AMMATILLISTEN PERHEKOTIEN ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET
|
|
- Topi Kinnunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 AMMATILLISTEN PERHEKOTIEN ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET Manninen Sinikka Nyman Kirsi Opinnäytetyö, Syksy 2003 Diakonia-ammattikorkeakoulu Pieksämäen yksikkö Diakoninen sosiaali- ja terveysalan koulutusohjelma Sosiaali- ja kasvatusalan suuntautumisvaihtoehto Sosionomi AMK
2 TIIVISTELMÄ Manninen Sinikka & Nyman Kirsi, Ammatillisten perhekotien arvot ja toimintaperiaatteet, Pieksämäki 2003, 61 sivua, 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pieksämäen yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, sosiaali- ja kasvatusala, sosionomi (AMK). Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää Etelä-Savon ammatillisten perhekotien arvoja ja toimintaperiaatteita. Lisäksi tarkoitus on selvittää, mistä hyvä ja laadukas hoito ja kasvatus muodostuu. Opinnäytetyön teoria käsittelee lastensuojelua, ammatillisia perhekoteja, kasvatustyön arvoja, työyhteisön toimintaperiaatteita, hyvää ja laadukasta hoitoa ja kasvatusta ja yhteistyötä sekä parisuhdetta ja jaksamista. Tietoa haettiin alan kirjallisuudesta ja lehdistä, internetistä sekä opinnäytteistä. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto on saatu Etelä-Savon lastensuojelun sijaishuollon laatuhankkeelta, ELLA-projektilta. Opinnäytetyön aineisto koostuu 11 perhekodin vastauksesta, joista jouduimme hylkäämään yhden. Tutkimus osoittaa, että ammatillisten perhekotien arvot ja toimintaperiaatteet ovat osittain yhteneväisiä. Hyvän ja laadukkaan hoidon ja kasvatuksen elementit ovat myös samansuuntaisia, koska se muodostuu arvoista ja toimintaperiaatteista. Tuloksissa arvot ja toimintaperiaatteet jakautuvat neljään eri ryhmään, jotka ovat tavoitteellisuus, kodinomaisuus, lasten myönteistä kehitystä tukeva kasvuympäristö ja ammatillisuus perhekotityössä. Näistä ryhmistä muodostuu hyvä ja laadukas hoito ja kasvatus. Avainsanat: ammatillinen perhekoti, lastensuojelu, arvot, toimintaperiaatteet, kasvatus Säilytyspaikka: Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pieksämäen yksikön kirjasto
3 ABSTRACT Manninen, Sinikka & Nyman, Kirsi, Values and Principles of Professional Foster Homes, Pieksämäki 2003, 61 pages, 3 appendices Diaconia Polytechnic, Pieksämäki training unit, Degree Programme in Diaconal Social Welfare, Health Care and Education, Bachelor of Social Services The purpose of the study thesis was to define the values and principles of professional foster homes in the area of Southern Savo. In addition, the paper aims to examine what the most important features of proper care and successful upbringing are. The theoretical background of the paper deals with child welfare, professional foster homes, values of upbringing, principles of work communities, proper care and successful upbringing and cooperation within them as well as relationship between couples and well-being. Information was collected from literature, magazines and papers, the Internet and earlier theses. The study was carried out as a qualitative study. We received our research material from Quality Project of Foster Care in Southern Savo District s Child Welfare (Etelä-Savon lastensuojelun sijaishuollon laatuhanke), that is the ELLA-project. Research material consisted of answers by 11 professional foster homes, out of which we had to leave out one. The research shows that the values and principles of professional foster homes are partly convergent. The elements of proper care and successful upbringing are also fairly convergent because they are based on the values and principles. The results reveal that the values and principles were divided into four different groups: setting and reaching goals, home-like environment, environment which supports positive growth of children and professionality. These factors together result in proper care and successful upbringing. Keywords: professional foster homes, child welfare, values, principles, upbringing Depository: Diaconia Polytechnic, Library of Pieksämäki Training Unit
4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO LASTENSUOJELU Avohuollon tukitoimet ja huostaanotto Sijaishuolto Huoltosuunnitelma Hoito- ja kasvatussuunnitelmat AMMATILLINEN PERHEKOTI ARVOT JA KASVATUSTYÖ TYÖYHTEISÖN TOIMINTAPERIATTEET PERHEKOTIEN HYVÄ JA LAADUKAS HOITO JA KASVATUS Mitä hyvä ja laadukas hoito ja kasvatus on? Lapsen tarpeet MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ PERHEKOTITYÖSSÄ PERHEKOTIVANHEMPIEN PARISUHDE JA TYÖSSÄ JAKSAMINEN TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Tutkimusongelmat Tutkimusmenetelmä ja tutkimusaineiston analysointi TUTKIMUKSEN TULOKSET Tavoitteellisuus Kodinomaisuus Lasten myönteistä kehitystä tukeva kasvuympäristö Ammatillisuus perhekotityössä TUTKIMUSTULOSTEN TULKINTA Tavoitteellisuus Kodinomaisuus Lasten myönteistä kehitystä tukeva kasvuympäristö Ammatillisuus perhekotityössä POHDINTA LÄHTEET LIITTEET
5 1 JOHDANTO Opinnäytetyön aiheemme on ammatillisten perhekotien arvot ja toimintaperiaatteet. Halusimme tehdä opinnäytetyömme jostain lastensuojelun aiheesta ja kerroimme asiasta ohjaavalle opettajallemme. Hän kertoi meille projektista, johon mahdollisesti voisimme osallistua. Tämä projekti on Etelä-Savon sijaishuollon laatuprojekti ELLA, joka kestää vuoteen Lähdimme mukaan projektiin, sillä aihe antaa meille mahdollisuuden tutustua vieraaseen ammattialueeseen. Olemme molemmat olleet työharjoittelussa lastensuojelulaitoksessa ja sitä kautta olemme kiinnostuneet lastensuojelullisesta näkökulmasta. Opinnäytetyön ansiosta saamme tietoa ammatillisista perhekodeista, jotka tulevaisuudessa voisivat olla mahdollisia työpaikkoja meille. Meidän tehtävänämme on analysoida ELLA-projektin toisen välitehtävän vastauksia. Tässä välitehtävässä ammatillisten perhekotien on kuvattava ja arvioitava oman työyhteisön toimintaa ohjaavia arvoja sekä toimintaperiaatteita. Lisäksi ammatillisten perhekotien tarkoituksena on miettiä, mistä elementeistä hyvä kasvatus heidän yhteisössä muodostuu ja mihin suuntaan, mitä päämääriä kohti lasta tai nuorta tulee kasvattaa. Laatimamme tutkimusongelmat pohjautuvat tähän ammatillisten perhekotien tehtävään. Käsittelemme työssämme lastensuojelun sijaishuoltoa, ammatillisia perhekoteja, kasvatustyön arvoja, työyhteisön toimintaperiaatteita ja hyvää ja laadukasta hoitoa ja kasvatusta ammatillisissa perhekodeissa. Työssä käsitellään myös perhekotityöhön vaikuttavia tekijöitä, kuten moniammatillista yhteistyötä sekä perhekotivanhempien parisuhdetta ja työssä jaksamista. Tuloksista selviää yleisimmät ammatillisten perhekotien arvot ja toimintaperiaatteet, jotka olemme jakaneet neljään eri ryhmään. Nämä ryhmät ovat tavoitteellisuus, kodinomaisuus, lasten myönteistä kehitystä tukeva kasvuympäristö ja ammatillisuus perhekotityössä, joista hyvä ja laadukas hoito ja kasvatus perhekodeissa muodostuu. Kaikille ammatillisille perhekodeille yhteisiä arvoja ja toimintaperiaatteita ei löytynyt tuloksista. Uskomme tutkimustuloksista olevan hyötyä ammatillisille perhekodeille. Näin eri perhekodit pystyvät vertailemaan kasvatuskäytäntöjään muiden perhekotien kasva-
6 6 tuskäytäntöihin. Näin he saavat selville, millaista perhekotien toiminta voi olla. Käytämme jatkossa ammatillisesta perhekodista myös nimitystä perhekoti.
