Hyvinvoiva lapsi ja nuori Tarkennettu hankesuunnitelma Länsi-Suomen Kaste II-ohjelmaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hyvinvoiva lapsi ja nuori Tarkennettu hankesuunnitelma Länsi-Suomen Kaste II-ohjelmaan 2013 2015"

Transkriptio

1 Hyvinvoiva lapsi ja nuori Tarkennettu hankesuunnitelma Länsi-Suomen Kaste II-ohjelmaan Turku Kaarina Raisio Parainen Kemiönsaari

2 Sisällys 1. Lasten, nuorten ja perheiden muuttuvat palvelutarpeet Kasvavat hyvinvointierot, syvenevät lapsiperheiden ongelmat Palvelutarpeisiin vastaaminen 4 2. Hankkeen viitekehys ja toimintaperiaatteet 6 3. Hankkeen menetelmät Yhteensovittava johtaminen Koulutus Sähköiset palvelut Perhekeskus kaikkiin kuntiin Perhetalo - perhekeskus Verkostomainen perhekeskus ja erikoistunut perhetukikeskus Perhekeskus ja erityispalvelujen jalkautuminen Perhekeskus ja koulu- ja opiskeluikäisten hyvinvoinnin edistäminen Kehittämisoiden välinen yhteistoiminta Yhteistyöhankkeet ja - kumppanit Hankkeen organisointi Hallinnointi ja aikataulu Rahoitus ja henkilöresurssit Tiedotus ja seuranta Hankkeen arviointi 23 1

3 Lähteet 22 Liitteet 23 2

4 1 Lasten, nuorten ja perheiden muuttuvat palvelutarpeet 1.1 Kasvavat hyvinvointierot, syvenevät lapsiperheiden ongelmat Kaikissa Pohjoismaissa koetaan voimakasta tarvetta uudistaa lapsi- ja perhepalveluita. Taustalla on pyrkimys ehkäistä syrjäytymistä ja siten vähentää lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelun tarvetta. (Kaikkonen ym ) Lastensuojelutarpeiden kasvua ilmentää mm. lastensuojeluilmoitusten voimakas kasvu. Esimerkiksi Kaarinassa lastensuojeluilmoitusten lisäys on 84 % vuodesta 2009 vuoteen Raisiossa ilmoitusten määrä on kahden vuoden aikana yli kaksinkertaistunut. Turussa voimakkain, noin 40 % kasvu lastensuojeluilmoitusten määrässä tapahtui jo vuosina , mutta kasvua oli edelleen vuosina noin 25 %. Hankekunnissa oli vuonna 2009 yhteensä 699 sijoitettua lasta ja nuorta (0-20v): Vuonna 2010 määrä nousi 781 lapseen ja nuoreen. (SOTKAnet, 2012). Hankekuntien lastensuojelussa tapahtuneet muutokset ovat verrannollisia kansalliseen kehitykseen. Lastensuojelun asiakasmäärien ja kustannusten kasvu on jatkunut koko Suomessa usean vuoden ajan. Tarvitaan välttämättä toimia, jolla lastensuojelun painopistettä muutetaan korjaavasta työstä ennaltaehkäisevään toimintaan ja varhaiseen tukeen, lapsiperheiden palveluiden kokonaisvaltaisuuteen ja asiakaslähtöiseen suuntaan. Kodin ulkopuolelle sijoittamisen kustannukset ovat kymmenkertaiset verrattuna ehkäisevän lastensuojelun palveluiden kustannuksiin. (Heinonen, Väisänen, Hipp, 2012) 3

5 Lasten lkm Kodin ulkopuolelle sijoitettuina olleet lapset ja nuoret joista huostassa olleet lapset joista kiireellisesti sijoitettuina olleet lapset Kuvio 1. Lastensuojelun sijoituksen Suomessa (Kuoppala & Säkkinen, 2012). Ehkäisevän lastensuojelun palveluja on riittämättömästi. Läheskään kaikki apua tarvitsevat lapset ja nuoret eivät saa nykyisillä palvelurakenteilla riittävän nopeaa ja intensiivistä apua. Yhteiskunnan polarisoitumista on tapahtunut laajalti monella hyvinvoinnin osa-alueella. Tuloerot, terveyserot ja psyykkinen pahoinvointi ja viimein korjaavien palveluiden käyttö ovat kasvaneet ja kohdentuneet entistä tiukemmin ja syvemmin osaan lapsiperheitä. Tapahtunut muutos edellyttää muutoksia myös palvelujärjestelmässä. Yhteiskunnan polarisoitumisen estämiseksi palvelujärjestelmän tulee vastasta väestön palvelutarpeisiin nykyistä kokonaisvaltaisemmalla otteella. Lapsiperheiden ongelmat ovat usein kumuloituneita, minkä seurauksena yksittäinen palvelu sellaisenaan ei takaa lapsiperheen hyvinvoinnin lisääntymistä. Palvelujärjestelmän tulee toimia nykyistä yhtenäisemmin siten, että sektorirajat ja ammattikuntakulttuurit hälventyvät ja poistuvat asiakaslähtöisemmän kokonaisvaltaisen palvelun tieltä. Edelleen tarve on lisätä varhaisen tuen palveluita lapsille ja vanhemmille. Panostamalla helposti saataviin vanhemmuutta tukeviin palveluihin voidaan pitkällä aikavälillä vähentää lastensuojelun kuluja ja syrjäytymistä (Kekkonen, Montonen, Viitala, 2011). Ennaltaehkäisevän työotteen lisääminen ja toimeenpano edellyttää konkreettisia palveluiden organisointiin ja palveluprosesseihin sisällytettäviä toimia. Hyvinvoiva lapsi ja nuori -hankkeeseen sisältyy konkreettisia palveluiden organisointiin ja palveluprosesseihin liittyviä ehkäisevän työn toimenpiteitä. 1.2 Palvelutarpeisiin vastaaminen 4

6 Hanke liittyy Kaste II ohjelman osa-ohjelman II Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja uudistetaan toimenpiteisiin 4 ja 5: Kehitetään lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelukokonaisuuksia ja otetaan käyttöön toimintamalleja, jotka tukevat perheitä, vanhemmuutta sekä lasten ja nuorten kanssa työskenteleviä aikuisia. Vahvistetaan ehkäiseviä ja varhaisen tuen palveluja sekä kehitetään lastensuojelutyötä. Hankkeen kehittämistoiminta sijoittuu professori Matti Rimpelän viisitasoisen palvelukuvauksen tasoille 2 ja 3. Kuvio 2: Palvelutasot (Lähde: Rimpelä, 2012) Palvelujärjestelmää muutetaan sektorirajoja häivyttämällä ja samalla pyritään tarvelähtöiseen palveluiden tuottamistapaa ja painotetaan nopeata puuttumista ilmenneisiin lasten ja nuorten ongelmiin. Keskeistä on ottaa käyttöön toimintatapoja, joissa lapsi, nuori ja perhe voi olla osallinen. Hanke toteutetaan Varsinais-Suomessa Turussa, Kaarinassa, Raisiossa, Kemiönsaarella ja Paraisilla. Kunnista Kaarina ja Raisio ovat Turun naapurikuntia, Parainen puolestaan on Kaarinan rajanaapuri. Kunnat muodostavat alueellisesti tiiviin ryhmän mahdollistaen yhteisen kehittämistyön. 5

7 Hankekuntien yhteinen väestömäärä on noin henkilöä, joista ruotsinkielisiä on ( ). Alle kouluikäisiä on yhteensä ja vuotiaita (SOTKAnet, 2012) Hyvinvoiva lapsi ja nuori - hanketta on kunnissa valmisteltu yhdessä sosiaali- ja terveystoimien sekä kasvatus- ja opetustoimen ja nuorisotoimen kanssa. Hankkeen valmisteluprosessiin ovat osallistuneet Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuskeskus ja useat järjestöt, esimerkiksi Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry. Kaste I:n Remontti-hankkeessa on päästy monessa palveluissa, useissa ikäryhmissä, useilla paikkakunnilla hyvään kehittämisen vauhtiin. Rakenteiden uudistamiseen Kaste I -kausi on ollut lyhyt. Hyvinvoiva Lapsi ja nuori - hankkeen aikana on mahdollista toteuttaa Kaste I - hankekaudella havaitut kehittämistarpeet ja juurruttaa jo toteutetut kehittämishankkeet lasten ja nuorten palveluihin. 2 Hankkeen viitekehys ja toimintaperiaatteet Hyvinvoiva lapsi ja nuori -hanke on ensisijaisesti lastensuojelun ennaltaehkäisevä hanke. Toimintaperiaatteita voi luonnehtia sanoilla: läheisyys, nopeus ja saatavuus.. Ennaltaehkäisevällä työotteella tarkoitetaan tässä hankkeessa nopeaa reagointia eri ongelmiin ja häiriöihin. Toissijaisesti pyritään vastaamaan perheiden normatiivisiin ja keskivaikeisiin pulmiin. Palvelutarpeet voivat tulla suoraan asiakkailta tai kehitysympäristöissä työskenteleviltä ammattilaisilta. Tavoitteena on, että asiakkuus säilyy peruspalveluissa eikä siirtymää tapahdu erityispalveluihin. Olemassa olevia peruspalveluita järjestetään Perhekeskus -ajattelutavan mukaisesti yhteiseksi kokonaisuudeksi siten, että toiminta on moniammatillista ja perustuu ammattilaisten ja perheiden yhteiseen toimintaan. Tavoitteena on toimia perheiden arjen tukena ja edistää perheiden hyvinvointia. Peruspalveluja tukevia palveluja kehitetään verkostomaisesti toimiviksi nopeiksi täsmäpalveluiksi, jotka vahvistavat perustason keinoja ratkaista ongelmia. Erityis- ja erikoistuneiden palvelujen, kuten lastenpsykiatrian, lastensuojelun, kasvatus- ja perheneuvolan osaaminen tuodaan peruspalvelujen tueksi lasten tavanomaisiin kasvu- ja kehitysympäristöihin, kuten kotiin, päivähoitoon, kouluun ja internetiin. Uuden toimintamallin avulla luodaan toimivampia palvelukokonaisuuksia, joissa sosiaali- ja terveydenhuollon keskinäinen yhteistyö ja perus- ja erityispalveluiden välinen yhteistyö ja työnjako paranevat. Tämä vaikuttaa palveluiden vaikuttavuuteen ja kustannustehokkuuteen. Hankkeen tavoitteet ovat 6

