KUNNALLINEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KUNNALLINEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA"

Transkriptio

1 KUNNALLINEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Riihimäen kaupunki Sivistystoimi Varhaiskasvatus 2014

2 Lukijalle Riihimäen kuntakohtainen Varhaiskasvatussuunnitelma on tehty päiväkotien, perhepäivähoidon, erityisvarhaiskasvatuksen, seurakunnan, yksityisen päivähoidon, neuvolan ja perheneuvolan yhteistyönä. Kuntakohtainen Varhaiskasvatussuunnitelma on varhaiskasvatusta ohjaava asiakirja. Varhaiskasvatussuunnitelma on päivitetty varhaiskasvatuksen sisäisenä työnä vuosina Lisäksi yhteistyötahot ovat päivittäneet tiedot omalta osaltaan syksyllä Valtakunnallinen Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2005 rinnalla kulkee luku luvulta Riihimäen kuntakohtainen Varhaiskasvatussuunnitelma, joka esitellään -otsakkeen alla. Kuntakohtaisessa suunnitelmassa tarkennetaan perusteissa määriteltyjä linjauksia. Kuntakohtaisen suunnitelman pohjalta laaditaan yksikkökohtaiset varhaiskasvatussuunnitelmat.

3 Sisällysluettelo JOHDANTO VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden tavoite Varhaiskasvatusta ohjaavia asiakirjoja Verkostoyhteistyö VARHAISKASVATUS Mitä varhaiskasvatus on Varhaiskasvatuksen arvopohja Kasvatuspäämäärät VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN Tavoitteena hyvinvoiva lapsi Hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuus Kasvattaja varhaiskasvatuksessa Varhaiskasvatusympäristö Oppimisen ilo Kielen merkitys varhaiskasvatuksessa Lapselle ominainen tapa toimia Sisällölliset orientaatiot VANHEMPIEN OSALLISUUS LASTEN VARHAISKASVATUKSESSA Kasvatuskumppanuus Vanhempien osallisuus yksikön toiminnan suunnittelussa ja arvioinnissa Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma ja sen arviointi ERITYINEN TUKI VARHAISKASVATUKSESSA KIELI- JA KULTTUURINÄKÖKOHTIA VARHAISKASVATUKSESSA Eri kieli- ja kulttuuritaustaiset lapset varhaiskasvatuksessa Kielikylpy, vieraskielinen varhaiskasvatus ja vaihtoehtoiseen pedagogiikkaan perustuva varhaiskasvatus VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KUNNASSA Kunnan varhaiskasvatussuunnitelman rakentuminen Kunnan varhaiskasvatussuunnitelman sisältö Kunnan varhaiskasvatussuunnitelma osana toiminnan laadun kehittämistä LIITE 1: KIUSAAMISEN ENNALTAEHKÄISY JA TOIMENPITEET KIUSAAMISTILANTEISSA. 34

4 Johdanto Varhaiskasvatuksen toteuttaminen Riihimäen kaupunki tarjoaa varhaiskasvatusvaihtoehtoina päiväkotitoimintaa ja perhepäivähoitoa hoitajan kotona tai ryhmäperhepäiväkodissa. Kunnallisen päivähoidon vaihtoehtona perhe voi valita yksityisen päivähoidon tai kotihoidon. Lakisääteiseen kotihoidontukeen ja yksityisen hoidon tukeen maksetaan myös kuntalisää. Riihimäellä on 8 päiväkotia, joissa tarjotaan kokopäivähoitoa alle kouluikäisille lapsille. Päiväkodit ovat pääsääntöisesti avoinna klo ja tarvittaessa asti. Piikinmäen päiväkoti on avoinna ympärivuorokautisesti. Avointa varhaiskasvatusta tarjotaan Jukolan päiväkodin Karusellissa, Junailijankadun päiväkodin Aapeli avoimessa ja Kirjauksen päiväkodin Kellarissa. Avoimen varhaiskasvatuksen toimintamuodot ovat avoin päiväkoti ja kerhot 3 5-vuotiaille kotihoidossa oleville lapsille. Riihimäellä on useita omassa kodissaan työskenteleviä kunnallisia perhepäivähoitajia ja kahdeksan ryhmäperhepäiväkotia. Ryhmäperhepäiväkodit ovat avoinna joko kello tai kello Esiopetus järjestetään koulujen tiloissa toimivissa varhaiskasvatuksen ja iltapäivätoiminnan yksiköissä sekä Junailijankadun ja Piikinmäen päiväkodeissa. Esiopetuksen sisältö ja toimintatavat perustuvat kunnalliseen esiopetussuunnitelmaan. Päiväkodit ja avoin varhaiskasvatus Läntinen alue Hirsimäen päiväkoti ja Junailijankadun päiväkoti Avoin varhaiskasvatus: Aapeli avoin Junailijankadun päiväkodissa (kerhot ja avoin päiväkoti) Itäinen alue Jukolan päiväkoti, Peltosaaren päiväkodit (Otava ja Saturnus), Piikinmäen päiväkoti Avoin varhaiskasvatus: Karuselli Jukolan päiväkodissa (kerhot) Pohjoinen alue Kirjauksen päiväkodit (Alatalo ja Ylätalo), Kontiontien päiväkoti ja Uunilinnun päiväkoti Avoin varhaiskasvatus: Kellari Kirjauksen Ylätalossa (kerhot ja avoin päiväkoti) Perhepäivähoito ja ryhmäperhepäiväkodit Läntinen alue Hoitajan kodissa tapahtuva perhepäivähoito. Ryhmäperhepäiväkodit Käpäläkoti ja Saarikoti Itäinen alue Hoitajan kodissa tapahtuva perhepäivähoito. Pohjoinen alue Hoitajan kodissa tapahtuva perhepäivähoito. Ryhmäperhepäiväkodit Haapakoti, Luhtavilla, Niittyvilla, Suovilla ja Tupasvilla. Esiopetus ja koululaisten iltapäivätoiminta Esiopetus ja esiopetusikäisten päivähoito sekä koululaisten iltapäivätoiminta järjestetään pääsääntöisesti koulujen tiloissa. Poikkeuksena on Eteläisen koulun esiopetus, joka järjestetään Junailijankadun päiväkodissa sekä vuorohoidon esiopetus, joka järjestetään Piikinmäen päiväkodissa. Esiopetuksen sisältö ja toimintatavat perustuvat kunnalliseen esiopetussuunnitelmaan. 1

5 Läntinen alue Junailijankadun päiväkoti, Herajoen ja Lasitehtaan koulun varhaiskasvatus ja iltapäivätoiminta yksikkö Itäinen alue Patastenmäen koulun varhaiskasvatus ja iltapäivätoiminta yksikkö, Peltosaaren koulun varhaiskasvatus ja iltapäivätoiminta yksikkö, Piikinmäen päiväkoti Pohjoinen alue Pohjoisen koulun varhaiskasvatus ja iltapäivätoiminta yksikkö, Uramon ja Haapahuhdan koulun varhaiskasvatus ja iltapäivätoiminta yksikkö Erityisvarhaiskasvatus Riihimäellä on neljä konsultoivaa erityislastentarhanopettajaa, erityisvarhaiskasvatuksen resurssierityislastentarhanopettaja ja seitsemän erityisvarhaiskasvatuksen erityisavustajaa/avustajaa. Päiväkodissa voi olla myös pienryhmä. Pienryhmän erityislastentarhanopettaja kuuluu yksikön henkilökuntaan. Pienryhmien paikoista osa on kohdennettu erityistä tukea tarvitseville lapsille. Joissakin päiväkodeissa työskentelee resurssierityislastentarhanopettaja tai ryhmässä toimiva erityislastentarhanopettaja, jotka kuuluvat yksikön henkilökuntaan. Yksityinen palvelutuotanto Riihimäellä toimii kolme yksityistä päiväkotia: Satumaa, Sini-Emilia ja Montessori-esikoulu sekä useita yksityisiä kunnallisesti valvottuja perhepäivähoitajia. Päiväkoti Satumaan toiminta-ajatuksena on luoda lapselle hyvä arki, joka sisältää syliä, oppimista ja sopivasti haasteita. Lapselle luodaan turvallinen ja monipuolinen toimintaympäristö, lapsi voi toteuttaa itseään ja hänellä on hyvä olla. Toimintaa toteutetaan paljon pienryhmissä, jolloin jokainen lapsi tulee huomatuksi. Satumaan päiväkodissa arvostetaan luontoa monipuolisena leikki- ja tutustumispaikkana. Luontokasvatus halutaan liittää luontevasti jokapäiväiseen toimintaan päiväkodissa niin, että siitä tulee luonnollinen osa lapsen arkea. Metsäretkillä jo pienet lapset saavat hyvää harjoitusta liikkumiseen ja kiipeilemiseen. Metsässä ollessa on lasten kanssa myös helpompi keskustella ja opettaa ihmisten velvollisuuksista luontoa kohtaan; (mm. kierrätys, luonnonsuojelu ja energiansäästäminen.) Yksityinen päiväkoti Sini-Emilia toteuttaa Reggio Emilia ajatteluun perustuvaa toimintaa. Ajattelu näkyy arjessa mm. lasten ajatusten tuomisessa näkyville ja kasvun kansioiden keräämisessä päiväkodille ominaisella tavalla. Asiat käsitellään laajoina kokonaisuuksina. Asioita ja ilmiöitä tutkitaan teemojen kautta lasten innostuksen mukaan. Lapset toimivat pienryhmissä ja jokaisella ryhmällä on kasvattaja, joka suunnittelee oman ryhmänsä toiminnan sille sopivaksi. Reggio Emilia pedagogiikka on sadan kielen pedagogiikkaa eli lapsi kokonaisvaltaisesti havainnoi ja oppii ympäristöstään. Riihimäen Montessori-yhdistyksen ylläpitämä Montessori-esikoulu noudattaa toiminnassaan Montessoripedagogiikkaa, jonka tavoitteena on lapsen yksilöllisen kehityksen tukemisen lisäksi sosiaalisen vuorovaikutuksen tukeminen. Lähtökohtana ovat lapsen herkkyyskaudet (kielen, aistien, järjestyksen, liikkeen ja sosiaalisen kanssakäymisen alueilla). Oppimisympäristöllä on tärkeä merkitys. Se on järjestetty siten, että se vastaa lasten herkkyyskausia ja kehitysvaiheita. Ympäristössä omina alueinaan ovat arkipuuhat (sisältää keskittymistä, liikkeiden hallintaa, itsestä ja ympäristöstä huolehtimista ja tapakasvatusta harjoittavia tehtäviä; perusta kaikelle myöhemmin opittavalle), aistimateriaali, äidinkieli, matematiikka sekä kulttuuri (sisältää tieteisiin, taiteisiin, maantieteeseen ja biologiaan liittyvää materiaalia). 2