7 7 2 LASTENSUOJELU Lastensuojelun tarkoituksena on turvata lapsen tasapainoinen ja monipuolinen kehitys sekä turvallinen ja virikkeitä antava ympäristö. Lapsella on myös etusija erityiseen suojeluun. Laki turvaa lapsen oikeudet vaikuttamalla vallitseviin kasvuoloihin, tukemalla huoltajia lasten kasvatuksessa sekä toteuttamalla perhe- ja yksilökohtaista lastensuojelua. (Lastensuojelulaki 1, 2.) Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsistaan ja heidän kasvatuksestaan. Yhteiskunta ja erityisesti sosiaalihuolto tukee vanhempia heidän kasvatustehtävässään. Perheen mahdollisesti tarvitsema kasvatuksellinen tuki on järjestettävä nopeasti, jotta vältyttäisiin pitkäaikaiselta avuntarpeelta. Tarpeen mukaan lastensuojeluviranomaiset valvovat ja kontrolloivat, että lapsi saa hyvän kohtelun perheessä. Lastensuojelun tulee toimia hienovaraisesti ja lapsen kehitystä edistävästi. (Taskinen 1999, 8.) Lastensuojelun pääperiaatteena on ottaa huomioon lapsen etu. (Lastensuojelulaki 10 ). Lapsen edun ideologia tulee selvimmin esiin laissa lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta. (Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 1.) Lainsäädännössä lapsen etua käytetään perheen sisäisten suhteiden säätelyyn. Lapsen etu lastensuojelullisesta näkökulmassa tulee esille laissa lastensuojelusta. (Tuovinen 2002, 4.) Lapsen etua selvitettäessä on huomioitava lapsen mielipiteet ja toivomukset. On myös tärkeää perehtyä lapsen kasvuoloihin ja arvioitava, miten eri lastensuojelutoimenpiteet vaikuttavat lapsen kehitykseen. Lain mukaan sekä lapsen huoltajalla että 15 vuotta täyttäneellä on puhevalta häntä koskevassa lastensuojeluasiassa, myös 12 vuotta täyttäneelle on varattava aika tulla kuulluksi. (Lastensuojelulaki 10.) Vanhempien ja lasten etujen ollessa ristiriidassa keskenään, lapsen etu ratkaisee. (Taskinen 1999, 8.) 2.1 Avohuollon tukitoimet ja huostaanotto Lastensuojelulain 12 mukaan sosiaalilautakunnan on ryhdyttävä tukitoimin tukemaan lasta ja hänen perhettään, kun kasvuolot vaarantavat tai eivät turvaa lapsen tai nuoren terveyttä tai kehitystä. Sama velvoite on voimassa lisäksi myös silloin, kun lapsi tai nuori käyttäytymisellään vaarantaa terveyttään tai kehitystään. Näissä tilanteissa on en-
8 8 sisijaisesti pyrittävä tukemaan lasta ja hänen perhettään avohuollon tukitoimin siten, että lapsi voisi asua omassa kodissaan. Sosiaalihuollon tulisi yhdessä perheen kanssa etsiä ja kokeilla sopivia avohuollon tukitoimia. Avohuollon tukitoimia ovat muun muassa kasvatus- ja perheneuvonta, tukihenkilö, taloudellinen tuki ja lapsen sijoittaminen kodin ulkopuolelle. (Taskinen 1999, ) Avohuollon tukitoimien lisäksi lastensuojelun perhe- ja yksilökohtaisia toimintamuotoja ovat huostaanotto sekä sijais- ja jälkihuolto. Sosiaaliviranomaisilla on velvollisuus ottaa lapsi huostaan ja järjestää hänelle sijaishuolto, jos kaikki seuraavat kolme ehtoa ovat voimassa yhtä aikaa: jos puutteet lapsen huolenpidossa tai muut kodin olosuhteet uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä tai jos lapsi vaarantaa vakavasti terveyttään tai kehitystään käyttämällä päihteitä, tekemällä muun kuin vähäisenä pidettävän rikollisen teon tai muulla niihin rinnastettavalla käyttäytymisellään, jos avohuollon tukitoimet eivät ole tarkoituksenmukaisia tai mahdollisia taikka jos ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi, ja jos sijaishuollon arvioidaan olevan lapsen edun mukaista. (Lastensuojelulaki 8, 16.) Lapsen ollessa välittömässä vaarassa tai muutoin kiireellisen huostaanoton tai sijaishuollon tarpeessa voi lastensuojelutyöntekijä ottaa hänet turvaan ja sijoittaa kodin ulkopuolelle ilman asianomaisten kuulemista tai suostumusta. (Lastensuojelulaki 18 ). Kuulemiseen tulisi kuitenkin pyrkiä mahdollisemman nopeasti. (Taskinen 1999, 42). 2.2 Sijaishuolto Huostaanoton yhteydessä päätetään myös sijaishuollosta. (Taskinen 1999, 44). Lastensuojeluviranomaisilla oikeus huostaanoton tarkoituksen toteuttamiseksi päättää lapsen olinpaikasta, hoidosta, kasvatuksesta, valvonnasta ja muusta huolenpidosta. Viranomaisten tulee kuitenkin pyrkiä yhteistoimintaan lapsen vanhempien ja huoltajien kanssa. (Lastensuojelulaki 19.) Huostaanotettu lapsi sijoitetaan kodin ulkopuolelle. (Taskinen 1999, 44). Sijaishuolto voidaan järjestää sijaisperheessä, perhekodissa, lastenkodis-
9 9 sa, koulukodissa tai muussa laitoksessa. Lapsi voi myös asua väliaikaisesti vanhempiensa tai muiden huoltajiensa luona huostaanoton aikana. (Lastensuojelulaki 22.) Lapsen sijoituspaikkaa valittaessa olisi hyvä ottaa huomioon muun muassa lapsen erityiset hoidon ja tuen tarpeet, sijoituspaikan sijainti; lapselle tärkeiden henkilöiden yhteydenpidon kannalta ja hoitopaikan valmiudet yhteistyöhön. Perhekotiin sijoitettaessa on myös tärkeää huomioida hoidettavien lasten lukumäärä, ikä ja sijoitusperusteet, hoidon tai kuntoutuksen erityisvalmiudet. (Taskinen 1999, 44.) Sijaishuollossa on lapsen kannalta huomioitava, että se turvaa lapsen kasvu- ja elinolot sekä iänmukaisen hoidon ja kasvatuksen mahdollisimman sopivassa ja pysyvässä sijoituspaikassa. Ajateltaessa vanhempia, olisi heidän tärkeä muistaa, että heidän vanhemmuutensa säilyy sijoituksesta huolimatta ja heidän tulisi olla tietoisia oikeuksistaan ja vastuistaan. Vanhempien tulisi mahdollisuuksien mukaan hyväksyä sijoituspaikka ja sen säännöt sekä kasvatustavoitteet. Työntekijän tulisi valmistella ja toteuttaa sijoitus huolella. Hänen olisi mietittävä muun muassa onko sijoituspaikoissa valinnanvaraa, millainen hoito vastaa parhaiten lapsen tarpeisiin ja miten yhteydenpito järjestetään huostaanoton aikana. (Taskinen 1999, 46.) Lapsen ollessa sijaishuollossa on hänelle turvattava hänen kehityksensä kannalta tärkeät, jatkuvat ja turvalliset ihmissuhteet. Lapsella on oikeus tavata ja pitää yhteyttä biologisiin vanhempiinsa ja muihin hänelle läheisiin henkilöihin. (Lastensuojelulaki 24.) Tapaamis- ja yhteydenpito-oikeus on kuitenkin lapsen tai nuoren (ei vanhempien) oikeus, jota arvioidaan lapsen etu huomioiden. Suhteiden säilyminen on merkittävää muun muassa hänen itsetuntemuksensa ja yhteenkuuluvuuden kannalta, ja se on myös välttämätöntä, jotta lapsi tai nuori voisi aikanaan palata takaisin kotiinsa. (Taskinen 1999, ) Sosiaaliviranomaisten on tuettava ja autettava lapsen biologisten vanhempien ja muiden läheisten ihmisten yhteydenpitoa. (Lastensuojelulaki 24.) Yhteydenpitoa voidaan kuitenkin joutua joskus rajoittamaan, jos siitä on ilmeistä haittaa lapsen kehitykselle tai turvallisuudelle tai jos se on välttämätöntä vanhempien, sijaisperheen, muiden lasten tai henkilöstön turvallisuuden ja työrauhan vuoksi. (Lastensuojelulaki 25.) Sosiaalilautakunta voi myös päättää, ettei lapsen vanhemmille tai huolta-
