittaessa. Mikäli ryhmässä on lapsia, joiden kuntoutus vaatii tukiviittomien käyttöä, järjestetään henkilökunnalle koulutusta. Koulutusta tarvitaan myös erilaisten sairauksien, tai vammojen kuntoutuksessa ja hoidossa, joihin on mm. Satakunnan keskussairaalasta saatavissa konsultaatiopalveluja. Varhaiserityisopetusta ohjaa kunnallinen moniammatillisesti laadittu varhaiserityiskasvatuksen suunnitelma. 7.2 Suunnitelma tuen tarpeesta Päiväkodin johtaja, tai joku hänen valtuuttamansa henkilö kokoaa tuen tarvetta koskevaan suunnitelmapalaveriin yhteistyössä päiväkodin henkilökunnan kanssa tarvittavat henkilöt, vanhemmat, varhaiskasvatuksen erityisopettajan, mahdolliset terapeutit, tarvittaessa perheneuvolapsykologin, terveydenhoitajan ja S2- lapsia kohdalla tulkin, sekä mahdollisen avustajan. Päiväkodin johtaja, tai varhaiskasvatuksen erityisopettaja toimii kokousten puheenjohtajana ja kokousten kulku kirjataan. Yhteistyön tavoitteena on saada eri tahoilla tapahtuvat kuntoutustoimet lapsen kannalta toimivaksi kokonaisuudeksi. Suunnitelma valmistellaan tarvittavalta osin monialaisena yhteistyönä alueellisessa tukiryhmässä, joka on osa sivistystoimen oppilashuoltoa ja, jonka kokoonpano vaihtelee tapauskohtaisten tarpeiden mukaan. Suunnitelma laaditaan niin, että se antaa työntekijöille käytännön ohjeita lapsen yksilölliseen tukemiseen. Suunnitelmaan asetettujen tavoitteiden saavuttamista arvioidaan sovituin väliajoin ja siihen kirjataan myös jatkosuunnitelmat. Työntekijät kirjaavat huomioita lapsen kehityksestä ja edistymisestä. Kuntoutussuunnitelman olemassaolo on erityisen tähdellistä siksi, että lapsi saa tarvitessaan virallisesti erityisopetusta ennen esikoulua. Päiväkodissa voi olla myös lapsia, joilla on 11-vuotinen oppivelvollisuus, eli he saavat varhennettua esiopetusta koulutoimen alaisuudessa, mutta opetus toteutetaan päiväkodissa. Tällöin lapselle tehdään erityisen tuen päätös (hallinnollinen) ja laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma. (Ks. kuntavasu ja kaupungin esiopetussuunnitelma s.21) Toimivuoden 2013 alusta on sovittu, että lasta koskevat alkuperäiset lausunnot säilytetään varhaiskasvatuksessa annettujen ohjeiden mukaisesti. 11

12 8. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten varhaiskasvatuksen järjestäminen Monikulttuurisuus pitää sisällään eri kulttuureista, kansallisuuksista ja uskonnollisista ryhmistä tulevia ihmisiä. Lasten erilainen kulttuuritausta huomioidaan tarpeen mukaan esim. uskontokasvatuksessa ja siihen liittyen esim. ruokailussa. Myös koulutusta tarvitaan, koska päivähoidon henkilökunnalla on oltava riittävästi tietoa eri kulttuurien sisällöstä ja tavoista. Lapsi, jolla on eri kieli- ja kulttuuritausta, tarvitsee aina tukea ja hänelle laaditaan varhaiskasvatuksen suunnitelma tuen tarpeesta, jossa huomioidaan uuden kielen oppimisen kannalta tärkeät seikat ja tarvittavat tukimuodot (ks. kuntavasu). Varhaiskasvatukselle on laadittu myös oma S-2- (suomi toisena kielenä) suunnitelma. 9. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laatiminen ja seurannan periaatteet 9.1 Tarkka laatimis- ja seuranta-ajankohta / arviointi Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma tehdään yhdessä vanhempien kanssa noin kahden kuukauden kuluttua hoidon aloittamisesta. Etukäteen täytetään palvelusopimus, joka sisältää tärkeimmät tiedot lapsesta. Eri kieli- ja kulttuuritaustan omaavalle lapselle on olemassa yhdistetty palvelusopimus- ja varhaiskasvatussuunnitelmalomake, jonka täyttämisessä käytetään tarvittaessa tulkin palveluja. Toimivuoden aikana päiväkodin henkilökunta ja vanhemmat arvioivat kuluvaa toimikautta, lapsen taitoja, vahvuuksia ja kehittämisalueita. Arvioinnissa hyödynnetään henkilökunnan tekemää lapsikohtaista havainnointia. Varhaiskasvatuskasvatussuunnitelma ja palvelusopimus siirtyvät lapsen mukana seuraavan hoitopaikkaan vanhempien suostumuksella. Esikouluun meneville lapsille on olemassa erityinen tietojensiirtolomake ja tiedot siirretään vanhempien luvalla tuleville esiopettajille keväisin. 12