6 Montessoriryhmässä eri-ikäiset lapset ovat yhdessä kouluun menoon asti. Tämä tukee lasten sosiaalista kehitystä. Ryhmän nuorimmat lapset oppivat vanhemmilta lapsilta mallioppimisen kautta. Vanhemmat lapset puolestaan oppivat ottamaan huomioon nuorempien tarpeita sekä saavat tukea oman itsetunnon kehitykselle, kun voivat olla apuna eri tilanteissa nuoremmille lapsille. Eri-ikäisten lasten toimiminen samassa ryhmässä vähentää merkittävästi myös kilpailua lasten välillä. Montessoriryhmä motivoi lasta oma-aloitteiseen ja itsenäiseen työskentelyyn. Lapsella on mahdollisuus toimia ja edetä omien edellytystensä mukaisesti helposta vaikeaan, konkreettisesta abstraktiin. Toimintamahdollisuuksia on paljon ja ne on järjestetty työskentelykokonaisuuksiksi lasten ulottuville. Montessori-esikoulussa noudatetaan soveltuvin osin valtakunnallista ja Riihimäen kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaa sekä esiopetussuunnitelmaa. Montessori-esikoululla on myös oma yksikkökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma. Yhteistyötahot Lastenneuvola huolehtii kaikkien riihimäkeläisten alle kouluikäisten lasten kasvun ja kehityksen seurannasta ja perusterveydenhuollosta, antaa opastusta lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyvissä asioissa sekä ohjaa tarvittaessa lapsen eri asiantuntijoiden tutkimuksiin ja hoitoon. Neuvolassa järjestetään vanhemmille ryhmätilaisuuksia, joissa on tarkoitus kuunnella ja auttaa perheitä lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyvissä ongelmatilanteissa. Perheneuvolan palvelut ovat käytettävissä silloin kun jokin lapsen käyttäytymiseen, kehitykseen tai oppimiseen liittyvä piirre huolestuttaa lapsen vanhempia ja varhaiskasvatuksen henkilöstöä, tai jos perhettä on kohdannut kriisi. Varhainen paneutuminen lapsen ongelmiin tuottaa jatkossa parhaita tuloksia. Oppilashuollollista yhteistyötä tehdään myös esiopetusikäisten lasten parissa. Riihimäen seurakunnan varhaiskasvatustyö tapahtuu päiväkerhoissa, perhekerhoissa ja pyhäkouluissa. Päiväkerhot kokoontuvat kuudessa toimipisteessä eri puolilla kaupunkia. Kerhot on tarkoitettu 3 8-vuotiaille lapsille, jotka pyritään jakamaan samanikäisten ryhmiin. Perhekerhot ovat avoimia ja kokoontuvat neljässä pisteessä. Riihimäkeläiset urheiluseurat ja järjestöt järjestävät monipuolista alle kouluikäisten lasten toimintaa. 1. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 1.1 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden tavoite Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet on valtakunnallinen varhaiskasvatuksen ohjauksen väline. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden pohjana ovat valtioneuvoston periaatepäätöksenä hyväksymät varhaiskasvatuksen valtakunnalliset linjaukset, jotka sisältävät yhteiskunnan järjestämän ja valvoman varhaiskasvatuksen keskeiset periaatteet ja kehittämisen painopisteet. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden tavoitteena on edistää varhaiskasvatuksen yhdenvertaista toteuttamista koko maassa, ohjata sisällöllistä kehittämistä ja luoda osaltaan edellytyksiä varhaiskasvatuksen laadun kehittämiselle yhdenmukaistamalla toiminnan järjestämisen perusteita. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden tavoitteena on lisätä varhaiskasvatushenkilöstön ammatillista tietoisuutta, vanhempien osallisuutta lapsensa varhaiskasvatuksen palveluissa ja moniammatillista yhteistyötä sellaisten eri palvelujen kesken, joilla tuetaan lasta ja perhettä ennen lapsen oppivelvollisuuden alkamista. Yhdessä esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden kanssa varhaiskasvatussuunnitelman perusteet muodostavat valtakunnallisesti lasten hyvinvointia, kasvua ja oppimista edistävän kokonaisuuden. Kunnilla on laajat mahdollisuudet organisoida varhaiskasvatuspalvelut perheitä parhaiten palvelevalla tavalla. Kuntien erilaisuuden vuoksi on tärkeää, että jokaisessa kunnassa tarkennetaan varhaiskasvatuksen kuntakohtaiset strategiset linjaukset, jotka otetaan huomioon varhaiskasvatussuunnitelmia laadittaessa. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ohjaavat kaikkia toimintamuotoja yhteiskunnan järjestämässä ja valvomassa varhaiskasvatuksessa. Kuntien tehtävänä on arvioida varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden 3

7 pohjalta kuntansa varhaiskasvatuksen palvelujen toteutumista ja konkretisoida omassa suunnitelmassaan varhaiskasvatuksen sisällöt ja toimintatavat eri toimintamuodoissa. Kasvatus on sidoksissa kulttuuriin ja yhteiskunnan jatkuvaan muutokseen, jonka tulee osaltaan vaikuttaa varhaiskasvatuksen toteutuksen jatkuvaan arviointiin, tavoitteiden asettamiseen ja toteuttamiseen. Kasvatuksen perinteinen, ihanteellinen tehtävä on pyrkiä myös kehittämään entistä parempaa yhteiskuntaa ja maailmaa. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden ymmärtämisessä on keskeistä nähdä perusteet puitteiksi, joista keskustellaan ja jotka täsmennetään yhteisesti sovituiksi käytännöiksi ja toimintaperiaatteiksi kunnissa ja yksiköissä. Hallinnollisen päätöksenteon ohella toiminnasta vastaavien poliittisten päättäjien sitoutuminen kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaan on oleellista jatkuvan prosessimaisen työskentelyn ja varhaiskasvatussuunnitelman toteutumisen takaamiseksi. Varhaiskasvatuksen tavoitteena on edistää lapsen tervettä kasvua, kehitystä ja oppimista turvallisessa ja virikkeellisessä ympäristössä. Varhaiskasvatusympäristöjen tulee olla sekä fyysisesti, psyykkisesti että emotionaalisesti turvallisia. Hoitopaikkoja tulee olla riittävästi ja niiden tulee vastata perheiden tarpeita. Perheille on tarjottava erilaisia varhaiskasvatusvaihtoehtoja. Varhaiskasvatuksen henkilöstöä tulee olla riittävästi ja varhaiskasvatus tarjoaa henkilöstölleen mahdollisuuden täydennyskoulutukseen. 1.2 Varhaiskasvatusta ohjaavia asiakirjoja Varhaiskasvatusta ohjataan sekä valtakunnallisilla että kunnan omilla asiakirjoilla. Kuntatasolla varhaiskasvatuksen ohjaus on monimuotoista ja asiakirjojen nimet voivat vaihdella kunnasta riippuen. Valtakunnallinen ja kunnallinen ohjaus muodostavat prosessimaisen kokonaisuuden. VALTAKUNNALLINEN OHJAUS: Lasten päivähoitoa ja esiopetusta koskevat lait ja asetukset määrittävät varhaiskasvatuksen ja siihen sisältyvän esiopetuksen toteuttamista. Varhaiskasvatuksen valtakunnalliset linjaukset sisältävät yhteiskunnan järjestämän ja valvoman varhaiskasvatuksen keskeiset periaatteet ja kehittämisen painopisteet. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ohjaavat valtakunnallisesti varhaiskasvatuksen sisältöä, laatua ja kuntien varhaiskasvatussuunnitelmien laatimista. Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet ohjaavat valtakunnallisesti esiopetuksen sisältöä, laatua ja paikallisten opetussuunnitelmien laatimista. KUNNALLINEN OHJAUS: Kunnan varhaiskasvatuksen linjaukset ja strategiat voivat olla osana kunnan lapsipoliittista ohjelmaa, tai ne löytyvät muista lasta ja perhettä koskevista asiakirjoista. Niistä ilmenevät kunnan varhaiskasvatuksen järjestämisen keskeiset periaatteet, kehittämisen painopisteet ja kunnan varhaiskasvatuksen palvelujärjestelmä. 4

8 Kunnan tai useamman kunnan yhdessä laatiman varhaiskasvatussuunnitelman lähtökohtana ovat valtakunnalliset varhaiskasvatuksen perusteet. Varhaiskasvatussuunnitelman tekemisessä otetaan huomioon kunnan omat linjaukset, strategiat ja tavoitteet sekä määritellään eri palvelumuotojen sisällölliset tavoitteet. Kunnan ja yksikön varhaiskasvatussuunnitelma ja esiopetuksen opetussuunnitelma muodostavat kokonaisuuden, ja niiden välillä on selkeä jatkumo. Yksikön varhaiskasvatussuunnitelma on kunnan suunnitelmaa yksityiskohtaisempi, ja siinä kuvataan yksikön varhaiskasvatuksen -hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuuden lähtökohdat sekä niiden toteutuminen arjen kasvatuskäytännöissä. Siinä kuvataan myös alueen tai yksikön erityispiirteitä ja painotuksia. Myös eri palvelumuotojen tarkennetut tavoitteet kirjataan yksikkökohtaiseen suunnitelmaan. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma ja lapsen esiopetuksen suunnitelma laaditaan yhdessä vanhempien kanssa, ja ne ohjaavat lapsikohtaisesti varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen toteuttamista. Varhaiskasvatuksen suunnittelua ja toteutusta ohjaavat varhaiskasvatussuunnitelma ja esiopetuksen opetussuunnitelma 1.3 Verkostoyhteistyö Laadukas varhaiskasvatus on monimuotoista toimintaa, joka edellyttää eri tahojen yhteistyötä. Verkostoyhteistyötä tehdään varhaiskasvatuksen linjausten mukaisesti koko laajan lasta ja perhettä palvelevan verkoston kanssa ja tarvittaessa seudullisesti. Keskeisiä yhteistyötahoja ovat opetus-, sosiaali-, terveys-, kulttuurija liikuntatoimi, yksityiset palveluntuottajat, seurakunnat, järjestöt, oppilaitokset ja sosiaalialan osaamiskeskukset, joiden kanssa tulee sopia yhteistyökäytännöistä ja periaatteista. Verkostotyöskentelyn tavoitteet ja toteuttamistavat kirjataan kunnan ja yksikön varhaiskasvatussuunnitelmaan. Opetustoimen kanssa yhteistyön keskeisenä sisältönä on yhteistyömuotojen ja rakenteiden luominen ja kehittäminen niin, että varmistetaan lapselle kasvatuksellinen ja opetuksellinen jatkumo. Lastenneuvolatoiminnan kanssa yhdessä luodaan ja kehitetään järjestelmä, jolla voidaan yhteistyössä vanhempien kanssa seurata lapsen kasvua ja kehitystä ja tarvittaessa ohjata perhettä hakeutumaan eri palveluihin. Verkostoyhteistyön yhtenä keskeisenä tavoitteena on mahdollisimman varhainen puuttuminen riskitilanteissa. Lapsen etua palvelevat yhteistyökäytännöt ja periaatteet tulee olla sovittuina lastensuojelun, perhetyön, perheneuvolan, kotipalvelun ja muiden sosiaalitoimen palvelujen kanssa niitä tilanteita varten, joissa neuvotellaan yksittäisen lapsen asioista tai edellytetään viranomaisten puuttumista. Lapsi sairaalassa Lapsen sairaalahoidon aikana varmistetaan varhaiskasvatuspalvelujen ja sairaalan tai muun laitoksen keskinäisellä yhteistyöllä toiminnan jatkuvuus mahdollisimman hyvin lapsen tarpeiden mukaan. Erityistä huomiota kiinnitetään lapsen turvallisten ihmissuhteiden säilyttämiseen ja muodostumiseen sekä ylläpidetään yhteyksiä muihin lapsiin ja häntä hoitaviin aikuisiin. Yhteistyön merkitys vanhempien kanssa korostuu. Sairaalassa tai muussa laitoksessa järjestettävässä varhaiskasvatuksessa noudatetaan soveltuvin osin varhaiskasvatuksen valtakunnallisia linjauksia ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteita. 5