10 10 jille ilmaista lapsen olinpaikkaa, jos on syytä epäillä vakavaa vaaraa. (Taskinen 1999, 48). Huostaanotto on lopetettava, kun sille ei ole enää perusteita, jollei lopettaminen ole lapsen edun vastaista. (Lastensuojelulaki 20). Lastensuojeluviranomaiset arvioivat perheen tilannetta ja lapsen kuntoutumista ja lakkauttavat huostaanoton, kun siihen on riittävät edellytykset. Tavoitteena on palauttaa lapsi huoltajilleen, kun kodin olosuhteet ovat parantuneet tai jokin muu huostaanoton peruste on lakannut. Lapsen palauttamista biologisille vanhemmille voi kuitenkin estää, esimerkiksi lapsen vieraantuminen vanhemmistaan tai uuden muutoksen kuormittavuus. Lapsen ollessa sitoutunut sijoituspaikkaan ja hänen kasvuolojensa vakiinnuttua, huostassapitoa ei voida lopettaa vain siksi, että huoltajien olot ovat kohentuneet. (Taskinen 1999, 50.) Lapsen etua harkitessa on huomioitava sijaishuollon kestoaika, lapsen ja sijaishuoltoa antavan yksikön välillä vallitsevan suhteen laatu sekä lapsen että hänen vanhempiensa välinen kanssakäyminen. Huostassapito lakkaa viimeistään lapsen täyttäessä 18 vuotta tai silloin jos lapsi solmii avioliiton. (Lastensuojelulaki 20.) Sijaishuollon päättymisen jälkeen sosiaalitoimen on huolehdittava lapselle tai nuorelle jälkihuolto. Jälkihuollon avulla tuetaan lasta, lapsen vanhempia tai huoltajia sekä henkilöä, jonka hoidossa lapsi on. Velvollisuus jälkihuollon järjestämiseen päättyy viimeistään silloin, kun nuori täyttää 21 vuotta. (Lastensuojelulaki 34.) Jälkihuollosta tehdään kirjallinen suunnitelma, yhteistyössä lapsen tai nuoren, hänen huoltajiensa ja perhettä tukevien tahojen kanssa, joka sisältää, esimerkiksi lapsen tai nuoren koulutuksen järjestämisen, taloudellisen tuen ja asunnon järjestämisen. (Taskinen 1999, 54.) 2.3 Huoltosuunnitelma Jokaisessa perhe- ja yksilökohtaisessa lastensuojelussa on tehtävä huoltosuunnitelma, ellei kysymyksessä ole tilapäinen neuvonta ja ohjaus. (Lastensuojelulaki 11 ). Huoltosuunnitelma varmistaa lapsen hoidon pitkäntähtäimen tavoitteiden siirtymisen avohuollosta sijaishuoltoon. Suunnitelman avulla lastensuojelusta muodostuu yhtenäinen ja tavoitteellinen prosessi, jossa lapsen tarpeet ja hoidon tavoitteet on selkeästi arvioitu, kartoitettu ja dokumentoitu. (Mikkola 1999, 49.)
11 11 Huoltosuunnitelman tulevaisuuteen tähtäävät hoidon tavoitteet kirjataan koko sijoituksen ajaksi. Suunnitelma on tärkeä työn pitkäjännitteisyyden takia. Tosin huoltosuunnitelman tavoitteita ja keinoja on vaikea kuvata niin, että ne voisivat konkretisoitua käytännön työssä. Tavoitteet ovat myös yleensä sellaisia, että niiden toteutumista voidaan arvioida vasta sijoituksen päättymisen jälkeen. (Mikkola 1999, 49.) Huoltosuunnitelmaan kirjataan: sijaishuollon tarkoitus, tavoitteet ja perustelut sijaishuollon muodon valintaan sijaishuollon kesto lapsen yhteydenpito hänelle tärkeisiin ihmisiin lapsen tarvitsema erityistuki avun ja tuen järjestäminen huoltajille yhteydenpito, esimerkiksi tapaamiset ja neuvottelut lapsen huoltajien, lapselle läheisten henkilöiden ja sijaishuollosta vastuussa olevien henkilöiden kesken sijaishuollosta aiheutuvat kustannukset vanhemmille. (Taskinen 1999, 26.) Huoltosuunnitelma on työntekijän ja asiakkaiden yhteinen työväline, joka tehdään lapsen ja hänen huoltajiensa kanssa. Sen avulla tuodaan esille, mitä huostaanotto käytännössä tarkoittaa ja mihin sillä pyritään. Huoltosuunnitelmaan kirjataan mahdolliset erimielisyydet. Suunnitelma liitetään huostaanottopäätökseen. Huoltosuunnitelma on tarkastettava tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Tarvittaessa huoltosuunnitelmaa voidaan täydentää erillisellä hoito- ja kasvatussuunnitelmalla. (Taskinen 1999, 26.)
12 Hoito- ja kasvatussuunnitelmat Hoito- ja kasvatussuunnitelmat ovat tärkeitä tapoja muodostaa keskipitkän aikavälin tavoitteita ja keinoja huoltosuunnitelmissa mainittuihin tavoitteisiin pääsemiseksi. Usein lapsille ja aikuisille laaditaan rinnakkaiset suunnitelmat, jolloin päästään arvioimaan molempien tilanteissa tapahtuneita muutoksia. Hoito- ja kasvatussuunnitelmien laadinnassa on tärkeää, että kaikki osapuolet osallistuvat suunnitelmien tavoitteiden ja keinojen arviointiin. Hoitoneuvotteluihin osallistuminen auttaa avohuollossa työntekijää arvioimaan asetettujen tavoitteiden ja tehdyn sijoituspäätöksen oikeellisuutta. Lapsi ja hänen vanhempansa tulevat neuvotteluissa kuulluksi ja hoitoyksikön toimintatavat tulevat ymmärretyksi. Hoitoa antavalle yksikölle suunnitelmat ovat olennainen työväline arvioitaessa voimavaroja ja menetelmiä sekä oman työn että yksittäisen lapsen hoidon kannalta. (Mikkola 1999, ) Pitkäaikaisissa sijoituksissa hoito- ja kasvatussuunnitelmien tehtävä on luoda hoidon tavoitteet ja keinot noin puoleksi vuodeksi. Tavoitteena suunnitelmien laadinnassa on se, että luodaan työtä tukevat ja helpottavat työvälineet oman yksikön laadun ja lasten yksittäisten tarpeiden vastaamisen arvioimiseksi. (Mikkola 1999, 50.) Systemaattisista suunnitelmakäytännöistä on etuja perhekodeille huolto-, hoito- ja kasvatussuunnitelmia tehtäessä. Eri suunnitelmien myötä työn tavoitteellisuus lisääntyy, työtä ja sen vaikutusta voidaan arvioida paremmin, joka mahdollistaa kehittämistyön. Lisäksi suunnitelmat mahdollistavat paremmin asiakkaan kuuntelemista ja osallistumista ja näin asiakkaiden tarpeet korostuvat. Suunnitelmien avulla työn tulokset tulevat näkyvimmiksi. (Mikkola 1999, 52.) Erilaisten suunnitelmien teossa on tärkeää kuulla lasta tai nuorta, vaikka heidän tavoitteensa olisivat utopistisia. Vaikka nämä lapsen tai nuoren tavoitteet eivät ehtisikään toteutua lastensuojelutoimien aikana, ne voivat muodostaa sijoituksen jälkeenkin päämäärän elämälle. (Mikkola 1999, 52.) Suunnitelmat auttavat biologisia vanhempia hahmottamaan lapsen tulevaisuutta ja selkiyttävät heidän rooliaan ja osallistumista huostaanoton aikana. Suunnitelma on perhekotivanhemman apuna muodostettaessa yhteisesti hyväksyttyjä tavoitteita, toimintatapoja ja yhteistyötä eri osapuolten välillä. (Taskinen 1999, 27.) Suunnitelmien käyttötavat ja sisältö vaihtelevat eri sijaishuollon yksi-
13 13 köissä. (Mikkola 1999, 48). Suunnitelman laatimiseen tulisi panostaa, koska ne ovat mahdollistamassa muun muassa hyvän ja laadukkaan kasvatuksen toteutumista. Suunnitelmien myötä saadaan työlle kirjatut päämäärät ja lastensuojelulliset seikat kuten, lapsen etu ja tarpeet, tulevat huomioiduiksi paremmin.