8 1) Muuttaa palvelurakennetta (perhekeskus ja verkostoituva perhekeskus) ja kehittää muutoksen vaatimaa johtamista 2) Kehittää palveluprosesseja; sektoreiden välistä yhteistoimintaa ja moniammatillista työtä 3) Kehittää voimavaralähtöisiä, lapsia ja perheitä osallistavia toimintatapoja. Hankkeessa noudatettavat kolme periaatetta ovat olennaisia: Lapsen oikeuksia toteuttaen. Arvopohjana kehittämisessä on YK:n lasten oikeuksien sopimuksen määritelmä lapsen hyvästä elämästä 1. Sopimus asettaa lapsen edun etusijalle. Kun lapsen oikeudet toteutuvat, lapset saavat kasvaa ja käydä koulua terveenä pelkäämättä väkivaltaa ja riistoa. Palvelujen antajien tulee kuunnella ja arvostaa lasta. Lapsen ollessa subjekti näemme ja voimme ottaa huomioon lapsen voimavarat ja tarpeet uudella tavalla. ICDP:n avulla toteutetaan tätä periaatetta. Lapsi, nuori ja perhe osalliseksi. Uuden toiminnan avulla halutaan tuottaa palvelut lapsi- ja perhelähtöisesti. Tavoitteena on, että suomalaiseen palvelujärjestelmässä tiukasti istuvat sektorirajat ja opitut sektoroituneet toimintatavat eivät estä asiakkaan palvelunsaantia. Toimivien prosessien toteuttaminen edellyttää työntekijöiden osaamisen ja asiakaskeskeisemmän työotteen kehittämistä. Tässä prosessien sisälle menevässä kehitystyössä hyödynnetään mm. International Child Development Programme (ICDP) -ohjelmaa sekä Dialogista verkostotyötä, jota kutsutaan myös Lasta kannattelevaksi liittoumaksi. Sitä on kehitetty edellisellä Kaste-rahoituksella Varsinais-Suomessa. Juurruttaminen jatkuu siten myös nyt haettavana olevassa Kaste -hankkeessa Matalan kynnyksen periaate ja oikea-aikaisuus. Palveluihin sisällytetään matalan kynnyksen periaate sekä oikea-aikaisuus. Palveluiden saannin perustana on herännyt huoli ja palvelutarve. Matalan kynnyksen periaatteella tiivistetään peruspalveluiden neuvoloiden, kouluja opiskeluterveydenhuollon, päivähoidon, koulun, nuorisotyön yhteistyötä ja luodaan yhdessä selkeät prosessit siitä missä tilanteessa ja mihin yhteyttä otetaan. Lasten ja nuorten kasvua tukevat peruspalvelut käsitetään laaja-alaisesti sosiaali- ja terveyspalveluina, vapaaajan palveluina ja sivistyspalveluina. Moniammatillisen ryhmän tulee vastata pyyntöihin välittömästi ja järjestää tapaaminen 1-2 päivän kuluessa. Ryhmälle annetaan valtuudet ja tarvittavat oikeudet huolehtia asiakkaan avun saamisesta, jottei synny turhia palveluviiveitä. Nopeus ja oikea-aikaisuus huomioidaan lasten ja nuorten palveluissa. Hankkeen kaikkien palvelujen onnistunut uudistaminen näkyy seuraavasti: lisätään palveluiden saatavuutta ja nopeutta lisätään palvelutuotannon moniammatillisuutta parannetaan lapsen, nuoren ja perheen osallisuutta edistetään palveluiden saantia lapsen ja nuoren omassa kehitysympäristössä 1 YK:n lasten oikeuksien sopimus on myös otettu lasten ja nuorten hyvinvoinnin kansallisten indikaattoreiden pohjaksi. Opetus ja kulttuuriministeriö,

9 vahvistetaan peruspalveluita ja ehkäisevää työotetta kehittäminen on yhteistoiminnallista. Periaatteet muutetaan hankekunnissa hankkeen menetelmien sekä perhekeskusmallin kehittämistyön kautta konkreettisiksi palvelukäytännöiksi. 3 Hankkeen menetelmät ja toimeenpano Toimeenpanossa keskitytään uuden johtamismallin käyttöönottoon, asiakasosallisuuden lisäämiseen sekä palvelurakenteen ja palveluprosessien muutoksiin. Toimeenpanosta löytyy liitteen 1 taulukossa tavoitteet, toimenpide, tulokset sekä arviointi. 3.1 Yhteensovittava johtaminen Osana sektoreiden välisen palvelutoiminnan tehostamista, kehitetään lasten, nuorten ja perheiden palvelujen tietoon ja arviointiin perustuvaa strategista ja toiminnallista johtamista. Jokaisessa hankekunnassa tehdään strategiatason ratkaisut ja päätetään oman johtamismallin kehittämisestä ja toteuttamisesta. Kehittämistyössä sovelletaan THL:n julkaisemassa oppaassa esitettyjä toimintamalleja ja kriteerejä. (Perälä ym, 2012) Hankkeessa kehitetään johtamista kaikilla tasoilla. Johtamisen kehittämisen tasot jäsennetään seuraavasti: Ylätason yhteistyö, toimialataso", seutukuntataso sidotaan kaupunkitason ikäryhmäkohtaisiin tavoitteisiin, lasten ja nuorten hyvinvointiryhmä pitkän aikavälin tavoitteiden asettaminen ikäryhmäkohtaiset tarpeet alueelliset tarpeet äkillisesti esille tulevat tarpeet suunnitellaan yhteistyöverkostossa sovittaan toimialojen välissä neuvotteluissa päätetään toimialoittain analyysi ja arviointi monialaisen työn onnistumisesta ja kehittämistarpeista Toimeenpanotaso, palvelu- ja tulosaluetaso tuntee yhteistyökumppanit ja toimintaympäristön, pystyy analysoimaan tilannetta ja tarvetta suunnitellaan yhteistyöverkostossa sisällyttää monialaisen työn tulokset omiin toiminnallisiin tavoitteisiinsa 8

10 varmistaa toimintayksiköille resurssit monialaiseen työhön monialaisen toiminnan raportointi osana oman toiminnan raportointia analyysi omalta toimialueelta Toiminnan taso tulosyksikkö, palvelualue lupa työskennellä verkostossa suunnitellaan yhteistyöverkostossa velvoite saada tulosta verkostossa monialaisen työn raportointi osana oman toiminnan raportointia Hankkeessa kehitetään johtamista ja toimeenpannaan ylisektorista elämäkaareen perustuvaa johtamismallia. Kun näin tehdään, odotusarvona on, että johtamisessa nousee välttämättömäksi tiedottaminen, kouluttaminen ja verkostoituminen. Koulutuksessa pääpaino kohdentuu monialaiseen ja verkostomaiseen organisaatioon, joka tukee palveluiden elämänkaarimallimaista järjestämistapaa. Hyvinvoiva lapsi ja nuori -hanketta hallinnoi Kaarina. Hankkeelle on nimetty ohjausryhmä valtionavustuspäätöksen jälkeen. Jokaisella kunnalla on ryhmässä varsinainen ja varajäsen. Sosiaali- ja terveysministeriön edustajana ohjausryhmään kuuluu sisällön valvoja. Lisäksi ohjausryhmään pyydetään nimeämään pysyvä asiantuntijajäsen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta sekä on jo nimetty Turun ammattikorkeakoulusta, Noviasta, Turun yliopiston lapsija nuorisotutkimuskeskuksesta, Turun yliopistollisesta keskussairaalasta lasten ja nuorten psykiatrian tulosalueelta, Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöiltä edustamaan järjestöjä sekä kokemusasiantuntija. Ohjausryhmä tapaa keskimäärin 4 kerta vuodessa ja pitää tarvittaessa tarkentavia kokouksia. Ohjausryhmä linjaa koko hankkeen toimintaa. Ohjausryhmän toiminnan tarkoituksena on asiantuntijaroolista tukea ja ohjata toimintaa oikeaan ja tavoitteen mukaiseen suuntaan. Ohjausryhmä valvoo hankesuunnitelman tavoitteellista toteutusta ja taloudenhoitoa ja tiedottaa hankkeesta. Se on vastuussa toiminnastaan hankekunnille ja Länsi-Suomen aluejohtoryhmälle. Hyvinvoiva lapsi ja nuori -hanke kehittää lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelukokonaisuuksia ja ottaa käyttöön toimintamalleja, jotka tukevat perheitä, vanhemmuutta sekä lasten ja nuorten kanssa työskenteleviä aikuisia. Tämä edellyttää lapsiperhepalvelujen monialaista, poikkihallinnollista ja yhteen sovittavaa elinkaarimalliin perustuvaa johtamista vahvistamista. Jokaisessa hankekunnassa nimetään syksyn 2013 aikana teemoittaisille ja alueellisille osakokonaisuuksille ohjausryhmä tai vaihtoehtoisesti ohjausryhmä toiminta liitetään kunnassa jo olemassa olevan ohjausryhmätoiminnon osaksi. Ohjausryhmän kokoonpanossa huolehditaan siitä, että ryhmässä on edustettuna lapsiperheiden kanssa työskentelevät eri vastuualueet. Ohjausryhmään osallistuneet tiedottavat toiminnoista perustason työntekijöitä ja tuovat ryhmän kokouksiin käsiteltäväksi perustason työntekijöiden ja asiakkaiden aloitteita. 3.2 Koulutus Koulutuksella tuetaan hankkeen toimeenpanoa: Henkilöstön koulutus luo toimintaedellytykset palvelurakenteen muutokselle sekä lisää asiakasosallisuutta. Koulutus vahvistaa henkilöstön samanlaista toimintatapaa ja ymmärrystä muutoksiin. Koulutuksella tehdään näkyväksi monialaisen ja verkostomaisen työskentelyn hyöty. Koulutusten tavoitteena on parantaa 9