9 Verkostoyhteistyön tavoitteena on tukea lasta ja perhettä kokonaisvaltaisesti eri kasvun vaiheissa. Toimiva yhteistyö luo edellytykset ohjata perhettä tarpeellisiin palveluihin. Tarkoituksena on luoda joustavasti toimiva palveluverkosto, joka parhaalla mahdollisella tavalla tukee lasta ja perhettä. Perheen tarvitsemat palvelut pyritään keskittämään niin, että perhettä ei kohtuuttomasti rasiteta päällekkäisillä palavereilla ja asiakaskäynneillä. Verkostoyhteistyön periaatteena on ehdoton luottamuksellisuus, lapsen ja perheen kunnioittaminen ja kuuleminen. Yhteistyö tapahtuu aina vanhempien suostumuksella. KUVA 1, Lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen polku sivulla 7. Varhaiskasvatuksen sisäinen yhteistyö Varhaiskasvatuksen henkilöstö tekee yhteistyötä paitsi omissa yksiköissään myös laajemmin erilaisissa työryhmissä ja tiimeissä. Tätä eri ammattiryhmien välistä kasvatuskumppanuutta kehitetään jatkuvasti. Henkilöstön erityisosaaminen sekä kasvatukselliset ja toiminnalliset kehittämisideat otetaan huomioon varhaiskasvatuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Erityisvarhaiskasvatuksen tuki ja konsultaatioapu käytännön varhaiskasvatustyössä on yksi tärkeimmistä päivähoidon sisäisistä yhteistyömuodoista. Perusopetus Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen sekä esiopetuksen ja perusopetuksen yhteistyö ja siihen liittyvät käytännöt määritellään ja kirjataan. Yhteistyön tavoitteena on varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen jatkumon rakentuminen. Esimerkiksi varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen yhteistyötä mietittäessä on sovittu toimintatavat siihen, miten tarpeellinen tieto lapsesta siirretään esiopetuksen käyttöön ja edelleen perusopetukseen. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen sekä esiopetuksen ja perusopetuksen yhteistyö on luontevaa niiden ollessa fyysisesti samassa paikassa, mutta niiden ollessa eri paikoissa suunnittelu ja käytännön toteuttaminen vaativat enemmän panostusta. Lastenneuvola Lastenneuvolan asiakkaina ovat kaikki alle kouluikäisten lasten perheet. Lasta ja perhettä seurataan kokonaisuutena perhehoitotyön mallin mukaisesti, jossa sama terveydenhoitaja työskentelee perheen ja lapsen kanssa kouluikään asti. Lapsen kasvun ja kehityksen seurannan ohella tärkeitä asioita ovat mm. perheenjäsenten vuorovaikutus, vanhemmuus, koko perheen hyvinvointi sekä terveyden edistäminen. Lastenneuvolan ja varhaiskasvatuksen yhteistyönä on laadittu tiedonsiirtolomake, joka siirtyy 3 6-vuotiaiden lasten vanhempien välittämänä varhaiskasvatuksesta neuvolaan ja takaisin. Tiedonsiirtolomake täytetään vanhempien kanssa yhdessä keskustellen. Tiedonsiirtolomakkeesta saatu tieto ja neuvolassa tehtävä lapsen neurologinen arvio (LENE) antavat yhdessä laaja-alaista tietoa lapsen kokonaiskehityksestä. Neuvolasta ohjataan tarvittaessa perhettä terveyskeskuksen erityistyöntekijöille, perheneuvolaan tai erikoissairaanhoitoon. Lasta koskeva tiedonsiirto neuvolan ja varhaiskasvatuksen välillä tapahtuu ainoastaan vanhempien luvalla. Oppilashuollollista yhteistyötä tehdään myös esiopetusikäisten lasten parissa. Vanhempien, lastenneuvolan ja varhaiskasvatuksen yhteistyö on luonteva jatkumo, jolla voidaan tukea vanhempien ja lapsen välistä suhdetta aivan varhaisvaiheista lähtien. Lastenneuvolan ja varhaiskasvatuksen yhteistyötä on viime vuosina kehitetty ja tiivistetty. 6

10 7

11 Perheneuvola Perheneuvolassa tutkitaan ja hoidetaan ensisijaisesti lasten tunne-elämän pulmia sekä perheiden kriisejä. Tulosyinä ovat muun muassa lasten ja vanhempien mielenterveysongelmat, lasten käytöshäiriöt, oppimisvaikeudet, erokriisit, uupumus, huoltajuuskiistat, perheväkivalta ja päihteidenkäyttö. Perheneuvolan toiminta-ajatuksena on tunnistaa ja tukea mahdollisimman varhaisessa vaiheessa syrjäytymis- ja psyykkisessä haavoittumisvaarassa olevia lapsia tutkia laaja-alaisesti lasten tunne-elämän pulmia vahvistaa vanhemmuutta ja perhesuhteita edistää ja lisätä perheenjäsenten välistä kommunikaatiota ja ymmärrystä toisiaan kohtaan perheterapian avulla selvittää parisuhdeongelmia silloin kun perheessä on lapsia auttaa vanhempia ratkomaan tapaamis- ja huoltoriitoja lasten tarpeet huomioon ottaen tarjota lasten lyhytaikaista kriisi- ja lyhytterapiaa sekä supportiivisia tukikäyntejä tarjota lapsille pitkäaikaisempaa supportiivista terapiaa silloin, kun terapia ei syystä tai toisesta järjesty erikoissairaanhoidon kautta paikata ja uudistaa varhaisia vuorovaikutuksen puutteita theraplay-terapialla tehdä yhteistyötä muiden perhettä/lasta tukevien tahojen kanssa Lisäksi perheneuvola antaa konsultaatioapua esimerkiksi kouluihin, päiväkoteihin ja lastensuojeluun osallistuu eri ryhmien diagnosointi- ja hoitopolkujen suunnittelutyöhön moniammatillisissa työryhmissä osallistuu tarvittaessa lasten huoltoa ja tapaamisoikeutta koskeviin selvityksiin perheen sisäistä vuorovaikutusta ja lapsen etua mietittäessä antaa adoptioneuvontaa ja adoptiolausuntoja Varhaiskasvatuksen henkilöstöllä on mahdollisuus saada ongelmatilanteissa perheneuvolan konsultointiapua, mikäli lapsen vanhemmat antavat siihen suostumuksensa. Perheneuvola osallistuu myös erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevien lasten kuntoutussuunnitelmien laatimiseen yhdessä lapsen vanhempien, varhaiskasvatuksen henkilöstön ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Lastensuojelu Lastensuojelu on yhteistyötä lasten vanhempien ja eri viranomaistahojen kanssa erilaisiin ongelmatilanteisiin joutuneiden lasten ja heidän perheidensä auttamiseksi. Perheitä tuetaan ensisijaisesti avohuollon tukitoimenpitein. Lastensuojelun perhetyöntekijät voivat tukea asiakasperheitä vanhemmuudessa, lastenhoidossa ja lasten kasvatukseen liittyvissä arjen tilanteissa tai järjestää lapsille heidän kasvuaan ja kehitystä tukevia toimintoja. Tarvittaessa lapselle järjestetään sijaishuoltopaikka kodin ulkopuolelta. Lastensuojelun sosiaalityöntekijät antavat myös konsultaatioapua lasten hoitoon ja huolenpitoon liittyvissä asioissa ja ovat mukana asiantuntijoina useissa lapsiperheiden palveluihin liittyvissä yhteistyö- ja kehittämisryhmissä. Seurakunta Seurakunnan varhaiskasvatus on kasteeseen perustuvaa kumppanuutta lapsen ja hänen perheensä kanssa. Sen lähtökohtana on kirkon usko ja kristillinen arvopohja ja siihen perustuva ihmiskäsitys, jonka mukaisesti jokainen ihminen on ainutlaatuinen ja arvokas luomisen perusteella. Hänet on kutsuttu elämään yhteydessä Jumalan ja toisten ihmisten kanssa. Kokonaisvaltainen kasvatusajattelu pyrkii välittämään lapselle turvallisuutta, toivoa ja elämänrohkeutta. Tältä pohjalta seurakunta tarjoaa päivähoidossa oleville lapsille uskontokasvatusta: mm. joulu- ja pääsiäishartaudet, uskontokasvatustuokiot ja teologin vierailut. Lisäksi on mentorointia henkilöstön parissa. Päivähoidon ja seurakunnan henkilöstöllä on mahdollisuus osallistua toistensa järjestämiin koulutustilaisuuksiin. 8

12 2. Varhaiskasvatus 2.1 Mitä varhaiskasvatus on Varhaiskasvatus on pienten lasten eri elämänpiireissä tapahtuvaa kasvatuksellista vuorovaikutusta, jonka tavoitteena on edistää lasten tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppimista. Tarvitaan vanhempien ja kasvatuksen ammattilaisten kiinteää yhteistyötä, kasvatuskumppanuutta, jotta perheiden ja kasvattajien yhteinen kasvatustehtävä muodostaa lapsen kannalta mielekkään kokonaisuuden. Yhteiskunnan järjestämä, valvoma ja tukema varhaiskasvatus koostuu hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuudesta. Se on suunnitelmallista ja tavoitteellista vuorovaikutusta ja yhteistoimintaa, jossa lapsen omaehtoisella leikillä on keskeinen merkitys. Lähtökohtana on kasvatustieteelliseen, erityisesti varhaiskasvatukselliseen, mutta myös laaja-alaiseen, monitieteiseen tietoon ja tutkimukseen sekä pedagogisten menetelmien hallintaan perustuva kokonaisvaltainen näkemys lasten kasvusta, kehityksestä ja oppimisesta. Varhaiskasvatuksen keskeinen voimavara on ammattitaitoinen henkilöstö. Laadukkaan varhaiskasvatuksen kannalta on olennaista, että koko kasvatusyhteisöillä ja jokaisella yksittäisellä kasvattajalla on vahva ammatillinen osaaminen ja tietoisuus. Varhaiskasvatusta järjestetään valtakunnallisten linjausten mukaisesti varhaiskasvatuspalveluissa, joista keskeisimpiä ovat päiväkotitoiminta, perhepäivähoito sekä erilainen avoin toiminta. Varhaiskasvatuspalveluja tuottavat kunnat, järjestöt, yksityiset palveluntuottajat ja seurakunnat. Esiopetus on vuotta ennen oppivelvollisuuden alkamista tarjottavaa suunnitelmallista opetusta ja kasvatusta. Varhaiskasvatus, esiopetus osana varhaiskasvatusta ja perusopetus muodostavat lapsen kehityksen kannalta johdonmukaisesti etenevän jatkumon. Varhaiskasvatuksen piiriin kuuluvat myös oppivelvollisuusikäiset lapset, jotka käyttävät varhaiskasvatuspalveluja. Lasten inhimillistä kasvua ja kehitystä turvaava Lapsen oikeuksien yleissopimus tuli laintasoisena säädöksenä Suomessa voimaan vuonna 1991 Riihimäen varhaiskasvatuksessa painotetaan sitä, että jokainen lapsi on yhtä arvokas ja tärkeä. Lasta kunnioitetaan yksilönä kasvatusyhteisössä siten, että hänen yksilöllisyytensä huomioidaan toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa ja että hän saa tarvitessaan erityistä hoivaa ja tukea. Lapsen kokonaisvaltainen kehitys ja hyvinvointi on ensisijainen tavoite. Lapsen hyvinvointi varhaiskasvatuksessa edellyttää, että hänen ympäristönsä on fyysisesti ja emotionaalisesti turvallinen, lapsi saa hellyyttä ja huomiota osakseen, tulee kuulluksi ja kokee olevansa hyväksytty ja arvokas omana itsenään. Varhaiskasvatuksen tulee olla osana onnellista, tasapainoista ja hyvää lapsuutta. Sen tulee olla osaltaan rakentamassa perustaa lapsen inhimilliselle kasvulle ja kehitykselle ja elinikäiselle oppimiselle kannustamalla ja tukemalla lapsen luontaista halua ottaa selvää, tutkia ja oppia asioita. Lapsen vanhemmilla on ensisijainen kasvatusvastuu ja -oikeus. Heillä on oikeus vaikuttaa lapsensa hoitoon ja kasvatukseen liittyviin asioihin. He ovat oman lapsensa parhaat asiantuntijat. Luottamuksellinen ja kunnioitukseen perustuva kasvatuskumppanuus on varhaiskasvatuksen perusta ja jatkuvan kehittämisen kohde. Varhaiskasvatuksen henkilöstö on vastuussa siitä, että kasvatuskumppanuus on luonteva osa lapsen varhaiskasvatusta. 2.2 Varhaiskasvatuksen arvopohja Suomalaisen varhaiskasvatuksen arvopohja perustuu keskeisiin kansainvälisiin lapsen oikeuksia määritteleviin sopimuksiin, kansallisiin säädöksiin ja muihin ohjaaviin asiakirjoihin. Lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen arvoista keskeisin on lapsen ihmisarvo. Tähän perusarvoon liittyneenä sopimus kattaa neljä yleisperiaatetta, jotka ovat: 9