13 10. Varhaiskasvatuksen sisällöllinen arviointi, kehittäminen ja seuranta 10.1 Lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen dokumentointi Ennen hoitosuhteen alkamista täytetään palvelusopimus yhdessä vanhempien kanssa. Sopimus sisältää lapsen hoitoon liittyvät oleelliset asiat. Vanhempien kanssa n. kaksi kuukautta hoidon alkamisesta käytävän hoito- ja kasvatuskeskustelun pohjalta tehdään kirjallinen varhaiskasvatussuunnitelma, jonka tarkoituksena on, että lapsesta on olemassa mahdollisimman paljon dokumentoitua tietoa, jotta varhaiskasvatussuhde muodostuisi turvalliseksi, luottamukselliseksi ja kasvatuskumppanuutta tukevaksi. Päiväkodin toiminta pohjautuu lasten varhaiskasvatussuunnitelmiin, tehtyihin toimintasuunnitelmiin ja yksikkö- ja kuntavasuun. Toimivuoden aikana käytävissä arviointikeskusteluissa esille tulevat asiat kirjataan suunnitelmaan jatkoa silmällä pitäen. Käytössä on myös havainnointilomake, jonka avulla siirretään tietoa lapsen kasvusta ja kehityksestä lastenneuvolaan lapsen syntymäpäivän aikoihin. Havainnot perustuvat varhaiskasvatusyksikön ja vanhempien näkemykseen Työyhteisön toiminnan kehittäminen ja arviointi Työyhteisön tila korreloi suoraan asiakastyytyväisyyteen, joten on tärkeää, että työyhteisöllisiin asioihin kiinnitetään riittävästi huomioita. Henkilökunnalle on tarjolla työyhteisökoulutusta ja myös yksikön esimies osallistuu mahdollisuuksien mukaan esimieskoulutukseen. Työtyytyväisyyttä ja johtajuutta arvioidaan säännöllisesti kyselyillä ja henkilökunnan kanssa käydään vuosittain kehityskeskusteluja, joissa käsitellään työntekijöiden osaamista, koulutustarpeita, työssä viihtymistä ja erilaisia toiveita. Kyselyistä ja keskusteluista tehdään yhteenveto, jonka pohjalta laaditaan kehittämissuunnitelma, joka toimitetaan varhaiskasvatusjohtajalle varhaiskasvatuksen vuosisuunnitelman aikataulun mukaisesti ja suunnitelmien toteutumista seurataan säännöllisesti. Yksikössä on käytössä säännöllisesti kokoontuvat henkilökunta- ja tiimikokoukset ja tiedon kulkuun kiinnitetään erityistä huomiota kirjaamalla asioita info-vihkoihin, ilmoitustauluille, tiimikansioihin ja laatukäsikirjaan. Käytössä ovat myös päiväkoti- ja tiimisopimukset, jotka ohjaavat työyhteisön työskentelyä ja varmistavat asianmukaisten toimintamallien toteutumisen. Yhteisen keskustelun pohjalta sovitut toimintamallit tukevat lasten fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia ja henkilökunnan työyh- 13