11 vuorovaikutuksen laatua ja kykyä omaksua yhteinen lapsen oikeuksista lähtevä arvopohja. Lasten, nuorten ja perheiden osallisuus ja voimavaralähtöinen työskentelytapa sekä vanhempien ja ammattilaisten rooli lapsen oppimisen ja kasvun ohjaajina ovat keskiössä. Hankeaikana järjestettäviin eri koulutuksiin voi osallistua kaikkien hankekuntien työntekijät ja osa koulutuksista (kuten ICDP, Art, dialoginen verkostotyö) on suunnattu osaltaan perustason työntekijöille. ICDP-ohjelma. Moniammatillisen yhteistyön laatu on riippuvainen yhteisen arvopohjan määrittelemisestä ja perheiden kanssa työskentelevien eri työntekijöiden välisestä vuorovaikutuksen tasosta. Perheiden kanssa työskenneltäessä heikot vuorovaikutustaidot rajoittavat interventioiden tehokkuutta. Hyvän vuoropuhelutaidon omaksuminen osallistaa perheitä ja edesauttaa myös sektoreiden välistä yhteistoimintaa. Remontti-hankkeen aikana on havaittu, että ICDP -ohjelman avulla voidaan laajentaa omaa kuuntelukykyä vuorovaikutuksessa lasten kanssa ja lisätä tietoisuutta herkkäkuuloisen vuorovaikutuksen merkityksestä. Ohjelma kehittää taitoa ohjata muita kasvattajia kuten vanhempia, kollegoita ja nuoria kuuntelukyvyn lisäämisessä näiden toimiessa vuorovaikutuksessa lasten ja aikuisten kanssa (Schauman-Ahlberg, 2010). Paraisilla kokeillaan esim. ICDP-ohjelmaa perhevalmennuksessa niin, että perinteisistä luennoitsijoista tulee perheiden ohjaajia vanhempien pohtiessa tulevaa vanhemmuuttaan. Tällä tavalla hyödynnetään myös vertaistuen voimaa ryhmässä. Työntekijöiden osaamista vahvistetaan osallistaviin ja voimavarakeskeisiin menetelmiin ICDP-koulutuksen avulla. Kouluttajakoulutukseen Paraisilta osallistuu 2-3 työntekijää syksyllä Perustason työntekijöitä Turusta, Kaarinasta ja Raisiosta osallistuu ICDP-koulutuksiin hankeaikana. MDFT-työskentely. Toisena keinona lisätä asiakasosallisuutta on henkilöstön kouluttaminen MultiDimensional Family Therapy (MDFT)-työskentelyyn. MDFT:ssä integroidaan nuoren kanssa jo työskentelevät tahot. Työskentelyssä ovat mukana nuori, vanhemmat, koko perhe ja perheen ulkopuoliset tahot. Menetelmälle on ominaista yksilöllisten konkreettisten tavoitteiden asettaminen. MDFT:n avulla ehkäistään lastensuojelun sijoituksia ja se suunnataan ensisijaisesti koulu- ja opiskeluikäisten hyvinvoinnin tukemiseen. Terapeuttinen työskentely tuodaan lapsen kasvu- ja kehitysympäristöön ja peruspalveluihin, jolloin lapsi, nuori ja perhe saavat avun lähellä. Turussa ja Kaarinassa koulutetaan verkostoituvan tuen työryhmä MDFPtyömalliin (MultiDimensional FamilyTherapy). Koulutus on tarkoitus käynnistää vuoden 2013 aikana, koulutus kestää kaksi vuotta. ART-menetelmä. Kaste I aikana pirkanmaalaisten kuntien ja Remonti-hankkeen Satakunnan alueella kehitettiin intensiivimalli avohuoltoon (IiNa-hanke ) vastaamaan nuorten jatkuvasti lisääntyneisiin huostaanottoihin, vaikeutuneisiin ongelmiin ja kasvavaan laitoshoidon tarpeeseen sekä sijaishuollossa että psykiatriassa. Hanke oli osa Väli-Suomen lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen kehittämisen KASPERI- hanketta. Osana hanketta oli ART (aggression replacement training) koulutuksen hyödyntäminen. ART-menetelmän avulla voidaan ohjata sosiaalisesti rajoittuneita nuoria rakentavampaan vuorovaikutukseen. Menetelmä tähtää toiminnallisesti harjoitusten kautta sosiaalisesti hyväksytyn toiminnan vahvistumiseen. Nuori saa keinoja tunteiden hallintaan, malleja sosiaalisiin taitoihin sekä kehittyy moraalisessa ajattelussaan saadakseen vaihtoehtoja arjessa toimimiseen. Osallistujat koulutukseen kootaan monialaisesti eri toimialojen ammattilaisista. Koulutusryhmillä edistetään 10

12 monialaisen konkreettisen yhteistyön tekemistä tarjoamalla samalla uudenlaista vertaisryhmätoimintaa nuorille sekä vähennetään nuoren kanssa tehtävää päällekkäistä työtä esim. sosiaalityön ja koulun kanssa. Vaikka kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten lukumäärä ei laskenut IiNa-hankkeen aikana, sijaishuoltopäivien todettiin vähentyneen mukana olleissa kunnissa. Hankeaikana koulutetaan kuntien nuorten kanssa työskentelevää perustason henkilökuntaa lasten ja nuorten ryhmätoiminnan järjestämiseen ART:in (Aggression replacement training) avulla. 3.3 Sähköiset palvelut Lapsiperheet, nuoret ja myös lapset hakevat entistä useammin vastauksia ongelmiinsa sähköisistä verkkopalveluista. Perheet kaipaavat tietoa lapsensa ja nuorensa kehityksestä, normaalista ja huolta herättävästä käyttäytymisestä sekä avun ja tuen saantimahdollisuuksista. Lapset ja nuoret hakevat vastauksia omiin tai lähipiiristä nouseviin kysymyksiin. On tärkeää, että kasvatuksen ja mielenterveyden pulmiin on saatavilla tutkimukseen perustuvaa kohderyhmälähtöistä tietoa. Lapsiperheillä ja nuorilla on valmiudet sähköisten palvelujen käyttämiseen. Turun yliopiston (Ty) lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksella on valmius tuoda maahan Teen Mental Health mielenterveyden resurssiportaali. Teen Mental Health on kanadalainen nuorten mielenterveyden resurssiportaali yläkouluikäisille nuorille, heidän perheilleen, opettajille sekä oppilas- ja opiskeluhuoltohenkilöstölle ( ks. Portaalissa on kohderyhmittäin suunnattu sähköinen palvelu mielenterveyden edistämiseksi. Perustana on nuoren mielenterveyttä koskevan tiedon ja ymmärryksen lisääminen oppilaille, opetushenkilökunnalle ja vanhemmille. Tärkeää on marginalisoinnin ehkäiseminen ennakkoluuloja ja vääriä käsityksiä oikomalla. Sovellus käännetään suomeksi ja tekstitetään ruotsiksi ja materiaali sovelletaan Suomen oloihin yhteistyössä Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen Prof. Andre Sourander) kanssa. Käännöstyön jälkeen sovellus on käytettävissä. Portaali rakennetaan siten, että se on myös hyödynnettävissä luokan terveystiedon oppimateriaalina. Teen mental sähköisen portaalin kääntämiseen ja käyttöönottoon pyydetään sosiaali- ja terveysministeriöltä lupa syksyn 2013 aikana. Mikäli lupa saadaan, aloitetaan portaalin kääntäminen ja palkataan henkilö kouluttamaan hankehenkilökuntaa sekä muita kunnan työntekijöitä sen hyödyntämiseen. Tavoitteena on, että nuoret ja vanhemmat käyttävät hankkeen päätyttyä itse sähköistä portaalia. Tällä vahvistetaan koulu- ja opiskeluikäisten kohdalla vanhempien ja nuorten osallisuutta. 11