13 syrjintäkielto ja lasten tasa-arvoisen kohtelun vaatimus lapsen etu lapsen oikeus elämään ja täysipainoiseen kehittymiseen lapsen mielipiteen huomioon ottaminen. Suomen perusoikeussäännöksistä, muusta oikeussääntelystä ja asiakirjainformaatiosta voidaan johtaa lapsen oikeuksia konkretisoivat varhaiskasvatuksen keskeiset periaatteet. Näitä ovat lapsen oikeus turvallisiin ihmissuhteisiin turvattuun kasvuun, kehittymiseen ja oppimiseen turvattuun ja terveelliseen ympäristöön, jossa voi leikkiä ja toimia monipuolisesti tulla ymmärretyksi ja kuulluksi ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti saada tarvitsemaansa erityistä tukea omaan kulttuuriin, äidinkieleen ja uskontoon tai katsomukseen. Opetushallitus päättää esiopetuksen ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista. Oppivelvollisuusikäisten lasten toiminnan suunnittelussa otetaan huomioon perusopetuksen opetussuunnitelman kerhotoimintaa koskevat perusteet ja koululaisten aamuja iltapäivätoiminnalle laaditut suunnitelmat. 10 Riihimäen varhaiskasvatustyön tärkeimmiksi arvoiksi on nostettu inhimillisyys ja ihmisyys, lapsilähtöisyys ja elinikäinen oppiminen. Inhimillisyys ja ihmisyys Ihmisen käyttäytymistä ohjaavat suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan liittyvät arvot ja moraalikäsitykset. Lapsille välitetään yhteisesti hyväksyttyjä arvoja aikuisen ohjauksen ja aikuisen oman mallin avulla. Huomioidaan myös lapsiryhmän merkitys arvojen välittäjänä. Varhaiskasvatuksessa lapselle taataan turvallinen sosiaalinen, psyykkinen ja fyysinen ympäristö, jossa hänet hyväksytään sellaisena kuin hän on. Tämän myötä lapsi oppii hyväksymään itsensä omine vahvuuksineen ja kehittymisen kohteineen ja sitä kautta myös toiset, erilaiset lapset ja aikuiset. Itsensä hyväksyminen johtaa suvaitsevaisuuteen ja avarakatseisuuteen. Lapsen ja lapsen perheen tulee saada kokea olevansa tervetullut ja hyväksytty omana itsenään. Omalla käytöksellään aikuinen välittää lapselle tunteen hyväksymisestä ja huolenpidosta. Arkipäivän tilanteissa hyväksytään inhimilliseen elämään kuuluvat epäonnistumiset ja erehtymiset. Lasta autetaan selviytymään pettymyksistä ja ristiriitatilanteista sekä kasvatetaan häntä vastuuseen. Lapsen pitää kuitenkin voida luottaa siihen, että lähellä on aikuinen, joka viime kädessä kantaa vastuun ja on lapsen tukena ja turvana. Lasta kohdellaan tasavertaisesti ja oikeudenmukaisesti. Lapselle annetaan mahdollisuus oppimiseen ja kehittymiseen omien valmiuksiensa mukaisesti, tarjoamalla hänelle mielekkäitä, arkipäivän tilanteista lähteviä oppimiskokemuksia. Häntä ohjataan toimimaan toiset lapset huomioon ottaen hyvien tapojen mukaisesti. Aikuisen oman toiminnan taustalla on aina huomioituna yksittäisen lapsen tai lapsiryhmän etu. Lapsilähtöisyys Lapsilähtöinen toimintakulttuuri perustuu siihen, että lapsella on oikeus turvattuun kasvuun, kehitykseen ja oppimiseen hänen omista lähtökohdistaan. Erityisen tärkeää on taata lapselle turvalliset ihmissuhteet siten, että lapsen vanhemmat ja varhaiskasvattajat toimivat rinnakkain lapsen edun mukaisesti, lasta kuunnellen. Lapsilähtöisen toiminnan suunnittelun perusteita etsitään lapsen leikistä, toiminnasta ja elämänpiiriin liittyvistä asioista. Lapsilähtöisessä toiminnassa aikuisen rooli on merkittävä. Hänen tulee huomata, mistä lapsi on kiinnostunut ja mitkä ovat hänelle merkityksellisiä kokemuksia ja vastata näihin tarpeisiin. Aikuinen on vas-

14 tuunkantaja, vaikka toiminnan suunnittelun perusta lähtee lapsen kokemusmaailmasta ja hänen tarpeistaan. Varhaiskasvattaja tietää myös sen, että lapsen merkityksellisin ja tärkein varhaiskasvatusympäristö on hänen kotinsa. Varhaiskasvattajan tulee kunnioittaa ja tukea lapsen vanhempia heidän kasvatustehtävässään ja tekemissään valinnoissa sekä tuoda kasvatuskumppanuuteen oma ammatillinen osaamisensa. Mitä pienemmästä lapsesta on kyse, sitä merkityksellisempi on hänen perheensä rooli. Varhaiskasvatuksessa voitaisiinkin puhua lapsilähtöisyyden rinnalla perhelähtöisyydestä. Elinikäinen oppiminen Oppimista tapahtuu koko elämänkaaren ajan. Kaiken ikäisillä on oltava mahdollisuus ja oikeus oppimiseen, näin myös pienellä lapsella. Oppiminen ei liity vain tiettyihin tilanteisiin, vaan sitä tapahtuu kaikissa tilanteissa. Hoito, kasvatus ja opetus muodostavat erottamattoman kokonaisuuden. Oppiminen on aina hedelmällisintä, kun sitä ohjaa oppijan oma mielenkiinto ja innostus. Havainnoinnin ja lasten ajatusten kuulemisen kautta saadaan selville heidän kulloisetkin mielenkiinnonkohteensa. Oppiminen voidaan nähdä myös itseisarvoisena: prosessi on useimmiten tärkeämpi kuin tuotos. Varhaiskasvattajat ohjaavat lapsen oppimista ottaen huomioon lapsen kiinnostuksen kohteet sekä hänelle merkitykselliset kokemukset. Varhaiskasvatus on suunnitelmallista ja tavoitteellista. Aikuinen tarjoaa välineitä tietojen ja taitojen rikastuttamiseen sekä tarvittaessa herättelee uusia mielenkiinnon kohteita. Varhaiskasvatusta järjestävät paikat nähdään kukin kokonaisuudessaan oppivana yhteisönä, jossa aikuiset ja lapset elävät rinnakkain ja oppivat yhdessä toimiessaan. Kasvattajan vankka oma ammattitaito ja omien taitojen jatkuva kehittäminen takaa oppivan yhteisön toimimisen. 2.3 Kasvatuspäämäärät Varhaiskasvatuksessa on tärkeää painottaa lapsuuden itseisarvoista luonnetta, vaalia lapsuutta ja ohjata lasta ihmisenä kasvamisessa. Varhaiskasvatuksen toimintaa suuntaavat yksittäisten kasvatus- ja sisältötavoitteiden yläpuolelle sijoittuvat kokoavat kasvatuspäämäärät. Kasvattajien tehtävänä on huolehtia, että seuraavat koko elämää koskevat ihmisenä kasvamisen kolme kasvatuspäämäärää viitoittavat toimintaa tasapainoisesti ja riittävän syvällisesti: henkilökohtaisen hyvinvoinnin edistäminen toiset huomioon ottavien käyttäytymismuotojen ja toimintatapojen vahvistaminen itsenäisyyden asteittainen lisääminen Henkilökohtaisen hyvinvoinnin edistämisessä keskeistä on, että jokaisen lapsen yksilöllisyyttä kunnioitetaan. Henkilökohtaisen hyvinvoinnin edistämisellä luodaan perusta sille, että kukin lapsi voi toimia ja kehittyä omana ainutlaatuisena persoonallisuutenaan. Toiset huomioon ottavien käyttäytymismuotojen ja toimintatapojen vahvistaminen tarkoittaa kasvatuspäämääränä sitä, että jokainen lapsi oppii ottamaan muita huomioon ja välittämään toisista. Lapsi suhtautuu myönteisesti itseensä, toisiin ihmisiin, erilaisiin kulttuureihin ja ympäristöihin. Varhaiskasvatus luo omalta osaltaan edellytyksiä hyvän yhteiskunnan ja yhteisen maailman muodostumiselle. Itsenäisyyden asteittainen lisääminen kasvatuspäämääränä tarkoittaa sitä, että lapsi edellytystensä mukaisesti kykenee huolehtimaan itsestään ja läheisistään sekä tekemään elämäänsä koskevia päätöksiä ja valintoja. Lapsi saa iloita oppiessaan huolehtimaan itsestään ja hän saa luottaa omaan osaamiseensa. Hän saa oppia omatoimisuutta niin, että tarpeellinen huolenpito ja turva ovat kuitenkin koko ajan lähellä. Valtakunnallisten varhaiskasvatuspäämäärien lisäksi Riihimäen varhaiskasvatuksessa korostetaan emotionaalista ja fyysistä turvallisuutta. 11