14 14 3 AMMATILLINEN PERHEKOTI Sosiaalihuoltolain 26 mukaan perhekodilla tarkoitetaan lääninhallituksen luvan saanutta tai perhehoitajalaissa (312/92) tarkoitettua kunnan tai kuntayhtymän hyväksymää yksityiskotia, jossa annetaan perhehoitoa. Perhekodin tulee terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan olla siellä annettavalle hoidolle sopiva. (Sosiaalihuoltolaki 26.) Perhekotityyppejä on olemassa pääasiassa kolme: sijaiskodit, joiden toiminta perustuu toimeksiantosuhteeseen, ammatilliset perhekodit ja koulukotien yhteydessä olevat perhekodit. (Mikkola 1999, 37). Ammatilliset perhekodit, joita työssämme käsittelemme, ovat yrityksiä, jotka myyvät palvelujaan kunnalle. (Ammatillisten perhekotien liitto 2003.) Osa on myös muita kuin yksityistä liiketoimintaa harjoittavia eli esimerkiksi jonkin laitoksen alaisuudessa toimivia. (Kankaanniemi 2003). Yksityisistä sosiaalipalveluista annettu laki luokittelee ammatillisen perhekodin toimialaltaan yksityisiin sosiaalipalveluihin kuuluvaksi. Palveluiden on, yksityisessä sosiaalipalveluita antavassa yksikössä, perustuttava sopimukseen tai hallintapäätökseen, johon tarvittaessa liittyy yhdessä asiakkaan tai hänen edustajansa kanssa tehty palvelu-, hoito-, huolto-, kuntoutus- tai muu vastaava suunnitelma. (Laki yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta 1, 2.) Yleensä perhekodissa hoidetaan enintään neljää henkilöä, mutta jos perhehoitajia on kaksi, on hoidettavien enimmäismäärä seitsemän. (Sosiaalihuoltolaki 26 a ). Tällöin edellytyksenä on, että ainakin toisella perhehoitajalla on alalle soveltuva koulutus ja kokemusta kasvatus- ja hoitotehtävistä. (Perhehoitajalaki 1 ). Perhekotivanhempien pätevyyttä perhekodissa valvovat ammatillisten perhekotien liitto ja lääninhallitukset. (Mikkola 1999, 37-38). Lapselle tai nuorelle olisi tärkeää valita perhehoitajiksi sellaiset henkilöt, jotka osaavat asiansa, ymmärtävät asiakkaan tilanteet ja osaavat kohdella asiakkaita kunnioittaen ja hyväksyen. (Markkanen 1999, 12). Perhekodeissa vanhemmat toimivat päätoimisesti työntekijöinä. Tämä tarkoittaa sitä, että perhekotivanhempien työ, vapaa-aika ja yksityiselämä ovat osa perhekotityön elämää. Myös heidän biologiset lapset elävät ja kasvavat yhdessä sijoitettujen lasten kanssa. (Lastensuojelun yksityisten palvelujen valvontaryhmä 2002, 57.)
15 15 Perhekodissa saattaa olla myös ulkopuolista palkattua henkilökuntaa. (Lastensuojelun yksityisten palvelujen valvontaryhmä 2002, 21.) Perhekotivanhempien lisäksi työntekijöitä on yleensä 1-3. He ovat tasavertaisia kasvattajia perhekotivanhempien kanssa, mutta samalla he työskentelevät perhekotivanhemmille. Työntekijöiden asema kasvattajana voi olla ongelmallinen, jos heidän näkemyksensä hoito- ja kasvatustyöstä poikkeavat työnantajiensa näkökulmasta. (Lastensuojelun yksityisten palvelujen valvontaryhmä 2002, 57.) Arvojen ja toimintaperiaatteiden määrittely perhekodeissa voi omalta osaltaan auttaa ulkopuolisia työntekijöitä sisäistämään työssään samaa arvomaailmaa. Yhteiset arvot ja toimintaperiaatteet helpottavat työn tekemistä. Lastensuojelun yksityisten palveluiden valvontatyöryhmän käsityksen mukaan perheenomaisessa yhteisössä toteutuva vanhemmuus ja vahva ammatillinen osaaminen ovat olennaisia tunnusmerkkejä perhekodeille. Sellaiset perhekodeiksi luonnehditut sijaishuollon yksiköt, jossa sijoitetut lapset asuvat eri rakennuksessa kuin perhekodin vanhemmat eivät täytä perhekodeille määriteltyjä tunnusmerkkejä. Poikkeuksena ovat itsenäistyvät nuoret, jotka asuvat perhekodin läheisyydessä omissa asunnoissaan. (Lastensuojelun yksityisten palvelujen valvontaryhmä 2002, 21.) Perhekodissa perhehoidon tavoitteena on antaa sijoitetulle lapselle mahdollisuus perheenomaiseen hoitoon ja läheisiin ihmissuhteisiin. Perhehoidolla pyritään edistämään perusturvallisuutta ja sosiaalista kehitystä. Parhaimmillaan perhekodissa tapahtuva hoito on ihmisläheistä, inhimillistä ja kotoista. Työntekijöille on annettava mahdollisuus hyvän perhehoidon tekemiseen, johon kuuluvat valmennus, tuki, täydennyskoulutus ja työnohjaus. (Markkanen 1999, 12.)