13 4 Perhekeskus kaikkiin kuntiin Kaste II toimeenpanosuunnitelmassa kehitetään lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelukokonaisuuksia ja otetaan käyttöön toimintamalleja, jotka tukevat perheitä, vanhemmuutta sekä lasten ja nuorten kanssa työskenteleviä aikuisia ja vahvistetaan ehkäiseviä ja varhaisen tuen palveluja sekä kehitetään lastensuojelutyötä. Hyvinvoiva lapsi ja nuori - hankeen toteutus rakentuu hankkeen aikana kehitettävien perhekeskusten ympärille. Perhekeskustoiminnalla kehitetään jäntevä ja moderni ydin kaikille lasten ja nuorten perus- ja psykososiaalisille palveluille. Perhekeskus toimii monialaisesti ja mukana toiminnassa voivat mukana neuvola, päivähoito, ehkäisevä lastensuojelu, järjestöt, seurakunnat, lastensuojelu, erityistyöntekijät sekä kasvatus- ja perheneuvola ja lisäksi yksityiset yritykset. Parhaassa tapauksessa perhekeskukset voivat muodostaa toimivan lasten ja perheiden tarpeista lähtevän palvelukokonaisuuden. Tämä uudenlainen palvelurakenne edellyttää, että palvelut nivoutuvat yhteen ja tämä puolestaan vaatii uudenlaista sektorirajat ylittävää johtajuutta. Perhekeskusten keskeinen tehtävä on vanhemmuutta tukemalla edistää lapsen hyvinvointia ja terveyttä. (Viitala, Kekkonen, Halme, 2011,27). Suomalaiset perhekeskukset voidaan tyypitellä neljään palvelukokonaisuuteen: 1) monialainen perhekeskus, joka koostuu äitiysneuvolan, lastenneuvolan ja varhaiskasvatuksen palveluista ja vähintään ehkäisevistä sosiaali- ja terveyspalveluista (esim. perheneuvola, perhetyö) 2) hyvinvointineuvolatyyppinen perhekeskus, jossa äitiys- ja lastenneuvolapalveluja on vahvistettu joillakin sosiaalitoimen ehkäisevillä palveluilla, 3) avoimen varhaiskasvatuksen perhekeskus, joka sisältää varhaiskasvatuksen ja sosiaalitoimen ehkäiseviä palveluita tai kolmannen sektorin palveluita sekä 4) erikoistunut perhetukikeskus, jossa tarjotaan erikoistuneita neuvonta- ja palveluyksiköiden erityispalveluja kuten lastensuojelua, lastenpsykiatriaa, päihdepalveluja ja muita erityispalveluita. (Halme, Kekkonen, Perälä, 2012, 68-72) Hankkeessa lasten ja perheiden peruspalvelut kootaan monialaisiksi palvelukokonaisuuksiksi, perhekeskuksiksi. Perhekeskuspalvelut organisoidaan kunnissa eri tavalla lähtien kuntien omista tarpeista. Tässä hankkeessa kehitetään monialaista perhekeskusmallia ja erikoistunutta perhetukikeskusta kahden mallin avulla: 1) perhetalo perhekeskus 2) verkostomainen perhekeskus ja erikoistunut perhetukikeskus 12

14 Molemmat mallit sisältävät periaatteet ennaltaehkäisevästä palvelujärjestelmästä ja - prosessista. Ennaltaehkäisevyys näkyy valistuksena, matalan kynnyksen palveluina, asiakaslähtöisinä ja asiakkaan osallisuutta lisäävinä palveluina, nopeina ja oikea-aikaisina palveluina sekä peruspalveluiden painottamisena lapsen ja nuoren luonnollisessa kasvuympäristössä. Kehittämistyön tuloksena toiminnan muutos ilmenee perhekeskuksessa seuraavasti: käyttäjien tarpeet vaikuttavat toiminnan kehittämiseen ja käyttäjät saavat osallistua toistuviin arviointeihin henkilöstö työskentelee perhekeskuksen yhteisen arvopohjan mukaisesti sekä kehittää ja pitää sitä yllä henkilöstöllä on yhteiset tavoitteet toiminnalla on visio, jonka toteutumista seurataan on kehitetty monialaiseen toimintaan sopivat johtamismallit 4.1 Perhetalo - perhekeskus Paraisilla on kehitetty vuodesta 2009 lähtien perhekeskusta, jossa perustason palvelut tuotetaan samoissa perhetalon tiloissa yhteistoiminnassa. Siellä työskentelee henkilöstöä eri hallintokunnista, kuten terveydenhuollosta, sosiaalitoimen perheyksiköstä, päivähoidosta ja sivistystoimesta ja lisäksi perhekeskuksessa on järjestöjen ja seurakunnan toimintaa. Paraisten perhetalo tukee ja kehittää saariston perhepalveluita (Paraisiin liittyneet pienkunnat). Perhekeskuksesta voi pyytää sen työntekijöiltä konsultointia ja dialogista ja osallistumista lasten ja nuorten kasvuympäristöissä tapahtuvaan verkostotyöskentelyyn. Esim. kiertävät erityislastentarhaopettajat käyttävät laajenemassa määrin ICDP -ohjelmaa toimiessaan konsultteina päivähoitoryhmissä. Raisiossa on toiminut Varsinais-Suomen Haravahankkeen ( ) käynnistämä perhekeskus. Perhekeskuksessa toimii nykyään perheiden hyvinvoinnin edistämisen promoottori, joka kehittää perheiden ehkäiseviä palveluja suorassa perhepalvelujohtajan alaisuudessa ja koordinoi toimintaa. Raisiossa perhekeskusta kehitetään perinteisestä perhekahvilatyyppisestä, jota järjestää MLL, avoimesta toiminnasta vaikuttavaksi ja nykyaikaiseksi ehkäisevien perhepalveluiden keskukseksi. Perhekeskus tarjoaa palveluja muiden toimijoiden kuten järjestöjen ja seurakunnan kanssa. Kaarinassa toimii niin ikään jo vuonna 2003 alkaen perustettu perhetalo, jossa on osaamista sosiaalitoimen ehkäisevistä palveluista sekä hyvinvoinnin edistämisen palveluista ja jossa toimii aktiivisesti eri järjestöt. Palvelut muodostavat yhtenäisen verkoston äitiys- ja lastenneuvolan kanssa, vaikka ne eivät sijaitse samassa toimipisteessä. Perhetalolla toimii avointen toimintojen lisäksi vertaisryhmät, johon asiakkaat ohjautuvat neuvolasta ja perheneuvolasta. Perhetalo Kaarinassa tullaan hankkeen myötä integroimaan lähemmäs Kaarinaan perustettavaa verkostomaista ja erikoistunutta perhekeskusta. Perustason työntekijät hyvinvoinnin edistämisen perheohjaaja ja neuvolan perheohjaajat, jotka ovat lastensuojelun alaisuudessa, kehittävät nykyisen perhetalon toimintaa ja tuovat sinne ryhmätoimintoja, jotka on laitettu käyntiin asiakaskunnassa heränneiden huolien kautta. Syksyllä 2013 alkaa odottavien äitien 13

15 masu vauva vertaisryhmä, joka on suunnattu odottaville äideille, joilla on todettu mielialan laskua. Kaarinan hankevastaava huolehtii siitä, että nykyisen perhetalon esimies ja siellä työskentelevät työntekijät ovat mukana prosessien ja palveluiden suunnitellussa. Turussa toimii järjestöjen yhteinen perhetalo Heideken. Perhetalo Heideken tulee olemaan ehkäisevän lastensuojelutyön osaamis- ja kehittämiskeskus, vapaaehtoistyön keskus. Perhetalolla järjestetään myös toimintaa lapsille ja lapsiperheille. Heidekenillä järjestetään monimuotoista palvelutoimintaa lapsille, nuorille ja lapsiperheille mm. vertaisryhmää, tukihenkilötoimintaa, palveluohjausta, lastenhoitotoimintaa, lapsi-, nuoriso- ja perhetyötä, terapiapalveluita. 4.2 Verkostomainen perhekeskus ja erikoistunut perhetukikeskus Verkostomaisen perhekeskuksen periaatteena on nivoa yhteen lasten ja nuorten eri palvelutuottajat yli sektorirajojen ilman fyysistä erillistä toimipistettä. Myös verkostomaisessa perhekeskustoiminnassa kuntien tavoitteena on toteuttaa tiivistä yhteistyötä järjestöjen ja muiden palveluntuottajien kanssa. Verkostomaisessa perhekeskuksessa ja erikoistuneessa perhetukikeskuksessa työskentelevät työntekijät siirtyvät tapauskohtaisesti lasten ja nuorten luonnollisiin kasvuympäristöihin kuten koteihin, päiväkoteihin, kouluihin ja nuorisotiloihin. Verkostomainen perhekeskus tukee muita kunnan tuottamia peruspalveluita. Verkostomaisessa mallissa tarkoitus on viedä palvelut asiakkaan luokse ja tarjota asiantuntija-apu peruspalveluille sekä tarvittaessa nopea interventio lapselle ja nuorelle. Verkostomaisessa perhekeskuksessa halutaan ehkäistä korjaavien palveluiden tarvetta. Edelleen tavoitteena on etsiä keinoja, joilla lapselle ja nuorelle löydetään toimivat palveluratkaisut peruspalveluiden piiristä. Verkostomainen perhekeskusmalli on tarkoitus ottaa käyttöön Turussa, Kaarinassa ja Raisiossa. Raisiossa verkostomainen perhekeskusmalli sisältyy saman katon alla toimivan perhekeskuksen palveluihin. Turussa ja Kaarinassa verkostomainen perhekeskusmalli perustuu eri erityispalveluiden alan asiantuntijoista koottuun ryhmään, jolla on yhteiset toimintatavat ja sovitut yhteiset prosessit. Ryhmä voi kokoontua omissa yhteisissä tiloissa, mutta ryhmän varsinainen asiakastyö tapahtuu verkostomaisessa perhekeskuksessa kentällä lapsen ja nuoren kasvuympäristössä. 4.3 Perhekeskus ja erityispalvelujen jalkautuminen Perhekeskusmallin toimeenpanossa erityispalvelut tuodaan peruspalveluiden rinnalle tukemaan ja vahvistamaan peruspalveluiden kykyä vastata muuttuviin lasten ja nuorten palvelutarpeisiin. Erityis- ja erikoistuneiden palvelujen, kuten lastenpsykiatrian, lastensuojelun, kasvatus- ja perheneuvolan osaaminen viedään peruspalvelujen tueksi lasten tavanomaisiin kasvu- ja kehitysympäristöihin, kuten kotiin, päivähoitoon ja kouluun. Kaiken perhekeskuksen toiminnan keskiössä on lapsi ja nuori. Lähtökohtana on tukea lasten mielenterveyttä ja ehyttä kasvukehitystä heidän luonnollisessa kasvuympäristössään. Mielenterveyshäiriöitä puolestaan voidaan tarkastella jatkumona lievistä elämäntilannekriiseistä 14