15 Emotionaalisesti turvallisessa ympäristössä lapsen itsetunto ja myönteinen minäkäsitys kehittyvät suotuisalla tavalla. Lapsi saa ja uskaltaa ilmaista tunteensa, hän voi opetella itsehallintaa, oppii sietämään pettymyksiä, saa onnistumisen kokemuksia sekä hellyyttä ja huomiota osakseen. Lasten fyysisen turvallisuuden takaamiseksi Riihimäellä on varhaiskasvatuksen turvallisuussuunnitelma, jonka pohjalta jokainen yksikkö on laatinut oman turvallisuussuunnitelmansa. Varhaiskasvatuksessa on toimintamalli kiusaamisen ennaltaehkäisemiseksi sekä kiusaamisen käsittelyyn. Malli on kuvattu kunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman liitteessä Varhaiskasvatuksen toteuttaminen 3.1 Tavoitteena hyvinvoiva lapsi Varhaiskasvatuksen ensisijaisena tavoitteena on edistää lasten kokonaisvaltaista hyvinvointia. Kun lapsi voi hyvin, hänellä on mahdollisimman hyvät kasvun, oppimisen ja kehittymisen edellytykset. Hän nauttii yhdessäolosta lasten ja kasvattajien yhteisössä, sekä kokee iloa ja toimimisen vapautta kiireettömässä ja turvallisessa ilmapiirissä. Lapsi on kiinnostunut ympäristöstään, ja hän voi suunnata energiansa leikkiin, oppimiseen ja arjen toimiin itselleen sopivin haastein. Hyvinvoinnin edistämiseksi lapsen terveyttä ja toimintakykyä vaalitaan ja lapsen perustarpeista huolehditaan. Lapsi kokee, että häntä arvostetaan, hänet hyväksytään omana itsenään, hän tulee kuulluksi ja nähdyksi ja hän saa vahvistusta terveelle itsetunnolle. Lapsi uskaltaa yrittää ja oppii sosiaalisia taitoja. Lapsi kohdataan yksilöllisten tarpeiden, persoonallisuuden ja perhekulttuurinsa mukaisesti ja hän kokee olevansa tasaarvoinen riippumatta sukupuolestaan, sosiaalisesta tai kulttuurisesta taustastaan tai etnisestä alkuperästään. Lapsen hyvinvointia varhaiskasvatuksessa edistävät mahdollisimman pysyvät ja turvalliset ihmissuhteet. Lapsen suhteita vanhempiin, kasvattajiin ja muihin lapsiin vaalitaan, ja hän kokee kuuluvansa vertaisryhmään. Lapsen kokonaisvaltainen hyvinvointi on vanhempien ja varhaiskasvatushenkilöstön yhteinen tavoite. Tavoitteeseen pyritään rakentamalla vahva kasvatuskumppanuus. Hyvä perusta luodaan tutustumiskäynnillä ja aloituskeskustelussa. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa tehtäessä sovitaan yhteisistä tavoitteista ja tavoitteiden toteutumista seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. 3.2 Hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuus Varhaiskasvatus toteutuu kokonaisuutena, jossa hoito, kasvatus ja opetus nivoutuvat toisiinsa. Nämä varhaiskasvatuksen ulottuvuudet painottuvat eri tavoin eri-ikäisillä lapsilla. Samoin niiden merkitys vaihtelee erilaisissa tilanteissa. Mitä pienempi lapsi on, sitä suurempi osa kasvattajan ja lapsen vuorovaikutuksesta tapahtuu hoitotilanteissa. Ne ovat myös kasvatuksen, opetuksen ja ohjauksen tilanteita, joilla on merkitystä sekä lapsen yleiselle hyvinvoinnille että oppimiselle. Hyvä hoito muodostaa perustan kaikelle toiminnalle varhaiskasvatuksessa. Hyvin hoidetun lapsen perustarpeista on huolehdittu, ja lapsi voi suunnata mielenkiintonsa toisiin lapsiin, ympäristöön ja toimintaan. Mitä pienempi lapsi on, sitä enemmän hän tarvitsee aikuisen huolenpitoa. Hyvällä hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuudella voidaan edistää lapsen myönteistä minäkäsitystä, lapsen ilmaisu- ja vuorovaikutustaitoja sekä ajattelun kehittymistä. Lapsen päivä muodostuu erilaisista arkeen liittyvistä tilanteista, jotka ovat selkeän mutta tarvittaessa joustavan päivärytmin perusta. Lapsen päivään kuuluvat hoito- ja muut vuorovaikutustilanteet sekä arjen pienet työtehtävät, leikki ja muu lapselle omi- 12

16 nainen toiminta ovat tärkeitä kasvun ja oppimisen tilanteita. Kasvattajat tuovat lapsen päivän eri vaiheisiin kasvatuksen ja opetuksen ulottuvuuden. Hoidon, kasvatuksen ja opetuksen suunnittelun lähtökohtana on lapsilähtöinen ja aikuisjohtoinen ajattelu, jossa painotetaan lapsuuden itseisarvoista luonnetta, lapsuuden vaalimista sekä lapsen kasvua yksilönä ja yhteisön jäsenenä. Perushoitotilanteet muodostavat merkittävän osan lapsen päivästä. Perushoitotilanteet ovat lämminhenkisiä ja yksilöllisiä vuorovaikutus- ja oppimistilanteita. Kasvattajan tehtävänä on omalla toiminnallaan varmistaa, että tunneilmasto kaikissa perushoitotilanteissa säilyy rauhallisena ja kiireettömänä. Lapsen positiivinen huomioiminen, kannustaminen ja arvostaminen on tärkeää. Perushoitotilanteissa kasvattajalta ja kasvatusyhteisöltä edellytetään sensitiivisyyttä, kasvatustietoisuutta sekä tietoa kaupungin sovituista linjauksista. Perushoitotilanteisiin liittyvät toimintaperiaatteet keskustellaan yksiköissä jokaisen toimintakauden alussa. Yksikön esimiehen vastuulla on, että henkilöstö on tietoinen sekä kunnallisesta että yksikön varhaiskasvatussuunnitelmasta. Jokainen kasvattaja ja kasvatustiimi vastaa siitä, että kunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman sopimukset toteutuvat käytännön kasvatus-, opetus- ja hoitotilanteissa. Tiimisopimukseen kirjataan toimintakaudeksi sovitut tarkennetut käytänteet. Perushoitotilanteiden käytännön toteutus pohjautuu vanhempien ja kasvattajien väliseen sopimukseen ja kasvatuskumppanuuteen. Perushoitotilanteiden toteuttamisesta keskustellaan aloituskeskustelussa ja lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa laadittaessa sekä tarpeen mukaan päivittäisissä keskusteluissa ja vanhempainilloissa Vanhemmille kerrotaan yksikön ja ryhmän toimintatavoista. Käytännön tilanteissa henkilöstö ratkaisee ryhmä- ja tilannekohtaisesti toimintatavan. Tilanteiden määrittelyssä tarvitaan herkkyyttä, aitoa läsnäoloa ja lapsen tuntemista. Lapsia kannustetaan omatoimisuuteen, mutta se ei estä auttamasta kaikenikäisiä lapsia vaikka lapsi jo osaisi. Perushoitotilanteet ovat ennalta suunniteltuja. Kasvattaja osallistuu perushoitotilanteisiin ja hänellä on vastuu eri tilanteiden sujuvuudesta ja turvallisuudesta. Varhaiskasvatuksessa tilanteet muuttuvat nopeasti ja poikkeavia tilanteita voi olla päivittäin. Tilanteiden vaihtuessa suunnitelmia joudutaan muuttamaan. Henkilöstö havainnoi, pohtii ja arvioi perushoitotilanteiden sujuvuutta lapsen, vanhempien ja henkilöstön näkökulmasta. Yksikön johtaja vastaa siitä, että koko henkilöstö tietää suunnitelmista ja sopimuksista ja toimii niiden mukaisesti. Tiimi ohjeistaa sijaisen. Riihimäen varhaiskasvatuksessa henkilöstö on pohtinut ja luonut yhteiset linjaukset perushoitotilanteiden käytännöiksi. Ruokailu Ruokailu merkitsee lapselle ravinnon saantia, mutta se on myös tärkeä yhdessäolon hetki. Lisäksi se on kasvatuksellinen hetki, jolloin lasta houkutellaan ja kannustetaan maistamaan uusia ruokalajeja omassa tahdissaan. Ruokailutilanteessa otetaan huomioon lapsen yksilöllisyys, mutta myös ruoan arvostus. 13

17 Ruokaa saa lisää, vaikka kaikki entinen ei ole lautaselta syöty. Pääruuan syöminen tai syömättä jättäminen ei ole sidoksissa siihen saako lapsi maitoa, leipää tai jälkiruokaa. Ruokailuhetki on vuorovaikutustilanne. Ruokaillessaan lasten kanssa samassa pöydässä kasvattaja osallistuu lasten keskusteluun, huomioi lapsia yksilöllisesti ja auttaa tarvittaessa. Ruokailutilanteet suunnitellaan fyysisesti ja emotionaalisesti turvallisiksi ja niistä siirtymiset siten, että lapsille tulee mahdollisimman vähän odottamista. Lepohetki Lepohetki on hetki jolloin levätään. Se voi tarkoittaa eri lapsille ja eri iässä erilaisia asioita (nukkuminen, torkkuminen, lepääminen) Riihimäen varhaiskasvatuksessa kaikki lapset viettävät päivittäin lepohetken. Kasvattaja on aina läsnä lepohetkessä. Lepohetki on hyvä vuorovaikutustilanne, jolloin kohdataan lapsi yksilönä. Lepohetken pituudesta ja yksilöllisten tarpeiden toteuttamisesta sovitaan yhdessä vanhempien kanssa. Keskusteluihin perustuen ryhmän henkilöstö suunnittelee, miten kunkin ryhmän lepohetki käytännössä toteutetaan. Ulkoilu- ja eteistilanteet Riihimäen varhaiskasvatuksessa ulkoillaan päivittäin. Ulkoiluun liittyvät säännöt annetaan vanhempien tietoon. Eri-ikäisillä lapsilla voi olla erilaisia ulkoilusääntöjä. Ulkoiluun osallistuvilla kasvattajilla on yhteisvastuu lapsista Valvontavastuu suunnitellaan yksiköittäin etukäteen. Lisäksi pihan käyttö ja ulkoilutilanteet suunnitellaan kasvatuksellisesta ja opetuksellisesta näkökulmasta. Kasvattajan velvollisuus on ylläpitää leikkiä ja jatkaa leikkikulttuuria. Ulkoilutilanteeseen liittyvät keskustelut vanhempien kanssa ja tiedonsiirto henkilöstön välillä. Ulkona ei kuitenkaan voi pitää pitkäkestoisia keskusteluja tai suunnittelutilanteita, vaan niitä varten varataan oma palaveriaika. 3.3 Kasvattaja varhaiskasvatuksessa Varhaiskasvatuksen henkilöstö muodostaa moniammatillisen kasvattajayhteisön, jonka toiminta pohjautuu suomalaisen yhteiskunnan määrittelemissä asiakirjoissa oleviin ja yhteisesti sovittuihin arvoihin ja toimintatapoihin. Neuvotellessaan arvoista ja toimintatavoista kasvattajayhteisö rakentaa yhteistä toimintakulttuuria. Kasvattajan työssä on tärkeää tiedostaa oma kasvattajuus ja sen taustalla olevat arvot ja eettiset periaatteet. Oman työn pohtiminen ja arviointi auttavat kasvattajaa toimimaan tietoisesti eettisesti ja ammatillisesti kestävien toimintaperiaatteiden mukaisesti. Kasvattajalta edellytetään sitoutuneisuutta, herkkyyttä ja kykyä reagoida lapsen tunteisiin ja tarpeisiin. Kasvattajat mahdollistavat aikuisten ja lasten yhteisössä hyvän ilmapiirin, jossa lapset voivat kokea yhteenkuuluvuutta ja osallisuutta. Kasvattajat vaalivat lapsen ystävyyssuhteiden ja hoito- ja kasvatussuhteiden jatkuvuutta. Tietoinen ja tavoitteellinen kasvatus ja opetus merkitsevät kasvattajalle ja kasvattajayhteisölle valintojen tekemistä. Kasvattajien tehtävänä on suunnitella toimintaa ja rakentaa ympäristö, jossa näkyvät sekä lapsille ominaisin tapa toimia että sisällölliset orientaatiot (ks. luku 3.8). Näkemys hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuudesta ohjaa kasvattajan toimintaa, ja kasvattaja tiedostaa lapsen kasvun ja oppimisen mahdollisuudet. Kasvattaja kannustaa lasta omatoimisuuteen niin, että lapsi kokee iloa osaamisestaan, mutta saa myös tarpeen mukaisen avun. Kasvattajat myös välittävät lapsille ympäristön avulla ja yhteisessä toiminnassa aiempien sukupolvien kokemuksia ja kulttuuriperintöä sekä eri tieteenalojen tuottamaa tietoa. 14