16 16 4 ARVOT JA KASVATUSTYÖ Arvon käsite on epämääräinen ja jäsentymätön. Ihmiset käyttävät arvo sanaa eri tarkoituksissa. Ihmisten ja yhteiskunnan toiminta edellyttää arvohierarkian tunnustamista. Yhteiskunnassa vaikuttavat samanaikaisesti sellaisia arvojen alueita kuten, uskonnolliset, tiedolliset, ekologiset, esteettiset, ja eettiset arvot. (Launonen, 2002, 2.) Nämä arvot osoittavat, mitä ihmiset, yhteisöt ja yhteiskunta pitävät tärkeänä. (Launonen, Puolimatka 2000, 19). Eettisten arvojen tulisi säädellä muiden arvojen esiintymistä ja järjestystä. (Launonen, 2002, 2). Arvot liittyvät ihmisten tarpeisiin, haluihin ja toiveisiin. Ne motivoivat ihmistä työskentelemään ja toimivat kriteereinä valinnoille muun muassa erilaisten tarpeiden kesken. Arvot ovat hyväksyttyjä keinoja ja päämääriä. (Launonen & Puolimatka 2000, 19.) Ammatillisten perhekotien arvoihin vaikuttavat myös yhteiskunnan säätämät lait. Lisäksi niihin vaikuttavat yleisesti hyväksytyt normit. (Kauppinen 2002, 157.) Kasvatus perustuu arvoihin, joita ihmiset pitävät tärkeinä. Arvoihin liittyvät käsitykset hyvästä kasvatuksesta, hyvästä hoidosta ja hyvästä elämästä. Työyhteisössä on yhteisesti sovittava, mitä edellä mainitut käsitteet tarkoittavat, miten ne toteutetaan ja miten toteutumista arvioidaan. Olennaista on, että yhteiset arvot rakentavat työyhteisöä. Työyhteisössä tulisi keskustella arvoista, jotta jokainen työntekijä olisi tietoinen niistä ja niiden toteutumisesta. (Piiroinen 2002, 2.) Jos työntekijän omat arvot ovat lähellä työyhteisön arvoja, sitä paremmin hän pystyy sitoutumaan ja ponnistelemaan työpaikan yhteisten arvojen hyväksi. (Rousu & Holma 1999, 17). Arvojen käyttökelpoisuutta pitäisi arvioida. Keskustelujen avulla luodaan normisto, johon jokainen työntekijä sitoutuu. Yhteisesti sovitut arvot näkyvät lastensuojeluyksikön arjessa. Työntekijöiden on hyvä huomioida, että lapset tulevat omista erilaisista arvomaailmoistaan ja siksi on tärkeää, että lapsella ja työntekijällä on samanlainen käsitys perhekodin arvoista. (Piiroinen 2002, 2.) Kasvatuksessa elämän erilaiset arvot asetetaan tärkeysjärjestykseen. Kasvatuksessa tulisi tiedostaa se, mikä on tärkeintä eli kasvatuksen takana oleva arvoperusta. (Murto 2002.) Lapselle välittyy aina kasvatuksessa vihjeitä siitä mitä pidetään arvokkaana ja
17 17 tavoiteltavana. (Poikolainen 2002, 86). Tämä heijastuu nuoren omissa arvovalinnoissa ja teoissa. Kasvatuksen ongelmaksi saattaa muodostua se, että kasvattajat eivät itse ole tietoisia siitä, mitkä arvot ovat tärkeitä. Tietynlaisia arvoja voi olla vaikea välittää, jos kasvattaja ei ole itse selvillä omista arvoistaan. (Murto 2002.) Kasvattajan tulee sekä selvittää omat arvonsa että ymmärtää kasvatettavan arvoja ja pyrkiä saavuttamaan niiden integraatio. Tältä pohjalta kasvattaja voi auttaa lasta tulkitsemaan omia kokemuksiaan ja tekemään niihin perustuen valintoja. Lapsia ohjataan tietoisesti tai tiedostamatta kokemaan elämän tarkoitus kasvattajien olennaisina pitämien arvojen kautta. On tärkeää, että kasvattaja tietää mihin hän kasvatuksellaan pyrkii, koska tietoisuus päämääristä heijastuu kasvatukseen. Kasvatuksen päämääriksi kasvattaja voi asettaa ne asiat, joita hän pitää arvokkaana ja hyödyllisenä. Olennaista olisi ymmärtää, että kasvattaja antaa ikään kuin suunnan kasvulle ja kehittyminen jatkuu kasvatustoiminnan jälkeenkin. (Poikolainen 2002, 86.) Arvoja ei ainoastaan opita pelkästään tiedollisesti tai sanallisen opetuksen kautta. Jotta ihminen oppisi arvoja ja moraalia hän tarvitsee kokemuksia, kasvatusta ja harjaantumista. Jotta ihminen voisi arvostaa muita, hänen tulee ensin saada syvä kokemus omasta arvostaan. Jos kasvatus ei ohjaa tietoisesti ja avoimesti lasta arvomaailmaan, hän omaksuu tiedostamattaan ympäristössä vaikuttavia piiloarvoja esimerkiksi mediasta ja kaveripiiristä. On hyvä muistaa, että aina joku tai jokin kasvattaa lasta. (Launonen, 2002, 5.) Kasvatustieteen tohtori Leevi Launonen (2002, 6) on kiteyttänyt arvojen välittämisen kasvatuksessa seuraavasti: lapset oppivat esimerkin ja mallin kautta aikuisten omia toimintatapoja eri asioissa, huomioonottavan kasvatussuhteen kautta, joka on eettinen ja välittävä, ohjeiden ja opetuksen kautta opetetaan lapselle oikea ja väärä, arvokokemusten kautta inhimillisessä vuorovaikutuksessa, luonnossa, hiljaisuudessa ja niin edelleen. Arvo on arvo vain jos se näkyy toiminnassa, sillä ihmiset sitoutuvat arvoihin toimintansa kautta. Arvokeskusteluilla ei ole paljoakaan merkitystä, jos ei myös mietitä sitä, miten arvojen toteuttamiseen pyritään käytännön toiminnan kautta. Ratkaisevaa on se,
18 18 millaisia arvoja toimintamme noudattaa, koska se noudattaa aina joitakin arvoja. (Levomäki 1998.) Arvot ovat taustalla myös silloin, kun työyhteisöön luodaan toimintaa ohjaavat periaatteet eli toimintaperiaatteet. (Rousu & Holma 1999, 17). Arvot näkyvät kasvatusperiaatteiden toteutumisena. Näiden periaatteiden ylläpito edellyttää yhteisöltä toimivaa kommunikaatiota. (Piiroinen 2002, 2-3.) Se, että arvoihin ja toimintaperiaatteisiin ja niiden toteutumiseen palataan yhteisissä palavereissa pitää ne ohjaamassa kasvatustyötä. Näin saadaan arvotyöstä jatkuvaa, sillä se pitää asian mielessä ja konkretisoi koko ajan tavoitteena olevaa kasvatusta. (Ahonen & Pohjanheimo 2000, 28.) Jos yhteisesti sovitut arvot näkyvät työyhteisön toiminnassa toimintaperiaatteina, arvojen siirtäminen arkielämään on onnistunut.
19 19 5 TYÖYHTEISÖN TOIMINTAPERIAATTEET Arvot voidaan konkretisoida työtä ohjaaviksi toimintaperiaatteiksi. Periaatteet ohjaavat arkipäivän työtä, suunnittelua, päätöksentekoa ja yksittäisiä auttamistapahtumia. Periaatteet myötäilevät ajassa tapahtuvia muutoksia, uusia virtauksia, tietämyksen lisääntymistä ja aikakauden erityispiirteitä. Periaatteet uusituvat ja muuttuvat aika ajoin. (Virjonen 1996, 60.) Jokaisen yksikön on hyvä määritellä työnsä erityispiirteistä nousevat toimintaperiaatteet. Nimellisesti samat periaatteet saattavat vaihdella erityyppisissä töissä sisällöltään. Periaatteiden ylös kirjaaminen selkiyttää toimintaideologiaa ja yhtenäistää työntekijöiden toimintaa. (Virjonen 1996, 63.) Laajojen toimintaperiaatteiden lisäksi saattaa olla hyödyllistä määritellä pienempiä osaperiaatteita. Tällöin on mahdollista saavuttaa sellainen konkreettisuuden aste, jolloin periaatteet palvelevat käytännön työtä ja työn kehittämistä. (Virjonen 1996, 63.) Perhekodin avoin toiminta ja toimintaperiaatteiden selkeä esittely poistavat sijaishuoltoon liittyviä ennakkokäsityksiä. (Mikkola 1997, 18). Yhteisön toimintaperiaatteisiin vaikuttavat työn ja työntekijän ideologiat, arvot, motiivit ja ihmiskuvan mukaiset tavoitteet. Lisäksi siihen kuuluu se, mihin työllä pyritään. Toimintaperiaatteen valintaa muokkaavat sosiaali- ja nuorisotyön ideologia sekä työntekijän oma ideologia. Näiden ideologioiden sekoitus muodostaa työn tarkoituksen. Työntekijä joko valitsee tietoisesti tai noudattaa tiedostamatta työnsä toimintaperiaatteita ja työn tavoitteita. (Mukkonen & Tulensalo 1997.) Lastensuojelu- ja nuorisotyölle on laadittu lukuisia erilaisia toimintaperiaatteita ja tavoitteita, jotka ovat olleet ohjaamassa työtä. Toimintaperiaatteita voivat olla, esimerkiksi kokonaisvaltaisuus, asiakaskeskeisyys, ratkaisukeskeisyys tai kasvatusajatus, joita voisi yhtä hyvin kutsua toimintaperiaatteiksi kuin menetelmiksi. (Mukkonen & Tulensalo 1997.) Toimintaperiaatteet ovat tavallaan menetelmiä siksi, koska ne kertovat, miten tiettyihin päämääriin tai kasvatusihanteisiin käytännössä päästään. (Värri 2002, 22).