16 vaikeisiin psykooseihin. Valtaosa mielenterveysongelmista ovat lieviä tai keskivaikeita häiriötiloja, joista perustason työntekijöiden pitäisi selviytyä omalla ammattitaidollaan tai erityistason tuella tai konsultaatiopalvelujen avulla. Erityistaso voi tukea sitä, että perustaso kykenee hoitamaan sille kuuluvat asiakkaat. Työ kohdennetaan seuraaviin hyvinvointiongelmiin ja palvelutarpeisiin: Psykososiaaliset ongelmat/häiriöt Psykiatriset häiriöt/ongelmat Akuutit päihde- ja mielenterveyshäiriöt Nuoret päihteiden käyttäjät Perhesijoituksessa olevien lasten ja nuorten ja heidän sijaisvanhempiensa psykososiaalinen tukeminen, valmentaminen, konsultaatio "Sijoitusuhan" piirissä olevat lapset ja nuoret perheineen 4.4 Perhekeskusten toimeenpano Perhekeskusten kehittäminen alkaa heti syksyllä 2013, kun rekrytoinnit saadaan kunnissa tehtyä. Perhekeskustoiminnalla kehitetään erityispalveluja lasten ja heidän kehitysympäristön tarpeista ja palvelut jalkautetaan perheiden koteihin, päivähoitoon, kouluun, oppilaitoksiin, äitiys- ja lastenneuvolaan ja koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon sekä lastensuojelun palveluihin auttamaan, konsultoimaan ja viemään toimiviksi havaittuja työskentelytapoja (mm. Lasta kannatteleva liittoumaa, Lapset puheeksi) peruspalveluiden käyttöön. Samalla vahvistetaan perustason työntekijöiden osaamista ja rohkeutta perheiden kanssa työskentelyyn ja kehitetään perus- ja erityispalveluiden osaamista moniammatillisiksi. Pyrkimyksenä on luoda prosessit: selkeyttää ja yksinkertaistaa palvelupolut. Hankevastaavat ottavat tähän mukaan perustason työntekijät. Tarkoituksena on mallintaa nopean toiminnan ensivaiheen kevyt, jalkautuva ja verkostomainen tuki, jossa perhekeskuksen työryhmä on tavoittavissa ja antaa apua nopeasti lapsen omaan kasvuympäristöön. Nopean toiminnan mallilla on tarkoitus on vähentää häiriöpalveluiden käyttöä. Koska hankkeessa kehitetään palveluprosesseja, yhdessä perustason työntekijöiden, kuten neuvolan, päivähoidon, koulun ja nuorisotyön kanssa luodaan selkeät prosessit siitä, missä tilanteessa ja mihin yhteyttä otetaan, mitä nopean toiminnan malli pitää sisällään ja mitkä ovat haasteet ja tarpeet, joihin pitää pystyä vastaamaan. Hankevastaavat ovat keskeisessä asemassa hankekuntien palveluprosessien uudistamisessa. Tähän järjestetään hankeaikana työpajoja, joihin osallistuu perustason työntekijöitä. Perhekeskusten hankevastaavien kanssa tehdään vertaisarviointia toiminnan etenemisestä ja kehittämisestä. Hankkeessa laajennetaan ja kehitetään perhekeskustoimintaa perheiden, kuntien, järjestöjen ja muiden toimijoiden yhteistyönä. Perhekeskustoiminta kohdistuu osaltaan alle kouluikäisille lapsille ja heidän vanhemmilleen ja perheille, mutta palvelee myös koulu- ja opiskelija-ikäisiä. Turussa, Raisiossa ja Kaarinassa kehitetään verkostoituvan perhekeskuksen mallia. Turussa toimijoina ovat neuvola, varhaiskasvatus, kasvatus- ja perheneuvola, lastenpsykiatria ja kumppanina sosiaalityö. Raisiossa perhekeskuksessa toimii hyvinvoinnin edistämisen promoottori, joka kehittää perheiden ehkäiseviä palveluja ja koordinoi perhekeskuksen toimintaa. Promoottori käynnistää nopeasti näyttöön perustuvia ryhmätoimintoja (kuten Ihmeelliset vuodet, eroryhmät lapsille ja nuorille) peruspalveluiden työntekijöiden esiintuomista tarpeista. Ryhmiä vetävät perustason työntekijät. Raisio kehittää nopean toi- 15

17 minnan joukkoa, jossa työskentelee perhetyöntekijä/perheterapeutti ja sairaanhoitaja, kiinteäksi osaksi oppilashuoltoa. Joukon ydin on verkostotyön osaamisessa, lasten ja nuorten mielenterveyden edistämisen käytännöissä ja jalkautuvan ja etsivän työn periaatteissa. Yhteistyökumppanit tulevat oppilashuollosta, varhaiskasvatuksesta ja koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta, jossa kehitetään yhteisöllisen oppilashuollon käytäntöjä. Kaarinassa kehitetään uudenlaista perustasolle vietävää nopean toiminnan prosessia, jossa hoitoketjut kääntyvät siten, että asiakas pysyy peruspalveluissa. Osaaminen on psykiatrialta, psykologiasta, lastensuojelusta, nuorisotyöstä ja terveydenhuollosta. Tarkoituksena on lähentää perhekeskusta ja verkostoituvaa perhekeskusta ja luoda selkeät asiakasprosessit perhekeskustoimintaan liittyen päivähoidon, oppilashuollon, neuvoloiden, terveyspalveluiden, perheneuvolan, nuorisotyön ja lastensuojelun välille. Tavoitteena on mallintaa erityistason konsultaatio ja vakiinnuttaa osallistavat ja dialogiset auttamisen muodot osaksi perustason työtä. Kaarinassa perhekeskuksessa toimii vertaisryhmiä. Tavoitteena on, että perhekeskuksen verkostomaisen tukipalveluyksikön tarjoaman akuutin moniammatillisen avun jälkeen asiakas pysyy peruspalveluiden piirissä. Pyrkimyksenä on, että toiminnan käynnistämisen jälkeen hankekunnissa vähentyvät lastensuojeluilmoitukset, kiireelliset sijoitukset, korjaavan lastensuojelun ja erikoissairaanhoidon palvelut sekä kustannukset sekä erityisopetuksen tarve. 4.4 Perhekeskus ja koulu- ja opiskeluikäisten hyvinvoinnin edistäminen Perhekeskustoiminnassa oppilas- ja opiskelijahuolto liitetään verkostomaisen perhekeskuksen työhön. Oppilas- ja opiskelijahuollon nivominen perhekeskustyöhön toteutetaan hyödyntämällä terveystarkastuksista ja kouluterveyskyselyistä saatavia tietoja. Erityistä huomiota kiinnitetään mielenterveys- ja päihdehäiriöiden tunnistamiseen perustasolla ja oppilas- ja opiskelijahuollon yhteensovittaminen muihin palveluihin toteutetaan palveluprosessien luomisella verkostomaisiksi palvelukäytännöiksi. Dialogisen verkostotyön tuki tuodaan koulun arkeen luomalla tähän selkeät palveluprosessit. Koulu- ja opiskeluikäisten hyvinvointia edistävä työ. Hyvinvointia edistävällä työllä tuodaan välineitä koulun yhteisölliselle oppilashuollolle. Toiminta on ennaltaehkäisevää. Kasvatus- ja opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen ammattilaiset tekevät yhdessä työtä koululaisten ja opiskelijoiden sekä heidän perheidensä kanssa. Vanhempien roolia kouluikäisen, erityisesti yläkoululaisten ja toisen asteen opiskelijoiden tukena vahvistetaan. Turussa ennaltaehkäisevänä työnä järjestetään vanhemmille Kasvamme yhdessä - te toja, jotka on kehitetty Remontissa Kaste I:ssä. Turussa toteutettu toimintamalli tarjoaa foorumin ja mallin, jolla 7. luokkien oppilaat ja vanhemmat yhdessä terveydenhuollon ja koulun henkilöstön kanssa voivat lähestyä yläkouluikäisen elämän pulmia ja hakea niihin ratkaisuja. Oppilaiden ja perheiden oma ääni on saatu kuuluviin ja kokemukset ovat olleet hyvät. Malli lisää osallisuutta ja se halutaan käyttöön laajemmin eri kouluihin ja luokkaasteille. 16