18 Kasvattajat kunnioittavat lapsen, lapsen vanhempien ja toistensa kokemuksia ja mielipiteitä ja työskentelevät kasvatuskumppanuuden periaatteiden mukaisesti. Ammatillinen ja koulutuksen tuottama tieto ja kokemus luovat perustan osaamiselle. Kasvattajayhteisö dokumentoi, arvioi ja pyrkii jatkuvasti kehittämään toimintaansa. Kasvattajat ylläpitävät ja kehittävät ammatillista osaamistaan ja tiedostavat varhaiskasvatuksen muuttuvat tarpeet. Kasvattajat tiedostavat teknologisen kehityksen uudet mahdollisuudet sekä ottavat harkiten huomioon tieto- ja viestintätekniikan hyödyt ja mahdollisuudet työssä. Riihimäen kaupungin eri päivähoitomuotojen kasvattajien yhteiset koulutukset kehittävät ammatillisuutta kasvatustyössä ja sitouttavat yhteisiin päämääriin. Varhaiskasvatusyksiköissä pohditaan kasvattajan ammatillisuutta sekä luodaan yhteinen käsitys hyvästä tavasta toimia ja siitä minkälaisia kasvattajia halutaan olla. Keskusteluilla ja pohdinnoilla pyritään jatkuvaan ammatilliseen kehittymiseen. 3.4 Varhaiskasvatusympäristö Varhaiskasvatusympäristö muodostuu fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten tekijöiden kokonaisuudesta. Varhaiskasvatusympäristöön kuuluvat rakennetut tilat, lähiympäristö sekä toiminnallisesti eri tilanteisiin liittyvät psyykkiset ja sosiaaliset ympäristöt sekä erilaiset materiaalit ja välineet. Kun ympäristö suunnitellaan joustavaksi, sitä voidaan muuttaa ajan tarpeiden mukaan. Oppimiseen innostava monipuolinen ja joustava ympäristö herättää lapsissa mielenkiintoa, kokeilunhalua ja uteliaisuutta ja kannustaa lasta toimimaan ja ilmaisemaan itseään. Ympäristö tuo myös lasten ja kasvattajien yhteiseen toimintaan erilaisia tiedollisia, taidollisia ja kokemuksellisia aineksia. Varhaiskasvatusympäristön suunnittelussa tulee ottaa huomioon sekä toiminnalliset että esteettiset näkökulmat. Hyvin rakennettu ympäristö on viihtyisä sekä kannustaa lasta leikkimään, tutkimaan, liikkumaan, toimimaan ja ilmaisemaan itseään monin eri tavoin. Lapset voivat osallistua tilojen ja välineiden suunnitteluun osana erilaisten sisältöjen ja teemojen toteuttamista. Varhaiskasvatusympäristön ilmapiirin tulee olla myönteinen. Ympäristön tulee olla turvallinen ja ottaa huomioon lasten terveyteen ja muuhun hyvinvointiin liittyvät tekijät. Tilojen suunnittelulla voidaan edesauttaa erilaisten ja erikokoisten vertaisryhmien toimintaa sekä vaikuttaa lasten ja kasvattajien väliseen vuorovaikutukseen. Hyvin suunniteltu varhaiskasvatusympäristö kannustaa toimimaan pienryhmissä, joissa jokaisella on mahdollisuus osallistua keskusteluun ja vuorovaikutukseen. Varhaiskasvatuksen tarkoituksenmukaisen, toimivan ja joustavan ympäristön suunnitteluun kiinnitetään erityistä huomiota. Toimintaympäristön tulee olla aina uudelleen muokattavissa. Lapsen hyvinvointi edellyttää, että hänen ympäristönsä on fyysisesti ja emotionaalisesti turvallinen. Lapsi saa hellyyttä ja huomiota osakseen, hän tulee kuulluksi ja kokee olevansa hyväksytty ja arvokas sellaisena kuin on. Varhaiskasvatuksen turvallisuussuunnitelmat ohjaavat varhaiskasvatusympäristöjen suunnittelua. Yksiköiden omat turvallisuussuunnitelmat päivitetään vuosittain. Toiminnan suunnittelussa otetaan huomioon kaupungin suomat mahdollisuudet hyödyntäen luonnon, kulttuurin ja lyhyiden etäisyyksien tarjoamat mahdollisuudet. 15

19 3.5 Oppimisen ilo Lapsi on synnynnäisesti utelias, hän haluaa oppia uutta, kerrata ja toistaa asioita. Oppiminen on lapselle kokonaisvaltainen tapahtuma. Lapsi harjoittelee ja oppii erilaisia taitoja, ja kohdatessaan uusia asioita lapsi käyttää oppimisensa apuna kaikkia aistejaan. Toimiessaan vuorovaikutuksessa ympäristön ja ihmisten kanssa lapset liittävät asioita ja tilanteita omiin kokemuksiinsa, tuntemuksiinsa ja käsiterakenteisiinsa. Lapsi oppii parhaiten ollessaan aktiivinen ja kiinnostunut. Toimiessaan mielekkäällä ja merkityksellisellä tavalla lapsi voi kokea oppimisen ja onnistumisen iloa. Turvalliset ihmissuhteet ovat hyvän oppimisen ja myönteisen oppimisasenteen perusta. Kasvattajan sitoutuminen kasvatus- ja oppimistapahtumaan näkyy herkkyytenä lapsen tunteille ja emotionaaliselle hyvinvoinnille. Kasvattaja kuuntelee lasta ja antaa lapselle mahdollisuuksia tehdä aloitteita, valita toimintojaan, tutkia, tehdä johtopäätöksiä ja ilmaista ajatuksiaan. Varhaiskasvatuksessa luodaan myönteiset asenteet oppimiselle. 16 Varhaiskasvatus on osa onnellista, tasapainoista ja hyvää lapsuutta. Perusta lapsen inhimilliselle kasvulle, kehitykselle ja elinikäiselle oppimiselle luodaan kannustamalla ja tukemalla lapsen luontaista halua ottaa selvää, tutkia ja oppia asioita. Jokaisella lapsella on oikeus saada mahdollisimman paljon myönteisiä oppimiskokemuksia, jotka mahdollistavat oppimisen ilon säilymisen koko varhaiskasvatusajan luoden pohjaa myöhemmälle oppimiselle. 3.6 Kielen merkitys varhaiskasvatuksessa Pieni lapsi on alusta lähtien kiinnostunut ympäristöstään ja rakentaa kuvaa ympäröivästä maailmasta ja paikastaan siinä. Tässä prosessissa kielen merkitys on keskeinen. Kieli tukee lapsen ajattelutoimintojen kehitystä ja kommunikaation kehitystä merkitysten välittäjänä. Kielen tehtävä ajattelutoimintojen tukena korostuu lapsen kasvaessa, jolloin se liittyy ongelmanratkaisun, loogisen ajattelun ja kuvittelun alueille. Kielen hallintaan liittyvät valmiudet ovat perustana oppimisvalmiuksille. Leikillä ja saduilla on varhaislapsuudessa erityinen merkitys lapsen kielen kehitykselle ja maailmankuvan syntymiselle. Kielen oppiminen on aina luova ja persoonallinen prosessi, jossa jäljittelyllä on tärkeä merkitys. Aikuis- ja vertaissuhteissa lapset oppivat kulttuurisia ja sosiaalisia tapoja ja kommunikaatiomalleja. Aluksi pieni lapsi ilmaisee aikomuksiaan kokonaisvaltaisesti elein, ilmein ja liikkeiden avulla. Pieni lapsi tarvitsee lähelleen kasvattajan, joka tuntee lapsen yksilöllisen tavan kommunikoida. Kasvattaja eläytyy ja reagoi lapsen kontaktialoitteisiin ja näin rohkaisee lapsen halua vuorovaikutukseen. Samalla hän vahvistaa lapsen myönteistä minäkuvaa ja itsensä hyväksymistä. Vähitellen lapsi oppii luokittelemaan asioita käsittein ja ymmärtämään niiden välisiä suhteita. Lapsi oppii kysymään ja vastaamaan. Päivittäiset toimintarutiinit opettavat pienille lapsille eri tilanteisiin liittyvää kieltä. Kasvaessaan lapset liittävät leikissään kielen toimintaan, jolloin omien kokemusten, erityisesti leikin, merkitys kielen oppimisessa korostuu. Kielen avulla lapset muotoilevat leikkinsä tarkoitusta, kuvailevat sen etenemistä ja säätelevät suhteitaan. Lapsella on luontainen taipumus sanoilla leikittelyyn. Riimittelyt ja hassut merkityksettömät sanat ohjaavat lapsen huomiota merkityksestä kielen muotoon ja harjaannuttavat kielellisen tietoisuuden aluetta. Lapset pitävät myös tarinoista. Lapsen itsensä keksimät tarinat sekä luova toiminta kasvattajan kertomien satujen ja tarinoiden pohjalta kasvattavat luottamusta omiin kykyihin ja jatkuvaan itsensä ilmaisemiseen. Kirjallisuuden eri lajit kuuluvat alusta lähtien pienten lasten maailmaan. Ne tutustuttavat lasta monipuolisesti ympäröivään maailmaan, kielen rikkauksiin ja harjoittavat kuuntelutaitoja. Kasvattaja ohjaa lapsen havaintoja, opettaa toimintatapoja sekä kuvailee ja selittää tapahtumia. Lapselle tarjotaan malleja kielen ja käsitteiden oppimiseen ja puhetta, jota hän ymmärtää. Lapsi tarvitsee kielen kehitystä tukevan virikkeellisen ja toiminnallisen kasvuympäristön, jossa hän voi havainnoida sekä puhuttua että kir-