20 20 Tavoitteiden asettaminen työlle on vaikeaa. Sillä tavoitteet eivät voi olla asteikolla hyvä/paha tai oikea/väärä, mutta näiden kaksiulotteinen koodi normaali/poikkeava on mahdollinen palvelujen tuottajille. Työn tavoitteena on siis normaali ihminen. (Mukkonen & Tulensalo 1997.) Lastensuojeluyksikössä tavoitteita ja toimintaperiaatteita olisi jatkuvasti arvioitava ja kehitettävä, jotta ne olisivat ajan tasalla lapsen kehityksen kanssa. Näiden saavuttamiseksi on työyhteisössä sovittava yhteisistä kasvatuskäytännöistä. (Piiroinen 2002, 2-3).
Lastensuojelu Suomessa
Lastensuojelu Suomessa 16.6.2010 Lastensuojelu 2008 Lastensuojelun sosiaalityön asiakkaana ja avohuollollisten tukitoimien piirissä oli yhteensä yli 67 000 lasta ja nuorta vuonna 2008. Suomessa ei tilastoida,
LisätiedotKodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset
Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset Sanna Ahola Erityisasiantuntija 28.11.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Milloin lapsi voidaan sijoittaa kodin ulkopuolelle? Lastensuojelulain
LisätiedotVT Mirjam Araneva Lastensuojelun perhehoidon päivät Lastensuojelun perhehoito julkisena hallintotehtävänä
VT Mirjam Araneva Lastensuojelun perhehoidon päivät 8.11.2018 Lastensuojelun perhehoito julkisena hallintotehtävänä Mikä on julkinen hallintotehtävä ja mitä vaatimuksia sen hoitamiseen liittyy? Julkinen
LisätiedotLastensuojelun avohuollon laatukäsikirja
Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea
LisätiedotLapsen asemaa vahvistamassa. Lapsenhuoltolain uudistaminen. Katja Niemelä
Lapsen asemaa vahvistamassa Lapsenhuoltolain uudistaminen Katja Niemelä Lapsenhuoltolain uudistaminen pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmassa Työryhmän tehtävänä oli arvioida, miltä osin lapsen huoltoa
LisätiedotLapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut
Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.
LisätiedotYhteistyövanhemmuus eron jälkeen. Lapsenhuoltolain uudistaminen. Katja Niemelä
Yhteistyövanhemmuus eron jälkeen Lapsenhuoltolain uudistaminen Katja Niemelä Lapsenhuoltolain uudistaminen pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmassa Työryhmän tehtävänä oli arvioida, miltä osin lapsen
LisätiedotLapsi perheen ja hallinnon välissä
Lapsi perheen ja hallinnon välissä Lasten ja perheiden eroauttaminen -seminaari Pentti Arajärvi 11.11.2015 1 Lapsen oikeuksien yleissopimus 3 artikla 1. Kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon,
LisätiedotSosiaalihuollon lupa ja ilmoitus
Sosiaalihuollon lupa ja ilmoitus Näkökulmia sijaishuollon lastensuojelutyöhön 29.10.2014 Petrea 4.11.2014 1 Vastuumme lapsista on suuri ja yhteinen Huostaanotetun, sijoitetun lapsen kohdalla pelkkä huostaanotto
LisätiedotValtakunnalliset lastensuojelupäivät Lapsen etu ja vuoroasuminen Katja Niemelä, perheoikeudellisten asioiden päällikkö, Helsinki
Valtakunnalliset lastensuojelupäivät Lapsen etu ja vuoroasuminen Katja Niemelä, perheoikeudellisten asioiden päällikkö, Helsinki Lapsenhuoltolain uudistaminen pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmassa
LisätiedotKoulu, lastensuojelu, sijaisvanhemmat, lapsen syntymävanhemmat kuka päättää ja ketä kuullaan?
Koulu, lastensuojelu, sijaisvanhemmat, lapsen syntymävanhemmat kuka päättää ja ketä kuullaan? 2.6.2016 Sisukkaasti koulutiellä koulutusprosessi Jaana Pynnönen Kehittämispäällikkö, Pesäpuu ry Jotta jokainen
LisätiedotAiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta
Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen
LisätiedotYlä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke
2(7) Sisällys Lastensuojeluasian vireilletulo...3 Arvio toimenpiteiden tarpeesta...4 Kiireelliset lastensuojelutoimenpiteet...4 Lastensuojelutarpeen selvitys...5 Avohuollon tukitoimet...5 Huostaanotto
LisätiedotSisällys LUKIJALLE... 11. PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15
Sisällys LUKIJALLE... 11 PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15 Elätehoito, ruotuhoito ja vaivaistalot... 15 Perhehoito ja lastenkodit... 16 Perhehoitajalaki... 17 Perhehoito nykyisin...
LisätiedotKenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa
Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa 23.11.2016 Kuopio Jaana Pynnönen, YTM, sosiaalityöntekijä Kuka huomaa minut? Kuka kertoo minulle, mitä minulle tapahtuu? Onko äiti vihainen
LisätiedotPerhehoitolaki 263/2015
Perhehoitolaki 263/2015 10.9.2015 Valtakunnalliset erityishuoltopäivät Maria Porko Keskeinen sisältö Perhehoitoa koskevat säännökset yhteen lakiin Perhehoitoa mahdollista antaa perhehoidossa olevan kotona
LisätiedotMoniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry
Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden
LisätiedotLAPSELLA ON OIKEUKSIA
LAPSELLA ON OIKEUKSIA Save the Children TURVAAVAT LASTEN HYVÄN ELÄMÄN MAHDOLLISUUDET ON LAADITTU NOUDATETTAVIKSI ON LAADITTU NOUDATETTAVIKSI SISÄLTÄVÄT LAPSIA VAHVASTI SUOJELEVIA PERIAATTEITA LAPSILLE
LisätiedotVoikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1
Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava
LisätiedotLastensuojelulaki (417/2007) Sosiaalihuollon asiakaslaki (812/2000)
1 Lastensuojelulaki (417/2007) Sosiaalihuollon asiakaslaki (812/2000) 19.9.2011 PaKaste, Kemi LasuL + SHAL 19.9.2011 Kemi, PaKaste 2 Lain rakenne 1. Yleiset säännökset 2. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin
LisätiedotNUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo
NUORTEN OSALLISUUS LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄNÄ Seija Saalismaa projektikoordinaattori 1 Lainsäädäntö velvoittaa lasten ja nuorten osallisuuteen 2 Perustuslain 6 3 mom. määrää, että lapsia on kohdeltava
LisätiedotYlä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke
2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun
LisätiedotLastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista
Lastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista 28.1.2015 Lastensuojelun tarkoitus turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun
LisätiedotTOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA. Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö
TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö MITÄ PERHEHOITO ON? Perhehoito on henkilön hoidon, kasvatuksen ja muun ympärivuorokautisen huolenpidon
LisätiedotLastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1
Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun kansalliset linjaukset Kansallisten linjausten tavoitteena on ohjata
LisätiedotIkääntyneiden perhehoidon laatu. Oulunkaaren kuntayhtymä
Ikääntyneiden perhehoidon laatu Oulunkaaren kuntayhtymä Palvelutuotantolautakunta hyväksytty 04.06.2014 Sisältö 1. PERHEHOIDON LAATUVAATIMUKSET... 3 2. PERHEHOIDON ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET... 3 3.