18 Tukea hyvinvoinnin edistämisen työhön saadaan kolmannen sektorin toimijoilta. Hankkeen kumppanina on Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Linkki-hanke. Kehittämistyön tavoitteena on saada koulun oppilashuollolle uusia yhteistyötahoja ja välineitä. Kouluterveyskyselyjen tuloksia tullaan hyödyntämään hankkeessa nykyistä tehokkaammin. Hankekuntien ohjausryhmä arvioi kyselyn tulokset ja sen perusteella tekee toimenpideesitykset, jotka toteutetaan peruskoulussa ja toisella asteella joko oppilaille tai henkilökunnalle yhdessä sivistyspalveluiden kanssa. Mikäli THL pilotoi alakouluikäisten kouluterveyskyselyä, Turku on mahdollisesti kiinnostunut hankeaikana toimimaan pilottikuntana. Verkostoituva tuki kouluun arkeen. Kouluterveydenhuollon asetuksenmukaisten terveystarkastusten hyödyntämisessä on paljon mahdollisuuksia välittömästi tarttua havaittuihin riskeihin tai hyvinvointipuutteisiin. Hankkeella ei kehitetä laajojen terveystarkastusten sisältöä, vaan tuodaan verkostoituva tuki koulun henkilökunnalle. Laajojen terveystarkastusten tuloksia käytetään koulun tai oppilaitoksen ehkäisevän toiminnan suunnittelussa ohjausryhmätyöskentelyn kautta. Koulun arkeen kohdennetulla verkostoituneella tuella kehitetään erityisesti lasten ja nuorten psykiatrian verkostoituvaa ja dialogista työtapaa. Taustalla on havaittu kasvanut palveluiden tarve ja kysyntä palveluille, joissa psykiatrista erityisosaamista tulee viedä kouluille. Verkostoituvaa tukea ovat kouluterveydenhuollon ja oppilashuollon omat kohdennetut toimenpiteet ja lisäksi perhekeskuksen verkostoitunut tuki. Toimenpiteitä ovat 5. luokan laajassa terveystarkastuksessa havaittuihin syrjäytymisindikaatioihin tarttuminen. Toimeenpanossa tullaan Turussa hankekautena järjestämään stressinhallinta ja mielialakurssit yläkoulussa ja toisella asteella sekä lukiossa. Turun kaupungin nuorisopsykiatria kartoitti 12/11-9/12 vahvasti oireilevien, syrjäytymisriskissä olevien nuorten palveluja ja heidän ohjaamiseensa tarvittavia keinoja ( Kartalle pilotti). Prosessissa havaittiin, että monien vuotiaiden nuorten auttamisyritykset ovat myöhässä, ja että syrjäytymiskehityksen alku on ollut nähtävissä jo useita vuosia aikaisemmin. Koulu- ja opiskeluikäisille suunnatun verkostomaisen tuen tavoitteena on: verkostoituvan ja dialogisen työtavan vieminen lähemmäksi nuoren normaalia ympäristöä, kotia ja koulua avun antaminen nopeammin oireileville nuorille ehkäistä tarvetta erikoissairaanhoitoon lähettämiseen ja hoitoon jonottamiseen. Työtä tehdään moniammatillisessa ryhmässä. Työtapa on nopea ja verkostoituva. Toiminta toteutetaan verkostomaisen ja erikoistuneen perhekeskuksen viitekehyksen mukaisesti. Turussa toimijoina tässä osiossa ovat muun muassa lasten ja nuorten psykiatria, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, perusopetuksen ja toisen asteen oppilas- ja opiskelijahuolto. Kumppaneina ovat sosiaalityö ja järjestöjen Linkki-hanke. Raisiossa ja Kaarinassa toimijana koulu- ja opiskeluikäisten hyvinvoinnin tukemisessa on verkostoituva perhekeskus. 17

19 Hankkeen avulla kehitetään varhaisen tuen ja erityisen tuen tukimuotoja koulun omien tukimuotojen lisäksi oppilaiden, perheiden ja perustason työntekijöiden tueksi. Tavoitteena on asiakasosallisuus ja perhelähtöisyys. 4.5 Kehittämisosioiden välinen yhteistoiminta: Kuntiin rekrytoidaan hankehenkilöstö kesän ja syksyn 2013 aikana ja jokaiseen kuntaan nimetään hankevastaava mennessä. Kuntien hankevastaavat kokoontuvat projektipäällikön johdolla 4-8 kertaa vuodessa ja käyvät läpi hyviä ja toimivia käytäntöjä sekä kompastuskiviä ja kehitettäviä asioita. Muulle hankehenkilöstölle pidetään yhteisiä koulutus- /työpajapäivät kaksi kertaa vuodessa. Osahankkeiden toiminnan ohjaamiseen ja kehittämiseen valitaan kuntiin ohjausryhmät, jotka kokoontuvat säännöllisesti 4-12 kertaa vuodessa. 5 Yhteistyöhankkeet ja -kumppanit Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuskeskus. Hankkeessa tehdään yhteistyötä kahden sähköisiä palveluja kehittävän hankkeen kanssa. Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuskeskus on tuonut Suomeen Kanadassa kehitetyn Voimaperheet -etähoito-ohjelman, josta on parhaillaan käynnissä Suomen Akatemian rahoittama tutkimushanke. Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksella on valmiudet professori André Souranderin johdolla ottaa käyttöön Teen Mental Health mielenterveysportaali, joka on niin ikään Kanadassa kehitetty ja siellä vuoden mielenterveyspalveluna palkittu toimintamalli (www.teenmentalhealth.org). Kansaneläkelaitos. Kela on kehittämässä Turun seudulla palveluohjausta erityisesti lasten ja nuorten palveluissa. Palveluohjauksen palvelumallia on pilotoitu puolen vuoden ajan viidessä vakuutuspiirissä. Henkilökohtaiset Kela-neuvojat ottivat kokonaisvaltaisesti vastuuta asiakkaan neuvonnasta ja etuuksista. Yhdessä muiden toimijoiden kanssa varmistettiin, että asiakas sai kaikki tarvitsemansa tuet ja palvelut keskitetysti ja joustavasti. Kela-neuvontatyö on osa asiakkuudenhallinnan palvelumallia. Kela-neuvojan asiakkailla on erityisen tuen tarve sairauden tai vamman vuoksi. Perheen kokonaistilanne voi myös olla niin haastava, ettei hyvä peruspalvelu riitä. Vaikeissa elämäntilanteissa Kela-neuvoja huolehtii yhteydenpidosta asiakkaan, Kelan ja yhteistyökumppanin välillä yhdessä asiakkaan kanssa. Palvelumallin tavoitteena on asiakkaan kokonaisvaltainen ja ennakoiva palvelu. Palvelu varmistetaan hyvällä Kelan sisäisellä sekä sidosryhmien välisellä yhteistyöllä. Hankkeen avulla tullaan edistämään Kelan ja kuntien yhteistä palveluohjausta. Yksi keino entistä kokonaisvaltaisemman ja asiakaslähtöisemmän julkisen palvelun aikaansaamiseksi on synnyttää hankekuntiin yhteispalvelupisteitä tai edistää toimintatapoja, joissa joko Kelan työntekijä sijoittuu hankekunnan toimipisteeseen tai hankekunnan työntekijä sijoittuu Kelan toimipisteeseen. Toimintatapa tukee perhekeskusajattelua ja on yhtenevä hankkeen perus- 18

20 periaatteen kanssa, missä tarkoituksena on hälventää palveluiden sektoroituneisuutta ja lisätä verkostomaista asiakaslähtöistä työotetta. Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on jo muutamia vuosia kehittänyt perhekeskuksia, ja mm. Turussa Perhetalo Heidekenillä on perhekeskus Marakatti. Perhekeskustyötä tehdään myös yhdessä kuntien kanssa ja tätä varten on kehitetty sopimus- ja raportointimallit. MLL:n perhekahvioita on esim. Paraisilla ja Raisiossa. Kumppanuusperhekeskukset ovat osa paikallista ja alueellista ehkäisevän työn hyvinvointiverkostoa. Perhekeskuksissa lapsi- ja perhetoiminta voi olla joko vapaaehtoisen, ammattilaisen tai heidän yhteistyössä ohjaamaa toimintaa. Valtakunnallisessa VETO-hankkeessa (RAY ) kehitetään vapaaehtoisten ammatillista ohjausta, koska tällä tavalla voidaan turvata työn laatu. Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry. Valmisteltavalla hankkeella on jo käynnissä kolmannen sektorin sisarhanke, Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöjen Linkki (alkujaan Murkkuneuvola), joka toimii osin samalla hankealueella. Linkillä on RAY:n rahoitus vuoteen Yksityiset palveluntuottajat. Yksityiset palveluntuottajat tullaan sitomaan verkostomaiseen työskentelytapaan. Hankekunnat itse päättävät yksityisten palveluiden käytön volyymista. Hankkeessa tullaan laatimaan periaatteet, miten yksityiset palvelut saadaan osaksi kokonaisvaltaista lasten ja nuorten palvelujärjestelmää. Hankkeen tehtävänä on huolehtia, että mahdollisesti tulevaisuudessa yhä hajautuvampi palvelujärjestelmä ei tarkoita hajautumista asiakkaan näkökulmasta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt hakkeelle avustuksen, jonka toimeenpanija toimii THL. Hanke osallistuu aktiivisesti THL:n teemaverkostotyöskentelyyn. THL kautta Hyvinvoiva lapsi ja nuori tekee yhteistyötä muiden Kaste hankkeiden kanssa, THL:sta pyydetään nimeämään asiantuntijajäsen ohjausryhmään. Innokylä. Hankkeessa edellytetään hankkeen kuvausta Innokylään. hyödynnetään Innokylän kehittämisympäristöä osallistumalla ja seuraamalla sitä. Ammattikorkeakoulut. Sekä Turun ammattikorkeakoululla että yrkeshögskolan Novialla on lapsi-/perhe-/perhekeskushankkeita ja niiden taholta on jo ilmaistu yhteistyöhalukkuus. Tämän hankkeen päästessä alkuun selvitetään yhteistyömahdollisuudet, esim. opinnäytetöiden tekemisessä. 6 Hankkeen organisointi 6.1 Hallinnointi ja aikataulu Hyvinvoiva lapsi ja nuori -hanketta hallinnoi Kaarinan kaupunki. Hanke toteutetaan viidessä kunnassa: Kaarinassa, Kemiönsaarella, Paraisilla, Raisiossa ja Turussa. Paraisilla ja Kemiönsaarella on yhteinen Turunmaan hankebudjetti. 19

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari 22.5.2013 Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta Arja Hastrup Kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)