14 teisöllisyyden kehittämistä ja työhyvinvointia. Toimintaa arvioidaan säännöllisesti sekä yksilö-, tiimi- että työyhteisötasolla Laadun kehittäminen ja arviointi Arvioinnin tavoitteena on päivähoidon laadun parantaminen, päivähoitotyön kehittäminen sekä henkilökunnan yhteistyön ja vanhempien vaikutusmahdollisuuksien lisääminen, eli kasvatuskumppanuus. Edellä mainittujen tavoitteiden toteutumista seurataan erilaisten arviointijärjestelmien avulla. Arviointitavat näkyvät päivähoidon vuosisuunnitelmassa, joka aikatauluttaa vuosittaista arviointia. Kokemäen varhaiskasvatuksella on laatukäsikirja ja myös päiväkodille on laadittu oma laatuohjeistuksensa, joka sisältää henkilökuntaa ja päivähoitoa koskevaa tietoa ja yhteisesti sovittuja toimintamalleja. Laatukäsikirjoja ja ohjeistuksia päivitetään tarpeen mukaan. Päiväkodissamme työnarviointia suoritetaan dokumentoidusti arvioimalla toiminnan onnistumista viikoittain, kuukausittain, puolivuosittain ja toimivuoden lopussa ryhmäkohtaisissa tiimeissä ja koko päiväkodin henkilökunnan kanssa yhdessä. Arviointi pohjautuu yksikön varhaiskasvatussuunnitelmaan ja ryhmäkohtaisiin ja koko päiväkotia koskeviin vuosittaista toimintasuunnitelmaa laadittaessa asetettuihin tavoitteisiin, jotka koskevat työskentelyä lasten kanssa, vanhempien kanssa tehtävää yhteistyötä ja työyhteisöllisiä asioita. Arvioinneissa pohditaan kasvatustyötä sekä toiminnan, että työyhteisön osalta käymällä palautekeskustelua ja miettimällä työskentelytapoja ja niiden toimivuutta. Kehityskeskusteluissa työnarviointia suoritetaan sekä yksilö-, tiimi-, että työyhteisökohtaisesti. 11. Kestävä kehitys Tulkkilan päiväkodissa Materiaali-, lelu- ja kalustehankinnoissa panostamme laatuun, kestävyyteen ja helppohoitoisuuteen. Tarpeettomaksi jääneet kalusteet ja leikkivälineet kierrätetään muihin toimipisteisiin. Askarteluissa hyödynnämme luonnonmateriaaleja. Jätteet lajitellaan ja siivouksessa käytetään ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavia pesuaineita. Noudatamme myös kaupungin energiansäästöohjelmaa (ks. laatukäsikirja). Lasten kanssa liikumme luonnossa tutkien, havainnoiden, oppien ja keräämme sallittuja luonnon materiaaleja työskentelyymme. 14

15 KIVA KAVERI Ollaan kavereita jookos, kuin ananas ja kookos, ollaan rypäle ja rusina, syödään pipareita tusina KIUSAAMISEN VASTUSTAMISSUUNNITELMA Tavoitteenamme on luoda päiväkodistamme paikka, jossa sekä lapset, että aikuiset olisivat kivoja kavereita, kaikkien olisi mukava olla ja työskennellä, siis paikka, jossa kaikki viihtyvät. Pohdimme, millainen on kiva kaveri. Varmuuden vuoksi mietimme myös, miten ikävät asiat voivat ilmetä, jotta niihin voidaan heti puuttua ja olla taas kivoja kavereita toisillemme. HYVÄN YSTÄVYYDEN / PÄIVÄKOTIPÄIVÄN PELISÄÄNNÖT LAPSILLE JA AI- KUISILLE: - Aikuisten kunnioitus - Aikuisten ohjeiden kuunteleminen - Kaverin auttaminen - Kavereille puhutaan kauniisti - Oman vuoron odottaminen - Anteeksi pyytäminen - Kohteliaisuus ja hyvät tavat - Empaattisuus, lohduttaminen, jos on paha mieli - Yhteiset leikit, joiden ulkopuolelle ei jätetä kaveria - Lelujen jakaminen 15

16 Lasten välinen kiusaaminen Kiusaamisen ilmeneminen päiväkodissa Kiusaaminen voi olla joko psyykkistä, tai fyysistä. Psyykkisellä tasolla kiusaaminen saattaa ilmetä ryhmän ulkopuolelle jättämisenä, esim. yksittäinen lapsi ei pääse mukaan leikkiin, nimittelynä, lelujen viemisenä ym. Fyysinen kiusaaminen voi olla nipistelyä, lyömistä, tönimistä, potkimista, lelujen heittelyä jne. Ennaltaehkäisy Lasten välistä kiusaamista ennaltaehkäistään mm. tehokkaalla valvonnalla sekä sisäettä ulkotiloissa. Päiväkodin säännöt ja toimintaperiaatteet ovat sekä lasten, että aikuisten tiedossa ja niitä noudatetaan asianmukaisesti. Säännöistä keskustellaan henkilökunnan kesken ja päivitystä tehdään säännöllisesti tarpeiden mukaan. Henkilökunnan yhdessä sopimat, johdonmukaiset toimintamallit ja yhteiset kasvatuskäsitykset (kunta- ja yksikkövasu, laatukäsikirja, päiväkotisopimus, tiimisopimukset, turvallisuuskansio) luovat perustan kiusaamisen estämiselle. Myös aikuisten malli, joka näkyy kaikessa vuorovaikutuksessa ja empatiakyvyssä on ensiarvoisen tärkeää. Lapsille sääntöjen merkitys selvitetään erilaisissa opetustilanteissa. Tapakasvatukseen, hyviin käytöstapoihin ja toisten huomioon ottamiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Kasvatuskumppanuus vanhempien kanssa toteutuu myös siten, että vanhemmat saavat tietoa ko. asioista vanhemmille järjestettävissä tilaisuuksissa ja erilaisissa keskusteluissa. Heillä on mahdollisuus tuoda esille omat näkökantansa ja omalta osaltaan ottaa vastuuta lasten fyysisestä ja psyykkisestä turvallisuudesta hoitopäivän aikana esimerkiksi noudattamalla päiväkodin toimintamalleja tuodessaan ja hakiessaan lasta. Päiväkodissa toteutettava jatkuva pienryhmätoiminta mahdollistaa monipuolisen sosiaalisiin taitoihin liittyvän kasvatuksen, riittävän valvonnan, toiminnan ohjaamisen ja mahdollisimman aikaisen ongelmiin puuttumisen. Toimenpiteet kiusaamistapauksissa Kiusaamistapauksissa akuutteihin tilanteisiin reagoidaan heti. Lapsen kanssa keskustellaan, vedotaan yhteisiin sopimuksiin, toimintamalleihin, hyviin käytöstapoihin ja toisen asemaan asettumiseen lapsen ikätaso huomioon ottaen. Tapaukset selvitetään mahdollisimman totuudenmukaisesti, kaikkia osapuolia kuunnellen ja asianmukaisesti anteeksipyytämällä. 16