LisätiedotTurva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten
LisätiedotAUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET
AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 17.10.2013 LAKISÄÄTEINEN PERUSTA Lastensuojelulain
LisätiedotTervetuloa Teinilän Lastenkotiin
Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa
LisätiedotPerhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry
Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon
LisätiedotLainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015
Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015 Lainsäädäntö ohjaa, miten toimia Ennen sijoitusta Sijoituksen aikana Sijoituksen jälkeen SHL
LisätiedotMitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja
1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi
LisätiedotInvestointi sijaisvanhempaanparas
Investointi sijaisvanhempaanparas sijoitus Sijaisvanhemman hyvinvointi hyvän sijoituksen perustuksena Sijaishuollon päivät Lahti 29.9. 2015/Virpi Vaattovaara Oikea investointi sijaisvanhempaan tuottaa:
LisätiedotSä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa
Sä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa Tarja Janhunen Psykologi, työnohjaaja Psykologipalvelu MIELLE Koti ja perhe Koti on paikka, jossa on läheisiä ja luotettavia ihmisiä, joilta hakee (ja
LisätiedotMarita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue
Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten
LisätiedotEsityksemme sisältö ja tarkoitus:
Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön
LisätiedotLastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa
Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja
LisätiedotLAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että
Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat
LisätiedotLastensuojelu- ja sijaishuoltopalvelujen tila Lapissa
Lastensuojelu- ja sijaishuoltopalvelujen tila Lapissa Turvaa, hoivaa, kasvatusta seminaari 28.3.2011 sosiaalihuollon ylitarkastaja, KL Sari Husa Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat (POL) 28.3.2011 1 Yhteinen
LisätiedotLASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Kuopio 23.9.2010
LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT Kuopio 23.9.2010 Lotta Silvennoinen Auttavatko kansalliset laatusuositukset kuntaa varmistamaan laadukkaan ja vaikuttavan lastensuojelutyön? 1 Vaikuttavan työn edellytykset lastensuojelussa
LisätiedotVALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 4.-6.10.2011. Sijaishuollon ajankohtaiset muutokset ja haasteet lainsäädännön näkökulmasta
VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 4.-6.10.2011 Sijaishuollon ajankohtaiset muutokset ja haasteet lainsäädännön näkökulmasta Lotta Hämeen-Anttila Neuvotteleva virkamies, STM Lastensuojelua ja perhehoitoa
LisätiedotLapsiperheiden palvelut
Lapsiperheiden palvelut Vaasa ja Pietarsaari Eeva Liukko Erityisasiantuntija Järjestelmät/Reformit Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 15.2.2019 1 SOSIAALIHUOLTOLAIN UUDISTAMINEN VUONNA 2015 LAPSIPERHEIDEN
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Marjut Eskelinen marjut.eskelinen@avi.fi
LisätiedotLastensuojelun jälkihuoltotyön prosessimalli itsenäistyville nuorille
Lastensuojelun jälkihuoltotyön prosessimalli itsenäistyville nuorille 6. Kokonaisvaltainen tieto nuoren elämänvaiheista 5. Jälkihuollon arvionti 1. Nuorelle oikeus jälkihuoltoon 2. Jälkihuollon suunnittelu
LisätiedotLapsen sijoitus. Reunaehtoja työlle. 23.11.2015 Pinja Salmi/Lapsiperheiden sosiaalityö
Lapsen sijoitus Reunaehtoja työlle Sijoitukseen vaikuttavia lakeja Perustuslaki (mm. 21 asian laillinen käsittely) Lapsen oikeuksien sopimus (mm. Lapsen etu) Kuntalaki (mm. 44 julkisen vallan käyttö virkasuhteessa)
LisätiedotSosiaalihuoltolain mukainen palvelutarpeen arviointi
Sosiaalihuoltolain mukainen palvelutarpeen arviointi Perhekeskustyöpaja 23.11.2017 Leena Normia-Ahlsten 27.11.2017 1 Lähtökohdat Palvelujen piiriin voi hakeutua itse halutessaan, ei edellytetä ilmoitusta
LisätiedotLisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.
27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen
LisätiedotLapsen varhaiskasvatussuunnitelman mukainen hoito, kasvatus ja opetus - vuorohoidon erityispiirteet huomioon
OHOI Osaamista vuorohoitoon Henkilöstökoulutus 7.3.2016 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman mukainen hoito, kasvatus ja opetus - vuorohoidon erityispiirteet huomioon tuula.dahlblom@jamk.fi Varhaiskasvatuksen
LisätiedotLapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen
PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 2 Sivu 1 / 15 Nimi: PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät TOINEN TAPAAMINEN Lapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen Sijais- ja adoptiovanhemmat tekevät
LisätiedotHakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.
Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä
LisätiedotLASTENSUOJELUN PERHEHOIDON VALVONTA KEUSOTESSA KESKI-UUDENMAAN SOTE
LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON VALVONTA KEUSOTESSA KESKI-UUDENMAAN SOTE LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON VALVONTAVASTUU KEUSOTESSA Perhehoidon valvonta on perhehoitolain 22 :n ja lastensuojelulain 79 :n mukaisesti
LisätiedotLapsen oikeus saada etunsa arvioiduksi LSL 4.2 merkitys ja käytäntö päätösten perustelussa
IDEA-projekti I koulutus 16.3.2018 Tampereen yliopisto / VT Mirjam Araneva Lapsen oikeus saada etunsa arvioiduksi LSL 4.2 merkitys ja käytäntö päätösten perustelussa - 7/1998 lapsen etu -projekti Lastensuojelun
LisätiedotLastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE
Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin
LisätiedotLASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Lotta Silvennoinen
LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT Järvenpää 30.9.2010 Lotta Silvennoinen Auttavatko kansalliset laatusuositukset kuntaa varmistamaan laadukkaan ja vaikuttavan lastensuojelutyön? Vaikuttavan työn edellytykset
LisätiedotLastensuojelun perhehoito
Lastensuojelun perhehoito 12.12.2012 Perhehoidon lakimuutoksia 1.1.2012 Perhehoidon ensisijaisuus (Lsl 50 ) Ennakkovalmennus pakollinen (Perhehoitajalaki 1 ) Sijaishoitaja (Perhehoitajalaki 6 a ) Vastuutyöntekijän
LisätiedotLastensuojelun asiakkaana Suomessa
Lastensuojelun asiakkaana Suomessa 16.6.2010 Uusi lastensuojelulaki 2008 lähtökohtana vanhempien ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista tavoitteena auttaa perheitä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa
LisätiedotHenkilökohtainen apu käytännössä
Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan
LisätiedotLisäksi asian esittelijä on hankkinut puhelimitse selvitystä sosiaalityöntekijältä.
31.12.2003 3011/2/03 Ratkaisija: Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Tuula Aantaa PERHEKODIN MENETTELY LASTENSUOJELUASIASSA 1 ASIA A arvosteli 30.10.2002 eduskunnan
LisätiedotLÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET
LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET Tehtävän nimi (Raportti, Essee ) 31.5.2005 Oulun seudun ammattiopisto Kontinkankaan yksikkö Lähihoitajakoulutus STAP 39 T Tiina Opiskelija (opiskelijan nimi) Opettaja Onerva
LisätiedotKohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin?
Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 26.9.2014
LisätiedotLastensuojelun valtakunnalliset laatusuositukset
Lastensuojelun valtakunnalliset laatusuositukset Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 15.9.2009 18.09.2009 Projektipäällikkö Hanna Heinonen 1 Mihin tarvitaan laatukriteerejä? Varmistamaan lastensuojelun
LisätiedotNuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet
Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?
LisätiedotLAPSET MUKANA SOS- LAPSIKYLÄN SIJAISHUOLTOA KEHITTÄMÄSSÄ. Sari Carlsson Yhteiskehittämispäivä Turku
LAPSET MUKANA SOS- LAPSIKYLÄN SIJAISHUOLTOA KEHITTÄMÄSSÄ Sari Carlsson Yhteiskehittämispäivä 1.9.2017 Turku SOS- LAPSIKYLÄ VAHVISTAA LASTEN OSALLISUUTTA SOS- Lapsikylässä on vahvistettu lasten osallisuutta
LisätiedotLapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin
Kotitehtävä 6 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä KUUDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Lapsen kehitystä tukevat kasvatusmenetelmät ovat yksi sijais- ja adoptiovanhemmuuden
LisätiedotSuvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies. Lapsen osallisuus lastensuojelussa
Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies Lapsen osallisuus lastensuojelussa Esityksen rakenne 1) Lapsen oikeuksista Lapsen oikeuksien sopimus: keskeiset periaatteet Lasten oikeuksien toteutumisen
LisätiedotUusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut
Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 29.9.2015 1 Uusi sosiaalihuoltolaki ja lasten
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Anna Moring anna.moring@monimuoto
LisätiedotKangasalan kunta/ Varhaiskasvatus 18.11.2014 Sääntökirja päivähoidon palvelusetelipalvelujen tuottamisesta Sääntökirjan erityinen osa Liite 1
PÄIVÄHOITOTOIMINNAN EHDOTTOMAT KELPOISUUSEHDOT JA LAATUVAATIMUKSET Palveluntuottajan on täytettävä kaikki kohdissa 1-3 laadulle asetetut laatukriteerit. Kelpoisuusehtoihin sisältyvät lainsäädännön vaatimukset
LisätiedotLastensuojelupalvelut
Lastensuojelupalvelut Valvonta vahvistaa lasten ja nuorten oikeuksia erityiseen suojeluun Valviran ja aluehallintovirastojen yhdessä laatimat lastensuojelun valvontaohjelmat Kunnalliset lastensuojelupalvelut
LisätiedotLasten ja nuorten oikeusturvakeinot
Lasten ja nuorten oikeusturvakeinot Valtakunnalliset LAPE-päivät Näkökulmia lapsiystävällisen maakunnan kehittämiseen ja ohjeistukseen -työpaja Kirsi Pollari, kirsi.pollari@lskl.fi Jaana Tervo, jaana.tervo@thl.fi
LisätiedotPerhehoito: Perhehoito on tärkeä osa lastensuojelua.