Lisätiedot

HYVINVOIVA LAPSI JA NUORI - hanke

HYVINVOIVA LAPSI JA NUORI - hanke HYVINVOIVA LAPSI JA NUORI - hanke Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittäminen Kaarina, Turku, Raisio, Parainen ja Kemiönsaari Marjo Oinonen projektipäällikkö Kaarinan kaupunki Yhteiskunta oireilee

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen uudistaminen Lasten Kaste kehittämistyö jatkuu Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lasten, nuorten ja lapsiperheiden

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena Perusterveydenhuollon hoitotyön johtajien työkokous 10.4.2015 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Nykyiset palvelut eivät

Lisätiedot

Uudet käytännöt ja muutosprosessin alku kunta- ja aluetasolla

Uudet käytännöt ja muutosprosessin alku kunta- ja aluetasolla Uudet käytännöt ja muutosprosessin alku kunta- ja aluetasolla Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 15.5.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Perhepalvelut Kotkassa Iloa vanhemmuuteen. Hannele Pajanen

Perhepalvelut Kotkassa Iloa vanhemmuuteen. Hannele Pajanen Perhepalvelut Kotkassa Iloa vanhemmuuteen Hannele Pajanen 17.11.2016 Iloa vanhemmuuteen - hanke jatkaa kehittämistyötä - monessa on mukana oltu Lastentalo- hanke Lapsen paras Lapsen ääni I Lapsen ääni

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

VÄLI-SUOMEN IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II

VÄLI-SUOMEN IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II VÄLI-SUOMEN IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II 2011-2013 viestintäsuunnitelma Vuokko Lehtimäki Anni Kuhalainen IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II (2011-2013) Hankkeen tarkoitus ja tavoitteet Ikäkaste Äldre-kaste II -hanke toteuttaa

Lisätiedot

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT 27.2.2017 Helena Saari Perhekeskusvastaava 27.2.2017 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS Kainuun sijainti ja väkiluku kunnittain Ivalo 625 km Kainuu

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa 25.9.2015 Tampere Käytännön kokemuksia yhteistyöstä Hanna Gråsten-Salonen Vastaava koulukuraattori Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampere

Lisätiedot

Perhekeskukset Suomessa

Perhekeskukset Suomessa Perhekeskukset Suomessa Palvelut, yhteistoiminta ja johtaminen Lapsen hyvä arki päätösseminaari 7.9.2013 Marjatta Kekkonen Erityisasiantuntija, VTM, FT Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, LANU

Lisätiedot

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 Liite 2. TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 2015 SEURANTA, Ohjausryhmä käsitellyt 15.3.2016 HYVINVOINTISUUNNITELMAN TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA SEURANTA Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme?

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme? Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme? Hanne Kalmari PsL, kehitys- ja kasvatuspsykologian erikoispsykologi Lape-muutosohjelman hankepäällikkö Muutos tehdään yhdessä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Akaan lapsiperhepalvelujen kehittämishanke Onnistunut työ tekee hyvää

Hyvinvointia työstä Akaan lapsiperhepalvelujen kehittämishanke Onnistunut työ tekee hyvää Sosiaalialan asiantuntijapäivät 15.3.2016 Hyvinvointia työstä Akaan lapsiperhepalvelujen kehittämishanke Onnistunut työ tekee hyvää Elina Anttila, perusturvajohtaja ja Sirkka Rousu, yliopettaja Metropolia

Lisätiedot

Mitä hyötyä palvelujen monialaisesta johtamisesta

Mitä hyötyä palvelujen monialaisesta johtamisesta Mitä hyötyä palvelujen monialaisesta johtamisesta Esimerkkinä lasten ja nuorten palvelut Outi Kanste, erikoistutkija 1 Esityksen sisältö Miksi monialaista johtamista tarvitaan? Yhteensovittava johtaminen

Lisätiedot

Helsingin sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat. Vanhusneuvoston kokous Johtava ylilääkäri Lars Rosengren

Helsingin sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat. Vanhusneuvoston kokous Johtava ylilääkäri Lars Rosengren Helsingin sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Vanhusneuvoston kokous 17.2.2016 Johtava ylilääkäri Lars Rosengren Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Sisältö Palvelujen uudistamisen tiekartta ja

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke 1.3.2015 31.10.2017 Viestintäsuunnitelma Jessica Fagerström Satu Raatikainen 15.9.2015 Päivitetty 4.12.2015 Parempi Arki-hankkeen tausta, tavoitteet ja organisaatio

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Hallituksen kärkihanke: Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE

Hallituksen kärkihanke: Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE Hallituksen kärkihanke: Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE Hanne Kalmari 5.4.2016 Hallitusohjelma: Suomi vuonna 2025 on uudistuva, välittävä ja turvallinen maa, jossa jokainen meistä voi kokea

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

Orientaatioseminaari. Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla

Orientaatioseminaari. Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla Orientaatioseminaari Mikko Ojala 15.01.2010 Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla Tukevasti alkuun,vahvasti kasvuun Kehittämishanketta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Oppilashuolto Koulussa

Oppilashuolto Koulussa 1.8. 2014 Oppilashuolto Koulussa Keskeistä uudessa oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa Kokoaa yhteen oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat säännökset, jotka aiemmin olleet hajallaan lainsäädännössä. Korostetaan

Lisätiedot

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA Neuvolapalvelut Toiminta Suunnitelma vuodelle 2011 Suunnitelman toteutuminen Toimenpiteet 2012 Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palveluja yhdistävä johtaminen

Lasten, nuorten ja perheiden palveluja yhdistävä johtaminen Lasten, nuorten ja perheiden palveluja yhdistävä johtaminen Marja-Leena Perälä, tutkimusprofessori Viranomaisyhteistyön edistäminen perhe- ja lastensurmien ehkäisemisessä Aluehallintovirasto 28.5.2013

Lisätiedot

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS LAPE - lastensuojelun oppimisverkosto 12.9.2016, Kuopio Helena Saari Perhekeskusvastaava Tarja Juppi Lapsiperheiden sosiaalipalvelujen vs.vastuualuepäällikkö 16.9.2016 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden Kaste valtakunnalliset kuulumiset

Lasten, nuorten ja perheiden Kaste valtakunnalliset kuulumiset Lasten, nuorten ja perheiden Kaste valtakunnalliset kuulumiset Yhdessä tehden Kaste etenee PaKasteen työseminaari III, Kuusamo Arja Hastrup, THL 18.3.2010 Arja Hastrup 1 Lasten, nuorten ja perheiden Kaste

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12. THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja 29.10.2013 Perheen merkitys lapsen ja nuoren hyvinvoinnille Laajan terveystarkastuksen

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen

Lisätiedot

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ HUOLEN HERÄÄMINEN, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALLAN TUNNISTAMINEN, Tilaisuuden avaus Kouvola 2.4.2014

Lisätiedot

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Keski-Pohjanmaan keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikkö Psykologi Jaakko Hakulinen & sosiaalityöntekijä Riitta Pellinen 1 Nuorisopsykiatrian yksiköstä

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS 31.8.2012 Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa

Lisätiedot

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Lastensuojelu osana perhepalveluja - mikä on lastensuojelun suunta ja paikka tulevaisuudessa?

Lastensuojelu osana perhepalveluja - mikä on lastensuojelun suunta ja paikka tulevaisuudessa? Lastensuojelu osana perhepalveluja - mikä on lastensuojelun suunta ja paikka tulevaisuudessa? Lastensuojelukoulutus 11.11.2015 Marjo Lavikainen, sosiaalineuvos 9.11.2015 Kärkihanke: Lapsi- ja perhepalvelujen

Lisätiedot

Pohjois-Savon LAPE Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus hyvään elämään. Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma LAPE / STM

Pohjois-Savon LAPE Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus hyvään elämään. Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma LAPE / STM Pohjois-Savon LAPE Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus hyvään elämään Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma LAPE / STM 1 Minna Rytkönen LAPEn tehtävä Valmistella lasten, nuorten ja perheiden palvelut

Lisätiedot

Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto 21.8.2014 Nuorisotakuu 2013 -määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen Asiakkaan valinnanvapaus laajenee 1.1.2019 alkaen Uudet maakunnat alkavat vastata sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisestä alueensa asukkaille 1.1.2019. Asiakas voi valita palvelun julkisen, yksityisen

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Osahankekohtaiset arviointisuunnitelmat

Osahankekohtaiset arviointisuunnitelmat Osahankekohtaiset arviointisuunnitelmat 6.9.2012 12.9.2012 KASPERI II arviointikysymykset 1. Miten intensiivistä työotetta voi viedä varhaisemman tuen vaiheeseen? miten uutta toimintamallia luodaan, asiakasohjaus,

Lisätiedot

ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin

ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin LAPSIPERHEIDEN PALVELUISSA RYHMÄMUOTOINEN TOIMINTA MENETELMÄOSAAJAT

Lisätiedot

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen...