17 Lapsi voidaan myös laittaa ns. jäähylle kohtuulliseksi ajaksi esim. yksi minuutti / ikävuosi. Tarpeen vaatiessa asia otetaan puheeksi vanhempien kanssa. Päiväkodin periaatteena on kuitenkin, että päävastuu päiväkotiaikana tapahtuneista tilanteista ja niiden selvittämisestä on henkilökunnalla ja tapahtumat annetaan vanhemmille lähinnä tiedoksi. Lapsi voidaan myös eristää muusta ryhmästä, mutta häntä ei jätetä koskaan yksin. Lisäksi fyysinen kiinnipitäminen, eli ns. holding saattaa tulla kysymykseen. Kiusaamisesta on saatavissa paljon tietoa esimerkiksi kirjallisuudesta ja internetistä ja tapauksiin on saatavissa asiantuntija-apua mm. kunnan erityislastentarhanopettajalta, neuvolasta ym. sekä yleisellä, että yksittäistapauksia koskevalla tasolla. Yksittäistapauksiin liittyviin keskusteluihin tarvitaan vanhempien lupa. Pienryhmätoiminta on paitsi ennaltaehkäisevää, myös varsinainen toimenpide kiusaamistapauksissa. Pienemmässä lapsiryhmässä kiusaaminen on helpommin havaittavissa ja tilanteet selvitettävissä. Lasten on myös helpompi hallita aggressioitaan, kun vuorovaikutuskontaktien määrä pysyy kohtuullisena, henkilökohtaista huomiota on mahdollisuus saada enemmän ja työskentely on kiireetöntä. Toistuvaan kiusaamiseen ja väkivaltaiseen kiusaamiseen sovelletaan edellä mainittuja toimenpiteitä. Valvontaa ja puuttumiskäytäntöä tehostetaan ja tarpeen mukaan otetaan yhteyttä esimerkiksi perheneuvolaan. Kiusaamistapauksissa apua on myös saatavissa kunnalliselta ja alueelliselta tukiryhmältä, jotka vastaavat päivähoidon oppilashuoltotyöryhmää. Työpaikkakiusaaminen Työpaikkakiusaaminen henkilökunnan keskuudessa vältetään sopimalla yhteisistä säännöistä ja toimintamalleista (tiimisopimus, päiväkotisopimus, opiskelijoiden ja tilapäisten työntekijöiden palautelomake), keskusteluilla ja säännöllisillä työpaikkakokoontumisilla. Yhdessä mietitään, miten kiusaaminen saattaa ilmetä ja päästään yhteisymmärrykseen yhtenevistä käsityksistä. Kiusaamistapauksista ilmoitetaan esimiehelle, jolla on velvollisuus ryhtyä puuttumismenettelyyn, johon kuuluvat keskustelut asianomaisten kanssa ja mahdolliset rangaistustoimenpiteet. Henkilökunnan työhyvinvointia ylläpidetään huolehtimalla työilmapiiristä ja työterveyshuollon palveluja käyttämällä. 17

18 Sain siipeeni täplän ja pilkun ja itsekin täplänä vilkun ison kallion juuressa satumetsässä suuressa, lepertelee leppäkerttu, pohdiskelee perhonen. 18

19 Liitteet: Liite 1: Lapsen leikin kehitys Liite 2: Normaalin puheen kehityksen aikataulu Liite 3: Varhaisvuosien liikunnan perusteet Liite 4: Taiteellinen ilmaisu 19