20.11.2013 1 Perhehoito: Perhehoito tarkoittaa lapsen hoidon, kasvatuksen ja muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä sosiaalilautakunnan tehtävään hyväksymässä sopivassa perheessä. Perhehoito
LisätiedotSosiaalipalveluiden organisaation uudistus ja asiakassegmentointi
Sosiaalipalveluiden organisaation uudistus ja asiakassegmentointi Salon kaupunki Sosiaalipalveluiden organisaatio 2017 Aikuis- ja vammaissosiaalityö Väestöpohja: Noin 53 000 Vammaissosiaalityö Aikuissosiaalityö
LisätiedotHuostaanotetun lapsen huolto
Huostaanotetun lapsen huolto 1 2 Huostaanotetun lapsen huolto Opas perustuu lastensuojelulakiin ja muihin aihetta sääteleviin lakeihin. Muina lähteinä on käytetty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivuillaan
LisätiedotTAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN
TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN Työpaja 9, Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 16. 17.9.2009 Tanja Vanttaja 0800270 Metropolia ammattikorkeakoulu Sofianlehdonkatu 5 Sosiaaliala Sosionomiopiskelijat
LisätiedotSijaishuoltopaikkaan tulo
Sijaishuoltopaikkaan tulo Mikä on sinun käsityksesi mukaan syy sille, että et voi asua biologisten vanhempiesi kanssa? Miksiköhän sinut sijoitettiin juuri tähän sijaisperheeseen/laitokseen? Kerro siitä,
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Päivi Lauri paivi.lauri@ppshp.fi Organisaatio, jota vastaus edustaa Pohjois-Pohjanmaan
LisätiedotOulun kaupunki Sosiaali- ja terveysvaliokunta 2.6.2016. Sosiaalijohtaja Arja Heikkinen
Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysvaliokunta 2.6.2016 Sosiaalijohtaja Arja Heikkinen Yleistä: Oulun kaupungissa on tällä hetkellä noin 250 lastensuojelun, 13 ikäihmisten ja 3 kehitysvammaisten ja vammaisten
LisätiedotLAPSEN KUVA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA. Julkisuuslaki 24 1 mom. 25-k.
LAPSEN KUVA Jokaiselle varhaiskasvatuksen piirissä olevalle lapselle tehdään oma varhaiskasvatussuunnitelma. Tämä lomake on suunnitelman toinen osa. Suunnitelma tukee lapsen yksilöllistä kasvua, kehitystä
LisätiedotAAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA
Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...
LisätiedotSamalla Puolella? Näkökulmia perheiden jälleenyhdistämiseen lastensuojelussa
Samalla Puolella? Näkökulmia perheiden jälleenyhdistämiseen lastensuojelussa Susanna Hoikkala & Hanna Heinonen Valtakunnalliset Sijaishuollon päivät Tampere L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I
LisätiedotAUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET
AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite
LisätiedotLastensuojelun näkökulmia nuorisopsykiatristen palveluiden kysyntään Minna Kuusela Lastensuojelun palvelupäällikkö, YTM Tampereen kaupunki
Lastensuojelun näkökulmia nuorisopsykiatristen palveluiden kysyntään 8.2.2018 Minna Kuusela Lastensuojelun palvelupäällikkö, YTM Tampereen kaupunki Sisällys Lastensuojelun tehtävät Lastensuojelun asiakkuuden
Lisätiedotasema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli
Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.
LisätiedotMinkälaiseksi lastensuojelun perhehoitajat kokevat hyvinvointinsa? Hyvinvointi-kyselyn tuloksia Nina Rauhala, sosionomiopiskelija, TAMK
Minkälaiseksi lastensuojelun perhehoitajat kokevat hyvinvointinsa? Hyvinvointi-kyselyn tuloksia Nina Rauhala, sosionomiopiskelija, TAMK Kyselyn taustatietoja Kyselyyn vastasi yhteensä 168 henkilöä. Heistä
LisätiedotUusi lastensuojelulaki
1 Uusi lastensuojelulaki, STM 2 Valmisteluvaiheet Lastensuojelulain kokonaisuudistustyöryhmä 5.1.2005 31.3.2006 Asiantuntijoiden kuuleminen keväällä 2005 Lastensuojelun kehittämisohjelman kehittämisehdotukset
LisätiedotPerusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää
LisätiedotLapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä
Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Vertaiskonsultaatioseminaari 8.-9.6.2006 Metsä-Luostolla / 8.6.2006 / Maija Uramo Lapsikeskeisen lastensuojelun
LisätiedotVASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO
YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia
LisätiedotPERHEHOIDON PÄIVIEN TYÖPAJA 2018
PERHEHOIDON PÄIVIEN TYÖPAJA 2018 JAETTU VANHEMMUUS Turun Kaupungin sijaishuolto Sosiaaliohjaajat Taija Vuorinen, Anu Kosonen 8.11.2018 Turun Kaupungin Sijaishuolto/Ulkopuoliset sijoitukset Johtava sosiaalityöntekijä
LisätiedotLastensuojelulaki. 3. Lapsi ja nuori. Tässä laissa pidetään lapsena alle 18-vuotiasta ja nuorena alle 21-vuotiasta henkilöä.
Lastensuojelulaki Yleiset säännökset 1. Lapsen oikeus. Lapsella on oikeus turvalliseen ja virikkeitä antavaan kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä etusija erityiseen suojeluun.
LisätiedotPOHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ
POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ PERHESOSIAALITYÖN TOIMIPISTEET: Lastensuojelun palvelut: Peruspalvelukeskus Virastotalo, Kuninkaanlähteenkatu 8, 38700 Kankaanpää,
LisätiedotLasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta
Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lapsen oikeudet LOS:ssa Lapsella on oikeus: Suojeluun Osallistumiseen ja vaikuttamiseen Osuuteen yhteiskunnan voimavaroista
LisätiedotITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti
ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni
LisätiedotPÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30
PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30 /Jaana Pynnönen Lapsen tarpeet ja vanhemmuuden valmiudet
LisätiedotLastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen
1 Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen 20.5.2008 Lakimies Tuomas Möttönen Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Johdon tukipalvelut - 2008 Hallinto-oikeuden toimivalta lastensuojeluasioissa
LisätiedotLapsen oikeudet ovat aikuisten velvollisuuksia Lapsiystävällisen kunnan rakennuspalikat Pikkusyöte
Lapsen oikeudet ovat aikuisten velvollisuuksia Lapsiystävällisen kunnan rakennuspalikat Pikkusyöte 16.8.2018 Jaana Tervo, THL Lapsen oikeuksien sopimus Lapset ovat toimijoita joilla on omia oikeuksia:
LisätiedotPerhehoitolaki ja omaishoitolaki Työsopimuslaki
Perhehoitolaki ja omaishoitolaki Työsopimuslaki Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Työsopimuslain 4 lukuun on lisätty uusi 7 a Poissaolo perheenjäsenen tai muun läheisen
LisätiedotTanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012
Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä
Lisätiedot