20 joitettua kieltä. Lapsen herkkyyttä ja kykyä ymmärtää sanatonta ja symbolista viestintää kunnioitetaan, tuetaan ja vahvistetaan. Kielellä on keskeinen merkitys lapselle ominaisessa tavassa toimia. Lapsi tarvitsee kieltä toiminnassaan ja kieli kehittyy leikkimisen, liikkumisen, tutkimisen sekä taiteellisen kokemisen ja ilmaisemisen myötä. Vuorovaikutus lapsen ja kasvattajan välillä on kielellisen kehityksen edellytys. Lapselle puhutaan paljon ja häntä kannustetaan puhumaan erilaisissa tilanteissa. Kasvattaja kuuntelee lasta ja antaa esimerkin lapselle. Laulut, lorut, runot ja sadut kuuluvat osana varhaiskasvatuksen pedagogisiin menetelmiin. Näiden päivittäinen kuuleminen tukee lapsen kielellistä kehitystä ja rohkaisee häntä puhumaan itse. Kielen oppiminen on perusta kaikelle muulle oppimiselle. On tärkeää havaita ajoissa lapsen mahdolliset vaikeudet kielen kehityksen alueella ja järjestää tarvittavat tukitoimet. 3.7 Lapselle ominainen tapa toimia Leikkiminen, liikkuminen, tutkiminen ja eri taiteen alueisiin liittyvä ilmaiseminen ovat lapselle ominaisia tapoja toimia ja ajatella. Lapselle luonteva toiminta vahvistaa hänen hyvinvointiaan ja käsitystä itsestään sekä lisää hänen osallistumismahdollisuuksiaan. Toimiessaan itselleen mielekkäällä tavalla lapsi myös ilmentää ajatteluaan ja tunteitaan. Kun kasvattajat toimivat ja keskustelevat yhdessä lasten kanssa sekä havainnoivat lasten toimintaa, heille avautuu kanava lasten ajatteluun ja maailmaan. Lapselle ominaiset toiminnan tavat otetaan huomioon toiminnan suunnittelussa ja toteutuksen muodoissa ja ne ohjaavat kasvattajayhteisön tapaa toimia lasten kanssa. Niissä toteutuvat kielen merkitys, sisällölliset orientaatiot ja lapsen oppiminen. Varhaiskasvatusta kehitetään kokonaisvaltaisesti lapsen ja kasvattajayhteisön toimintaa sekä varhaiskasvatusympäristöä arvioimalla. Leikkiminen Lapselle merkitykselliset kokemukset Lapset leikkivät leikkimisen itsensä vuoksi ja parhaimmillaan se tuottaa heille syvää tyydytystä. Lapset eivät leiki oppiakseen, mutta oppivat leikkiessään. Leikki on pikemminkin asenne kuin määrätynlaista toimintaa, ja sama toiminta voi olla toiselle lapselle leikkiä, toiselle ei. Koska leikki on luonteeltaan sosiaalista, vertaisryhmä vaikuttaa merkittävästi leikin kulkuun. Pienimpien lasten leikki toteutuu vuorovaikutuksessa aikuisen tai isomman lapsen kanssa. Lapset aloittavat varhain myös esineympäristönsä aktiivisen tutkimisen, mikä osaltaan pohjustaa kuvitteluleikkiin siirtymistä. Kuvitteluleikit merkitsevät tästä hetkestä irtaantumista ja mielikuvituksen sekä abstraktin ajattelun alkua. Sääntöleikit houkuttelevat erityisesti isompia lapsia. Lapset käyttävät leikkinsä aineksina kaikkea näkemäänsä, kuulemaansa ja kokemaansa. Leikissään lapset jäljittelevät ja luovat uutta. Reaalimaailman sekä fantasian ja fiktion piiristä he poimivat itselleen merkityksellisiä asioita, jotka kääntävät leikin kielelle. Kaikki, mikä näkyy leikissä, on lapselle merkityksellistä, vaikka kaikki lapselle merkityksellinen ei leikissä näykään. Kasvattajayhteisön toiminta Tyydytystä tuova leikki on usein riippuvainen kasvattajien toiminnasta. Lasten leikin tukeminen vaatii huolellista havainnointia ja kykyä eritellä leikkitilanteita. Sensitiiviset ja sitoutuneet kasvattajat tunnistavat lasten sanallisia ja sanattomia aloitteita ja aikomuksia ja vastaavat niihin. Kasvattajat antavat leikkiville lapsille vapautta, mutta onnistunut leikki vaatii usein myös suoraa ja epäsuoraa ohjausta. Lasten iästä, leikkimisen taidoista, leikin lajista ja muista tilannetekijöistä riippuen kasvattajan tehtävä vaihtelee leikkiin osallistumisesta 17

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodissa toimii 3-5-vuotiaiden ryhmä Peilivuori ja 1-4 vuotiaiden ryhmä Salasaari. Molemmissa ryhmissä toimitaan montessoripedagogiikan

Lisätiedot

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO Ryhmiksen toiminta-ajatus 1. Kasvatuspäämäärät ja tavoitteet 1.1 Arvoperusta 1.2 Hyvinvoiva lapsi 1.3 Päivähoidon

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä 24.9.2015 Varhaiskasvatuksen asiantuntijatiimi Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus Opetushallitus Esittelijä, Kirsi

Lisätiedot

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS Tarjotaan lapsille perhepäivähoitoa kodinomaisessa ja turvallisessa ympäristössä. Laadukkaan hoidon ja kasvatuksen tavoitteena on onnellinen

Lisätiedot

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Hyvää hoitoa vuorotta! Amurinlinna on ympärivuorokauden auki oleva päiväkoti. Tarjoamme hoitoa lapsille, joiden vanhemmat tekevät

Lisätiedot

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityssä toimii 2 montessoriryhmää, joiden ikäjakauma on noin 2,5-5 v. Ryhminen nimet ovat Peilivuori ja Salasaari. Molemmissa ryhmissä

Lisätiedot

Maaselän päiväkodin. varhaiskasvatussuunnitelma

Maaselän päiväkodin. varhaiskasvatussuunnitelma Maaselän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN 2.1 Leikkiminen 2.2 Liikkuminen 2.3 Tutkiminen 2.4 Taiteellinen kokeminen, ilmaiseminen ja

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa

Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari 21.9.2016 Jyväskylä Marja-Liisa Keski-Rauska, KT ylitarkastaja (varhaiskasvatus) Länsi-

Lisätiedot

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO Perhepäivähoito on hoitajan kodissa, pienessä ryhmässä tapahtuvaa päivähoitoa. Perhepäivähoito tarjoaa lapselle kodinomaisen ja yksilöllisen kasvuympäristön, jossa lapsella on

Lisätiedot

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Päiväkodissamme toteutetaan varhaiskasvatusta ja esiopetusta vahvasti leikin, liikunnan ja luovuuden kautta. Leikki ja liikunta kuuluvat päivittäin

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta 2. Taustaa varhaiskasvatussuunnitelmalle 2.1 Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaavat

Lisätiedot

Pispalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Pispalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Pispalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkotimme sijaitsee Pispalan harjulla vanhassa puutalossa. Talo pihapiireineen tarjoaa kauniin ja kodinomaisen toimintaympäristön lapsille. Päiväkodissamme

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN KASVUN TUKEMINEN 14.2.2013

LAPSEN JA NUOREN KASVUN TUKEMINEN 14.2.2013 LAPSEN JA NUOREN KASVUN TUKEMINEN 14.2.2013 E N E 30.9.2010 M M Ä N O S A A M 1 Tekijän/Yksikön I S T A nimi LAPSELLE OMINAISET TAVAT TOIMIA Keskeiset pienten lasten kasvatusta ohjaavat asiakirjat Suomessa

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

MÄKITUVAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

MÄKITUVAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA MÄKITUVAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2014 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. ARVOT 2.1 VASTUULLISUUS 2.2 AVOIMUUS 2.3 UUDISTUMISKYKY 2.4 YHTEISTYÖ JA PALVELUHENKISYYS 3. TOIMINTA-AJATUS 4.

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SISÄLLYS 1. Siilin päiväkoti 2. Päiväkodin tärkeät asiat 3. Lapsilähtöisyys 4. Varhaiskasvatuksen suunnittelu 5. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen 6. Erityinen

Lisätiedot

UUNILINNUN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

UUNILINNUN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA UUNILINNUN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA Päiväkotimme yhteystiedot: Uunilinnun päiväkoti Kallionkatu 2 11120 Riihimäki puh. 019-758 4305 Keltasiivet 019-758 4766, tekstiviestit numeroon 050 597

Lisätiedot

Marttilan kunnan varhaiskasvatussuunnitelma

Marttilan kunnan varhaiskasvatussuunnitelma Marttilan kunnan varhaiskasvatussuunnitelma Sosiaalilautakunta 16.2.2012 13/ liite no 4 1 SISÄLTÖ 1. Johdanto 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Kasvatus ja opetusmenetelmät 4. Yhteistyö 5. Erityinen tuki

Lisätiedot

Päiväkoti Saarenhelmi

Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi sijaitsee Saarenkylässä kauniilla paikalla Kemijoen rannalla. Läheiset puistot ja talvella jää tarjoavat mahdollisuuden

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

TUUSNIEMEN KUNTA SOSIAALILAUTAKUNTA VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA. [Vuosi]

TUUSNIEMEN KUNTA SOSIAALILAUTAKUNTA VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA. [Vuosi] TUUSNIEMEN KUNTA SOSIAALILAUTAKUNTA VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA [Vuosi] 2 JOHDANTO Valtioneuvosto antoi 28.2.2002 periaatepäätöksen, jossa hyväksyttiin varhaiskasvatuksen valtakunnalliset linjaukset. Nämä

Lisätiedot

Linnainmaan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Linnainmaan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Linnainmaan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Linnainmaan päiväkodissa teemme työtä yhdessä isolla ja innostuneella joukolla lapsenne parhaaksi. Moniammatillisissa tiimeissä jokainen

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Onnenkenkä sijaitsee Orimattilassa Pennalan kylässä. Vieressä toimivat koulu sekä kaupungin päiväkoti, joiden kanssa teemme yhteistyötä. Lasten kanssa teemme retkiä

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Melukylän Päiväkoti. Alatalo Välitalo Ylätalo. Varhaiskasvatussuunnitelma

Melukylän Päiväkoti. Alatalo Välitalo Ylätalo. Varhaiskasvatussuunnitelma Melukylän Päiväkoti Alatalo Välitalo Ylätalo Varhaiskasvatussuunnitelma Melukylän päiväkodin VASU:n sisällysluettelo: Melukylän päiväkodin talot ja ryhmät Päiväjärjestys Arvot Visiot Toiminta-ajatus Kasvatuskumppanuus

Lisätiedot

TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT. Lastentarhanopettaja II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ

TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT. Lastentarhanopettaja II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT Tehtävän nimike Lastentarhanopettaja Henkilön nimi Koulutus Työpaikka Fyysisen työympäristön kuvaus II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ Tehtävän tarkoitus Lastentarhanopettajalla

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Tesoman päiväkodissa toimimme lasta kuunnellen ja kunnioittaen. Annamme lapselle turvaa, aikaa sekä mahdollisuuksia kokea ja tuntea onnistumisia

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata

Lisätiedot

Työsuunnitelma Sivistyspalvelut 1.8.2015 31.7.2016 Varhaiskasvatus

Työsuunnitelma Sivistyspalvelut 1.8.2015 31.7.2016 Varhaiskasvatus Iitin kunta Työsuunnitelma Sivistyspalvelut 1.8.2015 31.7.2016 Varhaiskasvatus 1 1 Työsuunnitelmaa ohjaava lait ja asetukset Laki ja asetus lasten päivähoidosta Perusopetuslaki, esiopetus Päivähoidon ohjaaja

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toimintaympäristö 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tavoitteet 4. Oppimisympäristö 5. Toiminnan perusta 6. Toiminta lapsen

Lisätiedot

Tervetuloa esiopetusiltaan!

Tervetuloa esiopetusiltaan! Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetus Järvenpäässä toimintakaudella 2010-2011 Esiopetuksen hakemusten palautus 19.2. mennessä Tiedot esiopetuspaikasta 31.5. mennessä Esiopetus alkaa 1.9.2010 ja päättyy

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI TILHI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI TILHI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI TILHI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ Tilhin toiminta-ajatus 1 Kasvatuspäämäärät ja -tavoitteet 1.1. Tärkeät asiat 1.2. Hyvinvoiva lapsi 1.3. Päivähoidon

Lisätiedot

PYHÄNNÄN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

PYHÄNNÄN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PYHÄNNÄN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Hyväksytty: Sivistyslautakunta 4.6.2009 31 2 SAATTEEKSI... 3 PYHÄNNÄN VARHAISKASVATUSPALVELUT:... 4 PERHETYÖ:... 4 LASTENNEUVOLA:... 4 SEURAKUNTA:... 5 MUUT TOIMIJAT:...

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

Suunnitelmallinen kiusaamisen ehkäisy osana varhaiskasvatuksen suunnitelmaa

Suunnitelmallinen kiusaamisen ehkäisy osana varhaiskasvatuksen suunnitelmaa Suunnitelmallinen kiusaamisen ehkäisy osana varhaiskasvatuksen suunnitelmaa Erikoistutkija Liisa Heinämäki, THL Yksikön päällikkö Päivi Lindberg, THL 16.4.2010 Esityksen nimi / Tekijä 1 Kiusaaminen varhaisvuosina?