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... Arviointisuunnitelma Sisältö 1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... 5 6 Hyvien käytäntöjen käyttöönotto

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Sosiaali ja terveysministeriön kärkihankkeet ja muutosagentit

Sosiaali ja terveysministeriön kärkihankkeet ja muutosagentit Sosiaali ja terveysministeriön kärkihankkeet ja muutosagentit Lapin maakunnan tilanne Sosiaalijohdon työkokous 18.11.2016 Asta Niskala Pohjois Suomen sosiaalialan osaamiskeskus STM ja hallituksen kärkihankkeet

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Hyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto

Hyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto Hyvinvoinnin palvelumalli 2020 16.4.2013 hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto Hyvinvointipalveluiden talouden kokonaishaasteet Skenaariossa 1 menojen kasvuvauhti jatkuu vuoden 2012 mukaisena kantaoulun

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1 Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskevan VN:n asetuksen 338/2011 valvontaohjelma vuosille 2012-2014 14.5.2012 Terveydenhuollon

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä

Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä Heli Hätönen, TtT, Erityisasiantuntija HYVINVOIVA JA TERVE POHJANMAA Luodaanko tiedolla johtamisella hyvinvointia? 16.09.2013

Lisätiedot

KALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II RIIKKA PYYKÖNEN

KALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II RIIKKA PYYKÖNEN KALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II 25.9.2012 RIIKKA PYYKÖNEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (KASTE). STM TAVOITTEENA: Hyvinvointi- ja terveyserot

Lisätiedot

LIITE 2. NURMIJÄRVEN PERHETUKIKESKUS TOIMINTASUUNNITELMA

LIITE 2. NURMIJÄRVEN PERHETUKIKESKUS TOIMINTASUUNNITELMA LIITE 2. NURMIJÄRVEN PERHETUKIKESKUS TOIMINTASUUNNITELMA 17.2.2015 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 3 2. TOIMINTA-AJATUS/PERUSFILOSOFIA 3 3. STRATEGISET TAVOITTEET JA TAVOITELTAVAT HYÖDYT SEKÄ RISKIT 3 4.

Lisätiedot

Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus

Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus Esa Pirnes kulttuuriasiainneuvos kulttuuri- ja taidepolitiikan osasto opetus- ja kulttuuriministeriö Merja Hilpinen ylitarkastaja nuoriso- ja liikuntapolitiikan

Lisätiedot

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA 1 Hankkeessa mukana 2 Kainuun maakunta-kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa) Keski-Pohjanaan sairaanhoitopiiri 137 952 euroa (kokonaiskustannukset

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA Jorma Posio

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA Jorma Posio TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA 1 Hankkeessa mukana 2 Kainuun maakunta-kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa) Keski-Pohjanaan sairaanhoitopiiri 137 952 euroa (kokonaiskustannukset

Lisätiedot

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Pori 14.4.2015 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä www.ras.fi

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Opiskeluhuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto - Ajankohtaista Kuopio 26.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

Kuntoutuspalvelujen kehittämishanke LIIKE vuosille

Kuntoutuspalvelujen kehittämishanke LIIKE vuosille Kuntoutuspalvelujen kehittämishanke LIIKE vuosille 2016 2017 Toteutussuunnitelma Johdanto Vaalijalan osaamis- ja tukikeskuksen merkittävä toimintamuoto on liikkuvat kuntoutuspalvelut. Ne muodostavat sisällöllisesti

Lisätiedot

Ville Järvi

Ville Järvi LSSAVI Lastensuojelukoulutus Ville Järvi 21.2.2017 Näkökulma päivän aiheeseen Millaisia oppilaan kasvua ja oppimista ja arjen hallintaa tukevia toimenpiteitä varhaiskasvatuksessa ja koulussa tehdään ennen

Lisätiedot

LOP Vaahtera- osaprojektin väliarviointi

LOP Vaahtera- osaprojektin väliarviointi LOP Vaahtera- osaprojektin väliarviointi LOP-kehittämistyön organisaatio 2014 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTITYÖN JOHTORYHMÄ Tekee kehittämistyötä koskevat toimiala- ja sektori rajat ylittävät sopimukset

Lisätiedot

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Ulla Ojuva Mervi Lehmusaho Timo Renfors Ulla Ojuva ulla.ojuva@isshp.fi

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvoinnista vastaavan toimielimen ja sen jäsenen oma-arvio Kunta Toimielimen nimi Arvioijan nimi Pvm

Lasten ja nuorten hyvinvoinnista vastaavan toimielimen ja sen jäsenen oma-arvio Kunta Toimielimen nimi Arvioijan nimi Pvm tilasta 1. Suunnitelma ohjaa konkreettisesti kunnan toimintaa 1.1. Suunnitelman laadinta on yhteistyöprosessi, johon voivat osallistua kaikki joiden toimin lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin vaikutetaan.

Lisätiedot

Järjestöyhteistyö Jyväskylän seudun Perhe hankkeessa KT, LTO Jaana Kemppainen projektipäällikkö Jyväskylän seudun Perhe hanke

Järjestöyhteistyö Jyväskylän seudun Perhe hankkeessa KT, LTO Jaana Kemppainen projektipäällikkö Jyväskylän seudun Perhe hanke Järjestöyhteistyö Jyväskylän seudun Perhe hankkeessa 29.8.2008 KT, LTO Jaana Kemppainen projektipäällikkö Jyväskylän seudun Perhe hanke Jyväskylän seudun Perhe hanke 2005 2007 2008 STM, Jyväskylä, Jyväskylän

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämiseen kohdennetun valtionavustuksen hakeminen. Oppilas- ja opiskelijahuollon nykytila lainsäädännössä

Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämiseen kohdennetun valtionavustuksen hakeminen. Oppilas- ja opiskelijahuollon nykytila lainsäädännössä TAUSTAMUISTIO 1 (6) 2.11.2009 Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämiseen kohdennetun valtionavustuksen hakeminen Oppilas- ja opiskelijahuollon nykytila lainsäädännössä Oppilas- ja opiskelijahuollosta

Lisätiedot

POP perusopetus paremmaksi

POP perusopetus paremmaksi POP perusopetus paremmaksi Oppilaan ohjauksen hankkeen koordinaattoritapaaminen 19.8.2009 Opetusneuvos Irmeli Halinen Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointi ja palveluiden paikat korjaavasta työst. stä hyvinvoinnin edistämiseen

Lasten ja perheiden hyvinvointi ja palveluiden paikat korjaavasta työst. stä hyvinvoinnin edistämiseen Jukka Mäkelä: Lasten ja perheiden hyvinvointi ja palveluiden paikat 1 Lasten ja perheiden hyvinvointi ja palveluiden paikat korjaavasta työst stä hyvinvoinnin edistämiseen Jukka MäkelM kelä Lastenpsykiatri,

Lisätiedot

Kuinka syntyy hyvä strategia laatutähti nuoren järjestön työkaluna. XX Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät

Kuinka syntyy hyvä strategia laatutähti nuoren järjestön työkaluna. XX Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät Kuinka syntyy hyvä strategia laatutähti nuoren järjestön työkaluna XX Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät 9.10.-10.10.2013 Helsinki Music Against Drugs ry Vuonna 2008 Music Against Drugs ry

Lisätiedot

Kaltoinkohdellun lapsen tutkinnan- ja auttamisen toimintamalli. L A S T A - h a n k e

Kaltoinkohdellun lapsen tutkinnan- ja auttamisen toimintamalli. L A S T A - h a n k e Kaltoinkohdellun lapsen tutkinnan- ja auttamisen toimintamalli L A S T A - h a n k e 2014 16 LASTA- hankkeen organisaatiokaavio 2013 Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) Sisäasiainministeriö (SM)/Poliisihallitus

Lisätiedot

Perhekeskus työpajan tuotokset työskentelystä. Marjatta Kekkonen Erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö

Perhekeskus työpajan tuotokset työskentelystä. Marjatta Kekkonen Erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö Perhekeskus työpajan tuotokset 20.9.2016 työskentelystä Marjatta Kekkonen Erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö Mitkä perhekeskuksen* palveluista ja toiminnoista tulee tuottaa lähipalveluina

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

LAPE tilannekatsaus. Työvaliokunta

LAPE tilannekatsaus. Työvaliokunta LAPE tilannekatsaus Työvaliokunta 13.1.2017 LAPE kärkihankkeen toimeenpano 2017 2018 kehittämistyön painopiste siirtyy maakuntiin; maakunnalliset Lape kehittämishankkeet käynnistyvät 2/ 2017 Keskitetty

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Vastaanottotiimin arviointia. Herttoniemi-Itäkeskus Syksy 2010

Vastaanottotiimin arviointia. Herttoniemi-Itäkeskus Syksy 2010 Vastaanottotiimin arviointia Herttoniemi-Itäkeskus Syksy 2010 Lastensuojelun kansalliset laatusuositukset 1b Palvelurakenne vastaa lasten, nuorten ja perheiden tarpeita Suurimmat voimavarat ovat aina lapsen

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

Lasten- ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut koulun näkökulmasta. Arto Willman Hyvinvointipäällikkö Sivistys- ja kulttuuripalvelut

Lasten- ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut koulun näkökulmasta. Arto Willman Hyvinvointipäällikkö Sivistys- ja kulttuuripalvelut Lasten- ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut koulun näkökulmasta Arto Willman Hyvinvointipäällikkö Sivistys- ja kulttuuripalvelut Koulun piirteitä Koulu tavoittaa kaikki 7-15 vuotiaan lapsen ja

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Palvelurakennetyöryhmä Perhe- ja sosiaalipalvelut Kick off. Tanja Penninkangas peruspalvelujohtaja Järvi-Pohjanmaan perusturva

Palvelurakennetyöryhmä Perhe- ja sosiaalipalvelut Kick off. Tanja Penninkangas peruspalvelujohtaja Järvi-Pohjanmaan perusturva Palvelurakennetyöryhmä Perhe- ja sosiaalipalvelut 17.1.2017 Kick off Tanja Penninkangas peruspalvelujohtaja Järvi-Pohjanmaan perusturva Perhe- ja sosiaalipalvelut NEUVONTA ja OHJAUS, sosiaaliasiamiestoiminta

Lisätiedot

JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET

JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET JOENSUUN STRATEGIAA TOTEUTETAAN TOTEUTTAMISOHJELMILLA JA TALOUSARVIOLLA Elämänkaarimallin mukaiset toteuttamisohjelmat 1. Lasten ja nuorten

Lisätiedot