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Johdatus uskonnollis-katsomukselliseen orientaatioon. Uskonnollisia ilmiöitä ihmettelemässä

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Johdatus uskonnollis-katsomukselliseen orientaatioon. Uskonnollisia ilmiöitä ihmettelemässä Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Johdatus uskonnollis-katsomukselliseen orientaatioon Uskonnollisia ilmiöitä ihmettelemässä MINÄ USKONTOKASVATTAJANA Varhaiskasvatuksen uskontokasvatuksesta huolehtiminen

Lisätiedot

KATAJALAAKSON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012

KATAJALAAKSON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012 KATAJALAAKSON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012 Katajalaakson päiväkoti - päiväkotimme sijaitsee Katajalaaksossa rauhallisessa ympäristössä - päiväkodissamme on 96 hoitopaikkaa viidessä eri ryhmässä:

Lisätiedot

SORVANKAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012-2013

SORVANKAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012-2013 SORVANKAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012-2013 Jokaisella on oikeus tuntea itsensä toivotuksi, halutuksi ja rakastetuksi. 1 PÄIVÄKODIN KUVAUS JA OPPIMISYMPÄRISTÖ Sorvankaaren päiväkoti on

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen laadunarviointimalli

Varhaiskasvatuksen laadunarviointimalli Varhaiskasvatuksen laadunarviointimalli Laatukriteereitä PALVELUTASO SAATAVUUS tieto erilaisista varhaiskasvatusvaihtoehdoista ja niihin hakemisesta on helposti saatavilla varhaiskasvatuspalveluja pystytään

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN Pikiruukin päiväkodin toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen perustuu Kokkolan päivähoidon yhteiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja sitoudumme noudattamaan sitä.

Lisätiedot

METSÄRINTEEN VARHAISKASVATUSYKSIKÖN VARHAISKASVATUS- JA ESIOPETUSSUUNNITELMA

METSÄRINTEEN VARHAISKASVATUSYKSIKÖN VARHAISKASVATUS- JA ESIOPETUSSUUNNITELMA METSÄRINTEEN VARHAISKASVATUSYKSIKÖN VARHAISKASVATUS- JA ESIOPETUSSUUNNITELMA Lasta ei kasvateta siksi, että hän olisi mahdollisimman mukava ja vaivaton meille, vaan siksi, että hän terveenä ja väkevänä

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö.

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. Varhaiskasvatussuunnitelma Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. 2014 Ypäjän varhaiskasvatuspalvelut Päiväkoti Heporanta: Pollet, Ponit ja Varsat

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Kiireettömyys, turvallisuus, lasten osallisuus ja kasvattajan aito läsnäolo arjessa ovat päiväkodissamme tärkeitä.

Toiminta-ajatus. Kiireettömyys, turvallisuus, lasten osallisuus ja kasvattajan aito läsnäolo arjessa ovat päiväkodissamme tärkeitä. Toivion päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta-ajatus Kiireettömyys, turvallisuus, lasten osallisuus ja kasvattajan aito läsnäolo arjessa ovat päiväkodissamme tärkeitä. Päiväkodissamme toteutamme

Lisätiedot

HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Haikalan päiväkoti sijaitsee Klaukkalan pohjoisella alueella Haikalassa. Päiväkoti on perustettu 1982. Toimintakaudella 2010-2011 päiväkotimme ryhmät ovat:

Lisätiedot

Vellamon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Vellamon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Vellamon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma VELLAMON PÄIVÄKOTI Vellamon päiväkoti tarjoaa ympärivuorokautista hoitoa vuorotyötä tekevien vanhempien lapsille. Päiväkoti sijaitsee Tammelan kaupunginosassa.

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

Turvallinen ja kehittävä kasvuympäristö. Kotkan päivähoito ja varhaiskasvatus

Turvallinen ja kehittävä kasvuympäristö. Kotkan päivähoito ja varhaiskasvatus Turvallinen ja kehittävä kasvuympäristö Kotkan päivähoito ja varhaiskasvatus Monipuolista varhaiskasvatusta Kotkassa perheen pienimmille tarjotaan monipuolisia ja korkealaatuisia varhaiskasvatus palveluja

Lisätiedot

Märynummen varhaiskasvatusyksikön varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelma

Märynummen varhaiskasvatusyksikön varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelma Joku hajatelma, lausahdus tähän etusivulle. Märynummen varhaiskasvatusyksikön varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelma Yhdessä käsikkäin samaan suuntaan matkaamme, elämän pienillä poluilla. Tervetuloa

Lisätiedot

JOUPIN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI

JOUPIN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI JOUPIN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI Joupin ryhmis sijaitsee Joupin viihtyisällä asuntoalueella hyvien ulkoilumahdollisuuksien läheisyydessä. Ulkoilemme paljon läheisillä leikkikentillä sekä teemme metsäretkiä Kultavuoressa.

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 PÄIVÄKOTIMME TOIMINTA-AJATUS: tarjoamme hyvällä ammattitaidolla laadukasta varhaiskasvatusta alle 6 -vuotiaille lapsille meillä lapsella on mahdollisuus

Lisätiedot

PÄÄTÖS: Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. PÄÄTÖS: Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Kata Vertio ja Kari Ahonen.

PÄÄTÖS: Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. PÄÄTÖS: Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Kata Vertio ja Kari Ahonen. 34 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS PÄÄTÖS: Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. 35 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VAALI PÄÄTÖS: Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Kata Vertio ja Kari Ahonen.

Lisätiedot

SUUNNITELMA KASVATTAJAYHTEISÖN TOIMINTA- TAVOISTA

SUUNNITELMA KASVATTAJAYHTEISÖN TOIMINTA- TAVOISTA SUUNNITELMA KASVATTAJAYHTEISÖN TOIMINTA- TAVOISTA Lapsen varhaiskasvatus ja esiopetuksen oppimissuunnitelmat ovat perusta tiimien työn suunnittelulle. Suunnitelma kasvattajayhteisön toimintatavoista on

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: Turun Aikuiskoulutuskeskus Kärsämäentie 11, 20360 Turku 0207 129 200 www.turunakk.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: KASVUN TUKEMINEN

Lisätiedot

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS LEIKKI LUOVUUS YSTÄVYYS TUNTEET TURVALLISUUS LAPSI EI LEIKI OPPIAKSEEN, MUTTA OPPII LEIKKIESSÄÄN Leikissä lapsi oppii toimimaan yhdessä

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kati Costiander Opetushallitus

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kati Costiander Opetushallitus Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat 20.9.2016 Kati Costiander Opetushallitus Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma 22.6.2015 Varhaiskasvatus Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma www.nurmijarvi.fi Avoimen varhaiskasvatuksen esimies Kirsi Viitanen 040 317 4066 kirsi.viitanen@nurmijarvi.fi

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Hoito, kasvatus ja pedagogiikka vuorohoidossa

Hoito, kasvatus ja pedagogiikka vuorohoidossa Hoito, kasvatus ja pedagogiikka vuorohoidossa OHOI- Osaamista vuorohoitoon Varhaiskasvatuslaki (2015) ja pedagogiikka Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen,

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 VARHAISKASVATUSPALVELUT

PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 VARHAISKASVATUSPALVELUT PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 VARHAISKASVATUSPALVELUT HYVINVOINTILAUTAKUNTA VARHAISKASVATUSPALVELUT TUOTE YKSIKKÖ HINTA MÄÄRÄ YHT. Päiväkotihoito Päiväkotihoito 0-2 vuotiaalle lapselle hpv 63,17 13 200 833

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen tulevaisuus

Varhaiskasvatuksen tulevaisuus Varhaiskasvatuksen tulevaisuus Kulttuurinen moninaisuus ja palvelut Työelämän muutokset ja palvelut Rahalliset tuet, palvelut Kenen tuottamat palvelut (julkinen, yksityinen) Lasten, vanhempien ja ammattilaisten

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA TAHINIEMEN PÄIVÄKOTI Päiväkotimme sijaitsee Tahiniemessä, Pieksäjärven rannalla, rauhallisella omakotialueella. Lähistöllä on uimaranta ja metsikköä,

Lisätiedot

Esiopetuksesta perusopetukseen. Anja Huurinainen-Kosunen 15.1.2014

Esiopetuksesta perusopetukseen. Anja Huurinainen-Kosunen 15.1.2014 Esiopetuksesta perusopetukseen 15.1.2014 Lapsen kasvun ja kehityksen polku varhaiskasvatus 0-6 v (=päivähoito ja esiopetus) -> esiopetus 6 v. -> perusopetus alkaa sinä vuonna, kun lapsi täyttää 7 vuotta

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen nimi: syntymäaika Päivähoitopaikka: HELAPUISTON PÄIVÄKOTI PÄÄSKYSEN PÄIVÄKOTI PPH KESKUSTELUN päivämäärä: osallistujat: Lapsen ja vanhemman aiemmat kokemukset päivähoidosta:

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma 2017

Varhaiskasvatussuunnitelma 2017 Varhaiskasvatussuunnitelma 2017 Sastamalan kaupunki Varhaiskasvatuksen aluejohtaja Marjut Vuokko Tampere 24.3.2017 4.4.2017 2 Vasu työ Ensin Ohjausryhmä - varhaiskasvatuksen päällikkö - varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen mahdollisuudet lapsen kasvun tukipylväänä

Varhaiskasvatuksen mahdollisuudet lapsen kasvun tukipylväänä Varhaiskasvatuksen mahdollisuudet lapsen kasvun tukipylväänä Marja-Liisa Akselin, KT ylitarkastaja (varhaiskasvatus) Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 24.2.2016 Hyvä elämä foorumi Jyväskylä 24.2.206

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa VI Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä Rakennetaan lapsen hyvää arkea Oulu 6.5.2010 Anu Määttä, kehittämiskoordinaattori,

Lisätiedot

Lintulammen päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Lintulammen päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Lintulammen päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Päiväkoti on pieni, turvallinen ja sijaitsee rauhallisella esikaupunkialueella. Luonnon läheisyys kannustaa lasta luonnon tutkimiseen ja

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Tahmelan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tahmelan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tahmelan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkotimme sijaitsee kauniissa kansallismaisemassa Pyynikinharjun kainalossa, luonnonsuojelualueen tuntumassa ja Pyhäjärven läheisyydessä. Luonnonläheinen

Lisätiedot

Ulvilan varhaiskasvatuksen laatukysely vastaukset

Ulvilan varhaiskasvatuksen laatukysely vastaukset Ulvilan varhaiskasvatuksen laatukysely 2016 vastaukset Lapseni hoitopaikka (Kaikki) 1. Lapseni ikä on Lapseni hoitopaikka (Kaikki) 2. Lapseni on Palvelut ja tiedottaminen (Kaikki) 1. Olen saanut riittävästi

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

HALLILAN PÄIVÄKOTI. Varhaiskasvatussuunnitelma - VASU

HALLILAN PÄIVÄKOTI. Varhaiskasvatussuunnitelma - VASU HALLILAN PÄIVÄKOTI Varhaiskasvatussuunnitelma - VASU Päiväkodissamme toimii 6 ryhmää: Nuput Pallerot Tenavat Naperot Nappulat Muksut Toiminta-ajatus Meille on tärkeää, että lapsi kokee olonsa turvalliseksi

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Koulun/päiväkodin nimi: Opettaja: Osoite: Puhelin: lapsen kuva Lapsen nimi: Äidin nimi: Isän nimi: Kotipuhelin: Työpuhelin (äiti): (isä): Minun esikouluni, piirtänyt 2 Esiopetus

Lisätiedot